JYLKKÄRI 06 ?Venäjä rakentaa kybermuuria valtakuntansa ympärille 10 ?Jyväskylässä vallitsee skeittihallittomuuskriisi 02 Vapaa Radikaali räppää epätäydellisesti 12 Transmies ja kahden lapsen isä Susi Nousiainen pohtii miten kasvattaa poikia 20 Op iskelijat antavat Sisulle täystyrmäyksen 27 »Pelkäsin tulevani raiskatuksi koko kesän» #06 J y väsk yl än ylioppil a slehti 30. syyskuuta – 27. Lokakuuta 2019 59. vuosikerta ?????
• Syntynyt vuonna 1988 • Kotoisin Tikkakoskelta • Alle kouluikäisen lapsen äiti • Asunut ja opiskellut Tansaniassa vuosina 2009-2012 • Työskennellyt muun muassa swahilin kielen tulkkina • Hänen julkaisemiaan kappaleita löytää Soundcloudista nimellä Vapaa Radikaali • Räppää myös nimellä Zombie Clit, joka kertoo murhatusta tytöstä joka palaa henkiin ja siitä, mitä hänelle pahaa aikoville tapahtui »Olen esittävän taiteen piirissä kokeillut teatteria ja sirkusta, mutta tanssi on ollut mun pääjuttu», vajaan kolmenkympin iässä ilmaisumuodokseen räppäämisen löytänyt Vapaa Radikaali kertoo. Tanssi vei mennessään, kolmeksi vuodeksi aina Itä-Afrikkaan Tansaniaan asti. Suomesta hän ikävöi tuolloin läheisten lisäksi lähinnä jäävuorisalaattia. »Opiskelin siellä taidekoulussa tanssia ja teatteria.» Lavalla Vapaa Radikaali on itsevarma ja energinen. Taustalla on hänen mukaansa kuitenkin paljon itsetutkiskelua. »Olen itsekriittinen ja en ole tottunut tekemään asioita, missä en ole lähtökohtaisesti hyvä. Olen joutunut opettelemaan laskemaan rimaa, että voin tehdä jotain uutta ihan vain, koska se on minusta kivaa. Olen räppäämisen lisäksi opetellut viime vuosina skeittaamaan.» Räppäämisen rima voi monelle olla liian korkea. Yhtäkkiä aloittelevan räppärin ympärillä oli paljon naisia, jotka olivat kaikki yhtä lailla uuden äärellä. »Räppäämällä altistaa itsensä arvostelulle, ja on todella helppo keksiä itselle tekosyitä, miksi jättää homma kesken. On helppo jättää tekemättä ja sanoa, että jos olisin panostanut johonkin, niin voisin olla mitä tahansa. Sillä asenteella ei lopulta tee yhtään mitään», hän puntaroi. Kymmenen vuotta sitten naiseus on saattanut olla esteenä räppäämiselle. Tänä päivänä asiat ovat toisin. »Tiedostan, että tekemiseni saattaa kiinnostaa räpin suhteen tällä hetkellä enemmän, koska olen nainen. Se on lopulta minulle ihan sama. Jos tähtien asennot ovat vain sellaiset, että kun haluan tehdä tätä ja joku levittää jo valmiiksi mattoa eteeni, niin miksi alkaisin kiukuttelemaan ja antaisin sen estää minua», Vapaa Radikaali kysyy. Harvoista julkaistuista kappaleista huolimatta Vapaa Radikaali on ehtinyt esiintymään Jyväskylän lisäksi jo Helsingissä, Tampereella ja Oulussa asti. Keikkoja oli alkuun alla enemmän kuin tehtyjä kappaleita. »Kaikki on mennyt vähän nurinkurisesti. Jos olisin mies, niin ei olisi tapahtunut tämmöistä. Jossain leffassa sanottiin osuvasti, että nousuvesi nostaa kaikki laivat», Vapaa Radikaali muotoilee. Suorapuheisena artistina hän saattaa puhua biiseissään ja välispiikeissä avoimesti mielenterveysongelmista tai reikäisistä pikkareistaan. »Musiikinteossa minua kiinnostaa näyttää missä olen nyt ja julkaista rohkeasti musiikkia, eikä hautoa ikuisesti jotain täydellistä biisiä.»? ? Julia Milao, eli jyväskyläläinen räppäri Vapaa Radikaali haluaa uskaltaa tehdä ja hyväksyä epätäydellisyytensä. TeksTi & kuva? Marko Kainulainen Faktat 02?J ylkkäri?06 · 2019 Kasvo
Suorapuheisena artistina hän saattaa puhua biiseissään ja Välispiikeissä avoimesti mielenterveysongelmista tai reikäisistä pikkareistaan. J ylkkäri?06 · 2019? 03
www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA TULE TsEKKAAMAAN!!! GUMMERUKSENKATU 7 SU, MA, TI 15-00, KE-TO 15-02, PE-LA15-03 fb luckybar.mk -15% OPISKELIJA-ALE KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA OLUISTA, SIIDEREISTÄ & VIINEISTÄ SANDELS-III 5€/0.5 L OPISKELIJA OLUT 4,25€/0.5 L Kortepohjan ylioppilaskylässä vuokra sisältää veden, sähkön, netin, kotivakuutuksen, Rentukan kuntosalin ja opiskelutilojen käytön sekä monia harrastusmahdollisuuksia. KÄYDÄ NAAPURISSA KAVERIN LUONA KAHVILLA KUNTOILLA RENTUKAN SALILLA MAKSUTTA PYÖRÄILLÄ KAMPUKSELLE 6,5 MINUUTISSA NAUTTIA OPISKELIJALOUNASTA RENTUKASSA PÄIVITTÄIN SAUNOA VAIKKA JOKA PÄIVÄ KÄYTTÄÄ YLIOPISTOVERKON PALVELUITA NOPEALLA NETILLÄ JYY Asukaspalvelut asunnot@jyy.fi 014 607201 kortepohja.fi JYYn jäsen – muuta kotiin! KUN ASUT KORTEPOHJASSA, VOIT… Oletko kova puhumaan? Meillä on sinulle TÖITÄ! Lue lisää: puherahaksi.fi Vapaudenkatu 38 C, 2. krs., Jyväskylä Suoramarkkinointi Muuta puhe rahaksi! 04?J ylkkäri?06 · 2019
Suomalaista korkeakouluväkeä järkytti syyskuun puolessa välissä ilmestynyt Long Play -median julkaisema pitkä artikkeli Muodin huipulla, joka käsitteli julmaa ja epäinhimillistä kulttuuria Aalto-yliopiston muotiopetuksessa. Long Playn selvitysten mukaan kansainvälisesti arvostettu vanhempi lehtori Tuomas Laitinen on vuosia simputtanut ja kiusannut opiskelijoita, joista ei ole täysin mielivaltaisista syistä pitänyt. Samalla hän on pyörittänyt kuninkaallisen tavoin omaa hoviaan, johon valitut opiskelijat ovat päässeet ja hyötyneet läheisestä suhteestaan Laitiseen. Kiusaamisen osana Laitinen on ilmeisesti myös käytännössä tuhonnut monen opiskelijan mahdollisuudet valmistua yksinkertaisesti kieltäytymällä opetustehtävistään. Tämä toiminta on jatkunut vuosia, mitä ilmeisimmin Laitisen esihenkilöiden siunauksella ja jopa myötävaikutuksella, sillä hänen pomonsa on valittaneiden opiskelijoiden mukaan yrittänyt urkkia YTHS:ltä tietoja opiskelijoista ja leimannut Laitisesta valittaneet mielenterveysongelmaisiksi. Meno on muistuttanut enemmänkin vanhaa muotimaailmaan sijoittuvaa Paholainen pukeutuu Pradaan -elokuvaa tai jonkinlaista sadomasokistista versiota Muodin huipulla -tosi-tv -ohjelmasta. ? Tapaus on esimerkki siitä, miksi opiskelijoiden edunvalvontatyö on tärkeää. Muotiopiskelijat, jotka ovat kärsineet Laitisen kiusaamisesta ja diivailusta, tarvitsevat ja ansaitsevat oman ylioppilaskuntansa tukea. Long Playn jutun mukaan ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöt ovatkin olleet opiskelijoiden tukena, kun henkilökunnan kanssa on keskusteltu asioista. Samaan hengenvetoon voi kuitenkin kysyä, että miten on mahdollista, että tilanteen karmeus on tullut vasta nyt esiin? Miksei AYY ole tiennyt asiasta ennen tätä vuotta? Kysyä voi myös, miksi asian piti tulla julki Long Playn kautta? Aihe olisi ollut omiaan Aallon omalle ylioppilaslehdelle Ainolle, joka on valitettavasti pistetty kriittisellä hetkellä ilmestymistauolle kyseenalaisen kuuloisen prosessin myötä. ? Myös Jyväskylän yliopistossa henkilökunnan asiaton käytös on noussut aika ajoin puheenaiheeksi, esimerkiksi Tapio Puolimatkan tapauksessa. Aallon tapaus eroaa kuitenkin rajusti Puolimatkasta, sillä Tuomas Laitinen on julkisuudessa olevien tietojen perusteella kiusannut ja laiminlyönyt opetustehtävänsä nimenomaan virka-ajalla, kun taas kritiikki Puolimatkaa kohtaan kohdistuu hänen vapaa-ajalla ilmaisemiinsa mielipiteisiin sukupuolivähemmistöistä Aallon tapaus antaa kuitenkin syytä miettiä, onko meidän tai muiden yliopistojen sisällä vastaavanlaisia tapauksia piilossa paljonkin? Laitisen käytös on jatkunut vuosia ilmeisen piilossa ja/tai piiloteltuna. Kynnys valittaa varsinkin pidetystä henkilökunnan jäsenestä voi olla korkea, etenkin jos on kiire valmistua ja tuntuu helpommalta vain purra hammasta ja sietää paskaa, kun ei halua riskeerata omia opiskeluitaan. Se on kuitenkin karhunpalvelus tuleville opiskelijoille. Jos kohtaat epäasiallista käytöstä, valita siitä. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi Paholainen pukeutuu Aaltoon Jos kohtaat epäasiallista käytöstä, valita siitä. ? »Sivistynyt yhteiskunta ei ole ikinä valmis uskomaan mitään sellaista, mikä on sekä rikkaiden että hurmaavien haitaksi.» Englantilainen kirjailija ja runoilija Oscar Wilde. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Elias Peltonen toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Felix Fiilin siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Felix Fiilin —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 28.10. · 25.11. AVUSTAJAPALAVERI Ti 1.10. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?06 · 2019? 05 pääkirjoitus
Venäjää ohjaa pelko TeksTi? Elias Peltonen?kuva?Felix Fiilin Venäjä pyrkii kiristämään otettaan internetin venäläisestä osiosta, Runetistä. Opposition toiminta verkossa vaikeutuu, mutta sitä on käytännössä mahdotonta tyrehdyttää. 06?J ylkkäri?06 · 2019 TIEDE
tiotulva ja pitää oma narratiivi elossa, koska se on ainoa tapa pysyä vallassa." Ulkoisten uhkien lisäksi myös sisäiset uhat ovat hyvin Venäjän johdon tiedossa, joista historiallisina esimerkkeinä ovat Nikolai I valtaannousua estäämään pyrkinyt vuoden 1825 dekabristikapina ja vuoden 1917 vallankumoukset. Runetin eristäminen, sen tehostettu valvonta ja "haitallisten" verkkosivujen kieltäminen on perusteltu julkisuudessa ulkovaltojen, "ekstremistien" ja "terroristien" toiminnan ehkäisyllä, mutta kohteena on lopulta opposition tyrehdyttäminen. "Kyllä heidän historiallisessa osaamisessa on se, että voima saattaa tulla sisältä ja sitä pitää kontrolloida koko ajan." Vuoden 2021 parlamenttivaalit ja 2024 presidentinvaalit lienevätkin nykyhallinnolle suuri syy kiristää naruja, kun ottaa huomioon Yhtenäinen Venäjä -puolueen tappion tämän vuoden paikallisvaaleissa Moskovassa. Venäjällä jatkuvan sodan käsite ja sotateoreetikko von Clausewitzin kehittämä ajatus sodasta politiikan jatkeena ohjaavat myös toimintaa. Venäjällä sodan ja rauhan välissä on kymmeniä eri muotoja, joista esimerkkeinä toimii vaikkapa Krimin valtaus sekä toimet Itä-Ukrainassa ja Syyriassa. Voimaa voi ja tulee käyttää omien tavoitteiden saavuttamiseksi. "Kyberympäristössähän voidaan käydä sotaa koko ajan. Pidetään vain sen kynnyksen alapuolella, ettei oikeasti ammuta, vaan mellastetaan siellä." • Venäjän kyberturvallisuus perustuu monen toisiaan täydentävän toimen yhteissummaan, jolla pyritään pienentämään hyökkäysten määrää ja vähentämään riskejä. "Et koskaan pysty rakentamaan sellaista kilpeä, että kukaan ei tule läpi. Puolustajien pitää onnistua kaikissa asioissa. Hyökkääjän ei tarvitse kuin päästä läpi." Opposition lisäksi Venäjän ulkoinen vihollinen on myös todellinen. Viime kesäkuussa Yhdysvallat myönsi toteuttaneensa Venäjää ohjaa pelko »Aika moni kertoo, että venäläiset tekevät näin, mutta harva sanoo, että miksi he Tekevät näin.» Venäjä pyrkii kiristämään otettaan internetin venäläisestä osiosta, Runetistä. Opposition toiminta verkossa vaikeutuu, mutta sitä on käytännössä mahdotonta tyrehdyttää. Putinin tullessa valtaan hän keskitti Venäjän vallan takaisin Moskovaan aluehallinnoilta ja nitisti oligarkkien valtaa. Tiedotusvälineet valjastettiin myös myötäilemään hallintoa. Vuonna 2012, kun valta siirtyi takaisin väliaikaisesti presidenttinä toimineelta Medvedeviltä Putinille, Venäjän hallinto huomasi unohtaneensa jotain. "He eivät tajunneet sitä, että internet on väline, jossa liikkuu tietoa, jota he eivät pysty kontrolloimaan. Vuonna 2012 he pelästyivät isoja mielenosoituksista ja rupesivat vetämään internetiäkin tiukalle", kertoo Venäjän strategista kulttuuria kyberavaruudessa tuoreessa väitöskirjassaan tutkinut Martti J Kari. Vuotta aiemmin arabikevät oli jo antanut osviittaa, millaisia vaikutuksia vapaan tiedon liikkumisella on autoritaaristen valtioiden sisällä. Venäjä alkoi nopeasti kiristämään otettaan Runetistä. Yksi näkyvimmistä taisteluista Venäjän verkkoympäristössä on salattu suoraviestipalvelu Telegram, jota oppositioaktivistit suosivat. "Telegramia yritettiin blokata sulkemalla sen käyttämä kaista. Se vaihtoi toiseen kaistaan ja loppujen lopuksi jouduttiin sulkemaan suuria IP-alueita. Se aiheutti taloudelle valtavia tappioita, koska liike-elämän puolelta ei tieto kulkenut, kun alueita blokattiin." • Karin mukaan hänen väitöskirjansa suurin anti on selittää strategisen kulttuurin teorian kautta Venäjän kokemaa uhkaa kyberavaruudessa. "Aika moni kertoo, että venäläiset tekevät näin, mutta harva sanoo, että miksi he tekevät näin." Venäjän kyberuhkakuvaa selittää piiritetyn linnakkeen narratiivi. Venäjä on vihollisten ympäröimä ja joutuu jatkuvasti puolustautumaan ulkoista uhkaa kohtaan. Historiallisesti tarkasteltuna näkökulmassa on myös perääkin. Natsi-Saksan ja Napoleonin valloitusretkien lisäksi syviä traumoja venäläiseen mielenmaisemaan on jäänyt mongolivalloituksista, jolloin venäläiset olivat yli 200 vuotta mongolivallan alla. "Geneettisessä perimässä on pelko tulla hyökkäyksen kohteeksi. Johto ruokkii sitä taitavasti." Nykyinen Venäjän johdon narratiivi maalaa uhkakuvaa Natosta ja Euroopan rappiosta homoja ja pedofiilejä vilisevänä paikkana. Venäjän tehtävä on puolustaa länsimaista sivistystä ja perhearvoja. Internetin tietotulva on mahdollistanut Venäjälle vaihtoehtoisia narratiiveja. "He miettivät, miten katkaista informaaverkkotiedustelua Venäjällä vuodesta 2012. Venäjän kriittisen informaatioinfrastruktuurin (KII) suojaamiseksi lakeja alettiin suunnitella jo vuodesta 2006, mutta niiden aikaansaaminen venyi pitkään teleoperaattoreiden vastustuksen ja hallinnon organisaatioiden välisten kiistojen vuoksi. "2016 saatiin lakiluonnos, joka hyväksyttiin 2017. Teleoperaattorien niskat saatiin taitettua ja FSP sai periaatteessa kakun itselleen." Tuoreimpia muutoksia on tämän vuoden marraskuun alusta Venäjällä voimaan astuva internet-laki. Sillä pyritään mahdollistamaan internetin Runetin eristäminen. "Tällä hetkellä 40 prosenttia venäläisestä liikenteestä kiertää ulkomaiden kautta. Ne pyrkivät pienentämään prosenttimäärän kymmeneen parin seuraavan vuoden aikana. Sen jälkeen aiotaan luoda järjestelmä, jolla ulosmenevä liikenne menee tiettyjen pisteiden kautta." Tällaisen kyberlinnakkeen rakentaminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta. "Siinä onnistutaan niin paljon, että voidaan sanoa, että on onnistuttu. Oikeasti ne eivät pysty eristämään sitä millään. Aina pääsee jostain läpi." Venäjä pyrkii eristämisen hyväksyntään myös kansainvälisillä kentillä. YK:ssa toimiva Venäjän johtama informaatioturvallisuuteen keskittyvä Open-Ended Working Group -ryhmä perustettiin vuonna 2018 vanhan Group of Governmental Experts -ryhmän vastapainoksi. "Idea on se, että venäläiset haluavat kansainvälisen sopimuksen, jossa sanotaan, että on olemassa kansallinen internet. Jokaisella valtiolla on oma internet ja valtiolla on oikeus määrätä, mitä siellä tapahtuu." Anonyymiä verkkoviestintää on pyritty vähentämään bloggareiden rekisteröinneillä ja prepaid-liittymien kieltämisellä. Tavoitteena on yksilöidä kaikki käyttäjät. • Venäläisen kyberturvan suurimpia aukkoja on tietoteknisen kehityksen jälkeenjääminen. Sekä vuoden 2000 että vuoden 2016 Venäjän informaatioturvallisuusdoktriinissa todetaan jälkeenjääneisyyden olevan uhka Venäjän kansalliselle turvallisuudelle. Tavoitteena on korvata ulkomailta tuotu tekniikka venäläisvalmisteisella. Teknistä kehittymistä varten perustettiin vuonna 2009 Skolkovo, Venäjän piilaakso. "Mutta eihän innovaatio tapahdu niin, että käsketään ruveta innovoimaan. Innovaatiot syntyvät autotalleissa."? ? J ylkkäri?06 · 2019? 07 Tiede
Jokasyksyinen juomisen akateemisten tutkintojen suoritustapahtuma Kauppakadun Appro on jälleen lähellä. Tapahtumaan on kuitenkin tullut jonkin verran muutoksia totuttuihin tapoihin. Alun perin Approssa on lähdetty yliopiston alueelta Seminaarinmäeltä vaeltamaan yläkaupungin kautta Kauppakatua pitkin baarista toiseen. Tutkinto suoritetaan keräämällä juomista saatavia leimoja. Tutkinnon suoritettuaan saa loppupaikasta haalarimerkin ja arvonimen. Leimoja keräillään yhä totuttuun tapaan, mutta tämän vuoden Approt käynnistyvät tänä vuonna messuja tapahtumakeskus Paviljongilta, missä myös viralliset jatkot ovat. Ennen tätä vuotta lähtöpaikkana on ollut useamman vuoden Seminaarinmäen liikuntakenttä. "Ennen riitti alkoholi viihdykkeeksi. Se ei enää pelkästään riitä, että kierretään kaikki baarit, vaikka se on ollut se alkuperäinen idea. Nykyään vaaditaan artisteja ja muuta viihdettä, siksi monipuolistunut lähtöpaikka", ratkaisua selittää tapahtuman projektipäällikkö Selma Seppo. Jylkkärin lähteiden mukaan kaikki ravintoloitsijat eivät ole suhtautuneet hyvällä tähän ja muihin muutoksiin. Suorituspaikoista jäävät tänä vuonna pois esimerkiksi Ilokiven alakerta sekä yläkaupungin Ylä-Ruth. Ravintolat maksavat osallistumisesta tapahtumaan asiakkaiden toivossa. Tänä vuonna baarien osallistumisen hintoja on nostettu, mikä yhdessä uuden aloituspaikan kanssa sai Jylkkärin lähteiden mukaan monet baarit epäröimään mukaan lähtöä tänä vuonna. "Opiskelijatapahtumassa on vaikea nostaa hintoja ja pitää itseään arvossa. Meistä ravintolat ovat kuitenkin maksaneet alihintaa tapahtumasta", Seppo kertoi ratkaisusta korottaa hintoja. Tapahtuman on omistanut vuosia AIESEC Jyväskylä ry, joka valitsee vuosittain vaihtuvat järjestäjät. Alunperin Approa järjesti Pörssi. Toisaalta esimerkiksi yökerhoille tapahtuma ja sen jatkot ovat myös kilpailija. "Yksi yökerhon edustaja totesi kokouksessa, jossa näistä puhuttiin, että mitä järkeä siinä on, että he maksavat enemmän siitä, että heidän asiakkaansa menevät jatkoille toiseen paikkaan", kertoi Jylkkärin haastattelema ravintoloitsija. Muutos ei ainakaan tänä vuonna tunnu kuitenkaan rokottaneen osallistuvia ravintoloita, sillä baarien määrä on pysynyt suurin piirtein samana. Tunnelma tulevaisuuden suhteen on kuitenkin ollut perinteisesti tapahtumaan osallistuvien baarien ja yökerhojen omistajien keskuudessa ilmeisen skeptinen. Jylkkärin saamien tietojen mukaan osa keskustankin alueen baareista on epäileväisiä kävijämäärien suhteen muuttuneen aloituspaikan takia, vaikka aikovatkin katsoa tänä vuonna, riittävätkö osallistujat. Järjestäjät pitävät muutosta kuitenkin tarpeellisena tapahtuman kehittämisen kannalta, vaikka tänä vuonna ei juuri pyörää keksitä uudestaan muuttuneen aloituspaikan lisäksi. Opiskelijoilta osallistumismaksu pysyy tänä vuonna samana ja järjestäjät uskovat, että myös suurin piirtein sama määrä osallistujia saapuu tapahtumaan kuin viime vuosinakin, eli noin 8 000 ihmistä. "Lisäkasvu vaatisi lisää investointeja, mutta kyllä muutamalla sadalla osallistujalla voidaan vielä näinkin kasvattaa", Seppo toteaa.? ? ?Tuukka Tervonen Kauppakadun Appro valuu satamaa päin »Se ei enää pelkästään riitä, että kierretään kaikki baarit.» Approa on suoritettu ympäri Jyväskylän baareja jo vuosikymmeniä. Jy lk kk är in ar ki sT o 08?J ylkkäri?06 · 2019 uutiset
JYU edelläkävijänä suomessa ilmastohätätilan julistamisessa Yli 8 000 yliopistoa ja korkeakoulua ympäri maailman on allekirjoittanut kansainvälisen julkilausuman ilmastohätätilasta. Suomessa Jyväskylän yliopisto on ensimmäinen korkeakoulu allekirjoittajien joukossa. Jyväskylän yliopisto aikoo julkilausuman allekirjoittamisen lisäksi myös tehdä ilmastohätätilalle konkreettisia asioita. Yliopiston strategian tavoitteena on, että yliopisto olisi kokonaan hiilineutraali vuonna 2030. Hiilineutraalius tarkoittaa, että yliopiston toiminta ei muuttaisi ilmakehän hiilipitoisutta, jonka kohoaminen on iso osatekijä ilmastokriisin pahenemisessa. “Haastamme myös muut yliopistot mukaan ilmastotalkoisiin. Planetaarinen hyvinvointi, resurssiviisaus, vastuullisuus ja kestävyys ovat yliopistomme uuden strategian keskeisiä painopisteitä”, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen totesi yliopiston tiedotteessa asiasta. Jyväskylän yliopisto on ottanut askeleita ympäristöystävälliseen toimintaan jo aiemmin. Esimerkiksi yliopiston hankkima sähkö oli 100 prosenttisesti uusiutuvista energialähteistä tuotettua vuonna 2018. Julkilausuman takana ovat yhdysvaltalainen korkeakoulujen ilmastotoiminnan järjestö EAUC, Second Nature –järjestö ja YK:n ympäristöohjelman Youth and Education Alliance.? ? ?Tuukka Tervonen JYY esittää Nikolas Bursiewiczia SYL:in hallitukseen 2020 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY on päättänyt tiistaina 24. syyskuuta järjestetyssä edustajiston kokouksessa esittää Nikolas Bursiewiczia Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n hallitukseen vuodelle 2020. Edustajisto oli päätöksessään yksimielinen. Bursiewicz työskentelee tällä hetkellä JYYn hallituksessa vastuusektoreinaan korkeakoulupolitiikka ja viestintä. "Ensi vuonna on merkittävä vaikuttamisen paikka, kun SYL osallistuu uuden hallitusohjelman toteuttamistyöhön. On myös tärkeää turvata opiskelijoiden asema mittavien uudistusten kuten jatkuvan oppimisen, koulutustason nostamisen ja aloituspaikkojen lisäämisen alla", Bursiewicz kertoo. Neljättä vuotta englantia opiskeleva Bursiewicz on työskennellyt aiemmin edunvalvonnan parissa ainejärjestössään Magna Carta ry:ssä koulutuspoliittisena vastaavana ja puheenjohtajana. "Nick on intohimoinen edunvalvoja, jolle kunnianhimoisen koulutuspolitiikan tekeminen on sydämen asia. Hän on työteliäs ja perehtyväinen, mikä on ensiarvoisen tärkeää valtakunnallisessa edunvalvontatyössä", toteaa JYYn puheenjohtaja Sonja Karppinen. Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus valitaan liittokokouksessa 15.–16. marraskuuta Lahdessa. SYL edustaa kaikkia noin 132 000 yliopisto-opiskelijaa Suomessa. ?? Korkeakouluille lisärahoitusta, opiskelijoille ei juurikaan Suomen hallitus on ensimmäisessä budjettiriihessään kasvattanut korkeakoulujen rahoitusta 127 miljoonalla eurolla. Yliopistot saavat 40 miljoonaa, ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa ja lisäksi indeksikorotuksiin on varattu 67 miljoonaa. Useat korkeakoulut sekä opiskelijajärjestöt ovat olleet tyytyväisiä hallituksen budjettiin. “Panostukset korkeakoulujen perusrahoitukseen ovat erittäin tervetulleita ja kipeästi kaivattuja. Hallitusohjelman mukaiset täysimääräiset korotukset perusrahoitukseen ovat elintärkeitä askelia oikeaan suuntaan. Matkaa on vielä, mutta suunta on oikea”, totesi SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen tiedotteessa. Muutokset opiskelijoiden sosiaaliturvaan jäivät kuitenkin lähes kokonaan tekemättä. Opintotuki sidotaan indeksiin, jonka ansiosta tuki nousee tulevaisuudessa säännöllisesti. Lisäksi huoltajakorotus nousee 25 euroa opiskelijoilla, joilla on alaikäisiä lapsia. Sosiaaliturvan jättämistä uudistamatta voi kuitenkin kuvailla pettymykseksi järjestöjen silmissä, sillä useat hallituspuolueista lupailivat vielä keväällä tuntuviakin korotuksia opintotukeen. Esimerkiksi opetusministeri Li Anderssonin johtama Vasemmistoliitto ehdotteli keväällä ennen eduskuntavaaleja jopa 101 euron korotusta opintotukeen. Muidenkaan hallituspuolueiden, eli SDP:n, RKP:n ja Vihreiden lupaukset eivät jääneet kuin muutaman kympin tästä korotuksesta. Keskusta ei ainoana hallituspuolueena luvannut korotuksia. “Opiskelijoiden sosiaaliturvan taso on edelleen riittämätön. Onko olemassa toista kansanryhmää, jota suorastaan ajetaan rahoittamaan elämisensä lainalla?” SAMOKin puheenjohtaja Iiris Hynönen kommentoi budjettiriihen päätöksiä opiskelijajärjestöjen tiedotteessa. Hallituspuolueista moni kaipasi myös EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen poistoa, mutta sekään ei ainakaan vielä toteudu? ? Tuukka Tervonen siitä, että heidän asiakkaansa menevät jatkoille toiseen paikkaan", kertoi Jylkkärin haastattelema ravintoloitsija. Muutos ei ainakaan tänä vuonna tunnu kuitenkaan rokottaneen osallistuvia ravintoloita, sillä baarien määrä on pysynyt suurin piirtein samana. Tunnelma tulevaisuuden suhteen on kuitenkin ollut perinteisesti tapahtumaan osallistuvien baarien ja yökerhojen omistajien keskuudessa ilmeisen skeptinen. Jylkkärin saamien tietojen mukaan osa keskustankin alueen baareista on epäileväisiä kävijämäärien suhteen muuttuneen aloituspaikan takia, vaikka aikovatkin katsoa tänä vuonna, riittävätkö osallistujat. Järjestäjät pitävät muutosta kuitenkin tarpeellisena tapahtuman kehittämisen kannalta, vaikka tänä vuonna ei juuri pyörää keksitä uudestaan muuttuneen aloituspaikan lisäksi. Opiskelijoilta osallistumismaksu pysyy tänä vuonna samana ja järjestäjät uskovat, että myös suurin piirtein sama määrä osallistujia saapuu tapahtumaan kuin viime vuosinakin, eli noin 8 000 ihmistä. "Lisäkasvu vaatisi lisää investointeja, mutta kyllä muutamalla sadalla osallistujalla voidaan vielä näinkin kasvattaa", Seppo toteaa.? ? ?Tuukka Tervonen Kauppakadun Appro valuu satamaa päin IIlmastonmuutos uhkaa planeetan elinkelpoisutta ihmislajille, jos meno ei muutu. Jy lk kk är in ar ki sT o Fe li x Fi il in J ylkkäri?06 · 2019? 09 lyhyesti
Skeittaajien, BMX-pyöräilijöiden ja scoottaajien ulkokausi Jyväskylässä alkaa olla loppuun taputeltu. Syksy alkaa ja säät muuttuvat seksihelteistä sateisiksi ja myrskyisiksi. Mutta tänä talvikautena lajien harrastajilla tulee olemaan hankalaa. Suomenlaajuisen lasten trampoliinija skeittipuisto Superparkin Jyväskylän puisto puretaan messuhallin käytön takia. Viimeinen aukiolopäivä oli jo 11. elokuuta. Toinen vaihtoehto oli skeittaajien perustama Salmirannan skeittihalli, jossa oli 400 neliömetriä pelkästään skeittaajille. Myös BMX-pyöräilijät saivat viime keväänä oman vuoron ja oletettavissa olisi ollut myös scoottaajille oma. Nyt Jyväskylän kaupunki on päättänyt, että rakennus on huonossa kunnossa. Sortumisvaaran takia koko halli puretaan eikä sen käyttö ole turvallista. Halli suljettiin kevätkauden 2019 päätteeksi. Mihin lajien harrastajat unohdettiin? Onko edelleen ihmisten mielissä se sama kuvitelma, että skeittaajat on laiskoja alkoholisoituneita oman elämänsä sankareita? Jyväskylän rullalautailijat ry:n puheenjohtaja Santeri Nikkisen pitää tilannetta katastroofisena. "Jyväskylän kaupunki pitää itseään liikuntakaupunkina. Sitten tulee tällainen tilanne, että vanha halli lähtee alta, eikä uutta ole näkyvissä," hän lataa. Skeittauskäyttöön Salmirannan halli on aikanaan muutettu talkoovoimin. "Onhan tämä halli pätevästi tehty ja hyvin toiminut, mutta eihän uimaritkaan mene talkootyylillä rakentamaan uimahalleja. Se on kaupungin tehtävä. Se on ainutlaatuista, että me voidaan rakentaa kaikki itse" kertoo saarijärveläinen skeittaaja Jaakko Saavalainen. "Esimerkiksi mäkihyppyyn pistetään ihan törkeä määrä rahaa, vaikka harrastajapiiri on murto-osa siitä, mitä Jyväskylässä on skeittareita", Nikkinen linjaa. Uuden hallin pykäämiseenkin miehet olisivat valmiita osallistumaan ja uskovat, että muitakin halukkaita auttajia löytyisi. "Täällä on niin paljon ihmisiä, joita tämä tilanne ahdistaa ja jotka haluaisivat auttaa. Tämä nyt vaan tuntuu siltä, ettei tässä ole mitään tehtävää", Nikkinen harmittelee. Uuden skeittihallin paikkaa on suunniteltu Säkkitiellä sijaitsevalle 1 000 neliön hallille. "Jos kaupunki alkaisi ottaa tämän tosissaan ja hoitaisi hommaa eteenpäin, trial-pyöräilijät, BMX pyöräilijät, scoottaajat ja skeittaajat saisivat katon päänsä päälle ennen talven tuloa", Nikkinen kertoo. Asian eteenpäin viemiseksi odotellaan siis kaupungin päätöksiä. Kaupungin työntekijöiden lomat ovat kuitenkin hidastaneet päätöksentekoa kesällä. "Ymmärrän sen, että kaupungin päässä asiat vaatii enemmän aika. Nyt vasta loppukesästä tuntuu, että kaupunki on alkanut aktivoitumaan", Nikkinen kertoo. Viime keväänä Jyväskylän scoottaajat perustivat oman yhdistyksensä. Myös Jyväskylän BMX-pyöräilijät ovat saaneet juuri oman yhdistyksensä rekisteröityä. "Sitä kautta näytettäisiin kaupungin mielestä vähän virallisemmilta ja vakuuttavimmilta", arvelee BMX-pyöräilijä Joonas Hiltunen. "Tämän takia perustimme 15 vuotta sitten yhdistyksen, että saataisiin tämä halli Jyväskylän kaksi skeittihallia on suljettu eikä harrastajilla ole ensi talvelle uusia tiloja tiedossa. BMX-pyöräily ja rullalautailu ovat olympialajeja, joiden ympärivuotiset harrastusmahdollisuudet Jyväskylän kokoisessa kaupungissa uhkaavat jäädä pahasti paitsioon. 10?J ylkkäri?06 · 2019 Jyväskylän urheilun sokea piste
kasaan. Siihen on silloin aikoinaan kova työ tehty", Nikkinen jatkaa. Pölyiset parkkihallit, jossa joudutaan pelkäämään häätöjen puolesta, eivät ole monelle kovin motivoiva paikka harrastaa. Eikä ketään huvita seistä räntäsateessa miettien, mihin mennä seuraavaksi. BMX-pyöräilijä Joonas Hiltunen epäilee löytävänsä itsensä ensi talvena parkkihalleista pyöräilemästä, jos hallia ei ensi talveksi kuulu. Ei ole aina mahdollista lähteä toiselle paikkakunnalle harrastamaan. Opintojen takia sekä auton, rahan ja ajan puutteen ja muiden syiden takia sitä ei voi harrastaa joka viikonloppu. Saavalaiselta löytyy itse rakennettu skeittitila kotoaan Saarijärveltä. "Oispa kaikkilla mahdollisuus moiseen", Hiltunen haaveilee. Harrastusmahdollisuuden lisäksi Salmirannan skeittihallin ympärille on muodostunut myös yhteisö. "Aina kun tulee hallille, näkee tuttuja ja sitten on hymy huulilla, kun tulee uusia. Kaikki kuuluu joukkoon", kertoo Saavalainen. Jyväskylässä skeittaajia, scoottaajia ja BMX-pyöräilijöitä on paljon ja lajit saavat jatkuvasti uusia harrastajia. "Mutta jos ei ole puitteita, niin ei ole myöskään kasvamisen varaa. Nuorisolla ei ole mahdollisuutta päästä aina muualle harrastamaan vaan joudutaan tyytymään, mitä kaupungilla on tarjottavana", Nikkinen kertoo. Jos lajissa halutaan jatkossa menestystä, se vaatii myös harjoittelupaikkoja. " Viime avointen ja naisten sarjan SM-ykköset tuli molemmat Jyväskylästä. Että kyllä täällä on menestyvää jengiä", Nikkinen taustoittaa. "Ne siis tuli Jyväskylästä. Me menetettiin nekin, kun tarvitaan jo isompia paikkoja ja haasteita. Aika sääli homma", Saavalainen jatkaa. Skeittaaminen ja freestyle BMX -pyöräilyä nähdään myös seuraavissa olympialaisissa, joka houkuttelee varmasti lajeille uusia harrastajia. "Kyllä sen näkee jo nyt, miten skeittifirmoilla menee lautoja. Se on ihan koko ajan kasvussa. Eikä olympialaiset varmana tule sitä hidastamaan", Nikkinen kertoo. "Siellä on aina niitä pienempiä jotka ihastelee niitä taitavia skeittaajia ja haaveilee joskus olevan samanlaisia. Tää on aika Pölyiset parkkihallit, jossa joudutaan pelkäämään häätöjen puolesta, eivät ole monelle kovin motivoiva paikka harrastaa. raffisti sanottu mutta jos minä olisin pieni niin kyllä minä mielummin sitä skeittausta fiilailisin kuin mitään kurlingia. Onhan se skeittaus siisti laji", Saavalainen tokaisee. Jyväskylän kaupunki on valmis maksamaan uuden hallin vuokran, muttei ole vastannut mitä tulee tarvikkeiden eteen. Vanhassa hallissa on paljon tavaraa mistä rakentaa muttei niille ole välisäilytystilaa. Hiltunen kertoo "Eikä ne oo kuuleviin korviinsa ottanut sitä että 'hei otetaan ne vanhat puut sieltä talteen.' Ne on vaa joojoo muttei mitään tapahdu! Meillä on täällä valmiita runkoja ja vanereita. Siirtämällä nämä uuteen halliin saataisiin tila nopeasti käyttökelpoiseksi", Saavalainen mietiskelee "Mutta purku iskee päälle ennen kun on mitään toista paikkaa viedä näitä nii minkäs sille voi", Nikkinen ihmettelee. Kaupungin budjetti on tiukka, joten talkootyöt ja vanhojen materiaalien käyttö olisi järkevin vaihtoehto. ? felix fiilin felix fiilin J ylkkäri?06 · 2019? 11
Pojat on vaikka mitä muutakin TeksTi? Susi Nousiainen?kuvaT?Niklas Isberg 12?J ylkkäri?06 · 2019
Susi Nousiainen on kahden lapsen isä ja transmies. Hän pohtii sitä, miksi yksioikoista naisen roolia kyseenalaistetaan, mutta samaan aikaan miehen mallin ajatellaan edelleen olevan hyvin ahdas ja yksioikoinen. _ _ J ylkkäri?06 · 2019? 13
Kun vuosi sitten luin ensimmäistä kertaa kirjaa nimeltä Poikatutkimus, mietin miksi se ilmestyi vasta nyt. Tuntui, että tytön tai naisen rooliin liittyviä ja sitä kyseenalaistavia kirjoja oli pilvin pimein, mutta pojat tuntuivat olevan aina jotakuinkin samanlainen pakkaus riehumista ja autonrakennusta. En ole koskaan kuullut toistettavan niin monta kertaa sanontaa “Pojat on poikia”, kuin Vastapainolta ilmestyneessä Poikatutkimus-artikkelikokoelmassa. Selatessani sitä totesin, etten myöskään ole koskaan lukenut yhtä montaa perustelua kyseisen mantran riittämättömyydelle. Luin teosta kahdesta eri positiosta käsin: kasvattajana, ja poikana olemisesta harvinaisen vähän tietävän miehenä. Kahden pojan isänä minua kiinnostaa monien vanhempien tavoin, kuinka omia poikia voi tukea puhumaan tunteistaan, lukemaan kirjoja ja kasvamaan terveeseen, omia ja toisten rajoja kunnioittavaan maskuliinisuuteen. Isänä olen miehen malli, jolta he oppivat suhtautumisen omaan identiteettiin ja sukupuolirooleihin. Mutta minkälaisen miehen mallin voi antaa isä, joka on kasvatettu tytöksi? Olen vanhempana loikannut äitiyden kategoriasta isyyteen oman transprosessini myötä, enkä ole henkilökohtaisesti kokenut tapoja, joilla pojaksi oletettua lasta kasvatetaan maskuliinisuuteen. Onko minulla siis varaa tulla pätemään maskuliinisuudesta, kun omassa passissani lukee “nainen” siihen asti, kunnes todistus lisääntymiskyvyttömyydestä kolahtaa postiluukustani? Artikkelikokoelma Poikatutkimus on koottu vastaamaan poikasukupuolen näkymättömyyden aiheuttamaan tarpeeseen. Se voidaan nähdä osana sukupuolentutkimuksen, miestutkimuksen ja lapsuudentutkimuksen kenttää, esimerkiksi suhteutettuna tyttötutkimukseen, jossa lapsuuden feminiinisyyksiä käsitellään ja kyseenalaistetaan. Voi olla, että suhteessa tyttöyteen poikana olemista pidetään edelleen kulttuurisesti vakaampana, yksipuolisempana, itsestäänselvempänä. Kun tytön kohdalla puhutaan yksilön valtautumisesta ja voimaantumisesta, onko poika yhä aina yhdenlainen poika, normi, joka kasvaa yhdenlaista miehen mallia kohti? Kirjassa esitetään perustavanlaatuinen ristiriita pojan, lapsimaskuliinisuuden, olemassaolossa: lapsi on toisaalta feminiinisen rinnalla nähtävä, heikko, herkkä ja suojeltava; toisaalta maskuliinisuutta edustavan yksilön tulee aktiivisesti erottautua feminiinisistä ominaisuuksista ja olla vallanpitäjä. Tässä ahtaassa kulttuurisessa ristivedossa sijaitsee poikalapsi. Useissa kirjan artikkeleissa sivutaan huolta pojista. Poikien koulumenestys on uhattu, pojat eivät lue, pojat eivät saa olla jotain: poikien pitää saada olla poikia. Sanonnan ”poika” todetaan sisältävän oletuksen luterilaisesta, heteroseksuaalisesta, vammattomasta, suomenkielisestä, valkoisesta, maskuliinisesta cis-pojasta, jota on tarpeen ohjata järjestämällä oikeita “miehen malleja” hänen elämäänsä. Yllättävänä näyttäytyy se, että poikia koskeva huolipuhe on pyörinyt samojen teemojen ympärillä jo kaukaa 1900-luvun syövereistä. Kirjassa paneudutaan miehen mallin muutokseen esimerkiksi katsauksena isien julkisuudessa nousseeseen tarpeeseen olla läheisiä lasten kanssa, järjestelyihin joita kouluissa on tehty miehen mallin saamiseksi paikalle poikia varten, ja 1990-luvulla juurtuneeseen, abstraktiin mutta perustavanlaatuiseen “miehen malli” -puheeseen, joka esiintyy vaikkapa miestä kotiympäristöön lapsen luo toivovissa teksteissä. ? Kaikella on syynsä, ja nykyisiin rakenteisiin vaikuttavat sata vuotta vanhat “Tiede sanoo…” -argumentit. Ensimmäinen kirjan neljästä artikkeliosastosta keskittyy historiaan ja osaa kertoa muun muassa, että 1920-luvulla poikien ailahtelevat tunteet liitettiin puberteettiin ja niiden odotettiin onnistuneessa aikuistumisessa poistuvan pikonko poika yhä aina yhdenlainen poika, normi, joka kasvaa yhdenlaista miehen mallia kohti? Onko yhteiskunnassa tilaa vain tietynlaisille pojille ja miehille? 14?J ylkkäri?06 · 2019
kuhiljaa takavasemmalle. Tytöt taas jäivät “epäkypsiksi” miehiin verrattuna, ja siksi olivat aikuisinakin tunteellisempia. Kuulostaa aika pahalta kaikille. 1930-60 -luvuilla psykoanalyysiteoriasta poistettiin sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuus käytännössä kokonaan silloisilla poliittisilla agendoilla. Mielenterveys oli yhtä kuin halu heteroseksuaaliseen avioliittoon, ja kaikki muu johtui vääristymistä lapsi-vanhempisuhteessa. Kun ajattelen miten suurena perustana psykoanalyysia käytetään sekä arkiettä akateemisessa puheessa ja muistan sen rinnalla, että saan tosiaan vaihtaa passiini miehen nimet vasta pakkosteriloinnin jälkeen, asiaan tulee ymmärrettävyyttä. Historian näkeminen lisää ymmärrystä siitä, miten muinaisista lähtökohdista käsin esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä säädellään yhä nykyäänkin, koska (30-luvun tyyliin rajatun) psykoanalyysin pohjalta ne voidaan määrittää häiriöiksi. Väitän, että ne ajatusmallit, joilla kaoottista yhteiskunnallista tilannetta ja ihmisyyskäsitystä yritettiin hallita toisen maailmansodan aikaan, eivät tuo turvaa nytkään. On aika siirtyä eteenpäin. ? Kuka tekee aloitteen tilanteen muuttamiseksi? Tietysti koulu, siellä ne pojat ovat. Mutta ketkä pojat ja mitä he saavat olla, sitä ohjaavat kasvattajat myös koulun ulkopuolella. Esimerkiksi pojat on poikia -sanonnan taustalla on ajatus, että poikana olemisen luonnollinen osa ovat käytöshäiriöt, alisuoriutuminen ja väkivaltaisuus. Miehen malli. Mitäpä jos vastaavasti nyt J ylkkäri?06 · 2019? 15
vuonna 2019 sanoisi pokkana, että tytöt ovat luontaisesti huonoja matematiikassa ja liian herkkiä johtajiksi? Elän henkilökohtaisesti siirtymää, jossa kaksijakoiset miehenä/ naisena elämisen koodit tulevat valaistuksi ja ne on pakko kyseenalaistaa. Voin sanoa, että nämä itsestäänselvyyksinä hyväksytyt erot määrittävät huimasti asumisen tapoja sekä omassa ruumiissa ja sosiaalisissa ympäristöissä. Tyttöjen lisäksi myös poikien haitalliset stereotypiat on syytä repiä esiin ja todistaa vääriksi, ja siihen tarvitaan tilan antamista poikien monimuotoisuudelle. Hauskana yksityiskohtana koulua käsittelevässä Poikatutkimus-kirjan osassa huomasin, että yhtenä vaihtoehtomaskuliinisuutena nostetaan tekstiin nörttipoikien kategoria, joka nykyään on yleisesti “cool”. Mietinkin, missä määrin oikeaan maskuliinisuuteen ohjaaminen on kasvattajan tehtävä, ja missä kohtaa on hyvä väistyä antamaan tilaa poikien omista yhteisöistä kumpuaville uusille muodoille ja tavoille toteuttaa itseään poikana ja myöhemmin miehenä. ? Miehisyyteen liitetään vallankäyttö, joka voi tulla esiin myös fyysisenä väkivaltana ja ikään kuin luonnollisena hierarkian rakentamisena suhteessa esimerkiksi naisiin tai vähemmistöihin. Kiusaamisesta kasvattajien on otettava vastuu. Poikatutkimus heittää pöytään faktaa siitä, että sateenkaarinuorista vajaa 30 prosenttia on pitkäaikaissairaita, useimmiten mielenterveyteen liittyen. “Kai nyt kaikki homot masentuu kun ne kokee ulkopuolisuutta” on liian helppo ajatus, ja se korjataan yksinkertaisesti: muuttamalla 16?J ylkkäri?06 · 2019
ympäristö sellaiseksi, ettei kukaan joudu kokemaan ulkopuolisuutta sateenkaarikategorioiden takia. Oli hämmentävää, vaikkakaan ei yllättävää, saada tietää tutkimuksen nuorten käyttäneen valtavat määrät energiaa kaapin ylläpitämiseen ympäristöissä, joissa kaapista tulo ei ole turvallista. Syrjinnän pelko kavensi sateenkaarinuorten kouluja uravalintoja, ja siitä nyt ei hyödy yhteiskunnassa kukaan. Mutta miksi kaikki heille seksuaalisuuden tai sukupuolen perusteella kouluväkivaltaa tehneet olivat poikia? Toksinen maskuliinisuus on oikeastaan aika tasa-arvoinen järjestelmä: se rajoittaa kaikkien hyvinvointia ja asettaa jokaisen sukupuolesta riippumatta valtasuhteiden lokeroon, jossa ihmisen on hyvin ahdasta elää. Poikana kasvava ihminen joutuu käymään läpi oikeanlaisen pojan roolituksia täyttääkseen maskuliinisuuden roolivaatimukset. Myös Poikatutkimus-kirja haluaa muuttaa pojan kategoriaa yksiulotteisesta, nopeasti ohi katsottavasta, sellaiseksi joka huomioi intersektionaalisuuden ja sallii poikana olemisen aidon monimuotoisesti. Hyvää suuntaa kirjassa avataan esimerkiksi yhteisöllisyyteen ja reiluun peliin poikia ohjaavan IceHearts-urheilutoiminnan tutkimuksella, ja näyttämällä, etteivät PISA-tutkimukset kerro kaikkea. Lukemisen suhteen huomioidaan, että poikien suhde lukemiseen muuttuu reippaasti jos kyselyt ulotetaan digitaalisiin teksteihin. Kirjoittajat ilmoittavat pyrkivänsä myönteisiin yhteiskunnallisiin seurauksiin, joita saadaan aikaan poikien ja kasvattajien valtautumisen ja ahtaiden sukupuoliroolien muokkaamisen kautta. Tällä hetkellä suosiotaan on nostanut esimerkiksi jääkiekkoilija Kevin Lankisen lukupiiri, joka esittää perinteisen urheilijamiehen myös kirjoja lukevana ja niitä arvostavana miehen mallina. Haastan jokaisen tätä tekstiä lukevan henkilökohtaisesti miettimään Poikatutkimuksen teemoja kahden tarjoamani näkökulman kautta. Ex-masentuneena ex-sateenkarinuorena kysyn kaikilta: kuinka otat esille sukupuoleen ja sukupuolirooleihin liittyviä rakenteita ja opetat opettamiasi yksilöitä toisia kunnioittavaan oman itsen etsintään? Kuinka varmistat, että pojat saavat olla poikia juuri sillä tavalla, joka sattuu kenellekin sopimaan? Tai esimerkiksi tyttöjä tai muunsukupuolisia. Siihen ei nykyisessä koulumaailmassa ole selkeitä tapoja, joten nyt meidän sukupolvemme tekee sellaiset itse. Haasteen toinen osa liittyy rooliini perheenisänä ja nykyään poikieni yhtenä miehen mallina. Kysynkin: kuinka osaltasi takaat, että esimerkiksi minun lapsiani ei kiusata sateenkaariperheellisyydestä? Kuinka puutut mahdolliseen syrjintään ja rakennat turvallista oppimisympäristöä? Historian ymmärtämistä vasten on mahdollista avata näkökulmaa ja hahmottaa, että ahtaaseen maskuliinisuuteen kasvatettavat pojat eivät ole kaikki samanlaisia. Meidän tilaisuutemme on loiventaa näitä sukupuolirooleja ja antaa tilaa kasvaa sellaisiin pojan tai miehen malleihin, joita emme itse ole ehtineet oppia. ? Koulumaailmassa ei ole selkeitä tapoja antaa kaikkien kasvaa sellaisiksi, kun he haluavat. toKSINEN MASKULIINISUUS ON OIKEASTAAN AIKA TASA-ARVOINEN JÄRJESTELMÄ. J ylkkäri?06 · 2019? 17
Sisu-infon sähköposti on ruuhkautunut ja viestien käsittelyssä on viivettä. ”Päivästä riippuen tulee joitakin kymmeniä päivässä. Hiljainen viikonloppupäivä voi olla, että tulee opiskelijoilta parikymmentä viestiä”, kertoo yliopiston Sisu-projektin suunnittelija Johanna Eloranta. Osa tukipyynnöistä on liittynyt uuden järjestelmän käyttöönottoon liittyviin epävarmuuksiin, osa omien tietojen näkymiseen Sisussa. ”Varmaan voi sanoa, että suurin osa on tiedonsiirtoihin liittyviä tavalla tai toisella, mikä on aiheuttanut opiskelijoissa halua kysyä, tai sitten on tullut joku virhetilanne siitä johtuen”, kertoo Eloranta. Kun syksyn kursseille ilmoittautuminen alkoi elokuussa, kaikkia tietoja ei Sisu-järjestelmään vielä oltu saatu. Etenkin opinto-oikeuksien näkymisessä järjestelmässä oikein oli ongelmia. ”Järjestelmänä Sisun piikkiin on kritiikissä mennyt turhan paljon sellaisia asioita, jotka eivät liity järjestelmän toimimiseen sinänsä. Vaikka parhaamme yritimme, kaikkea pohjadataa ei saatu oikein siirrettyä juuri siihen elokuun alkuun mennessä”, kertoo elokuun alusta lähtien Sisun käyttöönottoprojektin projektipäällikön tehtäviä Jyväskylän yliopistossa hoitava Heta Koski. Tietomäärä on ollut valtava, sillä opintotietojärjestelmä Sisuun lisätään kaikki Jyväskylän yliopiston opinto-oikeusja opintosuoritustiedot 90 vuoden ajalta. Tähän sisältyy moninaisia tutkintorakenteita, opetussuunnitelmia ja opintojaksoja vuosien varrelta. Opinto-oikeudet on saatu nyt järjestelmään lisättyä muutamaa kymmentä opiskelijaa lukuun ottamatta. Lohduttavaa Sisu-tiimille on, että ylitsepääsemättömiä ongelmia ei ole ilmennyt. ”Joukossa ei ole sellaisia ongelmatilanteita, joita ei olisi saatu ratkaistua. Ne ovat olleet ongelmia, joihin on ollut heti esittää joku ratkaisu tai on odotettu, että joku tieto päivittyy”, kertoo Koski. Viiden suomalaisen yliopiston käyttöön tuleva järjestelmä on Jyväskylässä viety nyt pisimmälle. Jyväskylän yliopistolla oli monia edellytyksiä olla Sisun laajemman käyttöönoton pioneerina, kuten muita kompaktimpi koko ja talon sisäinen osaaminen. ”Täällä oli osaamista ja kykyä tehdä tarvittavat integraatiot taustajärjestelmiin tässä ajassa. Aikataulujen suhteen vähän rimaa hipoen, mutta rima pysyi kuitenkin ylhäällä, eikä tipahtanut”, Koski kertoo. Tampereen yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa Sisu-järjestelmästä osia on jo käytössä, mutta kursseille ilmoittaudutaan vielä vanhojen järjestelmien kautta. Kehitystyön etujoukkona olemisessa on myös omat etunsa. ”Pystymme omalla toiminnalla ohjaamaan sitä yhteistä kehitystä, mikä antaa meille tietynlaisen etulyöntiaseman suhteessa niihin muihin isompiin yliopistoihin, joilla voisi olla muuten enemmän vaikutusvaltaa Sisun kehitystyössä. Siinä olemme päässeet vaikuttamaan aika vahvasti, miten asioita priorisoidaan ja toteutetaan”, Koski kertoo. Korpista luovutaan, kun sen toimintoja ei enää tarvita. Tällä hetkellä opintokokonaisuuksien ja tutkintojen kokoaminen sekä yleisen tenttipäivän tentteihin ilmoittautuminen tapahtuu tällä hetkellä Korpin kautta. Korpin osia ja taustapalveluja hyödynnetään ainakin vielä vuoden 2020 aikana. Sisun käyttöönoton yhteydessä on kuulunut kommentteja, miksi järjestelmä on otettu käyttöön ”keskeneräisenä”. ”Jos odotettaisiin, että joku tietojärjestelmä olisi ns. valmis ja se otettaisiin käytSisu on vaatinut käyttäjältä sisukkuutta TeksTi & kuva? Elias Peltonen Jyväskylän yliopisto toimii tällä hetkellä tienraivaajana viiden yliopiston käyttöön tulevan Sisun käyttöönotossa. "Vähän harmittaa, että viimeisenä vuonna pitää vaihtaa tähän uuteen järjestelmään", kertoo liikunnalla viidettä vuotta opiskeleva Johanna Rajavaara (oik). Johanna Elovaara opasti Rajavaaraa Ruusupuiston Sisu-infon pop-up -pisteellä. 18?J ylkkäri?06 · 2019
töön siinä vaiheessa, maailma ympärillä olisi kehittynyt niin paljon, että se ei vastaisi enää niihin tarpeisiin”, Koski kertoo. Käyttöönotolla mahdollistetaan Kosken mukaan oikeiden käyttäjien avulla kerätty palaute, jota voi hyödyntää jatkokehityksessä. ”Jos olisimme vuoden vielä pallotelleet pilottija testiryhmien kanssa, en usko, että oltaisiin saatu siitä sen parempaa”, Koski kertoo. Kosken mukaan ongelmakohtien tiedostaminen on tärkeää järjestelmän kehittämiseksi ja palautetta toivotaan Sisun käyttäjiltä. ”Konkreettiset kehittämisehdotukset ovat meille tosi tärkeitä ja niitä on helppo viedä eteenpäin. Yleiseen maailmantuskaan siitä, että asiat muuttuu, on paljon vaikeampi reagoida.” Marraskuun alkupuolella Sisusta on tarkoitus tulla uusi kehitysversio. Siinä uusina ominaisuuksina on mm. mahdollisuus keskeyttää opintojakson suorittaminen ilmoittautumisen jälkeen, peruuntuneen kurssin poistaminen omasta kalenterista sekä parannuksia siihen, miten opiskelija näkee reaaliaikaisen arvion siitä, onko hän tulossa valituksi ensisijaisiksi määrittelemiinsä opetusryhmiin. Uuden järjestelmän käyttöönoton lisäksi Sisu tuo yliopistoon toimintatapojen muutoksen. Taustalla on pyrkimys siihen, että opintoja suunniteltaisiin ja aikataulutettaisiin paremmin ja realistisemmin. Monille ilmoittautuminen on vaikuttanut turhan monimutkaiselta. Kursseille ilmoittautuminen Sisun kautta onkin Korppia monivaiheisempaa. Ensin on luotava opintosuunnitelma, jossa suoritettava opintojakso tulee olla lisättynä. Sen jälkeen opintojakson toteutus pitää kalenteroida. Kalenterissa valitaan omaan aikatauluun sopivat pienryhmät ja mahdolliset tentit, jonka jälkeen opetukseen voi ilmoittautua. Miten aikaisempaa monimutkaisempi ilmoittautumismenetelmä edesauttaa parantamaan suunnittelua ja aikataulutusta, ei tunnu opiskelijoille auenneen ainakaan vielä. ”Jyväskylän yliopiston, kaikkien muiden Sisu-yliopistojen sekä Sisua rakentavan Funidatan yhteinen haaste on, miten käytettävyyttä ja käyttökokemusta voi suoraviivaistaa ja tehdä siitä vielä intuitiivisempaa ja loogisempaa. Tällä hetkellä näin ei ilmeisestikään ole opiskelijalle, joka on tottunut tekemään suorailmoittautumista Korpissa”, Koski kertoo. Opiskelijoiden avuntarve Sisun käyttöönotossa on työllistänyt myös yksiköitä ja laitoksia, vaikka yksiköiden henkilökunta painii itsekin uuden järjestelmän käytön opettelussa. ”Luulen, että kakkosperiodin aloitus tulee olemaan huomattavasti jouhevampi kuin tämä lukuvuoden aloitus, ja koko ajan opitaan lisää”, Koski arvioi.? ? "Vähän harmittaa, että viimeisenä vuonna pitää vaihtaa tähän uuteen järjestelmään", kertoo liikunnalla viidettä vuotta opiskeleva Johanna Rajavaara (oik). Johanna Elovaara opasti Rajavaaraa Ruusupuiston Sisu-infon pop-up -pisteellä. Lecepere ditinvelis J ylkkäri?06· 2019? 19
Sisu kusi ja on susi Iso paha Sisu Jylkkärin kyselyyn vastanneiden arvosana Sisulle ei ole mairitteleva. Sisussa kyrsii muun muassa epäintuitiivisuus, monivaiheinen ilmoittautuminen ja hitaus. Jylkkärin Sisu-kyselyyn vastanneita opiskelijoita Sisu ei selvästikään sytyttänyt, sillä Sisulle annettujen arvosanojen keskiarvo oli 1,67 ja mediaani päätyi juuri ja juuri arvosanaan 2. Vastauksia tuli yhteensä 235. Tämän ja viime vuoden fukseista kyselyyn oli vastannut 84 opiskelijaa eli noin kolmannes kaikista vastaajista. Tänä vuonna opintonsa aloittaneet eivät ole käyttäneet Korppia, joten vertailukohtaa aikaisempaan järjestelmään ei ollut. Viime vuonna aloittaneet tekivät HOPSinsa suoraan Sisuun, joten heillekin järjestelmä oli tullut jossain määrin tutuksi. ”En onnistunut ilmoittautumaan kursseille kysymättä fukseilta apua, kiitos nöyryytyksestä”, kertoi kemian opinnot ennen vuotta 2012 aloittanut vastaaja. Tämän ja viime vuoden fuksien arvio Sisusta oli vanhempia opiskelijoita suotuisampi, vaikkakin varmasti toivottua matalampi. Vuonna 2017 tai aiemmin aloittaneiden opiskelijoiden antamista arvosanoista tuli 1,41 keskiarvo, kun tämän ja viime vuoden fuksien vastaava luku on 2,12. Yli puolet korkeimmista annetuista arvosanoista (3–5) tuli viime ja toissa vuonna aloittaneilta opiskelijoita. Sisu-kyselyn arvosanajakauma ei anna paljoa armoa. TeksTi? Elias Peltonen?kuva & Grafiikka? Felix Fiilin 20?J ylkkäri?06 · 2019
»Sivut näyttävät ja periaatteessa tuntuvat modernimmalta, jos käyttäjäkokemus poistetaan kuvasta täysin.» Hieman yli puolet vastauksista tuli IT-tiedekunnasta. Informaatioteknologian opiskelijoiden antamien arvosanojen keskiarvo oli 1,47. Saadut vastaukset pystyy karkeasti jakamaan kahteen eri ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä annettiin konkreettisia esimerkkejä Sisussa esiintyneistä ongelmista. Toisessa ryhmässä vastaukset olivat lyhyempiä ja koostuivat heitoista, mallia "Sisu on susi", "mikään ei toimi", "Korppi takaisin" ja "haista paska yliopisto". Enemmistö palautteesta kuului kuitenkin ensimmäiseen ryhmään, joten kyselyn tuloksia tarkastellessa päästään keskittymään siihen, mikä opiskelijoiden mielestä Sisussa on konkreettisesti vikana. Monet ovat kokeneet järjestelmän monimutkaisuuden aiheuttaneen turhaa ajanhukkaa ja huolta opintojen etenemisestä. ”Oman ajanpuutteeni takia en ole kerennyt siihen kunnolla pureutumaan, ja syksyn opinnot aivan levällään. Korpin kanssa ongelmaa ei ollut ja opinnot rullasivat ongelmitta töiden ohella, niin kuin parina viime vuonna”, kertoi vuonna 2015 tietotekniikan opiskelut aloittanut. Usean vastaajan mielestä järjestelmässä monet asiat ovat liian monen klikkauksen ja skrollauksen päässä. Sisu on tuntunut monista järjestelmältä, jossa käyttäjäkokemus on jätetty täysin huomioimatta ja intuitiivisuus on olematonta. ”Kun on tottunut siihen, että lähes ohjelmistoa kuin ohjelmistoa oppii käyttämään tekemällä, niin Sisussa turhautuu, koska ainakaan itselle järjestelmä ei tunnu loogiselta”, kertoi viime vuonna tietotekniikan opinnot aloittanut. ”Kurssien saaminen opintosuunnitelmaan vaati uskomattoman paljon arvailua ja tuuria. Aikaa toimintalogiikan keksimiseen meni todella paljon”, kertoi viime vuonna tietotekniikan opinnot aloittanut opiskelija Ilmoittautumisjärjestelmän monimutkaisuutta ei ainakaan auta Sisussa vielä olevat toimintaongelmat. ”Erityisesti ahdistaa, kun en tiedä, minkälaiset ongelmat tässä vaiheessa ovat normaaleja ja mistä pitäisi huolestua”, kertoi vuonna 2015 kirjallisuuden opiskelut aloittanut. Sisun kalenteria ei ole myöskään käyttökelpoisuudella siunattu, ainakaan mobiililaitteilla käytettynä. Mobiilissa kalenteri näyttää kurssin nimen päivän kohdalla, mutta hyödyllisempiä tietoja olisivat esimerkiksi luennon sijainti. ”Kalenteri on hyödytön ilman kurssikoodeja. Moni kursseista alkaa sanalla 'johdatus', jolloin kalenterini on täynnä kursseja, joiden kohdalla lukee mobiilissa vain 'johdatus'”, kertoi viime vuonna tietotekniikan opiskelut aloittanut. Sivusta tai alhaalta aukeavat valikot ja popup-ikkunat eivät myöskään tunnu monesta kovin käyttäjäystävälliseltä. ”Kaikki oleelliset tiedot aukeavat ärsyttäviin modaaleihin, joihin ei ole olemassa kiinteää urlia ja jos haluan vinkata kaverilleni jonkun kurssin, tämän täytyy hakea sitä nimen tai kurssikoodin perusteella”, kertoi tietojärjestelmätieteen opinnot vuonna 2014 aloittanut. Sisun hakutoiminnotkaan eivät saa ylistystä. Esimerkiksi tietyn oppiaineen kurssitarjontaa on mahdotonta selata kurssihaun kautta. "Kaikki eri opinnot pitäisi olla jossain selkeästi saatavilla tai nähtävillä, ja opiskelijoilla pitäisi olla helpompi tapa löytää kaikenlaisia mielenkiintoisia kursseja, joihin heillä on opinto-oikeus, joista he eivät välttämättä tiedä”, kertoi tietotekniikan opinnot vuonna 2015 aloittanut. Kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä saatetaan myös arpoa kurssille pääsevät, mikä tapahtuu ilmoittautumisajan päättyessä. Kursseille pääsyn arpominen ei tunnu kovin tehokkaalta opintojen suunnittelun kannalta. ”On mielestäni absurdia, että opiskelija saattaa tietää vasta edellisenä iltana, onko päässyt kurssille vai ei. Esimerkiksi työvuorojen suunnitteleminen on vaikeutunut, kun omia opintojaan ei tiedä tarkalleen ajoissa”, kertoi psykologian opinnot vuonna 2017 aloittanut. Ilmoittautumiset kursseille ja harjoitusryhmiin ovat myös aiheuttaneet epämiellyttäviä yllätyksiä. Kursseilta on lentänyt ulos ja kurssi-ilmoittautumisia ei pysty ilmoittautumisajan päätyttyä poistamaan. ”En pystynyt ilmoittautumaan graduseminaarin ryhmään. Muilla oli samaa ongelmaa. Sitten koko seminaariryhmä peruttiin, kun ei ollut 'tarpeeksi osallistujia'”, kertoi kyberturvallisuuden opinnot vuonna 2015 aloittanut. Sisun kalenteri latautuu monilla hitaasti ja järjestelmä ei muutenkaan tunnu pysyvän aina pystyssä. Eräällä vuonna 2016 englannin opiskelun aloittaneella oli ongelmia myös sisäänkirjautumisen kanssa, mutta hyviä puoliakin Sisusta löytyi. "Välillä pääsen kirjautumaan sisään. Ulkonäkö on ihan ok." Sisun hyviä puolia listatessa yleisimpiä vastauksia olikin "ulkoasu", mutta yksi yleisimmistä oli myös "ei mitään". "Sivut näyttävät ja periaatteessa tuntuvat modernimmalta, jos käyttäjäkokemus poistetaan kuvasta täysin", kertoi vuonna 2015 tietotekniikan opinnot aloittanut. Opintojen tilanteen ja keskiarvon seuraamista aloitusnäytöllä piti osa vastaajista hyvänä uudistuksena. Toiset taas pitivät tätä tilan tuhlauksena, kun aloitusnäytöllä voisi näyttää hyödyllisempiäkin asioita. ”Aloitussivu käyttää puolet lähtökohtaisesti näkyvästä tilasta muistuttamaan käyttäjää siitä mikä hänen nimensä on, oletettavasti koska järjestelmän kehittäjät luulevat nimensä muistamisen olevan haaste muillekin”, kertoi ennen vuotta 2012 fysiikan opintonsa aloittanut. HOPSin tekemistäkin monet kehuivat, mutta osa varauksella. "Jos esimerkiksi hops toimisi kunnolla, olisi se hyvin helppo ja selkeä", kertoi tietotekniikan opinnot vuonna 2015 aloittanut. Opastusta Sisun käyttöön kyselyyn vastanneet olivat saaneet vaihtelevasti. Osalla opastusta on saanut ja sitä on ollut tarpeeksi, osalla sitä ei ole tarjottu lainkaan. Osa yliopiston yksiköistä on järjestänyt Sisu-koulutuksia ja koonnut ohjepaketteja Sisun käyttöön. Myös sisuinfon sähköpostista useat ovat hakeneet apua. Monet ovat turvautuneet vain yliopiston verkkosivujen ohjeisiin. "Lähtökohtaisesti vuonna 2019 tavallisille käyttäjille toteutetun sovelluksen toivoisi olevan sen verran käyttäjäystävällinen, että erillistä koulutusta systeemin käyttöön ei tarvittaisi", kertoi tietotekniikan opinnot 2014 aloittanut. Eräälle kirjallisuuden opinnot vuonna 2016 aloittaneelle Sisu ja opastuksen puute tuli vähän kulman takaa. "Ei ole ollut [opastusta]. Ei mitään. Kuulin Sisusta, kun turhauduin Ylä-Ruthilla siihen, ettei Korppi toiminut ja toinen opiskelija totesi, että ei tietenkään, kun nyt ollaan siirrytty Sisuun ja minä kysyin, mikä ihme on Sisu."? ? J ylkkäri?06· 2019? 21
Litku Klemetin keitoksen ainesosiin on onnistuttu ammentamaan samoista patoutuneista ahdistuksen, epävarmuuden ja ulkopuolisuuden tunteista, kuin vuoden isommassa indiepopilmiössä Maustetytöissä. Rakkautta unohtamatta. Maustetytöt on paketoinut nämä tunteet määrätietoisesti valtavirtaan ohjaavin valinnoin eleettömän itsetietoisen ilmaisuun, laulaen debyyttilevyn kolmella ensimmäisenä julkaistulla singlellään muun muassa ironisesti kaljanjuonnista. Litkun keitos on saanut maustua hieman pitempään ja nämä tunteet pursuavat edelleen tee-se-itse -tyyliin luottaen ylitsevuotavan hersyvänä sekoituksena. Bändin syyskuun 13. päivä julkaistu Ding ding dong -levy on kuin Best of -kokoelma yhtyeen aiemmasta tuotannosta, mutta täysin uusilla biiseillä ja ilman selvästi toisistaan erottuvia hittejä. Kyseessä on kokonaisuutena Litku Klemetin ehjin albumi. Se pitää sulassa sovussa sisällään kaikkia litkumaisia genrejä progesta kitarapunkkiin ja iskelmään, niin herkkää slovaria kuin kovaa ajoa. Ding ding dong maalaa tarinoissaan kokonaisen sisäisen maailman. Kuhmoon jämähtäneen ja itseensä kyllästyneen, epätoivoisesti hukattujen unelmiensa ja rakkauden perään huutavan Hullu-Sannan sisäisen maailman. Levy on mestariteos ja se potki todistetusti jo kesän keikoilla kovaa livenä. Litku Klemetti on yksinkertaisesti parasta, mitä Jyväskylän kulttuurielämällä on tällä hetkellä tarjota.? ?? Marko kainulainen Litku Klemetin viides levy Ding ding dong julkaistiin 13. syyskuuta. Levyltä julkaistiin kesällä kolmesingleä: Sinä tiedät sen, Mitä muutakaan tekisin ja Keijukaisvalssi. Rocketman Dexter Fletcher | UK, USA | 2019 | 2h 1min Ti 1.10 klo 20 ?? Arvosana ????????? Tunnetuiden muusikoiden elämänkertaelokuvat ovat takuuvarma menestyskonsepti. Tällä kertaa käsittelyssä on Elton Johnin elämä, ja päihteiden käytöltä ei voida välttyä. Luvassa muusikon nousu, uho, itsetuho ja parantuminen. Rocketman on musikaalimaisempi kuin esimerkiksi Bohemian Rhapsody, mikä tekee musiikkinumeroista mielenkiintoisia. Leffaan on kuitenkin tungettu väkisin kaikki Eltonin hittibiisit. Vaikka yksi biisi jollain tavalla istuisi tarinaan ja draaman kaareen, toisen kohdalla perusteet olla elokuvassa ovat lähinnä musiikilliset. Rocketman on varman päälle pelattu biopic, joka ei yllätä juuri millään saralla, ehkä ajoittaisella “oliks tällä tääkin biisi” -ihmetyksellä.? ?? Tero uuTTana Viridiana Luis Buñuel | Espanja | 1961 | 1h 30min Ma 21.10 klo 18 ? Arvosana ????????? Francon Espanja antoi vuosia ulkomailla asuneelle Luis Buñuelille mahdollisuuden tehdä elokuva Espanjassa. Maestron teos oli räkäinen nauru maan hallinnolle ja katoliselle kirkolle. Viridiana päätyi esityskieltoon Espanjassa, jossa se nähtiin vasta vuonna 1977. Elokuva kertoo Viridianasta, jonka on pian tarkoitus tehdä nunnalupauksensa. Ennen sitä hän päätyy vierailemaan maallisen yhteiskunnan puolella setänsä luona. Setä lähinnä muistelee kauan sitten kuollutta vaimoaan, joka muistutti kovasti Viridianaa. Asia johtaa toiseen ja pian Viridiana tekee köyhäinapua, mutta elämää ei kristilliset moraalisaarnat ohjaa. Asiat lähtevät lapasesta, tahtoi sitä tai ei. Elokuva on mahtavasti kuvattu ja suorastaan rienaava, jopa näin 2010-luvulla katsottuna. Se on hieno elokuvallinen keskisormi, mutta myös viihdyttävä ja ajatuksia herättävä teos.? ?? Tero uuTTana Levy on kuin Best of -kokoelma yhtyeen aiemmasta tuotannosta, mutta täysin uusilla biiseillä ja ilman selvästi toisistaan erottuvia hittejä. Jyväskylän yläkaupungin boheemi kulttuurielämä on tiivistynyt viime vuosina taas yhdeksi timantiksi. Litku Klemetin yhtyeessä (basisti Juho Kalliolahti, kitaristi Aleksi Muhonen, rumpali Sami Keinänen ja kosketinsoittaja Pekka Tuomi), erityisesti sen keulakuvassa Sanna Klemetissä on jotain samaa vastustamatonta omaleimaisuutta ja heittäytymistä, kuin vaikkapa muutama vuosi sitten kaupungista ponnistaneissa Räjäyttäjissä. Jyväskylä kaupunkina, kaukana suurempien kasvukeskusten muotivirtauksista, tuntuu kaikessa hajuttomuudessaan ja mauttomuudessaan – yhdistettynä loputtomalta tuntuvaan tasaiseen virtaukseen nuoria ennakkoluulottomia opiskelijoita – mahdollistavan hedelmällisen omaehtoisen tekemisen ja raja-aidat kaatavan ilmaisun. Jyväskylässä marinoitunut Litku Sa M i Sä n pä kk il ä J ylkkäri?06 · 2019? 23 kulttuuri Ilokiven elokuvat ohJelMiSToSSa MyöS: Ma 30.9. Inna De Yard Ma 30.9. Yesterday Ti 1.10. Piazzola The Years Of The Shark Ma 7.10. Onnen Hetket (1965) Ma 7.10. Varda By Agnes Ti 8.10. Van Gogh – Ikuisuuden Porteilla Ma 14.10. Skate Kitchen Ma 14.10. A White, White Day Ti 15.10. Another Day Of Life Ti 15.10. Fugue Ti 22.10. Tottumiskysymys
Vanhalla Tourulan kampuksella sijaitsee Matarankatu 6, tuttujen kesken ”Matara”, josta käsin toimintaansa koordinoivat monet Jyväskylän ja Keski-Suomen järjestöt. Mataran aulassa vastaan tulee ilahduttavan hyväntuulinen mies, joka kättelee tervehdykseksi. Hän on Petri Janhunen, Jyväskylän Seta ry:n puheenjohtaja. Hän kuvaa järjestöään asiantuntijajärjestöksi, jonka tarkoituksena on valvoa sukupuolija seksuaalivähemmistöjen etuja. Janhunen on vapaaehtoisena auttanut koulujen terveydenhoitajia kohtaamaan trans-nuoria, kirjoittanut korkeimpaan oikeuteen lausuntoja maahanmuuttajien seksuaali-identiteettiä koskevista kysymyksistä ja konsultoinut Jyväskylän yliopiston tilapalveluita sukupuolineutraalien pukuhuoneiden ja vessojen järjestämisestä kampuksella. Seta on myös tehnyt pitkään yhteistyötä Jyväskylän yliopiston psykologian opiskelijoiden ainejärjestön Corpuksen kanssa. Yhteistyö alkoi inhimillisestä kiinnostuksesta ja tarpeesta paikata koulutuksen puutteita. ”Meidän yksi aktiivi oli aikoinaan tän ainejärjestön hallituksessa. Hän tokaisi, että on se nyt perkele, kun ei koulussa opeteta moninaisuutta. Me lyötiin sitten koulutuspaketti kasaan, ja ne tilaisuudet ovat kyllä olleet äärimmäisen avaavia”, Janhunen muistelee. Jyväskylän yliopisto on viimeisen vuoden aikana paistatellut Setan näkökulmasta oudoksuttavassa valossa niin kutsutun Puolimatka-kohun myötä. Kysymykseen yliopiston toimista tasa-arvon edistämiseksi Janhunen vastaa vakavasti. Hänestä rehtori Keijo Hämäläisen Twitterissä tekemät kannanotot ja Jyväskylä Priden alla yliopiston sivuilla julkaistu tiedote olivat tervetulleita irtiottoja homofobiasta, mutta paljon on vielä tehtävää. ”Kyllä mä toivoisin, että yliopisto selkeesti pysäyttäis tällaisen sonnan levittämisen. Mutta siihen tarvitaan lakia rikkovia ylilyöntejä, joita ei ole tapahtunut, koska hän [professori Tapio Puolimatka] tietää, mitä hän kirjoittaa. Mutta voidaan myös kysyä, että toteutuuko yhdenvertaisuuslaki kasvatustieteellisessä tiedekunnassa”, Janhunen pohtii. Kysyttäessä toiminnan järjestäytyneisyydestä Janhusen äänessä kalskahtaa lievä turhautuminen. Järjestön toiminta riippuu täysin vapaaehtoisten jaksamisesta. Uusia varainhankintaja koulutusmahdollisuuksia pohditaan jatkuvasti, ja syksyllä Jyväskylään lainataan Pirkanmaan Setan Sinuksi-hankkeessa kehitetty koulutuspaketti. ”Sitä koulutuspakettia olis tarkoitus hyödyntää meidän varainhankinnassa. Siinä vois myös olla sellanen mahdollisuus, että esimerkiksi minä saisin jopa palkkaa tästä työstä”, Janhunen naurahtaa. Jyväskylässä aloittaa opintonsa vuosittain tuhannet opiskelijat, joista osa on kotoisin paikkakunnilta, joissa ympäröivä kulttuuri ei välttämättä ole vähemmistön edustajalle ihanteellinen. Kaikkialla ei ole yhteisöjä tai järjestöjä, joista löytäisi vastakaikua omille erilaisuuden kokemuksille. Janhunen muistelee erästä Agoralla vuosittain järjestettävillä yliopiston avajaismessuilla tapahtunutta kohtaamista, jonka myötä hän ymmärsi, kuinka tärkeää Setan näkyvyys on myös yliopisto-opiskelijoille. ”Kohdattiin siellä messuilla opiskelija, joka huudahti meidän pöydän nähdessään, että ’Onks täällä Jyväskylässä Seta? Oi vittu, tää on ihana juttu!’ Se oli ku seitsemän oikein lotossa, ja varmistus siitä, että me ollaan just oikeessa paikassa.”? ? ?Veera sinerVo Edunvalvontaa tasa-arvon eteen Jyväskylän ja Keski-Suomen alueella toimivan Jyväskylän Seta ry:n näkyvintä toimintaa ovat Pride-tapahtumat ja erilaiset vertaistukiryhmät. »toivoisin, että yliopisto selkeästi pysäyttäis tällaisen Sonnan Levittämisen.» Jyväskylän Setan puheenjohtaja Petri Janhusen mukaan Seta tarjoaa ainutlaatuista asiantuntijuutta moninaisuudesta. Fe li x Fi il in 24?J ylkkäri?06 · 2019 yhteisöt
Erilaisiin ympäristöihin hakeutuminen on mielen selviytymiskeinoja. 85 vuotta JYYn historiaa Soihdussa 2.10.–20.12. JYYn historiaa käsittelevään näyttelyyn pääsee tutustumaan syyslukukauden Soihdussa. Mielen kulttuuri -seminaari C-rakennus, Ruusupuisto ja Ilokivi 10.10 Mielenterveyspäivän seminaari järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa. Teemana on ympäristö. Kenttätyön korostaja Kauppakadun Appro 1998 Etnologian professori Bo Lönnqvist tekemässä kenttätöitä kauppakadun approssa vuonna 1998. Jyväskylän yliopiston Seminaarimäen liepeillä sijaitsevan lähikaupan kassatkin tunsivat hänet, kun kenttätöitä hänellä oli tapana tehdä joka tilanteessa. Lönnqvist jäi eläkkeelle loppuvuodesta 2004. ? JY VÄ SK YL ÄN YL IO PI ST O N TI ED EM U SE O JYYn teemaviikot vko 40 ympäristöviikko vko 41 hyvinvointiviikko vko 44 kestävän kehityksen viikko J YLKKÄrI?06 · 2019? 25 ylioppilaskunta historia ajankohtaista Ihmisen toimintaympäristöt vaikuttavat mielialaan ja hyvinvointiin. Erilaiset ympäristöt vaikuttavat meihin eri tavoin. Tarvitsemme monipuolisesti ympäristöjä kehittääksemme, haastaakseen ja rauhoittaakseen itseämme. Erilaisiin ympäristöihin hakeutuminen on mielen selviytymiskeinoja. Suomalaiseen kulttuuriin ja elämään liittyy vahvasti metsä. Metsästä olemme saaneet ravinnon, suojan, työn, harrastuksen ja turvan. Toisaalta metsät ovat olleet kansantarinoissa luonnonhenkien koti. Viime vuosina on alettu tutkimaan luonnon ja metsän vaikutuksia hyvinvointiin, eikä tieteessä voida kiistää niiden hyvinvointia lisäävää vaikutusta. On tutkimuksia siitä, kuinka jo muutama kymmenminuuttinen metsässä laskee verenpainetta ja hengitystiheyttä, stressihormonit vähenevät ja verenkierto elpyy. Metsä myös auttaa unohtamaan arjen kiireen: ajatuksia on helpompi jäsentää, kun ylimääräiset ärsykkeet ovat poissa ja metsä yksinkertaisesti rauhoittaa. Juulia Saukkonen Kirjoittaja on JYYn sosiaalipoliittinen asiantuntija. Metsä – minun mielenmaisemani Minut saatat kohdata metsässä halaamassa puuta, tutkimasta sammalmätästä tai kuuntelemassa, kuinka metsä kuiskailee. Olen löytänyt metsästä ympäristön, joka keventää oloani, antaa minulle voimaa, palauttaa todellisuuteen ja tuo mielihyvää. Metsän hiljaisuudessa on hyvä olla, siellä saan olla turvassa omana itsenäni. Odotan mielenkiinnolla Mielen kulttuuri -seminaaria 10.10., joka kulkee tänä vuonna ympäristöteemalla. Luvassa on erilaisista näkökulmista tätä teemaa käsitteleviä luentoja, työpajoja sekä paneelikeskustelu. Toivotan jokaisen tervetulleeksi mukaan seminaaripäivään löytämään ja avaamaan keskustelua siitä, mikä on sinun mielen ympäristösi. Kannustan sinua viemään läheisesi sinun hyvinvointiasi lisäävään ympäristöön, se voi avata myös muille uusia mahdollisuuksia. Minun mielen ympäristö on metsä, ja toivon sinunkin avaavan aistisi metsän upeudelle! Laita seurantaan @mielenkulttuuri Facebookissa ja Instagramissa! ?
Raahe se on rakkauven rantakaupunki, jos siis rakastaa terästä ja tehtaan savua. Se o sellane pieni rantakaupunki suunnillee seittemänkymmentä kilomertiä Oulusta. Kaiken tarpeellise Raahesta kertoo, että muutama vuosi sitte se valittii Suomen epäsuosituimmaksi kunnaksi. Iha ite äänestettii, ettei missää nimesä kannata tulla. Vuotta myöhemmi Raahen saaristo äänestettii josaki vuojen retkeilykohteeksi. Kyllä oli tainnu se jumalaton tuuli sekottaa äänestäjien pollat. Sielä ookku punkkeja ja aivan karsia puhuri. Empä tuota voi itekkää lähtä kaupunkia suosittelemaa, että menkäähä sinne kahtomaa, ku juopot istuu Härkätorin puistosa, narkkarit heiluu Kummatisa ja muut pyörii arkipäivät naama paskasa SSAB:n terästehtaala ja viikolloput raahen ainuasa yökerhosa. Vieraat viiään kiinalaisee syömään, se ku sijaittee mahottoman komian, peräti kolometoistakerroksise rakennukse ylimmäsä kerroksesa. Sitä sielä sanotaa tornitaloksi. Sieltä voi syyesä ihhailla mitäpä muutakaa, ku sitä helekatin tehasta. Iha oikiasti jos kaupungin suurin ihimetys Minä oon kotosi Raahen Pattijoelta "Muutama vuosi sitte se valittii Suomen epäsuosituimmaksi kunnaksi. Iha ite äänestettii, ettei missää nimesä kannata tulla." Jako vasemmistoon ja oikeistoon on niin hohhoijaa, molemmat vääntää jostain vitun työpaikoista. Työt kuuluu roboteille ja poliitikot kuuluu roskiin. -Työmies Voisiko joku taikoa Librin jo valmiiksi? Liikaa pienelle humanistille mennä Mattilanniemeen kirjastoon. -Humanistikukkulagoblin. Mikä siinä on, että monta vuotta tehdään ohjelmaa, jonka ei nyt pitäisi olla niin vaikea, ja sitten tuloksena on tuommoinen jätös niinkuin susi-Sisu. Olisi pitänyt ulkoistaa vaikka Linkille koko koodaus. Commodore 69 RIP in pepperonis Korppi, kaipaamaan jäävät tuhannet Sisua vihaavat opiskelijat. ITcallshome Ei ole oikein, että opintotuki ei nouse kun samalla nuudelipussien hinnat nousevat. -oikeuskohtuus??? on museosa möllöttävä maailmavvanahin sukelluspuku, nii on kai se ny helevetti. Seki on nii hirviä makkarankuorennäköne avaruuspuku, että emmää ite kehtais kellekkää lähtä sitä esittelemää. Raahe on nii mahottoma hirviä paikka, että se on yritetty usiampaanki otteesee polttaa. Joskus on ulukolaiset sotien varjolla tuikanneet rantaa valakian siitä kaupungi hirvityksestä poistuessaa, toisinaa iha ite on vaivihkaa koitettu päästä siitä erroo. Välilä suuremmakki voimat on astunu kuvvaa, ja liekit ilimestyny ku tyhyjästä. Vaa sielä se Perämererrannalla perkele olla pönöttää, eikä se siitä taia olla mihinkää lähösä. Jos Raahesa jostaki ollaa ylypeitä, nii omme voitettu pesäpallon Suomen mestaruus kakstuhatta kaheksa. Tai siis Pattijoki voitti. Vaa ahaneet raahelaisetha näki viis vuotta etukättee, että PattU tullee vielä menestymää, nii piti kiireevvilikkaa liittää Pattijokiki osaksi kaupunkia. Itekki näi pattijokisena on sanottava, että kyllä se vitutti, ku urheiluruuvusaki luki, että sielä pellaa Pattijoen Urheilijat Raahesta. Ei helevetti, ku Pattijoelta!? ? antti kurra 26?J ylkkäri?06 · 2019 paska kotiseutu POIKA SAUNOO tekstarit
Muutin kesätöiden vuoksi pääkaupunkiseudulle erääseen ylioppilaskylään. Asuin kymmenen hengen suursolussa kolmen ystäväni ja muutaman muun kämppiksen kanssa. Povasin kesästä upeaa. Olin innoissani Helsingissä asumisesta. Kävi kuitenkin niin, että mahtavan kesän sijasta sain itselleni vainoajan, joka onnistui pilaamaan sekä asumisjärjestelyni että mielenterveyteni. Aluksi nuori mies, joka oli muuttanut taloon vähän ennen meitä, vaikutti vain yliystävälliseltä. Hän tarjoutui kantamaan matkalaukkujani muuttopäivänä ja oli ensimmäisestä päivästä lähtien innokas juttelemaan kanssani kaikesta mahdollisesta. Pian huomasin, että kämppikseni oleilee usein solun yhteisissä tiloissa. Aina kun menin keittiöön tekemään ruokaa, hän ilmaantui paikalle. Myös ystäväni huomasivat saman: aivan kuin hän kuuntelisi ovensa takana, milloin ihmiset liikkuvat käytävillä. Kämppis halusi, että vien hänet katsomaan pääkaupunkiseudun nähtävyyksiä. Hän väitti, että olisi liian outoa, jos mies menisi vaikkapa museoon yksin. Yritin selittää hänelle, että olen töiden takia hyvin kiireinen ja tarvitsen kotona aikaa rauhoittumiseen. Silti hän sinnikkäästi kyseli minua mukaansa kaupungille lähes päivittäin. Mies tiedusteli tekemisistäni ystäviltäni, jos en ollut kotona. Hän kyseli, voisiko joku ystävistäni soittaa minulle ja pyytää minua tulemaan kotiin. Hän vahti syömistäni ja kysyi, miksen ollut syönyt, jos en käynyt säännöllisesti keittiössä. ? Tilanne alkoi ahdistaa minua, joten yritimme ensin ystäväporukalla selittää miehelle, että tarvitsemme enemmän omaa tilaa. Puhe ei kuitenkaan tuottanut tulosta, ja lopulta en syönyt kotona mitään, mikä olisi vaatinut lämmittämistä keittiössä. Päätin muuttaa toiseen soluasuntoon siinä toiveessa, että tilanne rauhoittuisi ja pystyisin jälleen tekemään ruokaa rauhassa. Päivää ennen muuttoani kämppis juoksi perääni roskakatoksille ja tunnusti pitävänsä minusta. Hän kysyi, saako minua suudella poskelle. Vastasin kieltävästi ja pudistelin päätäni ponnekkaasti, mutta tästä huolimatta kämppis halasi minua ja suuteli poskelle väkisin. Minua siis ahdisteltiin seksuaalisesti. Muutin toiseen taloon kylän sisällä salaa kämppikseltä. Ylioppilaskylän henkilökunta oli selvillä tilanteesta ja puhutteli miestä. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, että me olimme rakastuneita eikä kukaan muu ymmärtänyt suhdettamme. ? Mies jatkoi kyselemistä ystäviltäni. Solun muilta asukkailta hän tiedusteli, tietävätkö he mitä reittejä kuljen ja millaisia aikatauluja minulla oli. Hän kävi soittamassa uuden soluni talon ovikelloja siinä toivossa, että tulisin ovelle. Hän alkoi viettää paljon aikaa pyykkituvassa, joten en voinut pestä edes pyykkejä yksin. Pelkäsin joka ilta töistä tullessani. Ulkona kuljin erilaisia reittejä. Pidin avainnippuani sormien välissä, jotta voisin tarvittaessa puolustautua. Jokainen rasahdus ulkoa sai minut säpsähtämään. Näppäilin puhelimeeni hätänumeron valmiiksi, kun kuljin kylässä iltaisin. Tein miehestä ilmoituksen poliisille, mutta sen käsittelemisessä kesti niin kauan, että olin jo palaamassa Jyväskylään, kun olisi ollut aika nostaa syyte seksuaalisesta ahdistelusta. Jätin syytteen nostamatta, koska kämppis olisi syytteen myötä saanut tietää koko nimeni. Vainoamisen tunnusmerkistö ei poliisin mukaan täyttynyt tässä tapauksessa. Rikoslaissa vainoaminen määritellään laissa näin: “Joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta, on tuomittava." Eikö se riitä, että pelkäsin kuukausia koskemattomuuteni puolesta? Tunsin oloni avuttomaksi, koska pelkoni ei riittänyt täyttämään kämppiksen käytöksessä rikoksen tunnusmerkkejä. Ahdinkoani lisäsi se, ettei minulla ollut ystävieni ja ylioppilaskylän lausuntojen lisäksi todisteita vainoamisesta. Vaikka pelkäsin toisinaan jopa henkeni puolesta, minulla ei ollut keinoja puuttua tilanteeseen mitenkään. Nyt ainoa toivoni on se, ettei kämppis saa koskaan tietää, missä päin Jyväskylää asun. ? Jokainen rasahdus ulkoa sai minut säpsähtämään. »Pelkäsin koko kesän tulevani raiskatuksi kotona, mutta silti rikoksen tunnusmerkit eivät täyttyneet.» Reetta Multanen Kirjoittaja on entinen kesähelsinkiläinen, joka saa toisinaan ahdistuskohtauksen, jos ulko-ovi ei mene kunnolla lukkoon. J ylkkäri?06 · 2019? 27 viimeiset sanat
KÄYTETYT PUHELIMET MULTITRONICISTA Valmis käytettäväksi Jokainen puhelin tulee ohuessa puisessa laatikossa. Lisäksi saat kaapelin ja SIM-ejektorityökalun. 269 € Alkaen iPhone 7 32Gt Lue lisää osoitteesta multitronic.fi/outlet Takuu Annamme 12 kuukauden takuun jokaiselle myydylle puhelimelle. Jos se rikkoutuu, korjaamme tai vaihdamme sen ilmaiseksi. Turvallisempi kuin markkinapaikka Olemme myyneet kulutuselektroniikkaa yli 20 vuoden ajan ja tarjoamme kattavan palvelun. Ilmaiset palautukset Kaikilla asiakkaillamme on 14 päivän palautusoikeus. Jos et pidä puhelimesta, voit palauttaa sen ilmaiseksi. KOE ELEKTRONIIKKAN MAAILMA LÖYDÄ MEILLE Gummeruksenkatu 6 40100, Jyväskylä AUKIOLOAJAT Ma-Pe: 10-17 VERKKOKAUPPA www.multitronic.fi ME MULTITRONICILLA TARJOAMME SINULLE ILMAISEN VIANTARKISTUKSEN! Tuo tietokoneesi, kannettavasi tai tablettisi ilmaiseen vianselvitykseen