5 / 22 A B I NU M E RO Baarien syvintä sielua etsimässä Juhlan aika! DI-koulutus on nyt yksivuotias Jyväskylän yliopisto sanoo rasismin kitkemisen vaativan aktiivisia tekoja. Toistaiseksi ne ovat olleet riittämättömiä. T ä m ä e i r i i t ä 32 20 24
OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Historia ? Journalistiikka ? Kieliasiantuntija ? Kielten aineenopettaja ? Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva opettajankoulutus (KiMo) ? Kirjallisuus ? Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa ? Musiikkikasvatus ? Musiikkitiede ? Sosiaalityö ? Suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettaja ? Taidehistoria ja taidekasvatus ? Viestintä ? Yhteiskuntatieteet ja filosofia Kiinnostaako sinua kielet ja viestintä, kulttuuri ja taiteet, menneisyys ja tulevaisuus, yhteiskunnalliset kysymykset tai filosofia? Hanki eväät maailmamme ymmärtämiseen Jyväskylän yliopistossa. HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Erityispedagogiikka ? Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ? Luokanopettaja ? Psykologia ? Varhaiskasvatuksen opettaja Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Haluatko kouluttautua erityisopettajaksi, luokanopettajaksi, varhaiskasvatuksen opettajaksi, psykologiksi, opinto-ohjaajaksi tai kasvatusalan asiantuntijaksi? Hae Jyväskylän yliopistoon! KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Kauppatieteet (johtaminen, laskentatoimi, markkinointi, viestinnän johtaminen) ? Taloustiede Valmistu talouden, johtamisen ja markkinoinnin asiantuntijaksi. Hae opiskelemaan kauppatieteitä tai taloustiedettä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun kevään 2023 yhteishaussa. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Koulutusteknologia ? Tietoja ohjelmistotekniikka (TkK + DI) ? Tietojärjestelmätiede ? Tietotekniikka ? Teknologiajohtaminen (TkK+DI) Ole mukana kehittämässä uutta huomista, valmistu tietotekniikan ja digitalisaation ammattilaiseksi. Hae opiskelemaan IT-alaa Jyväskylän yliopistoon kevään 2023 yhteishaussa. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI
OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Biologia ? Luonnonvarat ja ympäristö ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Matematiikan tai kemian aineenopettaja ja luokanopettaja Valmistu paremman huomisen, kestävän tulevaisuuden ja uusien teknologisten innovaatioiden rakentajaksi. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon kevään yhteishaussa! Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPPIAINEET KANDIVAIHEESEEN ? Liikuntapedagogiikka ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Liikuntabiologia* ? Terveystieteet Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon ja valmistu liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijaksi. Tiedekunta on arvioitu 2021 Shanghain listalla maailman kymmenen parhaan joukkoon. *Biomekaniikka, liikuntafysiologia, valmennusja testausoppi sekä urheiluja hyvinvointivalmennuksen opintosuunta. Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 15.–30.3.2023 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI ? Tukea stressinhallintaan ryhmävalmennuksesta ? Video-oppitunneista vinkkejä hyvinvoinnin vahvistamiseen ? Työvälineitä oman ja toisten hyvinvoinnin edistämiseksi ? Tukea keskittymiskykyyn ja ja arjen stressinhallintaan ? Videokeskusteluista tukea mielen hyvinvointiin Tarjoamme syksyn 2022 aikana kaikille avoimia, maksuttomia etäpalveluja mielen hyvinvoinnin tueksi. Hyödynnä YTHS:n tarjoamat mielen hyvinvoinnin verkkopalvelut Lue lisää ja ilmoittaudu pian yths.fi/2022 Avoimen väylällä opiskelet tutkintotavoitteisesti: Voit hakea väyläopintojen perusteella tutkinto-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon. Avoimessa opiskelet samoja opintoja kuin tutkintokoulutuksessa, joustavasti pääosin verkon välityksellä sinulle sopivassa rytmissä. Opintojen hinta avoimessa yliopistossa on 15 e / opintopiste. Tutustu väyläopintojen maksuhyvityksen mahdollisuuteen. JYU.FI/AVOIMEN-VAYLA VÄLIVUOSI VAI VÄYLÄVUOSI?
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 05 liput JA INFO: jelmu.net & lippu.fi Ti 4.10. Pe 7.10. La 8.10. La 8.10. Su 9.10. To 13.10. Pe 14.10. La 15.10. Ke 19.10. To 20.10. Pe 21.10. La 22.10. La 22.10. To 27.10. Pe 28.10. La 29.10. La 29.10. Pe 4.11. La 5.11. La 5.11. Ma 7.11. Pe 11.11. La 12.11. La 12.11. Pe 18.11. La 19.11. La 19.11. Pe 25.11. La 26.11. To 1.12. Pe 2.12. La 3.12. La 3.12. Ma 5.12. To 8.12. Pe 9.12. & La 10.12. La 10.12. To 15.12. Pe 16.12. La 17.12. Su 18.12. DEAD BY APRIL (SE) , BLOOD YOUTH (UK), EMBER FALLS VILLE LAIHIALA & SAATTAJAT, KALLOT MELO, NELMA U Live is Life @ Musta Kynnys: WASTED, NERVS Levymessut klo 12-16 VÄRTTINÄ: Oi Dai 30v SCANDINAVIAN MUSIC GROUP: 20v JUKKA NOUSIAINEN & KUMPP., ROCK SILTANEN GROUP SCAR SYMMETRY (SE) , TORCHIA, VOIDFALLEN HÄLLAS (SE) , JONATHAN HULTÉN (SE) Jazz Jkl Live: LINDA FREDRIKSSON JUNIPER DANCE WITH THE DEAD (US) , DANIEL DELUXE Live is Life @ Musta Kynnys: ELIAS GOULD KOLMAS NAINEN EX TUUTTIZ: On totta 10v , STROBBA & R2 HUORA, LÄHIÖBOTOX Live is Life @ Musta Kynnys: BRAINEATERS plays MISFITS LOST SOCIETY, CRYPTIC HATRED MAIJA VILKKUMAA Live is Life @ Musta Kynnys: PUHELINSEKSI, KAIKKI TURHAT HAAVEET PARADISE LOST (UK), HANGMAN’S CHAIR (FR) COSTEE, WHEREISMIKE TORTURE KILLER, UNKNOWN SUBJECT Live is Life @ Musta Kynnys: RISTO 20v, PROFEETTA LITKU KLEMETTI, LYYTI MADBOIALI, THEOFUEGO Live is Life @ Musta Kynnys: KISSA STRATOVARIUS MARISKA JUHA TAPIO NELJÄ RUUSUA 40v. SHAKKII, KALLE KINOS, WAYNE AMOR & BESHADY Live is Life @ Musta Kynnys: HAVAS BATTLE BEAST JOOSE KESKITALO & THE MYSTIC REVELATION OF TEPPO REPO, FAARAO PIRTTIKANGAS & NUBIALAISET TIMO RAUTIAINEN & TRIO NISKALAUKAUS: Rajaportti 20v Live is Life @ Musta Kynnys: TUOMO MANNONEN, TAIMINEN MAJ KARMA 30 vuotta STEVE’N’SEAGULLS ARPPA, ANTTI AUTIO SAOR (UK) , …AND OCEANS redneck bar & kitchen Forum, Asemakatu 7, Jkl keittiö avoinna joka päivä myöhään yöhön best wings craft beer kaikista ostoista asiallinen OPISKELIJA-ALENNUS BURGERI +ranskalaiset 11€ liha/kana/vegan SALAATTI valitse täyte 10€ RANSKALAISET+dippi 4€ BATAATTIRANSKALAISET+dippi 5€ KAUSIOLUT 5€ /0.4l hana SIIDERI 4,50€ /0.33l hana VIINI / KUOHUVIINI 3,50€ /12cl KAHVI / TEE 1€ BURGER +fries 11€ beef/chicken/vegan SALAD choose filling 10€ FRIES +dip 4€ SWEET POTATO FRIES +dip 5€ BEER of the month 5€/0.4l tap CIDER 4,50€ /0.33l tap WINE / sparkling wine 3,50€ /12cl COFFEE / TEA 1€
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 05 K u va Iin a N is ka ne n KOOSTUMUS INTRO 07 Pääkirjoitus: Linjapuhe 09 Avaaja: Onnea yksivuotiaalle! 10 Kehityskohteena Ilokivi 12 Uusi hinta: 3,2 euroa 13 Inflaatio vaikuttaa opiskelija-asuntojen vuokriin 14 Numeraali: Samalla rahalla kaljaa 15 JYY-kolumni: Kuka kantaa vastuun ilmastokriisissä? KESKITY OUTRO 16 Kuka pelkää isoa pahaa sutta? 20 Teekkarikulttuuria luomassa 24 Syvällä rakenteissa (kannessa) 30 Miten yliopisto kitkee rasismia? 32 Baarin vessan anatomia 38 He ovat palanneet 39 Kültüria! 40 Essee: Kerro pelilauta, ken on kaikkein älykkäin 41 Kommentti: Lisää jänniä naisia 42 Paska kotiseutu: Kokkolan matkailuvaltti on tylsyys 43 Kasvo: Utopisti
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 07 Better food. Better future. Kaipaatko edullista arkiruokaa? Meiltä saat korkeakouluopiskelijana joka päivä kattavan valikoiman opiskelijahintaisia lounaita. Löydät meidät Jyväskylän yliopiston kampusalueelta ja Kortepohjasta! TTsekkaa aukioloajat ja ruokalistat nettisivuiltamme www.semma.? ja tule nauttimaan makuelämyksistä edullisesti. @semmarestaurants Ravitsemus auttaa jaksamaan THL julkaiseman KOTT 2021 -tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden ruokailutottumuksissa on petrattavaa. Vain yksi viidestä syö vihanneksia ja juureksia useita kertoja päivässä. Noin puolet syö arkipäivisin aamiaisen ja lounaan. – Aamupala ja lounas ovat päivän merkittävimpiä aterioita, jotka vaikuttavat opiskelupäivän keskittymiskykyyn ja vireyteen, mutta myös siihen, miten jaksamme iltaisin tehdä mieluisia ja palauttavia asioita, YTHS:n ravitsemusterapeutti Reetta Kinnunen kertoo. Ravitsemus onkin paljon muuta kuin painonhallintaa. Ravitsemus auttaa jaksamaan arjessa paremmin ja ehkäisee terveyshaittoja. YTHS julkaisi vime vuoden lopulla opiskelijoille suunnatun digitaalisen palvelun, joka herättelee käyttäjiä pohtimaan omaa ravitsemustaan ja omia ruokailutottumuksiaan. Sovelluksessa on podcasteja, artikkeleita ja valmennuksia sekä kasvisja sekaruokavalioihin sopivia reseptejä. Se auttaa opiskelijoita keskittymään omaan tilanteeseen ja pienten muutosten harjoitteluun. – Pelkkien vinkkien jakamisen sijaan autamme opiskelijaa pohtimaan omaa tilannettaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Kinnunen on huomannut, että opiskelijoita kiinnostavat erilaiset asiat. – Osa tykkää esimerkiksi kuvallisesta ruokapäiväkirjasta, kun taas osa kokee, että sitä tulee käytettyä vähiten. Monipuolisuudessaan palvelun sisältö on ainutlaatuinen, ja uskallan väittää, että siellä on jokaiselle jotakin. Sovellusta voivat käyttää ilmaiseksi kaikki YTHS:n palveluiden piiriin kuuluvat opiskelijat. Sovelluksesta opiskelijat saavat tukea juuri silloin kun kokevat sitä tarvitsevansa. – Osalle palvelu itsessään on riittävä apu hyvinvoinnin edistämiseksi, kun taas osalle se toimii hyvänä lisänä terveydenhuollon kontaktien rinnalla, Kinnunen sanoo. Opiskelijoilta on tullut muun muassa seuraavaa palautetta: “Tykkään lempeästä lähestymistavasta, joka tähtää pysyvään elämänmuutokseen.” “Tykkään vinkeistä ja infoa sisältävistä teksteistä. Pystyn luottamaan, että ne ovat ammattilaisten ohjeita.” “Kiva, kun saan edetä omaan tahtiin.” Lue lisää sovelluksesta: yths.fi/ravitsemus
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 07 J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja lähetti viestin: Ehtisitkö vaihtamaan pari sanaa? Asia koski Ilokiven toimintasuunnitelmaa. Jyväskylän ylioppilaslehti teki siitä juttua. Haluun vaan varmistaa muutaman asian siihen liittyen, jos käy? ILOKIVEN kehittäminen on ollut yksi JYYn hallituksen kuluvan vuoden toimintasuunnitelman projekteista. Toimintasuunnitelma on ylioppilaskunnan toimintaa ohjaava dokumentti, joka määrittelee, miten JYYtä kehitetään. Tämän vuoden suunnitelma on asiakirjaja sääntöpainotteinen. JYYn tulkinnanvaraisia sääntöjä uudistetaan. Lopullinen päätösvastuu on edustajistolla. Se käsitteli esimerkiksi syyskuun kokouksessaan hallituksen sääntötyöryhmän ja edustajiston nimeämän parlamentaarisen työryhmän valmistelemaa JYYn perussäännön päivittämistä. Osa muutoksista hyväksyttiin, osaa ei. (Esimerkiksi edustajiston kokoa ei pienennetty 41:stä edaattorista 37:ään s. 15 , eikä Jylkkärin päätoimittajan valintaa siirretty edustajistolta hallitukselle.) Toukokuussa hallitus vei edustajistolle tiedoksi toimintasuunnitelman Ilokiven toiminnan ja kannattavuuden kehittämiseksi. JYYn vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaan lounasravintolan ja Ilokivi Venuen vuosi oli haasteellinen tuloksenteon osalta muun muassa koronapandemian vuoksi. Ilokiven kehittämistä koskevassa suunnitelmassa tarkasteltiin juuri ravintolaa ja Venueta. Siihen oli listattu erilaisia toimenpiLinjapuhe de-ehdotuksia, yli seitsemäntoista kappaletta. Aivan suunnitelman viimeisten virkkeiden joukossa todettiin: mikäli ostettujen lounaiden määrä ei palaa entiselleen eivätkä Venuen iltatapahtumat tasapainota syntyvää tappiota, on keväällä 2023 tarkasteltava hankintaja henkilöstökustannusten pienentämistä tai ravintolaliiketoiminnan myymistä. Kun Jylkkärin toimittaja teki toimintasuunnitelmasta juttua, häntä pyydettiin olemaan kirjoittamatta kyseistä kohtaa – vaikka se lukee julkisessa dokumentissa ja vaikka jutussa, kuten myös dokumentissa, kerrotaan, että linjaukset eivät velvoita liiketoimintaa (vaan toimivat tukena). Huoli virkkeen käytöstä liittyi siihen, ettei henkilöstön haluttu lukevan lehdestä, että heidän selkänsä takanaan on päätetty jotain. Esimerkiksi liiketoiminnan myynti olisi viimeinen toimi (kuten dokumentissa lukee!) ja hyvin teoreettinen sellainen. Mutta koska kyse oli kannattavuuden tarkastelusta, sen sanoittaminen oli olennaista myös edustajistolle. Pyynnön tarkoitus ei kuulemma ollut ohjata Jylkkärin journalistista linjaa. Virkkeen sai kirjoittaa juttuun (voi kiitos), mutta kyse oli, millainen painoarvo sillä tekstissä on. KYSEINEN esimerkki on vain yksi lehden toisinaan saamista ”pyynnöistä” viime vuosina. Siispä lopuksi tiivis kertaus Jylkkärin periaatteista: Lehti noudattaa Journalistin ohjeita. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoille, joilla on oikeus tietää, mitä tapahtuu. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus ja houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut tehdään journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei missään oloissa luovuteta toimituksen ulkopuolelle. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi P Ä Ä K IR J OI TUS s. 10 >> Ilokiven toimintaa tarkastellaan.
VUODESTA 1960 POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen, 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Iina Niskanen, 050 353 3362, toimittaja@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA AVUSTANEET Emma Häkkinen, Tatu Helle, Olivia Aho, Niklas Pelkonen, Liina Korkiamäki, Irina Hasala, Santeri Harju, Jaakko Syrén, Aino Ässämäki, Oona Mynttinen, Markus Hulkko, Err Or, Koi Korppikangas, Tiina Sirviö, Lauri Niemelä, Aleksi Murtojärvi, Anniina Norrena, Julia Harju. KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA JA PAINOSMÄÄRÄ BotniaPrint, Kokkola, botniaprint.fi Ilmestyy 6 kertaa lukuvuoden aikana 5 000 kpl (abinumero 6 000 kpl, kaupunkinumero 49 000 kpl) ILMOITUSMYYNTI Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI Tilaa Jylkkäri kotiin verkkosivun kautta, tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 9e, muut 47e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti KANSI Kuvitus: Err Or Jyväskylän Ylioppilaslehti 05/2022 Hae Jylkkärin harjoittelijaksi! JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI hakee toimitusharjoittelijaa keväälle 2023. Harjoittelun pituus on neljä (4) kuukautta. Työ alkaa tammikuussa ja jatkuu toukokuuhun. Tarkempi aloitusajankohta on neuvoteltavissa. Tehtävä on kokopäiväinen eli yhteensä 37,5 tuntia viikossa. Harjoittelijan tehtäviin kuuluu sekä Jylkkärin printtiin että verkkoon kirjoittaminen ja valokuvaaminen, sosiaalisen median kanavien päivittäminen, lehden taittaminen ja juttujen editointi. Myös videoiden ja audion tekeminen on mahdollista. Harjoittelijalta odotetaan hyvää kirjoitustaitoa, laajaa kiinnostusta ja intohimoa tehdä opiskelijoita koskevista aiheista juttuja, rohkeutta ja ideointikykyä. Taitto-ohjelma InDesignin ja verkon julkaisujärjestelmä WordPressin käyttökokemukset ovat eduksi, samoin somen hallitseminen. Harjoittelupaikka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijalle, jolla ei ole yli vuoden työkokemusta media-alalta, eikä alempaa media-alan korkeakoulututkintoa suoritettuna. Neljän kuukauden harjoittelun ajalta ensimmäisen kuukauden ajalta ei makseta palkkaa, mutta kolmelta muulta Journalistiliiton työehtosopimuksen mukaista harjoittelijapalkkaa. Hakemukset otsikolla ”Jylkkärin harjoittelija kevät 2023” pyydetään lähettämään sähköpostitse osoitteeseen paatoimittaja@jylkkari.fi perjantaihin 11. marraskuuta kello 23.59 mennessä. Kerro hakemuksessa, miksi haet harjoittelijaksi ja miksi olisit tehtävään sopiva. Liitä sähköpostiin mukaan myös ansioluettelosi sekä juttunäytteet (2–3 kpl). Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun. Haastattelut pidetään viikon 47 alussa, ja rekrytointi saman viikon lopussa. Lisätietoja antaa päätoimittaja Oona Komonen sähköpostitse paatoimittaja@ jylkkari.fi ja puhelimitse 045 137 1957. Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkäri on vuonna 1960 perustettu suomenkielinen opiskelijalehti. Jutut käsittelevät opiskelijaelämää, politiikkaa ja yhteiskuntaa, kulttuuria, tiedettä sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Jylkkäri on sitoutunut JYYn arvoihin, joita ovat muun muassa yhteisöllisyys, vastuullisuus ja yhdenvertaisuus. ? s. 24 >> jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 08 AV A A JA 09
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 08 AV A A JA Syksyllä 2021 Jyväskylän yliopistossa käynnistyi diplomi-insinöörikoulutus. Vuoden aikana opiskelijat ovat luoneet omaa teekkarikulttuuria Jyväskylään. s. 20 >> K uv a Iin a N is ka ne n Onnea yksivuotiaalle! 09
Ilokiven opiskelijaravintolan liikevaihto on laskenut, eikä Venuen toiminta ole saavuttanut odotettua tasoa. Ilokiven kehittämistä pohtinut työryhmä esitteli edustajistolle tukun suunnitelmia, joilla ylioppilastalon liikevaihtoa voisi parantaa. Mitä on tehty ja mitä luvassa? Y lioppilastalo Ilokiven toiminta on suurennuslasin alla. Opiskelijaravintolan liikevaihto on laskenut viime vuosien aikana, eikä alakerrassa sijaitsevan Ilokivi Venuen toimintaa ole saatu toivotulle tasolle. Jyväskylän Seminaarinmäellä sijaitseva Ilokivi on osa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn liiketoimintakokonaisuutta eli Soihtua. Ilokiven kehittäminen puolestaan oli yksi kuluvan vuoden JYYn hallituksen toimintasuunnitelman projekteista. Tavoitteena oli tarkastella ylioppilastalon palveluja ja liiketoimintaa sekä ideoida, kuinka Venuen ja ravintolan kannattavuutta voisi parantaa. Projektin työryhmään kuului hallituksen jäsenten lisäksi Venuen, ravintolan ja Soihdun henkilökuntaa. JYYn edustajisto merkitsi hallituksen toimintasuunnitelman tiedoksi kokouksessaan toukokuussa 2022. LOUNASRAVINTOLASSA on 230 asiakaspaikkaa ja päivittäin ruokailijoita keskimäärin yli seitsemänsataa. Ravintolan asiakasmäärän vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti koronapandemian myötä yleistynyt etäopiskelu sekä opiskelijahintaisia lounaita tarjoavien ravintoloiden kilpailu. Uudistunut Rentukka avasi ovensa vuonna 2018, ja syksyllä 2021 ravintola Taide aloitti remontoidussa yliopiston kirjastossa. Ilokiven kannattavuudelle keskeisintä on opiskelijoiden houkuttelu. ”Olemme miettineet, miten uudet opiskelijat löytäisivät meidät. Toiveena on ollut, että syksyn aikana tuutorit kertovat uusille opiskelijoille [ravintolan] toiminnasta”, Ilokiven ravintolapäällikkö Kati Lemiläinen sanoo. jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 10 MITÄ NYT Tarkkailun alla Toimintasuunnitelman mukaan Ilokiven ravintolan toiminnassa pyritään korostamaan sen ilmastovastuullista toimintaa, jotta se erottuu kilpailijoistaan. Suunnitelma ei ole vaikuttanut ruokaan, sillä ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja on tarjoiltu jo parin vuoden ajan. JYYn edustajisto hyväksyi marraskuussa 2020 ilmastokestävyyden tiekartan, jonka mukaan Ilokivessä muun muassa vähennetään lihaja maitotuotteiden käyttöä vuosittain. Tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä kasvisja vegaanivaihtoehdot ovat Ilokiven myydyin lounasvaihtoehto. Ilokivessä on vähennetty naudanlihan käyttöä keväästä asti siten, että sitä on ollut tarjolla korkeintaan kerran viikossa. Marraskuusta alkaen naudanlihaa ei tarjota enää lainkaan. Lemiläinen uskoo, että Ilokiven suurimpia Teksti Emma Häkkinen Kuva Iina Niskanen Grafiikka Oona Komonen 11
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 10 MITÄ NYT Toimintasuunnitelman mukaan Ilokiven ravintolan toiminnassa pyritään korostamaan sen ilmastovastuullista toimintaa, jotta se erottuu kilpailijoistaan. Suunnitelma ei ole vaikuttanut ruokaan, sillä ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja on tarjoiltu jo parin vuoden ajan. JYYn edustajisto hyväksyi marraskuussa 2020 ilmastokestävyyden tiekartan, jonka mukaan Ilokivessä muun muassa vähennetään lihaja maitotuotteiden käyttöä vuosittain. Tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä kasvisja vegaanivaihtoehdot ovat Ilokiven myydyin lounasvaihtoehto. Ilokivessä on vähennetty naudanlihan käyttöä keväästä asti siten, että sitä on ollut tarjolla korkeintaan kerran viikossa. Marraskuusta alkaen naudanlihaa ei tarjota enää lainkaan. Lemiläinen uskoo, että Ilokiven suurimpia Kesä 2022 • Markkinoinnin harjoittelijan palkkaaminen Syksy 2022 • Järjestöjen ja yritysten kontaktointi • Ilokiven brändin selkeyttäminen • Lukukauden avajaisiksi "hulinaviikko" • Ideointitapaaminen tapahtumavastaavien kanssa Ilokivi Venuella • Järjestökirjeen kehittäminen markkinointitarkoitukseen Talvi 2022-2023 • Aktiivista markkinointia • Viestintätempauksia Ilokiven ravintolasta Kevät 2023 • Kannattavuuden tarkastelu uudelleen A IK A JA N A Lähde: Toimintasuunnitelma Ilokiven toiminnan ja kannattavuuden kehittämiseksi. Projektiryhmä. vahvuuksia on sen maine hyvänä kampusravintolana. ”Meillä on laaja pankki vuosien aikana hyviksi todettuja reseptejä. Saamme ruoasta paljon hyvää palautetta opiskelijoilta.” Vaikka syksyllä ravintolatoiminta on lähtenyt käyntiin paremmin kuin aiempina pandemiavuosina, koronaa edeltävälle asiakastasolle ei ole kuitenkaan yletetty. ”Tulemme tuskin pääsemään talvellakaan samalle tasolle kuin vuonna 2019, mutta ruokailijoiden määrät tulevat todennäköisesti olemaan parempia kuin koronan aikana. Olen toiveikas myös kevään suhteen.” ILOKIVI VENUEN toiminta käynnistyi syyskuussa 2020. Aiemmin samana vuonna JYY osti Ilokivessä toimineen Maailmanlopun Ravintola Oy:n liiketoiminnan. Kauppaan sisältyivät Ilokiven alakerran baarikalusteet sekä äänija valotekniikkaan liittyvät laitteet. Osapuolet eivät julkistaneet kaupan hintaa. Syyskuussa aiemmin keikkapaikkana ja tapahtumatilana toimineen alakerran aukioloajat laajenivat myös arkipäiville. Alakerrassa ryhdyttiin tarjoamaan kahvilapalveluita, anniskelua sekä oleskeluja työskentelytilaa. JYYn tavoitteena oli laajentaa palveluitaan ja asiakaskuntaa sekä vahvistaa Ilokiven asemaa kampuksella. Pandemian aikana tehdyt muutokset alakertaan eivät kuitenkaan kasvattaneet JYYn liikevaihtoa suunnitellusti. Siksi Venuen kohdalla suunnitelmassa tavoitellaan korkeampaa käyttöastetta sekä opiskelijoiden että yliopiston ulkopuolisten toimijoiden keskuudessa. Tavoitteisiin on kirjattu esimerkiksi tilan tunnettavuuden lisääminen. Jotta alakerran liiketoiminnallista kannattavuutta voi parantaa, toimenpiteessä esitetään tuottavien tapahtumien – kuten keikkojen, juhlien, sitsien, vuosijuhlien – asettamista ilmaisten iltatapahtumien edelle. Ilokiven tilojen päiväkäytön osalta toimintasuunnitelmassa todetaan, ettei siitä ole mahdollista tehdä kannattavaa, ja että tila toimii ”enemmänkin jäsenpalveluna niin kauan, kun se ei vaadi ylimääräistä henkilöresurssia”. Venuen toimintaan lukeutuu tällä hetkellä elokuvailtoja, keikkoja sekä erilaisia tapahtumia. Jyväskylän ylioppilasteatteri JYT käyttää tilaa harjoitusja esitysnäyttämönään. Nyt syksyllä päivätoiminnassa on nähty pieniä kehityksen merkkejä. ”Alakertaan on päivästä riippuen ilmestynyt kymmenestä kahteenkymmentä ihmistä”, Venue manager Laura Partamies sanoo. Hänen mukaansa syksyn tilanne ”näyttää aika hyvältä”, vaikka ”tapahtumien ennustaminen on haastavaa, koska ennakkolippuja myydään nykyään vähemmän”. Päivätoimintaa jatketaan ja Venuen muuta toimintaa kehitetään. ”Olemme saaneet hyvän otteen fukseihin. Täällä [Venuella] on pidetty ylioppilaskunnan infot. Haluamme lisäksi selkeyttää varausten tekemistä nettisivuilla ja jatkaa tapahtumien markkinointia”, Partamies sanoo. ”Haasteita kuitenkin on. Esimerkiksi hintojen nousu saattaa vaikuttaa. Haluamme pitää hinnastomme opiskelijaystävällisenä.” TOIMINTASUUNNITELMAN mukaan JYYn tavoite on Ilokiven näkyvyyden vahvistaminen Jyväskylän kaupunkikuvassa sekä laajan yleisön tavoittaminen. Kesällä 2022 Ilokiven palvelukokonaiTULEVA VUOSI ON TÄRKEÄ SUUNNANNÄYTTÄJÄ SILLE, PALAAVATKO OPISKELIJAT ILOKIVEEN. suuden markkinointiin palkattiin markkinoinnin harjoittelija. Kuluvana vuonna JYY on ollut aiempaa enemmän yhteydessä esimerkiksi ainejärjestöihin. Suunnitelmaan on kirjattu myös, että mikäli opiskelijalounaiden määrä ei palaa entiselleen eivätkä Venuen iltatapahtumat tasapainota tappiota, on keväällä 2023 tarkasteltava hankintatai henkilöstökustannusten pienentämistä, kuten mahdollisten ylityökustannusten karsimista, tai Ilokiven ravintolaliiketoiminnan myymistä. Toimintasuunnitelmaprojektin jäsen, ylioppilaskunnan hallituksen kulttuurija Jylkkäri-vastaava Meri Kärkkäinen sanoo, että toimintasuunnitelma on suuntaa antava, eikä se sido liiketoimintaa. Esitetyt linjaukset toimivat ennemminkin tukena. Vaikka Ilokiven toiminta on syksyllä lähtenyt Kärkkäisen mukaan käyntiin lupaavasti, kevät on edelleen suuri kysymysmerkki. ”Ilokiven tilanteen ratkaisemiseksi tehdään koko ajan töitä ja tuleva vuosi on tärkeä suunnannäyttäjä sille, palaavatko opiskelijat kampukselle ja sitä kautta myös Ilokiveen”, Kärkkäinen sanoo. ”Toiveena ja tavoitteena kuitenkin on, että Ilokivi säilyttää paikkansa opiskelijoiden arjessa niin ruokailun, illanviettojen kuin muunkin toiminnan kautta. Ilokiven merkitys ja historiallinen arvo ylioppilaskunnalle on ollut ja on edelleen merkittävä.” ? ” Meri Kärkkäinen Ilokiven kehittämisprojektin jäsen, JYYn hallituksen kulttuurija Jylkkäri-vastaava 234 t. € Ilokiven tulos v. 2021 budjetista. Vuonna 2021 lounasravintola Ilokiven toteutuneen liikevaihdon tulos oli -214 818,13 euroa. Vuotta aiemmin se oli -183 172 euroa. 88 t. € Venuen tulos v. 2021 budjetista. Vuonna 2021 Venuen toteutuneen liikevaihdon tulos oli -87 501,3 euroa. Vuotta aiemmin se oli -98 933,08 euroa. 1 000 200 400 600 800 2017 2019 2021 2017 2019 2021 Ravintolatoiminnan tuotot/ tuhat euroa Ilokivi lounasmäärä/ pv, keskiarvo Ravintola oli vuonna 2021 useammin auki kuin 2020, siksi tuotot korkeammat, vaikka lounasmäärä keskimäärin pienempi. Lä h d e : JY Yn ti lin p ä ä tö s 2 2 1. Liikevaihdon tulos jäi odotetusta tasosta 11
markkinajärjestö arvioi kesällä, että tukkuhinnat voivat kasvaa kuluvana vuonna 20 prosentilla. Myös muut kustannukset, kuten vesi, energia ja kuljetuskustannukset, ovat kallistuneet. Lisäksi henkilöstön saatavuus on paikoin heikkoa, mikä vaikuttaa välillisesti ateriakustannuksiin. Tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) totesi elokuussa, että ruoan hinnan voimakas kallistuminen uhkaa jo opiskelijaravintoloiden olemassaoloa. Enimmäishinnan korottamisen myötä ravintolat voivat Honkosen mukaan suosia enemmän kotimaisia raaka-aineita sen sijaan, että käyttäisivät edullisempia, ulkomaisia raaka-aineita. Lisäksi Honkosen mukaan hinnanO piskelija-aterioiden enimmäishinta nousi lokakuun alussa puolella eurolla. Käytännössä muutos tarkoittaa, että korkeakouluopiskelijoiden maksama osuus ateriasta kasvoi 2,70 eurosta 3,20 euroon, mikäli ravintola päätti nostaa hintaa. Hallitus päätti korotuksesta elokuussa. Taustalla ovat ravintoloiden kasvaneet kustannukset. Etenkin ruoan hinta on kallistunut inflaation myötä. Matkailuja ravintola-alan työmarkkinajärjestö Maran syyskuussa julkaiseman jäsenkyselyn mukaan peräti 70 prosenttia yrityksistä arvioi, että raaka-aineiden tukkuhinnat ovat tällä hetkellä 10–30 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten. Työkorotuksen ansiosta ravintolat voivat pitää ruokalistat yhtä monipuolisina kuin aiemmin. V aikka 50 sentin korotus on tarpeellinen, se ei ole riittävä, sanoo Sirpa Ovaskainen. Hän on Jyväskylän yliopiston kirjaston ravintola Taiteen ravintolapäällikkö. Ravintola kuuluu Compass Group -konserniin. ”Kelan ateriatuki on ollut jäljessä koko ajan, joten painetta korottaa hintoja on ollut jo aiemmin. Ukrainan sodan myötä paine kasvoi entisestään”, Ovaskainen sanoo. Samaa mieltä on jyväskyläläisen, opiskelijahintaisia aterioita tarjoavan Semman toimitusjohtaja Jarmo Sallinen. Hän toivoo ateriatukeen säännöllisempää, esimerkiksi vuosittaista tarkastelua. ”Ravintoloitsijat eivät pysty tarjoamaan 50 sentin hinnankorotuksella vastaavia ateriakokonaisuuksia kuin vuonna 2020, jolloin ateriatukea korotettiin viimeksi.” Opiskelijaravintoloiden toimintaa sitoo valtioneuvoston asetus, joka määrittelee avustukseen oikeuttavan aterian enimmäishinnan. Sen sijaan ateriatuki on valtion budjettiin liittyvä asia. Vuonna 2020 opiskelijan ateriasta maksama osuus kasvoi 2,60 eurosta 3,06 euroon enimmäishintakaton korotuksen myötä. Vuoden 2021 alussa puolestaan Kelan ateriatukea korotettiin, jolloin opiskelijan osuus laski 2,70 euroon. Sallisen mielestä sopiva aterian kokonaishinnan korotus olisi ollut nyt yksi euro. Ruoan hinta on kallistunut. Lokakuun alussa opiskelijaaterioiden enimmäishinta nousi 50 sentillä. Ravintoloiden mielestä korotus ei riitä kasvaneiden kulujen kattamiseen. Te ks ti O liv ia A ho K uv at Iin a N is ka ne n J A U H E L I H A L A S A G N E ( L / G , M ) Jauhelihalasagne 420 g 1,78 € KO R I A N T E R I L I M E T U R S K A ( M ) Korianteri-limeturska 150 g 1,25 € Kylmä jogurttikastike 40 g 0,16 € Perunasose 225 g 0,20 € yht . 3,17 € yht . 3,00 € VIIVAN ALLE. TÄSTÄ KOOSTUU OPISKELIJA-ATERIAN HINTA 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 MITÄ NYT € 3,2
korotuksen ansiosta ravintolat voivat pitää ruokalistat yhtä monipuolisina kuin aiemmin. V aikka 50 sentin korotus on tarpeellinen, se ei ole riittävä, sanoo Sirpa Ovaskainen. Hän on Jyväskylän yliopiston kirjaston ravintola Taiteen ravintolapäällikkö. Ravintola kuuluu Compass Group -konserniin. ”Kelan ateriatuki on ollut jäljessä koko ajan, joten painetta korottaa hintoja on ollut jo aiemmin. Ukrainan sodan myötä paine kasvoi entisestään”, Ovaskainen sanoo. Samaa mieltä on jyväskyläläisen, opiskelijahintaisia aterioita tarjoavan Semman toimitusjohtaja Jarmo Sallinen. Hän toivoo ateriatukeen säännöllisempää, esimerkiksi vuosittaista tarkastelua. ”Ravintoloitsijat eivät pysty tarjoamaan 50 sentin hinnankorotuksella vastaavia ateriakokonaisuuksia kuin vuonna 2020, jolloin ateriatukea korotettiin viimeksi.” Opiskelijaravintoloiden toimintaa sitoo valtioneuvoston asetus, joka määrittelee avustukseen oikeuttavan aterian enimmäishinnan. Sen sijaan ateriatuki on valtion budjettiin liittyvä asia. Vuonna 2020 opiskelijan ateriasta maksama osuus kasvoi 2,60 eurosta 3,06 euroon enimmäishintakaton korotuksen myötä. Vuoden 2021 alussa puolestaan Kelan ateriatukea korotettiin, jolloin opiskelijan osuus laski 2,70 euroon. Sallisen mielestä sopiva aterian kokonaishinnan korotus olisi ollut nyt yksi euro. Lisäksi: Kaaliraaste 70 g 0,20 € Papusekoitus 40 g 0,13 € Porkkanaraaste 70 g 0,11 € Tomaatti 50 g 0,18 € Pähkinät, siemenet 45 g 0,18 € Talon salaatinkastike 15 g 0,04 € Kevyt Arki maitojuoma 250 ml 0,26 € Piimä 250 ml 0,42 € Oddlygood kaurajuoma 250 ml 0,39 € Ruisleipä (Elonen) 60 g 0,18 € Oivariini 20 g 0,18 € Keiju margariini 20 g 0,11 € LASKUKAAVA: Esimerkkiannoksissa sama salaattipohja. Leivän hintana ruisleipä, levitteenä Keiju. Lihaja kalaruoassa maitojuoma, kasvisruoassa kaurajuoma. Laskennassa on huomioitu vain elintarvikkeiden hinnat. Aterian kokonaishintaan vaikuttavat myös muun muassa vesi, sähkö, työvoima, kalusto, logistiikka, ohjelmien ylläpito, siivouskustannukset, markkinointi. Elintarvikkeiden hinnat voimassa 23.9.2022. Hinnat sisältävät alv 14 %. ”Se vastaisi edellisen hinnankorotuskerran kustannustasoa.” K ustannusten kasvu on pakottanut opiskelijaravintolat tekemään muutoksia toimintaansa. Esimerkiksi Semman ravintolapäälliköt ovat joutuneet pohtimaan ateriakokonaisuuksien kustannustehokkuutta entistä enemmän. ”Aiemmin pystyimme helposti suunnittelemaan kuuden viikon ’kiertäviä ruokalistoja’. Nykyään joudumme jatkuvasti muokkaamaan niitä, koska hinnat muuttuvat lyhyellä aikavälillä”, Sallinen sanoo. Semman 14 kahvilaa ja ravintolaa sijaitsevat yliopiston eri kampuksilla, Kortepohjan ylioppilaskylässä ja eri puolilla kaupunkia. Sallisen mukaan kustannusten kasvu on vaikuttanut tarjottavien aterioiden määriin. Osassa ravintoloita eri annosten määrää on vähennetty. ”[Pienempi ateriamäärä] on ollut helpompi kokonaisuus hallita, ja se vähentää hävikkiä.” Ateriatukeen oikeutetussa ravintolassa pitää olla tarjolla vähintään kaksi perushintaista opiskelija-ateriaa. Vaikeutunut tilanne on vaivannut ravintoloita Sallisen mukaan pitkään. Koronapandemian aikana ruokailijamäärät laskivat. ”Esimerkiksi kevät oli todella haasteellinen. Liiketoimintamme on ollut tappiollista.” Aterioiden määrien lisäksi myös käytettävien raaka-aineiden valikoima on supistunut. Esimerkiksi lohi on ollut välillä niin kallista, että sen tilalla on tarjottu muuta kalalajia. Myös kurkku ja juusto ovat raaka-aineita, joiden tarjoamista on täytynyt harkita hinnanvaihtelun mukaan. K elan myöntämä ateriatuki edellyttää, että ravintolan tarjoama opiskelija-ateria täyttää tietyt kriteerit. Aterian pitää olla terveyttä edistävä, monipuolinen, maukas ja houkutteleva. Suosituksessa säädetään myös esimerkiksi sopivasta annoskoosta sekä aterian energiaja ravintoainesisällöstä. Ateria on suunniteltava siten, että opiskelijoilla on mahdollisuus täyttää noin kolmannes omasta päivittäisestä energiantarpeestaan kyseisellä pääaterialla. Kela valvoo kriteerien toteutumista. Raaka-ainekustannusten kasvu on vaikuttanut myös Ilokiven opiskelijaravintolaan. ”Meidän täytyy välillä valmistaa edullisempia ruokia, esimerkiksi laatikkoruokia. Valmistamme kuitenkin edelleen Kelan suositusten mukaista ruokaa”, ravintolapäällikkö Kati Lemiläinen kertoo. P I N A AT T I L E T U T ( V E G A N / L / G , M ) Pinaattilettuja 235 g 1,09 € Puolukkahillo 50 g 0,24 € Perunasose 225 g 0,20 € yht . 3,05 € VIIVAN ALLE. TÄSTÄ KOOSTUU OPISKELIJA-ATERIAN HINTA Kelan suositusten mukainen ateriakokoisuus sisältää pääruoan lisäksi salaatin, juoman, leivän ja levitteen. Suositusten mukaiset ateriat ravintola Ilokivessä maanantaina 12.9.2022. Vaikka ravintolat ovat joutuneet muuttamaan toimintaansa, ne korostavat, ettei opiskelijan tarvitse olla huolissaan. Ruoka pyritään pitämään yhtä laadukkaana ja monipuolisena kuin aiemmin. H innankorotus tulee aluksi opiskelijoiden maksettavaksi. Hallitus esitti budjettiriihessään syyskuun alussa, että myös Kelan ateriatukea korotetaan 25 sentillä. Aterian hinta opiskelijalle voi siis laskea vuoden vaihteessa. Opiskelijaliittojen mukaan korotus on tarpeellinen, muttei riittävä. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ehdottavat korotukseksi 39 senttiä. Ehdotus perustuu laskelmaan hinnan suhteellisesta kasvusta opiskelijalle verrattuna edelliseen, vuoden 2020 korotukseen. SAMOK:n puheenjohtaja Emmi Lainpellon mukaan aterian hinnankorotus ilman tuen samansuuruista nostoa heikentää opiskelijoiden taloudellista tilannetta entisestään. Myös muut elinkustannukset ovat kasvaneet. Lainpellon mukaan tämä voi heijastua negatiivisesti opiskelijoiden jaksamiseen ja mielenterveyteen. Ateriatuki otettiin käyttöön vuonna 1979, kun Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS halusi turvata korkeakouluopiskelijoille yhden lämpimän aterian päivässä. ? SOPIVA HINNANKOROTUS OLISI NYT YKSI EURO. ” Jarmo Sallinen Semman toimitusjohtaja GALLUP: MITÄ MIELTÄ OPISKELIJAT OVAT KOROTUKSESTA? JYLKKARI.FI 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 MITÄ NYT
Inflaatio heijastuu vuokriin jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 15 Sähkö ja lämmitys kuuluvat tyypillisesti opiskelija-asuntojen vuokrasopimuksiin. Kasvaneet energiakulut eivät toistaiseksi heijastu Koasin ja Soihdun vuokriin. Inflaation kiihtyminen kuitenkin lisää vuokrankorotuspaineita. Teksti Santeri Harju Kuva Iina Niskanen S ähkön ja kaasun hinnat ovat nyt Euroopassa ennätyskorkealla. Vaikka nousua on ollut jo pidempään, viime aikoina kehitykseen on vaikuttanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Euroopassa pyritään eroon venäläisestä tuontienergiasta, minkä vuoksi sähkön, lämmön ja polttoaineiden hinnat ovat kasvaneet. Energian kallistuminen voi näkyä kuluttajille etenkin sähkölaskuissa. Samaan aikaan esimerkiksi vuokra-asuntojen vuokrien korotuspaine on kasvanut kiihtyvän inflaation eli kuluttajahintojen yleisen nousun myötä. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli elokuussa 7,6 prosenttia. Toisin kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, sähkö sisältyy useimmiten opiskelija-asuntojen vuokriin. Esimerkiksi Jyväskylässä opiskelija-asuntoja vuokraavien Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Koasin ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan Soihdun asukkaat eivät solmi erillistä sähkösopimusta asuntoihinsa. Vaikuttavatko kasvaneet kulut opiskelija-asuntojen vuokrakehitykseen? Tyypillisesti vuokra-asuntojen sopimuksissa on ehto, jonka mukaan vuokria voi korottaa esimerkiksi vuosittain vastaamaan kuluttajaindeksiä. Koasin ja Soihdun vuokrasopimuksissa 14 ei ole määritelty tarkastusväliä, mutta tavallisesti vuokrat tarkistetaan vuosittain. Koronapandemian aikana vuokra-asuntomarkkinoilla etenkään vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hinnat eivät nousseet edellisvuosien tapaan. Moni vuokranantaja jätti vuokrankorotukset tekemättä. Myöskään Koas ei korottanut vuokria pandemian aikana. Tänä vuonna inflaation kiihtymisen vuoksi korotuksia kuitenkin tehdään, sanoo toimitusjohtaja Matti Tanskanen. Koasilla on yhteensä 3 664 asuntopaikkaa eri puolilla Jyväskylää. Säätiön hallitus päättää ensi vuoden taloudesta ja samalla tekee vuokrantarkastuksen lokakuun aikana. Tanskanen arvioi korotuksen olevana inflaation suhteen maltillinen, todennäköisesti noin 3–4 prosentin luokkaa. ”Korotus on maltillinen, sillä se ei vastaa [nykyistä] inflaatiotasoa.” MYÖS SOIHTU haluaa, että mahdollinen vuokrankorotus on kohtuullinen korkeasta inflaatiosta huolimatta, sanoo kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen. Soihtu on JYYn liiketoimintakokonaisuus, jonka vastuulla on kehittää ja ylläpitää ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuutta ja ravintolapalveluita. Kolme asuinkohdetta sijaitsevat Kortepohjan ylioppilaskylässä, Vehkakujalla sekä Korttelikylässä Mäki-Matissa. Asuntoja on yhteensä 1 779, ja asuntopaikkoja 2 322. Asuntojen vuokraan kuuluvat sähkön lisäksi netti, pyykkivuorot, yleiset saunavuorot, kuntosali sekä kohteiden opiskeluja harrastustilojen käyttö. Lukuun ottamatta Korttelikylää sopimuksiin sisältyy myös vesi. Korttelikylässä vedestä maksetaan kulutuksen mukaan. JYYn edustajisto käsittelee vuokrien hintaa loppuvuodesta. ”Mitään äkillistä ja dramaattista ei pitäisi tulla.” ENERGIAN HINNAN kallistuminen ei ole vaikuttanut merkittävästi Koasin ja Soihdun talouteen, sillä molemmat hankkivat sähkönsä etukäteen hintasuojattuna. Hintasuojaus tarkoittaa, että käytetyn sähkön kiinteä hinta on kiinnitetty. Koas ja Soihtu ovat myös sitoutuneet ostamaan tietyn määrän sähköä vuodessa oletetun vuosikulutuksen perusteella. Koas hankkii sähkön Energia myynti Suomi Oy -nimisestä energiayhtiöstä, ja Soihtu Väreeltä. Suojauksen tarkoitus on vähentää hinnan heilahtelua ja siten madaltaa riskejä, kuten mahdollisten kustannusten kasvua. Siksi energian hinnan nopea kasvu ei vaikuta opiskelija-asuntojen vuokriin radikaalisti vielä ensi vuotenakaan, arvioi Koasin Tanskanen. ”Tietysti jos sähkön hinta jatkaa nousua pidempään, se alkaa näkyä enemmän [kustannusten kasvuna].” ” Mitään äkillistä ja dramaattista ei pitäisi tulla. Kimmo Moilanen Soihdun kiinteistöjohtaja SÄHKÖN LISÄKSI myös kaukolämmön ja vedenjakelun hinnat ovat nousseet. Toistaiseksi nämäkin kustannukset ovat kuitenkin Tanskasen ja Moilasen mukaan maltillisia, eivätkä siten heijastu vuokriin. Molemmat toimijat hankkivat tarjoamiinsa opiskelija-asuntoihin veden ja kaukolämmön Jyväskylän kaupungin energiayhtiö Alvalta. Ennusteiden mukaan Euroopassa saatetaan kärsiä ensi talvena energiapulasta, joka nostaa hintoja entisestään. Suomalaisia on kannustettu säästämään energiaa. Kuluttajia on ohjeistettu muun muassa laskemaan kotiensa huonelämpötilaa, lyhentämään suihkussa käytettyä aikaa ja käyttämään sähkölaitteita järkevästi. Sekä Koasin Tanskanen että Soihdun Moilanen korostavat, että opiskelija-asuntojen energiankulutusta on saatu vuosien saatossa hillittyä. Taustalla on sekä kiinteistöihin tehdyt tekniset ratkaisut, kuten hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen sekä automatisoitu talojen lämmitys ulkolämpötilan mukaan että asukkaiden käyttäytymisen muutokset koskien esimerkiksi vedenkulutusta. ”Uskon, että asukkaat ovat fiksuja ja käyttävät energiaa kohtuullisesti”, Moilanen sanoo. ? MITÄ NYT
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 15 ALEKSI MURTOJÄRVI piti ensimmäisen puheenvuoron. Hän ei kannattanut hallituksen esitystä edustajiston koon pienentämisestä. ”... ei pitäisi.” Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto käsitteli 22. syyskuuta kokouksessaan JYYn perussäännön päivittämistä. Edellisvuonna edustajisto ja hallitus havaitsivat, että osa ylioppilaskunnan säännöistä on tulkinnanvaraisia, ja niitä pitää päivittää. Sääntöjen uudistaminen on yksi kuluvan vuoden hallituksen toimintasuunnitelman projekteista. Perussääntö on yksi JYYn merkittävimmistä säännöistä. Se määrittelee ylioppilaskunnan perusrakenteen sekä edustajiston ja hallituksen tehtävät. Lisäksi ylioppilaskunnalla on muitakin sääntöjä, kuten hallinto-ohjesääntö (tarkemmat määräykset muun muassa hallituksen toiminnasta), ohjesääntö (hallinnon opiskelijaedustajien valinta), asumisen ja rakentamisen ohjesääntö, ylioppilaslehden ohjesääntö, perinneohjesääntö (ylioppilaskunnan kunniamerkit ja muut tunnukset)... Perussäännön päivittämistä olivat valmistelleet hallituksen sääntötyöryhmä ja edustajiston nimeämä parlamentaarinen työryhmä. Molemmat käsittelivät kevään ja syksyn aikana ylioppilaskunnan sääntöjä, joista perussääntö päivitettiin ensimmäisenä. Ryhmät tapasivat ennen syyskuun edustajiston kokousta viidesti. Esitys muodostui ryhmien sekä hallituksen ja ylioppilaskunnan työntekijöiden keskustelujen tuloksena. Sääntöjen muuttamisesta päättää edustajisto. Muutospäätös tehdään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä läsnä olleista kahdessa vähintään väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa. Muutetut säännöt tulevat voimaan, kun ne on vahvistettu yliopistolaissa määrätyllä tavalla. Hallituksen puheenjohtaja Aija Hokkanen alusti kokouksessa perussäännön käsittelyä. ”Suurin osa [muutosesityksistä] on yksinkertaistavia tai selventäviä kirjauksia.” ENSIMMÄISIKSI käsitellyt muutosesitykset menivät läpi (ylioppilaskunnan jäseneksi voivat liittyä myös erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat, edustajisto asettaa jatkossa ylioppilaskunnan talouden ja liiketoiminnan valmistelua varten liiketoimintajohtokunnan...). Sitten luku neljä, pykälä yhdeksän. Edustajiston jäsenet ja toimikausi. Hallitus esitti edustajiston koon pienentämistä 41:stä 37:ään. Syy: Edustajistokauden lopulla on jo useampana kautena ollut haasteita saada tarpeeksi edustajia paikalle. Maltillinen koon pienentäminen turvaisi päätösvaltaisuutta myös tilanteessa, jossa vaaleissa ei ole ehdolla suurta määrää ihmisiä. Muutos tulisi voimaan vuoden 2023 edustajistovaaleissa. Murtojärvi JYYn demariopiskelijoista oli eri mieltä. ”Se heikentää erityisesti pienryhmien asemaa.” ”Todennäköisesti tasapaino järkkyisi.” Jyvivan Milla Tölli teki muutosesityksen: palautetaan entiseen muotoon eli 41:een edustajiston jäseneen. JYYn vihreiden opiskelijoiden Emmi Pelkonen kannatti: ”... hätiköityä pienentää kokoa tällä hetkellä.” P&D:n Aku Buckbee: Korona vaikutti myös vaaleihin. Kokoa voidaan tarkastella seuraavien vaalien jälkeen, jos jäseniä ei saada tarpeeksi. Hallitus veti esityksen pois ennen asiasta äänestämistä. Näin ollen edustajiston koko pysyy jatkossakin 41 jäsenessä. ? 6 08 7 00 00 TÖLKKIÄ KALJAA. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä laski, kuinka monta "halpaa bulkkiolutta" saisi 7 miljardilla eurolla eli samalla määrällä rahaa, mitä energiayhtiö Fortum aikoinaan sijoitti Uniperiin. Kärnän laskukaavassa yksi oluttölkki maksoi 1,15 euroa. Jos yli 6 miljardia tölkkiä olutta jakaisi suomalaisille, jokainen saisi 1 106 tölkkiä eli noin 46 laatikollista olutta. Kun tölkit vielä palautettaisiin kauppaan, saisi niistä pantteina reilu 913 miljoonaa euroa takaisin. ? "Arvioitu valmistumisaika: vappu" Eetu Heiska Jylkkärin kysymykseen, milloin hänen pro gradu -tutkielmansa valmistuu. Heiska tutkii gradussaan uhkakuvia Suojelupoliisin ja Viron Kaitsepolitseiametin vuosiraporteissa 2000-2021. Hän työskenteli JYYn jäsenpalveluja järjestösihteerinä 2017-2022, ja oli muun muassa edustajistossa 2012-2013. Jylkkäri kysyi, onko vappu lopullinen deadline, johon Heiska sitoutuu. ”Niin vappuhan tulee joka vuosi, jos se nyt on koskaan loppunutkaan.” N U M ER A A L I 14 ÄLÄYS Koko ei muutu Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallitus esitti, että edustajiston kokoa pienennetään. JYYn säännöistä päättävä edustajisto oli eri mieltä. Teksti Oona Komonen ENERGIAN HINNAN kallistuminen ei ole vaikuttanut merkittävästi Koasin ja Soihdun talouteen, sillä molemmat hankkivat sähkönsä etukäteen hintasuojattuna. Hintasuojaus tarkoittaa, että käytetyn sähkön kiinteä hinta on kiinnitetty. Koas ja Soihtu ovat myös sitoutuneet ostamaan tietyn määrän sähköä vuodessa oletetun vuosikulutuksen perusteella. Koas hankkii sähkön Energia myynti Suomi Oy -nimisestä energiayhtiöstä, ja Soihtu Väreeltä. Suojauksen tarkoitus on vähentää hinnan heilahtelua ja siten madaltaa riskejä, kuten mahdollisten kustannusten kasvua. Siksi energian hinnan nopea kasvu ei vaikuta opiskelija-asuntojen vuokriin radikaalisti vielä ensi vuotenakaan, arvioi Koasin Tanskanen. ”Tietysti jos sähkön hinta jatkaa nousua pidempään, se alkaa näkyä enemmän [kustannusten kasvuna].” ” Mitään äkillistä ja dramaattista ei pitäisi tulla. Kimmo Moilanen Soihdun kiinteistöjohtaja SÄHKÖN LISÄKSI myös kaukolämmön ja vedenjakelun hinnat ovat nousseet. Toistaiseksi nämäkin kustannukset ovat kuitenkin Tanskasen ja Moilasen mukaan maltillisia, eivätkä siten heijastu vuokriin. Molemmat toimijat hankkivat tarjoamiinsa opiskelija-asuntoihin veden ja kaukolämmön Jyväskylän kaupungin energiayhtiö Alvalta. Ennusteiden mukaan Euroopassa saatetaan kärsiä ensi talvena energiapulasta, joka nostaa hintoja entisestään. Suomalaisia on kannustettu säästämään energiaa. Kuluttajia on ohjeistettu muun muassa laskemaan kotiensa huonelämpötilaa, lyhentämään suihkussa käytettyä aikaa ja käyttämään sähkölaitteita järkevästi. Sekä Koasin Tanskanen että Soihdun Moilanen korostavat, että opiskelija-asuntojen energiankulutusta on saatu vuosien saatossa hillittyä. Taustalla on sekä kiinteistöihin tehdyt tekniset ratkaisut, kuten hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen sekä automatisoitu talojen lämmitys ulkolämpötilan mukaan että asukkaiden käyttäytymisen muutokset koskien esimerkiksi vedenkulutusta. ”Uskon, että asukkaat ovat fiksuja ja käyttävät energiaa kohtuullisesti”, Moilanen sanoo. ? MITÄ NYT
16 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 17 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 L okakuun ensimmäisellä viikolla JYYssä vietetään kestävän kehityksen teemaviikkoa, jonka aiheena on vastuullinen kuluttaminen. Kuten tiedämme, vastuullista kuluttamista voi toteuttaa esimerkiksi ostamalla vain tarpeeseen, käyttämällä tuotteet loppuun asti ja kierrättämällä ne elinkaarensa päässä. Vegaaniruokavaliota noudattamalla voimme tehokkaasti pienentää hiilijalanjälkeämme. Kävely, pyöräily ja julkinen liikenne päihittävät kestävyydessä yksityisautoilun, ja lentämistä on vältettävä viimeiseen asti. Lista mahdollisista kestävyystoimista on loputon, ja paine pelastaa maapallo rajaamalla keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen on kova. Mutta miksi niin suuri osa tästä paineesta kohdistuu yksittäisille ihmisille, kun maailman päästöistä suurin osa muodostuu muualla kuin arkielämän piirissä? IHMISIÄ kannustetaan seuraamaan omien elämäntapojensa ekologisuutta esimerkiksi tarkkailemalla omaa hiilijalanjälkeään, kompensoimalla ostamiensa tuotteiden ja palveluiden päästöt ja syynäämällä vastuullisuudesta viestiviä sertifikaatteja. Vaikka pienilläkin teoilla on merkitystä, mielestäni organisaatioiden ja yritysten tulisi kantaa vastuu kestävyystoimista sen sijaan, että se vieritetään yksittäisten kuluttajien niskaan. Esimerkiksi opiskelija-asumisen tai -ruokailun järjestäminen hiilineutraalisti ja luontohaitatta voi vähentää painetta käyttää ylimääräistä rahaa ja vaivaa ympäristöhaittojen minimoimiseksi opiskelijalta, joka mahdollisesti jo valmiiksi ponnistelee toimeentulon kanssa. On tietysti toivottavaa, että jokainen tekee ympäristön eteen niin paljon kuin omien resurssiensa puitteissa on mahdollista. KULUTAMME Suomessa väkilukuun suhteutettuna moninkertaisesti liikaa luonnonvaroja maapallon resursseihin nähden. Vuonna 2022 suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä oli 31. maaliskuuta, eli noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Silti yksilöiden syyllistämisen sijaan rakentavampaa on siitä huolimatta kohdistaa katse ylikulutuksen värittämiin yhteiskunnan rakenteisiin, päättäviin tahoihin ja yritysten vastuuttamiseen. Olen itse todennut toivottomuuden tunteeseen parhaaksi lääkkeeksi sen, että tekee edes jotakin. Kun maailma palaa, voivat omassa elämässä tehdyt kulutuspäätökset helpottaa ilmastoahdistusta. Silti paine ilmastokriisin ratkaisemisesta on kuitenkin suunnattava eniten saastuttaville tahoille, ei yksilöille. ? Kirjoittaja on JYYn hallituksen kestävän kehityksen vastaava. Liina Korkiamäki Kuka kantaa vastuun ilmastokriisistä? Palstalla JYYläiset kolumnoivat. J YY K O LU M N I Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Tarjoamme osa-aikaista iltatyötä viihtyisässä työympäristössä, mukavat työajat sekä takuupalkan 9€/h tai kannustavan provision. Iltavuorossa on mahdollista tehdä 3-6 vuoroa viikossa ma-pe klo 16.10-20.40 ja la klo 10-17 (4,5h/vuoro). Edellytämme luontevaa keskustelutaitoa, positiivista asennetta, myyntihenkisyyttä ja sujuvaa suomen kieltä sekä vähintään 16 vuoden ikää. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä koulutamme sinut tehtävään yli 30 vuoden kokemuksella. Ota rohkeasti yhteyttä 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Opiskelijoille iltatyötä! Ilmaisia unelmia ei ole, toteuta unelmasi käymällä töissä opiskelujen ohella. Kysy myös kokopäivätyötä! Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä Vaikka yksilöiden teoilla on merkitystä, olisi rakentavampaa kohdistaa katse päättäviin tahoihin, kirjoittaa Liina Korkiamäki. ” Paine pelastaa maapallo rajaamalla keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen on kova. TUTUSTU JA HAE: KOAS.FI Koasilla asut edullisesti, sillä asumismenot sisältyvät vuokraan. Vihreä kaukolämpö ja uusiutuvilla tuotettu sähkö, vesi, netti ja pesula sekä monet lisäpalvelut odottavat sinua! Vuokravakuus 0e. OPISKELUT JKLSSÄ? – koti koasilta!
16 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 17 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 ISO PAHA SUSI ›› V IH A T U IN P E TO Susi on Suomen vihatuin peto. Siitä keskustelu herättää monissa voimakkaita tunteita. Viha ei ole uutta, vaan perua vuosisatojen takaa. Yhteiseloa ihmisen ja suden välillä ei kuitenkaan voi välttää.
18 jyväskylän ylioppilaslehti 19 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 SUOMEN VIHATUIN PETO Y ksinäinen susi ei ole etevä hirvenpyytäjä, oikeastaan kehno. Saadakseen suosikkiriistaansa sen olisi hyvä liikkua laumassa tai vähintään pareittain. Yksin jahti todennäköisesti epäonnistuu. Mutta erakkohukankin on syötävä. Yksinäinen susi etsii, etsii, yrittää päästä huomaamatta saaliin lähelle, tyrii, etsii, yrittää päästä jälleen saaliin lähelle ja lopulta hyökkää. Tämä koitui jämsäläisen Siru-koiran kohtaloksi elokuussa 2022. Cairnterrieri katosi lauantai-iltana kotipihastaan Alhojärvellä ja sen jäänteet löytyivät seuraavana aamuna. Verityö vahvistettiin petoyhdyshenkilön ja metsästäjien toimesta suden tekosiksi. Koiranomistaja kertoi asiasta Jämsän Seudulle, jotta ihmiset osaisivat ”olla varuillaan”. ”Tässä ympärillä on kuitenkin muutakin asutusta, joten susi oli kyllä väärässä paikassa.” S usi on Suomen vihatuin peto. Siitä uutisointi herättää aina voimakkaita tunteita. Esimerkiksi Facebookissa on yli 14 000 jäsenen Suurpeto Politiikka -niminen ryhmä, jossa jaetaan aktiivisesti suurpetoihin, varsinkin susiin, liittyviä uutisia, kuvia ja videoita. Julkaisuissa kyseenalaistetaan viranomaistietoa, syyllistetään poliitikkoja (etenkin vihreitä) susikannan kasvun sallimisesta sekä vaaditaan kaatolupia ”kirotuille paskahännille” ja ”haittaelikoille”. Myös Jämsän Alhojärven elokuiset susihavainnot herättivät ryhmässä keskustelua. Osa kommentoijista uskoo, että susikanta on Suomessa elinvoimainen ja on vain ajankysymys, milloin susi käy ihmisen kimppuun. Todellisuudessa susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan susikannan koko oli maaliskuussa noin 290 yksilöä. Arviointi tehtiin ennen pentujen syntymistä, joka tapahtuu huhti-toukokuussa. Kanta on pysynyt suunnilleen samana vuodesta 2021. Kyse on vain arviosta, ja kanta voi kasvaa nopeasti ravinnon riittäessä. Jos susi ei onnistu saamaan hirveä, se kääntää kuononsa kohti helpompia saaliseläimiä: kauriita, jäniksiä, majavia, myyriä. S iru-koira ei ole susien ainoa uhri Keski-Suomessa. Kesällä 2022 sudet hyökkäsivät useasti lampaiden kimppuun Konnevedellä (Keskisuomalainen 24.9.). Viime keväänä sudet haavoittivat hevosta ja ponia Jämsässä (Hevosurheilu 26.3.). Toissa kesänä sudet tappoivat lampaita Laukaassa. ”Vahinkoja on paljon ottaen huomioon, miten vähän laumojen ja parien reviirejä Keski-Suomessa on”, Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo sähköpostitse. Kojolan mukaan omaa reviirialuettaan etsivät yksinään liikkuvat sudet voivat aiheuttaa huomattavaa harmia. Esimerkiksi Jämsän Alhojärvellä liikkuvien susien arvellaan olevan laumattomia. Jämsässä ja sen eteläpuolella elää myös perhelauma. ”Reviirien ulkopuolella tapahtuu koiravahingoista lähes kolmannes, vaikka ilman vakituista reviiriä kuljeskelevien susien osuus populaatiosta on 10–20 prosenttia.” Myöskään se, että tavallisesti ihmisiä karttava susi uskaltautuu metsästysreissulle pihapiiriin, ei ole kovin tavatonta. ”Sudet ovat yksilöllisiä. Joillakin susilla on vahva taipumus käydä koiran kimppuun”, Kojola selittää. ”Virossa sudet tappavat koiria pihoilta, jos metsäkauriita tai villisikoja on vähän. Lounais-Suomen valkohäntäpeura-alueella koiravahinkoja tapahtuu erittäin vähän, vaikka siellä elää yli kolmasosa Suomen susikannasta.” M yöhäisjääkauden ja kivikauden suomalaisille susi tuskin oli kovin merkityksellinen eläin. Ihminen ei todennäköisesti syönyt susia, eikä kahden lajin tarvinnut kilpailla ravinnosta. Ihmiset saattoivat metsästää susia, mutta syy oli käytännöllinen: hukkien paksu turkki oli hyvä lämmike talvipakkasilla. Susivihan sytyke oli luultavasti karjanpidon alku kivikauden loppupuolella, nuorakeraamisen kulttuurin aikana noin 2800– 2300 eaa. Harvojen karjaeläinten joutuminen suden suuhun saattoi olla kova isku toimeentuloon. Vihalle on muitakin syitä. Viime vuosituhansina suden maineen heikentymistä on kiihdyttänyt esimerkiksi kristinusko. Varsinkin Uudessa testamentissa susi esiintyy negatiivisessa merkityksessä, Jeesuksen seuraajia eli ”lampaita” uhkaavana petona. Ruotsin valtakunta teki 1300-luvulta lähtien oman osansa kannustaessaan kansaa susijahtiin. 1600-luvulta lähtien petojen hävittämistä edistettiin myöntämällä laissa säädettyjä tapporahoja. 1800-lukuun mennessä suden tärkeimpiin saaliseläimiin lukeutuva hirvi oli salametsästetty Suomen alueelta lähes sukupuuttoon. Ehtyneet hirviapajat rohkaisivat nälkäisiä susia etsimään ravintoa entistä lähempää ihmisasutusta. Ihminen ei ole suden tyypillistä ravintoa. Silti Suomen alueella sattui 1700ja 1800-luvuilla useita susisurmien sarjoja, joista viimeinen ja kuuluisin on vuosina 1880 ja 1881 Varsinais-Suomessa tapahtunut veritöiden rypäs. Tuolloin 22 lasta joutui susien surmaamaksi. Tapaukset olivat aikansa mediasensaatioita. 141 vuoteen susi ei ole kuitenkaan tappanut ihmistä Suomessa. ”Susi on biologisesti sama, mutta nykyinen elinympäristö tarjoaa lajille paremmat olot kuin 1800-luvulla”, Kojola kertoo. TEKSTI NIKLAS PELKONEN KUVITUS IRINA HASALA
18 jyväskylän ylioppilaslehti 19 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 SUOMEN VIHATUIN PETO Nykyiset hirvija peurakannat turvaavat ravinnonsaannin. Hirvien kannan käänsi kasvuun vuonna 1868 ”metsästyksestä ja otuksenpyynnistä” annettu keisarillinen metsästysasetus, joka kielsi lajin pyynnin vuosikymmeniksi. Silti sutta pelätään. ”Kauhukuvat ovat ankarasti liioiteltuja ja pelko ei juurikaan faktapohjaista”, Kojola kertoo. ”On kuitenkin hyvä ymmärtää, että ihminen on evoluution aikajännettä ajatellen kyennyt vain lyhyen ajan puolustautumaan tehokkaasti petoja vastaan. Herkkyys reagoida petoihin ja pelätä niitä on tämän takia ymmärtääkseni myös geneettistä.” Varsinais-Suomen susisurmien ja nykypäivän välissä hukalle ehti miltei käydä kalpaten. 1900-luvulla metsästäjän ja saaliin osat vaihtuivat: susi oli samassa jamassa kuin hirvi edeltävällä vuosisadalla, ja käytännössä hävitetty suuresta osasta Suomea. Eläin julistettiin osassa maata rauhoitetuksi vasta vuonna 1973. Tuolloin susia arvioitiin olevan enää alle parikymmentä yksilöä. Pysyvää nousua kannassa alkoi näkyä 1990-luvulla, ja siitä lähtien kanta on kasvanut joistain notkahduksista huolimatta keskimäärin kymmenisen prosenttia vuodessa. K eski-Suomen susihyökkäykset ovat laajempaa ilmiötä. Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n mukaan susien aiheuttamat vahingot ovat kaksinkertaistuneet vuodessa. Kesällä 2022 tapahtui yli 50 susihyökkäystä lammastiloille. Susien raatelemiksi joutui yhteensä yli 250 lammasta. MTK:n mielestä hyökkäykset ovat merkki siitä, että susien ihmisarkuus on vähentynyt. ”Mitä pitää Suomessa tapahtua, ennen kuin tämä kehityssuunta muutetaan”, MTK:n riista-asiantuntija, kenttäjohtaja Timo Leskinen kysyi liiton syyskuun alussa julkaisemassa tiedotteessa. Vaikka susien lisääntyvä määrä hirvittää monia, lajin kanta ei ole terveellä pohjalla, totesi Luke Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittäminen -loppuraportissaan syyskuussa 2022. Suomen sudet ovat jakautuneet itäiseen ja läntiseen populaatioon, jotka ”eivät ole geneettisesti elinvoimaisia nykyisen kokoisina”. Tulomuuttoa, eli rajan yli jolkottavia susia Venäjältä tai Skandinaviasta, ei myöskään ole riittävästi sukusiitosriskin välttämiseksi. Toisin sanoen Suomessa on liian vähän susia. Suden reviiri on laaja, mutta ihmisen pirstoma. Uusia reviireitä syntyy yleensä lähellä jo olemassa olevia keskittymiä sinne, missä on tilaa. Luke arvioi keväällä, että reviirien määrä lisääntyy tänä vuonna varsinkin Eteläja Keski-Suomessa. 1800-luvulla suden ajoi ihmisten pihoihin ravinnon puute, mutta nyt ihminen on muokannut ympäristöä sellaiseksi, ettei yhteiseloa voi kokonaan välttää. Toisaalta 1800-luvun tilannetta ei voi verrata suoraan tähän päivään. ”Susi on erittäin sopeutumiskykyinen eläin”, Kojola kertoo. ”Se ei piittaa metsämaiden pirstoutumisesta, mistä kertoo sen menestyminen Vakka-Suomen [Lounais-Suomen seutukunta] alueella. Sielläkin toki reviirit sijaitsevat niin, että niistä löytyy metsäinen ydinalue.” Kojolan mukaan riski suden aiheuttamista vahingoista kasvaisi suuremmaksi ainoastaan, jos hirvikannat ajettaisiin alas. S uden kaatamisesta maksettiin valtion myöntämää tapporahaa 1970-luvulle, lajin rauhoittamiseen asti. Nykyään suden tappaminen tai vahingoittaminen on lähtökohtaisesti törkeä metsästysrikos, josta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. EU:n luontodirektiivi kieltää suden tappamisen poronhoitoalueen ulkopuolella, mutta Suomen riistakeskus voi myöntää kaatoihin vahinkoperusteisia tai kannanhoidollisia poikkeuslupia. Myös salametsästystä esiintyy. Poikkeuslupien saamista pidetään kuitenkin liian vaikeana. Kiukku kytee Alhojärven kaltaisilla paikkakunnilla, joissa suden läheisyys konkretisoituu pihasta vietynä lemmikkinä. ”Harva juttu ihmisen elinympäristössä on sataprosenttisen harmiton tai vaaraton”, Kojola toteaa. Pihapiiriin tai kotija lemmikkieläinten kimppuun uskaltautuvat sudet herättävät huolta myös ihmisten ja varsinkin lasten turvallisuudesta. Painottuvatko 1800-luvun vanhat traumat liikaa susikeskustelussa? ”Keskustelua käydään pääasiassa konkreettisten ja tuoreiden kokemusten pohjalta. Kaikuja historiasta nousee silloin tällöin esiin, mutta nyt kun susi ja ihminen jakavat samoja kontuja, konteksti on enimmäkseen nykyisyydessä”, Kojola kertoo. ”Keskustelu vain on usein sangen polarisoitunutta.” ? Jutussa on käytetty lähteenä myös teoksia Mervi Laaksonen: Susi (2013) ja Jouni Tikkanen: Lauma – 1800-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa (2019), verkkoartikkelia Nikolai Nikkilä: Suomalaiset susisurmat ja modernin susivihan pitkän (2021) sekä verkkosivustoa Suurpedot.fi. ” K A U H U K U V A T O V A T A N K A R A S T I L I I O I T E L T U J A . I L P O K O J O L A L U K E N T U T K I M U S P R O F E S S O R I
T E E K KAR E I D E N V U O S I 21 20 VUOSIPÄIVÄ jyväskylän ylioppilaslehti 5/22
TEKSTI OLIVIA AHO KUVAT IINA NISKANEN 21 20 Syksyllä 2021 Jyväskylän yliopistossa käynnistyi ensimmäistä kertaa diplomi-insinöörikoulutus. Silloin aloittaneiden opiskelijoiden piti aloittaa omien teekkariperinteidensä luominen nollasta. VUOSIPÄIVÄ jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 Diplomi-insinööriopiskelijoita Agoralla.
S yksyllä 2021 Jyväskylässä opintonsa aloitti historiallinen joukko opiskelijoita, yhteensä 30. Yliopistossa käynnistyi ensimmäistä kertaa tietoja ohjelmistotekniikan diplomi-insinöörikoulutus. Nyt DI-ohjelman alkamisesta on kulunut vuosi. Ensimmäisten joukossa aloittaneet Eemil Hukkanen ja Minea Nupponen kertovat, että vuosi on sujunut hyvin, vaikka aluksi uuteen koulutusohjelmaan lähteminen mietitytti. ”Vähän pelotti lähteä koekaniinina, että onko tämä sekalainen ohjelma”, Hukkanen sanoo. Pelko oli kuitenkin turha. ”Kurssit oli suunniteltu järkevästi, eivätkä ne tuntuneet keskeneräisiltä.” Kurssikaveri Nupponen kehuu sitä, miten hyvin uuden koulutusohjelman opiskelijat otettiin vastaan. Teekkariopiskelijat yhdistettiin aluksi tietotekniikan ainejärjestö Linkki ry:hyn. ”Sen kautta pääsimme hyvin mukaan yliopistoelämään.” Jyväskylän yliopiston DI-koulutusohjelmassa painotetaan poikkitieteellisyyttä. Etenkin humanistisuudella on suuri rooli. Tietotekniikkaa voi yhdistää esimerkiksi liikuntatieteiden, humanististen tieteiden ja kauppakorkeakoulun opintoihin. Taustalla on ajatus siitä, että työelämässä teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan ymmärrystä ihmistieteistä ja siitä, mihin tarpeisiin esimerkiksi IT-järjestelmiä halutaan rakentaa. Hukkanen valitsi sivuaineekseen kauppatieteitä, Nupponen puolestaan psykologiaa. He eivät tiedä montaa opiskelukaveria, jotka olisivat valinneet samat sivuaineet heidän kanssaan. ”On kiva, että voi ottaa mieleisen sivuaineen. Se tekee opiskelusta mielekkäämpää”, Hukkanen sanoo. Y ksi syy, miksi tänä syksynä opintonsa aloittanut Lauri Inki haki opiskelemaan juuri Jyväskylän DI-ohjelmaan, oli mahdollisuus yhdistää tekniikan opintoihin yliopiston humanistista puolta. Inki suunnittelee ottavansa sivuaineeksi yhteiskuntatieteitä. Opintojensa jälkeen Inki haaveilee työskentelevänsä teknologia-alalla ohjelmistotai peliyrityksessä koodaamisen tai 3D-mallinnuksen parissa. Hän muutti Jyväskylään hieman epävarmoin tuntein, sillä oli asunut koko elämänsä Helsingissä. Inki kertoo kuitenkin pitävänsä Jyväskylästä. ”Ihmiset ovat mukavia ja kaupunki on kompaktin kokoinen. Myös luonto on lähellä.” Tänä syksynä DI-ohjelmassa alkoi ensimmäistä kertaa maisteriohjelma. Ohjelmasta voi valmistua diplomi-insinööriksi joko datatai ohjelmistoteknisen opintosuunnan kautta. Koulutus kestää kaksi vuotta ja vähimmäislaajuus on 120 opintopistettä. Uudessa maisteriohjelmassa aloittanut Nuutti Rantanen opiskeli aiemmin Jyväskylän yliopiston tietotekniikan maisteriohjelmassa, josta valmistutaan filosofian maisteriksi. Rantanen päätyi vaihtamaan DI-koulutusohjelmaan osin sattumalta. ”Alkuperäinen tutkinto-oikeus alkoi vanhentua ja oli pakko hakea lisäaikaa dekaanilta. Tiesin, että täällä alkaa DI-maisterivaihe ja mietin, voisinko päästä sisälle”, Rantanen kertoo. Opiskelupaikka avautui pääsykokeella. Siirtymä DI-ohjelmaan oli helppo, sillä Rantanen asui jo valmiiksi Jyväskylässä, ja myös työ Kelan ohjelmistokehittäjänä oli samassa kaupungissa. ”Kun aloitin [tietotekniikan opinnot], meidän piti ottaa sivuaineeksi matemaattisia opintoja. On hienoa, että [DI-koulutuksessa] ohjataan tekemään muitakin kuin pääaineeseen liittyviä kursseja”, Rantanen toteaa. Hän valitsi sivuaineekseen henkilöstöjohtamisen. ”Alallamme tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat teknisen puolen ja myös johtaa tiimiä.” O piskelun lisäksi jyväskyläläisten teekkarien arkeen kuuluu olennaisesti teekkarikulttuuri. Sen luominen piti vuosi sitten aloittaa Jyväskylässä nollasta. Uudet teekkarit saivat kuitenkin apua tehtävään muilta Suomen DI-opiskelijoilta. Teekkareille pidettiin ensimmäisenä lukuvuotena työpajoja, joissa muiden DI-ohjelmien edustajat kertoivat omien D Iop is ke lij oi de n la kk i. DI-opiskelijoilla kuvassa vielä edellisen ainejärjestön Linkin haalarit. 23 22 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 VUOSI DI-KOULUTUSTA
opiskelukaupunkiensa teekkarikulttuurista. Kesällä DI-opiskelijat perustivat oman ainejärjestönsä, Algo ry:n. Nimi sai alkunsa tietotekniikan ainejärjestö Linkin hallituksenvaihtoviikonloppuna loppuvuonna 2021. ”Siellä heitettiin idea nimestä algoritmi, että sehän olisi hauska. Nimeä lyhennettiin vähän”, Hukkanen sanoo. Kun killan nimestä äänestettiin, Algo oli ylivoimainen voittaja. Teekkariopiskelijat pohtivat pitkään, pitäisikö kilta perustaa vasta syksyllä. Monella oli kuitenkin intoa tapahtumien järjestämiseen ja yritysyhteistyökumppanien hankintaan. Päätökseen killan perustamisesta jo kesällä vaikutti myös halu saada uusille fukseille omat, uuden ainejärjestön haalarit. Haalarit ovat kaksiväriset. Teekkarit valitsivat väreiksi vaaleanpunaisen ja mustan. Kaksivärisiä haalareita on myös muutamilla muilla teekkareilla, esimerkiksi Tampereella ja Oulussa. Opiskelijoiden roolista Jyväskylän teekkarikulttuurin muovaamisessa kertoo myös esimerkiksi se, että opiskelijat osallistuivat itse teekkarilakkiensa suunnitteluun. Lakin useat yksityiskohdat muistuttavat omasta yliopistosta ja opiskelukaupungista. Kahdeksankulmainen muoto viittaa Jyväskylän keskustan Kompassiin. Kokardin kultaisen tekniikan rattaan sisällä on puolestaan Jyväskylän yliopiston soihtu-tunnus. Sisäkankaan värit oranssi ja sininen ovat yliopiston päävärit. Opiskelijoiden mielestä lakin suunnittelu itse oli hienoa. ”On jännittävää, että itsellä on ollut käsi mukana suunnittelussa”, Hukkanen sanoo. T eekkariopiskelijoilla on ollut vasta muutamia omia tapahtumia. Keväällä oli teekkarikaste, vappuna Minna Canthin patsaan lakitus teekkarihymnin säestämänä. Useimmat tapahtumat ovat kuitenkin edelleen Linkki ry:n järjestämiä. Hukkasen mukaan tällä hetkellä tärkeintä on saada teekkarien ainejärjestö Algo toimimaan kunnolla. Sen jälkeen on helpompi keskittyä tapahtumien järjestämiseen. Algossa on tällä hetkellä parikymmentä jäsentä. Ainejärjestötilat jaetaan yhdessä linkkiläisten kanssa Agoran toisen kerroksen Kattilassa. Tarkoitus on löytää isommat tilat killan jäsenmäärän kasvaessa. ”Tilan löytäminen on ollut ehkä isoimpia ongelmia. Koko viime vuoden olemme pyytäneet isompaa tilaa, mutta ratkaisua ei ole löytynyt”, Hukkanen toteaa. Teekkareilla ei ole vielä suunnitelmia suurempien teekkaritapahtumien järjestämisestä Jyväskylään. Pienempiä ideoita Algon suhteen on kuitenkin jo suunnitteilla. Tarkoituksena olisi aloittaa esimerkiksi viikoittainen pubivisaperinne. Hukkasen mukaan kaikki informaatioteknologian tiedekuntaan kuuluvat opiskelijat ovat tervetulleita liittymään Algoon. Opiskelijat pitävät avoimien ovien periaatteesta, sillä näin myös maisterivaiheessa olevat opiskelukaverit pääsevät osallistumaan tapahtumiin. "Avoimuudella haluamme korostaa kaikkien olevan tapahtumiin tervetulleita, eikä niin, että teekkarit olisivat yhdessä kuplassa", Nupponen kertoo. Kaikki jäsenet ovat killassa samanarvoisia. Tosin kahdeksankulmaiset lakit ovat vain teekkareille. ? Minea Nupponen on kesällä 2022 perustetun Jyväskylän yliopiston teekkarien killan Algon someja tapahtumavastaava. Toista vuotta DI-koulutuksessa opiskeleva Eemil Hukkanen halusi Algon toimintaan, ja hänet valittiin killan puheenjohtajaksi. Lauri Inki aloitti DI-opinnot Jyväskylässä syksyllä. Häntä kiinnosti erityisesti ohjelman poikkitieteellisyys. 23 22 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 VUOSI DI-KOULUTUSTA
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 SYVÄLLÄ RAKENTEIS SA Jyväskylän yliopisto sanoutuu irti rasismista. Siitä huolimatta rasistista toimintaa ja puhetta ilmenee kampuksella ja yliopistoyhteisössä. S uursitsien ohjelmaan sisältyi laulu. Kaksi valkoista opiskelijaa seisoi jyväskyläläisen yökerhon lavalla ja lauloi: ”Ykkönen sanotaan yykeri, kakkonen kaakeri, kolmonen kookeri...” ”... ja nelonen sanotaan neljä!” Eräs sitseille osallistunut henkilö oli aloittanut samana vuonna opiskelemaan yhteiskuntatieteitä Jyväskylän yliopistossa. Hän oli sitseillä ainoa ruskea. Laulun aikana tunnelma hänen ympärillään oli kiusaantunut. Tuntui kuin kukaan ei olisi uskaltanut katsoa häntä, eikä sanoa mitään. Ei myöskään hän itse. ”Olin vasta fuksi. Minulla ei ollut voimavaroja nostaa ensimmäisillä sitseilläni haloota”, hän sanoo nyt muutama vuosi myöhemmin. Laulun jälkeen skoolattiin ja sitsit jatkuivat kuin mitään ei olisi tapahtunut. Rasismi ja rasistinen käytös ilmenevät yliopistoissa ja yliopistoyhteisöissä monin eri tavoin. Juttuun on haastateltu neljää Jyväskylän yliopiston opiskelijaa. He esiintyvät jutussa anonyymeinä, ja heidän sitaattinsa esitetään jutussa kursiivilla. Haastateltavat kokevat muun muassa, Teksti Oona Mynttinen & Oona Komonen Kuvitus ja taitto Err Or 24 25
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 R A K E N T EI SSA SYVÄLLÄ RAKENTEIS SA etteivät tule luennoilla kuulluiksi, ja että omaa itseään ja osaamistaan joutuu todistelemaan muille. Negatiivisten kokemusten vuoksi osallistuminen esimerkiksi opiskelijatapahtumiin on epämiellyttävää. Kohtaamastaan rasismista puhuminen on myös hankalaa. Kanssaopiskelijat ovat kokeneet aiheen käsittelyn vaikeaksi ja mieluummin vaienneet. Vaikka yliopisto on julistanut kitkevänsä rasismia, se ei haastateltavien mukaan näy yliopiston toiminnassa. R asismi on moniulotteinen ilmiö, joka ilmenee eri tavoin erilaisissa yhteisöissä. Käsitteellä tarkoitetaan valtajärjestelmää, jonka mukaan eri rodulliset ja etniset ryhmät jakautuvat arvoiltaan parempiin ja huonompiin. Rasismi voi ilmetä esimerkiksi mustiin kohdistuvana syrjintänä, muslimivastaisuutena, antisemitisminä ja saamelaisvihana. Tammikuussa 2020 Yle julkaisi laajan jutun. Siinä etniseen tai näkyvään rodullistettuun vähemmistöön asettuvat korkeakouluopiskelijat kertoivat yliopiston ja yliopistoyhteisön syrjivästä kulttuurista. Etnisyydellä tarkoitetaan eri kulttuuria kuin vallitseva normi, ja rodullistetulla vähemmistöllä normista poikkeavaa ulkonäköä kuten ruskeaa ihoa. Ylen juttuun haastateltujen opiskelijoiden kertomuksissa toistuivat heidän kohtaamansa rasistisen kohtelun vähättely sekä ongelmiin puuttumattomuus. Luennoilla saatettiin esimerkiksi käyttää rasistista kieltä ilman, että luennoitsijat tai opiskelijat puuttuivat asiaan. Eräs Jyväskylän ylioppilaslehden haastateltava kertoo näin: ”Toastmaster kutsua minua Jackie Chaniksi. Sitseillä joku huusi, että ’bussi täynnä somalei’.” Lause on Seksikkään-Suklaan ja Dosdelan kappaleen Niiku97 kertosäkeestä. Sillä viitataan vuoden 1997 tapahtumiin, jolloin skinheadit hyökkäsivät somalien kimppuun Helsingin Kontulassa. ”Nämä ovat vain yksittäisiä esimerkkejä. Bileissä ei ole koskaan ollut niin kivaa, että ne olisivat osallistumisen arvoisia. En enää käy opiskelijatapahtumissa.” Niin Ylen jutussa kuin myös Jylkkärin haastattelemien henkilöiden kokemuksissa nousi esiin yliopistomaailman valkoisuusnormi. Normatiivisen valkoisuuden voi nähdä valkoisuuden järjestävään ja hierarkkisoivaan voimaan suhteessa niihin, jotka määrittyvät sen poikkeamiksi. Esimerkiksi Suomessa mielikuvat suomalaisista ovat vahvasti sidoksissa valkoisuuteen, 24 25
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 SYVÄLLÄ RAKENTEISSA Keskustelulle ei yksinkertaisesti ole ollut turvallista tilaa. ja normin ulkopuolelle jäävät tulkitaan usein ulkomaalaisiksi. Lisäksi valkoisuus voi olla osa erilaisten instituutioiden käytäntöjä, rutiineja ja kulttuurista merkityksenantoa. Esimerkiksi mustan feminismin tutkija Shirley Anne Tate on kiinnittänyt huomiota akateemisten instituutioiden valkoiseen viattomuuteen. Tietämättömyydellä oikeutetaan haluttomuutta ottaa selvää rasismista ja valtasuhteista, sekä tuntea tietoa, poliittista toimintaa ja elämäntapoja, joita mustat, ruskeat ja ei-valkoiset rodullistetut ihmiset ovat kehittäneet. Normatiivisen valkoisuuden mukaan esimerkiksi länsimaisuus ja eurooppalaisuus nähdään yhteiskunnallisia rakenteita määrittävänä tekijänä. Käytännössä se ilmenee muun muassa yliopistokurssien sisällöissä, joissa painottuu eurosentrinen, valkoinen näkökulma. Näin kuvaa yksi haastatelluista: ”Kursseilla opiskelijoiden oletetaan olevan valkoisia. Se näkyy paitsi opetustavassa myös keskustelussa. Jos puutun kyseenalaisiin väitteisiin en tiedä, tulenko kuulluksi. Luennoitsijan vastaus on aina ’niinpä’, ja sitten siirrytään eteenpäin.” Yksi tähän juttuun haastatelluista kertoo, kuinka hänet on asetettu kurssilla asiantuntijan asemaan, kun luennolla oli puhuttu rasismista. ”Minulta kysyttiin esimerkiksi siitä, miksi koulumaailmassa on rakenteellista rasismia ja miten sitä tulisi kitkeä. Eikö luennoitsijan pitäisi vastata siihen? Mielestäni valkoisia opiskelijoita olisi myös pitänyt kehottaa ottamaan itse selvää.” Rasismikeskustelua suomalaisissa yliopistoissa selvittäneen Tampereen yliopiston akatemiatutkija Anna Rastaan mukaan keskustelu rasismista on ollut yliopistoissa vähäistä, olipa kyse rasismin tutkimukseen ja opetukseen kohdennetuista resursseista tai rasismiteemojen sisällyttämisestä eri oppiaineiden tutkintovaatimuksiin. Jyväskylän ylioppilaslehti kysyi haastateltavilta, käsitelläänkö rasismia heidän opinnoissaan. Suurimman osan mukaan näin ei tehdä, tai että teemojen käsittely oli vähäistä. Vähättelevillä ja rasismin kokonaan sivuuttavilla teoilla ja sanoilla on merkitystä. Esimerkiksi rakenteellista rasismia esiintyy erilaisten instituutioiden käytännöissä ja yhteiskunnan rakenteissa. Rakenteellinen rasismi tuottaa eriarvoisia asemia työ-, opiskeluja asuntomarkkinoilla sekä suuntaa vähemmistöihin kuuluvia lapsia ja nuoria kapea-alaisille opintopoluille riippumatta heidän kiinnostuksistaan tai taidoistaan. Rakenteellista rasismia voi ilmetä myös esimerkiksi poliisin, muiden viranomaisten tai yksityisen turvallisuusalan käytännöissä. Eräs yliopisto-opiskelija kuvaa kokemuksiaan näin: ”Huomasin jo peruskoulussa, etteivät opettajat pitäneet minua yksilönä. Piti jatkuvasti todistaa, että osaan asioita. Todistelu jäi päälle ja vielä yliopistossa koen, että minun pitää näyttää muille osaamiseni. Mietin usein kuulunko tänne. Minun pitää opiskeluissani esimerkiksi todistella osaavani suomea, ja mietin usein arvioivatko muut minua.” O n tavallinen ilmiö, että rasismin ajatellaan olevan poikkeuksellista. Sen ajatellaan olevan marginaalisten yksilöiden harjoittamaa ja huonon käytöksen seurausta. Rasismi myös tuo sanana monille mieleen äärioikeiston toiminnan. Tästä syystä voisi kuvitella, että suurimmalla osalla Suomessa asuvista ei ole osaa rasismiin. Näin ei kuitenkaan ole. Yleisin rasismin muoto eli arjen rasismi tarkoittaa arkisia eleitä, jotka toistuvat samankaltaisina tilanteesta toiseen. Koska kokemukset voivat näyttää tavallisilta erityisesti ihmiset, jotka eivät itse joudu kohteeksi, saattavat jättää eleet huomaamatta. Sen sijaan rasistinen kohtelu tuskin jää näkymättömäksi kohteeksi joutuvalle. Arkinen rasismi korostaa siis paitsi kokijan näkökulmaa, myös rasismin säännönmukaisuutta. Se voi olla vihamielistä huutelua tai nimittelyä, mutta myös poissulkevaa, holhoavaa suhtautumista tai rodullistavaa eksotisointia. ”Ennen rasismi oli helpommin tunnistettavissa. Kadulla huudettiin. Sittemmin rasismi on muuttanut muotoaan. Se tuntuu arkiselta ja näkyy esimerkiksi siten, että joudun todistelemaan itseäni muille. En voi lähteä kampukselle ilman, että laitan hiuksiani. Muuten afroani tuijotetaan. Se on kuluttavaa.” Moni suomalainen ajattelee, ettei Suomella ole juuri tekemistä rasismin ja kolonialismin historian kanssa. Viime vuosikymmeninä tehty tutkimus kuitenkin osoittaa toisin: myös Pohjoismaiden ja Suomen historia kytkeytyy osaksi eurooppalaista kolonialismia ja rasismin pitkää historiaa. Vaikka suomalaiset itsessään eivät olleet suuria siirto26 27
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 SYVÄLLÄ RAKENTEISSA Keskustelulle ei yksinkertaisesti ole ollut turvallista tilaa. maavalloittajia, monet suomalainen ihmiset ja yritykset ovat osallistuneet usealla mantereella kolonialismin ja asuttajakolonialismin harjoittamiseen. Asuttajakolonialismi tarkoittaa prosessia, jossa kansa asuttaa ja ottaa haltuunsa alueen ja syrjäyttää alkuperäisväestön. Esimerkiksi 1700-luvulla suomalaistaustaisia toimijoita osallistui Ruotsin ajan siirtomaahaaveiden toteuttamiseen, kun aiemmin Ranskan siirtomaana ollut karibialainen St. Barthélemyn saari siirtyi Ruotsille. Saarella asuvat luokiteltiin ihonvärin mukaan. Orjuutettua väestöä käytettiin työvoimana esimerkiksi rakennustyömailla ja puuvillaplantaaseilla. Suomalaistaustaisia ihmisiä on osallistunut asuttajakolonialismiin myös muun muassa Etelä-Afrikassa ja Australiassa. Kaupankäynti ja kapitalistisen talouden kehitys yhdisti Suomen osaksi Eurooppaa suosivaa maailmantaloutta ja valtajärjestelmää. Ja vaikka suomalaisia kohdeltiin alempiarvoisina suhteessa pohjoiseen rotuun 1700-luvulla – tuon ajan mongoliteoriassa suomalaiset asetettiin ”valkoisen rodun” ulkopuolelle, osaksi ”aasialaista keltaista rotua” – tuotti suomalainen sivistyneistö hierarkkioita suhteessa saamelaisiin ja romaneihin varsinkin itsenäistymisen jälkeen. Maan modernisaatioprojekteissa nämä ryhmät esitettiin kehittymättöminä ja häiritsevinä. Syrjintä ja rasismi eivät ole nykypäivänäkään poikkeus yhteiskunnassa. Juuri pitkän historiansa vuoksi rasismia sisältyy moniin vakiintuneisiin ajattelutapoihin ja käytäntöihin. ”Yleensä minua luullaan vaihto-oppilaaksi. Saan toisinaan englanniksi sähköpostia. Moni puhuu minulle englantia myös kampuksella tai sanoo, että olen väärässä luokassa, koska siellä puhutaan suomea. Tällaista tapahtuu aika paljon.” ”Pääsen helpommalla vaaleamman ihonvärini vuoksi, mutta rasismia tapahtuu niin usein, ettei sitä unohda. Huomaan tervehtiväni ruokalassa kassaa mahdollisimman suomalaisella ilmaisulla kuten ’terve’ tai ’morjens’. Muuten kassatyöntekijä saattaa puhua englantia.” A ntirasismilla tarkoitetaan toimintaa, joka pyrkii vähentämään ja vastustamaan rasismia yhteiskunnassa ja maailmassa. Vaikka kuka tahansa voi oppia tunnistamaan rasismia ja toimimaan sitä vastaan, ei rasismin havaitseminen ole valkoisille ihmi26 27
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 SYVÄLLÄ RAKENTEISSA sille välttämättä helppoa siksi, että he eivät joudu rasististen asenteiden kohteeksi. Yksi keino edistää arjen antirasismia on huolehtia, että omissa yhteisöissä on mahdollista kertoa rasistisista kokemuksista. Haastateltujen opiskelijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan aina toteudu. ”Olen huomannut, että kun kerron kohtaamastani rasismista opiskelukavereilleni, kukaan ei uskalla kysyä lisää. Kokemuksistani on myös sanottu, että toinen ei tarkoittanut.” ”Rasismista keskustelu valkoisten ihmisten kanssa on vaikeaa, koska kaikki pelkäävät rasistiksi leimaantumista. Jos sanon jollekin, että hiuksiini koskeminen ei ole ok, tämä menee puolustuskannalle. Se on myös minulle ahdistavaa. Välillä en halua keskustella aiheesta, koska pelkään pahoittavani muiden mielen. Kynnys puhua rasismista on korkea, sillä jos minulla ei ole ’helppoa esimerkkiä’ kuten n-sanan käyttöä, pelkään, ettei kokemuksiani ymmärretä.” Rasisminvastaisuus lähtee siitä, että yksilöt pohtivat omia asenteitaan, ajatteluaan ja toimintaansa, sekä opettelevat vallitsevien rakenteiden ja normien kyseenalaistamista. Pedagogisesti se tarkoittaa myös sitä, että opettajien on luotava ympäristö, joka tukee opiskelijoiden kuulluksi tulemista. Näin haastatellut kuvaavat: ”Muistan, että yhdellä yliopistokurssilla koin tulleeni kuulluksi. Kurssilla käytiin läpi sitä, miten suomea opetetaan toisena kielenä. Toivon heti ensimmäisellä luennolla, että kurssilla käsiteltäisiin myös rasismia, sillä oppilaita laitetaan usein opiskelemaan suomea toisena kielenä pelkän nimen tai ulkonäön perusteella kielitaidon sijaan. Olin kurssilla ainoa tummaihoinen. Yhden luennon jälkeen luennoitsija kirjoitti keskustelualustalle kaikkien nähtäville minulle kiitoksen. Hänen mukaansa kaikki mitä sanoin oli ollut hänen kertomaansa arvokkaampaa.” ”Olen opiskellut yliopistossa yli kuusi vuotta. Yhdellä sukupuolentutkimuksen kurssilla kaikki luennoitsijat olivat rodullistettuja ei-valkoisia ihmisiä. Huomasin rentoutuvani, koska tuntui, että luennoitsijat ymmärsivät minua. Oli outoa huomata, että en ole kokenut sellaista aiemmin ja että jaan luennoitsijoiden kanssa jotain yhteistä olemassa olemisesta.” T utkija Anna Rastaan mukaan yliopistojen kansainvälistymisen ja Suomen väestörakenteen muutoksen vuoksi suomalaiset yliopistot eivät ole enää niin sanottuja valkoisia tiloja. Vuosien ajan yliopistoissa on vaadittu keskustelua rasismista yliopistoyhteisöissä. Puuttumista ovat vaatineet yksittäiset opiskelijat, tutkijat ja rodullistettujen vähemmistöjen toiminnalle pohjautuvat järjestöt. Vuonna 2019 Helsingin yliopistossa perustettiin opiskelijajärjestö Students of Colour. Se on voimaannuttava yhteisö ja tukiverkko etni29 28
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 SYVÄLLÄ RAKENTEISSA seen tai näkyvään vähemmistöön kuuluville opiskelijoille. Jyväskylään perustettiin oma paikallinen SOC-järjestö elokuussa 2021. Anna Rastaan mukaan vähemmistöjen kokemusten ja tietojen kunnioittaminen on tärkeä edellytys rasismin vastaiselle työlle. Siitä huolimatta rasismi ei kosketa vain vähemmistöjä. Ongelmien esiin nostamista ja ratkaisuja ei voi jättää vain heidän tehtäväksi. Siksi yliopistojen omalla toiminnalla vastustaa rasismia on suuri merkitys. R asismin kitkeminen vaatii aktiivisia tekoja, tiedotti Jyväskylän yliopisto helmikuussa 2022. Yliopisto kertoi olevansa mukana valtakunnallisessa Olen antirasisti -kampanjassa, ”joka haastaa rakentamaan rasismivapaata Suomea”. Tiedotteen mukaan antirasismi yliopistoissa edellyttää sitä, että yhteisön jäseniä kuunnellaan sekä syrjiviä asenteita ja toimintatapoja opitaan tunnistamaan ja muuttamaan. Yliopistolla on myös yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelma. Nyt käytössä oleva tuli voimaan tammikuussa 2022. Siinä ei kuitenkaan mainita rasismia sanallakaan. Tämä ilmiö ei näy vain Jyväskylässä. Vuonna 2018 Åbo Akademin tutkija Anaïs Duong-Pedica tarkasteli eri yliopistojen yhdenvertaisuussuunnitelmia. Niissä rasismin ja etnisen syrjinnän kysymykset ohitettiin tai kuitattiin nollatoleranssipuheella. Muitakin samanlaisia havaintoja on tehty. Tutkimuksissa ilmiöön viitataan ei-performatiivisena antirasismina. Se tarkoittaa, että lausumat tai puheenvuorot epäonnistuvat muokkaamaan julkilausuttua todellisuutta. Monien instituutioiden kuten yliopistojen lausunnoissa korostetaan ”nollatoleranssia”, mutta instituutiot eivät välttämättä toimi antirasististen tavoitteiden edistämiseksi tai vetoavat toleranssipuheella asioiden olevan jo kunnossa. ”Yliopisto kuvittelee tunnustavansa rasismin olemassaolon. Mutta rasismi, josta yliopisto puhuu, on muotoa ’ei saa haukkua ketään’. Rasismia ilmenee kampuksella eri tavoin monessa muodossa”, kuvaa yksi yliopisto-opiskelija. Mitä institutionaalinen antirasismi on? Se edellyttää, että instituutioiden toimintaan sisältyy aitoja rasismin vastaisia käytäntöjä: tiedon keruuta syrjinnän ja häirinnän kokemusten yleisyydestä ja suunnitelmista puuttua niihin. Keskeistä on myös, että keskusteluun osallistuvat kaikki opiskelijoista henkilökuntaan. Antirasistista toimintaa on myös huolehtia, että erilaisista taustoista tulevat pääsevät tekemään kyseisiä instituutioita koskevia päätöksiä. Lisäksi tärkeä tekijä on, että rasismia kokeneet pääsevät kertomaan kokemuksistaan. He kuitenkin saattavat vaieta. Syy on luottamuksen puute. Jos rasismia kokenut tuntee, ettei oma instituutio tee asian korjaamiseksi tarpeeksi, keskustelulle ei ole turvallista tilaa. ”Nollatoleranssi-puheen jälkeen keskustelu aina päättyy”, sanoo yksi yliopisto-opiskelija. Se ei ikinä mene siihen, mitä rasismi yliopiston sisällä on. Syviin rakenteisiin. ? Jutussa on käytetty mainittujen lähteiden lisäksi muun muassa teoksen Rasismi, valta ja vastarinta (2021, toim. Suvi Keskinen, Minna Seikkula ja Faith Mkwesha) artikkeleita Keskinen, Mkwesha & Seikkula: Teoreettisen keskustelun avaimet – Rasismi, valkoisuus ja kolonialismin purkaminen; Keskinen: Kolonialismin ja rasismin historiaa Suomesta käsin; Seikkula & Pauline Hortelano: Arjen rasismi ja rasisminvastaisuus arjessa; Aminkeng A. Alemanji: Kohti rasisminvastaista pedagogiikkaa, sekä artikkelia Shirley Anne Tate & Damien Page: Whiteliness and institutional racism: hiding behind (un)conscious bias (2018). Miten yliopisto sanoo kitkevänsä rasismia? Lue. >> 29 28
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 SYVÄLLÄ RAKENTEISSA JJ yväskylän yliopistossa toimii yhdenvertaisuusja tasa-arvotoimikunta, jonka tehtävänä on muun muassa edistää yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain tavoitteiden toteutumista sekä seurata tasa-arvon kehittymistä yliopistossa, vaikuttaa yliopistoyhteisöön siten, että yhdenvertaisuudelle ja tasa-arvolla myönteiset asenteet ja mielipiteet vahvistuvat yliopistossa. Toimikunnan puheenjohtaja Tommi Auvinen, kuinka rasismia kitketään Jyväskylän yliopistossa? ”Toimintamme pohjana on turvallinen ympäristö, jossa ei sallita epäasiallista kohtelua, ja jossa kaikkiin suhtaudutaan tasa-arvoisesti. Yliopistolla on hyvän yliopistoyhteisön pelisäännöt. Jos epäasiallista käytöstä ilmenee, puutumme tilanteisiin.” Miten toimikunta on pyrkinyt vähentämään rasismia? ”Olemme pohtineet ilmeneekö yliopistossa rasismia ja jos, mitkä ovat mahdolliset muodot, ja jos ei, onko meillä jäänyt jotain tunnistamatta. Mutta koska yliopistoyhteisömme on lähtökohtaisesti hyvin kansainvälinen, pidän erikoisena ja yllättävänä, jos rasismia ilmenisi laaja-alaisesti.” Oletko sitä mieltä, ettei rasismia ilmene? ”Toivon, että ei. Toisaalta toimikunnan tietoon on tullut viime vuosina muutama rasismisyytös tai -epäily. Yksi liittyi opetustilanteeseen, toinen asiakaspalveluun. Tapaukset tutkittiin, eikä niistä löytynyt suoranaista evidenssiä. Se ei silti poista yhteydenoton tehneiden subjektiivista kokemusta.” Eli tapauksia kuitenkin on? ”Yhteydenottoja ei tehdä vuosittain, mutta MITEN YLIOPISTO KITKEE RASISMIA? jokainen on liikaa. Rasismin käsite ja siitä käytävä keskustelu on kovin polarisoitunutta. Toinen ääripää ei näe rasismia missään, toinen ajattelee sitä olevan kaikkialla. Kysymykseen on mahdoton vastata.” Mutta tapauksia on tullut tietoon? ”Rasismia koetaan eri tavoin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tapauksista on hankala löytää rasismia. Taustoitan, että vaimoni on Nigeriassa syntynyt ja tummaihoinen, ja siksikin aihe on minulle arkisesti lähellä. Mielestäni suomalaiset suhtautuvat aika hyvin, ja lähtökohtaisesti ihmiset ovat tulleet yliopistolle työskentelemään ja opiskelemaan, joten pitäisin outona, että yhteisössä, jossa lähtökohta on moninaisuus, rasismi rehottaisi.” On tyypillistä, että rasismin ajatellaan olevan poikkeuksellinen ilmiö, ja että suurimmalla osalla suomalaisista ei ole osuutta rasismin harjoittamiseen. Viime vuosina myös esimerkiksi suomalaisissa medioissa on uutisoitu rasismin ilmenemisestä eri instituutioissa kuten yliopistoissa. Eikö olisi päinvastoin outoa ajatella, että yliopisto olisi rasismivapaa tila? ”Se on juuri tämä, mitä pidämme rasismina. Esimerkiksi toimikunta järjestää vuosittain työpajoja, joihin kutsumme kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilökuntaa tuottamaan näkökulmia. Pidän itse heitä relevantteina informantteina, jotka viime kädessä tietävät ilmeneekö rasismia ja jos, miten. Heidän kokemusten perusteella rasismiksi viittaavaa toimintaa ei ole ilmennyt. Yksi haaste on myös, että olemme suomalainen yliopisto, jonka virkakieli on suomi. Se rajoittaa, vaikka pyrimme huomioimaan mahdollisimman suuren diversiteetin.” Puhut tässä yhteydessä kv-opiskelijoista ja -henkilökunnasta. Rasismia voivat kohdata myös suomalaiset. ”En tarkoita kohdentaa puhetta vain ulkomailta tuleviin. Tämä koskettaa Suomessa asuvia ja työskenteleviä samalla tavalla.” Sanoit, että rasismia on vaikea todentaa, koska siitä ei ole näyttöä. Oletko sitä mieltä, ettei sitä ole, kunnes toisin on todistettu? ”Jos rasismia ilmenisi systemaattisesti ja tunnistaisimme, että juuri tuossa kohtaa kampusta sitä on, jokainen järkevä aikuinen ihminen ymmärtää, että siihen olisi puututtu. Rasismi olisi meille paitsi imagohaitta myös yhdenvertaisten ihmisoikeuksien vastaista.” Kysyimme yliopiston yhdenvertaisuusja tasaarvotoimikunnan puheenjohtajalta ja vararehtorilta, miten yliopisto edistää antirasistista toimintaa. Teksti Oona Komonen 31 30
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 SYVÄLLÄ RAKENTEISSA Yliopistossa ei siis tunnusteta rasismin olemassaoloa? ”Kuten sanoin, haluamme evidenssiä.” Rasismikeskustelu suomalaisissa yliopistoissa on ollut vähäistä. Yksi syy siihen, miksi havaintoja ei ole tuotu esille, on luottamuksen puute. Kun oma instituutio ei ole tehnyt aloitteita antirasismin edistämiseksi, keskustelulle ei ole ollut turvallista tilaa. Millä tavoin tätä on edistetty Jyväskylän yliopistossa? ”Yliopistolla on useita yhteyshenkilöitä – oma lähijohtaja, yksikön vastuuhenkilö, hr-partneri, työsuojeluvaltuutettu, oppiaineesta vastaava lähijohtaja, dekaani, ylioppilaskunta – joihin ottaa yhteyttä. Olen sikäli yllättänyt, jos koetaan luottamuspulaa, kun on niin monta tahoa kehen olla yhteydessä.” Kyse ei ole yhteydenottohenkilöistä, vaan siitä, ettei omassa instituutiossa ole tehty tarpeeksi toimia. ”Meillä on yliopistossa nollatoleranssi rasismiin.” Instituutioiden nollatoleranssi-puhetta on kritisoitu siitä, että retoriikalla voi vedota asioiden olevan jo kunnossa, eivätkä instituutiot välttämättä toimi aidosti antirasististen tavoitteiden edistämiseksi. ”Nollatoleranssilla viestimme, että emme siedä mitään epäasiallista käyttäytymistä. Se on vastoin perusarvojamme.” Toimikunnan tehtäviin kuuluu yliopiston yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelman valmistelu. Nykyinen suunnitelma tuli voimaan 1. tammikuuta 2022, ja on voimassa vuoden 2023 loppuun. Miksi suunnitelmassa ei mainita esimerkiksi antirasistisen toiminnan edistämistä? ”Dokumentti on lyhyt. Se, ettei rasismia mainita ei tarkoita, etteikö sitä huomioida. Suunnitelmassa mainitaan yhdenvertaisuus. Onko jokin pointti, että halutaan käyttää juuri rasismi-sanaa? Toisaalta toimikunnassa on keskusteltu, että rasismin voisi mainita edes kerran. En vastusta. Tämä voi tapahtua konkreettisesti ensi vuonna, kun päivitämme suunnitelmaa. Kiinnostukseni kuitenkin liittyy siihen ilmeneekö meillä rasismia. Oletko toimittajana haastattelut ihmisiä aiheesta?” Juttuun on haastateltu henkilöitä, jotka ovat kokeneet ja kokevat rasismia yliopistossa ja yliopistoyhteisössä. ”Asiaa olisi helpompi kommentoida, jos saisin informaatiota. Sekin on mahdollista, että on tapaus, joka on tutkittu yliopiston toimesta ja nyt jauhetaan samaa levyä ja puheenvuorot menevät ristiin. En epäile, että sinulla on ilkeä tarkoituksenhakuisuus toimittajana, mutta tämä kiinnostaa aidosti. Teet tärkeästä aiheesta juttua, mutta paras tapa keskustella ei ole median tai kolmansien osapuolten kautta, vaan suora keskustelu. Suotavinta olisi, että [toimikuntaan] otetaan yhteyttä ja kiva, jos voimme vuoden päästä tehdä porukassa jutun Jykkäriin, jossa kerromme mihin käyty keskustelu johtaa. Jos uskaltaa luottaa toisiin ihmisiin, se voi johtaa huikeisiin lopputuloksiin positiivisessa mielessä.” Kysyn vielä, että onko niin, ettei rasismia mielestänne ilmene yliopistossa? ”Olen tutkija ja pyrin suhtautumaan ilmiöihin objektiivisesti. Jos meillä on empiiristä evidenssiä asiasta, silloin sitä ilmenee. Jos ei ole, voiko olla, ettei sitä ole. Nytkin ihmisillä on eri tulkintoja, enkä voi oman mielipiteeni pohjalta sanoa, että tuo on tai tuo ei. Vähän kuin oikeussalissa faktat taistelevat keskenään, eivät ihmisten mielipiteet tai subjektiiviset tulkinnat. Mitä toimikunnan kautta minulle on tullut tietoon parin vuoden aikana, en voi sanoa… on mahdollista, että rasismia on, mutta missä – en tiedä. Siksi on vaikea tehdä väkeviä johtopäätöksiä ilmiön laajuudesta ja syvyydestä. Kannustan ottamaan yliopistoon yhteyttä, jotta asia voidaan tunnistaa sekä tehdä tarvittavat toimenpiteet.” Kuten? ”Toimikunnan osalta se tarkoittaa esimerkiksi suunnitelmaa. Siinä voi olla perusteltua mainita rasismi käsitteenä. Sen paljon enempää toimikunta ei voi tehdä. Yhdenvertaisen ja asiallisen käyttäytymisen periaatteiden tulisi läpileikata koko yliopistoa. Jotta rasisminvastaista työtä voidaan aidosti tehdä, tarvitaan kokemuksia, ja esteet, mitä liittyvät luottamuspulaan, täytyy ylittää. Olemme myös harkinneet laajempaa kartoitusta, jotta voimme tunnistaa autenttisesti missä mahdollisesti piilee rasistisia ajatusrakenteita, toimintamalleja, ehkä jopa materiaalia – no, se ehkä on mahdotonta, tuskin fasistit jakelevat lehtisiä yliopistolla tai kätkevät niitä johonkin. Sitä mietin juuri, miten tämän asian kanssa ylimalkaan pitäisi edetä.” ”Kysyit, onko yliopistossa rasismia vai ei. Se on ehdottomasti mahdollista, mutta jos sitä ei voi konkreettisesti havainnoida, missä sitä on. Ainakaan rasismia ei voi poistaa ennen kuin todennetaan. Pahoittelut, että kommunikoin kryptisesti, mutta olen teoreetikko sydämeltäni.” Y Y liopisto osallistui valtakunnalliseen Olen antirasisti -kampanjaan, joka alkoi syksyllä 2021. Sen toinen osa järjestettiin 24.1.–6.2.2022. Yliopiston tiedotteen mukaan antirasismi edellyttää, että yhteisön jäseniä kuunnellaan, syrjiviä asenteita opitaan tunnistamaan, ja niitä muutetaan. Vararehtori Marja-Leena Laakso, mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti? ”Antirasismin edistäminen yliopistolla ei rajoittunut vain kampanja-aikaan, vaan se on pitkän linjan toimintaa.” ”Yliopiston johto, kuten rehtori, on korostanut avauksissaan ja puheissaan, ettemme hyväksy rasismia tai syrjintää. Meillä on ylioppilaskunnan esimerkistä ilmaantunut tapahtumiin häirintäyhdyshenkilöt. Lisäksi olemme kehittäneet yliopistossa toimintakulttuuria ja kanavia, joiden kautta voi ilmoittaa JYYn sosiaalipoliittiselle asiantuntijalle, oppiaineen tai laitoksen johtajalle, Student Life -toimijoille tai yhdenvertaisuusja tasa-arvotoimikunnalle, jos havaitsee itseensä tai toisiin kohdistuvaa loukkaavaa käytöstä tai rasistisia tekoja. Ilmoituksen tekeminen myös anonyymisti on mahdollista.” ”Vaikka saimme myös kritiikkiä kampanjaan osallistumisesta, mielestäni on tärkeää, että yliopisto on sellaisissa mukana. Jos ei olisi mitään kehitettävää, ei tarvitsisi kampanjoida. Ne ovat herätteleviä.” Onko yliopistossa tunnistettu rasistisia tekoja tai käytäntöjä? ”Erilaiset [mainitut] kanavat ovat olleet todella hiljaisia, niiden kautta on viimeisen kolmen vuoden aikana tullut muistini mukaan vain kaksi ilmoitusta rasismiin liittyen.” ”Se ei kuitenkaan ole absoluuttinen totuus. Varmasti tämänkokoisessa yhteisössä, jossa on paljon ihmisten välistä toimintaa, tapahtuu myös ei-toivottuja asioita, joista emme ole tietoisia. Haluan silti uskoa ihmisiin, että suurimmassa osassa tilanteista, joissa henkilö tai ihmisryhmä kokee turvattomuutta tai tulee loukatuksi, on kyse ajattelemattomuudesta, eikä tarkoituksellisesta käytöksestä. Silti ihmisten kokemukset ovat tosia, eikä ei-toivottua käyttäytymistä välttämättä huomaa enemmistöön kuuluvana. Kokemukset tulee aina ottaa vakavasti, ja puuttua asioihin.” Kuinka yliopisto kitkee rasismia? ”On kaksi tasoa. Ensimmäinen on institutionaalinen taso, johon lukeutuvat käytännöt, ilmapiiri ja yleinen viestintä. Vaikka emme ole täydellisiä, ajattelen, että yliopiston viestit ja ulostulot ovat yhteisömme arvojen mukaisia.” ”Toinen taso taas on ruohonjuuritaso. Meillä ei ole täysin läpinäkyvää ja laajaa ymmärrystä, mitä yhteisössämme tapahtuu. Meidän pitää vielä selkeämmin eri tilanteissa lisätä ihmisten luottamusta tuoda esille, jos he havaitsevat rasistisia käytäntöjä tai toimintaa. Lisäksi tämä tarkoittaa, että esimerkiksi henkilöstöä tulisi kouluttaa laajemmin aiheesta. ” ”Vaikka tietoisuutemme on koko ajan kehittynyt, ei minulla ole kanttia väittää, että olisimme valmiita.” ? 31 30
P A SK A JU T T U jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 32 33 HAISEEKO TÄÄLLÄ KUSI?
TEKSTI TATU HELLE KUVAT IINA NISKANEN jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 32 33 Hiuslakkapulloja, tageja, sarjakuvia, tarroja ja vessakoppeja, joista puuttuvat ovet. Näitä voi löytää Jyväskylän keskustan baarien vessoista. Toimittaja ja kuvaaja lähtivät kierrokselle ja selvittivät, millainen on hyvä pyttykokemus. HAISEEKO TÄÄLLÄ KUSI?
ikä on baarin sydän, entä se sielu? Henkilökunta tai asiakkaat? Vihje: Mikä on tärkeintä, kun kurkusta alas kittaamasi neste alkaa muodostua virtsaksi rakkoon (ja osalla myös päähän)? Oikea vastaus kysymyksiin on baarin vessa. Mutta millaisia sydämen ja sielun yhteenliittymiä Jyväskylän ravitsemusliikkeistä löytyy? Millä pöntöllä sydän pakahtuu ja sielu lepää? Otimme selvää pimenevänä syksyisenä torstai-iltana. K U L T T U U R I R A V I N T O L A Y L Ä R U T H . K e l l o 1 9 . 5 Ravintolassa on kolme vessaa: naistenja miestenvessa sekä yleinen esteetön vessa. Miesten vessan kusilaarit on sijoitettu toisiinsa nähden ahtaasti. Välimatkan tulos mittanauhalla mitattuna: 12 senttimetriä. Siinä olkapäät kolisevat yhteen. Jos aikoo asioida laarilla jonkun kanssa samaan aikaan pitää (tai kannattaa) olla tuttavallinen tai lärvit. Tila laarien ja seinän välillä on myös niin kapea, ettei fyysiseltä kontaktilta voi välttyä, jos haluaa livahtaa perällä olevaan koppiin. Ja kun laarilla on joku, ujoimmat ovat pakotettuina valitsemaan ovella kiusallisen 180 asteen käännöksen ja kokeilemaan myöhemmin uudelleen. Miesten vessa on hyvällä tavalla rähjäinen. Seinät ovat täynnä erilaisia tekstejä, jotka noudattavat vessanseinäaktivismin parhaita perinteitä: ”Erottakaa kirkko ja valtio”, ”Fasistit helvettiin”. Seinän takana sijaitseva naisten vessa on puhtaampi, raikkaampi ja valoisampi. Koppeja tosin on vain yksi. Käsipyyhettä ei ole revitty lattialle kuten miesten vessassa. Oikeastaan naisten vessassa on parempi happi kuin baarin salin puolella. Voi istua pöntölle, tuntea rauhan, vaipua zen-tilaan. Kuin olisi astunut syksyn pimeästä juhannukseen tai aasialaisesta liikenneruuhkasta suomalaiseen metsään. Kun avaa silmät voi lukea tekstejä ja tarroja, joissa halutaan luopua turkistarhauksesta ja häkkikanaloista. Seinään on piirretty surullinen tomaatti. S O H W I . K e l l o 2 . 1 8 Liikehuoneisto valmistui 1965, ja alun perin siinä sijaitsi pankki, parturi ja Rauha Kilpeläisen Atria-baari. Kolme vuotta myöhemmin Kilpeläinen osti talon osakekannan ja perusti ravintolan, jonka nimesi Sohvin Krouviksi. M Nimi juonsi juurensa hänen toisesta nimestään Sofia. Ravintolan yhteydessä on Jyväskylän ensimmäinen terassi. Nykyään paikan nimi on Sohwi. Vessat ovat kellarikerroksessa, pitkien portaiden päässä. Ei voi olla liian huppelissa, eikä liikuntarajoitteinen. Vessakäytävän seinälle on kehystetty Jylkkärin kymmenisen vuotta sitten tekemä juttu Jyväskylän baarien vessoista. Jutun voittaja oli Sohwin vessa. Naisten vessan ovessa on kuva Marilyn Monroesta, ja miesten James Deanista. Hollywoodissa ehkä suolletaan paskaa suusta, täällä jostain muualta. Miesten vessassa löyhkää kusen lisäksi puhdistusaine, jolla todennäköisesti pestään murhapaikkoja ruumiiden hajusta. Natsitarra on revitty seinästä irti, jäljellä on vain rippeet. Viereen on liimattu natsismia vastustava tarra. Stallarit johtanee pikku-hitlereitä Kela-avustetussa ja tarraluokkasodassa Yläkaupungin vessoissa. Miesten vessassa on kolikoilla toimiva kondomiautomaatti. Naisten vessassa on lattialla potta. Kenties sukupuolittunutta, mutta toisaalta miesten vessan kusilattialle tuskin moni vanhempi haluaisikaan kakaraansa pyörimään. Naisten vessa on jälleen miesten vastinetta freesimpi, oikeastaan täysi vastakohta. Tuoksuu uudelle. Jos kymmenen vuotta sitten Jylkkäri palkitsi Sohwin vessan, lehti todennäköisesti vieraili vain naisten vessassa. Saippuan tuoksu on metsämarja. Miesten vessassa se on halvinta hajusteetonta. Y L Ä K A U P U N G I N A L E P U B . K e l l o 2 . 2 4 Muinoin Kauppakatu 6:ssa toimi baari nimeltään Vibes. Karaoke oli sijoitettu kadun viereiseen baarin nurkkaan, looseja oli ruhtinaallisesti, biljardipöytä oli toisella puolella baaria. Sitten vaihtoivat järjestyksen kerran ja toisen, ja lopulta vielä nimensäkin. Vessat ovat pysyneet koko tämän ajan entisellään. Entisessä Vibesissä, nykyisessä Ale Pubissa on täysin identtiset yhden pöntön naisten ja miesten vessakopit. Miesten vessan ovessa on lappu. VALOT ON RIKKI KAPUT SORRY =( Lisäksi on pienen yksiön kokoinen invavessa. Siellä on sekä pisuaari että pönttö – vierailla voi siis yhdessä tai erikseen. Oven kuplalasista näkee jonkin verran läpi. Lasin takaa vessaan näkyvä hahmo voi siis kusevan luonteesta riippuen saada nopeuttamaan tai hidastamaan toimintaansa. Tärkeintä on, että karaoke kuuluu hyvin vessoihin. V A K I O P A I N E . K e l l o 2 1 . 1 Vessat ovat niin värikkäitä, etten yllättyisi, jos pöntöstä putkahtaisi sateenkaarta pitkin yksinsarvisella ratsastava Bob Ross. ”Tänne olet aina tervetullut kakalle”, lukee jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 PASKA JUTTU 34 35
Nimi juonsi juurensa hänen toisesta nimestään Sofia. Ravintolan yhteydessä on Jyväskylän ensimmäinen terassi. Nykyään paikan nimi on Sohwi. Vessat ovat kellarikerroksessa, pitkien portaiden päässä. Ei voi olla liian huppelissa, eikä liikuntarajoitteinen. Vessakäytävän seinälle on kehystetty Jylkkärin kymmenisen vuotta sitten tekemä juttu Jyväskylän baarien vessoista. Jutun voittaja oli Sohwin vessa. Naisten vessan ovessa on kuva Marilyn Monroesta, ja miesten James Deanista. Hollywoodissa ehkä suolletaan paskaa suusta, täällä jostain muualta. Miesten vessassa löyhkää kusen lisäksi puhdistusaine, jolla todennäköisesti pestään murhapaikkoja ruumiiden hajusta. Natsitarra on revitty seinästä irti, jäljellä on vain rippeet. Viereen on liimattu natsismia vastustava tarra. Stallarit johtanee pikku-hitlereitä Kela-avustetussa ja tarraluokkasodassa Yläkaupungin vessoissa. Miesten vessassa on kolikoilla toimiva kondomiautomaatti. Naisten vessassa on lattialla potta. Kenties sukupuolittunutta, mutta toisaalta miesten vessan kusilattialle tuskin moni vanhempi haluaisikaan kakaraansa pyörimään. Naisten vessa on jälleen miesten vastinetta freesimpi, oikeastaan täysi vastakohta. Tuoksuu uudelle. Jos kymmenen vuotta sitten Jylkkäri palkitsi Sohwin vessan, lehti todennäköisesti vieraili vain naisten vessassa. Saippuan tuoksu on metsämarja. Miesten vessassa se on halvinta hajusteetonta. Y L Ä K A U P U N G I N A L E P U B . K e l l o 2 . 2 4 Muinoin Kauppakatu 6:ssa toimi baari nimeltään Vibes. Karaoke oli sijoitettu kadun viereiseen baarin nurkkaan, looseja oli ruhtinaallisesti, biljardipöytä oli toisella puolella baaria. Sitten vaihtoivat järjestyksen kerran ja toisen, ja lopulta vielä nimensäkin. Vessat ovat pysyneet koko tämän ajan entisellään. Entisessä Vibesissä, nykyisessä Ale Pubissa on täysin identtiset yhden pöntön naisten ja miesten vessakopit. Miesten vessan ovessa on lappu. VALOT ON RIKKI KAPUT SORRY =( Lisäksi on pienen yksiön kokoinen invavessa. Siellä on sekä pisuaari että pönttö – vierailla voi siis yhdessä tai erikseen. Oven kuplalasista näkee jonkin verran läpi. Lasin takaa vessaan näkyvä hahmo voi siis kusevan luonteesta riippuen saada nopeuttamaan tai hidastamaan toimintaansa. Tärkeintä on, että karaoke kuuluu hyvin vessoihin. V A K I O P A I N E . K e l l o 2 1 . 1 Vessat ovat niin värikkäitä, etten yllättyisi, jos pöntöstä putkahtaisi sateenkaarta pitkin yksinsarvisella ratsastava Bob Ross. ”Tänne olet aina tervetullut kakalle”, lukee vuonna 1992 perustetun baarin naisten vessan ovessa. Peilissä puolestaan on teksti: ”Olet ihana”. Olisipa kaikki vessat näin kannustavia varsinkin silloin kun krapularipuli yllättää, hikikarpalot valuvat otsallasi ja pohdit, kuinka suuri määrä verta vessapaperissa on normaalia. Seinistä vastaan tuijottavat useat maalatut silmät. Ja jättikokoinen kirkkovene ovessa. Vessan räikeä värimaailma saattaa mieltymyksistä ja mielentilasta riippuen joko rauhoittaa tai ahdistaa. Kysyn mielipidettä eräältä naisten vessaa käyttäneeltä asiakkaalta. Vastaus: ”Suosittelen.” Miesten vessa noudattaa samaa räikeää värimaailmaa. Siellä on pitkä metallinen laari ja yksi pönttö, mutta sen käyttäjän suojana ei ole koppia vaan yksi vaivainen seinä puolikkaaksi näköesteeksi. Bideesuihku on pöntöllä istuvan näkökulmasta seinän väärällä puolella eli seinän takana. Vessassa on kaksi henkilöä. ”Ikonen”, toinen heistä arvioi vessaa. ”Lemppari kaikista”, sanoo toinen. Jos baarin on täynnä voi miesten vessan oven avaaja kolauttaa oven salin puolella oleviin asiakkaisiin. Ja jos joku istuu kopittoman vessan pöntöllä, hän voi katsoa salin puolella olevia silmiin. D E L O R E A N . K e l l o 2 1 . 3 2 Verkkosivuilla on kuvaus: DeLorean on aika mahtava cocktailbaari Jyväskylän ydinkeskustassa. Useissa kategorioissa ja useita kertoja Suomen parhaaksi valittu baarimme on pastellinsävyinen rakkauskirje neonvaloissa ja syntikkapopissa sykkivälle 80-luvulle, vuosikymmenelle jota kukaan ei voi ajatella hymyilemättä. Ahaa. Käyn sisään ja suuntaan vessaan. Pim pim pim, kasibittinen pelimusiikki soi kaiuttimista. Kirkkaat ja uutuuttaan hohtavat vessat ovat juuri sitä, mitä koko paikan ulkomuoto viestii edellisiin paikkoihin verrattuna eli lite bättre. Pöntön vieressä on pino sarjakuvalehtiä: Captain America, Hulk ja Muumi. Täällä voisi viettää siis koko illan. Vedetön pisuaari, ekologista. Miesten vessan seinälle on kehystetty juliste Sylvester Stallonesta Cobra-elokuvasta. Tekstejä, tarroja, töhryjä, aktivismia... sellaisia ei tämän paikan vessojen seiniltä juuri löydy. Miesten vessassa on Suomen jalkapallomaajoukkueen kannattajien tarra ja naisten vessassa tagi, jossa sanotaan DeLoreanin olevan paras baari. Ehkä tässä vessassa ei olla vihaisia tai sitten ei uskota vessanseinäaktivismin yhteiskunnalliseen muutosvoimaan. O N N I . K e l l o 2 1 . 5 1 Miesten vessa on hyvin pieni. Oven sisäpuolella on painauma. Näyttää siltä, että joku jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 PASKA JUTTU 34 35
asiakas on yrittänyt nyrkeillä hakkaamalla selvittää tiensä ulos vessasta. Ehkä hän unohti, miten oven kahva toimii. Huomattavasti miesten vessaa tilavamman naisten vessan katossa on disco-pallo. Se tuo vähän iloa muuten harmaaseen ja tylsään vessatilaan. Vessan fengshuin pilaa oven viereinen pimeä nurkkaus. Onnia markkinoidaan ”karaokeja seurusteluravintola aikuiseen makuun, mikä viikonloppuisin muuntautuu discohittien ja bilekaraoken saattelemana keskustan ykkösbailupaikaksi”, ja baari on myös tunnettu luovista markkinointikikoistaan. Keskellä koronapandemiaa Onni halusi tarjota alennushintaisen tuopin kaikille koronatestiin suostuville. Viranomaiset harmillisesti eivät tästä innostuneet. Seinillä ei ole yhtään töherrystä, mikä on melko harvinaista tässä maailmassa, joka päällään kantaa miljoonittain permanenttitussi taskuissaan kulkevia oman elämänsä Kasimir Malevitšeja. E S C A P E . K e l l o 2 2 . 5 Satama-approjen jatkot. Järjetön jono. En mene. Vaikka kusettaa. P O P P A R I . K e l l o 2 2 . 1 3 Ravintolassa on tänä iltana portieeri. Vessat ovat aivan narikan vieressä, joten niihin livahtaminen lupia kyselemättä on täysin mahdotonta. Joudumme käymään lyhyen neuvottelun henkilökunnan kanssa ennen kuin pääsemme tarkistamaan vessat. Nainen baaritiskin takana lähettää kollegansa siivoamaan käsipyyhepaperit miesten vessan lattialta. Sen jälkeen saamme luvan astua käymälöihin. Miesten vessassa on pitkä laari, yksi koppi ja perinteisen miesten vessan hieman ummehtunut haju. Keskiverto miesten vessa, ei raportoitavaa. Naisten vessan suunnittelussa sen sijaan on mietitty ihmisen muitakin tarpeita kuin ulostamista. Tiskialtaan reunalla on hajustettua saippuaa. Ehostusta varten löytyy hiuslakkaa, hiusharja, vanupuikkoja ja käsipeili. Naiset haluavat olla kauniita, mutta miehet eivät. Kateellisuus nousee pintaan. Seinällä on kuvat Dizzy Gillispiesta, Charlie ”Bird” Parkerista ja Marilyn Monroesta. Ujo sonnan haju leijailee ilmassa, mutta tännehän se kuuluu. Bändi lavalla soittaa Elviksen Suspicious Mindsia. ”I can't walk out / Because I love you too much, baby”, laulun sanat kantautuvat vessaan vaimeana. Kappale voisi kertoa tästä vessasta. L O N D O N . K e l l o 2 2 . 4 6 Vessat ovat vierekkäin käytävällä, joka erottaa baarin karaokepuolen tanssilattiasta. Vastapäätä on katoavaa kansanperinnettä edustava tupakkahuone. Vessat ovat suurempia kuin edeltävien baarien vessat yhteensä. Kello lähestyy yhtätoista. Kaikki baarin asiakkaat ja henkilökunta mahtuisivat tähän aikaan torstaina käymään samaan aikaan vessassa helposti. Sekä miesten että naisten vessassa on kondomiautomaatit ilmeisesti sen varalta, ettei torstaiyön Londonin miessaalis muista itse huolehtia ehkäisystä. Vessan seinässä on vielä korona-ajan ohjeet: muista pestä kädet saippualla. Miesten vessan saippuatelineet ovat tyhjät. F R E E T I M E . K e l l o 2 3 . 1 7 Timeen ei ole tänä torstaina lainkaan jonoa. Kaikki ovat ilmeisesti Escissä. Alakerrassa on pari vessaa, mutta kuka sinne jäisi junnaamaan, koska yökerhoon saapuessa ainoa oikea suunta on portaat ylös, tiskille, ja sitten vessaan. Naisten vessan ovea koristaa nainen, miesten vessan ovea apina. Miesten vessassa on laareja ja muutama koppi, joiden ovea ei saa lukkoon. Yleisilme on tasaisen harmaa. Ei tänne viihtymään tulla. Käsisaippuaa ei ole, mutta paperia riittää. Seuraavan kerran kun näette miehen kieppuvan Timen tanssilattian tangossa, muistakaa, että hän ei ole pessyt käsiään saippualla – niin likaista. Naisten vessa on valoisa ja mukava. Seinillä on värikkäät tapetit. Yhteen vessakopin oveen on piirretty skeittaava kissa. Keskellä vessatilaa on sohva, johon käyn istumaan. Samalla sisään astuu naisasiakas, joka kysyy hämmentyneenä tuliko hän vahingossa miestenvessaan. Ennen kuin ehdin vastata hänen perässään vessaan tulee useampi nainen, joista ensimmäinen kyseenalaistaa oikeuteni naistenvessassa hengailuun sanoilla: mitä helvettiä. Hyvin lyhyen ja hyvähenkisen sananvaihdon jälkeen tunnelma välillämme vapautuu enkä tule heitetyksi ulos vessasta ja baarista. ”Timen vessassa on hyvä meininki”, vessaan saapunut asiakas kehuu. Niin pitäisikin olla. Jossain Jyväskylän kaupungin baarien vessoissa tämä on ymmärretty, jossain ei. K I E R R O K S E N Y H T E E N V E T O N A annan vinkkejä. Ensin baarien omistajille: Vaaleat värit esimerkiksi seinien väreissä voivat tutkitusti rauhoittaa ja vähentää aggressiivisuutta. Käsien peseminen saippualla taas on tehokkain tapa torjua esimerkiksi norovirusta ja kausi-influenssaa. Sitten asiakkaille: Joku ihminen siivoaa baarien vessoja. Jos sinulla tulee nuuskapusseja virtsan mukana laariin, mene lääkäriin. Et ole ihmismuodon saanut uloste, joten kakkaa pönttöön, äläkä sotke. Tai jos olet, vedä itsesi pöntöstä. jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 36 PASKA JUTTU 37 " TÄ N N E O L E T A I N A T E RV E T U L LU T KA KAL L E ."
edeltävien baarien vessat yhteensä. Kello lähestyy yhtätoista. Kaikki baarin asiakkaat ja henkilökunta mahtuisivat tähän aikaan torstaina käymään samaan aikaan vessassa helposti. Sekä miesten että naisten vessassa on kondomiautomaatit ilmeisesti sen varalta, ettei torstaiyön Londonin miessaalis muista itse huolehtia ehkäisystä. Vessan seinässä on vielä korona-ajan ohjeet: muista pestä kädet saippualla. Miesten vessan saippuatelineet ovat tyhjät. F R E E T I M E . K e l l o 2 3 . 1 7 Timeen ei ole tänä torstaina lainkaan jonoa. Kaikki ovat ilmeisesti Escissä. Alakerrassa on pari vessaa, mutta kuka sinne jäisi junnaamaan, koska yökerhoon saapuessa ainoa oikea suunta on portaat ylös, tiskille, ja sitten vessaan. Naisten vessan ovea koristaa nainen, miesten vessan ovea apina. Miesten vessassa on laareja ja muutama koppi, joiden ovea ei saa lukkoon. Yleisilme on tasaisen harmaa. Ei tänne viihtymään tulla. Käsisaippuaa ei ole, mutta paperia riittää. Seuraavan kerran kun näette miehen kieppuvan Timen tanssilattian tangossa, muistakaa, että hän ei ole pessyt käsiään saippualla – niin likaista. Naisten vessa on valoisa ja mukava. Seinillä on värikkäät tapetit. Yhteen vessakopin oveen on piirretty skeittaava kissa. Keskellä vessatilaa on sohva, johon käyn istumaan. Samalla sisään astuu naisasiakas, joka kysyy hämmentyneenä tuliko hän vahingossa miestenvessaan. Ennen kuin ehdin vastata hänen perässään vessaan tulee useampi nainen, joista ensimmäinen kyseenalaistaa oikeuteni naistenvessassa hengailuun sanoilla: mitä helvettiä. Hyvin lyhyen ja hyvähenkisen sananvaihdon jälkeen tunnelma välillämme vapautuu enkä tule heitetyksi ulos vessasta ja baarista. ”Timen vessassa on hyvä meininki”, vessaan saapunut asiakas kehuu. Niin pitäisikin olla. Jossain Jyväskylän kaupungin baarien vessoissa tämä on ymmärretty, jossain ei. K I E R R O K S E N Y H T E E N V E T O N A annan vinkkejä. Ensin baarien omistajille: Vaaleat värit esimerkiksi seinien väreissä voivat tutkitusti rauhoittaa ja vähentää aggressiivisuutta. Käsien peseminen saippualla taas on tehokkain tapa torjua esimerkiksi norovirusta ja kausi-influenssaa. Sitten asiakkaille: Joku ihminen siivoaa baarien vessoja. Jos sinulla tulee nuuskapusseja virtsan mukana laariin, mene lääkäriin. Et ole ihmismuodon saanut uloste, joten kakkaa pönttöön, äläkä sotke. Tai jos olet, vedä itsesi pöntöstä. jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 36 PASKA JUTTU 37
jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 39 PALAAJAT LÄHIOPETUSTA JA TAPAHTUMIA. Jyväskylän yliopiston kuluva lukuvuosi painottuu lähiopetukseen, jota järjestetään erityisesti opintojensa alkuvaiheessa oleville eli ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Opetusmuotoja punnitaan pedagogisin perustein: opetusta voidaan järjestää monimuotoisesti, mikäli kurssin osaamistavoitteet ja käytettävissä olevat tilat mahdollistavat sen. Opettajilla on kuitenkin myös oikeus edellyttää läsnäoloa. Yliopistossa on huomattu, etteivät kaikki opiskelijat ole palanneet fyysisesti kampuksille lukuvuoden alussa. Luultavasti osa opiskeluissaan pidemmällä olevista on töissä toisella paikkakunnalla tai ei ole paluumuuttanut Jyväskylään. Lisäksi osa opiskelijoista on huolissaan terveysturvallisuudesta. Korona aiheuttaa yhä huolta. ”Olemme eläneet yläja alamäkiä pandemian aikana”, kertoo Te ks ti Iin a N is ka ne n K uv a A le ks i M ur to jä rv i Ai ne jä rj es tö Pa rk un fu ks ia is et . A J A NK U V A 38 Monikielisen akateemisten viestinnän keskuksen eli MOVIn johtaja Peppi Taalas. Hän on huomannut, että pandemian aikana arjen rutiinit ovat hämärtyneet. Osalle opiskelijoista on haastavaa palata lähiopetukseen, herätä ja saada itsensä ajoissa kampukselle. ”Ihmisen mieli toimii ihmeellisesti. Pandemian alussa tilanne oli katastrofaalinen, kun mietittiin miten opetus järjestetään. Nyt taas lähiopetukseen palaaminen koetaan osin vaikeana”. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen järjestö-vastaava Olli Puhtimäen mukaan opiskelijatapahtumia on voitu järjestää syksyllä normaalisti. Korona-aika on jättänyt niihin jälkensä lähinnä parantuneena hygieniana: tapahtumissa ei esimerkiksi juoda enää samoista mukeista. Tapahtumajärjestäjillä on yhä pelko uudesta tautiaallosta ja rajoituksista. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin rauhallinen. Pandemia loistaa poissaolollaan. ?
Esseitä eläimistä. Elisa Aaltola. Into Kustannus, 2022. s. 255. Miki Liukkosen Sivullinen-televisio-ohjelman (2021) ensimmäisessä jaksossa kirjailija Antti Nylén toteaa ilmastonmuutoksen olevan ”kunniallinen veganismin perustelu”. Nylénin mukaan ilmastosyyt nähdään järkevänä syynä valita kasvisateria. Eläinrakkautta sen sijaan pidetään rationaalista ajattelua haittaavana liiallisena tunteiluna. Tähän tunteilun ja rationaalisuuden kysymykseen pureutuu filosofi Elisa Aaltola teoksessaan Esseitä eläimistä (Into). Teos käsittelee sitä, kuinka eläinten näkökulma torjutaan järjestelmällisesti yhteiskuntamme eri tasoilla. Esseekokoelmassa on tunnetta. Kirjailijan lapsuuden eläinsuhdetta ja ympäristön asenteita käsittelevästä esseestä Katse tulee aluksi jopa sentimentaalinen olo. Empatian jälkeen alkaa kuitenkin aseista riisuva analyysi siitä, minkälaisia ristiriitoja eläinajattelumme taustalla on. Yksi surullisen helppo esimerkki löytyy metsästystä käsittelevästä esseestä Sudet. Susien tappamista puolustetaan sillä, että susi tappaa riistaeläimiä (kuten hirviä), joita ei jää tarpeeksi ihmiselle ammuttavaksi. Samaan aikaan kuitenkin hirvien tappamista perustellaan liikenneonnettomuuksien ehkäisyllä. Miksei hirvikantojen pienentämistä jätetä susille? Aaltola osoittaa, kuinka eläinoikeuskysymyksessä on kyse ennen kaikkea tunteista, joita ei huomioida yhteiskunnallisessa keskustelussa. Esimerkiksi susivastaisissa asenteissa on kyse vihasta, inhosta, pelosta, identiteetistä ja yhteiskuntaluokasta, ja hirvien ampumisessa elämyksistä, vallasta ja voimasta. Eläintuotannon ylläpito vaatii tuekseen keinoja lievittää psyykkistä ahdinkoa, joka eläinrakkaille ihmisille syntyy eläinteollisuuden todellisuuden ymmärtämisestä. Keinoina ovat eläinten näkökulman järjestelmällinen sivuuttaminen, eläinten mielellisyyden kyseenalaistaminen, eläinten tappamisen piilottaminen sekä aiheesta puhumisen viherpiipertämiseksi leimaaminen. Joskus eläinvastaisia asenteita puolustamaan kutsutaan kaikkivaltiasta (”Jumala loi eläimen ihmisen hallittavaksi…”). Lopulta tämä tunnistamaton tunneaines estää rationaalisen keskustelun siitä, miten ihminen suhtautuu toislajisiin eläimiin. Teoksessaan Aaltola venyttää omia empatiakykynsä rajoja yrittäessään ymmärtää eläimiä tuhoavaa ihmistä. Esseitä eläimistä yhdistää omakohtaisen kertovan kirjoitustyylin eri lähteisiin ja yhteiskunnalliseen argumentaatioon. Ydinkysymys on selkeä: ”Kun eläin havaitsee ihmisen, mitä hän näkee?” ? Jaakko Syrén jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 39 ARVIOT K A LE N TE R I KU VA T: IN TO KU ST AN N U S, U N IV er SA l PI c TU re S, AD AS Tr A/ H AN N AK AI SA H ÄM Äl ÄI N eN KULTTUURI VAPAA KINO. JYY ja Ilokivi Venue tarjoavat klassikkoelokuvia vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Ainejärjestöjen hostaamien iltojen ohjelmistossa mm. Shrek 2 (2004) ja Princess Bride (1987). Vapaa pääsy. Ilokivi Venue, ma 10.10., 24.10., 7.11. ja 21.11. kello 17. KAVIN ALUESARJA. Syksyn aluesarjan ohjelmistossa mm. 3.10. Ted Berman & Richard Rich: Hiidenpata (1985), 17.10. Akira Kurosawa: Kagemusha – Varjokenraali (1980), 31.10. Peter Jackson: Aivokuollut (1992), 14.11. Jim Henson & Frank Oz: Tumma kristalli (1982). Elokuvat esitetään 35 milliseltä filmiltä. Liput 6 euroa, myynnissä Ilokiven ovelta. Elokuvat alkavat kello 18, ja lipunmyynti käynnistyy puoli tuntia aiemmin. Ilokivi Venue. 19.–25.11. ARKTISEN UPEETA. 23. kertaa järjestettävän festivaalin ohjelmisto esittelee vaihtoehtoisia elokuvia, keskusteluja toimintaa teemalla Häiriö. Kino Aurora. 8.–9.10. SYYSRETKI KONNEVEDEN KANSALLISPUISTOON. JYYn Leija-hankkeen syysretki luontoon. Bussikuljetukset ja mahdollinen yöpyminen pikkurahalla. Ennakkoilmoittautuminen. 13.10. PYÖRÄRETKI HAUKANNIEMEEN. Tutustutaan muihin ja luontoon pyöräillen. Avoin, maksuton retki. Lähtö Ilokiven parkkipaikalta kello 16.30. KULTTU URI KULTTU URI R IE NN O T 38 Moonage Daydream. Brett Morgen. Dokumentti. 135 min. Ensi-ilta 16.9.2022. ????? Ohjaaja Brett Morgen kertaa reilussa kahdessa tunnissa David Bowien julkisen elämän tärkeimmät vaiheet kollaasissa, joka muodostuu valtavasta määrästä vanhoja haastatteluja, musiikkivideoita, keikkatallenteita ja muuta arkistomateriaalia. Muhkea otanta on kunnianhimoinen, mutta lisäarvoa keskusteluun vaikkapa Bowien luomista hahmoista tai hänen taiteensa monipuolisuudesta Moonage Daydream ei tuo. Sanottavan vähäisyys on kuitenkin helppo antaa anteeksi, kun lopputulos näyttää ja kuulostaa hyvältä. Parhaimmillaan suvereenisti rullaava kokonaisuus muistuttaa kunnon resursseilla tehtyä fanivideota, jota päädytään fiilistelemään aamuöisillä jatkojen jatkoilla. Monien fanivideoiden tapaan myös Moonage Daydream on liian pitkä ja paikoin puuduttava, mutta valtaosan kestostaan se viihdyttää kohdeyleisöään. ? Niklas Pelkonen Pasi was here. Ohj. Erika Hast, käsikirj. Veikko Nuutinen. Näytelmä. AdAstra-teatteri, 2022. Esityskausi 16.9.–29.10. Laukaus vie keski-ikäistyvän Hemmon Helsingistä Savonlinnaan. Hän etsii vanhoilta kotikulmilta vastausta siihen, miksi lapsuuden paras kaveri Pasi päätti ampua itsensä. Erika Hastin ohjaama Pasi was here liikkuu sekä nykyajassa että 1980ja 1990-lukujen muistoissa. Henkilöt pohtivat, miksi asiat ovat menneet kuten menivät. Olennaisinta on Veikko Nuutisen monitulkintainen tarina. Pinnalta näytelmä on hauska ja nostalginen, mutta työntää esiin jotain, mitä emme haluaisi nähdä. Kiljunjuonnille, kuponkiuutisille ja runkkauskisoille on helppo nauraa. Näytelmä tarjoaa kuitenkin myös syvemmän ja synkemmän ajatuskulun niille, jotka siihen rohkenevat tarttua. Kun menetämme ihmisen lopullisesti, kaikki kysymykset jäävät ikuisesti vaille vastausta. Syyllisiä olemme me kaikki, jotka katsoimme mukavuudenhalumme vuoksi muualle. ? Aino Ässämäki M E N O T M E N O T Lu e p id em ä t a rv io t ve rk o st a jy lk ka ri .fi . 23 transmyyttiä – Totta ja tarua transihmisistä. Mona Bling. Into Kustannus, 2022. s. 200. Somevaikuttaja ja toimittaja Mona Bling avaa ja kumoaa esikoisteoksessaan transihmisiin liitettyjä myyttejä, kuten sukupuolenkorjausleikkauksiin, vanhemmuuteen tai mielenterveyteen liittyviä uskomuksia. Transihmisille itselleen kirja tuskin tarjoaa uutta, eikä se ole tarkoituskaan. Teos on suunnattu cissukupuolisille, jotta he ymmärtäisivät transihmisiä. Ääneen pääsevät kokemusasiantuntijat, joiden tarinat tuovat lukijan lähemmäksi väkivallanuhkan, väärinsukupuolittamisen ja toisaalta sukupuolieuforian kokemuksia. Bling avaa myös omaa transprosessiaan. Erityisen kiinnostavaa on itsereflektio esimerkiksi sisäistetyn transfobian ympärillä. Bling kertoo ajatelleensa, että transition tavoitteena on tulla ”täydelliseksi naiseksi”, ja ettei hän transnaisena kelpaisi kuin seksiseuraksi, sillä kukaan ”ei haluaisi esitellä minua vanhemmilleen, koska olen trans”. ? Santeri Harju
40 41 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 Älypeli E räänä tavanomaisena iltana huomasin Jyväskylän Ylä-Ruthilla kaksi miestä. He istuivat vastatusten pöydän ääressä ja tutkivat välissään olevaa pelilautaa keskittyneesti. Välillä toinen vilkaisi käsissään olevaa kirjaa. Oli kevät 2022, ja olin itse pelannut shakkia puolisentoista vuotta lähes päivittäin kehittyen siinä mielestäni suhteellisen taitavaksi. Päätimme kaverini kanssa pyytää lupaa liittyä miesten seuraan. Toinen heistä ilmoittautui vapaaehtoiseksi pelaamaan minua vastaan. Nappulat aseteltiin paikoilleen. Hän otti valkoiset, minä mustat. Avaussiirtoon 1. e4 vastasin Caro-Kannin puolustuksella, jossa oma sotilas siirretään ruutuun c6. Koin olevani siinä vahvimmillani, ja ennakoin murskavoittoa. Eihän kuka tahansa vastaantulija minua päihittäisi? En osannut aavistaa, että kyseessä on yksi ikimuistoisimmista peleistäni. SHAKKI ON yksi maailman kuuluisimmista lautapeleistä. Se keksittiin todennäköisesti 500-luvulla Kiinassa, Intiassa tai muinaisessa Persiassa. Idästä shakki levisi myös Eurooppaan, ja esimerkiksi 1400-luvulla shakki saavutti suuren suosion aateliston keskuudessa. Peliä on kehitetty vuosisatojen mittaan. Alun perin shakkinappuloiden liikeradat olivat nykyistä lyhyemmät. Kuningattaria kutsuttiin visiireiksi, lähettejä norsuiksi. 1400-luvun lopulla tapahtui viimeinen merkittävä sääntömuutos, kun kuningattaresta tehtiin pelin voimakkain nappula. Tätä ennen sen liikerata oli ollut paljon rajoitetumpi. Viimeisimmän merkittävän käänteen lajiin on kuitenkin tuonut tietotekniikan kehitys. Vielä 1990-luvun alussa moni piti mahdottomana sitä, että tietokone voittaisi ihmisen shakissa. Helmikuussa 1996 venäläinen, vuosien 1985–2000 shakin maailmanmestari Garri Kasparov kuitenkin hävisi kaksi peliä kuudesta IBM:n kehittämälle Deep Blue -shakkiohjelmalle. Seuraavana vuonna ohjelma voitti uusintaottelun. Tätä ennen shakkipelien virheanalyysi tehtiin yhden tai useamman ihmisen pohdinnan voimin. Vuosituhannen vaihteesta virheiden löytämiseen on käytetty tietokoneita. Se on nopeuttanut prosessia. YLÄ-RUTHILLA tilanteeni muuttui tukalaksi. Jo muutaman siirron (2. d4, d5 3. e5, Lf5) jälkeen vastustajani nimittäin teki jotain, mitä en ollut aikaisemmin nähnyt peleissäni: 4. g4. Hän siis uhkasi sotilaallaan juuri siirtämääni lähettiä. Käteni alkoivat täristä ja yritin keksiä, miten voisin puolustaa ahtaalla olevaa lähettiäni. Hätäinen perääntyminen kuitenkin johti asemani murskaantumiseen. Mitään ei ollut enää tehtävissä. Toinen miehistä huomautti: pärjäsit suhteellisen hyvin, sillä Tommi on nopean shakin Suomen mestari. Tuijotin edessäni istuvaa keski-ikäistä miestä hölmistyneenä. Ainoa nimeltä tietämäni suomalainen SM-tason pelaaja oli historioitsija Teemu Keskisarja – vaikka olihan heitä muitakin. Esimerkiksi keväällä 2022 SM-kisoissa pelasi kolme kansainvälistä mestaria: Vilka Sipilä, Mikael Agopov ja Sampsa Nyysti. Kansainvälinen mestari on shakin toiseksi korkein arvonimi. Suomalaisia suurmestareita on ollut kuusi. Kansainvälisen mestarin jälkeen korkeimmalla on FIDE-mestari. Sen arvonimen edustaja Tommi Luukkonen oli edessäni. Sain Luukkosen kanssa aiemmin pelanneen miehen kautta tietää heidän olevan Jyväs-Shakin jäseniä. Alun perin Jyväskylän työväen shakkikerhona tunnettu Jyväs-Shakki sai nykynimensä vuonna 1996. Kerho edistää shakkiharrastusta ja kilpailutoimintaa Jyväskylän seudulla. Kerättyäni rohkeutta marssin Sepänkeskuksen ovista sisään. Vastaanotto oli ystävällinen, ja paikalla oli myös Ylä-Ruthilta tuttu mies. Hän opetti minulle strategista ajattelua; esimerkiksi sotilailla tilan kahmiEssee: Aloin pelata shakkia alun perin aikani kuluksi, ja kehityin lajissa nopeasti mielestäni suhteellisen taitavaksi. Myöhemmin kuitenkin ymmärsin, että kehittyäkseni pelissä en voi ajatella olevansa tarpeeksi hyvä, kirjoittaa Markus Hulkko. ”Nähdessään nappuloiden liikkeet pitkälle syntyy illuusio ylivertaisuudesta. K irj o it ta ja o n sh a kk iin to ili ja ja hi st o ria n o p is ke lij a , jo ka yr it tä ä ep ä to iv o is es ti p ä rjä tä ku m m a ss a ki n. VI IM EI S ET S A N A T Teksti Markus Hulkko Kuvitus Tiina Sirviö
40 41 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 mista ja pidättäytymistä liian yksinkertaisista (mutta houkuttelevista) hyökkäyksistä. Hitaasti pelitaitoni kehittyi. Harjoiteltuani kerhossa ja netissä kuukausia sekä perehdyttyäni Raamatun kokoiseen shakkiavauksia käsittelevään opukseen päätin osallistua Jyväs-Shakin harjoittelumielessä pelattavaan pikashakkiturnaukseen. Ensimmäiset kaksi peliä olivat tappioita, mikä ei ollut yllätys, sillä vastustajat olivat minua moninkertaisesti kokeneempia. Lisäksi aikakontrolli oli lyhyt. Siirrot oli tehtävä viidessä minuutissa (esimerkiksi 50 siirron pelissä yhteen siirtoon on aikaa noin kuusi sekuntia). Olin auttamattoman hidas tai hutiloin siirtoni peläten ajan loppumista. Kolmannessa pelissä vastustajani oli kuka muukaan kuin Tommi Luukkonen. Hän naurahti ja huomautti, etteivät käteni tärisseet. Nyt minä pelasin valkoisilla. Kellon alkaessa tikittää siirsin sotilaan 1. d4:ään. Päädyimme Nimzo-intialaiseen puolustukseen, jossa musta käyttää lähettiään estääkseen valkoista valtaamasta keskustaa. Odotin murskatappiota kuten aiemmin, sillä vaikka olin harjoitellut tiesin, ettei minusta ole vastusta Suomen mestarille. Suureksi yllätyksekseni peli kuitenkin venyi. ALOIN PELATA shakkia alun perin aikani kuluksi, ja tykästyin lajiin nopeasti. Keskittymisja päättelykykyni tuntuivat kehittyvän pelaamisen myötä. Nähdessään nappuloiden liikkeet vastustajaa pidemmälle syntyy illuusio älyllisestä ylivertaisuudesta. Toisaalta jos tähän hybrikseen lankeaa, on seuraava siirto yleensä munaus. Ahkeran treenaamisen myötä olen ymmärtänyt shakin olevan laji, jossa ei saa tuudittautua ajattelemaan olevansa tarpeeksi hyvä. Joka tilanteessa täytyy haastaa itsensä ja ajattelutapansa. Kun pitkän mietinnän päätteeksi löytää erinomaisen taktiikan, se palkitsee. Siitä shakissa on pohjimmiltaan kyse: psykologisesta kamppailusta paitsi vastustajan myös itsensä kanssa. Sain Jyväs-Shakin ottelussa Luukkosta vastaan hyvän aseman, mutta ongelmana oli jäljellä oleva puoli minuuttia. Luukkosenkaan tilanne ei ollut helppo noin 40 sekunnilla. Hän mietti kuumeisesti siirtoa, jolla puolustaa uhattuna olevaa kuningastaan. Rukoilin munausta, mutta lopulta hän löysi ehkä ainoan toimivan ratkaisun, enkä minä kyennyt hyvään vastasiirtoon ajoissa. Kirosin mielessäni menetettyä mahdollisuutta. Hetken lautaa katsottuaan Luukkonen kuitenkin huomautti: Tämä oli oikea shakkipeli. Olet kehittynyt huimasti, sillä jouduin pelaamaan tosissani. Olin ehkä hävinnyt, mutta tuollaiset sanat mestarilta saivat minut kokemaan oloni enemmän kuin voittajaksi. ? S uurin piirtein jokainen suomalainen on kuullut Mika Waltarista. Harvempi kuitenkaan tietää naista, jota Waltari kuvasi ”nykyajan ja tulevaisuuden naiseksi”, ”maailmanvalloittajaksi”. Tuon naisen nimi oli Minna Craucher, tai syntyjään Maria Lindell (1891–1932). Hän oli alkujaan varaton pikkurikollinen, mutta keplotteli itsensä Suomen seurapiireihin mahtipontisilla huijauksilla. Pian hänen uskottiin olevan saksalaisen tehtaanomistajan tytär. Tämän jälkeen hän haali ympärilleen näyttävän lähipiirin, rikastui (oikeasti) ja osallistui Lapuan liikkeen toimintaan. Lisäksi hän kiristi tuon ajan hittikirjailijaa, Olavi Paavolaista, kuolleella sikiöllä. Craucher oli siis jännä nainen, josta Waltari olisi kirjoittanut kirjan, jollei tämä olisi ollut Waltarin mielestä lihava. Lisäksi hän on yksi Maria Pettersonin elokuussa ilmestyneen tietokirjan Suomen historian jännät naiset (2022, Atena) hahmoista. Sitä edeltävä Historian jännät naiset (2020) oli myyntimenestys, joka syntyi aikoinaan joukkorahoituksen turvin. Suomen historian toiseksi suurin avustuspotti – 45 819 euroa – osoitti, että Suomessa kaivataan naisia historian kirjojen sivuille. Esikoisteoksen kaava oli yksinkertainen: kansien väliin kerätään iso nippu jännien naisten elämäntarinoita. Nyt ilmestyneessä teoksessa samaa kaavaa sovelletaan Suomen kamaralla toimineisiin naisiin. Tarinan naiset ovat köyhiä, vähemmistöön kuuluvia, rikollisia, aatelisia, sotilaita ja sirkusesiintyjiä. Yhdistävä tekijä on hahmojen jännyys. VAIKKA teoksessa kerrotaan naisten moninaisista saavutuksista, heidät kuvataan kokonaisina hahmoina vikoineen ja oikkuineen. Ruth Munck (1886–1976) kannattaa sydämestään isänmaataan sekä Hitleriä, Hilma Sundberg (1878–1945) taas kaivaa öisin ruumiita okkultistisen ryhmän menoihin. Juuri tämä tekee kirjasta jännän. Teos on muhkea, lähes 600-sivuinen, mutta silti liian lyhyt. Petterson avaa kirjassaan ikkunoita historian osa-alueeseen, joka on puuttunut ainakin omasta yleissivistyksestäni. En osaa luetella montaa merkittävää naista pelkän oppivelvollisuuden turvin. Kirja tarjoaa esikuvia, joita en tiennyt tarvitsevani. Pettersonin tietokirja on viihdyttävä ja helppolukuinen teos, joka kuljettaa lukijaansa läpi eri historian aikakausien ja tapahtumien. Siinä liikutaan laittomasti rajan yli Amerikkaan, ollaan Lapuan liikkeen keskiössä ja kuljetaan Karjalan evakkojen mukana. Teos kertoo tarinat hyvin ja jättää tarpeen lukea lisää vaietuista elämistä. Kirjassa rikotaan mielikuva siitä, että miehet ovat olleet ainoita merkityksellisiä hahmoja historiassamme. Naiset ovat olleet mukana sodissa, poliittisissa piireissä ja taidesalongeissa, mutta heidät on jätetty unholaan. Petterson kirjoittaa johdannossa, kuinka ”historiassa kiinnostavia ovat valtiot, sodat ja suurmiehet”. Ehkä näistä aiheista on luettu jo tarpeeksi. Emme voi ymmärtää kunnolla historiaa, jos sitä tutkittaessa osa eletystä elämästä jätetään ulkopuolelle. Tarvitsemme siis lisää tarinoita, jotka ovat jääneet perinteisten historian kirjojen ulkopuolelle, ja lisää taitavia tarinankertojia, jotka tuovat nämä tarinat luoksemme taiteen eri muodoissa. Lisää jänniä naisia. ? Kommentti: Historian unohtamat jännät naiset Suomen historian kuvasto on perinteisesti ollut miesvaltaista. Emme voi ymmärtää kunnolla historiaa, jos osa eletystä elämästä jätetään ulkopuolelle, kirjoittaa Julia Harju. Kirjoittaja on hyvien tarinoiden suuri ystävä, joka vetäytyy kaamosta karkuun lukunurkkaansa. Sa n te ri H ar ju Teksti Julia Harju
42 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 "Luulen että Paavo Väyrysestä, hänellä on sentään perinteinen puolue. Varmaan kannatustakin löytyy Lapista. Kansan kannatus häneltä tietysti puuttuu, siinä on vielä petrattavaa. Hänen viestinsä on vähän tunkkainen." H A L O O M i k a A a l t o l a Kummasta tulee todennäköisemmin presidentti, sinusta vai Paavo Väyrysestä? Puhelimessa Lauri Niemelä Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. Kokkolassa tylsä elämä kukoistaa Ennen kokkolalaiset olivat sankareita, jotka päihittivät englantilaiset, mutta nykyään siellä asuu tavallisuudesta kärsivää porukkaa, kirjoittaa Anniina Norrena. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME K uv it us O o na K o m o ne n 43 KA S V O Teksti Anniina Norrena L a ur a V iit a sa lo SUOMEN LÄNSIRANNIKOLLA on tervasta ja kokoista tunnettu kaupunki. Soiko kellot? Ei hätää, mää kerron. Keski-Pohjanmaan pääkaupunki Kokkola on mitäänsanomattomuuden ilmentymä. Se sai Tiktokis arvosanaks kolme kautta viis, ja perusteluina oli se, et kaupunki on hajuton ja mauton. Oon samaa mieltä. Lähtötasona on se, ettei kokkolalaisil oo omaa murretta, vaan kaikki on pöllitty viereisistä kaupungeista ja kylistä. Käläviällä mennään mehtään, mutta niin mennään Kokkolassaki. Jos pyydät kylässä kahavia, saat sitä myös Ullavassa ja Toholammilla. Pakko kuitenki nostaa hattua suomenruotsalaisille, joilta kyl löytyy oma murre. Se on niin omanlaisensa, että mun koulussa opitun ruotsin kielen taito rappeutu kyseistä murretta puhuessa Mäkkärin autokaistalla. Keski-Pohjanmaalla yleensäkin on paljon erilaisia suomenruotsin murteita. Ne eroaa keskenään. Kokkolalainen ei enää ymmärrä, mitä teerijärveläinen puhuu. Teerijärvelle on Kokkolasta vaa 40 kilsaa, mut ero vois olla kuin ruotsilla ja islannilla. Kylällä pyöriessä voi todeta, että Kokkolassa ei oo kauheesti nähtävää. Jos haluaa turistirysään, pitää astua paattiin ja lähtee merelle. Rannalle jäänyt ruikuttaja voi pällistellä vanhoja taloja. Kokkolaa kehutaan vanhasta kaupungista, mut todellisuudessa se on hirvee. Talot on suunnilleen ajalta, kun Ruotsin kunkku Kustaa II Adolf perusti Kokkolan vuonna 1620. Talot lahoo pystyyn, mutta niitä ei saa purkaa. Jos ne purettais, ei Kokkolas ois mitään nähtävää. Tai no, onhan meil yks nähtävyys, josta ei päästä eroon. Kokkolan läpi virtaa paskanruskea salmi, jonka nimi on Sunti [Suntti]. Jos kokkolalaiset on pelkkää sekavaa harmaata massaa, viha Suntia kohtaan yhdistää meidät. Ei oo olemassa kokkolalaista, joka ei heittäis läppää Suntista. Tänä vuonna Kokkola pääs isomman kaupungin makuun, kun sinne tuli sähköpotkulaudat. Tää oli kyl maailman huonoin päätös, koska kaupungis, jossa on aitaamaton salmi, ei pitäis liikkua ees pyörällä. Kesällä todistin omin silmin sitä, kun ympäripäissään ollut henkilö ajeli tyytyväisenä skootilla Suntiin. Tyyppi saatiin ylös, mut Sunti imas skootin syöveriinsä. Viel yks pointti, jonka takii nykyajan kokkolalaiset on harmaata massaa. Kokkola saavutti elämänsä huipun jo teinivuosinaan. Tarkemmin sanottuna vuonna 1854. Silloin oli käynnissä Oolannin sota, jolloin englantilaiset hyökkäs Kokkolaan. Se oli virhe, koska merikaupungin kalastajajuntit rökitti ne viis nolla. Koulussa penskat raahattii kattoo Halkokarin kahakan muistomerkkiä ja laivaa, joka englantilaisilta pöllittiin. Kokkolalaisille opetetaan jo äidinmaidon mukana, että te ootte kahakan sankareihin verrattuna kunnon vässyköitä. Ei oo ihme, et kokkolalaisista ei ikinä tuu oikeen mitään erikoista. ? Pitäisikö hänen ottaa siis sinusta mallia? "En siitä tiedä, ihmiset ovat niin erilaisia. Kansan tuki on presidentinvaaleissa A ja O. Toivotan Paavo Väyryselle onnea ja menestystä!"
42 jyväskylän ylioppilaslehti 5/22 PASKA KOTISEUTU 43 Utopisti Elsi Sloan on näyttelijä, opiskelija, ilmastoaktivisti ja muusikko, jonka mukaan parempaa tulevaisuutta ei voi rakentaa ilman haaveita ja suunnitelmia. El si Sl oa n. ELSI SLOAN, 22, ei lepää laakereillaan. Hän näytteli toista pääosaa elokuussa Ylellä julkaistussa nuortensarjassa Outo kesä. Sloanilla on päärooli myös marraskuussa ensi-iltansa saavassa Aino Sunin ohjaamassa psykologisessa draamassa Sydänpeto. Se on Sloanin ensimmäinen elokuvarooli. Hän esittää räppärin urasta haaveilevaa Elinaa, joka muuttaa uusioperheensä luo Etelä-Ranskaan. Elinan ja tämän siskopuolen välille muodostuu jännitteinen suhde, joka saa pakkomielteisiä sävyjä. Ranskankielistä rooliaan varten Sloan opiskeli kieltä puoli vuotta neljästi viikossa. Aiempaa kokemusta näyttelemisestä hänellä ei ollut. ”Kuvauksiin tullessa sanoin Ainolle, että en sitten osaa näytellä. Jos oon paska, se on heidän vikansa, kun ottivat mut.” Kuvausten aikana Sloan huomasi kehittäneensä itselleen näyttelijän identiteetin. ”Huomasin, että näytteleminen on jotain mitä haluaisin, voisin ja osaisin tehdä.” Keväällä 2021 Sloan haki ja pääsi opiskelemaan näyttelijäntyötä Tampereen yliopistoon. Opinnoissa ei ole Sloanille kyse ainoastaan näyttelemisestä. ”Nätyn opetus lähtee siitä, että taide on poliittista. Näyttelijöinä meillä on valtaa paitsi representaation, myös oman ajattelun kautta. Olemme kaukana turkkalaisesta ajattelusta, jossa näyttelijä on käsityöläinen, joka tekee kyseenalaistamatta sen, mitä ohjaaja haluaa.” Sloan on myös aktiivinen Elokapinan jäsen. Jo ala-asteella Sloan painiskeli syyllisyyden kanssa ja näki taivaalla kuvaannollisesti mustia pilviä, jos unohti sammuttaa valot. Hän ei ole kuitenkaan lamaantunut. Ilmastokriisin ajattelu ei ole koko elämä. ”Loppuelämäni on ilmastokriisin kehyksissä eli se ei katoa mihinkään, vaikken kiinnitä siihen koko ajan huomiota.” Taiteella on Sloanin mukaan tarkoitus ”palavassa maailmassa”. ”Se voi muun muassa näyttää utopian, josta voi tehdä todellisuutta. Voiko ilmastokriisin jälkeistä aikaa rakentaa haaveilematta, ilman suunnitelmia?” Opintojen, töiden ja aktivismin lisäksi Sloan työstää helmikuussa ilmestyvää esikoislevyään. Kappaleet kertovat antikapitalismista, polyamoriasta ja ilmastokriisistä. ”Lyriikat ovat aina ihan vitun cringejä.” ”Kun levy on ulkona haluan, että tuntuu siltä, että kaikki hyvät ideani ovat levyllä, enkä keksi enää mitään. Olen vähän megalomaanikko.” Miten aika riittää kaikkeen? Ei se riitä, Sloan vastaa. Läheiset muistuttavat levon tärkeydestä ja auttavat organisoinnissa. Tehtävälista on kirjoitettu huoneen valkoiselle seinälle tussilla. Elämän eri osa-alueet tukevat toisiaan paitsi käytännön, myös ajattelun tasolla. Näyttelijäntyö, aktivismi ja queerius ovat tehneet Sloanille näkyväksi sosiaalisten konventioiden ja sääntöjen keinotekoisuuden. Sloan unelmoi maailmasta, jossa ei olisi järjestäytynyttä uskontoa. Hän varttui täysi-ikäiseksi mormoniyhteisössä. Homoseksuaalisuus ei ollut varsinaisesti kiellettyä, mutta homoudesta tuli silti pyrkiä eroon. ”Kun lakkasin käymästä kirkossa, annoin itseni rakastaa tyttöä ja opettelin pois siihen liittyvästä valtavasta syyllisyydestä. Tuntui kuin olisin alkanut nähdä maailman väreissä.” Sloan unelmoi kaupungin perustamisesta johonkin kuolevaan kuntaan ystäviensä kanssa. ”Keskustelin tästä junassa yhden mummon kanssa ja hän kertoi, että Lieksa on sopiva. Myöhemmin kuulin, ettei se ole ihan niin kuollut paikka.” ? Teksti & kuva Koi Korppikangas KA S V O
Taas on se aika vuodesta, kun saa ihastella luonnon kauniita värejä, vetää lämpimän neuleen päälle, tunnelmoida kynttilänvalossa ja hyggeillä viltin alla kädessä kupillinen kuumaa. LÖYDÄ KAUDEN UUDET SUOSIKIT – NÄHDÄÄN FORUMISSA! <3 Ti 11.10. 17.00 Ti 11.10. 19.15 Ke 12.10. 17.00 Ke 12.10. 19.30 To 13.10. 17.00 To 13.10. 19.00 To 13.10. 21.00 Pe 14.10. 10:00 Pe 14.10. 19.30 Rakkaani merikapteeni Metsurin tarina Suon villi laulu Amsterdam Ali & Ava Sieniretki Titane Rakkaani merikapteeni Kikka! Ti 4.10. 17.00 Ti 4.10. 20.00 Ke 5.10. 17.00 Ke 5.10. 20.00 To 6.10. 14.00 To 6.10. 17.00 To 6.10. 20.00 La 8.10. 12.00 Cow (+keskustelupaneeli) Looma, unohdettu ystävä Maastamuuttajat-viimeinen kirje Ruotsiin M Rakkaani merikapteeni Arktisen Upeeta -klubi: W (tekijävierailu) Moonage Daydream Shadows in a Kaurismäki-paradise Ti 18.10. 19.00 Ke 19.10. 20.15 To 20.10. 20.00 Pe 21.10. 18.00 Pe 21.10. 20.00 La 22.10. 18:00 La 22.10. 20.30 Suon villi laulu Metsurin tarina Kikka! Sieniretki Moonage Daydream Kikka! Amsterdam kinoaurora.fi FRIDAY 4.11. SYDÄN, SYDÄN 20 VUOTTA JUHLAKIERTUE 27.–29.10. T I M E MONDAY 5.12. FREETIME KAUPPAKATU 30, JYVÄSKYLÄ RÄJÄYTTÄJÄT LIPUT ENNAKKOON: LIVETO.IO