JYLKKÄRI 16 EHKÄ TÄMÄN JÄLKEEN KAIKKI MUUTTUU: KUVIA POIKKEUSKESÄSTÄ 06 Miljoonien eurojen peruskorjaus valmistui: yliopiston keltainen kirjasto on nyt auki 12 Eiku ei, kesken on! Opintotietojärjestelmä Sisu ei ole saavutettava kaikille 22 Tylsäläntie, Räpylä, Piilukko ja Itu – Jyväskylässä on yli 3 000 katua, mutta kuinka ne ovat saaneet nimensä? #05 J y väsk yl än ylioppil a slehti 30. elokuuta – 26. syyskuuta 2021 61. vuosikerta ??????
PASTELLISÄVYISILLÄ, kukkasin koristeluilla sarjakuvateoksen sivuilla lentelee piereskelevä enkeli pimppi paljaana. Ruuduissa vilisee naishahmoja Britney Spearsista Simone de Beauvoiriin. Käsintekstatut puhekuplat kertovat naisiin kohdistuvasta häirinnästä, hoivatyön epätasa-arvosta, sisäistetystä naisvihasta. Rosoinen, mutta harkittu piirrosjälki tukee teoksen kuvausta "lempeän määrätietoisesta kapinasta". Tamperelaisen Riina Tanskasen, 23, esikoissarjakuvateos Tympeät tytöt – Aikuistumisriittejä (Into kustannus) ilmestyi elokuun 2021 alussa. Esittelytekstinsä mukaan se on "armoton kuvaus ahtaista asenteista ja arvoista, kehosta ja ulkonäöstä, pelosta ja miellyttämisen halusta". Elokuun puolivälissä avautui myös teoksen nimeä kantava taidenäyttely kahvila-viinibaari La Bohémessa, Helsingissä. Esillä ovat Tanskasen teoksen alkuperäiset, käsin piirretyt sivut. Näyttely on auki 12. syyskuuta saakka. TANSKANEN ESITTELEE itsensä taiteilijaksi ja yhteiskunnalliseksi ajattelijaksi. Hän on myös "(post)-millenniaalien kumouksellisen" verkkomedia Vita Nuovan päätoimittaja sekä kirjallisuustieteen opiskelija Tampereen yliopistossa. Ennen sarjakuvateosta Tanskasen Tympeät tytöt ovat tulleet tutuksi Instagramista. Keväällä 2020 perustettu @tympeattytot-tili on kerännyt reilu 39 000 seuraajaa. "Sehän on tosi paljon, kun puhutaan suomalaisesta taidetilistä, jonka kulma on yhteiskuntakritiikki", Tanskanen nauraa. "Luulin, ettei se ole yleisesti ottaen mikään kauhean mediaseksikäs aihe, mutta olin selkeästi väärässä." Tympeät tytöt sai alkunsa Tanskasen turhautumisesta yhteiskuntaan. Tanskanen rakastaa lukemista ja lukee paljon, "parisataa kirjaa vuodessa". Mitä enemmän tietoa ja ymmärrystä tuli, sitä enemmän ärsytti. Yhteiskunta tuntui vialliselta. Esimerkiksi maskuliinisuutta arvostetaan feminiinisyyttä enemmän. Myös seksuaalinen häirintä ja väkivalta on normalisoitua. Syntyi Tympeät tytöt. Se helpotti. Tanskanen koki voivansa vaikuttaa epäkohtiin. "Jos voin saada edes jotain pientä aikaan, se on parempi kuin lähtötilanne. Tuntuu elintärkeältä, että tämä on myös aktivismin muoto." Tanskanen päätti omistaa elämänsä projektilleen, sillä oma rooli yhteiskunnassa tuntui "ahtaalta ja kamalalta". Hänellä ei myöskään ollut mitään hävittävää. "Jos se olisi mennyt pieleen, sillä ei olisi ollut mitään väliä. Oli jotenkin niin toivoton piste. Mutta sitten kaikki kääntyikin päinvastoin." Aloite Tympeiden tyttöjen saattamisesta kansien väliin tuli kustantajalta. Sopimus solmittiin elokuussa 2020. Käsikirjoittaminen alkoi samana syksynä, ja piirtäminen tammikuussa 2021. Tanskanen työsti kirjaa täysipäiväisesti, kokonaan käsityönä. Vaikka työtunteja kului, ei Tanskanen kokenut projektia isoksi tekovaiheessa. "Oli ihanaa tehdä. Teen tätä itseäni varten. Tympeät tytöt on minulle keino selvitä maailmassa järjissäni." Tanskasen ihannemaailma olisi puolestaan salliva ja lempeä. Kaikilla olisi lupa olla sellaisia kuin on, vapaana yhteiskunnan asettamista normeista ja asenteista. Olisi vapaus olla "rehellisesti ja rauhallisesti monimutkainen". Tunteiden osoittaminen olisi sallittua. "Omaa inhimillisyyttään ei tarvitsisi suitsia mihinkään rooliin tai muottiin." Mitä ihannemaailman saavuttaminen vaatii? Tanskasen mukaan tulisi luopua "monista muistakin hierarkioista ja pyrkimyksistä toiseuttaa toisiamme". Hän näkee patriarkaatin ja kapitalismin kietoutuvan erottamattomalla tavalla toisiinsa, ja haluaa "räjäyttää" ne molemmat. Sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta ei ole hänen mukaansa mahdollista saavuttaa ellei myös talousjärjestelmään ja sen aiheuttamiin rakenteisiin puututa. "Kapitalismi perustuu toiseuttamiselle. Se on hyötynyt siitä, että arvokkaamman maskuliinisuuden ja vähemmän arvokkaan feminiinisyyden asetelma on olemassa. Näin naiset ovat vastanneet hoivasta ja tuottaneet uusia työntekijöitä tuotannon rattaisiin. Sen takia ydinperheen ihanne on voimistunut 1700-luvulta alkaen." KIRJASSAAN TANSKANEN kritisoi yksilökeskeistä "menestysfeminismiä", joka typistää naisen emansipaation taloudelliseksi itsenäisyydeksi ja kulutusvalinnoiksi. Menestys on yhtä kuin uramenestys ja loppuunpalaminen on yksilön ongelma, joka ratkaistaan terapiassa. Bosslady on valkoinen, hoikka ja keskiluokkainen. "Suomalaistaustaisen naisen euro on 84 senttiä, mutta maahanmuuttajataustaisen naisen euro on 62 senttiä. Mielestäni feminismin tarkastelu pelkän sukupuolen kautta jättää monia asioita pimentoon. On vaikea saada todellista ymmärrystä pelkästään sen kautta." Tympeiden tyttöjen feminismi on intersektionaalista, eli se tunnustaa sukupuolen lisäksi muitakin yksilön asemaan vaikuttavia tekijöitä, kuten rodun ja yhteiskuntaluokan. "Vaikka mies on lähtökohtaisesti etuoikeutetussa asemassa, on esimerkiksi köyhän miehen positio heikompi kuin yläluokkaisen naisen." Helposti lähestyttävä sarjakuvaformaatti tuo intersektionaalisen feminismin aiheet myös sellaisten yleisöjen saataville, joilla ei ole kiinnostusta tai resursseja perehtyä aiheeseen Tanskasen intensiteetillä. Kirjan loppulehdiltä löytyy neljän sivun mittainen lista lähteistä ja inspiraatiosta. "Pitää tietää, mistä puhuu, jotta voi puhua isoista asioista ymmärrettävällä tavalla." Vaikka intersektionaalinen feminismi on valtavirtaistunut vasta viime vuosina, se ei ole uusi keksintö. "Intersektionaalisuuden käsitteen ajatellaan perustuvan 1970luvun rotuerottelua purkavaan liikkeeseen, mutta ilmiöstä ovat puhuneet mustat aktivistinaiset ainakin 1800-luvulta alkaen, kun orjataloutta alettiin purkaa." Tanskanen sanoo olevansa paljon velkaa mustille feministisille ajattelijoille kuten bell hooksille ( Gloria Watkinsille), A ngela Davisille ja Roxane Gaylle. "Siihen, että Tympeät tytöt on otettu niin hyvin vastaan, vaikuttaa varmasti se, että olen pirtsakka, vaalea sinisilmäinen tyttö. Se tekee aktivismistani helpompaa. Jos olisin ruskea tyttö, voisin saada hirveästi kuraa pelkästään ihonvärini takia. Koska olen valkoinen, kukaan ei keskity ihonväriini, vaan siihen mistä puhun." Vaikka Tympeiden tyttöjen näkökulma on länsimaisen tytön näkökulma, Tanskanen haluaa puhua myös muiden intersektioiden ongelmista. "Rasismia kokevien ihmisten ei tarvitsisi olla yhteiskunnan ainoa rasismista puhuva ääni." ? Visuaalinen vaikuttaja TeksTi & kuva Saara Sund Tympeitä tyttöjä piirtävä Riina Tanskanen haluaa räjäyttää patriarkaatin ja kapitalismin. Aiheesta syntyi sarjakuvakirja, joka ilmestyi elokuussa. 02?J ylkkäri?05 · 2021 Kasvo
"Mielestäni Feminismin Tarkastelu pelkän sukupuolen perusteella jättää monia asioita pimentoon" J ylkkäri?05 · 2021? 03
Lisätietoja: Kaisa Rautiainen 050 544 0043 kaisa.rautiainen@paremminyhdessa.org www.paremminyhdessa.org Tuu Tuu kaveriks! kaveriks! Monikulttuurista kaveritoimintaa sinulle, Monikulttuurista kaveritoimintaa sinulle, uusia tuttavuuksia kaipaava 18–29-vuotias. uusia tuttavuuksia kaipaava 18–29-vuotias. Tervetuloa ruokailemaan KaTriinaan! Valmistamme ruoan sekä sämpylät joka päivä tuoreista raaka-aineista alusta alkaen ja tietenkin ilman lisäaineita. Opiskelija-alennus kelan ateriatuella. Palvelemme Ma-Pe 11 17:30 La 12 16:30 Kauppakatu 11 40100 Jyväskylä www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA TULE TsEKKAAMAAN!!!
SANAT ON kirjattu sivulle 170. Ne ovat siinä, pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa, jonka eduskunta hyväksyi joulukuussa 2019. Ja mitä sanoja ne ovatkaan! Hallituksen tavoite on Suomi, joka on "kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida". Keinot ovat lupaavat: Vahvistetaan ennakoitavaa ja pitkäjänteistä perusrahoitusta korkeakoulurahoituksessa. Vahvistetaan suomalaisen tutkimusja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa. Lisäksi: nostetaan Suomen tutkimusja kehitystoiminnan osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin. Eläköön tiede ja tutkimus! SITTEN TULI elokuun 13. päivä 2021. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan Suomen Akatemian kautta kanavoitava tutkimusrahoitus pienenee ensi vuonna noin 40 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Syy: rahapelituottojen alenemisen kompensaatioon liittyvät vielä ratkaisemattomat kysymykset. Eikä siinä kaikki: vasta viime keväänä valtioneuvosto päätti kehysriihessä 35 miljoonan euron leikkauksesta Akatemian jakamaan tutkimusrahoitukseen vuodesta 2023 alkaen. Akatemian tutkimusrahoituksesta noin 90 prosenttia suuntautuu yliopistoille. Leikkaukset tarkoittavat toisin sanoen vähennystä niiden rahoitukseen. Ne paitsi heikentävät tutkimusedellytyksiä sekä pitkäjänteistä tutkimusta, myös osaamispohjaa. Esitetyt heikennykset ovat siis myös leikkaus koulutukseen. Ja sehän ei ole uusi ilmiö. 2010-luvulla Jyrki Kataisen (kok) hallitus leikkasi korkeakoulujen resursseja, ja samaa linjaa jatkoi Alexander Stubb (kok). Sen jälkeen politiikot vakuuttelivat kilvan koulutusleikkausten olevan ohi, kunnes Juha Sipilän (kesk) hallitus "säästi" koulutuksesta ja tutkimuksesta kolmisen miljardia. Puhuttiin myös professorien kesälomista ja "kaiken maailman dosenteista". Eipä ihme, että osa tutkijoista sanoi siirtyvänsä Suomesta. Eipä ihme, että yliopistoissa alkoi yt-neuvotteluita. Eläköön tiede ja koulutus? TUTKIMUSTA TARVITAAN päätöksenteossa. Sitä tarvitaan suurten kriisien ratkaisussa. Ilman pitkäjänteistä tutkimusta ja faktapohjaista tietoa emme voi ratkaista ilmastonmuutosta, emme varautua talouskriiseihin, emme kehittää rokotteita, emme ymmärtää eriarvoisuuden syitä ja seurauksia. Eikä kyse ole vain ongelmien ratkaisusta tai tieteen tuottamasta taloudellisesta hyödystä, jota nykyään painotetaan entistä enemmän. Tutkimus ja tieto ovat osa kriittistä ajattelua ja sen kehittymisen edellytys. On tietenkin kestämätöntä, että tutkimus ja kehitys rahoitetaan rahapelituotoilla. Kenties kestävämpi ratkaisu olisi rahoittaa niitä valtion budjettivaroista. Hallitusohjelman mukaan kun "koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin nojannut kasvu on luonut Suomelle edellytykset hyvinvointivaltion rakentamiseen ja tuottavuuden kasvuun. Sivistys on tärkeimpiä arvojamme ja ihmisen vapauden tae". Kuten sanottu, hienoja sanoja! Odotan päivää, kun puheet näkyvät myös teoissa. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi Eläköön sivistys, nyt leikataan taas esitetyt heikennykset ovat leikkaus koulutukseen, mikä ei ole uusi ilmiö »Vuodenaikojen lähtö ja paluu / lintujen laulu, äänien häipyminen / aamu ja ilta, kevät ja syksy / alati hämmästyttävät minua» Eeva-Liisa Manner runossaan Kirkkaat aamut kohoavat (teoksessa Niin vaihtuvat vuoden ajat, 1964). JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Oona Komonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Santeri Matero toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Veera Mangström sivari 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Ville Larkkonen —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 27.9. · 1.11. AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: https:// www.jylkkari.fi/avustajille/ SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?05 · 2021? 05 pääkirjoitus
LÄHDE, LÄHDE, ole hyvä ole hyvä TeksTi? Oona Komonen kuvaT Oona Komonen, Santeri Matero & Veera Mangström Jyväskylän yliopiston kirjastorakennus edustaa konstruktivismia. 06?J ylkkäri?05 · 2021 ajankohtaista
e kohoaa maanpinnasta kuin tatti Seminaarinmäen reunassa. Jämerä, vuonna 1974 rakennettu tiilirakennus. Suojamuovit ovat poissa, samoin rakennustelineet. Ja työkoneiden jyly. Ulkopuolella näkyvin muutos on uudet portaat suoraan pääovelle Seminaarinkadun puolelta. Viisitoista askelta, tuplaovista sisään. Tässä se nyt on: peruskorjattu Jyväskylän yliopiston kirjastorakennus. Ovet avautuivat jälleen maanantaina 30. elokuuta 2021. KORJAUSURAKKA alkoi keväällä 2019. Työ oli massiivinen. Miltei kaikki purettiin: ulkoseinien tiiliverhous, vanhat lämpöeristeet, talotekniikka kuten ilmanvaihto ja sähkötekniikka, lattiat. Vain runko säilyi uusia portaita sekä valoa ja tekniikkaa varten tehtyjä aukkoja lukuun ottamatta. Työkoneet hurisivat pari vuotta rakennuksen kimpussa. Korjauksen aikana rakennus sai myös uuden nimen: Lähde. Se oli kaksiosaisen nimikilpailun tulos. Ensin kerättiin ehdotuksia, ja toisessa vaiheessa äänestettiin esikarsituista ehdokkaista. Ääniä tuli 6 123 kappaletta. Kriteereinä oli, että nimen tulee kuvata rakennuksen uudistuvaa toimintaa, sekä noudattaa hallintolain vaatimuksia olemalla helppokäyttöinen, tarkoituksenmukainen, asiallinen ja selkeä. Lopullisen päätöksen teki raati. Jäseniin kuului yliopistoyhteisöä, opiskelijoita ja Suomen yliopistokiinteistöt oy:n edustus. Puheenjohtaja oli rehtori Keijo Hämäläinen. Nimi valittiin joulukuussa 2020. Raadin mukaan lähde on kaunis, suomenkielinen sana. Kutsuva ja raikas. 1970-LUVULLA oli kiire. Yliopisto kasvoi. Vanha kirjastotila oli tullut 500 opiskelijalle epäkäytännölliseksi. Tilanteesta kertoi myös 18 kirjaston henkilökuntaan kuuluvan kirje, marraskuulle 1971 päivätty: "Henkilökunta on kasvanut 50:een. Virkatiloiksi on muutettu kaikki tutkijatilat, osa kirjavarastoa ja henkilökunnan eteinen. Viisi kokopäiväistä virkailijaa työskentelee päivänvalottomissa kellaritiloissa. Yleensäkin koko henkilökunnan työolosuhteet ovat alapuolella kaikkien minimivaatimusten." Vielä 1950–70-luvuilla yliopistoalueen kehittäminen oli Alvar Aallon arkkitehtuuritoimiston käsissä. Siksi tehtävä uudesta kirjasto-hallintorakennuksesta annettiin Aallolle. Hän työsti suunnitelmia, useita. Tutki sijoitusvaihtoehtoja. Ongelma oli kuitenkin tila: olisi pitänyt purkaa alueen vanhaa rakennuskantaa. Sitä ei haluttu. Alkuvuodesta 1971 Aalto luopui suunnittelusta. Hän perusteli julkisuudessa ratkaisuaan suunnittelua kahlitsevalla Seminaarinmäen vanhojen kivirakennusten säilyttämisellä sekä asemakaavallisilla syillä, joista tärkein oli nelostien ajateltu linjaus yliopistoalueen vierestä. Vetovastuu annettiin Pohjoismaisen arkkisuunnitelmissa olisi tuhottu enemmän puita (202 kpl) kuin Sipisen suunnitelmissa (62 kpl). Hanketta jatkettiin. Ennen kaikkea Sipisen arvona pidettiin tapaa, jolla uudisrakennukset sopivat kampusalueen arkkitehtuurikokonaisuuteen. Ne eivät peittäneet paitsi Aallon, myös Constantin Kiseleffin 1800-luvun lopussa suunnittelemia rakennuksia. Lisäksi rakennusten ulkokuorten materiaali ja väritys jatkoivat tyypillisen punatiilen käyttöä. Kiista kuitenkin vaikutti vähän: kirjaston paikkaa siirrettiin alkuperäissuunnitelmasta kuudella metrillä. Näin vain 5–6 arvokasta puuta jouduttiin kaatamaan. KELTAISTA, SINISTÄ, valkoista. Sisustusarkkitehtien Vuokko ja Torsten Laakson suunnittelemaa mustavalkoraidallista kangasta nimeltään Jyväskylän kesä. Tutut värit ovat myös peruskorjauksen jälkeen näkyvillä. Korjauksen yhteydessä pinnat maalattiin ja tekstiilejä entisöitiin ja puhdistettiin. Rakennus edustaa konstruktivismia, 1960-luvulla vallalle noussutta suuntausta. Se korostaa eri rakennusosien keskinäisiä mittasuhteita ja niistä syntyvää estetiikkaa. Olennaista on rakenteen merkitys muodon antajana. Se näkyy kirjaston julkisivussa sekä pilarija palkkirunkoon perustuvassa rakenteessa. Ja näkyy tyyli myös sisustuksessa: konstruktivismi korosti modernismin aatetta myös värimaailmassa. Kirjaston sisustuksessa voi tulkita käytetyn hollantilaisessa taiteilijaryhmä De Stijlissa vaikuttaneen taidemaalari Piet Mondrianin väriopin perusteita. Ominaista oli vain vaakaja pystyviivojen käyttö sekä pitäytyminen perusväreissä eli valkoisen, mustan, sinisen, punaisen ja keltaisen puhtaissa sävyissä. Muita värejä ei Mondrianin oppien mukaan ollut olemassa. REMONTIN hintalappu: 23 miljoonaa euroa. Yliopisto kalusti ja varusti tiloja noin miljoonalla. Viidessä kerroksessa on koppeja, lepohuoneita, e-tenttitiloja, palvelupisteitä, opiskelutiloja, tietokoneluokkia, erilaisia työtiloja, taukotiloja, vahtimestarin infopiste, ravintola, kahvila, näyttelyja tapahtumatila, lukusali. On erilaisia pöytiä, tuoleja, sohvia, ser? Keväällä 2019 Jyväskylän yliopiston kirjaston ovet suljettiin. Alkoi laaja peruskorjaus, jonka tarkoitus oli uudistaa ja monipuolistaa tiloja sekä toimintaa. Tuli myös uusi nimi: Lähde. Ovet avautuivat jälleen 30. elokuuta 2021. tehtuurikilpailun voittaneelle Arto Sipiselle. Hänen ensimmäiset luonnoksensa valmistuivat nopeasti. Huhtikuulle 1971 päivätyissä piirroksissa rakennukset sijoitettaisiin Seminaarinkadun puoleiseen kulmaan. Suunnitelma todettiin käyttäjien puolelta hyväksi, ja sijoittelua kiitettiin paremmaksi kuin Aallolla. MUTTA KAIKKIA se ei miellyttänyt. Vastustajien mukaan suunnitelmat neljästä rakennuksesta olivat liian massiiviset. Ne tuhoaisivat alueen arvokkaan kulttuurija luonnonpuiston sydämen, suunnitelmista huolestuneet kirjoittivat lehtien palstoilla. Liikehdinnälle syntyi jopa termi: Puistosota. Yliopiston rakentamisen neuvottelukunta päätti teettää selvityksen. Sen mukaan Aallon TeksTi? Oona Komonen kuvaT Oona Komonen, Santeri Matero & Veera Mangström SS J ylkkäri?05 · 2021? 07 ajankohtaista
mejä, lokeroita, naulakoita, led-valaisimia, sekä pieniä infonäyttöjä, jotka kertovat huoneen lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidimäärän. Ja tietenkin on kirjahyllyjä, yli 2,5 kilometrin verran. Ennen korjausta asiakasmäärä oli vuosittain yli puoli miljoonaa. Pinnat kuluivat. Vuosien varrella rakennukseen tehtiin pieniä korjauksia ja muutoksia. Kattoikkunoita muutettiin useasti, lainauspisteitä uusittiin ja laajennettiin, tupakkahuone muutettiin myymäläksi, kahvilan paikkaa siirrettiin. Sen sijaan ennen kevättä 2019 laajaa, koko rakennuksen kattavaa peruskorjausta ei ollut tehty. Nyt kesällä 2021 valmistuneen korjauksen aikana rakennettiin uutta ja korjattiin vanhaa. Ikkunat, ovet ja alemman pohjakerroksen maanvastainen lattiarakenne uusittiin, samoin koko kattoikkunarakenne. Tiloista otettiin näytteitä ja rakennettiin ilmanvaihtohuoneita. Peruskorjauksessa huomioitiin muuntojoustavuus, ulkoarkkitehtuuri ja sisätilat värityksineen ja materiaaleineen, sekä kirjaston aulatilan ja valoikkunoiden säilyttäminen. Viherkasveja ei rakennukseen kuitenkaan sijoiteta, ei ainakaan heti. Ne kun voisivat aiheuttaa mahdollisen sisäilmariskin. Kiinteistön omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt edellyttää, että ensin on laadittava huolto-ohjelma ja huoltosopimus riskien minimoimiseksi. Koko peruskorjaus tehtiin arkkitehtuuria kunnioittaen. Rakennus kuuluu yliopistorakennuskokonaisuuteen, joka on valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelossa. Keski-Suomen maakuntakaavassa Seminaarinmäen kampus on merkitty arvokkaaksi rakennetun kulttuuriperinnön kohteeksi. SYKSY EDETÄÄN porrastetusti. Ensin avautuvat kirjastopalvelut, opiskelijoiden hyvinvointipalveluita tarjoava Student life, sekä ravintola ja kahvila. Taidekokoelmia sijoitetaan rakennukseen syksyn aikana valtion ja yliopiston kokoelmista. Remontin aikana suojattu, kunnostettu Carolus Enckellin seinämaalaus Minä olen väri ja sinä olet sana (1975) on kirjastossa edelleen, ja uusi, kuvanveistäjä Mikael Pohjolan valaistu teos ripustetaan toiseen ja kolmanteen kerrokseen. Loppuvuodesta rakennuksessa toimii yliopiston Avoimen tiedon keskuksen kirjasto-, tutkijaja museopalvelut, sekä digipalvelut. Rakennukseen tulee työtilat noin 150 henkilölle. Lisäksi rakennuksessa työskentelee vahtimestareita, siivoojia ja keittiöhenkilökuntaa. Varsinaisia avajaisia on tarkoitus viettää tammikuussa 2022. Samalla avataan tilat tutkimuksen sekä tiedeja taidekasvatuksen yleisötapahtumille. Ulkopuolellakin työ jatkuu vielä. Rakennuksen edustan aukiolle on suunniteltu erilaisia pöytäryhmiä, penkkejä ja istutuslaatikoita. Ne saadaan paikoilleen keväällä 2022. Korjauksessa huomioitiin paitsi maisemallinen myös puutarhahistoriallinen arvo. Osana rakennushanketta istutettiin pensaita ja puita. Lehtikuusia, vaahteroita, kuusamia. ? ? Lähteenä käytetty muun muassa Jaakko Holman, Minerva Kosken, Riikka Mäkipelkolan ja Pirjo Vuorisen rakennushistoriaselvitystä Kirjasto, Hallintorakennus, Athenaeum, Musica (2017), sekä Riikka Javanaisen ja Riikka Mäkipelkolan artikkelia Kirjastorakennuksen tarina (2021). ? Katso ennen ja jälkeen -kuvia kirjastosta jylkkari.fi. Kuvassa on kirjaston kierreportaikko. Jyväskylän yliopiston kirjaston on Arto Sipisen suunnittelema. Valmistuessaan se oli lukusalipaikoillaan laskettuna Pohjoismaiden suurin tieteellinen kirjasto. Moderni kirjastorakennus oli valmistuttuaan erilainen kuin mihin yliopistossa oli aiemmin totuttu. 08?J ylkkäri?05 · 2021 ajankohtaista
sa n te ri m at er o ? Lähteenä käytetty muun muassa Jaakko Holman, Minerva Kosken, Riikka Mäkipelkolan ja Pirjo Vuorisen rakennushistoriaselvitystä Kirjasto, Hallintorakennus, Athenaeum, Musica (2017), sekä Riikka Javanaisen ja Riikka Mäkipelkolan artikkelia Kirjastorakennuksen tarina (2021). ? Katso ennen ja jälkeen -kuvia kirjastosta jylkkari.fi. KYLTTI OLI kiinnitetty rakennuksiin opastavien viittojen alle Mattilanniemen kampukselle, lähelle Agoraa, maanantaina 23. elokuuta 2021. Sinivalkoisen, kaksikielisen kyltin teksti oli ytimekäs: Teekkarikylä, Teknologbyn. Kylttiin kiinnitetyssä lapussa oli viesti, Comic sans -fontilla kirjoitettu, joka oli otsikoitu: Terveisiä Otaniemestä Suuresti onnea uusille tekniikan fukseille. Teekkarikulttuuri on ainotlaatuinen asia! Toivottavasti aika ja aktiiviset toimijat synnyttävät myös tänne Jyväskylään uusia ja omaperäisiä teekkariperinteitä, lapussa luki. Lisäksi kerrottiin, että apua ja ideoita "Jyväskylän omien teekkariperinteiden käynnistämiseen" voi kysyä muilta teekkarikilloilta tai -järjestöiltä. Ja sitten oli vielä käsinkirjoitettu teksti: P.S. Ois siistii että tää kyltti päätyis täällä 2021 aloittavien teekkareiden ainejärjestön haltuun! NYT SYKSYLLÄ Jyväskylän yliopistossa tehtiin historiaa. Vuoden 2020 heinäkuun lopulla valtioneuvosto päätti, että Jyväskylän yliopisto saa luvan alkaa kouluttaa diplomi-insinöörejä. Aiemmin tekniikan alan koulutusta ei täällä ole ollut. Saman tien valtioneuvoston päätöksestä Jyväskylän yliopisto tiedotti aloittavansa koulutuksen, joka sijoittuu informaatioteknologian tiedekuntaan. Jyväskylästä voi siis jatkossa valmistua tekniikan kandidaatiksi, diplomi-insinööriksi, lisensiaatiksi tai tohtoriksi yhdistämällä tietotekniikan opintoja esimerkiksi liikuntatieteiden, kielten, musiikin, talouden, kasvatustieteiden tai psykologian opintoihin. Poikkitieteellisyydellä on yliopiston mukaan väliä. "Jyväskylän yliopiston diplomi-insinöörikoulutus vastaa kansalliseen osaajatarpeeseen sellaisilla digitalisaation alueilla, joissa tarvitaan tietotekniikkaa, matemaattisen osaamista ja ihmistieteitä", sanoi rehtori Keijo Hämäläinen yliopiston tiedotteessa. KOULUTUSVASTUUN laajentaminen tekniikan koulutukseen on ollut yliopiston tavoite pitkään. Tekniikan koulutus sijoittuu täällä informaatioteknologian tietekuntaan, joka on Suomen suurimpia IT-alan kouluttajia. Tiedekunnassa opiskelee lähes 2 700 perustutkinto-opiskelijaa. DI-koulutukseen otettiin ensimmäisenä lukuvuotena eli tänä syksynä 50 opiskelijaa. Maisteriohjelma käynnistyy vuonna 2022. MUTTA ENTÄ kyltin kohtalo? Sen toivottiin päätyvän teekkareiden ainejärjestölle. Sellaista ei kuitenkaan toistaiseksi ole. Ainakin aluksi diplomi-insinööriopiskelijat ovat osa tietotekniikan ja koulutusteknologian ainejärjestö Linkki Jyväskylää, jonka tila, 30,7 neliöinen Kattila, sijaitsee Agoran C-siiven toisessa kerroksessa. Sinne kyltti myös päätyi maanantaina 23. elokuuta. "Se on nyt hyvissä ja ennen kaikkea oikeissa käsissä", sanoo Linkin puheenjohtaja, 3. vuoden tietotekniikan opiskelija Roope Tirronen. Uuden opintolinjan aloittaminen on Tirrosen mielestä hieno juttu, "mukava saada myös lisää opiskelijoita ainejärjestöön". Entä lahjana saatu kyltti? "Ihan hauska juttu. Kyltti mikä kyltti." ? oona Komonen Jyväskylä sai viimein oman Teekkarikylän Diplomi-insinöörien koulutus alkoi yliopistossa tänä syksynä. Se noteerattiin jopa kyltillä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON syyslukukausi käynnistyi maanantaina 30. elokuuta 2021, ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden orientaatio jo viikkoa aiemmin. Miltä tuleva lukukausi näyttää? Korkeakouluissa on jouduttu viimeisten kuukausien aikana uudenlaiseen tilanteeseen. Koronapandemian vuoksi muun muassa opetusta ja yliopiston tilojen käyttöä on jouduttu järjestää eri tavoin. Kuluvan vuoden kesän loppupuolella tartuntojen määrä kasvoi, ja esimerkiksi Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto määräsi rajoituksia. Avin rajoitukset eivät sinänsä päde opilaitosten toimintaan, mutta Jyväskylän yliopisto on ottanut ne huomioon päättäessään kampusalueen toiminnasta. Elokuun 16. päivänä yliopisto tiedotti avaavansa työskentelyä, tutkimusta ja lähiopetusta, ja pyrkivänsä mahdollistamaan lähiopetusta ja -työskentelyä niin paljon kuin se on turvallisesti mahdollista. Mitä se käytännössä tarkoittaa opintojen kannalta? ESIMERKIKSI SITÄ, että sekä aloittavat että jatkavat opiskelijat huomioidaan järjestämällä lähiopetusta kampuksella vuorotteluperiaatteella, sanoo Jyväskylän yliopiston koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen. "Tutkinto-ohjelmissa on tehty tutkinto-ohjelmaa koskevaa kokonaissuunnittelua ja lähiopetusta koskevaa priorisointia huomioiden opiskeltavan aineen vaatimukset." Kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalaisen mukaan opettajat aloittivat opetuksen suunnittelun ja tilavarausten tekemisen jo viime keväänä, kun yliopisto teki linjauksia syksyä koskevista rajoituksista. Taustalla oli erilaisia skenaarioita syksyyn, ja niistä valittiin skenaario, joka vastasi vallitsevaa hetkeä. Tätä vasten taas eri opettajat ovat tehneet itse ratkaisuja koronalinjausten raameissa. "Varmastikin esimerkiksi taitoja taideaineiden, viittomakielen, kielten sekä laboratorioissa ja erikoisluokissa tapahtuva opetus ovat sellaisia, joiden toteuttamiseen on varauduttu kampuksella laajemmin." Pirkkalaisen mukaan todennäköistä on myös se, että ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden opetus painottuu muita enemmän kampukselle. OPETUKSEN suunnittelun lähtökohtana on ollut enintään 50 hengen ryhmäkoko, nykyiset tilakohtaiset rajoitukset sekä lähiopetuksen toteuttaminen mahdollisimman väljissä tiloissa. Se rajaa käytettäviä tiloja erityisesti pienten tilojen osalta. Pulaa suurista tiloista voi ilmetä. Joka tapauksessa toistaiseksi suurten opiskelijaryhmien luennot toteutetaan ensisijaisesti etätoteutuksin. Lähtökohtana on myös, että lähiopetuksessa varmistetaan osallistujien terveysturvallisuus suosittelemalla maskien käyttöä, huolehtimalla hyvästä hygieniasta ja varmistamalla riittävät turvavälit. Yliopiston mukaan opiskelijoiden tukemisen kasvava tarve on myös huomioitu. Tehostettua opintojen ohjausta tarjotaan kampuksella ja etänä. Se tarkoittaa erityisohjausta, jossa hyvinvointiin ja opiskelukykyyn erikoistuneet asiantuntijat auttavat opiskelijaa hänen ongelmissaan esimerkiksi liittyen elämänhallintaan, motivaatioon tai mielenterveyteen. Opetuksen linjaukset ovat voimassa ensimmäisen periodin loppuun eli lokakuun 24. päivään saakka. Lukuvuoden avajaisseremonia järjestetään tänä vuonna ilman yleisöä, keskiviikkona 1. syyskuuta. Ohjelma striimataan. Luvassa on puheita, tanssiesitys, kulkua ja artisti Behmin keikka. ? Veera mangström Lähiopetus alkaa vuorotellen ja priorisoiden Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden opetus painottuu muita enemmän kampukselle. J ylKKäri?05 · 2021? 09 ajankohtaista
Jylkkäri laatii tärkeitä listoja. Kekkos-Keke jatkoajalle Valintaprosessi tuntui ajanhukalta, niin selvä oli Urho Kekkosen valinta jatkokaudelle. Ääntenlaskenta oli yksitoikkoinen: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Niin tapahtui viitisenkymmentä vuotta sitten. Mutta tässähän on jotain tuttua! Huhtikuun 6. päivänä 2021 käynnistyi haku vaativaan johtotehtävään. Edellytettiin ymmärrystä Jyväskylän yliopiston perusolemuksesta ja arvoista. Tulevan rehtorin tuli myös hallita niin strategisen kuin operatiivisen johtamisen alueet ja kehittää yliopistoa tulevaisuuteen katsoen. Haku koski 1. elokuuta 2022 alkavaa kautta. Yliopistolain mukaan hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi. Kuukautta myöhemmin haku päättyi. Hakemuksia tuli yksi, nykyiseltä rehtorilta Keijo Hämäläiseltä. Hänet valittiin. Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Krista Varantola kertoi tiedotteessa olevansa "erittäin iloinen". Hän kuvasi Hämäläistä innostuneeksi ja vahvasti yhteisöä osallistavaksi johtajaksi, joka jo "ensimmäisellä kaudellaan on antanut vakuuttavan näytön siitä, miten käytännössä toteutetaan Jyväskylän yliopiston tavoitetta olla vaikuttava sivistysyliopisto". Keijo Hämäläinen, joka tunnetaan Keski-Suomessa myös lempinimellä Keke, sanoo paitsi haun, myös valinnan olleen "luottamuksen osoitus", "paras mahdollinen tunnustus". Se, ettei kukaan haastanut, kertoo Hämäläisen mukaan toivottavasti siitä, että hän on onnistunut työssään, "tehnyt joitain asioita oikein". Ja siitäkin, että hän "nauttii yhteisön luottamusta". Hyvältä siis tuntuu. "On saanut johtaa hienoa yhteisöä, jonka saavutuksista on ylpeä. Toisella kaudella näkee myös oman työnsä pitkäkestoisia vaikutuksia." Jylkkäri onnittelee ja toivoo hyvää jatkoa! ?? OOna KOmOnen JUURI NYT: TERVOSEN SYY PALJASTUI (ehkä) Keväällä 2021 Tuukka Tervonen järjesti tiedotustilaisuuden. Hän kertoi jättävänsä tehtävänsä Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittajana. Vuodesta 2019 Jylkkäriä luotsannut Tervonen sanoi päätoimittajavuosien olleen "mahtavia", "elämän parasta aikaa". Nyt oli kuitenkin lähdettävä. Miksi? Tervonen ryhtyi esittelemään tilaisuudessa mukanaan ollutta kirjekuorta. Sen sisällä oli tiedote, jossa kerrotaan – Tervosen mukaan – "seikkaperäisesti ja yksityiskohtaisesti kaikki ne havainnot, tuntemukset, analyysit ja arviot", joihin hänen ratkaisunsa erota perustuu. "En ole lisännyt mitään, enkä jättänyt mitään pois." Mutta syitä, niiden selviämistä joutuu odottamaan. Tiedote on vapaa julkaistavaksi vasta kymmenen vuoden päästä, toisin sanoen keväällä 2031. Tervonen kertoi luovuttavansa mystisen kirjekuoren tiedotteineen "eräälle luotettavalle" "toimittajalle", joka huolehtii siitä, että tiedote tulee saataville oikeana ajankohtana. Sillä hän pyrkii "välttämään kiusauksen" tehdä tekstiin myöhemmin muutoksia. "Kymmenen vuoden kuluttua näillä tiedoilla ei ole enää käyttöä kenellekään muulle kuin niille, jotka ovat kiinnostuneita historiasta ja totuudesta niiden itsensä vuoksi." Jylkkärin uusi päätoimittaja ( Oona Komonen), toimitusharjoittelija ( Santeri Matero) sekä keväällä aloittanut sivari ( Veera Mangström) tekivät kuitenkin toimituksessa syyssiivouksen (oli jo aikakin) ja löysivät pölyn, paperiroskan ja muun määrittelemättömän materiaalin uumenista mahdollisen johtolangan. Paperin, joka oli printattu juuri ennen tiedotustilaisuutta. Siinä luki: tilatkaa mun onlyfans HAHAHAHA? ?? tOimitus Kuudenneksi suosituin Torille! Jyväskylän yliopisto oli kuudenneksi suosituin yliopisto paitsi kokonaishakijamäärällä, myös ensisijaisten hakijoiden määrällä mitattuna. Kevään 2021 toisessa yhteishaussa yliopistoon haki yhteensä 19 570 henkilöä. Kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin koulutukseen hakeneita oli 17 917 ja maisteriohjelmiin 3 523. Aloituspaikoista kohteittain vaihdellen ensikertaisille hakijoille oli varattu 30–80 prosenttia. Suosituin hakukohde oli tänäkin vuonna psykologia (3 325 hakijaa), jonka jälkeen tulivat kauppatieteet (2 809), luokanopettajan koulutus (1 795) ja liikuntapedagogiikka (1 029). Avoimen väylältä pyrki kevään yhteishaussa 602 hakijaa. Määrä kasvoi 32 prosenttia edellisvuoteen verraten. Hakijoista ensisijaisesti Jyväskylän yliopistoon hakevia oli 7 088. Yhteensä kevään toisessa yhteishaussa yliopistoon valittiin 2 530 uutta opiskelijaa. Heistä paikan otti vastaan 2 416. Ensimmäisen vuoden opintonsa aloittavien mediaani-ikä on 21,5 vuotta. Kansainvälisten maisteriohjelmien yhteishaku päättyi jo tammikuussa. Englanninkielisiin ohjelmiin haki ennätysmäärä kansainvälisiä ja kotimaisia hakijoita: yhteensä 1 308 hakijaa kisasi 307 aloituspaikasta. Paikan vastaanotti 194. Vaihto-opiskelijoita yliopisto otti syyslukukaudeksi vastaan rajatun määrän, noin sata opiskelijaa. Syyslukukauden opetus alkoi 30. elokuuta. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden orientaatioviikko käynnistyi viikkoa aiemmin.? ?? OOna KOmOnen Rehtori Keijo Hämäläisen keskisuomalainen lempinimi on Keke. Jy vä sK yl än yl iO pi st O 1 Nokkakärryt 2 Kaksi megafonia 3 Retkilettupannu 4 Kuningaskyykkä 5 Kahdeksan kappaletta pilkkejä ja kaksi sohjokauhaa 6 Sähköavusteinen kuormapyörä 7 Huhupuheita 8 Kolmekymmentäkahdeksan kappaletta punaisia syviä lautasia 9 Neljäkymmentäviisi paria rusettiluistelumerkkejä 10 Konferenssikaiutin kymppi 10?J ylkkäri?05 · 2021 Ajankohtaista K u va : u n s p la s h
OPISKELIJAT voivat huonommin ja ovat yksinäisempiä kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Kelan korkeakouluopiskelujoiden terveysja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT). Myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, yliopiston hyvinvointipalveluja tuottavan Student Lifen ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tutkimuksen ennakkotulokset opiskelijoiden hyvinvoinnista korona-aikana ovat pitkälti yhteneväiset. Kummankin tutkimuksen alustavat tulokset julkaistiin kesäkuussa 2021. Jyväskylän yliopiston, Student Lifen ja YTHS:n tutkimus tarkastelee opiskelijoiden tilannetta keväinä 2020 ja 2021. Tutkimuksessa voidaan siis vertailla koronapandemian vaikutuksia hyvinvointiin eri aikoina. Tulosten mukaan hyvinvointi on kaikilta osin heikennyt pandemian jatkuessa. Tutkimuksessa on huomioitu vain Jyväskylän yliopiston opiskelijat. Kyselyyn vastasi vajaa tuhat opiskelijaa kumpanakin vuonna. THL:n ja Kelan toteuttama KOTT puolestaan tarkastelee tilannetta valtakunnallisesti ja huomioi myös ammattikorkeakouluopiskelijat. KOTT-tutkimuksen kyselyyn vastasi 6 258 korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijaa. Suuri osa opiskelijoista koki opintoihin vaadittavan työmäärän kasvaneen. Molemmissa tutkimuksissa korostuivat 18–22-vuotiaat opiskelijat. Nuoret opiskelijat kokevat opintojen vaikeutuneen, sillä ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät etäopintojen vuoksi päässeet kunnolla mukaan opiskelijayhteisöihin tai opintoihin. Valtakunnallisessa tutkimuksessa etenkin nuoret naisopiskelijat kertoivat opintotaakan nousseen. Molemmissa tutkimuksissa pieni osa opiskelijoista kertoi opiskelun helpottuneen jonkin verran. Valtakunnallisessa tutkimuksessa näin koki noin viidennes, Jyväskylän yliopiston opiskelijoita käsittelevässä tutkimuksessa noin kuudennes. "Teoreettiset ja omalla ajalla tehtävät opintotehtävät ovat lisääntyneet", Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn hallituksen puheenjohtaja Petri Laaksonen sanoo. Laaksosen mukaan usein etäopetuksessa luennot venyvät lisäksi yliajalle, ja tauot jätetään pitämättä. Koska opetustilojen välillä ei liikuta, opiskelijat eivät tapaa opetuksen välillä toisiaan. KOTT-tutkimukseen vastanneista jopa 80 prosenttia on vähentänyt yhteydenpitoa opiskelukavereihin. Lisäksi yli kolmannes on vähentänyt yhteydenpitoa ystäviin ja sukulaisiin. Yksinäisyys korostui molemmissa tutkimuksissa. Se on lisääntynyt. Yli puolet valtakunnalliseen tutkimukseen osallistuneista koki olevansa yksinäisempiä verrattuna aikaan ennen pandemiaa. Jyväskylän yliopiston opiskelijoita käsittelevässä tutkimuksessa yksinäiseksi itsensä koki tänä keväänä jopa 70 prosenttia. Edellisvuonna noin puolet opiskelijoista vastasi olevansa vähintään joskus yksinäinen. Yksinäisyydellä voi olla yhteys myös psyykkiseen kuormittuneisuuteen, kuten stressin tai unettomuuden lisääntymiseen. Tätä yhteyttä tutkitaan KOTT-tutkimuksen jatkotutkimuksessa. Aiemmin on havaittu, että psyykkisesti tavallista kuormittuneempi ihminen jää herkästi syrjään myös sosiaalisesta elämästä. Tutkimuksen lopulliset tulokset julkaistaan loppuvuodesta 2021. ? santeri matero Opiskelijoiden pahoinvointi kasvanut Opiskelu on vaikeutunut ja vaadittava työmäärä kasvanut. Yhä useampi korkeakouluopiskelijoista on yksinäinen. Pandemia-aika on lisännyt ongelmia. Yli kolmannes on vähentänyt yhteydenpitoa ystäviin, sukulasiin ja opiskelukavereihin Jatkuvan Zoomin tuijottamisen jälkeen vapaa-ajan etätapaamiset eivät ole keränneet juuri suosiota. sa n te ri m at er o J ylkkäri?05 · 2021? 11 Ajankohtaista
12?J ylkkäri?05 · 2021 ajankohtaista NIMETÖN KANTELU tehtiin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon helmikuussa 2021. Se koski Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen käyttämää opintotietojärjestelmä Sisua. Kantelijan mukaan Sisu ei ole saavutettava kaikille opiskelijoille. Vaikeasti näkövammaiset eivät voi käyttää sitä itsenäisesti, mikä asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Kantelija huomautti, että saavutettavuus on välttämätöntä opiskelun kannalta. "Opiskelijoilla, jotka tarvitsevat saavutettavia järjestelmiä, on koronakriisin keskellä ihan tarpeeksi hankalaa nykyiselläänkin", kantelija kirjoitti. ETELÄ-SUOMEN aluehallintovirasto antoi asiassa ratkaisunsa kesäkuussa 2021. Sekä Jyväskylän että Tampereen yliopistot päätettiin ottaa mukaan laajempaa valvontaohjelmaa. Avi siis käytännössä valvoo, että yliopistojen käyttämästä opintotietojärjestelmästä tulee riittävän saavutettava. Avi voi myös määrätä yliopistot korjaamaan puutteet kohtuullisessa määräajassa. Valvontajakso on vuoden mittainen. Avi ei ole vielä päättänyt missä vaiheessa Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen valvonta aloitetaan. Helmikuussa 2021 tehty kantelu Sisusta ei ollut ainoa laatuaan. Myös Helsingin yliopistosta on tehty samasta asiasta kantelu, jo lokakuussa 2020. Avi antoi asiasta päätöksensä kesäkuussa 2021. Ratkaisu oli hallinnollinen ohjaus. Se tarkoittaa, että avi antoi Helsingin yliopistolle huomautuksen kantelussa huomautetuista puutteista. Toisin sanoen itse puutteiden korjausten aikataulusta ei annettu määräystä. Syynä on laki: hallinnollisen ohjauksen yhteydessä ei määräyksiä voi antaa. Se on siis nimensä mukaisesti ohjausta. Avin antaman linjauksen mukaan yliopistot ovat isoja toimijoita. Niiden tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella. Opiskelijat suunnittelevat Sisun kautta opintonsa, ilmoittautuvat kursseille ja hakevat tutkintonsa sen kautta. Jyväskylässä järjestelmän käyttöönotto aloitettiin syksyllä 2018. Tampereelle Sisu tuli 2020, ja Helsingin yliopisto otti sen puolestaan laajemmin käyttöön toukokuussa 2021. Lisäksi Sisua käyttävät Aalto-yliopisto, Lappeenrannan ja Lahden teknillinen yliopisto LUT sekä Hanken. Myös Arcadia-korkeakoulu aikoo ottaa järjestelmän käyttöön. SAAVUTETTAVUUDEN valvonta perustuu eurooppalaiseen standardiin ja verkkosisällön saavutettavuusohjeistukseen. Suomessa valtakunnallinen valvonta on Etelä-Suomen avin vastuulla. Sisun suhteen havaittu ongelma on moninainen. Erilaisia puutteita on listattu yhteensä 15. Niihin sisältyvät esimerkiksi kontrasti, näppäimistökäyttö, eri kokoisten laitteiden skaalautuvuus ja ruudunlukuohjelmien käyttöä vaikeuttavat kokonaisuudet. Muun muassa nämä mainitaan yliopistojen laatimien Sisun saavutettavuusselosteissa. Niiden pohjana puolestaan toimii ohjelmistoyritys Eficode Oy:n vuonna 2019 laatiman saavutettavuusselvityksen tulokset. Digipalvelulain mukaan saavutettavuusseloste on laadittava, jos sivusto ei täytä saavutettavuuskriteerejä. Toisin sanoen korkeakoulut ovat myös itse tietoisia puutteista. Ne ovat luvanneet, että korjaukset toteutetaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Avin mukaan tahti on liian hidas: ei ole perusteita sille, että korjaukset kestävät niin kauan. Aikataulua on kirittävä, sanoo Jyväskylän yliopiston koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen. Hän sanoo yliopiston "suhtautuvan asiaan vakavasti". Ikosen mukaan yliopisto on myös korostanut saavutettavuuden tärkeyttä ja lainsäädännön velvoittavuutta vuodesta 2018 lähtien. Eikö vieläkään? TeksTi & kuviTus? Santeri Matero Opintotietojärjestelmä Sisu ei ole saavutettava. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on saanut ainakin kaksi kantelua aiheesta. "Oletamme, että yliopisto ottaa ohjauksen vakavasti, ja ongelmat korjataan pian", Etelä-Suomen avin saavutettavuusvalvonnan ylitarkastaja Viena Rainio sanoo. SISU ON ohjelmistoyritys Funidata Oy:n kehittämä opintotietojärjestelmä. Funidatan ovat perustaneet vuonna 2016 Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Muut yliopistot ovat liittyneet osaomistajiksi myöhemmin. Viranomaisen mukaan aikataululle ei ole perustetta
J ylkkäri?05 · 2021? 13 ajankohtaista Opiskelijat suunnittelevat Sisun kautta opintonsa, ilmoittautuvat kursseille ja hakevat tutkintonsa sen kautta. Jyväskylässä järjestelmän käyttöönotto aloitettiin syksyllä 2018. Tampereelle Sisu tuli 2020, ja Helsingin yliopisto otti sen puolestaan laajemmin käyttöön toukokuussa 2021. Lisäksi Sisua käyttävät Aalto-yliopisto, Lappeenrannan ja Lahden teknillinen yliopisto LUT sekä Hanken. Myös Arcadia-korkeakoulu aikoo ottaa järjestelmän käyttöön. SAAVUTETTAVUUDEN valvonta perustuu eurooppalaiseen standardiin ja verkkosisällön saavutettavuusohjeistukseen. Suomessa valtakunnallinen valvonta on Etelä-Suomen avin vastuulla. Sisun suhteen havaittu ongelma on moninainen. Erilaisia puutteita on listattu yhteensä 15. Niihin sisältyvät esimerkiksi kontrasti, näppäimistökäyttö, eri kokoisten laitteiden skaalautuvuus ja ruudunlukuohjelmien käyttöä vaikeuttavat kokonaisuudet. Muun muassa nämä mainitaan yliopistojen laatimien Sisun saavutettavuusselosteissa. Niiden pohjana puolestaan toimii ohjelmistoyritys Eficode Oy:n vuonna 2019 laatiman saavutettavuusselvityksen tulokset. Digipalvelulain mukaan saavutettavuusseloste on laadittava, jos sivusto ei täytä saavutettavuuskriteerejä. Toisin sanoen korkeakoulut ovat myös itse tietoisia puutteista. Ne ovat luvanneet, että korjaukset toteutetaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Avin mukaan tahti on liian hidas: ei ole perusteita sille, että korjaukset kestävät niin kauan. Aikataulua on kirittävä, sanoo Jyväskylän yliopiston koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen. Hän sanoo yliopiston "suhtautuvan asiaan vakavasti". Ikosen mukaan yliopisto on myös korostanut saavutettavuuden tärkeyttä ja lainsäädännön velvoittavuutta vuodesta 2018 lähtien. Kesäkuussa 2021 kerrottiin, että Funidatan omistavat korkeakoulut lisärahoittavat Sisun kehitystyötä ongelmien ratkaisemiksi. Uutta aikatauluarviota ei kuitenkaan ole vielä tiedossa. "Uudelleenarviointi on käynnissä parhaillaan. Pyrimme kaikin tavoin edistämään asiaa. Tarkkaa aikataulua on mahdotonta antaa", Funidatan toimitusjohtaja Mika Peura kertoo. Aikatauluun vaikuttaa osaltaan se, että Sisua on rakennettu jo kauan ennen vuonna 2019 voimaan tullutta digipalvelulakia, jossa muun muassa määritellään digitaalisten palveluiden saavutettavuusvaatimukset ja niihin liittyvien selosteiden laatiminen. Tästä syystä Jyväskylän yliopiston Ikosen mukaan vanhaa koodia voidaan joutua kirjoittamaan kokonaan uudelleen, jotta ongelmat saataisiin ratkaistua. Se vie aikaa. "Opintojärjestelmäuudistukset ovat valtavan isoja kokonaisuuksia, joten ongelmiin oli toki varauduttu. Kuitenkin joidenkin ongelmien laajuus yllätti", Ikonen sanoo. Esimerkkinä ennakkoon oletetusta ongelmasta on Sisun toimintalogiikka. Aina kun uudenlainen järjestelmä tulee käyttöön, sen opetteleminen vaatii aikaa ja joitakin yleisiä ongelmia korjataan palautteen perusteella. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO oli ensimmäinen, jossa Sisu otettiin laajempaan käyttöön. Sen käytöstä kerättiin tietoa muille korkeakouluille, mutta Ikosen mukaan muiden korkeakoulujen päätös siirtyä Sisun käyttäjiksi oli tehty jo aiemmin. "Jaoimme ja jaamme edelleen muille paljon tietoa kokemuksistamme Sisun kanssa. Se auttaa varautumaan käyttöönoton haasteisiin", Ikonen sanoo. Ikonen kertoo, että Jyväskylän yliopisto on säännöllisesti yhteydessä eri ohjausryhmien kautta Sisun kehittäjän eli Funidatan eri ohjausryhmiin. Niitä ovat asiakkaiden, Sisu-projektipäälliköiden ja käyttöönottoprojektin ohjausryhmät, sekä yliopiston ja Funidatan hallituksen välinen viestinnällinen ryhmä. Kukin edellä mainituista ryhmistä keskustelee kuukauden välein. Lisäksi yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on tarvittaessa yhteydessä Funidatan johtoon. "Uskon, että asia on ratkaistavissa", Ikonen sanoo. Ikosen mukaan Etelä-Suomen avi on luvannut lisätietoa Jyväskylän yliopistosta tehdyn kantelun ratkaisun jatkotoimenpiteistä. Tässä vaiheessa lisätoimia ei edellytetä. Ennen kuin ongelmat on korjattu, yliopistojen on tarjottava vaihtoehtoinen asiointitapa, jotta kaikilla olisi pääsy tietoihin. Jyväskylässä tämä on ratkaistu tarjoamalla esteettömyysyhdyshenkilön palveluita. Jokaisella laitoksella on oma yhdyshenkilö. Mainintaa tästä ei kuitenkaan ole saavutettavuusselosteessa, vaikka lain mukaan se tulisi mainita siellä. Itse asiassa vain Aaltoyliopiston selosteelta löytyy ohje, tosin puutteellinen. Se sisältää vain sähköpostiosoitteen ja linkin, jonka takaa selkeitä saavutettavuusohjeita ei löydy. Vaihtoehtoisen asiointitavan tulisi avin mukaan olla saatavilla myös virka-ajan ulkopuolella. Tämä ei käytännössä tapahdu. Näkövammaiset opiskelijat joutuvat siis eriarvoiseen asemaan, jos suuri osa opiskeluajasta kuluu puutteellisen opintotietojärjestelmän kanssa. ?
Keskussairaalantie 20 Avoinna ma-pe 8-19 la 10-16 www.kyllonapteekki.fi puh: 010 271 6890 Voionmaankatu 9 Avoinna ma-pe 9-18 la 9-16 puh: 010 271 6895 Verenluovutus voi pelastaa ihmishengen. Tule vaikka kaverin kanssa! Tarjoamme hyvän mielen lisäksi aina kahvit ja välipalaa. Veripalvelu Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2-4 avoinna ma–pe Ojenna kätesi. Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 Varaa aika: veripalvelu.fi Testaa, voisitko luovuttaa verta: HENGENPELASTAJA? SINUSTAKO sovinkoluovuttajaksi.fi www.jyvaskylasinfonia.? Hyödynnä opiskelijaetu! Liput alk. 8 €
The best way to make a friend happy? No ilmainen ruoka tietysti! Nyt sinulla on mahdollisuus voittaa 100 ilmaista lounaslippua jaettavaksi sinulle ja kaverillesi. Osallistu arvontaan Semman sosiaalisen median kanavissa 5.9. mennessä. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo! @semmarestaurants Tervetuloa kotiin Ekologista ja nykyaikaista vuokra-asumista kohtuullisin kustannuksin. Olitpa opiskelija tai et: täytä hakemuksesi nyt. www.soihtu.fi Soihdun kohteet: Kortepohjan ylioppilaskylä, Soihtu Vehkakuja @soihtuasuminen, @rentukkatalo Verenluovutus voi pelastaa ihmishengen. Tule vaikka kaverin kanssa! Tarjoamme hyvän mielen lisäksi aina kahvit ja välipalaa. Veripalvelu Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2-4 avoinna ma–pe Ojenna kätesi. Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 Varaa aika: veripalvelu.fi Testaa, voisitko luovuttaa verta: HENGENPELASTAJA? SINUSTAKO sovinkoluovuttajaksi.fi
OLLAANKO TÄÄ KESÄ EDES NÄIN Kuvat? Ville Larkkonen?teKsti?Oona Komonen 16?J ylkkäri?05 · 2021
Keväällä ja kesän alussa näytti lupaavalta: Koronaepidemiatilanne näytti rauhoittuneen. Tartunnat olivat kääntyneet laskuun. Rokotettujen määrä kasvoi. Mutta sitten, heinäkuun loppupuolella, tilanne muuttui: tartuntojen määrä kääntyi kasvuun. Valokuvaaja Ville Larkkonen kuvasi toista poikkeuskesää. _ Kesällä Suvilahdessa järjestettiin reivejä, jotka jatkuivat aamuun saakka. Kuva on heinäkuulta. Larkkonen kuvasi ensin ihmismassaa, minkä jälkeen filmiruutu on valotettu uudestaan kuvalla oksista taivasta vasten. "Ihmiset olivat onnellisia ja ilmassa oli ääneen sanomattomana syvä tietoisuus pimenevistä öistä", Larkkonen sanoo. J ylkkäri?05 · 2021? 17
K amera oli länsisaksalainen, vuosikymmeniä vanha, valmistettu 1960-luvun alussa. Sen omisti alun perin Ville Larkkosen isoisä, jolta Voigtländer Vitomatic II päätyi hänen lapselleen. Lukioikäisenä Larkkonen oli kuvannut digipokkarilla. Mutta vuonna 2011 vanhempien luona oleva vanha kamera ja filmikuvaaminen kiinnostivat. Ensimmäiselle rullalle tallentui kuvia Jyväskylästä. Ystävistä anniskeluravintola Ruman edustalla, ja Lounaispuistosta. Jotain maagista siinä oli. Kymmenen vuotta myöhemmin: Larkkonen omistaa seitsemän kameraa. Hän kuvaa filmikameralla, pääosin. Vain harvoin digillä. Keväällä 2019 Larkkonen opiskeli Pietarissa. Kämppäkaveri omisti neuvostoliittolaisen Smena-8M-kameran. Vuosina 1970–1995 valmistettu malli on kenties maailman historian tuotetuin 35mm:n filmin kamera. Niitä löytyy Venäjältä edelleen. Nykyisin kameraa pidetään leluna. Se ei ole teknologialtaan korkeatasoinen. Lähinnä halpa muovilaatikko, täysin manuaalinen. Kuvaaminen vaatii kärsivällisyyttä. Mutta sellaisen Larkkonen halusi, ja osti parilla eurolla. Ennen kaikkea kamerassa kiehtoi mahdollisuus ottaa tuplavalotuskuvia. "Se on ollut selkein tyylin muutos viimeisten vuosien aikana." Hän kuvaa Smena-8M:lla eniten, sekä itäsaksalaisella Zeiss Ikonin vieterikamera Erconalla. Kuvatessa kiehtovat eniten rakennetut maisemat. Kaupunki ja sen kadut, sekä urbaanisuus. Hän haluaisi kuvata enemmän ihmisiä. "Se vaatii erilaista röyhkeyttä." Kuukaudessa menee yksi filmirulla, vähintään. Kuvissa näkyy arkipäiväinen elämä. Ja arvaamattomuus. Uusista paikoista löytyy loputtomasti mahdollisuuksia. "Periaatteessa mikä vaan voi olla kuvaamisen arvoista. Ei tarvitse olla suurta ajatusta taustalla." Nykyisin älypuhelimella tai digikameralla samasta tilanteesta voi ottaa lukuisia kuvia. Niin filmilläkin, mutta se maksaa. Jokaisella kuvalla on hintansa. Yleensä Larkkonen ottaa muutamia kuvia toivoen parasta. Tuloksen näkee parin viikon päästä. Filmille kuvaaminen tuntuu Larkkosesta todellisemmalta kuin älypuhelin tai digikamera. Siinä on jotain mystistä, omistuistakin. "Muoviselle laitteelle näytetään varovasti valoa ja katsotaan, mitä tapahtuu." Kuva on todiste ajasta, hetkestä juuri silloin. Koetusta muistosta. ? Oik: Filmikuvaaminen on Larkkoselle eräänlaista muistelmien tekoa. Kuviin tallentuu tunteita ja kokemuksia. Hän kuvasi purjeveneen Suomenlinnassa kesällä. "Meri sekoittuu taivaaseen ja maa mereen." ylh: Kesäkuun 2021 lopussa ympäristöliike Elokapina osoitti mieltään Helsingissä. Liike toivoi muun muassa hallituksen julistavan Suomeen ilmastohätätilan. "Mielenosoituksien välissä elokapinalliset lauloivat ja tanssivat Senaatintorilla." 18?J ylkkäri?05 · 2021
J ylkkäri?05 · 2021? 19
oik: Kuvassa yhdistyy heinäkuussa Suvilahdessa järjestettyjen reivien juhlijoita sekä lintuja Suomenlinnassa. Koska kuvat on otettu eri etäisyydeltä, ovat mittasuhteet vääristyneet. "Näyttää kuin pieni maahinen katselisi itseään isompia lintuja vasemmalla. Kuva näyttää ylimaailmalliselta, mystiseltä, kuin olisin kuvannut henkiä filmilleni. Luonnon rauhallisuus luo myös vahvan kontrastin reivien äänekkäälle teknolle ja hikisille ihmismassoille." ylh: Tuplavalotuskuviin tiivistyy Larkkoselle ominainen tyyli. Hän kuvasi elokuun alussa erilaisia tyylejä sekoittavan rytmimusiikkiyhtyeen Plutonium 74:n keikalla Espoon Keran halleilla. 20?J ylkkäri?05 · 2021
"Valokuvat ovat todisteita koetusta hetkestä" Ville Larkkonen on 27-vuotias valokuvaaja. Hän on opiskellut valtio-oppia ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta keväällä 2021. Larkkosen valokuvia oli esillä Oulun Taidekontissa kuluvan vuoden keväänä. Larkkonen on syntynyt Jyväskylässä, ja asuu nykyään Helsingissä. J ylkkäri?05 · 2021? 21
Hanna-Leena Hauru sekä ohjasi että näytteli pääosan elokuvassaan Fucking with NobodyKuva: Jan-Niclas Jansson Ku va : Jy vä sK yl än Ka up un Ki , Kä si tt el y: OO n a KO m On en Ortokuva Jyväskylästä vuodelta 2020. 22?J ylkkäri?05 · 2021
Kadunnimet ovat kuin kaupungin vuosirenkaat. Ne kertovat menehtyneistä merkkihenkilöistä ja aikansa elinkeinoista, kuvaavat sieniä ja entisiä tilallisia. Kuinka nimet on päätetty? TÄTÄ TIETÄ _ TeksTi? Oona Komonen KK un Jacob Leonard Boringh saapui Jyväskylään heinäkuun 1833 lopulla, oli kaupungissa vain kaksi polkua. Toinen johti nykyisten Survon ja Ristonmaan kautta Kuopioon ja Vaasaan vievälle maantielle, toinen puolestaan Äijälään ja Tourulaan. Oikeastaan Jyväskylä ei vielä ollut edes kaupunki, virallisesti. Senaatti oli puoltanut perustamista joulukuussa 1832. Seuraavan vuoden maaliskuussa keisari-suurruhtinas Nikolai I oli hyväksynyt esityksen. Viralliset asiakirjat valmistuivat kuitenkin vasta neljä vuotta myöhemmin. Boringhilla oli tehtävä, senaatin määräämä. Hän suunnitteli, mihin empiretyylinen ruutuasemakaava sijoittuu. Tehtävä oli epäkiitollinen, olihan maa-alue vaikeanmuotoinen ja pieni. Noin seitsemän kilometrin pituinen, keskimäärin kilometrin levyinen suikale Harjun ja Jyväsjärven välillä. Boringh viipyi alueella kymmenen päivää. Ehdotus valmistui. Maanomistuskiistat kuitenkin viivästyttivät hyväksymistä. Kun Suomen asioita hoitava ministerivaltiosihteeri Robert Rehbinder sai kaavan tarkastettavaksi 1836, hän pyysi arkkitehti Carl Ludvig Engeliä tekemään korjauksia. Helmikuussa 1837 valmistunut Engelin kaava Plan för Jyväskylä Stad käsitti noin kilometrin pituisen, puoli kilometriä leveän suorakaidealueen nykyisten Vaasankadun, Yliopistonkadun, Väinönkadun ja Hannikaisenkadun rajaamalla alueella. Kortteleita kolmessa rivissä, keskellä tori. Kaupungin rakentaminen alkoi Kauppakadun yläpäästä ja torin varrelta. Polkujen sijaan kaupunkilaiset pääsivät kävelemään kaduilla. Samalla niille tarvittiin nimet. LL ahdentie, Kaskikatu, Nuuskakuja, Voionmaankatu. Mustikkakuja, Luotipussi ja Maustehyllynkatu. Kadunnimet ovat kuin kaupungin vuosirenkaita. Ne kertovat historian merkkihenkilöistä, paikannimistä, ammateista, elinkeinoista. Eläimistä, linnuista, kasveista. Jyväskylän kadut saivat ensimmäistä kertaa virallisen nimen Engelin laatiman asemakaavan myötä. Ne olivat pääosin teknisin perustein nimettyjä, ilmansuuntiin viittaavia poikkija pitkäkatuja, kuten Läntinen torikatu ja Itäinen poikkikatu. Oli myös muutama poikkeus: Rinnekatu, Satamakatu ja Rantakatu. Aluksi kadunnimiin ei kuitenkaan kiinnitetty huomiota. Merkitystä oli lähinnä paperilla. Pikkukaupungin asukkaat tunsivat toisensa nimiltä. Mainoksiin kirjattiin osoitteen sijaan kauppiaan nimi. Muutos tuli kaupungin kasvaessa ja kaavoituksen laajentuessa. M M aanmittari Frans Leonard Mahlberg oli tarkka. Hänen toisessa, vuonna 1899 valmistuneessa asemakaavaehdotuksessa oli nähtävissä kaupungin maastomuodot metrin välein piirrettyinä korkeuskäyrinä. Tuohon mennessä Engelin kaavaa oli muutettu muutaman kerran, tosin ei radikaalisti, eikä Mahlberginkaan kaavakaan eronnut siitä merkittävästi. Suurin muutos oli joidenkin katujen uudet nimet ku va : Jy vä sk yl än ka up un ki , kä si TT el y: OO n a kO m On en Schaumanin puistotie Tuulihaukankuja Pekanpatama Itu Lahtotallinmutka Muurainkuja Herttakaksikko J ylkkäri?05 · 2021? 23
toteutuksesta, "kaupunkimme pääasemakaavan" piirtämisestä, saivat vastata arkkitehti Valter Thomé ja insinööri Hugo Lilius. Työ valmistui 1909, ja senaatti vahvisti kaavan elokuussa 1910. Lopulliseen asemakaavaan oli otettu Laukaantien molemmin puolin sijainneiden, ruutukaavan pohjoispuolisten alueiden sekä seminaaria ympäröivien kortteleiden lisäksi kokonaan uusi alue, peräti 30 korttelia käsittävä kuudes kaupunginosa Valtakadun eli nykyisen Voionmaankadun molemmin puolin. Näin Jyväskylä sai ensimmäisen pysyvän asemakaavalaajennuksen, jossa oli viisi uutta kaupunginosaa. Se loi edellytykset kaupungin kasvulle, sekä kadunnimien keksimiselle. M M iten välttää toistoa, entä sekaannuksia? Alun perin katunimistö rakentui ilman viranomaisohjeistuksia. Vuonna 1947 siihen tuli muutos. Perustettiin kadunnimitoimikunta. Se kiinnitti huomiota entistä enemmän laatuun, kuulemalla eri alojen asiantuntijoita. Samalla määriteltiin kriteerejä: Nimen tuli sopia kyseiseen paikkaan ja vastata mielikuvaa alueesta. Olla omaperäinen, mutta samalla säilyttää mahdollisesti aiemmin annetun nimen ajatus. Ennen kaikkea nimen tuli kunnioittaa kaupungin historiaa, ja heijastaa kulttuurin erityispiirteitä. Nykyisin suurin osa nimistä vahvistetaan asemakaava-alueille asemakaavan yhteydessä. Nimistöä miettivät tuolloin kaavoittajat itse, ja tarvittaessa kysyvät nimistötyöryhmän mielipidettä asiasta. Nimistöryhmään kuuluvat valmistelija, yleisja asemakaavoittajat, sekä vanhan kirkon puiston nimeäminen Cygnaeuksen puistoksi. Suurta pitkäkatua oli jo jonkin aikaa kutsuttu Waltakaduksi, mutta nyt se nimettiin Nikolainkaduksi kaupungin perustamiskirjan allekirjoittaneen keisarin kunniaksi. Myöhemmin, vuonna 1966 katu kuitenkin muutettin Vapaudenkaduksi. Suomen itsenäistymisen jälkeen myös muissa maan kaupungeissa Venäjän keisarikuntaan kuuluvien mukaan nimettyjä katuja hävitettiin. Mahlbergin kaavan myötä myös vanhat tekniset nimet väistyivät uusien, informatiivisempien tieltä. Kansallisromantiikan aika näkyi, erityisen Kalevalan vaikutus. Katuja nimettiin sammon, Ainon, Väinämöisen ja muiden eepoksen hahmojen mukaan. Harjun reunalla kulkevasta Stakettikadusta tuli Harjukatu – niin sitä oli jo epävirallisesti kutsuttu –, ja Läntisestä torikadusta pelkkä Torikatu. Esplanaadiksi kutsuttu katualue ristittiin Puistokaduksi, ja Satamakadusta tuli Waasankatu. KK aikkia Mahlbergin kaava ei miellyttänyt. Erityisesti sitä arvosteli jyväskyläläinen arkkitehti Yrjö Blomstedt. Hän kirjoitti lehtiin, kuvasi asemakaavaa "kamariteorian kukkaseksi". Blomstedtin mukaan arkkitehdit oli sivuutettu kaupunkisuunnittelussa, sillä tehtävä oli joutunut insinöörien ja maanmittarien käsiin. Mahlbergia kannanotot ärsyttivät. Hän väitti arkkitehdin puheita asemakaavan epäkäytännöllisyydestä ja puutarhakaupunginosista haaveiluksi. Vuonna 1907 kaupunki asetti valiokunnan päättämään asemakaavan kohtalosta. Järjestettiin kilpailu. Lopulta uuden kaavan Carl Ludvig Engelin alkuperäinen, Harjun ja Jyväsjärven väliseen rinteeseen sijoitettu ruutuasemakaava (Plan för Jyväskylä stad) valmistui vuonna 1837. Ku va : Ka ns al li sa rK is to 24?J ylkkäri?05 · 2021
nimen tulee heijastaa historiaa ja kulttuuria museon edustaja ja erityisasiantuntija. Päätöksen tekee joko Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta tai kaupunginvaltuusto. Lisäksi kuullaan kuntalaisia. Nimistöasiat eivät kuitenkaan herätä paljoa keskustelua. NN äin prosessi menee: ensin etsitään paikan historiaan sopivaa aihetta. Koska Lutakko on vanhaa tehdasaluetta, sieltä löytyy Kiramo, Varppaaja, Vaneritori, Sorvaamo, Purilas. Myös Kankaan ja Tourulan alueilla näkyvät elinkeinoelämän jäljet. On Paperitehtaankatu, Piipputori, Kivääritehtaankatu ja Asekatu. Paitsi kaupunginosissa myös katunimistössä on hyödynnetty vanhojen tilojen ja talojen nimiä, kuten Haukkalan-, Kekkolan-, Mankolan, Mattilanja Naattianteissä, ja Nisulankadussa. Etenkin Ristonmaalla on suuri entisten emäntien ja isäntien nimiin perustuva ryhmä: Eevastiinan-, Aatin-, Oton-, Risto-, Aaronja Topiaksentiet. Tikka-Mikonmutka on nimetty kaupungin ensimmäisen torpparin Mikko Tikkasen mukaan. On myös 1700-luvulla alueella sijainneen Lahden tilan asukkaiden mukaan nimetyt Laurinpolku, Matinkuja, Juhonkuja, Eeva ja Aatami. M M utta on ongelma. Lähiöt on usein rakennettu alueille, joilla ei ole ennen ollut katuja eikä historiallisia paikannimiä. Silloin on keksittävä tyhjästä. Monesti luodaan yksittäinen aihepiiri, kuten Keltinmäkeen 1968. Nimiryhmä sisältää sieniä, kuten Haperon-, Silokkaanja Seitikintiet, sekä Samettijalan. Myllyjärven vuonna 1974 keksitty nimiryhmä on luonnollisesti myllyaiheinen. Alueelta löytyy Tuulinmyllyn-, Myllymestarin-, Ylämyllyn-, Myllärinja Myllytuvantiet. Seula, Suppilo, Sihti, Laari, Akseli, Purnu, Siipi ja Siilo. Kangaslammella on marjoja, Pappilanvuoressa puolestaan riistaan ja metsästykseen liittyviä nimiä. Lohikosken teemoja ovat puut ja kalastus. Nimillä on merkitystä. Ne auttavat paikantamaan kadun tietylle alueelle. Mutta on tehtäviä muitakin. Kadunnimet juurruttavat ihmisen ympäristöönsä, näin on tutkittu. Ne siis vaikuttavat identiteettiin. Siksi on vältettävä sivumerkityksiltään ikäviä tai hävyttömiä nimiä. Sellainen kun voisi tehdä kadun asukkaat naurunalaisiksi. Nimitoimikunnan on pohdittava myös pituutta. Lyhyet nimet ovat pitkiä helpompia muistaa, kirjoittaa ja lausua. Lisäksi nimi on voitava tunnistaa osoitteeksi, ja sen täytyy olla oikeinkirjoituksen mukainen. On käytettävä suomea tai ruotsia, tai molempia. Saamelaisalueiden kunnissa voidaan käyttää saamea. Ja ennen kaikkea: nimet on suunniteltava pysyviksi, myös tulevien sukupolvien käyttöön. YY ksi sääntö nimeämisessä vielä on. Ei ole suotavaa, että katuja nimetään vielä elossa olevien henkilöiden mukaan. Jyväskylässä poikkeuksen tekee 1970-luvulla nimetty Urhonkatu, joka sai nimensä tuolloin vielä elossa olevan presidentti Urho Kekkosen mukaan. Varovaisuuteen voi olla syytä. Muistonimen korvaaminen uudella, koska henkilöä ei pidetä näkyvän muistamisen arvoisena, olisi kiusallista. On jopa suositeltu, että henkilön kuolemasta olisi kulunut pari kolme vuosikymmentä ennen muistonimen antoa. Tällöin päätöksen tekisi vasta seuraava sukupolvi, joka voisi arvioida, kuinka merkittävä henkilö aidosti on ollut. Mutta onhan täällä muistonimiä, useitakin! Etenkin koulukaupungin leima näkyy. On Cygnaeuksenkatu (nimetty kasvatusopillisen korkeakoulun isä ja korkeakoulun rehtori Uno Cygnaeuksen mukaan), Oksalankuja (professori Kaarlo Oksala), Okkerinkatu (tyttölyseon rehtori Lahja Okker), Saaranpolku (opettaja Saara Mäenpää). Voionmaankatu on peräisin kansanedustaja, professori Väinö Wallinista, joka muutti sukunimensä Voionmaaksi. Korkeakoulun alueella Kaarlo Kramsun mukaan nimetty Kramsunkatu edustaa puolestaan kaupungin taiteilijoiden antia. Ylivoimaisesti eniten esillä on Schildtin suku. Kortesuon kartanon omistaja Wilhelm Schildt sai nimikkokadun, kuten myös piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt kirjailijanimensä W. Kilpinen mukaan. Hän oli Jyväskylän alkuaikojen tunnetuimpia kaupunkilaisia, lyseon ja Jyväskylän säästöpankin perustaja sekä tyttökoulun ja seminaarin tukija. Schildt oli myös tiettävästi ensimmäinen, joka ehdotti Jyväskylän yliopiston perustamista. 1850-luvulla ajatusta kuitenkin pidettiin huvittavana, olihan kaupungissa asukkaita tuolloin vain puolituhatta. Viitaniemen Tiedeja Taidepolut, sekä Kortepohjan Sananiekantie ja Tietiläs ovat peräisin Schildtin keksimistä noin 500 uudissanasta. Puistolan Venykekuja taas viittaa hänen kehittämäänsä venykekirjoitukseen, jossa pitkät vokaalit osoitetaan akuutti-merkillä. Aatoksenkatu on nimetty Schildtin pojan, maanviljelysneuvos ja kunnallispoliitikko Jalo Aatos Wiini Schildtin mukaan. Hänen poikansa saivat myös kadut: Volmarinkatu, Jalonraitti, Yrjönkatu. Nimissä on vinouma. Naisten osuus on miehiä pienempi. Lisäksi naisten mukaan nimetyissä kaduissa on miehiä useammin vain etunimi, eikä alkuperäinen huomionkohde ole aina tiedossa. Varhaisimpia naisten mukaan nimettyjä katuja ovat vuoden 1909 asemakaavassa mainitut Ainonkatu, Annikintie, Kyllikinkatu, Minnankatu, Tellervonkatu. Myöhemmin nimensä katukyltteihin ovat saaneet esimerkiksi tehtailija Hanna Parviainen (Hannantie) sekä kirjailijat Isa Asp (Isa Aspin kuja) ja Irene Mendelin (Mendelininkatu). Myllyjärven Teivaalantie on nimetty seminaarin lehtorin Suoma Teivaalan mukaan. Koko nimensä katunimistöön ovat saaneet kirjailija, arkkitehti Wivi Lönn ja kirjailija Minna Canth. VV uoden 1837 Engelin kaavassa virallisia kadunnimiä oli 11. Nyt niitä on 3 212. Uusia nimiä annetaan tarpeen mukaan. Mutta niitä myös katoaa. 1900-luvun alkupuolelta tähän mennessä on hävinnyt yli sata. Suurin syy on kaavan muutokset. Moni katu on nimetty jonkin rakennuksen mukaan. Rakennuksen purun myötä myös kadunnimi on voinut muuttua tai kadota. Näin on käynyt esimerkiksi 1960-luvun kartoissa näkyvälle Keskusvarikonkadulle. Se poistui keskusvarikon purun myötä. Samoin kävi Keskusvarastonkadulle. Kuokkalassa sijainnutta Kaivotietä, nykyisen Normaalikoulun paikalla ollutta Kulmakatua, ja vuoden 1899 asemakaavassa mainittua Lutakonniemeen johtanut Tehdaskatua ei enää ole. Myöskään alkuperäisessä kirjoitusasussaan olleita Annikin-tietä, Kankurin-katua ja Lemmenkujaa ei kaupungista enää löydy. Hävinneet ovat myös Pieni-katu ja Turha kuja. Ne nimettiin aikoinaan ominaisuuksiensa perusteella. Pienuuden ja turhuuden. ? ? Lähteenä käytetty muun muassa Jussi Jäppisen teosta "Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin?" (2005) sekä Elina Panttilan pro gradu -tutkielmaa Jyväskylän kadunnmet (2008). Lisäksi on haastateltu Jyväskylän kaupungin kiinteistöinsinööri Juha Kantasta. Ku va : Ka ns al li sa rK is to J ylkkäri?05 · 2021? 25
BACK TO SCHOOL Kaikki mitä tarvitset hyvään alkuun Tarjoukset voimassa 05.09.2021 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Gummeruksenkatu 6 40100 Jyväskylä Ma Pe: 10 17, • multitronic.fi KOE ELEKTRONIIKAN MAAILMA Katso kaikki tarjouksemme osoitteesta multitronic.fi 2078083 • AC1200 • Dual-Band • WiFi-reititin TP-Link Archer C50 29 29 90 90 norm. 34 90 € 2437464 • Älykello 47mm, Titanium • 1,39 tuuman AMOLED-kosketusnäyttö • Sykkeen mittaus • Integroitu GPS + GLONASS Xiaomi Amazfit GTR 89 89 norm. 99€ 23310 • Logitech Desktop MK120 • Näppäimistöja hiiri -pakkaus • USB Logitech Desktop MK120 19 19 90 90 norm. 29 90 € 2667647 • Pelituoli • Tummanharmaa tai vaaleanharmaa L33T Elite V4 149 149 norm. 200€ 2165171 • Full HD, VA • 144Hz, 1ms • 2x HDMI, 1x DP, 1x VGA, 1x 3.5mm • FreeSync AOC 27” G27G1 229 229 norm. 239€ 2804001 • 8 Gt RAM • 256 Gt M.2 SSD • Win 10 Home S Lenovo 14” IdeaPad 3 449 449 norm. 499€ Opiskele fiksummin Macilla. Saa 12%:n opiskelija-alennus sekä 100€:n vaihtohyvitys Mac-kannettavista. Gummeruksenkatu 6, 40100, Jyväskylä Ma Pe 10-17 itronic.fi *Kampanja on voimassa 16.10.2021 asti. Yritys pidättää oikeudet päättää kampanja ilman ennakkoilmoitusta. Alennuksen saamiseksi sinun pitää opiskella tai opettaa korkeakoulussa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille pelkkä ilmoittautumistodistus riittää.
Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin (2021, Gummerus) Isä Florian Zeller| Draama |2021|97 min. Kino Aurora 5. syyskuuta alkaen. ????? Ihmiset sekoittuvat keskenään. Oma asunto on eri kuin ennen, tyttären maalaama taulu ei sijaitse missä pitäisi. Ihmisten puheissa ja teoissa ei tunnu olevan mitään järkeä. Florian Zellerin oman menestysnäytelmänsä pohjalta ohjaama Isä kuvaa poikkeuksellisella tavalla muistisairauden etenemistä potilaan perspektiivistä. Zeller ei täysin karista esikoisvalkokangasohjauksestaan lähdemateriaalin tuomaa teatterimaisuutta. Erinomaiset pääosanäyttelijät onnistuvat lähes paikkaamaan visuaalisen kankeuden ja kerronnan paikoittaisen junnaavuuden. ? Niklas PelkoNeN Wanda Barbara Loden| Draama |1970|120 min. Kino Aurora 7. syyskuuta alkaen. ????? Kengännauhabudjetilla kuvattu Wanda on noussut vuosikymmenten saatossa kiistellystä teoksesta feministiseksi merkkielokuvaksi. Verkkaisesti etenevä kerronta seuraa tilanteesta toiseen ajelehtivaa Wandaa (ohjaaja Loden itse), joka on ympäristölleen olemassa vain väkivallan, solvauksen ja yksipuolisen seksuaalisen halun kohteena. Muutoin hän on tarpeeton, liian hidas edes ompelimoon. Näyttelijöiden tulkinta olemassaoloa leimaavasta näköalattomuudesta hipoo täydellisyyttä. Wandan rinnalle lähes yhtä kiinnostavaksi hahmoksi nousee kusipäisyyttä huokuva taparikollinen Mr. Dennis ( Michael Higgins), jonka neuroottinen pyristely tarjoaa vertailukohdan nimihenkilön ajelehtimiselle. ? Niklas PelkoNeN Anthony Hopkins palkittiin roolistaan isänä miespääosan Oscarilla. Julia Thurén on käsitellyt teoksissaan sijoittamista, rahaa ja kulutusta. MITEN LUOVIA maailmassa, jossa kuluttaminen on tehty liiankin helpoksi? Tätä pohtii Julia Thurén teoksessaan Kaikki kuluttamisesta. Kirjailija tunnetaan julkaistusta rahaa ja sijoittamista käsittelevästä teoksestaan Kaikki rahasta (2018), sekä samaa teemaa käsittelevästä Ylen podcastista. Nyt ilmestyneessä teoksessa risteilevät Thurénin oma kokemus sekä tutkittu tieto. Se lähtee liikkeelle kulutuksen historiasta, käy läpi syitä kulutustarpeen taustalla sekä kuljettaa lukijan kohti tulevaisuutta: muuttuuko kuluttaminen, ja miten. Thurén tarkastelee kuluttamista muun muassa evoluutiopsykologian näkökulmasta, uskonnon kaltaisena merkkijärjestelmänä ja mahdollisuutena kuulua eri kuluttajaryhmiin, joissa toinen vannoo Marimekon, toinen Applen nimiin. Lähteet lujittavat teoksen uskottavuutta. Thurén kertoo kiinnostuneensa omasta kuluttamisestaan tehtyään vuonna 2018 Sitran elämäntapatestin – siitä kahden vuoden jälkeen hän oli lopettanut muun muassa lentämisen ja puolittanut hiilijalanjälkensä. Hän puhuu teoksessaan keskiluokkaisen linssin läpi, eikä muuta väitäkään. Hän myös peräänkuuluttaa nimenomaan länsimaalaisen keskiluokan vastuuta suunnan muuttajina; pienituloisten kulutus on heitä vähäisempää. Thurén ei kuitenkaan syyllistä, vaan yrittää löytää syitä kulutuksen viehätykselle. Yksiselitteisiä toimintaohjeita ei teoksesta löydy. Se on ennemmin työkalupakki oman kulutuksen kriittiseen tarkasteluun ja ymmärtämiseen varsinkin niille, joilla on rahaa. Teoksessa ohjeistetaan myös kestävään sijoittamiseen, jotta rahat pysyvät pois "pahanteosta". Thurén myöntää, että kuluttamiseen kannustavassa maailmassa on vaikea uida vastavirtaan. Hän alleviivaa teoksessaan vanhaa ohjenuoraansa: "Älä osta turhaa paskaa." Pelkkä käsky ei kuitenkaan riitä. Muuttaessaan kulutustaan on tärkeää tiedostaa omat arvonsa ja toimia parhaan mukaan. Johdonmukaisesti etenevän teoksen lopussa Thurén hahmottelee "valoisampaa tulevaisuutta itselleen sekä ihmiskunnalle". Avoimeksi kuitenkin jää, miten visio toteutuu. Tietoiselle lukijalle teos ei välttämättä tuo suuria oivalluksia, mutta se on tärkeä puheenvuoro aikana, jossa kulutuksessa täytyy tehdä suuri muutos yksilöja yhteisötasoilla. Teos aktivoi kirjailijaan samaistuvaa lukijakuntaa: keskiluokkaa suurine kukkaroineen. Niitä, joilla on varaa vaikuttaa eniten. ? Julia autio Älä ostaa turhaa paskaa, neuvoo Julia Thurén M ar ek sa bo g al so N y Pi c tu re s cl as si cs J ylkkäri?05 · 2021? 27 kulttuuri Kampuksen elokuvat syyskuussa Myös MM.: KA: Tunteiden temppelit (Aaltonen, 2015), KA: Berliinin taivaan alla (Wenders, 1987), KA: Minari (Chung, 2020), KV: Haastattelu (Fellini, 1987). ka=kiNo aurora, kV=kaViN sarJa, Vk=VaPaa kiNo
POHJOISPÄÄDYN sisäänkäynnistä avautuu alkuperäisenä säilytetty porraskäytävä. Seinää koristaa oranssi kuviointi, ja maalattu sormi osoittaa sinne, missä ennen oli etnologian laitos. Kulttuuritalo Villa Rana on valmis. "En tiedä huomasitko, mutta tuossa on pyörätuolihissi", Villa Ranan toiminnanjohtaja Vilja Ruokolainen osoittaa vanhaa portaiden kaidetta. Sen ympärille tosiaan on rakennettu hissi. Vanhat rakennukset eivät usein loista esteettömyydellään. Tosin täysin esteetön rakennus ei ole vieläkään. Museoviraston suojelemaan rakennukseen ei hissiä voi rakentaa. Arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema, alun perin piirustusja veistosalirakennus on seissyt paikalla yli 110 vuotta. Nykyisen nimensä rakennus sai myöhemmin, vuonna 1969. Nimi juontuu katonrajassa komeilevista sammakkoaiheista. Rana tarkoittaa sammakkosukua. Myös rakennuksen salit on nimetty noihin aikoihin. Villa Rana myytiin Keski-Suomen suojeltavat museokiinteistöt Oy:lle vuonna 2016. Silloin joukko keskisuomalaisia kulttuuritoimijoita esitti omistajalle pyynnön: Voisiko rakennuksen vuokrata? Sopimus tehtiin. Kulttuuritalon oli tarkoitus avata ovensa jo vajaa vuosi kauppojen jälkeen. Näin ei kuitenkaan käynyt. "Kaavoitus ja museoviraston selvitys hidastivat remontoinnin aloittamista", Ruokolainen kertoo. Lopulta aloitettu remontti kuitenkin sujui hyvin. Nyt tiloissa toimivat Keski-Suomen elokuvakeskus, Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis, Teatterikone Osk ja Keski-Suomen Tanssin Keskus ja festivaaliyhditys Jyväskylän kesä. Lisäksi mukana on ravintola Villa Rana. Kulttuuritilaa remontoidessa seinät säilyivät ennallaan, lukuun ottamatta ravintolaa. Välikatto purettiin. Sen alta paljastui melkein metri lisäkorkeutta. Ravintolan seinää koristaa uusi kukka-aiheinen tapetti. PORRASKÄYTÄVÄSTÄ matka jatkuu Paulaharjun saliin. Sitä reunustavat alkuperäiset tummat puurakenteet liitutauluineen. Salin perällä on tauluista isoin. Sen yllä lukee "Luonto oppia lujempi". Tämä kertoo Blomstedtin opetusfilosofiasta: Hän ajatteli oppimisen tapahtuvan itse tekemällä. Luonnon tutkimisen kehittävän ihmistä. Pienempää, alakerran salia käyttävät pääasiassa Loiskis ja Teatterikone. Siellä on kiinteä, 70 hengen katsomo ja kehikko teatteritekniikalle. Teatterikoneen perustaja Annu Sankilampi on vakuuttunut. Teatterikone on toiminut pienen porukan kesken monenlaisissa tiloissa. "Parasta on yhteisö. Samassa rakennuksessa yhteistyö on helpompaa", Sankilampi sanoo. Esimerkiksi Jyväskylän Kesä -festivaaleilla nähtiin Matka muistoihin -yhteisteos. "Se oli draamallinen kiertokävely, mikä toteutettiin yhdessä Keski-Suomen Tanssin Keskuksen kanssa", Sankilampi kertoo. Yhteistuotantona toteutettiin myös elokuun puolivälissä Loiskis-festivaali. Loiskis-yhtyeen lisäksi järjestäjinä olivat Teatterikone ja elokuvakeskus. Yläkerran sali on nimetty arkkitehdin mukaan. Sinne on rakennettu kasaan työnnettävä katsomo, johon mahtuu 88 henkeä, lisätuoleineen saliin mahtuu 150. Siellä on myös kehikko teatteritekniikalle, joustolattia ja perällä iso valkokangas. Pian suuressa salissa tanssivat Keski-Suomen tanssin Keskuksen tanssijat ja pyörivät Kino Auroran elokuvat. Teatterin toiminta alkaa syyskuussa Jouko Aaltosen ohjaamalla dokumenttielokuvalla Tunteiden temppelit (2015). Samaan aikaan monivuotinen työ ja haave on käynyt viimein toteen. ? Santeri Matero Haave kulttuuritilasta kävi toteen Jykevä rakennus valmistui yli sata vuotta sitten piirustusja veistosaliksi. Nykyään sitä vuokraavat keskisuomalaiset kulttuurialan toimijat. Villa Ranan on suunnitellut arkkitehti Yrjö Blomstedt. Sa n te ri M at er o 28?J ylkkäri?05 · 2021 yhteisöt
"Parasta on yhteisö. Samassa rakennuksessa yhteistyö on helpompaa", Sankilampi sanoo. Esimerkiksi Jyväskylän Kesä -festivaaleilla nähtiin Matka muistoihin -yhteisteos. "Se oli draamallinen kiertokävely, mikä toteutettiin yhdessä Keski-Suomen Tanssin Keskuksen kanssa", Sankilampi kertoo. Yhteistuotantona toteutettiin myös elokuun puolivälissä Loiskis-festivaali. Loiskis-yhtyeen lisäksi järjestäjinä olivat Teatterikone ja elokuvakeskus. Yläkerran sali on nimetty arkkitehdin mukaan. Sinne on rakennettu kasaan työnnettävä katsomo, johon mahtuu 88 henkeä, lisätuoleineen saliin mahtuu 150. Siellä on myös kehikko teatteritekniikalle, joustolattia ja perällä iso valkokangas. Pian suuressa salissa tanssivat Keski-Suomen tanssin Keskuksen tanssijat ja pyörivät Kino Auroran elokuvat. Teatterin toiminta alkaa syyskuussa Jouko Aaltosen ohjaamalla dokumenttielokuvalla Tunteiden temppelit (2015). Samaan aikaan monivuotinen työ ja haave on käynyt viimein toteen. ? Santeri Matero Jykevä rakennus valmistui yli sata vuotta sitten piirustusja veistosaliksi. Nykyään sitä vuokraavat keskisuomalaiset kulttuurialan toimijat. olennaisempaa on, että yhteisistä asioista päättää monipuolinen joukko eri alojen opiskelijoita Vapaa Kino 30.8. kello 17 alkaen JYY tarjoaa ilmaisia elokuvanäytöksiä noin joka toinen maanantai klo 17 Ilokivi Venuella. Alkusyksyn ohjelmistossa Kellopeliappelsiini (30.8.), Twin Peaks: Fire Walk with Me (6.9.), Eyes Wide Shut (20.9.) ja Pan`s Labyrinth (4.10.). Opintojen alku 1980-luvun puoliväli Opintotoimisto sijaitsi Jyväskylän yliopiston hallintorakennuksen toisessa kerroksessa. Syksyllä 1986 se ruuhkautui. Kuvassa opiskelijat ilmoittautuivat alkavalle lukuvuodelle. ? Sa n te ri M at er o M at ti Sa lM i Tutkijoiden yö 2021 Tiedettä ja tutkimusta 24.9. Yleisö pääsee tutustumaan työpajojen, luentojen ja esitysten kautta tutkijoiden työhön. Tapahtuma järjestetään Liveto-virtuaalialustalla. Päälavan ohjelmaa pääsee seuraamaan myös livenä Agoralla. J ylkkäri?05 · 2021? 29 ylioppilaskunta historia ajankohtaista TÄNÄ SYKSYNÄ Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa järjestetään edustajistovaalit, joiden ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä. Nyt kysyn jokaiselta: oletko harkinnut ehdolle lähtemistä? Ajatus ehdokkaaksi lähtemisestä opiskelijapolitiikkaan voi tuntua kuumottavalta. Mitä jos muut ehdokkaat ovat viittä vaille triplamaistereita, käyvät sivuduunissa eduskunnassa ja tietävät ylioppilaskunnan toiminnasta kaiken ja vielä vähän enemmän? Ehdokkaiden joukosta löytyy varmasti myös kyseistä kuvausta vastaavia tyyppejä. Heidän osaamisestaan on edustajistolle hyötyä, mutta aivan yhtä tärkeää on tuiki tavallisen, ensimmäistä kertaa opiskelijapolitiikkaan osallistuvan opiskelijan panos. Edustajistossa oleellisinta ei nimittäin ole se, kuka sisäistää talousarvion ensilukemalta tai kuka haaveilee työurasta politiikan parissa. Oleellisempaa on demokratian toteutuminen niin, että ylioppilaskunnan yhteisistä asioista päättää mahdollisimman monimuotoinen joukko eri alojen opiskelijoita eri taustoista ja elämäntilanteista. Kouluttaudumme yliopistossa eri tieteenalojen asiantuntijoiksi, joten miksi emme hyödyntäisi erilaisia näkökulmiamme Lotta Tuominen Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen viestintäja yritysyhteistyövastaava. Ehdokkaan ei tarvitse olla yli-ihminen rakentaaksemme parempaa opiskelijaelämää? Edustajiston kokouksia edeltävät usein iltakoulut, edustajistoryhmien kokoukset ja muut tapaamiset. Niissä pääsee perehtymään päätettäviin asioihin ja voi halutessaan vaihtaa ajatuksia muiden edustajien kanssa oman mielipiteen muodostamiseksi. Myös uuden edustajiston perehdytystä on kehitetty tänä vuonna luomalla perehdytysmateriaaleja, joiden avulla jokainen edustajiston jäsen saa tarvittavat taustatiedot päätöksentekoon. Korkeakoulussa opiskelu on ainutlaatuista aikaa monen elämässä, ja osallistuminen opiskelijapolitiikkaan tekee siitä entistäkin ikimuistoisempaa. Ylioppilaskunnassa vaikuttaminen on nimittäin tapa kurkistaa politiikan, edunvalvonnan sekä kiinteistöbisneksen maailmaan ja kehittää samalla koko Jyväskylän opiskelijakulttuuria. Mieti, millaisen JYYn sinä haluaisit. Mitä se voisi tehdä paremmin tai eri tavalla? ? Edustajistovaalien ehdokasasettelu on käynnissä 29.9. saakka! Lue lisää edustajistosta ja vaaleista osoitteessa jyy.fi/edustajistovaalit/.
"KULTAA elämäsi." Näen luppaa Siilinjärven iskulaase, tuo harjun kylykeen perustettu ittäisen Suomen ruununjalokivi. Kuin gallialaisten voettamaton kylä se laettaa kampoihin Rooman imperiumin lailla leviävvää vieruskaapunti Kuopiota vastaan, joka immee muita ympäröeviä pikkukuntia suihisa. Näellä suuruuvven lähteillä on minunnii juuret itäneet, entisen mielisairaalan entiselle perunapellolle rakennetussa talossa. SUURJ-SIILINJÄRVI ei ole suurj vuan omiesa keskuuvvessa vuan siitä on kuoriutumassa myös merten pelastaja. Järvien kainalossa kelluvan pitäjän horisontissa kommeilee lannoitejätti Kemiran (nykyisen Yaran) kuonasta kasvanu kipsivuorj, joka on vuan kasvana kasvamistaa. Nytpä ne moskat voijjaan lyyä rannikon pelloille estämmään vosvorien hulahtamista Itämerreen. Mä oon tuohon mualimanpelastus operaatijjoon osallistuna sen verran, että paikallisessa pesulassa leipeeni tienatessa laitoin niien kemistien takkeja henkariin. Itämeri kiittää. Eipä mittää, eipä mittää. MUUTAMA vuosj sitte Siilinjärvestä huasteltiin pitkin mualimaa, kun kuntaan jysähti yheltä istumalta usseempi koorallinen milijonäärejä. Paekallismarketin porukka Eurojackpotin haarukkaan osui 92 milijoonan jättipotti, joka pistettiin 50 ossaan. Mä oon kerran koettana hakkee kysseiseen pulijuun kesätöehin, mutta paekan päälle kiikuttamaani hakemusta ee otettu ees vastaan. Lihatiskin myyjä kahto vuan kylymästi, tyhyjään tuijjottavat kalat vanaveessään. Sen jäläkeen ei se kuappa suana minu euroja vuosj kaasiin. Nyt mulla on marketista muistona muovipussi, jonka äet mulle pyynnöstäni hak. Siinä lukkee I (sydän) Siilinjärvi. Suomalainen voettaa aina. KULTANEN kotoni on menestyksestään huolimatta ottana välillä myös turpaasa. 90-luvulla perinteikkään pesispitäjän historijjaan tulj mustanlivakka kupsaus, kun SiiPen miesten joukkue puotettiin piäsarjasta sopupelin myötäjäisinä. Olin 2000-luvun vaihteessa lähellä alottaa oman urani räpsän heeluttajana, mutta sinä tienristeyksien kesänä piätinkin männä seikkailuleirille. Sieltä kottiutuessa olin oekeesti ylyppee siitä, että kolomesta leiripäevästä itkin vuan kahtena. Eikä se ollu se päevä, ku kolikkopuhelin söe kaekki markat jonkun viärän rouvvan vastatessa puhelimmeen, ku koetin soettaa äetille töehin. Aim ö sörvaiver. ? ? Tiina RasTiola Paskan kultanen kotj 30?J ylkkäri?05 · 2021 paska kotiseutu Ajankuva M aR ia H al li k ai n en
Haluan vain soittaa Miksi soittaa viulua, jos ei tavoittele ammattitaitoa? Ei kai mitään kannata turhaan harrastaa. tyhyjään tuijjottavat kalat vanaveessään. Sen jäläkeen ei se kuappa suana minu euroja vuosj kaasiin. Nyt mulla on marketista muistona muovipussi, jonka äet mulle pyynnöstäni hak. Siinä lukkee I (sydän) Siilinjärvi. Suomalainen voettaa aina. KULTANEN kotoni on menestyksestään huolimatta ottana välillä myös turpaasa. 90-luvulla perinteikkään pesispitäjän historijjaan tulj mustanlivakka kupsaus, kun SiiPen miesten joukkue puotettiin piäsarjasta sopupelin myötäjäisinä. Olin 2000-luvun vaihteessa lähellä alottaa oman urani räpsän heeluttajana, mutta sinä tienristeyksien kesänä piätinkin männä seikkailuleirille. Sieltä kottiutuessa olin oekeesti ylyppee siitä, että kolomesta leiripäevästä itkin vuan kahtena. Eikä se ollu se päevä, ku kolikkopuhelin söe kaekki markat jonkun viärän rouvvan vastatessa puhelimmeen, ku koetin soettaa äetille töehin. Aim ö sörvaiver. ? ? Tiina RasTiola Paskan kultanen kotj HELMIKUUSSA 2019 revin paketin auki postitoimiston edessä ja tungin kääreet keräysastiaan. En malttanut odottaa kotiin saakka. Ihailin kotelossa lepäävää viuluani ja vasta sen jälkeen pohdin, onko lauha pakkasilma soittimelle haitaksi. Mutta olin haaveillut tästä kahdeksan vuotta. Viuluinnostukseni nousi kunnolla pintaan viimeistään opiskellessani musiikkilukiossa 2010-luvulla. Näin ja kuulin viuluja kaikkialla: taidemusiikki–iltamissa, kevyen musiikin tapahtumissa, irkkufestivaalien päätösjuhlassa... Kaikki tämä inspiroi valtavasti. Tuohon aikaan soitin kitaraa. Olin kuitenkin miltei valmis myymään soittimeni rahoittaakseni viulun hankinnan. Mutta olisiko viulun soittamisen aloittaminen vaikeaa? Sitä kyselin viulua soittavilta kavereiltani. Lähes aina vastaus oli kuitenkin toppuutteleva: he sanoivat soiton aloittamisen olevan vaikeaa, ja myös pitivät minua liian vanhana moiseen. Ei enää kannata, he totesivat. Olin 16-vuotias. Haave jäi toteuttamatta. MUTTA MIKÄ minua lopulta pidätteli? Jos kerran olin haaveillut viulusta kauan – halusin soittaa klassista, jazzia, pelija elokuvamusiikkia, kansanmusiikkia – miksi en vaan hankkinut soitinta? Miksi kuuntelin kavereideni puheita, olinko siis samaa mieltä aloittamisen vaikeudesta? Musiikkikasvatuksen tohtori Sanna Salminen on tutkinut väitöskirjassaan Musiikkiharrastuksella osallisuuteen (2021) kuoroharrastuksen vaikutusta lasten ja nuorten osallisuuteen sekä tiedon soveltamista kuoronjohtajan pedagogisessa ajattelussa. Osallisuuden käsitettä hän tarkasteli esimerkiksi hyvinvointiteorian kautta, eli kuinka harrastus voi vahvistaa osallisuutta muun muassa hyvinvoinnin, turvallisuuden ja kuulumisen näkökulmasta. Kysyn Salmiselta viulunsoitosta. Yleinen käsitys on, ettei sen soittoa kannata aloittaa enää aikuisiällä. Miksi näin 0n? Salminen arvelee sen liittyvän osittain viulun teknisyyteen. Soittimesta on vaikea saada kaunis ääni. Verrattuna aikuisiin, lapset jaksavat motivoitua soittamiseen paremmin vaikka tekeminen olisi vuosia vähän sinne päin. Tuttu tunne, huomaan ajattelevani. Salminen kuitenkin muistuttaa musiikin olevan ennen kaikkea tunneilmaisua. Toisin sanoen harrastaessa keskitytään liian usein pelkkään tekniikkaan. Tärkeämpää olisi kuitenkin se, mitä musiikilla pyrkii sanomaan. Kappale ja tekniikka ovat vain työkaluja viestimiseen. NIIN, EHKÄ yksi syy viuluharrastukseni lykkäämiseen olikin sisäistämäni suoritusmentaliteetti: mitään ei harrasteta turhaan. Ehkä tosiaan uskoin, ettei minun kannata omaksi iloksenikaan yrittää enää aloittaa. Ehkä uskoin parhaan ratkaisun olevan keskittyä kitaraan eli siihen, minkä jo osasin. Lukiossa minulla ja ystävilläni oli myös hyvin erilaiset tavoitteet. Itse halusin oppia soittamaan omaksi ilokseni, enkä tavoitella suuria ja yhä suurempia areenoita kuten moni muu. Ilmeisesti tavoitteellisuus kannatti: entisiä luokkakavereitani on kuultu radiossa ja jopa Euroviisujen finaalissa. Kesällä 2019 menin ensimmäistä kertaa viulutunnille. Sanoin viuluopettajalleni heti aluksi, etten tavoittele ammattimaisuutta. Miksi sitten ylipäänsä soitan? MUSIIKKIKASVATUKSEN tohtori Sidsel Karlsenin teoria musiikillisen toimijuuden käsitteestä pitää sisällään muutakin kuin ammattitasoisen tekniikan. Hän arvioi artikkelissaan Using musical agency as a lens: Researching music education from the angle of experience (2011), että yhteissoitto on yksi vahvimmista kollektiivista toimijuutta edistävistä tekijöistä. Juuri siltä se tuntuu: yhdessä soittaminen ja nauttiminen on tärkeintä. Soitan viulua silloin tällöin yhdessä veljeni ja ystäväni kanssa. Jammailu tuo valtavasti iloa. On ihanaa tutkia yhdessä nuotteja ja etsiä sopivaa rytmiä. OSAANKO PARIN vuoden harjoittelun jälkeen soittaa viulua? Sanotaan, etten menisi lavalle. Mitä jos olisinkin vain sinnikkäästi keskittynyt kitaraan ja unohtanut viulun? Yritänkö vain päästä helpommalla, kun en syvennä kitaransoittotaitojani? Pakoilenko haasteita, kun haluankin aloittaa alusta viulun kanssa? Kysyn sitä Salmiselta. Hän nauraa. Suorituskeskeisen ajattelun haastaminen on hänen henkilökohtainen missionsa. ?? "Olet liian vanha, Ei kannata enää. 16–vuotiaana haaveet jäivät toteuttamatta" Santeri Matero Kirjoittaja on Jylkkärin toimittaja, joka vaihtoi kitaran viuluun ja haaveilee jo munniharpusta. J ylkkäri?05 · 2021? 31 viimeiset sanat Ajankuva
Viimetippaliput saat lippumyymälästämme, Vapaudenkatu 36, Jyväskylä LISÄTIETOJA NETTISIVUILTAMME! jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri SAAT SEN HÄMMÄSTYTTÄVÄN EDULLISESTI LIPPUMYYMÄLÄST ÄMME! OPISKELIJA,TULE TEATTERIIN VIIMETIPPALIPULLA! 6 6 Musikaalikomedian ensi-ilta 4.9.2021 Teksti MARSHALL BRICKMAN ja RICK ELICE Musiikki ja sanoitukset ANDREW LIPPA Perustuu CHARLES ADDAMSin alkuperäishahmoihin Ohjaus Jukka Keinonen Kapellimestari Lasse Hirvi Esitysoikeuksia valvoo: Näytelmäkulma Nordic Drama Corner Oy Viimetippahinta musikaaliin 17 € (norm. opisk.lippu 30 €) Viimetippahinta puhenäytelmää n 10 € (norm. opisk.lippu 22 €)