Jyväskylän ylioppilaslehti 13. toukokuuta – 1. syyskuuta 2013 53. vuosikerta 6 Positiivinen ja onnellinen Äidiksi tullut Irina laulaa edelleen parisuhteen ongelmista. kemia ei kiinnosta vuotta pidempään kulttuuriavustukset kiven alla jyväskylässä lapsi tekee myös opiskelijan onnelliseksi
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 K ohta se alkaa! Yliopisto hiljenee, Kortepohjan piha-alue tyhjenee kesken parhaan grillisesongin. Jyväskylä, Suomen autioin kesäkaupunki, vaikenee juuri silloin kun Mattilanniemen rannat tarjoaisivat mahdollisuuden pulahtaa järveen kesken luentopäivän ja Seminaarinmäelläkin uskaltaa taas kävellä ilman liukuesteitä. Se on vähän sääli, mutta minkäs teet. Loma vie mennessään. OpiskelijOiden lOma on silti aika hassu asia, usein jo käsitteenä ristiriitainen. Siinä, missä työssäkäyvät määrittelevät loman työn puutteella, opiskelijoille se tarkoittaa yleensä massaliikettä palkkatöihin. Vapaasta on turha puhua, jos työsopimus täyttää kesän vapaat kuukaudet läpeensä. Kuinkahan moni muu pitäisi kolmea kuukautta kaupan kassalla ansaitun tauon ilmentymänä? On selvää, että opiskelijat tarvitsevat rahaa myös kesällä. Hullulta tuntuu sen sijaan se, että syystä tai toisesta kesätöittä jäänyt saattaa joutua selittelemään seuraavalle työnantajalle muutaman kuukauden aukkoja ansioluettelossa. Akkujen lataaminen ei kai kelpaa vastaukseksi. jOskus Olisi kiva kuulla jonkun puolustavan myös nuoren ja opiskelijan oikeutta ihan vain lomaan. Veikkaanpa, että joidenkin kohdalla se voisi myös j äämme historian vangeiksi, jos emme kykene ottamaan siitä oppia. Me muistamme, kuinka työttömyys ja työtätekevän kansanosan heikot elinolot ovat horjuttaneet yhteiskuntajärjestystä ja johtaneet lopulta aseellisiin konflikteihin ja sisällissotaan, myös Suomessa. Nyt Euroopan nuoret maksavat muiden tekemistä virheistä. Väitän, että tänä päivänä suurin yhteiskuntajärjestystämme horjuttava tekijä on nuorisotyöttömyys. Työttömyys luo osattomuuden tunnetta Euroopan nuorille, tunteen siitä, että yhteiskunta ei ole kiinnostunut meistä, yhteiskunta ei enää kannattele. Näköalaton tulevaisuus ei herätä luottamusta yhteiskuntaan. Tämän vuoksi talouskriisin myötä olemme Euroopassa myös demokratian kriisissä. Usko järjestelmään horjuu kun valtiot ovat selkeästi korruptoituneita ja Euroopan unioni on enemmän kiinnostunut pankkien kuin ihmisten pelastamisesta. kestävä kehitys on suurin tulevaisuuden haasteemme myös turvallisuuden osalta. Ilmastonmuutos on nimenomaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuuskysymys, sillä mitä kauemmin toimenpiteitä venytetään, sitä suuremmat ovat ympäristön tuhot ja seuraukset meitä seuraaville sukupolville. Jokainen ymmärtää, että jos maailman isoimmat saastuttajat USA ja Kiina ovat ilmastosopimuksien ulkopuolella, ovat sopimusten käytännön vaikutukset riittämättömiä. Samoin ihmisoikeuskysymyksissä maailmanlaajuisten sitoumusten pitäisi olla automaattisesti kaikkia maita sitovia. Me elämme yhteisessä maailmassa ja meillä on vain Pää tyhjäksi, opiskelija turvattomuus johtaa osattomuuteen lyhentää niitä jatkuvasti kirottuja opintoaikoja. Ehkä jopa paremmin kuin vaikkapa Keskisuomalaisen päätoimittajan Pekka Mervolan valaistunut ehdotus periä opintonsa keskeyttäviltä tukia takaisin. Levännyt mieli sisäistää paremmin ja jaksaa innostua vaikeammistakin opinnoista. Sivuhuomautuksena täytyy tosin kehaista Suomen systeemiä siitä, että täällä loma kuitenkin tarkoittaa edes täyttä vapautta yliopistosta. Vaihtoaikana Keski-Euroopassa kesäloma paljastui “luennoista vapaaksi ajaksi”, siis oikeasti sattumanvaraiseen aikaan loppuvaksi tenttikaudeksi. Siinä vasta mieli tyhjenee. haastattelin tätä lehteä varten Arimo Kerkelää ja Olli Lukkaria, jotka suuntaavat kesällään jonnekin ihan muualle kuin sorvin ääreen. He selvittävät kolmen viikon interraililla, millaisia unelmia ihmiset ympäri Eurooppaa pitävät sisällään. Samalla he toteuttavat omaa unelmaansa. Haastattelua tehdessä kateus hiipi ja matkakuume yltyi. Irtiotto vaatii rohkeutta, jollaista toivoisi kaikille opiskelijaelämän suhteellista vapautta nauttiville. Tämä on kuitenkin ehkä elämän paras aika pysähtyä, katsella ympärilleen ja repäistä ihan kunnolla. Tämän lehden myötä Jylkkäri toivottaa kaikille opiskelijoille erinomaista kesälomaa ja toivottavasti myös ihan kesävapaatakin. Tyhjentäkää pää arjen askareista! Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi tämä yksi maailma. Kaikkien maailman valtioiden pitäisi siis pystyä sitoutumaan rauhan ja kestävän kehityksen edistämiseen maailmassa. Kun näiden kriisien myötä tiettyjen yhteiskunnan toimijoiden vastaus on vetäytyminen ja eristäytyminen, solidaaristen toimijoiden vastauksen pitää olla päinvastainen: me tarvitsemme lisää sosiaalista Eurooppaa, me tarvitsemme laajan Euroopan laajuisen sopimuksen kansalaisten työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi, ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi ja rauhan ja demokratian takaamiseksi. sukupuOleen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä kaikissa rauhaaja demokratiaa edistävissä hankkeissa. Kuten todettu, naiset kärsivät kriisija köyhyystilanteissa aina ensimmäisinä. Naisiin kohdistuva sukupuolittunut väkivalta kasvaa aina sotatilanteissa, ja naiset ovat usein sotien näkymättömiä kärsijöitä. Esimerkiksi kansainvälisen seksikaupan suuret aallot ovat syntyneet sotien yhteyydessä ja naisten kokemat ihmisoikeusloukkaukset kuten murhat, pahoinpitelyt ja kansalaisoikeuksien rajoitukset kasvavat räjähdysmäisesti sodan sytyttyä. Merkittävää on, että kunniamurhista on viimeinkin alettu puhua sukupuolittuneena väkivaltana. Meidän täytyy löytää kauaskantoisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, työllisyyden takaamiseksi ja demokraattisen ja kansanvaltaisen yhteiskunnan säilyttämiseksi. Noora Luukka JYYn kehitysyhteistyövaliokunnan puheenjohtaja ja demariopiskelijoiden jäsen kansan ääni Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. www.jylkkari.fi/Palaute KuinKahan moni muu pitäisi Kolmea KuuKautta Kaupan Kassalla ansaitun tauon ilmentymänä? me elämme yhteisessä maailmassa ja meillä on vain tämä yKsi maailma. haluatKo mainostaa jylKKäRissä? seuRaavat vaRauKset 21.8. mennessä ota yhteyttä: piia.aaltonen@ opisKelijameDiat.Fi
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 Kartalla 4-5 UUtiset: Opiskelijat karkaavat luonnontieteiltä, 6–7 KAMPUs: Ekskuilla sattuu ja tapahtuu, 6 KOlUMni: Suomi on tanskalaiselle teksti hillopurkissa, 8 KAUPUnKi: Pysäköinninvalvonta kuohuttaa Kortepohjassa, 9–11 KesKiAUKeAMA: Lapsellisen opiskelijan vapaa-aika on tiukassa. Jylkkäri Jää kesätauolle! syksyn ensimmäinen lehti ilmestyy 2.9. syksyn avustaJapalavereista ilmoitellaan tuonnempana. JylKKärin tOiMitUs: Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi päätoimittaja: minna tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 toimittaja: suvi-tuulia nykänen toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 siviilipalvelusmies Jere kyrö sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 kannen kuva: Suvi-Tuulia Nykänen painos: 7000 kpl painopaikka: i-print oy, seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 istAnbUl, tUrKKi Istanbul on kiva yhdistelmä modernia kaupunkia, eli on menoa ja meininkiä, ja toisaalta historiaa. Kaupungissa on sellaista rappioromantiikkaa, se on ihanasti rapistunut. Suosittelisin matkustajalle, että käy kuuluisimmissa nähtävyyksissä, Hagia Sofiassa ja Sinisessä Moskeijassa, ja ehkä vielä jossakin muussakin moskeijassa. Emmi Tuomisto Journalistiikan opiskelija lOngyeArbyen, HUiPPUvUOret Huippuvuoret on mainio matkakohde. Tein pikavisiitin saaristoon kesällä 2009. Samalla reissulla olimme autoilleet kavereiden kanssa ympäri Pohjois-Norjaa. Meininki Longyearbyenissä vaikutti yllättävän kotoisalta. Parintuhannen asukkaan paikasta löytyi kaikki peruspalvelut postista thaimaalaiseen ravintolaan. Ruokakaupan kassakin tervehti meitä suomeksi. Arimo Kerkelä Psykologian opiskelija KigAMbOni, tAnsAniA Pala paratiisia Tansanian hektisen pääkaupungin Dar es Salaamin kyljessä. Soita rumpuja rastafarien kanssa ja snorklaa koralliriutoilla! Kannattaa mennä pian: Kigamboniin rakennetaan kohta silta ja pilvenpiirtäjiä, joten kohta sekin on ”pilalla”. Miksi kehitysmaidenkin pitää kehittyä? Eero Mäntymaa Journalistiikan opiskelija gUAnAJUAtO, MeKsiKO Guanajuato on vanha kaivostaupunki, rakennettu rinteeseen, osittain vuoren sisään. Siellä on pieniä, mutkaisia katuja ja tunneleita. Guanajuato on lomakohde, jossa voi vain olla. Lisäksi kannattaa käydä muumiomuseossa, jossa on yli 100 muumiota. Ne on kaivettu ylös hautausmaalta; jos omaiset eivät maksa Meksikossa hautamaksua, ruumiit kaivetaan ylös. Annimaria Valli Sosiologian opiskelija JylKKäri Kysyi KirJOittAJiltAAn PArHAitA lOMAKOHteitA. lennOKAstA Kesää! ”olen luonteeltani rapu. se tarkoittaa sitä, että Jos saan ihan vapaasti päättää, niin olen mieluiten kotona. Eero Heinäluoma viimevuotisesta reissubudjetistaan
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 Kemialla käydään kääntymässä alanvaihto. Matemaattiset alat ovat monille vain välietappi toiseen koulutukseen. Korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistuksilla saattaa olla sekä hyviä että huonoja vaikutuksia aloille hakevien määriin. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Jere Kyrö M atemaattis-luonnontieteellisillä aloilla käy vuosittain kova opiskelijakato. Esimerkiksi kemian opiskelijoista jopa puolet lopettaa jo ensimmäisen vuoden jälkeen. “Opiskelijoiden siirtyminen laitokselta pois on meille tuttu ilmiö. Meillä on Suomen paras ilmainen valmennuskurssi”, kemian laitoksen johtaja Jan Lundell laskettelee. Opiskelijoita hakee ja siirtyy kemialta erityisesti lääketieteelliseen, mutta myös tuotantoja lääketalous vievät opiskelijoita pois Jyväskylästä. Lisäksi monet tulevat papereilla sisään ja alkavat heti opiskella sivuaineita, ilman varsinaista kiinnostusta pääainettaan kohtaan. Opiskelijakato on havaittavissa myös muissa oppiaineissa, joita pääsee opiskelemaan pelkillä papereilla: esimerkiksi matematiikalta opiskelijoista lopettaa vuosittain neljäsosa. Myös informaatioteknologian tiedekunta painii samanlaisten ongelmien kanssa. SyKSyn 2014 hakuihin vaikuttava yhteishaun uudistus iskee juuri luonnontieteellisiin aloihin. Jos haaveena on esimerkiksi opiskelupaikka lääkiksessä, ei opiskelijan kohta kannata hakea vuodeksi preppaukseen kemialle tai fysiikalle. Unelmapaikkaan on silloin vain vaikeampi päästä. Matematiikan laitoksen johtajan Tero Kilpeläisen mukaan kau hu skenaario on käynyt toteen esimerkiksi Ruotsissa, jossa kemian hakijamäärät ovat pudonneet radikaalisti. Lundell ei kuitenkaan usko opiskelijavalinnan muutoksella olevan dramaattisia seurauksia Suomessa. Hän ei myöskään suostu myöntämään, että muutos olisi kemian laitokselle varsinaisesti hyvä tai huono asia. “Uskon ja toivon, että nuoret ovat niin fiksuja, etteivät he jää roikkumaan välivuosille unelman takia. Opiskelijat voisivat myös miettiä, haluavatko he oiKemian laitoksen johtaja Jan Lundell ei usko opiskelijavalinnan muuttavan kemian laitoksen arkipäivää. Opintoja aloittaessaan Tuomas Nurmi ei ollut varma, jäisikö hän kemialle. Nyt hän opiskelee ja kulkee Ylistön portaita mielellään. ”MEILLÄ ON SUOMEN PARAS ILMAINEN VALMENNUSKURSSI.” keasti terveyskeskuslääkäreiksi vai töihin kemianteollisuudelle, joka on tällä hetkellä työllistymisen ykkösaloja Suomessa”, Lundell toteaa. KeMiaa KolMatta vuotta opiskeleva Tuomas Nurmi on nähnyt opiskelijoiden joukkopaon opiskelutovereidensa joukossa. “Kemialla pyörii yleinen vitsi, jonka mukaan ensimmäisen vuoden jälkeen lopettaa puolet ja toisen vuoden jälkeen toinen puolikas. Se ei ole kauhean kaukana totuudesta”, Nurmi toteaa. Nurmi ei itsekään tiennyt opintojensa alussa, tulisiko hän jäämään kemialle lopullisesti. Siksi hänellä riittää sympatiaa myös niille, jotka lopettavat esimerkiksi vuoden jälkeen. “Ei se meitä muita opiskelijoita kauheasti haittaa, jos joku lääkiksestä haaveileva käy täälläkin kokeilemassa. Vaikka onhan se tietysti jännää, kun ei aina kesän jälkeen tiedä, ketä kavereita syksyllä täällä enää tapaa.” Kemian opiskelijat suhtautuvat asiaan myös huumorilla. “Fukseilta kysytään aina syksyllä, että kuinka moni teistä aikoo hakea lääkikseen. Ja aika moni käsi sieltä aina nousee. Mutta kyllä ihmiset tulevat lukemaan kemiaa ihan oikeastikin, vaikka sitä onkin välillä ehkä vaikea uskoa”, Nurmi toteaa. KaiKKi eivät kuitenkaan lopeta pelkästään lääkishaaveiden takia. Matematiikan laitoksen kato johtuu Kilpeläisen mukaan yleensä alaan kohdistuneista vääristä odotuksista. “Aika moni opiskelija tulee meille tietämättä mitä oikeasti haluaa. Tänne tullaan usein vain kokeilemaan”, hän kertoo. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamiseen Kilpeläinen suhtautuu kriittisesti. “Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että mahdollisen uudistuksen myötä välivuosia tulee epävarmoille opiskelijoille vain lisää. En usko, että sillä saavutettaisiin toivottua tulosta”, Kilpeläinen sivaltaa. tietojenKäSittelytieteiden laitoksen johtajalla Lauri Frankilla on uudistuksesta positiivisempia ajatuksia. Hänen mukaansa muutos voisi tehdä informaatioteknologian hakija-ainekselle jopa hyvää. “Muutoksen myötä voisimme saada meille opiskelemaan juuri ne, jotka tänne oikeasti haluavatkin. Emme
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 Valkolakit vilisivät totuttuun tapaan kaupungilla ja kaljapullot koristivat Kirkkopuistoa huhtikuun vaihtuessa toukokuuksi. Vapun juhliminen sujui rauhallisesti Jyväskylässä. Vappuaattona JYY ja JAMKO järjestivät yhteisen tapahtuman Kirkkopuistossa. Ohjelmassa oli puheita, Mama Africa JKL:n esiintyminen sekä perinteinen Minna Canthin patsaan lakitus. Kunnian painaa lakki patsaan päähän sai Amazing racekaupunkikilpailun voittanut joukkue. “Vappuaattona satoi hieman juuri ennen ohjelman alkamista. Säästä huolimatta porukkaa riitti molemmissa tapahtumissa”, kertoo Teppo Suominen JYYn hallituksesta. Illan jatkobileisiin sai jonottaa melko lailla kaikissa Jyväskylän yökerhoissa tunnin jos toisenkin. Vappupäivänä kunnioitettava joukko opiskelijoita ryömi samoilla silmillä Harjulle aurinkoisen piknikin viettoon. Toukokuun ensimmäisen tapahtumassa esiintyivät Jaakko & Jay sekä LUPI! dj:t. Vanhat autot kiersivät Harjua pitkässä letkueessa, ja olipa mukaan sattunut joku polkupyörän sukuinenkin. Tapahtumassa koettiin myös jännittäviä hetkiä, kun JYYn paikalle tuoma, sähkön tuottamiseen tarkoitettu aggregaatti lakkasi toimimasta. “Suoritimme 20 minuutin korjausoperaation puoli tuntia ennen ohjelman alkamista. Lopulta saimme laitteen kuitenkin onneksi toimimaan”, Suominen kertoo. Suvi-Tuulia Nykänen & Minna Tiainen Opiskelijoiden vappu kruunasi lukuvuoden Mama Africa JKL viihdytti yleisöä Kirkkopuistossa vapputiistaina. JYYn jokasyksyiselle hätämajoitukselle joudutaan etsimään uudet tilat. Perinteisesti Kortepohjaan järjestetyt, opiskelunsa asunnottomina aloittaville opiskelijoille tarkoitetut tilat eivät kelpaa enää hätämajoitukseen. Kiellon taustalla ovat muutokset pelastuslain säädöksissä. “Kortepohjassa ei ole enää mahdollista majoittua lainsäädännön mukaisissa tiloissa”, JYYn sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen toteaa. JYY etsii nyt uusia ratkaisuja, ja yhteistyötä esimerkiksi yksityisten toimijoiden kanssa harkitaan. Tarkempaa tietoa saadaan lähiaikoina. Käytännössä muutokset saattavat vähentää majoituspaikkojen määrää. Vainikainen lupaa kuitenkin, että opiskelija löytää yösijan myös tulevaisuudessa. “Varmasti jonkinlaista tilapäismajoitusta tulee tästä kaupungista järjestymään JYYn organisoimana jatkossakin”, hän toteaa. Minna Tiainen YHTS on ottanut 29.4. käyttöön uuden verkkopalvelun, jonka kautta opiskelijat voivat tarkistaa vastaanottoaikansa ja peruuttaa yleisterveyden ja suunterveyden aikoja. Mielenterveyden aikojen perumiseen täytyy täyttää erillinen peruutuslomake. Palvelun käyttöön tarvitaan pankkitunnuksia. YTHS suunnittelee verkkopalvelujensa laajentamista myös asiointitiliin, jonka kautta opiskelijat voisivat kommunikoida turvallisesti henkilökohtaisista asioista terveydenhuoltosäätiön henkilökunnan kanssa. Asiointitiliä pilotoidaan Kuopiossa, ja YTHS:n viestintäpäällikön Sari Krappen mukaan se saatetaan saada käyttöön Jyväskylässä ensi syksynä. Minna Tiainen Hätämajoitukselle etsitään uutta paikkaa YTHS:n aikoja voi nyt tarkistaa ja perua netissä Teppo Suominen uudiSTuS venYY z z Korkeakoulujenzopiskelijavalintojenz uudistaminenzlykkääntyyzedelleenzvuoteenz2014.zNäinzopiskelijavalinnanzmuutoksetztulevatzvoimaanzaikaisintaanzkeväänz2015zuusienzopiskelijoidenzkohdalla,z joszeduskuntazhyväksyyzlakimuutoksen.z z z Muutoksenzmyötäzkorkeakoulujenzpäävalinnassazsuurinzosazpaikoistazonzvarattuzensimmäistäzkorkeakoulupaikkaansaz tavoitteleville.zHakijatztullaanzjakamaanz A-zjazB-ryhmiin,zjolloinzB-ryhmäänzkuuluvat,zelizjozopinto-oikeudenzomaavat,z hakevatzpienemmässäzkiintiössä. z z Joszlakizhyväksytään,zmuutoksetzvaikuttavatzmyöszkeväälläz2014zhakeviin.zJoszhezottavatzpaikanzsyksyllezvastaan,zkuuluvatzhezautomaattisestizB-ryhmään.zSyynäzonzlainzasettaminenzvuodellez2014. z z Lisäksizyliopisto-zjazammattikorkeakouluhautzyhdistyvätzvaltakunnalliseksizyhteishauksi,zjonkazmyötäzkaikkizhakukohteetzpitääzpriorisoidazhaluamaansazjärjestykseen.zAikaisemminzyliopistohaussazonzpitänytzlaittaazjärjestykseenz vainzsamanztiedekunnanzoppiaineet. ole kauhean muodikas ala, ja harvalle myöskään ykkösvaihtoehto. Se on nykyisin ongelma”, hän toteaa. Frankin mukaan nykyiseen “vuosi täällä, katsotaan sitten pääsenkö toiseen paikkaan sisään” -järjestelmälle pitäisi saada stoppi. “Mielestäni opiskelija pitäisi sitouttaa vastaanottamaansa opiskelupaikkaan joksikin aikaa. Meillä aloittaa vuosittain vajaa 100 uutta opiskelijaa, mutta valmistuneita on poistuman vuoksi lähes joka vuosi vain 40-50. Jäämme reippaasti tavoitteestamme, joka on noin 70 valmistunutta”, Frank kertoo. Ensimmäisen vuoden jälkeen lopettavat aloittain Kemia n. 50 % Matematiikka n. 25 % Fysiikka n. 10 %
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 H assu paradoksi on, että ekskulla kannattaa muistaa koko ajan olevansa aikuisten seurassa, mutta silti olettaa olevansa lasten kanssa liikenteessä, sanoo journalistiikkaa opiskeleva Laura Kangas. Kangas on toiminut Lööppi ry:n ekskursioministerinä tammikuusta lähtien. Maaliskuussa hän luotsasi opiskelijajoukkoa ekskursiolla Kiovassa. ”Ryhmämatkaamisen luonne vain on se, että joku ei kuitenkaan kuule tai ymmärrä ohjeita. Ei kuitenkaan kannata syyttää itseään siitä, jos joku nukkuu vierailulta pommiin tai jättää lompakkonsa baariin”, Kangas toteaa. Kiovassa opiskelijoita koetteli vuosisadan lumimyrsky, jonka vuoksi matka lentokentältä hostellille tehtiin pimeillä takseilla. Kankaan mukaan myös paluumatkalla kohdattiin ongelmia, kun ryhmä oli myöhästyä jatkolennoltaan Riiassa. ”Olin ensimmäisten joukossa perillä bussissa, joka vei meidät koneeseen, ja olin ihan varma, että nyt joku jää vielä jälkeen. Sydän tykyttäen tuijotin ovea. Onneksi kaikki lopulta ehtivät.” PuHeviestijät järjestävät ekskursioita niin ulkomaille kuin kotimaahankin. Tammikuusta alkaen Parku ry:n ekskursiovastaavana toiminut Sari Sirviö muistelee syksyllä 2011 Tallinnaan järjestettyä ekskursiota. “Vierailimme Viron yleisradiossa. Osa heidän tiloistaan oli Neuvostoliiton ajoilta, mutta silti heillä oli siellä todella kehittynyttä tekniikkaa. Tuntui vähän kuin olisi päässyt aikamatkalle Neuvostoliittoon.” Suomen rajojen sisällä puheviestijät ovat matkanneet muun muassa Tampereelle tapaamaan muita alan opiskelijoita. “Iltaohjelmassa oli yhteiset sitsit Tampereen ja Helsingin puheviestijöiden kanssa. En ole ollut aiemmin sitseillä missä olisi laulettu yhtä kovaa, niin että koko huone raikasi”, Sirviö kertoo. YritYsvierailuilla opiskelijoiden on mahdollista tutustua lähemmin työelämään kuin yliopiston luentosaleissa. Dumppi ry:n yrityssuhdevastaava Mikael Markkulan mukaan opiskelijoiden on hyvä kuulla työntekijöiden henkilökohtaisia kokemuksia heidän työelämästään ja koulutustaustastaan. “Varsinkin kun työnhaku ja valmistuminen lähestyvät, on hyvä luoda kontakteja. Kun naama on jäänyt työnantajan mieleen positiivisessa valossa, on se työnhaussa mainio juttu.” Markkula on ollut mukana ekskursioilla muun muassa Nordean ja Osuuspankin pääkonttoreissa. Usein ekskursioihin kuuluu myös yhteistä iltaohjelmaa yritysten työntekijöiden kanssa. “Joskus on käynyt niin, että yritysedustajien ja opiskelijoiden välillä yön mittaan lempikin saattanut räiskyä”, Markkula paljastaa. matkustaminen. Ekskursio kuuluu monien ainejärjestöjen vuosittaisiin perinteisiin. Matkalla voi uuden kulttuurin tai yrityksen lisäksi tutustua myös kanssaopiskelijoihin. lempi leiskuu ja kukkarot katoilevat teksti Laura Kuivalahti kuva Jere Kyrö Laura Kangas ja Sari Sirviö järjestävät ekskursioita opiskelutovereilleen.
Jälkikirjoitus 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 Lempi leiskuu ja kukkarot katoilevat Pörssi ry:n ekskursiovastaava Tytti Koivunen järjestää ensi syksynä ensimmäistä kertaa ulkomaille suuntautuvan ekskursion. Tarkkaa matkakohdetta ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta Koivusen mukaan esimerkiksi Kööpenhamina tai joku Keski-Euroopan kaupunki olisi hyvä valinta. “Pakko myöntää, että järjestelyt jännittävät jo. Toisaalta luotan paljon reissaajiin. Pörssiläisten kanssa matkat ovat aina onnistuneita, joten luotan siihen, että kaikki menee nytkin hyvin.” Koivunen on ollut kahdesti mukana Pörssin järjestämällä matkalla Rukalle. “Rukalle lähti tänäkin vuonna 120 pörssiläistä, joten kaikenlaista ehtii tapahtua. Mitään pahempia asioita ei ole kuitenkaan onneksi sattunut kenellekään”, Koivunen sanoo. suurin osa ainejärjestöjen ekskursioiden kuluista maksetaan yleensä opiskelijoiden omilla rahoilla. Joillekin M ontako puukkoa toit mukanasi, tanskalaiset korkeakoulusivistyneet hyökkäävät suomalaisen vaihtarin kimppuun vittuilemalla maamme barbaarisuudesta muutaman kaljan juotuaan. Olen ollut vaihdossa Legomaassa lähes puoli vuotta ja osaan jo ulkoa tämän kymmeniä kertoja käydyn stereotypiakeskustelun. Se menee seuraavasti: Suomalaisuudestani kuultuaan tanskalaisihminen riemastuu ja utelee, onko Suomessa yhä laillista kantaa puukkoa ja kuinka monta moraa omistan. Toisinaan tanskalainen heittäytyy sivistämään minua suomalaisesta perinnepeli “Jorkista”, jossa äijälauma menee saunaan puukon ja vodkapullon kanssa. Eikä peli ole mikään pikkusievä hölökynkölökyn. Ensin juodaan vodka, sammutetaan valot ja otetaan puukko esiin. Voittaja on se, joka selviää ulos hengissä. Tanskalainen analysoi, että Jorkkisalaseuran vuoksi maassamme tehdään paljon itsemurhia. This is hjuumor, mutta alkuun kyllä yllätti. Miten ikivanhat puukkovitsit voivat vielä elää nuorissa tanskalaisissa niin vahvasti? Muualta Euroopasta ja vielä kauempaa tulevat vaihtarit eivät yleensä selittämättä ymmärrä mistä Suomen ja puukkojen rinnastuksessa on kyse. Mutta eteenpäin: puukoista keskustelu jatkuu Lordin euroviisuvoittoon ja yksi-kaksi-kolme-perkeleen kautta luettelemaan elintarvikkeiden tuoteselosteita, joita tanskalaiset lukevat halpismansikkahillon kyljestä aamupalapöydässä. Sitten keskustelunaiheet loppuvat. Vaikka oLemme melkein naapureita, Suomi on monelle kohtaamalleni tanskalaiselle vieras. Suomi on se outoa kieltä puhuva kansa, joka on kai Skandinaviaa, muttei ihan kuulu joukkoon. Ja mitä me toisaalta tiedämme Tanskasta Kööpenhaminan ja muutaman kaljabrändin lisäksi? Yhdessä maamme ovat olevinaan ihana hyvinvointipohjola, mutta mitä se lopulta tarkoittaa sosiaalitukien ja kylmänkalsean minimalismidesignin lisäksi? Olen usein väitellyt keskieurooppalaisten vaihtarien kanssa siitä, kuuluuko Suomi Pohjoismaihin vai Baltiaan. Huomaan usein närkästyväni, kun kotimaani pohjoista identiteettiä epäillään. Oikeastaan nopeiden yhtäläisyyksien löytäminen Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä ei ole päivän selvää: Ei meillä ole samaa monarkiaa, kruunuja eikä kieltä kuin muissa Pohjoismaissa. Suurin yhteinen nimittäjä on hillopurkki, jonka tuoteselosteen voi lukea neljällä kielellä. Silti Suomi roikkuu epätoivoisena skandinaviaimagossa, mikä on huvittavaa, sillä ilman identiteettikriiseilyä olisimme kiinnostavampia erikoisuudessamme. (Vai oLisiko aika laittaa sauna lämpenemään. Kutsutaan pohjoismaiset ystävämme pelaamaan Jorkkia ja tutustutaan toistemme kulttuureihin pintaa syvemmältä.) Anna Näveri Skandinaaveja vain elintarvikkeiden tuoteselosteissa matkoille saadaan myös avustuksia. Valtio-opin opiskelijoiden matkoja on tukenut vuodesta 1984 hiukan harvinaisempi taho: professori Kari Palonen. “Taisi olla alkuun niin, että kun en halunnut liittyä professoriliittoon, ajattelin käyttää rahat tähän. Myöhemmin on tullut muita motiiveja, kuten tutustuminen opiskelijoihin ja junamatkojen propagointi”, Palonen kertoo. Palonen ei halua kertoa tarkkoja avustussummia, mutta niillä ei hänen mukaansa makseta matkoja kokonaan. Joskus hän tarjoaa matkoilla ruoan, mutta juomat opiskelijat saavat ostaa itse. Paloselle matkustaminen on elämäntapa. “En koskaan ymmärrä hyvää matkaa -toivotusta. Ei minulla ole kotia, vaan pysyvästi maksettu hotelli Helsingissä ja Jyväskylässä sekä kirjasto Helsingissä.” Huomaan usein närkästyväni, kun kotimaani PoHjoista identiteettiä ePäillään. Vinkkejä ekskursion järjesTäjiLLe z z Äläzstressaa.zKaikkizeizkuitenkaanzmenezkutenzalunzperinzsuunnittelit,zeikäzsez haittaa. z z Varauduzyllättäviinztilanteisiinzainakinz ajatuksenztasolla. z z Tiedotazaikatauluistazjazmahdollisistaz muutoksistazajoissa. z z Pyydäzmatkallezlähteviäzehdottamaanz kiinnostaviazvierailukohteita. z z Voisitkozhakeazrahallistazavustustaz ekskursiollezulkopuoliseltaztaholta?zAinakinzjotkutzammattiyhdistyksetztukevatz opiskelijoidenzmatkoja. z z Joszlähdettezulkomaille,zpyydäzmatkalaisiazlähettämäänzsinullezskannatutzkopiotzpasseistaan.zNäinzsaatzhelpostizlähtijöidenzhenkilötiedot.zLisäksizjoszpassizkatoaazmatkalla,zsiitäzonzmyöszkopioz valmiina. Professori kari Palonen täydentää opiskelijoiden matkabudjettia omasta pussistaan. Tommi Puska
Kampus & Kaupunki 8 Omilla säännöillä teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö kOrtepOhja. Pysäköintiä valvova firma ohjeistaa harhaanjohtavasti. Kortepohjan parkkipaika kylttejä selkeytetään lähiaikoina. Y lioppilaskylän pysäköinninvalvontaa hoitavan yhtiön MKM Park Servicen toimintatavat herättävät kysymyksiä. Firma ilmoittaa verkkosivuillaan, että “mahdolliset reklamaatiot valvontamaksusta tulee tehdä 14 vuorokauden sisällä valvontamaksun päiväyksestä”. Käytännössä yhtiöllä ei ole oikeutta tällaisen aikarajan asettamiseen. Jos sakko ei tunnu oikealta, valittaminen kannattaa siis myöhemminkin. ”Yhtiö ei voi evätä oikeutta valittaa, jos ei 14 päivän aikana ole reklamoinut”, lakimies Mika Hakamäki Kilpailuja kuluttajavirastosta toteaa. Jylkkärin pyydettyä selitystä yhtiön ohjeistukseen MKM Park Servicen toimitusjohtaja Mikko Koljander vastaa, että firma kyllä käsittelee myös myöhemmin tulleet reklamaatiot, mutta pitää 14 päivän rajaa pääsääntöisesti riittävänä ja kohtuullisena aikana. MkM park Service myös ohjeistaa verkkosivuillaan sakon saanutta tekemään reklamaation kirjallisesti lomakkeella, ja kehottaa toimittamaan sen postise. Hakamäki näkee ohjeistukselle vain yhden selityksen. “Muuta en keksi kuin että reklamaation tekeminen halutaan tehdä vaikeaksi.” Jylkkärille Koljander toteaa, että reklamaation voi lähettää myös sähköpostilla. Tästä ei kuitenkaan ole mainintaa yrityksen nettisivuilla. pYsäköinninvalvOntaYhtiö on herättänyt pahaa verta myös siksi, että usea asukas on kokenut saamansa sakot aiheettomiksi. JYYn teknisen isännöitsijän Jari Pihlajasaaren mukaan valituksia on kuulunut lähinnä asukasneuvoston kokouksissa ja sähköpostilistalla. Moni kertoo saaneensa sakkolapun omalta parkkipaikaltaan. Pihlajasaaren mukaan syy on kuitenkin pääsääntöisesti asukkaassa: lupalappu on unohtunut tai sitä ei ole muistettu vaihtaa vuoden vaihduttua. Myös Koljander arvelee, että tyytymättömyyden syy on usein tietämättömyydessä ja kehottaa tutustumaan alueen internetistäkin löytyviin pysäköintisääntöihin. Toisaalta valitusta kuuluu myös siitä, että sakkolappuja on ilmestynyt tavaroiden rahtaamista varten ovien läheisyyteen jätettyihin autoihin. Pihlajasaaren mukaan asukkailla on ilman muuta oikeus ajaa talojen eteen muuton vuoksi. “Tottakai auton saa tuoda silloin pihaan.” Asukastoimisto jakaa Muutto käynnissä -lappuja, joita muuttajat voivat kiinnittää autoihinsa. Yleisimpinä muuttoaikoina lähtevällä ei pitäisi muutenkaan olla hätäpäivää. Pihlajasaari kertoo ohjeistavansa pysäköintiyhtiötä jättämään sakottamisen kuukauden ensimmäisinä ja viimeisinä päivinä. ainakin pysäköintisääntöihin on odotettavissa selvennystä. Tällä hetkellä Taitoniekantien parkkipaikalla ainoastaan ensimmäisessä kyltissä lukee, että pysäköinti sallitaan vain luvan kanssa. Pihlajasaari ei myönnä, että merkinnät olisivat riittämättömiä, mutta lupaa silti muutosta. Kyltit uusitaan kevään ja alkukesän aikana. pihlajasaari painottaa, että valituksista huolimatta useita vuosia käytetty yksityinen pysäköinninvalvonta on kannattanut. Aiemmin lähitalojen asukkaat käyttivät ylioppilaskylän parkkipaikkaa sumeilematta hyväkseen. Nyt alue kuuluu opiskelijoille. “On siinä paljon hyvääkin”, Pihlajasaari painottaa. Eettisen ruoan päivä ei onnistunut ilOkivellä vietettiin 25. huhtikuuta eettisen ruoan päivää. Ympäristävaliokunnan järjestämä tapahtuma ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen, ja Ilokivellä söi kolmen kasvisruoan päivänä 150 ihmistä vähemmän kuin normaalisti. “Yleensä meillä käy hernekeittopäivänä paljon enemmän porukkaa”, kertoo Ilokiven ravintolapäällikkö Arja Harju. Eettisen ruoan päivä oli tarkoitus järjestää sekä Ilokivellä että kaikissa Sonaatin ravintoloissa yhtä aikaa. Tieto ei kuitenkaan Harjun mukaan kulkenut riittävästi, sillä Sonaatilla päivää ei huomioitu mitenkään. “Eihän tämä oikein onnistunut”, Harju toteaa. Eettisen ruoan päivää oli tarkoitus järjestää muutaman kerran vuodessa. Kevään pettymyksen takia Harju ei kuitenkaan tiedä päivän kohtalosta. “Meillä on paljon lihaa syöviä opiskelija-asiakkaita. Olemme kuulleet, että jos alamme tarjoamaan vain kasvisruokaa, opiskelijat äänestävät jaloillaan”, Harju kertoo. Suvi-Tuulia Nykänen Liikuntatutorit ohjastavat fukseja terveille tavoille ensi sYksYnä Jyväskylän yliopistolla aloittavat fuksit viedään harrastamaan liikuntaa vaikka kädestä pitäen. JYYn ja yliopistoliikunnan yhteistyö tuo tavallisen tutoroinnin lisänä uusien opiskelijoiden avuksi liikuntatutorit, joiden tehtävänä on järjestää erilaisia urheilutempauksia ja viedä fukseja yliopistoliikunnan jumppiin, jos yksin lähteminen hirvittää. Liikuntatutorit on valittu muiden tutoreiden joukosta. Heitä on yhteensä yhdeksän, jokaisella tiedekunnalla ainakin yksi. Liikuntatutorit syrjäyttävät aiemmin toimineet liikuntaluotsit. JYYn sosiaalisihteeri Karoliina Vainikaisen mukaan muutoksella pyritään kohdentamaan ohjaus selvemmin tietylle ryhmälle. “Fuksit ovat hyvä joukko, koska he ovat hirveän vastaanottavaisia”, Vainikainen selittää. Minna Tiainen Kaupungin asiat pian samasta portaalista jYväskYlän kaupunki on julkistanut 8. toukokuuta Oma Jyväskylä -palvelun. Palvelu on sähköinen portaali, jossa tulevaisuudessa pystyy hoitamaan kaikki Jyväskylän kaupungin kirjautumista vaativat asioinnit. Julkaisuvaiheessa palveluun kytkettiin muun muassa kaupungin karttaja palautepalvelu, yleisten alueiden lupapalvelu sekä palautepalvelu. Suvi-Tuulia Nykänen Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 Oikaisu Toisin kuin viime Jylkkärissä neuvottiin, O-konomiyakimunakkaaseen ei kannata laittaa 31 dl vehnäjauhoja. Oikea määrä on 1 dl. Nöyrimmät anteeksipyynnöt kaikille, jotka jo ehtivät noudattaa ohjetta.
In english 9 teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö Dreamroad to Europe IntErraIl. Olli Lukkari and Arimo Kerkelä travel through Europe to gather a thousand dreams from other people and, at the same time, realize their own. t he goal and slogan is not humble: 2 men, 20 days, 1000 dreams. Arimo Kerkelä and Olli Lukkari don’t seem to shy away from a challenge. On June 10th, they hop on a train with an interrail ticket, committed to asking, and getting, 50 people a day to share their dreams with them. The dreams are written and drawn on cards, which Lukkari and Kerkelä later photograph and put online for everyone to see. The idea is to get people thinking about what they really want. “Many people are too afraid to go after their dreams. I want to get them thinking about it”, Lukkari says. lukkarI anD Kerkelä themselves seem to show a good example when it comes to daring and resilience. Lukkari started gathering people’s dreams on cards last summer. At first, he handed out 360 cards, asking people to send them back to him via post. One returned. The disappointment was bitter, but Lukkari continued, changing the strategy to asking people to fill out the cards on the spot. This is also how Lukkari and Kerkelä met: In the fall picnic organized by the university last autumn, Lukkari asked Kerkelä to write his dream on one of the cards. Kerkelä found it a bit strange. “I was really surprised when he came asking me for my dreams”, he says. Nevertheless, Kerkelä used the opportunity and asked Lukkari to give him an interview for his web publication Teleportaasi. “The interview lasted for ten minutes and then we talked for four hours after that”, Kerkelä explains. Already in their second longer discussion, Lukkari and Kerkelä decided to go on an interrail together. “I think we are both the kind of people who easily realize even the smaller dreams”, Kerkelä says. aftEr thE beginning, Lukkari’s card project has spread to unexpected proportions. At the moment this article is being written, he has gathered around 800 cards. thE momEnt you read it, the amount might be larger. The cards have been scanned to Lukkari’s blog Post Our Dreams. In addition, the dream cards have been showcased in Finland in various exhibitions, for instance in the city library of Jyväskylä. thE IntErraIl trip Kerkelä and Lukkari have named Unelmien tiellä, then, is a joint operation, a kind of a sister project to Lukkari’s Post our dreams and Kerkelä’s Teleportaasi. After gathering the dreams, Lukkari and Kerkelä intend to photograph the cards and put them on a separate website. During their trip they will also keep blogs about their adventures and film for a documentary they hope to publish afterwards. A lot needs to be done, but they have the energy. “Olli seems to have the batteries of a duracell-bunny. And this is just so much fun”, Kerkelä says. thE actual route for the interrail remains unclear and unplanned. It starts from Turku and continues to Stockholm, but aside from that, the only sure destination is Munich. This has been chosen because the German headquarters of the Make-A-Wish Foundation are there and Lukkari and Kerkelä wish to visit it. The foundation realizes the dreams of children with life-threatening medical conditions. Lukkari and Kerkelä also intend to take directions from their Facebookfollowers. “The main thing about the trip is not cultural history or fancy buildings but the people we meet”, Kerkelä says. The future after the trip is wide open for the both of them. Kerkelä goes on to pursue a different dream altogether: after the Interrail, he intends to go to Nepal to write a novel. Lukkari will take a year off. Then, who knows. Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 Arimo Kerkelä and Olli Lukkari have already gathered hundreds of dreams. ollI lukkarI z z StudieszspecialzeducationzatzthezuniversityzofzJyväskylä. z z 22zyearszold. z z ComeszfromzHelsinki. arImo kErkElä z z Studieszpsychologyzatzthezuniversityzofz Jyväskylä. z z 21zyearszold. z z ComeszfromzLappeenranta.
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 Jaana Romppaisen ja Paavo Pihavaaran Lauri-poika on ahkera auttamaan keittiössä.
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 PERUSTAISITKO PERHEEN? lapset. Opiskelevat vanhemmat nauttivat lapsiperheen arjesta. Moni asia kaipaisi kuitenkin parantamista. K ymmenkuinen Lauri on löytänyt lattialta jotain. Suu käy kovaa vauhtia. Äiti Jaana Romppainen tarkistaa ja naurahtaa: “Oli se syötävää, tällä kertaa.” Suutuntuman lisäksi Lauri harjoittelee kävelyä. Tuen kanssa pitää vielä mennä, vaikka selvästi näkee, että ilmankin jo onnistuisi. Juttuakin tulee jo kovasti. Pirteä miehenalku ei ujostele. Laurin vanhemmat Jaana Romppainen ja Paavo Pihavaara ovat olleet naimisissa kaksi vuotta. Molemmilla on vielä opintoja jäljellä, tosin loppusuoralla ollaan jo. Perheen perustaminen ei pariskunnan opiskeluja kuitenkaan häirinnyt. Hetki tuntui sopivalta, vaikka Pihavaaralla oli graduseminaari kesken Laurin syntyessä. Myös Romppainen tekee parhaillaan gradua, joka pitäisi kohta jättää esitarkastukseen. “Kyllä sitä tuli mietittyä, mutta ei siitä loppujen lopuksi niin huolehtinut”, Romppainen toteaa. “Tietysti sitä mietti, miten kauan lasten hankintaa kannattaa lykätä”. Romppaisen ja Pihavaaran mukaan suurin muutos Laurin syntymisen jälkeen on ollut ajankäytön tiukentuminen. Aikaa yritetään jakaa tasapuolisesti kaikelle. “Minä jäin aluksi Laurin kanssa kotiin. Paavo saa siis nyt valmistua ensin”, Romppainen kertoo. “Kyllähän tutkintoon liittyy oma ahdistuksensa. Onneksi ohjaajat ovat olleet tosi kannustavia. Siitä on ollut paljon apua”, hän jatkaa. Pariskunnan opiskelut ovat edenneet hyvin, vaikka aivan aikataulussa ne eivät olekaan menneet. Lapsi vie oman aikansa myös opiskelijan elämästä. “Hidastumista ei oikein voi välttää, kun aikataulut eivät ole samalla lailla suunniteltavissa pitkäksi aikaa eteenpäin. Lisäksi lähiopintoja on ollut välillä vähän hankala järjestää”, Romppainen kertoo. Pariskunnan mukaan perheellisten opiskelijoiden elämää voisi helpottaa esimerkiksi E-tenttien määrää lisäämällä. Myös opintojen suorittamiseen voisi tarvittaessa antaa enemmän joustoa. Luentojen videointi nettiin on myös hyvä keino mahdollistaa opiskelu niille, jotka eivät pääse aina määrättyyn aikaan luennolle. JYYn joustavan opiskelun manifesti on tässä samoilla jäljillä. “Miksei esimerkiksi tenttejä voisi tehdä myös kotoa käsin?”, Romppainen kysyy. Luonteva ikä kumppanin löytämiselle ja perheen perustamiselle ajoittuu usein juuri opiskeluaikaan. Opintojen lyhentämiseen pyrkivä koulutuspolitiikka tiivistää opintoja, mutta jättää entistä vähemmän aikaa muulle. Myös Romppaisella ja Pihavaaralla kaikki liikenevä aika menee opintoihin. Pariskunta on kuitenkin yhtä mieltä siitä, että aikaa tulee nykyisin käytettyä aikaisempaa paljon tehokkaammin. “Niin, ja kyllä opiskelumotivaatiokin on vähän parempi, Pihavaaraa hymyilee. “Vähän ainakin.” Opiskelevan lapsiperheen taloudellinen tilanne voi olla hyvinkin heikko. Moni joutuu käymään töissä, vaikka aikaa ei muutenkaan ole liikaa. Lisäksi ongelmaksi voivat muodostua opiskelijan tulorajat. Lapsiperheen menot kun ovat kovin erilaiset verrattuna tavalliseen opiskelijaan. Romppaisen ja Pihavaaran perhe on toistaiseksi kuitenkin pärjännyt hyvin. Helpotusta tilanteeseen tuo Romppaisen työ sijaisopettajana. “Isovanhemmat ovat myös tukeneet rahallisesti”, hän täydentää. Myös arjen pyörittäminen voi olla tenttija lastenkirjojen sekamelskassa hankalaa. Romppaiselle ja Pihavaaralle kaverit ja ystävät ovat olleet suuri apu. teksti ja pääkuva Tuomo Leinonen gallupkuvat Jere Kyrö
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 “He ovat olleet lapsenvahteina, kun meillä on ollut menoa samaan aikaan”, Pihavaara sanoo. “Kertaakaan ei ole vielä sairastuttu yhtäaikaa. Se voisi olla hankalaa”, Romppainen miettii. JYYn sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen kertoo saavansa ajoittain tiedusteluja perheellisiltä opiskelijoilta. “Useimmiten kyse on palveluohjauksesta.” Vainikainen huomauttaa, että tukitoimia suunniteltaessa perheellisten opiskelijoiden erityistarpeet ovat usein jääneet huomiotta. Esimerkiksi Jyväskylässä iltapäiväkerhojen osallistumismahdollisuudet ja maksut on porrastettu opiskelijan näkökulmasta kankeiksi ja kalliiksi. Kampusalueella lapsiperheet on kuitenkin huomioitu suhteellisen hyvin. “Syöttötuoleja löytyy joka ruokalasta. Ja useimpiin pääsee myös lastenvaunujen kanssa. Myös kampuksella liikkuminen on aika vaivatonta”, Romppainen toteaa. “Lastenhoitotilojakin löytyy, kun osaa vähän suunnitella”. Kuten myös Romppaisella ja Pihavaaralla, perhe on monella opiskelijalla tavoitteena. Sen toteutuminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Sinkuksi jääminen on yhä yleisempää. Lisäksi lasten hankinnasta tuntuu tulleen varsin mittava projekti. Juttua varten kartoitettiin opiskelijoiden ajatuksia perheen perustamisesta opiskeluaikana. Haastatelluista vain vajaa neljäsosa oli valmis harkitsemaan perheen perustamista ennen valmistumistaan. Haastatellut olivat keskimäärin 23-vuotiaita, yhteensä haastateltuja oli 19. Vanhin oli 29ja nuorin 19-vuotias. Suurin osa oli naisia. Yli kaksi kolmasosaa nimesi taloudelliset syyt lasten hankkimisen esteeksi. Opintoihin keskittyminen oli toiseksi yleisin syy. Niitä seurasivat ajan vähyys ja työllistymisen priorisointi. Ennen lasten saantia pitäisi siis valmistua, saada työpaikka ja hankkia sopivan kokoinen asunto. Parisuhteenkin pitäisi olla vakaalla pohjalla. Taloudellinen pärjääminen on tärkeää: vähintään toisen olisi hyvä olla töissä. Eikä sen toisenkaan valmistuminen saisi olla kovin kaukana. Tämä asetelma toistui useimpien puheissa. Jylkkärin tekemä pikakysely saa tukea Tilastokeskuksen Perheet 2011aineistosta. Perheen perustaminen ajoittuu yleensä vasta opintojen jälkeen. Osin sen seurauksena ensisynnyttäjien keski-ikä nousee edelleen. Vuonna 2005 keski-ikä oli 27,9 vuotta, vuonna 2010 28,3 vuotta. Myös yhä useampi parisuhde jää lapsettomaksi. Vuosien 2010 ja 2011 välillä kasvua oli 1,25%. Lapsiperheiden määrä väheni samassa ajassa 0,6% yksinhuoltajaperheiden määrän pysyessä lähes ennallaan. Perheväestön suhteellinen osuus on tasaisessa laskussa. Vaikutukset väestön ikäjakaumaan ovat kaikkien tiedossa. Muutokset ovat pitkäaikaisia ja hitaasti kehittyviä. OpintOjen nOpeutumisesta huolimatta yhteiskunnan kustannukset kasvavat. Synnytysiän noustessa hedelmällisyyshoitojen tarve lisääntyy, samoin kuin riskit raskauden aikaisista komplikaatioista ja sikiön kehityshäiriöistä. Myöhäisempi synnytysikä myös korreloi pienemmän lapsimäärän kanssa. Vähemmän lapsia tarkoittaa heikompaa huoltosuhdetta ja sitä, että kansallista kulttuuriperintöä kuljettaa eteenpäin entisestään vähenevä joukko. Lasten saaminen työuran alussa ei sekään ole ongelmatonta. Kumpi on työnantajan näkökulmasta kiinnostavampi: vastavalmistunut henkilö, joka on opiskellut vähän nopeammin mutta jonka perheasiat ovat vielä jäsentymättä, vai henkilö, joka elää vakiintunutta perhe-elämää? Kumppanin löytymiseen yhteiskunta tuskin voi vaikuttaa. Sen sijaan se voi poistaa esteitä ja tukea yhteiskuntaa hyödyttävien tavoitteiden toteutumista. Tällä hetkellä järjestelmä niputtaa kaikki opiskelijat yhteen, ottamatta kantaa yksilöllisiin tavoitteisiin tai elämänvaiheisiin. Nykytilanne suosii perheen perustamisen lykkäämistä, koska perheiden tarpeet jäävät huomiotta. Vaihtoehdoksi jää usein valitseminen joko perheen tai opintojen välillä. Lapsen ja perheen yhdistäminen vaatii siis paljon suunnittelua ja joustavuutta. Ovatko Laurin vanhemmat koskaan katuneet lapsen hankkimista tässä elämänvaiheessa? “Ei kyllä olla! Lauri on sellainen ilopilleri”, Romppainen ja Pihavaara kertovat toisiaan vilkuilleen. “Ja onhan oma lapsi niin iso asia.” Vauhdikas pikkumies on ehtinyt touhuissaan sopivasti keittiöön asti. Romppainen nostaa Laurin tiskausta katsomaan. Lauri jokeltaa ja läiskyttää saippuavettä. Ei tällainen perhearki vaikuta ollenkaan tylsältä tai vaikealta. Päinvastoin. 1,5-vuotiaan Roopen äiti Rosemari Marttisen, 29, opinnot eivät lapsen saannin jälkeen ole sujuneet aivan odotusten mukaan. Aikataulu pitää silti. ”Ei lapsen hankintaan liittynyt suurempaa stressiä, mutta ehkä todellisuus osoittautui sitten vähän odotettua hankalammaksi.” Juha-Pekka Pentikäinen, 24, ei suunnittele vielä perheenlisäystä. “Aika monella lapsen hankinta menee sinne lähellä 30 vuotta, varmaankin siksi että halutaan olla valmiita ja että taloudellinen tilanne on sellainen, ettei lapsen kanssa joudu ahdinkoon.” Laura Nousiainen, 23, Mari Swahn, 19, Rosa-Maria Mäkelä, 24 ja Eeva-Liina Kyöstilä, 23, eivät vielä haikaile perheen perään. Nuoria naisia huolettaisivat taloudellinen tilanne sekä mahdolliset välivuodet.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 9.6. KANKAAN PAPERITEHTAAN ALUE KoLmATTA KERTAA järjestettävä Kankaan avoimet ovet -tapahtuma tarjoaa monipuolista ohjelmaa. Luvassa muun muassa avoimia harjoituksia ja toimintaesittelyjä, lähiruokaa, taidemyynti, työpajoja sekä Kankaan tavaroiden kirppis. 14 RAvINTo Dyykkaus säästää kukkaroa, 15 KULTTUURI: Jyrock keräsi salin täyteen, 16-17 KULTTUURI: Jyväskylä myöntää nihkeästi avustuksia, 19. sIvUN KAsvo: Irina on miesten nainen. Menot Kesän ensimmäinen päivä JäRJEsTyKsEssääN 21. Yläkaupungin yö on sen sortin ILMAINEN kaupunkitapahtuma, että jos ei kelpaa, niin voi muuttaa vaikka maalle. Ohjelma alkaa lauantaiaamuna kello 10 JYT:n Pornopolkalla ja 4H:n lelunvaihtokirppiksellä. Viimeiset aamudiskon esiintyjät aloittavat settinsä Alvar Aalto -museolla sunnuntaiaamuna kello 6. Tähän väliin mahtuu muun muassa seuraavaa: kello 12 lähtien performanssiryhmä Musta taksi kuljettaa asiakkaita Yläkaupungin yössä. Taksin voi tilata omalla vastuulla soittamalla numeroon 046 568 2600. Taksikyydistä ei peritä maksua. Kauppakadulla kello 16 käytävän Old Fat & Slow -skeittikisan nimi lupaa hyvää. Jyväskylän taidemuseo Holvissa kello 19.15 esiintyvä Må Pyton on klassikko, jonka keikkaa ei kannata missata. Ryhmä esittää Monty Pythonin lauluja mieslauluyhtyeelle sovitettuna suomeksi. Siltasalissa kello 20.30 on mahdollisuus ottaa tuntumaa seuraavaan aamuun jo etukäteen: Circus Uusi Maailman varta vasten Yläkaupungin yöhön tehty esitys Hang Over lupaa seuraavaa: “laulajia, roikkujia ja ilmadramatiikkaa. Hyvä meininki, huono meininki ja potentiaalisia hallusinaatioita.” Tämä KAIKKI ja paljon muuta. Ja tosiaan, jos ei kelpaa, niin teepä ite parempi! Toivolan vanhalla pihalla esiintyy kello 22.30 jyväskyläläinen Superjekkeli. Omintakeinen orkesteri kuulostaa suomalaiselta kansanmusiikilta, balkanilta, punkilta, iskelmältä ja progelta. Rauhasta raivoon ja rähinästä rakkauteen. 24.5. JA 31.8. LUTAKKo ToUKoKUUssA kolmatta kertaa järjestettävä Lutakko Jäissä on alaikäisten järjestämä tapahtuma, jonka esiintyjät valitaan Demoskaban kautta. Elokuussa tärähtävä Lutakko Liekeissä on jo perinteikäs vaihtoehtomusiikin tapahtuma, jonka pääesiintyjä tänä vuonna on 1988 perustettu suomalaisen grindcoren isoisä ja paha kummisetä Xysma. Lutakko Liekeissä -tapahtumassa nähdään punkinräimeen seassa myös Laineen Kasperi ja Palavan Kaupunki, jonka kattavan instrumenttiarsenaalin vyöryttämä rytmitulva ja ehtymätön sanataituruus laajentavat hiphopin rajoja yllättäviin paikkoihin. 9.-14.7. JyväsKyLäN KEsä JyväsKyLäN KEsäN suurimpiin tapahtumiin kuuluva Jyväskylän kesä sai alkunsa vuonna 1956 korkeakulttuuritapahtumana, jonka nimi oli Jyväskylän Musiikkikulttuuripäivät. Viimeisen 10 vuoden aikana kaupunkifestivaali on omaksunut populaarimman cross over -otteen. KEsäN KAIKKIEN aikojen legendaarisin keikka on M. A. Nummisen ”epäsiveellinen” esiintyminen vuonna 1966, jonka poliisi keskeytti. Viime kesältä jäi mieleen M. A. Nummisen ja Pedro Hietasen Tractatus-konsertti Kuokkalan kirkossa. 18.5. yLäKAUPUNKI 17.5. KAmPUKsEN KENTTä HIPIT PUUsKUTTAmAssA Kampuksen kentällä 12 minuuttia. Kulttuurimies Antti Suoran Kulttuuri-Cooper on monille jo tuttu kevään merkki. Lähde mukaan 12 minuutin rääkkiin perjantaina 17.5. kello 15.30. Pakko ei ole juosta veren maku suussa. Juoksulenkin jälkeen on mukava mennä oluelle kehuskelemaan urheilusuorituksilla. KAmPUs KINo PETTERI KALLIOMäKI ARVOSTELEE ILOKIVEN TULEVAT NäYTöKSET Leijonakuningas RogER ALLERs & Rob mINKoff, 1994 mA 13.5. KLo 19.00 Vapaa Kino viettää iltamia Disney-yhtiön elokuvien merkeissä. Leijonakuningas puhalsi tuottamon piirrettyihin yhden elokuvan ajaksi sen saman taian, virtuositeetin ja kitschin, joka niissä oli ollut Disneyn vielä eläessä. Arvosana: 4/5 Fantasia WALT DIsNEy, 1940 mA 13.5. KLo 20.45 Walt Disneyn kunnianhimoisin hengentuote kuvittaa kahdeksan klassisen musiikin mestarityötä Bachista Stravinskyyn. Tyyli ja piirrosjälki vaihtelevat avantgardesta naivismiin ja psykedeliasta puhtaaseen mauttomuuteen. Valitettavasti tämä visuaalisen mielikuvituksen kuolematon runsaudensarvi on Kinon esityksessä tuomittu jäämään pelkäksi varjoksi itsestään, sillä se esitetään digitaalisena versiona. Arvosana: 5/5 Keskushyökkääjä J. ZEmgANo & s. DEREvJANsKI, 1947 TI 21.5. KLo 19.00 Neuvostoliittolaisten urheiluelokuvien illan ensimmäinen artikkeli on insinööri-jalkapalloilijasta kertova Keskushyökkääjä, joka yhdistelee sporttitarinaa komediaan, musikaaliin, ynnä velvollisuuksien ja yksityiselämän välisen ristiriidan kuvaukseen. Nyrkkeilyhansikas ANDREI fRoLov, 1946 TI 21.5. KLo 20.30 Urheiluelokuvan, sosiaalisesti tiedostavan sanoman ja musikaalikomedian ristisiitos on myös illan toinen elokuva Nyrkkeilyhansikas, jonka keskiössä on nyrkkeilymestarin ja huippu-uimarin välinen romanssi. vALITETTAvAsTI KUmmAsTAKAAN URHEILULEffAsTA EI sAATU vERsIoTA ENNAKKoARvosTELUA vARTEN. 31.7. 3.8. JyväsKyLä JA sEUTUKUNTA AIEmmIN Jyväskylän Suurajoina tunnettu Neste Oil Rally on Jyväskylän kansainvälisesti tunnetuin tapahtuma, joka tuo paikkakunnalle heinä-elokuun vaihteessa niin paljon ihmisiä ja rahaa, että sen varjolla saa käyttäytyä aika vapaasti. Kadunvaltausbileet tarjoavat vaihtoehtoisen näkökulman, katusoitto ja kämppänsä vuokraus tienausmahdollisuuden. 26.-28.7. mUURAmE, TUomIsToN TILA oN AIvAN TURHA mainostaa Naamoja, koska tämä Muuramessa, Tuomiston tilan luonnonkauniissa ympäristössä järjestettävä pieni festivaali myy liput loppuun joka vuosi alta aikayksikön. Kuitenkin, jos pidät avantgardesta ja arvostat hukkumismahdollisuutta, peltojalkapalloa sekä reipasta juopottelua, niin ehkä kannattaa yrittää koijata lippu jostain. 17.6. KEsKI-sUomEN ELoKUvAKEsKUs (gUmmERUKsENKATU 9 b10, JyväsKyLä) AIKUIsTEN ELoKUvALEIRI, eli nelipäiväinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden päästä tekemään animaatiotai fiktioelokuvaa. Elokuvan teemana on ”Me ollaan sankareita kaikki”. Pienryhmissä toteutettavien elokuvien tekeminen tuo hienon kokemuksen omasta luovuudesta ja yhteistyöstä muiden kanssa. Leirille otetaan 15 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset viimeistään 3.6.2013 osoitteeseen elokuvakoulu@gmail.com. Ilmoittautuminen vahvistetaan maksamalla leirimaksu. SUPERJEKKELI JIRI HALTTUNEN Hyvä meininki, HuOnO meininki ja pOTenTiaaliSia HalluSinaaTiOiTa. tekstit Petri Kaikosuo JULIA WESELY PETRI KAIKOSUO PETRI KAIKOSUO “Se Oli niin kuin paHa kRapula: enSin luulin kuOlevani. SiTTen pelkäSin, eTTen kuOlekaan. lOpulTa Olin vain Onnellinen, eTTä Se Oli OHi. enSi vuOnna uudeSTaan!” Kulttuurimielinen hippi Kulttuuri-Cooperin 2012 jälkeen. Tänä vuonna Kulttuuri-Cooper juostaan Kampuksen kentällä 17.5. kello 15.30.
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 tähteet hyötykäyttöön säästäminen. Dyykkauksella otetaan kantaa ylenpalttiseen kuluttamiseen. Opiskelijan kukkarolle se sopii loistavasti, sillä ruokalasku puolittuu helposti biojätteitä tonkiessa. e lintarvikkeita myyvät kaupat joutuvat heittämään ruoaksi kelpaavaa tavaraa kymmeniä miljoonia kiloja vuodessa roskiin. Myös kotitaloudet heittävät vuosittain henkilöä kohti 25 kg ruokaa jätteisiin. Näistä suurin osa on hedelmiä, vihanneksia ja leipiä. Jyväskylän roskaruokapäivässä kokanneen Pöllöwaarin kokin Sami Sorvojan mukaan leivänkannikoista ja juustotahkoista sekä ruoantähteistä saa uudelleen hyödyntämällä hyviä ruoka-annoksia. Dyykkauksessa kannattaa käyttää kuitenkin harkintaa. Liha suositellaan ehdottomasti kuumennettavaksi. Sorvojan mukaan haju sekä näkö yleensä kertovat, onko ruoka pilaantunutta. Pakkauksissa oleva viimeinen käyttöpäivä -merkintä tarkoittaa Eviran säädösten mukaan sitä, että ruokaa ei saa myydä, käyttää tai tarjoilla päivämäärän umpeuduttua. Parasta ennen -merkintä tarkoittaa, että tuotetta saa myydä päiväyksen jälkeenkin, jos sen laatu ei ole huomattavasti heikentynyt. Yleisimpiä dyykkauskohteita ovat kauppojen roskikset, joista löytyy päiväys-tuotteita. Dyykkaus on kuitenkin laitonta ja kyseessä on varkaus, joten roskisdyykkauksessa kannattaa pitää järki päässä. Parasta dyykkausta voimme Sorvojan mukaan harrastaa siten, että hyödynnämme kotitaloudesta tulevat ruoantähteet. Tässä siis yksi ehdotus. teksti ja kuva Johanna Hurme z z jauhelihakastiketta z z 2zdlzlinssejä z z (2zisoazporkkanaa) z z (1zdlzsoijarouhetta) z z 1zprkztomaattimurskaa z z 1-2ztlzoreganoa z z 1-2ztlzchiliä z z mustaazpippuria z z suolaa z z ruskistamiseenzoliiviöljyä Liota soijarouhetta vedessä vähintään noin tunnin ajan. Kuori sipuli ja porkkanat. Raasta porkkanat karkeasti ja hienonna sipuli pieneksi. Ruskista oliiviöljyssä padassa. Valuta soijarouheesta pois vesi ja anna valua lävikössä. Lisää soijarouhe bolognesen, tomaattimurskan, linssien, oreganon, basilikan ja laakerinlehden kanssa pataan. Lisää pataan vettä kunnes ainekset nippa nappa peittyvät. Anna kastikkeen porista miedolla lämmöllä kannen alla kaksikymmentä minuuttia kunnes linssit ovat kypsiä. Tarjoile kastike keitetyn pastan ja raastetun parmesaanijuuston kera. Jatkettu bolognese-kastike (ruuantähteistä) Tähteistä kasattu ruoka on kevyt kukkarolle. "Syönztälläzhetkelläzgluteenittomasti,zelizolenzjättänytzpoisz leivätzjazpastatzsekäzlisännytzniidenzedestäzlihaazjazkasviksia.zSiksizjääkaapistanizlöytyyzmaitoa,zjauhelihaa,zsalaattia,z kananmuniazjazraejuustoa.zKaikkeazterveellistä.z Jazsittenzmyöszpekoniazjazchilijuttuja.zLähikaupassazeizolezollutzchilitonnikalaaznytzkolmeenzviikkoonzjazalkaazjozärsyttämään. Enzkarppaazenkäz olezmikäänznatsizruokavalionizsuhteen.z Testailenzvain,zmiltäz tällainenzsyöminenz tuntuu.zzJaztuntuuzitseasiassazaikazhyvältä:zolonizonzpaljonzvirkeämpi,zolenz laihtunutzjazturvotuszonzhävinnyt.z Ruokailunzjälkeenz onznykyinzfreesizolozeikäzollenkaanztunkkainen,z niinzkuinzainazennen.”z z Suvi-Tuulia Nykänen journaListiiKan oPisKeLija niKo hiLDÉn: jääKaaPPiratsia JyLKKäRizKuRKiSTaazJääKaappiiSi.
Kulttuuri 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 Paluu Jyrockiin teksti Johanna Hurme kuvat Jere Kyrö i lokivi oli ääriään myöten täynnä huhtikuun lopulla järjestetyssä Jyrockissa. Tiiviistä tunnelmasta huolimatta ilmapiiri oli leppoisa ja yhtyeet viihtyivät yleisön seurassa. Johannes Lintunen on käynyt Jyrockissa vuodesta 2003 asti. Ensimmäisenä vuonna hän tuli paikalle kaverin suosittelemana, ja sille tielle hän jäi. ”Se, että tapahtuma järjestetään sisätiloissa kahdessa kerroksessa loi festivaaleille oman tunnelmansa jo silloin. Täällä on ollut aina hyvä meininki, niin kuin on nytkin”, myöhemmin Jyrockin promoottorina toiminut Lintunen kertoo. Yleisön joukossa nyt ilman työmiehen saappaita kiertelevä Lintunen kertoo katsovansa tapahtumaa nykyisin eri tavalla. Promoottorin työ on antanut työkokemusta, jollaista on vaikea saada muista musiikkialan töistä. Miinuksena työssä on ollut se, että festivaaleilla hän kiinnittää huomionsa järjestelyihin. ”Ennen promoottorina toimimista ei esimerkiksi koristeluihin tullut kiinnittäneeksi huomiota. Nyt pohdin, että dekojoen ja videotykkien rinnalle sopisi hienosti tilan ja ympäristön ehdoilla kehitettyä av-taidetta. Se toimisi hyvin Jyrockin profiilissakin”, Lintunen miettii kehityskohteita festivaaleille. Vuoden 2013 kohokohta Jyrockissa on Lintuselle kuitenkin vanhojen ystävien tapaaminen. ”Vuodesta toiseen täällä vallitsee hyvä meininki niin yleisössä kuin bändienkin joukossa. Tänne halutaan tulla esiintymään, koska tätä kautta monet festivaalijärjestäjät bongaavat uusia bändejä lavoilleen. Jyrock toimiikin hyvin uusien yhtyeiden ponnahduslautana”, toteaa Lintunen tyytyväisenä. Myös yliopiston kulttuurisihteerinä 2000-luvun alussa toiminut Jiri Sironen muistelee lämmöllä työaikaansa Jyrockissa, vaikka hän ei tänä vuonna paikalle päässytkään. Molemmat miehet ovat sitä mieltä, että Jyrockin hyvä meininki ja hidas muuttuminen ovat olleet toimivan festivaalin salaisuus. ”Koska Jyrockia tehdään talkoovoimin, jokainen uusi työntekijä tuo aina jotain uutta mukanaan festivaaleille. Tällöin myös yleisön mielenkiinto tapahtumaa kohtaan säilyy”, Sironen ja Lintunen toteavat. Sironen muistaa kuitenkin ajan, jolloin Jyrock uhkasi hävitä Jyväskylästä. Ilokiven mennessä remonttiin vuonna 1994 Jyrockin silloiset järjestäjät lähtivät omille teilleen. Onneksi tilalle löytyi pätevä jatkaja. ” Ville Häkkisen tullessa promoottoriksi Jyrock pelastui. Hänen aikanaan Jyrockin profiili muotoutui nykyiselleen ja tapahtuma lunasti pysyvän paikkansa Ilokivessä”, Sironen kertoo. Myös talkoolaisten perinteet ovat säilyneet näistä vuosista. Molemmat miehet muistavat karonkat, joissa he pääsivät juhlistamaan onnistuneita Jyrockeja. ”Minun promoottoriaikanani tarjosin muun muassa niin pahaa slovakialaista viiniä, että kukaan ei sitä halunnut juoda”, Lintunen muistelee hymyssä suin ja katselee hyväntuulisia talkoolaisia. Festivaali. Jylkkäri kiersi Jyrockia hyvässä seurassa. Vuosien 2007-2010 promoottori Johannes Lintunen kertoo, millaiselta tämän päivän Jyrock näyttää konkarin silmin. 19.-20. huhtikuuta Ilokivessä järjestetty Jyrock kokosi ennätysmäärän yleisöä. Sekä perjantaina että lauantaina paikalle oli kerääntynyt 720 musiikin ystävää. ”Jyrockin perjantai koettiin huikeana onnistumisena, koska yleensä ensimmäinen festivaalipäivä on ollut hiljaisempi. Molemmat päivät oli kuitenkin loppuunmyyty”, Jyrockin promoottori Suvi Mononen kertoo. Jyrock palkittiin alkuvuodesta Sue-lehden ‘Sue, Kuokka ja Jussi’ -palkinnolla. Monosen mukaan tunnustus on nostanut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan järjestämän festivaalin arvostusta. ”Saimme mukaan myös halpabussiyhtiön. Moni uusi festivaalikävijä Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Oulusta löysi tiensä tänne juuri tuota kautta. Muun muassa Tampereelta ja Turusta tuli bussilastillinen yleisöä Ilokiveen.” Haasteilta ei kuitenkaan vältytty, sillä perjantaina yhden festivaalien suosituimmista keikoista vetänyt The Flaming Sideburnsin keikka oli peruuntua. ”Solisti oli hypännyt väärään junaan ja soitti kaksi tuntia ennen keikkaa olevansa Seinäjoella. Tuli sekin todistettua, että taksi ajaa siinä ajassa Seinäjoelta Jyväskylään”, festivaaliin tyytyväinen Mononen naurahtaa. The Flaming Sideburnsin lisäksi Ilokiven salit veti täyteen Moonface with Siinai, Mopo, PK Keränen ja Plutonium 74. tänä vuonna ennätysyleisö Ilokivi pursusi juhlayleisöä. Eduardo Martinez The Flaming Sideburnsista sai yleisön villiintymään.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 H umanistisesta ammattikorkeakoulusta viime jouluna valmistunut Veera Tuhkala toimii tällä hetkellä tuottajana Yläkaupungin Yö -tapahtumassa. Hänellä on kokemusta alhaisista avustuksista ja niiden vaikutuksesta työnsaantiin niin opiskelijana kuin nyt työssä käyvänäkin. “Omista harjoitteluistani en ikinä saanut palkkaa. Tänä vuonna meillä oli Yläkaupungin Yössä seitsemän harjoittelijaa viideltä eri alalta, muun muassa matkailusta, kulttuurituotannosta sekä ympäristötekniikasta. Kenellekään heistä emme pystyneet maksamaan palkkaa, vaikka kuinka olisimme halunneet.” Tuhkalan mukaan tärkein ja isoin syy olla maksamatta palkkaa harjoittelijoille on juuri pienet avustukset. Niillä pystytään kattamaan vain välttämättömimmät kulut. “Tuntuu, että Jyväskylä ei usko markkinointija vetovoimakärkenä kulttuurin riittävän. Mielummin valitaan joku rallien kaltainen tapahtuma.” Opiskelijanäkökulmasta tilanne on huolestuttava. Palkalliset harjoittelupaikat ovat kiven alla, töistä puhumattakaan. Tapahtumajärjestäjät joutuvat hakemaan töihin nimenomaan palkattomia harjoittelijoita. “Itsekin olen käynyt monta haastattelukierrosta läpi vain sen takia, että saisin työskennellä jossain ilmaiseksi. Jotkut taas lähtevät rupupalkan perässä Helsinkiin, vaikka sielläkään ei makseta hyvin. Kateellisina kuuntelemme tradenomien harjoittelijapalkkoja jossain pankissa”, Tuhkala huokaisee. “Monet alkavat myös pyörittää omia projekteja, sillä valmiita töitä on niin hankala löytää. Lähtökohta niissä on kuitenkin aina se, että itselle ei voi maksaa palkkaa ja pitää miettiä koko ajan, jäädäänkö plussalle vai ei. Aika pelottavasta asemasta siis lähdetään.” jyväskylän kaupungin kulttuurijohtaja Mari Aholainen myöntää, etteivät Jyväskylän kaupungin myöntämät kulttuuriavustukset yksityisille toimijoille ole kovin suuret. Jyväskylässä avustuksia myöntävät kulttuuri-ja liikuntalautakunta, sivistyslautakunta sekä kaupunginhallitus. “Jaamme paljon erilaisia avustuksia, sekä isoja, keskikokoisia että pieniä. Pieniin avustuksiin tulee hakemuksia paljon enemmän kuin mitä rahaa on antaa”, Aholainen kertoo. avustukset. Jyväskylän kaupunki jakaa hyvin pieniä avustuksia yksityisille kulttuuritoimijoille verrattuna moniin muihin kaupunkeihin. Tämä vaikuttaa myös kulttuurialan opiskelijoiden harjoitteluja työpaikan saantiin. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Jere Kyrö omista harjoitteluistani en ole ikinä saanut palkkaa. raHatonta työtä
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 Hyvän kehä 2.0? Elina aaltio: Hyvinvoinnin uusi järjEstys (gaudEamus) Tutkija Elina Aaltion mielestä sosiaalipolitiikkaa on uudistettava perusteellisesti. Aliresursointi tekee nykymallista työntekijöille ylikuormittavan ja asiakkaille kasvottoman. Vallitseva talousajattelu näkee palvelut menoerinä. Aaltion mukaan tarvitaan uusia mittareita arvioida julkista sektoria. Tutkija haastaa talouden tulosohjauksen yksityiskohtaisella mallilla, jossa julkiset investoinnit työllisyyteen ja palveluihin ovat keino luoda ja jakaa hyvinvointia nykyistä tehokkaammin. Aaltion hyvän kehää pyörittäisi investointien suora keskuspankkirahoitus. Mallin ankarimmat vastustajat ovat Brysselissä EMU kieltää juuri tämän. Rohkea teos kutsuu dialogiin hyvinvoinnin ja valtion tulevaisuudesta. Joel Kaitila Aidon onnen jäljillä grégoirE dElacourt: onnEn koukkuja (Wsoy) Keski-ikäisen lankakauppias Jocelynen elämä muuttuu yllättäen, kun hän voittaa lotossa 18 miljoonaa euroa. Äkkirikastumisen ansiosta hän voisi muuttaa kaiken elämässään, mutta mihin suuntaan kulkea? Jocelyne pitää lottovoiton omana tietonaan ja keskittyy erinäisten listojen avulla pohtimaan, mihin rahat kannattaisi käyttää. Delacourt tekee uusimmassa teoksessaan matkan ihmisen sisimpään. Jocelyne on monipuolinen hahmo, jonka elämäntarinan mutkia ja mielen heikkouksia Delacourt kuvailee koukuttavasti. Myös kirjan muissa hahmoissa on riemastuttavia piirteitä. Kirjan kaunis kieli kätkee rivien väliin myös kritiikkiä nykyihmisten kulutustottumuksia kohtaan. Kirjan sanoma on lohdullinen – onnellisuus löytyy yleensä hyvinkin läheltä, jos vain osaa katsoa. Laura Kuivalahti Muslimityttöjen taistelusta joHanna Holmström: itämaa (otava) Siskokset Samira ja Leila elävät kahden kulttuurin leikkauspisteessä. Isä on maallistunut maahanmuuttaja, suomenruotsalainen äiti puolestaan tulkitsee islamin oppeja tunnollisesti. Samiran karatessa kotoa Leila pyrkii selviämään läpi yläkoulusta. Tytöt taistelevat tahoillaan sekä kristittyjen että muslimien asettamia ennakkoluuloja ja odotuksia vastaan. Kahdessa ajassa liikkuva kirja valottaa lukijalle niin islamiin syntyneiden kuin siihen kääntyneidenkin ihmisten ajatusmaailmaa. Tarina tuntuu kuitenkin pinnalliselta, eikä muslimien sisäisiä ristiriitoja tavoiteta kunnolla. Yläkouluikäisistä kirjoittaessaan Holmström erehtyy tavoittelemaan nuorten puhetapaa. Englanninkieliset sanonnat ja slangisanat tekevät tekstistä väkinäistä. Laura Kuivalahti Veljekset tavaraloukossa HomEr ja langlEy (tammi) E. L Doctorowin romaani kertoo 1900-luvun Amerikasta ja materialismin mahdista. Tarina perustuu todellisten Collyerin veljesten elämään. Heidän asunnostaan poistettiin 130 tonnia jätettä heidän kuoltuaan. Kertoja on lapsena sokeutunut Homer, joka suhtautuu sodassa traumatisoituneen veljensä sairaalloiseen keräilyvimmaan lempeästi. Kun Langley tuo hienostokodin ruokailuhuoneeseen säilytykseen vanhan T-mallin Fordin, Homer pysyy vaiti. Vanhetessaan veljekset alkavat pelätä varkaita ja Langley rakentaa taloon ansoja kokoamalla helposti sortuvia tavarapyramideja. Ainoat loukkuun jääneet ovat veljekset itse. Kirjan kuuloja tuntoaistia korostava kerronta tuo piristävän lisän New Yorkin kuvaukseen. Riikka Ala-Hakula Sinustakin superihminen? anna PErHo: suPErarkEa! (Paasilinna) Anna Perhon uusin self help -opas on mahdollisista ennakkoluuloista huolimatta hyvä ja tavallisen ihmisen käsityskyvylle sopiva teos. Perho ei sorru ylihengellisiin hihhulointeihin tai pakota kasvamaan ihmisenä, vaan pamauttelee selkeitä käytännön vinkkejä siihen, kuinka arjen saa muotoiltua edes vähän paremmaksi. Joidenkin mielestä neuvot saattavat olla itsestäänselvyyksiä, mutta ehkä jokaisen tulisi välillä lukea kirjaa, jossa kehotetaan menemään aikaisemmin nukkumaan, organisoimaan ajankäyttöä ja vähentämään Facebookissa notkumista. Vaikka oppaasta ei löydykään montaa ennenkuulumatonta neronleimausta, voin silti suositella sitä kaikille, jotka huomaavat deadlinen kohdatessaan olevansa pulassa, viettävät vahingossa päivittäin tunteja sosiaalisessa mediassa ja tuskastelevat arjen mahdottomuutta. Anna tulee apuun! Laura Piiroinen Puiseva lauttamatka kon-tiki Kon-Tiki on kaikkien aikojen kallein norjalaiselokuva. Paljon onnea vaan norjalaisille. Turskakruunuilla on hankittu ihan hienot puitteet, mutta sutjakka dialogi ja koskettava kerronta unohtuivat ostoslistalta. Tositapahtumia mukailevassa seikkailuelokuvassa tutkimusmatkailija Thor Heyerdahl retkikuntineen seilaa alkeellisella lautalla Perusta kohti Polynesiaa. Matkan on tarkoitus todistaa, etteivät Polynesian ensimmäiset asukkaat saapuneetkaan Aasiasta, vaan Etelä-Amerikasta. Teennäinen dramatisointi hukkaa tarinan mahdollisuudet. Hahmot jäävät ontoiksi, jolloin vaaratilanteetkin tuntuvat yhdentekeviltä. Arimo Kerkelä Rautamies ei ruostu iron man 3 (3d) Oho, vau. Marvelin supersankarifilmatisoinnit saavuttivat viime vuonna yhden välietapin, kun The Avengers -megaspektaakkeli kokosi omien elokuviensa sankarit yhteen. Loistavasti lutviutuneesta rymistelystä on vaikea jatkaa, mutta Iron Man 3 suoriutuu tehtävästä lähes täysin ilman dagen efterin kompurointeja. Rautamiehen kolmas seikkailu tarjoaa tuoreita ideoita ja villejä oivalluksia armottomalla sarjatulella. Sekaan mahtuu pari hutiakin, mutta jo leffan avaava ysärihitti paljastaa, ettei kyseessä ole vain yksi jatko-osa muiden joukossa. Arimo Kerkelä Koko avustussummaa leikattiin täksi vuodeksi 10 prosenttia. Tätä ennen summa oli jopa kasvanut vuosittain. Jo aikaisemmin avustussummat ovat kuitenkin olleet pieniä verrattuna moniin muihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Kouvolassa rahasumma on ollut kokonaisuudessaan yli kolmasosan isompi. “Syy leikkauksiin on yleinen taloustilanne. Avustuksien määrä suhteessa hakevien määrään on harmi, mutta avustukset ovat kuitenkin sellaista rahaa, jolla voidaan jo pienellä panostuksella tehdä paljon. Pienikin summa menee suoraan tekemiseen”, Aholainen muistuttaa. Aholainen kuitenkin myöntää, että myös itse tapahtumilla on merkitystä avustuksia haettaessa. “Esimerkiksi Kuhmon kamarimusiikki-festivaaleilla on Kuhmon kaupungille suuri merkitys ja lisäksi sillä on pitkä historia. Jyväskylässä tällaisia samanlaisia kaupungille merkittäviä tapahtumia ei varsinaisesti ole, ja siksi kulttuuritapahtumille annetaan suhteellinen panostus”, Aholainen sanoo. kaikEsta Huolimatta Tuhkala haluaa edelleen tehdä töitä kulttuurialalla. Avustuksien jakoperiaatteisiin hän kuitenkin toivoo muutosta. “Tuntuu, että Jyväskylässä avustukset jaetaan aikalailla vanhojen perinteiden mukaisesti. Kaupunkia edustamaan on valittu isoja kulttuuritoimijoita ja yksityisten, hieman marginaalisempaa kulttuuria tarjoavien ryhmien on näin vaikeampaa kilpailla suurten rinnalla”, Tuhkala sanoo. “Jyväskylässä on kuitenkin se hyvä puoli, että täällä ihmiset ovat aktiivisia ja haluavat koota itsensä yhdeksi isoksi toimijaksi toisia isoja toimijoita vastaan.” rahatonta työtä Veera Tuhkala teki yhden opintoihin kuuluvista harjoitteluistaan palkattomasti Yläkaupungin Yössä. Nyt hän toimiii tapahtuman tuottajana.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 18 Ma 27.5. Linssikeitto Yrttiporkkanasei Kebabkiusaus Ti 28.5. Kasviskiusasus Lohipyörykät Chili Con Carne Ke 29.5. Kesäkurpitsaherkku Mausteinen broilerpata Porsaanleike, sinappikastike To 30.5. Tomaatti-sipulipiirakka Kalaa sitruunakastikkeessa Barbequekalkkunakastike Pe 31.5. Porkkanaohukaiset Paella Nakkipannu Ma 20.5. Quornwokki Lohi-pastavuoka Riistapyörykät Ti 21.5. Feta-pinaattipiirakka Currykala Tulinen lihapata Ke 22.5. Kesäkurpitsavuoka Broilerwokki Jauhelihapihvi, sienikastike To 23.5. Papurisotto Kalkkunaleike Gordon Bleu Curry-porsaspata Pe 24.5. Kasviskolmiot, tomaattisalsa Tonnikalakastike, spaghetti Pizza Ma 13.5. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Kalakeitto Kebabwokki Ti 14.5. Pinaattikeitto Uunimakkara Kiinalainen lihapata Ke 15.5. Ratatouille Kalamurekepihvi Mangobroileri To 16.5. Kukkakaalilasagnette Sitruunasei Thaimaan porsaspata Pe 17.5. Kasvispizza Rapeat kalapihvit Jauhelihakastike iloKiven ruoKalisTa 13.5. – 31.5. vKo 22 vKo 21 vKo 20 va g a n za .f i 12.-14.7.2013 • Joensuu • www.ilosaarirock.fi MOTÖRHEAD (UK) • SIGUR RÓS (ISL) • NIGHTWISH HOT CHIP (UK) • SQUAREPUSHER (UK) • BETWEEN THE BURIED AND ME (USA) • PELICAN (USA) LISSIE (USA) • ADEPT (SWE) • TARRUS RILEY (JAM/USA) • WITCHCRAFT (SWE) • DISCO ENSEMBLE J. KARJALAINEN • PMMP • JUKKA POIKA & SOUND EXPLOSION BAND • JÄTKÄJÄTKÄT KARRI KOIRA & RUUDOLF • STELLA • MICHAEL MONROE • PÄÄ KII • MOKOMA RAAPPANA & SOUND EXPLOSION BAND • 22-PISTEPIRKKO WITH SUPER HORNS ISMO ALANKO • MARISKA & PAHAT SUDET • LAURA NÄRHI • HALOO HELSINKI WINTERSUN • JAAKKO LAITINEN & VÄÄRÄ RAHA • HAAMU • FINNTROLL EEVIL STÖÖ, KOKSUKOO & DJ KRIDLOKK • ETERNAL TEARS OF SORROW • HEXVESSEL DOMOVOYD • NICOLE WILLIS & THE SOUL INVESTIGATORS • RUGER HAUER PEARLY GATES • LAINEEN KASPERI & PALAVA KAUPUNKI • FREERAP RENTOSHOW RYTMIHÄIRIÖ • THE SCENES • PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT • SATELLITE STORIES XYSMA • ANAL THUNDER • VOIMARYHMÄ • MURMANSK • MAAILMANLOPPU FAMINE YEAR • KUUDES SILMÄ • NIGHT LIVES + LUKUISIA MUITA! Kaikki lipputyypit (10-85 euroa) myynnissä Tiketissä iloKivi on avoinna norMaalisTi KoKo Kesän. TerveTuloa lounasTaMaan!
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013 mamma rokkaa kasvo. Uuden levyn julkaissut Irina pelkää yhä, ettei keikalle tulekaan ketään. Askeleita-albumiin ja sen saamaan vastaanottoon hän on kuitenkin tyytyväinen. teksti ja kuvat Suvi-Tuulia Nykänen S ynnyin Jyväskylässä vuonna 1975 ja asuin siellä puolitoista elämäni ensimmäistä vuotta. Myöhemmin palasin kaupunkiin opiskelemaan psykologiaa ja erityispedagogiikkaa. Suoritin niistä approt. Työskentelin opintojeni jälkeen Jyväskylässä Haukkarannan koulussa, joka oli sisäoppilaitostyyppinen erityiskoulu. Jyväskylässä asuin Voionmaankadulla, Voionmaan koulua vastapäätä. Silloin alakerrassani oli pitseria, joka äänestettiin aina kaupungin parhaaksi. En kyllä tainnut hakea sieltä syötävää montaakaan kertaa. Nykyisin pitserian vieressä on kuulemma Filmtown. Luojan kiitos se ei kuitenkaan ollut siinä silloin kun minä asuin vastakkaisessa talossa, sillä se olisi irtokarkkilaareineen voinut muodostua ongelmaksi! UUsin levyni Askeleita ilmestyi keväällä. Edellisestä levystä oli jo neljä vuotta aikaa. Viime vuodet olen ollut kotona lasten kanssa ja yrittänyt miettiä, mistä uusi levy voisi kertoa. Ensin ajattelin, ettei mistään tule mitään, sillä en lasten takia ehtinyt lukea tai edes ajatella paljon mitään. Paineen alla asioita alkoi kuitenkin tapahtua ja olen uuteen levyyn tyytyväinen. Tietysti löydän biiseistä aina jotain häiritseviä sanoituksellisia seikkoja, mutta joskus on vain pakko päästää irti. Levyn myyntikin on lähtenyt pirteästi käyntiin ja se on ylittänyt jo kultarajankin. Eräs toimittaja sanoi minulle kerran, että minun pitäisi joskus tehdä samanlainen levy, kuin mitä minä itse olen: siis onnellinen ja positiivinen. Olenkin pääsääntöisesti ollut sellainen kaikki nämä vuodet, mutta en vain osaa tehdä niistä tunteista kappaleita. Siksi on helpompaa tehdä tekstejä vaikeista asioista, kuten parisuhteen ongelmista. Saan biiseistäni myös paljon palautetta. Jotkut kappaleet ovat nostaneet minut varsinaiseen parisuhdeterapeutin rooliin ja varsinkin miehet kysyvät, mitä heidän pitäisi äksyilevien vaimojensa kanssa tehdä. Tuollaisiin kysymyksiin vastaan kuitenkin usein, että minä vain laulan näistä asioista. Vaikka musiikilliseen kohderyhmääni kuuluvatkin pääasiassa 25-45vuotiaat naiset, kuuntelijoissani on myös yllättävän paljon miehiä. Heitä on paljon keikoilla myös eturivissä asti. TaUon aikana kaipasin keikkoja paljon. Silti pelkäsin, kuten aina uuden levyn jälkeen, ettei keikoille tulekaan enää ketään. Tämä on kuitenkin niin tuulinen ala. Pahin pelko alkaa kuitenkin nyt haihtua, sillä keikoilla on ollut todella paljon porukkaa. Niillä on pyörinyt älyttömästi myös tuttuja kasvoja. Minulla on paljon faneja, jotka ovat kiertäneet pitkälti yli 100 keikkaa. Ennätys taitaa olla yli kaksisataa. Mukana on edelleen faneja, jotka ovat kiertäneet keikkojani koko soolourani ajan, pian kymmenen vuotta. Nuorin heistä aloitti 7-vuotiaana ja on nyt 16 vuotta. Tuollainen sitoutuminen tuntuu hienolta, sillä kiinnyn itsekin helposti ihmisiin. MinUlla ja bändin pojilla on jo muutamia biisejä valmiina seuraavaa levyä ajatellen. Ajatus oli itse asiassa jatkaa niiden nauhoituksia seuraavalle levylle heti Askeleiden ilmestymisen jälkeen, mutta tuo heti saa nyt ilmeisesti odottaa itseään. Teemme marraskuuhun asti keikkoja ja Keski-Suomen alueellakin esiinnymme muun muassa Suomipopfestivaaleilla, Himosfestivaaleilla sekä ralleissa. Odotan erityisesti Suomipopin keikkaa, sillä meillä oli siellä viimeksi ihan pirun kivaa!
UFF Second Hand Vapaudenkatu 48-50 Ma-pe 9-19, La 9-17 TASARAHALLA vaate kuin vaate max. MA 13.5. 4 € TI-KE 14.-15.5. 3 € TO-PE 16.-17.5. 2 € LA 18.5. 1 € 89 95 (120 €) -25 % Kevään Juhlalaukut 9 95 (14 €) AlumiiniLOMPAKKO • 6 korttipaikkaa • eri värejä musta, rusk., pun., pink, t.sin., turk., valk. beige, musta musta, t.sin., pun., beige valk., musta, hopea hopea, musta pronssi/rusk., musta/hopea roosa, musta musta, rusk., valk. 24,95 (33) myös mustana 6,95 pinkki, pun., lime, musta, sopii myös kännykkäkoteloksi 12,95 musta, oranssi, metalli 39,95 (54) myös mustana Kevään uudet KUKKAROT saapuneet • UUTTA • UUTTA • UUTTA • UUTTA •U U T T A • U U T T A • U U T T A • Upeat, uudet VETOLAUKUT saapuneet Paljon eri malleja ja värejä saapuneet P lj sa sa a aa ap ap ap ap apu un u un neee ee Kevään Juhlalaukut 19,95 (27) 21,95 (30) 19,95 (27) 19,95 (27) 12,95 (18) 29,95 (41) 24,95 (34) 16,95 (23) koko kuin koko TORIKESKUS, Yliopistonkatu 34, p. (014) 614 465, ark. 10–19, la 10–17 Laukkujen erikoisliike www.laukkuja.fi palvelua jo vuodesta 1975 Hyvitämme tunnin parkkimaksun TORI Huom! Uusi osoite Kysy opiskelija-alennusta K k l l Kesän UUDET sateenvarjot saapuneet Tietoa tuoreimmasta numerosta, arkiston ja blogit löydät osoitteesta YP on myös Fac eb oo ki ss a Eikä maksa paljon: vuosikerran (kuusi numeroa) hinta kestotilauksena on 36 euroa ja opiskelijoille vain puolet tästä. Tilaukset Sijoita ajatteluun! YhteiskuntaPolitiikka on hyvinvointitutkimuksen avoin foorumi, jossa kuuluu ajattelun ääni. YP:n jutuilla on taipumusta saada julkisuutta, herättää uteliaisuutta, virittää keskustelua ja käynnistää toimenpiteitä. www.thl.fi/yp ? puh. 03 4246 5304 ? asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Palkka nousee eläkeikään asti Paljonko omaishoito säästää? Tupakan orjat Terveys kaikissa politiikoissa Nuorten rahapelihaitat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 00271 Helsinki www.thl.fi Tutkittua tietoa, uusia avauksia YH TE IS KU N TA PO LIT IIK KA 2/ 20 13 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 2/2013 thl.fi/y p 20 Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013