JYLKKÄRI 18 Elias ja Aleksi perustivat firman opiskelijoina, mutta he ovat poikkeus 12 ?Julian saunassa kasvaa kannabista omaan käyttöön 02 Muusikko Ismo Puhakka on löytänyt zenin 06 Opiskelu onnistuu vaikka unissaan 24 Korteforte-kuoro laulaa moniäänisesti 27 Huumori ei ole yhtään vaikeampaa kuin ennen #06 J y väsk yl än ylioppil a slehti 1.lokakuuta – 28. lokakuuta 2018 58. vuosikerta ?????
• 36-vuotias jyväskyläläinen muusikko, runoilija, kirjailija ja historian tohtori. Betonimies Laukaan Betoni Oy:ssä. • Opiskeli Jyväskylän yliopistossa 2000-luvun alkupuolella. Väitteli Italian Firenzessä. • Aktiivinen zen-meditaation harrastaja. • Julkaissut muun muassa Hei hommiin! –lastenkirjan 2011. Suomentanut runoja. • Puoliso ja kaksi lasta: 10ja 11-vuotiaat tyttäret. »Emmä tiedä, ihan paskaa. Murrostila käynnissä.» Kysymys »Mitä kuuluu?» on Ismo Puhakan käsittelyssä hankala. Puhakka on juuri jäänyt osa-aikaiseksi taiteilijaksi betonimiehen töistä Laukaan Betonilla. Raudoitusja muottitöissä kului viimeiset kolme vuotta. Pian innostus kuitenkin syttyy, kun taiteilija selittää alustavia suunnitelmiaan ensi helmikuiseen Jyväskylän Talvi -kulttuurifestivaaliin. Hänet valittiin alkusyksystä 60-luvulta lähtien järjestetyn työväen festivaalin puheenjohtajaksi. Valoa tuovat myös keikat, joita on Jyväskylässä ja eri puolilla Suomea luvassa syksyn aikana. Ismo Puhakka tekee sekä soolokeikkoja että esiintymisiä yhdessä Muuan Mies -bändinsä kanssa. Kesätauon jälkeen muusikko nauttii lavalle lähtemisestä. Puhakan keikkoja yhdistää käsinkosketeltavan lämmin tunnelma. »Katharsis siinä on tavoitteena, mutta aina siihen ei pysty, mutta aidoimmillaan on vain siinä ja jakaa tunteita. Esiintyjälle keikka on sen tunteen vastaanottamista, mikä nousee esiin. Oli se sitten hyväksyntää, iloa tai surua.» »Hyvä keikka ei ole vain egotrippi vaan se luodaan yhdessä yleisön kanssa. Yleisö luo sen tapahtuman. Riittää myös se, että olen viihdyttäjä ja se ilon pipana. Ilon pipanat ovat elämässä tosi tärkeitä.» Bändin keikkojen alla julkaistaan vielä yksi single keväällä julkaistulta ja laajasti kehutulta Elämmekö unessa -levyltä. Vielä kolme vuotta sitten uuden musiikin tekeminen ja keikkakiertueet tuntuivat Puhakasta menneeltä elämältä. Historian väitöskirjaa tehdessään Firenzessä hän oli löytänyt zen-meditaation. Tutkimus ja meditaatio täyttivät päivät. »Olin sitä mieltä, että saan kaiken mitä tarvitsen. Mutta sitten bändin rumpali Arwi tuli käymään Italiassa ja juotiin viiniä. Pian suunniteltiin jo uutta musiikkia.» Zen on Puhakan mukaan elämää ja kuolemaa. Elämänlankana muusikolle on luominen, ja se tuo myös samalla vapauden. Kun Puhakalta kysyy neuvoja juuri opintonsa aloittaville, hän alkaa puhua tasapainosta hörhöilyn ja järkevien ratkaisujen välillä. »Hyvä on hörhöillä rohkeasti, mutta katsoa järkevät sivuaineet.»? ? Muusikko-kirjailija Ismo Puhakka keikkailee taas. Syksyn vedot osuvat keskelle murroskautta, sillä Puhakan elämä on nyt käymistilassa. TeksTi ja kuva? Toni Peltonen Faktat 02?j ylkkäri?06 · 2018 »Riittää myös se, että olen viihdyttäjä ja se ilon pipana. Ilon pipanat ovat elämässä tosi tärkeitä.» Kasvo
Aika kummallinen juttu. Sitä mieltä on Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen opintotuen takaisinperinnästä tulorajojen ylityksen jälkeen. Helsingin Sanomat haastatteli Kososta uutisessaan (19.9.), jossa kerrottiin opintotuesta vastaavan eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri Sampo Terhon (sin.) teettävän selvityksen opintotuen tulorajojen nostamisen tai poistamisen vaikutuksista. Selvityksen on määrä valmistua ennen joulua. Kososen mielestä opintotuen tulosidonnaisuuden voisi toteuttaa esimerkiksi tulorajalla, jonka jälkeen tienatut tulot pienentävät opintotukea jollain tietyllä prosentilla. Monet muut tuet toimivat jo näin. Pitkästä aikaa jokin järkevän kuuloinen idea opintotuesta! ? Jos opintotuen tulorajoista ei päästä kokonaan eroon, niiden nostaminenkin olisi tervetullut uutinen. Samalla järjestelmää olisi hyvä päivittää esimerkiksi Kososen esittämään suuntaan. Nykyinen systeemi on vaikeaselkoinen ja monimutkainen. Edes ylempi korkeakoulututkinto ei aina riitä tulkitsemaan Kelan ohjeita siitä, kuinka paljon saa tienata ja montako kuukautta voi nostaa opintotukea. Opintojen aloitusja valmistumisvuonna tulovalvonnan sääntöjä on vielä rutkasti lisää. Moni on siinä mokannut. Opintotuen tulovalvontajärjestelmä on myös jäykkä. Erityisesti siinä tapauksessa, että työtilanne muuttuu kesken vuoden, nykymalli on opiskelijalle hankala. Esimerkiksi alkuvuoden töissä tai harjoittelussa ollut opiskelija, jonka työt loppuvat, ei välttämättä pysty nostamaan syksyllä enää opintotukea. Tai toisin päin: loppuvuodeksi työtai harjoittelupaikan saavan opiskelijan tulot menevät suoraan Kelalle opintotuen takaisinmaksuun. Myös Tuomas Kosonen on sitä mieltä, että nykyinen tarkka tuloraja voi aiheuttaa opiskelijoille hyvinvointitappiota, jos opiskelija vahingossa ylittää vuositulorajan ja joutuu maksamaan tuen takaisin Kelalle (korkojen kera). Eikä opintotuen takaisinperintä ole Kelallekaan ilmaista, vaan aiheuttaa hallinnollisia kuluja. ? Opintotuki – kuten muutkin sosiaalietuudet – on tarkoitettu niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Hyvätuloiset opiskelijat pärjäävät ilman 250 euron kuukausittaista tukea, vaikka se kiva lisä pankkitilillä varmasti olisi. Nykyiset tulorajat ovat kuitenkin melko matalat. Yhdeksän tukikuukautta nostava, töissä käyvä opiskelija saa tienata hieman alle 12 000 euroa vuodessa. 250 euron opintotuen kanssa tulot pyörivät köyhyysrajan pinnassa. Jokainen tueton kuukausi nostaa vuositulorajaa noin 1300 eurolla. Joustavampi järjestelmä, jossa opintotuen takaisinperinnästä luovutaan tavalla tai toisella, olisi tervetullut uudistus. Opiskelijaa ei pitäisi rangaista ahkeruudesta ja työnteosta – sillä rangaistukselta se tuntuu, kun postilaatikosta kolahtaa Kelan opintotuen takaisinperintäkirje korkoineen päivineen, vaikka se kuinka olisi ollut oma moka. ? Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi Kerrankin hyviä avauksia opintotuesta edes ylempi korkeakoulututkinto ei aina riitä tulkitsemaan kelan ohjeita. ? »Kesäajassa illat ovat yhden tunnin pidempään valoisia ja vastaavasti aamut valkenevat tuntia myöhemmin kuin talviajassa.» Mikä aika Suomessa pitäisi ottaa pysyvästi käyttöön? Kysely on auki osoitteessa kellojensiirto.otakantaa.fi 12. lokakuuta saakka. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Jaana Kangas päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Laura Kangas toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Niko Karvanen siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Niklas Isberg —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 6 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 29.10. · 26.11. AVUSTAJAPALAVERI Ti 2.10. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?06 · 2018? 05 pääkirjoitus
Kun tenttipäivät lähestyvät ja työpöydän kurssikirjapino horjuu kuin Huojuva torni -palikkapeli, moni toivoisi, että asiat voisi oppia jotenkin helpommin. Matrix-tieteisklassikossa päähenkilö Neo oppii kung fun salat silmänräpäyksessä, kun ne ladataan hänen aivoihinsa, ja elokuvaa katsova opiskelija huokaa kateellisena. Ihan niin näppärää oppiminen ei ole, mutta tuore tutkimus Jyväskylän yliopistosta osoittaa, että tiedostamattaan voi kuitenkin oppia uutta. Psykologian tutkijatohtori Jari Kurkelan väitöstutkimus passiivisesta oppimisesta julkistettiin viime kesäkuussa. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, voiko kieltä oppia ilman tietoista harjoittelua, passiivisen altistuksen avulla. Tutkimuksessa selvitettiin sekä rottien että ihmisten aivoissa tapahtuvia muutoksia. Ensin rotille kuuntelutettiin kolmen päivän ajan suomenkielisiä puheäänteitä. Sitten mitattiin, kasvavatko rottien aivovasteet kuuntelun myötä. "Aivovasteiden kasvu tarkoittaa sitä, että mieleen syntyy muistijälkiä", selventää Kurkela. Ihmisillä koe toteutettiin niin, että suomea äidinkielenään puhuvat koehenkilöt katselivat neljänä päivänä mykkäelokuvia samalla, kun taustalla soitettiin kiinan kielen puheäänteitä. Koehenkilöille ei kerrottu, että tutkimuksessa mitattaisiin kielen oppimista, vaan heidän tehtävänsä oli vain katsoa elokuvia. Sekä rotilla että ihmisillä aivovasteet kasvoivat. Se viittaa siihen, että passiivisesti kuuntelemalla voi oppia muistamaan uusia asioita. Kiina soveltuu kielen oppimisen tutkimiseen hyvin siksi, että se on ääntämykseltään erilainen kieli kuin suomi. Kiina on tooninen kieli, jossa sanojen sävelkorkeus eli tooni vaikuttaa siihen, mitä ne tarkoittavat. Suomessa tooneja ei ole, joten suomea äidinkielenään puhuvat eivät opi erottamaan niitä lapsena. Aikaisemmassa tutkimuksessa on ajateltu, että kielen oppimisessa aivovasteet kasvavat pelkästään ensimmäisen kuuden elinkuukauden aikana, jolloin lapselle kehittyy äidinkieli. Kurkelan väitöstutkimuksessa aikuisten koehenkilöiden aivoissa tapahtui kuitenkin muutoksia, jotka viittaavat siihen, että kielten eroja oppii kuulemaan myös aikuisena ilman tietoista harjoittelua. "Tätä voisi hyödyntää hyvin helposti vieraan kielen oppimisessa. Ennen ensimmäistäkään luentoa voisi olla passiivisen altistumisen jakso, joka aloittaisi muistijälkien muodostumisen. Uusien kielien ymmärtäminen saattaisi sen jälkeen olla jo ainakin hitusen helpompaa." • Kieliä siis voi oppia ilman tietoista harjoittelua, mutta miten muut aiheet? Voisiko tenttikirjan laittaa äänikirjana pyörimään vaikka kokkaamisen tai aamujumpan taustalle? "80-luvullahan oli paljon myynnissä näitä Tieto haltuun uneksimalla passiivinen oppiminen voisi tulevaisuudessa olla tie jopa matrix-oppimiseen. TeksTi ja kuva? Laura Kangas Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan oppia voi myös tiedostamattaan, vaikka nukkuessa. Tutkijatohtori Jari Kurkela uskoo, että passiivisesta oppimisesta voisi olla paljonkin hyötyä. Jari Kurkela • Psykologian tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa. • Väitöskirja Auditory perceptual learning: Evidence from electrophysiological recordings from rodents and humans valmistui kesäkuussa. • Työskentelee Active Mind -tutkimusryhmässä, joka tutkii muun muassa äänen avulla oppimista sekä masennuksen ja ikääntymisen vaikutuksia aivoihin. 06?j ylkkäri?06 · 2018 tiede
mitä tahansa voisi sentään oppia keskittymättä. Tenttikirja tyynyn alle ja nukkumaan -metodi ei siis nykytiedon valossa toimi, vaikka kuinka mukavalta se kuulostaisi. "Tenteissä kysytään yleensä niin paljon isompia asiakokonaisuuksia kuin pelkkää äänien erottelua. Nykyisten tutkimustulosten pohjalta pysyttelisin aika yksinkertaisissa asioissa." Sen sijaan jo opittujen asioiden muistamista voi kyllä tehostaa passiivisella altistumisella. Esimerkiksi kielten oppimisessa on tutkitusti hyötyä siitä, että pänttäämisen lisäksi on "kielikylpyä" eli passiivista kielelle altistumista. "Psykologiassa on pitkään väitelty siitä, ovatko aktiivinen ja passiivinen oppiminen aivan täysin eri mekanismeja vai eivät. Tutkimusten mukaan kielten oppiminen on kuitenkin nopeampaa ja parempaa, kun siinä on passiivisen altistuksen jaksoja välissä. Se ? Kurkelan väitöskirjassa passiivista oppimista tutkittiin niin sanotun havainto-oppimisen avulla. ? Havainto-oppimalla voi oppia esimerkiksi erottamaan värien sävyjä toisistaan tai kielten ääntämisen piirteitä. Kun havainnot toistuvat usein, erottelu asioiden välillä helpottuu. ? Havainto-oppimisessa oppija ei yleensä osaa sanoa, milloin oppiminen on tarkalleen tapahtunut. c-kasetteja, että kun vain kuuntelet tätä, niin opit tämän asian", Kurkela sanoo. Ihminen voi oppia täysin uutta tietoa jopa nukkuessaan. Sen on todistanut esimerkiksi israelilaisen Weizmann Institute of Science -yliopiston tutkija Anat Arzi tutkimusryhmänsä kanssa vuonna 2012. Arzin tutkimuksessa osallistujia altistettiin heidän nukkuessaan erilaisille hajuille. Jokaisen tuoksunäytteen kohdalla osallistujille myös soitettiin tietynlaista ääntä. Kun tutkittaville soitettiin hereillä hajuihin liittyviä ääniä, he aivastivat, vaikka eivät haistaneet ääneen liitettyä tuoksua. Se kertoo siitä, että he olivat oppineet yhdistämään äänen ja hajun toisiinsa pelkästään unessa ollessaan. Arzin mukaan ihminen voisi ehkä oppia unessa myös monimutkaisempia asioita kuin pelkkiä hajuja ja ääniä. Valitettavasti Kurkela ei usko, että ihan viittaisi siihen, että eivät ne ihan toisistaan erillään olevia mekanismeja kuitenkaan ole." Siitä voisi siis olla hyötyä, että lukee tenttikirjan ensin ajatuksen kanssa ja sitten pyörittää sitä yön aikana äänikirjana, tuumii Kurkela. • Passiivinen oppiminen voisi tulevaisuudessa olla jopa tie Matrix-oppimiseen, sanovat jotkut tutkijat maailmalla. Oppimisen tuottamia aivovasteita voisi kenties olla mahdollista tuottaa keinotekoisesti. Esimerkiksi kanadalainen neurotieteen tutkija Bruce McNaughton on väittänyt, ettei ajatus ole aivan täyttä huuhaata. Aivoihin ladattavia kurssikirjoja odotellessa ei kannata kuitenkaan pidättää henkeään, sillä McNaughtonin mukaan ne voisivat olla todellisuutta aikaisintaan muutaman sadan vuoden päästä. ? J ylkkäri?06 · 2018? 07 havainto-oppiminen
Viime vuoden filosofian fuksit mahtuvat vai vatta kuppilan pienimpäänkin pöytään. Heitä on nimittäin vain neljä – Ilmari Räisänen, Tuomas Suolahti, Miio Seppänen ja Santeri Kytöneva. Tämä johtuu siitä, että filosofia ei ole enää oma pääaineensa. Viime syksynä filo sofiaa ryhdyttiin opiskelemaan yh teis kun ta tietei den ja fi lo sofian tut kin tooh jel man alla. Uudessa tutkintoohjelmassa opis kellaan filosofiaa, sosiologiaa, politiikan tutkimusta ja yhteiskuntapolitiikkaa. Mais terivaiheessa opiskelijat valitsevat näistä yhden opintosuunnakseen, mutta siihen voi keskittyä jo aikaisemmin. Filosofiassa on aiemmin ollut 16 aloi tuspaikkaa vuosittain. Siihen verrattuna opiskelijamäärä näyttää pudonneen merkit tävästi. Neljän opiskelijan luku ei tosin ole lukkoon lyöty, sillä jotkut voivat valita filoso fian opintosuunnakseen vielä myöhemmin. Räisäsen, Suolahden, Seppäsen ja Kytö nevan mukaan useilla filosofian kursseilla on vähän ihmisiä, ja monilla luentosalin penkeillä istuu sivuaineopiskelijoita. "Onneksi vanhemmat opiskelijat ovat ottaneet meidät hyvin vastaan", kertoo Tuomas Suolahti. Filosofian ainejärjestö Mephiston puheenjohtaja Tuomas Manninen kertoo, että tapahtumia ei ole uudistuksen jälkeen voitu juuri suunnata uusille opiskelijoille, koska heitä on niin vähän. Myös ainejär jestön talous on jonkin verran kärsinyt jäsenmaksujen pienestä määrästä. "Pitkällä aikavälillä tällainen tilanne lamauttaisi Mephiston toiminnan: meillä ei olisi sen enempää hallitusta kuin jäsenis töäkään, jolle järjestää tapahtumia ja jonka etuja valvoa", Manninen sanoo. Viime vuoden fukseille on selvää, miksi moni muu vierastaa filosofiaa. "Työllisyys. Monelle on tosi epäselvää, mitä filosofina voi tehdä valmistumisen jäl keen. Muut opintosuunnat tuntuvat turvalli semmilta, kun niissä työllistymismahdolli suudet ovat selkeämmät", sanoo Räisänen. Kaikille yhteinen pääsykoe voi myös hämmentää alalle pyrkiviä. "Pääsykokeessa ei kysytty juuri mitään filosofiasta, ja tuntui kuin olisin hakemassa johonkin muuhun aineeseen", Kytöneva sanoo. Mephisto teetti viime keväänä jäsenistöl leen kyselyn muutoksesta. Sen vastaajista yli 92 prosenttia piti vanhaa pääsykoemene telmää parempana kuin nykyistä. "Uudistuksella tavoiteltiin sitä, että tut kintoohjelma vahvistuisi", kertoo yhteis kuntatieteiden ja filosofian laitoksen johtaja Mika Ojakangas. Ojakankaan mukaan laitoksella ei vielä tiedetä, miten uudistus on toiminut, sillä viime vuonna aloittaneet opiskelijat eivät ole ehtineet opiskella juuri muuta kuin kaikille yhteisiä kursseja. Uudistuksen vaikutukset nähdään kunnolla vasta kahden vuoden päästä, jolloin viime vuonna aloittaneet valitsevat maisterivaiheen opintosuuntansa. "Jos alkaa näyttää siltä, että vaikka puolet opiskelijoista olisi menossa yhteen opintosuuntaan, niin varmaan jatkossa siihen pääsemistä tultaisiin jotenkin rajoit tamaan. Se tietysti olisi kestämätön tilanne." Ilmassa on kuitenkin merkkejä siitä, ettei filosofian tilanne näytä jatkossa aivan näin synkältä. Tämän syksyn fuksien joukossa on Mephiston mukaan noin kymmenkunta filosofiasta kiinnostunutta opiskelijaa. "Haluan opiskella filosofiaa rakkaudesta tietoon. Löysin tästä oman juttuni", Miio Seppänen kiteyttää.? ? ? laura kangas Vain he valitsivat filosofian Filosofian opiskelijoiden määrä väheni rajusti, kun se siirtyi osaksi yhteiskuntatieteiden yhteistä tutkinto-ohjelmaa. Viime vuonna aloitti vain neljä filosofian fuksia. »pitkällä aikavälillä tällainen tilanne lamauttaisi mephiston toiminnan.» Ilmari Räisänen, Tuomas Suolahti, Miio Seppänen ja Santeri Kytöneva ovat jo päättäneet valita filosofian opintosuunnan. la u r a k an g as 08?J ylkkäri?06 · 2018 uutiset
JSBE tavoittelee kansainvälisesti arvostettua laatuleimaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE) tavoittelee kansainvälisesti arvostettua AACSB-laatuakkreditointia. Akkreditoinnin myöntävä AACSB on amerikkalainen organisaatio, joka on noin sata vuotta tukenut kauppatieteellistä korkeakoulutusta ja tutkimusta ympäri maailman. Tällä hetkellä noin viisi prosenttia kaikista maailman kauppatieteellisistä oppilaitoksista on saanut AACSB-akkreditoinnin. Suunnittelija Katja Mielonen kertoo, että akkreditoinnilla olisi suuri merkitys kauppakorkeakoulun maineelle, mutta myös sieltä valmistuneille opiskelijoille. “Kansainvälisillä työmarkkinoilla AACSB-akkreditoinnilla on erittäin hyvä maine. Se on takuu siitä, että ihmisellä on laadukas tutkinto.” Akkreditoinnin saadakseen koulun on luotava itse arviointijärjestelmä, jossa arvioidaan johtamisen, tutkimuksen ja koulutuksen laadun kehittymistä. Monivaiheinen akkreditointiprosessi on alkanut JSBE:n osalta jo vuonna 2014. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan, täyttääkö kauppakorkeakoulu AACSB:n standardit. Tämän jälkeen kauppakorkeakoulu alkaa työstää itsearviointiraporttia kehitystyöstään. Viimeisessä vaiheessa koululle nimitetään vertaisarviointiryhmä, joka arvioi kehitystyötä sekä koulutusohjelmien tasoa. Vertaisarvioijien tekemä vierailuraportti on akkreditoinnista päättävän komitean käsittelyssä marraskuussa, minkä jälkeen selviää, myönnetäänkö akkreditointi Jyväskylään vai ei. ?? ? pinja päivänen Söpöjä eläimiä Kortepohjafestissä Pehmoisella villalla päällystetyt alpakat olivat ehdoton vetonaula Kortepohjafestissä, joka järjestettiin Rentukassa ja sen pihalla ensimmäistä kertaa perjantaina 14. syyskuuta. Kortepohjan asukkaille haluttiin järjestää lukuvuoden alkuun yhteinen tapahtuma, ja niin syntyi Kortepohjafest. Hyvin sujunut sauna-appro keväällä loi pohjaa Kortepohjassa järjestettäville tapahtumille, kertoo Rentukan yhteisömanageri Pihla Honkaniemi. Aluksi Kortepohjafestistä suunniteltiin paljon pienempää tapahtumaa, mutta yllättäen kiinnostusta olikin paljon ennakoitua enemmän. "Ajattelimme, että tänne tulisi ehkä 50 ihmistä. Sitten katsoimme Facebook-tapahtumaa ja huomasimme, että siellä parisataa ihmistä kertoi osallistuvansa ja yli tuhat oli kiinnostunut", Honkaniemi kertoo. Alpakoiden lisäksi Kortepohjafestissä sai syödä katuruokaa ja hattaraa sekä kuunnella neljää paikallista yhtyettä. Illan esiintyjät Ragdolly, Coversynd Duo, Pain point ja Kortepohja Konspiracy treenaavat kaikki Rentukan bänditiloissa. ?? l aura k angas OYY linjasi pakkojäsenyyttä vastaan Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on lisännyt linjapaperiinsa kirjauksen, jonka mukaan automaatiojäsenyydestä on tulevaisuudessa luovuttava. OYY:n edustajisto äänesti viimeisimmässä kokouksessaan vapaaehtoisuutta ajavan lisäyksen puolesta. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Oulun ylioppilaslehti. Linjapaperi on asiakirja, joka määrittelee ylioppilaskunnan poliittiset kannat ja ohjaa ylioppilaskunnan toimintaa. OYY:n hallituksen ja työntekijöiden on tästä lähin ajettava automaatiojäsenyydestä luopumista muiden tavoitteiden tapaan. Yliopistojen perustutkinto-opiskelijat ovat yliopistolain mukaan velvoitettuja kuulumaan ylioppilaskuntaan. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla ei ole velvollisuutta kuulua opiskelijakuntaan. Yksittäinen ylioppilaskunta ei voi luopua automaatiojäsenyydestä, vaan tähän tarvitaan yliopistolain muutosta, josta päättää eduskunta. ?? niko k arvanen Galactica-niminen alpakka ei sylje päälle, vaan antaa aina silittää. Laatuakkreditointi olisi iso plussa JSBE:n maineelle. la u r a k an g as La u ra K an g as Maksavien tutkintoopiskelijoiden määrä pysyi samana Jyväskylän yliopistossa aloitti tänä syksynä viisi kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, jotka ovat velvollisia maksamaan lukuvuosimaksua. Yliopiston hakijapalveluiden mukaan huhtikuun alkuun mennessä opiskelupaikan otti vastaan 14 maksuvelvollista opiskelijaa, mutta heistä opintonsa aloitti vain reilu kolmannes. Osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista saa apurahaa opintojensa rahoittamiseen. Tänä syksynä apurahalla avustetut opintonsa aloitti 23 opiskelijaa. EUja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden on täytynyt maksaa opiskelustaan elokuusta 2017 lähtien. Viime vuonna lukuvuosimaksua maksoi viisi opiskelijaa kaikkiaan 38:sta paikan saaneesta. Loput eivät koskaan aloittaneet opintojaan. ?? niko k arvanen j ylkkäri?06 · 2018? 09 lyhyesti
o Puolimatkan kantelu hylättiin Jyväskylän yliopiston hallitus hylkäsi kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan tekemän hallintokantelun, joka koski rehtori Keijo Hämäläisen tekemää kannanottoa Puolimatkan tekstiin. Hallitus käsitteli kantelun 4. syyskuuta. Puolimatka kirjoitti heinäkuussa blogikirjoituksen, jossa hän esittää, että samoilla argumenteilla, joilla on puolustettu sukupuolineutraalia avioliittoa, voisi perustella myös pedofilian laillistamista. Rehtori Hämäläinen kommentoi tekstiä Twitterissä ja irtisanoutui siitä. Puolimatkan kantelun mukaan rehtorin olisi pitänyt kuulla häntä ennen tällaista kannanottoa ja että hänen oikeusturvaansa yliopiston työntekijänä on loukattu. Hämäläinen sanoo vastineessaan, että yliopiston rehtorilla on oikeus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän myös huomauttaa, ettei Puolimatka ole saanut tekstistään hallinnollisia seuraamuksia. Yliopiston hallitus katsoi rehtorin toimineen toimivaltansa puitteissa. Hallituksen mukaan rehtorin kannanottoon ei ole sisältynyt toimenpiteitä, joiden johdosta Puolimatkaa olisi pitänyt kuulla etukäteen.? ?? l aura k angas »Yliopiston pitäisi olla ajattelun kehto, jossa pitäisi pystyä esittämään hyvin erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja. Jos sananvapautta lähdetään suitsimaan mielikuvien takia, asia herättää isoja kysymyksiä.» Ilokivellä kokeillaan itsepalvelukassaa Lounasravintola Ilokivi on ottanut käyttöön uuden itsepalvelukassan. Uudella maksupisteellä voi valita näytöltä haluamansa tuotteen ja maksaa sen kortilla. Laite tulostaa asiakkaalle kuitin ja lounaslipun, joka ojennetaan työntekijälle kassalla. Opiskelijahintaisen lounaan ostajien täytyy edelleen näyttää opiskelijakorttinsa kassatyöntekijälle linjaston lopussa, sillä uusi laite ei osaa tunnistaa opiskelijaa kortin perusteella. Ilokiven ravintolapäällikön Kati Lemiläisen mukaan kyseessä on kahden kuukauden kokeilu, jonka aikana katsotaan, tuoko laite sujuvuutta asiointiin. "Katsotaan, miten kokeilu onnistuu. Jos tähän saadaan sopiva rutiini, niin se avaa paljon uusia mahdollisuuksia toimintaan", Lemiläinen kertoo. Kokeilussa on mukana jyväskyläläinen teknologiayritys Protacon Oy, jonka laitteita on aiemmin käytetty messutapahtumissa lippujen myynnissä. "On kiinnostavaa päästä näkemään käytännössä, miten tämä toimii lounasravintolassa", kertoo Protaconin digitalisaatioja palveluliiketoimintajohtaja Kari Ojala. Kassan käyttö aloitettiin pari viikkoa sitten, mutta laite on ollut osan ajasta suljettuna teknisten ongelmien vuoksi. Laitteen tulostin on rutannut kassalle annettavan kuitin laitteen sisään. Lemiläisen mukaan koneeseen on vaihdettu uusi tulostin, jonka myötä ongelmien pitäisi olla takanapäin. Kassalla on kuittiongelmista huolimatta ollut tähän mennessä monia innokkaita kokeilijoita.? ? niko karvanen Kahden kuukauden kokeilulla katsotaan, sujuvoittaako itsepalvelukassa ruokailua. n ik o k ar va n en 118914 Jyväskylän yliopiston kirjastosta eli Avoimen tiedon keskuksesta lainattiin 118 914 kirjaa vuonna 2017. 1488 Missale Aboense eli Turun messukirja on Avoimen tiedon keskuksen vanhin kirja, joka on painettu vuonna 1488. Se on ensimmäinen Suomea varten painettu kirja. Missale Aboensesta ei ole säilynyt yhtään paperille painettua kopiota. Pergamenttikopioita on kuitenkin säilynyt neljä, joista yksi on Jyväskylässä. 3000 Avoimen tiedon keskuksen kokoelmissa on noin 3000 eläinten nahkaa ja täytettyä eläintä. Kaikkiaan kokoelmissa on yli 300 000 luonnontieteellistä näytettä, kuten selkärangattomia, sieniä ja geologisia näytteitä. 10?J ylkkäri?06 · 2018 lyhyesti Helsingin yliopiston viestinnän apulaisprofessori Johanna Sumialan mukaan on vaikeaa erottaa, mitä ihminen sanoo työntekijänä ja mitä yksityishenkilönä. (Aviisi 6/2018) Lukuja poiminta
BAR & KITCHEN Kauppakatu 27, Jyväskylä | @greeneggjkl ÄLÄ EKSY OPINTOPOLULTA OPISKELIJAKORTILLA -20% kaikista normaalihintaisista ruoka-annoksista BUNIT Burger × Falafel × Chicken Kebab × Brisket Opiskelijakortilla 8,40€ / kpl (norm. 10,50€) EAT KEBAB SUNNUNTAIT ON PYHITETTY KEBABILLE. Kaupungin uniikeinta kanakebabia, tuoreimpaa salaattia, überimmät omat kastikkeet ja vielä kasa ranskalaisia Opiskelijakortilla 9,50€ / setti HApPy HOur MA–TO 19–20.30 | PE–LA 21–23.30 seminaari maailman mielenterveyspäivänä mielenkulttuuri.wordpress.com ? ? ? mielenkulttuuri 10.10.2018 seminaariin on vapaa pääsy ja se järjestetään jyväskylän yliopistolla J ylkkäri?06 · 2018? 11 Kauppakadun Approbatur valtaa Jyväskylän 4.10. ja haluamme olla omalta osaltamme mukana nostattamassa appro?ilistä! Niinpä järjestämme ravintoloissamme kaksiviikkoisen Semma-appron. A Akateemisen tutkinnon suorittamiseksi tenttijän tulee kerätä suoritusmerkintä viidestä eri ravintolastamme. Voit saada kustakin ravintolasta yhden opintosuorituksen ostamalla haluamasi tuotteen – vaikkapa lounaan tai kahvin. Tenttiaika on 1.-14.10. ja passeja on saatavilla 300 ensimmäiselle. Hyväksytystä suorituksesta eli vii destä leimasta saat Approbatur-haalarimerkin. Lisätietoja löydät Semma-appron Facebook-eventistä. Semma Restaurants semmarestaurants
Yhä useampi suomalainen paitsi käyttää, myös kasvattaa kannabista. Kuka tahansa voi pienellä vaivalla ja muutamalla sadalla eurolla ryhtyä rakentamaan omaa pilvilinnaa. vihreää kultaa TeksTi ja kuvaT? Tuukka Tervonen
S yyskuussa 2017 Julia jäi kiinni huumausaineen käyttörikoksesta. Hän oli kotitalonsa hississä, kun poliisi soitti hänelle. “Missäs olet?”, konstaapeli tiedusteli ystävälliseen sävyyn. “Kotona”, Julia vastasi. ”Et kyllä ole, sillä me ollaan täällä”, hänelle vastattiin. Julian entinen seurustelukumppani oli riehunut asunnossa, minkä takia naapuri oli soittanut poliisit. Poliisien tullessa tutkimaan tilannetta he haistoivat selkeän makean pilven tuoksun. Poliisit tekivät kotietsinnän ja löysivät olohuoneen pöydältä siististi paketoituna kymmenen grammaa kannabista. ”Eikö olekin kiva, että laitoin ne tuohon noin siististi teitä odottelemaan”, Julia vitsaili poliisikaksikolle ystävällisesti teetä keitellessään. Poliisit nauroivat, antoivat Julialle sakot käyttörikoksesta ja takavarikoivat kannabiksen. Pahemminkin olisi voinut käydä. Julia nimittäin kasvattaa itse kannabista. Hänen onnekseen mitään ei ollut kasvamassa poliisien vieraillessa. ”Ihan ensimmäinen kasvi me kasvatettiin eksän kanssa saunassa. Istutettiin joku satunnainen siemen ja tehtiin ihan kaikki virheet. Silti siitä tuli sen saunan levyinen puska, vaikka ihan paskaahan se oli laadultaan”, Julia kertoo siemaillessaan olutta baarin nurkkapöydässä. Syy aloittaa kannabiksen kasvattaminen oli varsin yksinkertainen: siinä säästyi rahaa, ja paljon. Yksi gramma kannabista maksaa katukaupassa 15–20 euroa. Oikeilla laitteilla kasvatetusta sadosta saa helposti 300 grammaa kerralla, Julia kertoo. Vaikka lamput, tuulettimet, teltat ja ravinteet maksavat useita satoja euroja, omansa saa takaisin. ”Arvioisin, että puolitin kustannukseni, kun aloin kasvattamaan itse. Muilta ostettuna se on niin helvetin kallista”, Julia pohtii. Paitsi laitteiden hinnassa, kasvattaminen käy kukkaron päälle myös sähkölaskussa. Erikoislamput vievät reippaasti virtaa. Julian sähkölasku nousi 150 euroon kolmelta kuukaudelta kasvattamisen aikana. Mistään huumeimperiumista ei kuitenkaan voi puhua. Yhteensä vuosien varrella Julia arvioi kasvattaneensa pari kiloa kannabista, lähinnä omaan käyttöön. Sen verran hän myy kavereille, että pääsee aina omilleen. ”Poltan yleensä kerran illassa”, Julia kuvailee omaa käyttöään. ? Julia ei suinkaan ole yksin kannabiksen käyttönsä kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastotietojen mukaan noin 200 000 suomalaista käyttää vuosittain kannabista. Pilveä on kokeillut elämänsä aikana yli 700 000 suomalaisista. Luvut ovat kasvaamaan päin. Siinä missä eläkeikäisistä vain viitisen prosenttia on testannut kannabista, 80-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä luku on jo miltei 40 prosenttia. Alle 25-vuotiailla se on jo yli 40 prosenttia. Sekä THL:n että poliisin arvioiden mukaan kannabiksen kotona kasvattamisen suosio on myös nousussa. Se ei ole vaikeaa, kuten Julia kertoo. Ensimmäisellä saunassa kasvatetulla kasvilla saaduilla rahoilla Julia hommasi eksänsä kanssa oikeat laitteistot kasvattamiseen. Satunnaisiin siemeniin ei enää turvauduttu. Julia tunsi myös kavereita, jotka kasvattivat itse. Heiltä hän sai pistokkaita, joista kasvattaa omia kannabiskasveja. Laitteet kasvattamista varten Julia osti alan liikkeestä Jyväskylän lähiseudulta. Jyväskylän keskustasta löytyy myös kivijalkaliikkeitä, jotka myyvät periaatteessa hyvin avoimesti kannabiksen kasvattamiseen tarkoitettuja välineitä, joilla voi toki kasvattaa myös muunlaisia kasveja. Markkinoinnista kuitenkin näkee, mistä on kyse. Kuvastoissa ja teipeissä vilahtelevat pienet punasilmäiset jyrsijäeläimet, joilla »puolitin kustannukseni, kun aloin kasvattamaan itse.» Kannabiksen kotikasvattaminen vaatii muun muassa erikoislamppuja ja tuulettimia. Kasvattaminen näkyy erityisesti sähkölaskussa. 14?J ylkkäri?06 · 2018
on typerä hymy kasvoillaan. Pilvenpoltteluun yhdistetään punertavat silmät ja euforinen laiskuus samalla tavoin kuin puheen sammallus alkoholiin. Lahjakorteissa käytetään suoraan hampunlehteä, ja nettisivuilla mainostetaan kannabisöljyjä, jotka eivät ole huumaavia tai laittomia Suomessa. Kannabiksen polttamiseen tarkoitettuja lasista valmistettuja bongeja myydään ”lasitaiteena”. Tiskiltä saa kannabiksen käyttöön tarkoitettua, epätavallisen pitää sätkäpaperia yhtä helposti kuin lyhyttä paperia kioskilta. Vaikka kannabiksen kasvattaminen, myyminen ja käyttäminen, joita kaikkia Julia tekee, ovat rikoksia, hän ei suhtaudu itseensä varsinaisesti rikollisena. ”Ei kannabis minusta ole rikollisten juttu. Pössyttelijät elävät rauhaa ja rakkautta -meiningillä. Rikollisjärjestöt tekevät kannabiksella hirveästi rahaa, ja siksi rikollisuus korostuu myös uutisoinnissa”, Julia pohtii tuijotellen baarin ikkunasta ulos. Julia itse käyttää kannabista lähinnä rauhoittuakseen ja rentoutuakseen. Hän kuvailee itseään räiskyväksi persoonaksi, joka hyppii normaalisti seiniä pitkin eikä kykene keskittymään mihinkään. ”Uskon, että minulla on diagnosoimaton ADHD tai muu keskittymishäiriö. En tiedä, miksei sitä lapsena minulta testattu, ehkä ajateltiin vain, että olen tällainen”, Julia pohtii. Jotta ADHD-testeissä voisi käydä, pitäisi olla kaksi kuukautta ilman mitään päihteitä. Se ei ole vielä onnistunut. Julia oli hiljattain ennätykselliset puolitoista kuukautta ilman kannabista tai alkoholia. Hän on samalla havainnut, että levottomuus ja keskittymiskyvyn puute ovat sitä pahemmat, mitä kauemmin on ollut polttelematta pilveä. J ylkkäri?06 · 2018? 15
Se tekee Julian opiskeluista vaikeaa, mutta niin tekee toisaalta myös pilven käyttäminen. ”Opiskelen sosiaalija terveysalalla. Minulta vaatii tosi paljon ponnisteluita, että pystyn keskittymään ja opiskelemaan kuin muut. Huolestuttaa myös, jos huumetuomiot tulevat ilmi”, Julia kertoo. Toisaalta hän näkee kannabiksen kasvattamisen, vaikean eksänsä ja muut kokemansa asiat hyväksi omalle alalleen. ”Haluaisin tehdä hirveästi töitä lasten ja nuorten kanssa tulevaisuudessa. Ei sellaiset kukkahattutädit, jotka ei ole koskaan elämässään kokeneet mitään vaikeaa, voi todella tajuta, miten vaikeaa lapsilla ja nuorilla voi olla. Toisin kuin minä, joka olen kokenut kaikenlaista”, Julia selittää innostuneesti. Julia on ollut aiemmin töissä terveydenhoitoalalla ja aina saanut töistä kiitosta, vaikka kertoo olleensa myös hajamielinen ja toisinaan myöhästelevä työntekijä. Silti hän kertoo työnantajien kiitelleen häntä hyväsydämiseksi työntekijäksi, joka olisi omiaan juuri lasten ja nuorten pariin. Julian työura voi kuitenkin olla vaarassa käyttörikostuomioiden takia. Se vaarantuisi myös, jos poliisi löytäisi hänen kannabisviljelmänsä ja hän saisi tuomion myymisestä. ? Julia suosisi Suomen huumepolitiikan ratkaisuksi kannabiksen kasvattamisen ja hallussapidon laillistamista. Kannabis kiellettiin Suomessa asetuksella vuonna 1966. Kuusi vuotta myöhemmin kielto muuttui laiksi. Tällöin oli esillä myös mahdollisuus, että kannabiksen käyttö ei olisi rangaistava teko. 16?J ylkkäri?06 · 2018
Suuri valiokunta päätti aikoinaan arvalla, että käytöstä tulisi rangaistavaa, sillä äänestys oli mennyt tasan. Siitä asti kannabis on tuottanut poliisille melkoisen määrän töitä. Tämän vuosikymmenen puolella poliisi on takavarikoinut kotietsintöjen yhteydessä vuosittain noin 20 000 kannabiskasvia. Julian mielestä tämä kaikki on turhaa. ”Jos kasvattaminen ja käyttö ei olisi rikollista, niin sitten poistuisivat ne rikollisjärjestöt ja jengitappelut siitä ympäriltä ja valtio saisi verorahoja. Uskon myös vahvasti, että ihmiset käyttäisivät vähemmän kovia huumeita, jos kannabis olisi laillista.” Julia tietää varsin paljon myös muista huumeista kuin kannabiksesta. Hän kertoo olleensa vuosia koukussa myös piriin eli amfetamiiniin. Piriä hän päätyi käyttämään, koska sitä oli saatavilla samoissa piireissä kuin pilveä. Hän ei usko, että olisi koskaan koskenutkaan amfetamiiniin, jos kannabis olisi laillista. Järjettömyyden huippuna hän pitää sitä, miten vaikeaa on saada lääkekannabisreseptejä, vaikka ne ovat laillisia. ”Kaverini kärsii kroonisista kivuista, joihin kannabis auttaa todella paljon. Silti sen reseptin saamisessa kesti vuosia, piti taistella ja kokeilla kaikki mahdolliset eri opiaatit ensin”, Julia tuhahtaa. Reseptien puutteessa monet kroonisista kivuista kärsivät kasvattavat itse lääkekannabislajikkeita, rikostuomion uhalla, Julia kertoo. Baarin nurkkapöydässä Julia kuitenkin tuntuu vakuuttuneelta siitä, että asiat muuttuvat vielä paremmiksi hänen ja hänen Suomeen toivomansa huumausainepoliitikan suhteen. ”Asenteet muuttuu kuitenkin. 20 vuotta sitten mun mutsi ja faija poltti kanssa pilveä, ja sitä pidettiin tosi pahana. Nyt vain tosi vanhoilliset vastustaa henkeen ja vereen”, Julia spekuloi. Julia itse on päässyt piristä eroon ja tunnistanut oikean ongelmansa viime vuoden aikana. ”Sanoin päihdehoitajalle ja ystävälleni, että voisin lopettaa koska vaan pirin ja pilven, mutta en kaljaa. Silloin tajusin että ei helvetti, mää oon alkoholisti”, Julia toteaa surumielisesti, huikaten tuoppinsa loppuun. Riippuvuudet ovat olleet läsnä Julian elämässä. Hänen isänsä on alkoholisti, jolta Julia uskoo perineensä riippuvuusriskiä lisäävät geenit. Pilven polttamista hän pitää huomattavasti vähäisempänä paheena kuin alkoholia. Julia muistuttaa, että alkoholiin kuolee vuosittain yli tuhat ihmistä, mutta kannabikseen ei voi kuolla. Vaikka kannabis saattaa laukaista psykooseja, se alttius on joka tapauksessa olemassa ja voi tulla esiin myös viinaa juomalla. Hän ajatteli lopettavansa juomisen syksyllä uusien opiskelujen myötä, mutta se ei ole toistaiseksi onnistunut. ”Koetapa siinä opiskelijaelämää viettäessä olla juomatta”, Julia hymähtää. ? Julian nimi on muutettu hänen henkilöllisyytensä suojelemiseksi. Kannabista on useita eri lajikkeita. Sen päihdyttävä vaikutus perustuu kasvin erittämiin kannabioideihin, joista merkittävin on tetrahydrokannabinoli (THC). »20 vuotta sitten mun mutsi ja faija poltti kans pilveä, ja sitä pidettiin tosi pahana.» Fakta Suhtautuminen kannabikseen lievenemässä Euroopassa kannabislainsäädäntö vaihtelee maittain, mutta on kokonaisuudessaan menossa lievempään suuntaan. • Kanada salli ensimmäisenä rikkaana teollisuusmaana kannabiksen viihdekäytön vuonna 2018. • Kahdeksassa Yhdysvaltain osavaltiossa kannabiksen käyttö on sallittua. • Suomessa on tehty viisi kansalaisaloitetta kannabiksen laillistamiseksi tai dekriminalisoimiseksi.Yksikään ei ole kerännyt tarvittavaa 50 000 kannattajaa, jotta aloite etenisi eduskuntaan. J ylkkäri?06 · 2018? 17
Sakari Siilinin ja Katarina Mustosen perustama Byway Communications Oy vastaa muun muassa opiskelijaravintola Semman markkinoinnista.
Vapaus ja vastuu ovat arvoja, joita Y-sukupolvi arvostaa työelämässä. Samat arvot yhdistetään yrittäjyyteen, mutta silti vain harva yliopisto-opiskelija haluaa perustaa yrityksen. se paras työpaikka _ TeksTi? Jaana Kangas?kuvaT?Laura Kangas ja Niklas Isberg Kun Elias Huhtinen ja Aleksi Tossavainen ensimmäisen kerran tapasivat Jyväskylän yliopiston L-rakennuksen edessä vuonna 2015, he naureskelivat, että heidän pitäisi jonain päivänä pistää yhdessä yritys pystyyn. "Selvisi, että Allua kiinnostavat urheilupsykologia ja henkinen suorituskyky ja minua fyysinen suorituskyky ja sen vaikutukset", liikuntapedagogiikkaa opiskeleva Huhtinen muistelee. Kolme vuotta myöhemmin 28-vuotiaat miehet istuvat saman rakennuksen toisessa kerroksessa kertomassa yrityksestään Hidden Factorista, joka tekee valmennuksia kuntoilijoille, huippu-urheilijoille ja yrityksille. Yritys tarjoaa kokonaisvaltaista valmennusta mielelle ja keholle perustajiensa vahvuusalueiden mukaan. "Viimeiset pari vuotta on ollut selkeää, mitä haluaa tehdä, ja paras tapa tehdä sitä on oman firman kautta", urheiluja liikuntapsykologian maisteriohjelmassa opiskeleva Tossavainen kiteyttää. Huhtinen ja Tossavainen ovat kuitenkin poikkeuksia. Vain harva yliopisto-opiskelija perustaa yrityksen opiskeluaikana tai heti sen jälkeen. Maistereiden uraseuranta -tutkimuksen mukaan vuonna 2012 valmistuneista maistereista noin kolme prosenttia toimi itsenäisenä yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Suurin osa vastaajista oli vakituisessa kokopäivätyössä. Uraseurannassa olivat mukana kaikki vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon tai päättyvän alemman tutkinnon suorittaneet kaikista 14 yliopistosta Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta. Kyselyn vastausprosentti oli 38. Kaikista työllisistä noin 13 prosenttia oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjiä vuonna 2017. Tutkimusjohtaja Ulla Hytti Turun yliopiston yrittäjyyden yksiköstä kertoo, että yrittäjyyteen liittyy edelleen paljon pelkoja ja epävarmuutta, jonka vuoksi palkkatyö kiinnostaa opiskelijoita enemmän. "Opiskelijoita pelottaa, että riittääkö oma osaaminen yrityksen pyörittämiseen. Yrittäjyyteen liittyy mystiikkaa, ja sitä pidetään vaikeampana kuin se onkaan", Hytti kertoo. ? Tämän vuoden kesäkuussa yritysten viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen erikoistuneen Byway Communications Oy:n perustaneet Katarina Mustonen ja Sakari Siilin saivat huomata, että yrityksen perustamiseen liittyy paljon sellaisia asioita, joista he eivät tienneet etukäteen yhtään mitään. "Sanoin yhdelle meidän professorille, että jokaisen kauppatieteiJ ylkkäri?06 · 2018? 19
nuorena, mutta tyypillisesti yrittäjäksi ryhdytään siinä keski-iän kynnyksellä. Uudempi ryhmä on kolmannen työuran yrittäjät, jotka perustavat yrityksen vähän ennen eläköitymistä, kun haluavat kokeilla vielä jotain uutta", Hytti kertoo. ? Y-sukupolven on tutkimuksissa havaittu kaipaavan työltään muun muassa joustavuutta, itsenäisyyttä ja kehittymismahdollisuuksia. Rahan tienaaminen kasvottoman suuryrityksen palveluksessa ei ole etusijalla, vaan työnantajan maine ja arvo painavat yhtä lailla vaakakupissa. Hidden Factorin Elias Huhtista ja Aleksi Tossavaista kiehtoo yrittäjyydessä nimenomaan vapaus päättää itse ja omien arvojen mukaan toimiminen. Kukaan ei ole ampumassa alas ideoita, vaan omaa visiotaan pääsee toteuttamaan rauhassa. "Tällä alalla ei ole hirveästi sellaisia paikkoja, jotka edustavat täysin omia arvojani. Omassa yrityksessä pääsee tekemään juuri sitä, mitä haluaa ja menemään sitä kohti, mikä on itselle tärkeää", Tossavainen sanoo. lijän pitäisi ainakin kerran käydä itse yrityksen perustamisprosessi läpi. Se opettaa valtavasti", markkinointia opiskeleva Mustonen toteaa. Yrityksen perustamiseen löytyy paljon vinkkejä netistä, mutta siellä tieto on hajallaan. Siilin ja Mustonen kävivät juttelemassa yritysideastaan Keski-Suomen uusyrityskeskuksella sekä kysyivät neuvoa sukulaisilta. Vertaistukea löytyi Jyväskylä Entrepreneurship Societyn (JES) kautta, jossa molemmat toimivat aktiivisesti. "Meillä on jo listattuna neljä sivua vinkkejä uusille yrittäjille, kun meni hermo siihen, että tiettyihin kysymyksiin oli niin vaikea löytää vastauksia", viestintää opiskeleva Siilin nauraa. Opiskeluaika on Mustosen ja Siilinin mielestä hyvää aikaa kokeilla siipiään yrittäjänä, vaikka sivutoimisesti. Jos yritystoiminta ei otakaan tuulta alleen, voi aina palata takaisin päätoimiseksi opiskelijaksi. Ulla Hytin mielestä kaikissa tapauksissa yrityksen perustaminen ei ole järkevää, vaikka idea olisikin valmiina. Ennen y-tunnuksen hankkimista voi olla kannattavaa kartuttaa työkokemusta, verkostoja ja taloudellista liikkumavaraa. "Nykyään on paljon niitä, jotka innostuvat yrittäjyydestä jo 20?J ylkkäri?06 · 2018
»tällä alalla ei ole hirveästi sellaisia paikkoja, jotka edustavat täysin omia arvojani.» Elias Huhtinen (vas.) ja Aleksi Tossavainen ovat kehittäneet Hidden Factor -yritykselleen liikkuvan salin sekä julkaisseet kirjan Voittavat tavat. Byway Communicationsin Katarina Mustonen ja Sakari Siilin ovat samoilla linjoilla. Valta tehdä asioita omalla tavalla ja kriittinen suhtautuminen vallitsevia käytänteitä kohtaan ovat ajaneet heitä yrittäjiksi. Mustonen ei enää ole varma, pystyisikö hän palaamaan palkkatyöhön maisteltuaan elämää yrittäjänä. "Olen ollut kahdeksasta neljään markkinointityössä, ja se on ihan kivaa, mutta en kokenut siihen samanlaista paloa", Mustonen sanoo. Y-sukupolvelle on myös ominaista – sekä omasta tahdosta että työelämän pirstaloitumisen vuoksi – ettei saman työnantajan palveluksessa viihdytä kauaa. Hytin mukaan nykymaailmassa on tyypillistä, että työura koostuu erilaisista vaiheista, jossa palkkatyö, yrittäjyys ja opiskelu limittyvät ja vaihtelevat. "Tulokertymä ei välttämättä tule yhdestä tuutista, vaan sivutoiminen yrittäjyys on jo nykyään suosittua palkkatyön ohella", Hytti sanoo. ? Suhtautuminen yrittäjyyteen on Hytin mukaan muuttunut valtavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Kun hän opiskeli 1990-luvun alkupuolella Turun kauppakorkeakoulussa, kukaan – eivät opiskelijat sen paremmin kuin opettajatkaan – puhuneet yrittäjyydestä. "Asenne oli, että valmistumisen jälkeen mennään kansainvälisiin yrityksiin töihin. Kuva alkoi muuttua 2000-luvun loppupuolella, kun Nokian vaikeudet alkoivat ja isoissa yrityksissä alettiin irtisanoa ihmisiä. Ihmiset havahtuivat siihen, ettei ura toisen palveluksessa välttämättä ole elinikäinen", Hytti kertoo. Samaan aikaan suomalaiset opiskelijajärjestöt tekivät paljon opintomatkoja muun muassa Yhdysvaltoihin, josta tuotiin kotimaahan esimerkiksi entrepreneurship society -konsepti. Start up -tapahtuma Slush järjestettiin Helsingissä ensimmäisen kerran vuonna 2008. "Nykyään opiskelijat ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä ja pitävät sitä yhtenä vaihtoehtona. Kaikki eivät toki halua alkaa yrittäjiksi, eikä pidäkään. Yritykset tarvitsevat jatkossakin työntekijöitä", Hytti sanoo. Tänä päivänä yliopisto-opiskelijoille tarjotaan opintojen kautta valmiuksia oman yrityksen perustamiseen. Jyväskylän yliopistossa tiedekunnilla on omia yrittäjyysopintoja, ja sen lisäksi yliopisto tarjoaa keskitetysti yrittäjyyskursseja Jyväskylän yritystehtaan kautta. Myös Jyväskylän yliopiston strategian toimenpideohjelmassa vuosille 2017–2020 mainitaan yrittäjyyden edistäminen yhtenä tavoitteena. Ulla Hytin mukaan yliopistojen yrittäjyysopintojen taustalla voi olla myös raha. "Yliopistojen rahoitusmallissa opiskelijoiden työllistyvyys on yksi kriteeri. Tietyillä aloilla, kuten viestinnässä, yrittäjyys on tyypillinen tapa työllistyä", Hytti toteaa. .??? Fakta Tukea yrittäjyyteen Jyväskylä Entrepreneurship Society JES tarjoaa opiskelijoille mm. vertaistukea, workshopeja ja puhujatapahtumia. • Keski-Suomen uusyrityskeskus järjestää henkilökohtaista neuvontaa, ideaklinikoita ja koulutuksia. • Jyväskylän yliopisto tarjoaa yrittäjyyskursseja yhteistyössä työelämäpalveluiden, kauppakorkeakoulun ja Jyväskylän yritystehtaan kanssa. Ilmoittautuminen tapahtuu Korpissa. • Aloittelevan yrittäjän kannattaa selvittää mahdollisuus starttirahaan TE-toimistosta. J ylkkäri?06 · 2018? 21
Keskussairaalantie 2 OPISKELIJALOUNAS 2,60€ norm. 6,90€ ILOKIVI. FI P M ma-pe 11-17 Lounaalla aina t a r j o l l a vegaaninen vaihtoehto! liikku.fi Paras treeni on tehty treeni LIIKKU JYVÄSKYLÄ Kympinkatu 3 B Avoinna joka päivä 5–23 | 29 e/kk Tutustu ilmaiseksi ma–ke 16–19 ALOITA SYKSYN TREENIT NYT! WWW.SOHWI.FI SOHWI’ S STUDENT BURGERS! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl Vaasankatu 21 JYVÄSKYLÄ VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA! MYÖS MUITA HYVIÄ OPISKELIJATARJOUKSIA TULE TSEKKAAMAAN!!! SOHWI 50 V. 1. 7.10.2018 KOKO VIIKKO TÄYNNÄ JUHLATUNNELMAA! MM. KE 3.10. MILJOONASADE TERVETULOA JUHLIMAAN!!! 22?J ylkkäri?06 · 2018
Nykysirkusteoksen Vemsomhelstin esitykset järjestetään Kuokkalan kirkossa la 29.9. klo 21 sekä to 25.10. ja pe 26.10. klo 19. Isle of Dogs Wes Anderson | Saksa, USA 2018 | 1h 41min Ma 8.10. klo 18 Arvosana: 2/5 Wes Andersonista on tullut yllättävän nopeasti erikoisten höpsöelokuvien kärkiohjaaja. Tunnistettava visuaalinen tyyli yhdistettynä aikuisten satuihin tuntuu toimivan moniin. Animaation saralla hän osoitti kyntensä Fantastic Mr. Fox -leffallaan kymmenisen vuotta sitten. Nyt hänen uutuudessaan nähdään kettujen sijaan koiria, mutta muuten meno on taattua Andersonia: kohtisuoria kuvakulmia ja tiukasti rajattuja otoksia. Huumoripuolella homma ei tosin tällä kertaa osu maaliin omalla kohdallani. Elokuva tuntuu jo hieman nähdyltä eikä yllätä enää samanlaisella nokkeluudella kuin monet aiemmat kaverin elokuvat. Ehkä olen tullut vanhaksi, ehkä Anderson on hieman ruosteessa. ? ? Tero UUTTana Lucky John Carroll Lynch | USA 2017 | 1h 28min Ma 8.10. Kl0 20 Arvosana: 3/5 Näyttelijänä paremmin tunnettu John Carrol Lynch otti debyyttielokuvansa Luckyn tähdekseen Harry Dean Stantonin ja sattumalta hän menehtyi päivää ennen kuin näin teoksen. Se toi katsomiskokemukseen oman pienen lisänsä, kun tuntui oikeasti siltä, että katsoi, kun kuolevaa miestä näytteli kuoleva mies. Stanton oli hyvä kuten aina ja David Lynch vierailee taas tutunoloisessa roolissa. Ei tästä silti lopulta jäänyt käteen kuin vanhuuden yksinäisyys, kaiken tyhjyys ja vääjäämättömän lopun aiheuttama pelon tunne. ? Tero UUTTana Vemsomhelst-esityksen ensi-ilta nähdään Kuokkalan kirkossa. Kuinka moni on nähnyt kokeellista nykysirkusta kirkossa? Jyväskyläläisen sirkustaiteilija Lotta Rautakorven ideoima ja ohjaama esitys Vemsomhelst sisältää muun muassa “pimeyden voimien valjastuksen, pyhän kolminaisuuden sekä käden, joka kehtoa keinuttaa”. Tyylilaji on “absurdi, surrealistinen, melodramaattinen mahtipontiikka sekä arkinen oleminen.” Teoksen keskeisenä teemana on raja. “Kuka pääsee sisään ja kenet rajataan ulos? Missä menee arjen ja pyhyyden raja?”, pohtii Rautakorpi. Teema on Rautakorven ja Kuokkalan alueseurakunnan yhteistuotantona valmistuvassa esityksessä läsnä myös metatasolla. “Historiallisesti sirkus ja kirkko ovat olleet kaukana toisistaan, joten on hienoa rakentaa siltaa. Olisi ihanaa jos ne Kuokkalan ostarin skeittarit tulisivat sirkusesityksen varjolla vaikka läpällä kirkkoon ja seurakuntalaiset, jotka eivät ehkä lähtisi Vakiopaineeseen katsomaan tällaista.” Monitaiteellinen esitys hyödyntää teatterin, tanssin, ilma-akrobatian, musiikin ja performanssin keinoja. Tila on ollut vahva lähtökohta teoksen luomisessa. “Suhtaudun aina tiloihin parkouraajan ja puussakiipeilijän uteliaisuudella. Haluan aina kokeilla, että mitä niissä voi tehdä.” Teoksen nimi Vemsomhelst, “kuka tahansa”, on tekijän mukaan räppäri Mc Rehtorilta ( Erika Forsberg), mutta sillä on muukin merkitys kuin viehtymys sanan klangiin. “Esityksessä on ikään kuin päähenkilö, joka ruumiillistuu kahtena hahmona. Se liittyy myös tähän arjen ja pyhän yhtymiseen. Kuka tahansa, kuten minä, syntymäpakana, sirkustaiteilija, voi astua kirkkoon eikä kukaan kysy, että kuka sä oot ja mikä passi sulla on. Minusta se on hienoa.”? ? ?PeTri KaiKosUo Vemsomhelst on rajoja venyttävää nykysirkusta ii d a li im aT ai n en J ylKKäri?06 · 2018? 23 kulttuuri ilokiven elokuvat OhjelmistOssa myös 1.10. klo 18 When the Wind Blows 2.10. klo 18 Mitä meistä puhutaan 9.10. klo 18 Disobedience 15.10. klo 18 Taking Off 16.10. Czech Republic 100 Years Special 22.10.-26.10. Arktisen Upeeta Pohjoismaisen elokuvan festivaali
“Hyvin meni! Kuulosti oikeasti jo tosi hyvältä”, rohkaisee ensimmäistä kertaa Korteforte-kuoron harjoituksia vetämässä oleva uusi kuoronjohtaja Tanja Iivarinen. Syksyn ensimmäisissä harjoituksissa harjoitellaan virolaisen säveltäjän Veljo Tormisin Piirileikkilaulua (Ringmängulaul). Lillukassa on paikalla 28 kuorolaista, joista 11 on ensikertalaisia. Iivarinen sai parisen viikkoa ennen syyskauden ensimmäisiä harjoituksia tiedon siitä, että vuonna 1995 perustettu Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan kuoro hakee uutta kuoronjohtajaa. Vanhat kuorolaiset ehtivät kuitenkin jo aloitella ennen Iivarisen pestin alkua. “Järjestimme vapaamuotoisen hengailuillan jo viikko sitten, vaikkei uutta kuoronjohtajaa vielä ollutkaan”, kertoo syksystä 2014 mukana ollut, kauppatiedettä ja johtamista opiskeleva Susanna Lindholm. Aiemminkin kuorolaulua harrastanut Lindholm jäi koukkuun Korteforteen ensimmäisten harjoitusten myötä, porukan vuoksi. Laulaminen on vain yksi osa Kortefortea. “Meillä on paljon yhteistä toimintaa: bileitä, saunailtoja, keilaamista ja mökkihommia, kuorokaljat aina treenien jälkeen. Kaikki kun tykkäävät laulaa, niin ehkä parhaita ovat karaokeja Singstar-bileet. Ryhmähenki on kohdallaan!” Kuoron pitkäaikaisin jäsen, vuodesta 2007 mukana ollut tietojärjestelmätieteen opiskelija Konsta Kalenius arvelee, että yhteisöllisyys on jopa lisääntynyt vuosien mittaan. Yhteydenpito on Kaleniuksen mukaan helpottunut, osittain teknologioiden kehittymisen myötä. Kortefortella on oma Facebook-ryhmä sekä Whatsapp-alaryhmät muun muassa salilla käymiselle, lenkkeilylle, kiipeilylle ja tanssille. Korteforte on avoin sekakuoro, johon ei ole pääsykokeita ja johon pääsee mukaan myös kesken kauden. Harjoitukset ovat kerran viikossa Lillukassa, maanantaisin kello 18—19.30. Keikkojen määrä vaihtelee. “Kuorovuosi 2017—2018 oli varsin vilkas. Meillä oli syyspuolella kuusi keikkaa ja kevätkaudella neljä”, kertoo Kalenius. Korteforte on esiintynyt muun muassa yliopiston ja ylioppilaskylän tapahtumissa, tohtorikaronkoissa, maisterisbileissä ja Yläkaupungin Yössä. Yksi mieleenpainuvimmista keikoista oli itsenäisyyspäivän aattona vuonna 2016. “Meillä oli kuoron omat linnanjuhlat, ja me lauloimme parvekkeella Kuokkalassa lähellä Pub Myöhää. Kävimme pubissa kysymässä, voisimmeko tulla esittämään pari biisiä. Lauloimme coverbiisejä esittäneen rokkibändin jälkeen Finlandian ja En etsi valtaa loistoa. Se oli spontaani keikka. Meille se oli erilainen yleisö ja yleisöllekin ehkä vähän erilainen keikka, kuin mihin he ovat tottuneet”, Kalenius muistelee. Musiikissa, ja kuoromusiikissa erityisesti, on yhteisöllisyyden kannalta kenties jotain hyvin erityislaatuista. “Olen itse rivilaulajana – joskus johtajanakin – saanut kokea sen, miltä tuntuu, kun joskus saa soimaan jonkun soinnun ja se tulee tosi lähelle, ihon alle. Jokainen vain ymmärtää, kun se tapahtuu”, toteaa kuoronjohtaja Iivarinen. ? ? ?petri kaikosuo Kuoro yhteen karaokella Kuoroharrastus on paljon muutakin kuin musiikkia. Korteforte-kuoron tiivis tunnelma houkuttelee laulajia mukaan. meillä on paljon yhteistä toimintaa: bileitä, Saunailtoja, keilaamista ja mökkihommia, kuorokaljat aina treenien jälkeen. Susanna Lindholm, Aino Mikkonen ja Milla Koivuniemi olivat läsnä syksyn ensimmäisissä Korteforten harjoituksissa. pe tr i k ai ko su o 24?J ylkkäri?06 · 2018 yhteisöt
kello 18—19.30. Keikkojen määrä vaihtelee. “Kuorovuosi 2017—2018 oli varsin vilkas. Meillä oli syyspuolella kuusi keikkaa ja kevätkaudella neljä”, kertoo Kalenius. Korteforte on esiintynyt muun muassa yliopiston ja ylioppilaskylän tapahtumissa, tohtorikaronkoissa, maisterisbileissä ja Yläkaupungin Yössä. Yksi mieleenpainuvimmista keikoista oli itsenäisyyspäivän aattona vuonna 2016. “Meillä oli kuoron omat linnanjuhlat, ja me lauloimme parvekkeella Kuokkalassa lähellä Pub Myöhää. Kävimme pubissa kysymässä, voisimmeko tulla esittämään pari biisiä. Lauloimme coverbiisejä esittäneen rokkibändin jälkeen Finlandian ja En etsi valtaa loistoa. Se oli spontaani keikka. Meille se oli erilainen yleisö ja yleisöllekin ehkä vähän erilainen keikka, kuin mihin he ovat tottuneet”, Kalenius muistelee. Musiikissa, ja kuoromusiikissa erityisesti, on yhteisöllisyyden kannalta kenties jotain hyvin erityislaatuista. “Olen itse rivilaulajana – joskus johtajanakin – saanut kokea sen, miltä tuntuu, kun joskus saa soimaan jonkun soinnun ja se tulee tosi lähelle, ihon alle. Jokainen vain ymmärtää, kun se tapahtuu”, toteaa kuoronjohtaja Iivarinen. ? ?petri kaikosuo Kuoroharrastus on paljon muutakin kuin musiikkia. Korteforte-kuoron tiivis tunnelma houkuttelee laulajia mukaan. järjestöt ovat elintärkeä osa ylioppilaskuntaa. Teemaviikot tuovat asiaohjelmaa Kampuksilla 8.10.-4.11. Lokakuussa JYYllä on useita teemaviikkoja. Hyvinvointija ympäristöviikkoa vietetään 8.-14.10., Reilun kaupan viikkoa 22.-28.10. ja Kehitysyhteistyöviikkoa 29.10.-4.11. Tarkempi ohjelma somesta ja verkkosivuilta. Lahjoita Nälkäpäivänä Netissä 17.10. saakka JYY on sähköisesti mukana SPR:n Nälkäpäiväkeräyksessä, jonka lahjoitukset ohjataan katastrofirahastoon. Keräys on auki 17.10. saakka. Linkki lahjoituslippaaseen löytyy JYYn verkkosivuilta. Tiivis tunnelma Naatissa P-rakennus v. 1959 Lozzin vieressä oleva P-rakennus oli alun perin asuntola. Internaatissa eli "Naatissa" oli tilat 160 opiskelijalle, joista ensimmäiset muuttivat rakennukseen vuonna 1954. Tiukat säännöt ja yhteiskäymälät saivat kritiikkiä 60-luvun loppupuolella elintason noustessa. Asuminen Naatissa loppui 70-luvun vaihteessa Kortepohjan ylioppilaskylän valmistuessa. ? pe tr i k ai ko su o jy vä sk yl än yl io pi st o n ti ed em u se o j ylkkäri?06 · 2018? 25 ylioppilaskunta historia ajankohtaista Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta tukee piirissään toimivia aineja harrastejärjestöjä rahallisesti vuosittain jaettavalla toiminta-avustuksella, jonka hakuprosessi on saanut niin järjestöt kuin JYYn toimiston väenkin repimään hiuksiaan. Avustuksen suuruus on määräytynyt sektoreittain pisteytettävän pitkän hakulomakkeen perusteella. Olen itsekin viettänyt ainejärjestötoimijana tuskallisia iltoja täyttäen lomaketta, jossa ei ole ollut välitallennusmahdollisuutta. Pisteytyskriteerit eivät ole aikaisempina vuosina olleet avoimia. Kampuksilla jopa pyöri huhuja, että avoimissa kysymyksissä tietyillä sanavalinnoilla saa enemmän avustusrahaa. Lisäksi keväisin toteutetussa haussa on arvioitu edellisen vuoden toimintaa, vaikka järjestöjen hallitukset vaihtuvat yleensä vuodenvaihteessa. Lisätyötä on aiheuttanut esimerkiksi edellisen vuoden ympäristövastaavan ahdistelu siitä, käyttikö järjestö kestoastiota tapahtumissaan ja kuinka usein hän osallistui JYYn ympäristövaliokunnan kokouksiin. • JYYn edustajisto päätti viime vuonna uudistaa hakua. Pisteytyskriteereistä haluttiin avoimia, ja prosessiin toivottiin kevennystä. Selvää oli, että tähän ei ollut Topias Peltonen Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen. Järjestöjen tukemisesta reilumpaa valmiita ratkaisuja, mutta tänä vuonna olemme parhaamme mukaan vastanneet haasteeseen. JYYn näkökulmasta avustuksen tärkeimpiä hyötyjä on ollut varmistaa, että järjestöt tekevät hyvän hallinnon mukaiset asiakirjat: tilinpäätöksen, talousarvion sekä toimintakertomuksen ja -suunnitelman. Saimme kevennettyä prosessia jakamalla haun kahteen osaan: keväällä tarkastamme nämä yleensä alkuvuodesta laadittavat asiakirjat ja loppuvuodesta toteutetaan toimintaa arvioiva osuus. Näin hallitukset pääsevät tarkastelemaan oman kautensa toimintaa, eikä vanhoille toimijoille tarvitse enää soitella. Toimintaa arvioivan hakuosuuden kysymyspatteristo alkaa olla viimeistelyä vaille valmis, ja se julkaistaan pisteytyskriteereineen lähiaikoina. Avoimia kysymyksiä on vähennetty ja kysymyksenasettelua yksinkertaistettu. Toivon mukaan kysymykset auttavat pohtimaan, millä keinoin muun muassa järjestöjen yhteisöllisyyttä ja tasavertaisuutta voidaan kehittää. • Järjestöt ovat elintärkeä osa ylioppilaskuntaa, ja niiden toiminnan mahdollistaminen nousee ainakin omalla prioriteettilistallani korkealle. Toivottavasti uudistus helpottaa vapaaehtoisena tärkeää työtä tekevien taakkaa ainakin jonkin verran. ?
Kuopijota sannoovat kalakukkokaapunniks, eekä syyttä. Joka päevä kerrääntyy kaeken ikäsiä savolaesia torille jonottammaan kukkoo tae pulloo (eli pullaa). Eepä sitä kalakukkoo monikaa oekeesti nykyvään syö, ku vekaanien ja laehuttajien mielestä missää ee saes olla elukoehin rasvoo. Lisäks kukko ylleensä näättää hommeeselta kojun kylessä ku kuva onnii haalistunu. Ee arvaes, että se on oekeesti iha hyvvee, voe tok! Kuopijon kuulusin nähtävyys on torin lisäks Puijjon torni. Torni tönöttää helevetin ison mäen piällä, jonneka ee meinoo piästä millää jossei omista aatoo. Mäen piällä kannattaa kahtoo vuan pusikoetunutta maesemoo, kun torni ite on semmone vanaha petonihirvitys. Kuopijon matkakeskus se vasta yks katastroohvi onnii. Sen uuvistamista on vatuloitu ja vemputeltu jo vuesjkymmenet. Nyt kuitennii meinoovat alottoo rakennustyöt sielläkii. Savolaenen rojekti: alottamista vaelle valamis! Savolaeseen tappaan kuuluu, ettee sua ottaa mistää yljmiärästä ressiä. Selevee vastaasta et savolaesesta sua irti, sillä asia suattaa aena olla joko niin tae näen tae toesinpäen. Jos erehyt kysymään joltae toriakalta yksinkertastakkii asijoo, nii puhetta suap kuunnella toesta tuntia, varsinnii jos oot kiireen haepakassa. Kuopijolaesista ukoista on yhtä vaekee piästä erroon ku akoesta. Lisäks ne ee ollenkaa häppeile naaroo omille puhheilleen. Varsinnii Onnipussin kuskit kuuluu tähän porukkaan. Vastuu siirtyy aena kuulijalle. Ee kukkaa muu oekeen ymmärrä savolaesta vätystelyä, hyvä jos savolaene itekkää. Savolaesten kelepo puelj on se, että ne ee piittoo muihin mielipitteistä. Kotiseovusta ollaan ylypeitä, eekä suotta, onhan Kuopijon torikii mualiman napa. ? Saima toSSavainen Mualiman navan tuuljpukukansa Kalakukkokaapunnis ollaan ylypeitä kotiseovusta. Sanni Sievänen Johtaminen Olisin raakakakku, koska se on lempileivonnaiseni. Jos sitä voi leivonnaiseksi sanoa. En tiedä, muistuttaako se minua, mutta ainakin lähimpänä se on. En osaa perustella sen tarkemmin. Ville Vilén Taloustiede Olen sellainen rauhallinen ja maanläheinen ihminen. Voisilmäpulla? Ei, se on liian raju leivonnainen. Omenapiirakka? Joo, se on hyvä, sovitaan että omenapiirakka. Elina Pursiainen Psykologia Olisin omenapiirakka. Siinä on semmoista mukavaa makeutta ja monipuolisuutta. Se on kotitekoinen eikä mikään äklöttävän makea. Ehkä myös tämä vuodenaika vaikuttaa, kun on sellainen syksyinen fiilis. ? En sitte opiskellut, kun autolle ei löytynyt paikkaa. Agoran autoralli ja Sem.mäen hiekkakentän päin vittua tehdyt autorivit sai riittää. 1-vyöhykkeen graduilua ? Oispa ylioppilaskunnalla oma palju. Siinä Ilokiven takana. Sieltä kelpaisi katsella maailmanmenoa. Ja vaikka vähän opiskellakin. Jyri ja Mikko kannattaa tätä myös. JoonaS könttä ? Fuksit on pilannu kaiken! ei fukSi ? Tiedoksi: Librillä on kaksi linjastoa, joista saa ruokaa. Taas ovat sopulit jonottaneet pelkästään etummaiselle linjastolle, vaikka takimmaisella linjastolla ei ole ketään. älkää makSako tyhmyySveroa Pura tuntojasi tälle palstalle lähettämällä viesti numeroon 045 137 1957 tai lomakkeella osoitteessa jylkkari.fi 26?J ylkkäri?06 · 2018 paska kotiseutu Gallup Mikä leivonnainen olisit? tekstarit
Savolaenen rojekti: alottamista vaelle valamis! Savolaeseen tappaan kuuluu, ettee sua ottaa mistää yljmiärästä ressiä. Selevee vastaasta et savolaesesta sua irti, sillä asia suattaa aena olla joko niin tae näen tae toesinpäen. Jos erehyt kysymään joltae toriakalta yksinkertastakkii asijoo, nii puhetta suap kuunnella toesta tuntia, varsinnii jos oot kiireen haepakassa. Kuopijolaesista ukoista on yhtä vaekee piästä erroon ku akoesta. Lisäks ne ee ollenkaa häppeile naaroo omille puhheilleen. Varsinnii Onnipussin kuskit kuuluu tähän porukkaan. Vastuu siirtyy aena kuulijalle. Ee kukkaa muu oekeen ymmärrä savolaesta vätystelyä, hyvä jos savolaene itekkää. Savolaesten kelepo puelj on se, että ne ee piittoo muihin mielipitteistä. Kotiseovusta ollaan ylypeitä, eekä suotta, onhan Kuopijon torikii mualiman napa. ? Saima toSSavainen "Eihän nykyään saa enää vitsailla mistään, kun joku loukkaantuu kuitenkin." Tähän ajatukseen törmää usein esimerkiksi anonyymeillä keskustelupalstoilla, kun kyseenalaisten vitsien aiheuttamia kohuja nousee kuin sieniä sateella. Suosittujen Guardians of the Galaxy -elokuvien ohjaaja James Gunn sai Disneyltä kenkää, kun hänen vuosien takaisista twiiteistään löytyi vitsejä pedofiliasta, syyskuun 11. päivän terrori-iskuista ja holokaustista. Rick and Morty -animaatiosarjan luoja Dan Harmon puolestaan sulki Twitter-tilinsä ja pyysi anteeksi huonoa makua osoittaneita sketsejään lasten raiskauksesta. Ongelmallinen huumori on puhuttanut myös Suomessa. Helsingin Sanomat poisti syyskuun loppupuolella verkkosivuiltaan päivän Fingerpori-sarjakuvan, jossa vitsailtiin kaksoismerkityksellä "panna lasta takapuoleen". Mainittujen tapausten myötä herää kysymys, missä kulkee se paljon puhuttu hyvän maun raja. Tämän veteen piirretyn viivan tarpeellisuudesta huumorissa keskustellaan usein ääripäiden kautta. Hurtin huumorin ystävät maalailevat uhkakuvia, jossa kaikki huumori on poliittisen korrektiuden kahleissa harmitonta kuin lastenohjelmissa. Toiset puolestaan pelkäävät, että mistään ei oikeasti välitetä, jos kaikki on vain vitsiä. Terveeseen keskusteluilmapiiriin kuuluu se, että kaiken saa asettaa naurunalaiseksi, jos tilanne niin vaatii. Pelkkä tabuaihe ei tee mistään vitsistä hyvää, mutta ei automaattisesti huonoakaan. Jokainen tilanne on erilainen, ja hyvään huumorintajuun kuuluu kyky tunnistaa, millainen vitsi soveltuu kuhunkin tilanteeseen. Tunnettu yhtälö, jossa komedia syntyy tietyn ajan kuluessa tragediasta, ei sekään ole yksiselitteinen. Tragedioilla kun ei ole määrättyä sopimattomuuden puolittumisaikaa. ? Tieteessä on yritetty sovittaa nauramiselle ja komiikalle erilaisia hattuja läpi historian. Huumoria paremmuutena tarkastellut Aristoteles esitti, että irvailemme toisten kustannuksella siitä saatavan ylemmyyden tunteen vuoksi. Vitsailija siis osoittaa omaa paremmuuttaan toisten vahinkoihin peilattuna. Huumori onkin eräänlaista vallankäyttöä. Irvailun kohteena oleminen nakertaa hieman arvovaltaa, kuten silloin, kun osoitetaan poliitikkojen lausuntojen järjettömyyttä. Ihmisiä käsittelevällä huumorilla on aina suuntansa. Tämä riippuu siitä, kuinka paljon valtaa kohteena olevalla henkilöllä tai ihmisryhmällä on. Tätä kuvaamaan käytetään termejä punch-up ja punch-down, eli ylöspäin ja alaspäin iskeminen. Leikitellään ajatuksella yhteiskunnasta portaikkona, jossa ylempänä olevilla on enemmän valtaa. Ylöspäin iskettäessä koomikko suuntaa vitsinyrkkinsä sellaiseen, joka on häntä ylempänä portaikossa, kuten kansanedustajaan. Vitsin kohde laskeutuu pari askelmaa alaspäin saatuaan osumaa, mutta pysyy silti verrattaen korkealla. Sama periaate on kyseessä, kun vähemmistön edustaja pilkkaa ryhmää, joka on yhteiskunnassa enemmistössä. Alaspäin iskettäessä huumori kohdistuu sellaiseen, jolla on puolestaan vähemmän valtaa. Seksuaalija kulttuurivähemmistöjen kustannuksella vitsailu valtakulttuurin edustajana on tällaista. Portaikkometaforassa valmiiksi alempana olevaa sysätään entistäkin alemmaksi. Moni koomikko asettaa myös itsensä ja omat tekonsa naurunalaiseksi. Itsensä ja oman ryhmänsä erikoispiirteistä vitsailu on simppelimpää, sillä siinä töytäistään vain samalla portaalla olevia. ? Huumori ei ole sosiaalisen median ja mielensäpahoittajien aikakaudella vaikeampaa kuin ennen, sillä ihmisten naurattaminen on aina ollut hankalaa. Jopa parhaat koomikot ja komediennet heittävät uransa aikana lukemattomia vitsejä, jotka eivät syystä tai toisesta hivele nauruhermoja. Yleisön tunnistamisesta on tullut entistä tärkeämpää, koska enää ei tarvitse olla huumorin ammattilainen, jotta saa vitseilleen monta kuulijaa. Tiedon valtateiltä huono vitsi ei katoa yhtä helposti kuin esimerkiksi omassa kaveriporukassa kerrottuna. Kiista hyvän ja huonon huumorin määrittelystä tulee olemaan loputon taistelu, sillä toiset voitelevat vitsinsä karkealta ja toiset sileältä puolelta. ? »Pelkkä tabuaihe ei tee mistään vitsistä hyvää, mutta ei automaattisesti huonoakaan.» »Huumori ei ole yhtään sen vaikeampaa kuin ennen, jos muistaa tarkistaa peilistä omat etuoikeutensa.» Niko Karvanen Kirjoittaja on kieltäytynyt aseista, mutta luottaa huumorissa sarjatulen tuottavan enemmän osumia. J ylkkäri?06 · 2018? 27 Viimeiset SAnat tekstarit
UUDISTUNUT AMARILLO ON AVATTU! Tule kokemaan täysin uusi Amarillo. Opiskelijakortilla mm. OPISKELIJABURGER 10€ ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ MYÖS OPISKELIJAT! Puistokatu 2, Jyväskylä Kauppakatu 23, Avoinna ti–su 11–18 6/3/0 €, vapaa pääsy taide-, museoalojen ja OKL:n opisk. sekä 2018 alle 24-v. JYVÄSKYLÄN TAIDEMUSEO facebook.com/Jyvaskylantaidemuseo Instagram @jkltaidemuseo Taidemuseo on toinen kotini Toisia todellisuuksia -näyttely 7.10.saakka 19.10.–20.1. Syrjäpoluilla. KAPA – Martti Kapanen Avajaiset 18.10. klo 18–20, Kahvila Kultavatkain klo 17–20 Näyttelyopastus 26.10. klo 16.30 Alessandro Bavari. Valokuva. New progenies A portrait of a girl who looks herself in a mirror. Kuvaaja Hannu-Pekka Auraneva. Luennot: pe 5.10. klo 12–13.30 Luento ja keskustelua KuT Teemu Mäki: Taiteen tehtävä to 25.10. klo 16.30–18.00 Suomen valokuvataiteen museon johtaja Elina Heikka: Nykyvalokuvataiteen ihmeellinen maailma Avoin paja: pe klo 14–17, 30.11. saakka. Kuvan tekemisestä kiinnostuneille Lisää ohjelmaa www.jyvaskyla.fi/taidemuseo Oletko kova PUHUMAAN? Suoramarkkinointi Mega Oy on yli 30-vuotias Suomen johtava telemarkkinointiyritys. Toimimme 17 paikkakunnalla työllistäen n. 400 henkilöä. Kuulumme Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön. Meillä on sinulle TÖITÄ! 045 7731 3752 MEGADUUNI.FI Muuta puhe rahaksi!