vakkarin kautta gazaan ukrainan kriisi opiskelijan silmin jäsenmaksun nousu uhkaa opiskelijoille tuputetaan äitiyttä Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari Kun Kumppani Korjaa suKupuolensa: miKaelin ja saran tarina Kriisin KesKellä Jyväskylän ylioppilaslehti 22. syyskuuta – 12. lokakuuta 2014 54. vuosikerta 7
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 S e turhauttaa, se ahdistaa ja se seisoo monen opiskelijan ja maisterin papereiden välissä. Helsingin Sanomat (6.9.2014) pohti gradun tekemisen mielekkyyttä pitkässä jutussa. Siinä valiteltiin, ettei tuskalla väännetty ja teoreettinen tutkielma hyödytä käytännöllisesti suuntautunutta opiskelijaa mitenkään. Hyötynäkökulma on sikäli heikko peruste gradun lakkauttamiselle, että samalla argumentilla voisi monissa oppiaineissa karsia pois kolme neljäsosaa kursseista. Ei yliopiston ole tarkoituskaan palvella vain työelämän vaihtuvia tarpeita. Yleinen gradunteon viivästyminen ja opinnäytteeseen liittyvä ahdistus eivät kuitenkaan ole asioita, jotka pitäisi hyväksyä osaksi suomalaista yliopistokulttuuria. On aika ihmeellistä, että niin moni opinnoissa normaalisti edistynyt opiskelija jumahtaa yhteen tutkielmaan. Tähän löytynee monia syitä, mutta hälyttävää on, että gradun vaativuus näyttää tulevan tavallisille opiskelijoille yllätyksenä. Gradun pitäisi olla luonteva jatke aiemmille opinnoille, ei kulman takana kohoava vuori, jota lähdetään kapuamaan merenpinnan tasolta. Vika on yliopiston. Oppiaineiden täytyy kyetä tarjoamaan opiskelijoille neljän vuoden aikana sellainen teoreettinen pohja, ettei alle satasivuinen gradu lähde nollapisteestä. Olennaista on, että opiskelijat pistetään jo opintojen aikana opettelemaan tutkimustulosten lisäksi Graduahdistus on yliopiston vika myös metodit, joilla tuloksia perataan aineistoista. Oppiaineiden toivoisi menevän itseensä: Tarjotaanko meillä johdantokurssia toisen perään? Valikoituvatko syventävämpien kurssien teemat arvalla sen mukaan, mihin jatkuvasti vaihtuva opettajakunta on kulloinkin erikoistunut? Jos opinnoista puuttuu punainen lanka, vuosien opiskelusta jää käteen lähinnä yhteensopimattomia sirpaleita. Sellaisista on vaikea koota gradua. SuomeSSa myöS hellitään yleisvinksahtanutta gradusuhtautumista: ihan kuin tutkielma olisi selviytymisriitti, jonka vain harvat ja valitut läpäisevät. Vaikutelmaa luodaan kaduilla ja kampuksella. Omassa graduseminaarissani opiskelijat ohjattiin heti kättelyssä hakemaan vertaistukea gradun tekoon esimerkiksi aihetta käsittelevästä blogista. Graduaika kun voi olla rankkaa. Massaluennolla prosessin läpikäynyt tuore maisteri kertoi, että gradusta selvisi ihan hyvin, mitä nyt piti vähän liikuntaharrastuksista karsia. Ihan kuin gradu olisi itsessään elämänvaihe. Ei se ole. Se on opinnäytetyö. Muualla maailmassa gradulle saatetaan antaa pitävä deadline, joka kummittelee muutaman kuukauden päässä työn aloittamisesta. Meikäläisen kandityön mittaisia tekstejä raapustetaan tavallisilla kursseilla. En sano, että gradunteolle pitäisi asettaa tiukempia raameja. Ripaus suhteellisuudentajua voisi silti helpottaa ahdistusta. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi Ihan kuIn gradu olIsI Itsessään elämänvaIhe. eI se ole. se on opInnäytetyö.
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 Kartalla IlmoItukset Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkäri ilmestyy syksyllä seuraavasti: 13.10. (abinumero) 3.11. 24.11. 15.12. mIstä ovat fuksit kotoisin? Selvitimme, mistäpäin Suomea yliopistoomme tulee eniten uusia opiskelijoita. Kartalla näkyvät uusien perustutkinto-opiskelijoiksi ilmoittautuneiden kotikunnat. 11 kouvola: 19 12 äänekoskI: 17 13 jämsä, kokkola, kotka, porI, savonlInna, tuusula, vaasa: 14 14 joensuu, muurame: 13 15 rovanIemI: 12 16 mäntsälä, pIeksämäkI, saarIjärvI: 11 17 IIsalmI, sastamala: 10 18 heInola, hyvInkää, kangasala, kerava, varkaus, vIhtI: 9 19 alavus, hollola, juva, laukaa, nurmIjärvI: 8 20 kajaanI, keuruu, pIrkkala, porvoo: 7 1 7 5 6 9 3 FreeVectorMaps.coM jylkkärIn toImItus opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Perttu Puranen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: perttu puranen Painos: 6000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 IssN 0356-7362 2 1 2 3 4 a 4 b 5 6 7 8 a 8 b 9 10 a 10 b jyväskylä: 3013 helsInkI: 137 tampere: 83 espoo: 43 oulu: 43 kuopIo: 37 seInäjokI: 33 mIkkelI: 29 lahtI: 28 vantaa: 28 turku: 25 hämeenlInna: 22 lappeenranta: 22 jyväskylän suurta lukua selittänee osin se, että moni opiskelija siirtää kirjansa uuteen kotikaupunkiinsa jo ilmoittautuessaan yliopistoon. Muualta kuin Suomesta tulleita perustutkinto-opiskelijoita aloitti tänä vuonna 136. Myöhäiset ilmoittautumiset ovat saattaneet muuttaa tilannetta hieman yllä esitetystä. tule tekemään kanssamme jylkkärIä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 23.9. (poikkeuksellisesti Ilokiven hallituskabinetissa) ti 14.10. ti 4.11. ti 25.11. seuraava avustajapalaverI 4 b 4 a 8 b 8 a 10 b 10 a
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 Jäsenmaksu noussee yli 130 euroon korotus. Ilokiven peruskorjauksen suunnitelmat ovat tarkentuneet. Remonttikulut uhkaavat nostaa JYYn jäsenmaksua. teksti Arimo Kerkelä kuva Arkkitehdit Mustonen Oy J yväskylän ylioppilastalo Ilokiven peruskorjaus ja YTHS:n valtiontuen leikkaus iskevät myös opiskelijoihin. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu voi nousta parissa vuodessa lähes kolmellakymmenellä eurolla. ”Totta kai se on iso korotus, ei käy kieltäminen. Rakennus on kuitenkin korjattava ja jostakin se raha siihen on revittävä”, JYYn pääsihteeri Minna Oinas harmittelee. Suunnitelmien mukaan ylioppilaskunta korottaa jäsenmaksua kahdessa erässä. Ensi vuoden jäsenmaksua korotettaisiin 14 eurolla, josta kymmenen euroa paikkaisi YTHS:n vajetta ja loput Ilokiven peruskorjauslainaa. Vuonna 2016 olisi luvassa toinen yhtä suuri korotus pelkästään Ilokiven remontin vuoksi. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on tänä lukuvuonna 102,5 euroa. ”Korotusta ajateltiin porrastaa hieman, koska YTHS:n korotuspaine iski ikävästi tähän samaan hetkeen”, Oinas sanoo. Jäsenmaksu voi nousta vuonna 2017 vielä parilla eurolla, kunhan tiedetään, mille tasolle Ilokiven remonttikustannukset ja hoitokulut asettuvat. Viime kädessä jäsenmaksun korotuksista ja Ilokiven peruskorjauksesta päättää JYYn edustajisto tämän syksyn aikana. Viimeksi rakennus on peruskorjattu vuonna 1995. JYYn toimitusjohtajan Marko Huttusen mukaan peruskorjaus on tärkeää toteuttaa mahdollisimman pian. ”Tämä kohde on ollut elinkaarensa loppupäässä jo vuosien ajan. Jos rakennusta ei nyt laiteta kuntoon, peruskorjaus kallistuu vuosi vuodelta”, Huttunen perustelee. Ilokiven peruskorjaus tulee uusimman kustannusarvion mukaan maksamaan noin 8 miljoonaa euroa. Korjausta varten ylioppilaskunta aikoo ottaa lainapääomaa, joka on tarkoitus maksaa takaisin seuraavan noin 20 vuoden aikana. Osa lainasta lyhennetään ylioppilasYTHS:n koroTuSpaine iSki ikäväSTi TäHän Samaan HeTkeen kunnan korotetulla jäsenmaksulla. ”Jäsenmaksulla maksetaan Ilokiven alakerran monitoimitilan ja sihteeristön tilojen osuus sekä osa koko taloa palvelevista yhteisistä tiloista. Siis vain ja ainoastaan ne tilat, jotka tulevat ylioppilaskunnan varsinaiseen toimintaan”, toimitusjohtaja Huttunen kertoo.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 Jäsenmaksu noussee yli 130 euroon teksti Arimo Kerkelä kuva Arkkitehdit Mustonen Oy Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat Juha Soikkeli ja Ari Rauhala ovat kehittäneet mobiilisovelluksen opiskelijoille. PörssiApp-sovelluksella näkee Sonaatin ravintoloiden ruokalistat, Kauppalehden uutisfeedin sekä Pörssin tapahtumat. Vaikka sovellus on suunnattu pääasiassa Pörssi-ainejärjestölle, se on herättänyt kiinnostusta myös ainejärjestörajojen ulkopuolella. Tähän mennessä PörssiApp-sovellusta on ehditty ladata miltei 500 kertaa. Palaute on ollut positiivista. ”Lähinnä kehuja on tullut, kun ei tämmöistä taida juuri muualla olla”, Rauhala sanoo. Idea sovellukseen lähti siitä, että pörssiläisillä on paljon etuja, joita he eivät muista hyödyntää. PörssiApp:n tekoon on mennyt muutama kuukausi. Androidille sovellus saatiin viime keväänä ja Windows Phonelle nyt syksyllä. Parhaillaan on menossa kehitystyö iPhonea varten. Perttu Puranen PörssiApp kokoaa opiskelijaetuja yhteen lAkkAutusuhAn alla olleet Kortepohjan, Halssilan, Lohikosken ja Vesangan lähikirjastot säilyvät. Jyväskylän kulttuurija liikuntalautakunta päätti asiasta keskiviikkoiltana 17.9. äänin 9-0, neljä tyhjää. ”Huojentunut olo. Pelkään kuitenkin, että tämä asia vielä tulee eteen. Viimeiset 25 vuotta on toistuvasti puhuttu lähikirjastojen lakkauttamisesta. Epätietoisuus jatkosta syö energiaa”, kommentoi Kortepohjan kirjaston johtaja Mielikki Matilainen. Neljän kirjaston lakkauttamissuunnitelmilla tavoiteltiin noin 300 000 euron säästöjä. Nyt säästöjä pyritään kaivamaan kirjastoverkon sisältä, kulttuuripalvelujen muutosta aiheutuvista säästöistä sekä Kaupunginteatterin ja Sinfonian talousarvioista. Kirjastoihin hankitaan aiempaa vähemmän uutta materiaalia ja kaikkien kirjastojen aukioloaikoja vähennetään ensi vuonna yhteensä 1300 tuntia. Lautakuntien tekemä päätös jää voimaan mikäli kaupunginjohtaja Markku Andersson, hallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sd.) tai itse kaupunginhallitus eivät käytä otto-oikeuttaan ja vie sitä vielä uudemman kerran kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kortepohjan kirjasto on lainausmäärissä Jyväskylän neljänneksi suurin kirjasto. Sieltä lainataan vuosittain 160 000 kertaa. Kävijöitä on keskimäärin 200 päivässä. Lähikirjaston puolesta järjestettiin syyskuun alussa mielenilmaus, joka keräsi paikalle noin 200 ihmistä. ”Luulisi päättäjien jo tajunneen, että lähikirjastot ovat ihmisille todella tärkeitä. Ne eivät ole vain seinät, vaan siihen kuuluu se osaaminen ja palvelu”, toteaa Matilainen. Petri Kaikosuo kortepohja saa pitää kirjastonsa Ravintola Sohwi Vaasankatu 21 JKL WWW.SOHWI.FI SOHWIN OPISKELIJALEIVÄT POSSULEIPÄ 9,90 € (L,M) Pariloitua vaaleaa vuokaleipää, possun lehtipihvi 150g, paistettuja kasviksia ja talon tulista tomaattikastiketta. Lisänä tikkuperunoita. BROILERLEIPÄ 9,90 € Pariloitua vaaleaa vuokaleipää, kanan rintafile 120g, paistettuja kasviksia ja béarnaisekastiketta. Lisänä tikkuperunoita. KASVISLEIPÄ 9,90 € (L,M) Pariloitua vaaleaa vuokaleipää, pariloitua seitania, paistettuja kasviksia ja talon tulista tomaattikastiketta. Lisänä tikkuperunoita. VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKO RTILLA! MYÖS MUITA MAISTUVIA OPISKELIJATAR JOUKSIA! TULE TSEKKAAMAAN !!! Sen sijaan lounasravintola Ilokiven ja ulkopuolisille vuokrattavien tilojen osuutta peruskorjauslainasta ei kateta opiskelijoiden jäsenmaksulla, vaan muun muassa vuokratuloilla. Peruskorjauksen yhteydessä Ilokivi tulee myös uudistumaan merkittävästi. Esimerkiksi lounasravintola on saamassa toisen linjaston sekä uusia pöytäpaikkoja. Koko Ilokiven ylimmästä kerroksesta on tarkoitus tehdä kokonaan ulkopuolisille vuokrattavaa tilaa. Myös alakerran monitoimitila kokee muodonmuutoksen. Perinteinen ”musta laatikko” on tarkoitus korvata aiempaa mukautuvammalla tilalla. ”Monitoimitila tulee soveltumaan huomattavasti paremmin eri toiminnoille. Sehän voisi olla päivisin myös luentoja seminaarikäytössä”, Huttunen visioi. Monitoimitilan uudistus on vasta suunnitteluasteella, mutta JYYn kulttuurisihteeri Anniina Hartikainen ei tyrmää ajatusta luentoja seminaarikäytöstä. Nykyisin monitoimitilan illat ovat pitkälti täyteen varattuja, mutta päiväkäyttöä on vielä mahdollista lisätä. ”Mikäs siinä sinänsä. Ilta-ajat ovat tietysti suosituimpia, mutta päiväkäyttöäkin pystyisi vähän tehostamaan. Varmasti sitä voisi ideoida enemmän”, Hartikainen sanoo. IlokIven peruskorjauksen on tarkoitus alkaa ensi keväänä. Ylioppilaskunta ehtii palvella opiskelijoita Ilokivellä vielä lukuvuoden loppuun, minkä jälkeen koko rakennus tyhjennetään. Ilokiven lounasravintolalle löytyy väistötila yliopiston kirjaston väistötilaruokalasta, jossa Sonaatin ravintola Lozzi on nykyisin evakossa. ”Pääsemme vaihtamaan väistötilaa läpsystä Lozzin kanssa”, Minna Oinas sanoo. Muut Ilokiven palvelut hakevat turvapaikkoja ympäri kampusta ja kaupunkia. JYYn sihteeristö ja hallitus ovat muuttamassa KampusDatan yläkertaan Gummeruksenkadulle. Alakerran kulttuuritapahtumat vielä etsivät varamajoituksiaan. ”Jyrock 2016 -festivaalin tiimoilta ollaan tiedusteltu väistötiloja. Myös kinotoimintaa ja ylioppilasteatteriasioita yritetään koko ajan selvitellä. Ainakin itse olen luottavaisin mielin, että eiköhän ne tilat järjesty”, Anniina Hartikainen sanoo. Havainnekuva remontissa uudistuvasta Ilokivestä. Aulasta on tulossa nykyistä laajempi ja lounasravintola on saamassa lasiovet. Uudistuksen suunnittelu on vielä kesken, joten luonnosvaiheessa tehty hahmotelma ei välttämättä vastaa lopputulosta. ylioppilaskylässä puretaan ja rakennetaan kortePohJAAn suunnitellaan uutta asuinrakennusta. Ylioppilaskylän suulla olevalle parkkialueelle kaavailtu T-rakennus helpottaisi Kortepohjan yksiöpulaa. Kortepohjan yksiöjonossa on tällä hetkellä noin kaksisataa opiskelijaa. Edustajiston on tarkoitus päättää rakentamiseen tähtäävän suunnittelun aloittamisesta lokakuun lopulla. Ylioppilaskylän alueelle on suunnitteilla myös muita uudistuksia. Kortepohjan päiväkodin läheinen grillikatos on tarkoitus purkaa järjestyshäiriöiden vuoksi tämän grillikauden loputtua. Katoksen asiattomasta käytöstä on tullut valituksia. Tilalle rakennetaan uusi, lukittava katos. Myös toisen, F-talon edustalla sijaitsevan grillikatoksen lukitsemismahdollisuutta selvitetään. Ylioppilaskylän piha-alueelle on myös tarkoitus hankkia liikuntatelineitä. Lopullinen sijoituspaikka on vielä päättämättä. Telineet on tarkoitus saada käyttöön viimeistään ensi kesänä. Asukkaiden elämää helpotetaan jatkossa lisäksi sähköisellä varausjärjestelmällä, jonka avulla esimerkiksi pesutilojen varaukset hoituisivat kotikoneelta. Varausjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alkuun mennessä. Arimo Kerkelä & Minna Tiainen Perttu Puranen Kortepohjan kirjastosta lainataan 160 000 kertaa vuodessa.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 Maailma 6 Separatistien Jyväskylä I tä-Ukrainan Donetskin kaupungin yliopistoissa on kymmeniätuhansia opiskelijoita. Kriisillä on ollut tuhoisa vaikutus paikallisten korkeakoulujen toimintaan. Donetskin kansallinen yliopisto on luopunut toistaiseksi lähiopetuksesta, eikä syksyn kursseja ole vielä päästy aloittamaan. Kriisin vuoksi oppilaitos on siirtymässä verkkovälitteiseen etäopetukseen muun muassa Moodle-oppimisympäristössä. ”Konflikti on vaikuttanut elämääni vain kielteisesti, koska en tiedä, mitä minulle ja perheelleni tapahtuu tulevaisuudessa. Olemme kavereideni kanssa väsyneet sotaan ja haluamme vain rauhaa”, Donetskin kansallisen yliopiston opiskelija kertoo viestissään. Opiskelija ei halua nimeään julkisuuteen. Itä-Ukrainassa sijaitseva suurkaupunki Donetsk sekä sitä ympäröivä Donetskin alue ovat olleet keväästä lähtien Ukrainan kriisin pahimpia pesäkkeitä. Donetskin kansantasavalta julisti alueen itsenäiseksi viime huhtikuussa. Sen jälkeen alueen hallinnasta on käyty taistelua separatistien ja Ukrainan joukkojen välillä. ”Tilanne Donetskin alueen kaupungeissa on vaarallinen. Joskus voi kuulla voimakkaita laukauksia ja räjähdyksiä, eikä kaduilla ole turvallista”, alueen pohjoisosassa asuva opiskelija kertoo. Syyslukukauden on tarkoitus alkaa 29. syyskuuta, mutta aikataulussa pysyminen on epävarmaa. Ukrainalainen uutissivusto kertoi 10. syyskuuta, että separatistien aseistautuneet joukot syrjäyttivät Donetskin kansallisen yliopiston rehtorin ja nimittivät yliopistolle uuden johtajan. Ukrainan hallitus ei tunnusta uutta rehtoria. EnnEn krIISIn puhkeamista Donetskissa asui lähes miljoona asukasta, mutta nyt suurin osa kaupungin asukkaista on lähtenyt. Kaikki eivät kuitenkaan halua poistua kodeistaan. Yksi kaupunkiin jääneistä on Donetskin keskustassa asuva Tanya Drazhina, 27. ”Kriisi hankaloittaa elämää. Iltakahdeksan jälkeen on vaarallista liikkua ulkona, joten pysyttelen kotona. Pankit ja raha-automaatit eivät toimi, mutta käteistä saa kortilla kaupan kassalta”, Drazhina kuvailee. Paikallisten lisäksi myös useimmat ulkomaalaiset ovat vetäytyneet Donetskista. Jotkut uskaltautuvat silti kaupunkiin. Drazhina on itse majoittanut kotiinsa saksalaisen toimittajan CouchSurfing-palvelun kautta. ”Olen nähnyt kaduilla joitakin ulkomaalaisia. Turisteille kaupunki on kuitenkin todella vaarallinen. Donetskin kansantasavallan joukot tarkistavat kaikkien asukkaiden ja vieraiden passit”, Drazhina kertoo. Drazhinan mukaan Donetskissa eläminen on edelleen mahdollista, vaikka monet kaupat ovatkin kiinni ja osa kaupungista kärsii sähköja vesikatkoksista. Koulut eivät järjestä lähiopetusta eivätkä kaikki työntekijät saa palkkojaan, mutta sairaalat toimivat edelleen. On olemassa myös pientä toivoa paremmasta. Donetskissa asuvan Olga Lykovan mukaan monet donetskilaiset ovat palaamassa kaupunkiin. ”Ihmiset kuitenkin välttävät liikkumista keskustan puistoissa ja kaduilla”, 30-vuotias Lykova kertoo. Donetskin laidoilla ihmiset uskaltavat ulkoilla hieman vapaammin. ”Laitakaupungilla on paljon enemmän ihmisiä. Lapset leikkivät, vanhukset istuvat talojensa lähellä jutustelemassa ja nuoret hengailevat urheilukentillä”, Lykova sanoo. teksti Arimo Kerkelä kuva Anna Näveri Jyväskylässä yliopiston kampusalueet hiljenevät, kun enemmistö opiskelijoista ja yliopiston työntekijöistä pakenee kaupungista. Korppi ja muut yliopiston sähköiset järjestelmät voivat kuitenkin jatkaa toimintaansa, joten kursseja pyritään siirtämään verkkoon. Tilanne Donetskissa: Donetskin kansallinen yliopisto ei ole kriisin vuoksi pystynyt aloittamaan syyslukukauttaan. Lähiopetusta ei järjestetä eikä yliopisto ota enää vastaan paperisia asiakirjoja, mutta yliopisto pyrkii jatkamaan toimintaansa verkossa. Joidenkin alojen opiskelijat ja opettajat ovat muodostaneet Facebook-ryhmiä, joissa sovitaan etäopetuksesta ja kerrotaan yliopiston tapahtumista. Kauppakatu on hyvälläkin säällä lähes autio, kun suurin osa erikoismyymälöistä on kiinni eikä ulkona liikkumista pidetä täysin turvallisena. Jyväskylän separatistien aseistautuneet poliisija sotilasjoukot valvovat liikkumista keskustassa. Kauppakadun Appro ja muut opiskelijoiden baaritapahtumat on peruttu toistaiseksi. Tilanne Donetskissa: Ihmiset pyrkivät välttämään ylimääräistä liikkumista Donetskin keskustassa. Monet kaupat ja kauppakeskukset ovat kiinni, mutta päivittäistavarakaupat palvelevat asukkaita hieman tavallista suppeammilla valikoimilla. Keskustan baarit ja yökerhot suljettiin 18. heinäkuuta. 1. Yliopisto 2. keskusta DonEtSk z z MerkittäväzteollisuuskaupunkizItä-Ukrainassa. z z EnnenzUkrainanzkriisinzpuhkeamistazkaupungissazasuiz noinz900z000zasukasta.zDonetskinzhallinnolisellazalueellazasuiznoinz4,5zmiljoonaazihmistä. z z SuurizosazDonetskinzalueenzasukkaistazonzvenäläistaustaisiazjazpuhuuzäidinkielenäänzvenäjää. z z Donetskinzkansantasavaltazjulistizalueenzitsenäiseksiz huhtikuussa.zUkrainanzhallituszjazVenäjänztukematzseparatistitzovatztaistelleetzalueenzhallinnasta. Donetsk: kriisi rampautti yliopiston
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 7 itä-UKRAiNA. Millaista on elää ja opiskella keskellä aseellista kriisiä? Otimme yhteyttä Donetskin asukkaisiin ja kysyimme. Havainnollisuuden vuoksi kuvittelimme, kuinka Jyväskylälle kävisi, jos kaupunkimme olisikin osa Ukrainaa . Separatistit majoittavat sotilaalliset joukkonsa Kortepohjan ylioppilaskylään, josta tulee separatistien suurin kasarmialue. Tuhannet opiskelijat joutuvat lähtemään asunnoistaan. Puheet DDR:n purkamisesta unohdetaan toistaiseksi. Tilanne Donetskissa: Itsenäiseksi julistautuneen Donetskin kansantasavallan joukot valtasivat Donetskin kansallisen yliopiston asuntolat heinäkuun alkupuolella. Opiskelija-asuntoja käytetään armeijan majoitukseen. Harjun alue selviää kriisin alkuvaiheen ilman vahinkoja, kunnes huonosti tähdätty ilmahyökkäys osuu Vesilinnaan ja tuhoaa asuinrakennuksia myös Mäki-Matissa. Harjun torni, Keski-Suomen luontomuseo ja muut Vesilinnan palvelut kärsivät valtavia vahinkoja. Tilanne Donetskissa: Donetskin maakunnan luonnontieteellinen museo vaurioitui pahoin Ukrainan joukkojen kranaattikeskityksessä 20. elokuuta. Osa museon täytetyistä eläimistä ja muusta kokoelmasta selvisi iskusta, mutta muuten museorakennus kärsi mittavia vahinkoja. Samoissa pommituksissa tuhoutui myös useita lähialueen omakotitaloja. Jyväskylän rautatieasemalla käydään kovia taisteluja varsinkin konfliktin alkuvaiheessa, kun hallituksen joukot pyrkivät valtaamaan kaupungin takaisin. Asema suljetaan, eivätkä junat enää kulje muihin kaupunkeihin. Osa kaupunkiin vievistä rautateistä on vaurioitunut pommituksissa. Tilanne Donetskissa: Rautatieasemat ovat poissa käytöstä, eikä Donetskista kulje junia muihin Itä-Ukrainan kaupunkeihin. Kaupunkiin vievillä autoteillä on Donetskin kansantasavallan joukkojen tarkistuspisteitä. Donetskin sisällä julkinen liikenne toimii vaihtelevasti. 5. Ylioppilaskylä 3. Harju 4. Rautatieasema lähteet: DOnetSKIn aSUKKaIlta ja eRI UUtISlähteIStä SyySKUUn alKUpUOlella KOOtUt tIeDOt.
Kolumni 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 O lipa kerran eräs hoikka mutta sisukas nuorukainen. Häntä pidettiin rehellisenä, vähän jurona. Hiljainen ja vähän outo, omiin juttuihinsa vetäytyvä. Mutta ehdottoman rehellinen ja lainkuuliainen. Syntymäpäiväänsä tämä nuorukainen viettää vuosittain 6. joulukuuta. Nuorukaisella oli jo monta vuotta ollut ikävä naapuri. Vanhempi tyyppi, oikea korsto. Vanhanaikainen ja väkivaltainen, vieläpä homofoobinen. Vuosien ajan tämä nuorukainen oli ollut hyvää pataa naapurin jättiläisen kanssa, ajatellen että näin saa itse olla rauhassa. Tuo naapuri kun oli paatunut koulukiusaaja. Nuorukaisellamme oli myös pikkuserkku, koonsa puolesta oikea rääpäle. Lienee suvussa. Jo vuosia nuorukaisemme oli katsellut sivusta, kun naapurin korsto painaa pikkuserkun naamaa mutalätäkköön koulun leikkikentällä. Puuttumatta asiaan, kertomatta vanhemmille tai opettajalle. Kiusaaja saattaisi suuttua ja ryhtyä kiusaamaan minuakin, nuorukainen järkeili. Jokunen aika sitten koulukiusaaja joutui kuitenkin pitkäksi aikaa pois koulusta. Joku tauti kai. Sillä aikaa nuorukaisemme sai uusia ystäviä ja alkoi uskaltaa vähän astua ulos jurosta kuorestaan. Samaa teki myös pikkuserkku, vaikkakin vähän pettyneenä, ettei isompi serkku auttanut hädässä. Pikkuserkku mietti kuitenkin, ettei tämä koulukiusaaja pysyisi poissa ikuisesti. Hän päätti kertoa kiusaamisesta opettajille ja muutamille kavereille. Kaverit lupasivat auttaa, ettei kiusaaja enää pääsisi kimppuun uudelleen. Ja eräänä päivänä naapuri palasi. Aluksi rauhoittuneena. Nuorukaisemme oli saanut jo muita kavereita, jotka olivat mukavampia. Hän halusi kuitenkin olla reilu, ja olla kaverina myös tälle naapurin entiselle koulukiusaajalle. Vaikka ei tämä nuorukainen naapuristaan koskaan oikeasti pitänyt, mutta minkäs teet, naapuri on naapuri. HilJalleen tiikerin raidat alkoivat jälleen paljastua. Pikkuserkku ei ollut ainoa, jota tämä köriläs oli kiusannut. Ja kiusaaminenhan alkoi uudelleen, mutta pikkuserkkuun naapuri ei tällä kertaa uskaltanut koskea. Pikkuserkku kysyi nuorukaistamme mukaan porukkaansa. Nuorukainen ei kuitenkaan uskaltanut suostua. Naapuri oli nimittäin vihjannut, että niiden tyyppien kanssa ei kannata leikkiä. Muuten voisi käydä huonosti. Näin oli ollut jo aiemmin, ennen kuin naapuri joutui pois koulusta. Kiusaajan pääkohteeksi valikoitui tällä kertaa hänen entinen kaverinsa, joka oli päättänyt hakeutua toiseen porukkaan. Tätä ei kiusaaja voinut hyväksyä. Suurin osa muista luokkalaisesta, pikkuserkku mukaan lukien, alkoivat vetää yhtä köyttä kiusaajaa vastaan. Eivät osanneet kunnolla puuttua tilanteeseen, mutta yrittivät sentään jotain. Nuorukaisemme päätti kuitenkin pysyä tästä ulkona, olla auttamatta kiusattua ja olla lyöttäytymättä muitten joukkoon. Sen sijaan hän jatkoi kiusaajalle hymyilemistä, eikä ikinä ottanut kiusaamista puheeksi. Tällä tavalla asiat pysyvät kunnossa. Tärkeintä on, ettei nuorukaisemme itse joudu kiusatuksi. Naapurin koulukiusaaja nyt on millainen on, eihän sille mitään voi. Vai voiko? Erno Mähönen Elämää koulukiusaajan naapurissa NaapuriN korsto paiNaa pikkuserkuN Naamaa mutalätäkkööN kouluN leikkikeNtällä. Tu lev a työ na nta jas i TY KK ÄÄ IT: stä Kasva jo maisteriksi! § Hakuaika maisterikoulutuksiin 29.9. – 17.10.2014. § Tietotekniikkaan jatkuva haku. Emme edellytä tiettyä pohjatutkintoa. AMK:n tai kandin paperit kourassa? Verkottunut tietoyhteiskunta Sosiaalinen media Arjen teknologiat Koulutusteknologia Verkkoliiketoiminta Kyberturvallisuus Digitaalinen media Mobiilipalvelut Tietoverkot Pelit ja pelillisyys Ohjelmistotekniikka Mitä on IT? Miten aloitan sivuaineopinnot? § Tutustu kattavaan sivuainetarjontaamme osoitteessa: r.jyu.fi/rr6e. § Valitse jokin seuraavista opintokokonaisuuksista: tietojärjestelmätiede, tietotekniikka, kyberturvallisuus tai kognitiotiede. § Opiskele menestyksekkäästi ja tee vaikutus tulevaan työnantajaasi! § Voit opiskella meillä myös yksittäisiä kursseja. ...ja siitä, että se oli sivuaineesi yliopistossa. jyu.fi/it | jyu.fi/it/opiskelu-ohjeet | it-studyaffairs@jyu.fi
Vapaalla 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 Jätä ehkäisy, hanki vauva ”Olin kärsinyt ihottumista ja allergioista, joten olin kontrollikäynnillä Joensuun keskussairaalan ihotautipolilla. Kyselin allergioiden siedätyshoidosta. Lääkäreitä oli paikalla peräti kaksi, ja he sanoivat minulle, ettei nuoren naisen kannata aloittaa siedätyshoitoa, koska se kestää kahdeksan vuotta ja sen teho heikkenee tai häviää raskauden jälkeen. Kallis hoito menisi hukkaan. Sanoin heille, että olen vasta 20-vuotias, enkä edes halua lapsia. Vastaukseksi sain perinteisen rimpsun ”kyllä se mieli vielä muuttuu”. Tuntuihan se ihan naurettavalta. Vaikka saisinkin lapsen 30-vuotiaana, olisin siinä vaiheessa ehtinyt nauttia allergiattomasta elämästä jo pari vuotta. Sitä paitsi siedätyshoito parantaa allergioita jo hoitojakson aikana. Sanoin heille, etten halua lapsia ja on oma asiani, jos haluan käyttää tuhansia euroja allergiahoitoihin ja sitten tuhota hyödyn raskaudella. Kaiken kaikkiaan olo oli epäuskoinen. Minun elämänlaatuni paranisi siedätyshoidolla, mutta lääkärit päättivät evätä sen minulta vain siksi, että minulla on kohtu. Jäi siedätyshoidot hankkimatta.” Nainen 20 vuotta Julkinen terveydenhuolto, Joensuu ”keskustelimme eri ehkäisyvaihtoehdoista. Aiemmin sama lääkäri oli ehdottanut minulle hormonikierukkaa. Nyt kysyin tätä vaihtoehtoa uudelleen, mutta lääkäri olikin sitä mieltä, että kierukkaa ei kannata laittaa, koska minun pitäisi hankkia lapsia ja haluan sitten kuitenkin sen kierukan heti pois. Vaikka nyt ei siltä tunnu, niin pian varmasti haluaisin hankkia niitä lapsia… Olin lähinnä hämmentynyt, enkä oikein osannut sanoa lääkärille vastaan. Jatkoin sitten pilleireiden syöntiä. Sain kuitenkin reseptin, vaikka kierukkaa ei tullutkaan. Tästä on nyt noin 5–6 vuotta, joten olisin hyvin voinut ottaa kierukan, sillä lastenhankinta ei vieläkään ole elämässäni mitenkään ajankohtaista.” Nainen 23 vuotta YTHS, Turku ”Olin ytHs:n yleislääkärin juttusilla, koska halusin keskustella minipillerimerkin vaihtamisesta. Lääkäri totesi keskustelun aikana jotenkin niin, että onhan lasten hankintakin vaihtoehto. Oletko harkinnut sitä? Vastasin silloin vain, että no en ole harkinnut, kun opintoja on vielä useampi vuosi jäljellä, ensimmäinenkin tutkinto tekemättä, työkokemusta ei juuri nimeksikään omalta alalta ja silloisen poikaystävän kanssa oli seurusteltu alle vuosi. Pidin moista kehotusta aika absurdina silloin, juurikin oman elämäntilanteeni huomioiden – olin kaiken lisäksi 21-vuotias eli en todellakaan tulossa vielä liian vanhaksi lasten hankintaa ajatellen – ja ihmettelin, miten terveydenhoitohenkilökunnalla riittää moraali ja pokka ehdotella sellaisia. Sen olisi vielä ymmärtänyt, että olisi esimerkiksi kysytty, että sattuisiko elämäntilanteeni olemaan sellainen, että lastenhankinta voisi olla ajankohtaista piakkoin.” Nainen 21 vuotta, YTHS, Jyväskylä ”Olin Julkisella puolella abortin jälkitarkastuksessa, ja keskustelimme naislääkärin kanssa siitä, miten ehkäisy olisi järkevää hoitaa jatkossa. Ehdotin, että kierukka voisi olla kätevä, koska minulla ei ole minkäänlaista aikomusta hankkia lapsia. Olin lisäksi aiemmin käyttänyt ehkäisyrengasta, mutta niitä ei tuolla hetkellä ollut saatavilla toimitusvaikeuksien vuoksi. Lääkärin mielestä tämän ikäisenä ei kuitenkaan kannattanut laittaa kierukkaa, kun saattaisin muuttaa mieltäni lasten hankinnasta hyvinkin pian. Melko kohtuuttomaltahan se tuntui, kun olin juuri varsin perusteellisesti pohtinut lapsen saamisen mahdollisuutta ja päätynyt siihen, etten voi missään nimessä tässä elämäntilanteessa saada lasta. Tyydyin saamaani pillerireseptiin. Myöhemmin tiedustelin mahdollisuutta saada kierukka myös Jyväskylän YTHS:ltä ja sain aika samanlaisen vastauksen. Silloin onneksi ehkäisyrenkaita oli taas saatavilla, joten pillerikausi jäi melko lyhyeksi.” Nainen 24 vuotta Julkinen terveydenhuolto ja YTHS, Jyväskylä kysyimme myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä kantaa siihen, miten tällaisissa tilanteissa tulisi toimia. Kysymyksiimme vastasi ylilääkäri Pirjo Paajanen, Jyväskylän YTHS:n yksikön johtaja. Onko YTHS:llä jotain valtakunnallista ohjetta siitä, miten ehkäisystä ja lasten hankinnasta puhutaan potilaalle? Tai onko Jyväskylässä yksikkökohtaista ohjetta? “Ohjetta tähän liittyen ei ole säätiössä tai omassa yksikössä. Ehkäisy on iso osa työstämme, kaikkiaan eniten kontakteja tulee sen kautta. Koulutusta on ollut aika lailla ehkäisyyn liittyen. Yleinen ajatus on, että me olemme asiantuntijoita, ja ehkäisyyn liittyvissä asioissa puhumme neutraalisti faktoja.” Onko asiasta muuten keskusteltu YTHS:n sisällä? “Koulutusten yhteydessä ja yleisesti arvokeskusteluissa henkilöstön ammattitaidosta sekä opiskelijan ja toisten henkilökunnan jäsenten arvostamisesta.” Mitä pitäisi tehdä, jos kokee saaneensa epäasiallista kohtelua esimerkiksi ehkäisyasioista lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa keskustellessaan? “Antaa palautetta. Toimitilamme eri kerroksissa on vuorotellen ns. jalkalaite, johon voi antaa palautteen hymynaamalla ja kirjallisesti. Nettisivulla on palautemahdollisuus. Palautteet käydään läpi laajalla rintamalla ja ne vaikuttavat toimintaamme.” Mitä voi tehdä, jos ei ole tyytyväinen nykyiseen ehkäisyyn, mutta lääkäri ei suostu tarjoamaan sitä ehkäisyä, minkä potilas haluaa? “Antaa palaute kuten edellä. Lääkärin toimintaa ohjaa näyttöön perustuva ajattelu; käypähoito ja muut suositukset, jotka on laadittu tutkimusten perusteella. On huomioitava tietyt riskitekijät, eli puntaroidaan hyötyjä ja haittoja. Joskus se saattaa merkitä, että ei voi kirjoittaa juuri sitä ehkäisyä, mitä opiskelija haluaa.” PaaJasen mukaan kierukkaan suhtaudutaan nykyään eri tavalla kuin aiemmin. Se voidaan määrätä myös nuorelle synnyttämättömälle naiselle. Osin tämä johtuu pienempien mallien tulosta markkinoille. Kierukan voi myös ottaa pois suunniteltua aiemmin, jos lasten hankinnasta tulee ajankohtaista. Allergian siedätyshoitoon lähdettäessä kysytään raskauden mahdollisuudesta siksi, että 3–5 vuotta kestävä hoito joudutaan keskeyttämään raskauden ajaksi. ytHs vastaa: neutraalisti faktoja teksti Annimaria Valli kuva Perttu Puranen neuvOnta. Ehkäisyä etsimässä? Mietipä uudestaan! Kokosimme nuorten naisten kokemuksia terveydenhuollosta. Tarinat on kerätty yliopisto-opiskelijoilta eri puolilta Suomea. Iät ovat naisten ikiä tapahtumahetkellä.
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 sukupuoli. Mikael ja Sara tutustuivat lukiossa, kun Mikael oli vielä tyttö. Ystävyys syveni yliopistoaikana parisuhteeksi, jota ei horjuttanut edes Mikaelin päätös korjata sukupuoltaan. Nyt aviopari opiskelee Jyväskylän yliopistossa ja haaveilee yhteisestä lapsesta. teksti Petra Nykänen koRJATTu
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 S ara kaivaa lompakostaan esiin kuvan pienestä tytöstä. Tytöllä on yllään vaaleanpunainen paita ja vaalean polkkatukan koristeena panta. Katse on intensiivinen, ilme vakava. ”Katso nyt, kuinka masentuneen näköinen lapsi se oli”, Sara sanoo. Kuvassa on Mikael, Saran aviomies. Sara ja Mikael (27) tapasivat Oriveden Opiston kirjoittajalukiossa. Sara tuli sinne kotikaupungistaan Siilinjärveltä ja Mikael Porista. Mikael ei tosin vielä ollut nimeltään Mikael. Virallisesti hän oli nainen. ”Sara ja mä oltiin tosi ujoja, mutta yhteisissä tapahtumissa me hakeuduttiin toistemme seuraan”, Mikael kertoo. ”Se oli sellaista epämääräistä kihistelyä”, Sara täydentää. Mikaelista ja Sarasta tuli läheisiä. Sara seurusteli tuolloin toisen tytön kanssa, joten ystävyyttä enempää heidän välilleen ei syntynyt. Lukion päätyttyä vuonna 2007 Sara sai opiskelupaikan Tampereelta ja Mikael Jyväskylästä, taidehistorian oppiaineesta. Seuraavana talvena Mikael päätti pitää opinnoistaan taukoa ja muuttaa Tampereelle. Sara oli juuri tuolloin vailla uutta kämppistä. Mikael tarttui tilaisuuteen. ”Mikael valehteli mulle, ettei se ole allerginen kissoille. Onhan se oikeasti allerginen, ja mulla oli jo silloin kissa. Me sitten muutettiin yhdessä vanhaan puutaloon, kihisteltiin taas kuukauden ajan kunnes ruvettiin seurustelemaan”, Sara muistelee. Mikaelille se oli ensimmäinen seurustelusuhde. ”Siinä vaiheessa Mikael ei tiennyt aikovansa korjata sukupuolensa. Me oltiin päällisin puolin ihan tavallinen naispari.” SykSyllä 2009 Sara ja Mikael muuttivat Jyväskylään. Sara pääsi opiskelemaan journalistiikkaa, ja Mikael jatkoi taidehistorian opintoja. Sinä syksynä Sara näki sattumalta transsukupuolisuudesta kertovan dokumentin. ”Mulla oli ollut koko ajan sellainen fiilis, että jokin meidän suhteessa oli vialla. Ihan kuin kaikki palaset eivät olisi täysin kohdillaan”, Sara sanoo. Dokumentin katsottuaan Sara kysyi Mikaelilta, puoliksi leikillään tosin, oliko hän koskaan ajatellut asiaa. Sukupuolen korjaamista. Se oli ensimmäinen kerta, kun asia sanottiin ääneen. ”Mä en ollut koskaan miettinyt asiaa. Se oli ensimmäinen kerta”, Mikael toteaa. ”Siihen aikaan, ennen Marja-Sisko Aaltoa ja muita mediaspektaakkeleita, se ei ollut ensimmäisenä mieleen tuleva asia. Vaikka jälkikäteen ajateltuna merkithän olivat koko ajan ilmassa”, Sara jatkaa. Mikael sanoo, ettei sukupuoli merkinnyt hänelle sitä ennen juuri mitään. Pienestä saakka hän ei ollut kiinnittänyt huomiota eri sukupuoliin. Hänen kaverinsa olivat aina olleet liberaaleja, eikä kotonakaan sukupuolia korostettu. Mikael leikki pikkuveljensä kanssa niin nukeilla kuin autoillakin. Tällä hetkellä hän osaa tunnistaa lapsuudestaankin hetkiä, joina sukupuoli selvästi merkitsi jotakin. ”Muistan kerrankin ala-asteen välitunnilla tapelleeni poikien kanssa. Opettaja huusi: lopettakaa pojat. Mulle tuli siitä tosi hyvä mieli.” Murrosiässä muuttuva tytön keho alkoi ahdistaa Mikaelia. ”Mulla tosin on aina ollut leveät hartiat ja kapea lantio. Mutta silloin alkoivat korostua myös ne piirteet, joita ei ollut aiemmin ja joita en kokenut omikseni.” Kuitenkin vasta tuolloin, 22-vuotiaana, Mikael tajusi ensimmäistä kertaa sukupuolella todella olevan väliä. Hän oli ahdistunut ja voi pahoin. ”Mikael on tosi hyvä lakaisemaan vaikeita asioita maton alle. Musta tuntuu, että se yritti pitkään olla vain huomioimatta sukupuoltaan”, Sara sanoo. Samana vuonna joulun aikaan Mikael meni juttelemaan asiasta Helsinkiin Transtukipisteeseen. Sieltä hänet ohjattiin eteenpäin – ensimmäiseksi hakemaan Jyväskylästä lääkärin lähete sukupuolenkorjaushoitoihin. ”Se lääkäri ei oikein tiennyt asiasta mitään. Tapaaminen kesti kymmenen minuuttia, ja lääkäri sanoi okei”, Mikael nauraa. NiiN SaNottu korjausprosessi käynnistyi seuraavana keväänä Tampereella, missä sijaitsee toinen Suomen transpoliklinikoista. Toinen on Helsingissä. Lopullinen päätös hoitoihin hakeutumisesta oli Mikaelin mukaan helppo. Eikä päätös edes ollut lopullinen, Sara korjaa. Prosessin olisi voinut keskeyttää missä tahansa vaiheessa. Jo varhain Mikael kuitenkin koki tehneensä oikean päätöksen. ”Mä tajusin heti, että se oli hyvä juttu. Se auttaisi pahaan oloon. Mulla tosiaan on tapana laittaa asioita maton alle. Ensimmäistä kertaa musta tuntui, että mulla oli oikea ratkaisu ongelmaan. Mä pystyisin korjaamaan sen.” Yhdessä pysyminen läpi prosessin ja sen jälkeen oli molemmille itsestäänselvyys. ”Mulla oli aluksi kahden viikon kriisi. Vähän niin kuin silloin, kun tulin 14-vuotiaana itselleni kaapista ulos. Nyt mua pelotti se, jos Mikaelin persoonallisuus muuttuisi hormonien myötä. Jos se unohtaisi mut. Jos sen persoonallisuus muuttuisi niin paljon, ettei se enää rakastaisi mua”, Sara kertoo. ”Mutta en mä missään vaiheessa sanonut, että älä tee sitä. Kriisi meni nopeasti ohi.” Hoidot alkoivat sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän, psykologin ja lääkärin tapaamisilla. Hoitoneuvottelussa Mikael sai diagnoosin transsukupuolisuudesta. Diagnoosi mahdollisti Kela-korvausten saamisen hoitotoimenpiteisiin. Hormonihoitojen alettua ja diagnoosin saatuaan Mikael vaihtoi nimensä. Henkilötunnus kuitenkin pysyi ennallaan. Tätä vaihetta kutsutaan tosielämän kokeeksi. Se tarkoittaa sitä, että käytännössä ihminen elää vastakkaisen sukupuolen elämää – Mikael käytti jo miesten wc-tiloja ja pukeutui miesten vaatteisiin – mutta papereissa hän on edelleen syntymäsukupuolensa edustaja. Saran mukaan kyseinen vaihe oli prosessin rankin. ”Me ei pystytty esimerkiksi matkustamaan ulkomaille. Sukupuoli ja nimi passissa eivät täsmänneet ulkonäön kanssa, joten diagnoosipapereita sai pitää aina mukana. Siinä vaiheessa piti koko ajan selitellä ihmisille.” Ulkopuolisille selittäminen oli raskasta. ”Kerran Jyväskylässä jouduin pois bussista, koska mun kuukausikortissa luki vielä nainen. Ja mä näytin oikeastaan siinä vaiheessa 16-vuotiaalta pojalta. Olisinhan mä voinut selittää asian bussikuskille. Mutta mua ei todellakaan huvittanut tehdä niin”, Mikael kertoo. Pariskunta tiesi, että asiat helpottaisivat uuden henkilötunnuksen myötä. Mikael sai sen toisen hoitoneuvottelun jälkeen. Uuden henkilöllisyyden tiedot yhdistyivät maistraatin kautta vanhoihin tietoihin. ”Siellä näkyy aina, että Mikael on korjannut sukupuolensa”, Sara toteaa. Hormonihoitojen lisäksi Mikaelilta poistettiin rinnat. Sen sijaan sukuelinten korjausleikkaus ei häntä kiinnosta. Saran mukaan läheskään kaikki sukupuolensa korjanneista ihmisistä eivät leikkauta sukuelimiään, vaikka usein niin kuvitellaankin. ”Monelle se on vain mahdollinen jälkitoimenpide, ja osa ei sitä käy läpi lainkaan. Meille sukupuoli ei ole pelkästään siitä asiasta kiinni, mutta jokaiselle sukupuoltaan korjaavalle eri toimenpiteillä on tietenkin eri henkinen merkitys.” Mikael oN ollut vuodesta 2011 saakka virallisesti mies. Lähipiiri otti tiedon sukupuolen korjaamisesta hyvin. ”Totta kai mun vanhemmat oli aluksi järkyttyneitä”, Mikael kertoo. ”Mutta ehkä eniten siksi, koska ne tajusi, että niiden lapseen sattui. Äidille se oli vähän vaikeampaa, koska se on aina pelännyt muiden ihmisten suhtautumista. Lopulta äitikin vain sanoi, että ihan sama, mitä muu suku ajattelee.” Isä halusi ostaa Mikaelille frisbeen. Sille Sara ja Mikael nauravat vielä tänäkin päivänä. ”Ensin isä tuli halaamaan mua ja sanoi, että sä teet niin kuin sun täytyy tehdä. Seuraavana päivänä me mentiin kauppaan, ja isä osti mulle kaikkea. Se halusi myös välttämättä ostaa mulle frisbeen.” Myös Mikaelin pikkuveli suhtautui asiaan hyvin. ”Meni ehkä viikko, ja sain tekstiviestin: mitä velipojalle kuuluu?” Nykyisin pikkuveli ei edes meinaa muistaa Mikaelin entistä nimeä. Äidiltä vanha nimi välillä lipsahtaa, mutta se on Mikaelin mielestä ymmärrettävää. Saran veljen suurin huolenaihe oli se, tulisiko Mikaelista hormonihoitojen myötä lihaksikkaampi kuin hänestä itsestään. Siskon ja vanhempien reaktiot olivat Saran mukaan aivan yhtä rennot. Kaveritkaan eivät asiasta hämmentyneet. Vihdoin, osa jopa totesi. ”Kavereiden kanssa me keksittiin Mikaelille uusia nimiä. Muutenkin me heitettiin läppää sen amisviiksistä ja äänenmurroksesta”, Sara kertoo. Mikael muistelee, kuinka hormonihoidot käynnistivät kuin toisen murrosiän. ”Mulle tuli teiniraivareita keskellä kampusta. Se oli noloa”, hän nauraa. Yliopistolla Sara ja Mikael ovat aina liikkuneet avoimesti yhdessä. Aluksi Mikaelin tila herätti paljon kysymyksiä, ja he saivat puhua asiasta kyllästymiseen saakka. Mikael kokee kuitenkin saaneensa elää yliopistolla normaalia opiskelijaelämää. ”Välillä mua on ärsyttänyt se, kuinka joillakin ihmisillä on tarve korostaa suvaitsevaisuuttaan. Mulle ei tarvitse tulla sanomaan, että mä hyväksyn sut. Ei mua kiinnosta, hyväksytäänkö mut vai ei.” Saran mielestä kyse on lähinnä oman egon kohottamisesta, ei vilpittömästä suvaitsevaisuudesta. ”Ei Mikaelista kuitenkaan mitään toteemieläintä ole missään vaiheessa tehty”, hän hymähtää. Mikaelin läheisten huolenaihe oli aluksi se, tulisiko hän sukupuolensa korjanneena miehenä saamaan töitä. ”Ei mun tausta ole hankaloittanut työnsaantia lainkaan. Eiväthän uudet tapaamani ihmiset asiaa musta päällepäin näe. Mulla on itse asiassa yksi aika uusi hyvä ystävä, jonka olen tuntenut noin vuoden. Vasta nyt mä kerroin hänelle mun taustasta. Mun ystävä sanoi, ettei olisi koskaan arvannut. Se oli suurin kohteliaisuus, mitä mä oon saanut.” VuoSi SitteN kesällä Sara ja Mikael menivät naimisiin. Heidät vihittiin kirkossa. Papille ei sukupuolen korjaamisesta kerrottu, eikä aihetta edes mainittu hääpuheissa. ”Mikaelin sukulaisilla oli siellä sellainen massaymmärryshetki. Mikael saa yleensä aina puheillaan kaikki itkemään, ja häissäkin vanhat sukulaismiehet alkoivat vollottaa vuolaasti. Sitten ne kaikki tuli yksitellen taputtelemaan Mikaelia olalle”, Sara kertoo. Sara ja Mikael arvelevat, että syy kyyneliin oli yksinkertaisesti sukulaisten ymmärrys siitä, kuinka paljon paremmin Mikael oli alkanut voida. Nykyisin sukupuolen korjaaminen ei avioparin elämässä juuri näy. Mikael joutuu ottamaan testosteronia säännöllisesti, omien sanojensa mukaan ”inhottavalla, isolla piikillä”. ”Joudun ottamaan hormoneja koko loppuelämäni ajan. Mutta se on vain kolmen kuukauden välein. Se on paljon harvemmin kuin mitä esimerkiksi diabeetikot joutuvat itseään pistämään”, Mikael huomauttaa. ”Sukupuolen korjaaminen näkyy meidän elämäsMulle ei tarvitse tulla sanoMaan, että Mä hyväksyn sut. ei Mua kiinnosta, hyväksytäänkö Mut vai ei. Mun ystävä sanoi, ettei olisi koskaan arvannut. se oli suurin kohteliaisuus, Mitä Mä oon saanut. Mulle tuli teiniraivareita keskellä kaMpusta. se oli noloa. herranjuMala Mikä Muutos. kuinka paljon ahdistusta ja Masennusta ihMisestä voidaankaan ottaa pois.
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 sä kolmen kuukauden välein, kun Mikael unohtaa piikin ja siitä tulee kiukkuinen”, Sara nauraa. ”Ja sen jälkeen mun täytyy yleensä ottaa sairaslomapäivä, koska mulle nousee kuume”, Mikael jatkaa. Transsukupuolisuuteen liittyvistä asioista he eivät kotona keskustele. Sara työstää aiheeseen liittyvää gradua, mutta Mikael ei ole siitä kovin kiinnostunut. ”On ihmisiä, jotka kokevat olevansa transsukupuolisia. Mä en ole koskaan ajatellut olevani transsukupuolinen. Mulle se on kuin mikä vaan fyysinen sairaus tai tila. Joku oli väärin, ja mä korjasin sen. Nyt kaikki on oikein.” LähituLevaisuudessa sara ja Mikael tahtoisivat saada lapsen. He uskovat sen olevan ainoa asia, johon sukupuolen korjaaminen voi heidän elämässään vielä vaikuttaa. ”Meillä on vauvarahasto. Me ollaan kyllä valmiita, kunhan rahat on kasassa. Meille se tulee kuitenkin maksamaan aika paljon”, Sara toteaa. Käytännössä vauvan saanti tapahtuisi lahjoitussiittiöillä. Lain mukaisesti lapsi saisi täysi-ikäisenä tietää biologisen isänsä. Virallisesti Mikael olisi lapsen isä. Laillista ongelmaa lapsen hankkimiseen Sara ja Mikael eivät näe. Hedelmöityshoitoja annetaan Suomessa tällä hetkellä heteropareille, naispareille sekä yksin eläville naisille. ”Jos siitä tulee ongelmia, mä nostan metelin. Lapsen saanti on mun mielestä kiistämätön oikeus kaikille ihmisille”, Sara sanoo. Suomen parhaillaan uudistettava translaki asettaa sukupuolen juridiselle vahvistamiselle ehdoksi lisääntymiskyvyttömyyden. Vaikka pykälä ei kosketa Saraa ja Mikaelia suoraan, seuraavat he uudistuksia mielenkiinnolla. ”Sterilisointihan koskee oikeasti tosi pientä osaa sukupuolensa korjanneista ihmisistä. Suurin osa transsukupuolisista sterilisoituu automaattisesti hormonien vuoksi. Ei Mikaeliltakaan ole mitään poikki laitettu, mutta ei se kuitenkaan voi saada lapsia. Tuo kohta laissa herättää nimenomaan ihmisoikeudellisia kysymyksiä.” MikaeL on käynyt läpi suuria muutoksia, mutta sukupuolen korjaaminen on muuttanut myös Saran elämän. Hän on ensimmäistä kertaa parisuhteessa miehen kanssa. Miltä se tuntuu? ”Haluaisin sanoa, että ei oikein miltään. Mutta kyllä normaaliudessa on aina jonkinlainen viehätyksensä. Nimittäin vähemmänhän mä joudun nyt ihmisille selittelemään. On helpompi sanoa olevansa naimisissa miehen kanssa kuin sanoa, että mulla on tyttöystävä”, hän vastaa. Sara kuitenkin kokee edelleen olevansa homoseksuaali. Ja niin kokee Mikaelkin. Saran huomio kiinnittyy kaupungilla naisiin, Mikaelin huomio puolestaan miehiin. Saralle ja Mikaelille se on luonnollista. Muille asiaa on vaikeampi selittää. ”Me nyt vain satutaan rakastamaan toisiamme”, Mikael toteaa. Neutraali suhtautuminen sukupuoleen ilmenee heidän elämässään myös muilla tavoilla. Vaikka Mikael löytääkin suurimman osan vaatteistaan nykyisin miestenosastolta, hänelle ei ole ongelma lainata vaatteita Saralta. ”Jos ne sopii ja näyttää hyvältä, niin ihan sama. Prosessin alkupuolella mulla oli suurempi tarve korostaa sitä, että mä olen mies. En olisi ehkä silloin jakanut housuja Saran kanssa”, Mikael sanoo. saran Mukaan suurin muutos Mikaelissa on ollut henkinen. ”Mikael on nyt tasapainoinen, mutta olisitpa nähnyt sen ennen koko prosessia. Muistan, kuinka huonona Mikael oli. Se oli lähtenyt kaikista työpaikoistaan kesken pois, eikä opiskelustakaan tullut mitään. Jos miettii Mikaelia ennen ja nyt, herranjumala mikä muutos. Kuinka paljon ahdistusta ja masennusta ihmisestä voidaankaan ottaa pois”, Sara toteaa. ”Mun opintosuoritusotteessa näkyy se raja, milloin mä oon alkanut voida paremmin. Toisella puolella on pelkkiä kakkosia. Toisella puolella nelosia ja vitosia”, Mikael mainitsee. täLLä hetkeLLä Mikael tekee graduaan taidehistoriasta ja Sara omaansa journalistiikasta. Lisäksi Sara työskentelee viestintätieteiden laitoksen tutkimusprojektissa. Sara ja Mikael elävät normaalia nuoren avioparin elämää. Heidän läpikäymänsä vaiheet tuntuvat olleen suurempi asia muille ihmisille. ”Taustamme tietävät ihmiset olettavat, että meillä on ollut kauhean vaikeaa. Että meillä on ollut tosi rankka elämä. Me ollaan kärsitty ja selvitty yhdessä”, Mikael sanoo huvittuneena. ”Joo, tämä on sankaritarina! Me ollaan niin rohkeita. Voi, kuinka rakkaus kestää kaiken”, Sara toteaa ja jatkaa hymyillen: ”Ihmisillä on tarve nostaa meidät jalustalle. Toki sukupuolenkorjausprosessi on vaikuttanut meidän elämään. Yhtä lailla meihin kuitenkin vaikuttaa myös se, jos luento kestää kahdeksaan asti illalla. Ei meillä kummallakaan ole sukupuolen korjaamiseen liittyen mitään traumoja. Me ollaan onnellisia. Meillä on ihanan rauhallista. Me ei riidellä koskaan, eikä me olla mustasukkaisia.” ”Meillä on vaikeaa, koska me ollaan ylityöllistettyjä, väsyneitä ja stressaantuneita. Meillä ei ole vaikeaa siksi, koska mä olen mies”, Mikael päättää. Haastateltavien nimet on muutettu. Uutisraivaaja Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu Helsingin Sanomain Säätiö on media-alan merkittävä kehittäjä ja suoma laisen viestintä teollisuuden, erityisesti sanomalehden, tukija. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea korkeatasoista viestintään ja viestintä teollisuuteen liittyvää tutkimusta ja alan koulutusta. Päivälehden arkisto ja Päivälehden museo ovat osa Helsingin Sanomain Säätiötä. Hakuaika päättyy 17.1.2015. Lisätietoja ja haku lomake osoitteessa uutisraivaaja.fi Kilpailun tavoitteena on löytää tiedonvälitykseen ja journalismiin uusia toimintatapoja ja menestyviä liiketoimintamalleja. Kilpailun voittaja saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa, jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa. Meillä on vaikeaa, koska Me ollaan ylityöllistettyjä, väsyneitä ja stressaantuneita. Meillä ei ole vaikeaa siksi, koska Mä olen Mies.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 Nyt on sieniä. Menkää metsään. Raitisilmaja hyvinvointitakuu. Menot Syksyn lämpimin viikonloppu Radio HeaRin järjestämä Höstfest on jo useiden vuosien ajan kuulunut Jyväskylän syksyn kohokohtiin. Undie-festivaalin (sanoista “indie” ja “underground”) lavalle nousevat tänä vuonna Dagens Nyheterin mukaan maailman paras rockyhtye Circle, ruotsalainen tuottaja-laulaja-lauluntekijä Molly Nilsson, videotaidetta ja ambientia yhdistelevä belgialainen Dolphins Into The Future, TekstiTV 666 sekä Ville Leinonen. ”Circlen ja Leinosen saaminen Hösteille on ollut pitkäaikainen haaveeni, joka toteutuu vihdoin”, myhäilee Hear Ry:n puheenjohtaja Kyösti Ylikulju. Oheisohjelmistossa on videotaiteen ja performanssin lisäksi tänä vuonna luvassa Suomen ensi-ilta: dokumenttielokuva It’s Not Repetition, It’s Discipline kertoo post-punkin legendaarisimpiin kuuluvista vastarannan kiiskeistä, Mark E. Smithistä ja hänen The Fall -yhtyeestään. Höstfest-kävijöiden ja kriitikoiden kuvailuissa nousee säännönmukaisesti esiin kuvaus, josta jokainen festivaalijärjestäjä haaveilee: ”hyvän mielen juhla, lämmin tunnelma”. Kuinka ihmeessä tässä onnistutaan vuosi vuoden jälkeen? ”Kai se tulee siitä, että järjestämme tapahtumaa, jossa haluaisimme itse käydä ja otamme mukaan sellaiset tyypit, joiden kanssa on kiva viettää kyseinen viikonloppu.” Maailman parhaaksi livebändiksi äänestetyn Circlen saaminen Höstfestin esiintyjäkaartiin on ollut järjestäjien pitkäaikainen haave. 2.-5.10. PoPPaRi Blues live! -festivaali 2014 tuo sekä Memphisissä syntyneen laulaja-kitaristi Memphis Goldin että paljasjalkaisen chicagolaisen laulajakitaristi-harpisti Studebaker Johnin ensimmäistä kertaa Suomeen. Suomalaisnimistä kuullaan muun muassa Ismo Haavisto One-ManBandia. “Ohjelmistossa palataan juurille, syvään etelään ja Chicagoon”, kuvailee Blues Live! Ry:n puheenjohtaja Hessu Heinonen. 3.10. MusTa KYnnYs TanaKKaa boogieta ja räkäistä rock ’n’ rollia! Luvassa on äänekäs ja täysin epäsovinnainen iltama, kun Suomi-rockin kuriton kakara Räjäyttäjät ja Rock-yhtye täyttävät tilan kammottavalla energiallaan. Ei lapsille. 10.-11.10. iloKivi 2.10. KauPPaKadun KaPaKaT Rai Rai! Haalari niskaan ja känni päälle! Kauppakadun approbatur tuo suomalaisen vapun parhaat puolet keskelle kylmenevää syksyä. On aika juoda koko kuun opintotuki etukäteen ja polvistua nuolemaan Kuninkaan varpaista tihkuvaa suloista unohduksen nektaria. Übertohtoriksi pääsee, jos juo kuudessa tunnissa 17 (naiset) tai 19 (miehet) alkoholiannosta. KaMPus Kino petteRi KaLLiOMäKi aRvOSteLee iLOKiven tULevia näytöKSiä The Double RicHaRd aYoade, 2013 Ti 23.9. Klo 19.00 Dostojevskin Kaksoisolento-novellin filmatisointi haaskaa enimmän energiansa terrygilliamlaisen tulevaisuusdystopian maalailuun, eikä lopulta saa paljonkaan irti tarinan skitsofreenisista ulottuvuuksista. pop-mammutti Dannyn cameo-rooli ilahduttaa tai vähintään oudoksuttaa suomalaiskatsojia. Arvosana: 2/5 R&A: Metalhead RagnaR BRagason, 2013 Ti 30.9. Klo 21.00 tämän elokuvan perusteella islanti on Ruotsia absoluuttisempi holhousyhteiskunta, kun kirkonpolttokin niputetaan nuoren normaalien kasvukipujen joukkoon. Syrjäkylän yksinäisen heviteinitytön tarina ei vakuuta sen enempää realisminsa kuin yksioikoisen ihmiskuvauksensa puolesta. Arvosana: 2/5 The Grand Budapest Hotel Wes andeRson, 2014 Ti 7.10. Klo 19.00 Wes Andersonin tekeleet muistuttavat vuosi vuodelta vähemmän elokuvia ja enemmän hyperaktiivisia musiikkivideoita tai mainoksia. The Grand Budapest Hotel on ohjaajalle tyypillistä ällöpalettia ja ainakin nimien tasolla komeaa näyttelijäkaartia hyödyntävä, 1930-luvulle sijoittuva rikoskohellus. teoksen nerokkain oivallus on sen kuvitteellisen keskieurooppalaisen valtion nimi, johon tapahtumat sijoittuvat: Zubrowka, puolalaisen vodkan mukaan… Arvosana: 2/5 lisäKsi oHjelMisTossa: Ma 22.9. Klo 18.00 Kavi*: Melkein julkkis (Crowe) Ma 29.9. Klo 19.00 The Raid 2 – Berandal (evans) Ti 30.9. Klo 19.00 R&a: Me, Myself and Mum (Galliene) Ma 6.10. Klo 18.00 Kavi: poljettu tähti (Wolf) *KanSaLLinen aUdiOviSUaaLinen inStitUUtti, KS. LiSää S. 18 1.10. jYväsKYlän KauPunginTeaTTeRi Jyväskylä Sinfonian kanssa esiintyvän kitaristinero Marzi Nymanin suunnittelema konsertti rikkoo rajoja. Show sisältää musiikkia elokuvista, tvsarjoista, mainoksista sekä muun muassa Pac-Mantietokonepelistä. 3.10. RenTuKKa KoRTePoHjan – eipä vissiin! – päräyttävin tapahtuma Ghetto party palaa Rentukkaan vuoden tauon jälkeen. Lavan ottavat haltuun suomalaisen gangstaräpin kummisetä Petos, yhteiskuntakriittisestä ja salaliittoteorioita vilisevästä materiaalistaan tunnettu Jontti, toukokuussa toisen kokopitkänsä julkaissut OG Ikonen sekä “Jyväskylän oma Wutang Clan”, Korstoraatio. 2.10. alKaen, agoRa MoniTieTeinen ja kaikille avoin luentosarja DDR:n nousu ja rappio 1949-1989 käsittelee muun muassa opiskelua, huippu-urheilua, turvallisuusministeriön roolia, naisen asemaa sekä talouskehityksen vaiheita Itä-Saksassa. tekstit Menot-setä 25.-28.9. jYväsKYlän KauPunginTeaTTeRi, Kangas, HuoneTeaTTeRi Millainen on erilaisuuden kokemus neljän afrosuomalaisen taiteilijan näkökulmasta? Miten Beethoven liittyy aikamme mediatodellisuuteen? Kuinka surrealistinen muistojen ja unien maailma kohtaa karun teollisuusmiljöön? Mitä naiselta vaaditaan? Kuka vaatii? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtivat jo yhdeksättä kertaa järjestettävän tanssin aika -nykytanssifestivaalin esitykset. ”KesKitytään eneMMän HenKiseen Kuin taloudelliseen voitontavoitteluun.” Höstfestin järjestäjä Kyösti Ylikulju pohtii syitä festivaalin kuuluisaan “hyvään meininkiin”.
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 sotke illalla, syö aamulla AAmuruokAilijAn unelmA. Sekoita mitä tahansa yhteen, mössö valmistuu itsekseen. t uorepuuro on siitä oivallinen aamupala, että sen voi tehdä valmiiksi jo illalla: kaikki ainekset vain sekoitetaan yhteen, ja puuro valmistuu yön aikana jääkaapissa. Jos aika ei riitä aamulla syömiseen, voi puuron laittaa tekeytymään pakasterasiaan ja napata sen aamulla mukaan luennolle. Puuroon voi sekoittaa mitä tahansa, mitä kaapista sillä hetkellä sattuu löytämään. Näin syksyllä sekoitukseen on hyvä hyödyntää tuoreita tai kesällä pakastettuja marjoja. Jos haluaa panostaa puuroon enemmän, voi hakea kaupasta uusia raaka-aineita kokeiltaviksi. Tarkoitukseen sopivat hyvin kaikki superfoodit. Näistä esimerkkinä käyvät chian siemenet, joista on kohistu viime aikoina erityisen paljon. Chian siemenet sisältävät kaikkea hyvää ja tärkeää enemmän kuin mikään muu, niin z z 2zdlzmaustamatontazjogurttia z z 1zdlzkaurahiutaleita z z 1zrklzchianzsiemeniä z z 1zrklzhunajaa z z kourallinenzmustikoita SekoitA kAikki ainekset kulhossa yhteen. Laita puuro jääkaappiin tekeytymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Tarkkaile nesteen ja kiinteiden aineiden suhdetta, jos kokeilet eri ainesosia. Vähennä nesteen määrää tai lisää rakennetta etenkin, jos jätät chian siemenet pois. Maustamattoman jogurtin voi korvata esimerkiksi kookos-, mantelitai soijamaidolla, hiutaleet myslillä ja mustikat muilla tuoreilla tai kuivatuilla marjoilla, hedelmillä tai pähkinöillä. teksti ja kuva Petra Nykänen Kaisuzsalminenz&zannaznäveri jokA kuun 4. k aikenlaisten dieettiruokavalioiden sekamelskassa hehkutetaan aina välillä normaalia suomalaista kotiruokaa. Ilta-Sanomat kuvailee, kuinka suomalainen malli valmistautuu bikinikuvauksiin syömällä rehellistä kotiruokaa. Jopa vatsalihakset tulevat näkyviin. Iltalehdessä ihan tavallinen tallaaja Kinnulasta kertoo laihtuneensa huimat 58 kiloa kotiruoan avulla. Vuodesta toiseen suomalaisten suosikkikotiruokiin ovat kuuluneet muun muassa lihapullat, pihvit ja jauhelihakastike. Saarioisten äitienkin valmistama lihamakaronilaatikko on ollut top kympissä jo vuodesta 1985. Suosikkiruokamme vaikuttavat näiden gallupien valossa melko yksipuolisilta ja lihapainotteisilta. Olemme kaukana esimerkiksi terveelliseksi todetusta Välimeren ruokavaliosta. Mihin käsitys suomalaisen kotiruoan terveellisyydestä oikein perustuu? Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm vastaa. Hänen mielestään käsitys terveellisyydestä kuulostaa legendalta, jota mielikuva puhtaudesta ja lisäaineettomuudesta saattaa tukea. Fogelholm muistuttaa, että mikäli kotona käytetään esimerkiksi paljon voita ja suolaa, vaikkapa einesmakaronilaatikko saattaa hyvin olla itse tehtyä ruokaa terveellisempi vaihtoehto. Suomalaisen ruokavalion valtteja ovat täysjyvävilja, kasvikset, marjat, kala, ruis ja maito. Suomalaisista miehistä kuitenkin vain reilu kolmannes syö tuoreita kasviksia päivittäin, joten näiden kulmakivien hyödyntämisessä on petrattavaa. Perinteiset lihaja laatikkoruuat kuuluvat suomalaiseen ruokakulttuuriin. Pienillä teoilla ja valinnoilla voi vaikka sen makaronilaatikonkin viedä uudelle terveellisyystasolle. Tavallisen vehnämakaronin sijaan voi valita täysjyväviljaa, ja lautasella makaronimössö kaipaa viereensä kasviksia. Jos ihan terveysintoilijaksi haluaa ryhtyä, voi naudanlihan vaihtaa kalaan. Näin makaronilaatikosta saa melkein 10 prosenttia enemmän proteiineja ja saman verran vähemmän rasvaa. Kotona kokkaillessa kaikki valta on kokkaajalla. Perinteisten suomalaisten ruoka-aineiden fiksulla käytöllä on vaikea mennä metsään. Suvi Vainio ja Nadia Nieminen KirjoittajatzovatzterveysKasvatuKsenzopisKelijoita Terveellinen kotiruoka, legendaa vai totta? ainakin väitetään: vitamiineja ja antioksidantteja, terveellistä kasvirasvaa, proteiinia, kuituja. Pienikin määrä siemeniä riittää, sillä ne turpoavat nesteessä ja muuttuvat mielenkiintoiseksi hyytelömäiseksi aineeksi. Ruoanlaitto ei tästä helpommaksi mene:
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Se veleho tavu Uurasilta He. se on melekein ku yks tavu, josta sitten oottais että siitä versois sana tai vaikka joku viherkasvi. mutta ei. lyhyeks se jeä. he. tullee suusta, ku on tullakseen. ussein tulleekin. lipsahtaa ruokapöyässä, ku kurottelee piimäpurkkia tai leipevä. sitten toinen tarjovaa sitä ku samarialainen apua. sannoo takasin vaa että he. mikä helevetin “he”? Elä kysy. tai kysy voa, hölömömpiäki on kyselty. he on niinku “het”, vaa ei kuitenkaan. he on semmonen käen jatke. isä sitä hokkee joka välissä, eikä siitä tolkkua ota. semmosta keskustelua meillä käyvään, missä äet sannoo, että ku oot jalan vilijassa. isä sannoo siihen että he. joskus äityy ja sanoo “ka”. he. ka. het vissiin. toista se o mummun ja papan luona (välliin soppii sitte sanoa he). siellä on puhheet vähän pitemmät. jokunen vuos sitten jouluna kävin, ja oli taas yhellaista (tähän se he). justiinsa papalla, mummuhan se puhhuu kirijakielellä. lausu runoja pienenä, semmosta oppi. pappa osotti joulukuusta ja sano “kato ku o veleho kynttel”. siinä myö sitten katottiin. velehosta puhu, mutta ei siinä mittään tylypahka-leimaa näkyny. väriä kyllä piisas, ja vilikkukin vielä. pappa sitten jatko juttusiaan: “ota kotmaisia omenia.” no otetaan vaikka niitä (he), selevästä ku ei tuu mittää. olikohan se sitten setä... joo kyllä vaan, tämmöstäkin näillä runonhakureissuilla oon saanu seleville. joku kartoittaja oli setämiehelle soittanu ja kysyny jotain paikannimistä. setä vastas, että se o lehthoasiammäk (he). Ymmärtäisitkö? minä en ainakaa, eikä muuten kartoittajakaa. lehthoasiammäk. selevishän se sitten: hukassa ollu nimi oli “lehtihaasianmäki”. Välillä sitä ajattellee, että sitä puhhuu melekein ku oikea ihmine. sitten kun tuonne lähtee sukulaisten luona käymään ulkomailla uuraisilla, niin äkkiä sitä hoksaa, että vuosisatojen ristisiitos on työnsä tehny. perheen parissa alkaa heti höpöttää iha hulluja. jos ees alkuun pääsee. riittää, kun sannoo vaa että he. Paavo Kässi TAAS MAISTUU OPISKELU KING HANNIKAISENKATU 24 Tervetuloa verenluovutukseen: Jyväskylän veripalvelutoimisto, Kalevankatu 8, ma, ti, to 12–18, ke, pe 11–16 Tule tutustumaan verenluovutukseen, saat haalarimerkin! Sinä voit pelastaa elämän. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. 0800 5801.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 ”Ä lkää kysykö kuka minä olen tai pyytäkö minua pysymään samana.” Michel Foucault itse ei varmaankaan olisi kovin ilahtunut siitä elämäkertojen määrästä, joka hänen kuolemansa jälkeen on kirjoitettu. Tämä teksti on siis omanlaistaan väkivaltaa Foucault’a ja hänen ajatuksiaan kohtaan. Näin mielenkiintoinen elämäntarina ansaitsee kuitenkin tulla kerrotuksi. “Hän kulki koko elämänsä hulluuden rajamailla.” Näin Foucault’n opiskelutoveri Pariisin École normale supérieurista luonnehti filosofia. FilosoFi. Panopticon, teoria vallasta ja tiedosta, itsetekniikat, genealogia: Michel Foucault’n nimi singahtelee esiin vähän kaikkialla humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa. Mikä tyyppi tämä oikein on? hulluuden rajamailla teksti Annimaria Valli kuva Anna Näveri Foucault syntyi 1926 Ranskan Poitiersissa varakkaaseen perheeseen. Hän muutti Pariisiin toisen maailmansodan jälkeen, ja hänet hyväksyttiin arvostettuun École normale supérieur -korkeakouluun vuonna 1946. Jo opiskeluaikana kidutuksen, silpomisen ja itsemurhan teemat kiehtoivat Foucault’a. Hänen kerrotaan viillelleen itseään ja kerran jopa seuranneen opiskelutoveriaan tikari kädessä. Silloisen yhteiskunnan asenteet tekivät homoseksuaalin Foucault’n olon tukalaksi. Maailmansotien jälkeisessä Pariisissa homot hakivat seuraa lähinnä kaupungin puistojen salaisilta kohtaamispaikoilta. Silloin tällöin
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 Kerrontaa kissojen näkökulmasta Tõnu õnnepalu: Mandala (BasaM Books) Mandala on hämmentävän rehellinen ja tarkkanäköinen kuvaus kolmen kissasukupolven elämästä Viron maaseudulla. Välillä käsitellään myös ihmisiä, joiden kanssa kissat ovat tekemisissä. Parhaimmillaan teos vangitsee olemisen tunnun tavalla, joka tuo mieleen elokuvaohjaaja Andrei Tarkovskin Peilin. Silti teos on olemuksellisesti juuri kirjallisuutta, sen kerronta ei perustu elokuvalliseen dramaturgiaan vaan romaanin keinoihin. Yksi osoitus tästä on se, että kirjan kerronta tapahtuu välillä kissan ja välillä ihmisen näkökulmasta. Silti kissoja ei yritetä inhimillistää tai välineellistää teoksessa. Tällaisen kerronnan toteuttaminen uskottavasti olisi vaikeaa muissa taiteenlajeissa kuin romaanissa. Riikka Ala-Hakula Valoa ja uhmaa Juhani ahvenJärvi: ilMakuva osuu Joka oksaan (Teos) Juhani Ahvenjärven runot teoksessa Ilmakuva osuu joka oksaan ovat pieniä, parisäkeittäin rakentuvia muistikuvia luonnosta ja valosta. Ahvenjärven ilmaisut ovat staattisia: ilmaisu on niukkaa, samoin tehokeinot. Paikoittainen rytmin voimistuminen ja ajoittaiset loppusoinnut tuovat runoihin vaihtelua, mutta ongelmana on se, ettei runoissa oikein ole mihin tarttua. Kolme runoa valosta -nimisen osaston runot tuovat hivenen värittömään kokonaisuuteen kaivattua uhmaa. Jo sen avaussäkeiden (“Syön Toscanan kanaa / ja ajattelen kuolemaa”) julma passiivisaggressiivinen tenho pelastaa kokoelman olemasta taas uusi lisä toinen toistaan tyhjänpäiväisempien, pittoreskien luontorunojen joukkoon. Paavo Kässi Kuolemaa vaille valmis TuoMas kyrö: ilosia aikoJa, MielensäpahoiTTaJa (Wsoy) Mielensäpahoittaja on päättänyt panna elämänsä pakettiin. Hautajaisten suunnittelua ei kannata jättää muiden vastuulle, ettei karjalanpaisti unohdu tarjoilupöydästä. Samalla voi hoitaa kuntoon testamentin ja hautapuun. Tuoman Kyrön uusin teos on rakenteeltaan aiempia Mielensäpahoittaja-kirjoja yhtenäisempi. Sarjan mahdollisesti päättävä opus ei koostu yksittäisistä ajatelmista, vaan juoni soljuu eteenpäin. Hieman muutoksia on tapahtunut myös Mielensäpahoittajassa. Vanhan äijän rosoisuus on hieman tasoittunut, eikä hän enää suhtaudu kaikkiin lättähattuihinkaan epäilevästi. Mielensäpahoittaja uppoutuu jopa sylitelevision lumoihin. Laura Kuivalahti Vahvoja naisia nadifa MohaMed: kadoTeTTuJen hedelMäTarha (aTena) On vuosi 1987 ja Somalian diktatuuri on kaatumaisillaan. Kaksi naista ja orpotyttö yrittävät tahoillaan selviytyä sielua raastavista koettelemuksista aivan yksin. Nadifa Mohamed on onnistunut tallentamaan fiktiiviseen romaaniinsa palasia Somalian historiasta sen kauheuksia tuomitsematta tai alleviivaamatta. Kolmen naisen henkilökohtaiset taistelut kansakunnan sekasorron keskellä kertovat toivosta ja vahvasta selviytymistahdosta. Jos pidit Khaled Hosseinin teoksesta Tuhat loistavaa aurinkoa, kannattaa tarttua myös tähän opukseen. Laura Kuivalahti Rosoinen alkupala faarao & kakspäinen narTTu: s/T 7” (karkia MisTika records) Jyrockissa 2013 viihdyttänyt Faarao Pirttikangas on lyönyt viisaudesta virttyneen päänsä yhteen Pekko Käpin ja Juhana Nyrhisen kanssa, muodostaen Faarao & Kakspäinen narttu -trion. Luvassa on käsillä olevan seiskan lisäksi täyspitkä, joten kolmen kappaleen EP toiminee esimakusteluna. Seitsentuumainen on äänimaailmaltaan jostain Tuomari Nurmion Judge Bone -alteregon ja suomalaisten lofi-rock-kasettijulkaisujen väliltä. Kitarat rouhivat miellyttävän kulmikkaasti pehmeästi säröilevien vokaaliosuuksien taustalla, joskin välillä osien annetaan sulavasti vaihtua. Ylituottaminen on tästä julkaisusta kaukana. Perkussiiviset elementit rajoittuvat apuolella tasaisesti polkevaan töminään. Siwan kassit -kappale soljuukin tällä minimalismilla mukavasti, mutta Jumisen raitti olisi kaivannut enemmän kolinaa. Apuolen perkussiivisempi ote myös alleviivaisi paremmin seiskan kohokohdan, Bpuolen Oi kuolema -kappaleen vapisevan herkkää tunnelmaa. Ville Tikka Foucault’n öiset retket näille tapaamispaikoille päättyivät sairaalloisiin syyllisyyskohtauksiin ja itsensä vahingoittamiseen asuntolassa. Elinaikanaan hän yritti itsemurhaa lukuisia kertoja. “Minun oli vaikea kestää joitakin ranskalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin piirteitä.” Levottomana luonteena Foucault aloitti matkalaukkuelämän. Valmistuttuaan maisteriksi hän muun muassa otti vastaan ranskalaisen kulttuurin lähettilään tehtävän Uppsalassa. Foucault uskoi Ruotsiin lähdön merkitsevän siirtymistä vapaaehtoisessa maanpaossa elämiseen. Hänen samaan aikaan työstämänsä väitöskirja oli kuitenkin liian kokeileva ruotsalaiseen makuun, ja muutaman mutkan kautta filosofi palasi Pariisiin. Väitöskirja hulluuden historiasta hyväksyttiin Ranskassa vuonna 1960. Vuoden 1968 opiskelijaliikehdinnän jälkimainingeissa Foucault’sta tuli äärivasemmistolainen aktivisti. Poliittinen herääminen johti 70-luvun kuluessa lukuisiin kannanottoihin ja julistuksiin, joita on luonnehdittu jopa militanteiksi. “Niin kauan kuin miesten välistä avioliittoa ei sallita, ei voida puhua sivilisaatiosta.” Foucault’n akateemista uraa leimaa intohimo tutkia sellaisia ihmiselämän alueita, jotka ylittävät keskiluokkaisen arkikokemuksen: huumeet, seksuaalisuus, hulluus, rikollisuus, vankilat ja rangaistukset. Hän tarttui kysymykseen, jonka moderni filosofia vaikutti 1900-luvun puolivälissä hylänneen: mitä ihmisenä oleminen tarkoittaa? Vuonna 1970 Foucault nimitettiin Collège de Franceen ajattelun järjestelmien historian professoriksi. Arvostettu oppituoli oli filosofin uran huolella valmisteltu kohokohta, ja sai Foucault’n jäämään Pariisiin lopullisesti. Collége de Francen professoreilla ei ollut varsinaisia opiskelijoita, vain velvollisuus pitää avoimia luentoja. Näitä luentoja tuli kuuntelemaan satoja ihmisiä, ja ne välitettiin suuren suosion vuoksi keskusradion kautta useisiin luentosaleihin. Opiskeluaikojen yksinäisestä, sulkeutuneesta ja ahdistuneesta Foucault’sta vapautui uran edetessä keikariksi luonnehdittu julkkis. 1970ja 80-luvuilla antamissaan haastatteluissa hän puhui varsin avoimesti myös homoseksuaalisuudestaan. ”Onko mitään ihanampaa kuin kuolla sen vuoksi, että pojat ovat rakastaneet sinua?” Professuuri ei tyrehdyttänyt Foucault’n kiinnostusta matkusteluun. Hän tutustui zen-meditaatioon Japanissa, seurasi Iranin vallankumousta vuonna 1978 ja osallistui Puolan solidaarisuus-liikkeen tukemiseen vuonna 1982. Hän vietti pitkiä aikoja Yhdysvalloissa luennoiden useissa eri yliopistoissa. Yhdysvalloissa hän myös kohtasi homoseksuaalisuuden avoimena elämäntapana. Foucault’n kerrotaan sanoneen: ”Pidän San Franciscossa erityisesti siitä, että siellä on paljon homoja, ja minä olen homoseksuaali.” Foucault jopa suunnitteli muuttoa Kaliforniaan. Amerikassa vietetty aika auttoi filosofia myös löytämään huumeiden ja sadomasokismin nautinnot. “Michel Foucault on kuollut.” Haaveiden aurinkoisessa Kaliforniassa oli kuitenkin myös tummat varjonsa. HI-virus oli alkanut levitä, mutta aidsin taudinkuvaa ei vielä tunnettu kovin hyvin. Foucault valitteli pitkään pahaa flunssaa. Kesäkuussa 1984 hän joutui sairaalahoitoon, ja 25. heinäkuuta 1984 hän menehtyi Salpetriéren sairaalassa, jonka toimintamuotoja ja kehitystä hän oli vuosia aiemmin tarkastellut väitöskirjassaan. Foucault’n kuolema oli pääuutinen Ranskan lehdistössä useiden päivien ajan. Joukkoon mahtui myös Libération-lehden nimetön artikkeli, jossa kiistettiin ”huhu”, että Foucault olisi kuollut aidsiin. Jälkikäteen tätä kummallista tiedonantoa on paheksuttu laajasti, mutta 80-luvun alussa aids oli vielä tuntematon ja myyttinen tauti. Puhuttiin rutosta ja homosyövästä. Foucault luultavasti itse tiesi sairastavansa aidsia, mutta halusi suojella ystäviään järkytykseltä puhumalla väsymyksestä ja flunssasta. Kyseenalaistamisen ja satiirin mestari kuoli instituutiossa, jota oli tutkinut väitöskirjassaan. Hautaan hänet saatteli satapäisen saattoväen lisäksi kunnon mediakohu. Foucault’n kuolema oli pääuutinen Ranskan lehdistössä useiden päivien ajan. jo opiskeluaikana kidutuksen, silpomisen ja itsemuRhan teemat kiehtoivat Foucault’a. ameRikassa vietetty aika auttoi FilosoFia löytämään huumeiden ja sadomasokismin nautinnot.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 Ylioppilaskunta 18 Ma 6.10. Kesäkurpitsakeitto* Mantelikala* Lindströminpihvi Ti 7.10. Aurajuusto-punajuurikiusaus Rapeat seileikkeet* Barbequekalkkunakastike* Ke 8.10. Pintopapupata* Oopperakellarin silakat Curry-porsaspata* To 9.10. Bataatti-papupihvit* Tonnikalatortillat* Jauhelihakebakot Pe 10.10. Kasviskastike, spagetti* Jauhelihakastike, spagetti* Pyttipannu Ma 29.9. Papupata* Broilerijuustokebakot Päivän kala* Ti 30.9. Soijastroganoff* Kasvismakaronilaatikko* Makaronilaatikko* Nakkikastike Ke 1.10. Kikherne-kasviscurry* Kalamurekepihvi Appelsiini-porsaskastike* Gulassikeitto To 2.10. Bataattisosekeitto* Merellinen lasagne* Broilerileike Pe 3.10. Tomaatti-sipulipiirakka* Siika-porkkanakroketit Burgundin lihapata* Ma 22.9. Juurespata* Broileripastapaistos* Jauhelihapihvi, kermapippurikastike Ti 23.9. Porkkanaohukaiset* Kasvisjuustokeitto* Paistetut muikut Karjalanpaisti* Ke 24.9 Mausteinen linssi-juurespata* Kalakeitto* Kebabkiusaus Makkarakastike Kaalikääryleet To 25.9 Kasvishernekeitto, pannari* Hernekeitto, pannari Kalaa sitruunakastikkeessa* Pe 26.9. Punajuurikroketit Broileririsotto* Jauhemaksapihvit* iloKiven ruoKalisTa 22.9.–10.10 vKo 41 vKo 40 K ansallisen audiovisuaalisen instituutin eli entisen Suomen elokuva-arkiston sarja siirtyy syyskaudella Kampus Kinoon. Näin yksitoista vuotta ammattikorkeakoulun tiloissa jatkunut kituutus teknisten ongelmien ja korkeiden vuokrien paineessa saadaan päätökseen. Valitettavasti näytösten lukumäärä tippuu samalla seitsemään, sillä Kinon salilla on käyttäjiä enemmän kuin tarpeeksi. Syyssarjan avaa Cameron Crowen Melkein julkkis (2000, esitetään 22.9.). Kulttielokuvan asemaan kohonneen rock-nostalgisoinnin muistettavimmassa sivuosassa nähdään helmikuussa menehtynyt Philip Seymour Hoffman, joka tulkitsee eksentristä musiikkitoimittajaa Lester Bangsiä. Rokkaavan alun jälkeen siirrytään Bulgariaan. Itäsaksalaisen Konrad Wolfin ohjaama Poljettu tähti (1959, esitys 6.10.) on poikkeuksellisen herkkä holokaustikuvaus, kertomus keskitysleirille siirtoa odottavan kreikkalaisvangin ja saksalaisvartijan romanssista. Tätä seuraava Pukin sarvi (1972, esitys 20.10.) on 1600-luvulle sijoittuva eeppinen kostodraama, josta tuli kolmen miljoonan katsojan voimin Bulgarian historian jättimäisin yleisömenestys. Pukin sarven alkukuvana esitettävä, Erkki Karun ohjaama lyhyt mykkäfarssi Ylioppilas Pöllövaaran kihlaus (1920) juhlistaa arkistosarjan siirtymistä akateemiseen miljööseen. KirPeiMMin ajankohtainen elokuvakaksikko kumpuaa suoraan Ukrainan ja Venäjän yhteisen historian kipupisteistä. Ohjaajana molemmissa teoksissa on Ukrainan merkittävin elokuvantekijä Aleksandr Dovzhenko, jonka luovat vuodet osuivat yksiin Stalinin rajuimpien ylilyöntien kanssa. Rohkean kokeellinen äänielokuva Ivan (1932, esitys 3.11.) kuvaa padon rakentamista Dneprille. Punaisen lipun alla (1939, esitys 17.11.) on yksi kaikkien aikojen sotaelokuvista. Se alkaa kuuluisalla otoksella räjähtävästä auringonkukasta ja on muotokuva Neuvosto-Venäjän sisällissodan aikaisesta punajohtajasta Nikolai Štšorsista, Ukrainan omasta Tšapajevista. Bond-ohjaaja Lewis Gilbertin Kapinalliset merellä (1962, esitys 1.12.) on esimerkki ajalta, jolloin laivat olivat puuta ja action rautaa – ainakin valkokankailla. Sarjan päättää katastrofiklassikko Liekehtivä torni (1974, esitys 15.12.). Pyrotehosteiden ja mässäilevien kuolinkohtausten korkeaveisu on ikimuistoisen korni monumentti vanhan ja uuden Hollywoodin leikkauspisteestä. Arkistosarjan elokuvat esitetään Kampus Kinossa joka toinen maanantai klo 18.00. Kaikki elokuvat ajetaan 35mm:n filmikopioina. elokuva-arkisto muuttaa seminaarinmäelle näyTöKseT. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvasarja siirtyy ammattikorkeakoulun tiloista Ilokiveen. Esittelemme tulevaa ohjelmistoa. teksti Petteri Kalliomäki kuva KAVI:n arkisto vKo 39 Taisteluun Neuvosto-Ukrainan puolesta! Dovzhenkon ”Punaisen lipun alla” (1939) valottaa Ukrainan historian kipupisteitä.
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2014 tietokirjailija. Tuomas Mustikaiselta ilmestyi elokuun lopussa kirja Kielletty kansa – elämää palestiinalaisalueilla. Syksyn ykkösjuttu on saada maisterin paperit ulos Jyväskylän yliopistosta. A lun perin olen kotoisin Lappeenrannasta. Opiskelin ensin Turussa ammattikorkeakoulututkinnon journalistiikasta. Päädyin tänne Jyväskylään vuonna 2011 journalistiikan maisteriohjelmaan, mutta en itse asiassa ole vielä valmistunut. Vähän tämmöinen klassinen yliopisto-dropout siis. Gradusta puuttuu ehkä viisi sivua ja tänä syksynä olisi tarkoitus tehdä se loppuun. Se on nyt asialistalla melkein numero yksi. Toimittajan opinnoista on totta kai työssä hyötyä, mutta paljon riippuu siitä, miten itse niitä hyödyntää ja kuinka tutkinnon rakentaa. Jälkeenpäin olen miettinyt, miksen lukenut vaikka kehitysmaatutkimusta tai Lähi-idän tutkimusta. Kaikki kuitenkin lähtee omasta motivaatiosta, ja lopulta olen oppinut tarvittavan vähän kantapäänkin kautta. Journalistiikan opiskelu on hyvä keino päästä alan töihin. Toisaalta uskon siihen, että on erilaisia väyliä. Myös kokeilemalla oppii. Matkustin Lähi-itään ensimmäisen kerran lokakuussa 2009. Ensin työskentelin mediakasvattajana Betlehemin yliopistossa Länsirannalla. Sillä reissulla oli jälkikäteen ajateltuna iso merkitys. Tuskin tuota kirjaa olisi muuten syntynyt, vaikka en vielä silloin todellakaan miettinyt minkään kirjan tekemistä. Kun kontakteja oli ehtinyt tulla paljon, tuntui luontevalta lähteä sinne toimittajana tekemään juttuja. Joulukuussa 2012 olin Lähi-idässä juttumatkalla vajaan kuukauden. Loppiaisen tienoilla näin kaveria Vakiopaineessa ja valittelin kaljapäissäni, miten Israelin ja palestiinalaisten välisestä konfliktista ei ole kirjoitettu mitään riittävän kerronnallista tietokirjaa, joka oikeasti avaisi tilannetta ihmisille. Kaveri sitten sanoi että “tee ite, sillähän se ratkeaa”. Se jäi jotenkin päähän. Joitakin kuukausia meni, kun ideoin, kirjoittelin ja luin materiaalia. Pikkuhiljaa suunnitelma alkoi muotoutua. Lähetin ehkä viidelle kustantajalle näytetekstiä. Kustannussopimuksen saaminen kävi aika nopeasti. Ajatus siitä, että kirja syntyy aina punaviinin ja kynttilöiden kanssa ei ainakaan omalla kohdallani pitänyt paikkaansa. Kirjan tekeminen oli hyvin epäromanttista. Tein työhuoneella välillä aika pitkiäkin päiviä. Tosi kovaa duunia se oli. olen käynyt Israelissa ja palestiinalaisalueilla yhteensä seitsemän kertaa. Viimeksi olin Gazassa vielä heinäkuussa, kun Israelin sotaoperaatio oli jo alkanut. Tilanne oli kaoottinen, ilmaiskuja oli koko ajan. Eihän se turvallista tietenkään ollut, mutta onneksi apuna oli paikallinen fikseri. Vaikka olisi kuinka perehtynyt aiheeseen, on tilannetta hirveän vaikeaa hahmottaa ja päästä tavallaan uutiskuvien taakse. Sotilaiden läsnäolo, tarkastuspisteet, muurit, siirtokunnat ja kaikki tarinat, joita ihmisillä on kerrottavana, kollektiivisen trauman kerrostuma... Siitä tämä kirja yrittää kertoa. Palestiinalaisalueilla tapahtuu koko ajan sotilasoperaatioiden välissäkin. Ei se ole mitään rauhan aikaa, pikemminkin se on nyrjähtänyttä rauhan aikaa. Ihmiset eivät edes tiedä, mikä on normaalia ja mikä ei. Vaikkei koko ajan tapahtuisikaan, niin pinnan alla kytee. Sotaoperaatiot ovat valitettavia, mutta ainakin ihmiset havahtuvat hetkeksi miettimään, että miten tällaista voi tapahtua. Rauhaan on monta eri vaihetta. On ehkä turha puhua mistään valtiomalleista. Kaikilla osapuolilla pitäisi olla aito tahto neuvotella rauhasta. Noin helposti se ei tietysti tapahtuisi, vaan vaadittaisiin myös kansainvälisen yhteisön väliintuloa ja pakotteita kummallekin osapuolelle. Länsirannan siirtokunnat, muuri ja Gazan saarto tulisi purkaa. Yksi olennainen asia on tutkia Israelin ja myös Hamasin tekemät sotarikokset. Tällä hetkellä kumpikin pääsee sotarikoksista kuin koira veräjästä. Alun perin ajattelin, että hautaisin tämän aiheen hetkeksi. Varmasti palaan vielä jossain vaiheessa alueelle, mutta milloin, sitä en tiedä. Viimeisin reissu sinne herätti sellaisen ajatuksen, että tekisin seuraavaksi historiallisen romaanin tästä aiheesta. Aika suuruudenhullu ajatus, mutta yritän saada sen kasaan. Se olisi jonkintyyppinen tilinpäätös. Mutta on paljon muitakin asioita, eikä ne kaikki liity aina Lähi-itään. En halua olla se tyyppi, joka kirjoittaa vain Palestiinasta ja Israelista. teksti Irina Herneaho kuva Perttu Puranen gAzAn kAuhuistA grAdun kimppuun
Jyväskylän Forum 4. krs., Kauppakatu 20 • www.martina.fi www.rax.fi Rax Forum Jyväskylä Italialaisia makuja rennolla otteella Ilo isosta buffet-pöydästä! 13,90 Hinta kanta-asiakaskortilla, ilman korttia 15,50 Martinan lasagne Yli 30 eri vaihtoehtoa. Herkuttele kevyesti salaatilla ja keitolla tai hemmottele itseäsi pizzalla ja lasagnella. RAX Buffetissa syöt eri lailla vaikka joka päivä, mielitekojesi mukaan. -10% buffetin normaalihinnasta ja jälkkäribuffetista Opiskelijakortilla MARZI NYMAN SHOW Ke 1.10. klo 19 Jyväskylän teatteritalo Janne Nisonen, kapellimestari | Marzi Nyman, kitara | Arttu Takalo, lyömäsoittimet 26/24/12 € 24/22/10 € n Jyväskylän kaupunginteatteri 014 266 0110 n Sokos Info 010 767 3630 n R-kioskit, tapahtumanumero 106352 n Lippupiste puh. 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm) joka päivä klo 7–22, www.lippu.fi www.jyvaskylasinfonia.fi DIANDRA Pe 26.9. klo 19 Paviljonki Jarkko Kiiski, kapellimestari Diandra 35/32/12 € Liput opiskelijoille 12 €