3300.. H HU UH HTTIIK KU UU UTTAA––.. 1133.. TTO OU UK KO OK KU UU UTTAA 5533.. VVU UO OS SIIK KEER RTTAA N NU UM MEER RO O 66//22001122 Lozzille luvat Todelliset ikiopiskelijat Häirintää yliopistolla Osaako yliopiston johto käsitellä kon?ikteja oikein? Uutiset 2–3. Oman viinan bileet loppuivat Sonaatin ravintoloissa. Sivu 12. Jos opinnot seisovat, niin hae lohtua 40. vuoden opiskelijoilta. Keskiaukeama. ”Teatteri on ruohonjuuritason toimintaa” Sivu 19.
UUTISET 30.4.2012 2 Rentukka jatkaa toimintaa Kortepohjan ylioppilaskylän Rentukka-ravintolan toiminta jatkuu jälleen. Rentukkaa alkaa pyörittää nuorten jyväskyläläisten Ideaosuuskunta Made. Ovet avautuvat vielä ennen kesää. Tuleva ravintolapäällikkö Emppu Paananen lupaa, että kaikkien hanatuotteidein hinta laskee. Tulossa on uudistuksia myös tapahtumanjärjestämiskäytäntöihin. Häirintäjuttu viipyi rehtoraat kuukausia Laitoksen halvaannuttanut häirintäjuttu odotti päätöstä yli kymmenen kuukautta. Rehtori teki päätöksen vasta, kun oli jo tiedossa, että kantelijat vaihtavat työpaikkaa. JYVÄSKYLÄN yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa kyti vuosia vaikea työilmapiiriongelma. Nykyisin Oulun yliopistossa professorina toimiva Maarit Järvenpää kanteli esimiesasemassa olleesta miehestä tiedekuntaan syyttäen häntä työpaikkakiusaamisesta. Hän kertoo myös valittaneensa seksuaalisesta häirinnästä. Silloinen dekaani Matti Manninen teki asiassa päätöksen vuonna 2007. Asiakirja on salainen, eikä tietoa sen sisällöstä saa antaa sen enempää Järvenpää kuin päätöksen valmistellut tiedekunnan hallintopäällikkö Matti Pylvänäinenkään. ASIAN käsittely ei päättynyt tähän. Järvenpää kanteli yliopiston keskushallintoon, silloiselle hallintojohtajalle Erkki Tuunaselle toukokussa 2008. Jo ennen sitä rehtori Aino Sallinen oli kuullut asiasta ja pyytänyt dekaanin päätöstä ja siihen liittyviä asiakirjoja tiedekunnasta. Tuunanen kuuli touko-kesäkuun vaihteessa tuoreeltaan matematiikan ja tilastotieteen laitoksen henkilöstöä. Kesän jälkeen kuulemisissa kerätyt tiedot kerrottiin asianosaisille ja heiltä pyydettiin vastineita. JÄRVENPÄÄ toimitti vielä lisää kirjattuja valituksiaan syksyn mittaan. Silloin Järvenpään mukaan hallintojohtaja Tuunanen oli sanonut, että asian päätymisestä julkisuuteen voisi olla vakavia seurauksia. Henkilökunnan kuuleminen Henkilökunnan kuuleminen Henkilökunnan kuuleminen Syytetyn vastine kuulemisiin Järvenpään vastine kuulemisiin Keskustelutilais Järvenpää es Uude n. 10 kuukautta 19.5.2008 Kantelu Päätös tuli vasta, kun oli jo tiedossa, että Järvenpäät lähtisivät Jyväskylän yliopistosta Ouluun. Asian käsittelyä on voinut viivyttää se, että Järvenpäiden mukana Jyväskylän yliopisto menetti Oululle yhden huippututkimusyksikön. ” Oikeusturvasta huolehdittav HÄIRINTÄTAPAUKSIEN käsittely ei ensisijaisesti kuulu lehtien palstoille. Sen sijaan häirintätapauksien käsittelemisen käsittely Jylkkärissä on mielestäni perusteltua. Mainituista häirintätapauksista saatujen tietojen varmistaminen on liki mahdoton työ etenkin, kun asioista tietävät harvoin haluavat tai edes voivat puhua nimellään. SE PUOLI asiasta ei onneksi Jylkkärille oikeastaan kuulukaan. Sen sijaan keskusteluissa esiin tuleavat pelot ja käsitykset siitä, ettei häirintäasioita pystytä yliopistossa kunnolla käsittelemään, ovat syynä siihen, että Jylkkäri ottaa esille nämä tapaukset. REHTORI Sallista pyydettiin vastaamaan Jylkkärin kysymyksiin tiistai-iltapäivänä. Vastaukset olisimme tarvinneet torstaiaamuun mennessä. Julkaisemme vastaukset sitten, kun ne saamme Jylkkärin verkkoversiossa tämän juttupaketin yhteydessä. Aiheen käsittely ilman konkreettisia esimerkkejä on uskoakseni palstatilan hukkaa. Konkreettisiin esimerkkeihin viittaaminen taas sulkee ihmisten suut ja saattaa aiheuttaa turhaa kärsimystä eri osapuolille. Tätä olemme pyrkineet välttämään nimettömyydellä. SELVÄKSI on käynyt, että häirintää tapahtuu Jyväskylän yliopistolla, kuten tämän kokoisessa organisaatiossa sopii odottaa, mutta siitä ei puhuta. Niinpä jokainen häirinnän uhri ja häirinnästä syytetty tuntuu kokevan kohtuutonta yksinäisyyttä ja epävarmuutta asioiden käsittelystä. Aino Sallinen selitti sähköpostiviestissään Järvenpäälle: “Kommunikaatiossa on hyvä erottaa toisistaan varoittaminen ja uhkailu, josta varmasti ei ole ollut kyse. Julkisuus toimii aivan omien lainalaisuuksiensa mukaan ja arvaamattomuuksiensa perusteella, mistä omaa henkilökuntaa on joskus tarpeen muistuttaa monista tapauksista viisastuneina”. TUUNANEN sai selvityksensä valmiiksi loppuvuodesta 2008. Tässä vaiheessa riidan aiheuttamat ongelmat laitoksella olivat jatkuneet jo ainakin kaksi vuotta. PÄÄTÖKSEN saaminen kuitenkin kesti vielä neljä kuukautta. Hallintopäällikkö Matti Pylvänäinen kuvailee päätöksen odottamiseen kuluneita kuukausia “raastaviksi”. “Soitin muutaman kerran päätöksen perään kiirehtiäkseni sitä”, hän kertoo. Rehtori kuitenkin teki päätöksen vasta, kun oli jo tiedossa, että Järvenpäät lähtisivät Jyväskylän yliopistosta Ouluun. Rehtorille oli myös kerrottu jo prosessin aikana, että Jyväskylästä lähtisi huippututkimusyksikkö heidän mukanaan. REHTORI Sallinen ei ehtinyt kommentoida asiaa ennen lehden painoonmenoa kiireisen aikatauluun vedoten. Kysyimme Salliselta mm. seuraavia asioita. Miksi hän teki päätöksen vasta maaliskuun lopussa? Odottiko hän
Joukko yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoita on kannellut tiedekunnan miesprofessorista syyttäen häntä seksuaalisesta häirinnästä. JYLKKÄRIN tietojen mukaan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Timo Ahonen käsittelee häirintätapausta, jossa opiskelijat ovat kannelleet eräästä tiedekunnan professorista. Ahonen ei halua tapausta kommentoida. “En tiedä, mitä voin tässä sanoa”, sanoo Ahonen. “Sen verran varmaankin, että jos tällainen tilanne olisi, niin se hoidettaisiin niin, että ensin molempia osapuolia kuultaisiin erikseen. Sen jälkeen – jos molemmille osapuolille sopii – pidettäisiin yhteinen palaveri, jossa sovittaisiin pelisäännöt, joilla ongelma korjaantuu. Sitten sovittaisiin seurantapalaveri, jossa varmistettaisiin, onko tilanne korjaantunut”, sanoo Ahonen. ASIASTA tietävät opiskelijat ovat peloissaan tilanteen vuoksi. Moni on kertonut asiasta Jylkkärille, mutta kieltäytynyt ehdottomasti esiintymästä nimellään peläten opintojensa vaikeutuvan. Monilla on ollut myös epävarmuutta siitä, käsitelläänkö asia vakavasti. JYLKKÄRI pyysi tapaukseen liittyvien asiakirjojen julkisia osia, voidakseen vastata kysymykseen siitä, miten asiaa käsitellään. Asiakirjoja tai niiden osia ei saatu. “Mikäli meillä olisi esittämäsi kaltainen tapaus tiedekunnassame, joutuisimme tarkoin pohtimaan, miltä osin siihen liittyvät varhaisen puuttumisen menettelyyn liittyvät muistiot olisivat julkisia”, sanoo Ahonen. “Pahin lopputulos olisi käsittääkseni viesti siitä, että tällaisen varhaisen tuen luottamukselliset keskustelut ja niiden sisältö voi koska tahansa ilmestyä ylioppilaslehden sivuille”, hän jatkaa. Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.? 3 Liikunta kiinnosti yhteishaussa Suosituimmat hakukohteet suhteessa paikkamäärään olivat tänä vuonna liikunnan yhteiskuntatieteet, liikuntalääketiede ja liikuntapedagogiikka. Viime vuoden suosituimpaan hakukohteeseen journalistiikkaan oli tänä vuonna noin 200 hakijaa vähemmän, joka pudotti aineen neljänneksi. Tiputus selittyy professori Raimo Salokankaan mukaan sillä, että hakijamäärää keinotekoisen korkealle nostanut hakuyhteistyö Tampereen tiedotusopin kanssa on päättynyt. Hakijatilastot on julkaistu kokonaisuudessaan jylkkari.fin datablogissa. YLIOPISTOKOLLEGION tarkastaessa viime vuoden tilinpäätöstä, huomio keskittyi Kasvatustieteellisen tiedekunnan tulokseen, joka on kahtena vuonna peräkkäin ylittänyt säästötavoitteen yli miljoonalla eurolla. Tiedekunnan ylijäämän osuus tuotoista on 9 prosenttia, kun muilla se on 1–6 prosenttia. Rehtori Aino Sallinenkin epäili kokouksessa, että siellä on saattanut olla säästöliekki päällä opetuksen kustannuksella. Dekaani Marjatta Lairio, onko ylijäämää kerrytetty opetuksen kustannuksella? “Missään tapauksessa se ei pidä paikkaansa. Kaikki opetus on järjestetty aivan opetussuunnitelmien ja opetusohjelmien mukaisesti. Tulosta selittää, että erityisesti professuurien kohdalla on menossa sukupolvenvaihdos ja näiden tehtävien täyttäminen vie aikaa. Myös hanketoiminta on ollut tuloksellisempaa, ja ulkopuolisen rahoituksen osuus on kasvanut. Tilakulut taas ovat pienemmät, koska käytämme väistötiloja. Ylijäämähän muuttuu nyt saataviksi, jolloin pystytään vahvistamaan toimintaa tutkimuksen ja kansainvälistymisen osalta, jolloin myös koulutustehtävä vahvistuu.” Jylkkärin ainejärjestö Emiléstä saamien tietojen mukaan opiskelijat kaipaisivat enemmän kontaktiopetusta ja yhdessätekemistä itseopiskelun sijaan. Voidaanko opetusta nyt kehittää kertyneen ylijäämän avulla? “Tiedekunnassa on aina panostettu opetukseen ja kehittämiseen, ja sama linja jatkuu. Tulevien vuosien suunnittelussa on kuitenkin realistista varautua yliopistojen talouden kiristymiseen.” Ilpo Puhakka ? Tehdäänkö kasvatustieteellisessä tulosta opetuksen kustannuksella? KYSYN VAAN Matti Leino yliopiston hallitukseen Juha Äystön erottua yliopiston hallituksesta professorijäseneksi valittiin Matti Leino. Leino on fysiikan professori. Pahin lopputulos olisi käsittääkseni viesti siitä, että tällaisen varhaisen tuen luottamukselliset keskustelut ja niiden sisältö voi koska tahansa ilmestyä ylioppilaslehden sivuille. ” Timo Ahonen Yhteiskuntatieteellisen opiskelijat nostivat kissan pöydälle tissa suus ittää uusia asioita et asiat esitettään syytetylle Järvenpää esittää uusia asioita Järvenpää esittää uusia asioita Vuosi 2009 24.3.2009 Rehtorin päätös Toimitus on kiinnostunut kuulemaan niin myönteisiä kuin kielteisiä kertomuksia siitä, miten häirintätapauksia on Jyväskylän yliopistossa hoidettu. Toimitukseen voi olla yhteydessä myös luottamuksellisesti. Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.? va tietoa siitä, saako Järvenpää hakemansa professuurin Oulusta? Kysyimme myös, toteutuiko asianosaisten oikeusturva, kun päätöksenteko kesti yli 10 kuukautta. Vaikuttiko huippututkimusyksikkö asian käsittelytapaan tai aikatauluun? Julkaisemme vastaukset lehden verkkoversiossa, kun ne saadaan. Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.?
TOIMITUS SUOSITTELEE J yrock näyttää tänä vuonna peittäneen kulunsa. Viime vuonna Jyrockin kerrottiin tehneen 8000 euroa tappiota. Kai kaikki nyt ymmärtävät, että tämä ei ole totuus? Kulttuurisihteeri saa palkkaa ja hänen aikaansa kuluu Jyrockin järjestämiseen huomattavia määriä. Eikö näitä tuhansia lasketa Jyrockin tappioksi? Toisaalta Ilokivi ei ole ilmainen sekään. Rakennukseen sidotut summat saavat muutamat tuhannet eurot näyttämään naurettavilta. Mitä opiskelijoille maksaa seisottaa omistamaansa Ilokiveä tyhjänä esimerkiksi 363 iltaa vuodessa? Pitääkö tältä pohjalta laskea Jyrockille “voittoa”? K un istuu (harvoin) edustajiston kokouksissa tai lukee JYYn strategiaa tai toimintasuunnitelmia, iskee epätoivoinen olo. Strategisina tavoitteina tuntuu olevan hyvien yhteyksien ylläpito sinne ja tänne sekä opiskelijoiden edustuksen turvaaminen niissä ja näissä toimielimissä. Jos kampaa dokumentteja läpi selvittääkseen, mitä hyvillä yhteyksillä ja aktiivisella edustamisella on tarkoitus saada aikaan, alkaa vastaan tulla niitä konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi Joustava opiskelu -alaryhmän perustaminen Student Life -hankkeeseen. Jos kampaa dokumentteja läpi selvittääkseen, mitä hyvillä yhteyksillä ja aktiivisella edustamisella on tarkoitus saada aikaan, alkaa vastaan tulla niitä konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi Joustava opiskelu -alaryhmän perustaminen Student Life -hankkeeseen. K oska viimeksi tässä yhdistyksessä ovat vastuulliset kysyneet toisiltaan: miten haluamme jäsentemme elämän muuttuvan JYYn ansiosta? Kun on päätetty, mitä halutaan, voidaan päättää, miten tavoitteisiin päästään. Jos vapaaehtoisia ei löydy asioita ajamaan, palkataan ihmisiä tekemään se. Silloin jäsenmaksurahoja käytetään siihen, mihin pitää. Käsittämättömät määrät voimavaroja haaskataan täysin joutavanpäiväiseen kokoustamiseen kokoustamisen vuoksi. Edustajisto tappelee tuntikausia siitä, kuka valitaan toimielimeen, jonka kokouksiin ei meinaa muilta kokouskiireiltä ehtiä. S en kerran, kun jotain konkreettista sitten päätetään tehdä, tuppaa käymään niin, että hommat resursoidaan perseelleen ja jälki on sen mukaista. Tiettävästi hallituksessa pohditaan nyt, pitäisikö projektityöntekijällä viime vuonna pilkkahintaan teetetyt nettisivut peruskorjata vai tehdä kokonaan uudet. Ilmeisesti kysymys kiikastaa siitä, kumpi vaihtoehto tulisi halvemmaksi. Euroista välittämättä sanoisin, että Jyrock on joka vuosi ollut tekemisen voitto. Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.? MUNKIT (ruoka). Parempaa kuin tippaleipä, mutta ei tule lainkaan humalaan. SIMA (juoma). Pahempaa kuin Jaloviina, eikä tule lainkaan humalaan. HARJU (huvialue) Varmasti tulee humalaan. 4 Pekka Manninen AAMUYÖSTÄ ilmestyvä Iltalehti on löytänyt Saksasta, Mendenin kaupungista virkamiehen, joka sanoo vetelehtineensä työssään neljätoista vuotta tekemättä juuri mitään. Lehdessä suomalaiset työntekijät kertovat velttoilustaan. ”Roikun netissä, istuskelen kollegani kanssa, suunnittelen lomamatkoja, odottelen ruokatuntia, lasken päiviä lomaan.” Keskustelusivuilla ihmiset sättivät laiskoja työtovereitaan. Laiskat työtoverit ärsyttävät, herättävät kaunaa. SUNNUNTAISUOMALAINEN selvitti taannoin, että työpäivästä yli 2 tuntia menee netissä surffaamiseen. Työnantajapiireissä on viritelty paniikkia, joka on heiveröistä teeskentelyä. Selvitys kertoo, että eniten surffailevat yrittäjät ja johtajat. Ajankäytön hallinta on helppoa pyramidin huipulla. Hiostus on suunnattu suoritusportaaseen. Luulimme, että teknologia vapauttaisi ihmisen raadannasta. Mutta ei. Työ ja vapaa-aika ovat sulautuneet, töitä tehdään kotona, irtisanomiset uhkaavat, työväki vähenee, työtaakka kasvaa, sairastellaan, pillereitä napsitaan. TYÖTÄ EI jaeta tasan (6 tuntisella päivällä). Yhdet näännytetään hengiltä, toiset jäävät työttä, tai pakotetaan palkattomiin pakkotöihin (320 000 henkeä v. 2008). Yksitoikkoisissa ja alipalkatuissa töissä lusmuilu on hiljaista protestia. Työväenliike on luopunut työajan lyhentämisestä. Se taipunee elinikäisen työajan pidentämiseen. Elämä, henki ja terveys uhrataan osakesijoittajien lompakolle. Vapauden ala supistuu, kurjuus kukoistaa. Työelämän uudistaminen ei etene: työstä on tullut perverssi uskontunnustus. Työväenlaulu veisaa: ”Työ on kunniamme, työ on vapautemme.” Vaan isäntämentaliteetti vallitsee ja ay-liikkeeltä on katkottu syömähampaat; taisteluhenki, kunnia ja vapaus. D.H. LAWRENCE kirjoitti: ”Työ on juuri se, jota ihmisillä on ollut liikaakin./Lakkautetaan työ, jätetään työ historiaan!/ Touhuaminen voi olla hauskaa ja ihmiset voivat nauttia siitä; silloin se ei ole työtä./Tehdään siis niin! Tehdään vallankumous huvin vuoksi!” Mitä opiskelijoille maksaa seisottaa omistamaansa Ilokiveä tyhjänä esimerkiksi 363 iltaa vuodessa? ” pääkirjoitus Tekemisen voitto Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Jarno Liski 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Ilpo Puhakka 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Tommi Puska 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Tommi Puska Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS Vallankumous huvin vuoksi
YLIOPISTOMME tilaongelmat, pääasiassa terveydelle vaaralliset rakennukset, ovat olleet jo pidemmän aikaa puheenaiheena niin yliopiston sisällä, kuin laajemminkin. Tilaongelmia sivuttiin myös viime syksyn edustajistovaaleissa, joissa viesti päättäjille oli yksiselitteinen – ongelmat on ratkaistava mahdollisimman nopeasti! Tämä linja on varmasti myös ylioppilaskunnan hallituksen helppo allekirjoittaa, vaikkei asia heidän käsissä olekaan. Hankalaksi tilanteen tekee paitsi riittävien väistötilojen löytäminen, myös ongelman laajuus. Useammassa rakennuksessa raportoidaan olevan terveydelle vaarallisia mikrobeja, joissa työskentely joillekin henkilöille on jo täysin mahdotonta. Yhtäkkiä ongelmat eivät kuitenkaan ole syntyneet. Tilannetta voisi kuvata niin sanotulla porttiteorialla, jossa viimein, kun kissa on nostettu pöydälle, on kaikki ongelmat lopulta tulleet ilmi. Ajoissa reagointi on siis pettänyt ja pahasti. ENSIMMÄISEKSI on ryhdyttävä ratkomaan tehokkainta keinoa taata henkilökunnan ja opiskelijoiden terveydelle turvallinen työskentely. Tätä asiaa käsittääkseni pohditaan jo useammassa tahossa. Tärkeintä on paitsi toimia nopeasti, myös taata paras mahdollinen ratkaisu pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Terveyttä ei ole laitettava samaan vaakakuppiin rahan kanssa. PALJON on myös puhuttanut muun muassa Mattilanniemen arkkitehtoninen kokonaisuus, jonka purkamisen puolesta ja vastaan on paljon hyviä argumentteja. Olisin täysin valmis säilyttämään Mattilanniemen rakennukset, mikäli olisi täysi varmuus siitä, että ongelmat saadaan poistettua sata prosenttisesti. En kuitenkaan usko, että tällaista varmuutta saadaan. Lisäksi uusi rakentaminen luo myös mahdollisuuden paikata laajemminkin yliopiston puutteita tilojen osalta. Tämän vuoksi olen omalta osaltani valmis sanomaan hyvästit Mattilanniemen terveydelle haitallisille rakennuksille ja toivottamaan uudet rakennukset tervetulleiksi. Joonas Könttä Edustajiston jäsen JYLKKÄRIN taso vain laskee laskemistaan. Pieni ja sisäsiittoinen kaveripiiri toimituksessa taputtelee toisiaan selkään. Vastikään Jylkkärin toimittajaksi palkattu Ilpo Puhakka (vas.) analysoi osuvasti Kukkalan valintaa kolumnistiksi Facebook-pro?ilissaan. “Pitäskö sit kysyä Matti Apusta vai löytyisikö jostain joku oikeasti järkevä porvari, joka osaa vielä kirjoittaa?” Kukkala on Puhakan tavoin aktiivinen vasemmistonuori. Ainoa vasemmistonuori Puhakka ei tietenkään Jylkkärissä ole. Taneli Hämäläisen (vas.) analyysi Jylkkärin nykytilasta on osuva. “Mikä vitun vassariannos? Laskeskelin huvikseni, että uudessa numerossa esiintyy oman nimeni lisäksi ainoastaan 17 tuttua. =)” VIELÄ enemmän Jylkkärin nykytilasta kertoo uusimman numeron juttu vuosijuhlista. Aiheena juhlien heteronormatiivisuus ja juomalaulujen rasismi, kirjoittajina Aino Siren (vas.) ja Matti Lahdenmäki (vas.). Kukaan muu ei koko kampuksella pitänyt vuosijuhlaperinnettä heteronormatiivisena tai juomalauluja rasistisina. Se ei jyvivalaistoimittajia onneksi haitannut. Kirjoittajat haastattelivat Kyösti Hagertia (vihr.), Joonatan Virtasta (vas.) ja Kyösti Ylikuljua (vihr.). Kaikki haastateltavat Virtasta lukuunottamatta toimivat toimittajina Jylkkärissä. Virtanen on viime vuoden Jyy:n hallituksen puheenjohtaja ja aktiivinen jyvivalainen. Tätä kommenttia ei tietenkään julkaista seuraavan paperilehden kommenttiosastolla. Liskillä on liian kiire Sappi-ristiretkensä kanssa ja pahojen suuryritysten hyväveliverkostojen paljastamisessa. Ketä Jylkkärin hyväveliverkostot kiinnostaisivat? Kyllä tähän lehteen kannattaa 100 000 euroa vuodessa hassata. Nimim. Sivustakatsoja Jyy ja miljoonat On harvinaisen myönteistä, että opiskelijalehti kiinnittää huomiota toiminnan usein hankalimpaan puoleen – talouteen. Huoli taloudesta sai minut jättämään eriävät mielipiteen Jyyn eri sektoreiden budjetteja hyväksyttäessä. Opiskelijan kannalta huonointa on se, että paine kohdistuu ylioppilaskylään ja siten vuokriin. Rentukan jatkuva tukeminen asuntovuokrilla on saatava loppumaan, sillä meillä kylän asukkailla ei ole varaa maksaa korkeampia vuokria. Ne ovat jo tällä hetkellä yli 13 markkaa neliöltä koko kylän alueella, joissain asunnoissa 15 markkaa, ja kaupungin yleinen vuokrataso on siinä kymmenen markan tienoilla. Järki voittoon! Kari Djerf (17.1.1979) Jyväskylän ylioppilaslehti 5 Kellastuneet sivut "Vitut on!" JYYn hallituksen Janne Ruuth kysymykseen, onko Opinkivellä nyt paremmat löylyt. (Opinkiven saunan lauteilta 25.4.2012.) Joonas Viljakainen, 21, englanti “Meen Helsinkiin nauttimaan säästä ja oluesta.” Emilia Varmavuori, 23, psykologia “Tyhjän kämpän bileet.” Sirkku Miikkulainen , 22, suomen kieli “Myyn muikkuja Helsingin torilla.” Mitä teet vappuna? GALLUP Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA IR TO KU VA Yliopiston kirjastolla dyykattiin kirjoja. T OMMI P USKA Pauliina Juvonen, 25, psykologia “Meen Hyyppäälle kavereiden kanssa mökkeilemään.” Näkemiin punatiilitalot! Nettipalautetta lehdelle
6 Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella tutkitaan PISAkoulujen opettajia. Suomea pidetään koulutuksen mallimaana, lähinnä PISA-menestyksestä johtuen. KOULUTUKSEN tutkimuslaitoksella tehtävässä Teaching and Learning International Survey -tutkimuksessa (TALIS) selvitetään opettajien käsityksiä opettamisesta sekä opettamisen käytäntöjä. Tutkimus toteutetaan ensi vuonna OECD:n johdolla. Suomen osalta tutkimuksen toteuttaa KTL, mutta mukana on 32 muutakin maata, viideltä mantereelta. Suomessa PISA 2012 -tutkimukseen osallistuvien koulujen opettajat ovat tutkimuksessa mukana omana ryhmänään. Näin saadaan tietoa siitä, ovatko opettajat Suomen erinomaisten PISA-sijoitusten takana. Tutkimuksen tavoite on tuottaa kansainvälisesti vertailtavaa tietoa opetuksen ja oppimisen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Hankeessa saadaan tutkimustietoa siitä, miten suomalainen opetus vertautuu muihin maihin. Projektipäällikkö Matti Taajamon ja suunnittelija Eija Puhakan mukaan nyt tehtävä tutkimus mahdollistaa ensimmäistä kertaa kansainvälisen vertailtavuuden. Annimaria Valli Opettajan ylempi korkeakoulututkinto on kansainvälinen harvinaisuus. Maailmalla moni opettaja vaihtaa alaa nopeasti. “YMPÄRI maailman on eri tutkimuksissa havaittu, että opettajan ammatti ei enää kehittyneissä maissa kiinnosta. Monet opettajat myös vaihtavat ammattia ensimmäisen viiden vuoden aikana työssä aloittamisen jälkeen. Suomessa kuitenkin opettajankoulutus on suosittua”, Taajamo kuvailee. Esimerkiksi juuri julkaistuissa Jyväskylän yliopiston hakutuloksissa suosituimmat hakukohteet olivat luokanopettajakoulutus ja liikuntapedagogiikka. Taajamon mielestä tätä selittää osittain se, että Suomessa opettajilla on ylempi korkeakoulututkinto, jolloin opettajankoulutus antaa pätevyyden toimia myös monissa muissa tehtävissä. “Vuoden 2008 TALIS-tutkimuksessa yksi teema oli, miten vastavalmistuneet opettajat saataisiin pysymään ammatissaan. Tällaista tutkimusta tehdään myös Koulutuksen tutkimuslaitoksella Jyväskylässä”, uutta TALIS-tutkimusta vetävä Matti Taajamo kertoo. Suomi ei osallistunut vuoden 2008 TALIS-tutkimukseen. ETENKIN johtamistavoissa löytyi aikaisemmassa tutkimuksessa eroja. Oppilaitoksia johdetaan joissain maissa hyvin hallinnollisesti, ja toisissa johtaminen keskittyy enemmän opetukseen kehittämiseen. “Vaikka Suomen osalta tuloksia ei vielä olekaan, voisin kuvitella, että meillä olisi opetuksen kehittämiseen keskittyvä johtamistapa”, sanoo Taajamo. Tällaisessa johtamismallissa yhteistyö kollegoiden kesken on tiivistä, ja päätöksiä tehdään yhteistyössä opettajien kanssa. TUTKIMUKSESSA kysytään myös opettajien saamasta palautteesta. Taajamon mukaan opettajien saama palaute on aikaisemmassa tutkimuksessa todettu tärkeäksi työtyytyväisyyden kannalta. Lisäksi kartoitetaan opettajien täydennyskoulutustarvetta. Vuoden 2008 tutkimuksessa tuli esille, että jopa 90 prosenttia opettajista on hankkinut jonkinlaista täydennyskoulutusta. Tutkimukseen silloin osallistuneissa maissa koulutusta hankittiin keskimäärin päivä kuukaudessa. “Nyt on mielenkiintoista nähdä, mikä on Suomen tilanne”, Taajamo kertoo. Hänen mukaansa kehittyneissä maissa koulutusta tarvitaan yleensä erityistukea tarvitsevien oppilaiden kanssa toimimiseen, työrauhan ylläpitoon ja tietoja viestintäteknologian hyödyntämiseen opetuksessa. Todennäköistä on, että Suomessa tarpeet ovat hyvin samanlaisia. Annimaria Valli FA K TA • Tutkimuksen kohteena ovat yläja alakoulut sekä 2. asteen oppilaitokset • Kysely toteutetaan keväällä 2013 • Tuloksia saadaan kesällä 2014 Opettajan ammatti ei maailmalla kiinnosta Pisa-menestystä tutkitaan myös opettajien kautta Suunnittelija Eija Puhakka kertoo, että kyselyn tavoitteena on 75 prosentin vastausaste. Kysely lähetetään opettajille postissa. Siihen vastataan verkossa tai paperilla. T OMMI P USKA
Lisää löylyä Opinkivelle Vaihdetut vastukset eivät juuri muuttaneet Opinkiven löylyjä. Seuraavaksi voisi kokeilla säätää termostaattia suuremmalle. JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilaskunnan saunatiloihin Opinkivelle on vaihdettu kiusakivet sekä vastukset. Vastukset vaihtanut sähköasentaja Jussi Koskinen Ukonvirta Oy:stä mittasi vanhat vastukset yleismittarilla. “Ehjiä ovat kaikki”, totesi Koskinen. OPINKIVEN sauna on aiheuttanut tuskastumista opiskelijoissa, sillä saunasta on vaikea saada kunnon löylyjä. Syy ei siis ole ollut ainakaan rikkinäisissä vastuksissa. Toisaalta kiuaskivet olivat jo kuluneita ja murentuneita. KOSKISEN mukaan kiukaiden termostaattien anturit on asennettu aivan oikein kiukaan yläpuolelle. Sen sijaan antureiden etäisyys ilmastointiventtiilistä saattaa hänen mukaansa olla väärä ja aiheuttaa ongelmia. “En nyt pysty sanomaan, kun ei ole ohjekirjaa mukana, että mikä tuon etäisyyden pitäisi olla”, sanoo Koskinen. Kiukaat ovat 10,5-kilowattisia, joten kiukaan tehon pitäisi kyllä riittää lämmittämään löylyhuoneet. Koskisen mukaan vastaavankokoiset kiukaat riittävät isompaankin tilaan. “Tosin onhan tuolla aika paljon lasipintaa, kun on ne ikkunat sekä lasiovi. Se syö kyllä lämpöä”, sanoo Koskinen. Yhteen kiukaaseen laitettiin noin 50 kg kiviä. Koskinen sanoi, että kiukaan termostaatit on säädetty 80 asteeseen. Säätövaraa termostaateissa on, joten mikäli löylyt eivät riitä, kannattaa saunan varaajan yrittää neuvotella termostaattiin hieman isompi lukema, esimerkiksi 90 astetta. KIPAISIN saunaan kyselemään tunnelmia, kun ekologian oppiaineen opiskelijat ja henkilökunta siellä saunoivat. Nyt on vaihdettu vastukset, onko paremmat löylyt? “Vitut on”, vastasi Janne Ruuth, JYYn hallituksen ympäristövastaava. Kiirehdimme toimittajan kanssa kesken taittokiireiden toteamaan tilanteen. RUUTHIN tuomio oli oikea. Kiukaasta ei vieläkään saanut kunnon löylyjä. Saunassa tosiaan on reilun kokoinen kiuas, mutta toisaalta lauteet ovat niin alhaalla, että pään päälle jää kuutiometreittäin kuumempaa ilmaa. Kokeilemalla kädellä katonrajaa vaikuttaisi siltä, että löylyt voisivat nippa nappa olla riittävät siellä. Uudet kivet saattavat kuivua hieman nopeammin, mutta yhtä lannistava veden läsähtely kylmille kiville odottaa jokaista vakavampaa löylynheittäjää. Seuraavan kerran saunottaessa Jylkkärin testiryhmä neuvoo vaatimaan termostaattia suuremmalle. Ainakin sitä on syytä kokeilla ennen seuraavaa vastusten vaihtoa. Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.? Tosin onhan tuolla aika paljon lasipintaa, kun on ne ikkunat sekä lasiovi. Se syö kyllä lämpöä. ” Jussi Koskinen Jussi Koskinen vaihtoi Opinkiven kiukaisiin kivet ja vastukset. Molemmat ovat järkevää määräaikaishuoltoa, mutta onnettomia löylyjä ne eivät korjanneet. Opiskelijoiden ääni noussee vaatimaan kovempia lukemia kiukaan termostaattiin. 7 Kaikki vanhat vastukset olivat vielä vaihdettaessa ehjiä. Toimimattomissa vastuksissa ei siis ole ollut Opinkiven lauhojen löylyjen syy. K UVAT : T OMMI P USKA
Lex Kukkaruukku hajosi sir 8 Viherpeukku-liikkeen tuomiosta odotettiin ennakkotapausta, mutta toisin kävi. Hovioikeus tarkensi, missä olosuhteissa hampun kasvattamiseen soveltuvan kukkaruukun myymisestä tulee rikos. Kun asiakaskunta on kunnossa ja tuotevalikoima oikea, puutarhayrittäjä on turvassa. TURUN hovioikeus hylkäsi huhtikuun alussa syytteet niin sanotussa Viherpeukku-jutussa. Oikeuden päätöksen odotettiin linjaavan, voiko laillisten puutarhatarvikkeiden myyntiä pitää huumausainerikoksen edistämisenä, jos asiakkaat käyttävät tuotteita kannabiksen kasvatukseen. Linjaus oli, että jokainen tapaus on tapauskohtainen. Kihlakunnansyyttäjä Mikko Männikön mukaan oikeuden päätös kuitenkin tarkensi, missä tilanteissa rikosnimike täyttyy. ”Kyllä minä pidän riskialttiina sitä, että myydään erityisesti hampun kasvattamiseen soveltuvia välineitä ja ohessa tuotteita, jotka tunnetusti liittyvät siihen kulttuuriin samoissa tiloissa”, Männikkö toteaa. JYVÄSKYLÄN Hempsterissä ei oikeuden päätös pelota, eikä pelota muutaman metrin päässä Pispalanpalmussakaan. Ensimmäisessä myydään piippuja, toisessa puutarhatuotteita, kaikki samoissa tiloissa. Lisäksi tuotevalikoima sisältää tuotteita aina ekologisista vaatteista suitsukkeisiin ja seinäkankaisiin. ”Meillä on tarkat säännöt miten toimitaan ja me toimimme Suomen lain mukaan”, JPS-Import Oy:n toimitusjohtaja Jarno Salmi tiivistää. Salmi muistuttaa monen muunkin liikkeen jakavan heidän valikoimansa. Esimerkiksi Prisma ja Citymarket kauppaavat vastaavia tuotteita Jyväskylässä saman katon alla. Männikön mukaan ostoskeskusten laaja tuotevalikoima erottaa pienet liikkeet suurista. Salmen mukaan tämä pätee myös heihin. Se, että kaksi yritystä toimivat tiloissa eri tuotevalikoimilla on puhdasta sattumaa ja taloudellinen pakko. ”Suoraan sanottuna tupakointituotteilla saadaan elanto perheelle. Puutarhatuotteiden kate ei ole tarpeeksi hyvä, että pelkästään niitä myymällä ei ruokkisi perhettään”, hän jatkaa. VIHERPEUKUN tapaukseen liittyi muutaman syytetyn osalta huumausainerikos. Yksikään tuomioista ei ollut törkeä. Hovioikeus katsoi osittain näistä rikoksista johtuen, että Viherpeukun kohdalla pääsyytetyt olivat tietoisia tuotteiden myynnistä kannabiskäyttöön kevääseen 2005. Tähän saakka yritys toimi samoissa tiloissa tupakointivälineitä myyvän liikkeen kanssa. Syyteoikeus on kuitenkin tältä osin vanhentunut. Salmi ja Hempsteri eivät liity millään tavalla Viherpeukkuun, eikä yrittäjällä ole aikomusta rikkoa lakia tulevaisuudessakaan. Lex kukkaruukku ei paljon kuitenkaan yrittäjää lämmitä. ”Laissa ei ole todellakaan järkeä. Otetaan esimerkiksi tuo Bauhaus. Ei se meistä hirvästi eroa. Sieltä rakennetaan kaikki kasvatukseen, meiltä löytyy valmiita paketteja. Me olemme myös lähempänä kaupunkia, eli jos ei omista autoa, voi silti kasvatella omat tomaattinsa.” Taneli Hämäläinen Yhden ennakkotapauksen hi Oli vuoden 2009 joulukuu. Yrittäjä Petri Mikkonen oli työmatkalla Kajaanissa, kun hänet pidätettiin. Tästä alkoi yli kahden vuoden oikeusprosessi, jossa hän oli yksi pääsyytetyistä. “SE TULI täytenä yllätyksenä. Poliisit korjasivat aamulla talteen, eivätkä sen kummemmin selittäneet muuta kuin, että Tampereelta oli tullut virka-apupyyntö”, Mikkonen kertoo. Matka jatkui eristysselliin, missä Mikkosta pidettiiin 84 vuorokautta. “Viimesen kuukauden aikana poliisin ainoa tehtävä oli käydä kopissa kysymässä, vieläkö pää kestää vai lähdetäänkö kuulusteluihin.” Syytteiden vakavuudesta johtuen Mikkonen pitää todennäköisenä, että Viherpeukusta haettiin ennakkotapausta. KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄ Mikko Männikkö ymmärtää poliiseja. Hän muistuttaa, että on poliisin velvollisuus tutkia. “Julkisuudessa poliisin toimintaa on kritisoitu kauheasti, kun asiassa on Jyväskylän Hempsterissä ihmetellään, miten kaksi muuten laillista tuotetta muuttuu saman katon alla rikolli haja tupakkatuotteita samoista tiloista. Yrittäjän mukaan säännöt ovat selvät eikä lakia rikota, syyttäjän m
rpaleiksi hovissa 9 inta Tietämisen tasoja ja vastuun rajoja TÄMÄ AUKEAMA ei ota kantaa siihen, pitäisikö kannabis laillistaa. Se on aivan eri keskustelu. Tapaus Viherpeukku herättää perustavammanlaatuisen kysymyksen yksilön vastuusta ja oikeusturvasta. LOGIIKKAA kuvaa vanha nurkkapöydän tarina, jossa mies ostaa moraa. Myyjä kysyy pannaanko pussiin, mihin mies vastaa: ”Ei tarvitse, tulee suoraan käyttöön” ja iskee puukon seuralaisensa vatsaan. Tiesikö myyjä mihin tarkoitukseen moran myi, ja kenen on vastuu? Turun hovioikeus määrittää päätöksessään tietämisen tasoja. 50 prosenttia riittää. Siinä on aika paljon vastuuta kassahenkilökunnalle. Saako kirveen ja korin kaljaa myydä perheenisälle perjantaina? KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄ Mikko Männikkö kuvailee päätöstä Helsingin Sanomissa ”oikein kannattavaksi”. Pelkät vastaajien osalta korvattaviksi määrätyt oikeudenkäyntikulut nousevat yli 200 000 euroon. Sanomattakin selvää, että tästä laskusta puuttuu kaikki, mitä rahalla ei korvata. Voiko vastuuta ketjuttaa ja kuinka pitkälle? Tämä on kysymys, jota ei ratkaista pelkästään oikeusasteissa vaan julkisessa keskustelussa. Taneli Hämäläinen vangitsemisesta ja vakuustakavarikoista päättänyt tuomioistuin”, Männikkö kertoo. Mikkosen mukaan juuri poliisi toimi esitutkinnassa väärin. “Minä pidän poliisilta kohdalta hyvin tarkoitushakuisena, että väännetään ihmisille sanat suuhun ja kysymykset esitetään totena, vaikka mistään ei ole näyttöä.” Samaan tulokseen päätyi myös hovioikeus. Se katsoo, että kuulusteltujen annettiin ymmärtää syyllistyneen vakavampiin rikoksiin kuin mistä näyttöä oli. SYYTTEIDEN hylkäämisestä huolimatta poliisin isku oli Viherpeukulle kohtalokas. Valmiiksi talousvaikeuksissa painiskellut yritys ajautui konkurssiin 2009. Mikkonen kuitenkin kertoo, että hän selvisi esitutkinnasta vähällä. Mikkonen kertoo, että tutkinta on aiheuttanut niin avioeroja kuin taloudellisiakin vahinkoja työntekijöille. Hänen on vaikea käsittää, miten poliisi voi toimia näin. “Jos leimataan huumekauppiaaksi ja rikolliseksi, ja poliisit myös vakuuttavat perheelle, että näin on. Niin onhan se ihan selvä, että siitä aiheutuu ongelmia.” ERISTYSSELLISTÄ vapuduttuaan Mikkonen ei tuntenut oloaan turvalliseksi. Hän kertoo poliisin päivystäneen tontin nurkalla ja joskus pyörähtäneen pihallakin. Mikkonen on jälleen käynnistänyt yrit y s t o i m i n nan. Tällä kertaa Virosta käsin. Syy maan vaihtoon löytyy oikeusprosessista. Yhden yrittäjän usko oikeusvaltioon katosi esitutkinnassa. “Ihan on turha tulla kenenkään selittämään, että poliisi on toiminut oikein tai että tämä on oikeusvaltio.” Taneli Hämäläinen iseksi toiminnaksi oikeiden olosuhteiden täyttyessä. Hempsteri ja Pispalanpalmu myyvät jatkossakin puutarmielestä tuotevalikoima on riskialtis. Tapauksen liikkeet eivät liity Viherpeukun oikeusjuttuun. K UVAT : T ANELI H ÄMÄLÄINEN
Kun n tarkoittaa neljää Kuudennen vuoden opiskelijat, huokaiskaa helpotuksesta! Luennoilla istuu myös opiskelijoita, jotka ovat tulleet yliopistoon neljä tai viisi vuosikymmentä sitten. Kävimme kysymässä konkareilta kokemuksia ja vinkkejä opintoihin. ÄRSYTTÄÄKÖ sinuakin, kun kirjaston tietokoneluokka on täynnä ja konetta joutuu odottamaan? Helena Kasvi osaa antaa ongelmaan perspektiiviä. ”Tämä nykysysteemi, että kaikille on omat tietokoneet, on aivan mahtava”, tietojärjestelmätieteen opiskelija huomauttaa. Hän tietää mistä puhuu. Kasvi aloitti opintonsa Jyväskylässä jo 1977 matematiikan pääaineopiskelijana, silloin kun matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta oli vielä hajallaan ympäri kaupunkia ja luentoja pidettiin jopa vanhassa leipomossa. Korpista saattoi vain haaveilla ja opiskelijat juoksivat ilmoitustaululta toiselle. Professoritkin olivat vanhan koulukunnan kurinpitäjiä. KASVI aloitti pian tietojenkäsittelyopin opinnot. Vaikka ohjelmointi oli opetusohjelmassa silloinkin, näyttöpäätteelle pääsy ei ollut itsestäänselvyys. ”Yliopistolla oli silloin yksi ainoa iso keskustietokone, se hurisi laskentakeskuksessa. Siellä käytiin tekemässä harjoitustöitä”, Kasvi muistelee. Päätteitä oli kymmenkunta ja niitä käyttivät niin henkilökunta kuin opiskelijatkin. Sen lisäksi laskentakeskuksessa oli yksi Applen mikrotietokone, jonka pientä kokoa opiskelijat kävivät ihmettelemässä ovelta. SUORITETTUAAN nykyisen kandin verran opintoja Kasville kävi niin kuin monille alan opiskelijoille nykyäänkin: työ vei mukanaan. Pieni ohjelmointiurakka venyi vuosikymmenien uraksi. ”Sen piti olla kolmen kuukauden pätkä, mutta se muuttui vähitellen vakityöksi. 30 vuotta tuli juuri täyteen”, Kasvi sanoo. Maisterin paperit jäivät kuitenkin kummittelemaan mielen perukoille, ja viime vuonna Kasvi tarttui toimeen. Hän aloitti opinnot tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmassa, ja suorittaa nyt kursseja työnsä ohella. Kaivattu oppiarvo pitäisi saavuttaa muutaman vuoden sisällä. PARIN vuosikymmenen tauko ei ole ainakaan vähentänyt Kasvin opiskeluintoa. Päinvastoin, hän uskoo työnteon tarjoavan hyvän pohjan opintoihin. ”Työelämässä oleminen antaa erilaisen näkökulman ja ?ilingin opiskeluun”, Kasvi toteaa. Vastoin valtioneuvoston linjauksia Kasvi miettii, että työssäolojakso aineopintojen ja syventävien opintojen välissä voisi tehdä kaikille opiskelijoille terää. Pitkä kokemus työelämästä on osoittanut, ettei pelkkä tenttikirjojen tahkoaminen valmista työnantajien vaatimuksiin. ”Kantapään kautta joutuu töissä kyllä silloin oppimaan asiat.” VAIKKA yliopisto nykyisellään miellyttääkin Kasvia, opiskelijaelämä ei ole vetänyt osa-aikaopiskelijaa enää mukaansa. ”Satuin kerran kauppakadun appron aikaan kaupungille”, Kasvi muistelee. ”Silloin ajattelin että huhhuh, pikkuisen rauhallisemmat kuviot sopii minulle.” ”Antaa nuorempien juhlia.” Minna Tiainen Työelämä antaa uuden näkökulman Helena Kasvi ylioppilaskuvassaan ja nyt. Kasvi kirjautui yliopistolle 1977 ja opiskelee nyt tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmassa. Satuin kerran kauppakadun appron aikaan kaupungille... ” Helena Kasvi
äkymmentä PENTTI TIAISEN ensimmäisenä opiskeluvuonna myös matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta vietti fuksivuottaan. Tiaisen pääaine oli matematiikka, ja sitä olikin helppo päästä lukemaan: juuri perustettuun tiedekuntaan otettiin sisään kaikki hakijat. ELETTIIN VUOTTA 1965 ja Jyväskylän yliopisto tunnettiin nimellä Kasvatusopillinen korkeakoulu. Tiainen opiskeli matematiikan ohella tietojenkäsittelyoppia. Ohjelmat tallennettiin reikäkortille ja ohjaus oli kyseenalasta. ”Se oli melkein huijaukseen verrattavissa, ei se ollut ohjelmointia”, hän toteaa. Tiainen päätyikin pian atk-alan töihin. Hän suoritti hiljakseen kursseja, mutta opintojen yhdistäminen työntekoon oli vaikeaa. ”Ne oli sellaisia höpsötyksiä, ei se silloin työelämässä ollut mahdollista”, hän muistelee. Yliopisto tarjosi kuitenkin jatkuvasti kehittyvällä alalla sellaista tietoa, jota muualta ei saanut. Opintoja kertyi, ja 1980-luvulla tietojenkäsittelyopin kandidaatin tutkinto oli koossa. ”Ainakaan minun kohdallani itseisarvo ei ole tutkinto, vaan se tieto, minkä yliopisto antaa”, Tiainen sanoo. NYT TIAINEN on jättänyt työelämän, ja terveydentilan salliessa tavoitteena olisi lopulta suorittaa maisterin tutkinto. Opiskelu on hänelle tätä nykyä harrastus. Vaikka kokemusta yliopisto-opinnoista on kertynyt monelta vuosikymmeneltä, Tiainen ei suostu antamaan neuvoja opintopisteitä jahtaaville parikymppisille. ”Minun kokemukset ovat toisesta maailmasta”, hän tokaisee. ”Toisin päin, nykyajan opiskelijoilla olisi minulle paljon opetettavaa.” Minna Tiainen ANJA RANTANEN aloitti englannin ja ranskan opinnot Jyväskylässä vuonna 1970. Hän opiskeli lukuisia kieliä ja nautti opiskelijaelämästä. Loppusuoralla Rantasen opiskelu tyssäsi rahan puutteeseen. 1970-luvulla opintotuki ei kilahtanut kuukausittain tilille, vaan opiskelijat rahoittivat arkensa lainalla. Ja vuonna 1976 tulonlähde ehtyi. ”Pankit eivät antaneet ulos opintolainoja”, Rantanen muistelee. ”Jokin kriisi kai se oli.” Rantanen joutui etsimään töitä ja päätyi opettajaksi. Tarkoituksena oli jatkaa opintoja sivutoimisesti, mutta töistä irrottautuminen oli vaikeaa. Jossain vaiheessa aiemmin nostettu opintolainakin lankesi maksettavaksi. OPINNOT etenivät hiljalleen vuosikymmenten saatossa. Nyt Rantanen kirjoittaa gradua. Opiskelu on harrastus, joka vie irti arjesta ja pitää mielen virkeänä. Kiirettä ei ole. Innoittajana ja kannustajana on 81-vuotias ystävä, joka istuu paraikaa tohtoriseminaarissa. ”Kun gradu on valmis, yritän vielä tehdä käännöstöitä seitsemänkymppiseksi”, Rantanen suunnittelee. Nykypäivän nuoria Rantanen kannustaa tekemään opinnot kerralla valmiiksi. Pilke silmäkulmassa hän sanoo toivovansa, että olisi itse aikanaan uskaltanut käyttää rahapulassa kaikki mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseksi. ”Niin kuin sanotaan, että beg, steal and borrow.” Minna Tiainen TUULA HENTTU on tehnyt liikuntapedagogiikan opintojaan palasissa monella vuosikymmenellä. Hän aloitti opintonsa vuonna 1974. Suoritettuaan alemman kandidaatin tutkinnon Henttu päätti, ettei opettaminen olisi häntä varten ja jatkoi töihin markkinointisihteeriksi. Kymmenen vuoden ja kahden lapsen kuluttua Hentusta tuntui, että kerran hylätty ala voisi sittenkin olla sopiva. Paluu yliopiston penkille tuotti vaikeuksia. ”Piti orientoitua uudelleen kuuntelevaan massaan”, Henttu muistelee. ” En varmaan ollut helppo oppilas.” Auskultoinnin jälkeen Henttu päätyi opettajaksi. Maisterin paperit jäivät edelleen saamatta. SITTEN HENTTU sai kolmannen lapsensa. Tämä osoittautui vakavasti kehitysvammaiseksi, ja Henttu huomasi, etteivät omat tiedot riittäneet uudessa tilanteessa. 2000-luvun alussa yliopisto kutsui jälleen. ”Että saisin teoriapohjaa sille, että mitä tämän lapsen kanssa teen”, Henttu selittää. Tietoa löytyi erityispedagogiikan kursseilta. Opinnot valmistivat niin kotiin kuin työhönkin. Nykyään Henttu vastaa vammaisten liikunnasta Jyväskylässä. Gradu on kesken, mutta kyllä se valmistuu. NUORILLE opiskelijoille Henttu toivoo uskallusta testata omia kiinnostuksen kohteita ja hypätä opiskelun oravanpyörästä kylmänrauhallisesti töihin tai välivuotta pitämään. Itse eri aloja kokeilleena hän uskoo, että monipuolinen koulutus ja eri asioiden kokeilu antavat hyvät eväät elämälle. ”Muuten on haavoittuvaisempi”, Henttu huomauttaa. Minna Tiainen Yksipuolinen koulutus tekisi haavoittuvaksi ”Steal, borrow, beg” Tutkinto ei ole itseisarvo Tuula Henttu nyt ja tuoreena ylioppilaana. Henttu aloitti opintonsa 1974 liikuntapedagogiikassa ja puuhaa edelleen graduaan. Pankit eivät antaneet ulos opintolainoja ” Anja Rantanen Piti orientoitua uudelleen kuuntelevaan massaan ” Tuula Henttu
12 KORKEAKOULUT VOIVAT vuosina 2010 2014 osallistua lukukausimaksukokeiluun. Maksuja voidaan periä vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä EUja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Edellytyksenä on korkeakoulujen apurahaohjelma, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Jyväskylän yliopisto on lähtenyt kokeiluun mukaan yhdessä 8 muun yliopiston ja 10 ammattikorkeakoulun kanssa. Opetus-ja kulttuuriministeriön asettaman lukukausimaksukokeilun seurantaja arviointityöryhmän raportointitilaisuudessa 14.3. kuultiin väliaikatietoja kokeilun etenemisestä. Tulokset olivat opiskelijaliikkeen näkökulmasta todella positiivisesti yllättäviä. KOKEILUSSA ON mukana 125 koulutusohjelmaa, joista vain 19 peritään maksua. Maksun suuruus vaihtelee 3 500 ja 12 000 euron välillä lukuvuodessa. Maksavia opiskelijoita on 63, joihin kuuluu myös täyden stipendin saavat opiskelijat. Meillä Jyväskylässä maksullisissa ohjelmissa aloitti syksyllä 2011 seitsemän opiskelijaa, joilla kaikilla on EU:n rahoittama Erasmus Mundus-apuraha, joka korvaa lukukausimaksujen lisäksi myös mm. asumiskuluja. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa maksullisissa ohjelmissa opiskelee 29 opiskelijaa, joista vain yksi maksaa lukukausimaksun itse. Todellinen maksavien määrä on siis häviävän pieni ja tiedusteluista huolimatta OKM:n edustaja ei tarkkaa lukumäärää osannut tai halunnut kertoa. KORKEAKOULUT OLIVAT lähteneet mukaan kokeiluun osaksi testatakseen koulutusohjelmiensa kilpailukykyä. Tuloksista voidaan päätellä, ettei suomalainen laatu myy – etenkään kun rinnalla markkinoidaan maksuttomia ohjelmia. Monet oppilaitokset olivat kokeneet myös hallinnon ja markkinointikulujen lisääntymisen ongelmallisena ja useissa tapauksissa lukukausimaksutuotot eivät riitä kattamaan koulutusohjelmien kuluja. ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ korkeakoulujen tutkimuksessa ja koulutuksessa panostetaan laatuun ja kansainvälisyyteen. Nämä tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu lukukausimaksujen kautta, jotka saattavat päinvaistoin sulkea monia ovia. Hyvä maineemme kansainvälisellä koulutuskentällä johtuu suurimmaksi osaksi maksuttomasta sekä laadukkaasta opetuksesta. Maksulliset ohjelmat puolestaan karkottavat matalamman elintason maista tulevan huippututkijapotentiaalin. Näihin tuloksiin nojaten on siis perusteltua vaatia, että lukukausimaksut jäävät meillä Suomessa vain kokeiluksi. Lukukausimaksut jääköön kokeiluksi! Ki rjo itt aja on JYYn hallituksen varap uhe enjo hta ja Hanna-Mari Savolainen JYYPÄÄ Yli viiden euron kaljapullo on saanut ainejärjestöt siirtämään juhlansa pois Sonaatin tilojen suojista keskustan yökerhojen hyväksi. JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilaskunnan, Jyväskylän yliopiston ja Fazer Food Services Oy:n yhteisyritys Sonaatti Oy on hankkinut anniskeluoikeudet Lozzille. Anniskeluoikeudet tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden alusta alkaen Lozzilla ei ole voinut tarjoilla kuin Sonaatin myymiä alkoholijuomia. Sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijalan mukaan anniskeluluvat on hankittu nimenomaan omaan tilausravintolatoimintaan lähinnä ilta-aikoina. Normaalin opiskelijalounaan yhteydessä ei siis edelleenkään ole mahdollista ostaa viiniä tai olutta ruokajuomaksi. Maijala kertoo poliisiviranomaisen tulkitsevan, että missään elintarvikehuoneistossa (lakitermi paikalle, jossa valmistetaan ja myydään ruokaa) ei saa tarjoilla alkoholia ilman anniskelulupaa. “Olemme todenneet, että on selkeintä, jos meilläkin on A-luvat käytössä,” Maijala sanoo. PERINTEISESTI juuri Lozzi on ollut suosittu tila sitsien, vuosijuhlien ja muiden opiskelijoiden illanviettojen järjestäjille. Sen keskeinen sijainti kampuksella sekä tilan avaruus ja valoisuus selittänevät suurta suosiota. Sonaatin tämän hetkisen hinnaston mukaan kuitenkin esimerkiksi 0,33 litran olutpullo maksaa 5,10 euroa ja kossupaukku 5 euroa. Näillä hinnoilla tavanomaisten sitsien pelkän juomatarjoilun hinta nousisi yli 25 euron. Esimerkiksi Ilokivi ja monet keskustan yökerhot pystyvät tarjoamaan viiden juoman sitsipakettia noin kymmenen euron hintaan. Maijala antaa kuitenkin toivoa, että hinnat saattaisivat jatkossa muuttua opiskelijaystävällisemmiksi. “Lozzille saimme luvat vasta tammikuussa, joten tilanne varmaan elää vielä jatkossa.” KAIKKI tavoittetut ainejärjestötoimijat kertoivat Lozzin uuden käytännön johtaneen siihen, että jatkossa tilaisuuksille etsitään vaihtoehtoisia tiloja. Dumppi ry:n puheejohtaja Annika Jokisuu kertoo, että tämän vuoden tapahtumia ei ole enää voitu Lozzilla järjestää vaan on pitänyt etsiä muita vaihtoehtoja. Lähinnä on hyödynnetty keskustan yökerhoja, joita Jokisuu pitää toimivana vaihtoehtona, mutta toivoo kuitenkin, että olisi mahdollista järjestää myös juhlia, joihin voi ottaa omat juomat mukaan. Fokus ry:n hallituksen jäsen Antti Seppänen ihmettelee, ettei Sonaatin opiskelijaystävällinen hinnoittelupolitiikka ole voimassa enää iltaviiden jälkeen. Seppäsen mukaan juhlatiloja on kyllä lopulta löytynyt, mutta niiden etsiminen on ollut työlästä. Sporticuksen puheenjohta Hilkka Aranen epäilee Lozzin toiminnan olevan “omiin muroihin kusemista”, sillä kun tilaan ei voi viedä omia juomia, myös ruokatarjoilu otetaan usein muualta. MAIJALAKIN myöntää A-lupien vaikuttaneen jo Lozzin varaustilanteeseen. “Haluamme kuitenkin terävöittää toimintaamme myös viranomaisten suuntaan. Pahimmillaan omien juomien nauttiminen voisi johtaa siihen, että poliisi tulee keskeyttämään tilaisuuden. Emme halua saattaa asiakastamme sellaiseen tilanteseen,” Maijala selittää. Maijala muistuttaa, että Sonaatti toimittaa kyllä mielellään pitopalveluna ruokia kaikkialle kampusalueella. Jos juhlatila ei ole normaalisti ravintolakäytössä, siellä saa vapaasti nauttia myös omia alkoholijuomia. Yliopiston tiloja juhlakäyttöön voi tiedustella Jyväskylän yliopiston tilapalveluista. Annimaria Valli Lozzin anniskelulupa ajoi sitsit muualle Monet oppilaitokset olivat kokeneet myös hallinnon ja markkinointikulujen lisääntymisen ongelmallisena ja useissa tapauksissa lukukausimaksutuotot eivät riitä kattamaan koulutusohjelmien kuluja. ” Jaana Lehtonen kertoo, että Lozzin viinavarannot ovat käyneet kaupaksi ainoastaan erityistilaisuuksissa. kuten konserteissa ja valmistujaisissa. T OMMI P USKA
JOSKUS JOPA systeemin ammattilaisille käy niin heikosti, että rahat loppuvat ennen kuun vaihdetta. Silti on syötävä. Tässä muutama niksi kaloritasapainon ylläpitämiseen heikoimpina aikona. ELINTARVIKELIIKKEIDEN jätekatokset ovat hyviä paikkoja löytää syömäkelpoista ruokaa. Paras aika löytöretkelle on yleensä hieman sulkemisajan jälkeen, jolloin seuraavana päivänä vanhaksi menevät elintarvikkeet on heitetty pois. Varaa mukaan kumihanskat ja taskulamppu. Usein dyykkaamalla löydetyt ruokavarat eivät ole järin monipuolisia. Lisäksi syyllistyt näpistykseen sillä vanhentunut ruoka on jäteyhtiön omaisuutta. Lain mukaan on yhtä tuomittavaa dyykata ruokaa roskiksista, kuin marssia kauppaan sisään, täyttää reppu elintarvikkeilla ja kävellä ulos. Ruoka kannattaa siis varastaa suoraan kaupasta. Valikoima on parempi, kylmäketju ei katkea ja rangaistukseksi saa päiväsakkoja. KANNATTAA valita joku pirinistien suosima lähiökauppa. Siellä kympin tuntipalkalla olevaa vuokra?rman kassatyöntekijää tuskin kiinnostaa, mitä kaupasta lähtee. Vaikka kiinnostaisikin, niin todennäköisesti heitä on ankarasti kielletty puuttumasta myymälävarkauksiin. Ei siksi, että kauppaketjun johto vitut välittäisi, saako myyjä puukosta tai neulasta. Kyseessä ovat isommat asiat. Jos myyjien turvallisuus on uhattuna, saattaa ketju joutua palkkaamaan stevarit kauppaan päivystämään. Se maksaa. Varo kuitenkin törmäämästä vartijoihin, sillä ketjut palkkaavat heitä kyttäämään työntekijöitä. Tähän on päädytty, koska muuten köyhät kusipäät veisivät vanhentuvaa ruokaa kotiin, eivätkä heittäisi sitä roskiin, kuten on määrätty. PAKKAA ateria hyllyjen välissä reppuun ja poistu paikalta. Näin on elämisen perustarpeet tyydytetty, kunnes seuraava tukipaketti kilahtaa tilille. Sumu-Seppo Ps. Sisä?le käy kesäisin hyvin kaupaksi kadulla. Ruokaa saa Siwasta Kannattaa valita joku pirinistien suosima lähiökauppa. Siellä kympin tuntipalkalla olevaa vuokra?rman kassatyöntekijää tuskin kiinnostaa, mitä kaupasta lähtee. ” 13 KUSETUSOPAS Palsa tulee, oletko valmis Keski-Suomessa on tulevana kesänä tarjolla peräti kaksi Kalervo Palsan taidetta esittelevää näyttelyä. Kukaan ei vain tiedä niistä mitään. NÄYTTELYIDEN taustalta löytyy Kauko Sorjosen säätiö. Mäntän Honkahovin näyttelystä tiedotetaan taidekeskuksen internetsivuilla sekä Kritiikin Uutisten (1/12) takakannessa. Tammikuussa avatun Galleria Variantin tulevasta näyttelystä on sen sijaan vaikeampi löytää tietoa. Pikagallup viidelle Jyväskylän yliopistossa taideaineita opiskelevalle osoittaa, ettei kukaan ole kuullut Variantista saati sen tulevasta näyttelystä. Kyse ei ole kiinnostuksen, vaan informaation, puutteesta. Gallerian googlaus tuottaa linkit kahteen blogiin ja Keskisuomalaisessa tammikuussa julkaistuun Sorjosen elämäntyötä ylistävään kolumniin. KOSKA hakukoneeseen ei voi luottaa, soitan kulttuurimesenaatti Sorjoselle. Pidättyväisen ja vaivaantuneen oloinen kotiseutuneuvos toteaa, ettei hoida gallerian asioita ja kehottaa ottamaan yhteyttä säätiönsä hallituksen puheenjohtajaan. Kun kysyn gallerian aukioloaikoja, Sorjonen kertoo sen olevan ”auki tarvittaessa”, mikäli haluan kirjoittaa aiheesta. Uusi yritys. Yritysoppaasta löytyy säätiön virallinen puhelinnumero, johon ei saa yhteyttä. Säätiön omilla sivuilla kerrotaan asiamies Juhani Laurilan sähköpostiosoite, puhelinnumeron saan Enirosta. Valitsen säätiön omistaman liittymän, josta ei vastata. Virastoaika on päättymässä, joten päätän kokeilla aamulla uudestaan. Tilanne ei muutu. Valitsen Laurilan henkilökohtaisen liittymän numeron. Ystävällinen Laurila kehottaa ottamaan yhteyttä säätiön puheenjohtajaan Seppo Salmeen ja antaa tämän yhteystiedot. SALMI tarjoutuu avaamaan minulle gallerian ja tuomaan mukanaan informaatiota näyttelystä. Toimittajalle on siis tietoa tarjolla, hienoa. Entä muut potentiaaliset museovieraat? Salmi kertoo, että gallerialle avataan internetsivut tulevaisuudessa, mutta vasta hyvä tovi Palsa-näyttelyn avautumisen jälkeen. Mediassa näyttelyä ei markkinoida, sillä se on kuulemma Sorjosen linja. Mutta eikö ole surullista, mikäli näyttely jää ihmisiltä näkemättä vain sen vuoksi, etteivät he tiedä siitä? ”No tavallaan. Uskon kuitenkin, että ennen kuin näyttely päättyy elokuussa, joku olisi sen ehtinyt käydä katsomassakin”, Salmi toteaa. Liiallisesta kunnianhimosta kävijätavoitetta ei voi syyttää. Kauko Sorjonen säätiöineen tekee hienoa ja arvokasta työtä, jota ilmainen Palsa-näyttelykin edustaa. Vielä hienompaa olisi, mikäli myös muilla kuin pressikortin omistavilla olisi mahdollisuus saada siitä tietoa. Johannes Silvennoinen Salmi kertoo, että gallerialle avataan internetsivut tulevaisuudessa, mutta vasta hyvä tovi Palsanäyttelyn avautumisen jälkeen. Mediassa näyttelyä ei markkinoida, sillä se on kuulemma Sorjosen linja. ” Kalervo Palsan ”Miehekkäät kuukautiset” (1973). Palsan elinaikana hänen taiteensa tuomittiin pornoksi. L AURA P OHJAVIRTA
Jyrockin tappajat riisuttiin aseista ”Olen helvetin utelias näkemään, mitä tämä touhu on nykyisin. On hemmetin hauskaa olla Jyrockissa tänään”, illan juontanut ja itsekin lyhyesti esiintynyt Heikki Salo kommentoi. Miljoonasade yhtyeestä tunnettu Salo oli mukana perustamassa ensimmäistä Jyrockia. ”Olin kulttuurisihteerinä vuosina 1985–86, ja mukana kulttuurivaliokunnassa kun Jyrock keksittiin. Meininki vaikuttaa edelleen samalta. Olen tosi iloinen siitä, ja on ihana nähdä, että silloin ideoitu tapahtuma toimii vieläkin. Ei mennyt nuoruus hukkaan”, Salo tuumasi. Illan viimeis “Jyväskylä o kehtoja”, Ja Laitinen itse “Jyrock oli m “Helvetin hyvä keikka ja hyvä ?ilis”, kehui The Megaphone State -yhtyeen keulakuva Ekow. Helsinkiläisyhtye oli Jyrockissa toista kertaa ja ilahtunut uudesta kutsusta, sillä edelliskerralla oli ystävystytty hyvien tyyppien kanssa. Alun perin Liberiasta kotoisin olevalla Ekow’lla on kansainvälinen soundi, mutta maailmanvalloitussuunnitelmia ei ole vielä laadittu. “Olen ollut Suomessa vuodesta 1991, mutta usein minua luullaan ulkomaalaiseksi. Eilen just joku kysyi kelloa suomeksi, se veti hymyn huuleen”, Ekow kertoi. Kevään Suomessa musiikin laitoksella opiskellut italialainen Francesco Stringhetti oli tiennyt odottaa Jyrockia, eikä joutunut pettymään. ”Tunnelma täällä on ollut tosi hyvä, kaduttaa, etten tullut jo eilen. Huikea idea, että yliopistossa soitetaan rokkia. Minua ei haitannut yhtään, että moni bändi lauloi suomeksi, enkä ymmärtänyt”, Stringhetti kertoi. “Olen oll miehenä Jyrock on “Minä ole joten täm TÄMÄNVUOTINEN Jyrock näyttää tasapainottaneen budjettinsa. Tapahtuman promoottorin Marko Kainulaisen mukaan säästöjä haettiin tiheällä kammalla. “Bändejä oli vähän vähemmän ja oikeastaan kaikesta säästettiin hieman”, hän kertoo. Myös sponsorituloja ja avustuksia saatiin hieman nostettua viime vuotisesta. Varsinaisesti festivaalin talous seisoo tai kaatuu kävijätulojen myötä. Tänä vuonna lauantai oli loppuunmyyty. “Festivaali on hinnoiteltu siten, että talo on oikeastaan pakko myydä täyteen, että päästäisiin kuiville. Ensi vuonna on hyvän vuoden jälkeen helpompi nostaa hintaa. Tietenkin voi olla, että halutaan jatkossakin tarjota festari halvalla”, sanoo Kainulainen. VIIME VUONNA festivaalin laskettiin tehneen noin 8000 euroa tappiota. Tämä sai jotkut yopoliitikot vaatimaan, että JYY ei festivaalia enää järjestäisi. Summien heittely ja “tappioiden” tai “voittojen” on kuitenkin sikäli vaikeaa, että Jyrock on myös jäsenpalvelu. Toisaalta kulupuolelle voidaan laskea myös osa kulttuurisihteerin palkasta, jolloin voidaan puhua suuremmasta “tappiosta”. Jos taas lasketaan, mitä maksaa Ilokiven seisottaminen tyhjillään, “voittoa” saadaan jo siitä, että opiskelijoiden omistamassa tilassa on opiskelijoita pitämässä hauskaa edes kahtena iltana vuodessa. Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.? Kuvat Teksti
senä esiintynyt Jaakko Laitinen & Väärä Raha otti yleisöstä kaiken irti. Rovaniemeläisyhtye vetosi festarikansaan niin, että muutama eturivin nuori mies riisuutui kiihkoissaan. on tosi mahtava ja rakas paikka, toinen Rovaniemen ulkopuolella. Olemme käyneet täällä vain keikoilla, mutta kummastakin kaupungista säteilee se, että ne ovat sivistyksen aakko Laitinen hehkutti. e on opiskellut yliopistossa pari vuotta serbiaa, mutta lopulta bändi vei kaiken ajan. mahtava päätös kiertueellemme. Yleisö ei ollut ollenkaan väsynyttä, emmekä onneksi mekään.” Kyösti Ylikulju oli pukeutunut Jyrockia varten valmistettuun Radio Hearin viralliseen asuun. Takin on tehnyt Jamkissa opiskeleva Kirsti Hirvinen. ”Asussa on vähän anti-turkismeininkiä. Se on valmistettu kierrätysmateriaaleista. Lelujen silpominen tuntui pahalta. Ensimmäinen murha oli pahin, sitten siihen tottui”, Hirvinen kertoi. Ylikulju oli asuunsa tyytyväinen. ”Asun käyttäminen tuntuu mahtavalta, mutta kummalliselta. Kaikki haluavat kosketella. On se pelottavaakin, kun joku haluaa koskea sun oravaa.” ut jo neljänä vuotena mukana järjestämässä Jyrockia. Tänä vuonna olen keittiössä ja yleisä. Yksi ilta ollaan töissä ja toinen vapaalla, joten työskentely ei turmele hauskanpitoa. n työntekijäystävällinen festari”, Iiris Hosia sanoi. en piirtänyt kartan, joka johtaa Jyrockiin. Olen käynyt täällä neljänä tai kolmena vuotena, mä on hyvä jatkumo. Jyrockissa on aina paljon kavereita”, Sirpa Varis kertoi. t: Marika Nurmela it: Emmi Tuomisto
Leo Silolahti: Pilvilinna (Dominant Polyrhythm 1998) TÄLLÄ PALSTALLA on jo aiemmin käsitelty useiden urheilijoiden sivuloikkia musiikin maailmaan. Levylaulajia löytyy niin olympiavoittajista (Carl Lewis, Matti Nykänen) kuin jumbosijoille sijoittuneistakin (Eddie Edwards). Ehkä musiikin maailma on tuonut hyvän vastapainon urheilun paineille – onhan musiikilla tunnetusti rentouttava ja terapeuttinen vaikutus. Myös urheilutoimittajia on kiinnostanut musiikin maailma. 1960ja 70-lukujen popidoli Arto Sotavalta elätti itseään jonkin aikaa urheilutoimittajana lauluhommien loputtua, mutta urakehitys on kulkenut myös toiseen suuntaan. Jälkimmäisestä käy esimerkkinä MTV3:n pitkäaikainen urheiluankkuri Leo Silolahti, joka levytti 1990-luvulla albumillisen Tapio Rautavaaran lauluja. RAUTAVAARA on musiikista kiinnostuneiden urheilupiirien melko itsestäänselvä idoli, koska hän menestyi vakuuttavasti sekä laulajana että urheilijana, ja kilpakentillä vieläpä useammassa urheilulajissa. Lisäksi miehen levytetty tuotanto on niin laaja, että siitä riittää valikoituja kappaleita itse kunkin makuun. Silolahti on valinnut albumille kymmenen suosikkiaan, joiden joukossa on niin klassikkoja (Isoisän olkihattu, Päivänsäde ja menninkäinen) kuin tuntemattomiampiakin Rautavaaran lauluja. Silolahti ei ole huono laulaja, mutta Rautavaaran tulkintojen rinnalla hänen versionsa kuulostavat auttamatta köykäisemmiltä. Rautavaaran syvässä rintaäänessä on jotakin sellaista uskottavuutta, joka jää perushyvältä mutta melko persoonattomalta laulajalta tavoittamatta. VALITETTAVASTI Silolahti lienee ainoa korkean profiilin urheilutoimittaja, joka on kokeillut siipiään levylaulajana. Esimerkiksi Jari Porttilan levy saattaisi olla kysyttyä tavaraa urheilufanien keskuudessa, mutta miehelle ovat toistaiseksi riittäneet puhetyöläisen hommat. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. 16 ARVIOT DIVARIN HELMI R Ra au utta avva aa arra aa a vviiiik kssiieen n tta ak ka aa a Teppo Vapaus Herra Ylpön sydän Like Herra Ylpön sydämellä on selkeä kohdeyleisö. Jos Maj Karman sekä Herra Ylpön & Ihmisten nokkamiehen käänteet eivät kiinnosta laulujen lyriikoissa, avautuminen nappaa tuskin nytkään. Yhtyeiden ja artistin faneille Teppo Vapauden kirjoittama elämänkerta on kuitenkin erinomaisen viihdyttävä tietopaketti. Vapaus seurasi Herra Ylpön elämää lähietäisyydeltä parin vuoden ajan. Kirja eteneekin kahdella tasolla – toisaalta Ylppö muistelee elämänvaiheitaan ja musiikkiaan, mutta myös kaksikon yhteiset seikkailut ovat keskiössä. Laulaja syväluotaa kokemuksiaan avoimesti, ja levyjä käydään läpi biisi biisiltä. Muusikon historiaa käsitellään huolella, mutta tilaa jää myös tuoreemmille toilailuille. Vapaus kirjaa ylös Ylpön humalaisia monologeja ja kuvaa parivaljakon pikkuhiljaa syventyvää ystävyyttä. Kirjailija ei eristä itseään tapahtumien ulkopuolelle, vaan heittäytyy mukaan rokkarin epäsäännölliseen elämään. Opus rakentuu pitkälti Herra Ylpön puheiden varaan. Vapauden sujuvan kerronnan ansiosta ratkaisu toimii. Herra Ylpön sydän esittelee vain lyhyen väläyksen artistin elämästä, mutta maalaa silti moniulotteisen muusikon muotokuvan. Nimensä mukaisesti teos tavoittaa taiteilijan sydämen. Arimo Kerkelä ”Avoin katsaus rokkarin alitajuntaan” Iron Sky Ohjaus: Timo Vuorensola Siniristilippu salkoon, Sibeliuksen Finlandia soimaan ja Kekkosen kuva seinälle – suomalaisen osaamisen, sisun ja taidon lippulaiva Iron Sky on vihdoin täällä! Kotimaisin voimin työstettyä, mutta kansainvälisillä näyttelijöillä miehitettyä sci?-komediaa on odotettu vuosikaudet. Iron Sky kertoo kuun pimeälle puolelle vetäytyneistä natseista, jotka palaavat vuonna 2018 miehittämään Maan. Teoksen budjetti on maamme elokuvahistorian suurin, ja leffaa esitetään ulkomaillakin. Valitettavasti mittavat puitteet eivät korvaa ammattitaitoa. Natsifarssia arvostaa projektina, mutta elokuvana se on valtava pettymys. Iron Skyn suurin – muttei todellakaan ainoa – ongelma on ankea ja kömpelö käsikirjoitus. Komedian pitäisi välillä huvittaakin, mutta hauskat hetket ovat harvassa. Pitkä kehitysaika on verottanut vitsejäkin, sillä irvailut Sarah Palinista ja George W. Bushista vanhenivat jo vuonna 2008. Huumorin taso vaihtelee jossain Poliisiopiston jatko-osien ja Eddie Murphyn nykytuotannon välillä. Jotta Iron Skysta nauttisi, täytyy silmillä olla Suomilasit vähintään kaksinumeroisilla vahvuuksilla. Muuten lastenpiirrettyjen logiikalla etenevää juonta, epätasapainoista ohjausta ja yksipuolisia roolisuorituksia ei pysty katsomaan tylsistymättä. Arimo Kerkelä ”Hohhoijaa” Lihava alkoholisti on pullollaan. A Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee Korkeakoulupoliittista sihteeriä Sihteeriä haetaan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 6.8.2012 alkaen tai sopimuksen mukaan. Sihteerin tehtävänä on organisoida ja kehittää ylioppilaskunnan koulutuspoliittista toimintaa. Hän seuraa korkeakoulupoliittista kenttää, toimii opintoja tiedevaliokunnan sihteerinä, osallistuu hallituksen ja edustajiston päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon sekä tukee yliopiston hallinnon opiskelijaedustajia ja ainejärjestöjä. Työn hoitamisessa eduksi on ajankohtaisten koulutuspoliittisten kysymysten sekä Jyväskylän yliopiston ja ylioppilaskunnan tuntemus. Työn menestyksekäs hoitaminen edellyttää hakijalta hyviä esiintymisja vuorovaikutustaitoja sekä organisointikykyä. Edellytämme hakijalta korkeakouluopintoja ja sujuvaa englannin kielen taitoa. Aktiivinen toiminta ainejärjestössä, ylioppilaskunnassa ja yliopiston hallinnossa voidaan katsoa hakijalle eduksi. Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä Ylioppilastalolla tiistaihin 8.5.2012 klo 9:00 mennessä osoitettuna JYYn hallitukselle. Hakemuksen voi toimittaa myös sähköpostilla osoitteeseen pj@hallitus.jyy.fi. Tällöin hakemuksen liitteineen tulee olla PDF-muodossa. Kuoreen tai sähköpostin aihekenttään tulee lisätä merkintä “Korkeakoulupoliittisen sihteerin haku”. Postiosoite: JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Lisätietoja : Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kalle Jokinen, 045 137 1964, pj@hallitus.jyy.fi Ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen sihteeri Sami Tuori, 050 330 1025, koposihteeri@jyy.fi
IN ENGLISH WILLIE’S LESSON “So far the experiment has not exactly been a money maker in the Finnish universities” Anna Grönlund-Qvarnberg Head of internationalisation University of Jyväskylä 17 The University of Jyväskylä has not started collecting tuition fees from students coming from outside of the EU and the EEA. The only master programme subject to charge continues to be the Erasmus Mundus programme for sport and exercise psychology. HEAD OF internationalisation Anna Grönlund-Qvarnberg suspects that there is a lack of incentive for collecting fees. “So far the experiment has not exactly been a money maker in the Finnish universities”, she explains. Only few programmes nationwide have taken advantage of the permission to collect fees, and the financial rewards have been meagre. Moreover, to be allowed to charge students, universities would have to develop scholarship systems. “The investments and pro?ts haven’t met”, Grönlund-Qvarnberg sums up. FINNISH universities are currently allowed to charge tuition fees from students coming from outside of the EU and EEA in specific programmes. The permission prevails during a trial period lasting from 2010 to 2014, after which the system will be reviewed. In the University of Jyväskylä, there are 15 English speaking master programmes which would be allowed to charge tuition fees. Faculties make the final decisions about whether or not to do so. Foreign student adviser Elina Isännäinen says that experiences from other Nordic countries as well as Finnish universities show a decline in the amount of applicants as programmes begin charging fees. She remarks, however, that fees may also be read as a sign of good quality abroad. POSSIBLE image benefits do not help pay for living in an expensive country, though. Navdeep Singh, a student in the master programme in renewable energy, points out that living in Finland can be expensive for foreign students even without tuition fees. For him, fees would at least have postponed his studies in Finland. “Personally, if I were to decide in such a scenario, I would not have applied right after my bachelors. But after having a full time job for a couple of years, I might have applied for this masters program”, he says. Minna Tiainen No tuition fees for foreign students yet A FINE Thursday morning in Jyväskylä. Spring seems to be making its way to Central Finland. Your intrepid columnist has no observations to relate and has decided to stop in for a coffee at Ylä-Ruth. If he wasn’t a family man with a day full of responsibility ahead of him he’d gladly be enjoying a cold bottle of beer, but times change and so do old habits, most likely for the better. Ylä-Ruth, in operation since the sixties is, in case you haven’t noticed, located right next door to the campus library. Known historically in the vernacular as the “branch library”, this ?ne establishment has undergone change in the form of expansions, remodels, and personnel over the years, but its basic purpose has remained the same – to provide a meeting place for both greater and lesser minds to meet and discuss issues ranging from the mundane to the pseudo-intellectual. WHEN I first moved to Jyväskylä, some referred to “Ruth” as the world’s worst wax museum. One was guaranteed to see the same faces in the same places during every visit. I chose Ylä-Ruth as a regular watering hole for a simple reason – nobody would bother to try and speak English with me and as a fresh immigrant I was desperate to improve my Finnish skills by any means necessary. This extreme form of language immersion proved invaluable and as a side benefit I received a healthy dose of Finnish history and culture. The clientele has undergone a youthful transformation over the past few years, but you can still ?nd some of the older characters embalming themselves slowly. This is a good thing. RUTH provides musical instruments for those who wish to play them. In most bars this is a truly bad idea, and even at Ylä-Ruth this is usually the case, although on occasion I have found myself lucky to have stopped in for refreshment and been pleasantly surprised by some of the most amazing impromptu performances I have ever seen. One winter’s evening I witnessed Vilkki and Down’s duet of “Reppurin laulu”, a composition by Oskari Merikanto an experience that gave me quick peek through the window that is the Finnish soul. You won’t encounter moments such as this anywhere else in our fair city. Home of the 6 euro soup lunch, which includes bread, salad, and the non-alcoholic beverage of your choice, followed up by a cup of coffee, Ruth provides an dining alternative for those who aren’t interested in waiting in line at the student cafeterias just to save a couple of coins. For those addicted to nicotine, the year-round outdoor seating is also a plus. Do yourself a favor next time you find yourself overwhelmed by your studies and swing by the branch library, you might learn more there than you ever will in school. Willie Männikkölahti Library card not required Navdeep Singh notes that living expenses alone in Finland are high. Tuition fees would’ve at least postponed his studies.
LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 MA 30.4. Kuskus-kasvispihvit Chilikala Parmesankanaleike TI 1.5. VAPPU – Ilokivi suljettu KE 2.5. Papupata Paistettua kalaa kebabkiusaus TO 3.5. Pinaattiohukaiset Paneroitu sitruunaturska Jauhelihapihvi, tomaattikastike PE 4.5. Kassviskastike, spaghetti Savukalakastike, spaghetti Intialainen lihapata MA 7.5. Kasvispizza Mantelikala Yrttikalkkunakastike TI 8.5. Papurisotto Lohipyörykät Chili con carne KE 9.5. Kesäkurpitsaherkku Mausteinen broilerpata Porsaanleike, sinappikastike TO 10.5. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerpyörykät PE 11.5. Falafelpyörykät Paella Nakkipannu Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Paleface Lutakossa Uuden levynsä Maan tapa julkaissut Paleface esiiintyy Lutakossa Räjähtävä nyrkki -kokoonpanonsa kanssa. Kokoonpanoon kuuluu Tuomo Prättälä, Aki Haarala, Mikko Pöyhönen, Heikki Laine ja DJ Leijonamieli. Paleface lupailee uuden levynsä olevan “taustamusiikkia kansannousulle”. Lutakko. 16.5. Liput 14/12e MENOT MA 14.5. Kasvislasagne Jauhelihakeitto Broilerpatukat TI 15.5. Kasvispihvit, tomaattitimjamikastike Lohikiusaus Porsasstroganoff KE 16.5. Feta-kasvispata Oopperakellarin silakat Tulinen lihapata TO 17.5. Helatorstai – Ilokivi suljettu PE 18.5. Tomaattikroketit Tonnikalakastike, spaghetti Kinkkupizza Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 5 e, muut 5,60 e Matti Johannes Koivu Redneckissä Matti Johannes Koivu ja Egotripin laulunkirjoittaja Knipi nousevat yhdessä lavalle kevään "Koivu ja Tähti" kiertueellaan. Luvassa on pelkistetysti sovitettuja yhteisesityksiä niin Matti Johannes Koivun lauluista kuin Knipin yhtyeelleen ja myös muille artisteille säveltämistä kappaleista. Redneck. 4.5. Liput 7e Dj-kurssi Ilokivessä JYYn kulttuurivaliokunta järjestää DJkurssin ti 8.5. klo 17-20 Ilokiven alakerrassa. Kurssilla perehdytään levyjen soiton alkeisiin: piuhojen kytkemiseen sekä mikserin ja levysoitinten (CD ja vinyyli) käyttöön. Kouluttajina toimivat DJ:t Kyösti Ylikulju, Niko Vartiainen ja Tero Uuttana. Kurssille mahtuu 15 nopeinta. Ilmoittautuminen kurssille tapahtuu Korpissa koodille: JYYkurssi. Ilmoittautuminen päättyy torstaina 3.5. klo 12. Aamukasteklubi Alvar Aalto -museolla Yläkaupungin yö vaihtuu aamuksi aamukasteklubilla, joka järjestetään klo 05-09 Alvar Aalto -museon kahvilassa Café Alvarissa. Tarjolla on muhkea buffet-aamiainen ja musiikkiesityksiä. Aamukahviaan saa särpiä muun muassa La Sega del Canto -yhtyeen tahdissa. Alvar Aalto -museo. 20.5. Kaj Chydenius Vakiopaineessa Kaj Chydenius esiintyy Vakiopaineessa 20.5. Vuotuiseksi perinteeksi muodostunut Kaj Chydeniuksen kevätkonsertti tulee taas Vakiopaineeseen. Harrastunut kulttuurinharrastaja saattaa olla konsertissa jo melko väsynyt, jos on harrastanut Yläkaupungin yöstä aamukasteklubille. Oona Airola laulaa. Vakiopaine. 20.5. Liput 10e Puh. (014) 3348 000, toimisto@j KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot 190–260 € / kk / asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi • www.latokartanonyokyla.fi
19. SIVUN KASVOT T OMMI P USKA Jani-Petterin syli ei lohtua tarjoa Teatteri on kuollut. Tai ei ehkä sittenkään, liennyttää näyttelijä Jouni Salo. Teatterista löytyy edelleen jotain syvällistä, mitä tusinaviihde ei tavoita. ”MÄ OON kotosin tuolta Pohjanmaalta, Kaustiselta. Se tunnetaan musiikkipitäjänä. Se on monen kulttuurin risteyskohdassa. Musiikki on pesiytynyt sinne jäädäkseen. Niinä pahoina aikoina ku kirkko tukahdutti kulttuuria, tanssimista, musiikkia, sillä pienellä vapauden saarekkeella se on saanut elää. Aloitin 6-vuotiaana viulunsoiton opinnot, mutta en mahtunut sen pitäjän 300 parhaan joukkoon, joten mä päätin lopettaa. Kaikki se missä oli mukana ja mitä näki, se tarttui puseroon aina. Totta kai mä olin koulussa kaikissa ohjelmissa ja niin edelleen. 80-luvun alussa sinne perustettiin musiikkiteatterikoulutus, kesäyliopisto. Siinä aukes mahollisuus, että pääsi vuosittain hyvän ammattiohjaajan koulutukseen ja ohjaukseen. Tää oli harvinaista siihen aikaan maaseudulla. Tosiasiallisesti kiinnostus teatteriin heräsi, kun olin muuttanut Jyväskylään ja satuin tapaamaan oikeita ihmisiä. Perustettiin Yövieraat -teatteri, tää oli vuonna -88. Se lähti liikkeelle yltiöpäisestä haaveen toteuttamisesta, tai toteuttamisyrityksestä. Siitä syntyi nopeasti hyvin tuottelias teatteri, Suomi kierrettiin ympäri pariin kertaan. Porukka suhtautui siihen äärimmäisen tosissaan, mutta ei vakavasti. MÄ OPISKELIN täällä kulttuurintutkimusta yliopistossa, tai matematiikkaa mä alunperin opiskelin. Toinen jalka oli jo menossa syvemmälle, olin tutkijaryhmässä mukana. Mutta mä jätin ne hommat kertaheitolla opintojen loppuvaiheessa. Oliko kypsyyttä vai kypsymättömyyttä, mutta se valinta oli ehdoton. Päätin, että teen teatteria niin paljon ku mahdollista, niin kauan ku mahdollista. Totesin, että myös yliopiston ulkopuolella voi sivistää itseään. Jyväskylän kaupunginteatteriin sain kiinnityksen -95. Oon jotenkin sitoutunut tähän kaupunkiin. Tää on äärettömän aktiivinen teatterikaupunki, teatteri ei ole täällä mikään kummajainen. Teatterin tekemisen innostus lähtee suusta suuhun, esimerkistä. Mulla on romanttinen ajatus siitä, että teatteri on just sitä ruohonjuuritason toimintaa. MAAILMA ON muuttunut ihan hirveesti, yhä nopeammin ja yhä kummallisemmaksi. Kun avaa lehen, niin siellä Jani-Petteri sekoitti Keljon, ja 28vuotias poika järkyttyi kun SalkkariSeppo teki rankan tempun. Teatteri on ollut aika monen suojapaikka, totalitarismia vastaan, sensuuria vastaan. Se on sanan, älyn, ilmaisun ja tunteen liitto. Herää vaan kysymys, onko Jani-Petterin ja Salkkari-Sepon kainalo se, mihin voi mennä suojaan ja turvaan. Hakemaan järkähtämätöntä inhimillisyyttä. Mun vastaus on ei. Teatteri on jotain muuta ku mediaseksikkyys ja ihmisten miellyttämisellä hankittu suosio. Ilman muuta pitäisi yrittää tulla kuuluisaksi, mutta ei miellyttääkseen, vaan että ajatuksia kuultaisiin k a i ken sen hölinän yli. 90-luvun puolivälissä olin City-lehden mukaan Jyväskylän neljänneks puhutuin henkilö. Se riittää, ei se mitään tuo. TEATTERIN tarkoitus ei ole vapauttaa syyllisyyden tunteista, vaan aiheuttaa niitä. Tekemällä esityksiä, jotka on puhtaasti miellyttäviä ja lohtua tarjoavia ja ongelmia ratkaisevia autetaan katsojaa hyväksymään, että ei ole hätää. Vaikka hätä on helvetin suuri. Tässä mielessä teatteri on kuollut, että Jani-Petteri tukki Keljon liikenteen. Milloin teatteri tukki yhtään mitään? Kukin voi miettiä, millainen voima teatteri nyky-yhteiskunnassa on. Mutta ruohonjuuritasolla kasvatetaan uutta sukupolvea. Jotkut sitä teatteria pitää hengissä. On vakiintuneita tekijöitä ja katsojia, siinä se tulos on. Teatteri on tässä ja nyt, se ei oo mitään museotyötä tai katedraalin rakentamista, vaan nopeeta toimintaa. TOSIASIA on se, että laitosteatteri on sitovaa työtä, siinä ei ehdi mitään taiteilijaelämää viettää. Meillä on kaksosanen päivä kuus päivää viikossa, se vie kaiken ajan. Siinä kyllä gloria karisee. Toisaalta sitä gloriaa on kuitenkin sen verran, että… Tää on oma valinta, ei voi muuta sanoa. Mulle mieleenpainuvimpia esiintymistilanteita ovat ääripäät. Esiintyminen Moskovan yliopiston teatterissa Neuvostoliiton romahtaessa, tai sahan ja urkuharmonin kanssa 700 vasemmistopunkkarille, nää ei toistu. Suhteessa tähän viime vuodet on olleet enemmän ku tavanomaisia. Teatterin kiinnostavuus on suoraan suhteessa siihen, kuinka kompleksinen se näytelmä on. Nautin kun on pirun paljon vaikeeta tekstiä ja joudun pistämään itteni äärirajoille. Se aika, kun oli vaan kiva olla mukana on jäänyt yläasteelle. Näyttelijälle jokainen repliikki on mahdollisuus. Toiset työt kiinnostaa enemmän ku toiset, mutta yhtä kaikki, se on mahdollisuus. Rooli ei jää päälle. Ei aitajuoksijakaan mene loikkimalla kotiin, mutta kyllä se varmaan mielessä on. MULLA ON nyt uusioperhe kissoineen ja koirineen. Kumppani on yliopistomaailmasta. Teatteri nielee yksityiselämän, mutta perheaikaakin jää, se on vaan kummallisiin aikoihin. Paraikaa juonin mitä teen viiskymppisenä, parin vuoden päästä. Aion tehä jotain repäsevää. Musta on kiva juonia kaikenlaista sitä vuotta ajatellen. Aion ottaa haaveet omiin käsiini.” Emmi Tuomisto
Uudistunut Jylkkäri tulossa... Jyväskylän ylioppilaslehti ilmestyy 14.5. täysin uusitulla ulkoasulla. Mainokset myy: pirunnyrkki.fi ja opiskelijamediat.fi