Jyväskylän ylioppilaslehti 31. elokuuta – 20. syyskuuta 2015 55. vuosikerta 6 yliopiston ikuistaja matti salmi Leikkuri uhkaa avajaisviikon tapahtumat kartalla uusi päätoimittaja esittäytyy tutustuimme kampuksen taiteeseen paska kotiseutu savonlinnasta kun opiskelija masentuu yliopiston it-hankinnat
K oulutussektorin leikkauksille ei näy loppua. Edellinen hallitus aloitti leikkaukset kiristämällä vyötä esija perusopetuksesta aina korkeakouluihin asti. Nykyinen hallitus on jatkanut edeltäjänsä linjalla, mikä tarkoittaa synkkiä aikoja Suomen koulutussektorille. Laskutavasta riippuen tällä ja edellisellä hallituskaudella koulutuksesta on leikattu jopa kaksi ja puoli miljardia euroa. Näin valtavista säästöistä ei voida selvitä pelkästään toimintaa tehostamalla ja yhteistyötä lisäämällä, vaikka poliitikkojen puheissa näin väitetäänkin. Todellisuudessa miljardiluokan leikkaukset tarkoittavat sitä, että koulutuksen laadusta joudutaan tinkimään. Suomi on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Budjetti on alijäämäinen, mikä tarkoittaa valtionvelan jatkuvaa kasvua. Jos suunta ei käänny parempaan, nykykehitys jättää tulevat sukupolvet erittäin hankalaan asemaan. Vaikeina aikoina on reilua vaatia, että jokainen kantaa kortensa kekoon. Yhteistä vastuunkantoa on peräänkuuluttanut myös Suomen hallitus pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla. Hallituksen puheet eivät kuitenkaan ole vastanneet tekoja. Sekä Puolustusvoimat että poliisi saivat hallitukselta lisärahoitusta, jolla on tarkoitus paikata edellisen hallituksen tekemiä leikkauksia. Vaikka Puolustusvoimat ja poliisi huomauttavat, että nyt luvatut lisärahat kattavat vain osan edellisen hallituksen leikKirjoitin Jylkkärissä (31.3.): ”Tieteen perustana oleva syvä intuitiivinen vakaumus luonnon kokonaisvaltaisesta järjestyksestä on historiallisesti peräisin uskosta, että maailmankaikkeuden Luoja on järjellinen Olento, toteaa matemaatikko Alfred North Whitehead.” Lassi Kurittu (Jylkkäri 27.4.) kritisoi esittämääni väitettä vetoamalla siihen, ettei Whitehead itse uskonut Luojan olevan järjellinen olento. Kurittu ei huomaa, että kyseissä väitteessä Whitehead ei puhu omasta vakaumuksestaan, vaan modernin tieteen synnyn perustana olevasta vakaumuksesta. Whitehead esittää historiallisen väitteen, ei väitettä omista metafyysisistä käsityksistään. Whitehead käsittelee aihetta kirjassaan Science in the Modern World (1953). Hän kirjoittaa: ”Elävää tiedettä ei voi olla olemassa ilman laajalle ulottuvaa vaistomaista vakaumusta Asioiden Järjestyksestä ja erityisesti Luonnon Järjestyksestä.” Vakaumus luonnon järjestyksestä hallitsi keskiajan lopun eurooppalaista kulttuuria, koska ihmiset oli saanut valtaansa luottamus, että maailmankaikkeuden Luoja on järjellinen Olento. ”Selitykseni muKoulutussäästöt tulevat kalliiksi modernin tieteen synty ja usko jumalaan kauksista, ne ovat kuitenkin ainoat julkisen puolen sektorit, joiden tilanne muuttuu nyt taloudellisesti parempaan suuntaan. Hallitus on siis tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan näille toimijoille täytyy löytää lisärahoitusta. Samalla kaikki muut julkisen sektorin alueet, kuten koulutus, joutuvat yhä vain uusien leikkausten kohteiksi. HallituS on selkeästi päättänyt, että armeijan kalusto-ostoilla ja poliisin määrärahoja nostamalla voidaan kohentaa kansan turvallisuutta. Turvallisuus ei kuitenkaan synny pelkästään hävittäjistä ja poliiseista. Turvallinen yhteiskunta syntyy aktiivisista ja viisaista kansalaisista. Näiden kansalaisten kasvattamisessa koulutus on ensiarvoisen tärkeää. Yhteiskunta on turvallinen, kun koulutietään aloittava ekaluokkalainen ei jää ilman riittävää tukea, koska luokkakoot ovat kasvaneet liian suuriksi. Tai ettei yliopistoopiskelija joudu jättämään opintojaan kesken mielenterveysongelmien takia, koska hänelle ei vaikeassa elämäntilanteessa löydy ammattiapua riittävän nopeasti. Hallituksen tulisi muistaa, että koulutukseen panostetut eurot ovat sijoitus tulevaisuuteen. Lyhytnäköinen leikkauspolitiikka saattaa loppujen lopuksi aiheuttaa valtiolle paljon nyt säästettyjä summia suuremman laskun. Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi KanSan ääni PuHu SuuSi PuHTAAKSi. AnnA PALAuTETTA JA HEräTTELE KESKuSTELuA. Whitehead ei puhu omasta vakaumuksestaan näin valtavista säästöistä ei voi selvitä pelkästään toimintaa tehostamalla ja yhteistyötä lisäämällä. kaan usko tieteen mahdollisuuteen, joka syntyi ennen tieteellisen teorian kehitystä, on tiedostamaton johdannainen keskiajan teologiasta.” Kristillisen teologian ydinvakaumus, jonka mukaan maailmankaikkeuden Luoja on järjellinen olento, tuotti kulttuurin, jossa ihmiset vaistomaisesti olettivat luonnon olevan järjestynyt. Lisäksi ihmiset uskoivat maailmankaikkeuden olevan järjellisesti ymmärrettävä, koska sama äärettömän älykäs ja kaikkivaltias Jumala on luonut sekä luonnon että sen ymmärtämistä varten tarvittavat ihmisen älylliset kyvyt. Tätä intuitiivista vakaumusta ei ole toistaiseksi pystynyt horjuttamaan edes sellainen naturalistisen filosofian kehitys, jossa on luovuttu uskosta maailmankaikkeuden järjelliseen alkuperään. Whitehead kiinnittää huomiota siihen, että ratkaisevaa tässä suhteessa ei ole se, mihin filosofiseen näkemykseen ihmiset sanovat uskovansa. ratkaisevaa on se, mitkä vakaumukset hallitsevat heidän tietoisuutensa intuitiivisia tasoja. Tapio Puolimatka PrOfESSOri Puheluiden hinnat lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/minuutti. Matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 16,9 senttiä/minuutti. Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015
Kartalla Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä! jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 1.9. ti 22.9. ti 13.10. ti 3.11. ti 24.11. seuraavaT avusTaJapalaveriT ilmoiTukseT Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 21.9. 12.10. (abinumero) 2.11. 23.11. 14.12. Jylkkärin ToimiTus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 keskussairaalantie 2, 40600 jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Päätoimittaja 31.8. asti Minna Tiainen Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Unto Luoto sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Markku Mujunen Painos: 6000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi issn 0356-7362 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 ”ÄLKÄÄ VinKUKO. MinÄ OLen OiKeAssA.” James Hirvisaari Twitterissä 16. elokuuta. Taas se alkaa! Listasimme avajaisviikon tapahtumia. agoran ranTa 3.9. Perinteinen kampuspiknik pidetään kauniissa agoran rannassa. Piknik alkaa klo 15.30 ja kestää aina iltakuuteen saakka. Omia eväitä ei tarvitse tuoda sillä talo tarjoaa musat ja murkinat. avoin sekä uusille että vanhoille opiskelijoille. lounaispuisTo 3.9. Yliopiston rehtori pitää lounaispuistossa vastaanoton uusille opiskelijoille klo 18.00 alkaen. Paikalla esiintyy myös seminaarinmäen mieslaulajat eli semmarit. sisäänpääsy uusille opiskelijoille jaettavilla pääsylipuilla. maTTilanniemen ranTa 3.9. kampuspiknikin ohessa kisataan perinteinen jYYn ja jaMkOn välinen korkeakoulusoutu Mattilanniemessä. soutumatka on noin viisi kilometriä ja leikkimielisen tapahtuman juontaa stand up -koomikko Marko kämäräinen. tapahtuma alkaa klo 17.00. agora 3.9. seuraavana päivänä on vuorossa avajaismessut klo 8.1516.00. Messut ovat avoinna kaikille opiskelijoille. uusille opiskelijoille ne ovat loistava tilaisuus tutustua kanssaopiskelijoihin sekä yliopiston ja ylioppilaskunnan toimintaan. agora-sali 2.9. avajaisviikon tapahtumat alkavat. Oppilaitospappi kimmo nieminen pitää avajaishartauden neljännessä kerroksessa klo 12.00 ja klo 13.15 alkaa avajaistilaisuus Martti ahtisaari -salissa. Hannikaissali, 4.9. avajaisviikon päätteeksi järjestetään yliopiston tutkijoita kuvaavan mykkäelokuvan näytös. elokuvan taustalla soitetaan live-musiikkia. ilmainen tapahtuma järjestetään jaMkin tiloissa osoitteessa Pitkäkatu 18-22 klo 19.
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 Satojen miljoonien säästöt Politiikka. Mediassa kiertäneet luvut eivät anna koko kuvaa koulutusleikkauksien suuruudesta. teksti Jaakko Kinnunen kuvat Suomen ylioppilaskuntien liitto V altiovarainministeriön julkaisema budjettiehdotus vuodelle 2016 on koulutuksen kannalta synkkää luettavaa. Kokonaisuudessaan koulutussektorilta leikataan pelkästään ensi vuonna 210 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan koulutus onkin yksi budjettileikkausten suurimpia kärsijöitä. Budjettiehdotus noudattaa hallitusohjelmaan kirjattuja sopeuttamistoimia, joiden avulla valtion menoja pyritään leikkaamaan rankasti. Nettomääräisesti ehdotetut leikkaukset alentavat Suomen valtion menoja noin 900 miljoonan euron edestä. Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 9.-10. syyskuuta. Samalla hallitus käsittelee julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2016-2019. oPetuSja kulttuuriministeriön taVielä ennen vaaleja nämä hallituspuolueiden kansanedustajat lupasivat, ettei koulutuksesta leikattaisi tai opintotukea heikennettäisi. Ylärivi: (Keskusta) pääministeri Juha Sipilä, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Sirkka-Liisa Anttila, Petri Honkonen, Markus Lohi, Annika Saarikko ja Aila Paloniemi. Alarivi: (Kokoomus) valtiovarainministeri Alexander Stubb, sisäministeri Petteri Orpo, MariLeena Talvitie, Annemari Virolainen ja Ben Zyskowicz. (Perussuomalaiset) Jani Mäkelä, Vesa-Matti Saarakkala ja Ville Tavio. YLiOPiSTOiSSA On JO ArVeLTu, eTTä LeiKKAuKSeT TuLeVAT JOHTAMAAn YT-neuVOTTeLuiHin. lousarvioesityksessä yliopistojen valtionrahoitukseen esitetään ensi vuodeksi 1,8 miljardia euroa ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen 858 miljoonaa euroa. Hallituksen suunnittelemista koulutusleikkauksista 75 miljoonaa on tarkoitus kasata korkeakoulujen kustannustehokkuuden parantamisella sekä hallinnon ja korkeakouluverkon rationalisoimisella. Summasta 50 miljoonaa on tarkoitus leikata yliopistoilta ja 25 miljoonaa ammattikorkeakouluilta. OKM:n opetusneuvos Jorma Karhun mukaan leikkaustarve on ollut koulutuskentällä tiedossa jo pitkään. ”Korkeakoulukenttä kaipaa nyt tasokasta ja kattavaa rakennekeskustelua. Kaikkien osapuolten täytyy pohtia sitä, löytyykö omasta toiminnasta kehitettävää ja voidaanko yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kehittää.” Mitä korkeakouluverkon rationalisoiminen oikeastaan tarkoittaa? ”Tämän suhteen ei ole olemassa mivahvalla pohjalla.” Yliopistoindeksin jäädyttäminen leikkaa entisestään korkeakoulujen budjetteja tulevaisuudessa. Vuoteen 2019 mennessä indeksin jäädyttäminen tulee arvioiden mukaan pienentämään korkeakoulutuksen rahoitusta 175 miljoonaa, josta kaksi kolmasosaa koskee yliopistoja. SuoMen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jari Järvenpään mukaan suunnitteilla olevat leikkaukset laittavat sekä opiskelijat että korkeakoulut ahtaalle. ”Suurimpia kysymyksiä opiskelijoiden kohdalla on [opintotuen] indeksin poistaminen, mikä tulee leikkaamaan opiskelijoiden reaalituloa. Yliopistoille on tulossa isojakin leikkauksia, jotka tulevat vaikuttamaan yksittäisiin toimijoihin paljon. Yliopistoissa on jo arveltu, että leikkaukset tulevat johtamaan yt-neuvotteluihin.” Indeksin poistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että opintotuki tulee joka vuosi jäämään yhä kauemmaksi yleisestä hintakehityksestä. Kun lähikauppa nostaa maitopurkin hintaa, nielaisee ostopäätös jatkossa yhä isomman siivun opiskelijan kuukausituloista. ”On käsittämätöntä, jos halutaan ratään konkreettisia suunnitelmia, että joitain korkeakouluyksikköjä oltaisiin sulkemassa. Enemmänkin tässä haetaan sitä, että yksikkökoot olisiva sellaisia, että taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset olisivat parhaat mahdolliset”, Karhu toteaa. Korkeakouluverkon rationalisoiminen tarkoittaa siis käytännössä yksikkökokojen kasvattamista ja pienempien yksikköjen tarpeellisuuden ja tehokkuuden arviointia. Lisäksi säästöjä voidaan hakea hallinnollisesta yhteistyöstä, digitaalisten aineistojen käytöstä ja eri yliopistojen yhteisistä infrahankinnoista. Pallo on tällä hetkellä korkeakouluilla. Opetusneuvos korostaa, että kaikki ovat nyt samassa veneessä. ”Aktiivisesti toimien tilanne on helpommin hoidettavissa. Nyt alkaa oikeastaan olla viimeinen hetki ryhtyä järkeistämään toimintaa. Yliopistojen taloudellinen kantokyky on kuitenkin viime vuosina ollut vielä suhteellisen
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 Satojen miljoonien säästöt Suomen Akatemialta 10 miljoonaa MyöS SuoMen Akatemia joutui leikkauslistalle. Tieteellisiä tutkimuksia rahoittavan Suomen Akatemian rahoituksesta leikataan 10 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 Suomen tiedemaailman tärkeimmän rahoittajan budjetti on lähes 400 miljoonaa euroa. Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Marja Makarow muistuttaa, että tutkimuksen rahoituksessa on kyse kokonaisuudesta. ”Kymmenen miljoonaa tuntuu ehkä pieneltä summalta, kun sitä vertaa esimerkiksi yliopistoihin ja Tekesiin kohdistuviin leikkauksiin. Kokonaisuus täytyy kuitenkin ottaa huomioon. Olemme ennakoineet, että nämä leikkaukset saattavat lisätä hakemusten määrää Suomen Akatemiassa.” Toisin sanoen tutkimusmäärärahoista tullaan käymään entistä tiukempaa kamppailua, mikä tulee näkymään myös Suomen Akatemiaan tulevien hakemusten määrässä. Jaakko Kinnunen JyväSkylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on aloittanut yhteistoimintaneuvottelut, joissa vaakalaudalla on neljän taloustoimiston työntekijän työpaikka. Toistaiseksi homma ei ole mennyt ihan putkeen. JYYn talouspäällikkö lähetti edustajistolle tiedon YT-neuvottelujen aloittamisesta hieman ennen syksyn ensimmäistä kokousta. Kokouksessa neuvotteluesitykseltä todettiin puuttuvan siihen vaadittava JYYn hallituksen päätös sekä asianmukaiset allekirjoitukset. Hallitus teki tarvittavan päätöksen sitten seuraavassa kokouksessaan. HAllitukSen oHittAMinen oli hölmöä. Kyseenalaista on kuitenkin myös se, miten täysin itse edustajisto on jätetty pimentoon. Nyt se sai tiedon YTneuvotteluista kolmen lauseen sähköpostiviestillä joitakin tunteja ennen syksyn ensimmäistä kokousta. Ajankohta on varsin myöhäinen ja ilmaisu kovin tiivis siihen nähden, että kyseessä on JYYn pitkäaikaisten työntekijöiden toimeentulo. Talouspuolen johtoa ei kokouksessa näkynyt. Lisäksi täytyy huomioida, että syksyn ensimmäinen kokous oli ylimääräinen, ja tieto sen järjestämisestä tuli vasta heinäkuussa. YT-neuvottelut oli siis alun perin tarkoitus hoitaa kokonaan pois alta ennen edustajiston syksyn ensimmäistä kokousta, itse asiassa ennen kuin suuri osa edaattoreista olisi edes palannut kesälomilta opiskelukaupunkiin. Edustajisto käyttää ylioppilaskunnassa ylintä päätösvaltaa. Vaikka ylioppilaskunnan säännöissä ei selkeästi mainittaisikaan, että sitä pitäisi informoida YTneuvotteluja suunniteltaessa, on outoa pitää järjestön tärkein elin pimennossa näin keskeisessä asiassa. Edustajisto kuitenkin käsittelee myös melkoisen määrän muita ja huomattavasti merkityksettömämpiä asioita, jotka eivät sääntöjen mukaan välttämättä kuulu sen huoleksi. täMä ei ole ensimmäinen kerta, kun edustajiston ja muutama vuosi sitten vaihtuneen johdon käsitykset päätöksenteon avoimuudesta eriävät, mutta tämä on niistä vakavin. Nyt olisi aika määritellä tontit niin, että kaikki varmasti ymmärtävät valtuutensa. Samalla kaikki voisivat vielä lukaista läpi ne ylioppilaskunnan säännöt. Minna Tiainen ylioppilaskunta aloitti vaivihkaa yt:t keSän AikAnA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa tapahtui useita merkittäviä henkilövaihdoksia. JYYn toiminnanjohtaja (ent. pääsihteeri) Minna Oinas siirtyy äitiyslomalle, ja hänen sijaisekseen on valittu JYY-konkari Mari Kröger, 25. Uutena korkeakoulupoliittisena asiantuntijana (ent. korkeakoulupoliittinen sihteeri) on puolestaan aloittanut Joachim Kratochvil, 32. Ennen nykyistä tehtäväänsä Kratochvil työskenteli kolme vuotta Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittisena asiantuntjana. ”On hauska huomata, miten paljon samoja asioita on tullut tehtyä Tampereella ollessa. Ainoastaan pitää opetella uusiin työtapoihin”, Kratochvil kommentoi. Jäsenpalveluja järjestösihteerin sijaisena aloittaa Anna Ojamies. Kaikilta kolmelta keskustoimiston uudelta työntekijältä löytyy aiempaa JYY-kokemusta muun muassa ylioppilaskunnan hallituksesta. liSäkSi väki vaihtui Jylkkärissä, kun lehtemme uutena päätoimittajana aloitti 29-vuotias Jaakko Kinnunen. Arimo Kerkelä Syksy toi ylioppilaskuntaan uusia työntekijöitä Uusi koulutuspoliittinen asiantuntija Joachim Kratochvil keskustoimistolla. UNTO LUOTO Ylärivi: (Keskusta) pääministeri Juha Sipilä, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Sirkka-Liisa Anttila, Petri Honkonen, Markus Lohi, Annika Saarikko ja Aila Paloniemi. Alarivi: (Kokoomus) valtiovarainministeri Alexander Stubb, sisäministeri Petteri Orpo, MariLeena Talvitie, Annemari Virolainen ja Ben Zyskowicz. (Perussuomalaiset) Jani Mäkelä, Vesa-Matti Saarakkala ja Ville Tavio. Jylkkärin 5/2015 sivun 9 uutisessa ”Opintotuista valitetaan aiempaa enemmän” kirjoitettiin, että esimerkiksi korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava on pitänyt opintotukijärjestelmien päällekkäisyyksiä hämmentävinä. Akavan sijaan järjestelmää on ihmetellyt Akavan Erityisalat, joka on yksi Akavaan kuuluvista ammattiliitoista. Keskiaukeaman ”Vertailimme ainejärjestötilat” -tekstistä puuttui kasvatusieteen ja aikuiskasvatuksen ainejärjestön Emilen nimi. Emile jakaa ainejärjestötila Oppion muiden kasvatustieteellisen tiedekunnan ainejärjestöjen kanssa. Lisäksi filosofian ainejärjestön nimi on Mephisto eikä Oidipus, kuten jutussa virheellisesti luki. oikaisuja Jylkkäriin 5/2015 kenteellisten uudistusten kautta hoitaa nämä vähennykset näin etupainotteisesti. Olisi järkevää antaa korkeakouluille sopeutumisaikaa siihen, että ne voisivat rauhassa tarkastella omaa toimintaansa ja etsiä niitä kohteita, joissa olisi varaa kehittää. Tätä on nyt lähes mahdotonta tehdä, jos todellakin ensi vuodelta pelkästään yliopistoilta poistuu tuo 50 miljoonaa euroa”, Järvenpää sanoo. SYL on myös erittäin huolissaan yliopistoindeksin poistamisesta ja sen vaikutuksista yliopistojen rahoituspohjaan. ”Todellinen leikkaussumma koulutuksesta tällä hallituskaudella on indeksien poistamisen jälkeen huomattavasti suurempi kuin tuo julkisuudessa keskusteltu 600 miljoonaa. Kaikkien näiden leikkausten ja säästöjen yhteisvaikutuksia on erittäin vaikea arvioida”, Järvenpää toteaa. edelliSellä hallituskaudella leikattiin koulutuksesta lähes kaksi miljardia euroa. Nykyisen hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on säästää koulutuksesta jopa 600 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden ja korkeakoulujen vyönkiristys tulee siis jatkumaan myös tulevaisuudessa. k o M M en tt i
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 M aailmalta kantautuu ideologisia esimerkkejä. Yhdysvalloissa Stanfordin yliopiston musiikin laitoksella on siirrytty käyttämään kaupallisten sijaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Käytön lisäksi opiskelijat myös kehittelevät ohjelmistoja eteenpäin itse. Avoimen lähdekoodin puolustajien mielestä täällä meillä esimerkiksi tilasto-ohjelma SPSS:n voisi paikata Rnimisellä ohjelmalla, lähdeviitteet saisi talteen RefWorksin sijaan maksutta Zoterolla, kuvat muokattua Gimpillä, opiskelijalehden taitettua Adoben InDesignin sijaan Scribuksella ja 3Dmallintamista sekä animaatiota luotua monimutkaisen ohjelmiston mainetta kantavalla Blenderillä. Voitaisiinko Jyväskylässäkin siirtyä Stanfordin musiikin laitoksen tavoin avoimen lähdekoodin suuntaan? Miksi kaupallisia ohjelmia ei korvattaisi ilmaisilla? ”Vastaus kysymykseen on monisyinen”, aloittaa IT-tiedekunnan tohtorikoulutettava Paavo Nieminen, joka toimii ohjelmistotekniikan opintoneuvojana. ”Tilasto-ohjelmistot SPSS ja Matlab ovat käytössä varmasti sen takia, että ne ovat hyviä. Ilmainen vaihtoehto R taas on vaikeampi käyttää. Siinä on sellainen oppimiskynnys, että sen käyttöä ei ehditä välttämättä kahden opintopisteen kurssilla opettaa. Ei ehditä kouluttaa sellaisen ohjelmiston käyttöön, joka on hankalampaa kuin vaan klikkaaminen”, hän toteaa. ”Jollain laitoksella saattaa tilastollisten menetelmien opetus olla siinä, että kaksi tai kolme luentoa katsotaan SPSS:ää ja eletään sillä”, Nieminen jatkaa. Toisaalta Niemisen mielestä simppelimpään tekstinkäsittelyyn ja taulukkolaskentaan tarkoitetut Microsoftin Wordin ja Excelin kaltaiset ohjelmistot eivät ole parempia kuin vaihtoehtoinen Open Office. Yliopistolla ison ohjelmiston vaihtaminen toiseen on pitkän harkinnan tulos. Ensin pitää koekäyttää ja testata. ”Avoimen lähdekoodin ohjelmia on yritetty ottaa käyttöön yliopistolla, mutta paine käyttää tiettyjä ohjelmia on ollut suuri opiskelijoiden ja henkilöstön puolelta”, kertoi JYYn korkeakoulupoliittinen sihteeri Susanna Koistinen Jylkkärille viime keväänä. Koistisen mukaan myös päinvastaisia toiveita on kuulunut. Paine käyttää tiettyjä ohjelmistoja juontaa työelämän vaatimuksista ja kampuslaisten kokemuksesta itse ohjelmistojen käytettävyydestä. Lisäksi vapaaehtoisten kehittämille maksuttomille ohjelmistoille ei välttämättä löydy tukea. Käyttäjällä ei siis ole varmuutta siitä, että joku tulisi korjaamaan tilanteen ongelmien ilmestyessä. Toisin on kaupallisten verrokkien laita. ”Avoin lähdekoodi voisi toimia yliohjelMistot. Monille yliopistolla käytössä oleville maksullisille ohjelmistoille löytyisi ilmaisia vaihtoehtoja, joita opiskelijat voisivat käyttää vielä yliopiston verkon jätettyäänkin. Miksi niitä hyödynnetään niin vähän, ja olisivatko ne edes tarpeeksi hyviä akateemiseen opetukseen? Maksullista vai ei? teksti Anna Näveri kuva Arimo Kerkelä Ei yliopistolla tai työnantajan puolElla välttämättä tiEdEtä kuin sE yksi ohjElma, joka on alan standardi.
Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 opiston käytössä, jos joku sen paketoi ja tarjoaa tukea tarvittaessa. Vähintään näihin systeemeihin pitäisi olla meillä paikallisia ylläpitäjiä, jotka pystyvät hätätilassa korjaamaan itsekin asioita. Se maksaisi tietyn henkilön palkan”, Nieminen sanoo. Aivan ilmaista avoimeen lähdekoodiin siirtyminen ei Niemisen mukaan siis tulisi olemaan. Yliopistolla käYtössä olevien ohjelmistojen hankinnoista vastaa käytännössä IT-palvelut, tiedekuntien pyyntöjen perusteella. ”Jos ohjelmistopakettiin on löydettävissä tunnettu ja toimiva open source tai ilmaiseksi jaettava ohjelmisto, sitä pyritään opiskelijakäytössä ensisijaisesti suosimaan. Laajasti käytettyjen ohjelmistojen osalta pyritään edulliseen edu-hinnoiteltuun kampussopimukseen. Yhtään ylimääräistä euroa ei I so askel opiskelujen aloittamisessa on uuteen kaupunkiin ja asuntoon muuttaminen. Itse kämpän löytämisen jälkeenkin haasteita löytyy paljon esimerkiksi sisustamisesta ja sen suunnittelusta. (Itse olin pitkän aikaa täysin tyytyväinen patjaan lattialla). Varsinkin kortepohjan tai KOAS:in soluasuntoihin ensimmäistä kertaa muuttaville pelottavinta saattaa kuitenkin olla kurkata sinne kimppakämpän viereisen oven taakse. Minkäslainen ihminen siellä mahtaa heilua. Parastahan olisi, jos kaikki sujuisi alusta alkaen kuin rasvattu. Samasta asunnosta löytyisi seuraa sekä lenkille että yökerhoon. Huolet ja murheet kaikkoaisivat vain viereiseen oveen koputtamalla. Entä jos se viereisen oven takana oleva tyyppi onkin vähän outo, jos se ei tulekaan sieltä oven takaa esiin ja rennosti paiskaa kättä hymyillen? Jos tyyppi elääkin aivan eri maailmassa tai sen huoneesta kuuluu outoja ääniä. Entä jos hänen suurin intohimonsa onkin larppaus tai jos hän haluaakin elää täydellisessä hiljaisuudessa pelaten Counter Strikeä. Onko siinä tapauksessa kämppishekumania tuhoon tuomittu? Ei ole. Sosiaalisia taitoja arvostetaan nykypäivänä yhä enemmän ja enemmän. Ensivaikutelman merkitystä korostetaan ja iltapäivälehdissä annetaan vinkkejä, miten antaa itsestään ”hyvä kuva”. Voit saada huonojakin ideoita läpi jos vain osaat esittää ne oikein. Tyypillisesti jurojen asuttamassa maassamme ekstroverttiys on noussut suureen arvoon. Oikeasti iso osa meistä tarvitsee paljon aikaa varsinkin uudessa ympäristössä. Saattaa olla, että se muusta maailmasta piittaamattoman näköinen CS-nörtti käy päänsä sisällä suurta myllerrystä taistellen omia jalkojaan vastaan, jotta ne nousisivat tuolista ja kävelisivät kohti ovea. Saattaa olla, että ideointiryhmässä se suurin visionääri ei saa suustaan ulos muuta kuin epämääräistä muminaa. Joskus ihmiset ovat jopa tylyjä toisilleen, vaikka tarkoitus olisi antaa itsestään jotain ihan muuta. Joten antakaamme toisillemme tilaa, aikaa ja armoa. Kyllä se viereisenkin huoneen ovi saattaa vielä avautua, kunhan ei anna ensivaikutelman haitata liikaa. Unto Luoto Outo tyyppi oven takana yliopistolla ohjelmista haluta maksaa, vaan käyttöön hankitaan mahdollisimman edulliset ohjelmistot”, kertoo kehittämispalvelujen päällikkö Markku Närhi IT-palveluista. ”Toinen lähtökohta ja toimivan ohjelmiston kriteeri on se, että meillä on käyttäjiä, jotka haluavat ja osaavat käyttää ohjelmistoja”, Närhi jatkaa. Närhen mukaan avoimen lähdekoodin ohjelmien ongelmana on ollut ohjelmiston lyhyt elinkaari. ”Eli ihmisille vaan tulee niin paljon ongelmia järjestelmän yhteensopivuuden tai käyttöliittymän kanssa, että ohjelmisto jää käyttämättä.” Mitä taloudelliseen puoleen tulee, suuria summia yksittäisistä ohjelmista luopumalla ja ilmaisversioihin vaihtamalla ei IT-tiedekunnan dekaanin Pekka Neittaanmäen mukaan säästettäisi. ”Oppilaitoksilla on opetusja tutkimuskäyttöön tarkoitettavista ohjelmista huomattavasti alempi hintataso kuin yrityksillä.” Suurin osa ohjelmistoista on ostettu kampuslisenssillä koko yliopiston käyttöön. Yksittäisiä ohjelmistoja sen sijaan hankitaan erikseen koneja käyttäjäkohtaisesti. ”Esimerkiksi Adoben ohjelmistojen osalta ei ole lähdetty kampuslisenssiin, koska se olisi kohtuuttoman kallis suhteessa käyttömäärään”, Markku Närhi sanoo. Adoben sovelluksia kuitenkin käytetään opetuksessa, koska sen ohjelmat ovat monella alalla työelämässä standardi, joiden hallitsemista työnantaja vaatii jo hakemusvaiheessa. Usein yksittäisille koneille hankittavien kalliiden ohjelmistojen lisenssejä ostetaan isoilta kaupallisilta tarjoajilta, pääasiassa amerikkalaisilta yrityksiltä. ”Siinä ei yksittäinen asiakas pysty vaikuttamaan hinnoittelumalliin kovinkaan paljon”, Närhi lisää. ilMaisohjelMilla on myös puolustajansa. 3D-mallintamista viime vuonna yliopistolla pelikurssilla opettanut Risto Koskenkorva on sitä mieltä, että kaupallisista ohjelmista maksetaan myös opetuksessa turhaan ? ja ennen kaikkea laiskuudesta johtuen. ”Ei yliopistolla tai työnantajan puolella välttämättä tiedetä kuin se yksi ohjelma, joka on alan standardi, ja sitä sitten opetetaan.” “Nykyisellään ei opeteta edes pikkuisen niitä ilmaisia ohjelmia. Ihmiset ovat liian varovaisia käyttämään niitä, koska standardiohjelmistot opettaa sellaiseen ’tee meidän tavalla, älä kysele asioita, äläkä niinku mieti’-tapaan”, hän kritisoi. JOten antakaamme tOisillemme tilaa, aikaa Ja armOa. Pekka neittaanmäki Unto LUoto
Kampus 8 J ylkkärin vasta aloittanut Jaakko Kinnunen, 29, valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi viime marraskuussa. Ensimmäisen tutkinnon pääaineena oli filosofia ja parhaillaan hän tekee toista maisterin tutkintoaan valtio-opista. Kinnunen on omien sanojensa mukaan pyrkinyt ottamaan yliopistosta irti ”kaiken mitä ei ole pultattu kiinni”. Hän on opiskellut kahden pääaineensa lisäksi psykologiaa, elämänkatsomustietoa, englantia, kasvatustieteitä, journalistiikkaa ja antiikin kulttuuria. ”Sivuaineiden kanssa homma lähti käsistä silloin, kun astuin ensimmäistä kertaa valtio-opin luennolle. Kannustan kyllä kaikkia ottamaan sivuaineita myös oman tiedekunnan ulkopuolelta. Esimerkiksi englannin opiskelu oli mulle herätys. Arvostukseni kieltenopiskelijoita kohtaan kasvoi suunnattomasti. Miten teillä voi olla minkäänlaista elämää niiden opintojen lisäksi?” Kinnunen päätyiKin toimittajaksi kiinnostuksenkohteidensa laaja-alaisuuden vuoksi. ”Joku sanoi joskus, että kun seuraat kaikkea, niin mikset rupea toimittajaksi”, Kinnunen naurahtaa. Parasta toimittajan työssä Kinnusen mukaan on oppia uutta asioista, joita ei ole aiemmin ajatellutkaan, tavata erilaisia ihmisiä ja päästä paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. Kinnunen on työskennellyt toimittajana Keskisuomalaisessa ja Warkauden lehdessä sekä myös freelancerina. ”Olen kirjoittanut laidasta laitaan, melkein kaikkea mitä sanomalehdestä voi lukea. Kaikkein eniten kuitenkin kiinnostavat yhteiskunnalliset, ihmisiin liittyvät aiheet.” JylKKäriin Kinnunen ei kuitenkaan ole aiemmin kirjoittanut. ”Olin joskus vuosia sitten tulossa avustajapalaveriin, mutta mulla olikin joku meno, ja se jotenkin jäi. Toivottavasti Jylkkäristä kiinnostuneet opiskelijat eivät tee samaa virhettä kuin minä. Melkein jokaisen Jylkkärin ole kyllä opiskeluaikanani lukenut.” Miten Jylkkäri sitten tulee muuttumaan uuden päätoimittajan myötä? ”On luontaista, että lehden linja välillä vaihtuu ja uudistuksia tehdään. Haluan tehdä siitä omannäköiseni. Ensimmäinen tavoite on, että saadaan lehti ajoissa painoon eikä siinä ole yhtään tyhjää sivua.” OpisKelun Ja töiden lisäksi Kinnunen urheilee aktiivisesti ja viettää perhe-elämää. Niiltä liikenevällä ajalla hän lukee ”pakonomaisesti” ja ostaa kirjoja jatkuvasti kasvavaan lukulistalla olevien kirjojen pinoon. Savosta lähtöisin oleva Kinnunen on kotiutunut hyvin Jyväskylään ja yliopiston kampukselle. Teemme haastattelua Norssin urheilukentän katsomossa elokuisen iltapäivän auringossa. ”Olen tosi innoissani, että saan olla täällä. Tuossa olen käynyt juoksemassa, tuolla käyn syömässä ja tuolla kuntosalilla. Kirjasto ja Sohwi ovat tuossa ihan mäen takana. Tämä tuntuu niin kodilta, etten osaa kuvitella, että olisin missään muualla.” uusi päätoimittaja tähtää tuplamaisteriksi teksti Anniina Nirhamo kuva Unto Luoto lehti. Jylkkärin tuore päätoimittaja on kampuksella kuin kotonaan. Keskustoimisto muutti keskustaan JyväsKylän yliopiston ylioppilaskunnan keskustoimisto on muuttanut kesän aikana Ilokiveltä Gummeruksenkadulle. Keskustoimiston uusi paikka löytyy osoitteesta Gummeruksenkatu 6, Multitronicin myymälän (entinen Kampus Data) yläkerrasta. JYYn jäsenpalveluja järjestösihteerin Anna Ojamiehen mukaan opiskelijat ovat ainakin elokuussa löytäneet hyvin uusiin tiloihin. ”Postiivisesti on herättänyt luottamusta, että Opinkiven saunan varaajat ovat tulleet tänne ensimmäisestä päivästä lähtien”, Ojamies sanoo. JYYn keskustoimisto siirrettiin ylioppilastalo Ilokiveltä rakennuksen peruskorjauksen vuoksi. Arimo Kerkelä Heikko arvolause ei enää jarruta opintoja OpintOKOKOnaisuudesta seuraavaan siirtyminen helpottuu. Enää aiemmasta opintokokonaisuudesta ei edellytetä hyvää (3) arvolausetta. Aiemmalla arvosanavaatimuksella on voitu rajoittaa siirtymistä perusopinnoista aineopintoihin tai aineopinnoista syventäviin opintoihin. Yliopiston tiedekuntaneuvosto kuitenkin kumosi vanhan säännön toukokuun lopussa. Arimo Kerkelä Sihteereiden titteleitä uusittiin JyväsKylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYn sihteeristön nimikkeitä uusittiin. Esimerkiksi kulttuurisihteeri on jatkossa kulttuurituottaja. ”Olen oikein tyytyväinen titteliini. Se kuvastaa paremmin sitä, mitä teen työkseni”, kulttuurituottajaksi muuttunut Anniina Hartikainen kommentoi. Ensimmäisenä ylioppilaskuntana JYY luopuu myös pääsihteeri-nimikkeen käytöstä. Jatkossa pääsihteeri tunnetaan nimellä toiminnanjohtaja. Arimo Kerkelä JYYn keskustoimiston uusi sijainti Gummeruksenkadulla. UntO LUOtO Olen kirJOittanut melkein kaikkea mitä sanOmalehdestä vOi lukea. Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 Jaakko kinnunen jatkaa Jylkkärissä työskentelevien ikiopiskelijoiden sarjaa. GRADUAPURAHAT HAETTAVISSA PIAN!
In English 9 teksti Eva Kottonen & Unto Luoto What to do in Jyväskylä activities. It’s your job to study, but the Student Union of the University of Jyväskylä (JYY) will see to it that there is more to your days than just cramming. J yväskylä is a city full with options for a student who wishes to do more than just sit in the library. When looking for opportunities to make new friends and do something worthwhile, student union activities are a good place to start. To begin with, the sparkling JYY Opening party takes place on 10th September and it is held at two different bars, at Sebastian and at Rentukka, near the student village Kortepohja. Music will be ranging from Color Dolor to MSRBL and Ukkosmaine. The movie season in Kampus Kino, the university’s own movie theatre, starts on September 15th. In Kino you can see timely films at a reasonable price and in excellent company. JYY’s autumn is full of different theme weeks, and especially October is the month of enlightenment. The 5th of October begins the environment week by JYY. Then a week’s break, and in the 19th of October we move on to the fair trade theme week. Directly after, it’s time for the theme week of development co-operation. The events can be recommended to everyone socially conscious and especially to those who could not care less, yet. The gloomy month of October aptly also holds JYY’s wellness week. Among others, the events include the exercise event Liikunta-appro on the 8th of October, and everyone is welcome. An easy way to test how fit you are is to take part in the JYY Cooper’s test on the previous day, October 7th. Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 SECOND HAND – TAVAROITA, JOTKA TEKEVÄT HYVÄÄ TAPIONKATU 12, ARK 9–17, LA 10–15 OPISKELIJAKORTILLA SYYSKUUN AJAN -30 % www.sonaatti.fi kahvikuppia vuodessa Tervetuloa! Anne, puh. 045 7731 3752 • Vapaudenkatu 38 C, 2. kerros, Jyväskylä Miksi valita juuri Mega kaikista vaihtoehdoista? • Olemme luotettava ja vakavarainen organisaatio • Jatkuva takuupalkka (palkka joka tunnilta, myös koulutusajalta) • Palkka kaksi kertaa kuussa (7. ja 22. päivä) • Maksamme selkeän provision • Ei peruutusvaraa (tiedät päivittäin paljon olet tienannut) • Myyntiprojektit ovat monipuolisia ja vaihtelevia – yhteistä niille ovat tunnetut, luotettavat toimeksiantajat ja laadukkaat tuotteet • Hyvä, nuorekas ja kannustava työilmapiiri Megassa osataan, voidaan ja halutaan tehdä hyvää tulosta – meillä hyvän tyypin täytyy tienata hyvin! Kysy myös kokotai osa-aikaista päivätyötä! Suoramarkkinointi Mega Oy on v.1986 perustettu, Suomen johtava puhelimitse tehtävään markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 16 paikkakunnalla ja kuulumme Talentum-konserniin. OPISKELIJALLE ILTATYÖTÄ! Haemme nyt uusiin kampanjoihin myyjiä. Tarjoamme opiskelijoille iltatyötä sekä mahdollisuuden mm. palkalliseen työharjoitteluun. Hanki itsellesi työkokemusta, jota tulevaisuuden työnantajat arvostavat. www.sm-mega.fi
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 A lussa kaikki oli hyvin. Kauppakorkeakoulussa opiskelevalla Villellä oli pitkään jatkunut parisuhde, kaksi mielekästä työpaikkaa ja laajat sosiaaliset piirit. Tulevaisuuskin vaikutti lupaavalta – omien sanojensa mukaan Villellä oli jo lähes koko loppuelämä suunniteltuna. Ensin oli vain valmistuttava. Opinnot eivät kuitenkaan edenneet. ”Ei ole mitään tiettyä pistettä, jolloin tilanne alkoi pahentua. Jotenkin vähitellen alkoi lipsumaan. Että ’en mä jaksa lukea tähän tenttiin, tuleehan se uusintatentti parin viikon päästä’”, Ville kertoo. Kun opinnot takkusivat, kasvoi myös viha itseä kohtaan. ”Inho alkoi vähitellen kasvamaan kun tajusi sen, että ainut syypää siihen miksi en voi saavuttaa noita asioita katsoo peilistä. Olisi paljon helpompaa, jos vaikka lama olisi vienyt mun perheen konkurssiin tai rattijuoppo ajanut perheen päälle, niin olisi joku muu ketä syyttää”, Ville vertaa. ”Mutta kun on vain ’minä’ ketä syyllistää, niin se on aivan järkyttävä paine, joka alkaa vähitellen pään sisällä pyörimään.” Tyttöystävä yritti auttaa, mutta Villen tilanne jatkoi pahentumistaan. Hän alkoi käyttää alkoholia entistä enemmän ja täyttää kalenteriaan erilaisilla menoilla. Keväällä 2013 suhde päättyi eroon tyttöystävän aloitteesta. ”Muutama viikko meni sellaisessa totaalisessa usvassa. Ei mitekään pystynyt käsittämään rationaalisesti että helvetti, nyt me ollaan oikeasti erottu. Ajatteli vain että tämä on jotain painajaista vaan, joku tulee ja nipistää mut hereille”, Ville sanoo. opisKelijoiden henKistä hyvinvointia ja elämänhallintaa tukevan Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen kertoo, että opintojen etenemiseen liittyvä stressi on opiskelijoiden tavallisin psyykkinen terveyshaitta. ”Muutenkin opintojen ja vapaa-ajan sekä monilla myös töiden yhteensovittaminen aiheuttaa ilman muuta stressiä. Pitkäkestoinen stressi on todella suuri riskitekijä muulle psyykkiselle oireilulle.” Yleistä myös on, että ongelmat lisääntyvät ajan myötä. ”Ongelmat kasautuvat ja kietoutuvat toisiinsa jättäen lopulta ongelmavyyhdin, jonka purkaminen aiheuttaa aikamoisia haasteita.” Vielä eron jälkeen Ville ei hakenut apua, vaan pyrki jatkamaan elämäänsä. ”Muistan, kuinka alkukesästä yksi ihminen jota en ollut nähnyt pitkään aikaan sanoi, että ’sulla on iha kuolleen miehen katse silmissä’. Se oli aika jännä, kun aina on ollut pilkettä silmäkulmassa ja kauhean iloinen ja positiivinen”, Ville muistelee. Kun opinnot jatkuivat syksyllä, ilmoittautui Ville ”klassisesti kandia kirjoittelemaan” ja muutamalle muulle kurssille. ”Yhtä klassisesti ne sitten jäivätkin.” Syksyn ajan hän jaksoi esittää vanhaa ja iloista itseään. Monet kaverit luulivat Villen voivan jo paremmin, vaikka todellisuudessa tilanne oli päinvastoin. ”Jaksoin vielä olla iloinen kaveri muitten seurassa, mutta hetket yksin pienessä yksiössä olivat todella helvetillisiä.” Opiskelusta ei tullut mitään, kun tavallisesta arjestakin selviytyminen tuntui raskaalta. ”Vapaapäivänä mun oli otettava itseäni niskasta kiinni, että sain itseni sängystä ylös. Kyse ei ollut siitä, että olisin ollut kipeä tai mulla olisi ollut krapula. Olin niin väsynyt, että teki mieli vaan olla koko päivä ja tuijottaa jotain tv:tä. Ei siinä vaiheessa tullut mieleenkään lähteä millekään luennolle.” Minna saVolaisen mukaan kynnys hakea apua riippuu henkilöstä. ”Yleisesti ottaen naiset lähtevät hakemaan pahaan oloon herkemmin apua kuin miehet.” Savolainen kuitenkin painottaa, ettei vanha stereotypia vasta pakon edessä lääkäriin tai mielenterveyspalveluun hakeutuvista miehistä pidä enää paikkaansa. Silti sukupuolten välillä on edelleen eroa, mikä näkyy Savolaisen mukaan esimerkiksi siinä, että naiset ovat yliedustettuna masennustilastoissa. Avun tarvitsijoita on joka tapauksessa paljon molemmissa sukupuolissa. Arvioiden mukaan joka kymmenes opiskelija kärsii niin voimakkaasta psyykkisestä oireilusta, että ongelmat haittaavat merkittävästi opiskelijan toimintakykyä. Ville päätti hakea apua tammikuussa 2014, vajaa vuosi eron jälkeen. ”Olin loppiaisena pikkuveljen luona käymässä, vietettiin kostea ilta ja juteltiin syvällisiä. Silloin tajusin että nyt oikeasti Ville, kädet pystyyn. Nyt on oikeasti tehtävä jotain, ettei käy todella huonosti.” Loppiaisen jälkeen hän ottikin yhteyttä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ään. ”Sain tosi nopeasti ajan sairaanhoitajalle, olisikohan se ollut ihan seuraavana päivänä. Juttelin sairaanhoitajan kanssa vähän aikaa, ja hän hommasi mulle ajan yleislääkärille. Sekin taisi olla ihan seuraavana päivänä.” Lääkärin luona Ville sai vihdoin diagnoosin. Testien ja Villen kertoman perusteella yleislääkäri diagnosoi Villellä keskivaikean masennuksen. Sen jälkeen avun saaminen vaikeutui. Ville kertoo lääkärin todenneen, että YTHS:n mielenterveyspalveluihin ovat etusijalla ensimmäisten vuosien opiskelijat ja alle 25-vuotiaat. Ville ei kuulunut kumpaankaan ryhmään. Villen mukaan lääkäri silti lupasi, että saisi Villen läpi seuraavassa hoitokokouksessa kuukautta myöhemmin. ”Hän kuitenkin aloitti mulle lääkityksen ja varasi ihan perussairaanhoitajalle aikaa, että pystyin menemään sinne juttelemaan. Kävinkin kerran sairaanhoitajalla juttelemassa tunnin verran, mutta se oli ihan samanarvoinen keskustelu kuin mitä ystävieni tai vanhempieni kanssa olen keskustellut. Ei se missään tapauksessa mitään lisäarvoa tuonut.” Yths:n jYVäsKYlän toimipisteen vastaava psykiatri Kaarina Pöllänen kertoo, että Jyväskylässä YTHS:n mielenterveyspalveluihin tulee joka vuosi noin 250 ensikävijää. Lisäksi on useita asiakkaita, jotka käyvät mielenterveysongelmien vuoksi vain yleisterveydenhuollon puolella. Pöllänen kiistää, että uudet opiskelijat olisivat YTHS:n mielenterveyspalveluissa etusijalla. ”Ei, kyllä se on enemmänkin se tilanne mikä ratkaisee. Yksi aika olennainen asia on, että jos opiskelukyvyssä rupeaa olemaan ongelmaa, niin silloin siihen tilanteeseen täytyy puuttua.” Kiireellisyyden määrää hoidontarpeen arviointi, jossa kysytään myös opintojen etenemisestä. YTHS:ää velvoittaa hoitotakuu, jonka mukaan hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluessa. ”Sitä seurataan ja siitä ei saa mennä yli. Kyllä siinä on pystytty pysymään,” Pöllänen kertoo. Ville ei halunnut toimettomana odottaa, että pääsisi mahdollisesti YTHS:n mielenterveyspalveluiden jonoon. Hän kertoi tilanteestaan vanhemmilleen, jotka kehottivat häntä ottamaan yhteyttä myös julkiseen terveydenhuoltoon. Kun Ville soitti päivystävälle psykiatrille, iski uusi pettymys. ”Pääsin läpi ja psykiatri oli valmis tapaamaan seuraavana päivänä kunnes kuuli, että opiskelen yliopistolla. Hän voivotteli kauheasti että kaupunki maksaa joka vuosi jonkin verran rahaa YTHS:lle, jotta YTHS hoitaisi yliopiston potilaat tällaisissa tapauksissa.” Ville kuvaa ilmoitusta käsittämättömäksi iskuksi. ”Kun vihdoin ihminen myöntää itselleen ettei pärjää, niin kyllä sitä totta kai olettaa saavansa apua. Sitä haluaisi apua mahdollisimman nopeasti, eikä että laitetaan johonkin mahdolliseen jonoon.” Villen isä neuvoi, ettei Villen kannattaisi vain odottaa YTHS:n psykologille pääsyä. Isä varasi Villelle ajan yksityiselle psykologille ja maksoi säännölliset psykologikäynnit. Yksityisen psykologin luona Ville alkoi työstää ongelmiaan. ”Tultiin heti hyvin pataan. Silloin elämäni ekaa kertaa aloin vihdoinkin käsittelemään sitä mun pahaa oloani ja itseinhoa. En juossut enää pakoon, niin kuin olin vuosia tehnyt. Sen takia olin täyttänyt kalenteria, että juoksin omaa pahaa oloani pois.” Yths:n Kaarina Pöllänen sanoo, että myös julkinen terveydenhuolto ottaa vastaan opiskelijoita. Hänen mukaansa ei ole olemassa mitään ehdotonta sääntöä, jonka mukaan kaikki opiskelijat ohjattaisiin YTHS:lle. Pöllänen kertoo, että kaupungin ja YTHS:n mielenterveyspalveluiden tarjonta eroavat hieman toisistaan. Kaupungilla on esimerkiksi laaja valikoima erilaista ryhmätoimintaa, mitä ei YTHS:llä ole tällä hetkellä lainkaan. YTHS:ltä voidaan myös ohjata opiskelijoita psykiatrian avohoidon ryhmiin. YTHS:n kesäsulun aikana opiskelijat ovat voineet saada tukea vaikeisiin tilanteisiin kaupungin akuuttityöryhmästä, mutta tällaisia tilanteita on Pölläsen mukaan todella harvoin. ”Yritämme pitää kerta vuoteen yhteistä neuvottelua, jossa mietimme näitä linjauksia ja työnjakokysymyksiä”, Pöllänen sanoo. Ville sai kevään aikana YTHS:ltä masennuslääkiEi olE mitään tiEttyä pistEttä, jolloin tilannE alkoi pahEntua. jotEnkin vähitEllEn alkoi lipsumaan. kun vihdoin ihminEn myöntää itsEllEEn EttEi pärjää, niin kyllä sitä totta kai olEttaa saavansa apua. silloin tajusin Että nyt oikEasti villE, kädEt pystyyn. nyt on oikEasti tEhtävä jotain, EttEi käy todElla huonosti. Romahdus MielenterVeYs. Kun opiskelija putoaa, ei turvaverkkoa tahdo riittää kaikille. Keskivaikeaan masennukseen sairastunut Ville kertoo tarinansa. teksti ja kuvitus Arimo Kerkelä
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 tyksen sekä aikoja lääkärille ja sairaanhoitajalle, mutta vasta seuraavana syksynä hän pääsi vaihtamaan yksityiset psykologikäynnit YTHS:n psykologitapaamisiin. Villen yhteydenotosta oli tuossa vaiheessa kulunut jo kahdeksan kuukautta. ”Eihän nyt kukaan jaksa kahdeksaa kuukautta tuossa jamassa. Tuntuu ihan käsittämättömältä. Mähän olin todella onnekkaassa tilanteessa, kun isä maksoi. Ei mulla olisi ollut varaa käydä yksityisellä, ja varmaan harvalla opiskelijalla on”, Ville kauhistelee. Hän kuitenkin korostaa, ettei moiti YTHS:n toimintaa. ”YTHS:ltä olen saanut todella ystävällistä ja ammattitaitoista palvelua. Ei se ole heidän vikansa, että resurssit on mitä on. Mulle on sanottu jatkuvasti, että et Ville ole ainut. Vastaavia tapauksia on muitakin.” Vaikka sekä kaupungilla että YTHS:llä on rajallisesti resursseja mielenterveystyöhön, kuvailee Pöllänen YTHS:n Jyväskylän yksikön tilannetta verrattain hyväksi. Pölläsen mukaan joissakin kaupungeissa voi esimerkiksi YTHS:n psykiatrin pakeille joutua jonottamaan paljon pidempään. ”Mielestäni meidän tilanteemme on kohtuullisen hyvä. Tänne ei varmaan ole helpointa tai sujuvinta päästä, mutta ei missään nimessä olla siitä huonoimmasta päästä.” Pöllänen kehottaakin ottamaan yhteyttä YTHS:ään, jos oma tilanne tuntuu sitä vaativan. Yhteydenottoa ei kannata jättää väliin vain sen takia, että jonoon joutuminen pelottaisi. ”Jos ei saa aikaan tänään, niin sitten yritetään neuvoa ja miettiä, että mihin muualle voisi ottaa yhteyttä. Mielenterveyteen pääsee kolmen kuukauden kuluessa ja voi päästä paljonkin nopeampaankin, jos tilanne on kiireellinen.” Vastaava psykiatri kuitenkin myöntää, että YTHS:n mielenterveyspalveluilla on rajansa. Jyväskylän toimipisteellä työskentelee kolme psykiatria ja viisi psykokun mielenterVeys on vaakalaudalla, on opiskelijalla useita paikkoja, joista hakea apua. Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen suosittelee yliopisto-opiskelijoita kääntymään YTHS:n tai julkisen terveydenhuollon puoleen. ”Opiskelijaterveydenhuollon palvelut ovat niin matalakynnyksisiä, ettei kannata kauhean kauaa miettiä ja arkailla niihin hakeutumista”, Savolainen sanoo. Muitakin vaihtoehtoja on. Monet järjestöt tarjoavat esimerkiksi vertaistukeen pohjautuvia palveluja. Muun muassa Suomen Mielenterveysseura alueyhdistyksineen tarjoaa vertaistukea. Myös Nyyti ry:llä on omia nettiryhmiä, ja järjestö on aloittamassa chat-toimintaa syksyn aikana. Mielenterveysseura ylläpitää myös omaa kriisipuhelinta, johon voi soittaa kaikkina viikonpäivinä (arkisin klo 0907, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–07). Neuvoa voi hakea myös sivulta Mielenterveystalo.fi. Sivusto sisältää tietopakettien ja ohjeiden lisäksi erilaisia testejä esimerkiksi oman masennuksen ja alkoholinkäytön arviointiin. Savolainen suosittelee myös omista ongelmista puhumista. ”Jollekulle kertominen, oli se sitten perheenjäsen tai kaveri tai ystävä, on ensimmäinen askel siihen että tilanne voi lähteä ratkeamaan. Mitään niin pahaa ja umpisolmussa olevaa tilannetta ei ole, ettei se voisi jonkin ajan kuluttua näyttäytyä parempana, kunhan sitä vain lähtee selvittämään.” Mielenterveyttä voi ylläpitää silloinkin, kun asiat ovat hyvin. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston opiskelijoille suunnattua Opiskelijan Kompassi -hyvinvointiohjelmaa (opiskelijankompassi.jyu.fi) voi käydä itsenäisesti läpi verkossa. ”Huolehtii itsestään niinäkin aikoina, kun kaikki menee hyvin. Siinä saa eväät senkin tilanteen varalle, että joskus kohtaa jälleen jotain ongelmia”, Nyyti ry:n Minna Savolainen muistuttaa. Arimo Kerkelä mistä apua mielenterveysongelmiin? Minna Savolainen MiNNa SavOlaiNEN logia, joista vain yksi psykiatri ja yksi psykologi ovat kokopäiväisiä. ”Jos joku toivoo tiivistä terapiaa ja tulee sillä mielellä tänne että täältä sen saa, niin silloin todennäköisesti joutuu pettymään. Siihen meidän resurssit eivät anna myöten.” PsykologitaPaamisten myötä Ville on alkanut jälleen saada otetta elämäänsä. Testien masennusarvot ovat laskeneet, ja vähitellen Ville aikoo palata opintojen pariin. ”Parempaan suuntaan, parempaan suuntaan... En todellakaan ole takaisin nollaviivalla, mutta huomattavasti ylempänä kuin siinä kuopassa, missä silloin olin”, Ville huokaa. Omassa tilanteessa on silti sulattelemista. ”Vieläkin on vaikea hyväksyä ja ymmärtää, että miten minä juuri sairastuin tähän. Kun itse on ollut aina se kaveriporukan sosiaalisin ja iloisin. Aina tykännyt herätä aamulla ja tykännyt touhuta kaikenlaista. Miten minä voin olla siinä pisteessä, ettei peiton alta jaksa nousta ja haluaisi vaan vaipua ikuiseen uneen.” Muita mielialaongelmien kanssa kamppailevia Ville kehottaakin toimimaan ajoissa. ”Ei pidä pohtia pään sisällä itsekseen näitä asioita, vaan puhua ja hakea apua ajoissa. Siinä vaiheessa on kuitenkin niin paljon enemmän tehtävissä kuin silloin, kun ihminen on täysin loppuunpalanut ja rikki elämänsä kanssa.” villEN NiMi MuuTETTu. IIME IPPA
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 Fuksi! Et ole muuttanut tuppukylään! Vaikka kaupunki on pieni, syksyinen Jyväskylä on tapahtumia pullollaan. Menot Jyväskylän yliopistossa toimii aktiivinen ylioppilaskunta (JYY). JYY kantaa suurta huolta sekä opiskelijoidemme fyysisestä että henkisestä hyvinvoinnista tarjoamalla lukuisia aktiviteettejä, jottei opiskelijoiden elämä aivan kokonaan vaipuisi kirjakasojen alle. Yliopiston oma elokuvateatteri eli Kampus Kino aloittaa 15.9. Kinossa voi käydä huokeaan hintaan katsomassa ajankohtaisia elokuvia hyvässä seurassa. Ilokiven remontin ajan Kampus Kino toimii JAMKin Valjakka-auditoriossa osoitteessa Rajakatu 35. JYYn syksy on myös täynnä teemaviikkoja. Varsinkin lokakuu on Jyväskylän yliopistossa valistuksen kuukausi. 5.10. alkaa JYYn organisoima ympäristöviikko. Viikko taukoa ja 19.10. siirrymme reilun kaupan teemaviikkoon, ja siitä suoraan 26.10. alkavaan kehitysyhteistyöviikkoon. Suosittelen kaikille yhteiskuntatietoisille ja eritoten niille, joita ei vielä voisi vähempää kiinnostaa. Ilottomasta säästään tunnetulle lokakuulle on onnistuneesti sijoitettu myös JYYn hyvinvointiviikko. Yksi avain hyvinvointiin on tietenkin liikunta. Siksipä 8.10. järjestetään Liikunta-appro, jonne kaikki ovat tervetulleita, vaikkei maraton vielä taittuisikaan. Atleettisuutensa voi testata edellisenä päivänä 7.8. JYYn cooperissa. Hyvä tapa ottaa selville oma lähtökuntonsa ennen pitkää ja pimeää talvea! aivan ensimmäisenä voi kuitenkin testata toisenlaista kuntoa, sillä 10.9. järjestetään JYYn säkenöivät avajaisbileet. Bileet ovat kahdessa baarissa, Sebastianissa ja Rentukassa ja esiintyjiä löytyy aina Color Dolorista MSRBL:ään ja Ukkosmaineesta Paavon ja Jukan indiediscoon. Rentukka ja Kortepohjan Moulin Rougenakin tunnettu Bar Sebastian ovat loistavia paikkoja aloittaa menestyvä yliopistoura. Väsyn yllättäessä uuteen kotiin Kortepohjassa on vain kivenheiton matka. pitkin syksyä tekstit Unto Luoto HAnnA-KAISA HäMäLäInen 5.9. Jyväskylän teatteritalo Ihmisen aivot ne vasta kiinnostavat ovatkin! Lukemattomat hermoimpulssit antavat käskyjä raajoillemme ja vaikkapa ruoansulatuksellemme, mutta samoissa poimuissa asustelee myös ihmismieli ja sen syvät kiemurat. Kiemuroista perustavanlaatuisimpiin kuuluu käsityksemme hyvästä ja pahasta. Mitä tekojemme taustalla onkaan? Näitä asioita pohditaan klassikkotarinassa Jekyll & Hyde. Tarinan kautta pureudutaan ihmismielen syövereihin vahvan musiikin ja kiehtovan visuaalisuuden avulla. Päärooleissa Dr. Jekyllinä ja Mr. Hydenä nähdään loistavat Henri Halkola ja Joni Leponiemi. Ensi-ilta on 5.9., mutta esitykset jatkuvat vielä joulukuussakin. 11.9. lutakko tuttu Jyväskylän kävijä Joose Keskitalo saapuu tällä kertaa Lutakkoon. Mukana myös nimeään kantavan debyyttilevyn kesällä julkaissut vaihtoehtoyhtye Lasten Hautausmaa sekä jyväskyläläinen Tulilintu. Taattua tunnelmointia melankolian ystäville. poppari 3.-4.9. torstaina 3.9 Ravintola Popparissa syvennytään urkumusiikin maailmaan, kun Scandinavian Action Jazz -duo Nieminen & Litmanen saapuu kaupunkiin. Lavalle roudattavilla Gretsch-rummuilla sekä parisataa kiloa painavalla Hammonduruilla luodaan helposti ison bändi soundi. Yhtyeen genrestä toiseen poukkoileva biisimateriaali nojaa jatsahtaviin melodioihin, grooveen ja vahvoihin rytmeihin. Perjantain fiilistelijöille voi suositella heti seuraavana iltana lavan valtaavaa Milla Rumia, joka yhdessä Mantaray-yhtyeensä kanssa tarjoilee debyyttilevynsä Ilot, halut ja valheet -tuotantoa. Joka tykkää persoonallisesta otteesta ja konkreettisesta tarinankerronnasta, tykkää varmasti myös Milla Rumista. 20.9. pavilJonki Hengellistä ravintoa etsivän kannattaa suunnata Jyväskylän Paviljonkiin, missä lauluntekijä Pekka Simojoki esiintyy yhdessä Higher Ground Praise -gospelkuoron kanssa. epäilen vähemmän pönöttävää iltaa. Vaikkei hengellinen sanoma sytyttäisikään, on ammattimaisen gospel-kuoron kuuleminen itsessääkin ihokarvoja nostattava kokemus. opiskelijoiden kokoontumisajot WWW.SOHWI.FI Myös muita maistuvia opiskelijatarjouksia! Tule tsekkaamaan! ”Toi Hammondi mies näyTTää Palefacen isoveljelTä.” Nimimerkki Torspo Tuhoaja kommentoi Nieminen & Litmanen -duon Sami Niemistä YouTubessa.
MULTITRONIC JYVÄSKYLÄ: Gummeruksenkatu 6 | Puh. 010 320 9070 | Ma-Pe 10-17 15 .6” HD HP 255 G3 AMD Dual Core | 4GB muistia 500GB kovalevy | DVD-asema Windows 8.1 Supertarjous! 249€ Ilma inen Wi nd ow s 10 -p äiv ity s! Rajoitetut erät tarjoustuotteita. shop.itronic.fi/bts Nouda helposti myymälästä! Tilaa kätevästi netistä! 29€ Langaton verkko asuntoosi! TP-LINK REITITIN 165€ TEXAS INSTRUMENTS NSPIRE CX CAS Graafinen laskin lukion ja korkeakoulun matematiikkaan iTronic Jyväskylä Gummeruksenkatu 6 | 010 320 9070 Macit aina opiskelija hintaan meiltä! Appl e-tuo ttees sasi onge lmia? Tuo se meill e niin hoida mme asian ! WESTERN DIGITAL 500GB ulkoinen USB 3.0 kovalevy 64,90€ Alk. 379€ Opiskelijoille iPad Mini 3 PARHAAT BACK TO SCHOOL -TARJOUKSEMME! PARHAAT BACK TO SCHOOL -TARJOUKSEMME! PARHAAT BACK TO SCHOOL -TARJOUKSEMME! PARHAAT BACK TO SCHOOL -TARJOUKSEMME! multitronic.fi/bts Alk. 1049€ Opiskelijoille 13”
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 1. Nukkuminen Sänky on yksi eniten tilaa vievistä huonekaluista, joten oikealla makuupaikan valinnalla säästää runsaasti asuintilaa. Kookkaan sängyn voi korvata esimerkiksi pelkällä patjalla, taittuvalla vuodesohvalla tai seinälle saranoilla kääntyvällä viritelmällä. Myös parvisänky tai kattoon ripustettu riippumatto jättävät tilaa lattiatasoon. 2. Istuminen Myös istumapaikat kannattaa valita tarkkaan. Sohva ja nojatuolit vievät paljon tilaa, pinottavat jakkarat ja taittuvat retkituolit ei. Helpoimmalla pääsee, kun välttelee epäterveellistä istumista kokonaan ja työskentelee vain seisten. Tarvittaessa vieraat voi opettaa istumaan tyynyillä. 3. Säilytystila Myös kaikki säilytystila kannattaa käyttää hyväksi. Jos keittiön kaappeihin jää ilmaa, voi alusvaatteet sulloa kattiloiden ja paistinpannujen sekaan. Kortepohjan ylioppilaskylän yksiöiden ilmoitustauluseinät kannustavat myös ripustamaan kaappeja ja muuta roinaa seinille. 4. Tavarat Helpointa tietysti on, kun ei hanki liikaa tavaraa. Kun ostaa uuden vaatteen, voi vanhan heittää samalla pois. CD-levyt ja kirjat kannattaa lainata kirjastosta. Omia säilytettäviä kamppeita voi myös antaa kavereille pitkäaikaislainaan. Voit myös kokeilla, onnistuuko omien tavaroiden ”unohtaminen” ja säilöminen tuttavien nurkkiin. 5. Ruoka Myös elintarvikkeissa on helppo säästää tilaa. Pahvipakkaukset kannattaa vaihtaa pusseihin ja ilmavammat ruoat hiutaleisiin ja muihin tiiviimpiin mättöihin. Esimerkiksi kuivalihassa on paljon energiaa pienessä pötkylässä. Kaljan sijaan kannattaa juoda viinaa, niin samat promillet saa pienemmässä paketissa. 6. Asukkaat Kun olet hankkiutunut eroon kaikista muista ahtauden aiheuttajista, saatat huomata vielä yhden tilaa vievän asian. Se olet sinä itse. On siis parempi luuhata päivänsä yliopiston kirjastolla, niin omaan kotiin jää enemmän tyhjää tilaa. Kokonaan tilaongelma ratkeaa, kun päätät muuttaa taivasalle. Ulkona neliöt eivät lopu kesken. KaiKKi irti neliöistä Asuminen. Loppuvatko uudesta opiskelijayksiöstäsi neliöt? Älä hätäile, vaan poimi tästä Jylkkärin vinkit hukkatilan hyödyntämiseen. teksti Arimo Kerkelä kuva Unto Luoto Soittaminen ja muut harrastukset vievät usein liikaa tilaa. Jos et osaa luopua musisoinnista kokonaan, kannattaa kitara vaihtaa pienempään instrumenttiin, kuten mandoliiniin tai huuliharppuun. Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. pAskA kotiseutu Emmietiiä mitä tästä ees sanois sAvonlinnAn keskustAssA on vain yksi katu. jos määt ehtimään paikkoo olavinkadulla, kannattaa varautuu kävelemmää kilometritolokulla vielä siitä mistä se olavinkatu alakaa. onneks sen nykyjää pystyy kiertämmää ohituskaistalla eli ”rinnakkaisväylällä”. mutta älä huoli, kyllä tiällä jonottammaan vieläki piäsöö aina ku silta on auki. kävelijää ilahuttaa odottelu liikennevaloloissa silloin kun mistään suunnasta kukkaa ei oo menossa mihinkään. savonlinnan ”punaiset valot kaikille” onkin suurin turistinähtävyys olavinlinnan jälkeen. toriltA suAp savonlinnan paikallisherkkuva, lörtsyvä. se on rasvainen taikinatyyny, jonka sisällä on jauhelihhoo ja riisiä. ja myö ollaan lörtsylöistä niin ylypeitä! perinneherkku ossoo myös uuvvistua, kasvissyöjien tarpeet otetaan huomioon kasvislörtsyllä, jonka täyte koostuu riisin ohella porkkananpaloloista. omenalörtsylöissä sen sijjoon ei oo sitä riisii ollenkaan, se onki lähinnä vuan ettäisesti lörtsyn muotone täytemunkki. lörtsyjen syömistä torilla en voi kuitenkaan suositella, jos henkikultas on siulle rakas, suatat joutuu Hitchcockin Linnut-henkisen lokkihyökkäyksen kohteeks. keskustAn puistossA on Joel Lehtosen patsas, mutta edes paikalliset ei tiijä kuka se on. kuuluisat savonlinnalaiset on piäasjassa poliitikkoja, tai joku mainihtoo jonkun Tuukka Raskin ja Jarmo Myllyksen, mut miule ne on nevö höört. vaikka meilä on taijelukijo, nii ei tiältä mittään kuuluisia bändejä ole tullut. ooppera tai muutkaan taiteenmuovvot ei paljon savonlinnalaisen työmiehen arjessa näy. Jos sAvonlinnA onkin paska kotiseutu kesällä, niin mietippä vuan millasta tiälä on talavela. kaikki palvelut ja tapahtumat on vuan ja ainoastaan turistijen iloks. kumpa sen hiljaisuuvven rikkois ies naurulokin huuto. vaan kyl mie nii mieleni pahoitin, kun viljasiilo oli purettu keskeltä keskustaa, se oli muamerkki. tulevat sukupolvet ei varmaan edes tiijä mitä meinaa ”Elvis oli kala”. Saara Huttunen
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 J yväskylän yliopisto on täynnä taidetta, vaikkei sitä itse aina huomaakaan. Tämä käy nopeasti selväksi, kun aloitamme kampuskierrostamme yliopiston kirjastolta. Pysähdymme aulassa Minä olen väri, sinä olet sana -seinämaalauksen kohdalle. Olen ravannut yliopistolla jo neljä vuotta, mutta vasta tänään kunnolla huomaan teoksen. Keski-Suomen visuaalisten taiteiden läänintaiteilijan Kirsi Pitkäsen mukaan julkinen taide voi kiinnittää huomiota tai sulautua ympäristöönsä. ”Mielestäni molemmille on paikkansa. Varsinkin paikkakunnalla asuva ihminen helposti sokeutuu. Kun on tietyt tutut reitit, niin ympäristöä ei välttämättä tule havainnoineeksi.” Jatkamme kirjaston toiseen kerrokseen. Kolme vuotta Jyväskylässä asuneelle Pitkäselle yliopistoalue on enimmäkseen tuntematonta seutua. Taideasiantuntijana hän kiinnittää huomiota ympäristön yleisilmeeseen. Pitkäsen ensivaikutelma yliopiston kirjastosta on myönteinen. ”Täällä on tällainen raikas keltainen väri, jota on käytetty tiloissa ja rakentamisessa. Tämä on hyvin avara ja valoisa”, Pitkänen arvioi. Lisäkehuja Pitkänen antaa kirjaston tekstiilivalinnoille, jotka vaikuttavat hieman rohkeammilta ratkaisuilta julkisessa tilassa. Kehitettävää kuitenkin löytyy. ”Toivoisin, että jossain vaiheessa uskallettaisiin käyttää jotain muutakin kuin tuota lastulevyhyllyä”, Pitkänen kommentoi kirjahyllyjä. LäänintaiteiLija Pitkänen korostaa, ettei julkista taidetta tarvitse aina nostaa omalle jalustalleen. Taide voi olla myös osa muuta tilaa. ”Parhaimmillaan taide toimii niin, että taiteilija on yksi suunnittelutiimin jäsen. Silloin kokonaisuudesta ei välttämättä osaa sanoa, että mistä taideteos alkaa ja mihin se loppuu, kun se on osana rakenteita.” Pitkänen on itse mukana Jyväskylän Kankaan alueen suunnittelussa, jossa hän vastaa tällä hetkellä alueen taidehankintojen koordinoinnista sekä taiteen yleissuunnitelman tekemisestä. ”Tulevaisuuden älykkääksi kaupunginosaksi” kaavailtu Kangas on myös taiteen näkökulmasta ainutlaatuinen hanke. Kankaan kehityksessä noudatetaan viime vuosina yleistynyttä prosenttiperiaatetta, eli prosentti rakentamisen kustannuksista käytetään taidehankintoihin. Kankaalla puhutaan prosenttikulttuurista, joka pitää sisällään myös tapahtumatoiminnan. Väliaikaiset teokset sekä yhteisötaide ovat myös merkittävässä roolissa. ”Täällä Jyväskylässä tämä on ensimmäinen kerta, kun prosenttiperiaate on käytössä. Sitä on yritetty ajaa tosi pitkään, joten siinä mielessä olen hirveän iloinen siitä, että se on toteutunut.” Suomessa tehtiin jo vuonna 1939 lakialoite prosenttiperiaatteesta, mutta sitä on käytetty melko vaihdellen ympäri Suomea. Vasta viime vuosina siitä on alettu puhua enemmänkin. Periaate ei ole ollut käytössä Jyväskylän yliopistossakaan. Varsin suuri osa yliopiston taidekokoelmasta on saatu lahjoituksina esimerkiksi valtiolta, yrityksiltä tai taiteilijoilta itseltään. Yliopistolla on kuitenkin hallussaan merkittävän suuri taidekokoelma. TaiTeiden kampus YmPäristö. Miltä Jyväskylän yliopisto näyttää taiteilijan silmin? Kiersimme kampuksia läänintaiteilija Kirsi Pitkäsen matkassa. teksti Arimo Kerkelä kuvat Unto Luoto Läänintaiteilija Kirsi Pitkänen Riitta Uusitalon maalaus näkyy ikkunoista ohikulkijoille. Viisiosainen veistos Weimar-Chicago on saatu kuvanveistäjä Jaakko Valon ja HBBetoniteollisuus Oy:n lahjoituksena. Pero Luostarisen veistos Yliopistonportit toimii myös maamerkkinä.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 Toiminnallinen salamurhaaja Hitman: agent 47 Suosittuun pelisarjaan perustuva Hitman: Agent 47 eroaa muista pelifilmatisoinneista siten, ettei kyseessä ole tällä erää aivan susihuono tekele. Fanien ei kannata silti herätellä toiveitaan, sillä tapaus ei ole myöskään mitenkään erikoinen. Geneettisesti muokatun salamurhaajan seurassa etenevä toimintaraina edustaa genrensä perustyypillistä tuotantoa tarjoten hyvin rytmitettyä toimintaa, viittauksia alkuperäisteoksiin ja heppoista tarinankerrontaa hyvässä tasapainossa. Pääpaino pysyy enimmäkseen lukuisissa tulija lähitaisteluissa. Harmillisesti nopeat leikkaukset ja omaperäisyyden puute tekevät näistä hivenen innottomia. Kokonaisuus on silti ihan viihdyttävä. Joonas Pikkarainen Ei enää vain nörttien valtakunta elina lappalainen: pelien valtakunta (atena kustannus) Lappalainen tarjoaa kiinnostavan ja syvällisen katsauksen suomalaisen pelialan syntyyn ja kehitykseen sekä käy niitä tarkemmin läpi kuuden yrityksen tarinan kautta. Lukiessa avautuvat myös laajemmin peliteollisuuden lainalaisuudet, haasteet ja mahdollisuudet. Pelien valtakunta ei ole pelkkää Rovion ja Supercellin menestyksen taivastelua. Se pyrkii selvittämään niitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet nykyiseen pelien valtakuntaan, sekä pohtii kriittisesti alan mahdollista tulevaa kehitystä. Kirjaa voi suositella niin koodareille, businessihmisille, Suomi Oy:n brändivastaaville kuin trendienhaistelijoillekin. Todella paljon siitä saa irti myös kaltaiseni ummikkohumanisti. Eva Kottonen Koukeroista metelöintiä Rats Will Feast: sinking up (omakustanne) Sinking Up on jyväskyläläisen Rats Will Feastin ensimmäinen kokopitkä julkaisu, jota yhtye juhlisti vastikään Katseessa soittamalla sen alusta loppuun. Bändin tyylinä on kimurantti post-hardcore, jossa riittää aggressiivisuutta, kontrasteja ja nopeita käänteitä. Kaahauksen vastapainona tarjotaan huomattavasti hitaampaa post-rock-maalailua Mogwain tyyliin. Karjuntalaulu yhdistää levyn polveilevat osiot toisiinsa. Sinking Up lupaa paljon, vaikka soundit ovatkin melko tunkkaiset ja demomaiset. Toivoa sopii, että bändi pääsee vielä äänittämään hieman isommalla budjetilla. Yhtyeen luulisi myös toimivan keikalla. Joni Nikkola Kotimaista hömppää elämältä kaiken sain Mika Kaurismäen tuorein ohjaustyö Elämältä kaiken sain on elämänmakuinen, joskin hivenen päämäärättömäksi jäävä komediadraama. Usean henkilön kautta auki purkautuva elokuva viihdyttää kyllä kestonsa ajan, mutta se ei jää hyvien tarinoiden lailla elämään katsomisen jälkeen. Ongelmana ovat lähinnä saman perheen eri jäsenten toisistaan irralliset ongelmat, jotka eivät liity toisiinsa temaattisesti, eikä niistä saada oikein mitään irti. Elo rakoilee ja muutos pelottaa, kunnes kaikki onkin taas hyvin. Ainoa henkilöitä yhdistävä tekijä on ränsistynyt kotitalo, jonka remonttiaikeet tuovat kerrontaan sen huumorija jännityselementit. Varsinkin Peter Franzén loistaa roolissaan tunaroivana pehmona. Joonas Pikkarainen Ajatonta kieltä gunnaR BjöRling: auRingonviHReä (poesia) suom. pauliina Haasjoki & peteR mickWitz Gunnar Björlingin Auringonvihreä on suomalaisen lyriikan vavahduttavimpia teoksia. Aikoinaan tekijän omakustanteena ilmestynyt kokoelma on nyt julkaistu ensi kertaa suomeksi. Sen myötä Björlingistä saisi tulla vähänkään runoutta tuntevien piireissä yhtä rakastettu hahmo kuin Tove Janssonista. Björlingin kieli on elinvoimaisuudessaan häkellyttävää. Björlingin taipuisa tyyli vaihtelee Lassi Nummen sakraalista pohdiskelusta Tomas Tranströmerin mystisiin lokikirjamerkintöihin. Mutta siinä missä Nummen ja Transströmerin tuotannot edustavat viime vuosisadan puolivälistä alkanutta runollista jaksoa, julkaistiin Björlingin teos jo vuonna 1933. Ehkä on hyvä, että Auringonvihreä on käännetty suomeksi vasta tänä vuonna. Nyt Björlingin kokoelman lukeminen saa välittömästi ymmärtämään sen arvon kaunista melankoliaa huokuvana, lyyrisenä taidonnäytteenä. Paavo Kässi kiRjastolta siiRRymme Seminaarinmäen A-rakennukselle. Sisäänkäynnin vieressä on yksi suurikokoinen taulu, mutta syvemmällä alakerrassa näkymä on karu. Ilmoitustaulut on tyhjennetty ja kaapitkin revitty seiniltä. Kolkossa tilassa ei ole juuri mitään koristeita. Tuntuuko siltä, että tämä tila kaipaisi jotakin? ”Kyllähän tämä jotain kaipaa, oli se sitten taidetta tai jotain sisustamista. Nyt katse kiinnittyy näihin tuoleihin”, Pitkänen kommentoi. ”Tai reikiin seinissä”, kuvaajamme Unto Luoto lisää. Jatkamme kiertelyä Seminaarinmäellä. Päärakennus on edelleen remontissa, samoin ylioppilastalo Ilokivi ja muutama muu rakennus. Kampus on jo useamman vuoden ajan tuntunut yhdeltä suurelta rakennustyömaalta. Osa rakennusaidoista on peitetty yliopiston historiaa kuvaavilla kankailla, mutta muita koristeita ei ole. Pitäisikö Pitkäsen mielestä rakennustyömaille miettiä väliaikaista taidetta? ”Kyllä. Sitä tulee Kankaalle ja sitä käytetään kyllä muualla Suomessa. Rakennusaidat on kuitenkin tosi ankea elementti, joten jos niitä voi taiteen keinoin jotenkin elävöittää, niin se tuskin ketään häiritsee.” Sisältä Opinkiven rappukäytävästä löytyy Riitta Uusitalon kookkaita maalauksia, jotka näkyvät ikkunoista hyvin uloskin. Uusitalon maalaamien Mattilanniemen ankkataulujen tavoin myös nämä maalaukset ovat taiteilijan itse yliopistolle lahjoittamia. ”Monesti kuulee puhetta siitä, että ei sitä taidetta tarvita. Väittäisin että jos täältä yhtäkkiä poistettaisiin kaikki taide, niin tämä olisi aika paljon ankeampi paikka asua ja elää ja olla”, Pitkänen pohtii taulujen äärellä. poistumme opinkiveltä ja vaihdamme kampusta Mattilanniemeen. Mattilanniemen tiilirakennusten takaa löytyy Jaakko Valon viisiosainen veistos Weimar-Chicago. Valkoinen veistossarja on tullut itselleni parhaiten tutuksi yhteiskuntatieteilijöiden Vappuvilskeen pallonheittorastilta, jonka maalitaulutölkit tönöttivät veistosten päällä. Kirsi Pitkäselle Valo on tutumpi Jyväskylän ydinkeskustan suurista seinämaalauksista. Abstrakteja sommitelmia löytyy useammankin kerrostalon kyljestä. Kaivan laukustani esiin Jyväskylän yliopiston taidekokokoelmasta kertovan Hyöky ja horisontti -kirjan. Opus kertoo, että Uusitalon tavoin Valokin on lahjoittanut teoksensa yliopistolle. Onko tällainen lahjoittaminen yleistä? ”Varmaan sitä jonkun verran tapahtuu. Toivoisin että taiteilija saisi palkkansa työstä, koska pitäähän sitä myöskin elää”, Kirsi Pitkänen pohtii. Toisaalta Pitkänen sanoo ymmärtävänsä, että kookkaiden töiden lahjoittaminen on taiteilijalle usein parempi vaihtoehto kuin töiden tuhoaminen tai kallis varastointi. Onko sitten vaarana, että julkiset yhteisöt tottuvat lahjoituksiin, jolloin kokonaan uusia teoksia halutaan tilata vähemmän? ”Se on juuri se vaara mikä siinä on. Monesti vedotaan siihen, että taiteilija saa näkyvyyttä, mutta sillä näkyvyydellä ei elä”, Pitkänen sanoo. ”Jos muurari muuraa piipun joka näkyy koko kaupungin ylle, ei hänelle perustella sitä sillä, että ’sä teit tämän ilmaiseksi koska saat näkyvyyttä tällä’. On jännä, että taiteilijan ammatissa tällainen näkyvyydellä ratsastaminen on ihan yleistä.” kampuskieRRoksen lopuksi käymme vielä Agoralla. Valtavan marmoriaulan seinää koristaa kuvanveistäjä Kari Huhtamon teräksinen taideteos Sulavesi. Miten työ istuu Pitkäsen mielestä aulan kokonaisuuteen? ”Todella hyvin, sekä tilallisesti että väriensä puolesta. Aaltoilevan pinnan heijastukset luovat vielä lisää elävyyttä.” Vuosituhannen vaihteessa valmistunut Agora on yksi yliopiston uudemmista rakennuksista. Huomaako uusien ja vanhojen rakennusten välillä jotakin eroa julkisen taiteen käytössä? ”Sen verran voi huomata, että varsinkin joskus 1970-luvulla on ostettu paljon valmiita maalauksia, joita on sijoitettu tilaan. Nyt ehkä uskalletaan hankkia enemmän tilallisia teoksia, ajatellaan että taide on osa tilasuunnittelua.” agoRan jälkeen palaamme yliopiston kirjastolle, josta matkamme alkoi. Jo nopea kierros opetti katsomaan kampuksen taidetta uusin silmin. Yliopistolla on paljon upeaa taidetta, jonka ääreen pitkäänkin kampuksia kiertäneen opiskelijan kannattaa joskus pysähtyä. Kun on tietyt tutut reitit, niin ympäristöä ei välttämättä tule havainnoineeKsi. riitta uusitalon maalaus näkyy ikkunoista ohikulkijoille. viisiosainen veistos Weimar-Chicago on saatu kuvanveistäjä Jaakko valon ja hBBetoniteollisuus oy:n lahjoituksena.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 Ma 14.9. Meksikolainen risotto Kalaleike Mangobroilerikastike Ti 15.9. Porkkanaohukaiset Lohipastavuoka Lihapyörykät Ke 16.9. Kesäkurpitsa-tomaattivuoka Kirjolohimurekepihvit Porsas-paprikakastike To 17.9. Juuresratatouille Täytetyt jauhelihaohukaiset Pestobroileri Pe 18.9. Soijakasviskastike, pasta Tonnikalakastike, pasta Kinkku-aurajuusto-ananaspizza Ma 7.9. Papu-perunakiusaus Broilerijuustokebakot Jauhelihakastike Ti 8.9. Pinaattikeitto Yrttikala, jugurttikastike Kinkkukiusaus Ke 9.9. Kasvispyttipannu Kalaa sitruunakastikkeessa Jauhelihapihvi, kermapippurikastike To 10.9. Kukkakaalilasagnette Barbequekalkkunakastike Kalamurekepihvi Pe 11.9. Kasvispizza Rapeat kalapihvit Burgundin lihapata Ma 31.8. Kasvislinssikastike Sitruunainen uunisei Kebabwokki Ti 1.9. Aurajuusto-punajuurikiusaus Päivän kala Hedelmäinen broilerin rintafile Jauhelihakeitto Ke 2.9. Tomaatti-sipulipiirakka Lohikeitto Palapaisti To 3.9. Soija-kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Nakkikastike Pe 4.9. Juustoinen quornkastike Chilikala Naudanlihaa smetanakastikkeessa iloKiven ruoKalisTa 31.8.–18.9. vKo 38 vKo 37 vKo 36 KOAS Opiskelijan koti on Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 820 4444, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi AsuntoJen PohJAKuvAt, hinnAt JA hAKeminen: www.koas.fi löydät meidät myös www.facebook.com/koas.fb Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. vuokrataso on edullinen. lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja. Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.? Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.? Tutustuuu as as as as aaas assss as as as aas as as as as aaaaaas as ass asss as aas aaas as aaaaaaaaaaaaaaaaaaas as aas aaaaaas asuun un un un un unnnnnnnnn unn un un uuuunnnnnnnnn un un uuun uuunnnnnnn un un uunnnnn un uun unnn un un uunnn unn un unn unnnnnnnnn unnnnnnnnnnnnnto tttto to to to to tooooooo to ttto tttto tooo too tttttttto ttooo tttttttto to toooo ttttto tto ttttto tto to to to to ttttto to to too tttto to tto ttto too ttttttttttttto ttttttttttto tttttttto ttoo ttttttttoo tttttttttttttttttto tttttttttttto tto tttttoo ttoo ttto to tttto ttto ttttttttoo tttooooo tttttooota ta ta ta ta ta ta taa ta taa ta ta ta ta tta taa ta ta tttta tttta ta ta ta tta ta tta tta ttttta ta ta tttaa taa tttaa taa ta ttaaaa tttaaa ta ta taaa ttta taaaaaa ta tta taaaaaaaaaaaaa taaaaaaaaaa tta taaaaaaaaaaa taaaaaaaaaa tta taaaaaaaaaa taaaaaaaaaa ta ta ta taaaaaaaaaa taaaaa taaaaaaaaaaa taaaaaaaaaaaaaaaaaaa ttaaaaaaaa taaaaaa taaaa taaaaaaaaa taaaaaaaaaaaaaaaaa t rj rrj rj rj rj rjjj rj rj rj rj rj rj rj rj rj rj rj rj rjj rjj rj rj rjjjjj rj rjjj rj rjj rj rjj rj rjj rj rj rjj rj rjj rjjjj rj rjj rjj rjj rj rj rj rjjjj rjjj rj rj rj rjjj rj rrj rj rj rrj rrrj rj rj rj rjj rj rrrrrj rrrrrrrj rj rj rj rrrrrj rj rjj rrrj rrjjj rrrrrj rj rrrrj rrj rj rj rrrj rj rj rj rj rj rj rrj rj rj rrj rrj rrrrrj rj rj rrrrrj rj rjjj rrj rrrrj rjjj rj rj rj rrrrrrrrrrj rj rj rrrrj rj rj rj rrrrrrrj rjjjjjjjjjjjjjjooooon ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo taaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaam am m m m m m aam aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaam aaaaaaa m m m m me m me me m me m me me me me me m me m me me m me me m me m meee www. w avara.? Tutustu asuntotarjontaaaaaaaaaaaam am am aam am am am m m m m m m m m m m m m m m m m am am aam aaam am m m m m m m m m m m m m am aam m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m mm me me m m m m m m m m m m m m mee meee me mee me m m m m m me mee mee m m m m m m m m me meeee mee m m m me m m m mee me m m m m me m m m m m me mee m m m m m m m me m me mee m m m me m m m m me mee me m m m m m m m m m mee me m m m m m m m me m m m meee mee m m m m m m m me me m m m me meee me m m m m m m m m me me m me me m m m m m m me m me me me m m m m m m m m m m m m m m m me m m m m m m m m m m me me m me m m m m m m m m m m m m m www.avara.? Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.? KOTEJA ELÄMÄN ERI TILANTEISIIN ASU NIIN KUIN ELÄT. Asuntojen vuokraus: Ovenia Lyseonkatu 4, 40100 Jyväskylä Puh. 020 1774 804 vuokraus.jyvaskyla@ovenia.?
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2015 Yliopiston ikuistaja ValokuVaaja. Matti Salmi kuvasi yli 20 vuotta yliopiston värikästä elämää. V alokuvaajaksi päädyin oikeastaan sattumalta. Ensimmäisen kamerani sain vuonna 1957, 16-vuotiaana. Olin kiinnostunut liikunnasta ja valokuvauksesta, ja armeijan jälkeen vuonna 1964 hain sekä Helsinkiin Ateneumiin kamerataiteen linjalle että Jyväskylään liikunnanopettajaksi. Jyväskylään en päässyt. Kun olin käynyt Ateneumia muutaman viikon, Jyväskylästä soitettiin, että yksi on nyt perunut, tuletko tänne vai mitä teet. Kirosin aika raskaasti, että miten voi olla, että joudun tekemään nyt tämän valinnan, tietämättä kummastakaan alasta mitään. Perheen neuvomana päädyin Jyväskylään. Liikunnanopettajan töitä tein lopulta tasan yhden viikon Norssilla sijaisena. Siihen se jäi. Toimin yliopistolla kuvaajana vuosina 1967-1990. Alkuvuosina kuvasin aiheita omasta mielenkiinnosta ja vuodesta 1967 lähtien yliopiston osa-aikaisena valokuvaajana. Viran sain vuonna 1972, kun yhtenä kesänä lähdinkin Kankaalle raksalle töihin, enkä ollut kesällä käytettävissä. Syksyllä tarjosivat sitten virkaa. Olihan se aikamoinen suojatyöpaikka. jYVäskYlän Yliopisto oli vuonna 1964 melkoinen älyllinen mullistus ja visuaalinen shokki lahtelaiselle ylioppilaalle. Ilmassa oli jo ensimmäisiä merkkejä siitä, että kampus alkaisi kiehua. Yliopisto oli ollut ”herrojen” koulutuspaikka ja Jyväskylän seminaarista tuli yliopisto vasta 1960-luvun lopussa. Jyväskylään alkoi tulla opiskelijoita yhä enemmän maanviljelijäja työväentaustaisista perheistä ja se näkyi. 1960-luvulla osakunnissa juhlittiin vielä vanhassa hengessä. Pukeuduttiin iltapukuihin ja frakkeihin ja syötiin ja juotiin hienosti, ihan kuin suomalaisissa elokuvissa. Jyväskylän Kesä taas oli kulttuurikanava uusille ajatuksille. Sielläkin tapahtui paljon – sensuuria, esityksiä keskeytettiin, mielenosoituksellisesti suudeltiin Alvar Aallon aulassa ja niin edelleen. Se oli värikästä yliopistohistoriaa. Opiskelijoiden olojen parannusta vaadittiin oikein kunnolla, mielenosoituksin ja joukkoliikkeiden avulla. Jyväskylässä vallattiin yliopisto 1970-luvun lopulla. Sitä värikästä yliopistoa minä kuvasin. Itse pidin tärkeänä yliopiston elämän taltiointia, myös arkistointimielessä. Yliopiston museon intendentti Pirjo Vuorinen on joskus sanonut minulle, että museoon ei ole kertynyt enää ollenkaan tavaraa minun lähdettyäni. Irtisanouduin yliopistolta itse vuonna 1990 hallinnollisten erimielisyyksien takia. Yliopiston jälkeen olen tehnyt lehtikuvaajan töitä eri lehtiin. Keskisuomalaiseen tein keikkoja jo yliopiston aikana ja ne lisääntyivät pikkuhiljaa. Sinne soiteltiin Helsingistä, että onko teillä ketään kuvaajaa, ja antoivat sitten minun numeroani eteenpäin. Mielenkiinto on säilynyt ihan näihin päiviin asti, enkä vieläkään ole kyllästynyt työhöni. Eläminen kiinnostaa, ja haluan edelleen päästä katsomaan erilaisia ihmisiä, milloin ketäkin. Sitä teen varmasti niin pitkään kuin vain henki pihisee. teksti ja kuva Suvi-Tuulia Nykänen Matti salMi z z Jyväskyläläinenzvalokuvaaja. z z SyntynytzHaukivuorellazvuonnaz1941.zAsunutzJyväskylänzlisäksizmuunzmuassazLahdessa. z z ToimizJyväskylänzyliopistossaz valokuvaajanaz1967-1990. z z Kuvistazkoottuzlukuisiaznäyttelyitä.zTeoksiazonzollutzesilläz esimerkiksizLiikunnallazjazVakiopaineessa.
Kysy opiskelija-alen nusta! Laukkukauppaa Jyväskylässä Laadukkaat SALKUT -20% Koulurepun ostajalle SATEENVARJO ILMAISEKSI! Suosittu OLKALAUKKU OLKALAUKKU 30X30X20 cm 40X30X10 cm 1 4 ,9 5 2 6 ,9 5 Mini-Laukku myös Facebookissa