Keveimmät ja Kivisimmät opintopisteet Opaskartta uudelle jyväskyläläiselle Opiskelijaelämää Sambiassa Vatsantäytettä vieraslaumalle 10 vastausta vuoKralla asujalle Vietnamista voileipään Kimmo Suomi näki opiskelija-aktivismin kuukahduksen kasarilla. Elpyikö se koskaan? swallow the sun palaa lutaKKoon Jyväskylän ylioppilaslehti 2. –22. syysKuuta 2013 53. vuosikerta 7
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 T ervetuloa Jyväskylään! Teitä on odotettu. Tyhjällä kampuksella nököttäneen sydän väräjää lämpöisesti, kun ensimmäiset fuksit kiertävät yliopistoa tavaamassa rakennusten kirjaimia. Näin kerran vuodessa isät ja äidit pelmahtavat opiskelija-asuntojen käytäville ja kymmenen vuoden töhnä uunin takana saa kyytiä. Vielä hetken joku luulee, että DDR liittyy jotenkin Saksaan. Kaikki etsivät opiskelijakortteja ja tarroja ja kalentereita, onnea siihen tänä vuonna, aina ei ole helppoa. Mutta eksykää matkalla tännekin, toimituksen ovet ovat avoinna ja joskus täältä saa myös kahvia. Suunta on oikea kun kuulette tuskaista manailua ja tulostimen hätääntynyttä rouskutusta. Seura kelpaa aina, mutta erityisesti hiljaisen elokuun jälkeen. Tällä lehdellä polkaisemme osaltamme käyntiin uuden lukuvuoden. Nyt kun kaikilla on vielä mieli opiskeluintoa tulvillaan, Jylkkäri todistaa laajalla kyselyllä, että opiskelu voi olla myös helppoa ja tehokasta! Listasimme avuksenne kursseja, joiden pitäisi puskea vaivattomasti numeroita opintorekisteriotteeseen. Jylkkärin kysely ei toki ole suoraviivainen todistus eri kurssien todellisesta vaativuudesta tai laadusta. Sen lopputulema on vastaajien opiskelualojen, henkilökohtaisen motivaation, taipumusten ja sattumien summa. Kuitenkin on fakta, että opiskelijoiden keskuudessa tietyt kurssit tunnetaan opintopisteautoLäksy nro 1: opintopisteautomaatit maatteina. Täällä toimituksellakin kyselyn tulokset arvattiin jo etukäteen. Uuden opiskelijan kannattaa sisäistää tärkeä läksy jo ennen kurssien alkamista: Korpissa näkyvät opintopisteet saattavat kertoa jostain ihan muusta kuin kurssien todellisesta työmäärästä. SaTTumanvaraiSeSSa opinTopiSTeiden jaossa on kaksi suurta ongelmaa. Ensinnäkin helpoksi koetut opitopisteet kertovat usein ongelmista opetuksen laadussa. Tehtaillaanko meillä yliopistolle rahaa tuovia maistereita piittaamatta siitä, paljonko opiskelijalle jää käteen kursseista? Toisekseen erot opintopisteiden vaatimissa työmäärissä vääristävät kuvaa siitä, millä tahdilla opintoja voi suorittaa. Kun opintoaikoja pyritään nopeuttamaan ja opintotuen saamiseksi vaadittavia opintopistemääriä nostetaan, yliopistolla ei ole oikeutta heittää kursseista saatavia opintopisteitä nopalla. Kärsijöitä ovat aina opiskelijat: Osa kahmii pisteitä mutta oppii vähän, toiset hikoilevat vaativien kurssien kanssa epätietoisina siitä, riittääkö tehty työ opintotukeen. Seuraavan aukeaman jutun soisi siis kiinnostavan paitsi opiskelijoita, myös opettajia. Opintopisteet täytyy asettaa vastaamaan kurssien edellyttämiä työmääriä. Ja pitäisihän sen nyt olla vähän noloa, jos oma kurssi kiinnostaa opiskelijoita lähinnä siksi, ettei siellä tarvitse tehdä mitään. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi Seura kelpaa aina, mutta erityiSeSti hiljaiSen elokuun jälkeen.
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 3.9. seuraava avusTaJapaleveri Kartalla Tervehdys, uusi opiskelija! Syksyn ensimmäiseen numeroon teimme selviytymiskartan uudelle jyväskyläläiselle. Leikkaa vaikka talteen! Sivun alareunasta löydät myös Jylkkärin toimituksen yhteystiedot, ota rohkeasti yhteyttä juttuideoista tai piipahda avustajapalaveriin. pankkiauTomaaTTi lähin alko. Sokoksen alakerrassa keskustassa. Seppälässä on kaksi ja Keljossa yksi. Kortepohjassa ei yhtäkään. mikä kompassi? Se on tämä tässä, Kauppakadun ja Asemakadun risteys. renTukka, lillukka. Pilputta... ääh, mitä niitä nyt on. Ihan sama, täällä ne ovat kaikki, Kortepohjassa. FuksiaiseT Tulossa. Eikä mitään päällepantavaa! Kierrätyskeskus Ekocenteristä voi tehdä löytöjä halvalla. pyöränkorJausTa poropeukaloille. Uusiotuote Ry:n polkupyöräverstaalla saat kulkupelisi kuntoon edullisesti, tai tarvittaessa vaikka uuden mummomankelin alle. opiskeliJapalveluT. Täällä joudut asioimaan ennemmin tai myöhemmin, halusit tai et. Viimeistään seitsemättä tarraa opiskelijakorttiin hakiessa alkaa hävettää. Ja jos joku vanha pieru pyörii T-rakennuksen edessä avuttomana, ole hyvä ja ohjaa Mattilanniemeen Agoralle. Jylkkärin ToimiTus: Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Suvi-Tuulia Nykänen toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Siviilipalvelusmies: Tatu Onkalo sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Tatu Onkalo Painos: 7000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 sossun luukku. Hannikaisenkatu 37:n sosiaaliasema palvelee myös opiskelijoita. paikallisliikenTeen Terminaali. Jyväskylän ns. paikallisbussiliikenne kulkee Vapaudenkadulta. ”SIellä Se vaaN ajelee hIPSTerI-jOPOlla haNgOSSa vaIKKa PITäISI heNKIlöKOhTaISeSTI huOlehTIa leNTOlIIKeNTeeN TOIMIvuudeSTa!” Paavo Arhinmäki Facebookissa Heidi Hautalalle.
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 Samat pisteet, suurempi työ PiSteet. Listasimme vaivattomimmat ja työläimmät kurssit, jotta me kaikki valmistuisimme joskus. teksti Mika-Matti Tasikinen ja Niko Vartiainen kuva Tatu Onkalo e i ole opiskelijan rooli kadehdittava aikoina, kun työuria halutaan pidentää joka välistä ja sieltä, missä välejä ei olekaan. Kampuksen valtamediana koimme velvollisuudeksemme kertoa, miten maisterin diplomin keplottelee stressittä ja nopeasti. Jylkkäri kuulosteli 215 opiskelijan tuntoja siitä, mistä kursseista he ovat lunastaneet helpoimmat opintopisteensä opintorekisterissä näkyvään saldoon nähden. Vastaavasti oli selvitettävä, mitkä kursseista ovat olleet kohtuuttoman työläitä. KePeimmän KurSSin tittelin sai 38 maininnalla kahdeksan opintopisteen möhkäle, Kansantaloustieteen peruskurssi, joka syksyllä muuttuu Taloustieteen peruskurssiksi. Sen kyselyssä maininneista yksi oli kolmatta vuottaan sosiaalityötä opiskeleva Marjukka Huttunen. Kurssin ansiot ovat kiistattomat. ”Kurssilla ei ole läsnäolopakkoa, ja sen läpäisemiseen tarvitaan ainoastaan monistenivaska, jonka silmäilyllä pääsee läpi monivalintatentistä. Ja tarjolla on valtaisa opintopistemäärä”, Huttunen summaa. Kahdeksan pisteen kurssin kuuluisi vastata 216 työskentelytuntia. Moni kehuu läpäisseensä kansantaloustieteen peruskurssin tentin arvaamalla ja maalaisjärjellä, vääristä vastauksista kun ei vähennetä pisteitä. KanSantalouStieteen peruskurssi mässäilee kyselyssä ilmenneillä ”helppouden elementeillä”. Läsnäolovelvollisuuden puuttuminen ja monivalintatentti ovat vastaajien mielestä avaimia vaivattomaan kurssiin. Lisäksi kurssit, joilla verestellään aiemmin opittua, koettiin helpoiksi. ”Ilmeisesti valitettavan suuri osa opiskelijoista on kiinnostuneempia kurssien läpäisemisestä kuin tosiasiallisesta oppimisesta”, kauppakorkeakoulun opintoasiainpäällikkö Tapani Ruokolainen harmittelee. Hän arvelee, että mikäli opiskelijaa motivoivat oppimisen sijasta opintopisteet, löytyy helppoja kursseja kaikista aineista. ”Syvempi oppiminen on kuitenkin välttämätön edellytys aineopintotasolla menestymiseksi.” Kenties hieman yllättäen viiden vaivattomimman kurssin kärkeä hallitsivat kauppakorkeakoulun lisäksi myös muut niin sanotut kovat tieteet. Mukaan mahtuu niin tilastotieteen kursseja kuin matematiikkaa. Helppoudestaan pitävät tiukasti kiinni myös verkkokurssit ja opinnot, jotka voi suorittaa kirjatenttinä. VaatiVimPien KurSSien selväksi voittajaksi kyselyssä erottautuivat vieraiden kielten kurssit. Sekä Jylkkärin tekemässä kyselyssä että kielikeskuksen saamassa palautteessa on harmiteltu kurssien läsnäolopakkoa. ”Ei kielikursseilla paljoa tehdä, mutta kyllä tiukat läsnäolovelvoitteet ovat turhauttavia. Pystyisin omaksumaan samat sisällöt paljon vähemmällä kontaktiopetuksen määrällä”, ranskaa opiskellut Marjukka Huttunen sanoo. Kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas haluaa, että kielikeskuksen kursseilla sitoudutaan oppimaan. ”Osaamistavoitteet ovat kovat, eikä niiden ylläpitämisestä tulisi mitään, jos kursseilla olisi vapaavalintainen läsnäolo.” Hän myöntää kielikurssien olevan vaativia. Kielikeskus antaisikin mielellään lisää opintopisteitä kursseista, mutta kapuloita rattaisiin ovat asettaneet laitokset, joita kielikeskus laskuttaa opiskelijan opintopisteistä. Työläimpien kurssien joukkoon mahtuivat myös raakaa osaamista vaativat ohjelmointi 1 ja 2. Myös kurssit, joiden nimeen mahtuu kvantti-sana, herättivät vastaajissa pelkoa ja inhoa. oPPiaineiSta KaSVatuStiede nimettiin helpoimmaksi kansantaloustieteen jäädessä hyväksi kakkoseksi. ”Kasvatustieteen kursseilla ei tarvitse kuin lukea pari huonoa kirjaa ja olla oppimatta mitään, niin saa 25 pinnaa”, Sosiaalioikeuden kurssikirjan loppuun kahlaaminen otti Marjukka Huttusen mukaan aikansa. Toisaalta sosiaalityön opiskelijalle aihe oli sentään kiinnostava. Ei TarviTSE kuin lukEa pari Huonoa kirjaa ja olla oppiMaTTa MiTään, niin Saa 25 pinnaa. VaStaajat tiedeKunnittain z z Humanistinen:z69z(32z%) z z Matemaattis-luonnontieteellinen:z zzzzz57z(27z%) z z Yhteiskuntatieteellinen:z53z(25z%) z z Kasvatustieteet:z25z(12z%) z z Informaatioteknologia:z7z(3z%) z z Taloustieteellinen:z4z(2z%) z z Liikuntatieteellinen:z0z(0z%) z z Liikuntatieteellinen:zeizvastauksia z z Mielipiteitäzhelpoimmistazjazvaikeimmistazkursseistazkysyttiinzlomakkeenz avullaz8.5.–13.6.zvälisenäzaikana.zLomakez lähetettiinzkaikkienzJyväskylänzyliopistonz ainejärjestöjenzsähköpostilistoille.zKyselyynzvastasiz215zopiskelijaa.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 Samat pisteet, suurempi työ teksti Mika-Matti Tasikinen ja Niko Vartiainen kuva Tatu Onkalo Vähiten työtä, top 5: 1. Kansantaloustieteen peruskurssi (8op, aiemmin 9op): 38 mainintaa ”Läpäisyyn olisi riittänyt pelkkä luentoprujujen selailu ilman luennoilla istumista.” (1. vuosi, humanistinen tiedekunta.) 2. SpSS-kurssi (2op): 23 mainintaa ”Toimiva ja helppo kurssi, joskin sain myöhemmin kuulla, että hakkerointitaitoisille kurssi oli vielä helpompi. He kun tsekkasivat vastaukset suoraan lähdekoodista.” (7. tai myöhäisempi vuosi, matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta.) 3. Kasvatustieteen peruskurssit (yhteensä 25op): 18 mainintaa Yleisimmin mainittiin Kasvatustieteiden sosiologiset perusteet, 5op, ja Kasvatustieteiden psykologiset perusteet, 5op ”Höpöhöpö-tieteitä, kuka tahansa asiota koskaan miettinyt osaa vastaukset.” (4. vuosi, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) 4. Johdatus tilastotieteisiin, 3op: 15 mainintaa ”Kurssin asiat ovat melko yksinkertaisia, ja osin tuttuja lukiosta. Luennoilla ei tarvitse olla paikalla. Tenttinä on monivalintakysymyksiä, jotka eivät kovin vaikeita ole.” (2. vuosi, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) 5. Matematiikan propedeuttinen kurssi, 5op: 9 mainintaa ”Lukion pitkän matematiikkansa osaaville pelkkää ja jopa tarpeetonta kertausta.” (2. vuosi, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.) eniten työtä, top 5 1. Kielikeskuksen kurssit yleisesti: 14 mainintaa ”Läsnäolopakko. Usein kielten kursseilla on myös ryhmätöitä, itsenäisiä esitelmiä ja tentti. Lopulta kurssista tulee kahdesta kolmeen opintopistettä.” (5. vuosi, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) 2. ohjelmointi 2, 8op: 8 mainintaa ”Ohjelmointi 2:lla opitaan nollasta ohjelmoimaan sillä tasolla, että pääsee töihin IT-yritykseen. Kestää kevätlukukauden ja oikea opintopistemäärä olisi noin 20.” (7. tai myöhäisempi vuosi, kasvatustieteellinen tiedekunta.) 3. Mekaniikan kurssit, erityisesti Kvanttimekaniikka: 7 mainintaa ”Kvanttimekaniikan kurssin A-osan eteen sai tehdä töitä noin 20-25 tuntia viikossa viiden viikon ajan. Vaikean tentin ja kolmen laboratoriotyön jälkeen 3 opintopistettä.” (4. vuosi, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) 4. pedagogiset opinnot aineenopettajille: 6 mainintaa ”Todellakin enemmän työtä kuin 27 tuntia per piste. Pienryhmätapaamisia, luentoraportteja, lukupiiriraportteja, verkkotehtäviä ja lukemista, tuntien suunnittelua, pitämistä ja seuraamista.” (4. vuosi, humanistinen tiedekunta) 5. Kliininen psykologia ii ja iii: 6 mainintaa ”Kliinisen 3A:ssa ei muuta kuin turhaa työtä 20 sivun verran kirjoitettavana. Ehdottomasti vuoden ja vuosituhannen paskin kurssi.” (4. vuosi, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) ylioppilaSKunnan tilapäismajoituksessa on tänä syksynä tapahtunut muutoksia. Aikaisemmin Kortepohjan ylioppilaskylässä järjestetty hätämajoitus on siirretty Gasthaus Laajikseen Laajavuoren laskettelukeskuksen juureen. ”Tiukentunut pelastuslaki teki kylässä järjestettävän majoituksen liian haastavaksi. Siksi päädyimme ostamaan palvelun”, kertoo JYYn sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen. Paikan lisäksi myös majoituksen hinta muuttuu. 5 euron sijaan hätämajoitus maksaa nyt 20 euroa yöltä. ”Toivon, ettei hinta ole kenellekään este tulla majoitukseen. Ja jos tilapäismajoituksessa asuu 18 päivää, on silloin oikeutettu myös asumislisään”, Vainikainen toteaa. Tilapäismajoitukseen ei myöskään palkata enää ylioppilaskunnan työntekijää, vaan esimerkiksi varaukset hoidetaan suoraan Laajiksen kanssa. Aikaisempina vuosina majoituksessa on ollut esimerkiksi etäopiskelijoita, jotka tulevat tekemään muutamia kontaktikursseja Jyväskylään. Hätämajoitus ei ole kuitenkaan ensisijaisesti suunniteltu heitä varten. ”Haluamme hinnalla myös ohjata opiskelijoita siihen, että asuntoa todella etsitään ja haetaan”, Vainikainen selittää. Hän kuitenkin uskoo, että majoitukselle on Jyväskylässä myös oikeaa tarvetta. Kyselyitä majoituksesta on tullut jo nyt. ”Aikaisempina vuosina tarve hätämajoitukselle on ollut suuri. Lokakuuhun mennessä kaikki ovat yleensä kuitenkin saaneet jo oman asunnon”, Vainikainen sanoo. Suvi-Tuulia Nykänen hätämajoitus muutti Hätämajoitusta tarvitsevat yöpyvät tänä syksynä ensimmäistä kertaa Laajiksessa. TATU OnKALO toteaa eräs vastaaja. Toisaalta pedagogiset opinnot nousivat toistuvasti esiin myös työläimpien kurssien listauksessa. Vastaajat olivat tuskastuneet pienryhmätapaamisiin ja loputtoman tuntuiseen raporttien raapustukseen. Sosiaalityön harjoitteluihin liittyvien työharjoittelujaksojen, seminaarien ja loppuraporttien parissa hikoillut Huttunen tietää, että opinnoista selviäisi helpommallakin. Hän on kuitenkin vakuuttunut, että yliopistossa ei enää opiskella tarkoituksellisen veltosti, vaan rakkaudesta tietoon ja kehittymiseen. ”Uskon, että yliopistossa opiskelijat ovat motivoituneita etsimään ja saamaan tietoa. Ei tänne kukaan tule selviämään opinnoistaan niin helpolla kuin mahdollista, ei ainakaan meidän oppiaineessamme tai tiedekunnassamme”, Huttunen sanoo. Ravintola Sohwi Vaasankatu 21 JKL Sohwin kuuluisat burgerit! Tule maistamaan! Tsekkaa aukiolot jne netistä: w w w . S O H W I . f i
Jälkikirjoitus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 Selvitys: On niitä ihan tuhottomasti Reppu. JYksi seitsemästä Jyväskylän yliopiston opiskelijasta omistaa Fjällräven Kånken -repun. Maajohtaja ennustaa supersuosion jo hiipuvan. J yväskylän yliopiston kampus herran vuonna 2013. Täynnä stereotyyppisiä nykypäivän opiskelijoita. On pillifarkkua, conversea, kauluspaitaa, isoja rillejä, graafisesti leikattua tukkaa, partaa ja viiksiä. Ja Fjällräven-reppuja. Itse asiassa aivan helvetisti Fjällräven-reppuja. Joka toisella vähintään. Vai näyttääkö se vain siltä? Totuus on saatava julki. Keväällä kysyimme Jyväskylän yliopiston opiskelijoilta, kuinka moni omistaa ruotsalaisen kettu-brändin repun. Kyselyyn vastasi kunnioitettava määrä, 726 opiskelijaa. Näistä 105 kertoi omistavansa repun. Joka seitsemäs yliopiston opiskelija siis kantaa muistiinpanojaan Kånken-repussa. Ei ihme, että Fjällrävenin maapäällikkö Jouni Rajala on täpinöissään. ”Onhan tämä huikeaa. Muutama vuosi sitten kampanjoimme näyttävästi repun juhlavuoden kunniaksi ja näemmä ajoitus oli oivallinen. Kysyntä on kasvanut valtavasti.” Sen jälkeen ei Rajalan mukaan ole enää uskaltanut mainostaa. Kånkenteksti ja kuvitus Mika-Matti Taskinen ja Eero Mäntymaa Liian suuri suosio rokottaa varmasti reppumme myyntiä ja statusta. A suin Kortepohjan O-talossa kaksi talvea. Viihdyin ihan hyvin. Olen myös kova nostalgikko ja kannatan yleensä kaikenlaista suojelua. Mutta MNOP-talo pitäisi mielestäni hävittää ja nopeasti. Ulkopuolelta on helppoa huudella talon ja säilyttämisen puolesta, mutta onhan se nyt oikeasti ihan hirveä mörskä. Ei siis ihme, että syksyn ruuhkahuipun jälkeen talo alkaa tasaiseen tahtiin tyhjentyä suomalaisista opiskelijoista. Mitä hyötyä on kolossin seinien suojelusta, kun seinien sisällä asuminen on kohta uhanalaista? Minä haluan suojella asumista MNOP-talossa. Käymistä sukkasillaan naapurissa teellä. Harhailua väärällä käytävällä kuudelta aamuyöllä, kotimatkalla jatkoilta naapurisiivestä. Sitä kuinka helppoa oli löytää ensimmäiset ystävät vieraassa kaupungissa, kun kaikilla oli sama kotimatka. NykyiSet MNOp:N asunnot ovat soluasumisen irvikuvia. Niissä on kaikki yksiön haitat, mutta ei mitään hyötyjä: on ahdasta, ahdasta ja ahdasta. Kämppistä täytyy sietää ja ottaa huomioon, mutta vastineeksi ei saa mitään. Kyseinen talo on monille ensimmäinen ja viimeinen soluasunto. Tietenkin minäkin muutin lopulta mielummin pikkuruiseen yksiöön, sehän oli käytännössä sama kämppä, mutta ihan oma. Selväksi alkaa käydä, ettei nykyisen MNOP-talon rakenteisiin saa järkevästi oikein kunnon yksiöitä eikä soluja. Vaikka yksiöt ovatkin nykyään suosituimpia asuntoja, pitäisi mahdolliseen uuteen taloon tehdä pääosin soluja. Se kun on opiskelijalle kaikkein edullisin, mukavin, ympäristöystävällisin ja kaikin puolin fiksuin asumismuoto. Kaikkea sitä, mitä opiskelijayksiössä asuminen ei ole. Nykyiset rakentamismääräykset hehtaarin kokoisine kylpyhuoneineen ja pyörätuolin mentävinen oviaukkoineen kun tekevät yksiöistä... No, kalliita pieniä kaksioita, joista toinen huone on iso vessa ja toinen huone keittiö, johon mahtuu juuri ja juuri sänky. Siispä MNOP:n tilalle voisi rakentaa miellyttäviä kaksioita ja kolmioita, joissa olisi näppärät keittiöt, tilaa ruokapöydälle ja vaikka omalle pyykkikoneelle tai jopa tiskikoneelle. OpiSkeluJeN JälkeeN muutin taas asumaan kämppiksen kanssa, sekä rahan että tilan takia. Väljä kaksio oli luksusta verrattuna Kortepohjan vanhaan yksiökopperoon, jonka keittiö toi mieleen asuntovaunun ja peseytymiseen kuului olennaisesti perseeseen liimautuva suihkuverho. Uusilla taloilla on jo aloitettu soluasumisen kunnianpalautus Kortepohjassa, mutta valmista ei tule ennen kuin kylän perällä pönöttävä ihmistensäilytyskennosto on hävitetty. Tatu Onkalo sivari@jylkkari.fi Kunnianpalautus soluasumiselle mitä hyötyä on koLossin seinien suojeLusta, jos seinien sisäLLä asuminen on kohta uhanaLaista?
Kampus 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 ”KånKen saattaa olla etenkin aloittaville opiskelijoille sellainen initiaatioriitti, että haetaan uudessa seurassa jotakin yhteistä ulkoisilla merkeillä”, pohtii muotitutkija Ana Nuutinen. Toden totta. Fjällräven-kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajan sukupuolta, pääainetta ja opiskeluvuotta. Tyypillisimmäksi repun omistajaksi Jyväskylän yliopistolla osoittautui toista vuottaan luokanopettajaksi kouluttautuva naisopiskelija. Kristiina Isoviita on opintojensa alkupäässä luokanopettajaksi opiskeleva nuori nainen. Arvaatteko, mikä on hänen reppuvalintansa? ”Fjällräven on ympäristöystävällinen merkki. Ja reppu on käytännöllisempi kuin laukku”, perustelee Isoviita. Käyttäjäkään ei povaa Kånken-buumille enää kovin pitkää ikää. ”Nyt kun huomaa, että kovin monella on sama reppu, niin kyllä se pistää miettimään kauanko jaksaa itse pitää. Ehkä seuraava reppu onkin joku muu”, Isoviita tuumaa. Tiedekuntatasolla kettuja nelistää eniten humanistien joukossa. Lähes puolet kyselyyn vastanneista repun omistajista opiskeli humanistisia aineita. selvitys: On niitä ihan tuhottomasti reppua myytiin viime vuonna Suomessa yli 30 000 kappaletta, eikä kysyntään pystyttäisi vastaamaan, jos myynti jatkaisi kiihtymistään. MuOtitutKija Ana Nuutinen kaivelee syitä sille, miten 32-vuotiaasta reppuvanhuksesta on tullut niin suosittu. ”Taitaa olla niin, että yhteen reppuun ovat kiteytyneet tämän päivän vallalla olevat arvot.” Kertakäyttötuotteiden ja pikakulutuksen maailmassa suosittuja arvoja ovat tuotteen kestävyys, ekologisuus ja tietysti estetiikka. Jouni Rajala on tutkijan kanssa samaa mieltä siitä, että luonnonläheisyys on nyt in. Reppu ei kuitenkaan vain sattunut tulemaan muotiin. Brändiä on rakennettu määrätietoisesti. ”Uusvanha retromuoti toi Kånkenin vahvasti takaisin. Mutta ei tällaista vahingoksi voi kutsua. Olemme menestyneet omia arvojamme ylläpitämällä sinnikkäästi jo vuosikymmenien ajan. teksti ja kuvitus Mika-Matti Taskinen ja Eero Mäntymaa Reppujen KansOittaMa KaMpus z z Tutkimuksessazkysyttiinzopiskelijoidenzopiskeluvuotta,zpääainetta,ztiedekuntaazjaztietystizsitäzitseään:zsomistaakozreppuaz kettulogo? z z 726zopiskelijastaz105z tunnusti.zzSezonz14,5zprosenttia.z z z Repullisistaz66zprosenttiazonznaisia. z z Enitenzreppujazolizluokanopettajaksizopiskelevilla.zReppuzonzetenkinznuortenzopiskelijoidenz suosiossa. Ehkä sEuraava rEppu onkin joku muu. Lisäksi Kånkenin kanssa strategiamme oli, ettei sitä ollut saatavilla kaikkialla, siis eräänlainen määrällinen niukkuus.” nyt KånKeneita on kaikkialla. Berliinissä vuosisata takaperin suurkaupungin uusia tuulia nuuskinut sosiologi Georg Simmel esitti, että kun muodista tulee liian yleistä, se ei enää olekaan muotia. Se on bulkkia. Rajala jakaa sosiologin idean. ”Liian suuri suosio rokottaa varmasti reppumme myyntiä ja statusta. Se on jo nyt huomattavissa, kun katsoo muiden Pohjoismaiden myyntilukuja. Uskaltaisin sanoa, että Kånkenin voittokulkua on kahdesta kolmeen vuotta jäljellä.” Rajala lohduttautuu sillä, että Yhdysvalloissa skandinaaviset tuotteet viedään nyt käsistä. Siellä Fjällrävenin myyntiluvut kipuavat maapäällikön mukaan ”raketin lailla”. nuoren humanistitytön valinta näin reput jakautuvat tiedekuntien kesken jyväskylän yliopistossa.
Kampus 8 kerran kaverini kanssa asunnolle ja huomasin märät jalanjäljet oven edessä. Siellähän se pankkitililtä tuttu ihminen istui, tuolilla lukemassa lehteä. Ilmoitti tulleensa pitämään sadetta. Jäin ulos vuodattamaan vettä taivaan kanssa kilpaa, sillä ahdistus otti vallan. Tiesin kyllä suurin piirtein vuokralaisen oikeuteni, mutta pelkäsin seurauksia liikaa. Mihin olisin mennyt, jos vuokranantajani olisi keksinyt jonkun syyn häätää minut asunnosta pois? Miten määritellään se, ettei asuntoa hoida tarpeeksi hyvin? Millaista on vuokralaisen häiritsevä elämä? Tunsin itseni alempiarvoisemmaksi vuokralaisena, vaikka maksoin laskuni ajallaan ja hoidin toisen kotia kuin omaani. Syksyllä aloin tutkia opiskelijoiden omistusasuntokokemuksia. Suvi-Tuulia Nykänen Purkamiseen vaaditaan kuitenkin hyvä syy. Esimerkiksi 2-3 kuukauden maksamattomat vuokrat oikeuttavat vuokrasopimuksen purkamiseen. 4 Milloin vuokralainen voi irtisanoa tai purkaa vuokrasopimuksen? Vuokralainen ei tarvitse perustetta irtisanomiselle. Asunnon irtisanomisaika on kuukausi, tosin määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa. Vuokralainen voi purkaa sopimuksen myös heti, mikäli huoneistossa oleilusta aiheutuu hänelle terveydellistä haittaa. Homekämpässä ei siis tarvitse asustaa. 5 Saako vuokranantaja käydä asunnossa? Vuokranantajalla on oikeus päästä katsomaan asuntonsa kuntoa, mutta tästä pitää etukäteen ilmoittaa vuokralaiselle. Ilman lupaa asuntoon ei saa mennä. 6 Saanko tehdä asunnossa remonttia? Remontin tekemisestä pitää aina neuvotella vuokranantajan kanssa, sillä yleensä myös hän tarvitsee siihen luvan taloyhtiön hallitukselta. Usein vuokranantajat ovat kuitenkin suopeita esimerkiksi maalauksen suhteen, ja saattavat ostaa jopa maalit remonttia varten. Myös poraamisesta on hyvä keskustella vuokranantajan kanssa, mutta tauluja saa vuokra-asuntoon kuitenkin ripustaa ilman luvan kysymistä. 7 Hana vuotaa, patteri ei toimi eikä pönttö vedä, kenelle soitan? Isännöitsijälle tai huoltomiehelle, sillä usein tuollaisten ongelmien hoitaminen kuuluu taloyhtiölle. Itse ei kannata alkaa korjata, sillä tuloksena voi olla esimerkiksi vesivahinko ja silloin vuokralainen on itse korjausvastuussa. 8 Voinko alivuokrata asuntoni kaverille? Voit, jos et asu yksiössä. Vuokralaisella on oikeus alivuokrata puolet asunnostaan toisen asuttavaksi. Alivuokraukseen ei tarvita päävuokranantajan lupaa, mutta siitä on hyvä kertoa myös hänelle. 9 Voinko teettää lisää avaimia asuntooni? Jos avaimessa ei ole patenttia, avaimia saa teettää lisää. Kaikki avaimet täytyy kuitenkin palauttaa vuokranantajalle vuokrasuhteen päätyttyä. Jos patentti on vielä voimassa, avaimet on tilattava vuokranantajan ja isännöitsijätoimiston kautta. 10 Mihin teen, jos minulla on ongelmia vuokranantajan kanssa? Ota yhteyttä Vuokralaisten Keskusliittoon tai kunnalliseen kuluttajaneuvojaan. KaiKKi läHti paikkaansa muuttavista tavaroista. Tiettyihin paikkoihin jättämäni vaatteet löytyivät paikoista, joihin en niitä itse ollut laittanut. Ikkunat avautuivat ja pesutiloihin piirtyi likaisia kengänjälkiä. Keittiörätti löytyi märkänä pöydältä. Jääkaappiin ilmestyi ihmeellisiä foliokääröjä ja pakastimen ovenkahva värjäytyi mustikansiniseksi. Vessanpönttö löytyi vetämättömänä yhtenä kesäkuisena tiistai-iltana. Vuokralaisen oikeuteni poljettiin siis maanrakoon. Vuokranantaja vuokrasi asunnon minulle, mutta ei luopunut siitä silti. Sain lähes päivittäin kysymyksiä asunnon tilasta sekä loppuajasta myös ilmoituksia siitä, miten vuokranantaja ”kävi kylässä”. Ilman lupaa. Ilman että minä olin paikalla. Ilman etukäteistä ilmoittamista. Kuumottavin hetki oli ehdottomasti se, kun tulin Kysyvä ei kadu teksti Suvi-Tuulia Nykänen VuoKra-aSuMinen. Jylkkäri kokosi kymmenen vuokralaisen kielen päällä keikkuvaa kysymystä. 1 Mitä jos asunnossa menee jotakin rikki? Jos vuokralainen laiminlyö tai tahallisesti aiheuttaa asunnolle vahinkoa, hän vastaa niistä itse. Esimerkiksi lemmikkien raapimisjäljet ja kavereiden aiheuttamat vauriot kuuluvat asioihin, jotka vuokralaisen on k o r v a t t a va. Vuokralaisen on myös ilmoitettava vahingoista vuokranantajalle. Normaalista kulumisesta aiheutuneet haitat, eli esimerkiksi haljennut vesiputki ja taulujen seinään kiinnittämisestä aiheutuneet jäljet, eivät kuulu vuokralaisen vastuun piiriin. 2 Milloin vuokranantaja voi irtisanoa vuokrasopimuksen? Jos vuokralainen on asunut asunnossa alle vuoden, irtisanomisaika on 3 kuukautta ja jos yli vuoden, irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yleinen irtisanomisperuste vuokranantajan taholta on esimerkiksi se, että hän tarvitsee asuntoa omaan käyttöönsä. 3 Milloin voi saada häädön? Häädön perusteita ovat esimerkiksi vuokralaisen häiritsevä elämä sekä se, ettei asuntoa hoideta riittävän hyvin. Jos vuokralainen aiheuttaa asunnossa tai rappukäytävässä häiriötä juhlimalla rankasti, vuokranantajan on toimitettava hänelle yksi varoitus. Jos sama meno jatkuu, vuokrasopimus voidaan purkaa ja vuokralainen häätää. Jos vuokrasopimus puretaan, ei irtisanomisaikaa ole. Saammeko esitellä, Frank ValtaKunnalliSten opiskelijajärjestöjen uusi opiskelujapalvelu on saanut nimen. Frank-niminen palvelu tuottaa sekä valtakunnallisia että paikallisia etuja opiskelijoille. Lisäksi se valmistaa opiskelijakortit yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijoille. Palvelu on siitä merkittävä, että siinä yhdistävät ensimmäistä kertaa voimansa niin yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, lukioiden kuin ammattikoulujenkin etujärjestöt. Lisäksi uuden palvelun myötä verkkoon voi luoda MyFrank-palvelun, jolloin etuja saa myös tietyistä verkkokaupoista. Frankin myötä Lyyra-kortit jäävät historiaan. Uudet opiskelijat ovat hankkineet opiskelijakorttinsa jo nimenomaan Frankin kautta. Suvi-Tuulia Nykänen Vuokranantaja Vuokrasi asunnon minulle, mutta ei luopunut siitä silti. Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 Kotisi on linnani K o M M en t ti
Studying around the world 9 S tudying on the university level is not self-evident in a country with a higher education enrolment rate of 2 per cent. Martha Phiri, a third-year Mass Communication student, is among the lucky ones that have got the opportunity to study at the University of Zambia (UNZA), one of the two public universities in the landlocked southern African nation. ”We’re rated the best in primary and secondary education in Southern Africa. But there is a brain drain from Zambia especially to South Africa, Botswana and Europe. You get better employment prospects outside the country”, she explains. Zambia is one of the poorest countries in the world with more than 6 out of 10 Zambians living below the poverty line. However, Phiri likes many things about her country. ”Opportunities in Zambia are opening up. We’ve never had a civil war; we’re taking in refugees and not vice versa. I hope it stays that way.” In the same spirit of solidarity, Phiri and her classmates reckon that the different backgrounds of people don’t cause problems at the university. ”You don’t segregate. You come here and you’re the same”, says Phiri’s friend Christabel Malama. Phiri and Malama describe Mass Communication studies as ”involving”. The students take five big courses per semester. Inadequate equipment is a problem on the practical courses, and the same goes for the Zambian media houses in general. ”There are not enough computers and the Internet is usually slow. That hinders studying. The university library is the worst, we never go there. Its literature hasn’t been updated for a long time”, Phiri says. The first and second year studies in Mass Communication include mostly lectures and theoretical courses. From the third year onwards there is more group work and practical courses. A typical journalist, Phiri is critical towards her department. ”The level of courses could be better. The courses are like they have always been”, Phiri explains. Communication students do two internships during their studies, one in the second and one in the third year. ”That’s when we get to practise everything we have learnt and get to see how things work: real people, real situations and real conflicts”, Phiri lists. The MaSS Communication studies usually take five years. The target time to graduate is four years. This is a typical problem at the University of Zambia, the students say. For example in 2012, the university was closed for half a year because of renovation works and the hosting of an athletics tournament. ”Most people find it better to study in a private institution or abroad. There are a lot of private universities in Zambia”, Phiri says. Studying in Zambia is hard work rather than heavy partying – even though there is a student bar on the UNZA campus. The government offers a sponsorship opportunity for a number of students but there are no scholarships per se. There is also a meal allowance, although the government decided to cut it because of student protests earlier this year. Speaking of the protests, many Zambian students are politically active. During the past winter – summer in Finland – there were several protests by the UNZA students against the government’s decision to remove subsidies on fuel and the country’s staple foodstuff, maize. Among other things, the students blocked one of the main roads and stormed the headquarters of the Zambian National Broadcasting Corporation ZNBC. Job oPPorTuniTieS for the Mass Communication students in Zambia are not as good in the media houses as in the PR sector. As a result, many students want to do Public Relations. ”I want to go to PR because of money”, admits Malama. Phiri is uncertain about her future career. ”Sometimes you get good luck during the internships, you apply for a job and get it. But not everybody. Many people end up working in banks, as tailors, or even at a casino. Just take it whatever comes to you.” Poor buT Proud z z ThezpopulationzofzZambiazisz14zmillion.z ThezcapitalziszLusakazandzthezofficialzlanguagezEnglish.zThezmainzlocalzlanguagesz arezNyanjazandzBemba. z z Thezlifezexpectancyzatzbirthzwasz49z yearszinz2011.z14zperzcentzofzZambianszarez HIVzpositive. z z Thezunemploymentzrateziszapproximatelyz15zperzcentz(2006),zwithzoverz60zperz centzinzthezcapitalzLusaka. z z Thezbiggestzexportziszcopper. z z ZambiaziszofficiallyzazChristianznationz withz72zdifferentzethniczgroups, SourCES:zCIAzWorLdzFACtBook,zuNdP,z uNICEF,zZAmBIAztourISmzBoArd. text and photo Juho Takkunen every job offer is an opportunity STudying in ZaMbia. It isn’t always easy to be a student in a poor African country. A sports event might close the university for months. Many people end up working in banks, as tailors, or even at a casino. Just take whatever coMes to you. Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 This artile series explores the lives, expectations and opportunities of students in different countries. Martha phiri, kamufisa Manchishi and christabel Malama think the large campus lawns and the convenient location are the best sides of their university.
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 POLITIIKKA. Kaukana ovat ne loiston vuodet, kun opiskelijat marssivat rotusortoa vastaan ja väänsivät kättä Kortepohjan saneerauksesta. Nykyisin edustajiston väitetään tappelevan lähinnä siitä, laitetaanko leivän päälle juustoa vai kinkkua. uosia, joina täällä todella tapahtui jotain”, muistelee vuonna 1968 yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana toiminut Pekka Mäkelä omia opiskeluaikojaan 60-luvulla. 1968 oli opiskelijapolitiikassa varsinainen hullu vuosi myös maailmanlaajuisesti. Saksassa pyssyt lauloivat mielenosoituksissa ja Suomessakin opettajat kantoivat aseita luentosaleissa. Yliopiston hallinnolliset asiat kiinnostivat opiskelijoita, ja mieltä osoitettiin niin hallinnonkuin tutkinnonuudistustakin vastaan. Jyväskylässä merkitystä oli myös puoluekannoilla. Suuret ikäluokat halusivat opiskelijoiden äänen kuuluviin yliopiston hallinnossa, ja radikaalin nuorisokulttuurin leviäminen antoi oivan kasvuympärisön myös eri tavalla ajatteleville opiskelijapoliitikoille. ”Täällä jokaisen piti valita oma puolueensa. Se oli Jyväskylän erikoisuus”, Mäkelä toteaa. Hän valitsi liberaalit, joiden ihanteena oli pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Muita vallan kahvassa kiinni olleita puolueita olivat 60-ja 70-luvuilla yleisesti vasemmistopuolueet sekä maalaisyliopistolle tyypillisesti keskusta. ”Tuohon aikaan sosiaalinen omatunto edellytti aina jonkinlaista vasemmistolaisuutta. Me olimme siinä vasemmiston ja keskustan välimaastossa, ideana sosiaaliliberialismi. Huonompiosaisten tukemista siis”, Mäkelä selittää. 60-luvulla huonompiosaisista kannettiin huolta jopa ulkomaita myöten, sillä esimerkiksi Vietnamin sota aiheutti monessa opiskelijassa suuria tunteita. Ne myös näytettiin julkisesti. ”Sodan johdosta monilla opiskelijoilla oli pinssi, jossa luki Vietnam will win. Yhdessä kongressissa eräs amerikkalainen ei voinut millään ymmärtää, miksi suomalaiset opiskelijat pitivät sellaista rinnassaan”, Mäkelä kertoo. Myös muut maailmanpoliittiset asiat mietityttivät opiskelijoita. Heillä oli suuri huoli maailmasta, erityisesti kolmannen maailman ongelmista. ”Etelä-Afrikan Apartheidin takia opiskelijat järjestivät esimerkiksi kaupungintalon edessä suurmielenosoituksen, kun maan suurlähettiläs oli käymässä Jyväskylässä”, Mäkelä muistelee. AKTIIvInen OPIsKeLIjAPuOLueTOImInTA hiipui 80-luvulla kun yhden asian liikkeet, kuten vihreät, alkoivat tehdä nousua. Samaan aikaan vallinnut kehno taloustilanne säikäytti myös opiskelijat, sillä mielenosoittaminen ei tuonut varsinaisesti leipää kenenkään pöytään. Massoja turhauttikin erityisesti se, etteivät suuretkaan tempau k s e t e s i m e rkiksi tutkinnonuudistusta vastaan tuottaneet tulosta. Sitoutumattomat sekä ainejärjestöt alkoivat kerätä ääniä vaaleissa; siis niitä vähiä, mitä edes annettiin. Vuonna 1982 edustajistovaaleissa äänesti vain 12 prosenttia äänioikeutetuista, kun 60-luvun huippuvuosina määrä oli yli 60 prosenttia. ”Jyväskylässä oli jopa anarkistinen Älä alistu, älä äänestä -liike. Lisäksi Ilokiven läheisyyteen pystytettiin ylioppilaskunnan hautakivi”, muistelee vuonna 1982 ylioppilaskunnan puheenjohtajana toiminut Kimmo Suomi. Opiskelijapuolueet kyllä yrittivät houkutella rientoihinsa nuoria korkealaatuisella ohjelmalla. Kokoontumisia mainostettiin esimerkiksi termillä ”maailman parhaat bileet”. ”Punaisilla oli punaperjantait ja keskustalaisilla tupaillat”, kertoo itse JOSin eli Jyväskylän Opiskelevien Sosialistien listoilta puheenjohtajaksi ponnistanut Suomi. 80-luvulla merkittävää roolia opiskelijapolitiikassa näytteli myös yliopiston henkilökunta. Esimerkiksi liikunnalla henkilökunnan keskuudessa oli vahvasti vastakkaiset ryhmittymät, terveysja urheilurintamat. Vasemmistolainen terveysrintama piti itseään edistyksellisenä perinteisen, enemminkin kilpaurheilua ajavan urheiÄÄnesTÄmInen edArIvAALeIssA z z 1962:zEnsimmäisetz edustajistovaalit,zäänestysprosenttizonz53.zSeuraavanazvuonnazeizpidetäz vaaleja,zkoskazehdokkaitaz onzvainzedustajistonzpaikkamääränzverran. z z 1970:zÄänestysprosenttizsaavuttaaztoistaiseksizvoimassazolevanzennätyksen.z66,5zprosenttiaz opiskelijoistazkäyttääzäänioikeuttaan. z z 1982:zHuippuvuosienz jälkeenzäänestysintozlaskizjyrkästi.zSurkeimpanaz vuonnazäänenzantaazvainz 12,8zprosenttiazäänioikeutetuista. z z 2011:zViimeisimmissäz edarivaaleissazsaavutettiinzparaszäänestysaktiivisuusz30zvuoteen,z27zprosenttia. 1962 1970 1982
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Tatu Onkalo, Jere Kyrö lurintaman rinnalla. ”Henkilökunnan välinen taistelu vaikutti myös opiskelijoiden liikehdintään. Ei tällaista enää ole”, Suomi sanoo. OpiskelijapOlitiikan laimentumisen ilmentämisessä ei tarvitse lähteä kuin 3 kilometriä luoteeseen. Asioista puhutaan edelleen paljon, mutta konkreettisia asioita tapahtuu harvemmin. 60-luvulla jyväskyläläiset opiskelijat taistelivat kiivaasti esimerkiksi Kortepohjan ylioppilaskylän rakentamisen puolesta. Rahaa kerättiin niin lupaamalla yrityksille nimikkohuoneita kylän asunnoista kuin ”pesämunien” eli puisten kahvipannialusten myynnilläkin. ”Meille se oli hallituksessa todella iso ponnistus. Osa työryhmästä jäi myöhemmin Kortepohjaan jopa töihin”, Mäkelä toteaa. Myös 80-luvulla ylioppilaskylä puhutti ja opiskelijat nousivat barrikadeille. Huonokuntoisen ylioppilaskylän kohtalosta ja myymisestä käytiin neuvotteluja KOASin kanssa, mutta edustajisto ei hyväksynyt päätöstä ja kylä jäi ylioppilaskunnalle. ”Silloin oli keskustavaltainen edustajisto, joka mielsi Jyväskylän 2500-3000 opiskelijaa marssi Jyväskylässä vaatien opintotuen uudistamista vuonna 1976. Seuraavana vuonna opintolainojen leikkausta vastustanut mielenosoitus valtasi päärakennuksen. Kuvat: Jyväskylän yliopiston museo. 2011 kiinnostuksen kivivyöry
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 Opintotukimielenosoitukseen Kompasilla otti keväällä 2013 osaa muutama sata opiskelijaa. Helsingin suurmielenosoitukseen osallistui koko Suomesta 5000 henkeä. Täällä On OlluT aiKa munaTOnTa ja munaSarjaTOnTa meininKiä viime vuOSina. maaseutuyliopistoksi, jolla oli oltava omaa omaisuutta. Kortepohja oli ehdottomasti isoin poliittinen taisto minun puheenjohtajuuskaudellani, Suomi muistelee. Myös nyt Kortepohja ja erityisesti sen MNOP-talot ovat kuuma puheenaihe. Asuntojen sisäilmaongelmista puhutaan paljon, mutta vuonna 2009 ylioppilaskunnan hallituksessa Grönionin listoilta istuneen Touko Aallon mielestä mitään ei saada varsinaisesti aikaan. ”Enemmänkin tapellaan siitä, että saako sämpylän päällä olla juustoa tai kinkkua. Mutta sitten kun kyseessä on esimerkiksi nämä asuntokysymykset, kukaan ei puhu mitään. Minusta täällä on ollut aika munatonta ja munasarjatonta meininkiä viime vuosina”, Aalto sivaltaa. Hän oli itse mukana nostamassa Grönionia pienimmästä puolueesta suurimmaksi vuoden 2007 edustajistovaaleissa. ”Eivät äänestysprosentit olleet silloinkaan suuria, mutta ainakin kampuksella puhuttiin silloin asioista. Joskus vaalien alla täällä ei edes huomaa, että koko vaalit edes ovat käynnissä”, Aalto miettii. Mutta Miksi opiskelijat eivät ole enää kiinnostuneita opiskelijapolitiikasta? Heidän omia asioitahan hallituksessa ja edustajistossa käsitellään. Miksi edustajistonvaaleissa ei siis äänestetä ja hallituspaikatkin myydään saunailloissa sanoin ”hyvät bileet jeejeejee”? ”Minun mielestäni opiskelijat ovat edelleen aktiivisia ja ehkä jopa parempia kuin omana aikanani. Heidän mielenkiintonsa ei vain suuntaudu samalla tavalla yhteisten asioiden hoitamiseen”, Suomi toteaa. Hänen mielestään opiskelijoiden aikabudjetti on nykyisin myös erilainen. Opiskelijat haluavat mieluummin valmistua kuin jäädä JYYn porukoihin pyörimään. ”Sama oli havaittavissa omana aikanani. Me 80-lukulaiset näimme aikaisempien aktiivien tuhon, kun he eivät päässeetkään politiikassa eteenpäin eivätkä myöskään valmistuneet”, Suomi sanoo. Aalto on Suomen kanssa samoilla linjoilla. Nykyajan kiristynyt valmistumistahti ja maisteritehtailu ei anna sijaa opiskelijapolitikoinnille. Vaikka hänen omista opiskelijapolitiikkavuosistaan ei ole kauaa, hänkin on huomannut ihmisissä yleisen väliinpitämättömyyden yhteisiä asioita kohtaan. ”Pitääkö asioiden oikeasti mennä ihan vituiksi että tajutaan? Täälläkin olisi tärkeitä asioita käsiteltävänä, esimerkiksi automaatiojäsenyys, opinotukitasiat ja lukukausimaksut”, Aalto puuskahtaa. Vaikka 60ja 70luvun aktiivista opiskelijapolitiikkaa ihannoidaan ja muistellaan kaihoten, muistuttaa vuoden 1968 puheenjohtaja Mäkelä asioiden mittasuhteista. 60-luvulla edustajistonvaalien äänestysprosentti oli ”vain” 60, eivätkä kaikki opiskelijat todellakaan osallistuneet esimerkiksi mielenosoituksiin. ”Ei politiikka kiinnostanut silloinkaan kaikkia. 60ja 70-luvun radikalismikin oli aikamoinen myrsky vesilasissa. Meuhkaamistahan se meidänkin touhu pääasiassa oli”, hän pohtii. Vaan olisipa silti vaikeaa kuvitella 3000 jyväskyläläistä lakkipäistä opiskelijaa osoittamassa mieltään opintolainan puolesta. Vuonna 1976 näin nimittäin tapahtui Alvarin aukiolla, kun taas kevään 2013 opintotukimielenosoitukseen otti Jyväskylässä osaa muutama sata opiskelijaa. Aika entinen ei koskaan palaa, ei myöskään opiskelijapolitiikassa. eläkepäiviä viettävä Pekka mäkelä väitteli juuri tohtoriksi sosiologiasta. Hän on yksi atena-kustannuksen perustajista. Touko aalto on jani Toivolan eduskunta-avustaja. Kimmo Suomi poseerasi vakavasti 80-luvun edustajistovaalikuvassa. Hän kulkee liikunnan käytäviä edelleen, nykyisin professorina.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 6.9. Tanssisali luTakko korskean ja lasiseinäisen nyky-Lutakon keskellä seisoo ylpeänä ja uhmakkaana vanha punatiilinen leipomorakennus, joka tunnetaan yhtenä Suomen parhaista rockklubeista sekä monipuolisena kulttuurin kehtona. Blackout Electronic Dance Music Festival tekee siitä yhdeksi illaksi elektronisen musiikin mekan. Menot-setä on jo vanha tunteellinen patu, mutta syksyn ensimmäinen palsta on omistettu kaikille teille opinnot aloittaneille, joille Jyväskylä ei vielä ole tuttu ja jotka pitelette Jylkkäriä käsissänne ensimmäistä kertaa. Toivottavasti löydätte oikeat menot ja tulot riittävät niihin! Menot Avatkaa silmänne, nuoret! jyväskylän maineikkaassa Paviljongissa pidetään syyskuun alussa tapahtuma, jonka ohjelmaan kuuluu muun muassa pillunnuolennan ja suihinoton SM-kisat. Puuhalavalla voi periaatteessa kuka tahansa päästä paneskelemaan vähän ketä sattuu yleisön edessä, suomalaisen pornotähden Mr. Lotharin valvovan silmän alla. Menot-sedän oli ihan pakko kysyä Sexhibition-messujen tiedottajalta Terhi Westerbergiltä, että mikäs meininki tuolla nyt sitten on? ”Messujen tunnelma on hilpeä ja kevyt. Tarkoituksemme on myös rikkoa aiheeseen liittyviä tabuja.” Westerberg kertoo, että messuyleisö kattaa nuoret sinkut, pariskunnat ja vanhemmankin väen ja että tapahtuma on hyvä paikka tavata vastakkaisen sukupuolen edustajia. Entä, jos sattuu olemaan naistutkimusta opiskeleva feministi, jonka mielestä porno on lähtökohtaisesti ihmisarvoa alentavaa, naista alistavaa ja kulttuuri muutenkin ylipornoistunut? ”Suurin osa varsinkin kotimaisista alalla työskentelevistä naisista on ihmisarvonsa tuntevia ja aikamoisia feministejä itsekin. Monella on joku muu päivätyö ja tätä tehdään, koska se on hauskaa ja haasteellista.” ”On myös huomioitava se, että erotiikan alalla enemmistö palkansaajista on naisia. Voidaankin todeta, että tällä alalla naisilla on todellista valtaa.” Mene ja tiedä. Paviljongissa on tarjolla paljasta pintaa. 13.9. PoPPari Meno on varmasti päräyttävää, kun helsinkiläinen brasilialaisen musiikin kollektiivi Samba à Venda! konsertoi yhdessä brasilialaisen saksofonisti-säveltäjä Felipe Sallesin ja suomalaisen trumpetistitaituri Mikko Pettisen kanssa. Konserttien lisäksi ohjelmaan sisältyy brasilialaista musiikkia ja jazzia käsittelevä workshop, joten sinne vaan kaikki torvensoittajat, ripi rapi! 13.-14.9. Messukeskus Paviljonki 8.9. ja 12.9. ilokivi kesällä ensi-iltansa saanutta Jyväskylän Ylioppilasteatterin Makeen Laakson Lukiota esitetään syyskuussa vielä kahdesti. Näytelmä peilaa pirstaleista ja narsistista aikaamme. Teatterin toimintaan on myös mahdollista päästä mukaan. kaMPuskino PETTEri KaLLiOMäKi arVOSTELEE iLOKiVEN TuLEVaT NäYTöKSET Renoir Gilles Bourdos, 2012 Ma 9.9. klo 19.00 auguste ja Jean renoirin sekä Catherine Hesslingin yhteisestä kesästä kertova teos ei kykene muodostumaan kunnianosoitukseksi kenellekään kuvaamistaan taiteilijoista muuten kuin korkeintaan kiusallisen pinnallisella tasolla. Vastaavan saippuoidun elegian olisi voinut tehdä täysin ilman renoirin nimeäkin, vaikka tokihan se oli omiaan teoksen markkina-arvoa kasvattamaan… arvosana: 2/5 Norwegian Wood Tran anh hunG, 2010 Ma 16.9. klo 19.00 Vihreän papaijan tuoksun ohjaaja muuttaa Murakamin vaikeaksi filmattavaksi tuomitun romaanin visuaaliseksi taisteluksi, jossa elämäntahtoisen valoisat sekä kuolemaan ja ahdistukseen kytkeytyvät kalpeat kuvat kamppailevat keskenään. arvosana: 5/5 Spring Breakers harMony korine, 2012 Ti 17.9. klo 19.00 On ihme, ellei Trash Humpersin luojan uutuus vituta suurinta osaa katsojakunnastaan – mutta niin sen pitääkin. aivottomimmasta musiikkivideoestetiikasta ammentava teos ei pyri ottamaan katsojaa non-stopkuvavirtansa sisälle, vaan saamaan tämän piinallisen tietoiseksi nykyviihteen / pseudotaiteen pyhistä lehmistä tarjoilemalla liikaa kaikkea: päihteitä, rintoja, kauneutta, gangstereita, materialismin kritiikkiä, sekä ennen kaikkea mihinkään keskittymätöntä rytmiä. Tämä on teos, jonka älykkyys pinnan tasolla pysähtyy Britney Spearsiin, mutta joka tosiasiassa nielaisee koko liudan amerikkalaisen poptaiteen viime vuosikymmenten ilmiöitä Miami Vicesta Tarantinoon – oksentaen ne ulos muodottomana möykkynä. Tarinan referointiyritykset olisivat jo sinänsä koomisia. arvosana: 5/5 lisäksi ohjelMisTossa: z ma 2.9. klo 19.00: Matkarakastajat (Almodóvar) z ti 3.9. klo 19.00: Searching for Sugarman (Bendjelloul) z ti 10.9. klo 19.00: The Master (Anderson) z ma 16.9. klo 21.15: Elokuvakerho Toveruus 13.9. jyväskylä suoMen reikikeskuksen järjestämä Shamaanipäivät Jyväskylässä alkaa perjantaina luennolla Shamaanin periaatteista. Lauantaina syvennytään lisäksi shamaanin erikoisominaisuuksiin. Sunnuntain ohjelmassa ovat rummutusmatkat ja oman voimaeläimen löytäminen. 6.9. vakioPaine Musiikkiaan “käsitebluesiksi” kutsuva Talmud Beach laulaa muiden muassa hobosta, joka ei välitä pikkusateesta. Yksi laulu kertoo kaljuuntumisesta. Hiusten vastalahjaksi piru antoi bluesin. Hyvä syy mennä tsekkaamaan kaupungin paras baari. 13.-15.9. jyväskylä, kulTTuurikohTeeT kulTTuurisuunnisTus on mahdollisuus yhdistää reippailu ja Jyväskylän kulttuuritarjontaan tutustuminen. Miksei myös päiväjuopottelu, jos sellaisesta pitää. rasteina on läpileikkaus kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta. Mukana on gallerioita, museoita, Kankaan tehdasalue, kaupungintalo, veturitallit sekä Kaupunginteatteri. Keskuspaikkana toimii tänä vuonna 1800-lukulainen Toivolan vanha käsityöläispiha, joka on jo näkemisen arvoinen sinänsä. Tällä alalla naisilla on TodellisTa valTaa. tekstit Petri Kaikosuo tanssin ja teatterin kuuma seos. Tulevaisuuteen sijoittuvassa teoksessa rodunjalostuksella on saavutettu pelottavia, joskin hellyttäviä tuloksia. Sirkus esiintyy vastikään Kankaan paperitehtaalta vapautuneessa vanhassa tehdashallissa. 11.9. kankaan PerGaMenTTihalli jyväskyläläinen Circus Uusi Maailma tekee taiteellisesti kunnianhimoista uutta sirkusta. Syyskuun 22. päivään saakka esitettävä Rajatila on mustalla huumorilla ja väkevällä estetiikalla höystetty sirkuksen, JarMO LaHTiNEN iirO NaHKaMäKi KaiKen, miTä Tiedän KesKiajasTa, olen oPPinuT PeleisTä. Luennon otsikko Jyväskylässä 9.-14.9. pidettävällä Athenis Finlandiae -kulttuuriviikolla
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 HELPPOA TUPARIHERkkUA salaatti. Tupaantuliaisten vieraita voi kestitä pienelläkin budjetilla, kun valitsee tarjottavat muonat oikein. S yksyllä muuttorumba on vilkkaimmillaan. Uudet opiskelijakämpät tarkoittavat tietysti myös tupareita ruokatarjoiluineen. Helpointa ja halvinta on järjestää pippalot nyyttäriperiaatteella. Tällöin tukevampi murkina jää usein uupumaan, kun vieraiden naposteltavat painottuvat karkkeihin ja pikkusuolaisiin. Sen sijaan omista tarjoiluista voi tehdä juuri niin monipuolisia kuin itse haluaa. Jos haluaa päästä helpolla, kannattaa valita ruokia, joita on helppo ja halpa valmistaa suurelle joukolle. Pastasalaatin pystyy valmistamaan monellekin syöjälle nopeasti. Sen voi tehdä hyvissä ajoin ennen juhlien alkua, se sopii useimpien ruokavalioille ja kestää pitkää seisoskelua huoneenlämmössä. Pasta, kasvikset ja tonnikala ovat sen verran halpoja aineksia, että salaattibudjetin saa hyvin katettua palauttamalla seuraavana päivänä vieraiden jättämät tyhjät pullot ja tölkit. teksti & kuva Arimo Kerkelä Pastasalaatti, tuo salaatittomien salaattien kuningas. ”Tällä hetkellä jääkaapissani on kaljaa, maitoa sekä voileipätarvikkeet. Nyt sinne on sattumoisin jäänyt myös pitsanjämä, mutta aika harvoin siellä mitään ruokaa on. En tykkää varastoida ruokaa, vaan ostan yleensä vain sen mitä kulutan saman päivän aikana. En muutenkaan syö kauheasti kotona, vaan enemmänkin jotain leipää ja pientä iltapalaa. Syön tukevan lounaan aina päivällä jossain yliopistolla. Nyt olen käynyt Ilokivessä, kun olen JYYllä töissä siviilipalvelusmiehenä. Oma bravuurini kotioloissa on spagetti ja jauhelihakastike. Ja kodista puheenollen, paluumuutin juuri Kortepohjaan ja muistin taas täkäläisen kokkailun haasteet. Yhtenä iltana tein jo amatöörin virheen ja ostin pakastepitsan, joka ei mahtunutkaan uuniin. Jouduin siis sahaamaan veitsellä jäistä pitsaa kapeammaksi. Näin voi tapahtua vain Kortepohjassa.” Suvi-Tuulia Nykänen Jylkkärin uusi sivari tatu OnkalO: Jääkaappiratsia JYlKKärI KurKISTaa JääKaappIISI. z 1 kg pastaa (esim. farfalle) z 3-4 prk tonnikalaa z 2-3 sipulia z 500 g kirsikkatomaatteja z 1 kurkku z oliiviöljyä z balsamicoa z suolaa z pippuria satsista syö noin 20 vierasta, joten kokkailussa kannattaa olla pari isompaa kattilaa ja tarjoilussa useita salaattikulhoja. Keitä pasta kattiloissa ohjeen mukaan. Silppua odotellessasi sipulit, puolita kirsikkatomaatit ja kuutioi kurkku. Lorauta salaattikulhoihin valmiiksi oliiviöljyä ja balsamicoa ja ripottele sekaan suolaa ja pippuria.Valuta keitetty pasta lävikössä ja huljuta kylmässä vedessä. Heitä pasta, kasvikset ja tonnikala kippoihin. Uhanalaisten kalalajien pelastajille voi tehdä yhden kulhon ilman fisuja. Kaada sekaan lisää oliiviöljyä ja balsamicoa. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita ja sullo kulhot jääkaappiin jäähtymään. Perusreseptiä on helppo muokata fiiliksen mukaan. Esimerkiksi eri pastat ja sipulilajikkeet piristävät kokonaisuutta, jotta useampien illanistujaisten veteraanit eivät kyllästy noutopöydän antimiin. Pääruoan ohessa kannattaa tarjota vaikka vesimeloniviipaleita, sillä alkoholiton nesteytys ei ole bileissä koskaan pahitteeksi. Legendaarinen tuparipastasalaatti
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 Huumaa hakemassa Pettäminen. Aikaisemmin käytiin kiksauttamassa naapurin Hilmaa, nyt seura etsitään netistä. Salaisia tapaamisia sovitaan jopa leikkipuistoihin. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Tatu Onkalo P ettämissivustojen ihmiskavalkadi on laaja. Löytyy sinkkua, v a r t t u neempaa, nuorta ja varattua, kaikenlaisilla sekoituksilla. Tällä hetkellä suosittu pettämissivusto on Victoria Milan, jolla on Suomessa noin 80 000 käyttäjää. Myös Jylkkärin toimittaja liittyi tähän salaiseen joukkoon, ja testasi vetovoimaansa kuvallisen ilmoituksen kera. Kehitin itselleni siis keksityn pettäjäprofiilin. 25-vuotias, punatukkainen seurusteleva media-alan työntekijä saikin sivustolla paljon huomiota. Kaksi päivää liittymiseni jälkeen minuun otti yhteyttä Keski-Suomessa asuva Petteri, 38. Hän teki profiilin palveluun ollessaan itse vielä parisuhteessa. ”Olin pitkän suhteen loppumetreillä, eikä seksielämää enää ollut. Aluksi laitoin profiilin nimenomaan seksiseuran toivossa”, hän kertoo. Petterin parisuhde päättyi hänen mukaansa muuhun kuin pettämisen paljastumiseen, mutta Victoria Milaniin hän silti jäi. Hän on myös tavannut kaksi naista, joihin tutustui palvelussa. ”Minulla on ollut pidempiaikainen suhde naimisissa olevaan naiseen. Olemme tapailleet ja on ollut seksiäkin”, Petteri kertoo. Tässä vaiheessa täytyy todeta, että Petteri pyysi myös toimittajaa kahville, jopa sen jälkeen kun kerroin käyttäväni hänen sanojaan lehtijutussa. Lievätkö naiset oikeasti jääneet siis kahteen. Viestejä selatessa huomaa, mikä lähes kaikkia miehiä yhdistää. Pettäminen ajoittuu usein elämän ruuhkavuosiin. Lapset on hankittu, taloa maksellaan, töissä on kiireitä, kumppanissa ärsyttää kaikki ja mies kaipaa perhosia vatsaansa. Kyllä, netissä nimenomaan mies. Naisia palstoilla on erittäin vähän. Postilaatikkoni täyttyikin miesten viesteistä jo ensimmäisen tunnin aikana. ”Tästä syystä esimerkiksi Victoria Milanissa naiset saavat ilmaisen profiilin, mutta miehen pitää tietyn ajan jälkeen alkaa maksaa siitä”, Petteri kertoo. Myös useat korkeakoulutetut ja paljon työssään matkustamaan joutuvat miehet käyttävät palvelua. Hotellihuoneeseen halutaan nyt tuttu salarakas, ei maksullista naista. Viestejä tulikin jyväskyläläisten miesten lisäksi paljon nimenomaan työmatkalaisilta, jotka vain poikkesivat Jyväskylässä viikonlopun yli. Rallit räjäyttivät pankin. Uusi ilmiö on Petterin mukaan se, että pettäjät haluavat esimerkiksi lastensa tapaavan. Siksi tapaamisia sovitaan jopa leikkipuistoihin ja laskettelukeskuksiin. mutta miksi ei vain erota, jos toiset viehättävät enemmän kuin oma kumppani? ”Pohjimmiltaan pettäjät rakastavat kumppaneitaan ja perhe-elämäänsä. Kaikki haluavat vain kokea alkuhuumaa”, Petteri arvelee. Entä sitten moraali? Baarissa varattuun saattaa haksahtaa vahingossa, mutta pettämissivustoilla tarkoitus on etsiä nimenomaan seuraa varatuista. Eikö toisen omaan koskeminen tunnu pahalta? ”Moraalinen puoli mietityttää jokaista, jolla moraali on. Itse olen kuitenkin ihan luotettava ja kunnollinen mies”, Petteri toteaa. Kuten kaikki muutkin pettämissivustoilla pyörivät miehet. Sana ”luotettava” kun nimittäin toistuu viesteissä lähes yhtä usein kun ”salainen” tai ”pitkän parisuhteen turhauttama”. Ristiriitaista, eikö? UFF Second Hand Vapaudenkatu 48-50 Ma-pe 9-19, La 9-17 TASARAHALLA vaate kuin vaate max. LA ja MA 7.9. ja 9.9. 4 € TO-PE 12.-13.9. 2 € TI-KE 10.-11.9. 3 € LA 14.9. 1 € MA 2.9. 7 € TI-KE 3.-4.9. 6 € TO-PE 5.-6.9. 5 € Netti kaupa n poist okori n tuotte et max. 7€! www .uff.? /nett ikaup pa
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 Eihän musiikissa olE mitään muuta hyvää kuin kEikat ja alkoholi. Harrastuksena kuuluisuus teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Tatu Onkalo BänDi. Lähes 60 000 Facebook-tykkääjää, parin kuukauden mittaisia Amerikan kiertueita sekä koko elämänsä bändin seuraamiselle omistaneita faneja. Silti Swallow the Sunin jäsenet annostelevat ruokaa rahoittaakseen harrastustaan. . s wallow the Sunin tarina sai alkunsa vuosituhannen alun Jyväskylässä, kun kitaristi Juha Raivio lähti kokoamaan hidasta, synkkää ja jopa eeppistä musiikkia soittavaa bändiä. Ensin mukaan kuvioihin tulivat toinen kitaristi Markus Jämsen, laulaja Mikko Kotamäki, alkuperäisessä kokoonpanossa rumpuja soittanut Pasi Pasanen, basisti Matti Honkonen ja syntikkaa soittava Aleksi Munter. Myöhemmin kokoonpano täydentyi Kai Hahtolla Pasasen jäätyä pois rummuista. “Kaverit pyysivät minut joskus vuonna 2001 Bar 68:iin ja kysyivät, lähtisinkö mukaan soittamaan. Silloin ei ollut muutakaan, joten totta kai lähdin”, Jämsen muistelee. Raivio teki bändille biisejä, joita he monen muun jyväskyläläisen bändin tapaan treenasivat Lutakossa. Kaiken muun nuorille miehille tärkeän ohella, tietysti. “Ensimmäiset treenit olivatkin lähinnä sitä, että laulaja nukkui krapulassa rumpujen edessä. Pikkuhiljaa siitä kuitenkin lähti jotain kehittymään”, Jämsen toteaa. jotain toDEllakin, sillä Swallow the Sun on julkaissut viisi menestynyttä studioalbumia ja tehnyt lukemattomia kiertueita niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Mittavien Amerikan kiertueiden lisäksi bändi on esiintynyt ulkomailla lähes kaikissa Euroopan maissa, Japanissa sekä esimerkiksi Israelissa. “Etelä-Amerikan maissa emme ole ennen käyneet keikalla, mutta Meksikoon pääsemme nyt tämän kiertueen aikana. Sinne yritämme nyt hivuttautua, sambakarnevaaleille ja crackinarkkareiden keskuuteen ”, Honkonen kertoo. Omaksi suosikkikeikkapaikakseen hän nimeää Japanin. Bändi on soittanut muun muassa Tokiossa ja siellä suomalaista raskasta musiikkia todella arvostetaan. “Se melkein riittää kun sanoo että me ollaan Suomesta. Japanilaiset ovat jo silloin ihan haltioissaan”, Honkonen kertoo. Huonoin keikkamaine on sen sijaan yllättävän lähellä sijaitsevalla maalla. “Englanti on ihan paska maa. Keikkapaikat on murjuja ja autolla ajetaan väärällä puolella. Sitäkään en ymmärrä, miten joku voi pilata ranskalaiset. Fish and chips, ihan järkyttävää paskaa”, Jämsen sivaltaa. yhtyE nauttii suurta suosiota niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kotimaassa kaikki levyt ovat myyneet niin paljon, että ne ovat keikkuneet aina ilmestymisensä jälkeen myyntilistojen kärkipäässä. Lisäksi yhtyeen uusin, vuonna 2012 julkaistu Emerald Forest and the Blackbird valittiin Soundin vuoden levyksi. “Arvostus on siis ihan hyvä”, Jämsen toteaa vaatimattomasti. Monet yhtyeen faneista ovat ulkomaalaisia. Yhdeksi isoimmista faneistaan Jämsen ja Honkonen nimeävät japanilaisen naisen, joka matkustaa ympäri maailmaa bändin perässä. “Ja sitten on tietysti näitä, jotka ovat tatuoineet bändin nimeä tai meidän naamoja itseensä. Vähän kyllä hirvittää, että mitähän he mahtavat niistä tatskoistaan miettiä sitten kymmenen vuoden päästä”, Honkonen nauraa. Menestyksestä huolimatta bändin jäsenet eivät pysty elättämään musiikilla itseään. Heidän on tehtävä musiikin ohella myös muita kuin musiikkiin liittyviä töitä. “Itse en vielä uskalla ottaa sitä riskiä, että jättäisin päivätyöt. Mun mielestä raja työn ja harrastuksen välillä menee siinä että työllä elää, ja tällä en vielä elä”, kertoo Jyväskylän keskussairaalan keittiössä rundien väleillä työskentelevä Honkonen. tänä vuonna Swallow the Sun juhlii 10-vuotissyntymäpäiviään ja tekee merkkipaalun kunniaksi myös juhlakiertueen. Keikkalistalle swallow thE sun z z PerustettuzJyväskylässäz vuonnaz2001. z z Soittaazrumpaliazlukuunottamattazalkuperäisessäzkokoonpanossaan. z z Julkaissutzviisizlevyä,zjoistazviimeisimmänz vuonnaz2012.z z z Lähteezsyksylläzuhlakiertueelle,zjonkazkeikoillazaikoozsoittaazkaikkizdebyyttialbuminzkappaleet.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 Hitaasti eteenpäin Editors: thE WEight of Your LovE (PiAs rEcords) Neljännellä levyllään brittiläiset vaihtoehtorokkarit antavat laulujensa hengittää. Edellisen albumin synkät syntikat saavat jäädä, ja entistäkin tärkeämmäksi instrumentiksi nousee laulaja Tom Smithin jylhä ääni. Paria rokkikohkausta lukuun ottamatta tempo pysyy maltillisena, kun Editors vie musiikkiaan aiempaa seesteisempään suuntaan. Rauhallisesta on lyhyt matka pitkäveteiseen, jos kappaleilla ei ole tarpeeksi annettavaa. Kohokohdistaan huolimatta levy jääkin haparoimaan tylsyyden rajamaille. Suunta on eteenpäin, mutta viistosti ojan kautta koukaten. Arimo Kerkelä Helvetin porteilla dAn BroWn: infErno (WsoY) Symbologian professori Robert Langdon havahtuu vieraassa sairaalahuoneessa ruhje päässään. Hänellä ei ole muistikuvia muutamasta edellisestä vuorokaudesta, vain sekava harhanäky piinaa häntä. Firenzen vanhojen rakennusten keskellä Langdon etsii muistojaan sekä selitystä takkinsa taskusta löytyneelle esineelle aseistettujen takaa-ajajien lähestyessä. Vastaukset näyttävät kietoutuvan Dante Alighierin Jumalaisen näytelmän ympärille. Dan Brownin uusin kirja ei tarjoa samankaltaisia vuosisatoja punottuja salajuonia kuin Da Vinci –koodi. Symbolien tulkitseminen on vaihtunut rakennusten ja taideteosten historian tarkkaan kuvaukseen, joka varmasti puuduttaa taidehistoriasta piittaamattomia. Inferno on kuitenkin mukaansatempaava kirja, joka valottaa myös ihmiskunnan synkkää tulevaisuutta. Väestönkasvun ongelmat räjähtävät kirjan sivuilta lukijan pohdittaviksi. Laura Kuivalahti Peruspilareiden äärellä JuhAni sArsiLA: MELAnchoLicA (tAMPErE univErsitY PrEss) Juhani Sarsila on kirjoittanut uudelleen oppineet ja viihdyttävät esseensä “poleemisiksi”. Hän tarjoilee tuttuun tapaan täyden kattauksen länsimaista ajattelua ja kulttuurin historiaa antiikista lähes meidän päiviimme asti. Henkilökuviin ja erilaisten aatesuuntausten analyyseihin tuovat kiehtovan lisän vertailut paitsi kreikkalaisten ja roomalaisten, myös heidän itämaisten aikalaistensa näkemysten välillä. Ikuista paluuta kotimaisessa esseistiikassa tekevää, synkkääkin synkempää Oswald Spengleriä ja hämäryydestään tunnettua, myöhäismodernien filosofien ihailemaa Herakleitosta käsittelevät laajat esseet ovat aatehistoriaa parhaimmillaan. Melancholica on suositeltavaa lukemista niille, jotka haluavat ymmärtää kulttuurimme peruspilareiden historiallisia taustoja. Markku Nivalainen Puheluiden hinnat lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/minuutti. Matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 16,9 senttiä/minuutti. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Tatu Onkalo kuuluu myös esiintyminen entisessä kotiluolassa Lutakossa. Jyväskylän keikka myös päättää synttärikiertueen. “Vähän kyllä jo jännittää. Lutakko on kuitenkin aina Lutakko”, Jämsen miettii. Kiertueen jälkeen bändin tulevaisuus on vielä avoin. Honkonen ja Jämsen uskovat bändin Sibeliuksen, kitaristi-Raivion tehneen bändille jo jotain valmiiksi, mutta puhetta esimerkiksi uudesta levystä ei ole vielä ollut. Swallow the Sun tunnustautuukin enemmän keikkabändiksi kuin studiossa nököttäväksi yhtyeeksi, jolla olisi tarve tehdä koko ajan jotain uutta. “Eihän musiikissa ole mitään muuta hyvää kuin keikat ja alkoholi”, Jämsen nauraa. Aleksi Munter (koskettimet), Kai Hahto (rummut), Markus Jämsen (kitara), Mikko Kotamäki (laulu), Matti Honkonen (basso) ja Juha Raivio (kitara) kiertävät Suomen keikkalavojen lisäksi myös ulkomaisia keikkapaikkoja. Markus Jämsen ja Matti Honkonen ovat jääneet Jyväskylään asumaan. Muut bändin jäsenet ovat asuvat nykyisin Helsingissä, Vaasassa sekä Ruotsissa. ALEAH L. StANbRIDgE
Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 Ylioppilaskunta 18 IlokIvI tarjoIlee lounasta arkIsIn klo 11-16. Opiskelijan koti Jyväskylässä Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. Vuokrataso on edullinen. Lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. Yksiöt 814 yksiötä eri puolilla Jyväskylää. soluAsunnot Soluasuntoja sekä yksin muuttavalle että kimppakämppään haluaville. Soluissa asuu 2 – 4 opiskelijaa. perheAsunnot Perheasuntoja pariskunnille sekä lapsiperheille. Toisen hakijoista tulee olla opiskelija. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 820 4444, fax 010 820 4411 asiakaspalvelu@koas.fi, www.koas.fi ASunToJen PohJAKuVAT, hinnAT JA hAKeminen: www.koas.fi LöydäT meidäT myöS fAcebooKiSTA! www.facebook.com/koas.fb Vko 36 Ma 2.9. Kikherne-kasviscurry* Broilerpastapaistos* Keitetyt nakit ja perunasose Ti 3.9. Papupata* Mantelikala Thaimaan porsaspata* ke 4.9. Kasvisjuustokeitto* Kalaleike Täytetyt jauhelihaohukaiset* To 5.9. Porkkanaohukaiset* Chilikala Tulinen lihapata* Pe 6.9. Kesäkurpitsavuoka* Kirjolohimurekepihvit Kaalilaatikko* Vko 37 Ma 9.9. Kasvislinssikastike* Sitruunainen kalaleike, jogurttikastike* Jauhelihalasagne Ti 10.9. Kasvistortillat* Yrttiporkkanasei* Mausteinen broilerpata* ke 11.9. Pinaattikeitto* Uunimakkara Meksikolainen lihapata* To 12.9. Ratatouille* Lohipastavuoka* Jauhelihapihvi, kermapippurikastike Pe 13.9. Tomaatti-sipulipiirakka Värikäs uunikala* Barbequekalkkunakastike* Vko 38 Ma 16.9. Linssikeitto* Sitruunasei* Kebabkiusaus Ti 17.9. Papurisotto* Lohipyörykät Chili con carne* ke 18.9. Kesäkurpitsaherkku* Mangobroileri* Porsaanleike, sinappikastike To 19.9. Bataatti-papupihvit, jogurttikastike* Tonnikalatortillat* Riistapyörykät Pe 20.9. Soijabolognese, spagetti* Pyttipannu Jauhelihakastike* ilokiVen ruokalisTa 2.9.–20.9 JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY hakee JYROCK-PROJEKTISIHTEERIÄ Jyrock on JYYn kulttuurivaliokunnan järjestämä kaksipäiväinen sisäfestivaali, joka suuntautuu vaihtoehtoisen popja rockmusiikin pariin. Tapahtuma on toiminut vuosien varrella suunnannäyttäjänä taiteellisesti kunnianhimoisille rockfestivaaleille sekä ponnahduslautana monille nouseville artisteille. Seuraava Jyrock järjestetään Ylioppilastalo Ilokivessä 11.—12.4.2014. Projektisihteerin vastuulla on Jyrockin tuottaminen, toteuttaminen ja ohjelmiston laadinta yhteistyössä Jyrock-työryhmän ja kulttuurisihteerin kanssa. Projektityö alkaa syksyllä. Tehtävästä maksetaan 1750 euron suuruinen kertakorvaus. Hakemukset 9.9. klo 16 mennessä. Lue ilmoitus kokonaisuudessaan osoitteessa jyy.fi JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta JYY hakee projektisihteeriä koordinoimaan 80-vuotisjuhlansa käytännön järjestelyjä. Tehtäviin kuuluu akateemisen vuosijuhlan ja juhlaviikon ohjelman suunnittelu ja toteutus sekä yhteistyökumppaneiden hankkiminen. Järjestelyissä ovat mukana projektisihteerin koordinoima juhlavuosityöryhmä sekä JYYn kulttuurisihteeri. JYY juhlii 80-vuotista taivaltaan lauantaina 29.3.2014 ja varsinainen juhlapäivä on maanantai 24.3.2014. JYYn juhlavuoden projektisihteerille maksetaan 1 000 euron kertapalkkio ja 10%:n provisiopalkkio hankituista sponsorituotoista. Työ on projektiluonteista ja alkaa sopimuksen mukaan elo-syyskuussa. Hakemukset 9.9. klo 16 mennessä. Lue ilmoitus kokonaisuudessaan osoitteessa jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY hakee JUHLAVUODEN PROJEKTISIHTEERIÄ
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013 ei mikään peruspappi Kasvo. Opinkivellä toimistoa pitävä pappi Kimmo Nieminen koodaa nettisivuja ja pohtii elämän tarkoitusta. Työssään hän ei halua käännyttää ihmisiä. A loitin Jyväskylän yliopiston oppilaitospappina vuonna 2007. Virka oli siinä maineessa, että siihen on vaikea päästä. Uskoin kuitenkin, että juuri minä voisin päästä tähän työhön. Ja onneksi pääsinkin. Keski-Suomen alue on ollut aina minulle tuttu, sillä muutin Suolahteen kuukauden ikäisenä ja kävin siellä myös ala-asteen. Vanhempien mukana muutin sieltä pois, mutta naimisiin mentyäni palasin takaisin Jyväskylään. Opiskelut ja työt veivät kuitenkin meidät taas pois Keski-Suomesta. opisKeluhistoriani on mutkikas juttu ja minulla on takana aikamoinen kasa opintoja. Ehkä siksi ymmärrän myös minulle juttelemaan tulevien opiskelijoiden ajoittaisen turhautumisen opiskeluun. Opiskelin ensin tietojärjestelmätiedettä ja myöhemmin myös sosiologiaa. Kokeilin muitakin aineita, esimerkiksi filosofiaa ja myös teologiaa. Silloin kuitenkin tuntui, ettei se ollut minua varten ja palasin siksi sosiologian pariin. Opiskelin myös käsija taideteollisessa korkeakoulussa muotoilua. Teatterikorkeaankin olisin halunnut, mutta sinne en päässyt. Sitten tuli tunne, että nyt on pakko tehdä joku tutkinto valmiiksi ja tein sosiologian loppuun vuonna 1996. Työttömyyden kautta päädyin takaisin opiskelemaan teologiaa ja vuonna 2001 minut vihittiin papiksi Mikkelissä. Olen halunnut oppilaitostyöstäni mahdollisimman ihmisläheistä. Työni on aika monipuolista, sillä tämä on sekä henkilökohtaista ihmisten tapaamista sekä yleistä kiertelyä kampuksella. Lisäksi toimin ryhmien apuna esimerkiksi tutorkoulutuksissa sekä YTHS:n ja Student Lifen apuna. opisKelijat Käyttävät palveluitani enemmän kuin henkilökunta. Heitä on kaikista oppiaineista ja kaikenikäisiä. Monet heistä suhtautuvat kirkkoon myönteisesti, mutta niin sanottuja aktiiviuskovaisia on vähän. On tietysti myös niitä, jotka kertovat, etteivät ymmärrä, miksi puhuvat juuri papille. Täällä sillä ei kuitenkaan ole väliä enkä minä esimerkiksi kysy, onko joku kirkon jäsen vai ei. Itse en tuo ihmisten kanssa keskustellessani esille uskoa. Minun hommani ei ole tuputtaa uskontoa vaan asioista keskustellaan niistä lähtökohdista, joista toinen haluaa. Käännyttäminen ei kuulu tähän hommaan ollenkaan, enkä pidä siitä kyllä yhtään muutenkaan. Minun mielestäni esimerkiksi hengellisyys on enemmänkin elämäniloa ja toivoa. Se, että osaan päästää minulle juttelemaan tulevista ihmisistä irti, on osa keskustelijan ammattitaitoa. Pitää osata tulla ihmisen rinnalle hetkiksi kuuntelemaan jakamaan asioita ja sitten poistua reitiltä. En voi kotona miettiä, mitä sille yhdelle kuuluu, sillä minun murehtimiseni ei häntä auta. Minun täytyy luottaa, että elämä kantaa. Jokaisessa on voima kantaa itseään eteenpäin. teksti ja kuva Suvi-Tuulia Nykänen
TORIKESKUS, Yliopistonkatu 36, p. (014) 614 465, ark. 10–19, la 10–17 Laukkujen erikoisliike www.laukkuja.fi palvelua jo vuodesta 1975 Hyvitämme tunnin parkkimaksun TORI Huom! Uusi osoite 19 95 4 95 (40 €) (8€) (62€) Minipätkä SATEENVARJO Eri värejä. Monilokero NAHKALOMPAKOITA ja korttikoteloita Kouluo lkalauk un tai repun ostajal le, SATEEN VARJO tai KYNÄP ENAAL I ILMAI SEKSI SUR5AL OLKALAUKKU 19,95 36 x 28 x 12 cm. Eri värejä. OLKALAUKKU 39,38 x 27 x 10 cm. Eri värejä. PALJON ERILAISIA JA REPPUJA KS: n SU U RI N VY Ö VA LIK O IM A Y LI 20 ER IL A IS TA V Y Ö TÄ Pa ljo n er i m al le ja vä re jä vä Eri v E ä jäjäjä. jä. jä.ä. jä. jä.ä.ä.ä.ä.ä. re re reejjjjjjjjjjjjj är är jäj ä OLKALAUKKU TARJOUS 39,38x27x10 cm. M SSSA SSSA SA ri M niloker ( ) M SSSSSSSSSS Er ) d Moni AH ko Moni Mo NA ja ja j -50 % alk. 9,95 (20) -50 % ISOJA, monilokero REPPUJA • paljon taskuja • pehmustetut olkaimet ja selkätuki • eri värejä kk kk k l k Huippusuositut, kevyet VETOLAUKUT • laakeroidut pyörät • taskut sisällä ja ulkona • paljon uusia väreja M M % % % % % IS IIS IS R • • % % Sosittu OLKALAUKKU 19,95 (40€) 32 x 30 x 20 cm. 39 95 Uutu us värit -50% USKALLA EROTTUA Opiskelija-ALE -25% DAILIES Aqua Comfort Plus 20 aina piilolinssejä varastossa 30 kpl o p t i i k k a Mitä? -VERKOSTO Mitä? -VERKOSTO Vaikuttamistyön kanavana toimiva nuorten aikuisten Mitä?-verkosto hakee JoS-ryhmäänsä uusia 18–30-vuotiaita jäseniä. Ryhmä suunnittelee, kehittää ja koordinoi verkoston toimintaa yhdessä taustaorganisaatio Planin kanssa. Vuonna 2013-14 JoS-ryhmä työskentelee globaalin nuorisotyöllisyyden ja siihen kytkeytyvien gender-kysymysten parissa. JoS-ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Ryhmässä pääsee mm. ideoimaan verkoston uutta, innovatiivista vaikuttamistoimintaa oppimaan lisää vaikuttamistyöstä ja globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä saamaan kokemusta järjestötyöstä ja muuttamaan maailmaa loistotyyppien kanssa Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 15.9.2013. Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään osoitteeseen mitaverkosto@plan.fi. Kerro hakemuksessa motivaatiostasi toimia JoS-ryhmässä sekä mahdollisesta vapaaehtoistyötai vaikuttamistyökokemuksestasi. Lue lisää: mitaverkosto.fi. Lisätietoja: nuorten osallistumisen asiantuntija Anna Peltoniemi anna.peltoniemi@plan.fi tai 040 455 2038 Plan Suomi hakee yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja kehityskysymyksistä kiinnostuneita Mitä?-verkoston Johtoja Suunnitteluryhmään (JoS) > > > Jyväskylän Ylioppilaslehti 7/2013