JYLKKÄRI 11 Mitä syöttöporsaalla tarkoitettiin? 06 Opiskelijat myymässä itseään 20 Huorapuutarha Tietoa murhamysteereistä 26 Paska kotiseutu: Forssa #05 J y väsk yl än s yöt töpors a slehti 26. elokuuta – 29. syyskuuta 2019 59. vuosikerta ?????
• Aloitti Ylä-Ruthilla vuonna 2008. Ajatteli aluksi, ettei baari ole hänen tyyliään, mutta päätyi lopulta päälliköksi. • Kotoisin Turusta, tehnyt aiemmin muun muuassa DJ-, järjestyksenvalvoja ja karaokehommia. • Asunut Keski-Suomessa vuodesta 1999 tai 2000, ei tarkalleen muista enää sitäkään. • Ei tiedä myöskään montako kahvipassia on myynyt opiskelijoille, mutta vuodessa menee 1400 kiloa kahvia janoisille. »Mun piti tehdä täällä alunperin vain 2-3 vuoroa», Japi kertoo, kuinka päätyi alunperin töihin Yliopiston kirjaston kupeessa olevaan kulttuuriravintola Ylä-Ruthiin. »Nyt niitä vuoroja on tehty varmaan kohta 2000», hän nauraa. Ylä-Ruth seisoo Yliopiston alueiden ja keskustan välissä kuin Manalan portteja vartioiva Kerberos-koira. Moni opiskelija eksyy matkalla kirjastolle kahville tai kaljalle baaripöytään, joten Japi on nähnyt miten vuosien varrella sukupolvet vaihtuvat. »Se on jännä, joku saattaa käydä täällä kymmenen vuotta ja tulla yhtenä päivänä ilmoittamaan että nyt minä valmistun ja lähden täältä pois», Japi kertoo. Baarissa käy monenlaisia opiskelijoita laidasta laitaan. Osa on kanta-asiakkaita, jotka tulevat tuttavallisesti juttelemaan. Toiset eivät koskaan puhu mitään muuta kuin tilaavat edukkaan opiskelijakahvin, mutta kaikkien naamat tulevat tutuiksi. »Kyllähän me jutellaan jos meille jutellaan», Japi selittää. Kiireettöminä päivinä ravintolapäällikkö tai ravintolapääliö, kuten Japi itseään tituleeraa, saattaa istua tutumpien asiakkaiden pöytään jutustelemaan niitä näitä. Kiireisempinä päivinä joku saattaa jopa ihmetellä jos tiskin takaa ei ehdi juttelemaan. Moni kanta-asiakas on myös Asiakkaiden kanssa kaveeraaminen on enemmänkin osa Japin persoonaa kuin asiakkaiden houkuttelua, vaikka baari myös tietoisesti haalii opiskelijoita pöytiinsä. »Joskus täällä kävi enemmänkin kuulemma opiskelijoita, 70tai 80-luvulla, mutta sitten tästä tuli enemmän ns. kansankapakka. Sitten firma teki remontin ja aloimme houkutella opiskelijoita taas tänne», Japi selittää. Ravintolapäällikön mielestä asiakaskunta kunta kuitenkin sekoittuu iloisesti baarissa, oli sitten uusi opiskelija tai 40 vuotta samaa pöytää kuluttanut kanta-asiakas. Sekä opiskelijoita että muita asiakkaita käy myös iltojen ohjelmanumeroissa, kuten bingossa ja tietovisassa. »Hyvät asiakkaat», Japi vastaa hetken tuumailtuaan, kun kysytään mikä tässä työssä on parasta. ? ? Ylä-Ruthin Japi eli Jarno Sauri näkee tiskin takaa kuinka opiskelijat vaihtuvat. Ravintolapäällikkö tietää kaikki ja tuntee monet. TeksTi? Tuukka Tervonen?kuva?Felix Fiilin Faktat 02?J ylkkäri?05 · 2019 Kasvo
»Mun piti tehdä täällä alunperin vain 2-3 vuoroa.» J ylkkäri?05 · 2019? 03
4/9/2019 JYUNITY FEST 4/9/2019 JYUNITY FEST JYU:n opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen avajaisjuhla. Monipuolinen festarikattaus, ruokaa, juomaa ja yhdessäoloa. JYU staff and students community festival. Bands, activities, food, drinks and autumn vibes. JYU.FI/JYUNITYFEST JYU.FI/EN/JYUNITYFEST @SEMINAARINMÄKI
Kesä 2019 oli poikkeuksellisen menestyksekäs vaihe Suomen opiskelijaliikkeelle. Suomen ylioppilaskuntien liiton kannanotto perustulon puolesta ja opiskelijoiden riittävän levon ja lomailun turvaamisesta aiheutti ainakin Twitterin digitaalisessa vesilasissa kunnon myrskyn. Keskustelu oli monipuolista: Opiskelijaliikkeen sisältä esimerkiksi Kokoomusopiskelijat riensivät kommentoimaan kirjoitusta kriittisesti mutta asiallisesti, kun taas monet muut opiskelijat allekirjoittivat kannanoton täysin. Mutta keskustelua käytiin kerrankin myös muuten kuin opiskelijaliikkeen sisällä näkymättömissä. Sosiaalisessa mediassa luonnollisesti eniten ääneen pääsivät paheksujat, joista moni varsin asiattomasti. Keskustelu väännettiin äkkiä siihen, että SYL haluaisi lomarahat ja palkallisen kesäloman opiskelijoille, vaikka tätä ei vaadittu. Kun liiton kannanotossa oltiin huolissaan uupuneiden opiskelijoiden jaksamisesta, niin lääkkeeksi tarjottiin työntekoa koko kesäksi, ja ehkä viikon tai parin lomailua toukokuun loppupuolella kun luennot ovat jo lopussa. ? Sitten minunkin kesäisen työnantajani Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä kirjoitti satiirisen kolumnin vaivojaan vaikertavista opiskelijoista, mistä Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi innostui kutsumaan opiskelijoita viipaloitaviksi syöttöporsaiksi. Tämä kommentti vasta saikin paitsi opiskelijat, myös monet muut kiivastumaan viikkoja jatkuneeseen raivoamiseen sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Kaikki tämä keskustelu oli kuitenkin erinomaista, sillä kerrankin opiskelijoiden jaksaminen, tuet ja laajemminkin korkeakoulumaailmassa pärjääminen olivat viikkotolkulla yhteiskunnan eliitin huulilla. Monilta poliitikoiltakin tuli sympatiaa. Jakolinjat olivat ennalta nähtävissä, mutta SYL teki edunvalvojana juuri sen mitä sen pitääkin, eli mestarillisesti sai kaikki keskustelemaan opiskelijoista, mistä varmaan voivat olla tyytyväisiä myös nekin opiskelijaliikkeessä, jotka eivät perustuloa kannata. ? Nyt näyttää kuitenkin ikävä kyllä siltä, että kaikki tämäkeskustelu ei tule johtamaan mihinkään. Kesällä kohkattiin myös Rinteen hallituksen kuihtuneesta vappusatasesta, pääosin yhtä vähillä faktoilla millä liiton kannanottoakin kritisoitiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että hallitus ei aio indeksikorotuksen palauttamista lukuunottamatta nostaa opintotukea, vaikka neljä viidestä hallituspuolueesta tätä lupaili ja ajoi vaalien alla. Opiskelijoiden ja nuorten suosimien vihreiden ehdottelema koulutusmiljardi on ilmeisesti kuivunut kasaan paljon nopeammin ja syvemmässä hiljaisuudessa kuin demareiden vappusatanen. Ihan Sipilän ja Stubbin koulutuslupaus-petoksen veroinen takinkääntö ei ole kyseessä, mutta paska maku siitä silti jää suuhun. Kysymys onkin, että jos korkeakoulujen ja eritoten opiskelijoiden asemaan ei tule juuri parannuksia edes, kun kaikki sille myötämielisimmät puolueet istuvat hallituksessa, niin milloin sitten? Keskustelu on hyvästä, mutta se ei riitä, jos muutosta nykytilanteeseen ei tule, vaan pelkkää sympatiaa. Ymmärrys ei maksa edes soluhuoneen vuokria eikä tuo halvintakaan nuudelia pöytään. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi Syöttöporsaita Kelan oomme kaikki "lääkkeeksi tarjottiin työntekoa koko kesäksi ja ehkä viikon tai pari lomaa." ? »Väki kuvittelee, että ihmiset muokkaavat tarinoita. Tosiasiassa se menee toisinpäin.» Sir Terry Pratchett kirjassaan Noitia maisemissa vuonna 1991.. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Felix Fiilin siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Pekka Fali ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 26.8. · 30.9. AVUSTAJAPALAVERI Ti 27.8 klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?05 · 2019? 05 pääkirjoitus
Seksityötä tekevien opiskelijoiden elämää leimaa stigma, salailu ja toimintamallien kehittäminen paljastumisen varalle. Heitä ei kuitenkaan tule asettaa uhrin asemaan. “Seksityöläisten oikeuksiensa edistämisen kannalta on johdonmukaisempaa nähdä seksityö rahan ansaitsemisen keinona, yksilön tietoisena valintana ja useimmiten väliaikaisena ratkaisuna.” Näin kertoo seksityötä tekeviä opiskelijoita tutkinut helsinkiläinen folkloristi Jaana Ahtiainen. Tutkimuksessaan Ahtiainen käsitteli erityisesti seksityötä tekevien opiskelijoiden siiviliminän ja työminän välisiä jännitteitä, sekä seksityöläisyyteen sisältyviä stigmoja ja häpeän tunteita. Opiskelijoiden tekemällä seksityöllä on omat erityispiirteensä. Työ on Ahtiaisen mukaan projektiluonteista: se vastaa väliaikaiseen rahan tarpeeseen. Usein seksipalveluiden myyminen lopetetaan kun opiskelija valmistuu ja hänen taloudellinen tilanteensa on vakaampi. Seksityöllä saatetaan rahoittaa myös kertaluonteisesti äkillisiä menoeriä, kuten yllättäviä laskuja. Opiskelijat myyvät seksipalveluita pääasiallisesti internetsivustojen, kuten hiljattain suljetun sihteeriopisto -sivuston välityksellä. Katuprostituution määrä opiskelijoiden tekemässä seksityössä on hyvin vähäistä. • Seksityötä pitkään tutkineen kansanedustaja Anna Kontulan mukaan seksityötä tehdään enemmän siellä missä tuloerot ovat keskimääräistä suuremmat. Raha onkin keskeisin motiivi sille, että opiskelija alkaa myymään seksipalveluita. Opiskelijat ovat usein myös nuoria, mikä kohottaa heidän työnsä hintaa seksipalveluiden myyjinä. Opiskelijoiden tekemästä seksityöstä voidaan löytää useita muitakin erityispiirteitä. “Palveluita myyviä miehiä on yleisiä luuloja enemmän. Tämän saattaa selittää se, että etenkin homoskenessä nuoret miehet ovat aktiivisia palveluiden myyjiä. Transihmiset ovat myös alalla yliedustettuina. Lisäksi joukossa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, sillä heidän on vaikeampaa esimerkiksi kielitaidottomuuden vuoksi saada töitä muilta aloilta”, Kontula kertoo. Toisaalta opiskelijoiden tekemä seksityö on yhtä moninaista kuin seksityö yleensäkin. Kyseessä on heterogeeninen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia ajatuksia, lähtökohtia ja päämääriä elämässään. “Mitään yhdistävää tekijää on mahdotonta löytää. Oikeastaan heitä yhdistää ainoastaan työ, jota he tekevät. Useimmissa tapauksissa opiskelijoiden tekemässä seksityössä on kyse perinteisestä seksiaktista tai oraalija anaaliseksistä. Monet tekevät “Ensinnäkin on tietynlainen leimaava henkisen väkivallan muoto. Tämä kohdistuu etenkin naisiin. Heidät määritellään usein likaisiksi tai huonoiksi ihmisiksi”, Kontula kertoo. “Seksityötä tekeviin kohdistuu myös institutionaalista vallankäyttöä, joka ilmenee etenkin juridisissa ongelmatilanteissa. Esimerkiksi oikeusprosesseissa ajatellaan ettei seksityöntekijöitä tarvitse kuunnella, koska nähdään etteivät he toimi omasta tahdostaan. Ruotsissa tapahtui tästä hiljattain kuvaava esimerkki huoltajuuskiistaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Koska nainen ei luopunut näkemyksestään että hän teki seksityötä vapaaehtoiseti ja tietoisesti, oikeus määritteli naisen mielenterveysongelmaiseksi”, Kontula jatkaa. • Ahtiainen allekirjoittaa nämä ongelmat. Erityisenä haasteena hän näkee seksityöläisen uhriuttamisen. “Tutkimusta tehdessäni jouduin vastatusten kyseisen ristiriidan kanssa. Nähdäänkö seksityö ihmisen usein naisen alistamisena, vai puhtaasti työnä, joka perustuu taloudellisiin intresseihin? Seksityöläisten oikeuksien, parantamisen kannalta näen johdonmukaisempana, että kyse on nimenomaan työstä”, Ahtiainen toteaa. Seksityötä tekeviin opiskelijoihin suhtaudutaan holhoavasti. Seksityöläisen uhriuttaminen usein kuitenkin vain vaikeuttaa hänen elämäänsä. “Uhriuttaminen johtaa siihen, että seksityötä tekevien omat näkökulmat ohitetaan”, Ahtiainen toteaa. Ahtiaisen tutkimuksessa nousee esille, että osa seksityöntekijöistä koki seksityöhön liittyvien likaisuuden mielikuvien aiheuttavan ristiriitaisia tunteita, sillä he eivät osanneet sijoittaa näitä ennakkoluuloja osaksi muuta elämäänsä. “Ristiriitaisia tunteita ilmeni pääasiassa silloin, kun omaa elämää heijastettiin yhteiskunnan asenneilmapiirin kautta”, sanoo Ahtiainen. ? Seksityö ei ole vain seksiä »Nähdäänkö seksityö ihmisen -usein naisenalistamisena, vai puhtaasti työnä? .» TeksTi? Esko Harni?kuva?Felix Fiilin Opiskelijoiden seksityössä on erityispiirteitä, jotka eroavat alan muista harjoittajista. myös esimerkiksi seksivideoita, harrastavat sadomasokismia ja tarjoavat seurapalveluita palkkaansa vasten”, Ahtiainen kuvaa. • Siitä huolimatta, että yleinen suhtautuminen seksiin on muuttunut liberaalimmaksi, pidetään seksityötä edelleen tabuna. “Yhteiskunnan ja yhteisön suhtautuminen opiskelijoiden tekemään seksityöhön, eikä seksityöhön yleensäkään ole edelleenkään kovin kypsää”, Ahtiainen toteaa. Seksityöntekijöihin kohdistuu erilaisia vallankäytön muotoja, joiden myötä heidän yli ja ohi kävellään. 06?J ylkkäri?05 · 2019 Tiede
“Ensinnäkin on tietynlainen leimaava henkisen väkivallan muoto. Tämä kohdistuu etenkin naisiin. Heidät määritellään usein likaisiksi tai huonoiksi ihmisiksi”, Kontula kertoo. “Seksityötä tekeviin kohdistuu myös institutionaalista vallankäyttöä, joka ilmenee etenkin juridisissa ongelmatilanteissa. Esimerkiksi oikeusprosesseissa ajatellaan ettei seksityöntekijöitä tarvitse kuunnella, koska nähdään etteivät he toimi omasta tahdostaan. Ruotsissa tapahtui tästä hiljattain kuvaava esimerkki huoltajuuskiistaa koskevassa oikeudenkäynnissä. Koska nainen ei luopunut näkemyksestään että hän teki seksityötä vapaaehtoiseti ja tietoisesti, oikeus määritteli naisen mielenterveysongelmaiseksi”, Kontula jatkaa. • Ahtiainen allekirjoittaa nämä ongelmat. Erityisenä haasteena hän näkee seksityöläisen uhriuttamisen. “Tutkimusta tehdessäni jouduin vastatusten kyseisen ristiriidan kanssa. Nähdäänkö seksityö ihmisen usein naisen alistamisena, vai puhtaasti työnä, joka perustuu taloudellisiin intresseihin? Seksityöläisten oikeuksien, parantamisen kannalta näen johdonmukaisempana, että kyse on nimenomaan työstä”, Ahtiainen toteaa. Seksityötä tekeviin opiskelijoihin suhtaudutaan holhoavasti. Seksityöläisen uhriuttaminen usein kuitenkin vain vaikeuttaa hänen elämäänsä. “Uhriuttaminen johtaa siihen, että seksityötä tekevien omat näkökulmat ohitetaan”, Ahtiainen toteaa. Ahtiaisen tutkimuksessa nousee esille, että osa seksityöntekijöistä koki seksityöhön liittyvien likaisuuden mielikuvien aiheuttavan ristiriitaisia tunteita, sillä he eivät osanneet sijoittaa näitä ennakkoluuloja osaksi muuta elämäänsä. “Ristiriitaisia tunteita ilmeni pääasiassa silloin, kun omaa elämää heijastettiin yhteiskunnan asenneilmapiirin kautta”, sanoo Ahtiainen. ? Seksityö ei ole vain seksiä Opiskelijoiden seksityössä on erityispiirteitä, jotka eroavat alan muista harjoittajista. Opiskelijoiden seksityössä on usein kyse väliaikaisesta rahan tai muiden hyödykkeiden tarpeesta. Hinnasto J ylkkäri?05 · 2019? 07 Tiede 12 Mil Itae sitae volupta volorun ditatecti quam, sectat. Gentius asimin es ventiaepe nem quam quae excerit ionserf ersperit quis esenimin rerro. 34,5% Temquod quo ipis arum quiscidus dolore eaque comnis et ulparisi untecup tiandit invenimendis erempore simaion comnis dolupisque voluptate omnitis core sint. 6 789 Abo. Us, con consequi beatur audae labo. Ratibus iuntecest eatiost fugiam volori uta doluptisint volut aut pel et ut molupta tempere ditasperiam voloris reprecte velest, ipiduci. Lecepere ditinvelis
Kortepohjan lisääntyneet palohälytykset puhuttavat asukkaita. Pelastuslaitoksen autot kurvaavat ylioppilaskylään jopa viikoittain. Hälytysten lähteenä ovat vuosina 1968-1972 rakennetut tornitalot, eli talot A:sta E:hen. Ne on rakennusvaiheessa määritelty asuntoloiksi, joten niissä on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, josta hälytys lähtee hätäkeskukseen. Palomestari Pentti Partanen Keski-Suomen pelastuslaitokselta kertoo tornitalojen vanhahtavan tekniikan vaikuttavan hälytysten todennäköisyyteen. Hänen mukaansa kannattaisi miettiä, ovatko savuilmaisimet liian lähellä ruoanvalmistuspaikkaa. "Kun lieden yllä ei ole mitään imuria, tahtoo se käry levitä huoneistoon ja savuilmaisin reagoi siihen. Vanhemmista kohteista tulee näitä hälytyksiä, kunnes tekniikkaa vaihdetaan uudempaan", hän sanoo. Kiinteistöpäällikkö Kimmo Moilanen JYY-Palvelut Oy:stä vahvistaa erheellisten hälytysten lisääntyneen, vaikka hälytyksiä on aina ollut jonkin verran. "Aiemmin taso on ollut noin viisitoista kertaa vuodessa, mutta viimeisen kahdentoista kuukauden aikana hälytyksiä on ollut kolmekymmentäkuusi", hän kertoo. Määrä on siis noin kaksinkertaistunut. Tarkkaa syytä siihen ei ole löytynyt, mutta hälytysten aiheuttajana on lähes aina ruoanlaitto. "Vain neljässä tapauksessa vuoden sisällä on ollut kyse jostakin muusta kuin ruoanvalmistuksesta", Moilanen sanoo. Kyseessä on näillä kerroilla voinut olla esimerkiksi vikatilanne. Hälytysten lisääntyminen on niihin tottumisen lisäksi kallista. Erheellisen palohälytyksen kustannus on 635 euroa kappaleelta. Viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden osalta potti on jo yli 20 000 euroa, mikä on merkittävä lisäys kylän ylläpitokuluihin. Paloasemalla hälytyksiin suhtaudutaan aina vakavasti, ja paikalle lähdetään yhdellä tai useammalla yksiköllä. Palomestari Partanen kertoo, että maksuttomia erheellisiä hälytyksiä sallitaan kahdentoista kuukauden sisällä kaksi. Ensimmäisellä kerralla kehotetaan olemaan jatkossa varovaisempia, toisella kerralla annetaan kirjallinen korjauskehotus ja kolmekymmentä vuorokautta aikaa asian korjaamiseen. Kolmannesta kerrasta alkaen käyntejä aletaan laskuttaa. Käryä voi aiheuttaa ruoan valvomatta jättäminen tai likaisen lieden tai uunin käyttö. Riskiä lisää liesituulettimen puuttuminen. Ongelma painottuukin tällä hetkellä Dja E-taloihin, joissa peruskorjausta odotetaan. Vastikään peruskorjatuista Aja B-taloista löytyy liesituulettimet, ja näistä taloista hälytykset ovat vähentyneet. Ratkaisuksi suunnitellaan paloilmoitinjärjestelmän vaihtoa asuntolamallista tavallisten kerrostalojen palovaroitinjärjestelmäksi. Vaihtoa ei voi kuitenkaan tehdä omavaltaisesti, vaan siihen on saatava lupa kaupungin rakennusvalvonnasta. Toimenpiteiden kustannukset täytyy myös selvittää. "Palotarkastaja kävi katselmuksella B-talon korjauksen yhteydessä ja aiheesta puhuttiin jo silloin. Asiaa käydään nyt läpi, jotta talot saadaan lupamielessä tavallisiksi kerrostaloiksi ja nykyisestä järjestelmästä voitaisiin luopua", kiinteistöpäällikkö Moilanen sanoo.? ? Hanna karpio Palaneen käryä Kortepohjasta Automaattiset paloilmoitinjärjestelmät vanhoissa taloissa aiheuttavat erheellisiä hälytyksiä, joiden kustannukset ovat vuodessa jo yli 20 000 euroa. ku va : fe li x fi il in Näin vältät turhan palohälytyksen Puhdista uuni ja liesi rasvasta ja roiskeista. Valvo ruoanvalmistusta, pysyttele hereillä. Älä tuuleta käytävään. Jos sinulla on liesituuletin, käytä sitä. 08?J ylkkäri?05 · 2019 uutiset
Yli 2400 uutta opiskelijaa Jyväskylään Jyväskylän yliopistoon haki yhteishaussa 15 588 hakijaa, joista valikoitui yliopiston uusiksi opiskelijoiksi 2228 ihmistä. Yhteensä syksyllä aloittaa 2400 uutta opiskelijaa orientaatioviikolla 2. 6. syyskuuta. Ensisijaisesti jyväskylän yliopistoon opiskelemaan haki 6263 ihmistä. Psykologian opinnot ovat pitäneet jälleen tiukasti suosionsa hakijoiden keskuudessa, sillä psykologian kanditaattija maisteritutkintoon haki 2858 hakijaa, mikä on enemmän kuin yliopiston kaikkien koulutusten aloituspaikat. Hakemuksia tuli siis 37 yhtä aloituspaikkaa kohden. Perässä hiihtivät koulutuksen suosiossa hopeasijoille tullut yrityksen taloustieteet 1426 hakijalla sekä luokanopettajan koulutus 1357 hakijalla. Pelkästään maisteriohjelmissa suosituimpia tutkinto-ohjelmia olivat terveyskasvatus ja liikuntalääketieteet. Kansainvälisiin maisterinohjelmiin haki 781 ehdokasta, kun taas suomenkielisissä oli 2070 hakijaa. Kaiken kaikkiaan Jyväskylän yliopisto oli Helsingin, Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen jälkeen viidenneksi suosituin yliopisto kokonaishakijamäärillä mitattuna Suomessa. Ensisijaisten hakijoiden määrällä mitattuna Jyväskylän yliopisto oli viides Helsingin, Tampereen, Turun ja Aalto-yliopiston jälkeen. Hakijoista ensisijaisesti Jyväskylän yliopistoon hakeneita oli 6263.? ? Tuukka Tervonen Jyväskylään tulee vuodenvaihteessa digija pelikeskus Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jykia Oy ja peliosuuskunta Expa perustavat kaupunkiin uuden digija pelikeskuksen. Digi & Game Center on tarkoitus avata vuoden 2020 alussa Matarankadulle Tourulan kaupunginosaan. Keskuksen tavoitteena on kerätä Jyväskylän alan toimijoita saman katon alle. "Noin kymmenes Suomen pelialan yrityksistä sijaitsee Jyväskylässä", Peliosuuskunta Expan puheenjohtaja Tuomas Roininen kertoi tiedotteessa asiasta. Kolmessakymmenessä Jyväskyläläisessä pelialan yrityksessä on noin 150 työntekijää, jotka Roinisen mukaan ovat pääasiassa parin työntekijän yrityksiä. Näille yksinäisille puurtajille toiminta yhden ja saman katon alla tuo Roinisen mukaan uusia mahdollisuuksia tekemiseen. Keskuksen tavoitteena on myös tuoda uusia bisnesmahdollisuuksia, myös kansainvälisille markkinoille asti. Keskuksen tavoitteena olisi saada syyskuun puoleen väliin mennessä suurin osa keskuksen tulevista toimijoista selville. Pelialan lisäksi paikalle houkutellaan myös Jyväskylän laajaa ICT-yritysten joukkoa, joka on välillä kärsinyt koodaripulasta. Keskuksen toivotaan tuovan helpotusta myös tähän ongelmaan. Jyväskylän ammattikorkeakoulun e-urheiluvalmennus ja tietojenkäsittelylinjan pelikehityslaboratoriot ovat myös tulossa yhteisen tiedotteen mukaan keskuksen tiloihin. Tiloille etsitään myös sponsoreita, joilta toivotaan 2500 10 000 euron sijoituksia keskuksen toimintaan. "Haemme toimijoita, jotka haluavat tukea pelialan kehittymistä Jyväskylässä", kertoo hankkeen projektipäällikkö Hanna Hauvala JAMKista. ?? Tuukk a Tervonen taan kahdentoista kuukauden sisällä kaksi. Ensimmäisellä kerralla kehotetaan olemaan jatkossa varovaisempia, toisella kerralla annetaan kirjallinen korjauskehotus ja kolmekymmentä vuorokautta aikaa asian korjaamiseen. Kolmannesta kerrasta alkaen käyntejä aletaan laskuttaa. Käryä voi aiheuttaa ruoan valvomatta jättäminen tai likaisen lieden tai uunin käyttö. Riskiä lisää liesituulettimen puuttuminen. Ongelma painottuukin tällä hetkellä Dja E-taloihin, joissa peruskorjausta odotetaan. Vastikään peruskorjatuista Aja B-taloista löytyy liesituulettimet, ja näistä taloista hälytykset ovat vähentyneet. Ratkaisuksi suunnitellaan paloilmoitinjärjestelmän vaihtoa asuntolamallista tavallisten kerrostalojen palovaroitinjärjestelmäksi. Vaihtoa ei voi kuitenkaan tehdä omavaltaisesti, vaan siihen on saatava lupa kaupungin rakennusvalvonnasta. Toimenpiteiden kustannukset täytyy myös selvittää. "Palotarkastaja kävi katselmuksella B-talon korjauksen yhteydessä ja aiheesta puhuttiin jo silloin. Asiaa käydään nyt läpi, jotta talot saadaan lupamielessä tavallisiksi kerrostaloiksi ja nykyisestä järjestelmästä voitaisiin luopua", kiinteistöpäällikkö Moilanen sanoo.? ?? Hanna karpio Palaneen käryä Kortepohjasta Automaattiset paloilmoitinjärjestelmät vanhoissa taloissa aiheuttavat erheellisiä hälytyksiä, joiden kustannukset ovat vuodessa jo yli 20 000 euroa. Digi & Game Center houkuttelee alan toimijat saman katon alle. ku va : fe li x fi il in eT u n im i Su ku n im i Fe li x Fi il in ? Yhteishaussa voit hakea maksimissaan kuuteen valitsemaasi hakukohteeseen. ? Jos sinulla ei ole korkeakoulututkintoa, voit hakea kandidaatin ja maisterin tutkintoihin. (3 v + 2 v). ? Voit hakea Jyväskylän yliopistoon kandidaattiohjelmiin, kandidaattija maisteriohjelmiin sekä suomenkielisiin maisteriohjelmiin korkeakoulujen yhteishauissa Opintopolku.fi-palvelussa. Syksyn yhteishaku 4.-18.9 Yliopistolle 150 unisex-vessaa ympäri kampusta Useimmat yksittäiset vessatilat Jyväskylän yliopiston alueella muutetaan syyskuun alkuun mennessä kaikille sopiviksi sukupuolesta riippumatta. Samalla myös Liikunnan rakennuksen sukupuolineutraali pesutila on otettu käyttöön. Taustalla on vuoden verran jatkunut selvitystyö yliopiston ja Jyväskylän ylioppilaskunnan välillä. Unisex-vessojen tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta. Vessoja on tulossa lähes jokaiseen yliopiston rakennukseen ja ne merkitään selvästi uusilla WC-tarroilla. Muutokset tehdään sellaisiin tiloihin, joissa on yksi WC-koppi. Jokaiseen rakennukseen jää kuitenkin pelkästään miehille ja naisille tarkoitettuja WC-tiloja. Muutos on JYY:n sosiaalipoliittisen vastaavan Markus Kulmalan mukaan suuri ja hartaasti toivottu muutos.? ? Tuukka Tervonen J ylkkäri?05 · 2019? 09 lyhyesti
. Once Upon a Time in… Hollywood Quentin Tarantino | USA | 2019 | 2h 41min Ma 2.9. klo 18 Arvosana: 4/5 Quentin Tarantinon uusi elokuva on aina tapaus, hyvässä ja pahassa. Viimeiset neljä hänen elokuvaansa ovat olleet varsin tyylipuhdasta tekemistä, mutta tuntuneet saman kaavan toistolla. Tällä kertaa homma tuntuu niin tuoreelta kuin 60-luvun Hollywood-nostalgiassa piehtaroiva elokuva ylipäätään voi tuntua. Välillä sitä jopa unohtaa katsovansa Tarantinon elokuvaa. Leonardo DiCaprio nähdään tv-maailman hiipuvana tähtenä, joka hakee uralleen uutta suuntaa. Hänen stunttija talonmiehen Cliffin roolissa nähdään Brad Pitt. Verkkaisesti etenevässä tarinassa vilahtaa useita aikansa oikeita tähtiä ja se sivuaa lisäksi Sharon Taten traagista kohtaloa, joka aikanaan järkytti Hollywood-yhteisöä. Tarantino nostaa hattua 60-luvun Hollywoodille sellaisella pieteetillä, että on itsekin nostettava hattua hänelle.? ? TERO UUTTANA Midsommar Loputon yö Ari Ester | 2019 | USA, Ruotsi | 2h 27min To 3.9. klo 18 Arvosana: 4/5 Midsommarissa eron partaalla oleva pariskunta (mainio Florence Pugh ja Jack Reynor) lähtee kavereidensa kanssa juhannuksen viettoon Ruotsiin pieneen kyläyhteisöön eikä pakanakultilta voida välttyä. Folk-kauhun klassikot nähneiden ei tarvitse kauheasti arvailla millaiseksi juhannuksen vietto voi yltyä. Lähes täydellinen ennalta-arvattavuus on kuitenkin elokuvan kantava voima. Katsoja joutuu seuraamaan vääjäämätöntä rituaalia vierestä avuttomana. Kaikki nähty toimii allegoriana parisuhteen totaaliselle hajoamiselle. Tämä voi kuulostaa raskaalta, mutta kauhuleffaksi Midsommar on yllättävän hauska ja kepeä. Midsommarissa loksahtaa kokonaisuus niin hyvin kohdalleen, että se tuli katsottua alusta loppuun naama virneellä kuin hulvattomana juhannusyönä.? ? TERO UUTTANA Ilokiven elokuvat OHJELMISTOSSA MYÖS: Ke 4.9. klo 18 Aristokatit (1974) Ma 9.9. klo 18 Tiskirotat (1994) Ma 16.9. klo 18 Leijonakuningas (2019) Ti 17.9. klo 18 Pako Muurin Takaa (2018) Smartpost ja vuokratilat uuteen B-taloon Alun perin vuonna 1971 rakennetun Kortepohjan B-talon peruskorjaus on valmistunut vuoden töiden jälkeen. Heinäkuussa muuttovalmiiksi tulleeseen B-taloon on tullut koko opiskelijakylälle hyödyllinen Smartpost-automaatti. Smartpostin lukollisista lokeroista voi käydä hakemansa postipakettinsa itselleen sopivaan kellonaikaan. B-taloon pääsee sisälle uuden sukupolven kyläavaimella. Automaattiin voi ohjata postinsa osoitteessa www.posti.fi/ohjaus. Etsi postinumerolla 40740 ja valitse noutopisteeksi Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta. Verkkokaupasta tilatessa valitse toimitustavaksi ”Nouto omasta postista” ja käytä osoitteena Smartpost-automaatin osoitetta Taitoniekantie 9, 40744 Jyväskylä. Postinumero eroaa Kortepohjan normaalista postinumerosta viimeisen nelosen kohdalla. Postin lisäksi remontoituun B-talon yläkertaan ovat tulleet myös uusitut ja vuokrattavissa olevat kokousja saunatilat opiskelijoiden iloksi. ? TUUkk A TERvONEN Viiden miljoonan euron rahoitus tukee nanotieteitä ja fysiikantutkimusta. FE LI x FI IL IN Nanotieteet ja hiukkausfysiikka saivat miljoonarahoituksen Kymmenen luonnontieteiden ja tekniikan tutkijaa saivat yhteensä viiden miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta. Leijonanosan potista, 2,5 miljoonaa, kääri nanotieteen tutkimus. Nanotieteissä rahoitusta sai 360 000 euroa esimerkiksi Petri Pihko, jonka hankkeessa kehitellään orgaanisia akkuja ympäristöystävällistä ja turvallista energian varastoimista varten. Nanotieteissä tutkitaan erittäin pieniä ilmiöitä ja rakenteita jotka saattavat olla vain atomin kokoisia. Perttu Permin tutkimus taas sai lähes 600 000 euroa tutkimukseen, jossa nanotieteiden avulla pyritään kehittelemään uudenlaisia lääkkeitä, jotka voisivat hajottaa antibiooteille vastustuskykyisiksi kehittyneitä stafylokokkibakteereja. Tutkimus on tärkeä, sillä antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat vakava uhka ihmiskunnalle tulevaisuudessa, sillä ne saattavat tehdä taas vaarallisiksi tauteja jotka ovat parantuneet vuosikymmeniä antibiooteilla. Rahaa saivat myös matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tutkijat, joille suotiin melkein 1,2 miljoonaan euron rahoitus geometriseen tutkimukseen. Rahoituspäätöksiä tehtäessä niistä päättänyt toimikunta painotti erityisesti tutkimusten uutuusarvoa sekä tutkimusten mahdollisuutta johtaa tieteellisiin läpimurtoihin. Rahoituksen saaneet hankkeet kestävät yhteensä neljä vuotta ja alkavat syyskuussa 2019. Yksi hanke saa tukea erityisesti nuorelle tutkijasukupolvelle suunnatusta rahoituksesta. ? ? TUUkkA TERvONEN 10?J YLkkäRI?00 · 2019 lyhyesti
Moni opiskelija ja opiskelijanmielinen hermostui kesällä, kun Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi twiittasi Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajan Annamari Sipilän kolumnin innoittamana että "Taitava ja viisas ?@AnnamariSipila? aivan huikeassa vedossa tänään! Hänen nerokkuutensa sivaltaa laiskanpulskeat syöttöporsaat pieniksi viipaleiksi". Sipilän kolumni oli satiirista naljailua Suomen ylioppilaskuntien liiton kannanotosta, jossa toivottiin perustuloa ja opiskelijoille mahdollisuutta levätä ja lomailla. Moni loukkaantui Ahosniemelle sekä Sipilälle, erityisesti siksi, että kannanotossa oltiin huolissaan työtaakan ja opintojen paineiden alla uupuvista opiskelijoista. Twiitin lopullinen tarkoitus jäi kuitenkin vähän mysteeriksi. Jylkkäri soitti Ahosniemelle ja tiedusteli mikä vertauksen tausta-ajatus oli. "Olin jo aiemmin twiitannut SYL:in kannanotosta, jossa puhuttiin siitä että opiskelijat ovat ainoa ryhmä jolla ei ole oikeutta maksettuun kesälomaan, mutta jos ajattelee työttömiä ja eläkeläisiä, niin näilläkään ei ole. SYL:illä oli toki lopussa ehdotus perustulosta, mikä olisi yksi ratkaisu tähän asiaan, mutta se ei ollut kannanoton kärjessä miksi pidin absurdina vaatimusta, että yhteiskunnan rahoilla pitäisi kustantaa palkallista lomaa ihmisryhmälle, joilla on jo maksuton koulutus ja muita etuuksia", Ahosniemi kertoo twiittinsä taustoista. "Sitten luin tämän Annamarin kolumnin, jonka tunnen pitkältä ajalta. Siitäkin innostuin, ja sillä samalla tyylilajilla mitä Annamarin kolumnissakin oli laitoin twiittini eteenpäin ja siitä se kielikuva sitten syntyi". Ahosniemen mukaan twiittiä on tulkittu siinä väärin, että se ei ollut kohdistettu kaikkiin opiskelijoihin. "Tämä kriitikin kärki kohdistui SYL:iin esitykseen, jota pidän edelleen todella absurdina. SYL on lobbausjärjestö, jota pitää tarkastella journalistisesti", Ahosniemi valoittaa kohdettaan. "Minun ei ollut missään tapauksessa tarkoitus moittia, vähätellä tai solvata opiskelijoita", Ahosniemi vakuuttaa. Hänellä ei käynyt mielessä, että twiitti saatettaisiin yleistää kaikkiin opiskelijoihin. "Sananvalinta ei ehkä ollut paras mahdollinen", Ahosniemi myöntää. Twiitin tulkinta kääntyi nopeasti siihen, Mitä syöttöporsas tarkoitti? Syöttöporsaasta ja opiskelijasta tuli kesällä synonyymit. Jylkkäri selvitti, mitä termiä ensimmäisenä käyttänyt päätoimittaja Arno Ahosniemi sillä haki takaa. ku va : fe li x fi il in »Sananvalinta olisi tosiaan voinut olla joku toinen» että Ahosniemi olisi halveerannut mielenterveyspotilaita koska alkuperäinen kannanotto koski jaksamista. "En minä ollut sitä tosiaankaan niin tarkoittanut. Uskon vahvasti siihen, että koulutus ja korkeakoulujärjestelmä ovat niitä, mihin suomalainen yhteiskunta perustuu ja niistä pitää pitää hyvää huolta. Mielenterveyden ongelmat pitää ottaa vakavasti." Hän ajattelee, että negatiivisessa palautteessa on kyse osin identiteettipolitiikan ajasta, jossa ihmiset samaistuvat helposti kritiikkiin. Toisaalta Kauppalehden lukijoilta on tullut pääosin positiivista palautetta. "Sananvalinta olisi tosiaan ollut joku toinen, mutta perusajatus minusta on, että meidän kaikkien pitää kysyä mitä voidaan rahoittaa yhteisillä rahoilla. Halusin herätellä keskustelua myös siitä, että ovatko opiskelijat se ryhmä, joka on vähäosaisempi kuin työttämät tai vanhukset tai syrjäytymisvaarassa olevat." Patenttiratkaisuja kysymykseen itse kannanoton sisällöstä Ahosniemellä ei kuitenkaan ole. Mutta vaikkei Ahosniemi SYL:in kannanottoa tue, hän on myös sitä mieltä, että opiskelijoilla pitää olla oikeus palautua ja levätä.? ? Tuukka Tervonen J ylkkäri?05 · 2019? 11
terrorismia turismin keskellä TeksTi ja kuvaT? Joonas Lahtinen 12?j ylkkäri?05 · 2019
Joonas Lahtinen matkusti halki Marokon, jossa pelätään terroristien karkoittavan turistit. Amerikkalainen surffiturismi on osin vaihtunut maassa pelkoon. Mutta onko syytä pelätä? _ _ Joulupukin pikkuapuri etsi turisteja ratsastukselle. J ylkkäri?05 · 2019? 13
S aavuimme lentokentälle yllättävän hikiseen iltahämärään. Hikiseltä se ainakin tuntui Suomessa totutun pakkasen jälkimainingeissa. Taksimatkalla koimme matkakaverini kanssa ensimmäisen hämmennyksen hetken. Ohi pyyhälsi ambulanssi Suomen rekisterikilvellä, jonka takalasin pölyyn ja roskaan oli sormella kirjoitettu ”haista vitti”. Toisella puolella kaoottista autokaistaa viiletti hevoskärryjä ja ratsastajia. Monta erikoista liikennekulttuuria olin jo nähnyt, mutta Marokko tarjosi uusia erikoisuuksia, kuten joka liikenneympyrässä päivystäviä poliisiparvia ohjaamassa liikennettä mielivaltaisella otteella. Taustalla saattoi olla jotakin syvempääkin juuri laajalti uutisoidun kahden eurooppalaisen tytön murhan jälkimainingeissa. Reppureissaajatytöt oli murhattu telttaan pienen vuoristokylän lähistöllä. Koko maata koskettaneet viime vuosien ongelmat pystyi aistimaan joka kohtaamisesta ja katseistakin. Paikallisten vilpittömyyden takaa huokui syvempää huolta ennakkoasenteista, joille turistit olivat viime aikoina altistuneet. Vanhan taghazoutlaisen sedän kanssa pitkään keskusteltuamme hän vihdoin avasi sanaisen arkkunsa arasta aiheesta. Ei sitä tarvinnut erikseen kysyä, se vaivasi ilmiselvästi rivien välissä. Viikko ennen saapumistamme lukemattomista medioista ympäri maailmaa oli voinut lukea tästä kahden skandinaavitytön terroristisesta murhasta. Setä koki tarpeen selittää paikallisesta turismista, ja sen mullistavasta vaikutuksesta koko Marokon rannikon elintasoon. Kun soitin matkakaiuttimestamme Pink Floydin Goodbye Blue Skies -kappaleen, vanhuksen silmissä saattoi nähdä eläviä muistikuvia hänen hiljaa hyräillessään kappaleen utuista melodiaa. 70-luvulla Taghazoutin koskemattomat rannat olivat ensin vallanneet amerikkalaishipit karavaaneineen. Kalastus oli pitänyt aluetta jo silloin jokseenkin asuttuna, mutta paikallinen omin silmin ilmiötä seurannut tuttavamme kuvasi tilannetta lämmöllä. Amerikkalaiset nauttivat surffauksen ensikuohuista, polttivat pilveä ja toivat mukanaan briteiltä napatun Pink Floydin lisäksi Led Zeppeliniä ja The Clashia. Pikkuhiljaa pienestä kalastajakylästä on kehittynyt Afrikan surffiturismin pääkaupunki. Syrjäisimmätkin kadut ovat nyt täynnä surffilautavuokraamoja ja surffareille avokadoleipiä ja smoothieita tarjoavia kahviloita. Taghazoutiin siirryttyämme Agadir tuntui varsin järjestyneeltä rantakaupungilta. Taghazoutissa liikennejärjestely oli organisoitu »Berberiyhteisössä naisilla voi olla tasa-arvoisempi asema kuin ympäröivissä arabivaltioissa» ylh.: Jardin Majorellen suihkulähde. Suomalainen ambulanssi oli päätynyt mystisesti Taghazoutiin. oik.: Vuoristolähde sisämaassa olisi paratiisi ilman kivenheittelijöitä 14?J ylkkäri?05 · 2019
Marrakechin soukit eli markkinat täyttyvät pimeän tullen ihmisistä niin, että kylän ainoa autotie toimi iltaisin ja öisin parkkipaikkana, mutta päivisin kaoottisena taksien, turistien ja almuja keräävien torina. Myös aiemmin kohtaamamme ambulanssi oli saapunut määränpäähänsä, ja makasi nyt siististi hiekkatien pitkän autojonon jatkona. Toinen paikallinen ukko kertoi ambulanssin tarinaa Suomesta Marokkoon. Ilmeisesti miehen veli oli ostanut jostain Suomesta vanhan ambulanssinromun ja kuljettanut sen läpi Euroopan määränpäähänsä. Suuri osa tarinasta kuitenkin jäi välillemme muodostuneen kielimuurin taakse. Marokko elää turismista ja tietää sen hyvin. Viime aikojen tapahtumien varjossa koko kansa on joutunut vastuuseen muutamien harhautuneiden yksilöiden toiminnasta. Paikallisten mukaan turismi on vähentynyt huomattavasti ja oman kokemuksemmekin mukaan hotellit ympäri maata ammottivat tyhjyyttään kuitenkin suhteellisen kiireisen uuden vuoden sesongin ympärillä. Positiivisena puolena saimme huippuhuoneita pilkkahintaan. Tuntui kuin koko maa olisi jonkin sortin sulkutilassa. Vähiin turisteihin suhtauduttiin pääsääntöisesti ystävällisesti, mutta tuntui monesti, että beduiinipukuihin sonnustautuneiden huppupäiden ilmeet olivat hyvinkin jyrkkiä ja tuomitsevia. Matkatoverini arveli ilmiön johtuvan yksinkertaisesti marokkolaisille ominaisista kasvojenpiirteistä ja tuimista kulmista, mutta jäin pohtimaan oliko kyseessä muutakin. ? Marokkoon saapuu normaalioloissa vuoden ympäri paljon turisteja varsinkin Etelä-Euroopasta, erityisesti vanhasta siirtomaavallasta Ranskasta. Ranskan kieli on jäänyt Marokkoon yhdeksi virallisista kielistä ja varsinkin paikalliset nuoret käyttävät sitä vuolaasti. Yleisesti paikallisten keskuudessa kuitenkin puhutaan arabiaa, ja pienemmissä berberikylissä on vielä omat berberikielensä. Berberit ovat Pohjois-Afrikkalaista kantaväestöä. Sana berberi tulee kreikan kielen sanasta barbaros eli vieras tai ulkopuolinen. Kuinka osuvalta se nykyisessä kontekstissa kuulostaakaan. He ovat kaikin tavoin koittaneet eristäytyä Marokon modernisaatiosta, mutta toki omaksuneet joitakin kehittyneen yhteiskunnan etuuksista. Berberien käsissä saattoi esimerkiksi näkyä vanhoja simpukkapuhelimia. Heillä on kuitenkin omat arvojärjestelmänsä ja erilliset kylänsä, joissa pidetään omat kyläkokouksensa. Berberiyhteisössä naisilla voi olla tasa-arvoisempi asema kuin ympäröivissä arabivaltioissa. Yksi silmään pistävä asia Marokon julkisilla paikoilla olikin naisten puuttuminen katukuvasta. Sen sijaan ikään kuin lepääviä, päivää paistattelevia paikallisia setiä oli joka ikisen aidan, penkin ja kaiteen päällä tappamassa aikaa. ? Taghazoutin kalastajakylästä päätimme eräänä hiljaisena päivänä suunnata vuoristoon eräälle lähteelle. Matka sujui yhdeksälle mitoitetussa tila-autossa, johon oli kasattu ylimääräisiä paikkoja työkalupakkien ja tyynyjen yhdistelmänä. 15 henkinen seurueemme lähti matkaan erittäin kuivaa ja kuoppaista soratietä kohti sisämaata, jossa maisemat äkisti kuivuivat. Lähteellä uiskentelu oli varsin miellyttävää, ihmisiä ei ollut liiaksi ja vesi oli todella virkistävää. Kuitenkin paikalle ilmestyi paikallisten nuorten ryhmä, joka rupesi heittelemään toisiaan kivillä. Kaverini kanssa jäimme vielä tämän J ylkkäri?05 · 2019? 15
välienselvittelyn keskelle. Kivet olivat melkoisen kookkaita, eikä kovin kaukana ollut, etteikö jompikumpi meistäkin olisi saanut osumaa. Yksi pojista ymmärsi tilannetta, mutta muut jatkoivat heittelyä. Paikalla oli muitakin turisteja ja asetelma oli jälleen kerran kaoottinen. Vuoristopäivän jälkeen laskeuduimme rannikolle katselemaan kymmenessä sekunnissa alas valahtavaa auringonlaskua. Vakiopaikallamme oli taas Pink floydista nauttinut tuttavamme. Tällä kertaa saimme kuulla viereen rakentuvista jättiläismäisistä hotelleista. Reppureissaajien keskuudessa rakastetun Taghazoutin kylän liepeille rakennetaan valtavaa turistipitäjää kaikilla herkuilla. Ikään kuin luksuskohteeksi brändäytyvällä turistikylällä on enää hyvin vähän tekemistä paikallisen kulttuurin kanssa. Paikalliset ovat päässeet lähinnä töihin rakentamaan hotelleja ja puutarha-alueita, mutta suunnittelussa etunenässä on länsimaisen turistin tarpeet. Paikallisen taginen eli saviruukussa kypsennetyn padan tilalla ravintoloissa tulee saamaan etunenässä burgereita ja pizzaa. Tuttavamme poika oli saanut työtehtävän erään tällaisen hotellin johdossa kaksijakoisissa tunnelmissa. Taghazoutista Marrakechiin siirryimme mukavan, mutta värikkään viikon jälkeen taksilla. Taksista sai tingittyä lopulta puolet hinnasta pois lähtiessä, ja tuntui jopa että kuski teki reissulla tappiota. Marrakechissä monet pienen hiljaisen turistikylän ongelmat olivat tiessään. Ravintoloissa ei tarvinnut pelätä ruokamyrkytystä kylmäketjun ongelmallisuuden takia. Hotellin suihkusta ei tulvinut vettä huoneen käytäville, ja vessapaperia sai vastaanotolta kokonaisen rullan kerralla. Marrakech on todella vilkas miljoonakaupunki, jossa on paljon kontrasteja. Marrakechissä ja muutenkin Marokossa oli joka puolella selkeästi harkittua arkkitehtuuria. Köyhimmät ja syrjäisimmätkin kadut olivat täynnä mitä koristeellisempia ovia ja ikkunoita. Marrakech oli aikanaan kuuluisan muotisuunnittelija Yves Saint Laurentin tukikohta. Saint Laurent osti kaupungista upean kasvitieteellisen puutarhan ympäröimän huvilan. Miehen kuoleman jälkeen kaupunkiin rakennettiin kaksi vuotta sitten myös iso museo kunnioittamaan miehen muotiperintöä. Saint Laurentin monista asuista voi nähdä afrikkalaiset vaikutteet niin kankaista, värisävyistä kuin muotoilustakin. Saint Laurent onnistui yhdistämään kaksi kovin erilaista muotikulttuuria juuri oikein, perehtymällä molempiin. Esimerkiksi berberiasut ja muut perinteiset marokkolaiset vaatteet kiehtoivat miestä. ? Radikalisoituneet marokkolaistaustaiset henkilöt ovat olleet Euroopassa esillä reppureissaajatragedian lisäksi muutenkin. Pariisin »hotellin suihkusta ei tulvinut vettä huoneen käytäville, ja vessapaperia sai vastaanotolta kokonaisen rullan kerralla» 16?J ylkkäri?05 · 2019
sekä Lontoon terrori-iskuissa on viime vuosina ollut osana monia marokkolaistaustaisia. Myös kotimaamme Suomen Turun puukottaja oli marokkolainen. Maa on radikalisoitumiselle alttiista maista kuitenkin vauraimpien joukossa ja länsimaalaisille turisteille hyvin myönteinenkin paikka. Marokossa on yhteiskunnallisia ongelmia, kuten lukutaidottomuutta ja heikko koulutussysteemi. Tottakai kuva radikalisoituneesta valtiosta on varsin vääristynyt, kun puhutaan kymmenien miljoonien asukkaiden valtiosta, jonka muutamat kansalaiset ovat nousseet otsikoihin ympäri maailmaa. Ympäri maata vieraillessamme paikallisten yleinen mielentila oli raivostunut ja pelokas koko ilmiötä kohtaan, eikä syyttä. Tällaisten tapahtumien vaikutukset lähtömaassa ovat todella kiemuraisia ja muodostavat helposti jonkinlaisen pyörän, jota ei voi pysäyttää. Turistien epäuskoiset ja pelokkaat asenteet luovat uusia jännitteitä paikallisten ja turistien välille. Turismin vähetessä paikalliset menettävät työpaikkoja, usein yhdessä ainoista elinkeinoista, turismin parissa työskentelystä. Näin syntyy kitkaa myös toisin päin, ja moni nuori kokee syrjäytyvänsä yhteiskunnasta ja myös länsimaalaisesta elämäntavasta jo pelkästään tämän ilmiön johdosta. Vaikka terrorismiin ei oikeuta tietenkään mikään, on senkin taustalla tiettyjä rakenteellisia ilmiöitä, joiden pysäyttäminen tuntuu tällä hetkellä käytännössä mahdottomalta. Terroristiseen ideologiaan tämä vieraantumisen ilmiö toki sopii täydellisesti luoden yleistä sekasortoa ja pelkoa, mutta samalla se myös lisää nuorten kiinnostusta liittyä terroristijärjestöihin. Marokkon herkkä tila oli niin näkyvillä, että jopa turistin silmiin ahdistuksen saattoi huomata. Terrorismia ei kuitenkaan tulisi pelätä tai väistää, koska sen kautta terrorismin oravanpyörä jatkaa pyörimistään jatkossakin. ? ylh.: Jardin Majorelle oli jopa Yves Saint-Laurentille niin mykistävä näky, että tämä päätti ostaa puutarhahuvilan itselleen. J ylkkäri?05 · 2019? 17 Marokko Maa lyhyesti Perustuslaillinen monarkia Pohjois-Afrikassa, itsenäistyi Ranskan ja Espanjan siirtomaavallan alta 1956. • Marokolla on pitkä historia maastamuutossa. Arvioiden mukaan maan ulkopuolella asuu 5-6 miljoonaa marokkolaistaustaista ihmistä. • Marokko on käynyt pitkään kamppailua kiistellystä Länsi-Saharan alueesta, joka on pyrkinyt itsenäistymään välillä aseellisesti maan hallinnasta. Harvaanasutulla aavikolla on laajoja alueita, joita Marokko ei hallitse. • Marokolla on pitkä historia, ensimmäinen kuningaskunta perustettiin jo 788. Valtansa huipulla marokkolainen Almohad-dynastia hallitsi myös laajoja alueita Iberian niemimaalta.
OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 • veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN Jyväskylän veripalvelutoimisto Kalevankatu 8 ma, ti, to 12–18 ke, pe 11–16 Tervetuloa! 18?J ylkkäri?05 · 2019
GUMMERUKSENKATU 7 SU, MA, TI 15-00, KE-TO 15-02, PE-LA15-03 fb luckybar.mk -15% OPISKELIJA-ALE KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA OLUISTA, SIIDEREISTÄ & VIINEISTÄ SANDELS-III 5€/0.5 L OPISKELIJA OLUT 4,25€/0.5 L www.jyvaskylansydamessa.fi Jyväskylän keskustan putiikit ja palvelut, ravintolat ja kahvilat, tapahtumat ja tarjoukset. Mitä tehdä ja minne mennä?
ku va : fe li x fi il in 20?J ylkkäri?05 · 2019
Huorapuutarhan jaksot löytyvät suoratoistopalvelu Spotifysta tahi sitten osoitteesta https://radioplay.fi/ podcast/huorapuutarha/ Suomen ensimmäinen true crime -podcast tulee vuodenvaihteessa tiensä päätökseen. Mukaan on mahtunut niin murhaavia teinityttöjä, mystisesti kadonneita ihmisiä kuin kulttijohtajiakin. Huorapuutarha Kun Jyväskylässä opiskeleva Pauliina Kääriäinen istui iltaa ystävänsä Justiina Toivakan kanssa baarissa, puhe kääntyi naisten yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen, murhiin. Molemmat olivat kuunnelleet paljon rikoksista kertovia englanninkielisiä podcasteja, ja he pohtivat, miksi Suomessa ei ole vastaavaa. Syntyi Suomen ensimmäinen true crime -podcast Huorapuutarha, jonka ensimmäinen jakso näki päivänvalon joulukuussa 2016. “Emme ajatelleet, että siitä tulisi mitenkään hirveän iso juttu tai että sitä kuuntelisi kauhean moni. Mentiin fiiliksellä, että tehdään kolme jaksoa ja meidän kaverit ehkä kuuntelevat ne”, Kääriäinen naurahtaa. Ensimmäisestä jaksosta on kulunut kolme vuotta. Nyt jaksoja on jo viitisenkymmentä ja yhteistyötä RadioPlayta pyörittämän Bauer Median kanssa on takana vuosi. Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan, sillä sarja loppuu, kun Kääriäinen lähtee ensi vuoden alussa vaihtoon. “Olen sarjan loppumisesta varovaisen innoissani, tulee aikaa uusille mahdollisille projekteille. Olen huolehtinut joskus vähän liikaakin, mitä esimerkiksi Jodelissa podcastista puhutaan, ja nyt sen voi lopettaa. Varmasti sarjaa tulee kuitenkin vielä ikävä kun kiva harrastus jää pois”, Kääriäinen sanoo. True crime -podcastien suosio on nostanut päätään etenkin nuorten naisten keskuudessa viime vuosina. Huorapuutarhan jalanjäljissä suomalaisiakin sarjoja on tullut runsaasti lisää. Kääriäinen arvelee, että suosioon liittyy monia seikkoja. Suuri osa henkirikoksen uhreista on nuoria naisia, mutta tämä ei ole ainoa syy. Huorapuutarha käsittelee myös naisia ja tyttöjä, jotka murhaavat. “Kun lapsena luettiin kauhutarinoita tai kerrottiin kummitustarinoita, niin true crime voi myös olla siitä seuraava vaihe, kun Bloody Mary ei enää pelota”, hän lisää. Toinen seikka, mikä podcasteissa ainakin Kääriäistä kiehtoo, on niiden välittömyys. Hänen mielestään podcasteissa on parasta se, että voi tuntea kuuntelevansa kaveriporukan juttuja omien toimien lomassa. Hän kuunteleekin podcasteja usein esimerkiksi meikkaamisen tai siivoamisen lomassa. Välittömyys ja hauskanpito välittyy myös Huorapuutarhan jaksoissa. Vaikka aiheet ovat vakavia, Kääriäinen ja Toivakka haluavat pitää keskustelun luonnollisena. Molemmat valitsevat jokaiseen jaksoon yhden tapauksen, mutta sitä ei kerrota toiselle etukäteen. “Joskus on jännittänyt, että mitä jos toisella onkin sama juttu kuin itsellä, mutta niin ei ole vielä käynyt”, Kääriäinen sanoo. »Kun lapsena luettiin, Kauhutarinoita tai kerrottiin kummitustarinoita, niin true crime voi myös olla seuraava vaihe.» “Minä käsikirjoitan oman osuuteni aika tarkkaan, koska se helpottaa puhumista enemmän kuin vaikkapa pelkät ranskalaiset viivat. Mutta kun ei tiedä etukäteen mistä toinen tulee puhumaan, niin aiheen yhteinen puiminen on täysin spontaania”, hän lisää. Tätä Huorapuutarha parhaimmillaan on: hyvin rakennettu kahvipöytäkeskustelu, jota ei ehkä ihan jokaisessa kaveripiirissä uskaltaisi käydä. Huorapuutarha-podcast on kuunneltavissa RadioPlayssa ja Spotifyssa. ? Reetta Multanen J ylkkäRi?05 · 2019? 21
Opiskelijoiden väsymistä ja mielenterveyden ongelmia on puitu julkisissa keskusteluissa kuluvana vuonna. Aihetta sivuavista yksittäisistä teksteistä eräs kuohutti tänä kesänä erityisesti tunteita: Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtajan Annamari Sipilän kolumni (HS 7.7.) vähätteli satiirisesti yliopisto-opiskelijoiden väsymistä. Kolumni oli otsikoitu “Voi raukkaparkaa hän on yliopisto-opiskelija”. Opiskelijoiden hyvinvointia edistävän Nyyti ry:n hankekoordinaattori Sini Forssell näkee mediassa myös paljon fiksuja puheenvuoroja mielenterveydestä. “Siihen olen kiinnittänyt huomiota, että yksittäinen media voi välittää lukijoille aiheesta keskenään ristiriitaisia viestejä. Saman lehden kansien sisällä saatetaan käsitellä yhtäältä opiskelijoiden mielenterveyden ongelmia ja toisaalta esitellä ihannoivasti “superopiskelijoita”, jotka menestyvät elämässään.” Nyytin hankepäällikön Laura Heimosen mukaan joillakin yhteiskunnallisilla keskustelijoilla ei ole realistista kuvaa opiskelijoiden arjesta. “Faktat eivät poistu niiden ohittamisella. Esimerkiksi 2000-luvulla opintotuen vahva lainapainotteisuus ja tiukemmat tutkintoajat ovat kuormittaneet opiskelijoita henkisesti. Opiskelijat hakeutuvat terveydenhuollon palveluihin mielenterveyden syistä useammin, kuin aikaisemmin.” Nyytin työntekijät avaavat mielellään opiskeluun liittyviä myyttejä. Painostusta opintojen suorittamiseen tehokkaasti ja tavoiteajassa saattaa leimata vaikkapa oletus, että menneet sukupolvet hoitivat tehtävät tehokkaammin. “Esimerkiksi opintoihin sitoutumista havainnollistavat tilastot olivat 1970-luvulla melko samanlaiset, kuin nykyään”, Heimonen huomauttaa. Nyyti ry on valtakunnallinen yhdistys ja toiminut vuodesta 1984. Sosiaalija terveysministeriö tukee yhdistyksen hankkeita Veikkauksen tuotoilla. “Uusimmassa hankkeessamme nimeltään Myötätuntoa korkeakouluihin Jyväskylän yliopisto on pilottiyliopistona. Hankkeen tarkoituksena on korkeakoulujen kilpailuhengen keskellä auttaa niin opiskelijoita kuin oppilaitosten henkilökuntaa rakentamaan myötätuntoista toimintakulttuuria”, Laura Heimonen kertoo. “Käytännössä se tarkoittaa, että toteutamme opetusja ohjaustehtävissä toimivalle yliopiston henkilöstölle koulutusta, jonka tavoitteena on kehittää myötätuntoa työyhteisöissä”, Heimonen tarkentaa. “Opiskelijoille käynnistetään tänä syksynä vertaismentorointiryhmiä, joissa he voivat tutustua myötätuntoiseen toimintaan”, Forssell kertoo. Forssellin mielestä myötätunnon käsitteeseen liittyy ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Sellaisia ovat ajatukset, joiden mukaan myötätunto on voivottelua, sääliä tai pelkkää empatian tunnetta. “Hanke korostaa, että myötätunto on tuntemuksen lisäksi konkreettisia tekoja. Myötätunnon eli vastoinkäymisissä myötäelämisen ja tukemisen rinnalla tärkeänä kulkee myös myötäinto eli toisen puolesta iloitseminen onnistumisen hetkillä”, Forssell luonnehtii. “Itsemyötätunto on myös olennainen käsite koulutuksessamme. Tutkimuksista tiedämme, että ihmisen rakentava ja lempeä suhtautuminen itseensä vaikuttaa kykyyn toimia myötätuntoisesti myös muita kohtaan”, Heimonen valaisee. ? Riku LehtoR anta Myötätuntoa kilpailun keskelle Nyyti ry tukee opiskelijoiden mielenterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. "opiskelijat hakeutuvat Terveydenhuollon palveluihin mielenterveyden syistä useammin, kuin aikasemmin." Laura Heimonen ja Sini Forssell Nyyti ry:stä etsivät myötätunnosta helpotusta opiskelijaelämään. Fe Li x Fi iL in / ku va 24?J yLkkäRi?05 · 2019 yhteisöt
Tee ryhmätöissä oma osasi. Kokeile uusia tapoja tutustua. Lukuvuosija liikuntatarrat jaossa Ilokivi ja Rentukka Ilokiven toimisto 15.9. saakka auki laajennetuin aukioloajoin. Katso tarkat ajat nettisivuilta. Muista myös sähköinen opiskelijatunniste FrankApp-sovelluksessa! Jyyberbileet osana JYUnity Festiä Ilokivellä 4.9. Tiedossa yhdessäoloa, katuruokaa, mahtava mölkkyturnaus, musiikkia, teatteria, elokuvaa ja saunomista! Baari avoinna koko tapahtuman ajan. Fuksiaiset vai pestiäiset? Vuosi 1959 Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunta hylkäsi 1930-luvulla uusien opiskelijoiden fuksi-nimityksen ja otti käyttöön Pestalozzista johdetun termin pesti. Alkusyksystä pidettiin vastaanottajaisjuhlat eli pestiäiset. ? O la vi PO rr i. JY /a vO im en ti ed O n ke sk u s, ti ed em u se O J Ylkkäri?05 · 2019? 25 ylioppilaskunta historia ajankohtaista Joka syksy Jyväskylässä aloittaa opintonsa reippaasti yli 2000 opiskelijaa. Moni muuttaa ensimmäistä kertaa, vieläpä uudelle paikkakunnalle. Alku tuo mukanaan tietoa joka tuutista ja kaikkea on mahdotonta kerralla sisäistää. Ei tarvitse pelätä jos ei kaikki muistu mieleen tai joka paikkaan pääse mukaan. Vinkkejä: Kysy jos et tiedä. Googlaa jos jokin kiinnostaa. Kokeile olla turisti Jyväskylässä. Opiskeluaikaa ei tarvitse pyhittää täysin vain opinnoille. Uusi vaihe elämässä tuo mahdollisuuden kokeilla mitä vain uutta ja Jyväskylä on täynnä mahdollisuuksia. On opiskelijoiden omaa järjestöja harrastustoimintaa ja kaupunki on tupaten täynnä toimijoita. Toimintaa on laidasta laitaan ja samanhenkisten ihmisten kanssa sen kokeilu on erittäin mielekästä. Vinkkejä: Kokeile jotakin uutta harrastusta tai lajia mikä on jäänyt nakertamaan, kun on jäänyt tekemättä. Selvitä missä voit jatkaa vanhoja lempiharrastuksia. Koskaan ei ole väärä aika ottaa yhteyttä ja lähteä mukaan. Uusia ihmisiä on ympärillä läpi opiskeluajan ja koko ylioppilaskuntaan kuuluukin yli 13000 jäsentä. Leo Toiminen Kirjoittaja vasta JYY:n hallituksessa kulttuurista, järjestöistä ja Jylkkäristä. Vinkkinurkka syksyn opiskeluihin Mahdollisuus ystävystyä uusiin ihmisiin on aina olemassa, eikä sitä pidä unohtaa. Oli elämäntilanne mikä hyvänsä, on olemassa matalan kynnyksen tapahtumia joihin osallistua. Vinkkejä: Tee ryhmätöissä oma osasi. Kokeile uusia tapoja tutustua. Kutsu tuttuja etunimellä, näin muut oppivat sen myös. Tasapaino vapaa-ajan ja opiskelun välillä on tärkeää ja uudet ystävät auttavat molemmin puolin. Rentoutuminen ja uudet harrastukset tuovat vastapainoa opinnoille ja pitävät huolta jaksamisesta. Henkiset ja fyysiset voimavarat ovat välillä koetuksella, mutta niistä ei tarvitse huolehtia yksin. Ympärillä on tukiverkosto erilaisia työntekijöitä, joiden puoleen voi kääntyä missä vain tilanteessa. Vinkkejä: Varaa vapaa-aikaa. Juo tarpeeksi vettä. Nuku tarpeeksi. Juttele ajoissa ja avoimesti jaksamisesta. Ihmiset työkseen auttavat sinua jaksamaan, ota yhteyttä. Vinkkejä: Hanki pyörä. Ole avoimin mielin. Kierrätä. Pidä kuivakaapissa ainakin ainekset yhteen ruokaan. Hanki 9 dl eväsrasia. Lue Jyytisiä ja Jylkkäriä. Älä jätä asioita viime tinkaan.
Vartoo ny hetkinen, ei todellaka sanota. Tai ehkä joku kolkyt vuotta si sano, mut jos sää oot syntyny 80-luvult etiäpäi, nii et sano ku vitsillä. Kiitos vaan Jope Ruanansuu ja sen kesselihuumoribiisi. Forssassa oli 90-luvul enite huumeidekäyttäjii väkilukuu suhteutettuna. Siinä yhesä kirjasaki tehtii kauppaa Forssas. Se KK – Kuolemankauppias, mikä kaikkien si piti lukee yläasteel, ku kerrankiForssa mainittii josai. Periaattees Forssa o kyä tosa iha hyväl paikal. Tunti Turkuu, Tampereel ja rontti tunti Hesaa. Mut silti Forssa tekee vaa muuttotappioo koko aja. Tehtaat suljetaa ja kaikki jää tyättömäks. Jokane tiätää Forssas jonku, ketä oli Helkamal töisä, mut sai si kenkää ku tuli lappu luukulle. Duunareitte kaupunkiha se o. SDP perustettii siälä joskus 100 vuotta si. Itekki leikkasin lihaa HK:l pari kesää. Sedu ja Jethro perusti pari vuatta si baarin Forssaan. Se meni nurin puolesa vuadesa. Sedulle se o jo toinen konkurssii menny baari Forssas, vieläköhä koittaa onneensa? Pari vuatta si Forssa oli otsikois, ku turvapaikanhakijat ja forssalaiset nahisteli. Marco De-vitun-Witt kärräs bussilastillisen Suomi Ensin -porukkaa Forssaa. Sit se huus megafonii, et ”Polttakaa vokit!!”, ja forssalaiset hurras. Ei se kai ny mikää ihme o, et ulkomaalaset vähä ihmetytti. Eihä Forssas o ollu ulkomaalaisii muita ku FoKoPon korisjenkit. Si Forssas o joka elokuu Holjat. Tori ympyröidää aidoil, ja kaikki vetää Paa tullen Forssaa si "EIKS FORSSASSA-EIKU VORSSASSAKAIKKI MUUT ÄFFÄT SANOTA V:LLÄ PAITSI PESUFATI" Toivottavasti Säätö-Sale diilaa yhtä hyvää kukkaa Putinille kuin viime vuonna! Pidetään välit Venäjään dänkkeinä. -DarthDia Aivan sama kuinka paljon mulle maksetaan, tämä kesä ei ollut näin pahan hermoromahduksen arvoinen. Jumalauta. -Latokartano Jos ilmastonmuutos haluttaisiin pysäyttää, se olisi jo pysäytetty. Ei vaan löydy poliittista tahtoa laittaa saastuttajat vankileirille. -Ekomies Muistakaa kaikki Puolimatkalle loukkaantuneet, että vanhat vihaiset ihmiset ei yleensä ole enää kovin kauaa tässä maailmassa. Verenpaine on vihollinen. -PuoliEKG Tuntuu että opinnoista ei tule mitään ilman kirjastoa. Baarissako tämä gradu pitää tehdä? -KaljaKandi94 hirveet perseet. Laval o joku Neljän Suoran basisti, ja forssalaiset o onnellisia ku kerranki kukaa ei paheksu ku o iha seipääs. No ei ny, o Holjil ollu hyviäki esiintyjiä. Kerra oli PMMP, ja pari kertaa ollu Uriah Heep. Pankaamiättien ny: Uriah Heep Forssan torilla. Terve. Jos on ajanu Forssan ohi, tiätää Autokeitaan eli Keitaan. Siä pannaan mennee kahveelle. Ku oltii 18 nii mei lährettii aina ”ajelee” eli Keitaalle tai si vaa kierrettii se ja ajeltii erestakas. Subbareista soi joku Båten Anna. Tänäpä en tiiä, mitä nuariso tekee. Eihä ne ryyppääkää enää. Ja miks ryyppäis, ku ei oo enää Nelosta eli Bar 54:ää. Legendaarine paikka, morjes Haballe ja Makelle, jotka sitä aikanaa piti pystysä ja tarjos ilmasta viinaa ku tarpeeks notku tiskil. Nii, ja Maikkelille! Legendaarine äijä. Joskus joku loimaalaine tilas siltä kahel saral mustikkashottei.”Vitut, saat lakua”, Maikkeli totes, ku ei jaksanu tehä nii montaa mustikkashottia. Toivottavasti teil kaikilla menee nykyää hyvi.? ? Simo Löytömäki 26?J yLkkäri?05 · 2019 paska kotiseutu TIEDÄN, MITÄ KÄRNÄ TEKI VIIME KESÄNÄ tekstarit
Eräänä päivänä vitutti. Kesätyöpaikassani alkoivat yt-neuvottelut. Uutinen masensi meitä kesäläisiäkin, sillä vaikka neuvottelut eivät suoraan koske meitä, jatkossa samaan firmaan työllistyminen on entistä vaikeampaa. Kymmeniä vuosia talossa työskennelleiden silmistä paistoi pettymys. Eräs työkaveri päätti suhtautua toisin. “Tsemppihengellä eteenpäin”, hän kommentoi. “Läheiset ja terveys ovat tärkeämpiä asioita kuin raha tai ura.” “Suomessa yhteiskunta turvaa, jos joutuu työttömäksi.” “Voi jäädä murehtimaan tai mennä eteenpäin”, kolme tuntia yt-neuvottelujen alkamisen jälkeen. Vitutti entistä enemmän. Siitä huolimatta, että hän oli kai teknisesti ottaen oikeassa. ? Pettymyksen hetkellä jotkut ihmiset tuntuvat suorastaan kauhistuvan kielteisiä tunteita. Niitä hätistellään pois tsemppilauseista koostuvalla henkisellä kärpäslätkällä. Mutta kärpäsilläkin on paikkansa ekosysteemissä, ja negatiivisilla tunteilla ihmiselämässä. Niiden hätistelyä kutsutaan toksiseksi eli myrkylliseksi positiivisuudeksi. Psykologian tutkimukset kuitenkin osoittavat, että negatiiviset tunteet ovat väistämättömiä ja niiden hyväksyminen ja ilmaiseminen auttavat tunteiden hallinnassa. Berkeleyn yliopistossa vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka hyväksyvät kielteiset tunteensa tuomitsematta niitä voivat psyykkisesti paremmin kuin ne, jotka pitivät kielteisten tunteiden kokemista tuomittavana. Hyväksyvästi tunteisiinsa suhtautuvat tunsivat jopa vähemmän kielteisiä ajatuksia, sillä niiden sivuuttaminen ei auta niitä katoamaan, vaan vain vahvistaa niitä. Avoin alakuloisuus voi myös edesauttaa sosiaalisia suhteita enemmän kuin väkinäinen hilpeyden esittäminen. Aiemmin on ajateltu, että negatiivisia tunteita ilmaisevat ihmiset nähtäisiin epämiellyttävämpinä ja huonompina ystävinä, mutta nykytiedon valossa se ei pidä paikkaansa. Yalen yliopiston tutkimuksessa vuonna 2008 selvitettiin sitä, miten negatiivisten tunteiden ilmaiseminen vaikuttaa ihmissuhteisiin. Tutkimuksen osallistujista negatiivisia tunteita avoimesti esittäneet olivat valmiimpia auttamaan muita, heidän sosiaalinen verkostonsa oli muita suurempi ja heidän läheisimmät suhteensa olivat muita intiimimpiä. Tunteiden ilmaisu ei näyttänyt vaikuttavan siihen, pidettiinkö ihmistä mukavana vai ei. ? Tutkimustiedosta huolimatta me tuppaamme painamaan huolemme taka-alalle sen sijaan, että ottaisimme ne avoimesti vastaan, niin itseltämme kuin muilta. Pahimmillaan toksisen positiiviset ihmiset levittävät tympeää ylioptimismiaan ympärilleen. Elämän valoisien puolien korostaminen muuttuu rasittavaksi silloin, kun niillä yritetään mitätöidä kaikki muu. Toisen ihmisen empatiakyky mitataan usein ensimmäisen avautumisen hetkellä. Negatiivisten tunteiden ilmaisu on monesti merkki siitä, että ihmissuhde on syventymässä. Kaverisi ottaa valtavan harppauksen kohti ystävyyttä, kun hän nättien kohteliaisuuksien sijaan näyttää sinulle, että häntä ahdistaa, surettaa ja vituttaa. Hän avaa sinulle sellaisen osan itsestään, jonka hän pitää tuntemattomien kanssa mieluiten piilossa. Ehkä huonoin asia, jonka tässä tilanteessa voit tehdä, on se, että vakuutat ystävällesi, ettei tilanne ole tämännäköinen. Opiskelu stressaa ja tulevaisuus huolettaa? No mutta ahkeruudellahan siitä selviää! Kyllä hyville tekijöille aina töitä löytyy! Älä huoli turhia! Vaikka tarkoitat hyvää, oikeasti lyöt kaveriasi nyrkillä vatsaan juuri sillä hetkellä, kun hän avaa sylinsä sinulle. Kaverin tarkoitus ei ole hakea käytännön vinkkejä – kyllä hän tietää, mitä hänen pitäisi tehdä ilman sinun nojatuolipsykologiaasi. Hän kaipaa hyväksyntää. Mutta hyväksynnän sijaan kerrot kaverillesi, ettet ota hänen huoltaan todesta. Kerrot, ettei hänellä oikeasti ole syytä tuntea sitä, mitä hän tuntee. Kerrot, että hän ei saisi tuntea tunteitaan eikä vaivata sinua avautumalla. Ei ole mikään ihme, jos kaverisi ei tee samaa virhettä enää toista kertaa. ? »toisen ihmisen empatiakyky mitataan usein ensimmäisen avautumisen hetkellä.» »Pahinta, mitä voit tehdä kärsivälle läheisellesi, on viljellä hilpeitä tsemppilauseita.» Laura Kangas Kirjoittaja huutaa graduahdistustaan tyynyyn ja itkee kämppikselleen, mutta sitten kaikki onkin jo paremmin. J ylkkäri?05 · 2019? 27 viimeiset sanat
Suoramarkkinointi Tänäkään vuonna opiskelijaelämä ei ole ilmaista. Siksi: megaduuni.fi 045 7731 3752 Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä Suoramarkkinointi Tänäkään vuonna opiskelijaelämä ei ole ilmaista. Siksi: megaduuni.fi 045 7731 3752 Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ OPISKELIJAT! Opiskelijakortillasi saat maistuvia etuja jokaiseen tarpeeseen. Tervetuloa ystävä! Puistokatu 2, Jyväskylä | amarillo.fi