• Syntynyt vuonna 1996. • Kotoisin Vääksystä. • Esikoisromaani Jalat ilmassa julkaistiin viime kesänä. • Opiskellut kirjallisuutta ja kasvatustieteitä Jyväskylän yliopistossa. • Aloitti tänä syksynä Tampereen yliopistossa informaatiotutkimuksen sivuaineopinnot. • Julkaisee keväällä kirjailijaisänsä Petri Tammisen kanssa käytyyn kirjeenvaihtoon perustuvan kirjan. »Jossain määrin osasin odottaa, että kirja herättää huomiota, koska sen aihe resonoi niin monissa ja esikoiskirjailijoita markkinoidaan usein paljon. Huomion suuruus tuli silti yllätyksenä. Olen siitä kaikesta kiitollinen.» Esikoiskirjailija Antti Rönkä on saanut viime kuukausina tottua itsestään ja Jalat ilmassa -romaanistaan puhumiseen. Hän on ollut esillä maan suurimmissa medioissa Ylen Aamu-tv:tä myöten ja vierailee syksyllä Turun ja Helsingin kirjamessuilla. Julkisuus on tuonut esiintymiseen rutiinia, eivätkä suuret yleisötapahtumat siksi jännitä. Röngän asenne esilläoloon kuulostaa hyvin erilaiselta kuin hänen romaaninsa päähenkilön Aaron. Kirjan alussa Aaro muuttaa Jyväskylään opiskelemaan kirjallisuutta, mutta menneisyyden painolasti ei jätä nuorta miestä rauhaan. Uusiin ihmisiin tutustuminen ja jo pelkkä luennoille osallistuminen tuntuu ylivoimaiselta. Kolme vuotta sitten Rönkä oli itse samassa tilanteessa. Monet kirjassa kuvatuista tapahtumista perustuvat Röngän omiin kokemuksiin, myös tarinan keskiössä olevat rankat muistot koulukiusaamisesta. Peruskouluaikaisten kiusaamiskokemusten jalostaminen kirjaksi oli pyörinyt mielessä jo pidemmän aikaa, mutta lopullinen sysäys aiheen pariin tapahtui kaksi vuotta sitten. Silloin omaan menneisyyteen tuntui kertyneen tarpeeksi etäisyyttä. »Sekä ajan kuluminen että toiselle paikkakunnalle muuttaminen vaikuttivat. Myös omat keinot prosessoida tapahtumia olivat kehittyneet.» Rönkä siirtyi tänä syksynä Tampereen yliopistoon opiskelemaan sivuaineenaan informaatiotutkimusta. Kirjallisuuden opinnot on tarkoitus saada kasaan syksyn aikana, mutta kasvatustieteen sivuaine ja urahaaveet opettajuudesta jäivät Jyväskylään. Niissä seinä tuli vastaan toisen opiskeluvuoden opettajaharjoittelussa, kun omat koulumuistot puskivat pintaan. »Se pisti miettimään, voisinko olla pitkäkestoisesti tässä ympäristössä, ja olisiko se hyvä itselleni tai oppilaille.» Romaanissa Aaro yrittää saada apua vakaviin ahdistusoireisiinsa YTHS:n kautta. Röngän omien kokemusten mukaan opiskelijoille tarjolla oleva apu mielenterveysongelmiin ei ole riittävää ja sen saamisessa kestää usein liian kauan. »Ymmärrän myös, että autettavia on paljon ja rahat tiukalla.» Mielenterveytensä, itsetuntonsa tai menneisyytensä kanssa painivalle opiskelijalle Rönkä tarjoaa yhden ohjeen ylitse muiden: »Asioista puhuminen. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Siten asioihin saa perspektiiviä, eikä kanna niitä yksin.»? ? Koulukiusaaminen jätti Antti Rönkään syvät jäljet, jotka purkautuivat yliopistomaailmaan sijoittuvan esikoisromaanin sivuille. TeksTi? Niklas Pelkonen?kuva?Sarita Piipponen Faktat 02?J ylkkäri?07 · 2019 Kasvo
»Opettajaharjoittelu pisti miettimään, voisinko olla pitkäkestoisesti tässä ympäristössä, ja olisiko se hyvä itselleni tai oppilaille.» J ylkkäri?07 · 2019? 03
www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA TULE TsEKKAAMAAN!!! GUMMERUKSENKATU 7 SU, MA, TI 15-00, KE-TO 15-02, PE-LA15-03 fb luckybar.mk -15% OPISKELIJA-ALE KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA OLUISTA, SIIDEREISTÄ & VIINEISTÄ SANDELS-III 5€/0.5 L OPISKELIJA OLUT 4,25€/0.5 L Töitä opiskelijoille! Lähetä hakemus megaduuni.fi ja liity joukkoomme 045 7731 3752 Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä AVOIMEN VÄYLÄ ON YKSI TIE YLIOPISTOON Opiskele avoimia yliopisto-opintoja ja hae opintojesi perusteella tutkintokoulutukseen Jyväskylän yliopistoon. Avoimessa yliopistossa on hakuväyliä kaikkiin JYU:n tiedekuntiin, kuten kauppatieteisiin, kasvatustieteisiin ja luonnontieteisiin. Tietoa JYU avoimen väylistä ja väylä-haun kriteereistä: jyu.fi/avoimen-vayla ? Hyödynnä välivuosi ja valitse alasi viisasti avoimen väylällä ? Tutustu tieteenaloihin ja yliopistoopiskeluun ? Avoimen yliopiston opintoihin ei ole pohjakoulutusvaatimuksia LUE LISÄÄ: AVOIN.JYU.FI OTA YHTEYTTÄ: HELP.JYU.FI 040 576 7760 AVOIN YLIOPISTO ON AVOIN KAIKILLE. JYU avoimessa yliopistossa opiskelet Jyväskylän yliopiston tutkintojen osia. Kun saat tutkintoopiskelupaikan tiedekunnasta, avoimen opinnot hyväksiluetaan osaksi tutkintoa. ” 04?J ylkkäri?07 · 2019
Ylioppilaskunnan edustajistovaalit ovat jälleen täällä ja moni haukottelee jo nyt lukiessaan tätäkin kirjoitusta. Edellisten vaalien äänestysprosentti oli vain noin 29 prosenttia, mistä voi päätellä, että reippaasti yli puolta opiskelijoista ei kiinnosta yhteisten asioiden hoito sen vertaa, että vaivautuisi äänestämään vaaleissa. Tämä on täysin hölmöä, sillä edustajistossa päätetään erittäin tärkeistä asioista meidän kaikkien kannalta. Vituttaako, kun jäsenmaksu on niin suuri? Edari päättää. Vituttaako, kun jäsenmaksuistamme menee noin 200 000 euroa vuodessa tappiollisen Ilokiven alakerran pyörittämiseen? Edari päättää. Vituttaako, että minulle maksetaan palkkaa siitä, että haukun teitä äänestämättömiä hölmöiksi? Edari päättää siitäkin. ? JYYn aktiivisten jyystäjien tavoitteena on ollut nostaa tänä vuonna äänestysprosentti yli kolmenkymmenen, mutta toimistolla pelätään, että se ei nyt onnistu, koska ehdokkaita on vähemmän kuin viime vuonna. Edarivaalit ovat perinteisesti olleet kaverivaalit, missä mututuntumalla voisi sanoa, että iso osa ihmisistä äänestää jotakuta kaveriaan tai vähintään tuttua ainejärjestöaktiivia. Siinä ei sinänsä ole mitään vikaa, jos kokee kaverinsa olevan ns. "hyvä tyyppi", jonka luottaa hoitavan meidän yhteisiä asioitamme hyvin. Kannattaa silti ehkä tehdä vaalikone ja tutustua siihen, mitä eri vaaliryhmät ajavat. Siinä, ettei äänestäminen tunnu kauheasti kiinnostaneen viime vuosikymmeninä, on toki peiliin katsomisen paikka myös edustajistolla, hallituksella ja myös meillä täällä Jylkkärissä. JYY näyttäytyy monille jäsenille ehkä vähän harmaana toimijana, eikä moni tiedä tarkalleen, mistä koko ylioppilaskunnassa ja sen lukuisissa velvollisuuksissa, omistuksissa ja toiminnassa on oikein kyse. On aktiivien vika, että sitä ei tuoda jäsenistölle tarpeeksi usein ja selkeästi esille, jotta jäsenistön intohimo opiskelijapolitiikkaan heräisi. Edustajiston into on suurimmillaan yleensä kauden alussa, mutta monesti into lopahtaa arjen ja asioiden todellisen hoitamisen iskiessä vasten kasvoja. Samalla edustajien poissaolot lähtevät kasvuun. Jylkkärikään ei kirjoita tarpeeksi edustajistosta. Aloitamme asian korjaamisen tämän lehden edarivaalijutuilla. ? Muista, että jos et vaalikoneesta huolimatta tiedä, ketä äänestää, voit heittää vaikka silmät kiinni tikkaa tai imukuppidildoa vaalimainosten kohdalla ja äänestää osumakohdetta. Sekin on parempi kuin jättää kokonaan äänestämättä. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi Vain hölmöä ei kiinnosta edarivaalit Vituttaako, että Minulle maksetaan palkkaa siitä, että haukun teitä äänestämättömiä hölmöiksi? ? »Mikään ei ole vaarallisempaa kuin vilpitön tietämättömyys ja tietoinen typeryys.» Martin Luther King, Jr. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Elias Peltonen toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Felix Fiilin siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Felix Fiilin —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 6 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 25.11. AVUSTAJAPALAVERI Ti 29.10. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?07 · 2019? 05 pääkirjoitus
”Ennen on ajateltu, että tutkimus heteropareista ja samaa sukupuolta olevista pareista riittää ja että se kattaisi myös biseksuaalien suhteet”, Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkija Annukka Lahti kertoo. Kun Lahti aloitti opiskelijana sukupuolentutkimuksen parissa 2000-luvun alussa, biseksuaalisuutta ei nähty oleellisena tutkimuskysymyksenä. Henkilökohtainen kiinnostus sytytti kuitenkin kipinän aiheen tarkastelulle. Lahden väitöstutkimus Bisexuality in relationships: a queer psychosocial approach valmistui viime toukokuussa. Biseksuaalisuudella tarkoitetaan kykyä tuntea seksuaalisia tai romanttisia tunteita useampaa kuin yhtä sukupuolta kohtaan. Vaikka se on 2000-luvulla vakiinnuttanut asemansa seksuaali-identiteettien joukossa, siihen liittyvää tutkimusta on tehty Suomessa vain vähän. Biseksuaalisuus ei ole näkymätön ainoastaan akateemisessa tutkimuksessa, vaan se on marginaalissa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Lahden mukaan tämä johtuu Suomessa osittain siitä, ettei biseksuaalisuuteen liity tällä hetkellä lainsäädänon, että biseksuaalisuus on kulttuurisesti heikko tai häilyvä identiteetti.” Hän muistuttaa, ettei häilyvyyden kokemus tarkoita sitä, että biseksuaalit poukkoilisivat ihmisten ja suhteiden välillä. ”Häilyvyys liittyy siihen, ettei ole kulttuurisesti vahvaa biseksuaalisuuden identiteettiä, joka antaisi ymmärrettävyyden kokemuksen haluille eri sukupuoliin. Asian kanssa joutuu tekemään emotionaalista työtä”, Lahti kertoo. ”Se ei tietenkään ole mikään biseksuaalisuudelle spesifi ilmiö, että ihmiset tuntevat haluja muihinkin kuin omaan kumppaniinsa. Mutta kun halut kohdistuvat eri sukupuoliin, ihminen saattaa joutua miettimään, että olenko mä sittenkin homo tai sittenkin hetero, vaikka he identifioituisivat biseksuaaleiksi.” Useimmat Lahden tutkimuksen pareista olivat sitoutuneet normatiiviseen parisuhdeajatteluun. Moni halusi elää kahdenvälisessä suhteessa ja toivoi, että suhde kestäisi pitkään, ehkä jopa loppuelämän. Kymmenen vuoden päästä toteutettuihin seurantahaastatteluihin mennessä lähes kaikki parit olivat kuitenkin eronneet. ”Oonko mä sittenkin homo vai sittenkin hetero” TeksTi? Niklas Pelkonen?kuva?Felix Fiilin Negatiiviset stereotypiat saattavat luoda biseksuaalien parisuhteisiin jännitteitä ja ”kuvitteellisen kolmannen osapuolen”. nöllisiä ongelmia. Esimerkiksi translain ja tasa-arvoisen avioliittolain ympärillä käyty julkinen keskustelu on aiemmin ohjannut huomion seksuaalija sukupuolivähemmistöjen yhteiskunnalliseen asemaan. Lahden vuonna 2005 alkaneessa väitöstutkimuksessa haastateltiin biseksuaaleiksi identifioituvia naisia ja heidän kumppaneitaan. Tavoitteena oli ymmärtää, miten parisuhteeseen liitettyjen ideaalien ja biseksuaalisuuteen liittyvien stereotypioiden kohtaaminen vaikuttaa ihmissuhteisiin. • Kansainvälisessä tutkimuksessa on esitetty, että stereotypiat vaikuttaisivat biseksuaalien parisuhteisiin negatiivisesti. Biseksuaalisuuteen liitetään monesti virheellisiä mielikuvia väliaikaisuudesta tai hyperseksuaalisuudesta. Kiinnostuksen useampaan sukupuoleen katsotaan olevan joko ohimenevä vaihe tai merkki siitä, ettei pysty sitoutumaan yhteen ihmiseen. Lahden mukaan nämä stereotypiat vaikuttavat Suomessakin, mutta hienovaraisemmin. ”Yksi tutkimuksen keskeisistä tuloksista 06?J ylkkäri?07 · 2019 tiede
on, että biseksuaalisuus on kulttuurisesti heikko tai häilyvä identiteetti.” Hän muistuttaa, ettei häilyvyyden kokemus tarkoita sitä, että biseksuaalit poukkoilisivat ihmisten ja suhteiden välillä. ”Häilyvyys liittyy siihen, ettei ole kulttuurisesti vahvaa biseksuaalisuuden identiteettiä, joka antaisi ymmärrettävyyden kokemuksen haluille eri sukupuoliin. Asian kanssa joutuu tekemään emotionaalista työtä”, Lahti kertoo. ”Se ei tietenkään ole mikään biseksuaalisuudelle spesifi ilmiö, että ihmiset tuntevat haluja muihinkin kuin omaan kumppaniinsa. Mutta kun halut kohdistuvat eri sukupuoliin, ihminen saattaa joutua miettimään, että olenko mä sittenkin homo tai sittenkin hetero, vaikka he identifioituisivat biseksuaaleiksi.” Useimmat Lahden tutkimuksen pareista olivat sitoutuneet normatiiviseen parisuhdeajatteluun. Moni halusi elää kahdenvälisessä suhteessa ja toivoi, että suhde kestäisi pitkään, ehkä jopa loppuelämän. Kymmenen vuoden päästä toteutettuihin seurantahaastatteluihin mennessä lähes kaikki parit olivat kuitenkin eronneet. kanssa. Tässä suhteessa naisen potentiaalisista haluista muita sukupuolia kohtaan ei keskusteltu, ja biseksuaalisuudesta puhuttiin selkeästi enemmän negatiivisten stereotypioiden kautta. Lahti muistuttaa, ettei näitä tuloksia voi yleistää kaikkiin pareihin. Niistä on kuitenkin pääteltävissä, että heteromuotoisuuden ulkopuolelle sijoittuvat suhteet ovat kulttuurisessa hierarkiassa alempana. Tähän vaikuttaa negatiivisten stereotypioiden lisäksi esimerkiksi ympäristön tuki tai sen puute. Vaikka erilaiset perheja suhdemuodot ovat yleistyneet länsimaisissa yhteiskun»ikään kuin suhteessa olisi tällainen kuviteltu 'kolmas', suhteen ulkopuolinen osapuoli.» ”Halu ei ole monogaaminen, eivätkä suhteet mene aina toivotulla tavalla.” Tutkimukseen osallistuneiden bi-naisten kumppanit eivät identifioituneet biseksuaaleiksi. Tulosten mukaan biseksuaalisuudella oli enemmän tilaa heteromuotoisissa eli naisen ja miehen välisissä parisuhteissa. ”Näissä suhteissa biseksuaalisuuteen suhtauduttiin paljon avoimemmin ja siitä pystyttiin keskustelemaan ja fantasioimaan. Parit pystyivät esimerkiksi puhumaan yhteisistä ihastuksistaan.” Lahden mukaan tämä liittyy heteromuotoisten parisuhteiden kulttuurisesti vakaampaan yhteiskunnalliseen asemaan. Naisten biseksuaalisuuden ei koettu ”uhkaavan” heidän miespuolisia kumppaneitaan. ”Toki näissäkin suhteissa miehet miettivät, että mitäs jos oma puoliso löytää jonkun ihanan naisen ja lähtee tämän matkaan. Ikään kuin suhteessa olisi tällainen kuviteltu 'kolmas', suhteen ulkopuolinen osapuoli”, Lahti kuvailee. • Tutkimukseen osallistui myös pari, jossa bi-nainen oli suhteessa transmiehen nissa, ajatus parisuhteesta elämisen ideaalina on edelleen vahva. Sukupuolen ja seksuaalisuuden kaksijakoista ymmärtämistä, eli mies-naisja homo-hetero -jakoa, ylläpidetään Lahden mukaan yhteiskunnassa juuri parisuhdeajattelulla. Halu useaan sukupuoleen on ristiriidassa näiden kaksijakoisuuksien kanssa, mikä saattaa aiheuttaa parisuhteeseen jännitteisyyttä. Lahti kuitenkin uskoo, että polyamorisissa suhteissa eläviä biseksuaaleja haastattelemalla voisi saada täysin erilaisia tuloksia. ”Väitöstutkimuksen haastatteluissa juuri kukaan ei puhunut polyamoria-ajattelun kautta. Sen olemassaolo tunnistettiin, mutta haastateltavat tukeutuivat normatiiviseen ajatukseen, ettei sen tyyppinen suhde voi toimia.” Lahden mielestä kyseessä voi olla myös sukupolvikysymys, sillä moni asia on muuttunut sitten tutkimuksen aloittamisen. Nuorten keskuudessa seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden ymmärtämisen ohella ajattelu erilaisista suhdemuodoista on jo tutumpaa.? ? J ylkkäri?07 · 2019? 07 tiede
JYYn Kestävän kehityksen viikko käynnistyy 28. lokakuuta ja jatkuu koko viikon. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että viikko toimitaan kestävästi ja sitten palataan vanhaan sikailuun. Koordinaattori Siiri Koutolan tavoitteena on, että jokaiselle yliopistolla jäisi viikosta taskuun keinoja ja motivaatiota, miten elää elämäänsä ympäristöystävällisesti. Kestävässä kehityksessä on kyse yhteiskunnallisesta muutoksesta, jonka päämäränä on turvata kaikille hyvän elämisen mahdollisuudet ottaen tasapuolisesti huomioon ihmisen, ympäristön ja talouden. "Me ei haluta, että viikko olisi vain sitä, että 'tuu hei kuuntelemaan tätä papatusta jostain asiasta', vaan että ihmiset inspiroituisivat asiasta niin, että mennessään kauppaan tai muuten kuluttaessaan miettisivät valintojensa kestävyyttä", Koutola kertoo viikon tavoitteista. Ilmastosta ahdistuneelle tai muuten ekologisuutta tavoittelevalle ihmiselle valintojen paljous ja niiden vaikutussuhteet voivat olla jo ihan ruokapöydän kohdalla vaikeita, jos aiheeseen ei ole tarkasti tutustunut. "On niin monenlaisia tapoja, että onko se sitten lähiruokaa vai luomuruokaa vai kasvisruokaa vai vegaaniruokaa? Se voi olla niin vaikeata, tällaisiin valintoihin halutaan tuoda ihmisille työkaluja", Koutola tarjoaa esimerkkejä. Nuorten ilmastoahdistus on ollut tapetilla tämän vuoden aikana ja ilmastokriisi liittyykin olennaisesti kestävään kehitykseen. Koutolalla on lääke ilmastoahdistukseen. "Paremman fiiliksen saa itselle kun tekee hyvää. Ei voida turtua – jotta voi muuttaa maailmaa, pitää olla toivoa". Kestävän kehityksen viikolla on mielenkiintoisia tapahtumia, ehkä mielenkiintoisimpana Suomen kenties ainoan löytöretkeilijän Patrick "Pata" Degermanin esiintyminen puhujana maanantain tilaisuudessa. "Pata on nähnyt sulavat jäätiköt, hän on matkannut työkseen vuosia. Pata on itse henkilökohtaisesti nähnyt sellaiset ilmastonmuutoksen vaikutukset, joita me nähdään uutisissa ja voi sanoa 'tää on totta'", Koutola kertoo löytöretkeilijästä. Opiskelijoiden mieleen voi olla myös kestävän kehityksen viikon torstaina järjestettävä Climate Crawl -rastisuunnistus, jossa voi pienissä ryhmissä kisailla rastien suorittamisessa, joilla voi oppia myös mitä konkreettista jokainen voi tehdä omassa elämässään kestävän kehityksen puolesta. "Rennosti ja kisaillen, mutta samalla voi oppia", Koutola kuvailee. Viikko loppuu sunnuntaina järjestettävään brunssiin, joka järjestetään JES:in kanssa. Brunssilla on teemana Reilu kauppa ja mitä se oikein tarkoittaakaan. Konkreettisena tekona, jonka jokainen voi tehdä kestävän kehityksen puolesta, Koutonen mainitsee esimerkin näyttämisen. "Me ollaan kaikki tässä yhdessä, me ollaan jokainen tämän asian lähettiläitä. Omalla esimerkillä saatamme vaikuttaa meidän läheisiimme. Jokainen voi miettiä jonkun ensimmäisen konkreettisen askeleen, joka tuo hyvän fiiliksen. Minulle se on kasvisruoka. Ei tarvitse luopua kaikesta kerralla", Koutola toteaa.? ? Tuukk a Tervonen Keke-viikko tuo toivoa JYYn kestävän kehityksen viikon järjestäjät toivovat, että ilmastoahdistuksesta kärsivät saisivat eväitä elämään, eikä kenelläkään olisi enää voimaton olo ilmastokriisin edessä. "Me ollaan kaikki tässä yhdessä, me ollaan jokainen tämän asian lähettiläitä." Siiri Koutola on Pörssi ry:n viestintävastaava ja toimii tämän vuoden kestävän kehityksen viikon koordinaattorina. Tu u kk a Te r vo n en 08?J ylkkäri?07 · 2019 uutiset
Vasama hallopediksi Jyväskylän yliopiston hallituksen opiskelijaedustajaksi eli hallopediksi päätettiin esittää Teemu Vasamaa (AU). Asiasta päätettiin edustajiston kokouksessa 22.10. äänestyksen jälkeen. Haastatteluihin kutsuttiin kolme henkilöä, edustajiston puheenjohtaja Sonja Karppinen (Jyviva), Vasama ja Petteri Karjalainen, joka on aiemmin toiminut muun muuassa Pörssin koulutuspoliittisena vastaavana. Erityinen valintatoimikunta esitti äänin 4-1 Karjalaista tehtävään.Vasama sai yhden äänen. Edustajisto päätyi valitsemaan AU:n Vasaman tehtävään 23 äänellä ohi valintatoimikunnan esittämän Karjalaisen, joka sai 15 ääntä. Suljetussa keskustelussa ennen äänestystä asian ratkaisi Jylkkärin nimettömien lähteiden arvioiden mukaan ryhmätaustojen lisäksi se, että Vasamaa pidettiin enemmän nimenomaan opiskelijoiden edustajana, kun taas Karjalaisen katsottiin osan edustajien silmissä olevan enemmän halukas keskittymään yliopiston eikä niinkään sen opiskelijoiden asian ajamiseen.? ? ?Tuukka Tervonen Jyväskylä kuoppaa kaupunkipyörät Jyväskylän kaupunki on päättänyt keskeyttää kaupunkipyörien hankinnan. Kaupunki kilpailutti tarjouksia, joissa tarkoituksena oli hankkia kolmellekymmenelle asemalle yhteensä 300 kaupunkipyörää. Kaupunkipyörien hankkiminen aloitettiin helmikuussa 2019, jolloin arvioitiin, että kaupunkipyöriä olisi voinut tulla jopa 500 Jyväskylään. Kilpailutuksessa saatiin kuitenkin vain yksi tarjous, joka sekin ylitti kaupunkipyörille varatun budjetin. Näin ollen pyöriä ei tule ainakaan ensi vuodeksi, mutta mahdollisuuksia hankinnan uudelleenkäynnistämiseksi arvioidaan myöhemmin, kaupunki kertoo tiedotteessaan. Kaupunkipyöriä ryhdyttiin puuhaamaan Jyväskylään jo 2015, jolloin Jyväskylän kaupunki lähti tavoittelemaan pyöräilylle 25 prosentin osuutta kaupungin eri kulkumuodoissa. Kaupunki oli varannut pyörille hinta-arviossaan noin 1,5 miljoonaa euroa.? ?? Tuukk a Tervonen JYYn toimitusjohtaja irtisanoutui JYYn toimitusjohtaja Marko Huttunen siirtyy Ovaro Kiinteistösijoitus Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.2.2020 alkaen. Huttunen on jättänyt JYYn hallitukselle irtisanomispyynnön. Kuusi vuotta toimitusjohtajana toiminut Huttunen on tehnyt hyvin merkittävää työtä JYYn kiinteistöja ravintolatoiminnan edistämisessä. Hänen uransa aikana on laitettu liikkeelle Kortepohjan ylioppilaskylän peruskorjaukset sekä lähdetty määrätietoisesti kehittämään koko kaupunginosaa, mikä on tehnyt JYYstä ison toimijan Jyväskylän kaupunkikehittämisessä. "Opiskelijoille näkyvin asia on varmasti ollut Rentukan merkitys ylioppilaskylän yhteisöllisyyttä lisäävänä tekijänä. Olemme kiitollisia Markolle kaikesta tästä kehitystyöstä ja toivotamme hänelle onnea uusiin haasteisiin", kommentoi JYYn hallituksen puheenjohtaja Topias Peltonen. Huttusen viimeisinä töinä konserni on laatinut vuoden 2019 aikana uuden liiketoimintastrategian ja käynnistänyt uuden brändin sunnittelun.? ? ?Tuukka Tervonen Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 029 180 4444 www.koas.fi Facebookissa löydät meidät nimellä @koas.fb Twitterissä ja Instagramissa @KOASJyvaskyla Asuntojen pohjakuvat, hinnat ja hakeminen: www.koas.fi OPISKELIJAN KOTI JYVÄSKYLÄSSÄ Koasilla asut turvallisesti ja edullisesti, sillä kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, nopea nettiyhteys ja pesutupa. Haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja. Katso asunnot: www.koas.fi Tilaa olla sinä. Social icon Square Only use blue and/or white. For more details check out our Brand Guidelines. J ylkkäri?07 · 2019? 09 lyhyesti
Vallaton on taas vaalien alla kaivautunut kuopastaan arvioimaan ylioppilaskunnan edustajistovaalien näkymiä. Ehdokasasetelma on vanhan vaalianalysoijan silmään tällä kertaa harvinaisen yllätyksetön, kuiva ja tylsä. Edustajiston kahdeksan ryhmän ulkopuolisia listoja ei näihin vaaleihin saatu, ja ryhmien määrä on pienin sitten 1990luvun alun. Myös ehdokasmäärä on pienentynyt merkittävästi edellisiin vaaleihin verrattuna. Yhtä vähän ehdokkaita vaaleissa on viimeksi ollut 2000-luvun alussa. Edustajistovaaleja on jo vuosikymmeniä sanottu "kaverivaaleiksi", ja sitä ne useimmille äänestäjille ovatkin. Ehdokasmäärän laskun ei voi siis sanoa olevan ainakaan hyvä asia äänestysaktiivisuudelle. Parhaimmillaan JYYn edustajistovaalien historiassa ehdokkaita on ollut yli 550 vuonna 1977. Vuonna 1963 vaaleja ei taas järjestetty lainkaan, sillä ehdokkaita oli juuri edaripaikkojen verran. Viime vaalien tapaan nähdään taas Kymmenen vuoden takaisesta poikkitieteellisten ryhmien mullistuksesta nousi P&D:n rinnalle kaksi ryhmää. Luonnontieteilijöillä on lupaava asema kasvattaa paikkamääräänsä, sillä se on ainut lisäehdokkaita saanut ryhmä. Alvarin Unioni säilyttänee paikkansa toiseksi suurimpana ryhmänä. • Vihreiden edarivaalimenestys on vuosikymmenen aikana aaltoillut. Aaltoliikkeen harjalla oltiin kymmenen vuotta sitten, kun vaalimenestyksen tuloksena oli yhdeksän paikkaa ja suurin ryhmä. Seuraavat kaksi vaalia oltiinkin aallonpohjalla ryhmän kolmella paikalla. Seuraavat kaksi vaalia menestys saatiin taas palautettua seuraavan polven kansanedustajalla. Vihreiden vaalimenestyksen taustalla on siis ollut selkeä ääniveturi. Seuraavaa eduskuntavaalipaikkaa kärkkyvää ehdokasta vihreät kaipaisivat näihinkin edarivaaleihin, sillä Kuivuus vaivaa Kuva? Elias Peltonen? Vaalikrääsän sekaan haudattu V. Vallaton löytyi taas analysoimaan JYYn edarivaalien hälinää. Vallattomia huomioita • Kirjoittajan analyyseihin kannattaa suhtautua varauksella, sillä vaalilautakasan alla talvehtiva Vallaton ei tilastollisesti tarkasteltuna ole aina oikeassa. Äänestämällä saa osoittaa analyysin täysin poskettomaksi. • Lähes samannimiset ehdokkaat löytyvät Opiskelevien kokoomuslaisten ja Jyväskylän vihreän vasemmiston listoilta. Olkaa äänestäessä tarkkana, sillä heidän poliittiset aatemaailmansa saattavat poiketa toisistaan. kaksi vaalirengasta: Järjestöjen ääni (P&D, Alvarin Unioni, Luonnontieteilijät) ja Kampuksen punaiset ja vihreät (Jyväskylän vihreä vasemmisto, JYYn vihreät opiskelijat, JYYn Demariopiskelijat). Viime vaaleissa Järjestöjen ääni sai yhteensä 22 paikkaa ja Kampuksen punaiset ja vihreät saivat 14 paikkaa. Oletettavissa on taas näiden kahden vaalirenkaan kamppailu, joka päättynee Vallattoman arvion mukaan taas Järjestöjen äänen onnenhuutoihin. • Järjestöjen äänen vaalirenkaasta eniten paikkoja saanee taas P&D. Pörssi ja Dumppi ovat isoja ainejärjestöjä. Selkeää ääniharavaa ei löydy, mutta kavereita kylläkin. P&D onkin jo kauan luottanut vaalien laajimpaan listaan, jossa äänet ovat jakautuneet tasaisesti ehdokkaiden välillä. Isoin ongelma lienee viime vaaleista 28 ehdokkaalla kaventunut lista, joka verottanee ainakin yhden paikan verran. VALLATTOMAN VEIKKAUs Paikkamäärät ja ryhmät: 10 P&D (-1) 7 Alvarin Unioni (-1) 7 Jyväskylän vihreä vasemmisto (+1) 5 JYYn vihreät opiskelijat (-2) 5 Luonnontieteilijät (+2) 4 Oikeat Opiskelijat (+1) 2 JYYn keskustaopiskelijat (-) 1 JYYn demariopiskelijat (-) 12?J ylKKäri?07 · 2019
Kymmenen vuoden takaisesta poikkitieteellisten ryhmien mullistuksesta nousi P&D:n rinnalle kaksi ryhmää. Luonnontieteilijöillä on lupaava asema kasvattaa paikkamääräänsä, sillä se on ainut lisäehdokkaita saanut ryhmä. Alvarin Unioni säilyttänee paikkansa toiseksi suurimpana ryhmänä. • Vihreiden edarivaalimenestys on vuosikymmenen aikana aaltoillut. Aaltoliikkeen harjalla oltiin kymmenen vuotta sitten, kun vaalimenestyksen tuloksena oli yhdeksän paikkaa ja suurin ryhmä. Seuraavat kaksi vaalia oltiinkin aallonpohjalla ryhmän kolmella paikalla. Seuraavat kaksi vaalia menestys saatiin taas palautettua seuraavan polven kansanedustajalla. Vihreiden vaalimenestyksen taustalla on siis ollut selkeä ääniveturi. Seuraavaa eduskuntavaalipaikkaa kärkkyvää ehdokasta vihreät kaipaisivat näihinkin edarivaaleihin, sillä muksen opiskelijaryhmien paikkamäärä on seilannut kahden ja neljän välillä viimeisen vuosikymmenen aikana. Ryhmille on odotettavissa vastaava tulos tällekin vuodelle. Näistä kahdesta puoluepoliittisesta ryhmästä löytyy ehdokkaina viime vaalien kaksi isoa ääniharavaa, joiden läpipääsyä voidaan pitää melko varmana. Kokoomusopiskelijoiden etuna verrattuna keskustaan on lähes tuplasti suurempi vaalilista. Listojen ulkopuolelta löytyy myös yksi 31.10.–6.11. Ennakkoäänestys on 31.10–1.11. Varsinaiset vaalipäivät 4.–6. marraskuuta. Äänestäminen tapahtuu sähköisesti vaalipäivinä klo 8–20. 187 Ehdokasmäärä laski viime vaalien 254 ehdokkaasta 187 ehdokkaaseen. Ryhmiä on kahdeksan. Yksi ehdokas on ryhmälistojen ulkopuolella. 2 Vaalirenkaita nähdään taas kaksi. Vaalirenkaan saama paikkamäärä määräytyy yhteisen äänimäärän mukaan, mutta renkaan sisällä paikat jaetaan ryhmien kesken niiden äänimäärän mukaisessa suhteessa. Henkilökohtainen menestys edellisissä vaaleissa ei takaa jatkokautta. istuvista seitsemästä edaattoreista vain kaksi on uudelleen ehdolla. Jyvivan listalta taas löytyy runsaasti vanhoja edaattoreita, mikä ei kuitenkaan aina lupaa menestystä. Vanhojen opiskelijatovereiden valmistuessa uusia toveripiirejä kaivataan. Kaksi keväällä eduskuntavaaleissa ehdolla ollutta ehdokasta voi kuitenkin tuoda jonkinlaista intoa punaviheräänestäjiin. Demareiden romahdus tapahtui kahdeksan vuotta sitten, kun seitsemän paikan ryhmä menetti paikkojaan viisi ja on viimeisimmissä vaaleissa kamppaillut edes yhden ehdokkaan saamiseksi läpi. Antti Rinteen vierailu Ilokivellä ei nostane demariopiskelijoita vuosikymmenen takaiseen menestykseen. Yksi paikka lienee melko vakaalla pohjalla, mutta toisen saamiseksi töitä on tehtävä. Vaalirenkaiden ulkopuolisia ryhmiä ovat Jyväskylän keskustaopiskelijat ja Opiskelevat kokoomuslaiset. Keskustan ja kokoositoutumaton ehdokas. Yksittäiset ehdokkaat harvemmin pääsevät omin voimin edustajistoon, mutta poikkeuksellista se ei kuitenkaan ole. Itse asiassa edustajistovaalien historian suurin henkilökohtainen äänimäärä on saatu yhden hengen listalla. • Kaikista viime vaaleissa valituista 41 edustajasta 20 on uudelleen ehdolla. Myös 51 viime vaaleissa valitsematta jäänyttä on jälleen ehdokkaana. Henkilökohtainen menestys edellisissä vaaleissa ei takaa jatkokautta. Esimerkiksi vuoden 2017 vaaleissa istuvia edaattoreita oli ehdolla 23, joista vain 8 pääsi jatkokaudelle. Valinnanvaraa löytyy fossiilipuoleltakin. 17 nykyisen tai entisen JYYn hallituksen jäsentä on ehdolla. Myös neljä ehdokasta vuoden 2013 vaaleista hakee taas vaikutusmahdollisuutta opiskelijapolitiikassa. Yhtä hallituslaista lukuunottamatta kaikki nykyisen hallituksen jäsenet ovat ehdolla . ? Edustajistovaalit 2019 J ylkkäri?07 · 2019? 13
Jylkkäri pyysi tiiviitä vastauksia neljään kysymykseen kaikilta vaaliliitoilta. mikä VAALIliittoja erottaa? KIM SJÖSTRÖM (sit.) 1. I. Opintoasioiden tulee olla ylioppilaskunnan prioriteetti. II. Yliopiston johto pitää saada kunnioittamaan ja tottelemaan uutta tutkintosääntöä. III. Tilasto-opettaja Kankainen pitää viimeinkin poistaa käyttämästä opettajanvaltaa, jota hän on käyttänyt opiskelijoiden kiusaksi jo vuosia, vuosikymmeniä. 2. Nykyinen jäsenmaksu on liian korkea. Se pitää alentaa viipymättä. Lopullinen päämäärä on, ettei ylioppilaskunnalla ole jäsenmaksua, tai että ylioppilaskunnalle maksetaan vain vapaaehtoisen suuruinen jäsenmaksu. 3. Laaja-alainen kanditutkinto tuntuu epäonnistuneelta sen vuoksi, että pääaine jää liian köykäiseksi, eikä ole todellista valinnaisuutta. Jo perusopintoihin voisi tehdä valinnaisuutta, niin että jo siinä opiskelija pääsisi painottamaan aikomaansa opintosuuntaa. Metodiopinnoissa pitää pakollisten sijaan laittaa valinnaisuutta ja vaihtoehtoja. 4. JYY muutetaan opiskelijoiden opintoasioita ajavaksi organisaatioksi. JYY taistelee byrokraattiset haitat ja viivästytykset poistetuiksi yliopistosta. JYY motivoi yliopiston toimielimet toteuttamaan opiskelijoiden oikeusturvaa sekä estää valehtelevien ja/tai opiskelijavastaisten byrokraattien toiminnan esitteilijöinä yliopistohallinnossa. OPISKELEVAT KOKOOMUSLAISET 1. I. JYYn läpinäkyvyyden takaaminen. II. JYYn sisäisen toiminnan strategian selkeyttäminen. III. JYYn sivustojen täydentäminen englanniksi puutteellisilta osin. 2. Kulurakennetta tulee tarkastaa ja jäsenmaksua saada täten maltillisemmaksi. JYYn täytyy olla houkutteleva ja johon halutaan liittyä vapaaehtoisesti, kun automaatiojäsenyys poistetaan. 3. SISU ja Seminaarinmäen heikentyneet ruokailumahdollisuudet ovat hankaloittaneet opiskelijoiden arkea, eli työtä on jatkettava näiden asioiden parantamiseksi. JYYn täytyy myös ottaa kantaa olennaisiin ongelmiin, eikä siirtää niitä tulevaisuuteen. 4. Annettaisiin koko jäsenistön äänen kuulua päätöksenteossa ja tehtäisiin tehokasta yhteistyötä muiden ryhmien kanssa, jottei vain tiettyjen ryhmien ääni dominoisi JYYssä. JYVÄSKYLÄN VIHREÄ VASEMMISTO 1. I. Vaadimme JYYlle selkeät ja sitovat ilmastoja ympäristötavoitteet. II. Pidämme esillä uudisrakentamisessa ja Kortepohjan tornitalojen peruskorjauksissa epäkaupallisten, yhteisöllisten tilojen toteuttamista. III.Nostamme YTHS:n resurssitilanteen JYYn edunvalvonnan kärkeen ja huolehdimme yliopiston hyvinvointipalvelujen paremmasta saavutettavuudesta. 2. JYYn kulurakenne eli nykyiset tarjottavat palvelut ovat hyvät ja monipuoliset, eikä niistä ole syytä lähteä tinkimään. Kannatamme pitkäjänteistä ja vastuullista taloudenhoitoa, jotta jäsenmaksu olisi tulevaisuudessa köyhän opiskelijan kukkarolle ystävällisempi. 3. Vaaliohjelmassamme vaadimme ilmastohätätilan julistaneelta yliopistolta siirtymistä 100 % uusiutuvaan energiaan sekä askelia lihattomaan ravintolatoimintaan, johon löytyy kansainvälistä mallia esimerkiksi Cambridgen yliopistosta ja helsinkiläiseltä Unicafe-opiskelijaravintolayhtiöltä. Ilmastotoimenpiteiden lisäksi opiskelijoiden demokraattisia oikeuksia yliopiston päätöksenteossa pitää parantaa ja opiskelijoille on turvattava akateeminen vapaus suorittaa opintoja itse riittäväksi katsomansa määrä tutkintorakenteen asettaman opintopisterajan sijaan. 4. Laatisimme ja toimeenpanisimme kunnianhimoisen, kaikkea ylioppilaskunnan toimintaa koskettavan ilmasto-ohjelman välittömästi. Me olemme valmiita tekemään taloudellisia panostuksia, jotta ylioppilaskunta eläisi aidosti arvojensa eli vastuullisuuden ja vaikuttavuuden mukaisesti. JYYN VIHREÄT OPISKELIJAT 1. I. Ylioppilaskunnan ja yliopiston tulee aidosti edistää yhdenvertaisuutta. Jyväskylän yliopistollakin tulee olla ajantasainen yhdenvertaisuussuunnitelma. Yhdenvertaisuustavoitteiden saavuttamista tulee seurata ja tehdyistä toimista pitää viestiä opiskelijoille. II. Jyväskylän yliopisto on julistanut ilmastohätätilan, mutta toimet ovat jääneet vielä vähälle huomiolle. Haluamme nähdä ja kuulla, mitä konkreettisia toimia ilmastohätätilan myötä on suunniteltu ja tehty. III. Opiskelijoille tulee turvata riittävästi monipuolisia opiskelutiloja ja -välineitä erityisesti nyt yliopiston kirjaston remontin aikana. 2. JYYn jäsenmaksu on kohtuullinen verrattuna muiden ylioppilaskuntien jäsenmaksuihin. Jäsenmaksua voisi maltillisesti alentaa pitkällä aikavälillä. 3. JYYn tulee vaatia yliopistolta aitoja toimia yhdenvertaisuuden eteen. JYYn tulee myös varmistaa, että yliopisto ottaa julistamansa ilmastohätätilan huomioon toiminnassaan ja tekee konkreettisia toimia sen tavoitteiden edistämiseksi. 4. Muuttaisimme lounasravintolatoiminnan entistä ekologisemmaksi, lisäisimme kasvisja vegaaniruokavaihtoehtojen määrää, monipuolisuutta ja näkyvyyttä. Mahdollistaisimme monipuolisen kierrättämisen Kortepohjassa, yliopistolla sekä KOAS:in pisteissä. Parantaisimme JYYn asuntojen ekologisuutta ja energiatehokkuutta entisestään. Lisäisimme unisex-vessojen määrää yliopistolla. Kehittäisimme yliopiston kanssa yhdessälaajempaa kesäopintotarjontaa ja vaatisimme opintopsykologia. 1. Mitkä ovat kolme tärkeintä konkreettista asiaa, joihin aiotte saada muutoksen seuraavalla edustajistokaudella? 2. Oletteko tyytyväisiä JYYn kulurakenteeseen ja jäsenmaksun suuruuteen, vai muuttaisitteko niitä ja miten? 3. Missä asioissa JYYn pitäisi pyrkiä vaikuttamaan Jyväskylän yliopiston toimintaan? 4. Jos teillä olisi yksinvaltius ensi kaudella, mitä tekisitte JYYlle? Kysymykset 14?J ylkkäri?07 · 2019
JYYN DEMARI OPISKELIJAT 1. I. Terveet ainejärjestötilat kaikille. II.Kv-opiskelijoiden aseman parantaminen ja ylioppilaskunnan kansainvälisyyden kehittäminen esim. kaksikielisyyttä lisäämällä. III. Valiokuntien kehittäminen jäseniä paremmin palvelevammaksi ja osallistavammaksi. 2. Tavoite on pitkällä tähtäimellä saada jäsenmaksua laskettua. JYYn kulurakennetta tulisi tarkastella säännöllisesti mikä oikeasti palvelee jäsenistöä, mille on kysyntää ja mikä on järkevää. Esimerkiksi JYYn tapahtumien suosion jäsenistön keskuudessa tulisi vaikuttaa siihen miten niitä rahoitetaan: ei ole järkeä pistää rahaa tapahtumiin, jotka eivät kiinnosta jäseniä. 3. Yliopiston tarjoamiin hyvinvointipalveluihin ja viestintään. Opiskelijat kokevat Student Lifen etäiseksi eikä se oikein avaudu opiskelijoille. Yliopiston mukaan Student Life tarjoaa opintopsykologia vastaavaa palvelua, mutta kukaan ei tunnu tietävän asiasta tai käyttävän sitä hyödyksi. Mielenterveysja jaksamisongelmat ovat todella yleisiä opiskelijoiden keskuudessa, joten on ehdottoman tärkeää, että yliopistolla on toimivat, helposti saavutettavat palvelut niiden ehkäisemiseksi ja (tiettyyn rajaan asti) hoitamiseksi. 4. Luonnollisesti toteuttaisimme edellä mainitut tavoitteemme. Yhdestä paikasta yksinvaltiaiksi hyppääminen saattaisi kyllä hullaannuttaa meidät. JYVÄSKYLÄN KESKUSTAOPISKELIJAT 1. I. Väliaikaisasuntoja opiskelijoille! Asuntoja lyhyeen asumiseen, jos opiskelija ei asu kokoaikaisesti Jyväskylässä, mutta suorittaa opintoja yliopistolla. II. Lähiruokaa yliopistolle! Lähiruoka on kestävää kehitystä. Ilokiven ja Semman ravintoloissa tulee tarjota enemmän lähellä tuotettua ruokaa. Tulevaisuudessa opiskelijan lautasella olisi sataprosenttisesti suomalaisia elintarvikkeita. III. Anonyymi tenttiminen! Tenttiminen tulee mahdollistaa nimen sijasta opiskelijanumerolla. Yhdenvertaisuus vastausten arvioinnissa toteutuisi paremmin. 2. JYYn tulee tulevaisuudessa olla jäsenmaksuton. Automaatiojäsenyysmalli tulee säilyttää, mutta rahoitus perustuisi julkiseen rahoitukseen sekä liiketoiminnasta saatavaan tuloon. Nykymuotoista kulurakennetta tulee tarkastella kriittisesti. Oleellista on tehdä tarkastelua jäsenten etu edellä mille on kysyntää, mille ei? Ydintehtäviin, kuten edunvalvontaan, tulisi tällöin ohjata lisäresursseja. 3. Ylioppilaskunnan tulisi ajaa määrätietoisesti eteenpäin tenttimisen kehittämistä. Jatkossa tenttimisen tulisi olla mahdollista opiskelijanumerolla anonyymisti sekä sähköisesti eikä sen tule olla sidottua aikaan ja paikkaan. Tällöin tenttiminen olisi yhdenvertaisempaa ja mahdollistaisi opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa. 4. Tällaisessa tilanteessa lähtisimme kehittämään JYYtä jäsenten etu edellä tähdäten jäsenmaksuttomaan ylioppilaskuntaan, jonka tarkoituksena on tuottaa etuja ja palveluita jäsenille. P&D 1. I. Opiskelijoiden hyvinvointi toteutumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Laadukkaat opiskelutilat kaikkina vuorokauden aikoina. Opintopsykologin palvelut ovat tärkeää hyvinvoinnin takaamiseksi. II. JYYn tuki järjestöille parhaalla mahdollisella tavalla. Rahallista, aineetonta ja vuoropuhelua edistävää tukea. III. JYYn tehotonta ja kallista organisaatiorakennetta tehokkaammaksi uudelleenjärjestelyillä ja kulurakennetta korjaamalla. 2. Varsinainen toiminta on edelleen riippuvainen jäsenmaksuista. Jäsenmaksua laskettava suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Kulurakenteen suurin ongelma on Ilokiven alakerran vuosittaiset kustannukset. Käyttöä tulee tarkastella kriittisesti ja suunnitella uudelleen. Jäsenmaksun suuruuteen voidaan vaikuttaa myös liiketoimintaa kehittämällä ja siirtämällä varoja varsinaisen toiminnan käyttöön. 3. Opintopsykologin palveluiden ja keskusteluavun tarjoaminen yliopistolta. Anonyymillä tenttimisellä varmistetaan opiskelijoiden reilu arvostelu, esim opiskelijanumeron avulla. KV-tutorointia pitää kehittää. Jokaisen vaihto-opiskelijan tutor vähintään samasta tiedekunnasta ja mielellään samasta pääaineesta. 4. Toteuttaisimme organisaatiorakenteen ja kulurakenteen muutoksen, jolla ylioppilaskunnan toimintaa kehitettäisiin tehokkaammaksi. Kulurakennetta korjaisimme myös järjestämällä Ilokiven alakerran toiminnan uudelleen. Näin mahdollistettaisiin jäsenmaksun laskeminen ja toiminnan jatkuvuus. Palauttaisimme demokratian JYYn toimintaan. LUONNONTIETEILIJÄT 1. I. Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma aktiivisesti käyttöön. Talous jatkossa aiempaa vastuullisemmin ja suunnitelmallisemmin. Edustajisto aktiivisesti mukaan talouden suunnitteluun ja budjetin laatimiseen. II. JYY tuomaan paremmin opiskelijoiden äänen ja toiveet kaupungin päätöksentekoon. Esimerkkeinä joukkoja kevyt liikenne sekä liikuntapaikkojen kehittäminen ja vaikuttaminen kuntavaaleissa. III. JYY näkymään kampuksilla, panostamaan viestintään ja tekemään jäsenille kohdennettuja mielipidekyselyitä. Brändiä selkeytetään. 2. Jäsenmaksua on pyrittävä laskemaan kestävästi. Jatkossa on pyrittävä ratkaisuihin, joilla liiketoiminnan tuotoilla voidaan kattaa suurempi osa jäsenmaksusta. Kulurakenteesta tulee etsiä kohtia, joista menoja mahdollisesti karsia, kuten tappiota tekevä monitoimitila. 3. Yliopiston on kehitettävä uusien opiskelijoiden orientoitumista ja tuettava jatkossakin tutor-toimintaa. Opiskelijat on otettava aidosti mukaan OPS-työhön ja järjestelmien kehittämiseen. Aktiivinen palautteen kerääminen ja sen huomioiminen yliopistolla. Järjestötoimintaa opettava kurssi yhteistyössä yliopiston kanssa. 4. Pyytäisimme muut ryhmät mukaan keskusteluun, koska haluamme hyödyntää osaamista ja jatkaa hyvää keskustelukulttuuria. Jatkaisimme pitkälti samaa, toimivaa rataa. Lähtisimme muokkaamaan valiokuntajärjestelmää toimivammaksi. Rakentaisimme ylioppilaskylään tilan, johon järjestöjen olisi iltakäytön lisäksi mahdollista majoittaa excursio-ryhmiä. ALVARIN UNIONI 1. I. Ainejärjestöille tulee tarjota enemmän syventäviä koulutuksia. II. JYYn kääntämisresursseja on lisättävä kielellisen saavutettavuuden parantamiseksi. III. Ylioppilaskunnan hiilijalanjälkeä on pienennettävä. 2. Jäsenmaksua ei Alvarin unionin mielestä tulisi nykyisestä enää nostaa. Pyrimme siihen, että jäsenmaksua voitaisiin laskea asteittain ja hallitusti JYYn liiketoiminnasta saatavilla tuloilla, mutta emme halua leikata JYYn toimintaa. 3. JYYn tulee varmistaa, että opiskelijat huomioidaan vahvasti yliopiston uuden strategian toimeenpanossa, minkä lisäksi JYYn tulee olla tiiviisti mukana yliopistolla tehtävässä yhdenvertaisuustyössä. 4. Varmistaisimme, että kansainvälisillä opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet kuin suomalaisilla opiskelijoilla saada tietoa ja osallistua JYYn toimintaan ja päätöksentekoon. Osaa vastauksista jouduttiin lyhentämään. Ryhmien vastaukset julkaistaan kokonaisuudessaan jutun verkkoversiossa. J ylkkäri?07 · 2019? 15
Vaikka edustajistoon ei pääsisikään, ei kannata lannistua, sillä varajäsenille on tarvetta. Viime vaalikauden aikana edustajiston 17 järjestetyn kokouksen kokoonpano on ollut vaihteleva. Vaaleissa valittujen 41 edaattorin lisäksi edustajiston kokouksiin on tarvittu yhteensä 54 eri varajäsentä. Jos varsinainen edaattori ei pääse kokoukseen, ottaa ryhmän varajäsen hänen paikkansa. Vaaleissa varajäseniä valitaan kaksi kertaa varsinaisten jäsenten määrän verran. Jos esimerkiksi tämän vuoden vaalien paikkajako ryhmittymien osalta olisi sama kuin aiemmin, kaksi kolmesta ehdokkaasta pääsisi joko varsinaiseksi edaattoriksi tai varajäseneksi. Tilanne ei ole poikkeuksellinen. Jylkkäri selvitti asiaa myös kymmenen vuotta sitten, jolloin varaedaattoreita on tarvittu yli 60 kaksivuotisen vaalikauden aikana. Tällä vaalikaudella 18 edaattoria on eronnut joko väliaikaisesti tai kokonaan edustajistotehtävästään. Vuonna 2009 vastaava luku on ollut 24. Edustajiston kokouksessa on tällä vaalikaudella istunut parhaimmillaan varaedustaja, joka on saanut vaaleissa vain kuusi henkilökohtaista ääntä. • Kokonaan eronneita edustajiston jäseniä on yhteensä seitsemän. Yleisimmät syyt eroamiselle ovat olleet muutto toiselle paikkakunnalle ja valmistuminen. Väliaikaisesti on eronnut yhteensä 11 edustajiston jäsentä. Selvästi yleisin syy väliaikaiseen eroon edustajistosta on vaihto-opiskelu. JYYn hallituksessa on vaalikauden aikana ollut myös seitsemän vaaleilla valittua edaattoria, joiden tilalle edustajistoon on noussut varajäseniä varsinaisiksi edaattoreiksi. Keskimäärin sijaistavia varaedaattoreita on tarvittu noin kaksitoista per edustajiston kokous. Yleensä ryhmä on saanut oman varajäsenen paikan päälle, mutta viimeisimmissä neljässä edustajiston kokouksessa poissaolevia edaattoreita ilman varajäsentä on ollut yhteensä 28. Yhteensä vaalikaudella tällaisia poissaoloja on ollut 36. Osaa edaattoreista on alkanut selkeästi vaivata kiinnostuksen puute ylioppilaskuntapolitiikkaa kohtaan vaalikauden loppua kohden. Vaaleissa valitut edustajat ovat olleet keskimäärin 8,5 kokouksessa tällä vaalikaudella järjestetyistä 17 kokouksesta. Vain JYYn demariopiskelijoiden Aino Rytkönen on ollut edaattorina paikalla tämän vaalikauden kaikissa edustajiston kokouksissa. JYYn hallituksen nykyinen jäsen Nikolas Bursiewicz on myös ollut paikalla kaikissa kokouksissa, mutta tänä vuonna hänen tilallaan edustajistossa on ollut varaedaattori. Oikeiden opiskelijoiden Sami Kääriäinen ja P&D:n Iiro Kokkonen ovat olleet vain yhdestä kokouksesta poissa. Koko vaalikauden istuneista edaattoreista eniten poissaoloja on ollut P&D:n Antero Säyrisellä, joka on ollut vain yhdessä edustajiston kokouksessa. Kesken kauden edustajistosta eronnut P&D:n Eyup Ylimaz on ollut myös vain yhdessä edustajiston kokouksessa paikalla. Monilla varaedaattoreilla on ollut kiirettä. Esimerkiksi Alvarin Unionin varaedaattori Sanni Kupiainen on ollut 15 kokouksessa varsinaisena edaattorina sijaistaessaan hallituksessa istuvia edaattoreita. Viime vaaleissa varaedaattoriksi jäänyt Jyvivan Otto Kela on istunut 13 kokouksessa tällä vaalikaudella. Jos vaaleissa valituksi tuleminen jää muutaman äänen päähän, ei epätoivolle siis kannata antaa sijaa. Aktiivisia opiskelijapoliitikkoja tarvitaan ja kaivataan jakamaan taakkaa ensi vaalikaudenkin aikana lähes kaikissa ryhmissä. ? • Edarin liikkuvat jäsenet Edustajiston kokoonpano vaihtelee vaalikauden aikana paljon. Varajäsenille on kysyntää joka kokouksessa. TEksTi? Elias Peltonen? kuva? Felix Fiilin 16?J ylkkäri?07 · 2019
halveksunta" aikaisempaa edustajistoa kohtaan. Humoristisia listoja on nähty jo 1962, kun vaaleissa oli ehdolla tasan kaksi listaa: Rakentavien voimien vaaliliitto sekä sen kuolettava vihollinen, Rakentavampien voimien vaaliliitto. 70-luvun edustajistoa dominoivat kiihkeästi nahistelleet poliittiset ryhmät, joiden esiinmarssi toi todella korkeita äänestyprosentteja (66,5!), mutta 1982 äänestysprosentti oli vain 12,8. Matala äänestysprosentti ja muutaman ryhmän boikotti johti sinä vuonna sitoutumattomien ryhmien valtaannousuun ja poliittisten puolueiden romahdukseen. 80-luku olikin kepeämpien ryhmien kulta-aikaa. Uusien ainejärjestöryhmien (kuten yhä vaikuttava Pörssi&Dumppi) ja sitoutumattomien ryhmien rinnalla nähtiin Riidankylväjiä, Kansainvälinen Squash-Siwa ja Nuorkurjalisto. Kyse ei ollut kuitenkaan sinänsä täysistä läppäryhmistä, vaan uudet ryhmät myös toki tekivät opiskelijapolitiikkaa tosissaan, mutta kieltämättä Viidakkopartio-ryhmässä on jotain hauskempaa kuin vaikkapa tylsän kuvailevissa Kokoomusopiskelijoissa tai Vihreässä Vasemmistossa. Hauskemmat ryhmät jatkoivat myös 90-luvulla ja 2000-luvulla esimerkiksi periaatteesta kaikkea vastustavan Kolminaisuuden Postulaatin, liikuntalaisten satiirisesti nimetyn Rapakunnon, Akateemisen Siperia-Seuran (A.S.S) ja Ilkka-puolueen esiinmarsseilla. Ilkka-puolue on erityisen hyvä esimerkki, sillä kahdesta Ilkasta koostunut Ilkka-puolue lupasi Ilkka Jarvan johdolla ajaa kaikkien asiaa, joilla oli etunimi. Jarva oli vaalien ylivoimainen ääniharava 2002 ja 2003. • Toisaalta huumoripuolueet, ainakin menestyneemmät, ovat usein olleet nimenomaan protestilistoja. Niiden puuttuminen tarkoittanee sitä, että JYYn edustajistot eivät ole mokailleet pahasti tämän vuosikymmenen aikana. Pelottavampi vaihtoehto on se, että ketään ei enää kiinnosta, vaikka mokaisikin. Edustajistossa on usein nähty vanhojen ryhmien paluu takaisin politiikkaan vuosien jälkeen. Esimerkiksi kristillisiä ryhmiä palaa aika ajoin. Sopii toivoa, että jos ensi kaudella nähdään ylilyöntejä, Viidakkopartio palaa rankaisemaan pahantekijöitä 2021. ? JYYn toimistolla pelätään edarivaalien äänestysprosentin puolesta. Ehdokkaiden määrä tipahti yli viidenneksen viime vaaleista 187 ehdokkaaseen, ja kun edarivaaleissa perinteisesti kaveri äänestää kaveria tai vähintään tuttua ainejärjestöaktiivia, ehdokaskato voi kuopata tavoitteet nostaa äänestysprosentti yli kolmenkymmenen. Mistä ehdokaskato sitten johtuu? Yksi syy voi olla, että opiskelijapolitiikka on kääntynyt 2010-luvulla Jyväskylässä varsin vakavahenkiseksi touhuksi. Takavuosien humoristisen kevyet ryhmät ovat kadonneet. Viimeinen sankarillinen humoristiryhmä oli vuoden 2013 vaaleissa yhden paikan saanut Mitävittua-kerho. Ryhmällä oli tosin ihan aito ohjelmakin, tavoitteena ihmisarvoinen elämä opiskelijoille ja poikkitieteellisyys. Vaalitentissä ryhmän perustaja Tuomas Nurmi totesi kuitenkin, ettei ole pahemmin perehtynyt JYYn toimintaan ja joko juustohöyläisi menoja tai sitten "JYY voisi toimia velkarahalla, niinkuin opiskelijat nytkin. JYYhän ei valmistu koskaan". Edaria hallitsevat joko valtakunnanpoliitikkaa kanavoivat puoluepoliittiset ryhmät, tutut kepulaiset, kokkarit, vihreät, demarit ja vassarit, tai asialliset ainejärjestötai tiedealaryhmät. Kaikki ovat vakavissaan ajamassa opiskelijoiden asemaa. Sen luulisi olevan hyvä, mutta häiriintyneen hauskan anarkismin puute ei tunnu opiskelijakulttuurilta ja luo harmaata kuvaa JYYstä. Toista oli ennen. 80-luvun alussa nähtiin edustajistoryhmissä esimerkiksi ilmeisesti Mustanaamio-sarjakuvasta nimensä ottanut Viidakkopartio-lista, jonka tavoitteista tai poliittisesta suunnasta ei ottanut oikein kukaan selvää. Jylkkärin silloisessa vaalijutussa ryhmän pääasiallinen teema oli "suunnaton • Minne ovat kadonneet takavuosien vitsiryhmät? TEksTi? Tuukka Tervonen? kuva? Felix Fiilin Mitävittua-kerho ja Viidakkopartio J ylkkäri?07 · 2019? 17
jyväskylä räp: Neljännen aallon aika TeksTi? Marko Kainulainen?kuvaT?Felix Fiilin ja Marko Kainulainen 18?J ylkkäri?07 · 2019
” Masa onks se totta, voiks olla noi, että Megabossiki otti ja muutti Kortepohjasta pois, niin myös Tohtori ja P. Tilanne on varsin huono. Kai se meinaa, että nyt on mun vahtivuoro.” (GETTOMASA SILMÄT) _ _ Kortepohjassa kasvanut Gettomasa oli nostamassa Jyväskylä räpin kolmatta aaltoa ja kasvoi yhdeksi kotimaisen musiikkikentän isoimmista nimistä. J ylkkäri?07 · 2019? 19
G ettomasa oli nostamassa Jyväskylä räpin kolmatta aaltoa pinnalle voittamalla räpin Suomen mestaruuden 2012. Viimeistään viime keväänä Leijonien kultajuhlissa esiintyessään kymmenien tuhansien ihmisten edessä Helsingin Kaisaniemessä, oli hän noussut jo koko maan isoimpien nimien joukkoon. Diplomaatti-albumin Silmät-kappale on muodostumassa Gettomasan Jyväskylän kauden tietynlaiseksi testamentiksi, mutta palataan ensin ajassa taaksepäin. Gettomasa räppää Silmät-kappaleella Kortepohjasta, joka on toiminut jo toista vuosikymmentä jyväskyläläisen räpmusiikin keskuksena ja ravintola Rentukka pitkään sen sykkivänä sydämenä. Jo vuosituhannen alussa kaupungin ensimmäisen aallon tekijöistä Urbaanilegendan Joniveli ja Kasanova tiivistivät ajatuksiaan vuonna 2004 Toinen Kanava -yhtyeen kanssa julkaistun Välimerkki -yhteisalbumin kappaleella Kortepohjamielentila. Jyväskylän räpskene on karkeasti jaettavissa kolmeen eri aaltoon. Ensimmäisen aalto ajottuu 2000-luvun isoon räpbuumiin, jolloin pinnalla olleet Fintelligens, Seremoniamestari, Pikku G, Tulenkantajat ja MC Taakibörsta löivät räpmuusiikkia Suomessa ensimmäisen kerran isommin läpi. Toinen aalto ajoittuu vuosista 2007–2009 eteenpäin. Kolmas aalto voidaan katsoa alkaneeksi 2012–2013 ja nyt 2010-luvun lopussa on neljännen aallon aika. Ensimmäistä aaltoa oli nostamassa Rockin da North -porukan kanssa maata kiertänyt Urbaanilegenda. Jyväskylässä musiikkia julkaisevia räppäreitä oli tuohon aikaan määrällisesti vähän ja kaupungissa vaikuttaneita tekijöitä kartoittaakseen täytyy katsoa laajemmin koko Keski-Suomea. ”Kokoonpano -niminen oli muistaakseni Muuramesta, joka nykyään nykyään tekee Tampereella musiikkia nimellä Lepponen Laulainen. Äänekoskella oli BHC, missä oli Narcoticissakin vaikuttanut Casper. Muitakin oli, mutta nämä teki fyysisiä julkaisuja ja ovat jääneet yhteisiltä keikoilta mieleen", Urbaanilegendan riveissä pinnalle noussut Joniveli muistelee. 2010-luvun taitteessa Jyväskylän räpskene alkoi lähteä toisen aallon mukana hitaasti, mutta varmasti lentoon. Tuolloin vahvimpiin tekijöihin lukeutuvat JKL Funk Days -kollektiivista ponnistaneet Are ja Kriso. Are voitti räpin Suomen mestaruuden 2007, JKL Funk Daysin Kakkaavat Gangsterit -levy julkaistiin 2008 ja seuraavana vuonna kollektiivin nimikko-mixtape. Rekami perusti vuonna 2009 Skill Street Entertainment -levy-yhtiön ja aktivoitui itsekin virallisten julkaisujen kanssa. Tähän aikaan myös teknologinen kehitys helpotti musiikin tekemistä, julkaisua ja jakelua. ? Jyväskylä ei ollut aiemmin kategorisoitunut minkään tietynlaisen musiikkityylin tai kulttuurin kaupungiksi vaikka samoihin aikoihin kaupungista on noussut monia taitavia indie-artisteja. Nuorekkaassa opiskelijakaupungissa on syntynyt asukkaidensa näköisiä ilmiöitä. Jyväskylässä ei ole ollut turhan leimallista alueellista kulttuuria, mikä on mahdollistanut myös räpille poikkeuksellisen vahvan aseman keskikokoisessa suomalaiskaupungissa. Mitään erityistä Jyväskylän vesijohtovedessä ei ole, vaan ilmiöt on jäljitettävissä vahvoihin tekijöihin, yksilöihin ja yhteisöihin. ”Jyväskylässä on aina keskitytty itse räpin tekemiseen, kun nuorien artistien kohdalla tuntuu, että jos yksi kappale saa vähän paremman vastaanoton, niin keskitytään äkkiä jo kaikkeen muuhun kuin uusien biisien tekemiseen”, Rekami pohtii Jyväskylä räpille tunnusomaisia piirteitä. Gettomasa on samoilla linjoilla. ”Kun mä ite mietin, mitä me on tehty ja miten mä nään junnujen täällä tekevän ja katotaan Helsinkiin. Siellä on ihan eri kulttuuri. jyväskylän räpskene on karkeasti jaettavissa kolmeen eri aaltoon Tuottaja/räppäri Rekami kuvattuna uusilla kotikulmillaan Helsingin Herttoniemessä. Rekami oli Jyväskylän . Kortepohjassa asuessaan perustamassa Skill Street Entertainment -levy-yhtiötä ja KPC-kollektiivia. 20?J ylkkäri?07 · 2019
Helsingissä halutaan homma nollasta sataan heti. Ulkoiset motivaattorit on ihmisten mielissä paljon enemmän kuin täällä”, Gettomasa kertoo. Gettomasa ei juuri baareissa viihdy ja katsoo sen pelastaneen monilta tähteyden lieveilmiöiltä. ”Helsingissä on myös iso baarikulttuuri ja siellä on enemmän hännystelijöitä. Jyväskylässä on vaikea larpata mitään isoa tähteä. Itselle iso tekijä on ollut se, etten käytä alkoholia ja viihdy baareissa. Kusi nousee nopeiten päähän niillä, jotka hengaa baarissa, koska siellä on fanit. Jos hengaisin puolituttujen fanien kanssa, jotka haluavat miellyttää ja kertoa kuinka hieno olen, niin hetken päästä alkaisin itsekin uskomaan siihen.” Gettomasa sanoo. Jyväskyläläisten tekijöiden määrä räjähti käsiin kolmannen aallon aikana 2012–2015 ja myös keikkoja riitti. Vuonna 2013 Jyväskylässä oli ensimmäisen puolen vuoden aikana yhteensä 29 räptapahtumaa ja noin 50 eri keikkaa, mikä oli enemmän kuin monta kertaa suuremmassa Helsingissä tai muissa Suomen kaupungeissa. Kolmannen aallon mukana pinnalle nousi paljon tekijöitä, joista aktiivisimpia olivat muun muassa Gettomasa, Korstoraatio ( Tohtori Getto, Joosu J, Lyttä, Super Duve ja Mikemo), Allu Kala ja Area52 ( Bege, Rehtivee, FunkyDuke, Miki & Idän Nikolai). ? Gettomasan Silmät-kappaleella Megabossina mainittu Rekami ja Tupla-P:näkin tunnettu Are asuivat kämppiksinä Taitoniekantiellä vuosina 2013–2015. Kesällä 2019 Are otti ja muutti Tampereelle, Rekami lähti Helsinkiin. Tampeereelle oli jo hieman aiemmin suunnannut Axel Kala (aiemmin Allu Kala), ja Kriso muutti jo muutama vuosi sitten Helsinkiin. Useamman kokeneen tekijän muuttaminen J ylkkäri?07 · 2019? 21
pois Jyväskylästä toimii myös aallonmurtajana uudelle, ja uusien tekijöiden tyylit ovat entistä monipuolisempia. Jyväskylä räpissä on alkamassa neljäs aalto. Kuten Gettomasa Silmät -kappaleella lausui, oli hänen vuoronsa muuttaa alueelle, takaisin lapsuutensa maisemiin Kortepohjaan. Gettomasan vahtivuoro jäi lopulta kovin lyhyeksi. Sanotaan se nyt tässä: Gettomasa on muuttamassa loppuvuoden aikana Helsinkiin. Tohtori Getto piti pitkään hallussaan Kortepohjan ostarin aluetta, mutta hänkin vaihtoi maisemaa. Kortepohjan hip hopin täyteisistä vuosista ei tällä hetkellä ole muistuttamassa kuin DDR:n seinässä komeileva jättimäinen KPC-graffiti. Jos toisen ja kolmannen aallon aikana Jyväskylän kulttuuri-ilmapiiri oli tarpeeksi avarakatseinen tai vaisu vahvan räpkulttuurin syntymiselle, niin räpkenttä itsessään oli tiivis ja homogeeninen. Oli lähinnä 90-luvun perinteiseen soundiin vannovia puritaaneja ja tekeminen pohjautui vahvaan freestyle-kulttuuriin. ”Jyväskylän räpskene on ollut myös ahdasmielinen niitä kohtaan, jotka tekee erilaista musaa kuten Adi L Hasla tai Lauri Haav. Nyt se ilmapiiri alkaa onneksi pikku hiljaa vapautumaan, mutta oli sellainen aika, että jos teit sen boom bap -sämplelaarin ulkopuolelta jotain, niin enemmistö sylki sun päälle”, Gettomasa sanoo. Gettomasan uran ensimmäisillä albumeilla räppävällä hahmolla on Jyväskylän kokoisessa kaupungissa omat lieveilmiönsä. Hän halusi sen mersun, sai sen mersun, mutta saa nyt mersullaan liikaa huomiota. Tämäkin nousee esiin LX-Beatsin (Rekami) tuottamalla Silmät-kappaleella. ”Päällä paha jumitus, teinit vahtaa ja snäppää salakuvii must. Pitäis antaa tukistus, mut Masa tuki suus, ei o varaa ottaa pahaa julkisuut.” 22?J ylkkäri?07 · 2019
”Eittämättä oon se ketä jätkät vihaa, ei kestä nähä et mä käännään CLS:n pihaa.” ”Nuoret kuvaa Jyväskylässä salaa koko ajan, missä tahansa olen, ja viime aikoina mun autoa on alettu seuraamaan”, Gettomasa harmittelee. Maisemanvaihto auttaa myös uudenlaisen musiikin luomisessa. ”Tiesin aika nopeasti tuon edellisen levyn jälkeen, että mun pitää aika nopeasti ihmisenä ottaa askeleita eri suuntaan, että pystyn seuraavaksi tekemään myös erilaista materiaalia. Halusin elää ja räpätä tietyn jutun itsestäni pois”, Gettomasa summaa. ”Tästä ympäristöstä alkaa olla kaikki tarinat revitty. Periaatteessa voisin tehdä saman jutun uusiksi, mutta ei sillä olisi enää samaa merkitystä. Haluan muuttaa maisemaa ja samalla mun mielenmaisemaa”, hän jatkaa. ? Neljännen aallon tekijöissä on kuultavissa aiempaa melodisempia soundeja ja vaikutteita elektronisesta musiikista. Yksi isoimman tähtipotentiaalin omaavista on debyyttialbuminsa pian julkaiseva Lauri Haav, joka sai aluksi normista poikkeavilla tyyleillään kaupungissa kosolti kritiikkiä. ”En mä sitä voi kiistää, olihan se tosi vaikeeta. Ehkä mä käänsin sen mun vahvuudeksi. Vitut näistä äijistä. Mä näytän kyllä, tuun vielä kovempaa ja ärsytän teitä vielä enemmän. Tässä teille”, Lauri Haav myöntää. "Eihän se ikinä tunnu hyvältä, kun sua haukutaan, mutta nyt osaan käsitellä sen vähän eri tavalla. Tää kommenttipalsta ja video on ikuisesti täällä ja mietin, että kaikki tulee ikuisesti näkemään, mitä musta on kirjoitettu, niin sillon se oli aika pysäyttävä tilanne”, Lauri Haav sanoo viitaten kaksi vuotta sitten Lytän kanssa julkaistuun Ei Siin -kappaleeseen. Kaupungin tuoreista nimistä Aaro630:n rooli tuottajataitoisena räppärinä on korostunut. Toki moni kolmannen aallon tekijöistä tuottaja Ruubenista lähtien on Jyväskylässä edelleen aktiivisena. Neljännen aallon mielenkiintoisista nimistä Pyrythekid luottaa perinteisempiin tyyleihin, Vepun ja Konstaog:n tyyliset nimet julkaisevat puolestaan modernimpaa melodista soundia. Neljäs aalto on tuonut mukanaan myös paljon mielenkiintoisia naisräppäreitä Kerhokerho-kollektiivin tapaan, jotka ovat aktivoituneet erityisesti keikkarintamalla, mutta julkaisujen saralla näytöt on vielä antamatta. Jyväskylä räp elää mielenkiintoisia aikoja. ? Jyväskylän Kuokkalasta lähtöisin oleva Lauri Haav on julkaisemassa PME:n kautta odotettua debyyttialbumiansa ensi vuoden puolella. Ensimmäisten julkaisujen aikaan artisti sai kovaa kritiikkiä normista poikkeavista tyyleistään. Kortepohjan hiphopin täyteisistä vuosista ei tällä hetkellä ole muistuttamassa kuin DDR:n seinässä komeileva jättimäinen KPCgraffiti. J ylkkäri?07 · 2019? 23
0505019936 JYVASKYLA.FI/ETSIVANUORISOTYO C M Y CM MY CY CMY K Lehti_ilmo_135x100.pdf 1 22.10.2019 9.15.19 Yksi ovi, monta palvelua Tervetuloa alle 30-vuotias opiskelija, työssä/muussa toiminnassa oleva tai työtön nuori. Ohjaamosta saat neuvontaa ja ohjausta muun muassa työllistymiseen ja työnhakuun koulutukseen ammatinvalintaan asumiseen hyvinvointiin talouteen liittyvissä asioissa Avoinna ilman ajanvarausta ma–to klo 12–16 pe klo 10–14 Gummeruksenkatu 6, 2. krs p. 050 311 8877, myös WhatsApp, sähköposti: ohjaamo@jkl.fi 30957247_Ohjaamo_a6_flyer.indd 1 27.11.2018 14.37 30957247_Ohjaamo_a6_flyer.indd 2 27.11.2018 14.37 30957247_Ohjaamo_a6_flyer.indd 1 27.11.2018 14.37 Avoinna ilman ajanvarausta ma–to klo 12–16 pe klo 10–14 Gummeruksenkatu 6, 2. krs p. 050 311 8877, myös WhatsApp, sähköposti: ohjaamo@jyvaskyla.fi
käydä naapurissa kaverin luona kahvilla, kuntoilla Rentukan salilla maksutta, pyöräillä kampukselle 6,5 minuutissa, nauttia opiskelijalounasta Rentukassa päivittäin, saunoa vaikka joka päivä ja käyttää nopeaa nettiä, jonka kautta pääset käsiksi myös kaikkiin yliopistoverkon palveluihin Kortepohjan ylioppilaskylässä vuokra sisältää veden, sähkön, netin, Rentukan kuntosalin ja opiskelutilojen käytön sekä monia harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi JYY tarjoaa Kortepohjan ylioppilaskylässä asuville jäsenilleen kotivakuutuksen. M U U TA KOT I I N KU N A S U T KO R T E P O H J A S S A , VO I T: W W W. K O R T E P O H J A . F I A S U N N O T @ J Y Y. F I
Seitsemän päivää, 25 elokuvaa – Suomen ensi-iltoja, kulttiklassikoita filmiltä, lyhytelokuvia, mykkäkauden helmiä. Ilokivellä 3. 9.11.2019 Antichrist Lars Von Trier | Tanska ym. |2009|1h48min Ti 5.11. klo 20 ????? Tanskalainen provosoinnin mestari Lars Von Trier sukeltaa mielenterveysongelmien ja dysfunktionaalisen parisuhteen maailmaan leffassaan Antichrist. Willem Dafoe näyttelee psykiatria, Charlotte Gainsbourg hänen mielenterveysongelmaista vaimoaan. He lähtevät selvittämään lapsensa kuoleman aiheuttamaa surua metsässä olevalle mökille. Pimeyttähän siellä tulee vastaan ja meemiksi päätynyt kettu. On hyvin vaikea lopulta päättää, että mitä Antichristista oli mieltä. Se on hyvin voimakasta ja ahdistavaa elokuvaa. Harvat väkivaltakohtaukset eivät jätä adrenaliinihumalaa päälle vaan henkisesti ja fyysisesti huonon olon. Trier provosoi ja jakaa mielipiteitä, mutta ei hänen elokuviaan voi kädenlämpöiseksi moittia.? ? TERO UUTTANA Prinsessa Mononoke Hayao Miyazaki | Japani | 1997 | 2h 14min Ma 18.11. klo 18 ????? Hayao Miyazakin lukuisista animaation mestariteoksista itselle yksi parhaiten mieleen jääneitä on Prinsessa Mononoke. Ympäristönsuojelulliset näkökulmat ovat ennenkin olleet hänen leffoissaan läsnä, kuten Tuulen laakson Nausicaässa, mutta tässä hommat loksahtavat kohdalleen just eikä melkein. Nimihahmo on metsän suojelija, ja mikäpä muu luontoa uhkaisi kuin ihminen. Metsässä asuu myös muinaisia jumalia, joiden olemassaolo on luonnosta riippuvainen. Konflikti on väistämätön ja seurauksetkin sellaisia, että lastenelokuva ei ole kyseessä. Välillä on pakko hämmästellä sitä mielikuvituksen määrää, joka Miyazakilla on leffoihinsa laittaa. Asioita ei selitetä puhki ja leffojen maailma tuntuu jatkuvan paljon kauemmaksi kuin ruudun tapahtumat. Täysin uniikki elokuvatekijä.? ? TERO UUTTANA "Saan keksiä teemakokonaisuuksia, ja päättää festivaalin ohjelmistosta itse. En keksisi mielekkäämpää duunia", hehkuttaa Arktisen upeeta -festivaalin tuottaja Mikko Järvinen. Pohjoismaisen elokuvan festivaali Arktisen upeeta järjestetään jälleen Jyväskylässä marraskuun alussa. Viikon mittaisen festivaalin ohjelmatarjonta sisältää laajasti erityyppisiä elokuvia dokumenteista kokeellisempaan sisältöön, ja nähdäänpä festivaaleilla Mara Ballsin livesäestämä mykkäelokuvakin. Tänä vuonna Arktisen upeita elokuvia katsellaan 20. kertaa. Juhlavuoden kunniaksi festivaali nostaa naistekijät ja -hahmot keskiöön. "Naistekijöiden ja laajan naisnäkökulman esiin nostaminen on paitsi kumarrus Arktisen alkuajoille, myös kannanotto ajankohtaiseen tasa-arvokeskusteluun", kertoo festivaalin tuottaja Mikko Järvinen. Naisteema ei kuitenkaan ole vain juhlavuoden erikoisuus, vaan jatkossa Arktisen upeeta sitoutuu koostamaan ohjelmistonsa tasa-arvon periaatteella. Yksi festivaalin tavoitteista on myös tarjota mahdollisuus nähdä elokuvia, joita ei näe valtakunnan suurissa saleissa. Festivaaliviikon perjantai-iltana Ilokivellä nähdään harvinainen arkistokopio, 35-milliseltä filmiltä esitettävä matkailudokumentin ja taide-elokuvan yhdistelmä Tokyo Noise. "Arktisen upeeta on festivaali ihmisille, jotka eivät hätkähdä sitä, että elokuva herättää kysymyksiä, keskustelua tai jopa epämiellyttäviä tunteita", Järvinen sanoo. Keskiviikkona nähdään Woman at war -dokumenttielokuva ja keskustelutilaisuus, jonka ydinsanoma on, että ihmisellä on moraalinen oikeus rikkoa lakia ympäristönsuojelullisten tekijöiden niin vaatiessa. "Keskustelua saapuu vetämään aktiivisesti kaivostoimintaa Suomessa vastustanut ja paksun pidätysluettelon itselleen kerännyt henkilö."? ? ? SAARA SUNd Naisnäkökulma valloittaa valkokankaan SA AR A SU N d käydä naapurissa kaverin luona kahvilla, kuntoilla Rentukan salilla maksutta, pyöräillä kampukselle 6,5 minuutissa, nauttia opiskelijalounasta Rentukassa päivittäin, saunoa vaikka joka päivä ja käyttää nopeaa nettiä, jonka kautta pääset käsiksi myös kaikkiin yliopistoverkon palveluihin Kortepohjan ylioppilaskylässä vuokra sisältää veden, sähkön, netin, Rentukan kuntosalin ja opiskelutilojen käytön sekä monia harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi JYY tarjoaa Kortepohjan ylioppilaskylässä asuville jäsenilleen kotivakuutuksen. M U U TA KOT I I N KU N A S U T KO R T E P O H J A S S A , VO I T: W W W. K O R T E P O H J A . F I A S U N N O T @ J Y Y. F I J ylkkäri?07 · 2019? 27 kulttuuri Ilokiven elokuvat OhjElmiSTOSSA myöS: Ti 29.10. The Dead Don’t Die Ma 11.11. Downton Abbey Ti 12.11. Kiitos tilauksestasi Ti 19.11. Marian paratiisi
KOASin talojen Facebook-ryhmien alkusysäys tuli alun perin asukkaiden aloitteesta. Ajan mittaan KOAS alkoi mainostaa niitä myös uusille asukkaille helpottaakseen sopeutumista naapurustoon. Tällä hetkellä lähes jokaisella KOASin talolla on oma Facebook-ryhmä, joka tavoittaa suuren osan asukkaista. Ryhmät toimivat edelleen pääasiassa asukkaiden voimin. Henkilökunnan tehtävä ryhmissä on ainoastaan hyväksyä liittymispyyntöjä sekä varmistaa avoin ja suvaitsevainen ilmapiiri. KOASin asiakkuuspäällikkö Tiia Matilaisen mukaan KOAS ei halua liikaa ohjata ryhmien sisältöjä, jotta ne voivat vastata mahdollisimman hyvin asukkaidensa tarpeisiin. Ryhmät ovat jatkuvassa muutoksessa niiden asukaslähtöisyyden ja asukkaiden vaihtuvuuden vuoksi. Aktiivinenkin ryhmä saattaa muuttojen myötä hiljentyä ja joskus uudet asukkaat herättävät kuolleenkin ryhmän henkiin. Joillekin ryhmille on luotu erillisiä alaryhmiä, kuten lenkkitai lasketteluryhmiä, jotka eivät kuitenkaan tavoita pääryhmien kokoista yleisöä. KOAS Ratapiha & Kotiraide -ryhmä on Matilaisen mukaan keskivertoa aktiivisempi. Siellä vaihdetaan ajatuksia ja tiedotetaan naapureita lähes päivittäin kaikesta, mikä vain jollain tapaa liittyy asumiseen. Viime aikoina keskustelua ovat siivittäneet muun muassa asukkaiden toivomat muovinkeräysastiat ja asukastoimikunnan lainatavarat. Lisäksi julkaisuissa on puhuttu paljon asukkaiden lemmikeistä – joskus koirakaveria etsien ja joskus haukkumisesta pahoitellen. Asukastoimikunnan näkökulmasta ryhmä helpottaa yhteisistä asioista tiedottamista. KOAS Ratapihan ja Kotiraiteen asukastoimikuntaan kuuluvan Mikko Röyskön mukaan pääosa viestinnästä tapahtuu ryhmän kautta. Esteettömyyden turvaamiseksi paperisesta tiedotuksesta pidetään kuitenkin kiinni. Rappukäytävän ilmoitusseinät eivät siis ole ainakaan Ratapihalla tai Kotiraiteella kuolleet. Ne ovat itse asiassa jatkuvasti täynnä, mutta viestit ovat varsin erilaisia kuin Facebookissa: pääosin virallisia, huolella mietittyjä mainoksia. KOAS Kotiraiteella asuva Jenni Patana kuvaileekin Facebookin ryhmää käteväksi matalan kynnyksen kanavaksi. Nopeat vastaukset kannustavat aktiivisuuteen yhä uudelleen. Toisaalta vaikutukset näkyvät myös talon käytävillä. ”Vaikka ei varsinaisesti tunne asukkaita, matalammalla kynnyksellä sitä moikkailee ihmisiä”, Patana kertoo ryhmän vaikutuksesta. Ryhmien sosiaalinen merkitys on kuitenkin pääasiassa kokemus siitä, että on osa yhteisöä. Facebookissa ryhmään kuuluminen tuo siis jo itsessään yhteisöllisyyden tunteen, jota perinteinen ilmoitusseinä ei voi korvata. Tutustumista uusiin ihmisiin kuitenkin harvoin tapahtuu. ”Ei sovellu suomalaiseen kulttuuriin”, Röyskö toteaa hieman huvittuneena. Ehkä tulevaisuudessa ryhmissä voisikin haastaa tätä kuuluisaa ’suomalaista kulttuuria’ ja pyytää naapuria vaikkapa iltaa istumaan. Näin yhteisöllisyys voisi siirtyä ulos sosiaalisen median alustalta ja rappukäytäviltä kerhotilaan tai lähimpään kahvilaan. ? ?PePPi Kajoluoto Yhteisöllisyys muodostuu Facebookissa KOASin asukkaiden välinen viestintä on siirtynyt entistä enemmän Facebookiin. Ryhmä tuo asumiseen yhteisöllisyyttä, joka hioo yksittäisiä asukkaita yhteen. Facebookissa ryhmään kuuluminen tuo jo itsessään yhteisöllisyyden tunteen. Fe li x Fi il in 28?J ylkkäri?07 · 2019 yhteisöt
Oman osaamisen itsenäinen kartuttaminen on sivistysyliopiston kulmakivi. JYYn edustajistovaalien vaalitori ja -paneeli Agoralla 30.10. klo 10–16 Tule tutustumaan eri edustajistoryhmiin ja etsimään omaa ehdokastasi. Eroja ryhmien välillä haetaan vaalipaneelissa auditorio 2:ssa klo 14 alkaen. Vaalivalvojaiset Ilokivellä 6.11. klo 19-23 Tervetuloa seuraamaan jännittäviä vaalikäänteitä ja ratkiriemukasta väliohjelmaa! Ilmainen sisäänpääsy. Vaalien viralliset jatkot Freetimessä. Edarivaalien synty Ylioppilaskunnan vaalit 1960-luvulta Ennen 1962 järjestettyjä ensimmäisiä vaaleja ylioppilaskunnassa valtaa pitivät alueelliset osakunnat. Osakuntien välillä sovitutut sopulistat alkoivat saada kritiikkiä sekä ylioppilaskuntalaisilta että Jylkkäriltä. 1960-luvun mittaan ainejärjestöedustajat yleistyivät edustajiston jäseninä ennen ylioppilaskunnan poliittisten ryhmittymien valtaannousua vuosina 1968–69. ? jy vä sk yl än yl io pi st o n ti ed em u se o J ylkkäri?07 · 2019? 29 ylioppilaskunta historia ajankohtaista Nykyään tutkintojen tavoiteajat sotivat sivistysyliopistoperiaatteen kanssa. Joku voisi jopa sanoa, että tutkintotavoitteet tappoivat sivistysyliopiston. Enää ei voi opiskella rajattomasti oman kiinnostuksen mukaan. Tai no tiettyyn pisteeseen voi, mutta kaikki tahot Suomen valtiosta omaan äitiin painostavat sitä vastaan. Oman osaamisen itsenäinen kartuttaminen on sivistysyliopiston kulmakivi. Oppijat ovat vapaita kokeilemaan sivuaineita, tekemään virheitä ja oppimaan niistä. Opiskelijat voivat mennä tänä päivänäkin tämän mallin mukaan eli opiskella sitä mikä kiinnostaa ja löytää oman juttunsa. Uhkana tässä tilanteessa kuitenkin on, että vaikka he löytäisivätkin lopulta oman juttunsa, niin on liian myöhäistä, sillä tutkinnon tavoiteaika painaa jo päälle. Nykytyöelämässä tarvitaan monialaisia tutkintoja enemmän kuin koskaan, mutta paineen alla monipuolista tutkintokokonaisuutta voi olla stressaavaa rakentaa, varsinkin jos ei hahmota opintojen työelämärelevanssia tai niitä taitoja, joita työelämä edellyttää. Laajat opintopolut ovat kuitenkin yhteenNikolas Bursiewicz Kirjoittaja on Jyväskylän ylioppilaskunnan hallituksen jäsen. Säännöllinen ja laadukas ohjaus mahdolistaa monipuoliset opintopolut sovitettavissa nykyisten tutkintojen tavoiteaikojen kanssa, mutta tämä edellyttää ohjausja tukipalveluiden merkittävää kehittämistä. Opiskelijat tarvitsevat ohjausta, jotta me voimme rakentaa monipuolisia tutkintokokonaisuuksia, valmistua tavoiteajassa ja sanoittaa omaa osaamistaan paremmin valmistumisen jälkeen. Se, että tavataan ohjaajan kanssa fuksivuonna ja ehkä kerran vielä kandivaiheen aikana jos jaksaa, ei riitä. Ohjauksen täytyy olla säännöllistä toimintaa, jonka perusteella opiskelija voi suunnitella opintopolkuaan, hahmottaa osaamistaan ja asettaa tavoitteita. Näin tuetaan opiskelijan asiantuntemuksen ja työelämävalmiuksien kehittymistä opintojen aikana. Selkeä malli, jossa ohjaus toteutetaan esimerkiksi opintojaksona, jolla on omat osaamistavoitteet, sitouttaisi sekä ohjaajan että opiskelijan pitkäjänteiseen toimintaan. Laadukkaan ohjauksen avulla huolehditaan opiskelijoista ja vastataan samalla yhteiskunnan tarpeisiin. Yliopiston vastuu on järjestää koko opintoajan kattavaa ohjausta opiskelijoille. ?
Tunnusta väriä. Äänestä poliittista. Jokaisen jäsenen tulisi kokea, että JYYhyn kuuluminen on mahdollisuus, ei pakko. Opiskelevat kokoomuslaiset Ehdokkaat 3-26 lisätietoja: https://www.kokoomusopiskelijat.fi/jyko M ak sa ja : K ok oo m uk se n Jy vä sk ylä n ku nn alli sjä rje stö ry Mää oon Tammelasta. Ja aina kaikki sekottaa sen Tampereen Tammelaan, joka o nimenomaa se väärä Tammela. Ny puhutaa Tammelan kunnasta, joka sijaittee Kanta-Hämeesä Forssan eli Vorssan vieresä. Tammela on käytännös landee. Siälä on rutkasti piäniä kyliä vitun kaukana toisistaan ja sit keskusta, josa o pari ruakakauppaa ja Tammelan Krouvi. Keskustan urheilukentällä eli urlilla voi pelata tennistä, korista tai pesistä, mut mopojonnet ajamasa paskarinkiä o aina siälä vakiona. Jumalauta mitä kesseleitä. Ei sitä toisaalta teininä ollu kyä muutakaa tekemist, ku käyrä ajamasa mopolla ympäri kyliä. Tammelasa on tiätty sotaveteraanimuseo liikuntakeskus Manttaalilla, josa käytiin yläasteella pelaamasa sählyä. Mustialasa voi opiskella oikee korkeakoulututkinno, jos maatalous tai hevoset kiinnostaa. Tammelasa on myäs Eerikkilän urheiluopisto, misä reenaa oikein Suamen vutisja säbämaajoukkueet. Se o vaa nii vitu korvesa, ettei sinne kukkaa jaksa mennä. Korpee muute löytyy Tammelasta paljo. Löytyy Saaren, Liäsjärven ja Torronsuan kansallispuistot. Saaren kansanpuiston luannonrauha on joka kesä rikkoutunu vuadesta 2011 asti, kun siälä o järkätty Järvisählyn MM-kisat. Hölömöt kahlaa vedesä ja koittaa lyädä palloo maalii. Ja ne ketkä ei pelaa, nii ryyppää ja roskaa. Onhan täälä Tammelasa muitaki tapahtumia. Tammela o hakkapeliittapitäjä, ja täälä onki kesäl aina hakkapeliittamarkkinat. Ja sit on kans makkaramarkkinat. Kuka ny ei makkarasta Se oikee Tammela Moni perustaa perhettä ja meinaa tuamita lapsensa elämää tosa paikasa. Vaihto Korpista Sisuun on kuin vaihto Ferrarista ladaan. Kuka niin tekisi? Eiku... Nimim. Mussutan edelleen Olis kiva, jos Lozzin ns. paremman safkan pisteellä olisi joskus kastiketta muuten todella kuiville käntyille. Nimim. Ruokanipottaja tykkäis. Kyä näin o. Sit o myäs rautakankikävelyn MM-kilpailut. Kaikkee outoo tuala keksitäänki. Tääl puhutaa käytännösä Vorssan murretta, onhan Foke tosa iha vieresä. Skidinä tuntu jännältä, ku mentiin Tammelan suaraa pitki Vorssaan asti shoppaileen. Tammelaa on koitettu yhistää Vorssaan monta kertaa, mutta ei ne tuu ikinä onnistuun. Vorssan Holjat -vestarit oli aina vuaden kohokohta. Tammela on myäs paskanpuhujien ihmemaa. Sanot jottai, niin päivän päästä kuulet kaveriltas iha erilaisena koko stoorin. Mihkää kauppaa et voinu mennä ilma, et kaveris kaiman sisko tullee vastaa. Tosa kesällä kävin pari kertaa Tammelasa kattomasa vanhoja kavereita ja tarkastelemasa, et mikä meno. Rasistiset vitsit lentää viäläki, ku eihän siälä oo ulkomaalasia paljoo ikinä nähty. Moni perustaa perhettä ja meinaa tuamita lapsensa elämää tosa paikasa. Ai nii, Tammelan isoin järvi o Pyhäjärvi. Kyä o omaperäne nimi. ? markus puolakanaho 30?J ylkkäri?07 · 2019 paska kotiseutu Mount trump tekstarit
Ihmisillä on ihanan kirkassilmäisiä harhakäsityksiä median objektiivisuudesta tai sen puutteesta. Ihan järkevätkin ihmiset ryhtyvät baaripöydissä virittelemään ajojahtiskenaarioita median ja milloin minkäkin ryhmän välille. Media sensuroi, vaikenee ja levittää eliitin propagandaa. On totta, että suhteellisen pieni joukko ihmisiä määrittelee sen, millaisin reunaehdoin julkisuudessa voidaan keskustella esimerkiksi brexitistä, saimaannorpista tai naisurheilijoista. Medialla on valtaa, jonka mahdikkuutta moni toimittajista ei edes itse ymmärrä. Ei siis sinänsä ole ihme, että hekumalliset salaliittoteoriat kukoistavat kansan syvissä riveissä. Työskentelen tällä hetkellä uutistoimituksessa pääkaupungissa. Monien ystävieni mielestä se on hyvin kiinnostavaa, ja kerronkin työstäni mielihyvin. Kerran eräs tuttavani kysyi minulta, onko meillä toimituksessa asioita, joista ei saa kirjoittaa. Lyhyt vastaus hänen kysymykseensä on yksinkertaisesti ei. Päätoimittajat eivät hengitä niskaamme. Kukaan ei ole koskaan sanellut minulle, mistä en saa kirjoittaa. Väitänkin, että yleensä ihmisten saama vaikutelma mediasensuurista tai vääristymistä johtuu siitä, etteivät lukijat erota oikeaa tietoa omista mielipiteistään. ? Absoluuttinen objektiivisuus on liki mahdoton saavuttaa. Lähimmäs objektiivisuutta pääsevät ainoastaan fyysikot, matemaatikot ja muut luonnontieteilijät: heidän tutkimiaan ilmiöitä voi mitata, testata ja toistaa. Useimmilla muilla elämänaloilla joudumme sietämään aina jonkinasteista epävarmuutta. Mitä vähemmän jotakin voi mitata, sitä hankalammaksi varmuuden saavuttaminen menee. Toisin sanoen totuus on lähinnä harmaan sävyjä. Koko väriskaala ei mahdu koskaan samaan juttuun, ja siksi joitain värejä on karsittava paletista. Joka jutun kohdalla toimittajien on aina pakko valita näkökulmansa, rajata kysymyksiä ja yksinkertaistaa. Kaikki näkökulmat eivät kuitenkaan ole samanarvoisia, eikä median siksi pidä esittää niitä sellaisina. Esimerkiksi lihansyönnin ympäristövaikutuksia ei yksinkertaisesti voi puolustaa kasvisruokavalion rinnalla. Silti poliitikot yli puoluerajojen väittävät sitkeästi, että suomalainen liha on ekologisempaa kuin laivarahtina tuodut banaanit ja riisi. Yle tarkisti väitteet kevään eduskuntavaalien alla, ja ne paljastuivat paikkansapitämättömiksi. Suomalaisen naudanlihakilon hiilijalanjälki on 40–60 kertaa suurempi kuin brasilialaisen banaanikilon. Myös riisin hiilijalanjälki kiloa kohti on moninkertaisesti naudanlihaa pienempi. Se, että joku on tästä yhä eri mieltä, ei ole peruste antaa hänelle medianäkyvyyttä. Mitäpä siitä tulisi, jos laitettaisiin Esko Valtaoja ja Flat Earth -teoreetikko vastakkain keskustelemaan avaruudesta? Väittely ei toisi meitä yhtään lähemmäs totuutta tai objektiivisuutta, jos vain toinen on oikeassa. Tämän takia ilmastoaktivisti Greta Thunberg on kieltäytynyt väittelyistä. Ilmastonmuutos ei ole asia, josta voisi väitellä tai jossa voisi valita puolen. Yhtä hyvin voidaan kysyä Maria Nordinilta syöpähoitojen tehosta. Tai julkaista sanomalehdessä koko sivun kokoinen mainos, jossa Manner-Kiina pääsee hyssyttelemään muita maita puuttumasta Hongkongin mielenosoituksiin. Tätä kutsutaan false balanceksi eli tasapuolisuusharhaksi. Se tarkoittaa sitä, että tasapuolisuuden nimissä esimerkiksi samaan keskusteluohjelmaan kutsutaan "vastapuolten" edustajat, jotta molempien ääni tulee kuuluviin. Sillä tavalla saa kyllä hyviä tarinoita ja ristiriitoja, ja media rakastaa niitä aivan yhtä varauksettomasti kuin yleisökin. Tasapuolisuus ei kuitenkaan ole objektiivisuutta. ? Liian hyvät tarinat kääntyvät ennen pitkää totuutta itseään vastaan, kun pitkäveteiset ja ikävät faktat eivät enää myykään. Tiedämme hyvin historiasta, että narratiivien hurmoksellisuudella voi hallita kokonaisia valtioita, mutta oikeasti sitä tapahtuu omien silmiemme alla kaiken aikaa. Siksi faktoista on pidettävä kiinni nyt kovemmin kuin koskaan ennen. Niiden rinnalla erimielisten huutelijoiden vollotus on merkityksetöntä. ? Mitäpä siitä tulisi, jos laitettaisiin Esko Valtaoja ja Flat Earth -teoreetikko vastakkain keskustelemaan avaruudesta? »Media ei ole tasapuolinen, eikä sen kuulu olla.» Essi Sutinen Kirjoittaja on journalistiikan maisteriopiskelija, joka rouskuttaa sängyssä maissikakkuja ja lukee itselleen iltasaduksi Facebook-kommentteja. J ylkkäri?07 · 2019? 31 viimeiset sanat
Kysy opiskelija-alen nusta! tarjoaa opiskelija lle 10,Cabin REPPU -standardi käsimatkatavara -koko 55x40x20 cm -tilavuus 44l -ultra kevyt 0.70 kg -väri musta 29 95 (60,-) Säästä 50% Miesten NAHKASORMIKKAAT K-S SUURIN laukkukaup pa Paljon erilaisia LÄPPÄRIREPPUJA -25% 26 95 Opiskelijakorti lla repun ostajalle SATEENVARJO ILMAISEKSI! Kauniit NEULELAPASET lämpövuorilla 6 95 (10,-) 2 PARIA (37,-) 26 95 (37,-) Paljon erilaisia PIPOJA Lounas arkisin klo 11-13 Tietovisa tiistaisin klo 21 Bingo torstaisin klo 20.30 Elävää musiikkia viikonloppuisin ma 10 22 (04) ti-to 10 01 (04) pe 10 02 (04) la 12 02 (04) su 12 22 (04) Aukioloajat Opiskelijakortilla Hanatuotteista 0,50 € Kahvi/tee 1€ Break your ideas of school food. We actively develop new ways to offer you healthy and tasty lunch options with a student price. Apply to the University of Jyväskylä to have the best school food in Finland! semma.? Semma Restaurants semmarestaurants