Nyt loppui riitely, sanoi rehtori Viestintätieteiden laitoksen ilmapiiri kuntoon. Uutiset 2 Tilojen määrä laskee, vaikka kysyntä kasvaa. Sivu 7 Luomu hukkuu paperisotaan Omakustanteita on helppo tehdä. Kulttuuri 11 Pienlevy-yhtiön jätkät NUMERO 7/2007 23. HUHTIKUUTA – 7. TOUKOKUUTA 48. VUOSIKERTA KESKIAUKEAMA Onni on...
23.4.07 UUTISET Jyväskylän yliopistolle oma rahasto Jyväskylän yliopiston hallitus on perustanut Jyväskylän yliopistorahaston, joka sallii yliopistolle rahastotalouden harjoittamisen. Rahaston tarkoituksena on tukea yliopiston toimintaa ja mahdollistaa se, että yliopiston tehtäväalueeseen kuuluvaa palvelutoimintaa voidaan harjoittaa liiketoimintana. Valtion varoista erillään olevan yliopistorahaston perustamisen mahdollistaa vuoden alussa voimaan tullut yliopistolaki. Yliopiston hallitus toimii rahaston hallituksena, joka muun muassa huolehtii hallinnosta ja päättää varojen käyttämisestä. Rahastoa edustaa ja yleistä toimivaltaa käyttää rehtori. 2 Yliopiston johto puuttui viestintätieteiden laitoksen ilmapiiriongelmiin Vararehtori ja hallintojohtaja valvovat korjaustoimia. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON johto on pyytänyt viestintätieteiden laitoksen henkilökunnalta selvityksen laitoksen ilmapiiristä. Rehtori Aino Sallisen mukaan on käynyt ilmi, ettei yhteistyö laitoksen sisällä toimi niin hyvin kuin pitäisi. ”Asiaan on puututtu. Eri tahoja on kuunneltu ja käyty hyvin suoria ja rakentavia keskusteluja tilanteen korjaamiseksi. Laitokselta on pyydetty vararehtorille ja hallintojohtajalle selvitys tilanteesta ja suunnitelma korjaustoimista. Selvitys oli avoin ja se antaa hyvän pohjan jatkotyölle, jota yliopiston johto tukee”, Sallinen sanoo. ”Laitoksen henkilökunnan keskinäinen kyräily näkyy laitoksen opetuksessa”, journalistiikan ainejärjestön Lööpin puheenjohtaja Aki Jörgensen kertoo. ”Meillä on erilaisia näkemyksiä tavoitteista ja toimintaperiaatteista”, viestintätieteiden laitoksen johtaja, puheviestinnän professori Tarja Valkonen tiivistää. Hän ei allekirjoita Keskisuomalaisen marraskuista kirjoitusta, jossa laitoksen henkilösuhteita kuvattiin erittäin tulehtuneiksi. ”En itse koe, että omat suhteeni kehenkään olisivat tulehtuneita. Ymmärrän toki, että joku muu näin tuntee. Mutta eri mieltä me olemme monista asioista, ja niin pitää ollakin, koska elämme moniäänisessä maailmassa. Keskusteluissa on yritetty nyt ylläpitää sitä näkemystä, että meillä on oikeus olla eri mieltä, mutta niistä asioista, joista olemme eri mieltä, pitää pystyä keskustelemaan rakentavasti. Kuten joku sanoi, että ollaan ihmisiksi”, hän sanoo. Journalistiikan professorin Raimo Salokankaan mukaan selvitys laitoksen tilanteesta oli mitä tarpeellisin. ”Selvitys sinänsä ei vielä korjaa ongelmia, mutta se tekee tiettyjä asioita tiettäviksi ja nostaa niitä pöydälle”, hän näkee. SALOKANKAAN MUKAAN asiat laitoksen ilmapiirissä alkoivat kärjistyä, kun keskusteluihin nousi mahdollinen oppiaineiden yhteinen kandidaatin tutkinto Bolognan prosessin ja siellä lanseeratun kaksiportaisen tutkintojärjestelmän myötä. ”Siitä kaikki lähti kesällä 2005”, Salokangas sanoo. Keskisuomalainen kirjoitti viime marraskuussa laitoksen henkilökunnan jakautuneen yhteistä kandidaatin koulutusta kannattaviin ja oppiaineiden omia identiteettejä suojeleviin. Johtaja Valkosen mukaan ilmapiiriasiat ovat putkahdelleet esiin aika ajoin. ”Ne ovat tulleet esille monissa selvityksissä jo aiemminkin, ja ne kytkeytyvät myös työn kuormittavuuteen. Meillä on itse kullakin aika kunnianhimoisia tavoitteita oman työn suhteen ja aika paljon tekemistä”, hän sanoo. LAITOKSEN AINEJÄRJESTÖT ottivat yhteisiin kandidaatin opintoihin kirjallisesti kantaa viimeksi elokuussa 2006, kun ne toimittivat laitoskokoukseen asiaa koskevan kannanoton. Silloin ne ilmoittivat vastustavansa yksimielisesti yhteisiä perusja aineopintokokonaisuuksia, kuten ovat koko ajan tehneet. Puheviestinnän ja yhteisöviestinnän ainejärjestöjen puheenjohtajien sekä journalistiikan ainejärjestön vt. puheenjohtajan allekirjoittamassa lausunnossa sanottiin, että yhteiset perusja aineopintokokonaisuudet hämärtäisivät kunkin oppiaineen yksilölliset piirteet olemattomiin. Opiskelijoiden kannanotossa nähtiin laitoksen viestintäaineiden valtakunnallisen arvostuksen perustuvan niiden yksilöllisiin erityispiirteisiin. ”Opiskelijoilta on kyllä kysytty mielipidettä yhteisestä kandidaatin tutkinnosta, mutta selkeää suunnitelmaa meille ei ole esitetty. Puuttuu mustaa valkoisella, mitä ollaan tekemässä ja miksi – ovatko takana taloudelliset syyt vai mitkä. Sikaa säkissä emme lähde ostamaan”, puheviestinnän ainejärjestön Parkun puheenjohtaja Jenni Peltola sanoo. Professori Salokangas kertoi marraskuussa 2006 Keskisuomalaisen haastattelussa, että laitoksella tuntuu paineita journalistiikan viemiseksi yleisen viestinnän suuntaan. Nyt tilanne on hänen mukaansa muuttunut. ”Viime syksyn alussa yhteinen kandidaatin tutkinto saatiin laitoksen toimintaja taloussuunnitelmasta pois, eikä tällä hetkellä tiettävästi ole vastaavia suunnitelmia”, hän sanoo. OPPIAINEIDEN YHTEISIÄ kursseja lisättiin viestintätieteiden laitoksella täksi lukuvuodeksi opetussuunnitelmiin. Yhteisillä kursseilla pyritään säästämään rahaa tiukassa taloustilanteessa, mutta laitoksen johtaja Tarja Valkonen korostaa, etteivät yhteisten opintojen takana ole pelkät taloudelliset syyt. ”Niin kauan kuin minä muistan ja kuin on erilaisia selvityksiä tehty, on tullut ilmi, että pitäisi olla enemmän yhteistyötä oppiaineiden kesken. Asiaa on kysytty opiskelijoilta ja henkilökunnalta ja tutkittu esimerkiksi osana opetuksen laadunarviointia.” Valkosen mukaan laitoksen painopisteisiin kuuluu myös laadukas tutkimus, eikä sitä synny, jos tutkimusta ja opetusta tekevän henkilökunnan kaikki aika menee opetukseen. Laadukkaan tutkimuksen myötä budjettiin on helpompi haalia täydentävää rahoitusta. ”Ei ole avainkysymys, missä mennään eurojen mukaan. Pitäisi syntyä sellaista säästöä, että henkilökunta pystyisi enemmän keskittymään tutkimustyöhön.” RAIMO SALOKANGAS on useaan otteeseen Keskisuomalaisen palstoilla ilmaissut huolensa journalistiikan aseman ja identiteetin säilymisestä. Hänen mielestään on paras ratkaisu, että oppiainetta opiskelevat erikoistuvat siihen heti opintojen alussa, eivät vasta kandidaatin tutkinnon suoritettuaan. Journalistiikka on toinen maan suomenkielisistä akateemisista toimittajakoulutuspaikoista. ”Täältä päin katsoen kysymys on siitä, millaisia toimittajia halutaan kouluttaa, millaisia yhteiskunta haluaa ja millaisia median ja yhteiskunnan katsotaan haluavan. Näitä tarkastellessa olemme nähneet hyviä puolia siinä, että on tämä pitkä putki.” Laitoksen johtaja Tarja Valkonen ei näe yhteistyön uhkaavan identiteettejä. ”En ole koskaan ajatellut niin, että meidän oppiaineiden identiteetti olisi jotenkin niin herkkä, että se herkästi hämärtyisi. En ole koskaan ajatellut, että yhteistyö voi hämärtää identiteettiä – yksilön tai oppiaineen”, hän sanoo. Aiemmin puheviestinnän professorina toimineen rehtori Aino Sallisen mielestä oppiaineiden omat identiteetit eivät olisi vaarassa, vaikka yhteinen kandidaatin tutkinto tulisi viestintätieteiden laitokselle. ”Tällaisia pohdintoja käydään hyvässä hengessä monilla laitoksilla. Uusi tutkintorakenne antaa mahdollisuuden miettiä monenlaisia ratkaisuja. Viestintätieteiden laitoksella on eurooppalaisista yliopistoista laajin viestintätieteiden kirjo ja uniikkeja oppiaineita. Yhteistä opetusta kannattaa lisätä kandidaattitasolla, jotta niukkoja voimavaroja riittää maisterija tohtorikoulutukseen, jossa varsinainen profilointi tapahtuu. Tämä vahvistaa oppiaineiden identiteettiä eikä suinkaan uhkaa sitä”, rehtori sanoo. Laitoksen ainejärjestöjen kanta yhteiseen kandidaatin tutkintoon on yksiselitteinen. Syksyisen kannanoton mukaan kandidaatin tutkinnon täyttäminen kaikille yhteisillä opintojaksoilla ei opiskelijoiden mielestä ole järkevää yhteistyötä, vaan oppiaineiden erityispiirteiden tuhoamista. ”Varmasti jokaisen opiskelijan mielestä oppiaineen profiili syntyy nimenomaan aineopinnoissa, koska niissä rakennetaan ammattitaidon pohja. Gradu ja maisteriopintojen kurssit eivät riitä siihen, että kenestäkään meistä tulisi ammattitaitoisia toimittajia”, Lööpin puheenjohtaja Aki Jörgensen sanoo. Mikko Mattlar toimittaja@jyy.fi H EIKKI V IHEMÄKI Työilmapiiri viestintätieteiden laitoksen käytävillä Tourulassa ei ole ollut kunnossa.
3 Oletko onnellinen? Joissakin taloyhtiöissä pyykkituvan käyttö on kielletty sunnuntaisin. Eräissä Jyväskylän keskustan taloissa pyhäpäivän viettoa valvotaan niin tiukasti, että omassa asunnossa pestyt pyykitkin otetaan taloyhtiön kuivaushuoneen naruilta alas, jos ne on viety kuivumaan sinne sunnuntaina. Sunnuntaisin on toki mukava ihan vain pötkötellä, mutta tämänkaltainen sääntö tuntuu yhtä ajankohtaiselta kuin vuoden 1952 kesäolympialaiset. Onko tämä nyt ihan reilua, vuokralaisten keskusliiton toiminnanjohtaja Anne Viita? ”Mikäli tämä koskee kaikkia asukkaita, niin ei tässä mitään ongelmaa pitäisi olla. Monissa taloissa on huoneisto juuri pesutuvan yläpuolella, joten yksi päivä ilman pesukoneen hurinaa on kohtuullista. Mutta mikäli kyseinen sääntö koskee vain vuokralaisia, niin sitten olen huolissani.” Yhtiökokouksessa kannattaa älähtää, mikäli hallituksen päätökset tuntuvat kohtuuttomilta. Viidan mukaan sunnuntain pyykkikielto on niin tapauskohtaista, ettei siitä voi sanoa juuta eikä jaata. ”Mikäli pesutupa on esimerkiksi erillisessä piharakennuksessa, ei kiellolle mielestäni ole perusteltua syytä. Mutta säännöt ovat useimmiten tehty yhteiseksi mukavuudeksi, ei varta vasten kenenkään kiusaksi. Lähtökohta on, ettei kenellekään pitäisi koitua kohtuutonta haittaa”, Viita summaa. Heikki Vihemäki sivari@jyy.fi Miksei sunnuntaina saa pyykätä? Arto Laukkanen, 23, liikuntapedagogiikka: ”Olen. Parisuhde toimii ja koulu sujuu.” Opintotukea saavien määrä laskussa Opintotukea saa nyt 13 000 opiskelijaa vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Määrä on laskenut 4,5 prosenttia. Suurinta lasku on ollut toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien keskuudessa. Opintolainaa nostavien määrä on vähentynyt viidessä vuodessa yli 10 prosenttia. IRTOKUVAT Jyväskylän kaupungin kuvataidekoululaiset ovat piirtäneet ja maalanneet yli 200 muotokuvaa tunnetuista ja vähemmän tunnetuista kaupunkilaisista. 4–18-vuotiaiden taiteilijanalkujen teokset ovat esillä Kirkkopuistossa vapunaattoon saakka. Joukossa on myös yliopistoväelle tuttu naama, yliopiston rehtori Aino Sallinen. Sallisen on maalannut 7vuotias Elina. H EIKKI V IHEMÄKI Emilia Laakso, 24, saksan kieli ja kulttuuri: ”Kyllä. Kaikki perusasiat ovat kunnossa. Opiskelu sujuu ja kesällä on töitä. Valtteri Kangasmäki, 21, historia: ”Olen. Ei ole ongelmia elämässä, saan opiskella omaa alaa ja kesätyöpaikkakin on.” Leena Kiviranta , 23, luokanopettajakoulutus: ”Olen. Ei ole mitään valitettavaa. Opiskelupaikka on, ja Jyväskylässä on mukava asua.” Hallitusohjelma yllätti konkreettisuudellaan Hyvää ohjelmaa varjostaa SYL:in mukaan mahdollisuus lukukausimaksujen perimiseen EUja ETAmaiden ulkopuolisilta opiskelijoilta yksittäisissä maisteriohjelmissa. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN liiton puheenjohtaja Lasse Männistö oli optimisti ja osasi odottaa, että hallitus kirjaa ohjelmaansa opintorahan korottamisen lisäksi asiaa myös tulorajoista. Se, että lupaukset saatiin paperille konkreettisina lukuina oli kuitenkin yllätys – ja suuri helpotus. ”Edellisessäkin hallitusohjelmassa puhuttiin opintososiaalisten etuuksien kehittämisestä, mutta koska maininta oli niin ympäripyöreä, asia jäi huomioimatta kehysriihessä”, Männistö sanoo. HALLITUKSEN ohjelmassa luvataan korottaa opintorahaa 15 prosentilla ja opiskelijoiden vapaan tulon rajaa 30 prosentilla. Myös opiskelija-asumisen investointiavustusta korotetaan. Opiskelijajärjestöt ovatkin olleet tyytyväisiä opiskelijamyönteisen hallituksen otteisiin. Tuuletuksiin kannustetaan kuitenkin vasta sitten, kun ensimmäiset korotetut tuet ensi vuoden alussa napsahtavat tileille. HUOLIAKIN UUSI hallitusohjelma toi. Hallitus aloittaa kokeilun, joka mahdollistaa lukukausimaksujen perimisen EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta yksittäisten maisteriohjelmien osalta. ”Yksi SYL:in kärkitavoitteista jäi nyt saavuttamatta. Taistelu kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksuja vastaan onkin lähiaikojen suurin haasteemme”, Männistö toteaa. Hän on kuitenkin hyvillään siitä, että kirjauksessa käytetään sanaa kokeilu. ”Toivon että kyseessä on aito kokeilu, jonka tuloksia tarkastellaan sitten aidon kriittisesti. Tärkeää on myös, että kokeilua jatketaan ainakin yli tämän vaalikauden, jotta nähdään sen seuraukset.” Kirjaus sisältää Männistön mukaan kuitenkin myös sen pelottavan mahdollisuuden, että lukukausimaksuja yritetään pikku hiljaa ruveta liu'uttamaan yleiseksi käytännöksi. Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.fi JYYn vuosijuhlat pidettiin 24. maaliskuuta. Itse juhla järjestettiin Agorassa ja jatkot Ilokivessä. Juhlijoita oli paikalla satakunta, ja sitkeimmät jatkoivat seuraavana päivänä silliksellä DJ Sillin tahdittamana iltaan asti. JYYn lippua kantoi JYYn hallituksen talousja kuntayhteistyövastaava Olli-Pekka Koljonen. Rentukassa ei röökata Sauhuttelut on sauhuteltu ravintola Rentukassa, kun tupakkalaki astuu voimaan kesällä. JYYn edustajisto päätti yksimielisesti olla rakentamatta Kortepohjan ravintolaan tupakkakoppia tulevan remontin yhteydessä. Asia ei synnyttänyt juurikaan keskustelua, eikä siitä tarvinnut äänestää. Sen sijaan asukasneuvosto harkitsee uuden ulkokatoksen rakentamista. Ilman uutta katosta tupakointi hoidettaneen oven edessä puukatoksessa, jonka paloturvallisuus on vielä varmistettava. Jylkkäri pureutuu syvemmin Rentukan remonttisuunnitelmiin seuraavassa numerossa. Remontti käynnistyy näillä näkymin kesän aikana. Edustajisto ei halua SYLiä OLLiin JYYn edustajisto äänesti huhtikuun 18. päivän kokouksessaan lausunnosta, tulisiko Suomen Ylioppilaskuntien Liiton liittyä Opiskelijoiden Liikuntaliittoon. Edustajisto päätti lähettää äänin 16–12 SYLin liittokokoukseen lausunnon, että SYLin ei pitäisi liittyä OLLiin.
T ässä Jylkkärissä puhutaan onnesta. Ei ihan joka sivulla – aika monella kuitenkin. Kannestakaan ei juuri iloisempaa olisi saanut. Viime vuosi tuntui menevän valittaessa, vaatiessa ja osoittaessa mieltä. Nyt kun opintorahaa on luvattu korottaa, on aika sanoa kiitos ja hymyillä hetki. (Ainakin sitten kun korotus todella näkyy tiliotteella.) M ielenosoituksissa ei ehkä siltä näyttänyt, mutta opiskelija on pohjimmiltaan positiivinen olento. Ja se on tutkittu juttu. Jyväskylässä ollaan tyytyväisiä muun muassa seuraaviin asioihin: Jyväskylän yliopisto 93 prosenttia vastanneista kertoi olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä, kun opiskelijapalvelut kysyi ensimmäisen vuoden opiskelijoilta kokemuksia yliopisto-opiskeluista. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 82 prosenttia koki saaneensa erinomaisesti tai hyvin avun asiaan, jonka vuoksi oli hakeutunut YTHS:n terveysasemalle. Vielä useampi antoi kiitosta palvelusta, kuuntelusta ja hoidosta. Suomen hallituksen opiskelijamyönteisyys Suomen ylioppilaskuntien liitto on tyytyväinen hallituksen ohjelmaan. JYY myhäilee, että erityisesti hallitusohjelmaan kirjattu tavoite 15 prosentin korotuksesta opintorahaan on opiskelijoiden kannalta erinomainen. Ilokiven ruoka Vain yhdeltä 333:ta vastaajasta meni ruoka väärään kurkkuun ja rasti ”ruoka on huonoa”-ruutuun. K uulostaako siltä, että ihmisryhmällä, joka on tyytyväinen... G koulutukseensa (tiedon pitäisi lisätä tuskaa) G terveydenhuoltoon (kaiken pitäisi tuntua pahalta kipeänä) G Suomen hallituksen linjauksiin (rasti seinään) G ruokaan (lukion perunat tuoreessa muistissa) ...on minkäänlaista taipumusta valittaa turhasta? S iksi muun muassa seuraavilla opiskelijoiden mielipiteillä pitäisi olla painoarvoa. G YTHS:n mielenterveyspalveluihin on liian pitkät jonot. G Terveydenhoitosäätiöön pitäisi saada yhteys puhelimitse nykyistä nopeammin. G Yliopistoon tarvitaan opintopsykologi. G Hallitusohjelmaan ei olisi pitänyt kirjata ehdotusta maisteriohjelmien lukukausimaksukokeilusta EUja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. I lokivestä sen sijaan ei näytä olevan juurikaan pahaa sanottavaa. Paitsi ehkä jonoista vähän. pääkirjoitus 23. huhtikuuta 2007 Taidehomot tukkanuottasilla Jyrockin ja kirjamessujen osuminen samalle viikonlopulle toi anarkian Jyväskylän kaduille. Tappelut, julkijuopottelu ja yleinen kulttuurihomostelu työllistivät viranomaisia. ”Kun kaupunkiin osuu kaksi rajua, systeeminvastaista tapahtumaa, niin lieveilmiötkin lisääntyvät”, kertoo komisario Teppo Kulmala monisanaisesti. Jyrockissa syntyi paniikki, kun kahden Rumban toimittajan tunteman ja Pitchforkissa arvostetun Paavoharju-kollektiivin jälkeen lavalle astui yli 60-kiloinen muusikko, jota ei tunneta Kallion ilmaisutaidon lukiossa. Poliisi rauhoitti yleisöä soittamalla melankolista postrockia. Myös kirjamessujen jälkipyykkiä pestään vielä pitkään. Poliisi löysi ratsiassa kirjailija Harri Tapperilta yli 4 000 sivua sukukronikoita, jotka oli kätketty auton valepohjan alle. Katukaupassa sivujen arvo on 26 euroa. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119 – 120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin (014) 260 3360. Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.fi, nettisivut www.jylkkari.fi Päätoimittaja Jonna Rusanen (014) 260 3359, 045 137 1957, paatoimittaja@jyy.fi Toimittaja Mikko Mattlar (014) 260 3360, toimittaja@jyy.fi Siviilipalvelusmies Heikki Vihemäki (kannen kuvitus) (014) 260 3973, sivari@jyy.fi Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356 – 7362. Tyytyväisiä ollaan Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.fi NÄKÖKULMIA 4 Pihla Tiihonen OPISKELIJAT OVAT mestarivalittajia. Opintotuki on liian pieni, bussikortti liian kallis ja tulevaisuus liian turvaton. Ja hei, näinhän se on. Ei ole kuitenkaan riviopiskelijan synkeydestä kiinni, ottavatko päättäjät opintopoliittiset vaatimukset todesta vai eivät. Ainakin kerran vuodessa, vappuna, opiskelijan julkinen ilonpito on ihan ok. Sitä ei tulkita merkiksi opintososiaalisten etujen sopivasta tasosta. Harvardin yliopistossa onnellisuutta tutkineella psykologian professori Daniel Gilbertillä on opiskelijalle hyviä uutisia: kestävin onni syntyy yhteisöön kuulumisesta. Eli siitä tunteesta, jonka tavoittaa vappubrunssilla Harjulla, kun jokaisella on yllään haalari, valkolakki ja serpentiiniä tai ainakin jokin näistä. Simaakin saa halvalla. Puoli kiloa kidesokeria, puoli kiloa fariinisokeria, neljänneslitra siirappia, viipaloitu sitruuna, muutama rusina ja hiivan nokare kymmenessä vesilitrassa käyvät kolmessa päivässä juhlajuomaksi, josta riittää kämppiksillekin. Ja taas yhteisöllisyys vahvistuu. ONNELLISUUSPROFESSORI lohduttaa niitä, joiden kevät alkoi onnettomasti: ihminen kärsii suurista vastoinkäymisistä paljon vähemmän kuin etukäteen luulee. Aivojen synnynnäinen puolustusmekanismi alkaa toimia heti, jos jotain todella pahaa tapahtuu. Sen sijaan pikkuharmeja kannattaa välttää, sillä ne vähentävät onnellisuutta enemmän kuin kuvittelisi. Eli mieluummin viisaudenhampaan poisto kuin jatkuva paine poskessa. Kesä ei ole pilalla, vaikka odotettavissa olisi unelmien kesätyöpaikan sijasta sama duuni kuin viime vuonna. Coolissa työssä olisi aluksi tohkeissaan, mutta olo palaisi pian normaaliksi. Ihmisen mieli on rakentunut niin, sanoo Gilbert, että se hakee perustilaa eikä huipputunnelmia. VIELÄ VIIMEINEN VINKKI Harvardin yliopistosta: älä jahkaile. Jämäkät päätökset ja loppuunsaatetut asiat ovat paras lahja, jonka ihminen voi itselleen antaa. Ei ole niin väliä mitä tekee, kunhan ei jossittele, että olisiko sittenkin pitänyt tehdä toisin. Oman onnellisuuden vuoksi kannattaa siis päättää reilusti, että suomalaisen työn päivänä juhlitaan eikä seuraavanakaan tehdä töitä. KIPPIS keväälle! Oppi onnesta AVOIN KESKUSTELU ASIOISTA (tapa). Helpottaa ihmissuhteissa, työpaikalla ja oikeastaan ihan kaikessa. AUTOJEN PYSÄKÖINTI LUVALLISILLE PAIKOILLE (tapa). Ilokiven piha on todellinen sakkorysä. Haluat varmaan käyttää 40 euron sakkorahat johonkin muuhun, joten älä parkkeeraa ruutujen ulkopuolelle. HITAUS (tapa). Kiirehtimällä ei tule onnelliseksi.
Viikko 15: Käytätkö pyöräilykypärää? KYLLÄ 31 % (79 kpl) EI 69 % (175 kpl) Gallup joka viikko osoitteessa www.jyy.fi Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. Sivistystä (yli)varjelemassa KEVÄT TULI, lumi suli, kansanedustajaehdokkaat sanoi puli puli. Mitä sanovat valitut edustajat ja tulevat ministerit? Ainakin opintorahaa korotetaan ja opiskelijan tulorajoja nostetaan. Joululahja on ehkä myöhässä pari kuukautta, ellei pari vuotta, mutta kiltit lapset jaksavat odottaa. Kiitos niin kotiväelle kuin muillekin tällä matkalla tukeneille! Ihan niin mukava paketti ei tullut kansainvälisille opiskelijoillemme. Kompromisseja on tehty puolin ja toisin, ja pahin näyttää olevan vasta edessäpäin, mutta ei tuleva kokeilu silti mieltä lämmitä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta on korkea sivistys ja maksuton koulutus, mutta logiikka menee jotenkin niin, että jos tätä sivistystä liian avokätisesti tuhlaa, se loppuu kesken. Ne, jotka onnekseen ovat osuneet EU:n alueelle asumaan, kuluttavat sitä kohtuullisesti. Ne taas, jotka sattuvat tulemaan EUja ETA-maiden ulkopuolelta, ovat suurempi riski. Ottavat sivistyksen ja vievät täältä pois. Onhan syytä sentään laittaa lasku perään. FILOSOFINA paasaan aina kokonaiskuvan näkemisestä. Kansainvälistyminen on tavoite, jota toistellaan. Lukeepa hallitusohjelmassa, että pyritään nopeuttamaan kotouttamista ja parannetaan ulkomaalaisten opiskelijoiden työnsaantimahdollisuuksia samalle tasolle suomalaisten kanssa. Nämä ovat konkreettisia ja oikeita keinoja matkalla tavoitteeseen. Ongelmaksi muodostunee se, kuinka näitä kotoutettavia kansainvälisiä opiskelijoita tänne enää saadaan, kun suomalaisessa maisterintutkinnossa on hintalappu. Sehän ei ole mikään uusi kilpailuvaltti. HALUTAANKO todella kansainvälistyä, vai halutaanko vain eurooppalaistua? Toistaiseksi vaarattomalla vyöhykkeellä ovat yhä eurooppalaiset opiskelijat. Heistä suomalainen sivistys saa edelleen laajempaa vastaanottomateriaalia kuin lukioidemme kasvatit. Heistä saa myös taattua laatua, eurooppalaista henkeä. Suomi kansainvälistyy turvalliseen suuntaan, ja huhu suomalaisesta sivistyksestä kulkeutuu kuulumisten mukana opiskelijoiden kotimaihin. Kuinka hyvinvointia levittävälle sivistykselle voidaan laittaa hintaa? Suomalaisessa yhteiskunnassa on monta asiaa, joita ihaillaan muualla maailmassa. Jos hyvinvointimme perusta on koulutus, jota täällä jaamme ja saamme, eikö sen juuri soisi leviävän laajemmallekin? Piia-Maria Vidgren 5 K i rj oi tt aj a on JY Yn hal li t ukse n kvv as ta av a . Edustajistossa käsitelty aloite, joka koski osan JYYn budjetista käyttöä kehitysyhteistyöhön, jakoi edustajat kolmeen ryhmään: ensimmäinen kävi keskustelua aloitteesta, toisella ei ollut hajua mitä ovat maailmankaupan rakenteet ja kolmas vastusti rahan käyttöä muuhun kuin opiskelijoiden suoraviivaisimpien etujen ajamiseen. Keskustelun seuraaminen oli synkkää. Aloitteen idea on ytimekäs: JYYn on käytettävä opiskelijajäsenmaksuistaan 0,7 prosenttia kehitysapuun vuoteen 2010 mennessä. Tämä seurailee YK:n vuosituhattavoitteita. Summana se tarkoittaa muutamaa tuhatta euroa vuosittain. JYY:n sitoutuminen kehitysyhteistyöhön myös omalla budjettirahoituksellaan on mitä kannatettavinta. Edes jyväskyläläiset opiskelijat eivät asu kuplassa, vaan heidänkin hyvinvointinsa riippuu globaaleista kehityskuluista. Edustajiston poliittiselta oikealta laidalta tulleet ajatukset, ettei kehitysmaiden asioista huolen kantaminen kuulu ylioppilaskunnalle, ovat tympeitä. Mitä paremmin kehitysmaissa voidaan, sitä paremmin Jyväskylässä voidaan. Aloitteen suurin ongelma on kuitenkin sen puutteellisuudessa suhteessa maailmankaupan rakenteisiin. Vaikka JYY, Suomen valtio ja Euroopan unioni antaisivat 0,7 tai 1,4 tai vaikka 7 prosenttia budjetistaan kehitysmaille, on tämä tehtävissä tyhjäksi teollisuusmaiden kauppapolitiikalla. On mieletöntä, jos toinen kätemme auttaa kehitysmaita kehitysyhteistyöllä ja toinen rankaisee niitä tulleilla ja subventioilla. Maailmaa muutettaessa sekä makroettä mikrotaso tulee ottaa huomioon. Pienellä osalla länsimaisesta varallisuudesta voidaan kehittyvissä maissa saada aikaan paljon kehitystä ja onnellista elämää. Yksin tämä ei kuitenkaan riitä, koska todellinen muutos lähtee käyntiin vasta makrotason rakenteita muuttamalla. Kaupan rakenteilla tarkoitan niitä syitä, joiden vuoksi afrikkalainen viljelee hedelmällisempää maata ja työskentelee enemmän, mutta hänen tulonsa jäävät murto-osaan eurooppalaisen viljelijän tuloista. Tai kuinka ylikansallisten yritysten tuotantoketjuissa suurin osa työstä tehdään kehitysmaissa, mutta suurin osa voitoista tulee teollisuusmaihin. Mikäli JYYn hallitus noudattaa edustajiston tahtoa ja ottaa käyttöön hyväksytyn budjettirahoituksen, kehotan sitä tarkkaan harkintaan rahan kohdentamisessa. On suuri haaste saada apu sinne, minne se on tarkoitettu ja välttää sen muuttuminen tulonsiirroksi opiskelijoilta ranskalaisille viljelijöille ja ylikansallisten yritysten omistajille. Jukka Torikka Demariopiskelijat JYY, kehitysyhteistyö ja maailmankaupan rakenteet Jos hyvinvointimme perusta on koulutus, jota täällä jaamme ja saamme, eikö sen juuri soisi leviävän laajemmallekin?” ” Opiskelijoiden huoli opinto-ohjauksen laadusta on aiheellinen emmekä vähättele opiskelijoiden aloitteellisuutta tilanteen parantamiseksi. Kansainvälisissä tutkimuksissa ja arvioinneissa on kuitenkin osoitettu, että ohjauksen yksilökeskeinen tulkinta on rajallinen ja ehkäisee ohjauspalvelujen kustannustehokasta kehittämistä. Opintopsykologin palkkaamisella ei riittävästi remontoida Jyväskylän yliopiston opinto-ohjausta. Syitä on useita. Ensiksi yksi henkilö tuskin pystyy vastaamaan kysyntään, joka syntyy yli 15 000 opiskelijan joukosta. Toiseksi on epätodennäköistä, että yksi henkilö kykenisi kouluttamaan opetushenkilöstöä niin tehokkaasti, että opinto-ohjauksen käytännöt nopeasti kohentuisivat. Kolmanneksi ajatus opintopsykologista paikkaamassa opinto-ohjauksen puutteita perustuu korjaavan toiminnan ajattelutapaan. Vaikka opintopsykologi asiakastyön ohella kouluttaisi opettajia ohjaustehtäviin, ei ohjauksen paikka muutu. Toiminta säilyy edelleen korjaavana. Ohjaus myös henkilöityy yhden ammattikunnan edustajan tehtäväksi ja näin ohjaus marginalisoituu koko yhteisön perustehtävästä. Tällöin, vaikka toiminta voi yksittäisen opiskelijan näkökulmasta olla tarpeellista, ei systeemin näkökulmasta puututa oleellisiin kysymyksiin. Kysymyksiin siitä, mistä opintoohjauksen kysyntä johtuu. Opiskelijoille tulee tarjota hyvää opinto-ohjausta. Kuten Asko Hietala Jyväskylän Ylioppilaslehdessä (5/2007) totesi, tässä ovat keskeisinä oman oppiaineen opettajat. Opiskelun ohjaamisen kysymykset liittyvät enimmäkseen oppiaineen sisällön kysymyksiin. Kysymykset kietoutuvat niin opiskelumotivaatioon, opiskelutekniikkaan kuin kysymyksiin siitä, mitä käyttöarvoa oman aineen opiskelulla on työelämässä. Näiden asioiden pohtiminen yksin tai ryhmässä yhdessä oman aineen opettajan kanssa tarjoaa perustan akateemisen identiteetin omaksumiselle. On totta, että yliopistossa henkilöstössä on vaihtuvuutta ja että ohjaussuhteet eivät aina kestä kovin pitkään. Silti tässä suhteessa yliopisto tuskin radikaalisti poikkeaa muusta työelämästä, jossa henkilöstön vaihtuvuus on myös arkipäivää. Ei liene myöskään kestävää ajatella, että jokainen opiskelija tarvitsisi pysyvän riippuvuussuhteen tiettyyn opettajaan läpi opintojensa. Opettajat eivät pysty vastaamaan kaikkeen ohjaukselliseen kysyntään. Tämän vuoksi jo nyt yliopistossa on muita tahoja vastaamaan ohjauksellisiin kysymyksiin. Meiltä löytyvät niin opiskelijapalvelut, kansainväliset palvelut kuin uraohjauspalvelutkin. Lisäksi kielikeskus ja kirjasto tarjoavat ohjausta. Mielenterveyden kysymykset hoidetaan YTHS:n kautta. Tutkimusten perusteella ongelma ei niinkään ole siinä, ettei ohjaustahoja olisi olemassa. Ongelmana on tehdä näkyväksi olemassa olevat palvelut, selkiinnyttää työnjakoa ja vahvistaa yhteistyötä. Tässä tarvitaan henkilöstökoulutuksen ohella myös tutkimusperusteista kehittämistyötä. Kehittämistyön tulee perustua kokonaisjärjestelmän ja organisaation ohjauksen toimintapolitiikan huomioivaan lähestymistapaan, mikä ei liene opintopsykologin ominta alaa. Opinto-ohjauksen perinteinen käsite on myös kapea kohdentuen ensisijaisesti tutkintotavoitteisen opiskelun läpäisemiseen. Työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset edellyttävät uutta tulkintaa urasta ja ammattitaidon jatkuvasta rakentamisesta. Institutionaalinen oppiminen on tässä kokonaisuudessa yksi tärkeä osa, mutta elinikäinen urasuunnittelu pitää sisällään muitakin elementtejä. Oman osaamisen rakentaminen, arviointi ja esittäminen ovat elinikäisen oppimisen taitoja ja opiskelusisältöjä sinänsä. Näitä taitoja ja sisältöjä opetellaan yliopistossa henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laatimisen ja portfoliotyöskentelyn avulla. Jäntevä ja suunnitelmallinen hopsja portfoliotyöskentely ohjaa opiskelijaa ottamaan vastuuta opinnoistaan ja edistää vuorovaikutusta opiskelijan, laitosten ja työmarkkinoiden välillä. Ohjauksen remontissa on kysymys muustakin kuin opiskelijoille näkyvän ohjaustapahtuvan kehittämisestä. Laajemman tulkinnan mukaan toimenpiteitä on suunnattava niin opiskelijavalintojen kehittämiseen, opetussuunnitelmien työstämiseen, opetuksen järjestämisen pedagogisiin ja logistisiin kysymyksiin, opintojen mitoituksen ongelmiin kuin myös työllistymistä ja uranvalintaa koskevien toimintatapojen vahvistamiseen. Parasta opinto-ohjausta on pyrkiä ennakoimaan opintopolun kompastuskivet. Tällöin voidaan ennalta ehkäistä ja mahdollisimman varhain puuttua ongelmiin. Tällöin myös tehdään joko kokonaan tyhjäksi tai ainakin vähennetään tarvetta palkata opintopsykologi paikkaamaan ongelmia, jotka ovat syntyneet järjestelmän puutteellisesta kokonaissuunnittelusta. Kokonaisuuden kannalta ei siis ole järkevää käyttää vähäisiä resursseja yksittäisen viran perustamiseen, koska pahimmassa tapauksessa se tuudittaa ajatukseen, että ohjauksen ongelmat on silloin hoidettu. Opintopsykologin virka synnyttää uuden palveluluukun jo ennestään pirstaleiseen palvelurakenteeseen. Tällöin ei ohjauksen tarpeen syntymekanismeihin päästä käsiksi. Ohjauksen laajennetussa paradigmassa korostetaan moniammatillisesti tuotettuja verkostomaisia ja monikanavaisia ohjauspalveluja yksittäisten, erillisten ammattikunnan varaan rakentuvien palvelujen sijasta. Sakari Saukkonen ja Raimo Vuorinen, erikoistutkijat JY, koulutuksen tutkimuslaitos Ohjausalan osaamiskeskus Opintopsykologista ei ole ohjauksen remontoijaksi
6 FEW WEEKS AGO we went to the CD and LP sale in Ilokivi. Among many great music pieces I found for two euros a curious looking LP entitled ‘MörriMöykyn Suvi’. It was a collection of songs for children, and out of curiosity I decided to take it. Now this funny troll is one of my favourite characters. MÖRRI-MÖYKKY is a tiny, plum, very hairy, and happy peikko (a kind of a Finnish troll). It is a really little fellow; it can hide under a toadstool. He lives in a forest (of course) and loves music. This charming character and his songs were written by Marjatta Pokela, and this LP was recorded in 1983. Certainly, the best of the songs are those sung by the troll himself. With a screechy, funny voice he tells weird stories of his fairy life. Among other things he celebrates his 100th birthday and dances to the melody of a reed pipe (ruokopilli). My favourite part comes when Mörri-Möykky plays on his belly like on a drum. It is just adorable. WHILE I WAS GOING through other Finnish classics for children I found a cartoon called Kössi Kenguru. It is a cute cartoon from the 1970s, and some episodes are available on Yle Elävä arkisto website. The green kangaroo and his friends discover the world and meet different characters. It is not a hightech computer animation, the plot is not very complex, but it is nice, and the characters are simply nice. In one episode they meet a nasty witch who changes herself into a stone. Of course Kössi helps her out, because it is boring to be a stone. THERE IS one more fairy character that I like very much, and it is Herra Hakkarainen. Just take any book by Mauri Kunnas and look for a white sleepwalking goat in a blue night gown. It can appear out of context almost anywhere: on a roof, in a Vikings’ village, in the middle of Kalevala. There is even a house of Herra Hakkarainen in Vammala. He came to life in Kunnas’ drawings, but now he is also a cute fluffy toy. I got one for Christmas, and it is asleep all the time. Katarzyna Herd The Cartoon Heroes Organic farming at the mercy of bureaucracy The number of organic farms in Finland has decreased from approximately 6,000 to about 5,000 in a few years, despite the fact that demand for organic products keeps growing. ”The political climate in Finland does not favour organic production,” says organic farming expert Vesa Laitinen from ProAgria. ”Finns have managed to create such bureaucratic mayhem around the process that farming is about to play second fiddle. People take EU legislation too literally. There should be room for common sense too when it comes to, for example, inspections.” Laitinen spoke at a seminar on organic food and farming organised by JYY in early April. Self-releases are born with ease Independent record companies and self-releases have become more common in the past few years. According to Arwi Lind, who has run the record company Helmi Levyt for three years, many people no longer bother to send demos to the big players when they can get gigs and make the charts through other channels, as long as they get good reviews for their music. MySpace and other online services have brought new life to independent record production because they allow for inexpensive promotion. Shortbus at Kampus Kino Sofia helps other people to solve their sexual problems but is unable to achieve orgasm herself. Shortbus is an underground club in New York. Sofia is led there by her clients, a gay couple called Jamie and James. Shortbus is a meeting place for all kinds of sexualities, a melting pot similar to the city itself. Shortbus is a provocative and shameless film about people searching for themselves, love and sex. In this film, sex is not hidden; it is an essential part of the narrative. Shortbus is at Kampus Kino in Ilokivi on Tuesday 24 April at 7 pm. Translated by Annamari Typpö In te r n a ti on a l st u d en t s h a r es h er th o ugh t s on li f e in Fi n la n d. Amazing Race valloittaa kaupungin vappuna Ensimmäistä kertaa järjestettävä kaupunkisuunnistuskilpailu myytiin loppuun pikavauhdilla. MAAILMA TULEE TUTUKSI ja ihmissuhteet rakoilevat televisiosta tutussa Amazing Race -kilpailussa, jossa kaksihenkiset joukkueet suhaavat maanosasta toiseen ja suorittavat mitä erikoisimpia tehtäviä. Periamerikkalaiseen tyyliin ohjelmassa riittää draamaa, kun kilpailijapareiksi on valikoitunut esimerkiksi eroamassa olevia pariskuntia, äiti-tytär-pareja, lapsuudenystäviä tai hienohelmaisia huippumalleja. Jyväskylässä vappuaattona järjestettävässä Amazing Race Jyväskylässä kilpakumppaneiden naamoihin tuskin ehtii kyllästyä, sillä kilpailu kestää päiväkausien sijaan seitsemän tuntia. Kaupunkisuunnistuskilpailussa täytyy kulkea rasteilla, suorittaa niissä tehtäviä ja löytää reitti seuraavalle rastille vihjeiden avulla. Nopeimmin radan läpäissyt joukkue voittaa. Ympäri kaupunkia sijaitsevien rastien välillä liikkuminen käy helposti, sillä Jyväskylän Liikenne sallii kilpailuun osallistuvien joukkueiden käyttää busseja veloituksetta kisan ajan. Muita kulkuvälineitä sen sijaan ei sallita. Kilpailun voittanut joukkue pääsee hoitamaan perinteisen vappulakituksen Minna Canthin patsaalla päähän Kirkkopuistossa. Lisäksi voittajat saavat lentolahjakortit. Muita palkintoja ovat risteilyja hotellilahjakortit. ENSIMMÄISTÄ KERTAA järjestettävän kilpailun suosio oli niin suuri, että sen paikat myytiin loppuun viikkoa ennen ilmoittautumisen päättymistä. Vappuaattona taipaleelle starttaa siis 50 nelihenkistä ja hyvin valmistautunutta joukkuetta. Tulehtuvatko opiskelukaverien keskinäiset välit vappuaaton Amazing Race Jyväskylässä? Palaako kilpailun tiimellyksessä pinnalle ainejärjestön syksyinen riita jäsenmaksun suuruudesta? Kuka hukkaa tavaransa Jyväskylän lähiöihin? Ketkä lähtevät kaukomaille tai laivalle? Näihin kysymyksiin tiedetään vastaukset vappuaattoiltana. Amazing Race Jyväskylän järjestäjinä toimivat JYYn kulttuurivaliokunta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta sekä Jyväskylän yliopiston ainejärjestöt Parku, Emile, Fokus, YK ja Jano. JYYN VIRALLINEN vapunvietto alkaa Minna Canthin patsaan lakituksella vappuaattona Kirkkopuistossa. Juhlapuheiden lisäksi ohjelmassa on duaalimallin osapuolten kamppailua, kun JYYn hallitus vetää köyttä Jamkon hallitusta vastaan. Musiikista lakitustilaisuudessa huolehtii Spritus fortissima -kvartetti. Juhlallisuudet jatkuvat vapunpäivänä Harjulla puolenpäivän aikaan. Mäen Norssin puoleinen rinne täyttyy perinteisesti piknikkiä viettävistä ylioppilaista. Musiikkia piknikillä esittävät Puhkupillit heti kahdeltatoista sekä DJ Silli aggregaattisähkön voimalla kello yhdestä neljään. Ylioppilaskunnan tapahtumien ulkopuolelta Jylkkärin toimitus suosittelee Vakiopaineen vapputansseja sekä sään salliessa Lounaispuiston vapunpäivän ilmaiskonserttia. Konsertissa esiintyy tänä vuonna Jani Wickholm. Mikko Mattlar toimittaja@jyy.fi JYLKKÄRI TOIVOTTAA HAUSKAA VAPPUA! H E IK K I V IH E M Ä K I
7 Suomen luomutilojen määrä on muutamassa vuodessa laskenut lähes kolmanneksella, vaikka luomutuotteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. ”SUOMEN POLIITTINEN ilmapiiri ei salli luomutuotantoa”, kiteyttää ProAgria Keski-Suomen luomuviljelyn asiantuntija Vesa Laitinen tuotantoon liittyvät ongelmat. Tällä hetkellä joidenkin tuotteiden kysyntää ruokitaan tuontitavaralla, joka osaltaan vesittää koko luomuideaa. Luomutilojen määrä on vuosituhannen vaihteen jälkeisen huipun jälkeen laskenut kuudesta tuhannesta lähelle neljää tuhatta, ja vuoden aikana kahdeksan prosenttia tuottajista on siirtynyt muihin töihin. ”Suomalaiset ovat onnistuneet kehittämään toiminnan ympärille sellaisen paperisodan, että viljely meinaa jäädä kokonaan toisarvoiseksi asiaksi. EU:n pykälät otetaan turhan kirjaimellisesti, maalaisjärjellekin pitäisi olla sijaa esimerkiksi tarkastusten kanssa”, Laitinen sanoo. Luomutuotannon valvonnasta vastaavat Suomessa Kasvintuotannon tarkastuskeskus ja Elintarvikevirasto. Markkinavalvontaa suorittavat kunnalliset elintarviketarkastajat. Useimmissa EU-maissa valvontaa hoitavat yksityiset, valtuutetut valvontaorganisaatiot. Byrokratian lisäksi ongelmia aiheuttaa markkinoinnin ja tuotannon yhteinen organisointi. ”Muutama vuosi sitten moni iso tila lopetti tuotannon, koska tuotteita ei markkinoitu tarpeeksi aktiivisesti. Nyt tilanne on päinvastainen, tuotteita ei ole riittävästi”, hän kuvaa outoa tilannetta, viitaten luomutuotteiden kysynnän seitsemän prosentin kasvuun vuosina 2005–2006. LUOMUNEUVOJANA työskentelevä Laitinen puhui JYYn järjestämässä luomuseminaarissa. Tilaisuudessa käydyn paneelikeskustelun mukaan myös luomutuotannon tuki kaipaa uudistuksia. Niitä toivotaan olevan luvassa tuoreen hallituksen suunnalta. Maaliskuiseen seminaariin bioja ympäristötieteiden laitoksen tiloihin Ylistönrinteelle oli kokoontunut kymmeniä kiinnostuneita keskustelemaan luomutuotannon nykytilasta, tulevaisuudesta ja ongelmista. Keskustelua alustamaan oli kutsuttu edustajia luomutuotteiden viljelyn, kaupan ja tutkimuksen aloilta. Ensimmäistä kertaa järjestetyn seminaarin väliajalla yleisölle tarjottiin keskisuomalaisia luomutuotteita. Kaikki keskusteluun osallistuneet näkivät luomutuotannon tulevaisuuden mahdollisuutena. Luonnonmukaisen elintarviketuotannon kasvu onkin viimeisen viidentoista vuoden aikana ollut nopeaa länsimaissa. Viime vuosina kasvua ovat vauhdittaneet huolestuttavat uutiset erilaisista karjaeläinten sairauksista, joiden katsotaan ainakin osittain johtuvan teollisesta karjaeläintuotannosta. Luonnonmukaista kasvituotantoa suosivat taas haluavat välttää torjunta-ainejäämiä ja muita kemikaaleja syömässään ruoassa. ”Lintuinfluenssan kaltaiset skandaalit vauhdittavat tuotannon kasvua Suomessakin, kun perinteisen tuotannon epäkohtia nostetaan esille”, Laitinen arvelee. LUOMUN SYÖNTI mielletään ympäristöteoksi ja turvalliseksi valinnaksi. Moni kuluttaja on valmis maksamaan enemmän tuotteesta, jonka alkuperä ja sisältö ovat taatusti selvillä. Ilman kemiallisia lannoitteita viljeleminen edistää hiilidioksidipäästöjen ja vesistöjä kuormittavien typpipäästöjen vähentämistä, eikä lopputuote sisällä myrkyllisiä kemikaalijäämiä. Karjaeläinten hyvinvointiin kiinnitetään luomutuotannossa erityistä huomiota. Tällä hetkellä suomalaisten ostamasta ruoasta 0,8 prosenttia on luomutuotteita. Tämä on melko vähän esimerkiksi ruotsalaisiin verrattuna, joista 43 prosenttia ostaa vähintään kymmenesosan ruokaostoksistaan luomuelintarvikkeina. Johannes Kotkavirta Luomutuotanto byrokratian kourissa JYVÄSKYLÄLÄISILLÄ opiskelijoilla on jo vuosia ollut mahdollisuus tilata tuoreita ja lähellä tuotettuja luomutuotteita netin välityksellä suoraan tuottajilta. Vuonna 2003 JYYn ympäristövaliokunnan alaisuuteen siirtynyt Luomuruokapiiri toimittaa tuotteet keskisuomalaisilta luomutiloilta noin kerran kuukaudessa Ilokiveen tai Ambioticalle, josta tilaaja noutaa lähetyksen. Vapaaehtoisvoimin toimiva piiri ei tavoittele voittoa, vaan tilaukset käsitellään nimellistä toimitusmaksua vastaan. Tuottajahinnat ovat selvästi kaupan luomutuotteiden hintoja alhaisemmat. Toimintaa pyörittämässä ollut ekologian opiskelija Anni Markkanen kertoo, että kuukausittaisten tilaajien määrä on viime vuosina pysynyt kolmenja viidenkymmenen välillä. Syksyisin tuotteita on paremmin tarjolla, ja tilauksiakin tulee enemmän. Suosituimpia ostoksia ovat olleet juurekset ja viljatuotteet, mutta myös esimerkiksi hunaja ja erilaiset hillot ovat tehneet kauppansa. Piiri jatkaa toimintaansa jälleen syyskuussa. Syksyksi on myös suunniteltu retkeä yhdelle tuottajatiloista. Luomuruokapiirin sivut ja tilauslomake löytyvät internetistä osoitteesta http://users.jyu.fi/~atsoukka/luomu/. JYYn Luomuruokapiiri jatkaa syksyllä Hartolalaisen Harjun luomutilan karitsat näyttävät hellyttäviltä, mutta aiheuttavat synnyttyään paljon paperitöitä tilan omistajille. M IKKO M ATTLAR
8 = suun seudulla oleva kasvojen ilme, joka ilmaisee tyytyväisyyden, ilon tms. tunnetta Päivi Hakasalo, Keski-Suomen keskussairaalan kätilö ”Olen työskennellyt kätilönä synnytyssalissa vuodesta 1991 alkaen, eli minä autan lapsia maailmaan. Synnytyssali on se paikka, jossa äidit otetaan vastaan, kun he tulevat kivuissaan synnyttämään. Kun synnytys alkaa, olen salissa lasten vanhempien kanssa. Synnytyksen ollessa käynnissä naiset ovat hyvin totisia. Hymy tulee vasta sitten, kun kaikki on ohi. Lasten isät ovat hyvin voimakkaasti mukana, sillä he eläytyvät ja saattavat kokea ahdistavana äidin kivun. Itse synnytys on jollakin tavalla seesteinen. Se on hiljainen hetki, kun odotamme, että lapsen voi auttaa maailmaan. Kun lapsi on syntynyt, hänet nostetaan äidin rinnalle, paljaalle iholle ja lämpimään paikkaan. Usein isät haluavat katkaista napanuoran. Monet vanhemmat itkevät onnesta synnytyksessä. Jos synnytys on ollut rankka, isät alkavat itkeä välittömästi, kun lapsi on syntynyt. Se helpottaa heidän oloaan, koska he eivät voi tuntea samaa kipua kuin äidit. Aika pysähtyy hetkeksi, kun lapsi on syntynyt. Kätilö jatkaa töitään, mutta salissa olevan miehen ja naisen elämä on muuttunut. Heistä on tullut perhe. Sen jälkeen isä ja äiti vain katselevat lastaan. He katsovat tarkkaan vastasyntyneen kasvonpiirteitä, sormia ja varpaita. Se on vanhemmille ja kätilölle synnytyksen huippuhetki. Kätilöt saavat jälkikäteen kukkia, suklaata ja kortteja. Ihmiset haluavat kiittää, että ovat olleet luotettavissa käsissä synnytyksen ajan. Joskus saan myös valokuvia lapsista, joita olen auttanut maailmaan. Vanhemmat haluavat tuoda esille, kuinka valtava kokemus lapsen syntymä on heille ollut.” Annikki Parviainen, Ruusupuun kukkalähetti ”Olen kuljettanut kukkia yli kymmenen vuoden ajan, koska tämä on minun tyttäreni kauppa. Niitä viedään yrityksiin, kuten vaikkapa ravintoloihin, mutta tietenkin myös koteihin, jos joku haluaa muistaa tai onnitella toista. Minulla on paperilla kukan saavan ihmisen yhteystiedot. Vien kukat hänelle ja onnittelen myös omasta puolestani, jos tiedän, miksi ne on lähetetty. Eihän se tavallaan kuulu lähetille, onko kukat lähetetty esimerkiksi vauvan syntymän vuoksi, mutta kyllä minä toisinaan onnittelen, vaikka olenkin täysin ventovieras ihminen. Jos ketään ei ole kotona, jätän lähetyksen ovelle. Useimmiten soitan ennen kuin lähden kuljettamaan kukkia. Ihmiset ovat iloisia, kun heitä muistetaan. En osaa sanoa sitä yhtään paremminkaan. Jotkut hämmästelevät ja saattavat mennä sanattomiksi. Useimmiten ihmiset kuitenkin tietävät, miksi heille tulee kukkia, joten ne eivät ole sillä tavalla yllätys. Vanhukset ovat sellaisia, että he haluavat vaihtaa kanssani muutaman sanan. Kerran jäin erään naisen luo etsimään oikeanlaista maljakkoa ja autoin juhliin tilatut leivonnaiset jääkaappiin. Hän oli ikionnellinen saamastaan avusta. Tässä työssä kuunnellaan ihmisiä ja ollaan sitä kautta mukana heidän elämissään. Kyllä niinkin on käynyt, ettei kukkia ole suostuttu ottamaan vastaan, mutta se on hyvin epätavallista. Jos esimerkiksi rakastajat ovat lähettäneet kukkia jollekin, niin toivottavasti ne eivät ole aiheuttaneet hämminkiä paikassa, jonne olen ne kuljettanut.” Hymy
9 Sven Nyberg, löytöeläintarhan hoitaja ”Jos jostakin löytyy karannut koira, ihmiset ilmoittavat siitä poliisille tai hätäkeskukseen. Jos se on rotukoira, se saattaa olla täällä löytöeläintarhalla vain muutaman tunnin. Sekarotuiset ovat täällä yleensä kauemmin, jotkut jopa parin viikon ajan. Ne saattavat sitten ollakin hylättyjä koiria. Kun joku huomaa lemmikkinsä kadonneen, hän ottaa yhteyttä poliisiin tai hätäkeskukseen. Ne neuvovat omistajaa soittamaan tänne – vaikka sitten ihan varmuuden vuoksi. Jos etsitty koira löytyy täältä, ihmiset yllättyvät niin paljon, että alkavat kysellä, puhunko edes totta. He kiittelevät kovasti ja ovat todella hyvillään rakkaan lemmikkinsä löytymisestä. Koira tunnistaa omistajansa välittömästi, kun hän saapuu tänne. Koirat hyppäävät vastaan ja saattavat jopa nuolla omistajansa kasvoja. Kukaan ei ala torua lemmikkiään ainakaan täällä, vaan lähinnä niiltä kysellään, miten nyt näin on päässyt käymään. Täytyy kyllä sanoa, että toisinaan jotkut koirat eivät haluaisi lähteä omistajansa mukaan, mutta onneksi se on harvinaista. Lähes aina ilo on ylimmillään, kun omistaja ja lemmikki kohtaavat. Monet ovat itkeneet ja pelänneet koiransa puolesta päivien ajan. Tänne tulee joka päivä puheluita, joissa soittajat kertovat olevansa kiinnostuneita ottamaan itselleen huostaanotetun koiran. Jotkut koirat saattavat hypätä välittömästi uuden omistajansa syliin, kun niitä tullaan hakemaan. Koira nimittäin huomaa, pitääkö ihminen siitä vai ei.” Anneli Virtanen, Kulta-Ailion myyjä ”Vielä 1970-luvulla kultasepänliikkeissä oli erilliset kihlasopet, jotka oli eristetty verholla muusta liikkeestä. Niihin aikoihin kihlaparit olivat pukeutuneet juhlavaatteisiin ja tulivat ostamaan sormuksia jonkin juhlapyhän lähestyessä. Heidän kanssaan juotiin kahvit, joistakin otettiin myös valokuva. Kihlaparit erottuvat vielä nykyäänkin muista asiakkaista. Sen vain aistii jostakin. He suukottelevat ja tulevat liikkeeseen käsi kädessä. Täällä he sitten katselevat toisiaan, ja aika usein nainen esittää asian myyjälle. Joskus kihlaparin tunnistaa jo kadulta, koska he saattavat pysähtyä näyteikkunaan ja katsella, onko meillä paljon asiakkaita. Ujoimmat tulevat sisään nimittäin vasta silloin, kun täällä ei ole muita. Kihlojen ostaminen on vielä siinä mielessä intiimi asia, että siitä kerrotaan jotenkin varovaisesti. Yleensä sormukset ostetaan yhdessä, mutta nykyään monet sulhasehdokkaat ostavat ne yllätyksenä. Silloin sovimme, että sormuksen voi tulla vaihtamaan, jos se osoittautuu vääränkokoiseksi. He saattavat kertoa minulle, että ovat esimerkiksi menossa jonnekin lomalle, jonka aikana aikovat sitten kosia. Tässä työssä pääsee aika lähelle ihmisiä. Jotkut kertovat, miten ovat tavanneet tai kuinka kauan ovat olleet yhdessä. Emme kohteliaisuussyistä kerro eteenpäin, ketä meillä käy tai mitä he ovat ostaneet. Se ei olisi soveliasta, koska ne ovat ihmisten henkilökohtaisia asioita. Mutta valo virkistää ihmisiä, koska kihlaparit lähtevät liikkeelle keväisin ja kesäisin.” Neljä ihmistä kertoo, miten he kohtaavat iloa ja onnea. Teksti: Tuomas Kokko Kuvat: Heikki Vihemäki
10 Venus ilman anusta Ketjumyymälöiden ja -yritysten hillityt näyteikkunat ovat samanlaisia kaupungista riippumatta. Myös yksityisyrittäjät joutuvat nykyään harkitsemaan tarkasti miltä haluavat julkisivunsa näyttävän. Spontaaniutta, huumoria ja huolettomia virheitä ei tahdo tylsästä katukuvasta löytyä. Jylkkäri etsi Jyväskylän keskustasta kummallisia ilonpilkahduksia ja selvitti tarinat niiden takana. Teksti: Tero Toivanen Kuvat: Heikki Vihemäki ja Olli Sulopuisto PARTURI-KAMPAAMO VENUS II Roomalaisessa mytologiassa Venus on rakkauden ja kauneuden jumalatar. Nisäkkäiden anatomiassa taas anus viittaa johonkin vähemmän kauniiseen paikkaan. Parturi-kampaamon ikkunassa Venus-anus -parivaljakko esittäytyy sopuisasti vierekkäin. Herättääkö ikkunassanne oleva kielileikki hilpeyttä, parturi Sara Hatami? ”Enpä ole edes huomannut koko kirjoitusta. Jollakin hullulla on ollut yöaikaan varmaan hauskaa, mutta ei tällaisesta hupailusta mitään suurta harmia ole. Kiitos kun kerroitte minulle, pyyhin sen heti pois.” Hetki haastattelun jälkeen pienoiseksi nähtävyydeksi muodostunut anusteksti poistui liikkeen ikkunasta. KORTEPOHJAN VÄÄRINKIRJOITETTU GRAFFITI Kortepohjan ylioppilaskylään vievän Kaivokadun viereiseen muuriin ilmestyi alkukeväästä graffiteja. Iskulause ”Ottakaa kiinni jos saatte, saatan natsisiat” saattaa muodostua kirjoitusvirheensä takia legendaariseksi maamerkiksi, sillä Oulussa hieman vastaavanlainen tapaus on saanut vuosien saatossa valtavat mittasuhteet. Oulun Uusikadulla sijaitsevaan Valkealinnan talon seinään on jo vuosien ajan joku kirjoittanut sanat ”Paska kaupunni”. Pyyhkimisestä huolimatta teksti ilmestyy seinään aina uudestaan. Tekijästä ei ole tietoa. Varmaa ei ole edes se, kumpi syntyi ensin, oululaislähtöisen Kauko Röyhkän kappale Paska kaupunki vai seinän teksti. Varmaa sen sijaan on, että seinästä on tullut turistinähtävyys, ja tekstin innoittamana ovat syntyneet nettisivut ja samanniminen oululainen kulttuuriyhdistys. Kulmaan avattiin pääsiäisenä myös Paska kaupunni -baari. Mikäli natsisiat saavat Kaivokadun graffititaiteilijan kiinni, Jylkkärin toimitus velvoittaa heitä rankaisemaan tekijää äidinkielen oppitunneilla. Sen jälkeen jäämme odottelemaan Saatan natsisiat -nimisiä yhdistyksiä, jalkapallojoukkueita ja bändejä. VAKIOPAINE Asiakkaiden ja henkilökunnan joukoissa baari Vakiopaineen logosta ja sen synnystä liikkuu kaikenlaisia legendoja. Jotta epätietoisuus molemmin puolin baaritiskiä saadaan päätökseen, on aika tuoda melko varma ja alkuperäinen totuus julki. Mistä on peräisin tuo kyltin kummallinen ukkeli ja miksi kummassa siinä on vuosiluku 1853, baarin perustaja Pete Kukkola? ”Aikoinaan laitoimme baaria pystyyn talkoovoimin, kun eihän meillä tietysti rahaa ollut. Tuolloin ilmeni, että porukan sähkömiehen ulkorakennukseen oli kertynyt vanhoja valomainoksia ja kylttejä. Sieltä keksimme kaatopaikalta löytyneen Rosenlewin kyltin, jossa oli kyseisen yrityksen perustamisvuosi 1853. Vuosiluku fontteineen siirtyi alkuperäisestä baarin kylttiin ja kuvataiteilija Uusitalon Riitta taiteili keltaiselle pohjalle vielä hassun ukkelin. Vakiopaine-nimeen törmäsin aikoinaan päivittäin kulkiessani samannimisen hitsaustarvikeliikkeen ohitse. Pidin nimeä oikein hauskana. Kun firma lopetti, otimme nimen käyttöömme. Joskin myöhemmin selvisi, että kyseinen välitysfirma siirsi vain toimintansa Helsinkiin, josta he pian ottivat äkäisinä nimenvarastajiin yhteyttä. Neuvoteltuamme tulimme kuitenkin tulokseen, että voimme säilyttää nimen, koska kumpikaan ei varsinaisesti astu toisen markkinoille.” WAHL STREET Kaupungin ehkä omituisimmin nimetty kuja löytyy Vapaudenkatu 57:n kulmalta. Amerikkalaishenkisesti nimetty Wahl Street tuo mieleen jotain kiireisestä pörssimaailmasta. Piilotellaanko täällä kaupungin kadotettua pörssikatua, Karjalan Puku Oy:n Juha Wahlgren? ”Minkäänlaisia yhteyksiä pörssimaailmaan ei ole, vaan kyseessä on perhepiirin vitsi. Kyltti viittaa näiden kiinteistöjen omistajaan Wahlgrenin sukuun. Rakensimme aikoinaan omalle tontille kyseisen kadun. Yhdysvalloissa asuva siskoni nimesi kujan pikimmiten Wahl Streetiksi ja toimitti myös vitsaillen kyseisen kyltin.” KESKI-SUOMEN OMA KOTI OY Ohikulkija on pannut merkille, että yläkaupungin kiinteistövälitysfirman Pekka on ollut asiakaskäynnillä vuorokauden ympäri koko alkuvuoden – ainakin mikäli on uskominen alituiseen liikkeen ovessa roikkuvaan kylttiin. Keski-Suomen Oma Koti Oy:n Pekka Kolari, kuinka kauan asiakaskäyntinne vielä kestää? ”Emme suinkaan ole koko aikaa asiakaskäynnillä, vaan olemme myös tavoitettavissa toimistoltamme. Kiinteistöjen välitys ja arviointi tapahtuu kuitenkin hyvin paljon kenttätyönä asiakkaiden luona, jolloin toivomme, että yhteyttä otetaan puhelimitse. Täytyy myöntää, että lappu on varmasti unohtunut asiakaskäyntien jälkeen oveen illoiksi ja viikonlopuiksi, mikä antaa kuvan pysyvästä asiakaskäynnistä.” HUUTOKAUPPAKAMARIN SUUNTANUMERO Suuntanumerouudistus suoritettiin Suomessa vuonna 1996. Jostain kumman syystä vuosikymmen ei ole riittänyt 949-alkuisen numeron korvaamiseen Kauppakadun huutokauppakamarin näyteikkunassa. Eikö olisi jo ajankohtaistuksen paikka, huutokauppatyöläinen Kalevi Lindeman? ”30 vuotta olemme tätä hommaa tehneet, joten tutut asiakkaat kyllä tietävät, mihin numeroon tulee soittaa. Sitä paitsi loppuosa on edelleen sama, eikä suuntanumeroa välttämättä tarvita. (Tarvitaanhan, koska kyseessä on matkapuhelimen numero – toim.huom.) Ehkä olisi kuitenkin syytä korjata numero sellaisten ihmisten tähden jotka eivät tunne toimintaamme tai eivät ole tietoisia siitä, kuinka vanha suuntanumero korvataan uudella.”
11 Menin ydinvoimalaan töihin, koska minun täytyi ajatella uraani. KULTTUURI Suunnittele kansi JYYn jäsenkalenteriin JYYn jäsenkalenteri vuodelle 2007–2008 kaipaa komeita kansia. Suunnittelijoille annetaan taiteellinen vapaus. Plussaa kuitenkin on, jos työ kuvastaa opiskelijaelämää Jyväskylässä tai Ylioppilaskuntaa. Kansikuvan todellinen koko on 55 mm x 100 mm. Resoluution tulee olla vähintään 300 dpi. Kansi on neliväri, käytössä cmyk-värit. Tiedostomuodoksi käy tiff, eps tai jpg. Voittaja palkitaan Kampus Datan sadan euron lahjakortilla. Lähetä kansiehdotuksesi yhteystietoinesi JYYn tiedotussihteerille 11. toukokuuta kello 14 mennessä osoitteeseen tiedotussihteeri@jyy.fi tai toimita se levyllä JYYn keskustoimistoon Ylioppilastalo Ilokiveen. www.like.? Gummeruksenkatu 6 ma-pe 10-18, la 10-14 Everett True RAMONESIN TARINA Kauan kaivattu bändielämäkerta Ramonesin veljeskunnan vaiheista. Aivan välttämätön tietoteos punkin perustajista. Moshe Lewin NEUVOSTOLIITON VUOSISATA Huima matka huonosti ymmärretyn järjestelmän syövereihin. Kysymys: mikä meni pieleen? Vastaus: Stalin. Korhonen & Nousiainen PASKAKIRJA Tuiki tarpeellinen kirja kaikille jotka ovat joskus käyneet paskalla. Kirja purkaa paskaan liittyviä latauksia eri näkökulmista. Siinä on laaja lähdeaineisto ja asian tuntijoita lähes kaikilta tieteen aloilta. Kirja myös naurattaa. Miksi, sekin selviää kirjasta. Kauko Röyhkä THE VELVET UNDERGROUND JA LOU REED Kertomus taidepunkin edelläkävijöistä ja siitä, kuinka bändi vaikutti Röyhkän omaan uraan. LIKE TURAUTTAA HYVÄT HAALAREIHISI! 20 20 ee 12 12 ee 22 22 ee 19 19 ee Omakustanne syntyy rennolla otteella Koko ikänsä musiikkia tehneellä hinku levyttää on kova. Oman levymerkin perustamalla undergroundartisti varmemmin myös onnistuu siinä. RIIPPUMATTOMAT pienlevy-yhtiöt ja omakustanteet ovat selkeästi yleistyneet viime vuosina. Kolme vuotta pienlevyyhtiö Helmi Levyjä vetänyt Arwi Lind kertoo, etteivät monet enää viitsi lähetellä demoja suurille toimijoille, kun keikoille ja listoille voi päästä muutenkin, kunhan vain saa hyvät arviot levystään. Internetin MySpacen kaltaiset palvelut ovat herättäneet eloa riippumattomaan levytuotantoon, koska näissä promootiotyötä voi tehdä pikkurahalla. KONEMUSIIKKIA 1990-luvun alkupuoliskolta tehneellä jyväskyläläisellä Arto Lahtisella on myös kolmen ystävänsä kanssa levy-yhtiö. Yhtiö on käytännössä pelkkä Sewer Leak -levymerkki, koska bisnes ei ole niin suurta, että yhtiötä tarvitsisi mitenkään rekisteröidä. Yhtiön olemassaolo todentuu verkkosivuilla ja satunnaisesti julkaistavilla tuotoksilla. Toistaiseksi julkaisuja on kertynyt yksi – Mulletronicin Sexual-EP. ”Musiikkimme on elektronista undergroundia. Merkin nimelläkin, suomeksi viemärivuodolla, halusimme korostaa maanalaista meininkiä,” Lahtinen kertoo. Tämä selittääkin, miksi suuret levyyhtiöt eivät ole musiikista kiinnostuneita. Markkinat eivät ole kovin suuret, kun levyjä julkaistaan vinyyleillä ja asiakkaat ovat pääosin konemusa-dj:itä. MULLETRONICIN eli Marko Kanalan levy julkaistiin ensimmäisenä, koska hänen tuotantoaan oli kertynyt sopivasti levyllinen. Nauhoittamiseen tarvittu kotistudio koostui syntikoista, digitaalimikseristä ja tietokoneesta. Musiikki soitettiin kokonaan syntikoilla ja nauhoitettiin mikserin kautta koneelle. Nauhoituksen jälkeen levy täytyi vielä masteroida vinyylille käypään muotoon. Tämä hoitui tamperelaisen tutun Jussi-Pekka Parikan toimesta. Frozen North -levyfirmaa pyörittäneellä Parikalla oli myös yhteydet Saksaan, jossa levy lopulta prässättiin vinyyliksi. KeskiEuroopassa prässäys tehdään, koska laatu on hyvää ja Suomessa ei tiedetä olevan kilpailukykyisiä levyprässejä. Lahtisen mukaan heillä tuo vaihe ei ollut kovin varmalla pohjalla. ”Rahat piti toimittaa Saksaan jollekin Schubertille. Schubertista tiesimme vain nimen ja Parikallekin tämä oli korkeintaan puolituttu. Kun levyt sitten saapuivat Helsinkiin Parikkakin heitti läppää, että hyvä kun Schubert ei sitten pöllinytkään rahoja.” Eniten aikaa koko levynjulkaisuprosessissa meni odotellessa, että netin kautta tuttu ruotsalainen graafikko sai työnsä valmiiksi. Tätä kannatti odottaa, sillä punertava kiekko keskellä poseeraavalla demonilla näyttää todella hyvältä. LOPULTA KOKO homman työläimmäksi vaiheeksi paljastui levyn jakelu, joka on käynnissä edelleenkin. Varsinaiset jakelijat eivät kovin helposti ota omakustanteita levittääkseen. Sen vuoksi jakelu on hoidettava itse. Levyä on mainostettu Sewer Leakin kotisivuilla, MySpace-sivuilla ja nettifoorumeilla. Levykaupat ottavat levyjä vastaan, jos käy itse viemässä. Jonkun verran tavaraa on liikkeellä kansainvälisilläkin markkinoilla verkkolevykauppojen kautta. Myös konemusabileissä myynti Lahtisen mukaan onnistuu. ”Puolessatoista vuodessa on myyty lähes puolet viiden sadan painoksesta, joten julkaisu alkaa hiljattain kustantaa itsensä. Alunperin suunnittelimme pääsevämme tähän pisteeseen joskus kymmenen vuoden sisällä. Rahaa on sen verran, että kohta voisi pukata uuden julkaisun.” Ilpo Puhakka Sewer Leakin ensimmäinen julkaisu synnytettiin Marko Kanalan (vas.) kotistudiossa. Levy-yhtiön toinen jäsen Arto Lahtinen on ollut tyytyväinen lopputulokseen. H EIKKI V IHEMÄKI Marko Kanalan instrumentteihin kuuluu muun muassa Rolandin legendaarinen TR-808-rumpukone.
12 g r a f e x Ennakkomyynti alkaa 2.5. | Liput 60 e Ennakkomyynti Jyväskylässä: Airon Musiikki, Levykauppa Äx, Tiketti, 0600-1-1616, puhelun hinta 0,98 e/min+pvm Hei, meidän bändi teki levyn! Korento boikotoi Rumbaa, koska lehti ei huomaa yhtyettä. JUHA K. KORENTOA kiukuttaa. Hänen Jyväskylässä perustamansa Korento-nimeä kantava bändi teki suurella vaivalla levyllisen kitarapoppia, mutta se ei ole saanut tarpeeksi huomiota suomalaisissa rocklehdissä. Maaliskuun alussa Korento kirjoitti blogiinsa: ”Ryhdyn boikottiin rocklehti Rumbaa kohtaan. En anna lehdelle haastatteluja. Korennon albumeita ja sinkkuja ei myöskään enää lähetetä Rumban toimitukseen arvioimista varten.” VIHANPURKAUKSEN syynä on, että Korennon mielestä Rumba keskittyy vääriin asioihin – ja vieläpä väärällä tavalla. Hänen mukaansa yhtyeen Pyrstötähti-pitkäsoitto olisi pitänyt arvioida, koska se on ”kunnianhimon ja tinkimättömyyden vallassa tehty poplevy”. Ja levyhän muuten arvioitiin tämän katkeran tilityksen jälkeen. Rumban kriitikko antoi sille vain yhden ainoan tähden. Haloo, onko siellä Juha K. Korento? Mitä sinä ajattelet suomalaisesta rocklehdistöstä? ”Se ei ole yksi iso möhkäle, vaan siinä on monia eri puolia. En minä ala sitä arvostella, koska minulla ei ole tarvetta ruveta mielipideautomaatiksi. En minä lähde sellaiseen”, hän vastaa. Okei, ei sitten. Mutta miltä Pyrstötähti-levyn saama vastaanotto on tuntunut? ”Ihan hyvältä, koska siitä on kirjoitettu myös kehuvia arvosteluita ja tuo yksi yhden tähden kritiikki. Totta kai siitä on kirjoitettu asioita, joita ei haluaisi omasta levystään lukea, mutta olen kuitenkin tyytyväinen. Olen aika hyvä kestämään kritiikkiä.” PYRSTÖTÄHTI SAATTAA jakaa mielipiteitä sen vuoksi, että se on keskimääräistä kunnianhimoisempi levy. Sen 12 kappaletta muodostavat tarinan, joka kertoo sydänsuruja kohtaavasta ihmisestä. Juha K. Korento sai idean teemalevyn tekemisestä noin kaksi vuotta sitten. ”Tarinalla ei ollut aluksi selkeää muotoa, mutta lopulta asiat vain loksahtivat paikoilleen. Kun huomasimme, että meillä on neljä tai viisi kappaletta, jotka muodostavat osia tarinasta, teimme loput kappaleet ikään kuin mittatilaustyönä täydentämään kertomusta.” Monet liittävät teemalevy-termin progeiluun ja päämäärättömään hippijollotukseen, eivätkä Korennon edustamaan valtavirran suomirockiin. EIKÖ TEEMALEVYN tekeminen hirvittänyt missään vaiheessa? ”Jos asiaa katsoo levy-yhtiön tai meidän bändimme uran näkökulmasta, niin onhan teemalevy erikoinen päätös. Jos tekisimme musiikkia dollarinkuvat silmissä, niin totta kai yrittäisimme säveltää megahittejä. Joskus on tehtävä kompromisseja, mutta joskus niitä ei vaan voi tehdä. Musiikki ei antaisi minulle mitään, jos pyrkisin vain menestykseen”, Juha K. Korento sanoo. Tuomas Kokko Korennon laulajan Juha K. Korennon (toinen oik.) mielestä musiikinkulutuksessa on palattu 1950-luvulle, sillä monet kuuntelevat nykyään mieluummin yksittäisiä kappaleita kuin albumikokonaisuuksia. M IK K O H A R M A
Alexander von Schönburg: Tyylikkään köyhäilyn taito Atena Vakituisen elantonsa menettänyt journalisti kreivi von Schönburg kertoo kuinka köyhtyä tyylikkäästi, ja tulla samalla henkisesti rikkaammaksi. Taloudellinen kriisi on jopa toivottava tila, siitä on vain vietävä katastrofin sivumaku. Useimmat näennäiset tarpeemme on näet luotu keinotekoisesti todellisten tarpeidemme tielle. Von Schönburgin mukaan työ olisi nähtävä jälleen välttämättömänä pahana, kuten aina antiikista uskonpuhdistukseen asti olikin. Martti Luther teki kuitenkin sanoista ammatti ja työ synonyymeja. Tämä moraalinen ulottuvuus syveni edelleen Marxin myötä, kun työ ja oikeus työhön hyväksyttiin elämässä ohjenuoraksi. Kirjoittajan mukaan omia ideoita on enää harvalla, ja toistelemme muiden puheita. Sarkastinen tyyli toimii piristävästi, ja klassikoiden tuntemus tuntuu monipuoliselta. Mutta missä ovat kreivin omat ajatukset? Lukijakuntaan soisi kuuluvan muitakin kuin ”mukavuushelvetissään” laiskuutta kaipaavia työnarkomaaneja, jotka kirjan luettuaan ajavat jälleen seuraavana aamuna töihin naapurin autoa komeammalla Bemarilla. Tero Toivanen ”Köyhdy tyylillä ja rikastu samalla.” Arcade Fire: Neon Bible Merge Arcade Firen debyyttialbumi Funeral oli vuoden 2005 parhaimmistoa. Musiikkilehdet ylistivät, ja ihailijoita ilmestyi. Debyytti lataakin melkoiset odotukset kanadalaisyhtyeen Neon Bibleksi ristittyä kakkosalbumia kohtaan. Toisella albumillaan yhtye on päättänyt pitää peruspalaset paikallaan. Win Butlerin ajoittain raivofalsetiksi nouseva laulu sekä sellaiset instrumentit kuin urut, haitari ja viulu pelastavat Arcade Firen siltä kohtalolta, että se kuulostaisi miltä tahansa 2000-luvun indiebändiltä. Mikäs sitten on muuttunut? Kappaleisiin on haettu lisää voimaa, mahtipontisuuttakin. Yhtye on kasvanut yhdellä jäsenellä, ja on nyt seitsenhenkinen. Sellaisella kokoonpanolla soittaa jo rocksinfoniaa. Mutta vaikka voimaa on tullut, ei se kuulu levyllä parhaalla mahdollisella tavalla. Joidenkin biisien kohdalla tuntuu, kuin kuuntelisi pelkkää introa kappaleeseen, jota ei sitten tulekaan. Ongelma ei ole voiman, vaan tunnelman hetkittäinen puuttuminen. Heikko albumi Neon Bible ei ole. Sen huippuhetket ovat edellisen levyn tasolla, mutta kokonaisuus ei ole aivan yhtä vahva. Jarno Hartikainen ”Hienoa ja voimakasta indierockia.” 13 Air: Pocket Symphony Virgin Airin neljäs kokopitkä alkaa lupaavasti. Avausraita Space Maker on osoitus siitä, että ranskalaisduo osaa yhä tehdä täydellistä chillailumusiikkia: yhtyeen tavaramerkki, pianon ja kitaran hallitsema elektroninen äänimaailma, vie kuulijan jälleen safarille kuuhun. Silloin kun Air on parhaimmillaan, se antaa kuulijan vaipua unenomaiseen tilaan, mutta juuri oikealla hetkellä lisääkin biisiin pienen nyanssin, joka taas herättää kuuntelijan mielenkiinnon. Tällaisessa musiikissa onkin sitten riski, ettei herättäminen onnistu. Pocket Symphonyltä löytyy turhan monta tylsää raitaa, jotka soljuvat korvien ohi niin, että niitä hädin tuskin edes huomaa. Etenkin levyn viimeiset raidat sulautuvat yhdeksi massaksi, josta on hankala löytää tarttumapintaa. Albumille olisi tehnyt pelkkää hyvää pieni karsiminen ja tiivistäminen. Onneksi vastapainoksi kuulijalle tarjotaan Space Makerin ja Left Bankin kaltaisia Air-helmiä. Myös One Hell of a Party osoittautuu oikein toimivaksi raidaksi, vaikka biisillä vierailevan Jarvis Cockerin lauluääni tuntuukin aluksi vieraalta levyn linjaan. Jarno Hartikainen ”Vähän saattaa nukuttaa.” Peter Høeg: Hiljainen tyttö Tammi Vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen tanskalainen mestarikynäilijä Peter Høeg on palannut. Pitkään kypsytetty Hiljainen tyttö on mystinen ja haastava tiiliskivi. Poikkeuksellisen tarkan kuulon omaava Kasper Krone on kuuluisa sirkustaiteilija. Osittain meren alle vajonneessa lähitulevaisuuden Kööpenhaminassa Kasper tapaa kymmenvuotiaan tytön, joka poikkeaa radikaalisti muista ihmisistä: tytön sointi on täydellisen hiljainen. Osana hiljalleen hahmottuvaa salaliittoa ainutlaatuinen tyttö kuitenkin katoaa hämärästi. Tarina ei yllä Høegin aikaisempien täysosumien tasolle, mutta olisi väärin arvottaa romaani juonen valossa. Kirjailija rakentaa onnistuneesti maailman, jossa kaikilla elementeillä, myös ihmisillä, on oma sointinsa ja kulkunsa. Høegin maailmasta puuttuvat lainalaisuudet: mahdoton on mahdollista ja tahtia määrittävät klassisen musiikin mestarit. Myös perinteisen romaanin kaavat vapisevat: matkan varrelle jää avoimia kysymyksiä ja välillä edetään hervottomalla vauhdilla, kunnes jälleen pysähdytään kuuntelemaan ympäröivää maailmaa. Tero Toivanen ”Hartaasti kypsytetty, soiva romaani.” A A Ilokivi www.jyy.fi/ilokivi huhtitoukokuu 07 KE 25.4. Rock Garage / 21-03 / 4 € Dia, The Blackstar, Silverstream PE 27.4. DDR Party Program Presents: Funk Sessions/ 21-03 / 4 € Charles Bronson & Voodoo Five, Flophouse Phonics + Support k-18 LA 28.4. Wake-Up! / 22-03 / 4€ DJ:s FIREWIRE (Tku), Chris Robin (J-Funk), MA 30.4. Setan vappubileet / jatkoaika 22-04! DJ Ilkka, Järj. Seta JKL PE 4.5. Shoot the Moon vol. 3 / 21-03 / 4 € Sur-Rur, Frivolvol, Herra Huu, DJ:t Silli ja Rocco (Ns. Klubi) LA 5.5. Seisomapaikka / 18.30 ja 22.00 / 7 € MC Tomi Walamies, Teemu Kontoniemi, Pirjo Heikkilä, Heli Sutela, Jaakko Saariluoma. Ovet auki 1 h ennen esityksiä. Lippuvaraukset: www.seisomapaikka.com Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2 KE 9.5. Thrashy Metal Show ´07 / 21-03 / 3 € Resleep, Verine + extraesiintyjä PE 11.5. DDR Party Program LA 12.5. Finnish Metel-Klubi / 21-03 / 3 € This Fall Of Mine, Kurouma, Dead Rabbits (Hki) +DJ KE 16.5. Descension Wednesday / 21-03 / 4 € Julia’s Window, The Myth Of Autumn, Smokesuit 1.5. DDR Party Program Presents: / 21-03 / 4 € Disgrazia Legend (Italia), Bhimal (Puola), Väärinkäsitys Introuble (Usva), Chemistry (Usva) MIKÄ NIISSÄ hevosissa on? Miksi tytöt niistä niin tykkäävät? Jyväskylän ylioppilasteatterin uutukainen Heppatytöt käy kysymykseen kiinni ennakkoluulottomalla tavalla. Näytelmässä tytöt ovat tyttöjä, pojat heppoja. Neljä kaksitoistavuotiasta koulukiusattua tyttöä alkaa hengailla hevostallilla. Pian tytöt ovat hurmaantuneita hevosista, mikä hivelee myös hevosten itsetuntoa. ”Tytöthän fanittavat hevosia aivan kuin rokkistaroja. Hevoset ovat uljaita ja lihaksikkaita kuten miehetkin”, näytelmän kirjoittaja ja ohjaaja Laura Häkkinen perustelee hevos-mies-analogiaa. ”Samalla tämä on keino tarkastella miehen toiseutta tyttöjen näkökulmasta. Esityksessä miehet nähdään mysteerisinä luontokappaleina. Näytelmä käsittelee myös ujoutta, rohkeutta, heikkoutta ja herkkyyttä”, hän jatkaa. ”Mielenkiintoista on myös, miten näytelmässä esitetään aikuiset ja heidän kyvyttömyytensä ymmärtää nuorisoa”, äitiä näyttelevä Valpuri Tauriainen lisää. Turun taideakatemiassa teatteri-ilmaisun ohjaajaksi opiskellut Häkkinen on aikaisemmin näytellyt Turun kaupunginteatterissa sekä näytellyt, ohjannut ja kirjoittanut muun muassa Tehdas Teatterissa Turussa. Heppatyttöjä hän luonnehtii ”tylyotteiseksi South Park -henkiseksi sarjakuvakomediaksi”, mistä johtunee näytelmän viidentoista vuoden suositusikärajakin. ”Teksti ei ole ihan perinteinen näytelmäteksti aristoteeliseen tyyliin. Itse olen oppinut suhtautumaan kirjoittamiseen vapaamielisemmin”, Häkkinen sanoo. Miestä, anteeksi hevosta, näyttelevä Vesa Virtanen ei koe rooliaan miestä alentavaksi. ”Ei, hevosen näytteleminen on miestä ylentävää. Tämähän on täydellinen rooli, pääsee puristelemaan tissejä ja perseitä.” Heppatytöt on Helgen elämän ohella JYTin kevään toinen ja samalla viimeinen ensi-ilta. ”Syksyllä aiomme esittää omia tekstejä ja ohjauksia”, JYTin puheenjohtaja Kaisa Nissi kertoo. Heikki Vihemäki sivari@jyy.fi JYTin Heppatytöt Ilokivessä su 29.4., to 3.5., su 6.5., ma 7.5., ti 8.5., to 10.5., su 13.5., ma 14.5., ti 15.5., to 17.5. ja su 20.5. klo 19. Katso korskeaa oria Korento: Pyrstötähti EMI Finland Jyväskylässä perustettu Korento on uhkarohkea bändi. Vai tietääkö joku toista suomirock-yhtyettä, joka tekee teemalevyn pari pikkuhittiä sisältäneen debyyttinsä jälkeen? Korennon asenteen vuoksi sen Pyrstötähti-levystä pitäisi mielellään, mutta valitettavasti se ei ole mahdollista. Yhtye yrittää tehdä komeaa stadionrockia, mutta kuulostaa heikoimpina hetkinään 2000luvun Neon 2:lta. Siitä voi syyttää laulaja Juha K. Korennon sanoituksia, joissa on liikaa suomirockin kliseitä. Tällä levyllä pyrstötähdet syöksyvät maahan, maailma katoaa ja valot sammuvat. Levytysstudiossa on aivan varmasti kuunneltu The Killersin Sam's Townia, sillä levyjen soundimaailmoissa on monia yhtäläisyyksiä. Ne tulevat selvimmin esiin kappaleissa Kuka minä olen? ja M.E.T.M.M.O, jotka ovat levyn rockaavinta antia. Esimerkiksi ensiksi mainitun biisin kertosäkeessä Korento jopa lainaa surutta Las Vegasin nelikon When we were young -hittiä. Toivottavasti EMI antaa Korennolle vielä mahdollisuuden, sillä Pyrstötähti ei ole missään tapauksessa toivottoman huono levy. Bändi vain yrittää liikaa – ja sen kuulee liian selvästi. Tuomas Kokko ”Juhannusfestareiden kolmoslavalla nähdään!” Heppatyttöjen pääosassa on neljä koulukiusattua tyttöä, jotka löytävät tiensä hevostalleille. JYT
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: To 26.4. Apulanta. Pe 27.4. Dirty Deeds Indeed Plays Bon Scott’s AC/DC. La 28.4. Irina. Ke 2.5. Bloodpit + Rogue Angel. Pe 4.5. Suburban Tribe. La 5.5. Jkl-punk-hc-session: Rise & Fall + Endestand + Kid Chameleon. Bar 68: 27.4. Tigerbombs. 28.4. Sweatmaster. 30.4. Nirvana-Tribute. La 5.5. Omnium Gatherum. Jazz Bar: Ma 23.4. A Lady and The Piano. Ti 24.4. Jazz-jamit. Ti 24.4. Samu Pulkkinen + Heidi Ilves. Ke 25.4. Joonas Haavisto Trio. To 26.4. Business Arena. To 26.4. Maailmanmusiikin työpaja: Salsaa ja afroa. Pe 27.4. Tune Toaster. La 28.4. Tune Toaster. ;a 30.4. Michael Jackson Tribute. Ti 1.5. Vappujamit. Ke 2.5. Husband. To 3.5. Quinteto Fuego. Pe 4.5. Blow. La 5.5. Blow. Ilokivi: Ke 25.4. Rock Garage: Dia + The Blackstar + Silverstream. Pe 27.4. DDR Party Program Presents: Funk Sessions: Charles Bronson & Voodoo Five + Flophouse Phonics + Support. La 28.4. Wake-Up!: DJ:s Firewire + Chris Robin + Introuble + Chemistry. Ma 30.4. Setan vappubileet: DJ Ilkka. Ti 1.5. DDR Party Program Presents: Disgrazia Legend (ITA) + Bhimal (POL) + Väärinkäsitys. Pe 4.5. Shoot the Moon vol. 3: Sur-Rur + Frivolvol + Herra Huu + DJ:t Silli ja Rocco. Vakiopaine: La 28.4. Livekaraoke. Ma 30.4. No Roses. Ti 1.5. Vapputanssit. Ailamari Vehviläinen + Matti Perälä + Matti Ekman. Pe 4.5. Bullshit. Red Neck: Pe 27.4. Boogie Healers + Mr. Breathless. Pe 4.5. Leewings. Lounaispuisto: Ti 1.5. Jani Wickholm. Sohwi: La 5.5. Vesa Eerikäinen. KLASSINEN Jyväskylän kaupunginorkesteri: Vaihtuvia tarinoita: Ke 25.4. klo 19 Taulumäen kirkko. W.A. Mozart: Huilukonsertto nro 1 + Joseph Haydn: Sinfonia nro 101 ”Kello” + Jacques Desbriére: Sinfonia. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto – Arkkitehti. Studio: Jana Eske, Nao Saito, Satu Musakka: Leikki, paperi, sakset retki arjen esineisiin. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: suomalaista nykytaidetta Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta. Alagalleria: 25.4 alkaen Suomen Taidegraafikoiden kokoelma. Galleria Harmonia: Musta tuntuu – Jyväskylän Kuvataidekoulun oppilaiden grafiikkaa 20 vuodelta. Keski-Suomen Museo: KeskiSuomi – maakuntako sekin on? Jyväskylä – kaupunkiko sekin on? Taidehalli: Aika hullun aika – Outi Markkasen taidetta. Alahalli: 29.4. asti Kärsimyksen ja ylösnousemuksen ikonit/Pääsiäisen ikonit. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Perusnäyttely: Käsityössä elämän tuntu. Leijat. Galleriassa 3.5. alkaen: Makeeta – Virpi Vesanen-Laukkasen karkkipaperiteoksia. Näytön paikka: 24.4. alkaen Anu Pylsy ja Sirpa Rauhamäki. TEATTERI Jyväskylän kaupunginteatteri: Ma 23.4. klo 19. Tanssipäivän näytös. Ti 24.4. klo 13 ja 18. Amelei, Majava ja Kuningas katolla. Klo 19. Arvoituksellisia muunnelmia. Ke 25.4. klo 13. Arvoituksellisia muunnelmia (LM). Klo 13. Amelei, Majava ja Kuningas katolla. Klo 19. Leipurin vaimo. To 26.4. klo 10.30 ja 18. Vauvateatteria (LM). Klo 19. Utvandrarna. Pe 27.4. klo 13. Amelei, Majava ja Kuningas katolla. Klo 19. Leipurin vaimo. La 28.4. klo 13. Cabaret. Klo 19. Jälkiä iholla. Klo 19. Mihin sateenkaari päättyy (LM). Su 29.4. klo 13 ja 18. Amelei, Majava ja Kuningas katolla. Ma 30.4.klo 19. Cabaret. To 3.5. Klo 19. Arvoituksellisia muunnelmia. Pe 4.5. Klo 19. Arvoituksellisia muunnelmia. Ylioppilasteatteri: Su 25.3, ma 26.3, su 1.4, ma 2.4. Helgen elämä. Klo 19 Ilokivessä. Su 29.4, to 3.5, su 6.5. Heppatytöt. Klo 19. Ilokivessä. Huoneteatteri: Pe 27.4. ja la 28.4 klo 19. su 29.4. klo 15. Kaksi Sisarta. Kansalaisopiston teatteriryhmä: Ti 24.4, ke 25.4, to 26.4. klo 19. Iso paha susi. Teatteri Miilulla, Sammonkatu 7. Kampusteatteri: Ti 24.4. klo 19 (ensi-ilta), ke 25.4. klo 20, to 26.4. klo 19, pe 27.4. klo 14, pe 27.4. klo 20. Mestariteos. Juomatehtaan studio, Vapaudenkatu 25. Vakiopaine: To 26.4, la 28.4 ja to 3.5. klo 19. Su 6.5. klo 15. Kuolemaani saakka. ELOKUVAT Kampus Kino: 24.4. Shortbus. Toveruus: Ma 30.4. Kalifornian keisari. IT-Dynamon auditoriossa klo 19. Elokuva-arkisto: Ke 25.4. Silta. ITDynamon auditoriossa klo 18. MUUTA Ilokivi: LA 5.5. Seisomapaikka: MC Tomi Walamies + Teemu Kontoniemi + Pirjo Heikkilä + Heli Sutela + Jaakko Saariluoma. Vakiopaine: Ke 25.4. Alipaine: Standupia. Minnansali: Ma 23.4. Klo 18. Sanottava toisin Runovideoiden julkistaminen. Jyväskylä Seura: Ti 24.4. klo 18. Kaupunkineuvos Jaakko Lovén luennoi Keski-Suomen museon aditoriossa. Menovinkit osoitteeseen jylkkari-menot@jyy.fi Vappupiknik 1. toukokuuta klo 12 Harjulla Norssin päässä – tietysti!” Tuomas Viskari JYYn pääsihteeri ” Ti 24.4. klo 19 John Cameron Mitchell: Shortbus (Yhdysvallat, 2006) K–18 Vaikka purkaakin muiden seksielämän solmuja, Sofia itse ei pysty saamaan orgasmia. Shortbus on undergroundklubi New Yorkissa. Sinne johdattavat Sofian hänen asiakkaansa, homopariskunta Jamie ja James. Shortbus on kaikenlaisen seksuaalisuuden kohtauspaikka, samanlainen sulatusuuni kuin itse kaupunkikin. Kukaan elokuvan hahmoista ei ehkä ole normaali, mutta toisaalta kukapa olisi. Shortbus on provosoiva ja häpeämätön elokuva ihmisistä etsimässä itseään, rakkautta ja seksiä. Eikä seksi tässä elokuvassa ole piilossa, vaan se on olennainen osa kerrontaa mitään peittelemättä. Shortbusissa seksiä ei kuitenkaan esitetä ahdistuksen tai pahoinvoinnin kautta kuten monissa muissa seksiä yhtä suorasti käsittelevissä elokuvissa. Päinvastoin, jossain vaiheessa akteissa on jopa koomisia piirteitä. Shortbus on ohjaaja John Cameron Mitchellin toinen elokuva. Se jättää odottamaan miehen seuraavaa elokuvaa, jonka pitäisi valmistua tänä vuonna. Pasi Moilanen Elämä on yhtä selviytymiskamppailua. Tarinat 2000-luvun ahdistuneista ihmisistä eivät kertomalla lopu. Draamakasvatuksen aineopiskelijoiden näytelmä Mestariteos marssittaa jälleen esiin joukon ihmisiä, joiden päätä vanne kiristää. Taiteilijaperhe tasapainottelee arjen ja työn, normaaliuden ja hulluuden rajamailla. Johtaja, pyrkyri ja sihteeri puolestaan kohtaavat yritysmaailman vinoutuneessa todellisuudessa. Millainen voima on tunteilla tässä ajassa, jossa vain raha tuntuu ratkaisevan? Näytelmän ovat käsikirjoittaneet Laura Kivikoski, Marleena Stolp ja Kaisa Mattila ja sen ohjaa Juho Marttila. Mestariteos, Juomatehtaan studio, Vapaudenkatu 25. Liput 5e/3e. Lippuja voi varata numerosta 040 824 2638. Näytökset: ti 24.4. klo 19 (ensi-ilta), ke 25.4. klo 20, to 26.4. klo 19, pe 27.4. klo 14 ja klo 20. Henkistä painetta MENOVINKKAAJA kampus kino MENOT 23.4.–7.5. 14 MUN KOTIKAUPUNKI ei oikeestaan noo mikääk kaupunki. Ompahaj joskus haluttu vähä teherä Virtaille peeärrää. Sillon kuv Virrat muuttu kauppalasta kaupungiks, asukkaita oli sentään nyli kymmenentuhatta. Nykyään kaikki vaah haluaa pois Virroilta. Me ollaanki Pirkammaan muuttotappiokärkee. Siittä pääseeki Virtain kummallisuuksiin. Virrathan saa huomioo pelekästään siittä, että sillä on ihimeellinen monikollinen nimi, jota kukaan ei osaa taivuttaa ikinä oikein. Siittä tulee aina ”Virtojen”, vaikka tietenkis se ov ”Virtain”. Mää oon kotosis siis Virtain kaupungista, Virroilta, ja oov virtolainen. Muutem me virtolaiset ei oikee ollam mistääk kotosi. Joskus ollaan kuuluttu Pohojammaahaj ja Keski-Suomeenki. Nykyään kaikki tiet vie vaan Tampereelle, eikä linia-autojakaak kulie juuri muualle. (Junatha ei oo kulukenu Virtain ohitte enääk kymmeniiv vuosiiv, vaikka raiteet onki.) Me ollaan keskellä ei mitään, eli joka paikkaan on sata kilsaa. (Tampereelle, Seinäjoelle ja Jyväskylään) Vaikka Virroilla puhutaam muka melekeen yleiskieltä, totuus on kyllä se, että ku pitäjär rajalta toiselle ov varmaav viiskytä kilsaa, niin kauan saa ettiä sitä joka semmosta puhuu. Suvi Linjamaa Kirjoittajan kotikaupunki pääsi otsikoihin toissa viikonloppuna, kun paikallisen ravintolan edessä tapeltiin. Viidentoista nuoren miehen joukkotappelussa käytettiin aseena moottorisahaa. Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Virrat päälle ? Suorita kansainvälinen sivuopintokokonaisuutesi Malesiassa tai Dallasissa! Lisätiedot p. 040 5017627 www.academyaccess.com Lähde suosittuihin MIBP tai DIBP vaihtoihin! Ohjelmat ovat korkeatasoista englanninkielistä kauppatieteen opetusta eri maista tulevien luennoitsijoiden vetäminä. Kuala Lumpurin ja Dallasin lukuisiin etuihin kuuluvat mm. lämmin sää, ystävälliset ihmiset, erinomainen ruoka sekä jättiläismäiset ja erittäin edulliset ostoskeskukset. Voit myös osallistua yhdessä poikatai tyttöystävän kanssa tai kaveriporukalla. Yliopiston opiskelijana pääset mukaan erittäin todennäköisesti ja hyväksymispäätöksen saat viikossa. Dallasin vaihtolukukausi on mahdollista täydentää University of Dallasin MBA:ksi noin 8 kk lisäopinnoilla.
15 Järjestöilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari-jarjestot@lists.jyu.fi. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia tarvittaessa. Palsta ilmestyy jokaisessa numerossa. MA 23.4. Kukkakaalikeitto Sitruunainen turskaleike Jauhelihalasagne TI 24.4. Kasvispapupata Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 25.4. Purjo-perunavuoka Oopperakellarin silakat Curryporsaspata TO 26.4. Soijakasviswokki Pippuripihvi, kermapippurikastike Juustoinen kirjolohikastike PE 27.4. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Makkaraherkku Kalagratiini MA 30.4. Aurajuustokiusaus Keitetyt nakit, perunasose Tonnikalatortilla TI 1.5. Vappu – Ilokivi suljettu Hauskaa vappua! KE 2.5. Kesäkurpitsakeitto Merellinen lasagne Broilerleike TO 3.5. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerpyörykät PE 4.5. Kasvisjuustokastike, spaghetti Jauhelihakastike, spaghetti Pyttipannu LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11 – 16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.fi/ruokalista.php Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,20 e – muut 5,00 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 42,00 e, muille 50,00 e. ETELÄPOHJALAINEN OSAKUNTA: Ke 2.5 klo 18 JYY-Cupin voittosauna Opinkivessä. Ilmainen sauna alkaa lämmetä kuuden aikoihin, eli kaikki Eteläpohjanmaan Emännät ja Isännät ovat silloin tervetulleita saunomaan vappupölyt pois! Tarjoilu nyyttäriperiaatteella. Ilta jatkuu kaupungin yöelämässä. Ti 8.5. Grillibileet. Lisätiedot: http://groups.jyu.fi/epok/tapahtumat/ SUOMEN EV.LUT OPISKELIJAJA KOULULAISLÄHETYS: Opiskelijaillat järjestetään torstaisin klo 18.30. Paikkana on vaihdellen Vanhan Pappilan rippikoulusali (keltainen rakennus kaupunginkirjastoa vastapäätä, Vapaudenkatu 26) ja Opkon toimisto, jotka molemmat sijaitsevat kaupungin keskustassa. Toimiston löydät Pappilan vieressä olevan kerrostalon 1. kerroksesta (Vapaudenkatu 24, B-rappu). Mikä ei tule jaetuksi, jää jonkun kannettavaksi. Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki päivystää keskustelua ja rippiä varten viikottain ke klo 14-16 toimistolla. To 26.4. (pappila) Vähässä uskollinen Jukka Keskitalo Matt. 24:21. Ma 30.4. Vapputapahtuma keskusseurakuntatalolla (tarkempia tietoja kevään kuluessa). To 3.5. (toimisto) Israel ennen ja nyt Heikki Lehtimäki 1. Moos. 18:18. To 10.5. Kevään päätös (paikka ilmoitetaan myöhemmin) Lue Jylkkäriä! Siinä on vitamiineja. Kohti kustannustehokkaampia huippuainejärjestöjä GLOBALISAATIO JA valtioiden kasvava keskinäisriippuvuus, kansallisessa korkeakoulupolitiikassa esiintyvät tehokkuuden ja tuloksellisuuden vaatimukset sekä kansainväliset korkeakoulupoliittiset muutokset, kuten kansainvälisten koulutusmarkkinoiden ekspansio ja ylikansallisten opiskelijavirtojen kasvu edellyttävät korkeakoulujärjestelmiltä uudenlaista ajattelua. Myös ainejärjestöt ovat kohdanneet 2000luvun nopeasti muuttuvan globaalin maailman: rahaa on aina liian vähän, toiminta on hyvin usein sisäpiirimäistä ja uusia jäseniä on hankala rekrytoida. Mitä aseita ainejärjestöillä on vastatakseen globalisaation haasteeseen? Ummehtuneet rakenteet, joiden rattaisiin ylioppilaskuntamme yleisavustukset hukkuvat. Ainejärjestöt ovat kiistatta jääneet polkemaan paikoilleen toistelemaan rakenteiden mantraa. Ainejärjestöjen hallitukset ovat paisuneet jopa yli kymmenhenkisiksi, pitkät ja puuduttavat kokoukset nakertavat toiminnan luovuutta ja ulkopuolisen pääoman virta toimintaan on heikkoa. Mitä järkeä on yli neljässäkymmenessä ainejärjestössä? On aika uudistua ja ravistaa byrokratian tomut jaloistamme. JOTTA OPISKELIJAN hyvinvointiin vaikuttavat yksiköt voisivat toimia tehokkaasti, olisi niiden yhdistyttävä. Yhdistämällä esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, taloustieteiden ja tietojenkäsittelytieteiden ainejärjestöt yhdeksi suureksi kilpailukykyiseksi huippuainejärjestöksi, olisi sen vaikuttavuus opiskelijoiden kentällä aivan toinen. Tulokulmaa yksittäistä opiskelijaa kohden voitaisiin tarkastella uudestaan ja osallistaa riviopiskelijaa ainejärjestön toimintaan huomattavasti nykyistä kustannustehokkaammin. Suurempina yksikköinä huippuainejärjestöt voisivat toimia myös innovatiivisempina yksikköinä. Kilpailu ainejärjestöjen bilemarkkinoilla on raakaa ja tavallisella baaribilekonseptilla ei enää suuria massoja tavoitella. Uudet ja suuremmat innovatiiviset yksiköt pystyisivät siis profiloitumaan voimakkaammin nykyistä hajautettua ainejärjestökenttää paremmin. EHDOTTAISINKIN NYT, että ylioppilaskuntamme muodostaa selvitysryhmän pohtimaan ainejärjestöjen yhdistymistä, jotta ainejärjestöjen kilpailukyvyssä voitaisiin ottaa uusi askel. Olli-Pekka Koljonen Fokuksen varapuheenjohtaja FOKUS I Jyväskylän yliopiston sosiologian, yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestö. I Rekisteröity yhdistys vuodesta 1974, mutta toiminut jo 1960-luvulta lähtien. I Yksi yliopiston vanhimmista ainejärjestöistä.
Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto tarjoaa mahdollisuuden opiskella yliopisto-opintoja iästä ja koulutuksesta riippuma a. Opintotarjonnassa on lähes 60 eri oppiaineen opintoja, joista useimpia voi suori aa myös etäopiskellen. Useimpiin opintoihin voi ilmoi autua ja opinnot aloi aa joustavasti ympäri vuoden. Opinnot ovat myös liite ävissä osaksi yliopistotutkintoa. • Haluat elämääsi haasteita • Haluat monipuolistaa koulutustasi tai ammatillista osaamistasi • Haluat pitää opiskelussasi välivuoden • Haluat lii ää opintosi osaksi yliopistotutkintoa • Koulutuspaikkaa hakevalle • Työelämässä olevalle • Opiskel alle tai lukiolaiselle • Eläkeläiselle • Työ ömälle • Kaikille amma iryhmille Opintotarjonnassamme mm. • Aikuiskasvatustiede • Erityispedagogiikka • Henkilöstöjohtaminen • Historia • Intercultural Studies • Johtaminen • Kansantaloustiede • Lapsuusopinnot • Moninaistuva maailma • Perheopinnot • Työ ja ihminen muutoksessa Tarjolla opintoja myös kesällä! Tutustu opintotarjontaamme verkossa www.avoin.jyu.? Lisätietoja: avoneuvo@avoin.jyu.? , puh. (014) 260 3697 Kaikille avoimia yliopisto-opintoja joustavasti ja monimuotoisesti myös etäopiskellen Miksi opiskelisit avoimessa yliopistossa? Kenelle avoimen yliopiston opinnot on tarkoite u? Alasinkatu 1-3 40320 Jyväskylä www.rihto.fi 014-676 350 040-558 6943 014-676 357 Puh. Fax Gsm tulostus ja kansitus suoraan verkosta www.rihto.fi tulostus ja kansitus suoraan verkosta www.rihto.fi Maisteriksi viestintätieteiden alalta Haku viestintätieteiden laitoksen maisteriopintoihin (120 op) on käynnissä. Pääainevaihtoehdot ovat journalistiikka, puheviestintä ja yhteisöviestintä. Journalistiikan maisteriopinnoissa keskitytään toimitustyön syventäviin kursseihin sekä joukkoviestinnän ja journalismin tutkimukseen. Puheviestinnän maisteriopinnoissa syvennetään tietoutta vuorovaikutuksesta sekä erikoistutaan viestintäkoulutuksen, työyhteisöjen kehittämisen tai viestintäteknologian kysymyksiin. Yhteisöviestinnän maisteriopinnoissa painottuvat yritysten, julkisorganisaatioiden ja yhteisöjen viestintä, viestinnän strateginen suunnittelu ja asiantuntijuus sekä alan tutkimus. Maisteriopintoihin voi hakea soveltuvan alan alemman korkeakoulututkinnon (180 op) perusteella. Hakuaika päättyy 30.4.2007. Lisätiedot: humanistisen tiedekunnan valintaopas www.jyu.?/hum/opiskelijavalinta/maisterikoulutus sekä viestintätieteiden laitoksen verkkosivut www.jyu.?/hum/viesti. www.jyu.?