JYLKKÄRI 14 Matka maailman ympäri sai Arimon pohtimaan, miksi matkustamme 12 ?Professori Tapio Puolimatka ravisuttaa tieteen sananvapautta 06 Finnish silence is a myth that is not going away 20 Maahanmuuttajasta tulee harvoin maisteri 28 Kaikki mitä pitää tietää haalareista 31 Ihmiskunnan loppu kolkuttelee ovella #05 J y väsk yl än ylioppil a slehti 31. elokuuta – 30. syyskuuta 2018 58. vuosikerta ?????
»Olen hyvin tietoinen siitä, ettei ole mikään itsestäänselvyys, että mä pystyn talouden puolesta tätä tekemään. olen siitä hyvin kiitollinen.»
• 36-vuotias näyttelijä, kirjailija, kuvataitelija ja entinen kilpaurheilija. • Valmistunut kandidaatiksi Jyväskylän yliopiston taiteiden tutkimuksesta (2008) ja näyttelijäksi Rooman Accademia Europea D’Arte Drammaticasta (2009). • Kilpaili 10 vuotta yleisurheilussa päämatkanaan 100 metrin aitajuoksu. Kilpaili Sydneyn olympialaisissa. • Puoliso muusikko Tuure Kilpeläinen ja kaksi lasta aiemmasta suhteesta näyttelijä Kasimir Baltzarin kanssa. • On kirjoittanut kolme kirjaa. Manuela Boscon opiskeluvuodet olivat ristiriitaista etsikkoaikaa, johon liittyi itsenäistymisen kipuilua. Lukion jälkeen taiteellisesti orientoitunut Bosco otti urheilun rinnalle taiteen tutkimuksen ja journalistiikan opinnot. »Se ei ollut ihan sitä, mitä halusin, mutta se sivusi sitä. Keräsin jo silloin tietämättäni tietoa sitä varten, että voisin joskus tehdä taidetta ammatikseni.» 100 metrin aitajuoksijana 2000-luvun vaihteessa tunnetuksi tullut Bosco ei välttämättä olisi edes päätynyt kilpaurheilijaksi, ellei hän olisi syntynyt urheilulliseen perheeseen. Hänen isänsä Carmelo Bosco oli Jyväskylän yliopiston dosentti, ja myös hänen äitinsä Anni Kirvesniemi-Bosco on opiskellut liikunnalla. Ensimmäinen suurempi käännös Boscon uralla tapahtui isän menehtymisen jälkeen, jolloin motivaatio kilpailemiseen hiipui. Bosco haki Roomaan teatterikorkeakouluun. Urheilijan ura sai jäädä, mutta niiltä vuosilta karttunutta henkistä pääomaa Bosco on hyödyntänyt myös taiteen tekemisessä. »Urheilijana kehittyy omien vahvuuksien tiedostaminen ja jalostaminen ja ymmärrys siitä, että pienistä yksityiskohdista muodostuvat ne suuret purot. Urheileminen kasvatti myös itsetuntoa, ja nykyään sitä ei paljon häpeile tai mieti, voinko mä tehdä jotain vai en.» Melkein kymmenen vuotta myöhemmin toinen uramuutos lähti liikkeelle ensimmäisen lapsen syntymästä. Silloin Bosco koki, että oli tullut aika keskittyä täysillä kuvataiteen tekemiseen. Nyt nelisen vuotta täyspäiväisesti kuvataiteilijana työskennellyt Bosco on joka aamu innoissaan siitä, että saa herätä tekemään työtä, jota rakastaa. »Olen hyvin tietoinen siitä, ettei ole mikään itsestäänselvyys, että mä pystyn talouden puolesta tätä tekemään. Olen siitä hyvin kiitollinen.» Erityisesti abstrakteista, värikylläisistä ja kaurisaiheisista teoksistaan tunnettu Bosco haluaisi tulevaisuudessa saada töitään mahdollisimman laajan yleisön nähtäviksi ja koettaviksi. Taiteilijalle parasta palautetta on kuulla teoksen koskettavan sellaisia osia ja tasoja itsessä jonne on muutoin vaikea päästä. »Siinä onnistuakseen tekemisen tulee olla koko ajan mahdollisimman rohkeaa, rehellistä ja samanaikaisesti herkkää sekä visuaalisesti aisteja lumoavaa.» ? Vasta vuosia myöhemmin Manuela Bosco ymmärsi, miten kaikki opiskeltu ja monen vuoden ura urheilijana tukivat hänen uravalintaansa kuvataitelijana. TeksTi ja kuva? Aino Vasankari Faktat j ylkkäri?05 · 2018? 03 Kasvo
04?J ylkkäri?05 · 2018
Puolueellinen valtamedia. Hirveä kuluerä. Sisältö on epä-älyllistä huuhaahumanismia. Vihervasemmiston mädätystä. Roskaa. Paskaa! Jylkkärin saama palaute ei aina ole kovin mairittelevaa. Ylioppilaslehdellä on uskollisten lukijoidensa lisäksi myös vastustajansa, jotka mielellään näkisivät Jylkkärin lakkautettavan. Mielipiteet voimistuvat yleensä silloin, kun Jylkkäri julkaisee sisältöä, joka ei kommentoijaa jostain syystä miellytä. Jylkkärin alasajoa ajavien mielestä ylioppilaslehti on hukkaan heitettyä rahaa, jolle ei saa vastinetta. Ja toki jos asiaa tarkastelee pelkästään taloudellisesta näkökulmasta, niin Jylkkäri on iso kulu JYYn budjetissa. Lukuvuonna 2018–2019 Jylkkärin osuus on JYYn 130,50 euron jäsenmaksusta noin 11 euroa. Mutta onko aineellinen hyöty ainoa tapa mitata rahoille saatavaa vastinetta? Median, kuten muiden kulttuurituotteiden, arvoa ei pysty suoraan millään tavalla mittaamaan. Musiikki, elokuvat ja kirjallisuus tarjoavat paljon iloa ja hyvinvointia niiden kuluttajille, vaikka suoria aineellisia hyötyjä on vaikea osoittaa. Harva haluaisi kuitenkaan elää ilman niitä. ? Kysymys ylioppilaslehtien tarpeellisuudesta onkin pohjimmiltaan sama kuin kysymys ylipäänsä median tarpeellisuudesta, arvosta ja roolista yhteiskunnassa. Median tehtävänä on sivistää yleisöä, tarjota tietoa yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä sekä vahtia valtaapitäviä, mutta myös viihdyttää ja palvella. Tätä kaikkea Jylkkärikin pyrkii tarjoamaan. Olemme kampuksen paikallislehti ja opiskelijoiden äänitorvi. Kerromme niistä Jyväskylän yliopiston opiskelijan elämään liittyvistä asioista, jotka eivät muualla mediassa nouse uutiskynnyksen ylitse. Jylkkärin (ja muut ylioppilaslehdet) erottaa muusta mediasta sen lukijakunta. Nuori, korkeakoulutettu yleisö on vaativa, mutta sallii lehdelle räväkämpiä juttuaiheita ja kokeilevampaa tyyliä. Jotain, mitä maakuntalehtien keski-iältään lähes eläkeiässä oleva yleisö ei välttämättä sulattaisi. ? Jylkkäri on kesän aikana käynyt läpi lehtiuudistuksen. Lehti on saanut uuden ulkoasun ja samalla myös lehden palstoja on uudistettu. Työssä on otettu huomioon lukijoilta saatu palaute, jotta entistä useampi Jyväskylän yliopiston opiskelija kokisi saavansa jäsenmaksurahoilleen vastinetta. Uutena palstana lehdestä löytyy muun muassa tiedesivu, jossa perehdytään johonkin tutkimukseen tai tieteelliseen ilmiöön. Vanhoista suosikeista muun muassa Paska kotiseutu -palsta säilyi tässäkin lehtiuudistuksessa. Toivottavasti, arvon lukijat, viihdytte uudistuneen Jylkkärin parissa. Otamme mielellämme vastaan kaikenlaista asiallista palautetta lehdestä, sen sisällöstä ja ulkoasusta. Ja jos hukkaan heitetyt jäsenmaksurahat kaihertavat mieltä, niin helpoin tapa tienata ne takaisin on avustaa Jylkkäriä. Nähdään avustajapalaverissa!? ? Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi Miksi tästä paskasta pitää maksaa? Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Jaana Kangas päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Laura Kangas toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Niko Karvanen siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Niklas Isberg ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 6 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 1.10. 29.10. 26.11. AVUSTAJAPALAVERI Ti 4.9. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä VERKOSSA www.jylkkari.fi SOMESSA facebook.com/Jylkkari twitter.com/Jylkkari instagram.com/Jylkkari jylkkärin alasajoa ajavien mielestä ylioppilaslehti on hukkaan heitettyä rahaa, jolle ei saa vastinetta. ? »Uusista opiskelijoista on naisia 64 prosenttia ja miehiä 36 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus uusista perustutkinto-opiskelijoista on 4 prosenttia. Opintonsa aloittavien mediaani-ikä on 21 vuotta.» Jyväskylän yliopiston uusien opiskelijoiden orientaatioviikko alkaa 3. syyskuuta. Opetus alkaa viikkoa myöhemmin, 10. syyskuuta. JYLKKÄRI j ylkkäri?05 · 2018? 05 pääkirjoitus
According to Siitonen, the wide circulation of the so-called Finnish silence in academia may be due to a lack of fact checking. In one widely cited article on the topic, for example, the authors made claims based on their "intuitive data", that is, gut feeling and anecdotal experience. "In the studies referring back to this text, however, references to "intuitive data" is left out and the characterization is presented as an empirically proven fact", Siitonen said. • Stereotypes are sometimes based on "truth", and often they’re not. Our mind sorts information at least in two ways: automatic thinking and hard effort thinking. Automatic thinking receives, decodes, and files information quickly. Stereotypes are connected to this type of thinking. Stereotypes shape our social reality because they teach us to notice certain things about certain people. Focusing on a person’s profession, gender, or nationality For Finns, silence seems to be golden as the proverb says. Images of Finns standing meters apart at a bus stop have circulated the web for years. Even one of the most famous Finns in the world, Formula One driver Kimi Räikkönen has built his iconic image around his lack of talking. Stereotype of the silent Finn comes up repeatedly in everyday life, in the media but also in academic discourses as well. In academia, the concept of Finnish silence has found its place. Scholars tend to explain how silence is related to being shy or to the communicator's low self image. But it might be that the concept of silence does not ring true at all, as it could be just a myth. Marko Siitonen, associate professor of Communication Studies in University of Jyväskylä, has explored the anatomy of the stereotype in his co-authored publication Finnish silence. He was curious about the underpinnings of the stereotype and where the whole idea originated in the first place. makes it very easy for us to fall victim to the confirmation bias. "Thus, we notice certain things that fit our stereotypes and brush over those that do not. Stereotypical thinking shapes the way we see the reality and the way we act’’, Siitonen said. He also pointed out how people lean on myths as a means to differentiate themselves from other cultural groups. Some social experiments have shown Siitonen that if a person holds a certain stereotype dear and that idea is challenged, it may be taken as an attack on their identity. "This mechanism of the myth living a life of its own is truly fascinating. It seems we really like having these easy explanations of the nature of reality and therefore we recirculate them", Siitonen said. • Where did the idea of Finnish silence come from? The answer lies in history. The idea of silence has been especially 06?J ylkkäri?05 · 2018 Finnish silence is a myth TexT? Ilkhom Khalimzoda?picTure?Laura Kangas Widely circulated idea of silence as a defining part of Finnish communication style is built on shaky grounds. science
J ylkkäri?00 · 2018? 07 awkwardness of Finns in social situations, has become one of Finland's main cultural exports. It has also inspired introverted people in China to identify as jingfen, "Finnish in mind". Siitonen has found in his research some instances where Finns are mystified in a manner similar to some native American tribes or characterized as lone wolves. This kind of rhetoric is very commonplace even today. Google gives around 14 million results for ‘Finnish silence’. Checking through the first 20 links, one can see self-replicating texts on how silence is a unique and inevitable prevalent when Finns were seen from the eyes of close neighbors. For example, when Swedishand German-speaking people came to Finland in the past, they saw Finns as some kind of forest savages, wondering why the people didn't speak any Swedish or German and rather remained silent among their guests. “It was inviting to see national character in what may have been simply a lack of language skills. Similarly, a person coming to Finland from the US today saying 'Hey, I am speaking here and why aren't you responding to me in a way that I am used to in my native environment', is setting themselves up for a self-fulfilling prophecy regarding the silence” , said Siitonen. Even though the stereotype of silent Finns might be just a case of poor fact checking, it has become an integral part of nation branding. A recent example of this is the popular comic book Finnish Nightmares by Karoliina Korhonen. The comic, which satirizes the part of Finnish communication culture. "The myth is a good example of a story that started from odd remarks in the history, has stood the test of time, and is now a key ingredient in defining a nation – that is fascinating." • While the myth is popular, not everyone wants to enforce it. Visit Finland, an organization that promotes travelling in Finland, tries to attract tourists by shedding the stereotype of silent Finns. On their website they claim that Finns are actually talkative, hospitable and like to crack jokes. Siitonen thinks it's unlikely that the myth will go away anytime soon though, even though he wants to do his own little part in challenging it as a talkative Finn. “What I have learned as well is that this is a futile fight. It is like Don Quixote fighting the windmills. This myth is alive and spreading. It is evolving and gaining new grounds."? ? makes it very easy for us to fall victim to the confirmation bias. "Thus, we notice certain things that fit our stereotypes and brush over those that do not. Stereotypical thinking shapes the way we see the reality and the way we act’’, Siitonen said. He also pointed out how people lean on myths as a means to differentiate themselves from other cultural groups. Some social experiments have shown Siitonen that if a person holds a certain stereotype dear and that idea is challenged, it may be taken as an attack on their identity. "This mechanism of the myth living a life of its own is truly fascinating. It seems we really like having these easy explanations of the nature of reality and therefore we recirculate them", Siitonen said. • Where did the idea of Finnish silence come from? The answer lies in history. The idea of silence has been especially »stereotypical thinking shapes the way we see the reality.» did you know ? According to Visit Finland, Finns are not big fans of small talk. Quiet moments during conversations are not considered awkward. ? Most of the Finns are aware of the stereotype and even make jokes about it. Finns like self-deprecating humor and don't take themselves too seriously. ? Finland is a country of opposites.Cold, dark winters in contrast with warm, nightless nights in the summer have probably had an effect on Finnish state of mind.
Sähköiset opiskelijakortit ovat nostaneet tasaisesti suosiotaan siitä lähtien, kun Frank App -sovelluksen digitaalinen opiskelijakortti tuli käyttöön syksyllä 2016. Ensimmäisenä vuonna kännykän näytölle kortin otti noin 37 000 opiskelijaa, ja vuonna 2017 käyttäjien määrä oli paisunut yli 100 000 henkilöön. Ennen tätä syksyä käyttäjiä oli jo yli 120 000. Kuukausittaisia käyttäjiä sovelluksella on noin 70 000. Muovisten opiskelijakorttien tilaajamäärät ovat samaan aikaan vähentyneet reilusti. Kaksi vuotta sitten fyysisen kortin tilasi noin 35 000 opiskelijaa, mutta viime vuonna enää 16 000 valitsi vanhan mallin. Tänä syksynä Frankin digitaalinen opiskelijakortti muuttui maksulliseksi. Opiskelijoilta peritään jatkossa 2,90 euroa vuodessa kortin käytöstä. Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtola kertoo, että vasta parin kuukauden päästä pystyy näkemään, miten maksullisuus vaikuttaa digitaalisen opiskelijakortin suosioon. "Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että digitaalinen opiskelijakortti palvelisi opiskelijaa entistä paremmin ja nyt koemme digitaalisen palvelun hinnan olevan myös validoitu. Noin yhden opiskelijalounaan hintainen kortti maksaa itsensä nopeasti takaisin", Lehtola sanoo. Turun ylioppilaslehden mukaan vuonna 2013 perustetun Frankin toiminta on edelleen tappiollista, vaikka digitaalisen opiskelijakortin käyttäjämäärät ovat kasvaneet nopeasti. Tulosta ovat syöneet etenkin satojen tuhansien eurojen investoinnit digitaaliseen palveluun. Digitaalisen opiskelijakortin yleistyminen pakottaa yliopistot miettimään käytäntöjään. Tähän asti muovinen opiskelijakortti on toiminut myös opiskelijan henkilöllisyyden todistajana tenttitilanteissa. Esimerkiksi Helsingin yliopisto ei tästä syksystä lähtien hyväksy digitaalista opiskelijakorttia henkilöllisyyden todistamiseen tenttitilaisuuksissa. Muovinen opiskelijakortti sen sijaan hyväksytään virallisten henkilöllisyystodistusten rinnalla. Jyväskylän yliopistossa ei ole virallisesti sovittu digitaalisen opiskelijakortin käytöstä opiskelijatunnisteena. Tiedekuntien välillä voi siis olla eroavaisuuksia käytännöissä. "Periaatteessa se toimii virallisena opiskelijatunnisteena samoin kuin perinteinen kortti, joten sen varmaankin voisi huomioida samalla tavalla", opintopäällikkö Maija Pöyhönen humanistis-yhteiskunnallisesta tiedekunnasta pohtii. Informaatioteknologian tiedekunnasta kerrotaan, että opiskelijat käyttävät useimmiten ajokorttia henkilöllisyytensä todentamiseen, sillä tiedekunnassa kirjataan tenttivastauspapereiden lukumäärä ylös viivakoodinlukijaa käyttäen. "Toisin sanoen ajokortin kanssa vastausten palauttaminen on nopeampaa kuin opiskelijakortilla", suunnittelija Katja Kuitunen kertoo. Pöyhösen tai Kuitusen tiedossa ei ole, että kukaan olisi tarjonnut digitaalista opiskelijakorttia tunnisteena. "Sähköisessä opiskelijakortissa on myös jokin viivakoodi, mutta emme ole tutkineet, onko siinä opiskelijan henkilötiedot vai jotain muuta", Kuitunen toteaa. Tiia Lehtolan mielestä yliopistojen tulisi pysyä kehityksessä mukana ja sopeutua siihen. "Tenttijärjestelmää pitäisi kehittää eikä pakottaa opiskelijoita palaamaan vanhaan toimintamalliin", Lehtola toteaa.? ?? ? ??????? Niko karvaNeN Digitaalisesta kortista tuli maksullinen Digitaalisen opiskelijakortin yleistyminen on ollut nopeaa viimeisen kahden vuoden aikana. Yliopistoissa joudutaan miettimään, miten digitaaliseen korttiin suhtaudutaan. »Tenttijärjestelmää pitäisi kehittää eikä pakottaa opiskelijoita palaamaan vanhaan toimintamalliin.» Muovinen opiskelijakortti löytyy yhä harvemman taskusta. Digitaalisella opiskelijakorttisovelluksella on jo yli 120 000 käyttäjää. La u r a k aN g as 08?J yLkkäri?05 · 2018 uutiset
opiskelijatunnisteena. Tiedekuntien välillä voi siis olla eroavaisuuksia käytännöissä. "Periaatteessa se toimii virallisena opiskelijatunnisteena samoin kuin perinteinen kortti, joten sen varmaankin voisi huomioida samalla tavalla", opintopäällikkö Maija Pöyhönen humanistis-yhteiskunnallisesta tiedekunnasta pohtii. Informaatioteknologian tiedekunnasta kerrotaan, että opiskelijat käyttävät useimmiten ajokorttia henkilöllisyytensä todentamiseen, sillä tiedekunnassa kirjataan tenttivastauspapereiden lukumäärä ylös viivakoodinlukijaa käyttäen. "Toisin sanoen ajokortin kanssa vastausten palauttaminen on nopeampaa kuin opiskelijakortilla", suunnittelija Katja Kuitunen kertoo. Pöyhösen tai Kuitusen tiedossa ei ole, että kukaan olisi tarjonnut digitaalista opiskelijakorttia tunnisteena. "Sähköisessä opiskelijakortissa on myös jokin viivakoodi, mutta emme ole tutkineet, onko siinä opiskelijan henkilötiedot vai jotain muuta", Kuitunen toteaa. Tiia Lehtolan mielestä yliopistojen tulisi pysyä kehityksessä mukana ja sopeutua siihen. "Tenttijärjestelmää pitäisi kehittää, eikä pakottaa opiskelijoita palaamaan vanhaan toimintamalliin." Digitaalisesta kortista tuli maksullinen Yleistyvät digitaaliset opiskelijakortit ovat herättäneet keskustelua henkilöllisyyden todistamisesta tenttitilaisuuksissa. La u r a K an g as DYNAZTY (SE) , KING COMPANY PE 14.9. RUUSUT la 15.9. LUST FOR YOUTH (DK) , KESÄ, THE HEARING TO 20.9. PAPRIKA KORPS (pl) to 27.9. feel the flow: ADI L HASLA, TIPPA, DJ Jerjer PE 28.9. ATOMIROTTA la 29.9. WIGWAM 50-vuotis-juhlakiertue to 4.10. stam1na pe 5.10. SCANDINAVIAN MUSIC GROUP la 6.10. BLACK LIZARD, BROR GUNNAR JANSSON (SE) , RADIO SUPERNOVA to 11.10. SYKSYLLÄ 2018 TULOSSA MM: JA PALJON MUUTA!!! TSEKKAA KOKO KALENTERI NETISTÄ: YaRI & SE TUNTEMATON NUMERO PE 26.10. JUKKA NOUSIAINEN & KUMPP., JOLLY JUMPERS LA 27.10. DAVE LINDHOLM: KYNÄ & KUMPPANIT pe 12.10. KYNNET, BEGINNINGS (DE) to 22.11. GRAVEYARD (swE) PE 23.11. Sólstafir (ISL) ma 26.11. PAPERI T la 8.12. LITKU KLEmetti, ITÄ-HOLLOLA installaatio pe 14.12. BAR & KITCHEN Kauppakatu 27, Jyväskylä | @greeneggjkl ÄLÄ EKSY OPINTOPOLULTA OPISKELIJAKORTILLA -20% kaikista normaalihintaisista ruoka-annoksista BUNIT Burger × Falafel × Chicken Kebab × Brisket Opiskelijakortilla 8,40€ / kpl (norm. 10,50€) EAT KEBAB SUNNUNTAIT ON PYHITETTY KEBABILLE. Kaupungin uniikeinta kanakebabia, tuoreimpaa salaattia, überimmät omat kastikkeet ja vielä kasa ranskalaisia Opiskelijakortilla 9,50€ / setti HApPy HOur MA–TO 19–20.30 | PE–LA 21–23.30 J yLKKäri?05 · 2018? 09
Fuksit siirtyvät Sisuun syksyllä Syksyllä aloittavat uudet opiskelijat saavat jo ensimaistiaisen uudesta opintotietojärjestelmästä. Fuksit tekevät nimittäin opintosuunnitelmansa uuteen Sisu-järjestelmään vanhan Korpin sijasta. "Samalla kerätään käyttäjäkokemuksia siitä, millaista opintosuunnitelman teko Sisussa on", kertoo Jyväskylän yliopiston opintohallintopäällikkö Riikka Hurri. Vanhempien opiskelijoiden opintosuunnitelmat ja muut tiedot ryhdytään siirtämään Sisuun vaiheittain kevätlukukaudesta lähtien. Korpista luovutaan kokonaan vuonna 2020. Korpissakin on tehty hiljattain pieni muutos: kurssin tiedoista ei enää näe muiden osallistujien nimiä. Yliopiston tietosuojavastaava Riikka Valkonen kertoo, että EU:n uudistuneen tietosuoja-asetuksen myötä myös yliopiston tietosuojakäytäntöjä on tarkistettu. "Muutama opiskelija on joskus esittänyt toiveita, että nimiä ei Korpissa näkyisi", Valkonen kertoo. Kurssin vastuuopettaja voi jatkossakin julkistaa nimilistan kurssin osallistujille, jos sillä on merkitystä kurssin suorittamisen kannalta.? ?? L AurA k AngAs »Menettelytavat ovat olleet omiaan johtamaan harhaan tiedeyhteisöä ja myöhempien opinnäytetöiden tekijöitä. Luonteeltaan ja mittaluokaltaan nämä hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset ovat tutkimuksessa ja opinnäytetyössä vakavia.» Liikunnalle sukupuolineutraalit suihkutilat syyskuussa Liikunnan rakennus saa sukupuolineutraalin suihkutilan syyskuun loppuun mennessä. Sukupuolineutraali suihkuja pukeutumistila rakennetaan L-rakennuksen alakerrassa sijaitsevaan invavessaan. WC-tila on suihkunkin kanssa tarpeeksi tilava, jotta se pystytään säilyttämään samalla myös inva-WC:nä. Tuleva sukupuolineutraali tila löytyy, kun suuntaa L-rakennuksen aulan läpi alakertaan ja sieltä kohti viestintätieteiden henkilökunnan tiloja. Tilan löytämiseksi tulee myös opasteet. Myös miesten ja naisten isojen pukuhuoneiden invavessoihin rakennetaan suihkut, joissa pystyy peseytymään yksityisesti. Jyväskylän yliopiston kiinteistöinsinööri Heli Vertamon mukaan pukuhuone oltaisiin alun perin haluttu saada valmiiksi jo elokuun loppuun mennessä, mutta kesän lomakausi viivytti projektia kuukauden verran. Kirjallisuuden, taidehistorian, taidekasvatuksen ja museologian ainejärjestö Corpus teki aloitteen sukupuolineutraalista pukuhuoneesta viime vuonna. Aloitteen ovat allekirjoittaneet myös JYYn sosiaalivaliokunta ja 17 muuta ainejärjestöä. Yksi keskeisistä kompastuskivistä on ollut se, että L-rakennus on Alvar Aallon suunnittelema suojelukohde, mikä vaikeuttaa rakennusprojekteja. Sukupuolineutraali pukuhuone on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka eivät sukupuoli-identiteettinsä takia koe miesten tai naisten pukuhuonetta turvalliseksi. Yksityisiä suihkutiloja voi kuitenkin käyttää kuka tahansa sukupuolesta riippumatta.? ? ?LAurA kAngAs Sukupuolineutraaliin pukuhuoneeseen tulee selkeät opasteet. LA u r A k An g As 10?J yLkkäri?05 · 2018 lyhyesti 2579 Jyväskylän yliopistoon kevään ja kesän opiskelijavalinnoissa hyväksytyt uudet opiskelijat. Jyväskylän yliopisto oli yliopistoista viidenneksi suosituin kokonaishakijamäärällä mitattuna. 80,2% Ensikertalaisten osuus kandivaiheessa aloittaneista uusista opiskelijoista. Hakija on ensikertalainen, jos hän ei ole aiemmissa hauissa vastaanottanut opiskelupaikkaa korkeakoulusta. 13418 Jyväskylän yliopistossa kirjoilla olleiden tutkinto-opiskelijoiden määrä vuonna 2017. Jyväskylän yliopiston tekemän esiselvityksen mukaan Laura Huhtasaaren gradu sisälsi tiedevilppiä. lukuja poiminta
Myrsky nimeltä Tapio Puolimatka on jälleen iskenyt Jyväskylän yliopistoon. Sen keskipisteessä ovat kysymykset siitä, mitä tutkija saa sanoa tutkijana. Ukkonen alkoi jyrisemään, kun oikeistokonservatiivinen Oikea media julkaisi Puolimatkan kirjoittaman blogitekstin "Kampanja pedofilian laillistamiseksi". Puolimatkan kirjoituksen mukaan samoilla argumenteilla, joilla on perusteltu sukupuolineutraalin avioliiton laillistamista, voitaisiin perustella myös pedofilian laillistamista. Hänen mukaansa käsitys, jonka mukaan ihminen on lapsesta saakka seksuaalinen olento, luo "perustan prosessille", jonka lopputulos on pedofilian laillistaminen. • Kaikki suomalaiset tutkijat ovat sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENK:n laatimaa HTK-ohjetta eli Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa -ohjetta. Puolimatka kertoo, että hän ei varsinaisesti itse käyttänyt itsestään professori-nimitystä Oikean median kirjoituksessa, vaan se oli sivuston oma lisäys. "En pyytänyt sen poistoa, koska ajattelin, että journalistisen vapauden puitteissa julkaisulla on oikeus lisätä se", Puolimatka sanoo. Kun tutkija esiintyy julkisuudessa tutkijana, hänen täytyy noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä riippumatta siitä, oliko kyseessä vertaisarvioitu artikkeli vai somepäivitys, kertoo Tutkimuseettisen neuvottelukunnan asiantuntija Iina Kohonen. Hän ei halua kommentoida Puolimatkan tapausta, mutta kommentoi tieteen etiikkaa yleisellä tasolla. "Professorin tai tutkijan nimikettä voi käyttää periaatteessa milloin vain, mutta silloin täytyy noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä", Kohonen sanoo. Puolimatkan näkemykset eivät nauti kaikkien alan tutkijoiden suosiota. Vaikka tutkijan argumentit olisivat vakiintuneen tieteellisen käsityksen vastaisia, tutkijalla on tieteen vapauden puitteissa oikeus esittää niitä. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, onko Puolimatka noudattanut tekstissään hyvää tieteellistä käytäntöä. "Puolimatkan tulisi tukea väitettään pedofiliakampanjasta luotettavilla empiirisillä havainnoilla, eikä tässä tekstissä sellaisia ole", sanoo Professoriliiton Jyväskylän osaston puheenjohtaja Jussi Välimaa. Välimaan mukaan Puolimatka on lainannut oikein niitä tekstejä, jotka tukevat sellaisenaan hänen argumenttejaan. Muita lähteitä on sen sijaan kuvattu yksipuolisesti ja harhaanjohtavasti. Hänen mukaansa Puolimatka on muun muassa valikoinut lainauksia niin, että niiden alkuperäinen merkitys on muuttunut. mediaan kirjoittamani tekstin mukaan ajatuksella seksuaalisuuden muuttumattomuudesta voisi puolustella myös pedofilian laillistamista. Eduskunnalle tekemässäni lausunnossa taas käsittelen sitä, millainen vaikutus isän ja äidin kolmoissidoksen rikkomisella on." • Puolimatkan kirjoituksen lisäksi myös hänen opetuksensa on joutunut kritiikin kohteeksi. Erityispedagogiikan opiskelija ja Jyväskylän vihreiden kaupunginvaltuutettu Irina Tuokko kirjoitti sanomalehti Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksessa pidätelleensä kyyneleitä Puolimatkan pitämällä luennolla, koska Puolimatka esitti Tuokon mukaan homofobisia näkemyksiä. Tuokon mielipidekirjoituksen julkaisemisen jälkeen moni muu opiskelija on myös kertonut vastaavanlaisista kokemuksista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. TENK:n Kohonen viittaa tässäkin asiassa hyvään tieteelliseen käytäntöön: luennoitsijan puheiden pitää noudattaa sitä samalla tavalla kuin artikkelinkin. Käytännössä on kuitenkin vaikea vetää rajaa siihen, miten tarkkaan HTK-ohjetta pitää luennolla noudattaa. Toisaalta niin luennoilla kuin teksteissäkin tulee myös vastaan yliopiston tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaan yliopiston kuuluu tehdä kaikille mahdolliseksi tasa-arvoinen ja täysivaltainen osallistuminen yliopiston toimintaan muun muassa seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Muun muassa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn mukaan tämä ei nykyisin toteudu. Puolimatka ei omien muistikuviensa mukaan ole puhunut homoseksuaalisuudesta luennoilla lainkaan. Kuohunta Puolimatkan ympärillä todennäköisesti jatkuu. Puolimatkan kanssa on käyty lyhyt keskustelu, jossa puitiin Puolimatkan opetusta, mutta sen aikana ei tehty konkreettisia päätöksiä. Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläisen mukaan yliopisto "selvittää JYYn esittämää huolta opetuksesta", mutta ei kerro selvityksestä tarkemmin sen ollessa kesken. ?? Tieteen myrskytuuli »en missään vaiheessa ole puhunut homoseksuaalisuudesta loukkaavasti.» TeksTi ja kuva? Laura Kangas Toiset syyttävät kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkaa homoseksuaalien syrjinnästä ja tiedevilpistä, toiset pitävät häntä tieteen vapauden airueena ja identiteettipolitiikan marttyyrina. Puolimatka on käyttänyt lähteenä muun muassa amerikkalaisen blogistin Doug Mainwaringin artikkeleita, jotka eivät ole tieteellisiä artikkeleita, vaan äärioikeistolaisen LifeSiteNews-sivuston blogikirjoituksia. Puolimatkan tekstissä ei kuitenkaan suoraan sanota, että Mainwaringin kirjoitukset eivät ole tieteellistä tutkimusta. Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu, että alkuperäisiin lähteisiin viitataan niin, että niiden alkuperäinen sanoma ja painoarvo säilyvät samoina. Puolimatka itse ajattelee noudattaneensa hyviä viittauskäytäntöjä. "Kukaan ei ole esittänyt uskottavia todisteita siitä, että olisin missään kohdassa viitannut virheellisesti", hän toteaa. Puolimatka on edelleen sitä mieltä, että hänen Oikeaan mediaan kirjoittamansa teksti on ymmärretty väärin, samoin kuin muut kritiikkiä herättäneet kirjoitukset. "En missään vaiheessa ole puhunut homoseksuaalisuudesta loukkaavasti. Oikeaan Ratibus iuntecest eatiost fugiam volori uta doluptisint volut aut pel et ut molupta tempere ditasperiam voloris reprecte velest, ipiduci. 12?j ylkkäri?05 · 2018 ajankohtaista
mediaan kirjoittamani tekstin mukaan ajatuksella seksuaalisuuden muuttumattomuudesta voisi puolustella myös pedofilian laillistamista. Eduskunnalle tekemässäni lausunnossa taas käsittelen sitä, millainen vaikutus isän ja äidin kolmoissidoksen rikkomisella on." • Puolimatkan kirjoituksen lisäksi myös hänen opetuksensa on joutunut kritiikin kohteeksi. Erityispedagogiikan opiskelija ja Jyväskylän vihreiden kaupunginvaltuutettu Irina Tuokko kirjoitti sanomalehti Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksessa pidätelleensä kyyneleitä Puolimatkan pitämällä luennolla, koska Puolimatka esitti Tuokon mukaan homofobisia näkemyksiä. Tuokon mielipidekirjoituksen julkaisemisen jälkeen moni muu opiskelija on myös kertonut vastaavanlaisista kokemuksista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. TENK:n Kohonen viittaa tässäkin asiassa hyvään tieteelliseen käytäntöön: luennoitsijan puheiden pitää noudattaa sitä samalla tavalla kuin artikkelinkin. Käytännössä on kuitenkin vaikea vetää rajaa siihen, miten tarkkaan htk-ohjetta pitää luennolla noudattaa. Toisaalta niin luennoilla kuin teksteissäkin tulee myös vastaan yliopiston tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaan yliopiston kuuluu tehdä kaikille mahdolliseksi tasa-arvoinen ja täysivaltainen osallistuminen yliopiston toimintaan muun muassa seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Muun muassa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn mukaan tämä ei nykyisin toteudu. Puolimatka ei omien muistikuviensa mukaan ole puhunut homoseksuaalisuudesta luennoilla lainkaan. Kuohunta Puolimatkan ympärillä todennäköisesti jatkuu. Puolimatkan kanssa on käyty lyhyt keskustelu, jossa puitiin Puolimatkan opetusta, mutta sen aikana ei tehty konkreettisia päätöksiä. Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläisen mukaan yliopisto "selvittää JYYn esittämää huolta opetuksesta", mutta ei kerro selvityksestä tarkemmin sen ollessa kesken. ?? Tieteen myrskytuuli Toiset syyttävät kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkaa homoseksuaalien syrjinnästä ja tiedevilpistä, toiset pitävät häntä tieteen vapauden airueena ja identiteettipolitiikan marttyyrina. Ratibus iuntecest eatiost fugiam volori uta doluptisint volut aut pel et ut molupta tempere ditasperiam voloris reprecte velest, ipiduci. Tapio Puolimatka Kasvatuksen teorian ja tradition professori kasvatustieteiden laitoksella Jyväskylän yliopistossa. • Vakaumuksellinen kristitty. Kirjoittanut puhtaan tieteellisen kirjallisuuden lisäksi useita kristillisiä julkaisuja, muun muassa teokset Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa sekä Usko, tiede ja Raamattu. • Kirjoitti keväällä 2014 sukupuolineutraalia avioliittoa vastustavan asiantuntijalausunnon eduskunnan lakivaliokunnalle. Lausunnosta käynnistettiin yliopiston sisäinen esiselvitys siitä, onko lausunto loukannut hyvää tieteellistä käytäntöä. Silloinen rehtori Matti Manninen katsoi kuitenkin päätöksessään, että epäily oli osoittautunut aiheettomaksi. J ylkkäri?05 · 2018? 13 27.7. Tapio Puolimatkan kirjoitus "Kampanja pedofilian laillistamiseksi" julkaistaan. 1.8. JYY julkaisee kannanoton, jossa vaaditaan yliopistolta reagointia ja konkreettisia toimia. Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen kertoo Twitterissä, että asiassa ryhdytään "konkreettisiin toimenpiteisiin". 16.8. Puolimatka ja Hämäläinen tapaavat tilaisuudessa, jossa keskustellaan JYYn esittämästä huolesta opetusta kohtaan. näin kohu eteni
Jyväskylän yliopiston opiskelija Arimo Kerkelä matkusti 777 päivää ja 110 000 kilometriä maailman ympäri. Nyt hän pohtii, mikä ajaa maailmanmatkaajia jättämään kotinsa ja heittäytymään tien päälle. maailman ympäri 777 päivässä _ TeksTi ja kuvaT? Arimo Kerkelä 14?j ylkkäri?05 · 2018
Kuumailmapalloilemassa auringonnousun aikaan Vang Viengissä, Laosissa. (Marraskuu 2016)
T allinna 15. toukokuuta 2016. Matkani ensimmäinen päivä. Istuin turkkilaisen Airbnb-majoittajani keittiössä talon toisen vieraan, lentoja ja eksymistä pelkäävän brittiherrasmiehen kanssa. Englantilaismies oli tullut Viroon joogagurunsa kurssille. Itse taas olin aloittamassa maailmanympärimatkaa, joka kestäisi lopulta yli kaksi vuotta. Majoittajamme oli jo mennyt nukkumaan, kun minä ja britti jatkoimme keskusteluamme kaikesta maan ja taivaan välillä. Jossakin vaiheessa mies veti keskustelun matkaani. “Miksi sinä matkustat?” hän kysyi. Niin, miksi? Mitä järkeä on jättää kotinsa ja työpaikkansa ja polttaa säästönsä matkustamiseen? Jos minulta kysytään, on matkailu hieman yliarvostettua. Toki matkailussa on ehdottomat etunsa. Vieraat kulttuurit virkistävät mieltä ja uudet ympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia vaikka mihin. On myös totta, että reittilennon ikkunasta nähty, yksin korkeimpien pilvien yllä kohoava Mount Everest sykähdyttää aavistuksen enemmän kuin Jyväskylän Harju. Jos en pitäisi matkustamisesta, en tietenkään matkustaisi. Silti olen sitä mieltä, että matkailua ihannoidaan liikaa. Instagramin silotellut otokset saavat ulkomaailman näyttämään paratiisilta, jollaista ei oikeasti ole. Matkailumainokset tuputtavat eskapismia. Kulttuurissamme elää sitkeä harhaluulo, että pelkkä menolippu etelään tekee kaikesta parempaa. Kas tässä kokemuksen syvällä rintaäänellä tehty paljastus: Kaiken jättäminen taakse muuttaa asioita yllättävän vähän. Kun oma pää seuraa mukana, pysyy elämisen pohjavire verrattain samana. Pelkkä maisemanvaihdos ei välttämättä riitä, vaan muutosta kaipaavan on muututtava myös itse. ? Luulen, että matkailun ihannoinnissa on osaltaan kyse väärinkäsityksestä. Monet kuvittelevat, että pitkä reppureissu on kuin todella, todella pitkä lomamatka. Jos viikon loma on ihana, tarjoaa kahden vuoden maailmanympärimatka samaa iloa satakertaisesti! Totuus kuitenkin on, että pitkällä matkalla taivaltamisesta tulee arkea. Hyvin erilaista arkea, mutta arkea kuitenkin. Työkiireet ja kodinhoito vaihtuvat reittisuunnitteluun ja majapaikkojen metsästykseen. Harhaluulo äärettömän pitkästä lomamatkasta saattoi selittää, miksi monilla matkani aikana tapaamillani paikallisilla oli vaikeuksia ymmärtää päivittäisiä toimiani. Esimerkiksi tämän vuoden totuus kuitenkin on, että pitkällä matkalla taivaltamisesta tulee arkea. ylh.: Rahtilaivamatka Uudesta-Seelannista Kaliforniaan kesti 16 päivää. (Heinäkuu 2017) Luonto tarjaa usein elämyksiä, joita ei kotona saa. (Elokuu 2017) oik.: Harva poistuu Louvresta ilman kuvaa Mona Lisasta. (Toukokuu 2018) 16?J ylkkäri?05 · 2018
Tavoitteeni oli, että kuljen matkastani yli puolet muuten kuin lentäen. (Kesäkuu 2016) kesäkuussa eräs eurooppalaismajoittajani ei voinut mitenkään käsittää, miksi halusin viettää kokonaisen päivän kirjastolla. Nainen kertoi, että omilla lomamatkoillaan hän pyrkii joka päivä näkemään ja kokemaan niin paljon kuin mahdollista. Kun silti menin kirjastoon ja kerroin vieläpä viihtyneeni siellä, oli majoittajani sitä mieltä, että olisin yhtä hyvin voinut jäädä Suomeen. Olin tässä vaiheessa kiertänyt maailmaa yli kaksi vuotta, ja matkaani oli jäljellä enää kaksi viikkoa. Nähtävyydet ovat tietysti ihan kivoja, mutta pidemmällä taipaleella ihminen kaipaa muutakin. Maailmanmatkaajia ihaillaan ja kadehditaan. Kenties matkaajat herättävät mielikuvia elämää suuremmista sankareista, joita näkee muuten vain kirjoissa ja elokuvissa. ? Monet matkaajat kuitenkin ahdistuvat jatkuvasta huomiosta, jonka oma elämäntyyli tuo tullessaan. Toisinaan itsekin kiertelin vastausta, kun ihmiset kysyivät matkani pituutta. Kymmenet kohdemaat pyöristyivät ”muutamaan”, noin kahden vuoden matkasuunnitelma ”reiluun vuoteen”. Joskus on väsyttävää, kun oma arki on jatkuvan ihmettelyn kohde. Parhaimmillaan matkaihannointi sopii molemmille osapuolille. Monissa köyhissä maissa majoittajani olivat vilpittömän iloisia puolestani, kun minulla oli mahdollisuus matkustaa, vaikkei heillä vastaavaa tilaisuutta olisikaan. Minä taas olin iloinen, jos vierailuni ja tarinani toivat jotakin hyvää heidän elämäänsä. Esimerkiksi ystäväni Slovakiassa kertoi olevansa onnellinen siitä, että hän oli osa maailmanympärimatkaani. Vaikka hänen omalla perheellään ei ole koskaan varaa samanlaiseen seikkailuun, eli hän matkaa maailman ympäri postikorttieni ja blogini kautta. Sitä vastoin koen oloni edelleen vaivaantuneeksi, kun joku asettaa minut jalustalle ja sanoo kadehtivansa elämääni. Miten kateuteen kuuluisi vastata, kun sekä kiitos että ole hyvä tuntuvat vääriltä vaihtoehdoilta? Vaikka seikkailijoita ihannoidaan, saavat matkaajat kuulla kriittisempiäkin ääniä. Jotkut näkevät kodin jättämisen ja tien päällä elämisen merkkinä siitä, että ihminen on hukassa elämänsä kanssa. Muuan vanha ystäväni pohti reissuni aikana, onko pitkissä matkoissa aina kyse pakenemisesta. Joskus tässä väitteessä onkin perää. Esimerkiksi eräs suomalainen reissututtavani kertoi matkansa suurimmaksi syyksi sen, että hän tarvitsi aikalisän elämässään. Jyrkempiäkin tapauksia löytyy. Intiassa ja Nepalissa näkee runsaasti israelilaisia reppureissaajia, jotka häipyvät maailmalle ja sotkevat päänsä usein huumeilla unohtaakseen asevelvollisuutensa kauheudet. Toiset taas lähtevät yhteiskunnallisista syistä. Kun aloitin maailmanympärimatkani keväällä 2016, oli Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama. Vallan vaihduttua olen tavannut useita amerikkalaismatkaajia, jotka ovat pohtineet, saisiko kulkurielämää jatkettua ainakin vuoteen 2020. Kaiken matkailun selittämisessä pakoargumentilla on silti yksi ongelma. Saman näkökulman kun voi liittää lähes jokaiseen elämäntyyliin. Mitä, jos reissaaja kääntää syyttävän sormen takaisin ja väittää, että pakenija on paikallaanolija itse? Pakeneeko työssäkävijä itse elämän epävarmuutta ja tuntemattoman uhkaa pysymällä visusti kodissaan? Palataan hetkeksi takaisin toukokuuhun 2016 ja tuohon tallinnalaiseen keittiöön, jossa englantilainen herrasmies halusi tietää syyn matkaani. J ylkkäri?05 · 2018? 17
Nepalissa majoituin paikallisen ystäväni kotikylään. Ensimmäisellä lounaalla ystäväni äiti tarjosi paistettua vuohenverta. (Syyskuu 2016) Vastasin miehelle, ettei minulla ollut matkalleni yhtä suurta syytä. Jaarittelin jotain ympäripyöreää siitä, kuinka halusin uusia kokemuksia ja näkökulmia. Siitä, kuinka minulle oli jo nuorena pinttynyt haave yhdestä suuresta irtiotosta, jonka päätin nyt toteuttaa ennen kuin aikuisuuden sitoumukset tarraisivat liian tiukasti kiinni. Englantilaismies uskoi kyllä prinsessa Dianan salamurhaan ja muinaisintialaisiin ydinaseisiin, mutta vastaustani hän ei uskonut. Miehen mukaan minulla täytyi olla matkustamiselleni jokin suurempi syy, vaikken itse sitä tiedostaisi. Joillakin matkaajilla todella on korkeampia päämääriä taipaleilleen. Tutustuin esimerkiksi Indonesiassa erääseen hollantilaisnoitaan, joka koki olevansa matkalla selvittääkseen syyn yhtäkkiä ilmestyneisiin taikavoimiinsa. Hollantilaisnoidalla oli selkeä päämäärä, minulla ei. Omaa suunnattomuuttani kuvaa hyvin se tosiseikka, että hukkasin läksiäislahjaksi saamani kompassin heti matkani ensimmäisenä päivänä. En keksisi parempaa symboliikkaa, vaikka kuinka yrittäisin. Toisaalta voi olla, että matkustamisellani on yksi suurempi tarkoitus ylitse muiden. Sitä on vain vaikea pukea sanoiksi. Haluuni matkustaa liittyy voimakas tietoisuus elämän ainutkertaisuudesta. Se on polte, joka ajaa katsomaan muitakin polkuja kuin sen, jonka varrella valmiiksi seisoo. Matkustan ja haluan rinkkaelämässä on omat etunsa, mutta niin on paikoillaan olossakin. 18?J ylkkäri?05 · 2018 Arimon vinkit Näin sujuu pitkäkin reissu Maailma on meluisa paikka. Hanki korvatulpat nukkuaksesi paremmin. Kanna niitä mukana myös hälyisien bussimatkojen varalle. • Arvioi kulutuksesi mieluummin yläkanttiin kuin alakanttiin. Mieti myös, olisiko parempi tehdä matkasta lyhyempi, jotta rahaa elämyksiin jäisi enemmän. • Kun haluat olla paikallaan pidempään ja viettää enemmän aikaa samojen ihmisten kanssa, hae vapaaehtoistöitä esimerkiksi Workawayn kautta. • Karsi matkakohteita äläkä mieti koko reittiäsi valmiiksi. Jätä tilaa pidemmille pysähdyksille ja yllättäville suunnanmuutoksille.
Teotihuacanin raunioilla. Meksikossa otin taukoa matkaamisesta ja jäin kuukaudeksi vapaaehtoistöihin Mexico Cityyn. (Marraskuu 2017) nähdä lisää, jotta eletystä elämästä jäisi vähemmän jossiteltavaa. Matkailu opettaa sanomaan kyllä, vaikka pelko sanoisi ei. Jännitin kymmenen päivän hiljaista meditaatioretriittiä niin paljon, että näin siitä painajaisia kuukausia etukäteen. Myös sukelluskurssi huonona uimarina oli yksi elämäni pelottavimmista kokemuksista. Tien päällä kuitenkin tiedostaa, kuinka sopeutuvainen otus ihminen on. Se, mikä tuntui aiemmin ylitsepääsemättömältä, muuttuu vähitellen siedettäväksi. Pelkojen kohtaaminen on vaikeaa itse hetkessä, mutta se voi tehdä koko loppuelämästä rennompaa. ? Miksi sinä matkustat? Olen viime kuukausina esittänyt saman kysymyksen useille pitkiä matkoja tehneille reissututuilleni. Vastauksissa toistuu samanlainen halu nähdä ja kokea jotakin enemmän. Matkani viimeinen majoittaja oli Hampurissa asuva englanninopettaja, joka valmisteli uransa toista sapattivuotta yhdessä vaimonsa kanssa. Kun kysyin opettajalta, miksi hän matkustaa, oli vastaus yksinkertainen: matkustaminen on kiinnostavampaa kuin elämä paikoillaan. Vaikka moni haaveilee suurista seikkailuista, vain harva toteuttaa unelmiaan. Moni tuntemistani reissaajista on tarvinnut alkusysäyksen, joka on saanut heidät ottamaan ensimmäisen askeleen. Ollessani vapaaehtoistöissä Meksikossa tutustuin pohjoisirlantilaiseen sairaanhoitajaan, joka oli teini-ikäisenä vakavasti sairas ja lähellä kuolemaa. Selvittyään nuoruusvuosistaan hengissä hän päätti, ettei maailman näkemistä kannattanut enää lykätä hamaan tulevaisuuteen. Toisilla päätös kypsyy hitaammin. Matkani loppupuolella minua majoitti keski-ikäinen englantilainen puuseppä, joka ei reissannut koskaan nuorempana. Vähitellen hän oli kuitenkin tajunnut, että haluaa elämältään muutakin, kuin sitä mitä se nykyisin oli. Kun minä pakkasin rinkkani ja marssin maalaiskylän rautatieasemalle, hyppäsi puuseppä polkupyöränsä selkään ja aloitti ensimmäisen pidemmän matkansa kohti Keski-Eurooppaa. Vaikka matkailua ei olisi aloittanut nuorempana, voi siihen tulla tilaisuuksia myöhemminkin. Oma matkani maailman ympäri päättyi 1. heinäkuuta 2018. Huomaan jo nyt, että muistelen yllättävän vähän satoja matkakohteitani. Sen sijaan mieleeni palaavat kaikki ne ihmiset, jotka jättivät jälkensä matkaani ja elämääni. Yli kahden vuoden matkani kuudella mantereella ei olisi ollut mahdollinen ilman muiden ihmisten apua. Kun mietin kaikkea matkalla kokemaani, nousevat päällimmäisiksi tunteiksi kiitollisuus ja usko ihmisten hyvyyteen. Maailmassa on valtavasti hyvää, vaikkei sitä aina uutisista uskoisi. Rinkkaelämässä on omat etunsa, mutta niin on paikoillaan olossakin. Kahden vuoden kodittomuuden jälkeen olen innoissani kaikesta siitä, mitä paluuni yliopisto-opiskelijaksi mahdollistaa. Jatkuvien jäähyväisten jälkeen voin vihdoin luottaa siihen, etteivät ihmiset ympärilläni vaihdu muutaman päivän välein. Ja kun minulla on pitkästä aikaa hieman pysyvämpi koti, voin vuosien tauon jälkeen hankkia huonekasveja hoidettavakseni. En tällä hetkellä koe poltetta uuteen pitkään matkaan, mutta sen aika voi tulla myöhemmin. Nyt voin olla jonkin aikaa aloillani ja ajatella, ettei mahdollisuus matkustamiseen ole katoamassa mihinkään. Tuolla jossakin odottaa kaunis maailma, joka on ehdottomasti kokemisen arvoinen. ?? Arimon reissuraportit osoitteessa jylkkari.fi/kategoria/arimoreissaa J ylkkäri?05 · 2018? 19
Jassin Rezain mielestä korkeakoulujen kirjallisten pääsykokeiden rinnalle pitäisi ottaa käyttöön haastattelut. 20?J ylkkäri?05 · 2018
Harva maahanmuuttajataustainen nuori päätyy yliopistoon. Pakolaisina Suomeen tulleet Jassin Rezai ja Emmanuel Sibomana haluavat, että maahanmuuttajanuorten tie korkeakouluun olisi helpompi kuin heillä. pitkä matka maisteriksi _ TeksTi? Kristiina Baltzar?kuvaT?Laura Kangas Kun Jassin Rezai, 32, aloitti valtio-opin maisteriopintonsa Jyväskylän yliopistossa vuonna 2016, hänen opiskelutovereissaan ei ollut yhtään pakolaistaustaista opiskelijaa. Se ei yllättänyt häntä. "Meiltä vaaditaan moninkertainen määrä työtä, jotta korkeakoulun ovet aukeavat", Rezai toteaa. Vain harva maahanmuuttaja päätyy opiskelemaan korkeakouluun. Tilastokeskuksen mukaan 67 prosenttia 29-vuotiaista kantasuomalaisista opiskeli joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa vuonna 2014, mutta saman ikäryhmän maahanmuuttajista korkeakoulussa oli vain 23 prosenttia. Siinä missä useimmille suomalaisille koulutus on itsestäänselvyys, on monen maahanmuuttajan matka maisteriksi pitkä ja jopa vaarallinen. Afganistanista kotoisin oleva Rezai pakeni perheensä kanssa etnisiä vainoja Iraniin talibanien tapettua hänen isänsä 1990-luvun lopulla. Afganistanissa Rezain oli turha edes haaveilla korkeakoulutuksesta, sillä hän ei olisi päässyt yliopistoon etnisen taustansa vuoksi. Iranissakaan Rezailla ei ollut mahdollisuutta opiskella, koska hänen vastuulleen jäi jo nuorena perheensä elättäminen. Kun Rezai saapui Suomeen 15-vuotiaana vuonna 2001, hän tiesi haluavansa kouluttautua mahdollisimman pitkälle. ”Minulle Suomi ei ollut pelkästään tuhansien järvien maa, vaan myös tuhansien mahdollisuuksien maa.” Muutamaa vuotta myöhemmin hän painoi ylpeänä valkolakin päähänsä. ? Maahanmuuttajien pääsyä korkeakouluihin hankaloittavat muun muassa kielitaito, kankea kotouttamispolitiikka ja maahanmuuttajia ohjaavien henkilöiden asenteet, kertovat Rezai ja Paremmin yhdessä ry:n toiminnanjohtaja Emmanuel Sibomana, 39. Paremmin yhdessä ry on kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka tekee Suomessa kotouttamista tukevaa työtä. Rezain ja Sibomanan mukaan kotouttamiskoulutuksesta puuttuu punainen lanka, jossa maahanmuuttajan oma päämäärä ja unelma otettaisiin huomioon kaikissa kotoutumisen vaiheissa. ”Kun nuori sanoo haluavansa lääkäriksi, häntä ei auta se, että hänet laitetaan harjoitteluun jonnekin autokorjaamolle. Hän ei opi tarvitsemaansa sanastoa sieltä. Aivan kuten bussikuskiksi haluava ei opi tarvittavaa sanastoa toimistopöydän takaa. Tarvitaan asiakkaan haaveiden mukaista ohjausta, joka ottaa ihmisen J ylkkäri?05 · 2018? 21
lässä. 2000-luvun alussa alkaneen toiminnan tarkoituksena on tarjota maahanmuuttajanuorille apua opiskeluun. Läksykerhossa vapaaehtoiset apuopettajat tuutoroivat maahanmuuttajia koulutehtävissä ja suomen kielen opinnoissa. Maahanmuuttajien opiskelujen auttamiselle onkin tarvetta. Opinto-ohjaaja sanoi Jassin Rezaille lukiossa, että mikäli tämä aikoo yliopistoon, niin hänen tulee tehdä sen eteen kovasti töitä ja vielä potenssiin kymmenen. Vasta ensimmäisessä valtio-opin valintakokeessa hän ymmärsi, mitä opinto-ohjaaja tarkoitti. Rezai yritti yliopistoon kaksi kertaa pääsykokeen kautta, mutta ei päässyt sisään, sillä suomen kielen osaamista painotettiin vahvasti valintakokeissa. Yliopiston portit avautuivat vasta kolmannella yrittämällä, jolloin hän haki valtio-opin maisteriopintoihin erillishaun kautta. Rezai toivoisikin, että korkeakoulujen kirjallisten pääsykokeiden rinnalle otettaisiin haastattelut. Silloin hekin, jotka eivät puhu ja kirjoita täydellisesti suomea, mutta joilla on kykyä pärjätä yliopisto-opinnoissa, saisivat mahdollisuuden näyttää osaamisensa. ”Meidän oma järjestelmämme rokottaa maahanmuuttajanuoria, jotka haluavat kouluttautua", sanoo Rezai. Sibomana kertoo, että pystyäkseen vaikuttamaan rakenteisiin täytyy osata puhua niiden rakentajien kielellä. Sen vuoksi maahanmuuttajien korkeasti kouluttautuminen on tärkeää: silloin he pääsevät osallistumaan päätöksentekoon ja vaikuttamaan yhteiskuntaan. ”Tämä on maa, jossa tarvitaan dokumentti osaamisesta ja pätevyydestä. Jos pyrit vaikuttamaan korkealla tasolla, sinua ei uskota eikä kuunnella ilman korkeakoulututkintoa.” ? Maahanmuuttajien alikouluttautumisessa hukataan potentiaalia, mutta se tekee hallaa myös heidän hyvinvoinnilleen. Alikouluttautuminen lisää merkittävästi erilaisten sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ongelmien riskiä. Esimerkiksi pelkän peruskoulun suorittaneiden työttömyys on 11 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ammatillisia tutkintoja suorittaneilla. Mitä alhaisempi koulutustausta ihmisellä on, sitä suuremmaksi köyhyysriski kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 kaikista 29-vuotiaista suomalaisista vain 10 prosenttia oli pelkän peruskoulun käyneitä, kun sama luku 29-vuotiailla maahanmuuttajilla oli 56 prosenttia. ”Välillä tuntuu, että Suomi jättää arvokkaita resursseja käyttämättä. Jos valtio tukisi alussa enemmän maahanmuuttajien kouluttautumista ja työnsaantia, niin se saisi kymmenkertaisesti sijoituksensa takaisin heiltä tulevaisuudessa. Mutta oven työhön pitää olla auki myös maahanmuuttajille”, Rezai sanoo. Sekä Sibomana että Rezai kuuluttavat osallisuutta. ”Unelmoin, että tässä maassa alkaisi hyvä kamppailu. On äärimmäisen tärkeää, että maahanmuuttajien keskuudesta löytyy tienraivaajia omalle yhteisölleen. Näin nuoret ottavat mallia niistä, jotka ovat pärjänneet ja kouluttautuneet, ja kamppailu siitä, että pääsee itsekin eteenpäin omassa elämässä alkaa”, sanoo Rezai. ? Jutun kirjoittaja tekee vapaaehtoistyötä Paremmin yhdessä ry:ssä. huomioon yksilönä, eikä mitään valmiita pakettiratkaisuja”, Sibomana painottaa. Sibomana saapui Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2007. Hän oli paennut Kongon väkivaltaisuuksia pakolaisleirille naapurimaahan Burundiin vuonna 2004. Vuonna 1998 alkanut toinen Kongon sota jätti jälkeensä arviolta vähintään 3-4 miljoonaa kuolonuhria, joista puolet oli lapsia. Väkivaltaisuudet ovat jatkuneet maassa tähän päivään saakka. Elämä Burundissa Gatumban pakolaisleirillä oli vaikeaa, mutta ainakin siellä Sibomana perheineen luuli olevansa turvassa. Jo samana vuonna kuitenkin kapinallisryhmä iski leirille teurastaen toistasataa ihmistä. ”Siskoni yritti juosta vauva sylissään kapinallisia pakoon, kun häntä ammuttiin. Luoti meni suoraan hänen käsivartensa läpi ja osui vauvaan.” Sibomana on henkilökohtaisesti kokenut, kuinka maahanmuuttajia ohjataan ennemmin ammattikuin korkeakouluun. Kongossa Sibomana ehti opiskella yhteiskuntapolitiikkaa kolme vuotta, mutta Suomessa työja elinkeinotoimisto ohjasi häntä alusta pitäen ammattikouluun. ”Sain työvoimatoimistosta käteeni lapun, joka oli ranskaksi. Siinä oli lueteltu vain muutamia ammatteja, kuten lähihoitaja tai putkimies.” Yrityksistä huolimatta ovi yliopistoon tai ammattikorkeakouluun ei avautunut, joten Sibomana opiskeli merkonomiksi. ? Maahanmuuttajien kouluttautumisessa ongelmana on myös se, että lähtömaassaan korkeasti kouluttautuneet maahanmuuttajat eivät pääse hyödyntämään koulutustaan, koska sitä ei useinkaan tunnisteta Suomessa. Vuonna 2015 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista 27 prosentilla on takanaan korkeakouluopintoja tai korkeakoulututkinto. Suurinta osaa näistä tutkinnoista ei kuitenkaan tunnisteta Suomessa, todetaan eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportissa, joka käsittelee kotouttamistoimenpiteiden toimivuutta. Raportissa todetaan, että maahanmuuttajat ovat selvästi kantasuomalaisia useammin ylikoulutettuja työtehtäviinsä nähden. Tilastokeskuksen mukaan 20 prosenttia korkeakoulun suorittaneista työllisistä maahanmuuttajista toimii työntekijäammateissa. Vastaava luku kantasuomalaisilla on neljä prosenttia. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista on pyritty parantamaan erilaisilla hankkeilla sekä vastuukorkeakoulutoiminnalla, jossa muun muassa Jyväskylän yliopisto on mukana. Toiminta on ollut lähinnä maahanmuuttajien ohjausta ja neuvontaa. Rezai kertoo, että Suomeen tulee koko ajan turvapaikanhakijoita, jotka jätetään ”ruostumaan” vastaanottokeskuksiin. ”Eivät he ole tulleet luolasta. Meillä on paljon koulutettuja ja fiksuja maahanmuuttajia, jotka tehdään täällä kädettömiksi ja jalattomiksi”, sanoo Rezai. ”Kun ihminen ei pääse hyödyntämään omaa osaamistaan pitkään aikaan, alkaa hän itsekin jo epäillä omaa pätevyyttään”, lisää Sibomana. Sibomanan perustama Paremmin yhdessä ry huolehtii nykyään maahanmuuttajille suunnatun läksykerhon toiminnasta Jyväsky»siinä oli lueteltu vain muutamia ammatteja, kuten lähihoitaja tai putkimies.» 22?J ylkkäri?05 · 2018
Emmanuel Sibomanan mukaan maahanmuuttajien koulutus on tärkeää, jotta he pääsevät vaikuttamaan yhteiskuntaan. J ylkkäri?05 · 2018? 23
24?J ylkkäri?05 · 2018 Passionin opiskelijaedut Karjala 0,35l 4,7% 3 , 8 € Happy Joe Dry Apple 0,3l 4,7% 4 , 4 € Original Long Drink 0,3l 5,5% 4 , 4 € Talon viini 12cl 11-12% 3 , 8 € Limsa 0,5l 3 , € Kaakao 2 , 5 € Kahvi/tee 1 , € Follow your passion: #passionjkl ( V O I M A S S A O L E V A L L A O P I S K E L I J A K O R T I L L A ) WWW.SOHWI.FI SOHWI’ S STUDENT BURGERS! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl Vaasankatu 21 JYVÄSKYLÄ VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA! MYÖS MUITA HYVIÄ OPISKELIJATARJOUKSIA TULE TSEKKAAMAAN!!! Kauppakadun Approbatur valtaa Jyväskylän 4.10. ja haluamme olla omalta osaltamme mukana nostattamassa appro?ilistä! Niinpä järjestämme ravintoloissamme Semma-appron. Akateemisen tutkinnon suorittamiseksi tenttijän tulee kerätä suoritusmerkintä viidestä eri ravintolastamme. Voit saada kustakin ravintolasta yhden opintosuorituksen ostamalla haluamasi tuotteen – vaikkapa lounaan tai kahvin. Tenttiaika on 1.-14.10. Aloita kuitenkin suorittaminen ajoissa, sillä passeja on saatavilla rajallisesti. Sekä passeja että tentaattoreja löytyy kaikista ravintoloistamme. Muistathan viidennessä paikassa pyytää arvioinnin suorituksestasi! Hyväksytystä suorituksesta saat Approbatur-haalarimerkin. Ja hei, on meillä suorituspaikka myös Kauppakadun Approssa! Tule siis hakemaan suoritusmerkintäsi Café Libristä tapahtumapäivänä. semmarestaurants Semma Restaurants
Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 029 180 4444, www.koas.fi Asuntojen pohjakuvat, hinnat ja hakeminen: www.koas.fi www.facebook.com/koas.fb Twitterissä ja Instagramissa @KOASJyvaskyla OPISKELIJAN KOTI JYVÄSKYLÄSSÄ Koasilla asut turvallisesti ja edullisesti, sillä kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. Lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. Haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja. KOAS Keskussairaalantie 2 OPISKELIJALOUNAS 2,60€ norm. 6,90€ ILOKIVI. FI P M ma-pe 11-17 Lounaalla aina t a r j o l l a vegaaninen vaihtoehto! JYYn uusien ilta Grand opening Ke 5.9. klo 18-22 Beef & vege burger . . . 8,00 € Chips & dip. . . . . . . . . . . . . . 5,00 € Finnish Red Cross Blood Service OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. • Maksuton luovuttajainfo 0800 5801 • veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi Uusia hengenpelastajia tarvitaan Jyväskylän veripalvelutoimisto Kalevankatu 8 ma, ti, to 12–18 ke, pe 11–16 Tervetuloa! Haemme nyt Jyväskylän keskustaan ILTARYHMÄN MYYNTIPÄÄLIKKÖÄ Tarjolla on ainutlaatuinen tilaisuus hankkia kaupallisen alan esimieskokemusta, rakentaa uraa ja kehittää myyntitaitoja. Työ on osa-aikaista ja sopii vaikkapa opiskelun oheen. Työaikasi on pääosin arki-iltaisin klo 16.00-21.00 sekä lauantaisin klo 10-15. Maksamme kiinteän pohjapalkan ja yksikön tulokseen sidotun tuloslisän. Haemme myös iltatiimiin osa-aikaisia asiakasneuvottelijoita! Supliikki ja karismaattinen? Lue tarkempi tehtäväkuvaus megaduuni. ja lähetä hakemus! Suoramarkkinointi 26?J ylkkäri?05 · 2018
Kolmannentoista kerran järjestettävä Tanssin aika -festivaali valtaa kaupungin 26. -29. syyskuuta. Koko ohjelmisto löytyy osoitteesta www.tanssinaika.fi The Death of Stalin Armando Iannucci | Ranska, UK 2017 | 1h 47min Ma 10.9. klo 18 Arvosana: 4/5 Skotlantilainen Armando Iannucci tunnetaan politiikkaa ja valtaa komedian kautta käsittelevistä teoksistaan, kuten In the Loop ja Thick of It -tv-sarja. Tällä kertaa poliittisen satiirin teemana on mikäpä muu kuin Neuvostoliitto ja Stalinin kuoleman ajat. Rooleissa nähdään tuttuja naamoja, kuten Steve Buscemi ja Jason Isaacs. Kaikki puhuvat ihan rehtiä englantia, eikä mitään venäjän aksenttia edes yritetä. Kieroilu menee toiseen potenssiin ja homma on vähintään yhtä absurdia kuin historian kirjoista muistaa. Huumori on paikoitellen hyvinkin mustaa, etenkin kun ottaa huomioon historiallisen kontekstin. Satiirit huumorin lajina jakaa mielipiteitä, mutta itse nauroin maha kippurassa monessa kohtaa.? ?? TERO UUTTANA Loveless Andrei Zvjagintsev | Venäjä 2017 | 2h 7min Ti 18.9. klo 18 Arvosana: 5/5 Leviathanilla maailmankartalle päässyt Andrei Zvjagintsevin viimeisin elokuva Loveless on nimensä mukaisesti hyvin rakkaudeton elokuva ylisukupolvisesta traumasta, vanhemmuudesta ja kaltoinkohtelusta. Ksenian ja Boriksen avioeron keskellä heidän lapsensa Aljošan rooli on lähinnä olla paitsiossa. Lohdutonta tunnelmaa korostaa loistava audiovisuaalinen toteutus kaikissa harmaan väreissä. Zvjagintsevin kuva Venäjästä ei edistä turismia, mutta hän pureutuu yhteiskuntansa kipeisiin aiheisiin kunnioitettavalla pieteetillä. ? TERO UUTTANA Suomalainen nykytanssi ja arabialainen perinnemusiikki kohtaavat Alpo Aaltokoski Companyn teoksessa Ali & Alpo. Tänä vuonna Tanssin aika -festivaali levittäytyy laajemmin Keski-Suomeen, sillä kymmenen tapahtumapaikan joukkoon mahtuu Jyväskylän keskustan tuttujen sijaintien lisäksi esityspaikat Äänekoskella, Joutsassa ja Jämsässä. Tanssin ajan avajaisiin Äänekosken Painotalolle järjestetään keskiviikkona 26.9. yllätysohjelmaa sisältävä bussikuljetus. • Avajaisillan varsinainen ohjelmanumero on Alpo Aaltokoski Companyn musiikin ja tanssin vuoropuheluun keskittyvä teos Ali & Alpo, joka on kiinnostavalla tavalla kietoutunut yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toinen esiintyjistä, muusikko Ali Alawad, pakeni Suomesta kaksi viikkoa ennen esityksen ensi-iltaa maaliskuussa 2017 kielteisten turvapaikkapäätösten seurauksena. Teoksessa, joka nähdään osana Tanssin aika -festivaalia kolmesti, Alawad esiintyy yleisölle videoprojisoinnin välityksellä. • Monitaiteellisuus korostuu festivaalin ohjelmistossa. Torstai-iltana 27.9. Jyväskylän yliopiston päärakennuksella nähdään Keski-Suomen tanssin keskuksen, tanssiryhmä Off/Balancen, Jyväskylän sinfonian ja Valon kaupunki -tapahtuman yhteisteos Face-to-Face. Erityisen tästä teoksesta tekee se, että sitä voi seurata joko sisätiloissa pääsymaksua vastaan tai ilmaiseksi ulkopuolelta ikkunaan heijastettavien projisointien kautta. Esitysten lisäksi festivaaliin sisältyy muun muassa luento katutanssista ammattina, footworkin tiiviskurssi ja Alpo Aaltokosken Liikeimprovisaatiosta koreografiaksi -työpaja.? ? ? JOONAs PUUPPO Liikkeen sulavuutta läpikuultavilla heijastuksilla TA N JA Ah O lA J ylkkäRi?05 · 2018? 27 kulttuuri Ilokiven elokuvat OhjelmistOssa myös 5.9. klo 20.00 Aladdin (sing along) 10.9. klo 20.30 Kohti valoa 11.9. klo 18.00 BlackKklansman 17.9. klo 18.00 The Doors 24.9. klo 19.00 Polina 25.9. klo 18.00 Moment in the Reeds
1 Viime vuosisadan alkupuolella frakit olivat ylioppilaiden yleisvaatteita. 70-luvulla opiskelijamäärien kasvaessa frakeista muodostui elitistinen vaate, ja vuosikymmenen lopulla haalarit nousivat uudeksi yhteisöllisyyden symboliksi. Haalareiden käyttö levisi Suomeen Ruotsista ensin teekkareiden keskuuteen. 80-luvulla muutkin alat ottivat haalarit omikseen. 2 Haalareiden peseminen koneessa on monen järjestön haalarietiketissä kielletty. Jos riennoissa ryvettyneet haalarit haluaa jostain syystä putsata, niin opiskelijan on oltava itse niiden sisällä. Järvessä tai suihkulähteessä uiminen haalarit päällä on yksi hyväksyttävä tapa. Osalle haalarin tahrat ovat kuitenkin eräänlainen ansioluettelo ikimuistoisista illoista. 3 Haalarit eivät ole mitään ilman kankaisia, kiinni ommeltavia haalarimerkkejä. Merkit voidaan luokitella eri kategorioihin: yhdistysten merkkeihin, opiskelijatapahtumista saataviin merkkeihin sekä huumorimerkkeihin. Ennen haalareita koristeltiin myös pinsseillä. Haalarimerkkikulttuurin juuret ovat Ruotsissa, jossa opiskelijat vaihtoivat merkkejä keskenään. 4 Joskus haalareiden lahje voi olla erivärinen. Jos oma seurustelukumppani edustaa eri ainejärjestöä, niin haalareista voidaan irrottaa lahkeen loppuosa ja vaihtaa se kumppanin kanssa. Kokonaan eri värinen lahje puolestaan ommellaan vanhoista haalareista uusiin silloin, jos opiskelija on vaihtanut alaa. 5 Merkkien sijoittelu on lähes täysin vapaata, ja se tekee haalareista persoonalliset. Muutama kohta tulisi jättää merkeistä paljaaksi. Haalarisponsoreiden logojen päälle ei saisi merkkejä laittaa, mutta tilanpuutteen iskiessä tästä voidaan joustaa. Oman ainejärjestön logo haalarin selässä on haalarin kaikkein pyhin, joten sen päälle ei saa missään tapauksessa kiinnittää merkkejä.? ? ?niko karvanen Opiskeluvuosien leikekirja Haalarit ovat opiskelijoiden univormu, jonka käyttöön liittyy monia etikettisääntöjä. Haalareiden väristä voi päätellä käyttäjän opiskelualan. Haalarimerkkikulttuurin juuret ovat Ruotsissa, jossa opiskelijat vaihtoivat Merkkejä keskenään. gr af ii kk a: ir in a h as al a jy vä sk yl än yl io pi st o n ti ed em u se o * syksyyn 2017 saakka ympäristötieteen ja -teknologian opiskelijoiden ainejärjestö, nykyisin jäsenyys avoin kaikille alasta kiinnostuneille ** yhteiskuntapolitiikka, sosiologia, sosiaalityö, yhteiskuntatieteet ja filosofia *** tietojärjestelmätiede, tietojenkäsittelytiede, kognitiotiede, kyberturvallisuus 28?j ylkkäri?05 · 2018 yhteisöt
4 Joskus haalareiden lahje voi olla erivärinen. Jos oma seurustelukumppani edustaa eri ainejärjestöä, niin haalareista voidaan irrottaa lahkeen loppuosa ja vaihtaa se kumppanin kanssa. Kokonaan eri värinen lahje puolestaan ommellaan vanhoista haalareista uusiin silloin, jos opiskelija on vaihtanut alaa. 5 Merkkien sijoittelu on lähes täysin vapaata, ja se tekee haalareista persoonalliset. Muutama kohta tulisi jättää merkeistä paljaaksi. Haalarisponsoreiden logojen päälle ei saisi merkkejä laittaa, mutta tilanpuutteen iskiessä tästä voidaan joustaa. Oman ainejärjestön logo haalarin selässä on haalarin kaikkein pyhin, joten sen päälle ei saa missään tapauksessa kiinnittää merkkejä.? ? ?niko karvanen Haalarit ovat opiskelijoiden univormu, jonka käyttöön liittyy monia etikettisääntöjä. Haalareiden väristä voi päätellä käyttäjän opiskelualan. anonyymi öyhötys ei vie yhteisöä eteenpäin, vaan ainoastaan nostaa vitutuskäyrät korkealle. Lukuvuositarrat JYYn keskustoimistolta Auki ma-to 11-16 ja pe 11-15. Muoviseen opiskelijakorttiin saa tästä syksystä alkaen tarran vain JYYn keskustoimistolta Ilokivestä. T-rakennuksella tarroja ei enää jaeta. Mobiilikortti Frank Appiin tarraa ei tarvitse. Kyselyt jyy@jyy.fi. JYYn lukuvuoden avajaismessut Agorassa ti 4.9. klo 9-16. Avajaismessuilla pääset tutustumaan lukuisiin järjestöihin ja muihin toimijoihin. Ehkä löydät uuden harrastuksen syksyyn. Fukseille tarjolla myös alkuinfot! Roninretki avasi lukuvuoden Roninmäen retki v. 1923 Jyväskylän seminaarin (1863–1938) perinteisiin kuului lukuvuoden alussa tehty retki Roninmäelle. Sinne marssittiin kulkueena seminaarin toverikunnan lippua kantaen. Retkellä uudet ja vanhat oppilaat tutustuivat toisiinsa. Retkelle osallistuivat myös opettajat perheineen sekä muu henkilökunta. Roninmäellä tarjottiin ateria ja vietettiin aikaa muun muassa piirileikkien. ? gr af ii kk a: ir in a h as al a jy vä sk yl än yl io pi st o n ti ed em u se o j ylkkäri?05 · 2018? 29 ylioppilaskunta historia ajankohtaista Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta – 84 vuotta kunniakasta historiaa opiskelijan paremman huomisen puolesta. 13 000 opiskelijan edustaminen on palkitsevaa ja tärkeää työtä. Jokaisessa työssä on kuitenkin osa-alueita, jotka nakertavat tekijänsä mielenterveyttä. JYYn hallituksen osalta paljastan niistä teille nyt muutaman. Harva ensinnäkään tietää, mikä ylioppilaskunta on. Sukulaiseni kyselevät toisinaan, että miten työt ovat sujuneet yliopistolla. Aluksi jaksoin selittää, että ylioppilaskunta on oma erillinen organisaationsa, jolla on yliopistolain mukainen tehtävä, kymmenittäin palkattua henkilökuntaa ja kahden vuoden välein demokraattisesti valittava edustajisto. Huomasin kuitenkin nopeasti, että näin vastattuani keskustelu lipui nopeasti takaisin johonkin kansankielisempään aiheeseen. • Demokraattinen päätöksenteko on ajoittain tuskastuttavaa. Ylioppilaskunnassa hallintoja toimeenpanovaltaa käyttää 10-henkinen hallitus, jota avustavat useat valiokunnat ja työryhmät. Suurimmat päätökset tekee 41-henkinen edusAapeli Tourunen Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja. Lista JYYssä vituttavista asioista tajisto, jonka käsiteltäväksi nousevat asiat hallitus pääsääntöisesti valmistelee. JYYllä on myös nimetyt edustajat yliopiston toimielimissä ja keskisuomalaisissa yhdistyksissä sekä jäsenyys kattojärjestö SYL:ssä. Niinpä ainakin omasta ajastani valtaosa kuluu joko itse kokouksissa tai niihin valmistautuessa. Uskon vakaasti, että istuttuaan aamusta iltaan kokouksissa, iltakouluissa ja muissa tapaamisissa pitkäpinnaisinkin byrokraatti toivoo salaa itselleen diktaattorin valtaoikeuksia. • Kannanotoista seuraa anonyymiä öyhötystä. JYY on edunvalvontaorganisaatio, jonka yksi vähiten käytetyistä mutta tehokkaimmista aseista on julkinen kannanotto. Tänä vuonna olemme ottaneet julkisesti kantaa sitsikulttuurin rasismista sekä kaikille turvallisten opiskelijaympäristöjen puolesta. Kannanotoista on seurannut paljon positiivista palautetta, mutta myös kritiikkiä. Ja hyvä niin, perusteltu kritiikki on ainoastaan hyvästä. Anonyymi öyhötys ei vie yhteisöä eteenpäin, vaan ainoastaan nostaa vitutuskäyrät korkealle Ilokivellä.? ?
Hattulan väkiluvust varmaan 50 rosenttia on inttileskiä ja ne loput 50 on panssarivaunuja. Tää o Suamen isämmaallisin kunta. Meil o jopa panssarivaunut vartioimassa motarin varres molemmim pualin, ettei kukaa aja ylinopeutta. Tää o hattulalaisten miälest maailman hauskin vitsi. Joku asevelvollinen saattaa tiätääki Hattulan keskustaajaman, Parolan. Siäl on nääs Parolan panssariprikaati, jossa joka vuas tuhannet nuarukaiset alottaa intin. Mut suurin osa niistäkää ei tiiä, et ne o Hattulas, ku ne käy Hämeenlinnas ryyppäämäs ja iskemäs alaikäsii. Hattula o just semmonem paikka, mihkä hämeenlinnalaiset muuttaa ettimääm perheidyllii. Tääl kato riittää sitä takapihaa, mut ei tää olekaa ku yks iso Hämeenlinnan takapiha. Onhan tääl tota rantaaki, ja Mierolas pysähtyy jopa vesibussi. Tai katotaa ny, jos seki menis viälä konkkaan. Hattulas o hirveen tärkeetä tiätää jo peruskoulusta asti, et miltä kylältä sitä o tultu. Katos parolalaiset o nyv vaan niim paljo tärkeempää porukkaa ku pelkolalaiset ja pekolalaiset. (Pelkola ja Pekola on kaks eri kylää, tiiä se.) Se paremmuus suhteessa toisiin landelaisiin onki oikeestaan ainoo asia, millä parolalaiset voi itte landelaisina leveillä. Okei, on yks toinenki. Irwin Goodman teki aikoinaan semmotteen laulun ku Ryysyranta, ja siin lauletaa luteista ja täistä. Kato sit Irwinil oli semmonem punatiilinen tönö Parolas, ja sille annettii nimeks Ryysyranta. Se ei tietenkää oo ees rannalla. Sit se piti viäl pakkohuutokaupata, ku Irwin kusi taloutensa. On meil kolmaski semmone hiano juttu. Hattulas o Hämeen vanhin kirkko. Se o joku keskiaikane pyhiimvaelluskohde. Jo silloi jengi oikeesti tuli tänne vaa huamataksee, et tääl o vaa peltoo ja naakkoi. Eikä se maisema oo siitä mihkää muuttunu viiessäsadassa vuadessa. ? Essi sutinEn Irwinin ja Hämeenlinnan takapihalla Jos tuut käymää Hattulas, nii muista, ettei panssarivaunut väistä suojatiäl. Jyväskylän yliopisto on strategiassaan sitoutunut kestäviin arvoihin, mikä näkyy monella tavalla. Kestävän kehityksen kurssitarjontaa löytyy useilta laitoksilta ja kehitysyhteistyönja ympäristöjohtamisen maisteriohjelmat mahdollistavat myös erikoistumisen. Kehitysyhteistyöverkosto UniPID:n kotipaikka on Opinkivellä, ja loppukeväästä perustettiin resurssiviisauteen keskittyvä JYUWisdomyhteisö. Vuonna 2014 yliopisto teki Globaalin vastuun toimenpideohjelman. Nyt yliopisto on uusimassa strategiaansa. Kommenteille julkaistussa missiossa näkyi jo kestävän kehityksen tärkeä rooli, kun yliopiston pyrkimykseksi linjattiin ”kestävän ja hyvinvoivan maailman rakentaminen ennakkoluulottomasti yhdessä.” Tiede on tärkeässä roolissa maailman suurten haasteiden ratkaisemisessa ja koulutuksen merkitystä kestävälle kehitykselle ei voi liikaa korostaa. Tiedeyhteisön sitoutuminen näihin teemoihin on erityisen tärkeää. Aiempi kestävän kehityksen toimenpideohjelma on onnistunut konkretisoimaan strategian linjauksia. Olisikin tärkeää, että tällainen toimenpideohjelma saataisiin myös uuden strategian tueksi. Samalla yliopistomme voisi lähteä mukaan yliopistojen kansainväliseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden sitoumukseen, johon Suomesta on tällä hetkellä liittynyt mukaan Aalto-yliopisto. Sitoumukseen liittymällä yliopistomme voisi päästä osaksi uudenlaista kansainvälistä verkostoa ja saada sitä kautta uusia ideoita sekä tunnustusta kestävän kehityksen työlleen.? ? Ronja Karkinen ja Tiia Pitkänen JYYn kehitysyhteistyökoordinaattorit 30?J ylkkäri?05 · 2018 paska kotiseutu mielipide Kestävä kehitys strategian keskiöön
miltä kylältä sitä o tultu. Katos parolalaiset o nyv vaan niim paljo tärkeempää porukkaa ku pelkolalaiset ja pekolalaiset. (Pelkola ja Pekola on kaks eri kylää, tiiä se.) Se paremmuus suhteessa toisiin landelaisiin onki oikeestaan ainoo asia, millä parolalaiset voi itte landelaisina leveillä. Okei, on yks toinenki. Irwin Goodman teki aikoinaan semmotteen laulun ku Ryysyranta, ja siin lauletaa luteista ja täistä. Kato sit Irwinil oli semmonem punatiilinen tönö Parolas, ja sille annettii nimeks Ryysyranta. Se ei tietenkää oo ees rannalla. Sit se piti viäl pakkohuutokaupata, ku Irwin kusi taloutensa. On meil kolmaski semmone hiano juttu. Hattulas o Hämeen vanhin kirkko. Se o joku keskiaikane pyhiimvaelluskohde. Jo silloi jengi oikeesti tuli tänne vaa huamataksee, et tääl o vaa peltoo ja naakkoi. Eikä se maisema oo siitä mihkää muuttunu viiessäsadassa vuadessa. ? Essi sutinEn Laumaeläiminä voisimme torjua loppumme pitämällä yhtä, mutta juuri nyt siltä ei näytä. Uhkaava tuho on tietysti ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat lieveilmiöt. Varovaisimpien arvioiden mukaan rannikkokaupungit hukkuvat, laajat osat maailmasta aavikoituvat ja muualla kärsitään pakahduttavasta helteestä ja kuivuuksista, jotka haittaavat ruoantuotantoa. Katastrofaalisissa arvioissa maapallo muuttuu päiväntasaajalta tuhansia kilometriä etelään ja pohjoiseen niin kuumaksi, että ihmiset kuolevat tunneissa ilman suojavarusteita. Näillä alueilla tunnetusti asuu suurin osa maailman ihmisistä, jotka tottakai pakenevat elinkelvottomiksi muuttuvia kotiseutujaan. Kansainvaellukset ovat aina johtaneet massiivisiin sotiin ja konflikteihin. Tästä on saatu jo hiukan esimakua. Syyrian sotaa edelsivät ennätykselliset kuivuudet, jotka ajoivat miljoonittain ihmisiä maalta kaupunkeihin. Sodan ensilaukaukset ammuttiin kaupungissa, johon isoin osa maalta saapuneista nuorista miehistä oli muuttanut. Nyt melkein kuusi miljoonaa ihmistä on paennut Syyriasta ja toiset kuusi vaeltaa kodittomina maan rajojen sisäpuolella. Syyrian sota ja sen pakolaiset olivat yksi suurimmista syistä vuoden 2015 pakolaiskriisiin, joka pisti koko Euroopan vuosiksi sekaisin. Syyria on vain yksi maa, eikä edes kovin iso sellainen. Sen väkiluku oli 17 miljoonaa ennen sisällissotaa, nyt tosin puoli miljoonaa on kuollut ja kuusi miljoonaa paennut maasta. Mitä sitten, kun vastaava tapahtuu jossain suuremmassa valtiossa? Hitaasti leviävän Saharan aavikon etelärajalla sijaitsee muun muuassa 180 miljoonan ihmisen Nigeria. Toisella puolella maailmaa Kiinassa ennustellaan, että vuosisadan loppuun mennessä sen ruokaa tuottavat tasangot muuttuvat kuumuuden ja ilmankosteuden takia niin helvetillisiksi, että ihmiset eivät pysty enää olemaan alueella, vaikka riisi saattaisi vielä kasvaa. Kiinan väkiluku on tällä hetkellä 1,4 miljardia. ? Kansainvaellustakin vakavampi uhka ovat sodat. Syyrian osin ilmastonmuutoksen aiheuttamassa sodassa nähtiin jo joukkotuhoaseiden pienimuotoista käyttöä hallituksen kaasuttaessa kapinallisia. Skaala joukkotuhoaseissa muuttuu, kun kyse on vaikkapa Kiinasta, jonka väkijoukot katsovat haikaillen kohti Venäjän Siperiaa, jonka ilmastonmuutos muuttaa aivan leppoisaksi. Molemmilla mailla on melkoinen kasa paitsi ydinaseita, myös kemiallisia ja biologisia aseita. Biologiset aseet ovatkin todennäköisesti suurin uhka. Ydinaseiden huono puoli on se, että niiden jäljiltä koko alue, jonne valtio väestönsä haluaisi siirtää, saattaa muuttua elinkelvottomaksi. Isommassa yhteenotossa koko maapallo olisi vielä elinkelvottomampi kuin ilmastonmuutoksen jäljiltä. Biologisilla aseilla on se etu, että sairaudet tappavat vain ihmisiä. Parhaassa tapauksessa sairauden valmistajaa ei voi edes varmistaa tai se vaikuttaa luonnonmukaiselta pandemialta. Toisaalta niissä on myös uhka, että laboratoriossa valmistettava moderni musta surma, jolle ei ole vastalääkettä, voisi tappaa vaikka kaikki tai ainakin lähes kaikki ihmiset. ? Mitä tässä voi edes tavallinen kansalainen tehdä? Ei juuri mitään muuta kuin pitää yhtä ja toimia mahdollisimman ympäristöystävällisesti kaikessa. Uskoa tutkijoita, jotka kertovat meille, mikä ilmastonmuutoksen tila on. Suhtautua ymmärtävästi ihmisiin, jotka pakenevat ilmastonmuutosta ja auttaa heitä konfliktien välttämiseksi. Äänestää poliitikkoja, jotka haluavat taistella ilmastonmuutosta vastaan. Lopettaa lentäminen, autolla ajaminen ja hysteerinen kuluttaminen. Kasata lynkkausjoukko ja käydä hirttämässä joukolla kaikki öljy-yhtiöiden pomot. Nyt ei vain näytä siltä, että ketään kiinnostaisi. Viisi prosenttia suomalaisista syö kasvisruokaa ja luulee sillä lunastavansa oikeuden lentää pari kertaa vuodessa travellaamaan Aasiaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia konflikteja pakenevat ihmiset lennätetään takaisin kuiviin maihinsa lentokyydeillä, jotka sulattavat napajäätiköitä entisestään. Ihmislauma on tainnut valita yhdessä pitämisen muodokseen yhteisen joukkotuhon. Ei kun sokka irti ja äkkilähdöllä Goaan kaikki vielä, kun ehtii.? ? »kansainvaellukset ovat aina johtaneet massiivisiin sotiin ja konflikteihin.» »Maailmanloppu on tulossa. Tai ei ehkä maailmanloppu, mutta ihmiskunnan loppu voi hyvinkin olla ovella.» Tuukka Tervonen Kirjoittaja on tekopyhä ja kyyninen ihmisvihaaja, joka toivoo, että edes pikkupandat pelastuisivat. ratkaisemisessa ja koulutuksen merkitystä kestävälle kehitykselle ei voi liikaa korostaa. Tiedeyhteisön sitoutuminen näihin teemoihin on erityisen tärkeää. Aiempi kestävän kehityksen toimenpideohjelma on onnistunut konkretisoimaan strategian linjauksia. Olisikin tärkeää, että tällainen toimenpideohjelma saataisiin myös uuden strategian tueksi. Samalla yliopistomme voisi lähteä mukaan yliopistojen kansainväliseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden sitoumukseen, johon suomesta on tällä hetkelle liittynyt mukaan Aalto-yliopisto. Sitoumukseen liittymällä yliopistomme voisi päästä osaksi uudenlaista kansainvälistä verkostoa ja saada sitä kautta uusia ideoita sekä tunnustusta kestävän kehityksen työlleen.? ? Ronja Karkinen ja Tiia Pitkänen JYYn kehitysyhteistyökoordinaattorit J ylkkäri?05 · 2018? 31 viimeiset sanat Kestävä kehitys strategian keskiöön
MA–TO 19–20.30 PE–LA 21–23.30 SU–TO HALF & HALF 22.30–23.30 KE YDINPOMMI PE–LA ESILEIKKI 22–23.30 SU–TO KOKO ILLAN (paitsi arkija juhlapyhinä sekä erikoistapahtumien aikana) 1. GREEN EGG Kauppakatu 27 2. BRA 2 Kauppakatu 35 3. FREETIME Kauppakatu 30 4. REVOLUTION Kauppakatu 30 1 2 3 4 Kompassi MEILLE VAI TEILLE? Tilaa taksi numerosta 0100 6900 tai lataa ilmainen JYTAKSI-app! JYVÄSKYLÄ & MUURAME Kauppakatu 23, Avoinna ti–su 11–18 6/3/0 €, vapaa pääsy taide-, museoalojen ja OKL:n opisk. sekä 2018 alle 24-v. JYVÄSKYLÄN TAIDEMUSEO facebook.com/Jyvaskylantaidemuseo Instagram @jkltaidemuseo Taidemuseo on toinen kotini Toisia todellisuuksia -näyttely 7.10.saakka Avoin paja pe klo 14–17, 7.9., 14.9., 21.9., 5.10. Kuvan tekemisestä kiinnostuneille Luento to 20.9. klo 16.30–17.30 Outoa ja selittämätöntä – surrealismin silmin. FM Marja-Liisa Rajaniemi Valon kaupunki to–la 27.–29.9., avoinna klo 11–22 Alessandro Bavari. Valokuva. New progenies A portrait of a girl who looks herself in a mirror. Kuvaaja Hannu-Pekka Auraneva. K-S SUURIN laukkukaup pa tarjoaa opiskelija lle Kysy opiskelija-alen nusta! 24,95 19,95 39,95 19,95 19,95 24,95 24,95 Läppäri REPUT Paljon erilaisia OLKALAUKKUJA tietokonetaskuilla Koulurepun, kouluolkalaukun tai salkun ostajalle SATEENVARJO TAI KYNÄPENAALI ILMAISEKSI! 32?J ylkkäri?05 · 2018 paska kotiseutu