jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 03 Rakkaudella vegaanisesti sekä lisäaineettomasti jo vuodesta 2004! Kelan ateriatuella lounas 2,95€ AvoinnA MA pe 11-18, lA 12 15:30 KAuppAKAtu 11 . JKl . www.KAtriinA.fi WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.fI TULOSSA 2023/2024 COMING 2023/2024 TO 5.10. PE 6.10. LA 7.10. KE 11.10. TO 12.10. PE 13.10. LA 14.10. TO 19.10. LA 21.10. PE 20.10. TO 26.10. PE 27.10. LA 28.10. PE 3.11. PE 10.11. LA 4.11. LA 11.11. PE 17.11. LA 18.11. TI 28.11. PE 1.12. PE 24.11. LA 25.11. LA 2.12. TO 7.12. PE 8.12. LA 9.12. TO 14.12. LA 14.10. PE 15.12. LA 21.10. LA 16.12. LA 28.10. PE 26.1.LA 27.1. KICKSTART 2024 LA 4.11. KE 31.1. LA 11.1. TO 8.2. LA 18.11. PE 9.2. LA 2.12. PE 22.3. LA 9.12. SU 21.4. LA 16.12. Demolition 23, RimbacheR evelina, SenYa timo KotiPelto & RobUStiK behm behm KaRRi KoiRa SamUli PUtRo RaiSeD FiSt (SE) KotiteolliSUUS HELVETISTÄ ITÄÄN 20 V . iDa PaUl & Kalle linDRoth the aRiStocRatS (US/UK) miljoonaSaDe coStee, moUhoUS Smc PlUtoniUm 74 PASILASTA KALLIOON 20 V . RUUSUt lÄhiÖbotoX, Fm2000 William, ShYne clUb moKoma KURIMUS 20 V . SÓlStaFiR (IS) , the abbeY PaPeRi t KlamYDia, aSton KalmaRi blooDReD hoURglaSS, balance bReach, lUna KillS inDica KÄÄRijÄ laURi haav Steve’n’SeagUllS loRD oF the loSt (DE) , gothminiSteR (NO) , Rain DiaRY teKSti-tv 666, baD SaUna vilma jÄÄ, vimma vÅnna inget (SE) , miDSommaRen tUURe KilPelÄinen mUUan mieS, PambiKallio bRaineateRS PlaYS miSFitS, ville leinonen PlaYS SongS oF g.Danzig avataR (SE) lYYti DeaD bY aPRil (SE) aaviKKo, jeSÚS DeloRean vÄiSÄnen leavingS-oRKeSteRi SoliStinaan timo RaUtiainen SoFa, RehtoRi Soen (SE) KiSSa, KaiKKi tURhat haaveet vv, zetRa (UK) the KinKY thing a tRibUte to KingSton Wall LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! jelmU RY eSittÄÄ: Lounasta ja kahvittelua kampuksen ytimessä! Pysy ajan tasalla kaikista tulevista tapahtumista, arvonnoista ja tarjouksista seuraamalla meitä somessa @semmarestaurants. Ajantasaiset aukioloajat ja päivittäiset ruokalistat löydät aina parhaiten nettisivuiltamme www.semma.fi.
INTRO 05 Pääkirjoitus: Koulutuksesta pois 07 Avaaja: Tarkka lukija 08 Jyväskylän kaupunki korottaa palveluidensa maksuja. JYY selvitti, miten se vaikuttaa opiskelijoihin 09 Hallitus aikoo leikata opiskelijoiden toimeentulosta 10 Todistusvalinta uudistuu 11 Tilasto: Aloitteiden määrä on vaihdellut OUTRO 34 Ajankuva: Yliopisto vallattu 35 Kulttuuri: Luonnollinen näytelmä, Kuolleet lehdet, Vierastila 36 Kommentti: Opiskelijavaihto voi olla myös 3/5-kokemus Essee: Eläkäämme luonnossa kunnolla 38 Paska kotiseutu: Porojen kaupunki Soitimme: Millaiseen jatkumoon korkeakoulujen valtaukset asettuvat 39 Kasvo: Erika Hast ohjaa ja johtaa jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 03 Koo stu mus 5 23 Erika Hastin ohjaustyössä Vaimoni, Casanova kommentoidaan teatterialaa. Sivulla 39. K uv a M ik ko K up a rin en KESKITY 12 Seksitauti on edelleen tabu 16 Kaikenlaisia aloitteita ylioppilaskunnan edustajistolle 22 Kaijamari Sivill käänsi Cormac McCarthyn viimeiset teokset 28 Korkeajännitys täyttää 70 vuotta. Mikä siinä edelleen vetoaa? WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.fI TULOSSA 2023/2024 COMING 2023/2024 TO 5.10. PE 6.10. LA 7.10. KE 11.10. TO 12.10. PE 13.10. LA 14.10. TO 19.10. LA 21.10. PE 20.10. TO 26.10. PE 27.10. LA 28.10. PE 3.11. PE 10.11. LA 4.11. LA 11.11. PE 17.11. LA 18.11. TI 28.11. PE 1.12. PE 24.11. LA 25.11. LA 2.12. TO 7.12. PE 8.12. LA 9.12. TO 14.12. LA 14.10. PE 15.12. LA 21.10. LA 16.12. LA 28.10. PE 26.1.LA 27.1. KICKSTART 2024 LA 4.11. KE 31.1. LA 11.1. TO 8.2. LA 18.11. PE 9.2. LA 2.12. PE 22.3. LA 9.12. SU 21.4. LA 16.12. Demolition 23, RimbacheR evelina, SenYa timo KotiPelto & RobUStiK behm behm KaRRi KoiRa SamUli PUtRo RaiSeD FiSt (SE) KotiteolliSUUS HELVETISTÄ ITÄÄN 20 V . iDa PaUl & Kalle linDRoth the aRiStocRatS (US/UK) miljoonaSaDe coStee, moUhoUS Smc PlUtoniUm 74 PASILASTA KALLIOON 20 V . RUUSUt lÄhiÖbotoX, Fm2000 William, ShYne clUb moKoma KURIMUS 20 V . SÓlStaFiR (IS) , the abbeY PaPeRi t KlamYDia, aSton KalmaRi blooDReD hoURglaSS, balance bReach, lUna KillS inDica KÄÄRijÄ laURi haav Steve’n’SeagUllS loRD oF the loSt (DE) , gothminiSteR (NO) , Rain DiaRY teKSti-tv 666, baD SaUna vilma jÄÄ, vimma vÅnna inget (SE) , miDSommaRen tUURe KilPelÄinen mUUan mieS, PambiKallio bRaineateRS PlaYS miSFitS, ville leinonen PlaYS SongS oF g.Danzig avataR (SE) lYYti DeaD bY aPRil (SE) aaviKKo, jeSÚS DeloRean vÄiSÄnen leavingS-oRKeSteRi SoliStinaan timo RaUtiainen SoFa, RehtoRi Soen (SE) KiSSa, KaiKKi tURhat haaveet vv, zetRa (UK) the KinKY thing a tRibUte to KingSton Wall LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! jelmU RY eSittÄÄ:
jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 05
jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Koulutuksesta pois T iistaina 19. syyskuuta joukko opiskelijoita julisti vallanneensa Helsingin yliopiston päärakennuksen. Osalla heistä oli mukanaan makuupusseja. Kylteissä julistettiin, että hallitusohjelma tappaa. Protestin syy oli Petteri Orpon (kok) hallituksen suunnittelemat leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon. Hallitus aikoo muun muassa heikentää yleistä asumistukea sekä leikata opiskelijoiden ostovoimasta jäädyttämällä opintorahan indeksikorotuksen kuluvan vuoden tasolle (s. 9 ). Suomen ylioppilaskuntien liiton laskelmien mukaan kaavaillut leikkaukset vievät lähes viidesosan opiskelijoiden toimeentulosta vuoteen 2027 mennessä. Tiedotteessa puheenjohtaja Lotta Leinonen kysyi, miten opintoja voi edistää päätoimisesti, jos toimeentulo viedään. Ilmeisesti hallituksen vastaus on: ota lainaa. Opintoraha muuttui lainapainotteiseksi 2017. Juha Sipilän (kesk) hallitus laski opintotuen määrää toisen asteen opintorahan tasolle: enintään 250,28 euroon kuukaudessa. Samalla lainan takausta kasvatettiin. Opiskelijajärjestöjä huoletti. Toimeentulon nipistäminen pakottaa osan opiskelijoista ottamaan lainaa. Lainapainotteinen tukijärjestelmä taas lisää opiskelijoiden eriarvoisuutta ja vähentää pienituloisten perheiden lasten mahdollisuuksia kouluttautua. Rajoittaako se uskallusta hakeutua alalle, joka oikeasti kiinnostaa, tai ylipäätään hakemista korkeakouluun? Tuolloin korot olivat matalat. Tuoreimpien Kelan tilastojen mukaan opintolainan määrä on ennätyslukemissa: se on kasvanut kuuteen miljardiin euroon kymmenen vuoden takaisesta kahdesta miljardista. Velallisia on tuplasti enemmän kuin 2010: yli puoli miljoonaa. Huimaa kasvua selittää paitsi opintorahan lainapainotteisuus sekä asumisen ja elämisen kustannusten kasvu myös lainahyvityksen käyttöönotto 2014. Etenkin inflaatio ja korkojen nousu ovat aiheuttaneet monille vaikeuksia pärjätä lainansa kanssa. Kelan maksaman lainan korkoavustuksen saajamäärä on moninkertaistunut. Nyt Orpon hallitus valmistelee lainan takauksen nostamista. Sillä on tarkoitus paikata opiskelijan toimeentuloon syntyvää lovea. Mahdollisuutta nostaa tulorajoja arvioidaan vuonna 2025. Ristiriitaista. Toisaalta opiskelijoita patistellaan valmistumaan työelämään nopeasti, sillä tutkinnon suoritusaikaa on rajattu (sekä tukikuukausia vähennetty). Toisaalta opiskelulle jää vähemmän aikaa, kun yrittää tehdä töitä opintojen ohella pärjätäkseen. HALLITUSOHJELMASSAAN hallitus sitoutuu tekemään toimenpiteitä, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino on lisätä aloituspaikkoja. Budjettiriihessään hallitus osoitti siihen ensi vuodelle 11 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen nähden se on alku, muttei riittävä. Vaikka korkeakouluille on luvattu tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan rahoitusta lisää, samalla aiotaan leikata niiden perusrahoituksesta, jolla muun muassa palkataan henkilöstöä. Toinen keino lisätä nuorten aikuisten koulutustasoa on tukea heitä opinnoissa. Helsingin yliopistosta opiskelijoiden protestit laajenivat syyskuussa eri korkeakouluihin ja oppilaitoksiin ympäri maata. Turkuun, Jyväskylään, Rovaniemelle. Koulutustason nostaminen on utopiaa, jos opiskelijat eivät jaksa tai voi opiskella. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi
VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Roosa Tuovinen 044 901 8470, roosa@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Eetu Linnankivi, Silja Säily, Maria Hallikainen, Heta Lohela, Jaakko Syrén, Aino Ässämäki, Niklas Pelkonen, Lauri Niemelä, Aleksiina Asell, Emmi Sihvo, Mikko Kuparinen, Tatu Helle. ILMOITUSMYYNTI Valto Merta 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi VALTAKUNNALLINEN ILMOITUSMYYNTI Pirunnyrkki 020 7969 580 tai 0400 185 853, yolehdet@pirunnyrkki.fi KANSI Emmi Sihvo Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, fuksinumero 8 300 kpl, abinumero 6 000 kpl, kaupunkinumero 46 500 kpl AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti Jyväskylän ylioppilaslehti 5/2023 06 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 07 07 HALLITUS RUORISSA Petteri Orpon hallitus järjesti 19. syyskuuta tiedotustilaisuuden budjettiriihestä ja kertoi kuinka Suomen suunta muuttuu. Jyväskylän ylioppilaslehti tiivistää Sinulle tärkeimmät tulokset: Hallitus tekee toimia, joilla laiva kääntyy. Se aikoo kääntää laivan suunnan. Velkareki on raskas. Laiva lähtee kääntymään. Hallitus on entistä sitoutuneempi laittamaan velkalaivaa uudelle kurssille. Suomi-laiva pitää kääntää oikealle reitille. On hallituksen velvollisuus ja vastuu ohjata laivaa sillä tavalla, että pysymme polulla, eikä tarvitse pelastusliivejä käyttää. ? PSSSSSSSSSST! Jyväskylän ylioppilaslehti on myös verkossa jylkkari.fi ? T I IVI S TY S
Jyväskylän ylioppilaslehti 5/2023 06 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 07 A V AU S Maaliskuussa 2023 Kaijamari Sivill sai J. A. Hollon palkinnon, tunnustuksen edellisvuoden aikana ilmestyneestä korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta. Hän oli kääntänyt yhdysvaltalaisen Maggie Nelsonin teoksen Vapaudesta. Suomennos välittää paikoin hyvinkin tiiviit pohdiskelut täsmällisesti ja luontevasti suomen kielelle ja tavoittaa pettämättömän tyylitajuisesti Nelsonin persoonallisen äänen, perusteli Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Sivill aloitti kirjallisuuden kääntäjänä noin kolmekymmentä vuotta sitten. Työssään hänen täytyy ymmärtää mitä ja miten kirjailija sanoo. Se on tekstiin sukeltamista. Kielessä piehtaroimista. ”Kääntäjä on hirvittävän tarkka lukija.” ? Kustantamo WSOY julkaisee lokakuussa yhdysvaltalaiskirjailija Cormac McCarthyn viimeiseksi jääneen, kaksiosaisen romaanisarjan toisen osan Stella Maris, jonka Sivill käänsi. Lue sivulta 22. 07 Tarkka lukija Te ks ti O o na K o m o ne n K uv a E et u L in na nk iv i
09 Jyväskylän kaupunki aikoo korottaa palveluidensa maksuja. Ylioppilaskunnan kyselyn mukaan se heikentäisi opiskelijoiden toimeentuloa, ja ajaisi osan heistä pois palveluiden parista. Teksti Roosa Tuovinen Kuvitus Irina Hasala K irjastopalvelut, joukkoliikenne ja liikuntapaikat. Näitä kaupungin palveluita korkeakouluopiskelijat käyttävät Jyväskylässä eniten. Tulos selviää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kesäkuussa tekemästä kyselystä, jossa korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin kaupungin palveluiden tarpeesta. Kyselyyn vastasi 505 Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Yli 90 prosenttia vastaajista opiskeli yliopistossa. Kyselyn taustalla olivat kaupungin sopeuttamistoimet. Kaupunki aikoo tasapainottaa talouttaan pysyvästi 40 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 mennessä. Opiskelijoiden etujärjestö JYY on huolissaan sopeutusten vaikutuksista. ”Pienituloisina opiskelijat ovat riippuvaisia kaupungin palveluista”, sanoo ylioppilaskunnan kuntapoliittinen vastaava Nuutti Ruotsalainen. KYSELYSSÄ selvitettiin eniten käytettyjen palveluiden lisäksi, kuinka suuri osa opiskelijoista vähentäisi palvelun käyttöä, jos kaupunki luopuisi opiskelijahintaisista maksuista. 08 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 MITÄ NYT Hinta vaikuttaa Joukkoliikenteen kohdalla 44,4 prosenttia vastaajista vähentäisi käyttöä merkittävästi ja 13,3 prosenttia lopettaisi käytön kokonaan. Liikuntapaikkojen, kuten kuntosalien ja uimahallien käyttöä vähentäisi merkittävästi 44,3 prosenttia vastaajista, ja lopettaisi noin joka viides. LISÄKSI KYSELYSSÄ oli mukana yhdeksän muuta palvelukokonaisuutta: esija perusopetus, päivähoito, iltapäivätoiminta, yksityiset liikuntapaikat, liikuntapaikkojen harrastevuorot, museot, kaupungin kulttuuripalvelut sekä kaupungin tukema ja järjestämä harrastustoiminta. Käytetyimpien palveluiden hännille kyselyssä jäivät päivähoito, esiopetus ja iltapäivätoiminta. Perheellisten opiskelijoiden vastauksissa niiden merkitys kuitenkin korostui. Vastaajista 5 prosenttia oli perheellisiä. Museot sijoittuivat kyselyssä neljänneksi käytetyimmäksi palveluksi, ja kulttuuripalvelut kuudenneksi. Väliin jäi yksityiset liikuntapaikat. Jos opiskelijahintaiset maksut poistuisivat, museoissa käymisen ja muiden kulttuuripalveluiden kuluttamisen lopettaisi 22 prosenttia vastaajista. ”Hintojen korotuksilla on opiskelijoiden toimeentuloa heikentävä vaikutus etenkin, kun opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään muutenkin”, Ruotsalainen sanoo. SUURIN SYY kaupungin talouden tasapainottamiseen ovat kasvaneet sosiaalija terveyspalveluiden menot. Kun sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyivät sote-uudistuksen myötä vuoden alussa hyvinvointialueille, kutistuivat kaupungin valtionosuudet. Kaupunki tilasi alkuvuonna konsulttiyhtiö FGG Oy:ltä selvityksen mahdollisista säästökohteista. Sen pohjalta kaupunki myös toteutti keväällä asukaskyselyn, jossa se kysyi, mistä kaupunkilaiset säästäisivät mieluiten. Vastaajia oli 3 606. Eniten kannatettiin Valon kaupunki -tapahtumasta supistamista ja kansalaisopiston painetusta opinto-oppaasta luopumista. Vähiten haluttiin säästää nuorisopalveluista, koulutuksesta, lasten ja nuorten liikuntapaikoista ja lasten kulttuuritapahtumista. Suurin osa vastaajista oli 25–44-vuotiaita ja työssä käyviä. Opiskelijoiden vastausprosentti oli 9,8 prosenttia. Jyväskylän kaupungin talousjohtaja Vesa Voutilaisen mukaan ylioppilaskunnan kysely täydentää kaupungin kyselyn tuloksia. ”Merkittävä osa vastanneista oli ikäryhmää, joka meidän kyselyssämme jäi harmittavan pieneksi”, sanoo Voutilainen. JYY:n kyselyssä 60,2 prosenttia vastaajista oli alle 25-vuotiaita. Kaupungin kyselyssä heitä oli 6,9 prosenttia. JYY:n kysely toi Voutilaisen mukaan kaupungille hyödyllistä tietoa. Esille nousi etenkin joukkoliikenteen välttämättömyys ja sen hinnoittelun vaikutus opiskelijoihin. Silti kaupungin lautakunnat esittävät hintojen korotuksia sekä joukkoliikenteen lippuhintoihin että liikuntapaikkojen maksuihin. ”Jonkinlaisia korotuksia varmasti tehdään”, sanoo Voutilainen. ETUJÄRJESTÖNÄ ylioppilaskunnan toive on, ettei kaupunki nostaisi tarjoamiensa palveluiden palvelumaksuja lainkaan. Jos korotuksia kuitenkin tehdään, niiden toivotaan olevan mahdollisimman pieniä. ”Sopeuttamista on pakko tehdä, ja se tulee koskemaan kaikkia kaupunkilaisia. Jyväskyläläisistä kuitenkin joka kolmas on opiskelija, ja kaupunki brändäytyy opiskelijakaupunkina. Toivotaan, että se nähdään voimavarana, kun vaikutuksia arvioidaan”, Ruotsalainen sanoo. Kaupunginjohtaja valmistelee lokakuussa kaupungin lautakuntien esitysten pohjalta talousarvioesityksen, joka etenee kaupunginhallitukselle marraskuun alussa. Valtuusto hyväksyy lopullisen arvion marraskuun lopussa ja päättää samalla tulevan vuoden veroprosentista. ?
09 Hallitus aikoo leikata opiskelijoilta Petteri Orpon hallitus aikoo heikentää yleistä asumistukea. Lisäksi se leikkaa opiskelijoiden ostovoimaa jäädyttämällä opintorahan indeksikorotuksen. 15 00 0– 20 00 PUUTTUVAA EUROA. Jyväskylässä keväisin järjestettävän kaupunkifestivaali Yläkaupungin Yön tulevaisuus on epävarma. Tapahtuman tiedotteen mukaan rahoituksesta puuttuu noin parikymmentä tuhatta euroa. Järjestämisen kulut ovat nousseet vuosittain, eikä tuloja ole riittävästi. Pääsymaksutonta festivaalia on järjestetty vuodesta 1992, pitkälti talkoovoimin. Viime toukokuussa tapahtuma keräsi 48 000 kävijää. Taiteesta ja kulttuurista pääsi nauttimaan kolmen päivän aikana 53 tapahtumapaikassa. Pääyhteistyökumppani on Jyväskylän kaupunki. Viime keväänä kaupunki rahoitti festivaalia 25 000 eurolla. Kaupungin säästötoimien takia rahoitukseen ei ole odotettavissa kasvua, ja nyt rahaa on löydettävä muualta. Tapahtumaa järjestävä Yläkaupungin Yö ry pyrkii löytämään uusia yhteistyökumppaneita ja keräämään yhdistykselle tukijäseniä, jotta välivuodelta vältytään. Ensi kevään festivaalin kohtalo ratkeaa viimeistään alkuvuodesta. ? N U M ER A A L I 08 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 MITÄ NYT jäädytystä etuuden määrä nousisi ensi vuonna 15,63 euroa kuukaudessa. Vuonna 2027 kasvu olisi 31,7 euroa. Jos opiskelija nostaa opintorahaa yhdeksältä kuukaudelta vuodessa, leikkauksen vaikutus olisi noin 140,6 euroa vuonna 2024 ja 285,3 euroa vuonna 2027. Luvut ovat kuitenkin arvioita, sillä inflaation kehitystä ei tiedä. Nykymuotoinen opintoraha on luotu 1992. Sitä ei silloin sidottu indeksiin. Korotukset tehtiin vuosina 2014 ja 2015 sekä vuodesta 2020 lähtien. Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan korotusten tekemättömyyden takia tuki on menettänyt ostovoimaansa jo nyt noin 160 euron arvosta. Lukuvuonna 2022–23 opintorahaa maksettiin noin 218 500 henkilölle. Hallitus arvioi jäädytyksen vahvistavan valtiontaloutta noin 59 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Lisäksi Orpon hallitus kaavailee muun muassa heikennyksiä yleiseen asumistukeen. Tukiprosentti laskee, tulojen vaikutus tukeen kiristyy, ansiotulovähennys poistuu. Asumistuen saajista noin 42 prosenttia on opiskelijoita. Jyväskylässä yksin asuvalle päätoimiselle opiskelijalle heikennys tarkoittaisi 44,7 euron leikkausta. Helsingissä puolestaan heikennys tukeen on vielä suurempi. Leikkaus veisi 71,50 euroa. OPISKELIJAT OVAT osoittaneet mieltään hallituksen kaavailemia leikkauksia kohtaan (s. 34 ). Myös opiskelijajärjestöt ovat kritisoineet hallituksen säästöaikeita. Opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mielestä taas velkaantumisen kuriin saaminen on myös nuorten intresseissä. ”Jos ei tehtäisi mitään, velkataakka kasvaisi niin, että ne opiskelijat, jotka ovat vallanneet Helsingin yliopiston päärakennuksen kysyisivät kymmenen vuoden kuluttua meiltä, miksi ette tehneet mitään”, Henriksson sanoi Kauppalehdessä syyskuussa. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2024. ? H elmikuussa 2023 Demokraatti-lehden toimittaja tenttasi Petteri Orpoa. Oli ollut epäselvyyksiä, mikä kokoomuksen kanta oli indeksijäädytyksiin. Koskeeko se eläkkeitä ja opintotukea? ”Ei koske eläkkeitä, ei koulutusta eikä turvallisuutta”, Orpo vastasi. Entä opintorahaa? ”Se kuuluu koulutukseen.” Orpo sanoi käyttävänsä ”termiä, että koulutus ja osaaminen ovat erityissuojelussa seuraavalla vaalikaudella”. Eduskuntavaalit järjestettiin huhtikuussa. Kokoomus oli suurin puolue. Nyt Orpon hallitus haluaa jäädyttää useiden eri etuuksien indeksikorotukset. Mukana on opintoraha. INDEKSIKOROTUS TARKOITTAA, että kansaneläkeja elinkustannusindeksiin sidotut etuudet tarkastetaan vuosittain. Mitä korkeampi inflaatio on, sitä korkeammat korotukset etuuksiin ovat. Indeksijäädytys hallituskauden ajaksi puolestaan tarkoittaa, että etuus jää kuluvan vuoden tasolle vuoteen 2027 saakka. Kyse on siis leikkauksesta etua saavan ostovoimaan. Tällä hetkellä itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opiskelijan suurin mahdollinen opintoraha on 279,38 euroa kuukaudessa. Hallituksen arvion mukaan ilman indeksin Teksti Oona Komonen veluiden kuluttamisen lopettaisi 22 prosenttia vastaajista. ”Hintojen korotuksilla on opiskelijoiden toimeentuloa heikentävä vaikutus etenkin, kun opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään muutenkin”, Ruotsalainen sanoo. SUURIN SYY kaupungin talouden tasapainottamiseen ovat kasvaneet sosiaalija terveyspalveluiden menot. Kun sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyivät sote-uudistuksen myötä vuoden alussa hyvinvointialueille, kutistuivat kaupungin valtionosuudet. Kaupunki tilasi alkuvuonna konsulttiyhtiö FGG Oy:ltä selvityksen mahdollisista säästökohteista. Sen pohjalta kaupunki myös toteutti keväällä asukaskyselyn, jossa se kysyi, mistä kaupunkilaiset säästäisivät mieluiten. Vastaajia oli 3 606. Eniten kannatettiin Valon kaupunki -tapahtumasta supistamista ja kansalaisopiston painetusta opinto-oppaasta luopumista. Vähiten haluttiin säästää nuorisopalveluista, koulutuksesta, lasten ja nuorten liikuntapaikoista ja lasten kulttuuritapahtumista. Suurin osa vastaajista oli 25–44-vuotiaita ja työssä käyviä. Opiskelijoiden vastausprosentti oli 9,8 prosenttia. Jyväskylän kaupungin talousjohtaja Vesa Voutilaisen mukaan ylioppilaskunnan kysely täydentää kaupungin kyselyn tuloksia. ”Merkittävä osa vastanneista oli ikäryhmää, joka meidän kyselyssämme jäi harmittavan pieneksi”, sanoo Voutilainen. JYY:n kyselyssä 60,2 prosenttia vastaajista oli alle 25-vuotiaita. Kaupungin kyselyssä heitä oli 6,9 prosenttia. JYY:n kysely toi Voutilaisen mukaan kaupungille hyödyllistä tietoa. Esille nousi etenkin joukkoliikenteen välttämättömyys sekä sen hinnoittelun vaikutus opiskelijoihin. Silti kaupungin lautakunnat esittävät hintojen korotuksia sekä joukkoliikenteen lippuhintoihin että liikuntapaikkojen maksuihin. ”Jonkinlaisia korotuksia varmasti tehdään”, sanoo Voutilainen. ETUJÄRJESTÖNÄ ylioppilaskunnan toive on, ettei kaupunki nostaisi tarjoamiensa palveluiden palvelumaksuja lainkaan. Jos korotuksia kuitenkin tehdään, niiden toivotaan olevan mahdollisimman pieniä. ”Sopeuttamista on pakko tehdä, ja se tulee koskemaan kaikkia kaupunkilaisia. Jyväskyläläisistä kuitenkin joka kolmas on opiskelija, ja kaupunki brändäytyy opiskelijakaupunkina. Toivotaan, että se nähdään voimavarana, kun vaikutuksia arvioidaan”, Ruotsalainen sanoo. Kaupunginjohtaja valmistelee lokakuussa kaupungin lautakuntien esitysten pohjalta talousarvioesityksen, joka etenee kaupunginhallitukselle marraskuun alussa. Valtuusto hyväksyy lopullisen arvion marraskuun lopussa ja päättää samalla tulevan vuoden veroprosentista. ? Jenni Suutari hakee puheenjohtajuutta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta esittää Jenni Suutaria Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi. Suutari opiskelee politiikan tutkimusta. Hän on toiminut vuonna 2023 SYL:n hallituksen jäsenenä, vastuualueenaan koulutuspolitiikka. Aiemmin hän on toiminut JYY:n hallituksen varapuheenjohtajana ja korkeakoulupoliittisena vastaavana vuonna 2022. Ensi vuoden puheenjohtaja ja hallitus valitaan SYL:n liittokokouksessa marraskuun puolivälissä. ? K uv a : K o n st a K ilp o ne n
10 LYHÄRIT Selkeämpi haku YLIOPISTOJEN todistusvalinta uudistuu keväällä 2026. Tarkoitus on varmistaa, etteivät lukiossa tehdyt ainevalinnat rajoita liikaa eri aloille hakemista. Vuodesta 2020 lähtien yliopistoon on valittu todistusvalinnalla yli puolet uusista opiskelijoista. Loput valitaan valintakokeella. Nykyistä todistusvalinnan pisteytystä on kritisoitu monimutkaisesti ja eri aineita eriarvoistavaksi. Pitkän matematiikan merkitys on korostunut hakukohteesta riippumatta. Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Juurus kertoi syyskuussa STT:lle, että uudistuksen taustalla on huoli lukiolaisten paineista ja nuorten jaksamisesta. Hänen mukaansa uusi pisteytys pyrkii tunnistamaan, millä aloilla pitkä matematiikka on merkityksellinen, ja millä aloilla puolestaan lyhyt matematiikka riittää yliopistoon pyrkiessä. Uudistuksen myötä äidinkielen painoarvo kasvaa. Lisäksi reaaliaineiden pisteytystä on tasattu. Aiemmin pisteitä sai sen perusteella, mitä enemmän aineesta oli lukiossa kursseja. Uudistuksessa pyritään huomioimaan aiempaa enemmän alakohtainen osaaminen. Esimerkiksi aloilla, joiden opetus perustuu johonkin lukion oppiaineeseen, painotetaan jatkossa kyseisen aineen ylioppilasarvosanaa. Myös lyhyiden kielten pisteytys on nostettu reaaliaineiden tasolle. Pisteytystaulukoiden määrä vähenee nykyisestä noin 50:stä yhteentoista. Samojen alojen todistusvalinnan kriteerejä yhdenmukaistetaan eri yliopistojen välillä. ? Edustajistovaalit järjestetään syksyllä UUTISIA SINULLE, Jyväskylän yliopiston opiskelija: vaalivuosi jatkuu! Kahden vuoden välein valittava 41-jäseninen edustajisto käyttää JYY:ssä ylintä päätösvaltaa: kuinka suuri jäsenmaksu on ja mihin se käytetään, mihin JYY ottaa kantaa, miten liiketoimintaa, kuten ravintolaa ja opiskelija-asumista, kehitetään. Viimeksi vaalit järjestettiin 2021. Äänestysprosentti oli 25,98. Vain joka neljännes opiskelija käytti äänioikeuttaan. Tänä vuonna JYY pyrkii kasvattamaan vaali-intoa seuranhakupalveluiden malliin: Mätsää edustajiston kanssa! Vaalien varsinaiset vaalipäivät ovat 7.–8. marraskuuta. Ennakkoäänestää voi 30.10.–3.11. Edustajistovaalissa äänioikeus on jokaisella yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. ? Te ks ti t O o na K o m o ne n jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 11 Let's vaikutetaan Lyhytterapia 16–29-vuotiaille • MAKSUTON • ILMAN AJANVARAUSTA • VOIT ASIOIDA NIMETTÖMÄSTI Terapeutit ovat alan opiskelijoita. Sisäänkäynti Perheasiain neuvottelukeskuksen ovelta (Kilpisenkatu 4). LUE LISÄÄ: jyvaskylanseurakunta.fi/ nuoret Tule juttelemaan mistä tahansa! Joka MA klo 16–20 Kilpisenkatu 4 OPISKELIJA! Luovuta. Poikkitieteellinen verenluovutuskisa “VeriRallit” 18.9.–30.11.* Saat haala rimer kin! Kolmikulma *Osallistu luovuttamalla verta ja mainitsemalla ainejärjestösi nimi! Varaa aika: veripalvelu.?/ajanvaraus
10 LYHÄRIT Edustajistovaalit järjestetään syksyllä UUTISIA SINULLE, Jyväskylän yliopiston opiskelija: vaalivuosi jatkuu! Kahden vuoden välein valittava 41-jäseninen edustajisto käyttää JYY:ssä ylintä päätösvaltaa: kuinka suuri jäsenmaksu on ja mihin se käytetään, mihin JYY ottaa kantaa, miten liiketoimintaa kuten ravintolaa ja opiskelija-asumista kehitetään. Viimeksi vaalit järjestettiin 2021. Äänestysprosentti oli 25,98. Vain joka neljännes opiskelija käytti äänioikeuttaan. Tänä vuonna JYY pyrkii kasvattamaan vaali-intoa seuranhakupalveluiden malliin: Mätsää edustajiston kanssa! Vaalien varsinaiset vaalipäivät ovat 7.–8. marraskuuta. Ennakkoäänestää voi 30. lokakuusta 3. marraskuuta. Edustajiston vaalissa äänioikeus on jokaisella yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. ? 10 8 13 1 4 5 4 5 3 222 3 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 11 LÄ HT Ö 2010–2022 K uv a O o na K o m o ne n Miten Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan linjoihin ja päätöksiin voi vaikuttaa? Ainakin asettumalla ehdolle ja äänestämällä edustajistovaaleissa! Lisäksi yksi keino on tehdä ylioppilaskunnalle aloite. Se on eräänlainen ehdotus, mitä JYY voisi tehdä paremmin, tai mihin se voisi kiinnittää huomiota. Aloite on myös tapa varmistaa, että edustajisto muodostaa haluttuun asiaan tai kysymykseen kannan. Aloitteiden määrä on vaihdellut 2010-luvulla ja 2020-luvun alussa. Mutta mitä ne ovat sisältäneet? Lue sivulta 16 alkaen. ? Oona Komonen Let's vaikutetaan Lyhytterapia 16–29-vuotiaille • MAKSUTON • ILMAN AJANVARAUSTA • VOIT ASIOIDA NIMETTÖMÄSTI Terapeutit ovat alan opiskelijoita. Sisäänkäynti Perheasiain neuvottelukeskuksen ovelta (Kilpisenkatu 4). LUE LISÄÄ: jyvaskylanseurakunta.fi/ nuoret Tule juttelemaan mistä tahansa! Joka MA klo 16–20 Kilpisenkatu 4
Teksti SILJA SÄILY Kuvitus MARIA HALLIKAINEN M inna oli viettämässä kavereidensa kanssa iltaa. Asunto oli Minnalle tutun miehen. Illan aikana mies ja Minna lähentyivät. He harrastivat yön aikana seksiä usean kerran, molempien suostumuksella. Ensimmäisillä kerroilla he käyttivät kondomia. Kun ne loppuivat, seksiä harrastettiin ilman ehkäisyä. Aamulla Minna ehdotti vielä seksiä. Mies oli vastahakoinen. Ehkä hän oli väsynyt? Oireilu alkoi seuraavana aamuna. Ensin kutina, sitten virtsaaminen kirveli. Genitaalialueelle ilmestyi pieniä haavaumia ja rakkuloita. Kun oireet pahenivat, Minna etsi vastausta internetistä. Oireet viittasivat genitaalialueen herpekseen. Vahvistuksen epäilyilleen hän sai miehen kaverilta, joka mainitsi asiasta ohimennen. Mies kyllä tiesi tartunnastaan, mutta oli jättänyt sen kertomatta Minnalle. Kaveri luuli, että Minnakin tiesi. Mutta ei se niin ollut. S eksitautien määrät ovat kasvaneet viimeisen vuoden aikana. Niillä tarkoitetaan joukkoa erilaisten bakteerien, virusten ja alkueläinten aiheuttamia tauteja. Tartunnat tapahtuvat pääosin suojaamattoman seksin kautta limakalvojen sekä rikkoutuneen ihon kosketuksessa. Tauti voi tarttua peniksen, emättimen, peräsuolen tai suun limakalvoille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan tippurija hiv-tartunnat ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2021 VAIETTU TARTUNTA vuoteen 2022. Eniten kasvua on ollut kuppatartunnoissa. Niitä on 128 prosenttia enemmän. Tilastoitujen hiv-tartuntojen määrän kasvua selittää esimerkiksi Ukrainan sotaa paenneiden ihmisten muutto Suomeen, sanoo Jenny Tigerstedt. Hän on terveyttä, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta edistävän Hivpointin ennaltaehkäisyja palvelutoiminnan päällikkö. Ukrainassa hivin esiintyvyys on Suomea korkeampi, ja ukrainalaisten tartunnat tilastoidaan Suomessa uusina. Suurin osa on kuitenkin elänyt viruksen kanssa pitkään ja käyttää lääkitystä. Muiden seksitautien kasvua voi selittää esimerkiksi se, että korona-aikana ihmiset pyrkivät välttämään kontakteja. Epidemian hiipuessa seksikontaktien määrät ovat kasvaneet. Myös hiviä ennaltaehkäisevän prep-lääkityksen käyttö on kasvanut. Sen käyttö vaatii säännöllistä testeissä käymistä, jolloin voi tulla ilmi muita tartuntoja. ”Prep-lääkitys voi itsessään lisätä seksitautien määrää, sillä sen on todettu vähentävän kondomin käyttöä”, Tigerstedt sanoo. Ja mitä enemmän seksitauteja testataan, sitä enemmän niitä tilastollisesti löytyy. E nsimmäisenä nousi paniikki. Minna mietti, onko seksielämä pilalla taudin takia kokonaan. Koulussa oli puhuttu seksitaudeista ja niiden ehkäisystä, mutta tartunta tuntui epätodelliselta. Missään ei kerrottu mitä tehdä, kun tartunta oli tapahtunut. Minna kaipasi tukea. Hän soitti parhaalle ystävälleen. Kun paniikki oli ohi, tulivat häpeä ja itsetuhoiset ajatukset. 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 Seksitautien määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Tauteihin liitetään kuitenkin edelleen paljon häpeää, eikä niistä aina kerrota. TULOS: POSI + TIIVINEN
Klamydiatapaukset vuosittain 2013–2022 Ta pa uk sia Vuosi Lähde: Tartuntatautirekisteri, THL 2023 Tippuritapaukset vuosittain 2013–2022 Ta pa uk sia Vuosi Lähde: Tartuntatautirekisteri, THL 2023 Sukupuoli nainen mies V äestöliiton seksuaalineuvoja Viivi Sihvonen vastaa työssään nuorten kysymyksiin seksitaudeista. Nuoret saattavat kuvailla seksitilannetta ja kysyä, oliko siinä tautiriskiä. Sihvonen käsittelee nuorten kanssa myös seksitauteihin liittyviä pelkoja ja oikeita tautien testauskäytäntöjä. Esimerkiksi klamydia ja tippuri voidaan testata tikkunäytteellä paikoista, jonne tartunta on seksissä voitu saada. Hiv, kuppa sekä hepatiitit B ja C puolestaan testataan verikokeella. ”On myös seksitauteja, joita ei testata testeillä, vaan ne todetaan oireiden takia. Näitä ovat kondylooma ja genitaaliherpes. Lisäksi ihminen voi saada HPV-tartunnan, joka on oireeton, ja joka ilmenee papa-seulonnassa tai HPV-testissä.” Genitaaliherpestä kantaa noin joka viides suomalainen. Sen sijaan herpesviruksen esiintyvyys voi olla jopa 90 prosenttia aikuisista. Suuri osa tartunnoista tulee oireettomalta kumppanilta, joka ei tiedä tartunnastaan. Virus ei ole vaarallinen, mutta vaivana se voi olla kiusallinen. Oireet saattavat kestää muutaman viikon ajan ja aiheuttaa epämukavaa tunnetta. Virus ei poistu ihmisen kehosta, mutta se ei ole automaattisesti este seksille. Virus tarttuu helpoiten sen oireillessa, mutta tartuntariski laskee huomattavasti oireettomassa tilassa. Virus ei myöskään ole aina aktiivisessa tilassa. Sen voivat aktivoida stressi, epäsäännöllinen elämänrytmi, sairastelu tai kuukautiset. Kondomi ja suuseksisuoja ovat tehokas suoja useimmilta taudeilta, mutta kondyloomaja sukuelinherpestartunnan voi saada myös suojattujen alueiden ulkopuolelta. M innalla herpes oireili vain alussa. Kutina, kirvely ja genitaalialueelle ilmestyneet rakkulat vaivasivat noin kolme viikkoa. Ajan kuluessa Minnan suhtautuminen muuttui. Aluksi tartunta tuntui kuolemantuomiolta. Sen sisäistäminen vaati aikaa, mutta lopulta vaikutus elämään ei ollut kovin suuri. Useimpina päivinä hän ei edes ajattele tartuntaa. ”Häpeän tunne on kuitenkin säilynyt.” Seksitaudit ovat aihe, josta puhuminen on monelle vaikeaa. Tauteihin liittyy stigma. Sitä vahvistavat erityisesti seksiin liittyvät normit, joiden mukaan seksin oletetaan olevan miehen ja naisen välistä parisuhteessa tapahtuvaa ja lisääntymiseen tähtäävää toimintaa. Tauteihin saatetaan liittää ajatus siitä, että ihmisen seksikäyttäytyminen on vastuutonta. Erityisen vahva stigma on taudeilla, jotka eivät poistu kehosta. Klamydiaa voidaan hoitaa lääkityksellä, mutta hiv ja herpesvirus eivät poistu. Hivin tarttuminen seksin aikana on mahdollista estää lääkityksellä, mutta Viivi Sihvonen uskoo, että moni ei tiedä sitä. ”Virukseen liittyy myös kivulias historia, jossa ihmisiä on kohdeltu huonosti pelon vallassa.” 1980-luvulla erityisesti miesten välisessä seksissä levinnyt hi-virus aiheutti paheksuntaa. Tautia kutsuttiin ”homorutoksi”, ja sitä pidettiin rangaistuksena homoseksuaalisuudesta. Virusta oli myös seksityöntekijöillä ja pistoshuumeiden käyttäjillä, mikä lisäsi stigmaa. Korkean esiintyvyyden maista tulevat joutuivat samalla helposti rasismin kohteiksi, kun heidän oletettiin kantavan virusta. Vielä nykyään seksistä puhuminen voi olla vaikeaa esimerkiksi terveydenhuollossa, jos henkilö kuuluu seksuaalivähemmistöön. Silloin myös testeihin hakeutumisessa on korkeampi kynnys. Testaajalle pitää kertoa seksitavoistaan, jotta tarvittavat testit voidaan ottaa. Sihvosen mukaan taudin saamiseen liittyy paljon häpeää, G ra fii kk a O on a Ko m on en /J yl kk är i Sukupuoli nainen mies 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 VAIETTU TARTUNTA 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022
jota voi purkaa esimerkiksi seksuaalineuvojan tai -terapeutin kanssa. ”Häpeän voi oppia tunnistamaan ja nimeämään. Seksitaudin saaminen ei ole oma syy vaan harmillinen sattuma.” ”Lisäksi esimerkiksi herpes itsessään on yleinen eikä tavaton, ja seksistä voi oppia nauttimaan uudelleen tartunnasta huolimatta.” S eksitaudit jaetaan tartuntalainsäädännön mukaan: yleisvaaralliset, valvottavat ja muut taudit. Yleisvaaralliseksi tai valvottavaksi luokitellun tartunnan saaneella henkilöllä on velvollisuus kertoa tartunnastaan kumppanilleen. Jos tartunnasta kertominen on vaikeaa, sen voi tehdä tarvittaessa myös terveydenhuolto. Herpesvirus luokitellaan muihin tartuntatauteihin. Lain mukaan siitä ilmoittaminen ei ole pakollista. Mutta jos seksikumppanin terveys on tärkeää ja jos itse toivoisi, että kumppani kertoisi vastaavassa tilanteessa, tartunnasta kannattaa kertoa, Viivi Sihvonen sanoo. ”Näin seksikumppani voi tehdä informoidun ja suostumuksellisen valinnan esimerkiksi suojaamattoman seksin suhteen.” Taudista tietäminen auttaa myös minimoimaan tartunnan mahdollisuuksia. Minna on kertonut herpestartunnastaan läheisille ystävilleen, seksikumppaneille, parille perhetutulle ja äidilleen. Suurin vaikutus on ollut seksielämään. Uusien kumppaneiden kanssa asia täytyy ottaa joskus puheeksi, mikä jännittää. ”Ei voi tietää, miten toinen reagoi. Jos jonkun kanssa on synkannut, pelottaa, että kaikki päättyy tietoon tartunnasta.” Toistaiseksi uudet kumppanit ovat reagoineet hyvin. He ovat kuunnelleet eivätkä ole syyllistäneet Minnaa. Minna kuitenkin ymmärtäisi, jos kaikki eivät hyväksyisi tilannetta. ”Silloin ei voi mitään.” Ainoa syyllistämiskokemus on kaverilta. Minna päätyi päihtyneenä kaverinsa kanssa sanaharkkaan, ja kaveri toi tartunnan esille syyllistävästi. Hän viittasi huorahtavaan käytökseen. Riita sovittiin lopulta, mutta kommentti jäi pitkään mieleen. Minnan suhtautuminen herpeksen tartuttaneeseen mieheen on vaihdellut. Ensimmäisenä hän koki vihaa, nykyään enemmän sääliä. Häntä vaivaa ajatus siitä, keitä muita mies on tartuttanut. ”Ymmärrän, että hän oli humalassa eikä uskaltanut puhua.” Minna on tavannut miehen kerran tapahtuman jälkeen, mutta he eivät puhuneet asiasta. K oulun seksuaalikasvatuksessa kerrotaan kondomin käytöstä ja muista ehkäisykeinoista. Hivpointin Jenny Tigerstedtin mielestä kasvatuksessa olisi tärkeää myös keskustella seksuaalisuuden moninaisuudesta, sillä tapoja harrastaa seksiä on useita. ”Esimerkiksi suuseksi on yksi yleisimmistä seksitavoista, mutta siitä ei hirveästi puhuta. Seksuaalikasvatuksen tulisi tarjota nuorille tietoa, joka resonoi heidän oikean elämänsä kanssa.” Minnan mielestä seksitaudin kanssa elämisestä puhutaan liian vähän. Se aiheuttaa yksinäisyyttä ja erilaisuuden tunnetta. Harva uskaltaa kertoa tartunnastaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. ”Pelätään, että aletaan välttelemään. Siksi kukaan ei halua olla se, jolla on tauti.” ? Minna ei esiinny jutussa oikealla nimellään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi. G ra fii kk a O on a Ko m on en /J yl kk är i mies 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 VAIETTU TARTUNTA
AKATEEMISTA SOITTOA Teksti Oona Komonen Kuvitus Emmi Sihvo H uolena oli ylioppilaskunnan jäsenten turvallisuus. Niin Matti Heikkilä sanoi. Oli torstai-ilta 13. huhtikuuta. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto kokousti ylioppilastalo Ilokivessä. Heikkilä on edustajistoryhmä Alvarin unionin jäsen. Hän esitteli edustajistolle AU:n ja ryhmä P&D:n yhteistä aloitetta nimeltään Turvallisempia lattioita kampukselle. Aloite koski JYY:n omistaman Opinkiven alakerran vuokrattavaa tilaa. Sinne kuljetaan jyhkeistä ovista. Käytävän varrella ovat pukuhuoneet ja saunatila. Päädyssä on oleskelutila, jonka lattia on parkettia eli puuta. Tilan toisessa päädyssä on ovi terassille. Siellä on poreallas. Altaan ja saunatilan välimatka on noin 15 metriä. Matkaa kulkiessa lattia kastuu, Heikkilä sanoi, eikä lattiaa ole suunniteltu olemaan kostea. ”Tilan käyttäjät liukastelevat ja jopa kaatuvat.” Huolena oli myös ylioppilaskunnan talous. Kosteus voi vaurioittaa lattiaa. Korjaaminen maksaa. Ryhmät esittivät, että edustajisto lähettää aloitteen ylioppilaskunnan hallitukselle. Sen tehtävä olisi selvittää, pitääkö asialle tehdä jotain. J yväskylän yliopiston ylioppilaskunta on etuja palvelujärjestö. Jäseniä ovat yliopiston perustutkinto-opiskelijat. Korkeinta päätösvaltaa JYY:ssä käyttää edustajisto. Se päättää säännöistä, taloudesta, jäsenmaksusta, rakentamisesta. Edustajisto valitsee JYY:n hallituksen, toiminnanjohtajan, toimitusjohtajan ja ylioppilaslehden päätoimittajan. Kokouksia on noin kerran kuukaudessa lukuvuoden aikana. Ylioppilaskunnan jäsenet eli opiskelijat valitsevat edustajiston 41 jäsentä – opiskelijoita hekin – joka toinen vuosi vaaleissa. Seuraavat edustajistovaalit ovat marraskuun alussa. Vaalien lisäksi JYY:n päätöksentekoon ja linjauksiin voi pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi aloitteilla. Ne ovat eräänlaisia huomioita siitä, mitä JYY voisi tehdä tai mitä ylioppilaskunnassa tai yliopistoyhteisössä voisi pyrkiä kehittämään. Jyväskylän ylioppilaslehti kävi läpi edustajiston kokouksissa käsitellyt aloitteet vuoden 2010 alusta kevääseen 2023. Aloitteita oli 63. Sisältö ja määrä ovat vaihdelleet vuosittain. H uippuvuosi oli 2012. Aloitteita tehtiin 13. Vuoden ensimmäisen esitteli Jyväskylän keskustaopiskelijoiden Janne Lintilä edustajiston kokouksessa 2. helmikuuta. Aloitteen mukaan yliopiston tiedekuntien väliset tuloerot olivat kasvaneet. Keskustaopiskelijat ehdotti lisärahoituksen saamiseksi ”ainakin potentiaalisen liiketoiminnan, lahjoittajien, kansainvälisen lisärahoituksen ja mahdollisten pääomien kartoittamisen”. Noona Pihlajamäen kannattamana aloite merkittiin tiedoksi. Seuraavassa kokouksessa Yhdistyneet kieltenlukijat ehdotti, että JYY ottaisi käyttöön sähköisen äänestysjärjestelmän edustajistovaaleissa. Sellaista oli toivottu. Edustajisto oli keskustellut aiheesta myös aiemmin. Yhdistyneet kieltenlukijat oli listannut positiivisia puolia: esimerkiksi vaihdossa olevat pääsisivät äänestämään eikä tuloksen laskemiseen kuluisi koko yötä. Jälkimmäinen tosin oli myös huono puoli: Rentukan jännitysnäytelmä ei kestä niin pitkään :( Yhdistyneet kieltenlukijat esitti, että aloite lähetetään hallitukselle toimenpiteitä varten. Osa muiden edustajistoryhHyönteisravintoa, pakettiauto muuttoja varten, lastenhoitopöytiä kampukselle, kaljahana kirjastoon. Tällaisia aloitteita Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistolle on tehty. ESITÄMME, ETTÄ... 16 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 17 ALOITTEITA JYY:LLE
mien jäsenistä kannatti. Osa puolestaan kannatti aloitteen lähettämistä vain tiedoksi. Äänestettiin. Yksi ääni oli tyhjä. Yhdistyneiden kieltenlukijoiden esitystä kannatti 27 jäsentä eli enemmistö. Toukokuussa puolestaan edustajistoryhmillä Jyväskylän vihreä vasemmisto eli Jyviva ja Grönioni oli samankaltainen aloite. Jyviva esitti, että ylioppilaskunnan omistamassa Ilokivessä tarjottaisiin enemmän kasvisvaihtoehtoja ja vain kestävästi kalastettuja kalalajeja. Grönioni taas aikoi ehdottaa, että Ilokivessä lopetetaan ylikalastettujen ja uhanalaisten kalalajien tarjonta. Ryhmät yhdistivät aloitteensa. Edustajisto äänesti. Aloite lähettiin vain tiedoksi. L uonnontieteilijät puolestaan ehdotti Opinkiven heikosti toimivien av-laitteiden ja kiukaiden uusimista. Jyväskylän kokoomusopiskelijat toivoi polkupyörien renkaiden täyttöpistettä kampukselle. Jyväskylän demariopiskelijoiden aloitteet olivat ”JYY:n piirissä toimivan järjestön määritelmän avaaminen” ja ”mahdollisuus JYY:n kannattajajäsenyyteen”. Keskustaopiskelijat halusi sujuvoittaa e-tenttimistä (tiedämme, ettei tenttipalvelu ole JYY:n ylläpitämä, mutta opiskelijoiden edunvalvojana hallitusta toivotaan käyttämään voimaansa esimerkiksi henkilökuntatapaamisten muodossa) sekä toivoi yliopistoliikuntapalveluiden lukuvuosi ja -kausimaksun rinnalle kuukausija kertamaksumahdollisuutta. Grönioni esitti, että Kortepohjan parkkikatoksen suunnittelussa pitää löytää ”uusi ki-Oinas kertoo vaiheista: Aloitteita voivat tehdä ylioppilaskunnan jäsenet ja työntekijät sekä ylioppilaskunnan piirissä toimivat järjestöt. Aloite lähetetään joko toiminnanjohtajalle tai edustajiston puheenjohtajalle sähköpostitse tai käyttämällä aloitelomaketta JYY:n verkkosivuilla. Lomake otettiin käyttöön, kun Alvarin unioni esitti sitä aloitteessaan 2018. Aloite otetaan siihen edustajiston kokoukseen, johon se sääntöjen mukaan ehtii. Käytännössä sen pitää saapua viikkoa ja yhtä päivää ennen kokousta. Jos aloite on Suomen lain tai hyvien tapojen vastainen, edustajiston puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja voivat hylätä sen. Tällöin kokoukselle kerrotaan, miksei aloitetta tuotu. Toistaiseksi aloitteita ei ole hylätty kertaakaan. Muuta ei vaadita, periaatteessa, sanoo Kalliokoski-Oinas. ”On kuitenkin toivottavaa, että aloitteen tekijä keskustelisi aloitteesta etukäteen eri tahojen kanssa.” Kuten edustajiston jäsenten, ylioppilaskunnan hallituksen, JYY:n henkilökunnan… Etenkin, jos sisältö on ”mutkikas”. Silloin aloitteen tekijä voi varmistua siitä, mitkä asiat aloitteen etenemiseen mahdollisesti vaikuttavat. ”Mitä paremmin edustajisto tuntee aloitteen, sitä helpommin se pystyy muodostamaan kannan.” Tyypillisesti edustajistoryhmien ryhmävastaavat kokoustavat ennen edustajiston kokousta. He käyvät esityslistan läpi ja keskustelevat. Aloitteen tehneen ryhmän edustaja voi kysellä jo muiden kantoja. Saako aloite tukea? ja tuore linja”, jotta ”ylioppilaskylään ei enää rakenneta epäesteettisen harmaita betonirakennelmia”. Kristilliset opiskelijat teki kaksi aloitetta. Toisen mukaan JYY:n piti tehdä julkinen kannanotto siitä, että opiskelijavanhemmat voivat valita lapselleen lyhyemmän iltapäiväkerhoajan matalammalla maksulla. Toisen aloitteen nimi oli Ruokatauko! Sen mukaan opiskelijat, joilla oli paljon kontaktiopetusta, eivät aina ehtineet syömään lounasta. Kristillisten mielestä JYY:n hallituksen piti löytää ratkaisu ongelmaan tiedekuntien ja ravintoloiden kanssa. S euraavana vuonna aloitteiden määrä laski: oli vain yksi. Lokakuussa 2013 Marjukka Huttunen esitteli Grönionin, Jyvivan ja demariopiskelijoiden aloitteen, jossa toivottiin avoimuutta ylioppilaskunnan päätöksentekoon. Ryhmien mukaan ”tiedon tarpeeton panttaaminen ja päätöksenteon kohteena olevista asioista vaikeneminen eivät sovi ylioppilaskuntamme kaltaisen julkishallinnon organisaation toimintakulttuuriin”. Ne toivoivat muun muassa, että JYY julkaisisi verkossa kaikki hallituksen esityslistat – lukuun ottamatta arkaluontoisia tai yksilön tietosuojaa käsitteleviä asioita –, ja että JYY toimisi ”avoimemmin myös edustajiston esityslistojen kanssa”. Keskustaopiskelijoiden Joonas Könttä kannatti aloitteen lähettämistä hallitukselle toimenpiteitä varten. Näin tehtiin. M iten aloite päätyy kokoukseen? Ylioppilaskunnan toiminnanjohtaja Minna Kalliokos19 ALOITTEITA JYY:LLE 18 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 ALOITTEIDEN AIHEITA OLIVAT KIUKAAT, E-TENTTIMINEN, JYY:N JÄRJESTÖJEN MÄÄRITELMÄ, KORTEPOHJAN HARMAUS, ILOKIVEN KALALAJIT, ILTAPÄIVÄKERHON MAKSU...
ki-Oinas kertoo vaiheista: Aloitteita voivat tehdä ylioppilaskunnan jäsenet ja työntekijät sekä ylioppilaskunnan piirissä toimivat järjestöt. Aloite lähetetään joko toiminnanjohtajalle tai edustajiston puheenjohtajalle sähköpostitse tai käyttämällä aloitelomaketta JYY:n verkkosivuilla. Lomake otettiin käyttöön, kun Alvarin unioni esitti sitä aloitteessaan 2018. Aloite otetaan siihen edustajiston kokoukseen, johon se sääntöjen mukaan ehtii. Käytännössä sen pitää saapua viikkoa ja yhtä päivää ennen kokousta. Jos aloite on Suomen lain tai hyvien tapojen vastainen, edustajiston puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja voivat hylätä sen. Tällöin kokoukselle kerrotaan, miksei aloitetta tuotu. Toistaiseksi aloitteita ei ole hylätty kertaakaan. Muuta ei vaadita, periaatteessa, sanoo Kalliokoski-Oinas. ”On kuitenkin toivottavaa, että aloitteen tekijä keskustelisi aloitteesta etukäteen eri tahojen kanssa.” Kuten edustajiston jäsenten, ylioppilaskunnan hallituksen, JYY:n henkilökunnan… Etenkin, jos sisältö on ”mutkikas”. Silloin aloitteen tekijä voi varmistua siitä, mitkä asiat aloitteen etenemiseen mahdollisesti vaikuttavat. ”Mitä paremmin edustajisto tuntee aloitteen, sitä helpommin se pystyy muodostamaan kannan.” Tyypillisesti edustajistoryhmien ryhmävastaavat kokoustavat ennen edustajiston kokousta. He käyvät esityslistan läpi ja keskustelevat. Aloitteen tehneen ryhmän edustaja voi kysellä jo muiden kantoja. Saako aloite tukea? Kokouksessa tekijällä on mahdollisuus esitellä aloitteensa. Sitten edustajisto keskustelee. V aihtoehtoja on kaksi: Ensimmäinen on, että aloite tyssää. Voi olla, että asiaa edistetään jo. Tai sitten enemmistö ei halua edistää sitä. Esimerkiksi tammikuussa 2017 JYY:n vihreät opiskelijat ehdotti, että ylioppilaskunnan tapahtumissa olisi tarjolla vain vegaaniruokaa. Aloite sai tukea ja vastustusta. Suljetun lippuäänestyksen tuloksena aloite hylättiin. Toinen vaihtoehto on, että edustajisto ”lähettää aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten”. Silloin hallitus päättää jatkosta. Maaliskuussa 2011 P&D esitti maksuttoman tarvikevaraston perustamista JYY:n järjestöjen ja jäsenten käyttöön Ilokivelle. Ryhmän mukaan tarpeellisia hankintoja olivat muun muassa kaksi termoskannua, pulkka, mukeja, kaksi joulupukin asua. Hallitus selvitti, ja kertoi edustajistolle joulukuussa, että varasto otetaan seuraavana vuonna käyttöön. Hallitus voi myös päättää, ettei edistä aloitetta. Toukokuussa 2011 kristilliset opiskelijat ehdotti, että JYY hankkisi pakettiauton. Hallitus lähetti aloitteen taloussektorille, joka laski kuluja. Sen perusteella hallitus piti auton hankintaa kalliina ja epäkäytännöllisenä. Viikonlopun aikana autoa voisi käyttää vain yhdestä neljään muuttajaa, jolloin 12 000 muuta jäsentä jäisi ilman. Edustajisto ”katsoi toimenpiteet riittäviksi”. Aina näin ei käy. L okakuun 2020 kokous järjestettiin etäyhteyksillä. Aloitteen oli tehnyt JYY:n jäsen Teemu Kovanen. ”Kiitos, että olen päässyt esittelemään…” Kovasen aloite koski asunnonvaihtomaksua. JYY:n liiketoimintakokonaisuus Soihtu laskutti vuokralaiselta 55 euroa, jos tämä vaihtoi asuntoa Soihdun kohteiden välillä ja asuntotyyppi pysyi samana. Maksua ei kuitenkaan veloitettu, jos asunnonvaihdon syy oli terveydellinen tai perheen koon muutos. Sen sijaan maksaa piti, jos muuton syy oli talon peruskorjaus. Kovasen mielestä se oli epäreilua. ”Miksi asunnonvaihtajat, jotka ovat valinneet jäädä Soihdun vuokralaisiksi, ovat laskutettavana”, hän kysyi kokouksessa. Kovanen ehdotti aloitteessaan, ettei maksua perittäisi, jos muuton syy ei ole vuokralaisen, vaan johtuu esimerkiksi talon peruskorjauksesta. Lisäksi Kovanen esitti, että peruskorjauksista johtuvista muutoista jo perityt maksut palautetaan. Edustajisto lähetti aloitteen hallitukselle. Joulukuussa hallitus esitti, ettei maksua peritä, jos muutto johtuu vuokranantajasta. Edustajisto hyväksyi esityksen. Hallitus esitti edustajistolle myös, ettei jo veloitettuja maksuja palauteta. Edustajiston jäsen, Jyvivan Akseli Ekola teki kuitenkin vastaesityksen: palautetaan. Vastaesitys voitti. Edustajisto siis päätti, että Kortepohjan ylioppilaskylän A-D-talojen vuosien 2017–2020 peruskorjausten aikana kerätyt maksut palautetaan niitä hakeville vuoden 2021 aikana. Aloitteen tehnyt Teemu Kovanen oli esittänyt myös, että asunnonvaihtomaksusta käydään yleistä keskustelua. Hän itse toivoi, että maksuista luovutaan kokonaan. Maaliskuussa 2021 hallitus esitti edustajistolle, että maksujen perimistä jatketaan, ja että maksun määrä lasketaan 50 euroon. Edustajisto kuitenkin palautti asian valmisteluun, jotta ”asukkaita kuullaan”. Hallitus järjesti asukaskyselyn, ja esitti edustajistolle sen jälkeen samaa kuin aiemmin: vaihtomaksujen periminen jatkuu, ellei muuton syy ole terveydellinen, perheen koosta johtuva tai vuokranantajastasta johtuva. Maksu pysyisi 55 eurossa. Edustajisto hyväksyi. S uuri osa aloitteista on liittynyt ylioppilaskuntaan. Jyviva ehdotti 2010 ”eettisen hyödykeja palveluhankinnan ohjeistusta konsernille”. Periaatteena on suosia ostopäätöksissä kotimaista, kotimaisomisteista ja ympäristöystävällistä palvelutuotantoa kalevalais-ekologisten periaatteiden mukaisesti. Mitävittua-kerho teki 2015 aloitteen ”ympäristötoiminnan uskottavuuden lisäämiseksi”. Ylioppilaskunnan mukaan ”JYY pyrkii olemaan ympäristöasioissa tiennäyttäjä”, ryhmä kirjoitti aloitteessaan. Joidenkin näistä ”tiennäytöistä” voidaan kuitenkin havaita olevan perusteettomia ja jopa vääriä. Ryhmä oli poiminut aloitetekstiinsä esimerkkejä ”ongelmakohdista”, kuten: Jätteistä neuvotaan: ”Älä koskaan polta suolaisia elintarvikepakkauksia, kuten makkarapaketteja, koska suolasta muodostuu palaessaan erittäin haitallisia klooriyhdisteitä.” Laajahkon kemiallisen ensi-intuition perusteella tämä ei pidä lainkaan 19 ALOITTEITA JYY:LLE 18 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 ALOITTEIDEN AIHEITA OLIVAT KIUKAAT, E-TENTTIMINEN, JYY:N JÄRJESTÖJEN MÄÄRITELMÄ, KORTEPOHJAN HARMAUS, ILOKIVEN KALALAJIT, ILTAPÄIVÄKERHON MAKSU...
paikkaansa, ja ohje vaikuttaa kirjoittajan puutteellisesta kemian tuntemuksesta syntyneeltä virhekäsitykseltä. Väitteellä ei ole kuitenkaan lähdettä, joten sen todenperäisyyttä ei pystytä suoraan tarkistamaan. Aloitteissa on myös ehdotettu aineja harrastejärjestöjen yleisavustuksen uusimista, jäsenkyselyn järjestämistä ja jäsenmaksun alentamista. On ehdotettu, että JYY edistäisi seksuaalija sukupuolivähemmistöjen asemaa sekä tukisi translakikampanjaa (hyväksytty) ja Opiskelijoiden ilmastolakko -tapahtumaa (hyväksytty). JYY:stä on toivottu myös tietoa. Syksyllä 2010 Jyviva esitti: lisää tietoa JYY:stä verkkoon englanniksi. Ryhmän mielestä ylioppilaskunnan englanninkielinen tiedotus on niukkaa ja kansainväliset opiskelijat ovat ”syrjässä JYY:n poliittisesta toiminnasta”. Ryhmä toivoi, että kannanotot ja edustajiston tärkeimmät päätökset tiedotettaisiin myös englanniksi. Aloite lähetettiin toimenpiteitä varten. Seuraavassa kokouksessa demariopiskelijat esitti: lisää tietoa JYY:stä kaikille. Edustajiston tai hallituksen asioista ei ole tarpeeksi tietoa edes suomeksi. M onen aiheena on ollut Ilokivi. Ylioppilastalolle on toivottu lisää jätekeräyspisteitä. P&D:n Aarne Töllinen puolestaan esitti 2010, että Ilokiven silloista anniskelualuetta pienennettäisiin. On haluttu, että lounasravintolan ruoan eettisyyteen panostetaan, ruokahävikistä tiedotetaan, melutasoa lasketaan, kertakäyttömukien kulutusta vähennetään. Vuonna 2018 keskustaopiskelijat esitti, että hallitus selvittäisi mahdollisuutta tarjota hyönteisravintoa Ilokivessä. Selvityksessä asetetaan seuraavat reunaehdot: silloin kun hyönteisruokaa on tarjolla, korvaa se lihavaihtoehdon. Tarjottavien hyönteisten tulisi olla kotimaista tuotantoa. Keskustelu oli pitkä, parituntinen. JYY:n vihreät opiskelijat ja demariopiskelijat kannattivat aloitetta, edustajistoryhmät Luoti ja P&D eivät. Aloite ei edennyt selvitykseen. Viimeisin Ilokiven ravintolaa koskeva aloite on huhtikuulta 2022. Jyviva esitti vaalilupauksensa mukaisesti naudanlihasta luopumista. Ylioppilaskunta oli myös aiemmin hyväksynyt ”ilmastotiekartan”, jonka mukaan JYY on hiilineutraali 2025. Eri toimille ei ollut selkeää aikataulua. ”Halusimme asian etenevän”, silloinen ryhmävastaava Nuutti Ruotsalainen sanoo. Ryhmä pyysi mukaan vihreitä ja demareita. Ne muodostavat Kampuksen punaiset ja vihreät -vaalirenkaan, ja varautuivat pitkään keskusteluun. Sellaista ei käyty. 21 ALOITTEITA JYY:LLE 20 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 JOSKUS KESKUSTELU ON LYHYT, JOSKUS KESTÄÄ KAUAN. HYÖNTEISRAVINNOSTA EDUSTAJISTO JAKSOI PUHUA PARI TUNTIA.
Lähinnä sanottiin että hyvä. Naudanlihan tarjoaminen päättyi Ilokivessä vuoden lopussa. Myös kampus on näkynyt aloitteissa, etenkin 2010-luvun alkupuolella. Vuonna 2010 kokoomusopiskelijat toivoi kampukselle lastenhoitopöytiä ja Grönioni parempaa roskienlajittelua. Poikkitieteilijät toivoi 2011 lisää säilytyskaappeja. Kokoomusopiskelijoiden mielestä kampuksen kentän jalkapallomaalien piti olla suuremmat. Sääntömääräiset maalit ovat leveydeltään 7,32 ja korkeudeltaan 2,44 metriä. Hallitus selvitti, mutta suurempia maaleja ei hankittu. E dustajiston ulkopuolisia aloitteita on vain vähän. Teemu Kovasen lisäksi jäsenaloitteen on tehnyt muun muassa Veli-Matti Soukka. Soukka ehdotti ”gradupiiri Paappajengin” nimissä vuonna 2011, että yliopiston kirjasto Cafe Librin valikoimaan pitäisi saada halvempia leipiä. Myöhään kirjastolla opiskeleva JYY:n jäsen joutuu maksamaan noin 3 euroa eksoottisilla täytteillä täytetyistä leivistä sen sijaan, että kahvilassa olisi esimerkiksi 1,5 euron hintaisia perinteisistä raaka-aineista valmistettuja juustovoileipiä, aloitteessa luki. Huokeampi hinta myös ”ohjaisi opiskelijoita pois läheiseltä grilliltä”. Aloitteen mukaan JYY voisi käyttää 40 prosentin omistusoikeuttaan kahvilaa pyörittävän ravintolan omistajaohjauksessa. Myös kaljahana olisi hyvä, luki. Valtio-opin opiskelija Vexi Virtanen teki kolme aloitetta: Hän toivoi 2014 yliopiston ja ylioppilaskunnan perustavan aloitetoimikunnan, joka palkitsisi kuukausittain parhaan yliopiston kehittämiseen tähtäävän aloitteen esimerkiksi stipendillä. Vuonna 2015 hän ehdotti, että ruokaloissa kerrottaisiin, miten ja missä raaka-aineet on tuotettu, jotta ympäristötietoisuutemme ja velkamme tuleville sukupolville hahmottuu konkreettisesti arkielämässä. Vuoden 2018 aloite koski omien eväiden valmistamista ja syömistä kampuksella. Edustajisto merkitsi aloitteen tiedoksi. Miksi muiden kuin edustajiston jäsenten aloitteita on vähän? ”Ehkä ajatellaan, että läpimeno vaatii voimaa”, toiminnanjohtaja Kalliokoski-Oinas sanoo. Hän lisää, että edustajiston jäsenten aloitteet eivät synny tyhjiössä. Vaikka ryhmä esittelisi aloitteen nimissään, kipinä voi olla syntynyt keskusteluissa muiden opiskelijoiden kanssa. Tietävätkö kaikki ylioppilaskunnan jäsenet, miten aloitteita tehdään? Eivät varmasti tiedä, sanoo edustajiston puheenjohtaja Arttu Laaksonen. Hän vertaa ylioppilaskunnan aloitteita ”muihin samankaltaisiin järjestelmiin”. Eivät kaikki tunne edes kuntalaisaloitetta. M äärä on vähentynyt. Vuonna 2010 aloitteita tehtiin kahdeksan, seuraavana vuonna kymmenen. 2014: neljä. 2015: kolme. Vuosina 2020–2022 aloitteita on tehty vuosittain kaksi. Mistä johtuu? Kalliokoski-Oinaan mukaan syitä on kaksi. Moni keskustelu on siirtynyt edustajiston kokousten ”muihin esille tuleviin asioihin”. Asioista ei päätetä, mutta keskustelusta jää pöytäkirjaan merkintä. Edustajistoryhmä voi tuoda esille itselleen tärkeitä aiheita. Toinen syy on, että asioita, joista on aiemmin tehty aloitteita, on alettu esittää muita reittejä. Esimerkiksi 2016 Alvarin unioni toivoi remonttia Opinkiven saunaan. Pukuhuoneen liukuväliseinä ei pysynyt kiinni, toinen kiuas ei toiminut. Vuonna 2018 taas Oikeat opiskelijat ja moni ainejärjestö toivoi ”enemmän iltakäyttötiloja kampukselle”. Aloitteessa vaadittiin JYY:n hallitusta edistämään asiaa rehtoritapaamisissa. Nykyään ongelmista sanotaan usein tilan kunnossapidosta vastaavalle. Toiveita puolestaan esitetään monesti suoraan hallitukselle tai työntekijöille. ”Ei ole väliä, mitä reittiä huomiot tulevat”, Kalliokoski-Oinas sanoo, ”kunhan ne tulevat.” K un Matti Heikkilä oli esitellyt huhtikuussa Alvarin unionin ja P&D:n aloitteen Opinkiven lattiasta, alkoi keskustelu. Ensin puhui hallituksen puheenjohtaja Konsta Tarnanen. Hän sanoi, että asiaa on selvitetty. Parkettilattian alla on betonia. Suurta rakenteellista riskiä ei ole. Silti jotain pitää tehdä. Lattiaa ei ole tarkoitettu kosteaksi. Sen jälkeen puhui liiketoimintakokonaisuus Soihdun toimitusjohtaja Timo Lahtinen. Hänen mukaansa ”tilannetta oli seurattu jonkin aikaa”. ”Vesi ei ole hyvä yhtälö.” ”Niin kuin näkee, lattia vähän kuin vaihtaa väriä ja näin poispäin.” Lahtisen mielestä kesällä oli ”turha tehdä mitään radikaalia”. Lattia oli tarkoitus uusia muutaman vuoden sisällä tai seuraavana vuonna, jos siihen budjetoidaan rahaa. Tarkoitus oli asentaa tummanharmaata laattaa, 60x60-senttistä. Tilan käyttäjien liukastelusta Lahtinen sanoi vielä: ”Neljän, viiden kaljan jälkeen juurisyy ei välttämättä ole enää lattiassa.” JYY:n vihreiden opiskelijoiden Elma Hyöky kiitti aloitteesta. Hyvä, että tuli julkiseen keskusteluun, hän sanoi. Osa käyttäjistä on voinut miettiä, miksei asialle tehdä mitään. Hyöky arveli, ettei laattalattia estä liukastumista. ”Heitän ilmoille, että voisiko jotain mattoratkaisua tai muuta hommata vaikka väliaikaisesti?” ”Tosiaan”, Lahtinen sanoi, ”esitettiin mattoja. Tietyssä hommassa ne saattavat toimia, mutta suuremmalta osalta eivät.” Lisäksi Opinkivellä oli jo mattoja. ”Nykylaatathan ovat sellaisia, että kun kylppärissä käy, eihän siellä olla kontallaan muutenkaan, ne ovat aika hyviä”, Lahtinen jatkoi. Matti Heikkilä esitti aloitteen lähettämistä hallitukselle toimenpiteitä varten. Hallitus siis selvittäisi huolta käyttäjien turvallisuudesta ja lattian vaurioitumisesta. Toimenpiteitä ei vaadittu, jos ei ollut aihetta. Elma Hyöky kannatti. Edustajiston puheenjohtaja Arttu Laaksonen kysyi, vastustaako joku ehdotusta vai hyväksytäänkö yksimielisesti. Kop, kop. Laaksonen julisti kohdan 47 loppuun käsitellyksi. Ylioppilaskunnan hallitus antaa vastauksen aloitteeseen syksyn 2023 aikana. O pinkiven poreallas hankittiin keväällä 2019. Sitä oli toivottu. Sellaisesta oli tehty myös aiemmin aloite, syyskuussa 2011. Edustajistoryhmä Pörssi&Dumppi (myöhemmin P&D) esitti: Palju Opinkiven saunalle, kiitos! Kati Kukkonen esitteli aloitteen 37:lle paikalla olevalle edustajiston jäsenelle. Ryhmälle kävivät kaikki vaihtoehdot aina kahden ja sadan hengen paljun välillä. Palju voisi olla liikuteltava tai paikalleen sijoitettava. Pörssi&Dumppi luottaa JYY:n suureen viisauteen tarkemmissa kustannuslaskelmissa koskien paljun kokoa, käytettävän veden määrää ja virtausnopeutta, lämmitykseen vaadittavaa energiaa, mahdollisesti syntyvän jätteen käsittelyä sekä paljun hygienian ylläpitoa, ryhmä kirjoitti aloitteessaan. Pörssi&Dumppi uskoi, että palju tuottaa ”mielihyvää, iloa, ikimuistoisia hetkiä”, ja että ”myös seksuaalinen tasa-arvo toteutuu paljussa”. Paljulla ei haluta kenellekään mitään pahaa, Kukkonen sanoi, eikä paljuun ole Pörssin empiirisissä testeissä kuollut kukaan. Edustajisto keskusteli. Joku oli huolissaan meluhaitasta, jonkun mielestä oli tärkeämpiä asioita kuin palju. Kukkonen vaati suljettua lippuäänestystä. Tulos oli tiukka. Kukkosen esitys 15 ääntä. Vastaan 18 ääntä. ? 21 ALOITTEITA JYY:LLE 20 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23
22 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 23 KÄÄNTÄJÄ SUOMENKIELINEN ÄÄNI KUUSITOISTA VUOTTA SITTEN KUSTANTAMO WSOY TARJOSI KAIJAMARI SIVILLILLE KÄÄNNÖSTYÖTÄ KIRJAILIJALTA, JOTA TÄMÄ EI TUNTENUT. NYT HÄN ON KÄÄNTÄNYT YHDYSVALTALAISELTA CORMAC MCCARTHYLTA VIISI ROMAANIA. KESÄKUUSSA KUOLLEEN MCCARTHYN VIIMEINEN TEOS STELLA MARIS ILMESTYY SIVILLIN KÄÄNTÄMÄNÄ LOKAKUUSSA. Teksti Oona Komonen Kuvat Eetu Linnankivi
22 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 23 KÄÄNTÄJÄ SUOMENKIELINEN ÄÄNI
T iistaina 13. kesäkuuta Cormac McCarthy kuoli. Hän oli 89-vuotias. Kuoleman vahvisti poika John. Literaly loner who explored a dark world, otsikoi The New York Times etusivullaan. Erakkokirjailija, joka tutki pimeää maailmaa. Hänen tuotantoonsa kuuluu kaksitoista romaania, joista viimeinen Stella Maris oli ilmestynyt Yhdysvalloissa edellisvuoden marraskuussa. Teoksissaan McCarthy yhdisti kerrontaa lyyriseen kuvailuun ja filosofiseen olemisen pohdiskeluun. Romaanit olivat usein synkkiä ja makaabereja. Oli mestauksia, tuhopolttoja, raiskauksia, insestiä, nekrofiliaa, kannibalismia. ”Elämää ei ole olemassa ilman verenvuodatusta”, hän sanoi 1992. Hahmot olivat ulkopuolisia kuten tavallaan hänkin. Suomessa Kaijamari Sivill luki kuolemasta. Tietysti hän oli tiennyt, ettei McCarthy elä ja kirjoita ikuisesti. Silti sitä oli vaikea käsittää. Vaikkeivat he olleet koskaan yhteydessä, tuntui kuin ystävä olisi mennyt. V uonna 2003 McCarthy katsoi Texasissa hotellihuoneen ikkunasta El Pasoa ja mietti, miltä kaupunki voisi näyttää puolensadan tai sadan vuoden päästä. Hän oli kuvitellut tulipaloja kukkulalle ja miettinyt sitten poikaansa. Myöhemmin hän ymmärsi muistiinpanoja olevan enemmän kuin pari sivua. Romaanin hän kirjoitti kuudessa viikossa. The Road julkaistiin Yhdysvalloissa syyskuussa 2006. Se oli kaupallinen menestys ja kriitikoiden ylistämä. Seuraavana vuonna McCarthy sai kaunokirjallisuuden Pulitzerin. Romaani oli kymmenes. Hän antoi ensimmäisen televisiohaastattelunsa ja sanoi Oprah Winfreylle kirjoittamisen olevan täydellisyyden tavoittelua. Aina toivoo tekevänsä parempaa kuin aiemmin. Samana vuonna Kaijamari Sivill sai viestin. Kustantamo WSOY tarjosi käännöstyötä kirjailijalta, jota hän ei tiennyt. McCarthylta oli suomennettu aiemmin kaksi teosta. Entinen kustannustoimittaja Matti Snell oli aikoinaan valikoinut niin kutsutun rajatrilogian toisen osan käännettäväksi itsenäisenä teoksena. Erkki Jukaraisen suomennos Matka toiseen maailmaan ilmestyi 1995. Raimo Sallinen taas oli kääntänyt trillerimäisen Menetetyn maan 2006. The Road kertoo maailmanlopusta. Kaiken peittää tuhka. Karun maiseman läpi kohti etelää vaeltavat isä ja poika. Sivill ei ollut lukenut mitään niin vaikuttavaa. Tarina oli kerrottu säästeliäästi, pienin keinoin. Hän asui silloin Puistolassa ja kiersi usein Malmin lentokenttää. Mietti kirjan tapahtumia ja henkilöitä ja kaikkea mitä siinä oli kuten aina kääntäessään. Oli syksy, marraskuun pimeys. Kuollutta maata ja paljaita puita. Pururadasta tuli isän ja pojan tie, jota Sivill kulki mukana. K äännösromaani Tie ilmestyi 2008. Seuraavan vuoden lokakuussa McCarthy puhui The Wall Street Journalin haastattelussa kirjaan perustuvasta, kuukautta aiemmin ensi-iltansa saaneesta John Hillcoatin elokuvasta The Road. Ja sanoi, että tekeillä on kirja, joka ”kertoo enimmäkseen nuoresta naisesta”. ”Olen suunnitellut kirjoittavani naisesta viisikymmentä vuotta. En ole koskaan tarpeeksi pätevä tekemään niin, mutta jossain vaiheessa on yritettävä.” Naisen lisäksi romaanissa oli tämän veli. Teos sijoittuu 1980-luvulle New Orleansiin. Vuonna 2015 kirjasta, jonka nimi oli The Passenger, Matkustaja, luettiin katkelmia multimediatapahtumassa Santa Fessa. McCarthy oli kaupungissa sijaitsevan tieteeseen ja matematiikkaan painottuvan instituutin jäsen. Hän oli kypsytellyt teosta kauan. C o r m a c M c C a r t h y . K u v a : L a u r a W a r e 25 KÄÄNTÄJÄ 24 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23
Romaani herätti kiinnostusta. Vaikka debyytti The Orchard Keeper oli ilmestynyt 1965, McCarthy nousi laajan yleisön tietoon ja kriitikoiden suosioon vasta muutama vuosikymmen myöhemmin. 2000-luvun alussa arvostettu kirjallisuuskriitikko Harold Bloom kutsui McCarthya tärkeimmäksi elossa olevaksi amerikkalaiskirjailijaksi. Sivillillä on tapana seurata kääntämiensä kirjojen kirjoittajien edesottamuksia. Tien jälkeen hän oli suomentanut vuonna 1985 ilmestyneen, myöhemmin kulttimaineeseen nousseen Veren ääriin, eli Lännen punainen ilta 2012, ja sen jälkeen rajatrilogian ensimmäisen osan, kirjailijan läpimurtoteoksen Kaikki kauniit hevoset 2014 ja kolmannen osan Tasangon kaupungit 2015. Hän selaili McCarthya julkaisseen yhdysvaltalaiskustantamo Alfred A. Knopfin julkaisulistoja ja odotti. K uusamon lukio oli punatiilirakennus. Sivill kirjoitti ylioppilaaksi 1983 ja halusi kauas ”kuten siinä iässä ihminen haluaa”. Hän pyrki opettajankoulutuslaitokseen Helsinkiin ja opiskeli samalla mainospiirtämistä. Suoritti vuoden aikana muutamia kursseja ja mietti että pitäisi varmaan opiskella kunnolla mutta mitä. Hän haki opiskeluoikeutta englantiin ja taidehistoriaan. Luki yliopistossa myös saksaa ja vähän kirjallisuustiedettä. Ei ollut kiirettä. Englannin opinnoissa oli kääntämistä. Alkoi tuntua, että se voisi olla jotain, mitä hän halusi kielellä tehdä. Vuonna 1988 Sivill aloitti osa-aikatöissä käännöstoimistossa. Hän käänsi ”kaikkea mahdollista” suomesta englantiin ja toisin päin. Ateneumille, ministeriöille, pankeille. Yliopistossa Sivill meni Kersti Juvan kirjallisuuden kääntämisen kurssille. Juva tunnetaan etenkin J. R. R. Tolkienin teosten suomentajana. Nyt naksahti, Sivill ajatteli. Hän lähetti WSOY:lle suomennoksen Angela Carterin novellista Company of Wolves sekä liuskoja Ann Tyleria. Monet lähettävät käännösnäytteitä useisiin kustantamoihin, mutta se ei tullut Sivillin mieleen. Kului vuosi ennen kuin WSOY:lta otettiin yhteyttä. Se on tyypillistä, sillä kustantamoilla ei usein ole aikaa lukea näytteitä, ellei kääntäjistä ole pulaa. Hänelle tarjottiin yhdysvaltalaisen Danielle Steelen Heartbeatia, romaania rakkauden voimasta. Se oli toisenlaista kirjallisuutta kuin mitä hän siihen aikaan luki. Toisenlaista kuin Jack Kerouac, Williams Burroughs, Ken Kesey. Eikä hän ollut kääntänyt kokonaista kirjaa. Sydänääniä julkaistiin 1992. Sivill oli 29-vuotias. Toinen lapsi Helka syntyi seuraavana vuonna. Tuli uusi käännöstarjous. Ja kolmas. Opinnot alkoivat jäädä. E nglanti on kieli, josta kustantamot tarjoavat käännettäviä teoksia. Sen sijaan ”harvinaisempia” kieliä kuten turkkia, kiinaa tai puolaa suomeen kääntävät saavat useammin ehdotuksiaan läpi. Silti yksi Sivillin ehdotus on päätynyt kansiin. S&S julkaisi Carmen Maria Machadon novellikokoelman Kahdeksan puraisua 2019. Nyrkkisääntö on, että sata sivua valmista tekstiä valmistuu kuukaudessa. 300-sivuisen kirjan suomennos on kolmen, neljän kuukauden työ. Viisisataisen puoli vuotta. Pidempään voi mennä, jos kirja on hankala. Viime vuosina hän on kääntänyt vuodessa kahdesta neljään kirjaa. Bernardine Evaristoa, Maggie Nelsonia, Sally Rooneyta, Emma Clinea, Ann-Marie MacDonaldia, Colm Tóibínia. Miehensä Markku Päkkilän kanssa Donna Leonia ja tyttärensä Helkan kanssa Jamaica Kincaidia. Lisäksi Sivill kääntää artikkeleita taidenäyttelyihin. Enää ei ehdi ottaa kaikkea vastaan. Eikä hän aina halua. Jotta kirjan maail25 KÄÄNTÄJÄ 24 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23
massa jaksaa viettää aikaa, pitää olla sen puolella. Kerran tarjottiin dekkaria, jossa rikollinen oli autistinen lapsi. Kamalaa, Sivill ajatteli, eikä ottanut työtä vastaan. Ensin Sivill kirjoittaa kirjan ikään kuin uudelleen. Ottaa sen haltuun. Hän listaa erilaisia vaihtoehtoja, mitä lauseista tulee mieleen, ja avaa asioita välillä monimutkaisesti. Hän pyrkii pääsemään kirjailijan pään sisään. Niin syvälle, että omaksuu tämän tyylin ja ajatuksen, jotta voi kirjoittaa kirjailijaa uskottavasti. Kirja kulkee mukana käännöstyön ajan. Se vaikuttaa siihen, miten Sivill katsoo maailmaa. Hän kuuntelee miten ihmiset hänen ympärillään puhuvat: voiko ”tätä kielen rekisteriä” käyttää kirjassa. McCarthyn Tiessä poika toistelee sanaa ”okay”. Englanniksi se on luonteva, mutta mitä pikkupoika käyttää suomessa lakonisesti? Lopulta hän päätti, että on se okei. McCarthyn tuotannossa on kansanomaista kieltä, joka on perua Appalakkien vuoristoalueilta tai Texasin ja Meksikon karjatiloilta. Näin mies ja poika keskustelevat romaanin Veren ääriin alkuperäisteoksessa: I’m goin to have to kill some son of a bitch if they got my boots. Yonder looks like one of em. Myös Sivill halusi erottaa ”juurevien lännenmiesten” puheet muusta kielestä. Hän valitsi parhaiten tuntemansa murteen: Pittää tappaa joku kusipää jos sillä on minun saappaat. Tuolla näkys olevan toinen. Murteet käännöksissä jakavat mielipiteitä. Joidenkin mielestä amerikkalaista ei voi laittaa puhumaan pohjoiskuusamolaisittain, Sivill sanoo. ”Mutta no, kaikki eivät pidä murteista.” Raakakäännös, ensimmäinen kierros, voi olla englannin ja suomen kielten välissä. ”Osittaista sanapuuroa.” Toisella kierroksella Sivill hioo tekstin rytmiä, painotuksia. Hän vertaa vielä alkulauseen ja virkkeen heidän on oltava tarkkoja tyylistä. Kieli oli usein vanhanaikaista ja anakronistista. McCarthy käytti arkikielestä poistuneita sanoja, erityissanastoa, itse luomiaan uudissanoja. Sivill oli joutunut selvittämään vesija tuulimyllyjen osien nimityksiä. Kysynyt ystäviltä vinkkejä pyyryn, airon kädensijan, kaltaisista sanoista. Kun hän käänsi viimeistä, kaksiosaisen sarjan ensimmäistä osaa Matkustajaa, hän luki fysiikkaa ja matematiikkaa, mutta tuntui ettei kaikkea ymmärrä. Kollega neuvoi kysymään Esko Valtaojalta. Tämä opasti siinä, mitä sanakirjoissa ei ollut eli erityisesti ammattislangissa. Näin matemaatikot puhuvat, Valtaoja opasti. Mutta sellaista kääntäjän työ on, tiedonhankintaa. Sivill ei ota yhteyttä kirjailijoihin, jos ei ole pakko. ”He ovat laittaneet kirjaan kaiken, mitä haluavat sanoa. Työni on selvittää, mitä se on.” K ahdeksan kuukauden jälkeen suomennos oli valmis. Käännösromaani Matkustaja ilmestyi toukokuussa 2023. McCarthy ei ole ennen pudotellutkaan näin paljon dialogia, sivukaupalla. Kaijamari Sivill on tehnyt hienon työn saattamalla runsaan jutustelun sutjakaksi puhesuomeksi, kirjoitti Helsingin Sanomien kriitikko. Toista osaa Stella Marisia Sivill käänsi viisi kuukautta. Se koostuu nuoren naisen ja tämän terapeutin keskustelusta. Käsikirjoitus valmistui ennen kesää. Tuskin kirjailija mietti itseään kohdassa, jossa Alicia kertoi miten olisi halunnut kuolla. Mutta se palasi Sivillin mieleen. ”Kääriytyisin yöllä peittoon suojaan kylmältä ja katselisin miten luiden muoto alkaa erottua ihon alla ja rukoilisin että saan nähdä totuuden maailmasta ennen kuin kuolen. Joskus öisin eläimet tulisivat nuotion valopiirin reunalle ja kulkisivat siinä ympärillä ja niiden varjot liikkuisivat puiden lomassa ja minä ymmärtäisin että kun viimeinen nuotioni olisi tuhkaa ne tulisivat ja veisivät minut pois ja minusta tulisi niiden ehtoollinen. Se olisi minun elämäni.”?? Käännösromaani Stella Maris ilmestyy 19. lokakuuta. Cormac McCarthylta tuotannosta on käännetty tähän mennessä kahdeksan romaania. Suomentamattomia ovat hänen uransa ensimmäiset neljä romaania The Orchard Keeper (1965), Outer Dark (1968), Child of God (1974) ja Suttree (1979). Wsoy kertoo, että varhaistuotannon julkaisemista harkitaan. Asiasta ei ole vielä päätetty. tekstiin: menikö oikein, ymmärsinkö. Ja sitten kirjoittaa kirjan vielä ainakin kerran. T ammikuun 19. päivä 2022 oli keskiviikko. Lämpötila Kuusamossa oli nollan tuntumassa. Sivill vei syntymäpäiväkynttilän isänsä haudalle. Hautausmaan portilla puhelin kilahti. Hän luki sähköpostin. WSOY oli saanut McCarthyn kaksiosaisen, 800-sivuisen kokonaisteoksen The Passenger & Stella Maris ensiversion joulukuussa. Kustannustoimittaja Marjut Karasmaa-Donovan oli lukenut kirjat. ”Käsikirjoitus leimasi koko joulunajan ihmeellisen voimallisella tunnelmallaan (tiedäthän tunteen, kun lukee jonkin oikein hyvän kirjan: se värjää koko ajanjaksoa)”, hän kirjoitti Sivillille sähköpostissa. ”McCarthyn koko elämäntyö tuntuu ikään kuin kulminoituvan tässä (paradoksaalisesti) riipaisevan surumielisessä mutta hauskassa (mikä humoristi McCarthy onkaan!), ja myös erittäin vaikeassa romaanissa. Erikoisalan termejä (filosofiaa, matematiikkaa ym. tieteenaloja, aseita (ydinpommin valmistusta), formula-autonosia… monimielisyyksiä, sanaleikkejä, nonsenseä jne).” Käännöstyö olisi laaja ja vaativa, sen Karasmaa-Donovan tiesi. Toisin kuin esimerkiksi Saksassa tehtiin, Karasmaa-Donovan halusi, että kirjat suomentaa sama kääntäjä. Hän kutsuu Sivilliä ”McCarthyn suomenkieliseksi ääneksi”, joka tuntee syvällisesti kirjailijan tuotannon sekä hallitsi kielen kapakkakeskusteluista tieteen kieleen ja runollisiin kehyksiin. ”Olisitko kiinnostunut?” Sivill vastasi heti. E nglannin professorit Phillip Snyder ja Delys Snyder ovat arvelleet, että McCarthyn tarkoista lukijoista tarkimpia saattavat olla hänen kääntäjänsä, tekstin vastakirjoittajat par excellence. Kääntäessään kirjailijan jokaisen sanan, 27 KÄÄNTÄJÄ 26 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 Kirjailijat ovat laittaneet kirjoihinsa kaiken, mitä haluavat sanoa. Työni on selvittää, mitä se on. ''
27 KÄÄNTÄJÄ 26 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23
AKATEEMISTA SOITTOA 28 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 29 KORKEAJÄNNITYSTÄ
AKATEEMISTA SOITTOA Teksti Niklas Pelkonen Kuvitus Story House Egmont 2023 K orkeajännitys iski pieneen pellavapäähän parturissa. Janne Suomiselle leikattiin samaa perusjakausta kuin muillekin pikkupojille 1980-luvun alun Suomessa, jossa ”kaikki” lukivat sarjakuvia. Niin myös Suominen. Juuri lukemaan oppineelle kelpasivat lähes kaikki sarjikset, mitä käsiin sai. Parturin lehtivalikoimasta löytyi onneksi myös kovaotteista sotasarjakuvaa. ”Harmitti aina kun tukanleikkuu päättyi ja jäi tarina kesken”, nykyään Korkeajännityksen toimittajana työskentelevä Suominen muistelee. Korkeajännitys on Suomen toiseksi pisimpään yhtäjaksoisesti julkaistu sarjakuvalehti. Edellä on toinen kestosuosikki Aku Ankka, joka ehätti lehtikojuihin kaksi vuotta aiemmin. Ensimmäinen Korkeajännityssarja-nimellä julkaistu sarjakuva ilmestyi 70 vuotta sitten, lokakuussa 1953. Tarina Seitsemän lukon ovi perustui jännityskirjailija Edgar Wallacen samannimiseen romaaniin. 70 markkaa maksaneen lehden kannessa komeilivat sanat ”Maailmankuulu thriller”. Tarinassa Scotland Yardin tarkastaja Dick Martin selvittää kiperää mysteeriä vastassaan hullu tiedemies. Alkuvuosien Korkeajännityssarjat olivat usein aikansa suosikkikirjojen sarjakuvasovituksia, joita julkaistiin brittiläisen Fleetway-kustantamon Super Detective Library ja Thriller Picture Library -sarjoissa. Ja kuten populaarikulttuurissa yleensä, sitä mikä oli muualla suosittua, kannatti tuoda Suomeenkin. 1950-luvun Korkeajännityssarjojen maailma saattaa olla monen nykylukijan silmissä auttamattoman ummehtunut. Tarinat vilisevät stereotypioita, ja sarjojen asenneilmapiiri sekä kielenkäyttö ovat pahimmillaan jopa rasistisia. Tupakan ja piipun tupruttelu jatkuu ruudusta toiseen. ”Niitä on ajan hammas huolella jäystänyt. Mutta välillä se on jäystänyt hyvällä tavalla, eli ne ovat hauskoja ja kiehtovia”, Suominen sanoo. Ensimmäisen vuosikymmenen Korkeajännityssarjat eivät olleet pelkkiä dekkarijuttuja. Mukaan tuli pian enenevissä määrin scifi-tarinoita. Yksi vakiohahmo oli esimerkiksi avaruusetsivä Rick Random. Suomisen mielestä alkupään scifi-tarinat onnistuivat nousemaan ”omille siivilleen”. ”Tarinoihin oli saatu ihan hyvät piirtäjät. Ja scifi oli vähemmän ajassa kiinni kuin jotkut vanhakantaisemmat dekkaritarinat, joissa oli paljon tekstejä ja puhuvia päitä.” S ota-aiheet Korkeajännityssarjoihin löi läpi brittiläinen lentäjäupseeri Battler Britton. Käsikirjoittaja Mike Butterworthin ja piirtäjä Geoff Campionin luoma lentäjä-ässä esiintyi Britanniassa ensi kertaa 1956 ja Suomessa kaksi vuotta myöhemmin. Sen jälkeen paluuta vanhaan Korkeajännityssarjaan ei enää ollut. Kovanyrkkisen ja lentotaidoiltaan ylivoimaisen Brittonin seikkailut ajoivat sisään Korkeajännitys-tarinoiden vakioasetelman, jossa hyvät britit höykyttävät kerta toisensa jälkeen pahoja natsisaksalaisia. Ja vaikka ruumiita tulee läjäpäin, Brittonin Ensimmäinen Korkeajännitys ilmestyi Suomessa seitsemänkymmentä vuotta sitten. Mikä selittää pitkäkestoista suosiota? ISKEE KUIN ISKEE KUIN MILJOONA MILJOONA VOLTTIA VOLTTIA 28 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 29 KORKEAJÄNNITYSTÄ
B ritannialaisessa Commandossa julkaistaan pian todellinen harvinaisuus, suomalaisen Petri Hännisen käsikirjoittama ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuva sarjakuva. Hännisen tai Suomisen tiedossa ei ole, että Commandossa olisi julkaistu aiemmin suomalaisen käsikirjoitusta. ”Tarinan idea on kymmenen vuotta vanha. Ensimmäiseen maailmansotaan kriittisesti suhtautuvaan To End All Wars -sarjakuvakokoelmaan etsittiin tarinoita, ja ajattelin että kyllä minulta sotajuttu irtoaa. Tein muutaman ehdotuksen, joista lentokonejuttu oli mielestäni paras”, Hänninen kertoo. Kokoelman tekijöillä oli kuitenkin jo ilmasotasarjakuva. He valitsivat Hännisen tankkitarinan Between the Darkness, joka ilmestyi Neil McClementsin piirtämänä vuonna 2014. Lentokonetarina jäi kuitenkin Hännisen mieleen. Kun Commando etsi uusia käsikirjoittajia, hän kirjoitti idean synopsikseksi. ”En saanut tarinaa millään toimimaan, kunnes eräänä yönä se välähti: päähenkilön täytyy olla nainen! Silloin oli kuitenkin jo myöhäistä, tarinasynopsisten jättöaika oli umpeutunut.” Tarina hautautui vuosiksi muiden töiden alle. Vuosien päästä Hänninen tuli kuitenkin tulokseen, että idea oli edelleen hyvä. Hän päätti toteuttaa sen Aces Weekly -verkkosarjakuvalehteen, johon oli kirjoittanut aiemmin pari seikkailutarinaa. ”Minulla oli kuitenkin vielä Commandon lähetysosoite. Kun sain tarinan valmiiksi, tarjosin sitä. En uskonut, että koskaan vastattaisiin.” Toisin kävi. Tarina julkaistaan näillä näkymin vuoden lopulla. ”Commandossa on kovassa seurassa. Lehteen on tehnyt sarjakuvia moni brittiläisen – ja monen muunkin maan – sarjakuvan legenda”, Hänninen kertoo. V iime vuosina sotaa on saanut joka tuutista ilman sarjakuviakin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo median välityksellä taistelujen ja pommitusten raakuudet osaksi myös suomalaisten arkitodellisuutta. ”Toisen maailmansodan kokeneen sukupolven stereotypiat, ennakkoluulot ja sankarimyytit heijastuvat Korkkari-tarinoiden asennemaailmaan. Nyt samaa voi lukea internetin syövereistä, Ukrainan sodan analyyseistä ja ihmisten kommenteista”, Vesterinen pohtii. ”Sodan synkkä realismi syö Korkeajännityksen osin humoristista viihdearvoa. Asenneilmasto sarjakuvassa ja reaalimaailmassa on aika hyytävä.” Janne Suomisen tiedossa ei ole, että sota Ukrainassa olisi kuitenkaan aiheuttanut voimakasta palauteryöppyä Korkeajännityksen tekijöille. Venäjän hyökkäyksen jälkeen on voitu julkaista ilman mukinoita myös toiseen maailmansotaan sijoittuvia tarinoita, jotka on kuvattu neuvostoliittolaisten näkökulmasta. seikkailujen tunnelma ja meininki oli viihdyttävä ja letkeä. Kun hahmo myi hyvin, etsivätarinat jäivät. Britanniassa julkaistiin 1960-luvulla useita säännöllisesti ilmestyneitä sota-aiheisia sarjakuvalehtiä. Materiaalia suomalaiseen verrokkiin oli siis runsaasti. Korkeajännityssarjan nimi lyhennettiin 1960-luvulla Korkeajännitykseksi, ja 1970-luvulta lähtien sen sisältö on ollut lähes kokonaan peräisin brittiläisestä, vuodesta 1961 lähtien ilmestyneestä Commando-sotasarjakuvasta. K orkeajännityksen kulta-aikana pidetään 1970ja 1980-lukuja, jolloin sarjakuvalla oli useita eri teemoihin keskittyneitä rinnakkaislehtiä. ”Pääsi valitsemaan, että haluaako aavikolle, merille, taivaan sineen vai ihan perus nurmipora-actionia”, Suominen muistelee. Omat suosikit tuolta ajalta on edelleen helppo nimetä. ”Lentojutut. Lisäksi jostain syystä Aavikon Korkeajännitys toimi, en tiedä mikä siinä meiningissä oli. Veikkaan eskapismia, eli ympäristö oli tarpeeksi kaukana hämäläisistä havumetsistä. Heti kun mentiin aavikolle, oli ekstrajännää luettavaa.” Myös Achtung! Korkkarisaksan sanakirja -teoksen (2007) pääkokoaja ja Korkeajännityksen saksankielisistä puhekuplista verkkosivustoa aiemmin ylläpitänyt Mika Vesterinen nautti rinnakkaislehtien eksotiikasta. Suosikkeja olivat varsinkin Aavikon ja Viidakon Korkeajännitykset. ”Loistava on myös Avaruuden Korkeajännitys”, Vesterinen kertoo. ”Se on tehty maailmassa, jossa Iso-Britannia oli vielä oikeasti iso, ainakin tunnetasolla. Niissä tunnelmissa Britannia ja Royal Air Force taistelevat sankarillisesti myös tulevaisuuden avaruudessa. Todella hauska lehti.” Huippuvuosia seurasi suosion lasku. 1990-luvun alussa Korkeajännityksen tulevaisuus oli vaakalaudalla, mutta onnistunut lehtiuudistus käänsi myyntiluvut nousuun. Lehti alkoi ilmestyä nykymuodossaan, kahdeksan kertaa vuodessa neljä tarinaa sisältävinä taskukirjoina. Lisäksi julkaistaan eri teemojen ympärille koottuja erikoisnumeroita. M ikä selittää pitkäkestoista suosiota? Suomisen mielestä vastaus on mustavalkoisuus. ”Se on sekä fyysisesti mustavalkoinen että sisällöltään sopivalla tavalla mustavalkoista.” Mustavalkoisuus selittää myös toisen maailmansodan suosiota Korkeajännityksen sivuilla. ”Hyvän ja pahan asetelma on selkeä: liittoutuneet vastaan natsit. Varmaan nekin ikäluokat, jotka näkivät toisen maailmansodan, ovat halunneet työstää omia traumojaan ja kokemuksiaan nauttimalla sotaviihdettä.” 31 KORKEAJÄNNITYSTÄ 30 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23
lopetti esimerkiksi legendaarisen Mustanaamio-lehden julkaisun vuonna 2010. Viimeisinä vuosinaan jatkuvasti heikommin myynyttä sarjakuvaa julkaistaan nykyään ainoastaan kerran vuodessa ilmestyvinä teema-albumeina. ”On vähän sellaista katoavan kansanperinteen fibaa. Lukijat ovat kadonneet pelimaailman syövereihin varsinkin nuoriso-osastossa”, Suominen sanoo. Vesterinen on samoilla linjoilla. ”Toivottavasti sarjakuvan dinosaurukset pysyvät silti hengissä, vaikka aika harventaa peruslukijakantaa vääjäämättä.” ”Pelkäänpä ettei nykynuoriso jaksa samalla tavalla lukea sarjakuvia kuin se sukupolvi, jonka pelättiin menevän niistä pilalle. Nuorten viihdettä ovat nykyään tietokonepelit, ja heidän sukupolvensa menee pilalle sillä tavalla.” ? ”Korkkari-fanit ovat maan hiljaiset, harmaat puurtajat, jotka eivät pidä itsestään meteliä. He hakevat Korkkarinsa lehtipisteeltä ja nauttivat aivot narikassa vanhasta kunnon mustavalkoisesta seikkailuviihteestä. Se on arjenpakoilukeino”, Suominen kertoo. Sotatarinoita käsikirjoittanut Hänninen ei myöskään koe, että maailmantilanne olisi vaikuttanut hänen suhtautumiseensa sotasarjakuvien kaltaiseen viihteeseen. ”Olen synnynnäinen pasifisti. En pysty lukemaan perinteisiä juoksuhautajuttuja ollenkaan, ne ovat liian ahdistavia. Ilmaja merisotatarinoissa mies vastaan mies -sotiminen on etäännytetty koneiden taakse, joten niitä pystyy lukemaan ja kirjoittamaan.” K orkeajännityksen viehätys perustuu tuttuihin tarinoihin ja juonikuvioihin. Tumpelo sotilas saavuttaa muiden kunnioituksen, verivihollisista tulee taistelutovereita, ja niin edelleen. ”Kun ihmiset ovat tietyt suosikkinsa löytäneet, he haluavat, että ne pysyvät aika samanlaisina maailman tappiin saakka”, Suominen toteaa. Suominen ei kuitenkaan usko täyteen muuttumattomuuteenkaan. Korkeajännityksessä tapahtuu hänen mukaansa mielenkiintoisia ”pohjavireitä”. Toisen maailmansodan rinnalle etsitään säännöllisesti tarinoita myös muista rähinöistä. Lisäksi tekijäkaarti on moninaistunut, kun lehteä on tekemässä myös naistoimittajia ja -kirjoittajia. Silti Korkkari on edelleen imagoltaan varsin maskuliininen julkaisu. Naishahmot ovat pysyneet marginaalissa, ja sota on kuvattu lähtökohtaisesti miesten tonttina. Poikkeuksiakin löytyy. Vuonna 2005 ilmestyi Paula Arvaksen ja Leena Lehtolaisen käsikirjoittama Rintamalottien Korkeajännitys – Neidot kansan urhokkaan. Petri Hiltusen piirtämä sarjakuva on osa vuosina 1998–2008 julkaistua Suomen historiaa käsittelevää Korkeajännityksen erikoisnumeroiden sarjaa. 2020-luvulla on julkaistu myös muutama Naisten Korkeajännitys -erikoisnumero. Naissankarista Commando-tarinan kirjoittanut Petri Hänninen ei kuitenkaan usko, että Korkeajännityksen tarinat olisivat muuttumassa ajan saatossa merkittävästi. ”Tarinat perustuvat päähenkilön muutokseen ja kasvuun. Ja siihen, että syrjityt ja mitättömät pelastavat maailman. Se on tarina, jonka haluamme lukea. En usko, että kuvio muuttuu, mutta Korkkarin henkilögalleria saattaa jonkin verran laajentua tulevaisuudessa. Olisi mukava nähdä päähenkilönä esimerkiksi drag queen”, Hänninen pohtii. P itkä ikä ja klassikkostatus eivät aina takaa sarjakuvien tulevaisuutta. Korkeajännitystä kustantava Egmont Kustannus (nykyään Story House Egmont) B ritannialaisessa Commandossa julkaistaan pian todellinen harvinaisuus, suomalaisen Petri Hännisen käsikirjoittama ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuva sarjakuva. Hännisen tai Suomisen tiedossa ei ole, että Commandossa olisi julkaistu aiemmin suomalaisen käsikirjoitusta. ”Tarinan idea on kymmenen vuotta vanha. Ensimmäiseen maailmansotaan kriittisesti suhtautuvaan To End All Wars -sarjakuvakokoelmaan etsittiin tarinoita, ja ajattelin että kyllä minulta sotajuttu irtoaa. Tein muutaman ehdotuksen, joista lentokonejuttu oli mielestäni paras”, Hänninen kertoo. Kokoelman tekijöillä oli kuitenkin jo ilmasotasarjakuva. He valitsivat Hännisen tankkitarinan Between the Darkness, joka ilmestyi Neil McClementsin piirtämänä vuonna 2014. Lentokonetarina jäi kuitenkin Hännisen mieleen. Kun Commando etsi uusia käsikirjoittajia, hän kirjoitti idean synopsikseksi. ”En saanut tarinaa millään toimimaan, kunnes eräänä yönä se välähti: päähenkilön täytyy olla nainen! Silloin oli kuitenkin jo myöhäistä, tarinasynopsisten jättöaika oli umpeutunut.” Tarina hautautui vuosiksi muiden töiden alle. Vuosien päästä Hänninen tuli kuitenkin tulokseen, että idea oli edelleen hyvä. Hän päätti toteuttaa sen Aces Weekly -verkkosarjakuvalehteen, johon oli kirjoittanut aiemmin pari seikkailutarinaa. ”Minulla oli kuitenkin vielä Commandon lähetysosoite. Kun sain tarinan valmiiksi, tarjosin sitä. En uskonut, että koskaan vastattaisiin.” Toisin kävi. Tarina julkaistaan näillä näkymin vuoden lopulla. ”Commandossa on kovassa seurassa. Lehteen on tehnyt sarjakuvia moni brittiläisen – ja monen muunkin maan – sarjakuvan legenda”, Hänninen kertoo. V iime vuosina sotaa on saanut joka tuutista ilman sarjakuviakin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo median välityksellä taistelujen ja pommitusten raakuudet osaksi myös suomalaisten arkitodellisuutta. ”Toisen maailmansodan kokeneen sukupolven stereotypiat, ennakkoluulot ja sankarimyytit heijastuvat Korkkari-tarinoiden asennemaailmaan. Nyt samaa voi lukea internetin syövereistä, Ukrainan sodan analyyseistä ja ihmisten kommenteista”, Vesterinen pohtii. ”Sodan synkkä realismi syö Korkeajännityksen osin humoristista viihdearvoa. Asenneilmasto sarjakuvassa ja reaalimaailmassa on aika hyytävä.” Janne Suomisen tiedossa ei ole, että sota Ukrainassa olisi kuitenkaan aiheuttanut voimakasta palauteryöppyä Korkeajännityksen tekijöille. Venäjän hyökkäyksen jälkeen on voitu julkaista ilman mukinoita myös toiseen maailmansotaan sijoittuvia tarinoita, jotka on kuvattu neuvostoliittolaisten näkökulmasta. 31 KORKEAJÄNNITYSTÄ 30 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23
KANDIVAIHEEN KOULUTUKSET ? Erityispedagogiikka ? Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ? Luokanopettaja ? Psykologia ? Varhaiskasvatuksen opettaja Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Haluatko kouluttautua erityisopettajaksi, luokanopettajaksi, varhaiskasvatuksen opettajaksi, psykologiksi, opinto-ohjaajaksi tai kasvatusalan asiantuntijaksi? Hae Jyväskylän yliopistoon! KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 13.3. ? 27.3.2024 ? JYU.FI/HAE ? OPINTOPOLKU.FI KANDIVAIHEEN KOULUTUKSET ? Tietoja ohjelmistotekniikka (TkK + DI) ? Tietojärjestelmätiede ? Tietotekniikka ? Teknologiajohtaminen (TkK+DI) Ole mukana kehittämässä uutta huomista, valmistu tietotekniikan ja digitalisaation ammattilaiseksi. Hae opiskelemaan IT-alaa Jyväskylän yliopistoon kevään 2024 yhteishaussa. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 13.3. ? 27.3.2024 ? JYU.FI/HAE ? OPINTOPOLKU.FI KANDI& MAISTERIOHJELMAMME ? Liikuntapedagogiikka ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Liikuntabiologia* ? Terveystieteet** Hae Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan liikuntaja terveystieteitä ja valmistu liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijaksi. *Biomekaniikka, liikuntafysiologia ja valmennustiede. **Gerontologia ja kansanterveys, liikuntalääketiede sekä terveyden edistäminen. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Kaikki kandija maisteriohjelmamme toteutetaan lähiopetuksena. LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 13.3. ? 27.3.2024 ? JYU.FI/HAE ? OPINTOPOLKU.FI KANDIVAIHEEN KOULUTUKSET ? Historia ? Journalistiikka ? Kieliasiantuntija ? Kielten aineenopettaja ? Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva opettajankoulutus (KiMo) ? Kirjallisuus ? Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) ? Luokanopettaja ja musiikin aineenopettaja (LuoMus) ? Musiikkikasvatus ? Musiikkitiede ? Sosiaalityö ? Suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettaja ? Taidehistoria ja taidekasvatus ? Viestintä ? Yhteiskuntatieteet ja filosofia Kiinnostaako sinua kielet ja viestintä, kulttuuri ja taiteet, menneisyys ja tulevaisuus, yhteiskunnalliset kysymykset tai filosofia? Hanki eväät maailmamme ymmärtämiseen Jyväskylän yliopistossa. HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 13.3. ? 27.3.2024 ? JYU.FI/HAE ? OPINTOPOLKU.FI KANDIVAIHEEN KOULUTUKSET ? Kauppatieteet (johtaminen, laskentatoimi, markkinointi, viestinnän johtaminen) ? Taloustiede Valmistu talouden, johtamisen ja markkinoinnin asiantuntijaksi. Hae opiskelemaan kauppatieteitä tai taloustiedettä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun kevään 2024 yhteishaussa. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU YHTEISHAKU 13.3. ? 27.3.2024 ? JYU.FI/HAE ? OPINTOPOLKU.FI KANDIVAIHEEN KOULUTUKSET ? Biologia ? Ympäristöja vesistötieteet ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Matematiikan, kemian tai fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja Valmistu paremman huomisen, kestävän tulevaisuuden ja uusien teknologisten innovaatioiden rakentajaksi. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon kevään 2024 yhteishaussa. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 13.3. ? 27.3.2024 ? JYU.FI/HAE ? OPINTOPOLKU.FI
KANDIVAIHEEN KOULUTUKSET ? Tietoja ohjelmistotekniikka (TkK + DI) ? Tietojärjestelmätiede ? Tietotekniikka ? Teknologiajohtaminen (TkK+DI) Ole mukana kehittämässä uutta huomista, valmistu tietotekniikan ja digitalisaation ammattilaiseksi. Hae opiskelemaan IT-alaa Jyväskylän yliopistoon kevään 2024 yhteishaussa. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 13.3. ? 27.3.2024 ? JYU.FI/HAE ? OPINTOPOLKU.FI KANDI& MAISTERIOHJELMAMME ? Liikuntapedagogiikka ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Liikuntabiologia* ? Terveystieteet** Hae Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan liikuntaja terveystieteitä ja valmistu liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijaksi. *Biomekaniikka, liikuntafysiologia ja valmennustiede. **Gerontologia ja kansanterveys, liikuntalääketiede sekä terveyden edistäminen. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Kaikki kandija maisteriohjelmamme toteutetaan lähiopetuksena. LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 13.3. ? 27.3.2024 ? JYU.FI/HAE ? OPINTOPOLKU.FI Avoimen väylällä opiskelet tutkintotavoitteisesti: Voit hakea väyläopintojen perusteella tutkinto-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon. Avoimessa opiskelet samoja opintoja kuin tutkintokoulutuksessa, joustavasti pääosin verkon välityksellä sinulle sopivassa rytmissä. Opintojen hinta avoimessa yliopistossa on 15 e / opintopiste. Tutustu väyläopintojen maksuhyvityksen mahdollisuuteen. JYU.FI/AVOIMEN-VAYLA VÄLIVUOSI VAI VÄYLÄVUOSI? KANDIVAIHEEN KOULUTUKSET ? Kauppatieteet (johtaminen, laskentatoimi, markkinointi, viestinnän johtaminen) ? Taloustiede Valmistu talouden, johtamisen ja markkinoinnin asiantuntijaksi. Hae opiskelemaan kauppatieteitä tai taloustiedettä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun kevään 2024 yhteishaussa. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU YHTEISHAKU 13.3. ? 27.3.2024 ? JYU.FI/HAE ? OPINTOPOLKU.FI KANDIVAIHEEN KOULUTUKSET ? Biologia ? Ympäristöja vesistötieteet ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Matematiikan, kemian tai fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja Valmistu paremman huomisen, kestävän tulevaisuuden ja uusien teknologisten innovaatioiden rakentajaksi. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon kevään 2024 yhteishaussa. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 13.3. ? 27.3.2024 ? JYU.FI/HAE ? OPINTOPOLKU.FI Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Tarjoamme osa-aikaista iltatyötä viihtyisässä työympäristössä, mukavat työajat sekä takuupalkan 9€/h tai kannustavan provision. Iltavuorossa on mahdollista tehdä 3-6 vuoroa viikossa ma-pe klo 16.10-20.40 ja la klo 10-17 (4,5h/vuoro). Edellytämme luontevaa keskustelutaitoa, positiivista asennetta, myyntihenkisyyttä ja sujuvaa suomen kieltä sekä vähintään 16 vuoden ikää. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä koulutamme sinut tehtävään yli 30 vuoden kokemuksella. Ota rohkeasti yhteyttä 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Opiskelijoille iltatyötä! Ilmaisia unelmia ei ole, toteuta unelmasi käymällä töissä opiskelujen ohella. Kysy myös kokopäivätyötä! Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä
35 Te ks ti Ta tu H el le K uv a A nn iin a N o rr en a KULTTUURI 34 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 A J A NK U V A YLIOPISTON VALTAAJAT. Maanantaina 25. syyskuuta kymmenet opiskelijat julistivat vallanneensa Jyväskylän yliopiston päärakennuksen Seminaarinmäellä. Syynä oli hallituksen suunnittelemat leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon. Protestoijat vaativat hallitukselta, että asumisen tuesta ei saa leikata, eikä opintotuen indeksikorotuksen jäädyttämistä saa toteuttaa. He vaativat myös, että kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulon edellytyksiä tulee parantaa, lukukausimaksuja ei saa nostaa, opiskelijoiden mielenterveyspalvelut on turvattava ja kohtuuhintaisia asuntoja pitää rakentaa lisää. Valtauksia on järjestetty myös muun muassa Helsingissä, Turussa ja Rovaniemellä. Lue yliopiston valtauksesta kertova juttu Jyväskylän ylioppilaslehden verkosta jylkkari.fi. ?
35 KULTTUURI Luonnollinen näytelmä Ulla Donner, suom. Sinna Virtanen. S&S, 2023. 140 s. Nuorten aikuisten ahdistusta terävästi käsitelleet sarjakuvaromaanit Spleenish (2017) ja Sontaa (2018) nostivat Ulla Donnerin viime vuosikymmenellä yhdeksi suomalaisen sarjakuvan puhutuimmista tekijöistä. Varsinkin Sarjakuva-Finlandian voittanut jälkimmäinen teos jäänee sukupolviteokseksi – ei ”ainoastaan” sarjakuvan piirissä, vaan yhtenä aikakautensa tärkeistä kotimaisen kirjallisuuden töistä. Donnerin pitkään odotetussa uutuudessa ajan henkeä piikittelevän satiirikon terä tuntuu tylsistyneen. Dante Alighierin Jumalaista näytelmää varioivassa tarinassa pää pilvissä elelevä koivunlehti päätyy matkaamaan metsänpohjan läpi sydänsuruissa rypevän sienen kanssa. Reitti on tapahtumien ulkopuolella pysyttelevien ihmisten kädenjäljen rujosti muokkaama. Luontokato tarjoaa Donnerille mahdollisuuden käsitellä tuttuun tyyliinsä kriisiytyneen someajan henkilöitä ja ilmiöitä. Urbaanien hahmojen muuttaminen metsänpohjan asukkaiksi ei kuitenkaan tarjoa toivottua, tuoretta kulmaa – suuret teemat tuntuvat tällä kertaa etäisemmiltä ja pienemmiltä kuin betonimetsissä rähmineiden nuorten kipuilu Donnerin aiemmissa kirjoissa. Tutuista aineksista koottu tarina ei missään vaiheessa imaise mukaansa, ja sen myötä myös tärkeä sanoma tuntuu ohuelta. Piirtäjänä Donner nousee kuitenkin uudelle tasolle. Yksityiskohtainen piirrosjälki ja hieno väritystyö luovat lumoavan kauniin maailman, jossa viipyy mielellään silloinkin, kun tarina hapuilee. ? Niklas Pelkonen Kuolleet lehdet Aki Kaurismäki. Draama. K7, 81 min. Ensi-ilta 15.9.2023. 2/5 Enää harvakseltaan ohjaavan Aki Kaurismäen uutuuksiin suhtaudutaan tätä nykyä suomalaisen elokuvan maineikkaimman tekijän viimeisinä tilintekoina, eräänlaisina taiteellisina kunniakierroksina. Vaikka ohjaaja taitaa tyylinsä edelleen teknisesti, tarinankertojana hän vaikuttaa saavuttaneen pussinsa pohjan. Lähitulevaisuuteen sijoittuva rakkaustarina Kuolleet lehdet on nimellisesti työläistrilogian neljäs osa. 1980ja 1990-luvuilla valmistuneen alkuperäisen trilogiansa jälkeen Kaurismäki ohjasi myös Suomi-trilogian ja aloitti kahteen elokuvaan (ainakin toistaiseksi) jääneen satamakaupunki-trilogian. Jaottelu on katsojalle kuitenkin yhdentekevä. Uutuus on teemoiltaan ja aiheiltaan moneen kertaan nähtyä solidaaristen duunareiden ja muiden huono-osaisten maailmaan sijoittuvaa Kaurismäkeä. Nyt tulos on vielä väsyneempi kuin edellisessä alisuorituksessa, Suomi-trilogian vaivalloisesti päättäneessä Laitakaupungin valoissa (2006). Onnahtelevasti etenevässä elokuvassa seurataan kahden pätkätyöläisen (parhaansa tekevät Alma Pöysti ja Jussi Vatanen) epätasaista rakkaustarinaa. Vaikeuksia tuottavat esimerkiksi kadonnut puhelinnumero ja alkoholismi, joiden merkitys tarinan ja hahmojen kehitykselle jää yhtä yhdentekeväksi. Viinapirun käsittelyssä Kaurismäki ei onnistu löytämään toimivaa tasapainoa huumorin ja hieman moralisoivankin sairaskertomuksen väliltä. Myös Kaurismäen mahdollisesti tärkein tavaramerkki, kuiva ja omintakeinen huumori, on enimmäkseen väkinäistä. Radiouutisissa pauhaava Ukrainan sota pyrkii tuomaan tarinaan vakavuutta ja sitomaan sen 2020-luvun kriiseihin, mutta pinnalliseksi jäävä ratkaisu korostaa elokuvan ulkokultaisuutta. Luottokuvaaja Timo Salmisen kameratyöskentely tuottaa edelleen tunnistettavasti rajattuja, asetelmallisia kuvia. Jälki on paikoin komeaa, välillä karikatyyrimäisen staattista, toisinaan hutaistua. Vaikutelma on kuin katsoisi heikkolahjaisen ohjaajan yritystä kopioida esikuvaansa. Onkin osuvaa, että elokuvan pääosapari katsoo ensitreffeillään Jim Jarmuschin zombie-komediaa The Dead Don’t Die (2019). Myös se on ansioituneen veteraaniohjaajan heikko myöhäisuran näyttö. ? Niklas Pelkonen KUVAT: S&S, MAll A HUKK Anen/SpUTniK, WSOY 34 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 Vierastila Miki Liukkonen. Wsoy, 2023. 547 s. Alku lupailee loistavaa romaania. Varsinkin ensimmäisessä luvussa esittäytyvä kirjailijaminä asettaa lukijalle kovat odotukset: ”Juonen lopputulema on sisäistetty jo alkuun […]. Tästä tulee nerokas yhteenveto. Ja te kuulette minusta vielä.” Kirjailijan itselleen antama tehtävä on uudistaa kirjallisuus. Mikään vähempi ei riitä. Miki Liukkonen kuvaa periksiantamattoman taiteilijan vimmaa ”maalata noita vitun tutkielmiaan, vaikka arvostelija, Saatana, antaakin töistä joka kerta murskaavaa ja tarkkanäköistä kritiikkiä”. Saatanan tarkkanäköinen kritiikki on Liukkosen teokseensa sisällyttämää itsekritiikkiä: ”Oletko koskaan miettinyt ettei tässä tai missään tekemässäsi ole mitään syvyyttä? Että säntäilet vain, joko fyysisesti tai psyykkisesti, päähänpistosta toiseen?” Seuraa syytökset maailmankuvattomuudesta ja historiantajuttomuudesta. Kritiikki osuu kohteeseensa: juuri syvyys, tai pyrkimys eettisen idean kommunikoimiseen puuttuu. Kirjallinen ilmaisu pelkistyy formalismiksi ja romaanin varsinainen sisältö toissijaiseksi; pelkäksi keinoksi sille, että ilmaistaan. Liukkosen ilmaisu on tietenkin uskomattoman lahjakasta, mutta tuntuu kuin hän eksyisi omaan kekseliäisyyteensä. Pian juoni alkaa takuta, eikä kirjailija keksi miten mikään liittyy mihinkään. Kuitenkin kritiikin myöntäminen jättää odottamaan ratkaisua. Pystyykö Vierastila lunastamaan itselleen asetetun tehtävän? Ei tietenkään. Tehtävä on täysin kohtuuton ja mittakaavassaan absurdi. Reaktio on sen mukainen: ”Ei minustakaan ollut uudistamaan mitään.” Lopputulemana sosiaaliset suhteet katkaistaan ja ystävien kirjat heitetään roskiin: ”Suurin osa kirjallisuudesta – kuten jo tiedetään – on paskaa.” Kirjailija ei löydä paikkaansa sosiaalisesta, vaan eristäytyy omaan luovuuteensa ja muodostaa vihamielisen suhteen vähän kaikkeen. Thaimaalaiset ansaitsevat luonnonkatastrofinsa ja Lähi-Itä sotansa. Etuoikeuksista puhuvat lesbot ja lihavat naiset aiheuttavat myötähäpeää. Vierastila on yksinäisen miehen alkoholisoitunut itsesäälitrippi, joskin kielellisesti lahjakas. On surullista, että näin katkera ja näköalaton romaani jäi ilmaisukyvyltään niin virtuoosimaisen kirjailijan viimeiseksi. ? Jaakko Syrén
36 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 Eläkäämme kunnolla A lkusyksyllä vaelsin Urho Kekkosen kansallispuistossa. Se oli ensimmäinen kertani erämaassa. Vaeltaessani Luirojärvelle, puiston keskiosaan, vastaan tuli siltoja, tupia ja nuotiopaikkoja. Muita retkeilijöitä, pyöräilijöitä ja leiriläisiä. Erämaassa pohdin suhdettani luontoon. Pidän itseäni luontoihmisenä, mutta tuskin olen käynyt paikassa, jota ihminen ei olisi muokannut vähintään epäsuorasti. Olen hädin tuskin nähnyt luonnontilaista metsää: sitä on Suomen metsäpinta-alasta alle kolme prosenttia. Muuta luontoa ihminen muokkaa ja ”hoitaa”. Metsää pidetään ”tuottavassa kunnossa”, peltoja viljellään, pururatoja ylläpidetään. Ihmisen – tai koneen – jälki näkyy miltei kaikkialla. Vuonna 2018 Mariaanien haudasta löytyi muovipussi. LUONTO JA luontosuhde eivät ole yksioikoisia. Se, mitä ihmisestä saa luonnossa näkyä, riippuu normeista. Lintutorni, nuotiopaikka ja polku ovat okei, sähköpömpelit siinä rajoilla. Sen sijaan autot ja kerrostalot eivät kuulu luontoon. Ympäristöfilosofi Yrjö Haila antaa teoksessaan Retkeilyn rikkaus (2004) subjektiivisen määritelmän: ”Luonto on kullekin ihmiselle se, jonka keskellä hän elää, ja sellainen, millaiseksi hän sen näkee.” Entä ovatko ihmisen luomat asiat myös luontoa? Dokumentaristi, kirjailija Riikka Kaihovaaran mielestä ovat. Luonto on käsitteenä kuin universumi. Ajatus edustaa syväekologista ajattelua. Se vaatii jopa irrottautumaan luonnon käsitteestä, koska eroa luonnon ja muun välille on mahdotonta tehdä. Luontoa on kaikki tai ei mikään. Essee: Ihmiset ovat huolissaan etäisestä luontosuhteestaan, mutta jos luonnolta kysytään, asia olisi luultavasti päinvastoin. VI IM EI S ET S A N A T Teksti Aleksiina Asell 37 M ielestäni opiskelijavaihdosta annetaan usein liian ruusuinen kuva. Vaihtoinfoissa kokemuksistaan kertovat ne, joille vaihto oli yksi elämän kohokohdista. Markkinoinnissa käytetään kuvia suuressa porukassa hymyilevistä ja nauravista ihmisistä. Olen jopa kuullut puhuttavan ”elämän parhaista kuukausista”. Esimerkiksi Opiskeleulkomailla-sivuston mukaan vaihdossa ”saa uusia ystäviä, kehittää kielitaitoaan ja kokee unohtumattomia hetkiä uudessa maassa”. Tämä lataa vaihtoon suuret odotukset, jotka eivät toteudu kaikilla. Joskus vaihdosta kuulee kauhutarinoita esimerkiksi pitkästä yksinäisyydestä. MUTTA KUTEN moni muu asia elämässä, opiskelijavaihto ei ole mustavalkoista. Huippukokemusten ja kamaluuksien väliin jää suuri harmaa alue, josta puhutaan vähemmän. Vietin itse viime kevään Tanskassa vaihdossa ja kuulun tähän harmaaseen massaan: vaihtokokemukseni ei ollut erityisen huikea, muttei jäätävää paskaakaan. Jos kokemustani peilaa aiemmin mainitun vaihto-opiskelua markkinoivan sivuston kuvaukseen – uudet ystävät, kielitaito, unohtumattomat hetket – kuvaus sekä pitää että ei pidä paikkaansa. En ehkä solahtanut laajempiin piireihin, mutta sain muutamia kavereita, joiden kanssa viettää aikaa. Yhdestäkään ei tullut sydänystävää, mutta en ollut yksin. Kielitaitoni kehittyi, mutta ei hirveän paljoa. Unohtumattomia hetkiä tuli ehdottomasti koettua, mutta suurin osa vaihtoajasta oli silti tavallista rutiinia. Opintojen raskaus myös peitti näitä hetkiä osittain alleen, ja olin lähellä loppuun palamista. Toisaalta opinnot kestivät vain puoli vuotta, jonka jälkeen vietin kesälomaa. Kokonaisarvosana vaihtokokemukselleni on 3/5. ARVELEN, ETTÄ vaihdolle ladatut odotukset osaltaan vaikuttavat siihen, miksi vaihto saatetaan kokea myös kamalana. Jos odotukset romahtavat, ne on helppo romauttaa maahan asti ikään kuin vahingossa. Ymmärrän tietysti miksi yliopisto markkinoi opiskelijavaihtoa äärimmäisen positiivisesti. Yliopisto varmasti haluaa, että moni opiskelija lähtee vaihtoon. Vaihtoinfoissa kokemuksistaan kertovat luonnollisesti ne, joille opiskelijavaihto oli yksin elämän kohokohdista. Mielestäni infoissa voisi kuitenkin olla järkevää kuulla myös niitä, joilla on neutraalimpi kokemus. Näin odotukset eivät ehkä olisi niin korkealla, joka vähentäisi pettymysten määrää. Joskus vaihtokokemus on hyvän tai huonon sijaan vain ”meh, ihan okei” – eikä siinä ole mitään väärää. ? Kommentti: Vaihto-opiskelu voi olla myös vaan ”ihan okei” K irj o it ta ja o n jo ur na lis ti ik a n o p is ke lij a J yv ä sk yl ä n yl io p is to ss a . Teksti Lauri Niemelä
36 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 Siksi luontosuhde on huono sana: ei kai voi muodostaa suhdetta entiteettiin, jonka osa itse on, pohtii Kaihovaara esseeteoksessaan Villi ihminen (2019). Parempi sana olisi luontoyhteys. Yhteys voi olla heikko tai vahva, mutta yhtä kaikki olemassa. Yhteys tai suhde, sen tilasta on jo kauan oltu huolissaan. Ajatus luonnosta vieraantumisesta on kenties vahvistunut kaupungistumisen edetessä: typerät kaupunkilaiset eivät uskalla metsään ja luulevat, että ruoka tulee kaupasta. YLI 70 PROSENTTIA suomalaisista asuu kaupungeissa tai niiden kehysalueilla. Se on pinta-alassa noin viisi prosenttia maasta. Luvusta ei toki voi päätellä mitään, vaikka uskomus ”maalaisten” vahvemmasta luontoyhteydestä elää sitkeästi. Luontoon voi olla menemättä, vaikka se alkaisi takapihalta. Tilastojen mukaan suuri osa suomalaisista ei kuitenkaan asu villin luonnon lähellä. Vuonna 2021 Sitra selvitti suomalaisten suhdetta luontoon. Myytti ”erityisestä luontosuhteesta” vahvistui: 87 prosenttia piti luontoa itselleen erittäin tai melko tärkeänä. Luonnosta sai mielenrauhaa, virkistystä, energiaa. Selvityksessä kysyttiin myös luontoon liittyvistä ajanviettotavoista. Suosituinta oli lähiluonnon tarkkaileminen ja siellä liikkuminen. Kolmanneksi eniten nautittiin ”vaikuttavista kuvista”, kuten luontokuvista ja dokumenteista. Ehkä se kertoo vieraantumisesta? Kaihovaara lainaa teoksessaan filosofi Holmes Rolstonia, jonka mukaan luonnon kokeminen edellyttää ruumiillista kokemista. Se ei onnistu auton ikkunasta tai ruudun välityksellä. Toki kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä luontoon, ja silloin dokumentit ovat hieno juttu. Sisäinen luontokonservatiivini kuitenkin sanoo, että jos kuvien katselu lasketaan luontoaktiviteetiksi, huonosti ovat asiat. Mietin omia tapojani. Käyn lenkillä lähiluonnossa, uin, retkeilen muutaman kerran vuodessa. Ja katson luontodokumentteja. Kun kaltaiseni kaupunkilainen menee luontoon, hän menee rakennettuihin ympäristöihin: luontopolulle, lähiöiden väliin jätettyyn metsikköön tai kansallispuistoon. Niissä joku on päättänyt, mikä on tarpeeksi luontoa. Saako olla lahopuita, voiko niitty rehottaa, laitetaanko retkeilijöille huussi. Luulen, että rajatuilla alueilla meiltä jää huomaamatta, mitä suomalaisessa luonnossa on tapahtunut kauan: avohakkuita, soiden mylläystä, vesistöjen rehevöitymistä. Lajien häviämistä. POHJOISESSA OLEMME sikäli onnekkaita, että meillä on lähiluontoa, puistoja ja jokaisenoikeudet liikkua myös yksityismailla. Se on Euroopassa harvinaista. Tilannetta ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä: uudessa hallitusohjelmassa kaavaillaan kansallispuistoihin (ainakin aluksi) vapaaehtoisia käyntimaksuja. Väitän, että nykyihmisen luontosuhde toteutuu myös kuluttamisen ja kaupallisuuden kautta. Liitämme luonnon itseemme hamppusaippualla ja uusilla retkeilyhousuilla. Luontoon mennään harvemmin ainakaan pitkäksi aikaa ilman, että raha vaihtaa omistajaa. Luontosuhteemme tarvitsee kuluttamisesta apupyörät, tai rollaattorin: joskus se on pysynyt pystyssä omin neuvoin. Uusliberalismi ja talouskeskeisyys nielevät luontosuhdettamme. Luonto näyttäytyy arvokkaana paikkana, koska siellä voi palautua seuraavaa päivää varten tai viettää työporukalla upean virkistyspäivän. Sitran mukaan ihmisen luontosuhteeseen on kuulunut vuosisatoja hyötyajattelu, jossa luonto nähdään raaka-ainevarastona ja ihmisen toiminnan objektina. Ajattelu näkyy myös retoriikassa. Luonnon resursseja, kuten veden ja ilman puhdistautumista, fotosynteesiä ja esteettistä nautintoa, kutsutaan ”ekosysteemipalveluiksi” – aivan kuin luonto olisi palveluntarjoaja, jonka kanssa ihmiskunnalla on ilo asioida. Yrjö Hailan mielestä ihmisillä on oikeus nauttia luonnon antimista, mutta se ei yllä muiden lajien oikeuden yli. Sitä vasten puhe ”palveluista” kuulostaa ylimieliseltä. IHMISET OVAT huolissaan etäisestä luontosuhteestaan, mutta jos luonnolta kysyttäisiin, asia olisi luultavasti päinvastoin. Suhteemme on jopa tukahduttavan läheinen: ihmisen vaikutusta ei pääse pois edes takamailla. Vuorilla kiipeilijät jonottavat huiputus37 vuoroaan, moni kaivosyhtiö ja valtio suunnittelee kaivoksia syvämerialueille. Ehkä suhteelle tekisi hyvää tauko. Se ei kuitenkaan ole mahdollinen. Luonnosta ei pääse pois. Ihmiskunnan on selviytyäkseen kulutettava päivästä toiseen luonnonvaroja. Joku voisi ajatella, että ei-inhimillinen luonto on kesytetty: saamme tehokkaasti tarvitsemamme raaka-aineet, mutta olemme myös suojassa luonnonvoimilta. Myrskyllä meidän ei tarvitse kuin irrottaa sähköjohdot seinästä. Ilmastonmuutos pakottaa muuttamaan suhtautumistamme. Hallitsematon ilmiö näyttää meille luonnon, jolle emme voi mitään. Tukevasti valjastettu työhevonen vikuroi, heittää meidät selästä ja juoksee mutkan taa. Sitran mukaan ilmastoja ympäristökatastrofin syy on käsitys ihmisestä ja luonnosta erillisinä osina. Toisin kuin monesti ajatellaan, ihminen ei ole luonnon kanssa samalla käsitetasolla, ja siksi ihmistä ei tulisi rinnastaa luonnon kanssa. Ihminen kuuluu luonnon käsitteen alle. Luonnon näkeminen toisena paitsi johtaa sen hyväksikäyttöön myös vieraannuttaa meitä itsestämme, kirjoittaa Kaihovaara. Hän jopa esittää vieraantumisen luonnosta, itsestämme, olevan syy pahoinvointiimme. Olemme osa organismia, ja voimme huonosti, kun yhteys on heikko. Tilanne on ehkä muuttumassa. Posthumanistiset ja monilajiset näkökulmat tekevät tuloaan valtavirtaan. Muun muassa eläinfilosofi Elisa Aaltola on muistuttanut, ettemme ole ainoa eliöryhmä, joka tulee huomioida poliittisessa päätöksenteossa. EN USKO MEIDÄN todella vieraantuneen luonnosta. Suhteemme on varmasti erilainen kuin vuosisatoja tai -kymmeniä sitten. Kaupungistumista ei voi peruuttaa, ja kansalaisten kannustaminen metsään tuskin vahvistaa luontoyhteyttä. Ehkä luontosuhteemme on tarpeeksi hyvä niin kauan kuin olemme yhteydessä itseemme yhtenä lajina muiden joukossa. Muun elämän kunnioittamisen tulee olla lähtökohta, ei vain tavoite. Yrjö Haila kirjoittaa viisaasti: ”Vaikka ihmiskunnan elinkaari on ohimenevä vaihe maapallon historiassa, se on kuitenkin ainoa meille merkityksellinen vaihe. Eläkäämme siis kunnolla.” ? Kirjoittaja on psykologian ja yhteiskuntapolitiikan opiskelija, joka katsoi juuri dokumentin sienistä.
38 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 ”Toimintatapa jäljittelee vuoden 1968 opiskelijaradikalismia. Kiinnostavaa on, että ainakin toistaiseksi ollaan eri tasolla: koko opiskelijaikäluokka ei ole radikalisoitunut poliittisesti ja haastamassa yhteiskunnassa vallitsevia arvoja. 1960-luvulla oli kyse valtavasta kulttuurisesta muutoksesta, joka liittyi suurten ikäluokkien nousuun ja radikalisoitumiseen. Se muutti länsimaista poliittista kulttuuria, ja jossain määrin vaikutukset tuntuvat yhä, kun vaaditan osallistavaa tai suoraa demokratiaa edustuksellisen rinnalle. Lisäksi nyt myös yliopistojen johdot näyttäisivät olevan opiskelijoiden toimeentulon takaamisen asialla.” ? Puhelimessa Lauri Niemelä H A L O O P a s i I h a l a i n e n Minkälaiseen historialliseen jatkumoon syyskuussa tehdyt korkeakoulukampusten valtaukset asettuvat, yleisen historian akatemiaprofessori Pasi Ihalainen? Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. Päihtyneiden porojen kaupunki Rovaniemellä porot ovat sekaisin, turistit eksyksissä, ja lunta voi löytää vielä kesäkuussa, kirjoittaa Heta Lohela. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME K uv it us O o na K o m o ne n Teksti Heta Lohela Tu o m o L o he la LAPPI ON Suomen pohojosin, laajin ja harvimmin asutuin maakunta, jos on enemmän poroja ku ihmisii. Rovaniemi on Lapin 63 000:nen ihimise suurkaupunki. Kovi huikee saavutus tää ei oo, sillä Lapissa on nelijä kaupunkii, joista Tornio ja Kemi on pitkälti sama asia ja Kemijärvestä kukkaan ei oo kuullukkaan. Saksalaiset jätti 1944 koko kaupunkiin pystyyn 16 rakennusta. Mie ruukasin käyä lapsena sukulaisila kylässä Tampereela. Enite Tampereen keskustasa mua ihimetytti vanhat talot. Ainaki Rovaniemi pystyttiin suunnittelleen uudelleen tuhon jäläkeen mahollisimman helppokulkuseksi, tai näin olis ainaki voinu toivoa. Keskustan suunnittelusta otti kopin meile kaikile tuttu Alvar Aalto. Hän piirsi sen tietenki poronsarven muotoseksi. Ootko ikinä yrittäny ajaa autola talaven liukkaila säilä poronsarvenmuotosessa kaupungin keskustasa? Olin hyvi hämmentyny saapuessani ensimmäistä kertaa Jyväskylään kun vastasa oli yksi katu. Pyöriä Rovaniemeltä löytää vain mettästä ja kouluje pihoilta. Kaikilla on puolestaan vähintää kaks autoo. Liikenteenvalvontaa tapahtuu kuulemma joskus. Poliiseja näkkee arviolta kerra kahteen kuukauteen. No eipä Lapissa oo kauheemmin rikollisia ku ei siellä oo kettään muitakaan. Paitsi niit poroja. Rovaniemelä poroja on onneks vaan 12 000. Niilä on kaikila kaks aivosolua, josta vaan yks on toimintakuntonen. Kaupunkiporot ei välitä autoista. Sil ei oo toisaalta kauheemmin väliä, ku ei ne osais väistää. Syksysin ne syö sieniä ja sitte ne on autoteillä ja kaikilla muilaki poluila ihan sekasin. Mie en usko, et ihmislajia on luotu nii pohojoseen. Silti Rovaniemen keskustasa pyörii talavisin enemmän turistei ku kantasuomalaisii. Eksyneile annetaa reittiohjeita, mut ne on kuitenki väärässä paikasa. Turistit on lisäks vihasia ku eivät nääkkään mainoslehtisiin painettuja kirkkaita revontulia. En tiiä, mitä matkaoppailta ootetaan, että he päästävät revontulet ilimaan purkista samala tavala kun Joulupukissa ja noitarummussa? Turistit ovat myös pyytäneet kuulemma joskus ravintolassa lautaselle muumia. Napapiirilä kaikkei paras asia on ehottomasti kesä, kuhan ei keskity liikaa sääskiin. Lämpötila nousee harvoin yli kahenviien ja yöttömät yöt paistaa tummat ajatukset pois mielestä. Sitte talavela vuorokaudesa on kaks tuntii valoo, mut ei ajatella sitä. Kerran menin yläasteela kouluun 38 asteen pakkasesa. Niin kylmässä sattuu hengittää ja ripset huurtuu. Lunta löytyy, joskus liikaakin. Kerran jäin autola hankeen jumiin kotipihhaan. Mie en oo kauheemmin nähäny lappilaisia täälä Etelä-Suomesa. Oon tavannu viimeise kahen vuoden aikana Jyväskyläsä yhen epämääräsen kemiläisen. Oon kuullu myös huhuja minu ainejärjestösä joskus opiskelleesta sodankyläläisestä. Ja ei, Oulu ei ole Pohjois-Suomesa. ? KA S V O 39
38 jyväskylän ylioppilaslehti 5/23 PASKA KOTISEUTU KA S V O 39 Teksti Aino Ässämäki Kuva Mikko Kuparinen Johtaja Erika Hast päätti jo lapsena, että hänen uransa on teatterissa. Johtamista opiskelleen Hastin mielestä ohjaamisessa ja johtajuudessa on paljon samaa. Er ik a H as t. VUONNA 2017 Erika Hast osallistui Tampereen teatterikesään. Siellä hän näki Leea Klemolan kirjoittaman Vaimoni, Casanova kantaesityksen. Kokemus oli mullistava. ”Se oli niin rumaa, että siitä tuli kaunis.” Hast on teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja näyttelijä. Nyt hän on ohjannut lokakuun loppuun jyväskyläläisessä AdAstrassa esitettävän, Klemolan kirjoittaman Casanovan. Kaksi ja puoli tuntia kestävässä näytelmässä kiroillaan, huudetaan, ollaan alasti. Lisäksi siinä kommentoidaan teatterialaa. HAST ALOITTI esiintymisen lapsena Kemin kaupunginteatterissa, jonne päätyi kuoron kautta. Kuoroa johti teatterin kapellimestari. Sen jälkeen muu ura kuin teatteri ei ollut vaihtoehto. Hast pyrki Tampereelle ja valmistui yliopistosta filosofian maisteriksi 2007. Pääaine oli teatterin ja draaman tutkimus. Taiteellinen lopputyö, Jean Racinen tragedia Faidra esitettiin Tampereen ylioppilasteatterissa. Jo ennen valmistumista Hastia oli pyydetty Jyväskylän kaupunginteatteriin ohjaajan assistentiksi. Sen jälkeen hän on ohjannut kymmeniä näytelmiä Jyväskylässä. Huoneteatteriin Anna Liisan ja Puhdistuksen, kokeilevampaan AdAstraan Pasi was heren ja Viettelysten asuntovaunun. Ylioppilasteatterille Myrskyn, Kulissiin Amélien ja Greasen. Freelancer-ohjaajan työajasta ison siivun vievät erilaiset paperityöt, kuten apurahahakemukset, ohjaustarjoukset, markkinointitekstit. Hastista alkoi tuntua, että hän haluaa ymmärtää taloutta ja hallintoa paremmin. Vuonna 2016 hän haki Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden tradenomikoulutukseen ja erikoistui johtamiseen ja henkilöstöhallintoon. Hastin mukaan taiteilijan roolista poistuminen tulkitaan herkästi taiteilijuudesta luopumiseksi. Näin ei ole. ”Olen oppinut rahan kieltä, mutta se ei ole vähentänyt tarvettani tehdä taidetta.” Teatterin johtaminen ja ohjaaminen ei juuri eroa muiden alojen johtamisesta. Ohjaaminen on suurelta osin puhumista, mutta Hastin mielestä sen pitäisi olla myös kuuntelemista. ”Sanotaan, että kohtele toisia kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan, mutta sehän on kauheaa paskaa. Silloin oletetaan, että olemme kaikki samanlaisia ja haluamme samanlaista kohtelua.” Esimerkiksi ohjaajalta jotkut näyttelijät kaipaavat enemmän tukea, jotkut enemmän vapautta. Kuten johtajuudessa, myös ohjaamisessa näkyy Hastin mukaan edelleen sukupuoli. ”Naisohjaajan on oltava rohkeampi ja parempi kuin miehet. Naistaitelijoihin liittyy edelleen sellainen vaaran tunne. Ikään kuin he olisivat väärässä paikassa.” Hast on käsitellyt naisen roolia monissa töissään. Usein naiset eivät mahdu rooliin, jota heiltä odotetaan tai he tuottavat pettymyksen. Anna Liisa rikkoi naisen normeja, Puhdistuksen Aliide suojeli itseään perheensä kustannuksella. ”Casanovan Kyllikistä on puolestaan vaikea pitää, koska hän käyttäytyy kuin röyhkeä keski-ikäinen setämies.” Casanovassa käsitellään myös taiteilijan roolia ja teatterin hierarkiaa. Eräs hahmoista esittää ohjaajaa ja käsikirjoittajaa, joka työskentelee myös teatterin narikassa. Niinpä häntä kohdellaan vain narikkapoikana. ”Teatterissa ohjaaja on hierarkiassa ylhäällä, itsenäinen taitelija. Mutta mitä jos sama ihminen onkin narikassa? Eihän sillä pitäisi olla mitään väliä.” Hän tarkoittaa, että teatteri ei ole olemassa ilman kaikkia sen ihmisiä: näyttämömiehiä, kampaajia, puvustajia, lavastajia, lipunmyyjiä, narikkaa. Casanovassa osa yleensä näkymättömistä hahmoista tulee näkyviksi. Kun päähenkilöt sekoilevat taiteensa ja elämänsä kanssa, näyttämömiehet kulkevat lavalla viileinä järjen ääninä. ?
Nyt on syksyn aika! Ihastele luonnon väriloistoa, heittäydy kaupungin valojuhlaan tai fiilistele uutta kautta mukavasti kodin sisustuksen, neuleiden, herkkujen ja hauskanpidon merkeissä. Forumin lähes 40 upeaa liikettä, palvelua ja ravintolaa löydät aivan keskustan sydämestä – tervetuloa! IT’S PUMPKIN SEASON AGAIN! @freetime LA 8.10. BLUES LIVE! [liput vain ovelta] PE 1.12. BEE TI 5.12. URSUS FACTORY LA 28.10. TIMEN HALLOWEEN PE 13.10. SAATANAN KOJOOTTI + ALPHA COMMANDO PE 10.11. RED ELEVEN + ESCALANE Kauppakatu 30, Jyväskylä @freetimejkl LIPUT ENNAKKOON KEIKOILLE: LIVETO.IO PIDÄTÄMME OIKEUDET MUUTOKSIIN.