Jyväskylän ylioppilaslehti 21. syyskuuta – 11. lokakuuta 2015 55. vuosikerta 7 Viskiä korkeakoulutus maailmalla FilosoFiaa ylä-ruthissa laulunopettaja maija hapuoja yliopiston naisjohtajat harvassa päiväkodin lapset kertovat yliopistosta hallitus pyrkii karsimaan poissaoloja
N aisten aseman parantamisessa Suomen yliopistoissa riittää vielä työtä. Vaikka suurin osa korkeakouluopiskelijoista on nykyään naisia, naisten osuus yliopistojen johtopaikoista on huomattavasti pienempi. Jotain siis tapahtuu fuksiaisten ja väitöstilaisuuden välisenä aikana. Miesten osalta akateeminen urakehitys kulkee erilaista polkua. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden joukossa miehet ovat vähemmistössä mutta professoreista miesten osuus on jopa kaksi kertaa naisia suurempi. Koulutuksen tutkimuslaitoksen Eriarvoistuva korkeakoulutus –kirjan mukaan epäsuhta johtuu naisten ja miesten työnjaon urautumisesta. Naisten ura kulkee poluilla, jotka eivät johda yliopistojen korkeimpiin virkoihin. Naiset myös kokevat yliopistojen johtamiskulttuurin itselleen vieraaksi. SuomeSSa naiSten asema korkeakouluissa on kuitenkin verrattain hyvä. Naistohtoreita valmistuu joka vuosi komea määrä ja naistutkijat tekevät jatkuvasti korkeatasoista tieteellistä työtä. Myös korkeakoulujen ulkopuolella Suomi voi ylpeillä naisten vahvalla yhteiskunnallisella asemalla. Positiivisesta kehityksestä huolimatta paljon työtä on vielä edessä, kuten Jylkkäri tässä numerossa kertoo. Naisten aseman parantamiseksi yliopistoissa vaaditaan sekä toimintakulttuurin kehittämistä että myös naisten oman ajattelutavan muutosta. Yliopistojen täytyy panostaa siihen, että nuorille Naisia kaivataan yliopiston johtopaikoille naistutkijoille taataan riittävästi aikaa tutkimustyölle, sillä johtotehtävät jaetaan yleensä juuri tutkimuksellisten ansioiden perusteella. Lisäksi täytyy varmistaa, etteivät perheelämä ja lastenhoito, joka vielä nykyäänkin lankeaa pääasiassa äideille, kasaa esteitä naisten akateemiselle uralle. Toisaalta naisten täytyy tarkastella myös omaa ajattelutapaansa. Jokaisen akateemiselle uralle tähtäävän naisopiskelijan olisi tärkeä tiedostaa, että menestyminen yliopistojen johdossa vaatii sekä vahvaa tieteellistä osaamista että oikeanlaista verkostoitumista. epäSuhta eri sukupuolten välillä johtotehtävien suhteen ei ole pelkästään Suomen ongelma. Vaikka naisten asema on etenkin länsimaisissa yhteiskunnissa kehittynyt viime vuosikymmenten aikana myönteiseen suuntaan, monissa maissa naiset eivät edelleenkään istu niissä pöydissä, joissa tärkeitä päätöksiä tehdään. Kuitenkin juuri naisten koulutustaso ja naisten vahva osallistuminen päätöksentekoon ovat ne tekijät, jotka parhaiten ennustavat yhteiskunnan hyvinvointia. Poikkeuksetta ne maat, joissa naisten koulutukseen panostetaan ja joissa naiset ottavat osaa hallintoon, ovat kaikilla inhimillisen hyvinvoinnin mittareilla parhaita paikkoja elää. Suomessa ja tarkemmin suomalaisissa korkeakouluissa tilanne on kehittynyt oikeaan suuntaan. Työ on kuitenkin vielä kesken. Yliopistojen tulee varmistaa, että väitöskirjaansa työstävä nuori naistutkija saa tasapuoliset mahdollisuudet tavoitella korkeimpia virkoja akateemisessa maailmassa. Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi Jotain siis tapahtuu fuksiaisten Ja väitöstilaisuuden välisenä aikana. JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTON VAALI VUOSILLE 2016—2017 VAALIKUULUTUS: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston vaali vuosille 2016—2017 järjestetään 3.—4.11.2015 ja ennakkoäänestys 28.—29.10.2015. Kaikki äänestyspisteet pyritään pitämään auki näinä aikoina. Mikäli äänestyspisteenä toimiva yliopiston toimipaikka sulkeutuu jostain aiemmin jostain poikkeuksellisesta syystä, sulkeutuu myös vaalipiste. Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa äänioikeus on jokaisella yliopistoon läsnä olevaksi kirjoittautuneella henkilökohtaisesti läsnä olevalla ylioppilaskunnan jäsenellä. Edustajiston jäseneksi voi asettua ehdolle jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka on kirjoittautunut yliopistoon syyslukukaudeksi 2015 viimeistään maanantaina 5.10.2015. Ylioppilaskunnan työntekijät eivät kuitenkaan ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi. Ehdokasilmoituksien sekä vaaliliittojen ja vaalirenkaiden perustamisilmoitusten on oltava jätettynä ylioppilaskunnan keskustoimistoon (Gummeruksenkatu 6, 40100 Jyväskylä) viimeistään maanantaina 5.10.2015 klo 12:00. Vaalien lomakkeita on saatavilla keskustoimistolla sekä JYYn verkkosivuilla (jyy.fi). Vaaliasiakirjat vastaanottaa keskusvaalilautakunnan valtuuttamana ylioppilaskunnan toiminnanjohtaja Mari Kröger. Lisätietoja ehdokasasetteluun liittyvissä kysymyksissä antaa keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen (kalle.a.jokinen@jyu. fi, 0400 889 536). JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Keskiviikkona 28.10.2015 Yliopiston pääkirjasto 10:00 – 19:00 Mattilanniemi (A-rak.) 10:45 – 16:00 Agora 10:30 – 16:15 Ylistönrinne 11:00 – 15:30 Liikunta 10:15 – 14:15 Kortepohja, yo-kylä 17:00 – 20:00 Torstaina 29.10.2015 Yliopiston pääkirjasto 10:00 – 19:00 Mattilanniemi (A-rak.) 10:45 – 16:00 Agora 10:30 – 16:15 Liikunta 10:15 – 14:15 Ylistönrinne 11:00 – 15:30 Tiistaina 3.11.2015 Yliopiston pääkirjasto 10:00 – 19:00 Mattilanniemi (A-rak.) 10:45 – 16:00 Agora 10:30 – 16:15 Ylistönrinne 11:00 – 15:30 Liikunta 10:15 – 14:15 Kortepohja, yo-kylä 17:00 – 20:00 Keskiviikkona 4.11.2015 Yliopiston pääkirjasto 10:00 – 19:00 Mattilanniemi (A-rak.) 10:45 – 16:00 Agora 10:30 – 16:15 Ylistönrinne 11:00 – 15:30 Liikunta 10:15 – 14:15 Kortepohja, yo-kylä 17:00 – 20:00 Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015
Kartalla Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 22.9. ti 13.10. ti 3.11. ti 24.11. seuraavaT avusTaJapalaveriT ilmoiTukseT Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 12.10. (abinumero) 2.11. 23.11. 14.12. Jylkkärin ToimiTus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Unto Luoto sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Unto Luoto Painos: 6000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 ”Päässä sOi VAin ArTTU WisKAri: ’KUULe MUn TOiVe, Mä hALUAn POis. eiKö AiKAni TääLLä JO Ois.’ #grAdU #KirJAsTO” JYYn edustajiston jäsen Eetu Heiska Twitterissä 31. elokuuta. Selvitimme korkeakoulutuksen käytäntöjä ympäri maailmaa. Maailman suurimmassa yliopistossa on enemmän opiskelijoita kuin Liettuassa asukkaita. laTinalainen amerikka Latinalaisessa Amerikassa eniten korkeakoulutettuja suhteessa väkilukuun löytyy Argentiinasta. Eriarvoisuus näkyy vahvasti Latinalaisessa Amerikassa. Köyhimmästä neljänneksestä vain 0,7 prosenttia 25–29-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon, kun taas rikkaimmasta neljänneksestä luku on 18,3 prosenttia. Ylipäätään vain yksi kymmenestä alle 30-vuotiaasta on suorittanut korkeakoulututkinnon. inTia Opiskelijamäärältään maailman suurin yliopisto löytyy Intiasta. Pääkaupunki New Delhiin perustettu Indira Gandhi National Open University aloitti 1987 kahdella tutkinto-ohjelmalla. Nykyään yliopisto tarjoaa 226 tutkinto-ohjelmaa 96 kampuksella. Kampuksista 29 sijaitsee Intian ulkopuolella yhteensä 15 eri maassa. Opiskelijoita Indira Gandhi National Open Universityssä on yli 3,5 miljoonaa. iran Iranissa 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista sekä korkeakouluista valmistuvista on naisia. Korkeakoulututkinto parantaa naisten mahdollisuuksia päästää työelämään, mutta vain noin neljännes valmistuneista työllistyy. Traditionaalisten syiden vuoksi naisia palkataan vieläkin huonolla palkalla huonoihin työoloihin. kanada Melkein 53 prosentilla kanadalaisista on korkeakoulupätevyys. Kanada onkin Venäjän lisäksi ainoa maa, jossa yli puolella aikuisväestöstä on korkeakoulutus. Eri maat kuitenkin määrittelevät korkeakoulutuksen eri tavoin. Kanadassa opiskelukustannuksetkin ovat toisaalta korkeat. eTelä-afrikka Johannesburgissa sijaitseva The University of the Witwatersrand nousi afrikkalaisista yliopistoista korkeimalle sijalle Times Higher Educationin World University Ranking 2014-2015 listassa. Yliopistossa on viisi tiedekuntaa ja yli 28 000 opiskelijaa. Nippelitietona todettakoon, että Zimbabwe on Afrikassa ykkönen, kun lasketaan lukuja kirjoitustaitoisia suhteutettuna väkilukuun. suomi 60 prosenttia Suomessa tehdyistä kandidaatin ja maisterin tutkinnoista on naisten tekemiä. OECDmaissa noin 55 prosenttia korkeakoulutetuista naisista työllistyy. Suomessa keskiarvo on 66 prosenttia, mikä on OECD:n yli kolmestakymmenestä jäsenvaltiosta kaikkein korkein. KOONNUT: UNTO LUOTO LäHTEET: UNESCO, EDUCATION NEWS, TIMES HIGHER EDUCATION, THE RICHEST, IRANHUMANRIGHTS.ORG, IGNOU.AC.IN.
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 Välivuosien pitäminen vaikeutuu Poissaolot. Joka viidestoista Jyväskylän yliopiston opiskelija on ilmoittautunut poissaolijaksi. Uudet tiukennukset vähentävät poissaoloja jatkossa. teksti ja kuvitus Arimo Kerkelä t ämän lukuvuoden ilmoittautumisaika Jyväskylän yliopistoon päättyi 15. syyskuuta. Määräpäivään mennessä yliopiston opiskelijoista 6 prosenttia ilmoittautui poissaolevaksi. Määrä on edellisvuosia hieman alhaisempi. Jyväskylän yliopiston opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen arvioi, että kesällä yliopistolakiin tulleet poissaolosyiden tiukennukset näkyvät poissaolijoiden määrässä ainakin hieman. ”Aiemmin uusi opiskelija, joka ei halunnutkaan tulla opiskelemaan aiemmin, saattoi ilmoittautua poissaolevaksi omilla syillään ja se otettiin kokonaisaikalaskennassa huomioon. Nyt laki tästä syksystä alkaen tiukentui näin, että vain näillä tietyillä lain sallimilla syillä on mahdollista ensimmäisenä vuonna ilmoittautua poissaolevaksi”, Maijanen kertoo. Laki sallii ensimmäisen lukuvuoden poissaolon vain varusmiestai siviilipalveluksen, äitiys-, isyystai vanhempainvapaan tai opinnot estävän sairauden vuoksi. Enää opintojen aloitusta ei siis voi lykätä töiden, toisen opiskelupaikan tai reppureissaamisen vuoksi. ”Silloin henkilön on joko luovuttava siitä opiskelupaikasta, tai hän voi ottaa sen opiskelupaikan vastaan ja lähteä kuitenkin sinne reppureissulleen. Sitten opiskelija itse tietää, että se lasketaan hänen kokonaisopiskeluaikaan läsnäololukukautena”, Maijanen käy läpi vaihtoehtoja. JyVäskylän ylioPiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Oona Ståhle pelkää, että vaatimus paikan välittömästä vastaanottamisesta voi johtaa välivuosiin. Toissijaista opiskelupaikkaa ei välttämättä oteta vastaan, kun korkeakouluhaussa painotetaan nykyisin uusia opiskelijoita. ”Se aiheuttaa pakosti sellaista taktikointia, jos on tietty ala mitä on aina halunnut päästä opiskelemaan. Jos ei pääsekään sinne ekalla kerralla, niin ei kannata laittaa mitään muita vaihtoehtoja, koska sitten on seuraavana vuonna huonommassa asemassa, jos hakee taas uudestaan sinne paikkaan”, Ståhle kuvaa. Ensimmäisen korkeakoulupaikan saaminen on pisteiden ja kiintiöiden vuoksi helpompaa, joten nykyinen käytäntö ei välttämättä kannusta ottamaan vastaan hakijalle vähemmän mieluisaa opiskelupaikkaa. Kun poissaolevaksi ilmoittautuminenkaan ei ilman painavia syitä enää onnistu, on kynnys paikan vastaanottamiseen aiempaa suurempi. Ståhle arvioi, että yliopiston opiskelijat tuntevat uuden poissaolokäytännön melko huonosti. ”Minusta tuntuu, että se on vielä epäselvä. Siitä liikkuu erilaisia huhuja.” Toisen asteen opiskelijat saattavat olla linjauksesta paremmin perillä. ”Varmaan ne, jotka pyrkivät korkeakouluun suoraan toisen asteen opinnoista, tietävät sen, koska uskoisin että siellä opinto-ohjaus toimii. Mutta jos on ollut vaikka pari vuotta välissä ja ollut vaikka ulkomailla, niin on varOpintohallintopäällikkö Tuula Maijanen arvioi, että kesken opintojen pidettäviä välivuosia käytetään esimerkiksi työssäkäyntiin tai muualla opiskeluun. Erityispedagogiikan opiskelija Olli Lukkari käytti välivuotensa muun muassa oman alan töihin, järjestötoimintaan ja avoimen yliopiston kirjallisuusopintoihin. Yliopistolla ei ole koottua tietoa poissaolevaksi ilmoittautumisten syistä. hEnkiLön On jOkO LuOvuTTava OpiskELupaikasTa, Tai hän vOi OTTaa sEn vasTaan ja LähTEä kuiTEnkin sinnE rEppurEissuLLEEn. Unto LUoto Unto LUoto maan huonot lähtötiedot siitä, että nyt se paikka on pakko ottaa vastaan”, sosiaalipoliittinen asiantuntija sanoo. Vaikka uusien opiskelijoiden perusteita tiukennettiin, onnistuu poissaolo ilman lakisääteisiä perusteita edelleen vanhoilta opiskelijoilta. Kuitenkin myös vanhojen opiskelijoiden poissaoloja on rajattu. Erityispedagogiikan opiskelija Olli Lukkari, 25, palasi tänä syksynä Jyväskylän yliopistoon kahden välivuoden jälkeen. Paluu opiskelijaksi on vaatinut hieman käytännön selvittelyä opintoohjaajan kanssa. ”Mulla on luokanopettajaopintoja, jotka ovat nykyään vähän erilaisia kuin silloin kaksi vuotta sitten. Jäi opinto
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 kokonaisuus kesken, niin siitä on pitänyt ottaa yhteyttä, että miten teen näitä muuttuneita kursseja”, Lukkari kertoo. Vuonna 2011 opintonsa aloittanut Lukkari on voinut olla kaksi vuotta poissa yliopistolta ilman, että poissaolovuodet ovat kuluttaneet hänen opinto-oikeusaikaansa. Sen sijaan syksyllä 2015 ja sen jälkeen aloittaneet opiskelijat voivat olla poissa vain yhden lukuvuoden ilman, että poissaolo lyhentää opinto-oikeutta. Maijasen Mukaan on yliopiston näkökulmasta täysin ymmärrettävää, että uusilla opiskelijoilla säilyy oikeus ilmoittautua poissaolevaksi tietyin ehdoin. Yliopisto ei jatka passivointeja jYväskYlän Yliopisto ei enää jatka passiivisten perustutkinto-opiskelijoiden siirtämistä passiivirekisteriin. Aiemmin rekisteriin on viety opiskelijoita, jotka eivät ole ilmoittautuneet läsnätai poissaolevaksi tai joiden opinnot ovat seisseet pitkään paikallaan. Jotta opiskelija voi palata passiivirekisteristä takaisin opintoihin, on hänen täytynyt tehdä tiedekunnalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma loppuopintojen aikatauluista. Pääsy pois passiivirekisteristä on edellyttänyt, että tiedekunta hyväksyy tämän opiskelusuunnitelman. ”Siitä katsottiin, että se on yllättävän raskas ja aikaa vievä hallinnollinen prosessi”, Jyväskylän yliopiston opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen perustelee ratkaisua. Myös vuonna 2005 voimaan tullut yliopistolain opintoaikarajaus on vähentänyt passiivirekisterin tarvetta, kun yliopistoissa luovuttiin rajattomasta opiskeluoikeudesta. Jos tutkinto ei valmistu lain sallimissa aikarajoissa, joutuu opiskelija hakemaan opinnoilleen lisäaikaa. passiivirekisteri on nyt otettu kuitenkin käyttöön jatko-opiskelijoilla, joiden opiskeluaikaan ja -tahtiin halutaan Maijasen mukaan puuttua. Sen sijaan perustutkinto-opiskelijoita ei siirretä enää passiivirekisteriin, vaikkei opintosuorituksia tulisi. Jos perustutkinto-opiskelija ei ole ilmoittautunut läsnätai poissaolevaksi ajoissa, voi hän palata opintoihin maksamalla 35 euron uudelleenkirjaamismaksun. Muutoksesta päätettiin Jyväskylän yliopiston uudessa tutkintosäännössä, joka astui voimaan 1. elokuuta. Viimeiset siirrot passiivirekisteriin tehtiin siis kesän aikana. Jyväskylän yliopiston lisäksi erilaisia passiivirekistereitä on käytetty vain parissa muussa suomalaisessa yliopistossa. jYväskYlän yliopiston ylioppilaskunnan taloushallintoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen. 8. syyskuuta päättyneiden yt-neuvotteluiden lopputuloksena JYY ulkoistaa pääkirjanpidon ja irtisanoo yhden henkilön taloushallinnostaan. JYYn hallitus vahvisti neuvottelujen tuloksen 11. syyskuuta. Yt-neuvottelujen taustalla oli Kampus Data Oy:n yrityskauppa, jonka seurauksena JYYn taloushallinnon työmäärä väheni merkittävästi. Ytneuvottelut koskivat alun perin neljää työntekijää taloushallinnossa. JYYn johdon mukaan taloushallinnon muut osa-alueet tulevat säilymään JYYn omassa hoidossa, eikä muihin irtisanomisiin ole tarvetta. JYYn tiedottaja ja neuvotteluissa työntekijöiden luottamushenkilönä toiminut Oskari Rantala oli pettynyt siihen, että osa-aikaistamista ei neuvotteluissa otettu huomioon todellisena vaihtoehtona. ”Työntekijäpuoli oli sitä mieltä, että taloudellisten hyötyjen laskelmat eivät olleet täysin uskottavia. Erityisesti harmittaa se, että osa-aikaistamista ei harkittu riittävän perusteellisesti, vaikka se olisi ollut inhimillisempi ja toiminnan kannalta perustellumpi vaihtoehto. Johto kuitenkin vakuutti neuvotteluissa, että sillä ei ole muita ulkoistamissuunnitelmia.” Jaakko Kinnunen jYY irtisanoo yhden henkilön taloushallinnostaan jYYn organisaatioon saatiin uusi kasvo, kun diplomi-insinööri Kimmo Moilanen, 36, aloitti kiinteistöpäällikkönä 1. elokuuta. Moilanen seuraa työssään Pekka Ihatsua, joka jää pitkän JYY-uran jälkeen eläkkeellä syyskuun lopussa. Ihatsu jatkaa kuitenkin vuoden loppuun asti rakennustoimikunnan jäsenenä, joten eläkepäivät alkavat vasta silloin toden teolla. Kiinteistöpäällikön toimenkuvaan kuuluvat esimerkiksi uudiskohteiden ja peruskorjausten rakennuttaminen. Käytännössä Moilanen valvoo muun muassa T-rakennuksen rakennustöiden edistymistä ja Ilokiven remontin kulkua. ”Hyvällä mielellä lähden JYYn hommiin mukaan. Olin aiemmin Ilokiven remontissa mukana konsulttina ja tutustuin sitä kautta JYYn toimintaan.” Valkeakoskelta kotoisin oleva Moilanen on viihtynyt Jyväskylässä jo useamman vuoden ajan. ”Jyväskylä on hieno kaupunki. Täällä olen asustellut jo keväästä 2009 asti”, Moilanen kertoo. Jaakko Kinnunen kimmo Moilanen aloittaa uutena kiinteistöpäällikkönä UNto lUoto Yliopistolla ei ole koottua tietoa poissaolevaksi ilmoittautumisten syistä. poissaolijoiden osuus lukuvuosina 2010-2015 z z 2010-2011:z6,83% z z 2011-2012:z6,45% z z 2012-2013:z6,52% z z 2013-2014:z6,66% z z 2014-2015:z6,86% z z 2015-2016:z6,0% lUVUt PerUStUVAt JyVäSkyläN ylioPiStoN oPiSkeliJArekiSteriN ilMoittAUtUMiStilANteeSeeN lUkUVUodeN ViiMeiSeNä PäiVäNä 31. toUkokUUtA. PoikkeUkSeNA lUkUVUodeN 2015-2016 tilANNe oN kAtSottU 17. SyySkUUtA. ”Kaikki ymmärtävät, että tämän verran täytyy olla mahdollista aikatauluttaa ja tehdä omia henkilökohtaisia ratkaisuja. Opiskelu on vain yksi vaihe elämää, hyvä vaihe kylläkin. Ihmisen elämä ei kuitenkaan ole pelkkää opiskelua”, Maijanen sanoo. Olli Lukkarin mukaan myös opintojen aikana vietetyt välivuodet voivat olla hyvä ratkaisu. Esimerkiksi oman alan työt voivat antaa opintoihin uutta näkökulmaa. ”Välivuoden pitäminen on yksi mahdollisuus, joka ei sovi kaikille, mutta jota on hyvä miettiä. Jos semmoisen pitää, niin suosittelen että käyttää sen siihen, että näkee paljon maailmaa ja kohtaa asioita joita ei muuten kohtaisi.” Näkökulmia ulkopolitiikan polttaviin aiheisiin ja kurkistuksia kulisseihin. ULKOASIAINHALLINTO TÖISSÄ MATKUSTAMINEN KANSAINVÄLISET SUHTEET KAUPPA JA TALOUS NÄIN MAAILMALLA KEHITYSYHTEISTYÖ UNto lUoto Kimmo Moilanen
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 P aneelimme kerääntyy askartelupöydän ääreen ja keskittyy. Lapset ovat aamulla piirtäneet kuvia yliopistosta. Mikä se oikein on? ”Siellä opiskellaan”, tietää Ella, 5. ”Se tarkottaa vähän niinku koulun käymistä. Yliopisto on olemassa, koska nuoret kehittyy vielä. Siellä tehään kaikkia juttuja, että osataan tehä töitä”, Valma, 6, tähdentää. Tarkastelemme Helmin, 6, piirustusta: ”Se on sellanen yliopiston näkönen. Pihalla on ainaki oravia ja siilejä. Siellä on kello, koska siitä tietää, millon pitää mennä sisälle. Ja tehään sellasia kokeita, mistä pitää selviytyä.” ”Varmasti tunnen yhden ihmisen yliopistosta, koska mun äiti on siellä. En tiiä mitä se tekee, päivällä se on töissä ja sitten menee sinne”, Lahja, 6, kertoo. Hilla, 6, tietää äitinsä käyvän samassa paikassa, tekemässä jotain. Eräs päiväkodin aikuisistakin on aloittanut opinnot yliopistossa, ja toinen aikuinen tullut tilalle. ”Ja täällä on yks opiskelija”, Valma lisää. ”Yks opettaa saksaa, mutta enemmän me opiskellaan englantia”, kertoo Ella. Joku kysyy, mennäänkö yliopistoon kouluvuosien jälkeen. Vieruskaveri toteaa, että ainakaan vauvat eivät siellä käy, ja paneeli remahtaa nauruun. ”Isot aikuiset vaan”, Helmi tietää. ”Mä haluisin mennä yliopistoon. En tiiä miks”, sanoo Eetu, 6. ”No joo”, myötäilee Miika, 6. mitä se mahtaa tarkoittaa, että yliopisto tavoittelee tiedettä ja sivistystä? Kaisa, 6, aloittaa: ”Se on tiedettä, jos tietää jotain asioita.” ”Että saa tietoa”, Venla, 6, muotoilee. Ella tarkentaa: ”Tärkeistä asioista. Ei silleen ihan turhaan.” ”Harjottelemalla voi oppia. Sitä en kyllä tiedä, mitä sivistys on”, lisää Helmi. Lahja ja Fajr, 6, kohauttavat olkiaan: sana totisesti on kimurantti. Paneeli miettii hetken. Helmi hoksaa: ”Tuota niin. Sivistys vois olla sellasta, että kehittyy tosi paljon. Sillein, että ois vähän taitavempi noissa yliopistoasioissa.” ”Sivistys on sitä, että on yhdessä”, Eetu jatkaa. Tämä kirvoittaa Ellassa lisää ajatuksia: ”Siihen tarvitaan ystävyyttä. Että tutustuu.” ” Kysyy vai kka ’Kuka sun nimi on?’”, Valma konkretisoi. entä sitten viisaus? ”Viisas ei tee tyhmiä juttuja. Että menis liian kauas vedessä ilman, että kääntyis ja tulis takas – sitten voi hukkuu. Ei tahallaan vaikka pistäis piikin sormeen. Se suojelee kaikkia”, Helmi määrittelee. Valma jatkaa: ”On kohtelias ja hyvätuntonen muita kohtaan.” ”Et on kiltti ja antaa kaikkien olla silLaPset. Jylkkärin edellisestä vierailusta Kortesuon päiväkodissa on yli 10 vuotta. On aika käydä jälleen eskareilla kylässä. ”sivistys on sitä, että on yhdessä” teksti Elisa Auvinen piirrokset Kortesuon päiväkodin lapset Lasten piirroksissa yliopistorakennus on värikäs, siinä on paljon ikkunoita ja useita kerroksia. Ja mikä tärkeintä: ihmisiä hymyilyttää. Lapset kertovatkin, että yliopisto on iloinen paikka. Se on harmi, ettei yLiopiStoSSa voi mennä pöydän aLLe ku haLuaa.
Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 ”Sivistys on sitä, että on yhdessä” teksti Elisa Auvinen piirrokset Kortesuon päiväkodin lapset lei rauhassa, ettei hirveesti kiusaa. Ei turhaan sano mitään, ei vaikka jotain ylimäärästä”, Ella järkeilee. Kysyn Paulilta, 5, ketä hän pitää erityisen viisaana. ”Paulia taitaa vähän jännittää, ku Pauli on täällä ihan uus”, Helmi kertoo. Hymyilen Paulille. ”En tiiä, oonko mä viisas. Oon tosi taitava rakentaja”, Eetu pohtii. Samaa sanoo Miika. ”Ne kerran rakens aika korkeen tornin, mutta me ollaan rakennettu vielä korkeempi”, Ella täsmentää. KySyn, mitä terveisiä lapset haluavat lähettää lehden lukijoille. ”Saako mennä miettii pöydän alle?” Helmi kysyy. Minua naurattaa: nerokas ehdotus! ”Niin kivaa, pimeetä!” lapset hihkuvat. ”Yliopistossa ei oo tämmösiä paikkoja. Se on harmi, ettei siellä voi mennä O ptima, Koppa, Korppi, Moodle, Moniviestin, mitä näitä nyt on Jyväskylän yliopistolla erilaisia sähköisiä alustoja. Olen jo opintojeni alusta asti ihmetellyt, tarvitseeko yksi yliopisto näin monia erilaisia järjestelmiä. Eikö yksi kattava tai pari alustaa riittäisi? IT-uudistuksetkaan eivät vaikuta korjaavan vaan pahentavan ongelmaa. Keväällä saimme tietää, että Korppi on määrä korvata useammilla uusilla alustoilla, mistä Jylkkärikin uutisoi. Lisäksi yliopistolle hankittiin yhteistyöja keskustelufoorumiksi Yammer, ”yrityksen yhteisöpalvelu”. Luonnehdinta ei ainakaan lievennä käsitystä, jonka mukaan siirrymme tai olemme jo siirtyneet yritysyliopistoon. Yammer oli osittainen vastaus yliopistokollegiossa esitettyyn toiveeseen lisätä yliopiston johdon ja muun yliopistoyhteisön välistä keskustelua. Kollegiossa oli kyllästytty tapaan johtaa ylhäältä alaspäin. Kollegiolle tuli kuitenkin puskista, että johto ratkaisi asian Yammerilla. Paljon on siis monenlaista alustaa. Ne varmasti tuovat työpaikkoja IT-alan ammattilaisille, mutta vievät sekä opiskelijoiden että työntekijöiden aikaa pakottaessaan tutustumaan aina vain uusiin järjestelmiin, vaikka tarkoituksena onkin päinvastoin ollut säästää minuutteja. Tehokkuus ei ole verkon tae. Tunnistan yliopistomme hyvin IT-kouluttaja Outi Lammin kolumnista (Suur-Jyväskylän Lehti 1.7.), josta otan poikkeuksellisen pitkän lainauksen: ”Monessa organisaatiossa uudenlaisten työvälineiden käyttöönotto edellyttäisi myös uudenlaisten käytäntöjen omaksumista. Työryhmien pitäisi myös saada rauhassa pohtia, mikä olisi juuri se meidän ydintehtäväämme palveleva tapa hyödyntää näitä ihmevekottimia. Käytännössä on kuitenkin toimittu siten, että kun on ensin aiheutettu kestämätön informaatiokaaos, se yritetään korjata siirtämällä se uuteen välineeseen tai jakamalla usean välineen kesken.” Sinäpä sen sanoit, Outi Lammi. Informaation paljoutta ei nyt kaitseta ja kanavoida hyvin vaan sinne tänne ripotellen. Siinä missä opiskelijalla oli ennen vaikeuksia muistaa, mikä oppimateriaali on milläkin alustalla, nyt hänelle on epäselvää myös se, missä ongelmasta voi antaa palautetta: uudessa Yammerissa vai vanhassa Korpissa vai jossakin Korpin syrjäyttävistä järjestelmistä? Jani Tanskanen Yliopistolla on liikaa sähköisiä alustoja pöydän alle ku haluaa”, Lahja pohtii. ”Aikuisilla on käytös, sellanen sääntö”, Helmi sanailee, ja kavereita naurattaa. Pian ryhmä kömpii seurakseni. Helmi lähettää terveisiä: ”Ollaan reippaita.” ”Pitäs olla paljon viisaita. Ei saa töniä tai lyyä toisia”, sanoo Hilla. ”Ei sanois toiselle, että toi on ruma, jos toisella on joku kiva vaate. Ja voi auttaa, jos toinen tarttis apua. Vaikka olis tuolla jossain rinteessä eikä pääsis sieltä ite alas.” ”Ja pyytää anteeks aina, jos tekee jonku virheen”, Valma lisää. Kerron lapsille, että minusta he kaikki ovat viisaita neuvonantajia. LaPSet Pujahtavat ulkovaatteisiin ja leikkeihinsä, toimittaja palaa mietteliäänä sivistystehtaalle. Totuus on taas kuultu pienempien suusta. InformaatIon paljoutta eI nyt kaItseta ja kanavoIda hyvIn vaan sInne tänne rIpotellen. Arimo KerKelä
Kampus 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 Ylä-Ruthin ravintolapuolella on tiistai-iltana seitsemän maissa runsaasti väkeä. Vanhemmat kanta-asiakkaat istuvat oluillaan pyöreän pöydän äärellä ja tupakkaporukka nojailee tuoppeihin terasseilla. Jotkut opiskelijat istuskelevat vielä kahvikuppien ja iMacciensä äärellä, mutta päähuomion tilassa on jo ottanut seurustelu ja ilonpito. Kabinetin puolella on toisenlainen tunnelma. Noin 20 hengen joukko vakavailmeisiä nuoria ihmisiä istuu pitkän pöydän äärellä odottaen, että pöydän päähän asettuva nuori vaaleahiuksinen mies saa tietokoneeltaan esityksensä slaidit esiin. Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Jan Forsmanin pitämän syksyn ensimmäisen Ravintelivalistuksen aihe on: ”Potkiko Descartes koiria? Muutama sana kartesiolaisesta eläinkäsityksestä”. ”René Descartesin (1596-1650) julmuus eläimiä kohtaan esitetään eläinfilosofiassa radikaalina vastakkaisena kantana. Tämä näkyy edelleen yhteiskuntamme asenteena eläimiä kohtaan”, pohjustaa Forsman. Ravintelivalistusiltamat on vuodesta 2010 asti pyörinyt tapahtumakonsepti. Ideana on viedä tieto sinne missä ihmiset ovat, tai minne ihmisten on matalampi kynnys tulla – kapakkaan. Konsepti on valistuksellinen. “Puhujina on monentasoista luennoitsijaa laajalta aiheskaalalta: filosofia, uskonto, talous, luonnontieteet, kulttuuri, yhteiskunta ja niin edelleen”, kertoo yksi Ravintelivalistus-iltojen puuhamiehistä, Jyväskylässä opiskellut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Keijo Lakkala. Jyväskylässä Ravintelivalistukset alkoivat kokeiluluontoisena Vakiopaineessa vuonna 2013 nimellä ”Utopiaseminaari”. Tämän jälkeen Ravintelivalistuksia järjestettiin Kortepohjan Bar Sebastianiassa. Sittemmin Ravintelivalistus-illat ovat löytäneet kotinsa YläRuthilla. Iltojen järjestäjinä ovat toimineet ensisijassa Vihreä Puolue “ViPu” ja Jyväskylän yhteiskunnallinen opisto ja niitä ovat avustaneet myös esimerkiksi Jyväskylän Maan Ystävät sekä Kommunistinen nuorisoliitto. Iltojen järjestäjä ViPu ei ole sama kuin puolue Vihreät De Gröna. “ViPu on ulkoparlamentaarinen järjestö, jonka aatemaailma koostuu kolmesta keskeisestä palasesta: ekoanarkismista, ekososialismista ja syväekologisesta ajattelusta”, selventää Lakkala. FoRsmanin monipolvinen esitys rakentuu neljän 1500-luvulla eläneen filosofi Descartesin esittämäksi oletetun väitteen pohjalle: eläimet eivät 1) ajattele, 2) tiedosta ympäristöään, 3) aisti ja 4) tunne tai koe. Forsmanin esityksessä on monia puolia, mutta tiivistettynä kysymys on siitä, onko eläimillä oikeuksia. Ja mitä kaikkea seuraa siitä, mitä vastaamme tähän kysymykseen? Alun hiljainen ryhmä rohkaistuu jo Forsmanin esitelmän aikana esittämään välikysymyksiä monista esityksen yksityiskohdista. Esityksen jälkeen lähinnä filosofian fukseiksi paljastunut kuulijakunta käy nuoren tutkijan kanssa vilkasta keskustelua. “Oli mielenkiintoista saada hieman syvempi katsaus asiantuntijan kanssa. Päällimmäiseksi jäi mieleen se, että Descartesista on paljon virheellisiä käsityksiä”, tuumi filosofian fuksi Olli-Pekka Paananen. Paananen on ollut Ravintelivalistusilloissa muutaman kerran aiemminkin, ja aikoo tulla vastakin. “Voisin suositella Ravintelivalistuksia ihan kaikille filosofisista tai yhteiskunnallisista aiheista kiinnostuneille, tapahtumat ovat rentoja ja asiat selitetään usein helposti ymmärrettävällä tavalla.” sYksYn Ravintelivalistukset tästä eteenpäin. z z 22.9.zTeppozEskelinen:zRosazLuxemburginzkapitalismianalyysizjaznykyisenz globalisaationzristiriidat z z 6.10.zRanskalainenzyhteiskuntateoriazIz -zIlkkazKauppinen:zBoltanskizjazoikeuttamisenzmaailmatzz -zMiikkazPyykkönen:zMichelzFoucaultzjaz subjektinzongelma z z 20.10.zRanskalainenzyhteiskuntateoriazIIz -zMikkozJakonen:zKontrolliyhteiskuntazàzlaz Deleuzez&zGuattariz -zEsazKonttinen:zPierrezRosanvallon:zMitäz demokratiazon? z z 3.11.zJoelzKaitila:zMarxinzkapitalismiteoriazjazmodernizrahatalous z z 17.11.zElinazHalttunen-Riikonen:zMiksiz feministitzeivätzsaazunohtaazympäristöä? z z 1.12.zTanjazKorvenmaa:zJohdatuszpermakulttuuriin z z 8.12.zKeijozLakkala:zUtopiaztässäzjaznyt:z immanentitzjaztranssendentitzutopiat Lisätietoa: www.vihreapuoLue.fi teksti Petri Kaikosuo kuva Unto Luoto Syksy saapuu, Höstfest ei peRinteisesti ylioppilastalo ilokivella järjestetty marginaalimusiikin tapahtuma höstfest pitää tänä vuonna välivuoden. radio hearin festivaalia ei järjestetä, koska ilokivi on remontissa tämän lukuvuoden. ilokiven peruskorjaus on siirtänyt useita muitakin kulttuuritapahtumia. esimerkiksi Kampus Kino -elokuvaesitykset jatkuvat remontin ajan Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloissa rajakadulla. Arimo Kerkelä Korpin puolesta kerätään nimiä JYväskYlän Yliopiston Korppiopintotietojärjestelmän puolesta on tehty vetoomus, johon kerätään nimiä. tietotekniikan lehtori Vesa Lappalaisen ja tilastotieteen lehtori Harri Högmanderin aloittaman vetoomuksen on allekirjoittanut tämän lehden mennessä painoon yli 800 henkilöä. vetoomus liiittyy useiden yliopistojen yhteiseen otM-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistyössä uusia opintohallinnon tietojärjestelmiä. hankkeen on tarkoitus korvata ainakin joitakin Korppi-opintotietojärjestelmän osia uusilla palveluilla. Arimo Kerkelä Kirjakolarit haastaa ihmiset lukemaan Yliopiston kirjastolla järjestetään 24.-25. syyskuuta Kirjakolarit-tapahtuma, joka on sekoitus kirjallisuuteen keskittyvää paneelikeskustelua ja kirjamessuja. Keskeisin ohjelmanumero on tämän kirjan jouduin lukemaan -paneelikeskustelu, jossa yliopiston työntekijät pitävät lyhyitä esitelmiä heille etukäteen luettavaksi määrätyistä kirjoista. tapahtumasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen. esitelmöijien joukossa ovat muun muassa Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen, vararehtori Kaisa Miettinen ja professori Jukka Maalampi. Jaakko Kinnunen Vesa Lappalainen on yksi Korpin alkuperäisistä kehittäjistä. Ilokiven peruskorjaus on parhaillaan käynnissä. Jan Forsman puhui Ylä-Ruthilla René Descartesin eläinfilosofiasta. unto Luoto ariMo KerKeLä älyllistä pohdintaa ilman turhaa pönötystä sivistYs. Ravintelivalistusillat tuovat filosofian kapakkaan.
Pakina 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 text Elisa Auvinen translation Minna Tiainen drawings Children of Kortesuo Kindergarten ”It is science when you know some things” KIDS. It has been over 10 years since Jylkkäri’s last visit to the kindergarten in Kortepohja. It’s time to visit the preschool children again. O ur panel gathers around the handicrafts table and concentrates. In the morning, the children have drawn pictures of the university. What is it really? ”That’s where people study”, knows Ella, 5 years old.2 ”It kind of means like going to school. The university exists, because young people are still developing. That’s where you do all kinds of things, so that you can work”, Valma, 6, elaborates. We contemplate Helmis, 6, drawing: ”It looks like the university. There are at least squirrels and hedgehogs outside. There’s a clock there because that’s how you know when to go in. And you do tests that you have to pass.” ”I definitely know one person from the university, because my mom’s there. I don’t know what she does, during the day she works and then she goes there”, Lahja, 6, explains. What mIght it mean that the university aspires for science and scholarship? Kaisa, 6, begins: ”It is science when you know some things.” ”That you get information”, Venla, 6, phrases. Ella elaborates: ”About important things. Not like for no reason.” ”With practice you can learn. But what I don’t know is what scholarship is”, Helmi adds. Lahja and Fajr, 6, shrug: the word is certainly fiddly. The panel pauses to think for a second. Helmi grasps: ”Well. Scholarship could be something like developing a lot. Like, to be a bit more skilful in those university things.” ”Scholarship is to be together”, Eetu continues. This inspires more thoughts in Ella: ”You need friendship for that. That you get to know each other.” anD What about wisdom? ”A wise person does not do stupid things. To go too far in the water without turning and coming back – then you can drown”, Helmi defines. Valma continues: ”Is polite and beningn towards others.” I ask Pauli, 5, who he thinks is especially wise. ”Pauli might be a bit nervous because he is totally new here”, Helmi explains. I smile at Pauli. ”I don’t know if I’m wise. I’m a really skilful builder”, Eetu contemplates. I aSK what greetings the children would like to send to the readers of this paper. ”Can I go and think under the table”, Helmi asks. I feel like laughing: a brilliant idea! ”So much fun, dark!” the children scream. ”There are no places like this at the university. It’s too bad that you can’t go under the table there when you want to”, Lahja ponders. ”Grown-ups have these manners, a rule like that”, Helmi phrases and her friends laugh. SOOn the group crawls back from under the table. ”There should be a lot of wise people there. Can’t shove or hit others”, says Hilla. ”Wouldn’t say to another person that that’s ugly if the they’re wearing some nice clothes. And can help if the other one would need help.” ”And always apologises after making a mistake”, Valma adds. I tell the children that I find all of them wise advisors. the chIlDren slip into their outerwear and return to their games, the journalist returns pensively to the scholarship factory. The truth has once again been heard from the mouths of the youngest. en Ole fennofoobikko, olen vain suomalaisuuskriittinen. mInulla eI ole mitään suomalaisia vastaan, kunhan he älyävät jäädä syntymättä. Maailmassa on jo nyt lähes seitsemän miljoona suomalaista! Siinä on monta miljoonaa liikaa. Tai siis totta kai tänne saavat tulla ne suomalaiset, jotka eivät aiheuta ongelmia. Valitettavasti he ovat kuitenkin vähemmistössä, joten parasta olisi varmuuden vuoksi olla kokonaan tulematta maailmaan. Voin vielä jotenkin ymmärtää suomalaiset naiset ja lapset, mutta voisivatko miehet pysyä poissa? On hyvin todennäköistä, että maailmaan tullut suomalainen mies on alkoholisti, raiskaaja, pahoinpitelijä, skinhead, työtön sosiaalipummi tai kaikkea näitä. Suurin osa porukasta ei näytä muuta tekevän kuin norkoilevan ostoskeskuksissa päivät pitkät. SuOmalaISet eIvät integroidu länsimaiseen yhteiskuntaan, vaan elävät omissa klikeissään. Puhuvat kaiken lisäksi niin eriskummallisella aksentilla, ettei siitä tahdo saada mitään tolkkua, eivätkä viitsi opetella mitään kieltä kunnolla. Rähinöivät jatkuvasti grillijonossa ja väkivaltatilastot ovat selkeästi korkeampia kuin eurooppalaisella valtaväestöllä. Lisäksi kirkkojen aamenmölinä herättää kunnialliset ateistit iltapäivätorkuilta. Alkoholismi ja korkea itsemurhatodennäköisyys ovat merkittävimmät osoitukset suomalaisten geneettisestä kyvyttömyydestä sopeutua maailmaan. Suomalaiset ovat vuosisatoja tottuneet elämään sivistymättömissä heimokulttuureissa. Heidän synnyttämisensä moderniin maailmaan tuo vain vaikeuksia kaikille. Kaiken lisäksi se maksaa. ImpIvaaran laKI on eräs suomalaisen kulttuurin iljettävimmistä piirteistä. Olen kuullut monien suomalaisten kannattavan saunan takana ampumisia ja miesten sukupuolielinten katkaisua rangaistuksena seksuaalirikoksista. En voi ymmärtää, miten kukaan suvaitsevana itseään pitävä eurooppalainen voi hyväksyä tuota barbaarista kulttuuria! Täten ehdotan, että pistämme synnytysklinikat tiukasti kiinni ja sanomme “EI” suomalaisten maailmaanmuutolle. Guillaume Hälläväliä-Aho Seis maailmaanmuutto! Minulla ei ole Mitään suoMalaisia vastaan, kunhan he älyävät jäädä syntyMättä. Arimo KerKelä S Y K S Y N E N S I I L L A T MAANINKAVAARA Nousiainen, Kotkaniemi Qvintus pe 18.9. klo 19, absurdi matka juoksun maailmaan, 18.9.–5.12. KOLME APINAA Baffie Tolvanen pe 6.11. klo 19, hillitön ja räävitön komedia, 6.11.–31.12. Liput: 15 €, 13 € eläkeläiset, 8 € opiskelijat, työttömät, varusm., siviilipalv. Lipunmyynti verkossa: NetTicket.fi, myös p. 0600 399 499. Teatterilta tuntia ennen esitystä puh. 014 217 945.
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 Yliopistojen kadonneet naiset Sukupuoli. Naisia ja miehiä väittelee tohtoreiksi lähes yhtä paljon, mutta professoreissa miehiä on kaksi kertaa niin paljon kuin naisia. Mitä tapahtuu väitöskirjan ja professuurin välillä? s amalla kun huippulukioiden ja yliopistojen naisvaltaistumisesta on oltu huolestuneita, johtopaikoille kipuavista selvästi pienempi osuus on edelleen naisia – myös yliopistoissa. ”Naisopiskelijoita on paljon, jatko-opiskelijoista jopa puolet on naisia ja väitelleissäkin on paljon naisia, mutta sen jälkeen tapahtuu jotain”, ihmettelee erikoistutkija Helena Aittola Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta. Jyväskylässä tämä näkyy niin, että vaikka lehtoreissa ja opettajissa naisia oli viime vuonna 1,5-kertainen määrä miehiin verrattuna ja tutkijatohtoreissa, tohtorikoulutettavissa ja tutkijoissa kumpiakin oli suunnilleen yhtä suuri määrä, oli jokaista naisprofessoria kohden kaksi miesprofessoria. Toisaalta tiedekuntia johtavista dekaaneista naisia löytyy useampia, mutta laitosjohtajista heitä saa Jyväskylässä käytännössä etsiä. ilmiö ei ole vain Suomelle ominainen, eikä naisten aliedustukseen akateemisen maailman johtotehtävissä ole mitään yksittäistä syytä. Naisjohtajuutta yliopistoissa eri puolilla maailmaa tutkineen professori Louise Morleyn mukaan epäsuhtaa selittää osaltaan sukupuoleen perustuva syrjintä, mutta myös naisten haluttomuus hakeutua vaativampiin tehtäviin ja yliopistoissakin voimistuneiden markkinavetoisten arvojen kokeminen vieraaksi. Morley kirjoittaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen Eriarvoistuva korkeakoulutus –kirjassa, että myös naisten ja miesten urautunut työnjako yliopistoissa hidastaa naisten etenemistä johtavaan asemaan sekä heidän johtajaidentiteettinsä kehittymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa Aittolan mukaan sitä, että naiset päätyvät usein opetustehtäviin. ”Se on tällainen päättyvä urapolku. Jos on paljon opetustehtäviä, ei pysty tekemään tutkimusta, ja tutkimuksellisia meriittejä painotetaan enemmän johtajavalinnoissa”, Aittola selventää. Jyväskylän Monitieteisen Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen on huomannut käytännössä sen, miten naisten halukkuuteen hakeutua johtajaksi vaikuttavat sekä ulkoiset että sisäiset tekijät. Parviainen mainitsee yhtenä esimerkkinä sen, että vaikka rahoitushakemuksien ikärajoissa saatetaan kompensoida äitiyslomia, että on saanut lapsia, vaikuttaa poissaolo silti usein tutkijan työhön. ”Jos olet poissa akateemisesta maailmasta, et ole verkostoitumassa”, hän muistuttaa. Syrjiviä käytäntöjä, jotka heikentävät naisten mahdollisuuksia edetä urallaan, ovat esimerkiksi miehiä suosivat verkostot. Naisjohtajien vähyyden vuoksi yliopistojen naisjohtajilla ei ole samanlaisia verkostoitumismahdollisuuksia kuin miehillä. ”Naiset eivät ole mukana verkostoissa, joissa voi tuoda itseään esille, eikä naisia kannusteta välttämättä hakemaan tällaisiin tehtäviin, sillä keskinäiset verkostot ovat tärkeitä siinä”, Helena Aittola sanoo. Tiina Parviainenkin pitää verkostoitumista – tai sen puutetta – sukupuolensa ongelmana. Hänen mukaansa naiset suhtautuvat suhteiden hyödyntämiseen jopa liiankin varoen: Jos mies tarvitsee työntekijöitä projektiin tai tiimiin, hän saattaa palkata sopivan henkilön verkostojensa kautta. Naiset sen sijaan saattavat pyrkiä pikemminkin välttämään verkostojensa hyödyntämistä sen pelossa, että palkkauksen perusteet kyseenalaistetaan. ”Kärjistäen voisi sanoa, että miehet ovat kollegiaalisempia kuin naiset. En toisaalta ole kokenut, että se olisi ollut itselleni ongelma, mutta huomaan muissa yksiköissä, miten se vaikuttaa. Ehkä miehet suhtautuvat näihin asioihin rennommin”, Parviainen sanoo. ”Vaikka toisaalta, kyllä sitä välillä miettii, kun istuu jossain kokouksessa, jossa kaikki muut ovat miehiä paitsi minä, että miten siihen on päädytty. Silloin keskustelu myös sukupuolittuu herkemmin tai sukupuoli nousee esiin, kun ei ole tasainen jakauma”, hän kuitenkin jatkaa. Raja kielteisten ”hyväveliverkostojen” ja positiivisen verkostoitumisen välillä voikin olla häilyvä. Naisena sellaisesta osalliseksi pääseminen voi joka tapauksessa olla Parviaisen mukaan vaikeampaa, vaikka niissä on hyvätkin puolensa. ”Naisilla hyväveliverkostoja ei ehkä niin helposti synny, koska he jakavat keskenään enemmän muita kuin työhön sidottuja asioita. Ja vaikka sillä on sanana huonoja mielleyhtymiä, niin kokemukseni mukaan on myös todella hyvä, että on tuntuma siihen, keneltä voi kysyä mitäkin,” hän sanoo. morleyn tutkimukSeSSa mukana olleet naiset kokivat itselleen vieraaksi myös yliopistoissa yleistyneen markkinavetoisen johtamiskulttuurin. Tiina Parviainen pohtii toisaalta, että myöskään naisille hyviksi mielletyt ominaisuudet eivät välttämättä yhdisty johtajuuteen. Vastaavasti johtajalta vaadittuja asioita ei välttämättä nähdä perinteisesti naiseuteen kuuluvina. Parviainen kuitenkin sanoo, että hänen kohdallaan kokemukseen johtajuudesta vaikuttavat myös muutokset työn luonteessa. Hän mieltää itsensä vielä mieluummin tutkimuksen kuin johtamisen näkökulmasta. Työ oli aluksi enemmän aivotutkimuskeskuksen toiminnan käynnistämistä, mutta nyt työnkuvaan liittyy enemmän hallinnollisia tehtäviä. Myös aivotutkimuskeskuksen rooli suhteessa muihin yksiköihin on monimutkaistanut tilannetta. ”En ole johtaja suhteessa niihin ihmisiin itseensä, mutta tässä täytyy tunkea ihmisten tekemisalueelle, kun yksikön luonteesta johtuen tämä menee limittäin eri yksiköiden kanssa. En haluaisi sitä, että itsestä tulee ikävä kuva, mutta joskus pitää ehkä tuoda selvemmin esiin oma kanta”, Parviainen sanoo. Herääkin kysymys, joutuuko naisjohtaja tuomaan kantansa esiin miestä painokkaammin, että tulee kuulluksi ja otetuksi vakavasti. ”Ne naisjohtajat, joita minä tiedän, ovat kyllä olleet aika määrätietoisia ja vahvoja johtajia. Miehillä saattaa olla pikkaisen helpompi siinä, että nähdään johtavassa asemassa olevana”, Parviainen pyörittelee ajatusta. naiSjohtaja joutuu usein myös tasapainoilemaan työn, perhe-elämän ja omien, äidin ja naisen rooliin liittyvien mielikuvien välillä. Kun lapset menevät nukkumaan, Parviainenkin saattaa jatkaa töiden tekemistä. ”Joskus kun teen töitä, kun lapset ovat nukahtamassa, niin lapset saattavat kysyä, että miksi sinä äiti teet nytkin töitä. En tiedä, kuinka usein miesjohtajat törmäävät sellaiseen”, 9-, 7ja 1-vuotiaiden lasten äiti pohtii. Oman velvollisuudentunnon tyynnyttäminen siinä, kuinka paljon omistaa aikaa työlle ja kuinka paljon perheelle, voikin olla vaikeaa. Parviainenkin on yllättänyt itsensä miettimästä, mitä muut ajattelevat, jos työpaikalta lähtee aina ajoissa kotiin, tai toisaalta vastaavasti siitä, jos teksti Riikka Valtonen piirros Markku Mujunen Täällä mielesTäni saa hyväksynTää sille, eTTä lähTee myös koTiin. naisilla hyväveliverkosToja ei ehkä niin helposTi synny. jos oleT poissa akaTeemisessTa maailmasTa, eT ole verkosToiTumassa.
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 perheellisenä jää usein ylitöihin. ”Molempiin löytyy oman pään sisältä ääni. Toisaalta uskoisin, että tämä pätee myös miehiin”, hän miettii. ”Jyväskylässä toisaalta on tosi ihana se, että täällä tuli sellainen tunne, että arvostetaan tosi paljon sitä, että on perhekeskeinen. Täällä mielestäni saa hyväksyntää sille, että lähtee myös kotiin”, Parviainen lisää. Erityisesti nuorten tutkijoiden kohtaamiin ongelmiin perheen ja uran yhdistämisessä on ottanut kantaa myös Tieteentekijöiden liitto. Liitto nosti esille jo vuonna 2013, että nuoret tutkijat kokivat heille tehdyn kyselyn perusteella usein vaikeuksia yhdistää perheja työelämän, ja osasyynä tähän olivat yliopistojen käytännöt, jotka eivät tukeneet vanhempainvapaalle jäämistä. Näin oli siitäkin huolimatta, että erilaisia naisten tutkijanuraa edistäviä hankkeita oli käynnistetty jo aiemmin ja yliopistoissa oli laadittu tasa-arvosuunnitelmia. Tieteentekijöiden liiton Nuorten tutkijoiden työryhmän puheenjohtaja Ulla Aatsinki linjasikin tuolloin, että ”karu todellisuus on se, että yliopistoura vaikeuttaa äitien – ja isien – mahdollisuutta käyttää perhevapaita ilman että väitöskirjan valmistuminen vaarantuu”. Monitieteisen Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen tasapainoilee töiden ja perhe-elämän välillä. Tiina Parviainen päätyy toteamaan, että vaikka itse joutuukin pohtimaan omaa johtajaidentiteettiään, ennakkoluuloihin ei kuitenkaan juurikaan törmää. Hän kokee pikemminkin saaneensa osakseen ymmärrystä sille, miten ehtii tehdä kaiken ja mitä se vaatii. Jonkinlainen naisjohtajien tukiverkosto olisi silti hänen mukaansa paikallaan. Niin Parviainen, Morley kuin Aittolakin näkisivät mielellään enemmän naisia yliopistojen johtotehtävissä. Ongelmana kuitenkin on, että miten siihen voitaisiin vaikuttaa. Aittolan mukaan tällä hetkellä ei tiedetä esimerkiksi sitä, minkä verran naisia hakee tehtäviin, mutta jää valitsematta. Jos naiset eivät hae johtopaikkoja, ei naisjohtajiakaan saada enempää. Morleyn mukaan naisten osuuden lisäys johtotehtävissä edellyttäisi järjestelmällistä naisten valmiuksien kehittämistä ja tukemista johtotehtäviä ajatellen. ”Tietysti siihen voitaisiin vaikuttaa suosimalla naisia, mutta mitä se sitten olisi käytännössä. Kyse on kuitenkin ehkä enemmän rakenteisiin liittyvistä ja kulttuurisista esteistä. Yliopistoissa on kaikki tasa-arvo-ohjelmat ja vastaavat, mutta miten se näkyy sitten lopulta käytännössä”, Aittola summaa. Unto LUoto oPeTusja TuTkimushenkilösTö jyväskylän ylioPisTossa vuonna 2014 MIEHIÄ NAISIA YHTEENSÄ ProfessoriT lehToriT ja oPeTTajaT assisTenTiT ja yliass. TuTkijaTohToriT TohTorikouluTeTTavaT TuTkijaT TuTkimusavusTajaT 149 74 223 208 315 523 1 1 2 128 111 239 181 164 345 142 153 295 19 35 54 828 853 1681 OJENNA KÄTESI. Maksuton luovuttajainfo 0800 5801. Ota virallinen henkilötodis- tus mukaan. Jyväskylän veripalvelutoimisto, Kalevankatu 8, ma, ti, to klo 12–18, ke, pe klo 11–16 Verenluovutustilaisuuksien kalenteri osoitteessa Testaa etukäteen Lataa hengenpelastajan mobiilisovellus i Näin helposti se käy: tutustukaa VeriRyhmä-toimintaan ja ilmoittakaa porukkanne (esim. työkaverit, joukkue, yhdistys) VeriRyhmäksi täyttämällä lomake osoitteessa: www.v Kun VeriRyhmästänne kampanja-aikana 1.9.–30.11.2015, voitte voittaa porukallenne rentouttavan saunaillan Sokos Hotellissa tai 100 ?€ arvoisia S-ryhmän lahjakortteja! Nyt autetaan isolla kädellä! Porukassa on poweria, kun hätä on suurin. Kerätkää porukka kasaan ja perustakaa oma luovuttajaryhmä. GRADUAPURAHAT Haettavissa nyt! Jyväskylän yliopiston opiskelijoille on nyt haettavissa neljä 1500€ arvoista graduapurahaa maisterin tutkielman tekoa varten. Tutkielman aihe tulee liittyyä opiskelijoiden hyvinvointiin, ohjaukseen, osaamisen tunnistamiseen, esteettömään opiskeluun tai muuhun opiskelun tukeen liittyvään aiheeseen. Student Lifella on myös tarjottavana mielenkiintoisia aineistoja, joita voi käyttää tutkielman empiirisenä osiona. Joten mitä odotat? Tutustu asiaan tarkemmin ja hae! Lisää Student Lifen -sivuilta www.jyu.fi/studentlife Hakemukset on jätettävä viimeistään 13.10.2015 klo 16:15 mennessä.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 Järjestätkö tapahtuman? Onko se niin ug, avantgarde, jännä, outo tai vaikeasti määriteltävä, ettei missään kerrota? Tai niin hyvä, että siitä täytyy kuulla ihan kaikkien? Nyt voit laittaa Menot-vinkkejä suoraan osoitteeseen menotseta@gmail.com. Menot Tanssin Aika täyttää 10 vuotta Jyväskylässä järjestettävä Tanssin Aika –festivaali täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi festivaali levittää siipiään entistä laajemmalle skaalalle, katsomisen ohella aktiiviseen kokemiseen ja itse tanssimiseen, nykytanssista balettiin sekä myös seuratanssiin. Tämän vuoden festivaalin ydinajatus onkin osallistaminen, kertoo viimeistä vuottaan Tanssin Ajan taiteellisena johtajana toimiva koreografitanssija Teemu Kyytinen. “Meillä on joka päivä esityksiä, jotka kutsuvat yleisön osallistumaan myös itse.” Kyytinen jättää tehtävän hyvillä mielin. “Tämä on ollut mielenkiintoiset viisi vuotta. Mielestäni se on hyvä aika olla taiteellisena johtajana. Siinä ehtii luoda linjaa, muttei ehdi vielä leipääntyä.” Tanssin Ajan ohjelmaa nähdään pääkirjastolla, teatterilla, Veturitalleilla ja jopa Seppälän Prismassa, jossa voi törmätä ruokaostoksilla Suomalaisesta Balettiseurueesta karanneeseen ballerinaan. OFF–ohjelmistossa nähdään lisäksi Tanssiteatteri Krampin konkaritanssijoille tehty, Laura Lehtisen ohjaama koreografia Corpus Crampu. Tapahtuma huipentuu Veturitalleille lauantaina, jossa ohjelmassa on monitaiteellinen nykytanssiteos Kolme ja Tanssiryhmä Off/Balancen Hutiklubi. Esitysten jälkeen Veturitallien Kisko-klubin valtaa jo perinteeksi muodostunut Stage on vapaa. 10-vuotisjuhlailtaa vietetään Veturitallien Kisko-klubilla koreografi Alpo Aaltokosken johdolla seuratanssin, sekahakujen ja nykytanssin tähtiesitysten merkeissä. 25.9. lutakko Rocklegenda Wilko Johnson on toipunut vaikeasta sairaudesta ja esiintyy jälleen bändinsä kanssa. Dr. Feelgood –yhtyeessä mainetta niittänyt brittikitaristi nähdään Jyväskylän Tanssisali Lutakossa perjantaina 25. syyskuuta. 24.9.-26.9. vetuRitallit Kaupunginteatterilla perjantaina kello 19 nähtävä Arja Raatikaisen Leikin alku on kupliva, kuunteleva ja herkästi aistiva fyysinen matka mielentilasta toiseen. 25.9. HuoneteatteRi HuoneteatteRin Maaninkavaara on pakkomielteinen, tragikoominen ja absurdi kertomus suomalaisen miehen mielenmaisemasta. Kuinka pirun vaikeaa niitä tunteita onkaan käsitellä, jos vaikka oma poika sattuu kuolemaan? No eihän niitä käsitellä. Onneksi on urheilu, etenkin pitkänmatkanjuoksu ja sen suomalaiset legendat Lasse Viren, Pekka Vasala, Martti Vainio sekä etenkin Kaarlo Maaninka. 26.9. Jyväskylä Jyväskylän kierto on pyöräilytapahtuma, jossa fillaroidaan ohjatusti maisemaja maastoryhmissä. Maisemaryhmät ajavat pyöräja maanteitä sekä maastoryhmät polkuja ja muita metsäreittejä. Kaikissa ryhmissä lasten ryhmää lukuun ottamatta on tavoitteena kiertää Jyväskylä ympäri. Liikunnan lisäksi kierto tarjoaa uudenlaisen näkökulman Jyväskylään. tekstit Menot-setä 1.-4.10. PoPPaRi, JyväsHovi, HaRRy’s Palokan kiRJasto legendaaRisen Hessu Heinosen luotsaama Blues Live! -festivaali täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Festivaalin pääesiintyjänä kuullaan “New Orleansin blueskuningasta” Chris Thomas Kingiä. Aika kova tärppi on myös jyväskyläläinen Ossian Smith torstaina Palokan kirjastossa. 10.10. PoPPaRi nyt darralenkkarit jalkaan ja baanalle! Jyväskyläläinen Lauri Darra & Tuomiopäivän sävärit sekä jämsäläinen Kaunis Julia tarjoilevat kuulijoille glamrockin säkenöiviä kipinöitä ja punkrockin räminää sekä menneiden vuosikymmenten että nykyhetken henkeen. Ohjelmistossa on omia biisejä, ja ehkä vähän Tehareita. Keikka on samalla Lauri Darran & Tuomiopäivän säväreiden uuden levyn virallinen julkaisukeikka. 3.10. touRuJoen ymPäRistö touRuJoen yö on Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataran, Jyväskylän Kankaan ja Tourujoen alueella järjestettävä koko perheen päihteetön ja yleisölle maksuton yhteisöllinen kulttuuritapahtuma. Tarjolla on musiikkia, tanssia, liikuntaa, työpajoja, basaari, akrobatiaa, makuja, taidetta sekä elämyksiä. Luvassa on kokemista, näkemistä, tekemisen iloa ja yhdessäoloa. 26.9. lutakko tHe Royalties of soundin suosittu ja useasti loppuunmyyty reivifestivaali BLACKOUT järjestetään nyt jo viidettä kertaa. Lutakon Tanssisalilla meno tulee räjäyttämään katon tai vähintään tajunnan, kun lavalle astelee tähän asti monipuolisin lineup sekä uusia että vanhoja tuttavuuksia! Lavalle nousevat The Royalties Of Soundin lisäksi Blackout, Adi L Hasla, Djs From Future, 4XCENT ja Dj Alop. 1.-3.10. laaJavuoRen seikkailuPuisto laaJavuoRen seikkailupuistossa kolmena peräkkäisenä iltana kello 17-22 järjestettävä JEE! Valon seikkailu on koko perheen tapahtuma, jossa valon avulla luodaan metsään taianomainen tunnelma. Tapahtuma on osa Valon kaupunki -tapahtumaa, joka on osa YK:n nimeämää virallista Valon vuotta 2015. ViLLE WAALi TEEMU TENhUNEN ”Be Kind wheneveR possiBLe. it is ALwAys possiBLe.” Dalai Lama
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Etelän metropoli porvoo (Borgå) on nurkkakuntane kylä etelärannikol, itäsellä uudellamaalla, helsingin, itämeren ja venäjän välissä. ja se on kuulkaa paska kotiseutu, uskokaa mua. mä sentään asuin siel ennenku pääsin pakoo. mä valotan. ulkopaikkakuntalaiset sanoo porvoost aina vastoin parempaa tietoo, et ”kiva kesäkaupunki”, eikä ne sit paljon muuta sanokaan. toi ”kiva kesäkaupunki” kertoo, ettei jengi oo kokenu porvoon säätä: kesäl sataa tai on liskohelle koska ukkone jää merelle ja lopun aikaa tuulee nii pirusti. talvel ”se sataa”, niinku porvoonsuomeks sanotaa. ja tiedoks: porvoo on kehä kolmose ulkopuolel, eli iha nälkämaata, mis kaikki tietää toiste asiat. murhiiki o 3,65 per 100 000 ihmistä. porvoo nouseeki otsikoihi vaa ku kamppulas tapahtuu kamalia. porvoossa o suomen hitaimmat liikennevalot. siks siel onki aina ruuhka, mut se sopii porvoolle, koska porvoo o metropolialueel (ainaki kunnahallitukse mielest) ja suurkaupungeis liikenteen pitää seisoo, eiks je? ja iso on porvoossa tosi pop. ostareit o neljä ja vastarannalle rakennetaa lisää koska ”porvoo tarttee hajautetun kaupunkikeskustan”. se hajautettu keskusta on kuulkaa pk-seutu, missä kaikki paitti nesteen porvoon jalostamon duunarit, käy töissä ja kaupassa. itis o porvoon suosituin kauppa ja se o hesas. tiesitteks, et porvoo o historialline kulttuurikaupunki? meil on kansallisrunoilija, joka ei ollu oikeesti alkujaan porvoost ja lisäks meil on muitki taitelijoit, jotka ei nekään ole alkujaan porvoost, niinku vaiks A.W. Yrjänä ja Ilkka Remes (eikä sekää viihy talvel). sen Runebergin patsas ja kaikki spurgut löytyy keskustan runeberginpuistosta eli runkkiksesta. lisäks turistei houkutellaa ranta aitoil, Edelfeltin ikustamal männynkäkkyräl ja tuomiokirkol, jonka joku aina polttaa. Borgå o tosi historialline nimi: linnajoki. iha kiva, mut se linnaki o kai poltettu, ku vaa mäki o jälel. meil poltetaa aika paljo juttui. ja turisti infoo o sit turha ettiä. se o piilos eikä sitä löyä ku paikalline. porvoon voi kiteyttää toisel paikallisel, eli porvoonruotsiks, näin: ”Det var vitun kivat bileet mut kyllä on jättekiva asuu jossai iha muualla.” Peitsa Suoniemi syksy on sienten juhlaa sienestys. Laita kumpparit jalkaan ja lähde metsään. Leppoisa vapaapäivä odottaa. s yksy, koulu ja sitä myöten myös opiskelustressi on saapunut. Yleisiä tapoja lievittää stressiä on liikunta, luontoon hakeutuminen ja hyvä ruoka. Miten voit yhdistää nämä kaikki? Mene sienestämään! Vaeltamalla ympäri metsikköä kuntosi nousee, pääset raikkaaseen ilmaan pois kaupungin saasteista ja melusta. Ja mikä tärkeintä, saat ilmaiseksi ruokaa. Sienestys on siitä jännittävä harrastus, että jokainen syksy on erilainen. Ei oikeastaan vieläkään tiedetä miksi jotain sientä löytyy juuri tänä syksynä runsaasti, vaikka edellisenä vuotena laji tuntui olevan kadonnut jäljettömiin. Suosituimpia metsistämme löytyviä sieniä ovat muun muassa herkkutatit, kanttarellit, suppilovahverot ja karvarouskut. Sienestys kuuluu jokamiehenoikeuksiin, mutta muista ottaa kattava sieniopas mukaan. Voi olla terveyden kannalta kohtalokasta, jos herkkutattien sekaan eksyy muutama samannäköinen valkokärpässieni. Edes muutaman ruokasienilajin tunnistaminen auttaa saamaan hyvän saaliin. sienistä on ruokana todellakin moneksi. Niitä voi käyttää pizzoihin ja piirakoihin ja niistä voi tehdä risottoa tai vaikkapa sienipihvejä. Oma suosikkini on lapsuudesta tuttu kanttarelli-pekonikastike. Kermainen kastike on helppo valmistaa. Paista puhdistetut kanttarellit, kunnes neste on haihtunut. Nosta sienet odottamaan ja paista kuutioitu pekoni. Lisää pannulle kanttarellit, sipulia, voita ja mausteita. Lisää muutama ruokalusikallinen vehnäjauhoja. Sekoita ja lisää purkillinen ruokakermaa sekä kaksi desiä vettä. Kymmenisen minuuttia hauduttamista ja kastike on valmis. Tarjoile keitettyjen peteksti ja kuva Unto Luoto z 50g kuivattuja suppilovahveroita z 5dl vettä z 1-2 sipulia pilkottuna Liemi z noin 2 dl vettä z 1 dl balsamiviinietikkaa z 1 laakerinlehti z 5-7 neilikkaa z 5-7 maustepippuria z vajaa teelusikallinen suolaa z 1 dl hillosokeria Pane kuivatut sienet ja 5 dl vettä kattilaan. Anna sienien pehmetä noin puoli tuntia ennen muiden aineiden lisäämistä. Kuumenna sienet kiehuviksi. Lisää kattilaan hienonnetut sipulit, noin 2 dl vettä, etikka ja mausteet. Keitä noin 30 minuuttia. Lisää joukkoon hillosokeri, keitä 10 minuuttia ja purkita. Voit tehdä hillon myös tuoreista sienistä kiehauttamalla sienet mausteiden kanssa 20 minuuttia. Mausteinen suppilovahverohillo Sienistä voi valmistaa myös hilloa. Kuvassa hillo on tehty kanttarelleista. runoiden kanssa ja edessäsi on oikeastaan täydellinen syysillallinen. Tarkemmin esittelen Sieni-ihmiset ry:n nettisivustolta löytämäni reseptin mausteiselle suppilovahverohillolle. Suppilovahverohillo toimii parhaiten riistaja liharuokien lisukkeena. Itse en löytänyt tällä kertaa suppilovahveroita, joten päädyin valmistamaan hillon kanttarelleista. Hillo tuoksuu ja maistuu aika voimakkaalle. Mutta erikoisempia makuja etsivä voi sienihilloa kokeilla.
MULTITRONIC JYVÄSKYLÄ: Gummeruksenkatu 6 | Puh. 010 320 9070 | Ma-Pe 10-17 15 .6” HD HP 255 G3 AMD Dual Core | 4GB muistia 500GB kovalevy | DVD-asema Windows 8.1 Supertarjous! 249€ Rajoitetut erät tarjoustuotteita. shop.itronic.fi/bts NOUDA HELPOSTI MYYMÄLÄSTÄ! TILAA KÄTEVÄSTI NETISTÄ! iTronic Jyväskylä Gummeruksenkatu 6 | 010 320 9070 Macit aina opiskelija hintaan meiltä! Appl e-tuo ttees sasi onge lmia? Tuo se meill e niin hoida mme asian ! WESTERN DIGITAL 500GB ulkoinen USB 3.0 kovalevy 64,90€ Alk. 379€ Opiskelijoille iPad Mini 3 PARHAAT BACK TO SCHOOL -TARJOUKSEMME! PARHAAT BACK TO SCHOOL -TARJOUKSEMME! PARHAAT BACK TO SCHOOL -TARJOUKSEMME! PARHAAT BACK TO SCHOOL -TARJOUKSEMME! multitronic.fi/bts Alk. 1049€ Opiskelijoille 13” 74,90€ MICROSOFT OFFICE 365 UNIVERSITY Tilauslisenssi (4 vuotta) 2 mobiililaitteeseen 2 PC:tä/MAC:ia/tablettiin 1Tt verkkokapasiteetti 60-min Skypen puhepaketti 29€ MICROSOFT LANGATON HIIRI JA NÄPPÄIMISTÖ SUPERHINTAAN!
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 V iskiharrastus on kasvussa Suomessa. Rami Urrio oli yksi viskiin tykästyneistä henkilöistä, jotka päättivät muutama vuosi sitten tuoda viskin entistä laajemman yleisön tietoon. Harrastuneisuudesta ja mielenkiinnosta syntyi Viskin ystävien seura vuonna 2012. Tänä päivänä seurassa on noin 800 jäsentä. Keski-Suomessa jäseniä on reilut 50. ”Meitä oli muutamia viski-intoilijoita, jotka huomasivat, että Suomesta puuttuu kaikille avoin viskiseura, jonka tarkoitus on opettaa ihmisille viskin ilosanomaa. Nyt seura on siis ehtinyt jo viskin ikään”, Urrio kertoo. Urrio on itse harrastanut viskejä noin kymmenen vuotta. Vuosien varrella omaan kokoelmaan on kertynyt useita kymmeniä erilaisia viskejä. Matka on vienyt myös viskin lähteille, eli Skotlantiin ja Irlantiin. Reissuillaan Urrio on oppinut arvostamaan viskin valmistamiseen vaadittavaa perinnetietoa ja tislaamojen ammattitaitoa. Vuosien varrella myös oma viskikokoelma on laajentunut. ”Joidenkin pullojen kohdalla hinta on myös noussut vuosien saatossa sen verran, että ei niitä enää raaski avata”, Urrio naurahtaa. Viskiharrastus on pääasiassa miesten ajanvietettä. Naisia toivotaankin enemmän mukaan. ”Valitettavasti naisia on mukana suht` vähän. Haluamme kyllä ehdottomasti muuttaa sen mielikuvan, että viskin juonti on vain tällaisten äijänkäppyröiden harrastus. Kyllä meitä viskinystäviä on monenlaisia”. Viskin ystävien seuraan voi liittyä kätevästi seuran nettisivujen kautta. Seura tiedottaa jäseniään erilaisista tapahtumista. Lisäksi jäsenkortilla saa alennusta yhteistyöravintoloista. Jyväskylässä jäsenetuja saa Harry`sja Old Brick`s -pubeista. Yhdistyksen aktiiviharrastajat levittävät viskikulttuuria myös painetun sanan voimalla. Viime vuonna julkaistu Viskien maailma -teos on Viskin ystävien seuran puheenjohtaja Jarkko Nikkasen käsialaa. Viskiharrastuksen keskeisin tapahtuma on tasting, jossa ihmisillä on tilaisuus maistella erilaisia viskejä. Tastingeja järjestetään ympäri Suomea ja tapahtumat ovat usein ohjattuja. ”Tastingeja on ihan laidasta laitaan. Myös hintataso vaihtelee suuresti. Hintahaitari lähtee liikkeelle noin 15-20 eurosta. Toki löytyy myös paljon kalliimpia tastingeja”. Viskien maailmassa Vapaa-aika. Viskit harrastuksena saattaa kuulostaa kalliilta, mutta alkuun pääsee myös opiskelijabudjetilla. teksti Jaakko Kinnuen kuva Unto Luoto Joidenkin pulloJen kohdalla hinta on noussut vuosien saatossa sen verran, että ei niitä enää raaski avata. rami urrio on innokas viskiharrastaja, joka vaikuttaa nykyään viskin ystävien seurassa.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 Olipa kerran elämä InsIde Out (3d) Pixarin uusin tietokoneanimaatio Inside Out on kerännyt runsaasti ylistystä ja mediahuomiota. Onko teos oikeasti niin hyvä kuin väitetään? Vastaus: kyllä on. Arimo Kerkelä Taidokasta progemetallia Pressure POInts: False lIghts (7hard recOrds) Heinolalainen Pressure Points on paukuttanut progemetalliaan kymmenkunta vuotta. Toista levyä on kypsytelty hitaasti, sillä debyytti ilmestyi jo vuonna 2010. Kakkosalbumilla death metal -vaikutteiset osuudet tuovat mieleen vanhan Opethin, puhtaasti lauletut osuudet taas puolestaan progevelho Steven Wilsonin projektit. Melko varmoilla vesillä siis seilataan, mutta kappaleet ovat varsin hyviä ja soitto taidokasta. Kappaleet ovat järjestään pitkiä, sillä lyhinkin niistä on nipin napin alle kahdeksanminuuttinen. Levy ei tarjoa varsinaisia yllätyksiä genressään, mutta on kuitenkin onnistunut kokonaisuus. Joni Nikkola Besserwisserin toivelahja Åke PerssOn & thOmas OldruP: maaIlman PIsIn PajunköysI (ateena kustannus) Maailman pisin pajunköysi oikoo viihdyttävästi 101 Suomen ja maailmanhistorian harhakäsitystä. Suomalaiset eivät esimerkiksi todellisuudessa ole lähtöisin Volgan mutkasta, eivätkä feministit koskaan polttaneet rintaliivejään. Kirjoittajat taustoittavat myös myyttien syntymistä ja pohtivat, miksi ne ovat säilyneet läpi historian. Kyse on voinut olla yksinkertaisesti hyvästä tarinasta, mutta myös vanhoista taruista, liioittelusta, väärinymmärryksestä, propagandasta tai silkoista valheista. Teos sopii kirjoittajien mukaan mainiosti ”niille, jotka haluavat viihtyä laiskanlinnassaan, historiasta tosissaan kiinnostuneille, kuin myös besserwissereille ja faktanörteille”. Eva Kottonen Asennetta, perkele! raatOämPärI: tuOmIOjärvI (Omakustanne) Punk ei koskaan kuole, sanoi kerran Klamydian Vesku Jokinen. Se aina joskus katoaa ja jää maan alle nukkumaan odottaen aikaa, jolloin sitä taas tarvitaan. Ja kun ihmiskunnalle koittavat huonot päivät, se ryömii limaisena esiin pimeästä kolostaan ja antaa sanomansa kuulua. Se piiskaa ahneet poliitikot ja rikkaat loiseläjät kuriin ja nuhteeseen, jakaa voimia raa’alla energiallaan ja kertoo musiikissaan kaiken, mikä tässä maailmassa on niin saatanasta. Nyt on punkin aika. Jyväskyläläinen punkyhtye Raatoämpäri on sen erinomaisesti tajunnut ja toteuttanut levyssään, jossa kuuluu hard core punkin sydän: asenne ja sanoma. Biisit ovat sopivan lyhyitä ja niiden lyriikat osuvat nappiin, kuten kappaleessa Veroparasiitti: Paratiisijohtajat horisonttiin kurvaa, Goldman & Sachs tekee finanssimurhaa. Sosialismi jäi jo kauas taakse. Miksi lasku jää kuitattavaksi meille? Elina Salin Vaikuttavaa kauhuromantiikkaa jyväskylän kauPungInteatterI: jekyll & hyde Robert Louis Stevensonin mestariteoksen musikaaliversiosta on nähtävissä uusi suomennos Jyväskylän kaupunginteatterissa. Kauhuromanttisessa tarinassa tiedemies Henry Jekyll testaa itseensä kehittämäänsä kemikaalia, ja tulee näin luoneeksi itselleen paholaismaisen sivupersoonan, Edward Hyden. Keväästä asti mainostettu musikaali täyttää odotukset: esitys on mahtipontinen ja vangitseva. Vaikka musikaalin kesto on suhteellisen pitkä (n. 2 h 50 min väliaikoineen), tiivistämisen varaa ei juuri löydy. Esityksen kokonaispituudesta noin 70% on musiikkia, mutta kerronnan sujuvuus ei kärsi musiikin tähden kertaakaan ja vaikuttavat koreografiat pitävät hengästyttävän energisyyden yllä myös musiikkiosuuksien aikana. Vakuuttaa jopa musikaaleja vieroksuvan katsojan. Jasmin Luostarinen ”Viskin ystävien seura suunnittelee parhaillaan jo kolmatta ns. sotatastingia, jossa maistellaan toisen maailmansodan aikana tislattuja viskejä. Tämän tastingin hinta liikkuu 150 euron hujakoilla”, Urrio kertoo. entäPä Itse viskin juominen? Urrio lohduttaa uusia harrastajia kertomalla, että viskin kanssa ei voi tehdä virheitä. ”Jos maku on liian voimakas, viskiä voi laimentaa vedellä. Monesti vesi voi jopa avata viskin makua”. ”Toisaalta jos pöydässä on jotain oikein hyvää iäkästä herkkua, niin onhan se jopa moraalinen kysymys, jos siihen viskin päälle kaataa kokista”, Urrio naurahtaa. Juomana viski sopii monenlaisiin tilaisuuksiin joko alkumaljaksi tai ruuan jälkeen nautittavaksi. urrIO suOstuI opastamaan myös jutun kirjoittajaa viskin pariin. Ensimmäiseksi maistettiin kotimaista vaihtoehtoa, Isossakyrössä tislattua Juuri-viskiä. Urrio korjaa kuitenkin heti alkuun määritelmään liittyvän virheen. ”Meillähän on tässä lasissa vain tislettä, eli tätä ei voi vielä viskiksi sanoa. Tislettä täytyy kypsyttää tammitynnyrissä kolme vuotta ennen kuin sitä saa kutsua viskiksi”. Neste on täysin väritöntä, mikä paljastaa sen, että se ei ole vielä ehtinyt ottaa väriä tammitynnyristä. Myös maku kertoo sen, että viskimäisyyteen on vielä matkaa. Haju muistuttaa enemmänkin kirkasta viinaa. Kyrö Distillery valmistaa viskinsä ruisviljasta, mikä on koko maailmassa harvinainen valinta. Skotlannissa ja muuallakin maailmassa viski valmistetaan pääasiassa ohrasta. Toinen testiin valittu viski oli Urrion oma suosikki, skotlantilainen Ardbeg Perpetuum. Savuinen viski tislataan Islayn saarella, josta tulevat lähes kaikki savuiset viskit. Skotlannissa viskitislaamoja on joillain alueilla todella tiheästi. ”Ardbegin viskit ovat savuisuudestaan huolimatta todella hedelmäisiä. Kyseinen tislaamo on huikea paikka, jolla on todella pitkät perinteet”. Viskistä kiinnostuneille aloittelijoille Urrio antaa yhden vinkin, joka ei rasita kukkaroa liian rankasti. ”Alkosta löytyy näitä kahden desin pikkupulloja, joiden valikoima vaihtuu aika usein. Niitä voi käydä ostamassa vaikka kolme erilaista ja maistella, josko niistä löytyisi suosikkeja”. Ravintola Sohwi Vaasankatu 21 JYVÄSKYLÄ WWW.SOHWI.FI SOHWI’ S STUDENT BURGERS! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA ! OPISKELIJAKAHVI / -TEE 1€ kuppi MYÖS MUITA OPISKELIJATARJOUKSIA! TSEKKAA UUDET NETTISIVUT: ramI urrIOn vIskIsuOsItukset z z Jameson,zIrlanti:”Omanzsaarensazkuva.zSuomessazirlantilaistenzviskienzvalikoimazonzuseinzaikazsuppea,zmuttazJamesonzonzhyväzvalinta.zKevyt,zmiellyttäväzjazhelpostizlähestyttävä.zSopiizhyvinzdrinkkeihinzjazkahvinzsekaan.” z z CaolzIla,zSkotlanti:z”Erittäinzhyväzhinta-laatusuhde.zTodellazmiellyttävä,zsavuinenzjazöljyinenzviski.zSopiizkylmiinziltoihinzesimerkiksizhiihtolenkinzkruunuksi.” z z KnobzCreek,zYhdysvallat:z”Hyväzjenkkiviski,zjotazpitäisizlöytyäzmyösz Jyväskylästä.zYhdysvalloistazlöytyyzpaljonzhyviäzviskejäzmuttazvalitettavastiznezeivätzainazlöydäztietäänzSuomeen.” z z Teerenpeli,zLahti:z”Teerenpelinzpullotteetzovatzlähiruokaazparhaimmillaan.zKaski-niminenzviskizonzsaatavillazläheszkaikistazAlkoista.zSherrytynnyrikypsytysztuoztuoksuunzmarjaisiazjazsuklaisiazaromeja.zTeerenpeliltäzodotetaanzseuraavaksizsenzensimmäistäzkymmenvuotiastazviskiä.”
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 Ylioppilaskunta 18 Ma 5.10. Kasvislinssikastike* Lohikiusaus* Jauhelihakastike* Ti 6.10. Papukiusaus* Bordelaisekala* Riistapyörykät Ke 7.10. Kasvissosekeitto* Silakkapihvit, kermaviilikastike Mausteinen broilerkastike* To 8.10. Kasvispapupata* Sitruunainen uunisei* Jauhelihapihvi, tomaattikastike Pe 9.10. Falafelpyörykät, tomaattikastike Yrttikalkkunakastike* Paistettu turskaleike* *Täyttää Kelan suositukset Ma 28.9. Soijalasagnette* Yrttiporkkanasei* Lindströminpihvit Ti 29.9. Kesäkurpitsakeitto* Makaronilaatikko* Kaalikääryleet Ke 30.9. Papurisotto* Lohikasvispata* Broilerjuustokebakot To 1.10. Punajuurikroketit* Seileikkeet, jogurttikastike* Kaslerpaisti Pe 2.10. Feta-pinaattipiirakka Lihakeitto* Kinkkukastike, spaghetti* Ma 21.9. Juustoinen linssikeitto* Päivän kala, jogurttikastike Broilerkookoskeitto* Kebabkiusaus Ti 22.9. Soijagulassi Porkkanasosekeitto* Broilerpyörykät Uunimakkara Ke 23.9. Kasviskiusaus* Hedelmäinen broilerin rintafile Värikäs uunikala* To 24.9. Kasvispizza* Lohipyörykät, tomaatti-tillikastike Ananas-porsaspizza* Huom! Suljemme Klo 15.00. Pe 25.9. Bataatti-juurespihvit* Kalakeitto Chili con carne* iloKiven ruoKalisTa 21.9.–9.10. vKo 41 vKo 40 vKo 39 www.sonaatti.fi kahvikuppia vuodessa Tervetuloa!
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2015 Opettaja kasvOi kannustajaksi Musiikki. Muun muassa Jari Sillanpäätä opettanut Maija Hapuoja valitsi Jyväskylän Helsingin sijaan. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Unto Luoto Minulle Musiikki on aina ollut itsestään selvä valinta. Olen lähtöisin musiikkiperheestä, sillä isäni oli kapellimestari ja sellisti. Perheessämme oli viisi lasta, ja me kaikki soitimme jotain melkein kehdosta asti. Osasin esimerkiksi soittaa Ukko Nooan pianolla ennen kuin opin kävelemään. Jyväskylään päädyin opettamaan vuonna 1999. Minulla oli konsertti Paviljongissa ja Jyväskylän ammattiopiston konservatorion rehtori Hannu Perälä pyysi minua konsertin jälkeen lounaalle. Hän kysyi kiinnostustani kevyen musiikin laulunopetuksen aikaansaamiseksi Jyväskylään. Olin heti asiasta kiinnostunut, ja päätin pienen harkinnan jälkeen tulla tänne. Minulla oli silloin paikka Pop & Jazz Konservatoriossa Helsingissä, josta otin vuoden vapaata. Kaikki lapseni olivat olleet ulkomailla vaihdossa ja ajattelin, että vuosi Jyväskylässä voisi olla minun vaihtovuoteni. Vuosi kuitenkin venyi ja kahden vuoden jälkeen minulle sanottiin Helsingistä, että nyt pitäisi päättää, missä aion olla töissä. Valitsin Jyväskylän ja vietin täällä lopulta 14 vuotta. Jyväskylässä oli ilmaa hengittää, Helsinki oli minulle liian hektinen paikka. Minusta kuoriutui Jyväskylässä täysin uusi ihminen. Sain täällä arvostusta työlleni ja olen erittäin iloinen siitä, että sain tehdä erilaisia kokeiluja oppilaideni kanssa. Alussa opetin konsalla, mutta aika pian siirryin musiikkukoulu Alkusoiton tiloihin, sillä sain puoli vuotta töiden aloittamisen jälkeen lääkäriltä kiellon mennä konsan tiloihin allergiaja astmaoireiden vuoksi. Olen opettajana erittäin tarkka. Jälkikäteen olen usein katunut sitä, että olen ollut turhan ankara oppilailleni antamani palautteen suhteen. Esimerkiksi vanha oppilaani Jari Sillanpää sanoi joskus, että en koskaan kehunut häntä. Ja kun kerran sitten kehuin, Jari kertoi alkaneensa itkeä. Olen miettinyt paljon, miksi minun on ollut vaikea antaa kannustavaa palautetta oppilailleni. Se varmaankin on johtunut opituista tavoista sekä omista lukoistani. Nyt olen opettajana kannustavampi. Eihän kannustavuus ole keneltäkään, varsinkaan itseltäni, pois. Rehellisyys ja asiallinen palaute opettajan ja oppilaan välillä on kuitenkin todella tärkeää. Jäin eläkkeelle vuonna 2013. Siitä lähtien on tuntunut, että kiire vain kasvaa ja tunnit kuluvat entistä nopeammin. Syyskuussa julkaistava kirjani Koko kroppa laulaa tulee oppilaideni tarpeeseen: he ovat sanoneet, että minun pitäisi kirjoittaa tekniikkani ylös, sillä ne tuntuvat niin hyviltä. Itse kehittämäni tekniikka, stretchlaulu-tekniikka, joka perustuu pitkälti koko kehon käyttöön, on kirjassakin isossa osassa. Kirjan lisäksi syksyllä julkaistaan Reino Helismaan teksteihin pohjautuva levy. Minulla on paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Olen päättänyt mennä tunteen mukana sinne, minne nokka näyttää ja olla elämälle täysin avoin, vihdoinkin. Maija Hapuoja z z Syntynytzvuonnaz1948zOulussa.zAsuuztälläzhetkelläzPorvoossa. z z OpettizJyväskylänzkonservatoriossaz14zvuottazkevyenzmusiikinzlaulunzlehtorina.zTyöskennellytzmyöszPopz&zJazzzKonservatoriossazHelsingissä. z z OpettanutzmuunzmuassazAilizIkosta,zJarizSillanpäätä,zMikkozHerrastazjazEssizWuorelaa. z z Tehnytz17zlevyä,zlaulanutzerilaisissazkuoroissazjazlauluyhtyeissä.zTehnytzkonserttejaz muunzmuassazEuroopassa,zAmerikassa,zKanadassa,zKiinassazjazArgentiinassa. z z Kirjaz“Kokozkroppazlaulaa”zjulkaistaanzsyyskuussa.zReinozHelismaanzteksteistäzkoottuz albumizjulkaistaanzlokakuussa.
Yliopistonkatu 38 Onnijkl Pub&Club Onni OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUB KESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUB KESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE SU TO 1102 PE LA 1103 Arkisin karaoke – viikonloppuisin disco S uper unnuntai ... ja opiskelijan lompakko kiittää! Kysy opiskelija-alen nusta! ISO REPPU paljon taskuja, pehmustetut olkaimet ja selkätuki Isokokoinen LÄPPÄRIREPPU 2-osainen, paljon taskuja,pullot asku, pehmustetut olkaimet ja selkätuki ISO REPPU paljon taskuja, eri värejä, pehmustetut olkaimet ja selkätuki, rintaremmi 3 9 ,9 5 2 2 ,9 5 2 2 ,9 5 LAUKKUKAUPPA KS-SUURIN tarjoaa 39,95 39,95 mus ta, rusk ea mus ta, rusk ea Koulurepun ostajalle SATEENVARJO ILMAISEKSI! 46,95 mus ta, rusk ea Sinulleko ylimääräinen “opintotuki”? Osallistu ja voita 500 € Käy tykkäämässä facebook-sivuillamme ja osallistuarvontaan. Kilpailun järjestää www.facebook.com/ op.keskisuomi