Con nec t JYLKKÄRI 10 Neljäs teollinen vallankumous on täällä: työelämä muuttuu, mutta millaisia tulevaisuuden taitoja koulutus antaa? 14 Ylistönrinteen kampuksen uumenissa sijaitsevassa laboratoriossa luodaan atomiytimiä, joiden avulla voidaan ymmärtää maailmaa 22 Suuri kulttuuriekstra: Jyrock veti Ilokivelle satoja ihmisiä, videopelit elävät ajassa, Remeksen uutuus on noloa kaunokirjallisuutta ABINUMERO #07 J y väsk yl än ylioppil a slehti 1. marrasKUUTa – 28. marrasKUUTa 2021 61. vUosiKerTa ??????
ELMO LAKAN matka Tokion olympialaisten 110 metrin aitojen välierien lähtöviivalle ei ollut helppo. Kesäolympialaiset oli alun perin tarkoitus järjestää vuonna 2020, mutta koronapandemian vuoksi kisoja siirrettiin vuodella eteenpäin, elokuulle 2021. Olosuhteet myös pakottivat jyväskyläläisen valmistautumaan arvokisoihin Suomen kylmyydessä muutamaa ulkomaan harjoittelujaksoa lukuun ottamatta. Lisäksi tammikuussa 2020 Lakka sai kuulla lääkäreiltä syyn pitkään jatkuneille terveyshuolilleen. Mutta aitajuoksijana Lakka on tottunut esteiden ylittämiseen. "Pelaan niillä korteilla, mitä kädessäni on." Päättyneestä kesästä 2021 muodostui lopulta aiturin uran merkittävin. Toistaiseksi. KESÄKUUSSA 2021 Jyväskylän GP-kisoissa tehty Suomen ennätys oikeutti Lakalle lipun Tokioon, uran ensimmäisiin olympialaisiin. Jyväskylän kesäillassa juostu aika, 13,31 sekuntia, rikkoi neljällä sadasosalla Arto Bryggaren lähes 37 vuotta sitten tehdyn Suomen ennätyksen. Lakan aika oli samalla pika-aitojen Pohjoismaiden ennätys. Elokuun alussa järjestetyissä olympialaisessa saavutettu 110 metrin aitojen välieräpaikka eli pääsy yhden portin päähän finaaleista kasvatti nälkää. Kolmen vuoden päässä siintää Pariisin olympialaiset, minkä lisäksi nyt 28-vuotiaan Lakan tavoitteena on arvokisamitali ja 13,10 sekunnin alitus kuninkuusmatkallaan ennen kuin hän täyttää 30 vuotta. LAKAN PUHEISTA välittyy se, että urheilu-uran varrella tehdyt valinnat nojaavat hänen arvoihinsa. Niitä ovat avoimuus, puhtaus, kestävyys, luonnon kunnioittaminen sekä kotimaisuus. Lakka on joutunut pohtimaan paljon oman uransa vaikutuksia ympäristölle. Esimerkiksi etelän leiritykset lentokilometreineen ovat saaneet hänet mietteliääksi. Ulkomailla pääsee kuitenkin treenaamaan maailman huippujen rinnalla ja leireillä on mahdollista keskittyä ainoastaan harjoitteluun. Lisäksi lämpimät olosuhteet auttavat palautumisessa. Ura on täynnä kompromisseja, mutta menestystä tavoiteltaessa kaikki kivet on syytä kääntää tai muuten tavoitteille voi sanoa hyvästit. URHEILUN YHTEISKUNTAVASTUUSSA on kyse siitä, kuinka urheilijat ja urheiluseurat käyttävät julkista asemaansa yhteiskunnassa. Arki olisi huomattavasti helpompaa, jos tyytyisi hymyilemään yritysten mannekiinina ottamatta kantaa ympäröivään maailmaan. Elmo Lakka ei halua olla sellainen, vaikka kokeekin olevansa urheilijana etuoikeutetussa asemassa. Tammikuussa 2020 Lakka kertoi julkisesti sairastavansa kroonista paksusuolentulehdusta. Ulostulollaan hän haluaa lisätä avoimuutta IBD-suolistosairauksien ympärillä sekä rohkaista ihmisiä hakeutumaan lääkäriin, mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. PARIN VIIMEISEN vuoden aikana on käyty paljon julkista keskustelua sosiaalisen median roolista urheilijoiden tulonlähteenä. Medioissa on ollut puheenvuoroja, joiden mukaan urheilijoiden on syytä keskittyä vain urheilemiseen. Osa puolestaan ymmärtää sen, että esimerkiksi yksilöurheilijan on haastavaa tehdä Suomessa uraa ilman sponsoreiden ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Lakan kohdalla sosiaalisen median hyödyntäminen tarkoittaa yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettuja sisältöjä esimerkiksi Instagramissa. Hänelle on tärkeää, että yhteistyökumppanit jakavat saman arvopohjan. Lakka on myös kieltäytynyt joidenkin yritysten ehdotuksista. Sosiaalisen median käytöstä urheilu-uran apuvälineenä hän ei kuitenkaan kanna taakkaa. "Se on minulle kuin päiväkirja. Yhteistyökumppanit tietävät, että teen sinne sisältöä, mistä itse tykkään." URHEILU-URAN OHELLA Lakka opiskelee liikuntapedagogiikkaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tällä hetkellä aitajuoksija kuitenkin etenee kilpaurheilun ehdoilla, sillä hän tiedostaa, ettei urheilu-ura kestä ikuisesti. Muutamaa opintopistettä vaille valmiina liikuntatieteiden maisterina ja tulevana liikunnanopettajana Lakka on pohtinut lasten ja nuorten suhdetta liikuntaan. Syksyllä 2019 valmistuneessa pro gradu -tutkielmassaan hän selvitti liikunta-aktiivisuuden yhteyttä poikien itsetuntoon, kehonkuvaan ja elämäntyytyväisyyteen. Lakka kokee, että nykyisin liikunta ei ole lapsille ja nuorille samanlaista hauskanpitoa, kuin hänen omassa lapsuudessaan. "Yhteiskunta on muuttunut." Sosiaalinen media rakentaa epärealistisia ihannekuvia ja älypuhelinten ruutuaika nakertaa aikaa liikunnalta ja leikeiltä. Jotta liikunnasta tulisi osa lapsen ja nuoren elämää, ovat liikuntatunneilla saatavat positiiviset kokemukset avainasemassa. "Liikunnanopettajana haluan luoda vastaanottavaisen ja turvallisen ilmapiirin, sillä koulu on elämän opettelua mitä suurimmassa määrin." ? Kuva: Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Elmo Lakkaa valmentaa Otto Kilpi. Kymenlaakson Elimäeltä kotoisin oleva Lakka muutti Jyväskylään vuonna 2013. Hän sanoo viihtyvänsä kaupungissa. Enemmän kuin aituri TeKsTi Henri Kaukonen Kuva Santeri Matero "Pelaan niillä korteilla, mitä kädessäni on" Elmo Lakka, 28, sai kesällä olympiakasteensa ja laittoi Suomen ennätyksen uusiksi vastoinkäymisistä huolimatta. Kilparatojen ulkopuolella Lakka tietää vastuunsa. 02?J ylKKäri?07 · 2021 Kasvo
J ylkkäri?07 · 2021? 03
Verenluovutus voi pelastaa ihmishengen. Tule vaikka kaverin kanssa! Tarjoamme hyvän mielen lisäksi aina kahvit ja välipalaa. Veripalvelu Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2-4 avoinna ma–pe Ojenna kätesi. Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 Varaa aika: veripalvelu.fi Testaa, voisitko luovuttaa verta: HENGENPELASTAJA? SINUSTAKO sovinkoluovuttajaksi.fi Tervetuloa ruokailemaan KaTriinaan! Valmistamme ruoan sekä sämpylät joka päivä tuoreista raaka-aineista alusta alkaen ja tietenkin ilman lisäaineita. Opiskelija-alennus kelan ateriatuella. Palvelemme Ma-Pe 11 17:30 La 12 16:30 Kauppakatu 11 40100 Jyväskylä Better food. Better christmas. Pikkujouluvalmistelut vaiheessa? Ei hätää! Semman joulupöydästä löydät niin klassisia kuin erikoisempiakin jouluherkkuja sekä sesonkiin sopivia juhlavia menukokonaisuuksia juuri sinun tarpeisiisi. LLue lisää nettisivuiltamme www.semma.? ja ota yhteyttä myynti@semma.? niin suunnitellaan yhdessä juuri sinun, ainejärjestösi tai yrityksesi näköiset pikkujoulut! @semmarestaurants
JYVÄSKYLÄN ylioppilaslehti on mielenkiintoinen, kirjoitti lehden vaiheita tutkinut Mika Remes Jylkkärissä maaliskuussa 1994. Vaikka lehdellä on ollut 33-vuotisen historiansa aikana yli 20 erilaista päätoimittajaa, "sitä haukutaan aina samoilla perusteilla". Peruskritiikki noudattaa seuraavaa kaavaa: lehti on tylsä, riviopiskelijoista vieraantunut, elitistinen ja marxilainen. Turha menoerä. Kirjoituksesta on miltei 30 vuotta. Onko mikään muuttunut? TOISIN KUIN voisi olettaa, norsunluutorniimme eli Jylkkärin Korkea-arvoiseen Toimitukseen saapuu harvoin palautetta. Keinot saada tietoa siitä, mitä lehdestä ajatellaan, ovat vähäiset. Ylioppilaskunta tenttaa asiaa vuosittain jäsenkyselyllä, mutta matalan vastausprosentin vuoksi vedenpitävää näkemystä on hankala muodostaa. Kun toimitus toisinaan löytää tiensä ulos ylioppilastalo Ilokivestä tavallisten kuolevaisten joukkoon, vastaukset ovat yleensä kohteliaan positiivisia. Nyt syksyllä tarjoutui kolmas keino: edustajistovaalien vaalikone. Koska edustajisto päättää muun muassa Jylkkäristä, ehdokkailla toivoisi olevan näkemyksiä. Kiinnostavinta on, että lehden olemassaoloon kriittisimmin suhtautuvat toistavat vuodesta toiseen samaa: lehdestä tulee luopua, koska se kiinnostaa vain pientä osaa jäsenistä. Toinen vaihtoehto on uudistaa sisältöä kaikille opiskelijoille suunnatuksi. Ja vuodesta toiseen ratkaisu on sama. KAUTTA HISTORIANSA ylioppilaslehtien tehtävä on ollut kulttuurinen ja sivistävä sekä opiskelijaelämän vahvistaminen. Media-alalla omistus keskittyy ja sisältö samankaltaistuu. Voi olla, että (paikallis)medioilla ei ole resursseja tai intoa seurata opiskelijademokratiaa. Siksi Jylkkärillä on tärkeä rooli: se on yliopistomaailman "vahtikoira" ja opiskelijoiden edunvalvoja, joka tuottaa muusta mediakentästä poikkeavaa, omanlaista sisältöä. Kritiikki siitä, ettei Jylkkäri olisi koko ylioppilaskunnalle suunnattu, on erikoinen. JYYhyn kuuluu noin 12 500 jäsentä. Toisia kiinnostaa urheilu (s. 2–3) ja toisia videopelit (s. 24–25), joitain ydinfysiikka (s. 14–18) ja joitain propagandatarrat (s. 31). Yksi syy Jylkkärin olemassaololle on myös, että se on paikka kokeilla ja harjoitella. Saada työkokemusta. Lehti etsii jatkuvasti avustajia ja juttuideoita (järjestämme myös avustajapalavereita, katso sivun vasemmasta laidasta). (Sitten ei myöskään tarvitse kysyä, miksi sama ihminen kirjoittaa melkein kaikki jutut.) Meille saa myös kertoa, mistä aiheesta Juuri Sinä haluaisit lukea. Toisin kuin nykyinen toimitus, teki Jylkkäri keväällä 1994 gallupin. Kyseltiin lukijoilta, miksi he lukevat Jylkkäriä. Eniten pisteitä saivat: saadakseen tietoa opiskeluun liittyvistä asioista, mielenkiintoiset jutut, saadakseen tietoa kampuksella tapahtuvista asioista. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi vastaajat saivat ilmoittaa myös ulkopuolisia syitä. Eräs vastaaja ilmoitti: tullakseni provosoiduksi, pilatakseni päiväni. Käsityöharrastaja puolestaan kertoi lukevansa lehteä, koska siellä on hyviä otsikoita leikeltäviksi mm. kortteihin. Kas näin, arvon edaattorit ja muut lukijat, paitsi että Jylkkäri on edelleen mielenkiintoinen lehti, se on myös monipuolinen. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi Tässä on hyvä otsikko askarteluun peruskritiikki on aina sama: lehti on opiskelijoista vieraantunut, turha kuluerä (mutta tähän on ratkaisu) »Vastaus: Pyrimme. Suuntaus on. Emme halua aikuisiksi. Lukijakunnalla on myös omat kompleksinsa. » Jylkkärin päätoimittaja Jouni Vauhkosen vastaus vuonna 1994 lukijalle, joka kirjoitti "En tiedä pyrittekö siihen, että lehtenne on paska joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Mikäli pyritte olette onnistuneet. Toivoisin kuitenkin, että yliopiston tasoisessa laitoksessa suuntaus olisi vähän korkeampitasoisiin juttuihin. Ei tarvitse välttämättä olla typerä/ lapsellinen ollakseen hauska. Jos päätoimittajalla on komplekseja, ei lehden tarvitse olla kompleksinen". JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Oona Komonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Santeri Matero toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Veera Mangström sivari 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Mamselli (nimimerkki) —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 6 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 28.11. AVUSTAJAPALAVERI Ti 9.11. klo 17–18 Jylkkärin toimitus Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?07 · 2021? 05 pääkirjoitus
SITSIKULTTUURISTA ja erityisesti sitsilauluista on keskusteltu paljon viime vuosina. Osan opiskelijoista mukaan lauluja tulisi muokata suvaitsevammaksi. Toisten mielestä ne taas pitäisi säilyttää nykyisessä muodossaan. Mistä sitsilaulukeskustelussa on kyse? Jyväskylän yliopistossa muun muassa kielija viestintätieteiden ainejärjestöjen kattojärjestö Lingviestit ry on uusimassa parhaillaan sitsilaulukirjaansa. Uusi kirja on tarkoitus saada painoon jouluun mennessä. Uudistuksen myötä osa lauluista aiotaan karsia. Siksi, ettei niitä enää lauleta, tai siksi, että "ne ovat todella ongelmallisia", sanoo Lingviestien puheenjohtaja Suvi Koskinen. Poistettuihin lauluihin kuuluu esimerkiksi Lammaslaulu, jossa lauletaan seksin harrastamisesta muun muassa lampaiden ja vauvojen kanssa. Laulutyöryhmä teki päätöksen poistamisesta yksimielisesti. Sen sijaan hengelliseksi koetut laulut, kuten virret joihin on lisätty viinaa, viinaa, viinaa -tyyppisiä sanoituksia, ovat herättäneet keskustelua puolesta ja vastaan. Koskisen mukaan tällöin on pohdittu, pitäisikö "kunnioittaa sävelmää itsessään". Työryhmä Sitsilaulujen sanoista on keskusteltu viime vuosina. Osa haluaa uudistaa, toiset vastustavat muutosta. Syitä voi etsiä historiasta. Saako näitä lauluja enää laulaa? TeksTi? Lauri Niemelä?kuviTus?Saara Sund onkin päätynyt jättämään muutamia tällaisia kappaleita uuteen kirjaan. Vaikka kappaletta pidettäisiin ongelmallisena, sitä ei kuitenkaan välttämättä poisteta. Ratkaisu voikin olla sanoitusten muokkaaminen. "Silloin jos on oikeasti kappale, jota kaikki tykkäävät laulaa, muutetaan vaan sanoja." Esimerkiksi Euroviisu-kappaleessa laulettavaa Ruotsissa naidaan miehiä -sanoitusta on tarkoitus muuttaa. Ehdotuksena on ollut Ruotsissa pelkkiä Volvoja, Norjassa hylkeitä, Venäjällä mummoja. Virallista päätöstä ei ole kuitenkaan vielä tehty. SITSILAULUIHIN kajoamista perustellaan usein tasa-arvolla ja syrjinnän vastaisuudella. Mutta miksi ongelmalliseksi koettuja lauluja ylipäätään kirjoissa on? Kenties siksi, ettei niitä välttämättä ole aikoinaan pidetty ongelmallisina, sanoo opiskelijakulttuurin historiaa tutkinut Sari Aalto Helsingin yliopistolta. "Ronskius on aina katsojan silmässä." Aalto näkee nykyisen keskustelun osana pitkää historiallista jatkumoa. Eikä keskustelu rajoitu vain sitseihin. Aallon mukaan opiskelijakulttuurin muutokset voi karkeasti jakaa neljään osaan. Vuosituhannen vaihteessa keskusteluun nousi ensin sukupuoliroolit, ja sitten alkoholin kulutus. 2000-luvulla puolestaan kritisoitiin heteronormatiivisuutta. Se näkyi sitseillä esimerkiksi tyttö-poika-istumajärjestyksessä sekä joissain laulujen sanoituksissa. Huomiota kiinnitettiin myös vähemmistöjen asemaan, ja nykyään keskustelussa on mukana myös intersektionaalinen feminismi. Se astui mukaan keskusteluun #metoo-kampanjan myötä. Tosin merkkejä on ollut jo aiemmin. "Teekkarihymnin muutos ehkä kertoo, että [aate] löi läpi." Vuonna 2015 kappaleen sanoista poistettiin rasistinen n-sana. 1900-LUVUN SODAT kovensivat ilmapiiriä ja arvoja myös opiskelijaliikkeessä. Esimerkiksi fuksikulttuurissa oli sotien jälkeen paljon simputusta. Oli hyväksyttyä pilailla ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kustannuksella. Myös sukupuolten välinen epätasa-arvo näkyi opiskelijaliikkeessä. Osa epäili, onko naisilla tarpeeksi kykyjä akateemisille aloille. Samalla opiskelijaelämää väritti rankka alkoholin kulutus. Aallon mukaan raskaan sota-ajan jälkeen elämästä ja nuoruudesta "otettiin kaikki takaisin". Ennen 1960-luvun loppua opiskelijoiden juhlat olivat pitkälti osakuntien ja suurten ainejärjestöjen pöytäjuhlia, nykyisten vuosijuhlien kaltaisia. 1960–70-lukujen politisoi06?J ylkkäri?07 · 2021 ajankohtaista
Huolimaton suunnittelu viivästytti YLISTÖNRINTEEN KAMPUKSEN peruskorjausja muutoshanke on viivästynyt aikataulustaan. Alun perin hankkeen oli tarkoitus alkaa vuonna 2020, mutta toisin kävi. Uuden arvion mukaan vauhtiin päästään vasta 2022. Jyväskylän yliopisto tiedotti lokakuussa 2019, että Ylistönrinteen kampuksen uudistamishanke etenee. Tuolloin yliopisto oli allekirjoittanut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa puitesopimuksen, joka koski kampusalueella sijaitsevia matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kemian ja fysiikan laitosrakennuksia, Nanotiedekeskusta ja tutkimusja opetusrakennus Ambioticaa. Hankkeen oli määrä toteutua vuosina 2020–2025, ja hankeinvestoinnin arvioitiin olevan noin 45 miljoonaa euroa. Saman vuoden kesänä yliopisto oli toteuttanut henkilöstön, opiskelijoiden, SYK:n ja alueen muiden toimijoiden kanssa visiotyön, jonka tavoite oli kehittää kampus "vetovoimaiseksi korkean profiilin oppimisja tutkimusympäristöksi: HUB of Scientific Excellence", sekä luoda "kampusvisio, joka vahvistaa monitieteellisen tutkimuksen tekemistä ja tilojen yhteiskäyttöä". Käytännössä hankkeen tarkoitus on siis kehittää Ylistönrinnettä muun muassa uusimalla työ-, laboratorioja oppimistiloja, sekä koota koko matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta samalle kampukselle. Tällä hetkellä matematiikan ja tilastotieteen laitos sijaitsee Mattilanniemessä, mutta hankkeen valmistuttua laitos siirtyisi Ylistölle. Lisäksi halutaan lisätä yritysyhteistyötä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kampuksen tutkimustilojen vuokraamista yritysten käyttöön. Alkuperäinen arvio tehtiin nopeana visiotyönä ennen tarpeeksi kattavaa suunnittelua. Vasta myöhemmin huomattiin hankkeen monimutkaisuus. Esimerkiksi tutkimustyö tulee mahdollistaa myös hankkeen aikana, ja joitain tutkimuslaitteita on haastava siirtää paikasta toiseen. Jyväskylän yliopiston vararehtori Henrik Kuntun mukaan kokonaisuuden huolellinen suunnittelu on vienyt "yllättävän paljon aikaa". Talousja palvelujohtaja Päivi Seppä puolestaan myöntää, että vaikka alkuperäisessä hankeinvestointiarviossa yritetään pysyä, sekin oli "nopea arvio". Lopullista hintalappua hän ei arvioi, mutta toivoo että "investointi alkaisi nelosella eikä vitosella". Myös koronapandemia on hidastanut prosessia. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen näkee tilanteessa kuitenkin myös positiivisia puolia: on ehditty miettiä paremmin esimerkiksi sitä, millaisia tiloja kampustyöskentelyyn tarvitaan. Tämänhetkisen arvion mukaan peruskorjausja muutoshanke alkaa vuonna 2022, ja valmista pitäisi olla 2027 mennessä. Aikaväli tarkentuu, kun "toteutustavan valinta on lopullisesti päätetty". Ylistönrinteen kampusalue on arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema. Muutosja peruskorjaustyöt keskittyvät pääsääntöisesti rakennusten sisätiloihin. Alueen kokonaisuus valmistui vaiheittain vuosina 1991–1994. Tilat omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa työskentelee noin 500 henkilöä. Opiskelijoita on noin 1 700. ? Veera MangströM Ylistönrinteen kampuksen peruskorjausja muutoshankkeen oli tarkoitus alkaa vuonna 2020. Toisin kuitenkin kävi. Ve er a Ma ng st rö M telu rajoitu vain sitseihin. Aallon mukaan opiskelijakulttuurin muutokset voi karkeasti jakaa neljään osaan. Vuosituhannen vaihteessa keskusteluun nousi ensin sukupuoliroolit, ja sitten alkoholin kulutus. 2000-luvulla puolestaan kritisoitiin heteronormatiivisuutta. Se näkyi sitseillä esimerkiksi tyttö-poika-istumajärjestyksessä sekä joissain laulujen sanoituksissa. Huomiota kiinnitettiin myös vähemmistöjen asemaan, ja nykyään keskustelussa on mukana myös intersektionaalinen feminismi. Se astui mukaan keskusteluun #metoo-kampanjan myötä. Tosin merkkejä on ollut jo aiemmin. "Teekkarihymnin muutos ehkä kertoo, että [aate] löi läpi." Vuonna 2015 kappaleen sanoista poistettiin rasistinen n-sana. 1900-LUVUN SODAT kovensivat ilmapiiriä ja arvoja myös opiskelijaliikkeessä. Esimerkiksi fuksikulttuurissa oli sotien jälkeen paljon simputusta. Oli hyväksyttyä pilailla ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kustannuksella. Myös sukupuolten välinen epätasa-arvo näkyi opiskelijaliikkeessä. Osa epäili, onko naisilla tarpeeksi kykyjä akateemisille aloille. Samalla opiskelijaelämää väritti rankka alkoholin kulutus. Aallon mukaan raskaan sota-ajan jälkeen elämästä ja nuoruudesta "otettiin kaikki takaisin". Ennen 1960-luvun loppua opiskelijoiden juhlat olivat pitkälti osakuntien ja suurten ainejärjestöjen pöytäjuhlia, nykyisten vuosijuhlien kaltaisia. 1960–70-lukujen politisoitumisen aika heijastui kuitenkin myös yliopistoihin: niin sanotut "frakkijuhlat" alettiin kokea elitistisinä. Vuosien 1969–1972 välillä akateemiset perinteet ajettiin monissa järjestöissä alas. Vapaamuotoinen biletys nousi pöytäjuhlien tilalle. Aallon mukaan kehitys ei kulje koko ajan eteenpäin. Muutoksen voi nähdä aaltoliikkeenä. Se, mikä joskus koetaan edistykseksi, ei sitä ehkä myöhemmin ole. Esimerkiksi politisoitumisen ajan jälkeen 1980–90-luvuilla nimittäin akateemisia perinteitä alettiin taas herättelemään. Myös nykyisen kaltaiset sitsit yleistyivät 1990-luvulla ensin poikkitieteellisissä opiskelijajärjestöissä eli osakunnissa, sitten ainejärjestöissä. Vaikutteita otettiin Ruotsista ja todennäköisesti myös teekkareilta. Vuosituhannen vaihteessa sitsit rentoutuivat, kun ainejärjestöt alkoivat järjestää niitä enenevissä määrin. Paikalla ei ollut esimerkiksi alumneja ja professoreita osakuntien vuosijuhlien tapaan. 2000-luvun ilmiö oli myös teemasitsit eli tiettyyn teemaan mukautuminen Halloweenista Pikku Kakkoseen tai maailmansotaan. ENTÄ NYKYINEN sitsilaulukeskustelu? Muutos kohtaa myös vastustusta. Ajatus tuntuu olevan, että raju huumori kuuluu opiskelijakulttuuriin eikä kukaan ota sanoituksia tosissaan. Ne kun voivat olla hyvin karrikoituja. Sari Aalto arvelee monen vastustajan olevan vanhempi opiskelija. Varma hän ei kuitenkaan ole, aihetta ei ole tutkittu. Silti vanhemmat opiskelijat ovat niitä, jotka ovat historiallisesti vastustaneet opiskelijakulttuurin muutoksia. Esimerkiksi silloin, kun vuosijuhlien ohjelmaan haluttiin sodan jälkeen lisätä tanssi, vanhemmat opiskelijat vastustivat. Heidän mielestään tanssiaiset olivat erikseen. Aalto jakaa muutoksen vastustajat kahteen ryhmään. Ensimmäisessä laulut nähdään aikansa tuotteina. Niiden laulaminen ei merkitse laulun arvojen kannattamista tai tiettyyn kulttuuriin sitoutumista. "He varmasti aidosti näkevät, että opiskelijakulttuuriin kuuluu ronski huumori." Entä toinen ryhmä? Aallon mukaan sen muodostavat ne, jotka "näkevät käytäntöjen muuttamisessa jonkinlaista piilofeminististä vallankumousta, jota on vastustettava yleisesti". Hän kuitenkin arvelee, että ylioppilaskunnissa tämä joukko ei ole suuri. Lingviestien Suvi Koskinen ei niele väitettä, että raju huumori väistämättä kuuluu opiskelijaelämään. "Vaikka laulut ovat vitsejä, on taustalla tietynlainen ajatusmalli." Koskisen mielestä opiskelijakulttuuri ei saa olla oma kuplansa. Siksi opiskelijat eivät hänen mielestään voi sanoa mitä haluavat sillä verukkeella, että "opiskelijat vain ovat tämmöisiä". ? J ylkkäri?07 · 2021? 07 ajankohtaista
YDINSODASTA ON olemassa vanha vitsi: kukaan ei voita, mutta joku häviää aina vähiten. Vallaton analysoi, että edustajistovaalit 2021 tullaan käymään tällä teemalla. Vielä ei ole varmaa, kuka häviää vähiten, mutta todennäköisesti suurin häviäjä on JYY ja opiskelijademokratia. Suorastaan dramaattinen ehdokasmäärän romahdus vuoden 2019 vaaleista tulee näkymään Vallattoman tarot-korttijaon mukaan myös äänestysprosentissa. Vaikka riviopiskelija on ollut 1960-luvulta asti verrattain pihalla siitä, mitä rakas ylioppilaskuntamme puuhaa, se on tuskin koskaan ollut näin pihalla. Korona-aikana on ehtinyt varttua sukupolvi, joka ei ole normaaliin tapaan voinut viettää aikaa yliopistolla, tutustua opiskelijakavereihin eikä joutua edaripropagandistin hyökkäyksen uhriksi. Kun tähän lisätään loppuunpalamiset, kahden vuoden aikana valmistuneet ja poistuneet konkarit, ehdokasmäärän vähäisyys (yhteensä 129) ja tuleva matala äänestysprosentti ovat aika itsestäänselvyyksiä. Kirottu CASIO-merkkinen laskuri näytti seinäänpaiskatessa lukua 19,02 ja toteamme sen olevan äänestysprosentti näissä vaaleissa. Mutta vaikka vaaleissa äänestäisi vain yksi prosentti äänioikeutetuista, jonkinlainen tulos on luvassa. ? Lue Vallattoman analyysi verkosta jylkkari.fi. ? Edarivaalien äänestyspäivät 28.–29.10. ja 1.–3.11.2021. Vallattoman analyysi: Miten edarivaaleissa käy? ESITYSLISTAN kohta kuusi herätti keskustelua puolesta ja vastaan. Otsikko: palvelumaksujen palauttaminen. Asiaa käsiteltiin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 1. joulukuuta 2020. Sitä ennen, lokakuussa, edustajistolle oli esitelty jäsenaloite JYYn liiketoimintakokonaisuus Soihdun palvelumaksuista luopumiseksi. Edustajisto lähetti tuolloin aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten. Aloite myös jaettiin osiin: vuokranantajasta johtuvat muutot, jo maksettujen maksujen palautukset sekä maksujen keruu yleisesti. Ennen joulukuuta 2020 käytäntö oli, että Soihtu perii Kortepohjan ylioppilaskylän asukkailta 55 euron maksun, vaikka muutto johtuisi talon peruskorjauksesta. Edustajiston kokouksessa kuitenkin päätettiin, ettei maksua enää jatkossa tällaisissa tapauksissa peritä. Maksujen palautus puolestaan ylioppilaskylän A–D-talojen peruskorjauksien vuoksi vuosina 2017–2020 pois muuttaneita. Pitäisikö raha palauttaa jälkikäteen, koska linja muuttui? Edustajiston kokouksessa Soihdun toimitusjohtaja Timo Lahtinen arvioi, että kylän sisäisesti muuttaneita oli noin 420, ja palautettavien maksujen yhteissumma olisi noin 23 000 euroa. Näin ollen projektiin kuluisi henkilökunnalta noin kaksi viikkoa. Pitäisi ehkä palkata kausiapulainen. Lahtisen mielestä asia oli hankala. Mahdolliset palautukset eivät välttämättä olisi oikeudenmukaisia, sillä kaikkia palautukseen oikeutettuja ei todennäköisesti tavoitettaisi. Hän myös pohti, onko hyvää hallintoa kompensoida aiemmin tehdyn päätöksen aiheuttamia kuluja asianomaisille. Myös JYYn hallitus oli keskustellut samoista asioista. Se päätyi esittämään edustajistolle, ettei maksuja palauteta. Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto teki vastaehdotuksen: pitää palauttaa. Äänestettiin. Vastaesitys voitti yhdellä äänellä. Ylioppilaskunta alkoi palauttaa maksuja helmikuussa 2021, ja niitä voi hakea takaisin 30. marraskuuta saakka. KUINKA paljon palautuksia on haettu, Timo Lahtinen? "Palautuksia on tehty 15.10.2021 mennessä 104 kpl, joka vastaa 5 775 euron rahasummaa. Näin ollen noin neljäsosa on hakenut palvelumaksunsa takaisin", Lahtinen vastaa sähköpostitse. "Palautukset on hoidettu Soihdun oman henkilökunnan voimin ja niihin on kulunut Vain neljäsosa hakenut palautuksia Ylioppilaskunta alkoi palauttaa palvelumaksuja ylioppilaskylän A–D-talojen peruskorjauksien vuoksi vuosina 2017–2020 pois muuttaneille. Palautuspyyntöjä on tullut odotettua vähemmän. työaikaa noin 30 tuntia. Palautuspyyntöjä on tullut paljon odotettua vähemmän." Arvioit edustajiston kokouksessa 2020, ettei kaikkia entisiä asukkaita tavoiteta, vaikka ylioppilaskunta ja Soihtu "pyrkisi mahdollisimman kattavaan viestintään". Miten on viestitetty? "Soihdun sisällä tunnistettiin heti alkuun tämän toimeksiannon haasteeksi entisten asukkaiden tavoittaminen, sillä entisten asukkaiden yhteystietoja ei ole saatavilla." "Soihtu on pyrkinyt mahdollisimman kattavaan viestintään asian suhteen. Asiasta on viestitty Soihdun nettisivulla, somessa, (nykyisille asukkaille) kuukausikirjeessämme Asukasinfossa ja Jyytisissä. Marraskuun aikana tulemme vielä muistuttamaan asiasta esimerkiksi Jyytisissä. Haluamme tietysti myös tässä yhteydessä muistuttaa kaikkia JYYllä (Soihdulla) tuolloin asuneita ja palvelumaksun maksaneita A–D-talojen muuttajia hakemaan maksunsa takaisin, jotta pääsemme nuo sovitun aikataulun mukaisesti palauttamaan. Eli kannattaa vinkata kaverille, jos tietää hänen muuttaneen A–D-taloista pois peruskorjauksen tieltä." Sanoit, että takautuva periaate maksujen suhteen voi heijastua myöhempiin päätöksiin eivätkä palautukset olisi omiaan selkeyttämään JYYn päätöksentekoa. Oletteko edelleen samaa mieltä? "Näinhän se yleensä menee, että poukkoilevat päätökset eivät pääsääntöisesti selkeytä toimintaa tai päätöksentekoa. Saman ilmiön voi havaita seuratessa nykyisen Suomen hallituksen toimia eri medioiden välityksellä sen enempää heidän tekemien päätöstensä sisältöä ja päätöksentekokulttuuria arvioimatta." Mitä se tarkoittaa? "Se on vaan yleinen esimerkki vastaavasta, jolla en tarkoita sen kummemmin mitään, joten voit tuon lauseen poistaa halutessasi." ? OOna KOmOnen Ve er a m an g st rö m 08?J ylkkäri?07 · 2021 uutiset Ajankohtaista
Jylkkäri laatii tärkeitä listoja. Toisin kuin pääkirjoituksessa "JYY systematisoi ja luo aikakelloja" (Jylkkäri 6/2021) väitettiin, JYY ei luo koko toimintapahtumien aikakelloa, vaan vuosikellon. "Järkevä ylioppilaskunta on kaikkien etu." Pinja Ahlqvist Valtio-oppi Anni Ajanko Kasvatustiede Opri Jokiniemi Yhteiskuntatiede Jeremias Jouhki Sosiologia Kristiina Koivunen Kasvatustiede Kristiina Kronholm Tietojärjestelmätiede Petri Laaksonen Liikuntapedagogiikka Juuso Laitinen Valtio-oppi Mikael Mengüs Tietojärjestelmätiede Juho Neuvonen Markkinointi 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 Severi Paanila Valtio-oppi Rakel Saarinen Taidehistoria Niilo Nissinen Valtio-oppi Johannes Pulli Valtio-oppi Viia Rauhala Valtio-oppi Anna Sirviö Taidehistoria Eemeli Takanen Kauppatieteet Konsta Tarnanen Valtio-oppi Tino Tynkkynen Valtio-oppi Tommi Ylikoski Tietojärjestelmätiede 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 KOKOOMUSLAISET OPISKELEVAT Ajattele järjellä, ÄÄNESTÄ SYDÄMELLÄ. sentti näissä vaaleissa. Mutta vaikka vaaleissa äänestäisi vain yksi prosentti äänioikeutetuista, jonkinlainen tulos on luvassa. ? Lue Vallattoman analyysi verkosta jylkkari.fi. ? Edarivaalien äänestyspäivät 28.–29.10. ja 1.–3.11.2021. työaikaa noin 30 tuntia. Palautuspyyntöjä on tullut paljon odotettua vähemmän." Arvioit edustajiston kokouksessa 2020, ettei kaikkia entisiä asukkaita tavoiteta, vaikka ylioppilaskunta ja Soihtu "pyrkisi mahdollisimman kattavaan viestintään". Miten on viestitetty? "Soihdun sisällä tunnistettiin heti alkuun tämän toimeksiannon haasteeksi entisten asukkaiden tavoittaminen, sillä entisten asukkaiden yhteystietoja ei ole saatavilla." "Soihtu on pyrkinyt mahdollisimman kattavaan viestintään asian suhteen. Asiasta on viestitty Soihdun nettisivulla, somessa, (nykyisille asukkaille) kuukausikirjeessämme Asukasinfossa ja Jyytisissä. Marraskuun aikana tulemme vielä muistuttamaan asiasta esimerkiksi Jyytisissä. Haluamme tietysti myös tässä yhteydessä muistuttaa kaikkia JYYllä (Soihdulla) tuolloin asuneita ja palvelumaksun maksaneita A–D-talojen muuttajia hakemaan maksunsa takaisin, jotta pääsemme nuo sovitun aikataulun mukaisesti palauttamaan. Eli kannattaa vinkata kaverille, jos tietää hänen muuttaneen A–D-taloista pois peruskorjauksen tieltä." Sanoit, että takautuva periaate maksujen suhteen voi heijastua myöhempiin päätöksiin eivätkä palautukset olisi omiaan selkeyttämään JYYn päätöksentekoa. Oletteko edelleen samaa mieltä? "Näinhän se yleensä menee, että poukkoilevat päätökset eivät pääsääntöisesti selkeytä toimintaa tai päätöksentekoa. Saman ilmiön voi havaita seuratessa nykyisen Suomen hallituksen toimia eri medioiden välityksellä sen enempää heidän tekemien päätöstensä sisältöä ja päätöksentekokulttuuria arvioimatta." Mitä se tarkoittaa? "Se on vaan yleinen esimerkki vastaavasta, jolla en tarkoita sen kummemmin mitään, joten voit tuon lauseen poistaa halutessasi." ? OOna KOmOnen Etätyöskentelyn suositus poistui Jyväskylän yliopistolla. Ve er a m an g st rö m 1 Constantin Kiseleff 2 Yrjö Blomstedt 3 Alvar Aalto 4 Arto Sipinen 5 Ernst Theodor Granstedt 6 Alfred Wilhelm Stenfors 7 Ilmari Lahdelma 8 Rainer Mahlamäki 9 Sarlotta Narjus 10 Onni Savonlahti kymppi OIKAISU Lähiopetusta lisätään toisen periodin myötä Etätyöskentelyn suositus poistui ja lähiopetuksen lisäämistä mahdollistettiin tilarajoitusten helpotuksilla Jyväskylän yliopistolla 25. lokakuuta 2021 eli toisesta periodista alkaen. Käytännössä se tarkoittaa, että yliopiston tiloissa on nyt mahdollista toteuttaa 150 henkilön sisäisiä ja ulkoisia tilaisuuksia. Tenttien osalta kyseinen kapasiteetti mahdollistettiin jo 1. lokakuuta. Uusilla rajoituksilla tilakapasiteetista voidaan käyttää aiemman 50 prosentin sijaan 75 prosenttia. Vaikka Keski-Suomen ilmaantuvuusluku kasvoi lokakuun aikana, yliopisto päätti oman arvionsa ja terveysviranomaisten konsultoinnin perusteella lisätä lähiopetusta suunnitelmiensa mukaan. Yliopistoyhteisössä on ollut muutamia altistumisia ja näiden osalta tartuntaketjut on onnistuttu jäljittämään. Terveysviranomaisten mukaan altistumisia ei olisi voitu juuri vähentää kovemmilla rajoituksilla. Turvallisuustoimet kuten maskisuositus ovat edelleen voimassa. Koronajohtoryhmä kokoontuu edelleen säännöllisesti ja seuraa tilannetta. Kaikista koronarajoituksista on tarkoitus luopua vuodenvaihteessa, kolmannesta periodista alkaen. ? tOimitus Lukijalta: Miksi Paavo juoksee Jyväskylässä? Suomen valtio tilasi Wäinö Aaltoselta patsaan juoksija Paavo Nurmesta (1897–1973) lokakuussa 1924, ja se valmistui 1925. Patsas oli sijoitettuna Helsingin Ateneumiin 1983 asti, kunnes se siirrettiin Jyväskylään. Kun Ateneum myöhemmin halusi Paavonsa takaisin, oli siirto Jyväskylän kaupungille raskas pala. Keskisuomalainen otsikoi vuonna 1995: Kulttuuriskandaali – Jyväskylästä viety Nurmen patsas tuskin palaa takaisin. Jyväskylä Seuran jäsen Jaakko Lovén kuitenkin päätti, että patsas on saatava. Rahaa kerättiin. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan läheisyyteen sijoitettu Paavo-patsas julkistettiin 2001. Paavoja juoksee lisäksi Helsingin Olympiastadionilla, Ateneumin taidemuseossa, Turussa ja Sveitsin Lausannessa. ? tOimitus Rekisterin siirrosta Sisuun viikon katko Opintotietojärjestelmä Sisu poistuu väliaikaisesti käytöstä maanantaina 1. marraskuuta 2021 kello 12. Syynä on opintorekisteritoimintojen siirtäminen Sisuun. Tähän asti käytössä ollut Roti-opintorekisteri poistuu käytöstä siirron myötä. Myös vanha opintotietojärjestelmä Korppi poistuu tutkinto-opiskelijoiden osalta käytöstä. Myöhemmin Sisu on tarkoitus ottaa käyttöön myös Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Käyttökatko jatkuu pisimmillään sunnuntaihin 7. marraskuuta saakka. Jos siirto valmistuu tätä ennen, siitä tiedotetaan erikseen. Mutta miten tietojen siirto voi kestää kokonaisen viikon? "Siirto edellyttää teknisiä toimenpiteitä useissa eri järjestelmissä, jotka kytkeytyvät joko Sisuun tai nykyiseen opintorekisteriin Rotiin", vastaa yliopiston palvelupäällikkö Heta Koski. "Datan eheyden varmistamiseksi toimenpiteiden aikana rekisteriin ei voi tehdä mitään muutoksia, joten järjestelmät on pidettävä pois käytöstä sen ajan. Varaudumme enimmillään viikon mittaiseen katkoon, mutta Sisu palautetaan käyttöön heti kun tarvittavat toimet on tehty eli voi olla, että käyttökatko ei kestä viikkoa." Siirron jälkeen opinto-oikeuden lisäaikaa, tutkintoa ja aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemista haetaan Sisun kautta. Myös opintosuoritusotteet ja -todistukset haetaan jatkossa Sisusta. Jyväskylän yliopisto tiedotti käyttökatkosta 4. lokakuuta 2021. JYYn edustajistovaalit pidetään käyttökatkon aikana. Sisun käyttökatkon ei pitäisi Kosken mukaan vaikuttaa vaaleihin mitenkään. Jylkkäri seuraa tilannetta. ? tOimitus J ylkkäri?07 · 2021? 09 Ajankohtaista
Palkkatyö on modreni orjuuden muoto 10?J ylkkäri?07 · 2021
H H annu Heikkisen mielestä kysymys on haastava. Millaisia taitoja koulutuksen pitäisi antaa työelämää varten? Vaikka kyllä hänen pitäisi tietää. Heikkinen on Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen professori. Tutkimusala: koulutus ja työelämä. "Juuri se on haaste, noissa sanoissa." "Tai kuinka niitä käytetään yhdessä." Työn ja työelämän muutoksesta on puhuttu viime vuosina paljon. On sanottu, että työ irtoaa ajasta ja paikasta. Työurat pirstoutuvat. On puhuttu digitalisaatiosta, tekoälystä, robotiikasta. Käsitys työurasta, jossa opiskellaan, valmistutaan ja tehdään samaa työtä eläkeikään asti, ei päde enää. Samaan aikaan on pohdittu, millaisia osaajia tulevaisuudessa tarvitaan. Miten koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin ja miten koulutusta tulee kehittää? "Sanojen suhde ei ole yksinkertainen." Miksi? Ensin tulee ymmärtää, mikä on muuttunut. M M oni piti yhdysvaltalaisen talousteoreetikko Jeremy Rifkinin väitettä liioitteluna. Vuonna 1995 ilmestyneessä teoksessaan The End of Work Rifkin esitti, että työ loppuu siinä merkityksessä kuin sen tunnemme. Keskeiset syyt: teknologia, tietokoneet, robotit. Lähivuosina uusi ja kehittyneempi ohjelmistoteknologia vie sivistyneen maailman yhä lähemmäs miltei työntekijätöntä taloutta, Rifkin kirjoitti. Teos ilmestyi aikana, jolloin länsimaissa virisi automaatiohuoli. Maailmantalous oli ajautunut taantumaan. Kun talous alkoi elpyä, ei sekään näyttänyt tuovan kadonneita työpaikkoja takaisin. Rifkiniä kuitenkin arvosteltiin paitsi liioittelusta myös populismista. Teoksen väittämiä pidettiin hatarina. Kaivattiin teoreettisuutta, eri esimerkkien yleistettävyyttä. Teoksen julkaisusta on yli kaksikymmentä vuotta. Rifkinin ennuste näyttää toteutuneen, ainakin osin. Työpaikkoja on kadonnut ja katoaa edelleen monilta aloilta. Toimistotyöstä, maataloudesta, kuljetuksesta, tuotteiden valmistuksesta, pankkialalta. Vaikka työ ei ole loppunut täysin, on muutos tapahtunut nopeasti. SS inänsä työelämän muuttuminen ei ole uusi asia. "Ei todellakaan", Hertta Vuorenmaa sanoo. Hän on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen lehtori ja Future of Work -hankkeen tutkimusjohtaja. Vuorenmaa puhuu teollisista vallankumouksista, työn muuttumisesta läpi historian. Ensimmäinen tapahtui vuonna 1784, kun skotlantilainen matemaatikko ja insinööri James Watt patentoi keksintönsä. Höyrykone mullisti ihmisten elämää, yhteiskuntaa ja ympäristöä enemmän kuin mikään aiempi tapahtuma ihmiskunnan historiassa. Yhtäkkiä koneet tekivät osan ihmisten töistä. Syntyi myös modernit työmarkkinat, ja työttömyys. Fossiilisten polttoaineiden avulla voitiin pyörittää yhä suurempia tehtaita. Voitiin liikuttaa junia ja laivoja. Ilmaston lämpeneminen kiihtyi. Toisen vallankumouksen aika koitti 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. Aikakautta symboloivat liukuhihna ja sähköverkko. Elettiin konevoiman aikaa. Työ siirtyi tehtaisiin sarjatuotettavaksi. Kolmannen aikakauden käynnisti mikrosiru 1960-luvun tienoilla. Tietointensiivinen teollinen vallankumous laukaisi liikkeelle digitalisaation ja immaterialisaation. Myöhemmin niihin yhdistyi robotisaatio, joka mahdollisti monipuolisten laitteiden käytön. Samalla työ ja työmarkkinat ovat globalisoituneet. Maiden välisen kaupan, työn, tiedon ja pääoman liikkuvuus on lisääntynyt. Ja nyt ihmiskunta on siirtymässä tai jo siirtynyt aikakauteen, jota Työ ja työelämä muuttuvat niin nopeasti, että aikakautta on kuvattu neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi. Mutta millaisia taitoja koulutuksen pitää antaa tulevaisuutta varten? TeksTi? Oona Komonen? kuviTus? Mamselli Palkkatyö on modreni orjuuden muoto Tulevaisuuden osaajat J ylkkäri?07 · 2021? 11
jota kutsutaan neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi. Sen ikoneita ovat kvanttitietokoneet, nanoteknologia, geeniteknologia, materiaalia lisäävä valmistus. "Siksi muutospuhetta on ollut paljon viime vuosina. Neljäs teollinen vallankumous on täällä", Vuorenmaa sanoo. Jokainen vallankumous on muuttanut sitä, mitä ajattelemme työstä. "Mutta digitalisaation työvälineet tuovat aivan uudenlaista nopeutta ja haastavat ajatteluamme uudella tavalla, hämärtävät rajoja." "Meidän pitäisi ajatella työ ja työelämä kokonaan uusiksi ja tämä on työn kaltaisen instituution kohdalla iso haaste." M M onesti keskitytään työllisyysvaikutuksiin. Pohditaan, mitkä ammatit ovat pahiten uhattuina, entä millaisia uusia töitä kenties syntyy. On tehty arvioita. Todennäköisesti työmarkkinoilta häviävät ainakin puhelinmyyjät, asiakaspalvelutyöntekijät, ompelijat, puhelinmyyjät, tiedontallentajat… Keskustelu työllisyydestä ja mahdollisesta työn katoamisesta ei ole uusi. Sitä on käyty usealla vuosisadalla. Mutta keskustelu teknologian vaikutuksesta kiihtyi selkeästi vasta vuonna 2013. Silloin Michael Osborne ja Carl Frey arvioivat artikkelissaan The Future of Employment, että suurella todennäköisyydellä Yhdysvaltojen työllisyydestä automatisoidaan 47 prosenttia parinkymmenen vuoden aikana. Suomessa vastaava analyysi koski kolmannesta työllisyydestä. Tulokset herättivät huolta, pelkoakin. Ammattien tasolla tehtyä tarkastelua voi kuitenkin kritisoida, sitä mieltä on työelämän muutoksia tutkiva Anu Järvensivu. Hän kirjoitti niin vuonna 2019 artikkelissaan Hei Siri, millainen on työelämän tutkijoiden työn tulevaisuus. On vaikea ennakoida, koska ammatit koostuvat monenlaisista tehtävistä. Lisäksi eri maiden välillä on eroja. Eri laskukaavoilla saa myös erilaisia tuloksia. Ja siksi työllisyysvaikutusennusteet vaihtelevat suuresti, Järvensivu kirjoitti. Keskeinen heikkous kuitenkin on, jos tutkimus ei huomioi muiden tekijöiden kuin teknologioiden vaikutuksia. SS itra puhuu megatrendeistä, maailmanlaajuisista valtasuuntauksista. Työn tulevaisuus megatrendien valossa. Artikkeli, julkaistu syyskuussa 2021. Työn ja työelämän tulevaisuudesta on keskusteltu jo pitkään ja keskustelu on vain kiihtynyt koronapandemian myötä. Keskustelu on liikkunut etenkin globalisaation, väestörakenteen muutoksen ja teknologian kehityksen ympärillä. Mutta työn tulevaisuudesta puhuttaessa pitäisi huomioida kolme näkökulmaa. Yksi: työelämän moninaisuus. Ei ole olemassa yhtä tulevaisuutta. Hoivatyön ja muun ihmisten fyysiseen kohtaamiseen perustuvan työn tulevaisuus voi olla toisenlainen kuin vaikka paikkariippumattoman asiantuntijatyön. Kaksi: vaihtoehdottomuus. Tulevaisuuden työ mielletään usein nykyisen kaltaisen työn jatkumoksi. Ei pystytä kuvittelemaan, haastamaan oletuksia. Mikä kaikki mielletään työksi? Kolme: muutosten moninaisuus. Tulevaisuutta voidaan tarkastella työn sisältöjen, rakenteiden ja toimeentulon kautta, mutta myös osaamisen, johtamisen ja kulttuurin kautta. Siksi keskustelu työstä ja työelämästä helposti pirstoutuu. Sitran mukaan pitäisi tarkastella erilaisia kehityskulkuja suhteessa toisiinsa. Megatrendeiksi on nimetty ekologinen jälleenrakennus, verkostomaisen vallan voimistuminen, talouden suunnan etsintä, teknologian sulautuminen kaikkeen sekä väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen. Näiden lisäksi tutkijat ovat määritelleet muitakin tekijöitä: sosiaaliset voimat kuten muutokset arvoissa ja asenteessa, taloudelliset ja poliittiset toimenpiteet. Kriisit, sellaiset kuten sodat ja pandemia. Ne kaikki voivat muuttaa työtä ja työmarkkinoita nopeasti. Ja siksi tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Voidaan tehdä mallinnuksia, mutta kuinka tarkkoja? Todennäköistä kuitenkin on, että moninaisuus lisääntyy entisestään. Se, ja monimutkaisuus. TT ulevaisuudentutkija Rolf Jensen on käyttänyt nimitystä tarinayhteiskunta. Ratkaisevaa eivät ole enää tuotteiden tekniset ominaisuudet. Tärkeämpiä ovat tuotteisiin liitettävät tunteet. Positiiviset tarinat vetoavat. Niiden luomisesta on tullut osa työtä. Tarinayhteiskunnan lisäksi neljännen teollisen vallankumouksen ytimessä ovat tietämisen kyvyt, sanoo Hannu Heikkinen. Ne ovat ihmisten kehittyviä ominaisuuksia. Kykyjä, jotka muuttuvat ihmisten oppiessa uutta. "Näistä inhimillisistä tietokyvyistä on tullut taloudellista ja tuotannollista toimintaa." Heikkinen käyttää termiä tietokykykapitalismi. Se on kapitalismin uusi tila, jossa keskeistä on paitsi tiedon tuotanto myös "ihmisen tuottaminen". Tietokykykapitalismi on kiinnostunut kognitiivista kyvyistä, tunteista, älystä. "Ihminen ei käsittele tietoa vain aivoissaan. Tieto on kehollista." Mitä se tarkoittaa työn kannalta? Heikkinen puhuu teknologiasta. Älypuhelimet ja muut tietolaitteet ovat aina mukana. Ne yhdistyvät ihmisen ajatteluun ja alkavat ohjata toimintaa, koska niiden kautta voi osallistua sosiaaliseen elämään ja työhön. "Tietotyö on läsnä kaikkialla elämässä." Siksi työ kaikkiallistuu. Ja koska tietotyö on oppimista, myös oppiminen kaikkiallistuu. "Näin ihminen muuttuu teknologian rajapintakudokseksi. Elämä integroituu laitteiden kanssa ja laitteet keskenään." Liikenne automatisoituu. Asunnoista tulee älykoteja. Puheohjauksella voi säädellä lämpötilaa ja valaistusta. Parilla sanalla voi kutsua taksin ovelle, muutamalla napautuksella tilata ruokaa. "Ihminen toimii kuin puhelin, käyttöliittymänä tähän maailmaan." Ja juuri se on olennaista työn muutoksessa. Kun tietokykyjen ja mielikuvien luomisen merkitys kasvaa, ihmiset uhkaavat jakautua kahteen luokkaan. On ne, joilla on kyky tehdä nopeita ja onnistuneita siirtoja. Kansanosa, joka pysyy mukana tietokykynsä kehityksessä. Ja sitten on putoajat. Ne, jotka eivät pysty kehittämään kognitiivista kykyään, tai eivät halua. "Kaikki työtehtävät eivät katoa. Jää yksinkertaisia tehtäviä, joita ei voi robotisoida tai siirtää halvemman kustannustason maihin." "Toisaalta jää tehtäviä, joista maksetaan hyvin." Ennen oli tapana puhua yhteiskuntaluokista: yläluokka, keskiluokka, alaluokka. Tietokykytaloudessa jää kaksi luokkaa: low skill, low pay ja high skill, high pay. "Seuraa yhteiskunnallinen polarisaatio." M M arkkinoilla pärjäämisen merkitys ihmisten arkielämän kannalta on kasvanut. Työstä on tullut epävarmempaa. Nykyään ei välttämättä ole selkeitä ammatteja kuten ennen. On keikkatöitä, parhaassa tapauksessa. Osaja määräaikaisuuksia. Yrittäjyyttä toiminimellä ja ammatinharjoittajana. Vuokratöitä, apurahoja, freelancerkeikkoja, alustataloutta. Ilmiölle on nimi: työn prekarisoituminen. Prekariaatti pohjaa työväenluokkaa tarkoittavaan sanaan proletariaatti sekä ranskasta peräisin olevaan précarité, joka tarkoittaa epävarmaa. Keikkojen välillä voi olla myös työttömyyttä, sanoo Heikkinen. "Silloin toimeentulo on sitä sun tätä." 12?J ylkkäri?07 · 2021
Tilanne voi kääntyä myös työttömyysputkeksi. Talouden alamäissä pätkätyöläisistä on helpoin päästä eroon. Tosin perinteisten ammattien hämärtyessä syntyy myös uusia tehtäviä. Sellaisia kuten hybridiammatit. Postinkantajat voivat jakaa ruokaa, leikata nurmea, kolata lunta. TT utkintotodistus enää riitä, ei pelkästään. "Näin on havaittu", projektipäällikkö Raimo Vuorinen sanoo. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksella, on keskittynyt elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikkaan. Elinikäiseen oppimiseen liittyvän ohjauksen tarkoitus on auttaa yksilöitä tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa eri elämänvaiheissa. Koulutuksen näkökulmasta tutkinnolla on toki väliä, "on tietysti". Se on ammatillisuuden ydin, siis osaaminen. "Mutta kehityksen ja menestyksen lisäksi olennaista on, mitä muita taitoja ja osaamista yksilöllä on." Vuonna 2017 Suomalaisen työn liitto teki kyselytutkimuksen: mitä työntekijältä tulevaisuudessa odotetaan. Vastanneista 76 prosenttia uskoi, että eniten vaaditaan halua oppia uutta. Vuonna 2021 Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefopin mukaan työpaikkailmoituksissa korostetaan eniten joustavuutta ja kykyä toimia erilaisissa muutostilanteissa. Vuorinen puhuu "geneerisistä taidoista". Kyvystä kohdata muutoksia ja ratkoa ongelmia. Verkostoitumisesta, halusta kehittyä, itsensä johtamisesta, kokonaisuuksien hallitsemisesta, ryhmätyökyvyistä. Taitoihin sisältyy myös se, että tunnistaa, milloin kannattaa etsiä ulkopuolista apua oman tulevaisuuden rakentamiseen. "Näiden merkitys työllistymisessä korostuu tulevaisuudessa entisestään, mutta samoja taitoja voi hyödyntää yhtä hyvin muissakin omaa elämää koskevissa ratkaisuissa." Lisäksi etua työllistymisen kannalta on, että "osaa sanoittaa osaamisensa". Markkinoida itseään. Osata analysoida mitä on oppinut aiemmin ja hyödyntää omaa tapaansa oppia. Joillekin verkostoituminen ja jatkuva uuden oppiminen on helppoa. Joistain se voi tuntua pelottavalta. Entä jos ei ole taitoja? "Niitä ei ole mahdoton omaksua", Vuorinen sanoo. "Olennaista ja huojentavaa tässä ajassa on, ettemme koskaan ole tässä asiassa valmiita. Taitoja voi rakentaa ja syventää koko eliniän." OO sa tutkijoista puhuu sijoitusajattelusta. Korkeakoulutuksesta on tullut yhteiskunnallisesti merkittävä menoerä valtion budjettiin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kustannusten että opiskelijoiden tuen muodossa. Samalla korkeakoulutukselle on ladattu yhteiskunnallisia odotuksia. Koulutusta ja tutkimusta pidetään kansallisina kilpailutekijöinä globalisoituvassa maailmassa. Tästä syystä ajatellaan, että koulutuksen pitäisi olla hyödyllistä. Sen pitäisi olla hyödyllistä opiskelijoiden lisäksi yhteiskunnalle ja yrityksille, siis työelämälle. Se on näkynyt hallitusohjelmissa. Edellisen pääministerin, Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelman keskiöön nostettiin kansainvälinen kilpailukyky. Koulutuspolitiikan tavoitteiksi nimettiin niin sanottu digiloikka, eli oppimisympäristöjen ja pedagogiikan modernisointi ja digitalisointi, sekä koulutuksen työja elinkeinoelämäyhteyksien vahvistaminen. Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan sisältyy jatkuvan oppimisen uudistus. Osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. PP rofessori Hannu Heikkisellä on kaksi vastausta siihen, millaisia taitoja koulutuksen pitäisi antaa työelämää varten. Ensimmäinen on "yksinkertainen". "Koulutuksen työelämärelevanssin pitää parantua." Tietokyvyn ja elämänhallinnan taitojen parantamiseen sijoittaminen on kannattavaa yksilölle ja yhteiskunnalle. Sitä voi vahvistaa jatkuvan oppimisen taidon kehittämisellä. Toinen vastaus on monimutkaisempi. "Se koskee hyvää elämää." Silloin ei kysytä mitä ja miten. Silloin kysytään miksi ja mitä varten. "Koulutus ei ole vain työtä varten. Sillä on laajempi merkitys ihmisen hyvälle elämälle." Sellaiselle, että ihminen voi elää yhdessä muiden kanssa planeetalla, joka mahdollistaa elämän. Lisäksi Heikkinen haluaisi purkaa sanan työelämä. Mikä on työn ja elämän suhde? Ihminen tarvitsee tunnustusta työnsä kautta. Se on inhimillinen tarve. Mutta ihminen tarvitsee myös tunnustusta ilman työidentiteettiä. Hänen tutkimusalansa on koulutus ja työelämä. Mutta se voisi olla myös sivistys ja hyvä elämä. ? ? Lähteenä on käytetty myös teoksia Anu Suoranta ja Sikke Leinikki (toim.): Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta (2018), Kristiina Brunila, Jussi Onnismaa ja Heikki Pasanen (toim.): Koko elämä töihin – Koulutus tietokykykapitalismissa (2015), ja Päivi Tynjälä, Jussi Välimaa ja Mari Murtonen (toim.): Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä (2004), sekä artikkeleita Tuomas Tervasmäki ja Tuukka Tomperi: Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa (2018), ja Hannu Heikkinen: Koulutus, työ ja elämä (2016). J ylkkäri?07 · 2021? 13
14?J ylkkäri?07 · 2021
Maailman pohjoisin kiihdytinlaboratorio on fyysikoiden vuosia kestäneen käsityön tulos. Siellä luodaan atomiytimiä, joiden rakennetta tutkimalla maailmaa ymmärretään paremmin. RÄÄTÄLINTYÖTÄ JA HIUKKASEN TUURIA TeksTi? Santeri Matero?kuvaT?Santeri Matero & Oona Komonen joisin kiihdytinlaboratorio. Ensin hämärään aulaan. Näkyy useita vanhoja, lähes jääkaapin kokoisia tietokoneita ja tutkimuslaitteita. Ja aulan keskellä on lasiseinäinen huone, ohjaamo, joka näyttää tuiki tavalliselta toimistotilalta tietokoneineen ja kansioineen. Tietokoneiden ruuduilla vilistää tekstiä ja numeroita. Tuo huone on kuitenkin keskeinen: sieltä ohjataan kaikkia laboratorion laitteita. Laboratorio koostuu erilaisista betoniluolista, joissa tehdään atomeista varauksellisia ioneita. Sen jälkeen ionit kiihdytetään, jotta ne voidaan törmäyttää toisiin aineisiin. Eli siis miten? J o antiikin Kreikassa ajateltiin, että on olemassa pieniä hiukkasia, joista asiat koostuvat. Näitä hiukkasia alettiin kutsua atomeiksi, jakamattomiksi. Myöhemmin havaittiin, että atomit koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroneista. Ja sen jälkeen havaittiin, että protonit ja neutronit koostuvat vielä pienemmistä alkeishiukkasista. Nämä protonit ja neutronit muodostavat atomiytimen. Nykyään ytimiä tunnetaan yli 3 000. Yliopiston fysiikan laitoksen laboratorion seinillä on useita niitä kuvaavia ydinkarttoja. "Teorioiden mukaan ytimiä on yli 6 000, mutta kaikkia ei välttämättä voida koskaan havaita", Pakarinen sanoo. Mutta ne tunnetut yli 3 000 ydintä, ne ovat alkuaineiden isotooppeja. Isotoopilla tarkoitetaan saman alkuaineen, kuten hiilen ja vedyn, erimassaista ydintä. Kullakin alkuaineella on sille omiH rrrrr... Rrrr-t-t-t... Suihk–suihk–suihk–suihk.. . Korkean, valkoseinäisen tilan täyttävät kummalliset äänet. Ja aivan Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorion tilan keskellä on laite. Se on kuin suuri, metallinen jumppapallo. Siihen survotut harmaat ja turkoosit hökötykset näyttävät maalipurkeilta. Purkeista lähtee satoja letkuja eri suuntiin. Osa niistä on niputettu paksuihin, tummiin suojakääreisiin. Johdot ovat kuin köynnökset, jotka kiemurtelevat sinne tänne. Koko komeudessaan laite näyttää paitsi huvittavalta hökötykseltä, myös todella monimutkaiselta. Ja mitä sillä tehdään? Yksinkertaistettuna se auttaa ymmärtämään maailmaa paremmin. Miten? T uuli rikkoo Ylistönrinteen kampuksen heijastuksen Jyväsjärven pinnasta. On 7. lokakuuta 2021, viileä ja pilvinen päivä. Valkeat kampuksen rakennukset hohtavat harmaata taivasta vasten. Janne Pakarinen avaa fysiikan laitoksen oven. Pakarinen on ydinspektroskopian tutkimusryhmän tutkija. Hän siis tutkii atomiydinten käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Ydinfysiikan kokeellista tutkimusta varten fysiikan laitoksen alimpaan kerrokseen ja kellaritiloihin on rakennettu maailman pohJ ylkkäri?07 · 2021? 15
nainen määrä protoneita, mutta isotoopista riippuen neutronien määrä vaihtelee. Pakarisen ydinspektroskopian tutkimusryhmä on erikoistunut heikosti tunnettujen ytimien tutkimukseen. Mitä tällä hetkellä tutkitaan? Lantaani-120-ydintä, vastaa Pakarinen. Se tarkoittaa lantaani-nimisen metallin hyvin heikosti tunnettua isotooppia, jonka ydin on vaikea tuottaa. Se pysyy kasassa noin neljä sekuntia ennen kuin hajoaa muiksi aineiksi. Vielä monimutkaisemmaksi asian tekee se, että jotta ydintä voi tutkia, se täytyy luoda. Siihen tarvitaan kiihdytettyjä hiukkasia. H hhmmhhmmhhmmmmm… hhhhmmmmmm hhmmmmm... Jäähdytysvesijärjestelmän rytmikäs humina voimistuu, kun aulasta siirtyy hämärään käytävään. Pöydillä on säteilymittareita, seinillä vanhoja kuvia laboratoriosta. Pakarinen liikkuu käytävää pitkin varmoin askelin. Hän valmistui Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta tohtoriksi vuonna 2005. Sen jälkeen hän työskenteli tutkijatohtorina Liverpoolissa vuoteen 2009, ja sitten Sveitsissä Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen Cernin ISOLDE-nimisessä laboratoriossa. Vuonna 2012 Pakarinen palasi Jyväskylään akatemiatutkijaksi. Nykyään hän on yliopistotutkijana juurikin ydinspektroskopian ryhmässä tehden ydinfysiikan perustutkimusta. Perustutkimuksen yhteydessä paitsi tutkitaan, myös hiotaan itse tutkimusmenetelmiä. Jyväskylässä se tarkoittaa esimerkiksi ydintutkimuksiin tarvittavien ionilähteiden kehitystä. Hämärää käytävää valaisevat useat varoituskyltit: toimintavalmius, säteilyvaara, pääsy kielletty. Sitten Pakarinen avaa metallioven. Sen takana on ahdas kaksikerroksinen tila, joka on täynnä häkkejä, röntgensäteilyltä suojaavia lyijylevyjä sekä ristiin rastiin vedettyjä putkia, johtoja ja letkuja. Ja ionilähteitä. Laitteita, joiden tarkoitus on riisua atomien ympärillä kiertäviä elektroneja eli ionisoida ne. Atomit ovat tavallisesti varauksettomia, siis neutraaleja. Atomeilla on yhtä monta negatiivisesti varattua elektronia kuin sen ytimessä on positiivisesti varattuja protoneja. Ionilähteen tehossa tutkijoita kiinnostaa kaksi asiaa: kuinka paljon ioneja voidaan tuottaa ja kuinka korkealla varausasteella. Mitä korkeampi varaus ionilla on, sitä kovemmin se saadaan kiihdytettyä hiukkaskiihdyttimen sähkökentällä. Lantaani-120-ytimen tuottaminen vaatii 275 megaelektronivoltin energiaan kiihdytetyn ionin. Jyväskylässä on kehitetty useita erilaisia ionilähteitä. Yksi niistä on maailman tehokkain huoneenlämmössä toimiva lähde nimeltään HIISI (Heavy Ion Ion Sourve Injector). Vaikka ionilähde on tehokas, se ei tarkoita, että siihen pitäisi tyytyä. Laboratoriossa suunnitellaan vieläkin tehokkaan laitteen rakentamista. Ionilähde valmistaa ionit muutamassa millisekunnissa ja ne ohjataan tyhjiöputkea pitkin hiukkaskiihdyttimen keskelle. Pakarinen osoittaa kolme metriä paksua betonista liukuovea tilassa. Sen takana on laboratorion suurin kiihdytin eli K130-syklotroni, jota Pakarisen ryhmä käyttää tutkimuksissaan. Betoninen seinä suojaa ympäristöä kiihdyttimen säteilyltä. Tuo suuri syklotroni eli kiihdytin on keltainen, hieman oranssiin taittava. Siis ainakin kuvien perusteella. Sen luokse ei säteilyn takia pääse. "Kiihdytin on päällä käytännössä kellon ympäri", Pakarinen sanoo. Se tekee noin 6 000 tuntia vuodessa. Vain huoltotaukojen ajaksi kiihdytin sammutetaan. Laboratoriossa sijaitsee K130-kiihdyttimen lisäksi myös kolme muuta: ioneja ja protoneja eli positiivisia hiukkasia kiihdyttävät pienempi syklotroni MCC30 ja lineaarikiihdytin Pelletron. Negatiivisia hiukkasia eli elektroneja kiihdytetään E-Linac-kiihdyttimellä. Jälkimmäistä käytetään muun muassa Euroopan avaruusjärjestö ESA:n koordinoimissa elektroniikan säteilytystutkimuksissa. ESA on tukenut Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriota taloudellisesti vuodesta 2004 lähtien. Ionisoidut atomit tulevat tyhjiöputkea pitkin hiukkaskiihdyttimen keskelle. Sähkökenttä kiihdyttää ioneja spiraalirataa kiihdyttimen keskeltä ulospäin. Pauli Heikkinen Ionilähde ionisoi atomit eli kasvattaa niiden varausastetta. Atomeilta riisutaan ytimen ympärillä kiertäviä elektroneja. Varauksetonta atomia ei voi kiihdyttää hiukkaskiihdyttimellä. 16?J ylkkäri?07 · 2021
Vuonna 2022 Jyväskylässä testattuja osia saattaa päätyä avaruuteen, kun ESA lähettää Jupiterin kiertoradalle JUICE-satelliitin (Jupiter Icy Moon Explorer). Osia on testattu fysiikan laitoksen laboratoriossa käytännössä siten, että osat altistetaan suurelle määrälle elektroneja. Jupiterin läheisyydessä nimittäin on niin sanottu elektronivuori eli alue, jossa on hyvin paljon negatiivisesti varattuja hiukkasia. Laboratorion säteilytutkimuksessa simuloidaan näitä olosuhteita. Tarkoituksena on testata, mitkä osat kestävät, ennen kuin ne asennetaan osaksi satelliittia, joka ammutaan avaruuteen. Millaisia osia satelliittiin sitten menee Jyväskylästä? Ei tiedetä. Yliopisto on testauksessa palveluntarjoaja. "Ei meitä enää konsultoida, kun testaus on täällä tehty. Kuulemme yleensä meillä testatuista osista, kun laitteista kirjoitetaan esimerkiksi [tiedelehti] Naturessa", Pakarinen sanoo ja naurahtaa. Se tiedetään, että Merkuriuksen ja Auringon välillä oleva ESA:n ja Japanin avaruusjärjestö JAXA:n satelliitin osia oli Jyväskylässä testattavana yli kymmenen vuotta sitten. Hiljattain satelliitti lähetti ensimmäiset valokuvat Maahan. "Tämä on ajallisesti toisessa ääripäässä kuin meidän ryhmämme tutkimus", Pakarinen sanoo. Niin, satelliittien valmistaminen ja testaaminen – matkasta avaruuden halki puhumattakaan – vie vuosia. Sen sijaan ydinspektroskopian tutkimusryhmän testit vievät alle sekunnin. Yhden fuusioreaktion tuottaminen vie hieman yli 20 millisekuntia, ja siitä suurin osa kuluu kiihdyttimessä. Syklotroni kiihdyttää ionisuihkun eli kasvattaa niiden liike-energian. Ionit ohjataan ensin laitteen keskelle ja ne lähtevät kiertämään spiraalirataa. Hieman alle kilometrin pituinen matka päättyy, kun ionien liikeradan säde on kasvanut niin suureksi, että ne on ohjattava ulos. Ionit jatkavat suihkulinjoja – paksuja tyhjiöputkia – pitkin kohtiohalliin. Siellä ovat eri kokoiset tutkimusluolat, joissa ydinten rakennetta tutkitaan. "Ionisointi ja kohtion läpäiseminen ovat ajallisesti marginaalisia." F ysiikan laitos perustettiin Jyväskylään vuonna 1965. Syynä oli, että haluttiin panostaa kokeellisen ydinfysiikan tutkimukseen. Se puolestaan vaatii hiukkaskiihdyttimen. Niinpä laitoksen ensimmäinen fysiikan professori Juhani Kantele laittoi viisi vuotta laitoksen perustamisen jälkeen alulle hankkeen, jotta Suomeen saataisiin ensimmäinen hiukkaskiihdytin. Sellainen saatiin Jyväskylään joulukuussa 1973. Seuraavaksi Kantele halusi hankkia vielä tehokkaamman laitteen: suprajohtavan kiihdyttimen. Sitä ei kuitenkaan hyväksytty sen hinnan vuoksi. Laite olisi maksanut noin 50 miljoonaa markkaa. Ensimmäinen kiihdytin maalattiin keltaiseksi, hieman oranssiin taittavaksi Kanteleen toiveesta. Hänen autonsa oli samanvärinen. Myös K130-syklotroni maalattiin keltaiseksi, kun se hankittiin Jyväskylään 1990-luvun alussa. Nykyinen kiihdytinlaboratorio otettiin käyttöön tammikuussa 1992, ja silloin K130-syklotroni lähetti ensimmäiset kiihdytetyt ionit. Niin silloin kuin nykyäänkin K130-syklotronia pidetään Jyväskylän kiihdytinlaboratorion sydämenä. Koko ydinfysiikan perustutkimus on pitkälti sen varassa. Itse asiassa yhtä tehokkaita kiihdyttimiä ei Euroopassakaan ole kuin muutama. Maailman tunnetuin hiukkaskiihdytin lienee LHC (Large Hadron Collider) Cernissä. Se on huomattavasti Jyväskylän kiihdyttimiä suurempi, koska sillä tutkitaan vielä atomiydintä pienempiä hiukkasia eli alkeishiukkasia. Mitä pienempi tutkimuskohde, sitä tehokkaampi kiihdytin tarvitaan. Suomessa hiukkaskiihdyttimiä käytetään tutkimuskäytössä vain Jyväskylässä ja Helsingissä. Jyväskylän laboratoriossa tutkimusryhmät paitsi tekevät ja tutkivat, myös rakentavat paljon itse käsityönä. Ei sentään syklotroneja, mutta monet muut laitteet, kuten ionilähteet. Janne Pakarisen mukaan käsillä tekeminen asettaa Ylistön kiihdytinlaboratorion opiskelijat ja työntekijät erityiseen asemaan. "Parhaimmillaan opiskelijat rakentavat itse uusia laitteita tutkimuksiaan varten", hän sanoo. Kiihdytetyt ionit ohjataan tyhjiöputkea pitkin kohtioon. Kohtio on ohut kalvo, joka on keskellä pallomaista ilmaisinjärjestelmää. Kuvassa ilmaisinjärjestelmä on avattu. Fuusioreaktiossa syntynyt ydin kulkee koko laitteen läpi, ja muut hiukkaset jäävät separaattoriin. Separaattori koostuu kuvan sinisestä ja vihreästä osasta. Pauli Heikkinen J ylkkäri?07 · 2021? 17
Se tarkoittaa myös, että jatko-opiskelijat ja nuoret tutkijatohtorit valmistelevat erilaiset mittaukset useimmiten itse. Lisäksi maisterivaiheen opiskelijat voivat tarvittaessa päästä hyödyntämään kiihdytinlaboratoriota ja rakentamaan erilaisia laitteita pro gradu -tutkielmiaan varten. Tutkimus on siis eräänlaista räätälintyötä. Kaikki tehdään erikseen kutakin tutkimusta varten. K iihdyttimestä ionit sujahtavat suuren kohtiohallin tutkimusluoliin. Luola sanana kuulostaa harhaanjohtavalta, eiväthän tilat ole varsinaisesti luolia. Mutta sellaisiksi niitä kutsutaan. Ne on rakennettu suurista harmaista ja valkoisista betonilaatikoista, jotka muistuttavat legopalikoita. Betonilaatikoiden välistä työntyy koneisto, joka näyttää siltä kuin siihen olisi yhdistetty kylmälaukku, tietokoneen runko sekä jääkaappia muistuttava kaappi. Koko hökötys on täynnä johtoja pursuavia pieniä laitteita. Koneisto kuulostaa linkoavalta pesukoneelta. Pakarinen kulkee yhteen luolista, korkeaan tilaan, jonka seinät ovat valkoiset. Siinä se on. Maalipurkeilla täytetyn metallisen jumppapallon näköinen laite täynnä satoja eripaksuisia johtoja ja jäähdytysletkuja. Tämän pallomaisen laitteen eli gammailmaisinjärjestelmän sisällä on pieni, kymmenen kertaa keittiöfoliota ohuempi kalvo eli kohtio. Se on valmistettu nikkelin isotoopista Ni-58. Kohtioon tähdätään kiihdytettyjä sinkin isotooppi Zn-64:sta valmistettuja ioneja. Jotta Pakarisen ryhmän tutkima lantaani-120-ydin syntyy, sinkin ja nikkelin ytimien täytyy törmätä. Ja koska sinkit valahtavat helposti kohtion läpi vuorovaikuttamatta nikkelin kanssa, tehtävä on vaikea. Kalvo koostuu atomeista, mutta koska nikkeliytimet eivät ole vierekkäin, ionit voivat kulkea niiden välistä. "Täytyy ylittää Coulombin valli, sähköinen voima, joka pitää positiivisesti varatut ytimet erillään", Pakarinen selittää. Voisiko sitä verrata samannapaisten magneettien hylkimiseen? "Niinkin voisi ajatella. Kun ionit tulevat tuhatta ja sataa – tässä tapauksessa 275 megaelektronivoltin energialla – ja törmäävät, Coulombin voima ei riitä pitämään ytimiä erillään." "Onhan tämä kuin etsisi heinäsuovasta neulaa", Pakarinen sanoo. "Vaatii paljon toistoja, vähän tuuriakin." Silloin tällöin fuusio eli yhdistyminen kuitenkin onnistuu. Mutta sittenkin on vielä yksi vaihe: höyrystyminen. Nikkelin ja sinkin fuusiossa ei nimittäin synny lantaanin isotooppia, vaan cesium-122-ydin. Siitä höyrystyy yksi protoni ja yksi neutroni. Ja kun se lopulta onnistuu, on lantaani-120-ydin syntynyt. Sitten sitä voidaan tutkia. Mutta miten? Atomien elektroneineen voi vielä nähdä hyvin, hyvin tarkoilla mikroskopeilla. Ydintä sen sijaan ei. Siksi jumppapalloa muistuttavassa johtohökötyksessä on nuo maalipurkit. Ne ovat oikeastaan gammailmaisimia, jotka toimivat tutkijoiden silminä. Ne tunnistavat fuusioreaktiossa syntyvät gammasäteet eli huomaavat kun fuusio tapahtuu. Silloin tutkijat voivat paikantaa myös syntyneen ytimen "heinäsuovasta". Tutkimuksen kannalta mielenkiintoiset hiukkaset päätyvät laitteiston perälle. Pakarisen ryhmän tapauksessa se on lantaani-120-ydin. Laitteet keräävät tietoa ytimestä, ja yhdistävät sen puolta mikrosekuntia aiemmin havaittuun fuusioreaktiosta kerättyyn dataan. Lopulta tutkijat analysoivat datan tietokoneella. Tätä on ydinfysiikan perustutkimus. M utta mitä hyötyä tästä kaikesta lopulta on? Lantaani-120-ytimen tutkiminen vahvistaa joko aiemmin havaittuja tutkimustuloksia atomiydinten rakenteesta tai sitten tutkimus osoittaa aiemmat havainnot vääräksi. Mutta mihin tieto käytännön tasolla johtaa, se onkin vaikeampi kysymys. Tutkimustieto on tärkeää, vaikka sille ei heti voisi osoittaa käytännön sovelluksia. Aina ei myöskään ole mahdollista osoittaa, mihin tulokset pitkällä aikavälillä johtavat. Voi olla, että lantaani-120-ytimen ominaisuuksista saatua tietoa ei välttämättä voida soveltaa mihinkään. Niin tosin ajateltiin aikoinaan sähköstäkin: turha kuriositeetti, josta ei olisi käytännön hyötyä. Vaikka perustutkimus on tiedeyhteisön ulkopuolella suhteellisen tuntematonta, se on tiedon perusta. Innovaatioita ja sovelluksia ei olisi ilman perustutkimuspohjaa. Ja sitten on vielä monimutkaiset ilmiöt kuten ilmastonlämpenemisen mallintaminen tai lääketieteen sovellukset. Niiden ymmärtäminen vaatii poikkitieteellistä tutkimustietoa. "Tutkimuksen avulla haluamme oppia ympäröivästä maailmasta enemmän", Pakarinen sanoo. Kuva maailmasta tarkentuu pala palalta. Ioni ionilta. ? ? Lähteenä on käytetty Mari Heikkilän toimittamaa teosta (2015) Sattumaa, haperotatteja ja keltainen syklotroni. Lisäksi on haastateltu myös Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Hannu Koivistoa ja Helsingin yliopiston tieteenja teknologiatutkimuksen professori Petri Ylikoskea. "onhan tämä kuin etsisi heinäsuovasta neulaa" Janne Pakarinen on työskennellyt ydinfysiikan parissa jo yli 25 vuotta. 18?J ylkkäri?07 · 2021
KEHITÄ. RATKAISE. Valmistu tietotekniikan ja digitalisaation ammattilaiseksi. Hae opiskelemaan IT-alaa Jyväskylän yliopistoon kevään 2022 yhteishaussa. Lisätietoa opintopolusta hakusanalla itjkl-k2022 Katso kaikki IT-alan hakukohteemme: KANDIVAIHEESEEN: MAISTERIVAIHEESEEN: ? Koulutusteknologia ? Tietoja ohjelmistotekniikka (TkK + DI) ? Tietojärjestelmätiede ? Tietotekniikka ? Kognitiotiede ? Koulutusteknologia ? Kyberturvallisuus ? Tietoja ohjelmistotekniikka (DI) ? Tietojärjestelmätiede ? Tietotekniikka ? Turvallisuus ja strateginen analyysi OPINTOPOLKU.FI JYU.FI/HAKIJANOPAS TUTKI. RATKAISE. KANDIVAIHEESEEN: MAISTERIVAIHEESEEN: ? Biologia ? Luonnonvarat ja ympäristö ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Luokanja aineenopettaja ? Akvaattiset tieteet ? Ekologia ja evoluutiobiologia ? Soluja molekyylibiologia ? Ympäristötiede ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Aineenopettaja Valmistu paremman huomisen, kestävän tulevaisuuden ja uusien teknologisten innovaatioiden rakentajaksi. Hae opiskelemaan matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan Jyväskylän yliopistoon kevään 2022 yhteishaussa. Katso kaikki opiskeluvaihtoehtomme: OPINTOPOLKU.FI JYU.FI/HAKIJANOPAS
LIIKUTA. VAIKUTA. KANDI& MAISTERIOHJELMAMME: MAISTERIOHJELMAMME: ? Liikuntapedagogiikka ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Liikuntabiologia (biomekaniikka, liikuntafysiologia, valmennusja testausoppi sekä urheiluja hyvinvointivalmennuksen opintosuunta) ? Terveystieteet ? Fysioterapia ? Terveystieteiden opettajankoulutus ? Gerontologia ja kansanterveys ? Liikuntabiologia (biomekaniikka ja liikuntafysiologia) ? Liikuntateknologia ? Liikuntapedagogiikan aikuiskoulutus ? Liikuntalääketiede ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Terveyskasvatus ? Valmennusja testausoppi Hae Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan liikuntaja terveystieteitä ja valmistu liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijaksi. Liikuntatieteellinen tiedekunta on arvioitu vuoden 2020 Shanghain listalla maailman kymmenen parhaan joukkoon. OPINTOPOLKU.FI JYU.FI/HAKIJANOPAS JOHDA. VAIKUTA. HAE NYT. YHTEISHAKU /16.–30.3.2022 Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Valmistu talouden, johtamisen ja markkinoinnin asiantuntijaksi. Hae opiskelemaan kauppatieteitä tai taloustiedettä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun kevään 2022 yhteishaussa. OPINTOPOLKU.FI JYU.FI/HAKIJANOPAS
HAE OPISKELIJAKSI LAPPIIN Tutustu koulutustarjontaamme: • kasvatustieteet • oikeustieteet • taideteolliset alat • yhteiskuntatieteet ? ulapland.fi ulapland.fi
ü l t ü r * 23 Jyrockissa bailasi satoja ihmisiä 24–25 Japanilaisen roolipelisarjan Shin Megami Tensein uusi osa julkaistaan, mutta kiinnostaako se? 26 Satavuotiaan SYL:n taipaaleesta ilmestyy dokumentti, journalistiopiskelijat kertovat juttujensa taustoista 27 Arviot: Ilkka Remeksen uutuus on lähes lukukelvoton, Hytti nro 6 taltioi junamatkan ahtauden 28 Keski-Suomen sarjakuvaseura pitää yllä keskisuomalaista sarjakuvakultturia Saara Sund * kulttuuri 6 1. yhteisön t. koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten aikaansaannosten kokonaisuus; sivistys. Erik. taiteista ja humanistisista tieteistä. 2. jnk elämänalueen t. yhteisön piiriin kehittyneistä ja vakiintuneista ajatteluja toimintatavoista. 3. biol. pieneliöiden t. solujen kasvattaminen tutkimusta varten; pieneliöviljelmä, -kanta. Lähde: kieLitoimiSton Sanakirja 1 22?J ylkkäri?07 · 2021 Kulttuuri
Lokakuussa järjestetty sisäfestivaali Jyrock veti Ilokiveen satoja ihmisiä. Kuvareportaasi: Viimein pääsi rokkaamaan Kuvat? Saara Sund teKsti? Oona Komonen KAIKKI TUNTUU normaalilta. Artisti nousee lavalle. Yleisö hytkyy musiikin tahdissa. Hurrauksia. Taputuksia. Tanssia. Väkijoukosta löytyy tuttuja. Vaihdetaan kuulumiset. Ja sitten seuraavalle keikalle. Suomen pitkäikäisin sisäfestivaali, vuodesta 1985 järjestetty Jyrock täytti jälleen Jyväskylän ylioppilastalo Ilokiven 15.–16. lokakuuta 2021. Alusta lähtien Jyrockin ideana on ollut tuoda kaupunkiin kiinnostavinta uutta vaihtoehtomusiikkia genrerajoihin katsomatta ja esitellä suomalaisen rockin nousevia kykyjä, niin sanottuja "bubbling under" -bändejä. Viikonlopun aikana esiintyivät Orvokki, Bad Sauna, Midsommaren, Jari Raaste, Sansibar, Tamara Luonto, Cyril Awakens, New Ro, Jaakko Eino Kalevi, F, Arppa, Handshaking, Malla, Denzel, sekä peruneita Karinaa ja Yeboyahia paikkaavat Hassan Maikal ja Lake Jons. Lauantain päiväklubilla esiintyivät AHO ja The Bomb. Koronapandemian vuoksi festivaalin ajankohta siirtyi kolmesti: keväältä syksyyn, seuraavaan kevääseen ja vielä lokakuuhun 2021. Vaikka kokoontumisrajoituksia purettiin, ei korona ole kadonnut. Siksikin lipunmyyntitavoite oli "realistinen": 300 per päivä. Siihen päästiin, ylikin. Molemmille päiville myytiin noin 400 lippua. "Jännitysnäytelmä päättyi onnellisesti", tapahtumatuottaja Laura Partamies sanoo. Seuraavan kerran Jyrock järjestetään keväällä 2022. ? ? ? Katso kuvakooste Jyrockista 2021 jylkkari.fi. 2 ü l t ü r * * kulttuuri 6 1. yhteisön t. koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten aikaansaannosten kokonaisuus; sivistys. Erik. taiteista ja humanistisista tieteistä. 2. jnk elämänalueen t. yhteisön piiriin kehittyneistä ja vakiintuneista ajatteluja toimintatavoista. 3. biol. pieneliöiden t. solujen kasvattaminen tutkimusta varten; pieneliöviljelmä, -kanta. Lähde: KieLitoimiston sanaKirja 3 5 4 6 7 1 new ro 2 bad sauna 3 yLeisöä 4 jari raaste 5 orvoKKi 6 yLeisöä 7 LaKe jons J ylkkäri?07 · 2021? 23 Kulttuuri
Raunioituneen maailman soturi TeksTi? Veera Mangström Pelianalyysi: Japanilaisen roolipelisarjan Shin Megami Tensein uusin, viides osa julkaistaan nyt marraskuussa. Sarja edustaa JRPG-genreä, jonka kulta-aika on takana. Vaikka peliä on kehitetty, pystyykö se saavuttamaan pelaajien suosion? M M elkein viisi vuotta. Näin kauan fanit ovat joutuneet odottamaan. Tammikuussa 2017 japanilainen pelikehittäjä Atlus julkaisi trailerin tulevasta pelistään. Myöhemmin selvisi, että kyse on roolipeli Shin Megami Tensein viidennestä osasta. Nyt syksyllä, marraskuun 11. päivänä 2021, peli ilmestyy viimein Nintendo Switch -konsolille. SMT-pelisarja ei ole kovin tunnettu, ainakaan länsimaissa. Nykyisin Segan omistaman Atluksen pienelle, rajatulle yleisölle suunnatun niche-pelisarjan osat ovat jääneet vaille suurten massojen huomiota. Syitä voi olla monia: japanilaiset roolipelit eli JRPG:t ei ole nykyään kotimaansa ulkopuolella kovin suosittuja. Genrelle tyypillistä on vuoropohjainen taistelu, hahmojen tasojen kehittyminen ja anime-estetiikka. Lisäksi pelin markkinointia Japanin ulkopuolella on hankaloittanut eri maiden ikärajoitukset. Esimerkiksi sarjan kolmas osa oli teemoiltaan synkkä, seksuaalissävytteinen ja uskonnollinen. Tästä syystä se sai Yhdysvalloissa ikärajoituksen M, kielletty alle 17-vuotiailta. Kaikesta huolimatta SMT-pelisarja on saavuttanut länsimaissa kulttimaineen – eikä ihme. Sarja on nimittäin muista roolipeleistä eroava kokemus paitsi pelattavuuden myös tarinan kannalta. NYT MARRASKUUSSA ilmestyvän viidennen osan keskiössä on opiskelija, joka päätyy pelin alussa toiseen maailmaan nimeltään Da’at. Se on kuin loputon aavikko, jossa näkyy jäänteitä japanilaisesta sivilisaatiosta, mutta myös todellisuudesta poikkeavia asioita kuten ilmassa leijuvia kivitorneja. Da’at itsessään perustuu Kabbalaan eli juutalaisen mystiikan haaraan, jossa tulkitaan Tooraa. Eri mytologiat ovatkin SMT-sarjalle tyypillisiä. Peleissä on esiintynyt jumalhahmoja kuten Thor ja Ganesha, mytologisia olentoja kuten Succubus ja Kerberos, ja jopa Raamatun neljä ratsumiestä. Pelin alussa päähahmo joutuu demonin uhriksi. Hän selviää tilanteesta tarttumalla sinihiuksisen miehen käteen, ja muuttumalla sen seurauksena Nahobinoksi-hahmoksi. Hahmolla on pitkät, tummansiniset hiukset ja kehonmyötäinen puku, jonka läpi virtaa sinistä energiaa. Hän voi muodostaa lasermiekan sormenpäistään ja kutsua hyökyaaltoja. Nahobino on niin voimakas, että eräs pelin enkelihahmoista sanoo tämän olemassaolon olevan jumalanpilkkaa. Yksi syy, miksi SMT-sarja poikkeaa muista roolipeleistä, on synkkä tunnelma. Siinä missä monien roolipelien päähahmo on sankari, joka pelastaa maailman, on SMT:n asetelma toinen. Maailma on jo tuhoutunut ja – riippuen sarjan osasta – entisen maailman asukkaat ovat miltei kaikki kuolleet tai elävät pelossa mystisten olentojen keskuudessa. Esimerkiksi kolmannessa osassa nihilistinen kulttijohtaja suututtaa tahallaan jumalhahmon, joka raivostuneena tuhoaa maailman. Tuhosta selvinneet uudelleenrakentavat ympäristöään omilla ehdoillaan, ja tässä maailmassa päähenkilö luovii. PELISSÄ MERKITTÄVÄ rooli on valinnanvapaudella. Pelaaja päättää, mihin suuntaan maailma muuttuu ja miltä tulevaisuus näyttää. Tutustumalla pelin hahmoihin kuten demoniin ja jumaliin, pelaaja oppii niiden kulttuurista ja arvoista. Niiden perusteella pelaaja päättää, mikä ryhmä toimii hänen mielestään oikein, ja voi liittoutua sen kanssa. Päähahmo siis kokoaa joukkonsa eri olennoista joko neuvottelemalla, lahjomalla, viettelemällä tai pelottelemalla heitä. SMT-sarja poikkeaa monista muista peleistä myös tarinoidensa lopun kannalta. Loppuratkaisu perustuukin liittoihin, jotka pelaaja on pelin aikana tehnyt. Erityistä niissä on, ettei mikään ole toista "parempi". Tarinoissa tärkeämpää onkin, että pelaaja ATlus 24?J ylkkäri?07 · 2021 Kulttuuri
Raunioituneen maailman soturi Pelianalyysi: Japanilaisen roolipelisarjan Shin Megami Tensein uusin, viides osa julkaistaan nyt marraskuussa. Sarja edustaa JRPG-genreä, jonka kulta-aika on takana. Vaikka peliä on kehitetty, pystyykö se saavuttamaan pelaajien suosion? missä monien roolipelien päähahmo on sankari, joka pelastaa maailman, on SMT:n asetelma toinen. Maailma on jo tuhoutunut ja – riippuen sarjan osasta – entisen maailman asukkaat ovat miltei kaikki kuolleet tai elävät pelossa mystisten olentojen keskuudessa. Esimerkiksi kolmannessa osassa nihilistinen kulttijohtaja suututtaa tahallaan jumalhahmon, joka raivostuneena tuhoaa maailman. Tuhosta selvinneet uudelleenrakentavat ympäristöään omilla ehdoillaan, ja tässä maailmassa päähenkilö luovii. PELISSÄ MERKITTÄVÄ rooli on valinnanvapaudella. Pelaaja päättää, mihin suuntaan maailma muuttuu ja miltä tulevaisuus näyttää. Tutustumalla pelin hahmoihin kuten demoniin ja jumaliin, pelaaja oppii niiden kulttuurista ja arvoista. Niiden perusteella pelaaja päättää, mikä ryhmä toimii hänen mielestään oikein, ja voi liittoutua sen kanssa. Päähahmo siis kokoaa joukkonsa eri olennoista joko neuvottelemalla, lahjomalla, viettelemällä tai pelottelemalla heitä. SMT-sarja poikkeaa monista muista peleistä myös tarinoidensa lopun kannalta. Loppuratkaisu perustuukin liittoihin, jotka pelaaja on pelin aikana tehnyt. Erityistä niissä on, ettei mikään ole toista "parempi". Tarinoissa tärkeämpää onkin, että pelaaja KUTEN MEDIA ja taide, myös videopelit ovat muuttuneet ajan saatossa. Suurin syy on teknologian kehitys. Peleistä on tullut näyttävämpiä ja monimutkaisempia. Mutta teknologia on vain yksi muutoksen ajuri. Kuten muut populaarikulttuurin tuotteet, myös pelit voivat heijastaa yhteiskunnallisia suuntauksia. Miten se näkyy? Viime vuosina yksi trendi on ollut aiemmin poikkeuksellisina pidettyjen aiheiden näkyminen pelikertomuksissa. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi mielenterveyden häiriöt ja erilaiset riippuvuudet. "Ne ovat jossain määrin yleistyneet, jopa valtavirtaistuneet", sanoo pelitutkimukseen erikoistunut, Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen oppiaineen väitöskirjatutkija Tero Kerttula. Esimerkki mielenterveyden häiriötä käsittelevästä pelistä on vuonna 2017 julkaistu toimintaseikkailupeli Hellblade: Senua's Sacrifice. Sen keskiössä on Senua-niminen nuori nainen, joka etsii menehtyneen miehensä sielua. Tapahtumat esitetään psykoosista kärsivän henkilön eli Senuan näkökulmasta. Vuonna 2014 julkaistun Actual Sunlightin teemana puolestaan oli masennus, ja samana vuonna ilmestyneen psykologisen kauhupeli Neverending Nightmaresin inspiraationa toimi pelin kehittäjän Matt Gilgenbachin pakko-oireinen häiriö. Kerttulan mukaan poikkeuksellisten aiheiden kuvaston edelläkävijöitä ovat erityisesti itsenäiset, pienemmät pelistudiot. Ne kokeilevat suuria pelikehittäjiä innokkaammin uusia ideoita ja genrejä. Jos jostain tulee hitti, suuret seuraavat perässä. Esimerkiksi brittiläisen Ninja Theoryn Hellblade oli parinkymmenen ihmisen tekemä. Kun peli sai suosiota ja huomiota erityisensä aiheensa vuoksi, Microsoft osti pelintekijät kehittämään jatko-osaa. Paitsi aiheet, myös hahmogalleria on laajentunut. Vielä 1980-luvulla esimerkiksi naiset olivat usein sivuhahmoja. Uraauurtavaa oli, kun vuonna 1996 ilmestynyt Tomb Raider toi markkinoille uudenlaisen protagonistin. Arkeologi Lara Croft oli pelastettavan hahmon sijaan aktiivinen toimija, joskin hahmoa kritisoitiin naisvartalon seksualisoinnista. Vielä 2000-luvun alussa varsinkin suurempien peliyritysten hahmot olivat stereotyyppisiä, sanoo Kerttula, mutta muutosta on tapahtunut hiljalleen 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Nykyään esimerkiksi sukupuolija seksuaalivähemmistöjä kuvaavat hahmot ovat saaneet sijaa videopeleissä. Vuonna 2019 julkaistu Gearbox Softwaren kehittämä ja 2K Gamesin julkaisemassa post-apokalyptisessa toimintapelissä Borderlands 3 seikkailee myös sukupuolija seksuaalivähemmistöjä edustavia hahmoja. "Koska tavoitteemme on viihdyttää maailmaa", sanoi pelin käsikirjoittaja Danny Homan Washington Postin haastattelussa 2019, "meillä pitää olla hahmoja, jotka edustavat tätä maailmaa." ? Veera MangströM Videopelit elävät ajassa Viime vuosina peleissä on alettu käsitellä mielenterveyttä. Myös hahmogalleria on laajentunut. Itsenäiset pelistudiot ovat muutoksessa edellekävijöitä. joutuu itse pohtimaan mitä hyvää onnistui tekemään – ja millä hinnalla. Tarinan lisäksi SMT-sarjassa erityistä on pelattavuus. Vuoropohjainen taistelu on hieman samantyyppinen kuin monille tutuissa Pokémon-peleissä. Eri olennoilla on heikkoja tai vahvoja elementtejä – kuten tuli, jää ja valo. Pelaajan tehtävä onkin löytää eri vihollisten heikkoudet ja vastavuoroisesti välttää sitä, että viholliset löytävät pelaajan heikkoudet. Ja mitä pidemmälle peli etenee, sitä laajemmaksi eri taisteluiden, tekniikoiden ja olentojen kirjo käy. Toisin sanoen pelaajan on koko ajan kyettävä reagoimaan ja kehittymään. Pelin maailma Da’at on karu ja täynnä brutaaleja olentoja. Ympäristön laajuus ja avoimuus kuitenkin kannustaa seikkailemaan ympäriinsä ja etsimään päähahmoa vahvistavia olentoja sekä uusia kykyjä ja tavaroita, jotka auttavat taistelutilanteissa. Viidennestä osasta julkaistujen trailerien perusteella päähahmo pystyy pelisarjan aiemmista osista poiketen hyppimään, liukumaan ja juoksemaan eri nopeuksilla. JRPG-GENRE EI OLE enää kovin suosittu. Kultakausi sijoittuu vuosiin 1997–2002. Buumin alussa ilmestynyt, japanilaisen Square Enixin kehittämä Final Fantasy VII näytti länsimaisille pelaajille, miltä laadukas JRPG-peli tuntuu ja näyttää. Pelin grafiikat, pelattavuus sekä tehokas markkinointi tekivät siitä jättimenestyksen. Sen myötä pelaajat halusivat lisää JRPG-pelejä, ja tuohon aikaan jopa huonolaatuiset genreen kuuluvat pelit saattoivat myydä satoja tuhansia kappaleita – ja parhaimmat puolestaan miljoonia. SMT-pelit eivät kuitenkaan koskaan päässeet tähän kelkkaan. Sarjan ensimmäinen peli ilmestyi jo vuonna 1987, mutta ensimmäinen Japanin ulkopuolella julkaistu peli SMT III vasta vuonna 2004. Sitä ennen genren suosio oli kääntynyt laskuun. Merkittävin syy oli teknologian kehitys, joka mahdollisti yhä laajempien maailmojen luomisen. Vuonna 2001 ilmestyneen ammuskelupeli Halon aikoihin länsimaiset pelaajat kiinnostuivat nopeatempoisemmasta räiskinnästä verrattuna vuoropohjaiseen taisteluun. JRPG-genreä ei auta sekään, että pelit ovat yleensä pitkiä. Riippuu toki pelistä ja pelaajasta, mutta tyypillisesti kesto voi olla kymmenistä tunneista sataan. Näin pitkät ja hidastempoiset pelit eivät välttämättä houkuttele sellaisia, joilla ei ole käyttää tuhottomasti aikaa pelaamiseen. Kaikesta huolimatta voisi kuitenkin olettaa, että laadukkaille, vuoropohjaisille peleille on yhä olemassa markkinarako. Etenkin, jos peli onnistuu tarjoamaan pelaajalle jotain ainutlaatuista. Sellainen voi hyvinkin olla synkkä, monihaarainen tarina, jossa lasermiekkaa käyttävä puolijumala houkuttelee, kiristää ja trollaa demoneja. ? Borderlands 3 / gearBox J ylkkäri?07 · 2021? 25 Kulttuuri
TAPAHTUI SATA vuotta sitten: Suomessa nähtiin osittainen auringonpimennys, Kiinan kommunistinen puolue perustettiin, Albert Einstein sai Nobelin fysiikanpalkinnon, Kansainliitto päätti Ahvenanmaan kuuluvan Suomelle. Ja lisäksi vuonna 1921 perustettiin Suomen ylioppilaskuntien liitto. Alkuvuosina toimintaa värittivät kansallismielisyys, kieliriidat ja Eurooppaa kurittaneet sodat. Myös kulttuurivaihto ja kansanvälisten suhteiden luonti maailman opiskelijajärjestöihin saivat alkunsa. Nyt vuonna 2021 SYL on toiminut sadan vuoden Satavuotiaasta dokumentti Eläviä kuvia todellisuuden luonteesta 30.10.–5.11. Kino Aurorassa järjestettävä elokuvafestivaali Arktisen Upeeta tarkastelee 22. vuonnaan todellisuuden luonnetta. Ohjelmistoon kuuluu sekä uusia että vanhoja teoksia, lyhytelokuvia ja keskustelutilaisuuksia. ? Yhteiskunnallista vaikuttamista 8.11.–9.11. JYY järjestää Spark-koulutuksen vaikuttamisesta kiinnostuneille. Ohjelmaan kuuluu puheita, työpajoja ja iltaohjelmaa. Pääpuhujana on presidentti Tarja Halonen. Ilmoittautua voi JYYn ja Spark-tapahtuman nettisivuilla. ajankohtaista KALEIDOSKUUPPI-livejournalismiesityksen ensi-ilta järjestettiin 6. lokakuuta 2021 Ilokivi Venuella. Kyse on journalistiikan opiskelijoiden järjestämästä esityskokonaisuudesta, jonka tarkoitus on esitellä yleisölle uutisten tekoprosessia ja toimittajan työtä. Ensi-illassa Venuen lavalle nousi vuorollaan viisi toimittajaa kertomaan journalistisista jutuistaan. Aiheet vaihtelivat Lada-vuokraamosta sokeiden vaelluksiin. Osassa esityksistä tekijät kertoivat juttujensa sisällöstä, toisissa taas toimittajaopiskelijat avasivat jo julkaistujen jutun työprosessia. Esityksissä yhdisteltiin niin ääntä, kuvaa kuin performanssia. "Ei siis mitään PowerPointin edessä pönöttämistä", Kaleidoskuuppia vetävä journalistiikan opiskelija Ville Hardén sanoo. Vaikka livejournalismi on ulkomailla kovassa nosteessa, on Suomessa ilmiö yhä marginaalinen. Tunnetuin esimerkki kotiToimittajat purkavat kasvottomuuden verhoa lavalla Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden livejournalismiesityksissä kerrotaan juttujen synnystä ja toimittajan työstä. ajan suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden edunvalvojana. Vaikuttamisen teemat ovat vaihdelleet läpi vuosikymmenten, mutta keskeisenä linjana on pysynyt opiskelun taloudellisten edellytysten ja ilmaisen korkeakoulutuksen turvaaminen. Satavuotisjuhlavuoden kunniaksi SYL:n historiasta on valmistunut dokumenttielokuva Tulevaisuuden rakentajat. Elokuvassa kuullaan SYL-alumneja presidentti Tarja Halosesta Jorma Elorantaan, käydään läpi liiton historiaa ja tehdään katsaus tulevaisuuteen. Dokumentti esitetään Ylellä 12. joulukuuta 2021. Sen on ohjannut Michael Franck ja käsikirjoittanut Kati Sointukangas. ? ToimiTus K ans an arKisTo sYL maisesta livejournalismista on Helsingin Sanomien Musta laatikko -esitykset, jotka alkoivat helmikuussa 2016. Kaksi vuotta myöhemmin Musta laatikko palkittiin Bonnierin journalistipalkinnolla, ja esitykset ovat olleet usein loppuunmyytyjä. Journalistiikan opiskelijoiden Kaleidoskuuppi pohjautuu juuri Mustaan laatikkoon. "Viime vuonna [osalla opiskelijoista] oli mediamaiseman murrokset -kurssi, ja [kurssilla] oli luento Mustasta laatikosta. Ajattelin, että kuulostaa siistiltä, voisi kokeilla täälläkin", Hardén sanoo. Esitysten tarkoitus on vahvistaa toimittajien ja yleisön välistä yhteyttä. Hardénin mukaan yleisö näkee toimittajat usein kasvottomina norsunluutornin asukkaina. Vastaavasti toimittajille yleisö taas saattaa näkyä vain tilastoina. Kun toimittajat ja yleisö ovat kasvokkain samassa tilassa, kasvottomuuden verho poistuu. Kaleidoskuuppi-esityksiä järjestetään syksyllä kolme. Niitä on vielä 10. marraskuuta ja 1. joulukuuta. Jatkoa on mahdollisesti luvassa keväällä tai viimeistään ensi syksynä. ? Lauri niemeLä 26?J ylkkäri?07 · 2021 Kulttuuri
Hytti nro 6 Juho Kuosmanen| Draama |2021|106 min. Ensi-ilta 29.10. ????? Hymyilevällä miehellä (2016) kansainvälisten palkintojen makuun päässyt ja samalla itsensä Suomen kiinnostavimmaksi nykyohjaajaksi nostanut Juho Kuosmanen ei yllä uutuudellaan edellisen pitkän elokuvansa tasolle. Sydämellinen henkilökuvaus ja lyömätön estetiikan taju ovat kuitenkin tallella. Suomalainen opiskelija Laura ( Seidi Haarla) lähtee pitkälle junamatkalle nähdäkseen Murmanskin petroglyfit. Matkaseuraksi osuu aluksi mäntiltä vaikuttava venäläinen työukko Ljoha ( Juri Borisov). Kahden erilaisia maailmoja edustavan ihmisen välille muodostuvan suhteen etenemistä ei onnistuta kuvaamaan aina täysin luontevasti. Sen sijaan junamatkaan luotu ahtauden tuntu ja vähäeleinen kameratyö toimivat moitteetta. Vahvimman vaikutuksen jättää Haarlan hurmaava pääosasuoritus. Elokuvassa on myös yksi kaikkien aikojen parhaista darrakiireen kuvauksista. ? Niklas PelkoNeN Wizards Ralph Bakshi| Animaatio |1977|81 min. Kino Aurora 8.11. ????? Taru sormusten herrasta -eepoksen varhaisesta filmatisoinnista (1978) ja perverssistä eläinanimaatiostaan Fritz the Cat (1972) tunnetun ohjaaja Ralph Bakshin scifi-fantasia-sekamelskan suurin ansio on pidäkkeetön mielikuvituksellisuus. Mainitkaa toinen elokuva, jossa keijut, velhot ja haltiat taistelevat mutanttinatseja vastaan ydinsodan jälkeisessä maailmassa. Juoni on yhtä koherentti kuin mainitusta kuvauksesta voi päätellä. Tyylillisesti Wizards pallottelee lastenanimaatiomaisen seikkailun, groteskin kuvaston ja sotavideoiden välillä epätasaisin tuloksin. Sekavan tarinan alikirjoitetuista hahmoista alikirjoitetuin on bimbomainen Elinore-keiju, jonka perään "hyvä" Avatar-velho kuolaa. Myös muun bakshimaisen huumorin ikääntymisestä voi olla montaa mieltä. Animaatiojälki on kuitenkin parhaimmillaan kaunista, ja rotoskooppaustekniikalla (säästösyistä) toteutetut taistelukohtaukset enteilevät ohjaajan tulevaa Tolkien-tulkintaa. Andrew Bellingin aliarvostettu soundtrack säilyttää grooven vaivaannuttavienkin osuuksien yli. ? Niklas PelkoNeN sa m i ku o kk aN eN 20 th Ce N tu r y aN im at io N W so y Lähes lukukelvotonta koronajännitystä Ilkka Remes: Lohikäärmeen isku (WSOY, 2021) PETRI PYKÄLÄ on onnistunut töräyttämään vuodesta 1997 lähtien joka syksy kirjamarkkinoille tiiliskivimäisen jännitysromaanin, joiden tasainen virta on tehnyt hänen taiteilijanimestään Ilkka Remeksestä käsitteen. Kirjoittajana Pykälä on kiistatta tuottelias. Joku saattaisi sanoa, että liiankin. Kotimaisen ”jännityksen” ”mestarin” uusin tuote sijoittuu koronapandemian varjostamaan Suomeen, jossa sopivan luonteenpiirteetön Remes-kirjan Remes-hahmo (tällä kertaa nelitavuisia nimiä loihtiva mielikuvitus on päätynyt Markus Auraan) ajautuu remesmäisiin juonenkäänteisiin. Mukana on muun muassa pääministerin kiero erityisavustaja, venäläisen miljardöörin tyttären sieppaus, rautaisannos suurvaltapolitiikkaa ja wuhanilaisesta laboratoriosta kähvelletty aineisto. Rymisten etenevä juoni on koottu sinänsä näppäristä osasista, joita Remes paiskoo yhteen sokerihumalaisen lapsen tarmolla. Vauhtia riittää, mutta edes dramaattisimmilla käänteillä ei yleensä ole hetkellisen shokkiarvon lisäksi mitään funktiota. Sama merkityksettömyys vaivaa romaanin ylipaisunutta hahmogalleriaa, jonka jäseniä Remes juoksuttaa tarinaansa yhtä mekaanisesti kuin siitä ulos. Remes ajattelee ilmeisesti määrän korvaavan laadun, sillä hän kuvaa jokaisen hahmonsa sisäistä maailmaa ja motiiveja poikkeuksellisella mielenkiinnottomuudella. Kielellisesti teksti on sietämätöntä, lähes lukukelvotonta. Kirja olisi tarvinnut ainakin yhden editointikierroksen lisää. Teoksessa on valtava määrä kirjoitusvirheitä, ja lauseista puuttuu usein verbejä. Dialogi on tuttuun tapaan kuin Googlen kääntämää suomea. Tätä kaikkea Remes elävöittää yhdentekevillä yksityiskohdilla rakennusten seinillä roikkuvista sisustustauluista tai einesruuan lämmittämisestä. Mahdollisesti ainoan merkittävän erityispiirteen romaaniin tuo koronavirus, josta ei ole Suomessa ehditty vielä kirjoittaa juurikaan kaunokirjallisuutta. Laboratoriovuototeorialla leikittely on sinänsä uskalias valinta, jonka onnistuneisuuden voi jättää tulevaisuuden lukijoiden arvioitavaksi. Itse viruksen läsnäolo vaikuttaa romaanin maailmassa kuitenkin hämmentävän vähän. Hahmot pystyvät esimerkiksi matkustamaan ympäri maailmaa ilmeisen rajoituksetta, eikä jylläävä kulkutauti luo missään vaiheessa tapahtumiin jännitettä tai uhkaa. Suomen hallituksen koronavirustoimet saavat sen sijaan tuon tuosta maistaa Remeksen sanansäilää. Esimerkiksi suomalaisen sankarivirologin suuhun hän on kirjoittanut näinkin hienovaraista dialogia: "Pieni asiantuntijaneuvo, jos sallit. [...] Luottamus viranomaisiin on aina ollut Suomessa korkealla, ja sen uhraaminen kaikenlaisen maskisekoilun ja muun politikoinnin vuoksi on ollut järjetöntä ja vaarallista." Remes on käyttänyt todellisia tapahtumia fiktionsa polttomoottorina läpi uransa, joten pandemian päätyminen kirjaan ei yllätä. Tosielämän vaikutteita on haettu myös Al-Hol-kiistasta ja Harri Jaskarin parituskohusta. Tapahtumien yllä leijailee lajityypillisesti poliittisten päättäjien ympäri yhteiskuntaa ulottuva korruptio, joka tiivistyy poliittista ohjausta viranomaisiin mielivaltaisesti ulottavaan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen ja sitä johtavaan kiusallisen sannamarinmaiseen hahmoon. Lopputulos on oman elämänsä tartuntatautiasiantuntijan sakeaa Facebook-kommenttia muistuttava yli 400-sivuinen mötkäle, joka on tämän hetken nolointa suomalaista kaunokirjallisuutta. ? Niklas PelkoNeN J ylkkäri?07 · 2021? 27 Arviot Elokuvat Kirjat
ON KESKIVIIKKOILTA 13. lokakuuta 2021. Keski-Suomen sarjakuvaseura on kokoontunut viikoittaiseen tapaamiseensa Jyväskylän Mustaan kynnykseen. Yksi seuran jäsenistä luonnostelee paperille sarjakuvaa, toinen ripustaa valmiita teoksiaan baarin seinälle näytille. Vuodesta 2010 toiminut seura pyrkii ylläpitämään keskisuomalaista sarjakuvakulttuuria julkaisujen ja tapahtumien muodossa. SARJAKUVATAITEILIJOIDEN on seuran mukaan vaikea saada nykypäivänä näkyvyyttä. Suositut sarjakuvastripit kuten B. Virtanen, Viivi & Wagner ja Jere ovat monille tuttuja, onhan niitä julkaistu vuosia useissa sanomalehdissä Suomessa. Sen sijaan uudella sarjakuvalla voi olla vaikea päästä perinteisten rinnalle. Mitä tulee sarjakuviin, ovat "sanomalehdet hiukan kaavoihinsa kangistuneita", sanoo seuran jäsen Ville Rautiainen. "Lehdet voisivat olla rohkeampia ja kokeellisempia." Verkossa populaarikulttuurista poikkeaville sarjakuville on kuitenkin helpompi löytää yleisöä. Näkyvyyden lisäksi verkossa piilee toinenkin mahdollisuus, ehkä jopa taidemuodon seuraava trendi: multimediaalisuus. Internetissä tarinaan voi yhdistää useaa formaattia, kuten musiikkia tai animaatiota. Esimerkiksi Hanneriina Moisseisen Kannas-sarjakuvan (2016) yhteyteen on luotu lähes 45 minuutin soundtrack, äänimaisema, jossa kuullaan niin sodan pauketta kuin karjalaista haitarimusiikkia. Osa kerrontaa on myös valokuvat Karjalan evakuoinnista jatkosodan lopussa. VUOSIEN saatossa sarjakuvataide on muuttunut. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen perinteisiin supersankarihahmoihin kyllästyttiin. 1950-luvun hahmoista luotiin moniulotteisempia. Nykyään erityistä kiinnostusta herättävät feministiset sarjakuvat. Sarjakuvakulttuuri on perinteisesti ollut miesvaltaista. Viimeisten vuosien aikana kuitenkin sekä naiset että vähemmistöt ovat päässeet paremmin esille. Myös aiheet ovat muuttuneet, jossain määrin. Einari Ollikaisen mukaan esimerkiksi seksuaalisutta, seksiä ja väkivaltaa kuvataan nykyään rohkeammin. Yksi nykypäivän ilmiöistä on myös omaelämäkerrallisuuden lisääntyminen. Vaikka KKES:n jäsenten tuotoksissa se on enemmän vielä "ajatuksen tasolla", oman elämän tapahtumat voivat silti olla inspiraation lähteenä. KESS JULKAISEE tyypillisesti vuoden tai kahden välein sarjakuva-albumeita, joihin jäsenet työstävät omia sarjakuviaan jonkin yhdessä sovitun teeman alle. Aiempien vuosien teemanumeroita ovat olleet muun muassa Otus (2019), Rakkaus 2.0 (2018) ja Liha & Sielu (2011). Seuraavan, yhdeksännen vuosijulkaisun teema on Yhdessä. Sen on tarkoitus ilmestyä ennen joulua. Sarjakuvaseuran jäsenten sarjakuvien genre vaihtelee. On esimerkiksi seikkailua, toimintaa ja kauhua. "Aika paljon liikutaan spekulatiivisen fiktion skaalalla", Ville Rautiainen sanoo. Myös tarinoiden aiheet vaihtelevat. Muutaman seuran jäsenen yhteinen projekti Saimaannorppamies kertoo supersankarista, joka suojelee saimaannorppia. Teemoja ovat olleet myös alkoholismi, ystävyys, oman paikan löytäminen. Syvällisempi sanoma tai ajatus saattaa tulla itsestään, odottamatta. Myös lukijat voivat löytää tarinoista erilaisia merkityksiä kuin taiteilija itse. Ja vaikka toisinaan sarjakuvien aihe on yhteiskunnallinen, ne ovat lopulta myös eskapismia tekijöilleen. ? Anu Jylhä Ajan muutokset näkyvät myös sarjakuvissa Keski-Suomen sarjakuvaseura on ylläpitänyt keskisuomalaista sarjakuvakulttuuria yli kymmenen vuotta. SA n te rI M At er o Einari Ollikainen luonnostelee. Kuoleman jälkeisen elämän tarkastelua Vainajalassa vellotaan pysähtyneessä ajassa ja epätoivossa, jumiudutaan menneisyyteen. Siellä halutaan unohtaa ja hukuttaa murheet. Sanalla vainajala tarkoitetaan kuolleiden asuinsijaa, tuonpuoleista. Kuolemanjälkeinen elämä on myös keskeinen teema Jyväskylän ylioppilasteatterin syyskauden 2021 näytelmässä nimeltään Vainajala. Ohjaaja-käsikirjoittaja Jussa Palven ensimmäinen kokopitkä teos käsittelee pastissi-tuonpuoleisessa anteeksiannon, menetyksen ja läheisten osuutta elämässä ja kuolemassa. Produktio on tuotettu yhteistyössä Kansalaisfoorumin ja Työväen näyttämöiden liiton kanssa. Lue kriitikko Lasse Petmanin arvio Jylkkärin verkosta jylkkari.fi. ? 28?J ylkkäri?07 · 2021 yhteisötKul Yhteisö
KESS JULKAISEE tyypillisesti vuoden tai kahden välein sarjakuva-albumeita, joihin jäsenet työstävät omia sarjakuviaan jonkin yhdessä sovitun teeman alle. Aiempien vuosien teemanumeroita ovat olleet muun muassa Otus (2019), Rakkaus 2.0 (2018) ja Liha & Sielu (2011). Seuraavan, yhdeksännen vuosijulkaisun teema on Yhdessä. Sen on tarkoitus ilmestyä ennen joulua. Sarjakuvaseuran jäsenten sarjakuvien genre vaihtelee. On esimerkiksi seikkailua, toimintaa ja kauhua. "Aika paljon liikutaan spekulatiivisen fiktion skaalalla", Ville Rautiainen sanoo. Myös tarinoiden aiheet vaihtelevat. Muutaman seuran jäsenen yhteinen projekti Saimaannorppamies kertoo supersankarista, joka suojelee saimaannorppia. Teemoja ovat olleet myös alkoholismi, ystävyys, oman paikan löytäminen. Syvällisempi sanoma tai ajatus saattaa tulla itsestään, odottamatta. Myös lukijat voivat löytää tarinoista erilaisia merkityksiä kuin taiteilija itse. Ja vaikka toisinaan sarjakuvien aihe on yhteiskunnallinen, ne ovat lopulta myös eskapismia tekijöilleen. ? Anu Jylhä SA n te rI M At er o Einari Ollikainen luonnostelee. syyskauden 2021 näytelmässä nimeltään Vainajala. Ohjaaja-käsikirjoittaja Jussa Palven ensimmäinen kokopitkä teos käsittelee pastissi-tuonpuoleisessa anteeksiannon, menetyksen ja läheisten osuutta elämässä ja kuolemassa. Produktio on tuotettu yhteistyössä Kansalaisfoorumin ja Työväen näyttämöiden liiton kanssa. Lue kriitikko Lasse Petmanin arvio Jylkkärin verkosta jylkkari.fi. ? Hinnat voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Gummeruksenkatu 6 40100 Jyväskylä Ma Pe: 10 17 • multitronic.fi Gummeruksenkatu 6 40100 Jyväskylä Ma Pe: 10 17 • multitronic.fi Katso kaikki tarjouksemme osoitteesta multitronic.fi 2706968 • 4 ulkoista antennia • Dual-Band • WiFi-reititin • Ohjaa etänä sovelluksen kautta Xiaomi Mi Router 4A 18 90 Edullinen vaihtoehto 3003974 41mm Midnight Kaikkien aikojen suurimman ja edistyksellisimmän aina päällä olevan Retina-näytön ansiosta kaikki Apple Watch Series 7:llä sujuu entistä näyttävämmin ja paremmin. Apple Watch Series 7 539 2715464 • Taivaansininen. Pinkki. Hopea AirPods Max ?kuulokkeet mullistavat over-ear-kuuntelukokemuksen. Applen suunnittelema dynaaminen ajuri takaa vangitsevan huippuluokan äänielämyksen. AirPods Max 479 norm. 629€ 2165170 • Full HD • 144Hz • VA • 1ms • FreeSync • Curved AOC 24”Pelinäyttö 149 norm. 179€ 2993600 iPhone 13. Kaikkein edistynein iPhonen kaksoiskamera-järjestelmä. Salaman-nopea A15 Bionic -siru. Iso harppaus akunkestossa. Kestävä rakenne. Supernopea 5G.1 Ja kirkkaampi Super Retina XDR -näyttö. Apple iPhone 13 929 1749482 • Langaton LIGHTSPEED • Edistyksellinen tehon hallinta • Liitettävissä useisiin laitteisiin • DPI 12 000 Logitech G603 49 2993292 • A15 Bionic -siru ja Neural Engine • 8,3 tuuman Liquid Retina • Jopa 10 tunnin akunkesto • Huippunopea wifi 6 pitää sinut yhteyksissä Apple iPad mini 8.3” 569 Wi-Fi 64 Gt 2857407 • 4-in-1: Kuulokkeet, hiiri, hiirimatto ja näppäimistö • Hyvä hinta-laatusuhde Havit Gaming Bundle 34 90 norm. 44 90 € 2814870 Pidä avaimet, lompakko, matkalaukku, reppu ja muut tavarat tallessa ja näkyvillä Missä on…? -apissa. Toista merkkiääni sisäisestä kaiuttimesta tai sano “Hei Siri, etsi treenikassini”. Apple AirTag 35 4kpl 119€ 2941204 Valkoinen, musta, pigeon, pinkki ja harmaa Mysoda Woody -hiilihapotuslaite on täydellinen yhdistelmä vastuullisuutta ja designia. Mysoda Woody 69 90 3007415 Esittelyssä täysin uudet AirPodit. Mukana tilaääni, joka tuottaa äänen kaikkialle ympärillesi,1 adaptiivinen taajuus-korjaus, joka säätää musiikin juuri sinun korvillesi, sekä pidempi akunkesto. Apple AirPods (3rd Gen) 199 Saatavilla 26.11. 2933610 • 2x USB-A 3.0 • 1x USB-C (tukee virransiirtoa) • 1x HDMI 4K EPICO USB Type-C HUB 72 90 PANTONE HEXACHROME MAGENTA (ALETRNATIVELY PANTONE 225) C:0 M:100 Y:0 K:0 GPS + Cellular 128 Gt
v TULIN PITKÄSTÄ aikaa käymään Raahesa. Kysyin sitte bussiasemalla äitiltä, miksi Raahe on hyvä paikka asua. Äiti nauro ja kauan. Vielä 1800-luvula Raahe oli kova menomesta. Paikan perustaja kreivi Pietari Brahe sai kaupungin pöhisemään kunnolla, ja sen satamisa oli puulle ja tervalle vientiä. Sitten tuli taas sota, lama ja laskukausi, ja nykyisin Raahesa on vientiä Pirkka-kalijalle. Kävellessäni Rantakatua pitkin näen vanhoja rakkaita maisemia: tuolta tontilta löytyi ruumis ja tuossa entisessä narkki-Siwassa koin ensimmäisen ryöstöni. Onneksi vorot on täällä karppediem henkisiä filosofeja, jotka lähtee suoraa kapakkaan ryöstösaalis repaleisesa Lidlin pussisa heiluen. Samassa puljusa äitini palaveli sankaria, joka otti asiakseen tulla kertomaan, että oli puukottanu ommaa äitiään. Molemmat äidit selvisivät säikähyksellä. Rikoksista Raahe onki tuttu: murhista ja subutexin vetämisestä. Sekä maailman vanhimmasta säilyneestä sukelluspuvusta, jota mennään alakouluikäisenä kahtomaan merimuseoon, jos määrärahat riittää. Meidän koulusa ei riittäny. Kaiken hyvän lisäksi Aidolssi-laulukisasta tunnettu Jani Viikholmi sai Raahesa turpiinsa vuosituhannen alkupuolella. Raahen omilla nettisivuilla kuvataan kaupunkia näin: "Se on pieni ja sykkivä kaupunki luonnon syleilyssä, jossa vastakohdat elävät rintarinnan." Se mitä vastakohilla tarkoitetaa jää avoimeksi, mutta veikkaan kohtaamista, ku terveryhtinen kuntosaliyrittäjä ja etukenonen ravitsemusliikkeen kanta-asiakas kohtaa varhain sunnuntaiaamuna kävelykavulla. Mutta kaunista luontoa Raahesa kyllä on. Lapsena seikkailin heikoilla jäillä ja sain Paskalahesta raahelaisen paskakasteen. En hukkunu, mutta parhaat pinkit pöksyt oli sen jälkeen melkei yhtä mustat ku raahelaisen sielu. Sentään suuri teräsyhtiö SSAB pittää kaupungin pystysä. Toistaiseksi. Sopivan ettäältä saaristo on eittämättä upia. Raahen noin kolme rikasta ihmistä ihailevat komiaa rannikkua parvekkeiltaan tai venneiltään. Muu väestö on liian masentunutta poikkiammaan reitiltään kojin, Ottopojan ja mahollisen työpaikan väliltä. Ollinsaaren kerrostaloaluetta reunustavat taas pienet viehättävät metsiköt, joissa voi törmätä paikallisiin hirsipuihin, joita käytetään enemmän kuin läheisiä leikkipuistoja. Huumevelat kannattaa maksaa ajjoissa pois, koska sormet katkiaa Raahesa näppärän ammattitaitoisesti. Jotkin perinteet kukkoistaa täälläki. Kaikki muu on katuavvaa. Ajattelin kunnioittaa perinteitä ja nauttia keskinkertasen kiinalaisen lounaan kaupungin ainuasa korkeahkosa rakennuksesa. Tornitalon Hai Long sulki kuitenkin ovensa kesänä ja riisti raahelaisilta perinteisen tavan esitellä kaupunkia; huitoen kaikkiin ilman suuntiin suu täynnä kananuketteja. Kattoterassi suljettiin vuosia sitten, koska ihimiset hyppäsivät sieltä alas. Eikä ihmekään, kun raahelaisen viikonlopun kohokohta on Pancho Villan premium cheese burger tai kerran vuodesa Lapaluovon kalamarkkinat. Kyssyn äitiltä, miksi se yhä asuu täällä. "On tää parempi ku Pyhäjoki." ? Julia autio Pelkua ja inhua Raahesa Akateeminen opiskelu vaatii uskallusta ja taitoja, mutta mitä jos joku tarvitsee enemmän tukea? KORKEAKOULUTETTUJEN osuus väestöstä nousee tulevaisuudessa huomattavasti. Kehittyvä maailma tarvitsee huippuosaajia, joita korkeakoulujen tavoite on saada ulos mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Samaan aikaan korkeakoulutuksen on oltava tasa-arvoista, laadukasta, joustavaa, kansainvälisesti houkuttelevaa ja siirtymiltään sujuvaa. Suorastaan mahtipontisessa koulutuspoliittisen selonteon tulevaisuuskuvassa katseeni kuitenkin siirtyy heihin, jotka rajautuvat ulkopuolelle. Itsekin korkeakouluopiskelijan kuplassa viihtyvänä myönnän usein unohtavani sen, että korkeakoulutus ei hienoista tavoitteista huolimatta ole kaikille saavutettavaa. Toisaalta tämä on yksi asioista, joiden kanssa tulen tulevaisuuden ammatissani, eli erityisopettajana, työskentelemään. Akateeminen opiskelu vaatii opiskelutaitojen lisäksi yleissivistystä, toiminnanohjausta ja vuorovaikutustaitoja. Puhumattakaan motivaatiosta, pitkäjänteisyydestä ja rohkeudesta hypätä moneksi vuodeksi taloudellisesti epävarmaan opiskelijaelämään. Mitä jos joku tarvitsee näissä asioissa enemmän tukea? Erityisopetusta on alettu viime vuoNelli Rauhala Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen korkeakoulupolitiikkaja tutorvastaava. Kolumni: Tukea, ei sen erityisempää sina toteuttaa intensiivisemmin myös toisella asteella. Koska toinen aste kuuluu nykyään oppivelvollisuuden piiriin, on erityisopetus myös välttämätöntä – oppimisen haasteet kun eivät vain mystisesti peruskoulun jälkeen katoa. Korkeakoulut kuitenkin laahaavat kehityksestä jäljessä. Opiskelijoiden tukemisesta ei juuri puhuta. En osaa sanoa, peitelläänkö tuen tarvetta ja oppimisen haasteita akateemisessa maailmassa kilpailun vuoksi vai eivätkö tukea tarvitsevat opiskelijat yksinkertaisesti pääse osaksi korkeakoulumaailmaa. En usko, että tässäkään välissä esimerkiksi lukija keskittymisvaikeudet tai opiskeluun vaikuttavat vammat vain lakkaisivat olemasta. Itse aion tulevaisuudessa kannustaa oppilaitani korkeakouluopiskeluun, olivat he sitten korkeakoulujen "priorisoimaa opiskelija-ainesta" tai eivät. Koska tavoite on lisätä korkeakoulutettujen osuutta, on opiskelemaan hyväksyttävä laajempi kirjo erilaisia opiskelijoita ja oppijoita. Tiukan opiskelutahdin vuoksi opiskelijoille on paitsi tarjottava opiskeluun riittävät eväät yksilölliset tarpeet huomioiden, myös puhuttava asiasta avoimemmin. ? 30?J ylkkäri?07 · 2021 Ylioppilaskunta Paska Kotiseutu
v Tarrattu ympäristömme Propagandatarrojen avulla käydään keskustelua ja pyritään hiljentämään vastapuoli. Mutta ketä niillä puhutellaan? upia. Raahen noin kolme rikasta ihmistä ihailevat komiaa rannikkua parvekkeiltaan tai venneiltään. Muu väestö on liian masentunutta poikkiammaan reitiltään kojin, Ottopojan ja mahollisen työpaikan väliltä. Ollinsaaren kerrostaloaluetta reunustavat taas pienet viehättävät metsiköt, joissa voi törmätä paikallisiin hirsipuihin, joita käytetään enemmän kuin läheisiä leikkipuistoja. Huumevelat kannattaa maksaa ajjoissa pois, koska sormet katkiaa Raahesa näppärän ammattitaitoisesti. Jotkin perinteet kukkoistaa täälläki. Kaikki muu on katuavvaa. Ajattelin kunnioittaa perinteitä ja nauttia keskinkertasen kiinalaisen lounaan kaupungin ainuasa korkeahkosa rakennuksesa. Tornitalon Hai Long sulki kuitenkin ovensa kesänä ja riisti raahelaisilta perinteisen tavan esitellä kaupunkia; huitoen kaikkiin ilman suuntiin suu täynnä kananuketteja. Kattoterassi suljettiin vuosia sitten, koska ihimiset hyppäsivät sieltä alas. Eikä ihmekään, kun raahelaisen viikonlopun kohokohta on Pancho Villan premium cheese burger tai kerran vuodesa Lapaluovon kalamarkkinat. Kyssyn äitiltä, miksi se yhä asuu täällä. "On tää parempi ku Pyhäjoki." ? Julia autio Pelkua ja inhua Raahesa TÄMÄN KUVAN possu saattaa olla sinun leipäsi päällä. Tuo teksti oli kirjoitettu käsin julkisen vessan käsipyyhetelineeseen kiinnitettyyn puoliksi revittyyn tarraan, jossa sika tuijotti metallisen karsinansa varjoista kohti kameraa. Salamavalo korosti eläimen nukkamaista karvaa ja vaaleanpunaisen ihon likaisuutta. Parhaiten kuitenkin erottui eläimen tumma, lempeä silmä, johon joutunut lika oli vuotanut ja piirtänyt juovan sian poskelle. Näytti siltä kuin se olisi itkenyt – vai pystyvätkö siat edes itkemään? Ajatusta seurasi ärtyminen: juuri tällaista tarran asettajat varmasti halusivat minun ajattelevan. Edes kaupunginkirjastossa ei saanut käydä rauhassa ilman, että joutui vaikutusyritysten kohteeksi. Myöhemmin olen ymmärtänyt, mistä provosoituminen johtui. Kävin tuolloin, pari vuotta sitten, läpi omaa arvomaailmaani. Mietin muun muassa, miten eläinten oikeudet näkyvät arjessani. Vegaanisuus ei käynyt päinsä, sillä eläintuotannon alalla työskentelevät läheiseni muistuttivat suomalaisista työpaikoista. Samalla olin vakuuttunut, että erilaisiin vaikuttajatahoihin ei ollut luottaminen, sillä kaikilla oli oma lehmä – tai sika – ojassa. Ristipaineessa omien arvojeni kirkastuminen kävi hitaasti, se oli kamppailua. Vaikutusyrityksen aiheuttaman tunnereaktion lisäksi tarra aiheutti kuitenkin myös muuta. Sen jälkeen aloin nimittäin nähdä tarroja kaikkialla. KEVÄÄLLÄ 2021 sain valmiiksi suomen kielen kandidaatintyöni, jossa tarkastelin julkisilta paikoilta löytyviä propagandatarroja kielellisen ja visuaalisen rakenteen näkökulmasta. Tutkin erityisesti tarrojen genreä ja multimodaalisuutta eli sitä, minkälaisista osista tarrat rakentuvat ja miten niiden osat on sommiteltu visuaalisesti. Aineisto koostui 45 tarrasta, jotka valokuvasin eri kaupungeissa. Tutkimusasetelmasta huolimatta jo aineistonkeruuvaiheessa kävi selväksi, että tarrat ovat paljon moninaisempi ilmiö kuin mitä genretutkimuksen näkökulmasta voisin osoittaa. Tarrojen muoto fyysisenä asiana ympäristössämme voi harhauttaa uskomaan niiden olevan pysyviä, ikään kuin kirjoja tai mainoslehtiä muistuttavia tekstejä. Tutkielmaa tehdessäni huomasin todellisuuden olevan kuitenkin toinen. Ensinnäkin tarrojen elinikä paljastui ennakko-oletustani lyhyemmäksi. Aamupäivällä kuvaamani tarra oli saatettu jo iltaan mennessä repiä tai töhriä. Vaikuttikin siltä, että mitä provosoivampi tarra oli, sitä nopeammin siitä hankkiuduttiin eroon. Esimerkiksi ihmisoikeuksia polkevia tarroja siedettiin harvoin päivää pidempää. Toiseksi huomasin, että tuhoamisen ohella tarraa saatettiin vastustaa peittämällä se uudella, yleensä vastakkaista aatetta kannattavalla tarralla, mutta jo seuraavana päivänä tarra oli voitu peittää kopiolla alkuperäisestä. Näin tarrojen asettelijat ikään kuin vuorottelivat erikoisessa keskustelussa, johon kuului olennaisesti vastapuolen vaientaminen. Toisinaan tarrakeskustelu siirtyi ja levisi kipuamalla pitkin lyhtypylvästä vaatien vastapuolelta kurottelua. Tarrakeskustelu näyttikin vaikuttavuuden ja näkyvyyden väsytystaistelulta, vaikka se ei aina sitä ollut. Joskus tarrat nimittäin reagoivat ajankohtaistapahtumiin. Näin kävi esimerkiksi äärioikeistoliikkeen marssia edeltävänä kesäkuussa 2020, jolloin Viitaniemeen ilmestyi antifasistisia tarroja. Huhtikuussa 2021 puolestaan suojelukoirakohun aikana Jyväskylän valtasivat tarrat, joiden iskulauseisiin kuului muun muassa Väkivalta ei ole harrastus. Havaintojen perusteella tarrat vaikuttivatkin kohdennetuimmilta kuin olin aluksi arvannut. Mutta kuka on tarrojen kohdeyleisö? OLISI LIIAN helppoa ja yksinkertaista väittää tarrojen pyrkivän vaikuttamaan ainoastaan vastustavaan tahoon. Arvelen, että yksi kriteeri vaikuttavalle tarralle onkin sen verkkomainen ohikulkijoiden kalastelu: niin samaa mieltä olevien, vastustajien kuin neutraalien ohikulkijoiden. Toimivinta aktivismia lienee samanhenkisten pitäminen lähellä, vastustajien hiljentäminen ja neutraalien saaminen puolelleen. Tarrojen "selviytyminen" voi antaa viitteitä eri alueiden ryhmistä ja ideologioista, mutta kenties kuvaavampaa on niitä ympäröivä käytös. Siinä ulkopuolisilla on suurta väliä. On todennäköistä, että tarroja asettavat porukat ovat pieniä ja äänekkäitä, mutta monilukuisempi on se mystinen anonyymi ohikulkijoiden joukko, joka tekee päivittäin ratkaisuja siitä, mikä tarra saa elää ja vaikuttaa ja mikä kuolla. ? ärtymisen lisäksi aloin nähdä tarroja kaikkialla. Rae Waala Kirjoittaja on suomen kielen opiskelija, jota kiinnostaa kriittinen monilukutaito ja joka yhä bongailee tarroja päivittäin. Akateeminen opiskelu vaatii uskallusta ja taitoja, mutta mitä jos joku tarvitsee enemmän tukea? sina toteuttaa intensiivisemmin myös toisella asteella. Koska toinen aste kuuluu nykyään oppivelvollisuuden piiriin, on erityisopetus myös välttämätöntä – oppimisen haasteet kun eivät vain mystisesti peruskoulun jälkeen katoa. Korkeakoulut kuitenkin laahaavat kehityksestä jäljessä. Opiskelijoiden tukemisesta ei juuri puhuta. En osaa sanoa, peitelläänkö tuen tarvetta ja oppimisen haasteita akateemisessa maailmassa kilpailun vuoksi vai eivätkö tukea tarvitsevat opiskelijat yksinkertaisesti pääse osaksi korkeakoulumaailmaa. En usko, että tässäkään välissä esimerkiksi lukija keskittymisvaikeudet tai opiskeluun vaikuttavat vammat vain lakkaisivat olemasta. Itse aion tulevaisuudessa kannustaa oppilaitani korkeakouluopiskeluun, olivat he sitten korkeakoulujen "priorisoimaa opiskelija-ainesta" tai eivät. Koska tavoite on lisätä korkeakoulutettujen osuutta, on opiskelemaan hyväksyttävä laajempi kirjo erilaisia opiskelijoita ja oppijoita. Tiukan opiskelutahdin vuoksi opiskelijoille on paitsi tarjottava opiskeluun riittävät eväät yksilölliset tarpeet huomioiden, myös puhuttava asiasta avoimemmin. ? J ylkkäri?07 · 2021? 31 viimeiset sanat Paska Kotiseutu
TSEKKAA KAUDEN PARHAAT IDEAT JA VINKIT IG:SSÄ: @forumjkl KATSO AJANKOHTAISET TARJOUKSET JA TAPAHTUMAT: forumjkl.fi KÄSITÖITÄ KAMPAUKSIA MUOTIA RUOKAA KAUNEUTTA LÄVISTYKSIÄ JUHLAPUKUJA KAHVIA KAKKUJA MUOTIA KAUNEUTTA TERVEYTTÄ KENKIÄ KORUJA SILMÄLASEJA RUOKAOSTOKSIA SUSHIA PIZZAA UUDISTETT U YKKÖSKERR OS ON NYT AVATTU! Jipii, 1. kerroksen remontti on valmis! Tuu kurkkaama an Forumin uudet myymälät! Hyvitämme tunnin parkkimaksun TORI Laukkujen erikoisliike www.laukkuja.f i palvelua jo vuodesta 1975 Mini-Laukku myös Facebookissa TORIKESKUS, Yliopistonkatu 36, p. (014) 614 465, ark. 10 –18, la 10 –17 REPPUMARKKINAT K-S SUURIMMAN LAUKKUKAUPAN YLI 100 ERILAISTA REPPUA Uutuudet nyt meillä HEIJASTIN REPPU 2-osainen, paljon taskuja, rintaremmi, heijastimet, pehmustetut olkaimet ja selkätuki 29 ,9 5 Koululaukun ostajalle ILMAISEKSI! Koululaukun ostajalle ILMAISEKSI! SATEENVARJO 29 ,9 5 TIETOKONEREPPU paljon taskuja, pullotaskut, tukeva kantokahva, pehmustetut olkaimet ja selkätuki. 29 ,9 5 TIETOKONEREPPU iso, paljon taskuja, pullotaskut, tukeva kantokahva, pehmustetut olkaimet ja selkätuki. 24 ,9 5 TIETOKONEREPPU etu ja sivutaskut, lokeroita sisällä, tukeva kantokahva, pehmustetut olkaimet ja selkätuki. Iso REPPU etutasku, olkahihna, pehmustetut olkaimet ja selkätuki, eri värejä 49 ,9 5 KYSY OPISKELIJA-ALENNUSTA! MYÖS HEIJASTINHANSKOJA! 3,95 € 6,95 € Miesten NAHKASORMIKKAA T 6,95 € NEULELAPASET lämpövuorill a Naisten / miesten NEULESORMIKKAA T