Jyväskylän ylioppilaslehti 1. syyskuuta – 21. syyskuuta 2014 54. vuosikerta 6 8 tapaa huijata kelan tätejä Pääotsikko Alaotsikko pääjotsikolle kjkh hgrtr esf hjjhiuhh uhututytrt kdjh kjerhtiue rtucksdj ksdjk ejr wjreifi rj rgtriyrtiytireyityitejij tei jut. pikkuotsikko kanteen kolmelle riville pikkuotsikko kanteen kolmelle riville lihastohtori kielikiihkoilijat alkoivat lähettämään proffalle vihapostia Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari ala bing oam aan ! Tutkija alkoi bloggaamaan ja treenikansa ihastui. sta rt se tt lin g in jkl ! am mat tiliit ot alk ava t taa s vär vää mää n yl iop ist o al ko i lis ää mä än sis ää no tto mä är iä
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 SykSy on lähtenyt perinteisesti käyntiin uusien opiskelijoiden saapumisella. Tämä syksy poikkeaa hieman aiemmista sillä, että uusien opiskelijoiden aloituspaikkoja lisättiin noin kolmella tuhannella koko maassa. Tämän kehityskulun on suunniteltu jatkuvan seuraavat viisi vuotta. Koulutuspolitiikassa on toteutettu viime vuosina useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ollut saada opiskelijat nopeammin opintoputken läpi työmarkkinoille. Opintotuen ehtoja on kiristetty, ja tulevina vuosina aloituspaikat pyritään suuntaamaan juuri lukiosta valmistuneille. Opintojen aikaista työntekoa halutaan karsia, sillä se ilmeisesti hidastaa opintojen suorittamista – vaikka tutkimukset osoittavat, että opintojen aikainen työnteko nopeuttaa työllistymistä. Koulutusmääriä halutaan lisätä, sillä Suomi on tippunut kansainvälisessä vertailussa kärjestä sijalle 18 korkeakoulutettujen suhteellisessa määrässä. Tahtotila on, että näillä toimenpiteillä nopeutetaan työllistymistä ja pidennetään työuria, näin paikaten maan taloutta. Valitettavasti toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet aiheuttavat lähinnä päinvastaisia tuloksia. Aloituspaikkojen ja koulutusmäärien lisääminen yhdistettynä opintotahdin kiristämiseen johtaa siihen, että työmarkkinoille siirtyy korkeakoulutettuja nopeammin, kuin sieltä poistuu väkeä. Korkeakoulutettujen koulutusmääriä on lisätty voimakkaasti 1990-luvulta alkaen, ja aloituspaikkoja on nyt jo tarjolla noin 60 %:lle ikäluokasta. 30-34-vuotiaiden ikäluokasta korkeakoulutettujen osuus on nykyisin yli 40 %, ja osuus tulee vain kasvamaan koulutusmäärien lisäämisen myötä. Työmarkkinoiden tarve korkeakoulutetuille ei ole kasvanut samaa tahtia koulutusmäärien lisäämisen myötä, minkä vuoksi korkeakoulutettujen työttömyys on moninkertaistunut 2000-luvun aikana. Mikään ala ei enää takaa varmaa työpaikkaa, vaan edessä on sirpaleinen työura, joka on katettu määräaikaisuuksilla, työttömyysjaksoilla ja uudelleenkouluttautumisella. Akavan kanta koulutusmääriin on, että alakohtaisia koulutusmääriä tulee tarkastella vallitsevan työmarkkinatilanteen mukaan. Nykyisessä työttömyystilanteessa fiksumpaa koulutuspolitiikkaa olisi vähentää aloituspaikkoja aloilta, joilla on ylitarjontaa työntekijöistä, ja lisätä niitä aloille, joilla on tarvetta työvoimalle. Korkeakoulutus on suuri investointi yhteiskunnalta yksilölle ja myös itseltä, ja on väärin jos koulutus ei kannakaan hedelmää. Opiskelijalla on oikeus työllistyä valitsemalleen alalle sen jälkeen, kun hänelle on myönnetty opiskelupaikka. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että ensi vuonna tehtävissä koulutuspoliittisissa linjauksissa huomioidaan paremmin työmarkkinatilanne, ja että tehtävillä toimenpiteillä aidosti parannetaan opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden asemaa työmarkkinoilla. Antti Väisänen AkAvAn opiskelijAt Järkeä koulutuspolitiikkaan kanSan ääni AnnA pAlAutettA jA herättele keskusteluA. www.jylkkAri.fi/pAlAute P ilapiirrokset ja pinkeät hauislihakset vuorottelevat kuvissa, tekstissä juoksee akateemisia lähdeviitteitä. Blogi ei täyty kryptisestä tiedejargonista, muttei myöskään minä-lähtöisestä viihdehötöstä. Jyväskyläläinen liikuntafysiologian tutkija Juha Hulmi on löytänyt toimivan reseptin: Lihastohtori-blogi kerää kuukausittain yli 50 000 lukijaa. Kun Hulmi varoittelee surkastuvista pakaralihaksista, suomalainen treenikansa kuuntelee. Tutkijan itsensä mielestä blogi toteuttaa tieteen yhteiskunnallista tehtävää. Näin sen pitäisi mennä. Meillä on täällä yliopistolla hirveä määrä tietoa, joka päätyy kampuksen ulkopuolelle vain, kun joku kärrää saastuneet opukset home-evakkoon Kanavuoren luolastoihin. Sosiaalinen media on louhinut suoran yhteyden tutkijankopin ja ulkomaailman välille. Nyt pitäisi vain uskaltautua tunneliin. TuTkiJoiden TuoTTaman tiedon olisi syytä näkyä muuallakin kuin vertaisarvioiduissa journaaleissa. Akateemisesta statuksestaan huolimatta kyseiset julkaisut ovat harvoin varsinaisia lukijamagneetteja, ja lisäksi niihin pääsee usein käsiksi ainoastaan yliopiston kirjastossa tai oppilaitoksen verkkotunnuksilla. Mediakaan ei ehdi ja osaa nostaa esiin kaikkea mielenkiintoista; varsinkaan, jos asiaa vyörytetään tieteellisellä ammattislangilla, joka akateemisen tarkkuuden nimissä rajaa lukijakunnan muutamaan post doc -tason asiantuntijaan. Julkisella rahalla Ihmisten ilmoille tuotettu tieto jää liian usein pienen piirin pyöriteltäväksi. Etenkin ihmistieteiden tutkimustuloksia kaipaisi ihmisten ilmoille. Näiden tarkoitus on kuitenkin usein paljastaa kulttuurissa piileviä rakenteita ja osallistua siihen keskusteluun, jolla yhteiskuntaa määritetään. Sitä keskustelua ei käydä vain parhaan A-tason journaaleissa. JulkiSuuTTa on kuitenkin hankala hallita, ja se tutkijahuoneen tunneli toimii kahteen suuntaan. Turhan usein sieltä hyökyy paluupostina internetin sopukoissa kypsynyttä likavettä. Vaikeaa on ainakin maahanmuuttoa tutkivilla. He päätyvät helposti Homma-foorumin mankeliin, joka puristaa vääränlaista tietoa tuottavan ihmisen perhesiteet, asuinpaikat ja muun henkilöhistorian pahansuopaan tarkasteluun. Myös ravitsemustutkijat ovat saaneet niskaansa paremmin tietävien oikeamielisen vihan, sillä ilmeisesti erimielisyydet aamiaisen optimaalisesta koostumuksesta ovat ihan riittävä syy henkilökohtaiseen solvaukseen. Ehkä yllättäen myös kielioppikysymykset pistävät näppäimet savuamaan: tämän lehden kulttuurisivuilla humanistisen tiedekunnan dekaani Minna-Riitta Luukka kertoo, kuinka kansa raivostui, kun hän suomen kielen lautakunnan puheenjohtajana oli päättämässä alkaa tekemään -muodon hyväksymisestä suomen kielessä. Rohkean esiintymisen hinta saisi olla vähäisempi. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi SoSiaalinen media on louhinut Suoran yhteyden tutkijankopin ja ulkomaailman välille.
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 Kartalla Erilaiset pubivisat ja -bingot ovat rattoisa tapa lisätä iloa rutiköyhän opiskelijaparan elämään. Palkintoina on kaikenlaista kahisevasta juomalippuihin. Käy testaamassa Jyväskylän tarjontaa! Lucky BaLdwin’s Gummeruksenkatu 7 Tietovisa torstaisin klo 21.15 Bar Paja Kauppalaispiha 4 Tietovisa tiistaisin klo 19 Matsi Bar Asemakatu 11 Ken Otila -tietovisa sunnuntaisin heti Urheiluruudun jälkeen noin klo 21.30 FreetiMe Kauppakatu 30 Tietovisoja satunnaisesti, seuraa ilmoittelua san siro caFe Kannaksenkatu 2 Tietovisa torstaisin klo 21.15 radio caFe Yrjönkatu 14 Tietovisa keskiviikkoisin klo 18 ravintoLa Myöhä Polttolinja 19 Tietovisa keskiviikkoisin klo 20 PuB kierre Auvilankuja 2 Tietovisa torstaisin klo 21.15 Joulun alla mahdollisesti myös bingoa kuLttuuriravintoLa yLä-ruth Seminaarikatu 19 Tietovisa tiistaisin klo 21 Bingo torstaisin klo 21 cheers Voionmaankatu 11 Tietovisa sunnuntaisin klo 18 heMingway’s Kauppakatu 32 Tietovisa torstaisin klo 21 jyLkkärin toiMitus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Kuvaaja-graafikko: Perttu Puranen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Perttu Puranen Painos: 6000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 tuLe tekeMään kanssaMMe jyLkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 2.9. (poikkeuksellisesti klo 12.00-14.00) ti 23.9. ti 14.10. ti 4.11. ti 25.11. seuraava avustajaPaLaveri iLMoitukset Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Syksyn ilmestyminen & deadlinet: 22.9. (dl 16.9.) 13.10. (dl 7.10., abinumero) 3.11. (dl 28.10.) 24.11. (dl 18.11.) 15.12. (dl 9.12.) Musta kynnys Hannikaisenkatu 16 Tietovisa joka toinen keskiviikko klo 20.30 ”ITKeKää TyTöT. PenIKSenI On luOPunuT TeISTä. nyT Se TunKeuTuu MIeSTen TaKaPuOlIIn. HyVäSTI, IHMeellInen naISeuS!” Pompeijilainen seinäkirjoitus ajanlaskun alusta (Suomen Kuvalehti 32/2014)
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 Strategiaan kirjattu opettajavoimien kasvattaminen puolestaan pysähtyi rahan puutteeseen. Palkat lohkaisevat merkittävän siivun yliopiston budjetista, ja opetukseen suunnattava lisäraha olisi aina jostain muusta pois. Pitkäsen mukaan muutoksia on turha odottaa muutamassa vuodessa. “Vähän jäykkäähän meillä on”, hän myöntää. Hän kuitenkin toivoo tilanteeseen parannusta ajan mittaan. Viime vuosina opetushenkilökunnan määrä on pysytellyt 700 paremj yväskylän yliopisto on livennyt suunnitelmista, joilla oli tarkoitus parantaa opetuksen laatua. Yliopiston hallitus linjasi strategiassaan vuonna 2010, että oppilaitos sekä lisää opettajavoimiaan että supistaa uusien opiskelijoiden sisäänottoa 10 prosentilla vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Käytännössä kiintiöt ovat kasvaneet eikä opettajamääriä ole merkittävästi lisätty. Ensi vuonna opiskelijoita on tarkoitus ottaa yliopistoon reilut sata enemmän kuin vuonna 2010. Yliopiston strategiajohtajan Kari Pitkäsen mukaan strategian tarkoituksena oli auttaa yhä useampi opiskelija valmistumaan. Suunnitelmissa ei siis ollut vähentää suoritettujen tutkintojen määrää vaan parantaa opetuksen laatua niin, että yhä useampi sisään otetuista saattaisi opintonsa myös päätökseen. Pitkänen pitää perusajatusta edelleen järkevänä. “Eihän meidän opettaja-opiskelijasuhde ole kovin hyvä ollut.” Vuonna 2010 Jyväskylän yliopiston uusien opiskelijoiden kiintiö oli 2473. Vuoden 2015 kiintiö on jo 2581 opiskelijaa. “Aluksi aloituspaikkojen määrää vähän supistettiin vuoden 2010 yliopiston strategian mukaisesti. Sittemmin kiintiöiden määrän on annettu nousta, ja kahdelle vuodelle on otettu opetusja kulttuuriministeriön esityksestä vielä ylimääräisiä lisäpaikkoja”, Pitkänen selittää. Pitkäsen mukaan opiskelijamäärät ovat käytännössä nousseet vielä kiintiöitä tuntuvammin, sillä vuosikymmenen alussa tehdyistä pienennyksistä osa kohdistui suoraan maisteriopintoihin valittavien kiintiöihin. tamaan opiskelijoitaan entistä tehokkaammin, niiden rahoitus pienenee. Esimerkiksi IT-tiedekunta on halunnut lisätä aloituspaikkojen määrää, koska suuri osa sen opiskelijoista keskeyttää opintonsa tai vaihtaa alaa. Parannukset jäivät puheeksi oPiSkelijakiintiöt. Jyväskylän yliopisto linjasi 2010, että oppilaitoksen opettaja-opiskelijasuhdetta parannetaan selvästi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Toisin kävi. teksti Minna Tiainen kuva Tatu Onkalo Käytännössä tällöin poistettiin paikkoja, joita ei muutenkaan olisi saatu täytettyä. Myöhemmät lisäykset sen sijaan ovat kohdistuneet pitkälti kandidaatinja maisterintutkintoa suorittamaan otettavien kiintiöihin. Näihin on riittänyt tulijoita. PitkäSen mukaan osa tiedekunnista on pelännyt, että kiintiöiden pienentäminen vähentäisi myös valmistuvien määrää. Suoritetut tutkinnot tuovat tiedekunnille rahaa. Jos aloituspaikat siis vähenevät eikä tiedekunta pysty sitoutVähän jäykkäähän meillä on. rehtori Matti Manninen antoi kesäkuussa esteetöntä opiskelua koskevan päätöksen Jyväskylän yliopistossa. Päätös pyrkii tukemaan niin opiskelijoita kuin yliopiston henkilöstöäkin esteettömyyden toteuttamisessa. Esteettömyydellä tarkoitetaan tässä tapauksessa toimintaympäristöjen, tiedotusja oppimateriaalien, opetuksen sekä opiskelun järjestämistä siten, että ne ovat kaikille saavutettavia. Päätöksessä rehtori määrittelee esteettömyyden periaatteet. Ne koskevat niin ympäristöjen ja käytäntöjen esteettömyyttä, yksilöllisiä järjestelyjä kuin vastuunjakoa eri tahojen kesken. Opiskelijan vastuulla on ilmoittaa havaitsemistaan esteistä ja hakea mahdollisesti tarvitsemiaan yksilöllisiä järjestelyjä yliopistopalveluista. Uusia periaatteita sovelletaan sekä kaikkiin tutkinnon suoritusoikeuden hakuihin että Jyväskylän yliopistossa annettavaan tutkintokoulutukseen. Periaatteet tulevat voimaan 1.1.2015. Petra Nykänen esteettömyydestä uusi päätös yliopiston tahdotaan olevan mahdollisimman esteetön kaikille. TaTu OnkalO
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 Parannukset jäivät puheeksi teksti Minna Tiainen kuva Tatu Onkalo 2010 2011 2012 2013 2014 2015 24 73 22 75 22 37 23 49 25 68 25 81 Uusien kiintiöt malla puolella. Tarkkaa vertailua vuosikymmenen alkuun on vaikea tehdä, koska yliopiston tapa tilastoida opetusja tutkimushenkilökuntaa on muuttunut joidenkin tehtävien osalta. Vaikka strategian tavoitteet jäivät saavuttamatta, Pitkänen painottaa, että opetuksen laatua voi parantaa myös muilla keinoin. Hän sanoo pitävänsä neljän vuoden takaisia suunnitelmia nyt hieman yksioikoisina. Opetuksen laatu ei parane vain numeroita tuijottamalla. “Pitäisi miettiä pikkuisen laadullisemmin”, hän toteaa. Pitkänen korostaa, että yliopistolla on panostettu opetuksen laatuun erilaisten koulutusten ja muiden kehittämistoimien avulla. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jenna Anttonen sanoo, että ylioppilaskunta seuraa tilannetta erityisesti niissä oppiaineissa, joiden kiintiötä on kasvatettu OKM:n toiveesta. “Ymmärrämme, että yliopiston pitää olla valtion talkoissa mukana, mutta olemme huolissamme opetuksen laadusta”, hän toteaa. Opintotuki uudistui jälleen: myös täysin uusi tukimuoto astui voimaan OPintOtUkeen tehdyt muutokset astuivat voimaan 1.8. Osa muutoksista koskee vain uusia opiskelijoita, osa kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Opintorahoihin tehtiin 1,3 prosentin indeksikorotus. Opintonsa tänä syksynä aloittava korkeakouluopiskelija voi saada opintorahaa 335,32 euroa kuukaudessa. Aiemmin opintonsa aloittanut saa enintään 301,89 euroa kuukaudessa. Asumislisää on mahdollista saada 201,60 euroa kuussa. Syksyllä aloittaville opiskelijoille myönnetään enintään 64 tukikuukautta. Ennen 1.8.2014 aloitettuja opintojen kokonaistukiaika on 70 kuukautta. Opintopisteitä täytyy suorittaa viisi yhtä tukikuukautta kohti. Tästä syksystä lähtien korkeakouluopiskelijan tulee suorittaa vähintään 20 opintopistettä lukuvuodessa, vaikka tukea nostaisikin alle neljältä kuukaudelta. Opintolainan valtiontakauksen määriä korotettiin 100 eurolla. Opintolainaa voi siis nyt nostaa 400 euroa kuussa. Opintolainan saaja on aiemmin maksanut lainastaan yhden prosentin koron pankille. Jatkossa korko pääomitetaan eli lisätään lainapääomaan. Opintolainahyvitys on uusi tukimuoto tänä syksynä aloittaville korkeakouluopiskelijoille. Jos opiskelija suorittaa tutkintonsa määräajassa, Kela voi hyvittää osan opintolainasta. Hyvitys on 40 prosenttia 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Uusi hyvitys pyrkii lyhentämään opiskeluaikoja ja kannustamaan opiskelijoita lainan ottamiseen. Petra Nykänen yliOPistOn PääkirjastOn viereen avautui yliopistokauppa Soppi, joka toimii niin ikään infoja palvelupisteenä. Se korvaa entisen Kirjavitriinin. Palvelupisteen hoitaja Anne Saarikosken mukaan yliopistokaupalle oli kova kysyntä. ”Ulkomaillahan on normi, että yliopistolla on oma kauppa. Käsittääkseni meidän yliopistossamme haaveiltiin kaupasta jo rehtori Aino Sallisen aikaan”, Saarikoski toteaa. Hänen mielestään on luontevaa, että yliopiston palveluita keskitettiin Soppiin. Sopista voi hakea muun muassa liikuntatarrat ja kulttuuriliput sekä e-tenttitilan avaimen. ”Opiskelijat ovat jo löytäneet Sopin, mutta syyskussa asiointi täällä varmasti lisääntyy”, Saarikoski sanoo. Sopissa on kaksi palvelupistettä, mutta Saarikosken mukaan ruuhkaaikoina työntekijöiden määrää lisätään. ”Olemme varautuneet ruuhkiin, mutta opiskelijoiden on kuitenkin hyvä varautua jonottamiseen syyskuun ensimmäisillä viikoilla.” Saarikoski toivoo, että Soppiin löytävät myös muut kuin yliopiston oma väki. Hän muistuttaa, että myymälä on kaikille avoinna. Sopin valikoimaan kuuluvat esimerkiksi kirjat ja julkaisut, opiskelutarvikkeet sekä yliopistotuotteet kuten t-paidat ja hupparit. Valikoima tulee täydentymään, ja uusia yliopistotuotteitakin on kehitteillä. Sopilla on myös verkkokauppa, jonka toiminta käynnistyy kunnolla myöhemmin syksyllä. Petra Nykänen soppi kokoaa yliopiston palvelut yhteen petra nykänen Osa opiskelijoista on jo löytänyt kirjaston ja T-rakennuksen välissä olevan Sopin. Päihdeohjelma valmisteilla yliOPistOssa Valmistellaan parhaillaan SORA-lainsäädännön velvoittamaa päihdeohjelmaa. Vuonna 2012 voimaan tullut laki sisältää muun muassa kurinpitoon ja huumausainetestaukseen sekä opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyviä säännöksiä. ”Esimerkiksi pähdeongelma voi olla syy opiskeluoikeuden menettämiseen. Lakia soveltaakseen yliopistoilla täytyy olla päihdeohjelma, joka sisältää ohjeet opiskelijan hoitoon ohjaamisesta. Yliopisto ei voi vain erottaa soveltumattomia yksilöitä, vaan ongelmiin täytyy puuttua”, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen sanoo. Hän itse on mukana ohjelman laatimisessa. “Selvitämme myös, miten päihteet ilmenevät ja vaikuttavat yliopistoyhteisössämme. Opiskelijoiden päihteidenkäyttö on joissakin tiedekunnissa vaiettu asia, mutta pyrimme lisäämään tietoisuutta siitä”, hän toteaa. Petra Nykänen
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 Yhteinen selkänoja LIITY! Fuksin ensimmäiset viikot ovat yhtä liittymistä – Korppiin, ainejärjestöön, harrastejärjestöön, edustajistoryhmään. Ainakin yhden jäsenmaksun maksamisella saattaa olla pitkäaikaisiakin vaikutuksia omaan tulevaisuuteen: nimittäin ammattiliiton. M onesta opiskelijasta saattaa tuntua, ettei ammattiliittoon liittyminen ole vielä opintojen aikana ajankohtaista. Miksi maksaa liiton jäsenmaksua muutenkin pienestä opintotuesta, jos ei edes tee vielä täysipäiväisesti töitä? Ammattiliitto ja ammattiyhdistystoiminta voivat jo sanoinakin kuulostaa yrmeiltä ja tylsiltä. ”Moni opinnot aloittava tekee heti ensimmäisen syksyn aikana päätöksen siitä, jatkaako opintoja. Liittojen tärkeä tehtävä on kertoa siitä, mikä odottaa opiskelujen jälkeen ja miten kullakin alalla voi työllistyä. Lisäksi ne tarjoavat vastavalmistuneelle apua työnhaussa. Minusta liitot hoitavat nämä asiat paremmin kuin mikään muu taho”, tiivistää Akavan Jyväskylän yliopiston opiskelijayhteyshenkilö Antti Väisänen. Opiskelijalle usein ensimmäinen ajankohtainen työnhakutilanne on harjoittelupaikan etsiminen. Ammattiliitot pitävät omalta osaltaan huolta myös harjoitteluolosuhteista, Väisänen kertoo. ”Muutama vuosi sitten niihin saatiinkin parannusta Akavan kampanjalla”, hän toteaa. Liitto auttaa myös silloin, jos ongelmia tulee lyhyiden, määräaikaisten työsuhteiden aikana – siis esimerkiksi kesätöissä. ”Jos työsopimuksessa ei ole vaikka mainittu lomakorvauksia, voi kysyä liitolta, miten toimia. On omaa tyhmyyttä, jos sellaista ei ole osannut selvittää ennakkoon.” Liittymättä jättämisen haitat huomateksti ja kuvat Suvi-Tuulia Nykänen taankin yleensä vasta valmistumisen kynnyksellä. ”Aina tulee näitä viidennen ja kuudennen vuoden opiskelijoita, joilla on enää muutama kurssi valmistumiseen, ja he kuulevat ensimmäistä kertaa liitosta ja työttömyyskassasta. Usein he sanovat, että miksi en liittynyt aikaisemmin. Silti on vaikea saarnata ensimmäisen vuoden opiskelijoille, että kannattaisi liittyä, kun kaikki muutkin sanovat niinä ensimmäisinä viikkoina niin”, Väisänen viittaa opintojen alkuvaiheen pyöritykseen. ”Moni ajattelee, ettei liittoon kannata vielä opiskeluaikana liittyä”, Heidi Niinikoski harmittelee. ”On vaikea saarnata ensimmäisen vuoden opiskelijoille, että kannattaisi liittyä, kun kaikki muutkin sanovat niinä ensimmäisinä viikkoina niin”, Antti Väisänen sanoo. Veera Leppänen katsoo, että liitto kulkee opintojen ajan rinnalla samalla tavalla kuin ainejärjestökin. Juha Kaleva ei tunne ketään, joka ei kuuluisi liittoon. Riku Sinervo liittyi liittoon heti ensimmäisenä opiskeluvuotenaan.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 Liittojen tärkeä tehtävä on kertoa siitä, mikä odottaa opiskeLujen jäLkeen. Olen juuriltani yrittäjän tytär ja keskustalaisten kasvattama maaseudun tyttö. Maaperä kasvaa ay-liikkeen kannattajaksi ei siis ole ollut se kaikkein hedelmällisin. Silti pidin itsestään selvänä sitä, että heti opintojeni alusta alkaen liityn liittoon. Ei, en pressikortin enkä edes Särkänniemen äskettäin lakkautetun ilmaisrannekkeen takia. Vaan vastuuntunnosta. Kun Akavan opiskelijayhteyshenkilö Antti Väisänen haastattelussani luetteli syitä liittyä liittoon, tunnistin niistä monista omat ajatukseni. Yksi nousi ylitse muiden: kollektiivisuus. En kuulu liittoon vain itseni vaan myös muiden takia. Hyvät ja yhtäläiset työolosuhteet ja palkat ovat kaikkien oikeus. Se, että meillä toimittajaopiskelijoilla on kilpailukykyiset ja ennen kaikkea oikeudenmukaiset harjoittelijapalkat, on pitkälti liiton ansioita. Sillä, että oma liittoni on lausunut useasti viestintäalan koulutuspaikkojen vähentämisestä, on varmasti ollut vaikutusta siihen, että näin on myös tapahtunut. Moni voisi ottaa mallia. Ja ei, liitto ei ole se taikasana. Vaan ihmiset sen takana. Palkatun väen lisäksi ammattijärjestöt toimivat tuhansien vapaaehtoisten voimalla. Siis omien työja opiskelukavereiden työpanoksella. Opiskelijana maksan vuodessa liitolle 72 euroa. Sillä pääsisi kaksi kertaa Särkänniemeen. Vaan eipä haittaa. Pään saa pyörälle myös työehtosopimusta tankkaamalla. Suvi-Tuulia Nykänen jOtkut ammattiliitOt ovat ratkaisseet asian tekemällä tiivistä yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa. Esimerkiksi opettajaksi opiskelevat liittyvät OAJ:n (Opetusalan ammattijärjestö) alaiseen SOOL:iin (Suomen opettajaksi opiskelevien liitto), mutta sitä ennen on kuuluttava jäsenyhdistykseen eli ainejärjestöön. Jyväskylän yliopistossa tämä tarkoittaa esimerkiksi aineenopettajaopiskelijoilla JANOa ja luokanopettajaopiskelijoilla Pedagoa. Suomen Ekonomiliitto SEFEen taas liitytään samalla kun maksetaan ainejärjestö Pörssin jäsenmaksu. SEFEn jäseniksi voivat liittyä kauppatieteiden maistereiksi tähtäävät eli kauppatieteilijät ja tietojärjestelmätieteilijät. ”Liittoon liittyminen on ilmaista, ja tarjoaa opiskelijalle suuria etuja”, toteaa SEFEn Jyväskylän kylteriyhdyshenkilö Veera Leppänen. SEFE tukee esimerkiksi Pörssin ja Dumpin tapahtumia sekä antaa jäsenilleen uraja palkkaneuvontaa. Lisäksi opiskelijajäsen saa liiton kautta lakipalveluita, jos vaikkapa kesätyösopimuksen kanssa tulee ongelmia. ”Lakipalvelut maksaisivat todella paljon ilman liiton jäsenyyttä”, Leppänen muistuttaa. H ä n e n m u kaansa opiskelijat eivät koe ammattiliittoa kaukaiseksi, päinvastoin. ”Liitto kulkee opintojen ajan rinnalla samalla tavalla kuin ainejärjestökin”, Leppänen toteaa. kaikilla liitoilla ei kuitenkaan mene yhtä hyvin. Esimerkiksi SYY-Jyväskylään, joka on Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n paikallinen opiskelijajärjestö, kuuluu vain 270 jäsentä. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan mittakaavassa se on melko vähän, vaikka muihin paikallisjärjestöihin verrattuna Jyväskylällä on paljon jäseniä. ”Moni ajattelee, ettei liittoon kannata vielä opiskeluaikana liittyä, SYY-Jyväskylän puheenjohtaja Heidi Niinikoski harmittelee. SYY-Jyväskylä levittää työelämätietoa esimerkiksi ekskuilla sellaisiin työpaikkoihin, joihin jäsenet voisivat mahdollisesti työllistyä. Akavan Väisäsen mukaan työpaikkavierailut ovat tapa parantaa opiskelijajäsenten työnsaantimahdollisuuksia – ja keksiä, mitä kannattaa vielä opiskella. ”Maisterivaiheen opintojen alkaessa, alasta riippumatta, alkaa se haahuilu, joka venyttää turhaan opintoja. Ei tiedetä, mitä tekisi ja opiskelisi seuraavaksi. Jos osallistuu ekskuille, käy yritysvierailuilla ja kuuntelee alumneja, se parantaa myös omien opintojen suunnittelua”, Väisänen pohtii. Jotkut liitot tarjoavat myös mahdollisuuden tarkistuttaa oman työhakemuksen ja CV:n ennen niiden lähettämistä mahdolliselle tulevalle työnantajalle. Ja jos lykästää ja paikka aukeaa, voi oman työsopimuksensakin kierrättää vielä liiton kautta. Yksi esimerkki tällaisesta liitosta on YKL, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto. Otsoni ry:n YKL-vastaava Juha Kaleva sekä varavastaava Riku Sinervo eivät itse ole palvelua käyttäneet, mutta kaikille liittoon liittyville sitä kyllä mainostetaan. Ympäristötieteissä liittoon liittyminen onkin itsestäänselvyys. ”Itse en tiedä ketään, joka ei kuuluisi liittoon”, Kaleva toteaa. ”Se varmaan myös osaltaan kertoo sen, että liitto on melko helposti lähestyttävä”, Sinervo jatkaa. mutta sitten se tärkein: raha. Ammattiliittojen jäsenmaksut vaihtelevat opiskelijajäsenillä suuresti. Kauppatieteilijöiden SEFE on koko opiskeluajan ilmainen, kun taas Journalistiliittoon kuuluva toimittajaopiskelija maksaa vähintään kuusi euroa kuukaudessa liitolle. Opettajapiskelijoiden SOOL taas maksaa 24 euroa lukukaudessa, YKL:n jäsenmaksu on vuodessa 10 euroa. Akavan Väisäsen mielestä muutama kymppi vuodessa on silti oiva sijoitus omaan tulevaisuuteen. Samaa mieltä ovat Otsonin Kaleva ja Sinervo. He painottavat myös opiskelijoiden mahdollisuutta liittyä työttömyyskassaan jo opintojen aikana. ”Melkein jokainen on kuitenkin ainakin muutaman kuukauden työttömänä valmistumisen jälkeen. Liitolta saa silloin merkittävän rahallisen tuen”, Sinervo toteaa. k O m m en tt i Ylpeästi liitossa
In English 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 Welcome to Jyväskylä! Dear international stuDent, we want to congratulate you on making an excellent choice coming here. To make your settling in as easy as possible, we collected some useful information about Jyväskylä and our university. Campus: Right now, our campus site looks more like a construction site – especially Seminaarinmäki, the main campus. Several buildings are being renovated due to indoor air quality issues. Construction work may affect your moving around in the university area, and some of the lectures may be held in temporary spaces. Prepare yourself for everything. One year, students had an exam in a movie theater. stuDent restaurants: In general, food in the university cafeterias is awesome. The quality is high, the prices low. If you want to make the most of your lunch, timing is the key. Avoid having lunch around noon so you avoid queuing. Especially in Ilokivi you will sometimes find a line reaching the front door. Showing up later, close to the closing time, might come with other perks too. There could be left-over dessert… Unfortunately, sometimes some options displayed on the menu may have ran out if you come very late. Not only campus restaurants have lunch at the student price. Especially vegetarian students will be happy to know that restaurant Katriina in Kauppakatu, only a couple of minutes’ walk from Seminaarinmäki campus, serves a vegetarian soup lunch for just 2,60 euros. Finnish stuDents: We may seem shy and restrained, and we definitely don’t make the first move, but we would in fact love to get to know you. Language should be no issue. After all, most of us have studied English since the 3rd grade. Very often international students aren’t integrated with Finnish students, unfortunately. Exchange students hang out with each other, and Finnish students do the same thing. You are more than welcome to join student organizations’ – each major subject has one – events. Add yourself to your major’s organization’s Facebook group and mailing list to get the information on upcoming events. And then, just show up. Usually these organizations also have one person responsible for international things. You can ask that person, or anyone else, about how to participate. You can also give your student organization feedback or new ideas for reaching international students. And guys, ahoy! According to a recent article, Finnish girls have problems finding dating partners of the same nationality. It has been noted that especially in the university cities, including Jyväskylä, girls are very willing to get to know international males and potentially date them. it: Our university is sort of hightech. You can make eExams, log on to a wireless network on campus and borrow an iPad for two weeks in the University Library. We won’t go into details, because you will most likely be informed on IT stuff on your first days at the university. But we do want to warn you not to trust Finland’s high-tech reputation too much. For example, in some of the exam rooms you won’t even find a clock on the wall, so you may want to bring your own good old-fashioned wrist watch to exams. GroCery stores: You will probably find Finnish grocery stores expensive. That’s because they are. Usually small neighborhood stores are even pricier, so you may want to find your way to a bigger supermarket. They often have special discounts every week and, in general, products might be a lot cheaper than in small stores or kiosks. However, small stores are the ones that stay open later. For example, on Saturdays bigger supermarkets actually close already at 6 pm. Check the opening and closing times before you travel any further to buy food. In Finland stores, like anything else for that matter, aren’t open 24/7. And, by the way, alcohol is sold only from 9 am till 9 pm, so even if your local store is open longer, don’t expect them to sell you even a beer. You won’t find any beverages above 4,7 % in grocery stores. Those are only sold in Alko. DisCounts: Jyväskylä is a studentfriendly city. In lots of places you can get student discounts. In most of such places, they have a sign saying “opiskelija-alennus”. If you don’t see the sign, just ask for the discount. Some places may actually give you the discount even if they don’t advertise it. loCal traFFiC: Buses are rather expensive in Jyväskylä. However, sometimes you may find them a nice way to travel. You might want to consider getting a bus card called “näyttökortti” instead of paying for single rides. Local buses charge you more (almost double fare) when traveling from 11 pm till 4 am. With “näyttökortti” you don’t have to pay any extra at night time. Winter: You probably have been warned about the brutal winter in Finland. If you are reading this, people obviously weren’t able to scare you. That’s good, because winter in Jyväskylä is in fact a lot of fun! There will be a free of charge ice skating rink in the lake Jyväsjärvi, and also many smaller ones scattered around the town. So just get yourself a pair of skates, and have fun. If you like snowboarding or downhill skiing, ski resort Laajavuori is located just four kilometers from the city center. Maybe you also want to try out cross-country skiing, which is a very traditional Finnish sport. As Finns are very fanatic about ice hockey, also Jyväskylä has its own team, JYP. Next Liiga season will start in September. Check the schedule online and join the local fans either in Synergia arena, where the home matches are played, or go to a bar to see the match. more tips: WWW.Jylk kari.Fi text Petra Nykänen photo Perttu Puranen
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 Ei naisia tai mamuja Alte Breslauer Burschenschaft der Raczeks zu Bonn -osakuntaan kuuluvat Joachim Paul ja Phillip Neumann esittelivät mensuurimiekkailua osakuntatalossaan. Maskeja käytetään ainoastaan harjoituksissa, todellisessa ottelussa posket ja päälaki ovat paljaana. Huoneesta löytyy myös laulukirja, jossa on Gaudeamus Igitur.” Alte Breslauer Burschenschaft der Raczeks zu Bonn -osakuntaan kuuluvat Joachim Paul ja Phillip Neumann esittelevät mensuurimiekkailua osakuntatalossaan. Maskeja käytetään ainoastaan harjoituksissa. Todellisessa ottelussa posket ja päälaki ovat paljaana. Huoneesta löytyy myös laulukirja, jossa on Gaudeamus Igitur.
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 Ei naisia tai mamuja OSAKUNNAT. Äärioikeistolaiset ajatukset kytevät modernin Saksan vanhoillisissa opiskelijajärjestöissä. O len menossa tekemään haastattelua yhteen Saksan vanhimmista osakunnista, Alte Breslauer Burschenscaft der Raczeks zu Bonniin. Osakuntatalon julkisivua koristavat väripommien punaiset roiskeet. ”Vanhojen herrojen osaston” Joachim Paul avaa oven, kalju lihaksikas mies mahdollisesti kolmissakymmenissä. Minut toivotetaan ystävällisesti tervetulleeksi. Mainitsen väriroiskeet, ja Paul toteaa niiden olevan tavallisia: vandalismia esiintyy harva se kuukausi. Raczekit eivät selvästikään ole suuressa suosiossa. Paul ei myöskään halua kasvojaan lehtikuvaan. RAczeKiN OSAKUNTA on syntynyt Breslaun kaupungissa Preussissa, mutta se sijaitsee nykyään Bonnin yliopistokaupungissa. Raczekeilla on kyseenalainen maine äärioikeistosävytteisenä järjestönä. Useita sen alumnijäseniä on epäilty yhteyksistä laittomiin äärioikeistojärjestöihin, ja ainakin yksi istuu parhaillaan vankilassa. Toinen ex-aktiivi kutsui Hitleriä vastustanutta protestanttipappia maanpetturiksi ja piti tämän kuolemantuomiota ”juridisesti oikeutettuna”. Osakunnan internet-sivuilla korostetaan isänmaan poliittista merkitystä ja saksalaista kulttuuri-identiteettiä. Viime vuonna järjestö kohahdutti vaatimalla aasialaistaustaisen jäsenen hyväksynyttä osakuntaa eroamaan kattojärjestö Deutsche Burschenschaftista. Se myös halusi, että kattojärjestö edellyttäisi syntyperätodistusta kaikilta uusilta jäseniltään. Todistuksella olisi täytynyt osoittaa etninen saksalaisuus. Esitys vedettiin kuitenkin pian pois sen vuodettua medialle, jossa se sai lisänimen ”arjalaistodistus”. OSAKUNTATAlO ON siisti ja perinteinen. Alakerrassa on keittiön ja olohuoneen lisäksi pieni juhlasali, jossa pidetään kokouksia ja kneipeja, paikallisia vastineita meikäläisille sitseille. Otto von Bismarckin rintapatsas uhkuu keisarillisen Saksan henkeä. Yläkerrassa on asuinhuoneita ja miekkailuhuone. Raczekit ovat ”lyöntivelvollinen” (pflichtschlagend) osakunta: jokaisen uuden jäsenen on otettava osaa mensuuriin eli akateemiseen miekkailuun. Miekkailuperinnettä perustellaan muun muassa sillä, että se ärsyttää ”vasemmistolaista ylioppilaskuntaa”. Osakunta-aktiivi Phillip Neumann antaa miekkailunäytteen. Olen kerran nähnyt videon, jossa mensuurimiekkailu on kuvattu aidossa tilanteessa. Videolla toinen miekkailija sai pitkän viillon korvansa taakse sekä kaksi pienempää kasvoihin. Silmämaski alkoi reunustua verestä ottelun aikana. Ajatus omien kasvojen laittamisesta miekan tielle ei tunnu järin houkuttelevalta. MeNSUURi ON satoja vuosia vanha perinne Saksan osakunnissa. Kamppailu käydään aidoilla miekoilla, silmät ja suu suojattuna metallisella puolimaskilla. Paikalla on kaksi lääkäriä. Miekka on pidettävä koko ajan paikallaan pään yläpuolella, ja lyönti tapahtuu ranteella. Mensuuri päättyy yleensä haavaan tai haavoihin toisen ottelijan kasvoissa. Mensuurin rooli on toimia initiaatioriittinä uusille jäsenille. Osallistuminen on pakollista vain osassa osakunnista. Katoliset opiskelijajärjestöt ovat hiukan maltillisempia ja kieltävät mensuurin, sillä Jumala ei tykkää tappamisesta. Ennen vanhaan mensuuriarvilla ylpeiltiin, ja niitä jopa venytettiin hevosenjouhilla. Nykyäänkään niitä ei liiemmin piilotella, joskaan arpien saaminen ei enää ole itsetarkoitus. Historiallisesti mensuurin merkitys on ollut harjoittaa opiskelijoita puolustamaan itseään sekä opettaa sotilastaitoja. Osakuntien juuret ovat nationalismin synnyssä, jolloin oli suuri kunnia päästä sotimaan isänmaan puolesta. Mensuuriin kehitettiin ajan saatossa säännöt, jottei meno olisi aivan niin veristä. MieKKAilUNäyTöKSeN jälKeeN istumme alakertaan kahville. Puhumme saksaa ja teitittelemme toisiamme. Perinteet ovat tärkeitä Saksan burschenschafteille. Raczekit hyväksyvät jäsenikseen vain saksalaisia miehiä. Naiset eivät ole kelvollisia varsinaisiksi jäseniksi, koska Raczekit haluavat pitää tilan ”miehille vapautuneena”. Järjestön internet-sivuilla asiaa perusteella ”herravitseillä” ja sillä, ettei mensuurimiekkailu sovi naisille. Kysyn, miten määritellään saksalainen. Riittääkö pelkkä passi? Asia on kuulemma monimutkainen, sillä Raczekeille tärkeintä on etninen ja kulttuurinen saksalaisuus. Vanhempien tulisi mielellään teksti ja kuvat Erno Mähönen
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 olla saksalaisia. Kansallisuus ei ole lähtökohtaisesti määrittävä tekijä, sillä Raczekit katsovat saksalaisen kansakunnan olevan laaja käsite, joka kattaa muun muassa Itä-Euroopassa ja Venäjällä asuvat ”saksalaista syntyperää olevat” sekä myöhäispaluumuuttajat, joilla ei ole virallista Saksan kansalaisuutta. ”Haluamme varmistua siitä, että hakija on omaksunut saksalaiset kulttuuriset arvot ja elämäntavan”, Paul kertoo. Hän haluaa painottaa, ettei maahanmuuttajatausta automaattisesti estä jäsenyyttä. Raczekit tahtovat pitää itsellään oikeuden määrittää, kuka on riittävän saksalainen. ”Hyväksyttekö sitten homoseksuaalisia jäseniä?”, kysyn Paulilta ja Neumannilta. ”Joo, meillä ei ole ongelmaa asian kanssa”, vastaa Paul. ”Varmasti hyväksyisimme”, lisää Neumann. Isännät kertovat kuitenkin kannattavansa itse perinteistä avioliittoa. Joachim Paulin mielestä Raczekit eivät ole äärioikeistoa vaan konservatiiveja, joille tärkeintä on perinteinen elämäntapa. Tähän kuuluvat hänen mukaansa muun muassa perinteiset perhearvot, mensuurimiekkailu, kneipe-perinne, sukupuoliroolit ja isänmaallisuus. Vaikka Raczekit järjestävätkin poliittisia keskustelutilaisuuksia ja luentoja, järjestö pyrkii välttämään poliittisia kannanottoja. ”Me kannustamme jäseniämme poliittiseen aktiivisuuteen eri foorumeilla, mutta emme ole vastuussa mahdollisista ylilyönneistä. Emme myöskään ota kantaa puoluepolitiikkaan. Jäseniämme toimii useissa eri puolueissa.” Kysyn, millainen olisi Joachim Paulin ja Phillip Neumannin mielestä ideaalinen Eurooppa. Tähän Paul siteeraa Charles de Gaullea: ”Isänmaiden Eurooppa”. ”EU:n jäsenmailla tulisi olla vahvempi kansallinen autonomia ja rajojen välistä liikkuvuutta tulisi tarkistaa uudelleen. Saksan osalta tärkeintä olisi, että äidinkielenään saksaa puhuvilla menee hyvin, asuivat he sitten missä hyvänsä. ” Puhe kääntyy jälleen sijaintiin poliittisella kentällä. Paulin mielestä Raczekeja pidetään oikeistolaisina siksi, että Saksa yleisesti ottaen on siirtynyt vahvasti liberaali-vasemmistoon. Hänen mukaansa esimerkiksi Unkarissa tai Puolassa heidän mielipiteitään ei kummeksuttaisi. Haastateltavani välttävät selkeästi voimakkaita kannanottoja koko haastattelun ajan. Järjestön nettisivutkin ovat paljon suorapuheisempia. Luulen, että jäsenistön kesken puhe on huomattavasti rajumpaa kuin suomalaisen toimittajan läsnä ollessa. Raczekien Puheesta paistaa läpi ajatus saksalaisista yhtenä suurena kansakuntana. Olennaista ei ole kansalaisuus, vaan etnisyys, alkuperäiskulttuuri ja äidinkieli. Sinällään puhe ei suuresti eroa esimerkiksi Putinin venäläisretoriikasta. Paul ja Neumann kiistävät kuitenkin, että Raczekeihin kohdistuva ilkivalta johtuisi poliittisista mielipiteistä. Sen sijaan he katsovat, että vasemmistoradikaalit ja anarkistit vastustavat Raczekien perinteistä elämäntapaa ja maailmankatsomusta. Saksassa lähes kaikki kansallistunteen ilmaukset ovat sosiaalisesti pannassa, poikkeuksena ehkä jalkapallon arvokisat. Suomessa ei kukaan ihmettele, jos poliitikko pitää Suomea maailman parhaana maana. Saksassa sekin olisi hyvin epäkorrektia. Kun kansallistunnetta ei saa normaalioloissa esittää, kerääntyy se sitten Raczekien kaltaisiin radikaaleihin sisäpiirin kerhoihin, joissa siihen sekoittuu aimo annos rasismia ja muukalaisvastaisuutta. Mietin, ettei se välttämättä ole yhteiskunnan kannalta se tervein tapa. Haastattelu päättyy ja hyvästelen talon isännät. Oven ulkopuolella odottaa jälleen aivan toinen maailma, liberaali ja moderni Saksa. Raczekien osakuntatalon julkisivu oli sotkettu punaisilla väripommeilla. Osakuntalaisten mukaan sitä tapahtuu harvakseltaan. mitä tulee mieleen nyky-Saksasta? Talousihme, Oktoberfest, karnevaalit, poliittinen korrektius, tiukka rasismin vastaisuus, Berliinin hipsterit ja arat sotamuistot? Patrioottisilla puheilla tai kansallisuusvitseillä saa aikaan vain nolostuneita katseita kanssaihmisten kasvoilla. Osa korkeakoulujen opiskelijajärjestöistä edustaa kuitenkin tyystin erilaista linjaa. Rajuimmat esimerkit löytyvät Burschenschafteista, eli vapaasti käännettynä osakunnista, jotka usein harjoittavat myös poliittista toimintaa. Radikaaleimmat ovat Saksan kotimaan turvallisuuspalvelun tarkkailussa. Nämä osakunnat on tarkoitettu vain miehille, ääritapauksessa vain etnisesti saksalaisille miehille. Osakunnat tunnistaa vanhoissa saksalaisissa yliopistokaupungeissa talojen seinustoilla liehuvista lipuista ja seinävaakunoista. Toki jotkin osakunnat ovat varsin nykyaikaisia ja liberaaleja, mutta yllättävän monissa elää edelleen äärikonservatiivinen ajatusmaailma. Politiikantutkija Alexandra Kurth Gießenin yliopistosta selittää ilmiötä perinteisen nationalistisen näkemyksen kautta. ”Tausta on siinä, että saksalainen kansakunta ymmärretään alkuperänä, ei vain poliittisena tahtoyhteisönä, jossa syntyperä on ratkaiseva ominaisuus saksalaisuudelle. Osalle tärkeintä jäsenyydessä on kuitenkin oma sosiaalinen piirinsä, ei välttämättä ensisijaisesti politiikka.” Burschenschaftit ovat aina aika ajoin kohahduttaneet Saksan mediassa. Danubia München -osakunta vaati Saksaan ja Itävaltaan perustettavaksi instituuttia, jonka tehtävänä olisi taistella ”saksalaisvihamielisyyttä” vastaan. Germania Hamburg taas vaati äärioikeistoja uusnatsipuolueiden hyväksymistä poliittiselle kentälle. Lisäksi he ajoivat kattojärjestössään kontaktikieltoa Christian Beckeriin, joka on perustanut yhdistyksen ”Osakuntalaiset uusnatsismia vastaan”. Becker on Bonnin Raczekien entinen jäsen, joka on sittemmin erotettu. Freie Universität Berlinin valtio-opin professori Hajo Funke toteaa der Spiegelin haastattelussa, että osakunnissa esiintyy ”avointa, valkoista kansallista rasismia”. Funken mukaan äärikonservatiivisten osakuntien jäseneksiotossa sekoitetaan kulttuurirasistisia kriteereitä perinteiseen saksalaisuuteen. Nykyään eri osakuntiin arvioidaan kuuluvan muutama prosentti kaikista saksalaisista korkeakouluopiskelijoista. Osakunnista arviolta 10 –15 prosenttia on poliittisia, eli niissä järjestetään poliittisia koulutusja keskustelutilaisuuksia. Pääosa osakuntien rahoituksesta tulee alumnijäsenten lahjoituksista. Osakunnat tarjoavat jäsenilleen edullista majoitusta osakuntataloissa, joissa usein järjestetään myös suosittuja opiskelijabileitä. turvallisuuspalvelu tarkkailee osakuntia Phillip Neumann poseeraa Raczekien juhla-asussa osakunnan juhlasalissa. Osakuntaveljet käyttävät asuja osakuntien tapaamisissa ja yhteisissä kneipe-juhlissa, jotka muistuttavat kovasti sitsaamista ilman huumoria. Mensuuriotteluissa käytetään rintahaarniskaa, käsisuojia ja puolimaskia, joka peittää silmät ja suun. Naiset eivät ole kelvollisia varsiNaisiksi jäseNiksi, koska raczekit haluavat pitää tilaN ”miehille vapautuNeeNa”.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 14.9. TOIVOLAN VANHA PIHA SuNNuNTAINA 14.9. kello 12-16 jo kuudetta kertaa järjestettävässä Jyväskylän Kulttuurisuunnistuksessa yhdistyvät rento reippailu ja Jyväskylän kulttuuritarjontaan tutustuminen. Tapahtuman lähtöpaikkana toimii Toivolan Vanha Piha, mutta suunnistuksen voi aloittaa miltä rastilta tahansa. Opastettu kierros on tarjolla esimerkiksi Kaupunginteatterilla. Uudet opiskelijat: Ottakaa kaupunki haltuun! Tehkää se heti. Menot UG-minifestari MÄSÄFEST täräyttää JyVäSkyLäN Valorinteellä esiintyy kahden päivän aikana ainakin 11 underground-artistia musiikin kaikilta laidoilta swamp bluesista stoner-rockiin, Casioelektrosta jazziin ja laserdiskosta kokeelliseen balalaika-punkfolkiin. Lisäksi tarjolla on liikkuvaa kuvaa, värivaloja leijumassa ilmassa, dj:tä soittamassa äänilevyjä sekä muuta esiintyvää taidetta. ”Idea bänditapahtumasta syntyi meidän MÄSÄ-bändimme sisällä. Alun perin se piti järjestää kesällä, mutta kun ei ehditty, tehdään se nyt”, kertovat tapahtumaa järjestävät Ville ”Untsi” Mäkäräinen ja Sanna Klemetti. Klemetti ja Mäkäräinen sanovat, että MÄSÄFEST on kotikutoinen tapahtuma, jonka ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. ”Esiintyjille yhteistä on se, että ne ovat vaikeasti määriteltäviä eivätkä välttämättä tipahda mihinkään valmiiseen kategoriaan.” Itse asiassa MÄSÄFEST on niin epäkaupallinen ja -virallinen tapahtuma, että oikeastaan sitä ei virallisesti ole olemassa. ”Muun muassa huvilupa-byrokratian vuoksi tämä on teknisesti ottaen yksityisja kutsuvierastilaisuus. Itsensä voi kutsua seuraamalla ohjeita tapahtuman Facebook-sivulla”, valistaa Mäkäräinen. Juhlat alkavat perjantai-iltana seitsemän maissa Eväsbingolla. 10.9. POPPARI Keijo Koskenharjun luotsaama K.O. Company pistää takuuvarmasti takapuolet heilumaan ja muutkin kuin työmiehet hymyilemään Popparin afrobeat-illassa. Hyvä vaihtoehto kotona mököttämiselle tai tuoppiin tuijottamiselle. 2.-14.9. ILOkIVI Laura Laakson kirjoittama ja ohjaama Tyttö nimeltä Pan sai ensi-iltansa Jyväskylän ylioppilasteatterissa 28.8. Esitykset jatkuvat ainakin syyskuun puoliväliin saakka. Näytelmä perustuu Laakson romaanikäsikirjoitukseen Mrs. Milkyway, joka pääsi finaaliin Gummeruksen ja Elisa Kirjan järjestämässä Suuressa Romaanikilpailussa 2014. 12.-13.9. VALORINNE 18.-20.9. ILOkIVI, POPPARI, PAVILJONkI, FREETIME JyVäSkyLäHäN tunnetaan maailmalla etenkin koomikko Ismo Leikolan kotikaupunkina. Neljässä paikassa järjestettävä Jyväskylän stand up -festari tuo Leikolan lisäksi lavalle kotimaisen stand upkomiikan kärkinimet sekä Tony Lawn Kanadasta saakka. kAMPuS kINO PETTErI KALLIOMÄKI ArVOSTELEE ILOKIVEN TuLEVIA NÄyTöKSIÄ Suuri kauneus PAOLO SORRENTINO, 2013 TI 9.9. kLO 19.00 Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-resepti on tätä nykyä tässä: jos olet italialainen, herätä akatemian mielessä tarpeeksi Fellini-assosiaatioita, ja voitto on sinun. Näitähän Sorrentinon elokuvassa piisaa karnevalistisista tunnelmista aivan suoraan kopioituihin hahmoihin saakka. Päähenkilökin on seurapiireissä suihkiva laiskanpulskea journalisti, muttei tästä irtoheittojen paraatista silti mitään 2000-luvun Dolce vitaa sukeudu. Arvosana: 2/5 Tähtiin kirjoitettu virhe JOSH BOONE, 2014 MA 15.9. kLO 19.00 Tuhoon tuomittujen, syöpää sairastavien nuorten rakkaustarina koskettaa erittäin sympaattisten näyttelijöidensä kautta – Ansel Elgort ja Shailene Woodley voivat hyvinkin olla tulevaisuuden nimiä. Elokuvan muut ainesosat eivät kuitenkaan tue heidän työskentelyään: ihmiskuvauksen tietty ristiriidattomuus sekä noin seitsemäntoista loppuhuipennukselta vaikuttavaa kohtausta onnistuvat upottamaan kokonaisuuden. Arvosana: 2/5 Nymphomaniac LARS VON TRIER, 2013 TI 16.9. I OSA kLO 19.00, II OSA kLO 21.15 Nymfomaanin ( Charlotte Gainsbourg) yhteensä miltei nelituntiset tunnustukset ovat sangen intensiivistä seurattavaa, eikä aidon provokatiivisesta asenteesta ole puutetta. Valitettavasti Trier vain on tällä kertaa valtavan viehättynyt tarpeettomasta kuvallisesta kikkailusta – sellaisesta, joka ehkä oli coolia joskus 15 vuotta sitten Fight Clubin aikoihin, mutta joka nyt on korkeintaan rasittavaa. Epäinnovatiivisella tavalla musertava, tuskin nerokas muiden kuin rajuimmin angstaavien teinien mielestä. Arvosana: I osa 3/5, II osa 2/5 LISäkSI OHJELMISTOSSA: MA 8.9. kLO 19.00 LOCKE (KNIGHT) 8.-13.9. SEMINAARINMäkI JyVäSkyLäN mainetta Suomen Ateenana ylläpitävä Athenis Finlandiae on aavistuksen verran pompöösi, mutta ainakin omanlaisensa tapahtuma. Vuoden 2014 ohjelma koostuu seminaareista, joiden teemana on tapahtuman mukaisesti muun muassa latina, antiikin kulttuuri, Pohjoismaat (erityisesti Norja ja ruotsi) sekä saamelaisuus. Lisäksi luvassa on musiikkiesityksiä ja kielikursseja. 4.9. ILOkIVI Jyy:N avajaisbileet on oiva initiaatioriitti yliopistolliseen juhlimiskulttuuriin sekä ylioppilaskunnan hermokeskukseen, Ilokiveen. Alakerrassa soittavat rock-duo TOOT TOOT, Atomirotta sekä MÄSÄ. yläkerrassa esiintyvät tanssiryhmä Mad Gyal Dancas sekä Räjäyttäjätyhtyeen nokkamies Jukka Nousiainen. B8ja Gals Dem Sound -ryhmien dj:t pitävät jytkettä yllä. JuKKA LAITINEN 13.9. RANTARAITTI NykyääN maratonjuoksu on kansalaisvelvollisuus, jota käsittelevä laki astuu voimaan tuota pikaa. Jyväskylän Finlandia Marathonilla voi testata tahtonsa ja niveltensä lujuutta kokopitkällä, puolimaratonilla tai 10 kilometrin matkalla. Kyseessä on rento ja mukava tapahtuma, johon osallistuu paljon tavallisiakin kuolevaisia. tekstit Menot-setä MÄSÄFESTissä esiintyvät Boar, Huminoita, Laserdrift, Litku Klemetti, Matti Salama Teppo, MÄSÄ, Petrus Piironen, Putkikatiska, Slim Bean, Sumuposauttaja ja Zorse. 18.9. JyVäSkyLäN kAuPuNGINTEATTERI kAHdESTA absurdista pienoisnäytelmästä koostuva Ternimaitokeisari ja Luottotoimittaja on mitä parhain tapa tutustua Jyväskylän Kaupunginteatteriin. Hannu Lintukoski on kuin ilmetty ternimaitokeisari Petteri Jussila. Viime tingan opiskelijaliput eivät paljoa maksa. SELMA KIuru ”OLiSKOS KELLÄÄn LainaTa HÄÄMEKKOa KEiKKa-aSuKSi? MiELESSÄ OLiS SELLanEn iSOjEn TyTTöjEn KErMaKaKKu.” MÄSÄFESTISSÄ esiintyvä Sumuposauttaja kyseli keikka-asua Facebook-sivullaan elokuun alussa.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 Vapaalla 14 MUSIIKKI. Miksi Timessä soi aina vain rock? Soittaako Bran dj huonoa musiikkia, jotta porukka siirtyisi tiskille ostoksille? Selvitimme, miten Jyväskylän baareissa kootaan soittolistoja. J okainen lienee kokenut baarissa tai yökerhossa saman: fiilis tanssilattialla on upea, oma lempibiisi soi ja rytmi menee suoraan jalkoihin. Hetki tuntuu täydelliseltä ja kappaleen lyriikat puskevat selkärangasta. Vilkkuvissa värivaloissa voi sulkea silmänsä ja antaa musiikin viedä. Yhtäkkiä kappale vaihtuu johonkin käsittämättömään metakkaan. Mitä tämä tämmöinen on? Eihän tähän perään voi soittaa tällaista biisiä! Kyseessä saattaa olla esimerkiksi jonkun muun toivoma kappale. ”Ehkä joku on vaan toivonut jotain vähemmän tanssittavaa. Haluamme soittaa asiakkaiden toiveita mahdollisimman paljon, jos ne vain suinkin sopivat meille”, Freetimessä työskentelevä DJ Junkieman eli Tero Uuttana toteaa. Toiveita esitetään muissakin jyväskyläläisissä yökerhoissa ahkeraan. Määrä vaihtelee, mutta esimerkiksi Rumassa illan aikana soivista kappaleista jopa puolet saattaa olla toiveita. Myös Brasta vahvistetaan, että biisitoiveita tulee, ja niitä myös toteutetaan. Toivotut kappaleet vaihtelevat baareittain laidasta laitaan. Esimerkiksi Brassa toivotaan erityisesti kulloinkin radiossa soivia kappaleita. Rumalla on vankka kanta-asiakaskunta. Välillä toivotaan paljonkin samoja kappaleita. ”Tyypillinen Ruman toive on joko sillä hetkellä asiakaskuntaan erityisen paljon kolahtanut kappale tai jokin klassikko”, Ruman isolla puolella soittava DJ D-Jew, oikealta nimeltään Lauri Leppänen kuvailee. TanSSIlaTTIaa eI siis tyhjennetä koskaan tarkoituksella esimerkiksi kaljanmyynnin kasvattamiseksi – päinvastoin. Musiikkia pidetään kaikissa ravintoloissa yhtenä tärkeimmistä kriteereistä yökerhon valinnassa, joten siihen myös panostetaan. ”Olisi suorastaan väärin ohjata musiikilla asiakas tiskille kesken tanssien. Tansteksti Marjo Suvanto kuva Joonas Pikkarainen Olisi suOrastaan väärin Ohjata musiikilla asiakas tiskille kesken tanssien. Vapaalla 14 Hei DJ, silattialla hiki lentää, koska ihmiset tanssivat täysiä, joten uskoisin ihmisten löytävän tiskille kun jano yllättää”, Leppänen jatkaa. Toisinaan tanssilattialla on väljempää. Silloin dj voi hakea iltaan lisää vauhtia tutummalla kappaleella tai miettimällä, mitä asiakaskunta juuri sillä hetkellä haluaisi kuulla. ”Varsinkin Base-puolella musiikkia toivotaan paljon, koska genret ovat vapaampia. Toiveita pyritään täyttämään, ja tämän takia lattia tyhjenee joskus hetkiseksi – toiveet eivät aina miellytä kaikkia. Lattian tyhjentyminen yritetään kuitenkin korjata heti seuraavan kappaleen aikana silloisia asiakkaita ja heidän mieltymyksiään miettien”, Brassa levyjä pyörittävä DJ Tuhma P alias Pekka Räisänen kertoo. Lyriikattomat kappaleet tanssilattialla jakavat kuitenkin mielipiteitä. Räisäsen mukaan instrumentaali house iskee asiakkaisiin yhtä lailla kuin lyriikkaa sisältävät kappaleetkin. Uuttanan ja Leppäsen mielestä on puolestaan tärkeää saada laulaa tutun biisin mukana. ”Veikkaan, että ihmiset laulavat mielellään kappaleiden mukana, mutta totta kai tyyli vaikuttaa. Kaikissa biiseissä sanat eivät ole niin suuressa roolissa”, Uuttana sanoo. ”Voi olla, että mikäli kappale on kuulijalle outo tai siinä ei ole sanoja, se vaikuttaa negatiivisesti tanssi-intoon, vaikka kyseessä olisi maailman kovin tanssibiisi. Toisaalta on olemassa paljonkin tanssikappaleita, joissa ei ole sanoja, ja niillä saatetaan yleisö sellaiseen hekumaan, että oksat pois”, Leppänen komppaa. FreeTIMen rocKja vaihtoehtopainotteinen musiikkilinja on perintöä jo ”vanhan Timen” ajoilta. Ravintola seuraa kuitenkin aikaansa. Uuttana kertoo, että rockhenkiseen pääkonseptiin on otettu viime vuosina mukaan muun muassa indietä ja elektronisempaa musiikkia. Soittoon pyritään nostamaan myös hieman tunte
Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 Vapaalla 15 15 soita jotain uutta! mattomampia bändejä, vaikkei täysin marginaaliin mentäisikään. Räisänen kehuu Bran rap-meininkiä Jyväskylän parhaaksi, ja hän vastaakin Base-osastolla kuultavasta musiikista yhdessä DJ Larren G:n kanssa. Ravintolapäällikkö Laura Änkilän mukaan yökerhon suurimman osaston, Barin, musiikki voi keikkailtoina mukailla esiintyjän tyyliä. Suomenkielistä musiikkia Barissa ei kuitenkaan kuulla. Beachilla soi luonnollisesti kesäinen musiikki, kuten reggae. Rumassa kuullaan musiikkia 1950-luvulta nykypäivän hitteihin – mahdollisimman tanssilattiavetoisesti. Iso osa soitettavasta musiikista on vaihtoehtoista tanssimusiikkia, jota muualla ei kuule välttämättä lainkaan. Pienemmän puolen tarjonta vaihtelee laajasti. ”Pikku-Baarin musiikkia on vaikea määritellä viikoittain vaihtuvien klubien vuoksi, mutta tällä hetkellä pienellä puolella voi klubista riippuen kuulla esimerkiksi räppiä, housea, kovaa elektroa, vanhaa discoa, punkkia, funkkia ja oikeastaan kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä”, Leppänen kuvailee. Riippuu siis täysin ravintolasta – ja jopa ravintolan osastosta – kuinka usein soitettava musiikki vaihtuu. Uuttana arvioi, että vain noin kymmenen prosenttia Freetimessa kuultavasta musiikista on tuoretta. Klassikoista pyritään nostamaan soittoon jo unohdettuja kappaleita. Bran Räisänen taas seuraa aktiivisemmin juuri nyt pinnalla olevaa musiikkia. ”Musiikki vaihtuu ajan kanssa, ja uusia kappaleita sekä artisteja tulee varsinkin radiosoittoon koko ajan. Sieltä on hyvä poimia aina myös baariin uutta meininkiä ja näin pitää musiikki tuoreena. Totta kai on myös kappaleita, jotka soivat joka ilta, mutta siinäkin aika ratkaisee: soiko biisi pari kuukautta vai pari viikkoa ilta toisensa jälkeen.” Rumassa työskentelevä Leppänen nostaa erityiseksi ilmiöksi parin vuoden takaisen Pendulum-hypen, jolloin orkesteri oli paitsi toive-, myös soittolistojen kärjessä. Samalla dj:lle tarjoutui mahdollisuus nostaa esille muita drum ‘n’ bass -biisejä, jotka eivät olleet välttämättä yleisölle vielä tuttuja. Uutta musiikkia baareihin löydetäänkin esimerkiksi trendien kautta. Dj:t kertovat pitävänsä silmänsä ja korvansa jatkuvasti auki: blogeja ja eri listoja selataan tiuhaan. Ihmisten musiikkimakua seurataan muun muassa Spotifysta. Uuttanan mukaan asiakkaiden toiveita otetaan ilman muuta mukaan soittoon. Tänä vuonna tanssikansaan on uponnut hyvin esimerkiksi Heikki Kuulan, Paperi T:n ja PÄÄ KIIn Rataraato. Bran tanssilattia hytkyy perjantai-iltana. Viihdyttämässä DJ Will D.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 T ätä et sitten kirjoita Jylkkäriin suoraan”, painottaa Jyväskylän yliopiston suomen kielen professori Minna-Riitta Luukka kuvaillessaan tammikuussa saamiaan karkeita viestejä. Tuolloin Luukka oli nuijinut suomen kielen lautakunnan puheenjohtajana päätöksen, jota media nimitti radikaaliksi: sanamuotoa alkaa tekemään saa käyttää myös kirjakielessä. Ennen hyväksyttiin vain muoto alkaa tehdä. Viesteissä Luukkaa haukuttiin alentavilla nimityksillä, hänen osaamisensa kyseenalaistettiin ja hänen väitettiin aiheuttaneen vahinkoa suomen kielelle. ”Kyllä ne sähköpostiviestit tuntuivat hurjilta. Mietin, mitä sellainen täysin tuntematon ihminen miettii: googlaa minun nimeni jostain yliopiston nettisivuilta ja päättää laittaa työsähköpostiin viestiä. Itse en ehkä tekisi sellaista”, Luukka pohtii. Normipäätös sai runsaasti huomiota mediassa. Päivälehdet revittelivät. Uutisvuodon kaltaisissa tv-ohjelmissa vitsailtiin. Helsingin Sanomat ilmoitti pysyttäytyvänsä vanhassa normissa. Arvi Lind älähti. Lautakuntaa reaktio ei yllättänyt. ”Oli ihan varmaa, että tästä tulee vuosisadan mediamylläkkä”, Luukka toteaa. ”Toimittajat ovat kiinnostuneita muutoksista ja tunteita herättävistä jutuista. Media käsitteli asiaa medialle tyypilliseen tapaan.” Helsingin Sanomien terhakka ilmoitus vanhassa normissa pysyttäytymisestä saa Luukan hymyilemään. ”Median pörhistelyä”, hän sanoo. Luukka on kuitenkin nähnyt myös alkaa tekemään -muotoa Helsingin Sanomien sivuilla. mediaN reagoitua myös kansan syvät rivit heräsivät kommentoimaan kiivaasti asiaa, jonka luulisi ennemmin pitkästyttävän: suomen kielen normittamista. Luukka sai sähköpostia, lehdissä julkaistiin mielipidekirjoituksia ja internet-keskusteluissa käytettiin tuttuun tapaan värikästä kieltä. Verkkouutisten kommenteissa toistui ainakin kolme teemaa: päätöksen katsottiin edustavan kielen rappiota, johtavan muihin vielä järkyttävämpiin päätöksiin ja tarkoittavan koko Kielitoimiston ja suomen kielen lautakunnan tarpeettomuutta. ”Tämä on sitä Suomen alasajoa. Mädätetään kieli ja kulttuuri”, yksi väitti Ilta-Sanomien verkkokommentissaan. Toinen ajatteli, että vaihtoehtoisten ilmausten salliminen tarkoittaa, että ”kielen rikkauden annetaan lätsähtää”. VihaposTia professorille KieLiKiiHKoa. Minna-Riitta Luukka tietää, ettei kielioppi ole leikin asia. Uudet suositukset ovat saaneet kansan räyhäämään suomen rappiosta. teksti Jani Taskanen kuva Perttu Puranen suomeN KieLeN LautaKuNta z z Toimiizsuomenzkielenzhuollonz asiantuntijaelimenä.z z z Päättääzkielenkäyttöäzkoskevistaz yleisluonteisistaztaizperiaatteellisistazsuosituksista.z z z Esittääzmyöszkannanottojazsekäz kielenkäytöstäzettäzkielipolitiikasta. Minna-Riitta Luukka ei yllättynyt alkaa tekemään -muodon sallimisen saamasta suuresta huomiosta. Mediamylläkkä oli odotettavissa, hän sanoo.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 Hyväntuulinen supersankarielokuva Guardians of the Galaxy Hieman harvinaisemman supersankariporukan kimppuun käyvä Guardians of the Galaxy onnistuu yllättämään genresisaruksistaan poikkeavalla tunnelmalla. Rento, näyttävä ja pohjimmiltaan epätyypillisen hyväntuulinen toimintaelokuva lukeutuukin lajityyppinsä parhaimmistoon. Letkeän kerronnan takana on James Gunn, joka puhaltaa elokuvaansa riemastuttavan sekoituksen 70ja 80-luvun rokkiklassikoita, ilkikurista kujeilua ja näyttävää – joskin myös nähtyä – toimintaa. Estradin varastavat kuitenkin hykerryttävät nuorta Han Soloa muistuttava päähenkilö sekä puinen Groot ja suulas Rocket-pesukarhu. Heidän seurassaan elokuvan muu katras jääkin hieman ponnettomaksi. Joonas Pikkarainen Vanhojen miesten takinkäännös the expendables 3 Sylvester Stallonen vuonna 2010 käynnistämä The Expendables -toimintasarja alkoi isona keskisormena nykytoimintojen pliisuilua kohtaan, mutta vajoaa trilogiaksi ennättäneen kolmannen osan myötä samaan turhuuteen. Verestä, yksirivisistä ja tiukoista toimintakohtauksista riisuttu The Expendables 3 onkin Patrick Hughesin ohjaksissa vain varjo entisestään. Yhteenotot jäävät yksinkertaisesti munattomiksi ja vaille tarkoitusta, eikä tuttujen toimintaikoneiden ruutuajan korvaaminen tuoreilla mutta karismattomilla kasvoilla liioin lämmitä mieltä. Muutamat harvat hetket sekä Antonio Banderasin huvittavan ärsyttävä latinotappaja onnistuvat tuomaan rainaan sentään hivenen viihdearvoa. Joonas Pikkarainen Lupaava hipsterifestivaali Canvas festival Jyväskylän kankaalla 22.-23.8. Kun Flow ei ole enää tarpeeksi hipsteri, tarjolla on Kankaan vanhalla paperitehtaalla järjestettävä Canvas Festival. Nyt toista kertaa järjestetty festivaali on lupaava ja kiinnostava lisä Jyväskylän kulttuurikarttaan, mutta taistelee luonnollisesti vielä joidenkin lastentautien kanssa. Festivaalin keikat tuntuivat kärsivän harmittavan paljon teknisistä ongelmista, ja etenkin Iisan keikan miksaus vei vedon alulta terävimmän kärjen pois. Yleisömääräänsä viime vuodesta huomattavasti kasvattanut tapahtuma keräsi kuitenkin tyylikkääseen miljööseen mielenkiintoisia nimiä, joista etenkin dream pop -duo Say Lou Lou sai yleisöltä haltioituneen vastaanoton. Kokonaisuudessaan Canvas Festival on tyylikäs kaupunkifestari, jonka nimi kannattaa laittaa korvan taa. Marjo Suvanto Luukka tarkastelee kommentteja kiinnostuneena. Niiden taustalla näkyy monia väärinkäsityksiä. Kielen muuttuvaa luonnetta ei ymmärretä, ja suomen kielen lautakuntaakin pidetään jonakin ehdottomia määräyksiä antavana elimenä. ”Lautakunta voi antaa vain suosituksia”, Luukka tähdentää. Hän kuitenkin ymmärtää kyseenalaistajia. ”Lautakunta on perustettu 1800-luvun puolivälissä, ja tietysti sillä on ollut ihan erilainen funktio silloin. Voi olla, että sitä ei tarvita nykyisin ollenkaan. Se on ihan harkitsemisen arvoinen asia.” luukka arvelee, että kielen normitus herättää intohimoja erityisesti vanhemmassa väestössä. ”Se on ehkä sukupolvikysymys”, hän sanoo. ”Se vanhempi väki, joka suhtautuu normirikkomukseen aggressiivisesti, voi muistaa äidinkielen tuntinsa: punakynä viuhui.” Nyt, kun normeja höllennetään, ne on opeteltu ikään kuin turhaan. Luukka muistuttaa kuitenkin, että suuri osa väestöstä suhtautuu kysymyksiin välinpitämättömästi. luukka toivoisi suvaitsevaisuutta kielikeskusteluun. ”Kielessä on niin paljon muutakin kiinnostavaa kuin normit: esimerkiksi merkityserot ja vivahteet. Enemmän voisi puhua kielen sävyistä, asenteista ja tunteista kuin säännöistä. Myös kielipoliittinen keskustelu olisi suotavaa. Tärkeää olisi keskustella vaikkapa siitä, millainen on suomen kielen asema ja tulevaisuus tieteen ja korkeimman opetuksen kielenä.” tietokirJailiJa Tommi Uschanov on kirjoittanut kirjaa kulttuuripessimismistä. Hänestä tuo aatevirta on jälleen hiipinyt länsimaiseen ajatteluun, jossa ei enää uskota tulevaisuuden olevan nykyhetkeä parempi. Enää ei uskota edistykseen, vaan asiat kulkevat vääjäämättä huonompaan suuntaan. Uskotaan rappioon. Rappiosta puhutaan myös kieltä käsiteltäessä. Alkaa tekemään -päätös sai osan kansasta jälleen taivastelemaan kielen rappiota ja toivomaan Kielitoimiston kelvottoman ja periksi antavan väen irtisanomista ja muutakin muiluttamista. Jo tätä ennen kielitieteilijöitä ja kielenhuoltajia on jatkuvasti syytetty siitä, että he eivät tee mitään rappiolle. Kielen on pelätty jopa kuolevan, jos edes asiantuntijat eivät varjele sitä muutokselta. Todellisuudessa kieli-ihmiset ovat tehneet merkittävää työtä kielen elinvoimaisuuden takaamiseksi, se ei vain tarkoita kielen normeista kiinni pitämistä. Kieltä on varjeltu huonoilta poliittisilta ja taloudellisilta päätöksiltä, jotka voivat todella tappaa kielen. Sen sijaan kielen oma muuntuminen ei tapa kieltä. Asia on oikeastaan päinvastoin, niin kuin kielitieteilijä Pirjo Hiidenmaa huomauttaa kärkevästi nimeämässään kirjassa Suomen kieli – who cares? (2003). Jos tahdomme pitää kaikista normeista väkisin kiinni, valitsemme latinan tien. Toisin sanoen kieli ei kuole muuttuessaan, vaan kieli kuolee, jos sitä ei käytetä ja jos se ei elä ja muutu käyttönsä yhteydessä. Jani Tanskanen Jos rappio on sitä että rakastaa k o m m en tt i ”No kiva. Nyt voidaaN siis kielitoimisto lopullisesti lakkauttaa. Jos kerraN päiN seiNiä käytetty kieli oN toimistoN mielestä hyväksyttävää, mitä ko. toimistolla eNää tehdääN?” Teemu, Ilta-Sanomat ”Näille kieleN perusopeille oN oltava JokiN raami, mutta Nyt oN siis aNNettu epäloogisuudeN sotkulle valta määrätä.” kansalainen xyz, Helsingin Sanomat ”NäiN se rakas kielemme muuttuu Ja rapautuu. laiskuuttaaN eivät opettaJat Jaksa pitää huolta kielestä. Nyt lautakuNtakiN koNttaa samassa rappeudeN urassa.” Leke, Ilta-Sanomat ”se, että kielitaidottomia kieleNraiskaaJia oN palJoN, ei riitä perusteeksi sääNtöJeN hölleNtämiselle.” Kepuli, Helsingin Sanomat Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. Vuokrataso on edullinen. Lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. Yksiöt 886 yksiötä eri puolilla Jyväskylää. soluAsunnot Soluasuntoja sekä yksin muuttavalle että kimppakämppään haluaville. Soluissa asuu 2 – 4 opiskelijaa. perheAsunnot Perheasuntoja pariskunnille sekä lapsiperheille. Toisen hakijoista tulee olla opiskelija. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 820 4444, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi ASunToJen PohJAKuVAT, hinnAT JA hAKeminen: www.koas.fi LöydäT meidäT myöS fAcebooKiSTA! www.facebook.com/koas.fb Opiskelijakoti on KOAS
Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 Ylioppilaskunta 18 Ma 15.9. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Currykala* Mangobroileri* Lihakeitto Ti 16.9. Pinaattikeitto* Uunimakkara Pippuriporsaskastike* Ke 17.9. Herkkusienikasvisrisotto* Silakkapihvit, kermaviilikastike Intialainen lihapata* To 18.9. Kasvislinssikastike* Kalkkunapihvi Riistakäristys* Pe 19.9. Kasviskaalilaatikko* Kirjolohimurekepihvit Kaalilaatikko* Siskonmakkarakeitto Ma 8.9. Kasvisohukaiset, tomaattitimjamikastike Bordelaisekala* Mausteinen broilerpata* Ti 9.9. Kasvispapupata* Lohipyörykät Chili con carne* Ke 10.9. Linssikeitto* Yrttikalkkunakastike* Porsaanleike, sinappikastike To 11.9. Kesäkurpitsavuoka* Pestoinen uunikala* Lihapyörykät Pe 12.9. Kasviskolmiot, tomaattisalsa* Tonnikalakastike, spaghetti* Kinkkupizza Ma 1.9. Kasvistortilla* Yrttiporkkanasei* Kievin kana Ti 2.9. Papupata* Värikäs uunikala* Jauhelihapihvi, herkkusienikastike Ke 3.9. Meksikolainen kasvisrisotto* Lohikeitto* Kaslerpaisti To 4.9. Kasvissosekeitto* Chilikala Täytetyt jauhelihaohukaiset* Pe 5.9. Feta-pinaattipiirakka Broiler-kookoskeitto* Tulinen lihapata* iloKiven ruoKalisTa 1.9.–19.9. vKo 38 vKo 37 vKo 36 IIME IPPA
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2014 TUTKIJA SOMETTAA LIIKUnTAfySIOLOgIA. Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Juha Hulmi on Suomen seuratuimpia akateemisia bloggaajia. Lihastohtori-harjoittelublogi tavoittaa kuukausittain yli 50 000 lukijaa. ”TIETEELLä On yhteiskunnallinen tehtävä toteutettavana, mikä usein unohtuu. Olen ollut aktiivinen kirjoittaja ravintoja harjoittelufoorumeilla jo aikaisemmin. Kun kysymyksiin pitää vastata toistuvasti, huomasin järkevämmäksi kirjoittaa valmiiksi syvempiä kirjoituksia. Myös Lihastohtori-blogi tekee tieteen yhteiskuntatieteellistä tehtävää. Samalla se ajaa laajamittaista opetusja valmennustyötä. Meitä kansantajuistamiseen mukaan lähteneitä liikuntatieteilijöitä on muutamia. Aiemmin samankaltaisista aiheista tehtiin blogien sijaan meidänkin laitoksella kirjoja, jotka oli todella suosittuja ja myytyjä. Toki kirjoja on nykyäänkin, mutta ne eivät tavoita ihmisiä samalla tavalla. Vanhempi tutkijapolvi ei välttämättä ymmärrä uusia viestinnän muotoja sosiaalisessa mediassa. Niitä kannattaisi soveltaa kaikilla tieteenaloilla – toki se on vaikeaa ja tieteilijällä on omat haasteensa ja vastuunsa, joiden takia mediassa esiintymistä ei aina arvosteta. On välillä pelottavaa tulla ihmisten keskelle. Se vaatii, että esiinnytään rohkeammin ja kansan kielellä. Blogini kautta olen tavannut myös paljon ihmisiä, joita ei voisi tavata yksin tutkijankopissa kirjoittelemalla tutkijatekstiä toisille tutkijoille. Olen esimerkiksi ystävystynyt joidenkin ihailemieni urheilijoiden ja hevimuusikoiden kanssa. HAASTATTELUISSA JA muissa esiintymisissä on ongelmana väärintulkinnat, joita tutkijat pelkäävät julkisuudessa. Blogi tai vastaava sivusto ei jätä virhetulkinnoille samalla tavalla varaa. Bloggaaminen vaatii kameleonttimaisuutta. Jossain vaiheessa pitää hankkia lukijakunta, eikä se löydy esimerkiksi sillä, että mä kirjoitan vain yksipuolisesti esimerkiksi lihaksiin liittyvästä solubiologiasta. Välillä pitää olla popularistisempaa kirjoitusta. Kaikesta kannattaa tehdä sopivasti huumoria, erityisesti itsestään. Viihdyttävyys on tärkeää. Bloggaaminen on nykyaikaa, että pystyy esittämään asiansa tavalliselle ihmiselle ymmärrettävästi. Olen kokenut tämän taidon erittäin hyödylliseksi muun muassa tutkimusrahoitushakuja kirjoittaessa. Nykyinen hyvinvointibuumi on vaikuttanut jonkin verran blogini suosioon. Ihmiset arvostavat tutkittua tietoa ja asiantuntijoita, joista on ollut puutetta. Mä kirjoitan tietynlaisten dieettien sijaan urheilullisesta elämäntavasta. Näitä juttuja kirjoitetaan yleisöä kuuntelemalla eikä pelkästään tiedeartikkeleita referoimalla. Siinä koko ajan oppii itsekin, että mitkä asiat maailmalla kiinnostavat. Monella muullakin alalla voisi olla tarvetta tälle kaksisuuntaiselle keskustelulle.” teksti Ilkka Penttinen kuva Perttu Puranen
Jyväskylän Forum 4. krs., Kauppakatu 20 • www.martina.fi www.rax.fi Rax Forum Jyväskylä Italialaisia makuja rennolla otteella Ilo isosta buffet-pöydästä! 13,90 Hinta kanta-asiakaskortilla, ilman korttia 15,50 Martinan lasagne Yli 30 eri vaihtoehtoa. Herkuttele kevyesti salaatilla ja keitolla tai hemmottele itseäsi pizzalla ja lasagnella. RAX Buffetissa syöt eri lailla vaikka joka päivä, mielitekojesi mukaan. -10% buffetin normaalihinnasta ja jälkkäribuffetista Opiskelijakortilla