Jyväskylän ylioppilaslehti 22. huhtikuuta– 12. toukokuuta 2013 53. vuosikerta 5 haalarirakkautta Naimishaalarin lahkeet kertovat, kenestä ei saa yöseuraa.
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 T urun Sanomat uutisoi huhtikuun 12. päivä, että opiskelijoiden tyytyväisyys alkaa vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen vuonna 2015. Tyytyväisyyttä aletaan mitata valtakunnallisella kyselyllä, joka tehdään opiskelijoille kandidaatintutkinnon tai kolmannen opiskeluvuoden jälkeen. Vielä ei ole tehty tarkkoja päätöksiä siitä, millaisia asioita palautelomakkeella kysytään. Todennäköisesti opiskelijoilta tiedustellaan ainakin heidän opiskelumotivaatiostaan ja integroitumisestaan yliopistoyhteisöön. Pilottikysely on tarkoitus tehdä toukokuussa, joten osviittaa asiasta saadaan pian. Palaute vaikuttaa kolmeen prosenttiin yliopistojen rahoituksesta. Vaikka luku on pieni, summat ovat merkittäviä. Toistaiseksi ei tosin vielä tiedetä, millä tavalla palaute puretaan jaettaviksi rahamääriksi eri yliopistojen välille. Kuten useimmilla uudistuksilla, tälläkin on kaksi puolta. Yliopistolle se lähettää oikean signaalin: Opiskelijoiden hyvinvointi on tärkeä oppilaitoksen menestyksen mittari. Muistutus on tarpeellinen. Kolumnistimme moittii tässä numerossa sitä, ettei opetusta pidetä yliopistossamme riittävän suuressa arvossa. Tutkimus nähdään liian usein henkilökunnan päätehtävänä ja opetus ikävänä pakkopullana. TällaiH yvis on yliopisto-opiskelijoiden neuvoja, jonka tehtävänä on edistää ja tukea opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänhallintataitoja. Näin kuvataan rehtorin lanseeramaa HYVIS -hanketta. Hyviksien tehtäviksi kuvaillaan muun muassa opiskelijoiden neuvomista ajanja arjenhallinnassa sekä ihmissuhteiden ja itsetunto-ongelmien kuuntelemista. HanKe Kuulostaa tosi söpöltä; vihdoin opiskelijoidemme hyvinvoinnista ollaan kiinnostuneita! Tosiasiassa rehtori on määrännyt jokaisesta tiedekunnasta etsittävän vapaaehtoisesti ja kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden hyvinvoinnista kiinnostuneen henkilön, joka haluaa omien töidensä lisäksi kuunnella opiskelijoiden huolia ja ratkaista niitä käytännön tasolla. En epäile hetkeäkään sitä, etteikö tällaisia hyväntahtoisia ihmisiä löytyisi yliopistostamme. Onko kuitenkaan reilua vaatia jo nyt ylityöllistetyltä henkilökunnalta tämänkaltaista vapaaehtoistyötä opiskelijoiden hyväksi? Ja ihan vain hyvän mielen palkalla. HYVIS-toiminta kirjataan kyllä hyviksen työsuunnitelmaan, mutta tämä on pois hyviksen omasta varsinaisesta opetustai hallintotyöstä. Kuinka paljon aikaa ja resursseja henkilökunnalta todellisuudessa löytyy vapaaehtoiselle lisätyölle? Pahimmassa tapauksessa tarvitsemme pian ylikuormitetulle henkilökunnalle omat hyvikset. oletetaan vielä, että tällaisia ihania ja jaksavia ihmisiä löytyy. Vaikka hyvikset toimivat tiiviissä yhteistyössä YTHS:n kanssa ja tulevat saamaan pikakoulutuksen tehtävään, voidaanko hyviksiä pitää pätevinä? Opiskelijoiden henkinen hyvinvointi ei ole leikin asia. Vääränlainen reagointi opiskelijan ongelmiin saattaa viedä asioita vain huonompaan suuntaan. Kuka tästä sitten on vastuussa? Täytyy pitää mielessä, etteivät hyvikset ole sosiaalityöntekijöitä eivätkä psykologeja. Hyviksestä voi tulla pahis. tämän lisäKsi voidaan kyseenalaistaa hyviksien puolueettomuus, koska ovathan he tiedekunnan henkilökuntaa. Henkilökuntaa, jossa he voivat olla opettajana tai tentaattorina arvioimassa opiskelijoiden opintoja ja opintosuorituksia. Asetelma voi aiheuttaa hankalia tilanteita. KaiKKea iHmisten kanssakäymistä ja huolenpitoa ei pidä ulkoistaa psykologeille. Opiskelijoiden työkyvystä huolehtiminen on kuitenkin tärkeää. Yksinään HYVIS -hanke on naiivi yritys peittää ampumahaava laastarilla. Hyvis -toiminta ei saa jättää varjoonsa opintopsykologin todellista tarvetta: sitä tarvetta, jonka vuoksi opiskelijat jonottavat kolmen kuukauden jonoissa. Opiskelijat tarvitsevat puolueettoman, ulkopuolisen ja pätevän opintopsykologin, jolla on kokonaisvaltainen ja ammatillinen näkemys auttaa opiskelijoita. samalla tavoin kun työhyvinvointiin panostamalla voidaan parantaa työtehokkuutta, myös opiskeluhyvinvointia parantamalla voidaan edistää opiskelutehokkuutta tämä kun näyttää olevan tämän sukupolven yliopiston ainoa päämäärä. Maria Rytkönen Jyväskylän yliopiston sosialidemokraattiset opiskelijat Tyytyväisyys saa hinnan Hyvikset kuin laastaria ampumahaavalle nen asenne näkyy varmasti opetuksen laadussa. Tähän mennessä opiskelijoiden henkilökunnalle antama palaute on saattanut kaikua kuuroille korville. Joillain laitoksilla jopa perusteltu ja sinnikäs kritiikki on aiheuttanut lähinnä ärsyyntynyttä tuhahtelua. Kun tyytymättömyys alkaa näkyä yliopiston rahoituksessa, voisi kuvitella, että myös henkilökunnan motivaatio tarttua ongelmiin kasvaisi. toisaalta uudistuKsessa on sudenkuoppansa. Yliopistolla pelätään, että turhan harva opiskelija vastaa kyselyyn. Jos esimerkiksi vain tyytymättömät vaivautuvat kertomaan kokemuksistaan, kyselystä piirtyvä kokonaiskuva jää vajaaksi. Palautekysely onkin tilaisuus, joka opiskelijoiden täytyy osata hyödyntää. Laiskuudesta vastaavat niin yliopisto kuin opiskelijatkin. Toisaalta täytyy pohtia, kuinka rehellisesti opiskelijat vastaavat kyselyyn, joka vaikuttaa heidän tuleviin opiskeluolosuhteisiinsa. Jos huono arvio johtaa rahoituksen vähenemiseen ja siten mahdollisesti opetuksen laadun yhä kovempaan laskuun, kannattaako avoimuus? Laatu kun ei ole vain tahdosta kiinni. Uhka rahoituksen vähentämisestä tuskin korjaa ongelmaa, jos ongelma on alunalkaenkin rahoituksen vähäisyys. Täytyykin toivoa, ettei uudistus johda vain muutaman avokätisesti rahoitetun yliopiston pönkittämiseen. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi Kansan ääni Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. www.jylkkari.fi/Palaute voisi kuvitella, että myös henkilökunnan motivaatio tarttua ongelmiin kasvasi. Pahimmassa taPauksessa tarvitsemme Pian ylikuormitetulle henkilökunnalle omat hyvikset. haluatko mainostaa Jylkkärissä? seuraavat varaukset 1.5. mennessä ota yhteyttä: Piia.aaltonen@ oPiskeliJameDiat.Fi
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 Jylkkärin toimitus: Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Suvi-Tuulia Nykänen toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Siviilipalvelusmies: Jere Kyrö sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Jere Kyrö Painos: 6000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 Kartalla 4-5 uutiset: Opiskelijat juuttuvat Jyväskylään, 6–7 kampus: Aalto-asiantuntija kertoo, mikä kampuksessa on hienoa, 7 kolumni: Nauttikaa kiireettömyydestä! 8-9 kampus: Kofeiinia ja taloustiedettä 10–12 keskiaukeama: Kihlahaalareista naimishaalareiksi. american car clubin perinteinen Vappu cruising vappupäivänä klo. 15 alkaen. Letka aloittaa matkansa Seppälän Prismalta ja kulkee keskustan kautta Palokkaan. Jyväskylän perinteiset Vappumarkkinat 30.4.-1.5. kävelykeskustassa. lounaispuiston vappu 1.5. stimuluksen Wappusitsit Escapessa 29.4. Jatkot klo. 22.00 alkaen, liput 3 euroa. Jyväskylän ylioppilaskunnan vappu Harjulla vappupäivänä 1.5. Vappukansaa viihdyttävät Jaakko & Jay sekä LUPI!-DJ:t. vakiopaineessa jyrisee 30.4 Ukkosmaine klo. 19.00 alkaen. Liput 8 euroa. Lisäksi Vakkarissa tanssitaan vappupäivänä perinteiset vapputanssit Perälä & Ekmanin tahtiin. kaupunkisuunnistus Amazing Race Jyväskylä 30.4 klo. 10-18. Kilpailu alkaa Rajakadulta AMK-kampuksen päärakennuksen F-siiven parkkipaikalta ja päättyy palkintojenjakoon Kirkkopuistossa. Jylkkäri selvitti vapun tapahtumia Jyväskylässä. Tule avustajapalaveriin! ti 23.4. Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00 16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin sellaisen lehden, mitä opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. amazing racen jatkot Brassa, klo. 20-23 ilmainen sisäänpääsy kisapassilla. ”TOSIaSIa ON, eTTä MITä eNeMMäN KOeTaT vaPaaSSa yhTeISKuNNaSSa IhMISIä PaKOTTaa, SITä vOIMaKKaaMMIN he vaSTuSTavaT.” Jani Kaaro Helsingin Sanomissa 15.4.2013
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 logeja, vaikka ala vetää muualla Suomessa erinomaisesti. Pudas uskookin, että ongelmana on myös opiskelijoiden haluttomuus lähteä muualle työn perässä. Moni päättää jäädä Jyväskylään esimerkiksi opiskeluaikana löytyneen puolison vuoksi. Päätöksellä saattaa olla tuhoisat seuraPaula Ahonen ja Niina Malinen eivät suunnittele Jyväskylään jäämistä. Luokanopettajaksi aikova Ahonen on tietoinen huonosta työllisyystilantesta. Englantia opiskeleva Ahonen suuntaisi mieluiten pääkaupunkiseudulle. K un valmistuminen kolkuttelee ovella, on aika katsella ympärilleen. Vaikka opiskelupaikkakunnalle olisi houkuttelevaa jäädä, jyväskyläläisten kannattaa harkita tarkkaan. Jyväskylä on ollut Suomen kärkisijalla korkeakoulutettujen työttömyydessä jo vuosia. Tilannetta on seurattu Keski-Suomen ELY-keskuksella vuodesta 2006 lähtien, ja seurantatietojen mukaan Jyväskylä on ollut ykkösenä akateemisten työttömyydessä vuoteen 2012 asti. Vuodelta 2013 vastaavia tilastoja ei vielä ole. Ainoa poikkeus sääntöön on vuosi 2010, jolloin kaupungin sijaluku oli vertailussa kaksi. Luvuissa on katsottu ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkija-asteen tutkinnon suorittaneiden määrää suhteessa kaupungin koko työvoimaan. Viime vuonna tilanne muuttui siten, että akateemisten työttömyys lisääntyi myös muualla. 2012 Jyväskylä jakoi kyseenalaisen kärkisijansa Turun, Tampereen, Helsingin ja Oulun kanssa. Aihe on Jyväskylässä herkkä, vaikka tilanne on ollut virkamiesten tiedossa pitkään. “Tämä aihe on ollut Jyväskylässä tabu, sitä ei olla haluttu kuulla”, yksikön päällikkö Marja Pudas Keski-Suomen ELY-keskukselta toteaa. TilanTeeseen on monia syitä. Jyväskylän yliopisto on suuri suhteessa kaupungin kokoon, ja täältä puuttuvat hyvin työllistävät teknillinen korkeakoulu ja lääketieteelliset alat. Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta valmistavat runsaasti YliopisTon pääraKennus menee remonttiin ensi syksynä. Remontin jälkeen yliopiston hallinto muuttaa C-rakennuksen tiloihin. Opiskelijoiden elämään johdon muutto ei kuitenkaan suuresti vaikuta. 2. kerroksessa ei muuton jälkeen tosin enää pysty liikkumaan yhtä vapaasti kuin aiemmin. Kirjoitusalustoilla tehtävistä tenteistä ei siis päästä eroon, vaan humanistisen tiedekunnan opiskelijat joutuvat hikoilemaan alustojensa kanssa yleisenä tenttipäivänä taas remontin jälkeen. Tyhjille jäävän rehtoraatin kohtalosta sen sijaan ei ole vielä päätetty. Yliopiston tilapalvelujohtaja Suvi Jokion mukaan rehtoraatin vuokraaminen ulkopuolisille tahoille on myös mahdollista. Vuonna 1955 rakennettu päärakennus on yksi Alvar Aallon merkittävimmistä töistä. Rakennus remontoitiin viimeksi vuosina 2001-2002, mutta syksyn remontin laajuisessa peruskorjauksessa se ei koskaan ole ollut. Remontin suunnittelussa ja toteutuksessa yliopisto tekee yhteistyötä Alvar Aalto-säätiön kanssa päärakennuksen suojelumääräyksen takia.Yhteistyötä tehtiin myös L-rakennuksen remontin yhteydessä. Remontissa C-rakennuksessa suoritetaan perusteelliset rakenteelliset korjaukset sekä uusitaan ilmanvaihto kirjastossa, hallintosiivessä ja juhlasaleissa. Remontin odotetaan valmistuvan muutaman vuoden sisällä. Suvi-Tuulia Nykänen Jyväskylä akateemisen työttömyyden huipulla TYöelämä. Jyväskylä on työtä etsivälle korkeakoulutetulle yksi Suomen vaikeimmista kaupungeista. Moni jää tänne, vaikka uramahdollisuudet olisivat muualla selkeästi paremmat. päärakennus remonttiin syksyllä teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö Jere Kyrö opiskelijoita tehtäviin, joita erityisesti näiltä seuduilta löytyy rajallisesti. KouluTusalaT eiVäT yksin kuitenkaan selitä lukuja. Jyväskylässä on paljon työttömyyttä myös aloilla, jotka muualla työllistävät hyvin. Täällä on esimerkiksi runsaasti työttömiä psykoTäMä AihE oN oLLuT JyväskyLässä TAbu. Liikunnan yhteiskuntatieteiden jatko-opiskelija Mihaly szerovay jäisi mielellään Jyväskylään, mutta on tottunut kulkemaan maailmalla työn perässä. Liikunnanopettajaksi opiskeleva Elina heikkinen viihtyy Jyväskylässä, mutta hänellä ei ole selkeää toivekaupunkia. ihannetyömatka olisi alle kymmenen kilometriä.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 Jyväskylän yliopistoon haki kevään haussa ennätysmäärä hakijoita. Hakijoita oli yhteensä lähes 15000. Aloituspaikkoja uusille opiskelijoille on ensi syksyksi 1526. Kokonaisuudessaan hakemuksia saapui Jyväskylään 9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Hakijoita oli tänä vuonna viime vuotta enemmän jokaisessa tiedekunnassa. EsimErkiksi kasvatustiEtEissä, ITtiedekunnassa ja kauppakorkeakoulussa hakijoita oli kaikkiin hakukohteisiin enemmän kuin vuonna 2012. Erityisen suosittuja olivat jälleen liikuntatieteelliset alat. Esimerkiksi liikuntapedagogiikkaa haki lukemaan lähes 1900 toiveikasta ja liikuntabiologian hakijamäärä lisääntyi 48 prosenttia viime vuodesta. Humanistisista aloista suosituimpia olivat journalistiikka ja englanti, matemaattis-luonnontieteellisessa taas biologia ja fysiikan nanotieteet. Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa hakijoita kiinnostivat erityisesti psykologia ja sosiologia. HakiJamäärältään Jyväskylän yliopisto on Suomen neljänneksi suosituin yliopisto Helsingin, Turun ja Tampereen jälkeen. Pääsykokeet ensi syksyn opiskelupaikkoihin alkavat liikuntapedagogiikan ensimmäisen vaiheen kokeella toukokuun puolessa välissä. Pääsykokeita riittää kesäkuulle asti. Suvi-Tuulia Nykänen korkeakoulutettujen työttömyys kasvussa Ennätysmäärä hakijoita Jyväskylän yliopistoon korkEakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut Suomessa vuodesta 2007 asti. Kehitys näkyy myös Jyväskylässä, jossa vuodesta 2007 vuoteen 2012 akateemisten työttömien vuosittainen keskimäärä on noussut 32 prosenttia. Kaikkien työntekijöiden osalta nousua on ollut 19 prosenttia. Vuonna 2007 Jyväskylässä oli keskimäärin 534 ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkija-asteen tutkinnon suorittanutta työtöntä, kun vuonna 2012 heitä oli 705. TE-toimiston Marja Pakkanen painottaa, että tilanne vaihtelee vahvasti aloittain. Hän arvelee, että kehitykseen on vaikuttanut ainakin Jyväskylän alueella se, että valtio palkkaa yhä vähemmän työntekijöitä. Näihin paikkoihin on tyypillisesti vaadittu tai toivottu korkeakoulututkintoa, joten Jyväskylässä yhteiskuntatieteilijöiden mahdollisuudet työnsaantiin ovat viime vuosina vähentyneet. pakkanEn Huomauttaa kuitenkin, etteivät asiasta tehdyt tutkimukset ole aukottomia. Ne eivät huomioi sitä, vastaako saatu työ koulutusta. “Akateemisen työttömyyden ytimeen pääsemisessä ongelma on se, moniko pääsee koulutustaan vastaavaan työhön”, hän toteaa. Kaikesta huolimatta yliopistotutkinto on edelleen keskimäärin varmin koulutusväylä työllistymiseen. “Suurimmalle osalle töitä kuitenkin löytyy”, Pakkanen painottaa. Jyväskylä akateemisen työttömyyden huipulla teksti Minna Tiainen kuvat Jere Kyrö Jyväskylän yliopisto ei suunnittele opintopistekattoa Jyväskylän yliopiston strategiajohtajan Kari Pitkäsen mukaan yliopistossa ei tällä hetkellä harkita opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrän rajoittamista. “Toistaiseksi ei suunnitella, että tuohon suuntaan lähdettäisiin”, hän toteaa. Pitkäsen mukaan muiden yliopistojen esimerkki saattaa kuitenkin jossain vaiheessa tuoda asian keskusteluun myös Jyväskylässä. Opintopistekatto on noussut esiin viime viikkoina, koska Itä-Suomen yliopistossa on pohdittu sen käyttöönottoa. Yliopisto haluaisi kustannussyistä rajata opiskelijoiden tutkintoon tulevat opinnot noin 330 opintopisteeseen. Maisterin tutkinnon suorittamiseen riittää 300 opintopistettä. Minna Tiainen Yliopistoliikunnasta korkeakoululiikuntaa Jyväskylän korkeakoulut aloittavat yhteistyön korkeakoululiikunnan saralla. Pilottihankkeena syksyllä 2013 käynnistyvä korkeakoululiikunta käsittää sekä yliopiston että ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunnan. Hanke aloitetaan yhteisillä ryhmäliikuntatunneilla. Toiminta on merkityksellistä erityisesti ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja henkilöstölle, jotka pääsevät nyt hyötymään yliopistoliikunnan laajasta valikoimasta. Liikuntaa voi syksystä alkaen harrastaa sekä yliopiston L-rakennuksella että ammattikorkeakoulun salissa Rajakadulla. Korkeakoululiikunnan kokeiluhanke jatkuu myös ensi keväänä. Suvi-Tuulia Nykänen Tohtoritunnustus Jyväskylään Jyväskylän yliopisto on saanut EUkomission tutkijoiden ammatilliseen osaamiseen ja tutkijanuran houkuttelevuuteen liittyvän tunnustuksen. Tunnustuksen mukaan Jyväskylän yliopisto tarjoaa tutkijoille muun muassa innostavan ja hyvän työympäristön. Vastaavan tunnustuksen on Suomessa aikaisemmin saanut vain Aalto-yliopisto. Suvi-Tuulia Nykänen oikaisu Toisin kuin Jylkkärissä 3/2013 kerroimme, opiskelijan tulee myös ensi vuodesta alkaen itse laskea tulonsa määrä ja palauttaa liiat opintotuet vapaaehtoisesti. Ensi vuonna asia muuttuu kuitenkin niin, että opiskelija voi tarkistaa tulojensa määrän helpommin esitäytetystä veroilmoituksesta. Kansantaloustiedettä opiskeleva Karita Heikkilä olisi valmis jäämään Jyväskylään, mutta töiden vuoksi muuttaminen ei hirvitä. Alle tunti olisi hänen mielestään kohtuullinen työmatka. ukset, sillä työttömyys työuran alussa voi jarruttaa urakehitystä pitkään. kEski-suomEn työja elinkeinotoimiston palveluesimies Marja Pakkanen kannustaisi opiskelijoita lähtemään vähäksi aikaa töihin pienempiin kuntiin, joissa koulutetusta työvoimasta ei ole yhtä kovaa tarjontaa kuin täällä. Kun takana on muutama vuosi kokemusta omalta alalta, työpaikkojen ovet aukeavat paremmin myös Jyväskylässä. Pakkanen valittelee myös, että jyväskyläläiset ovat nirsoja työmatkojen suhteen. “Meidän alueella se 40 kilometriä tuntuu välillä olevan liian pitkä matka, vaikka autolla Äänekoskelle hurauttaminen kestäisi yhtä kauan kuin Helsingin seudulla kaupungin laidalta toiselle. Ei pitäisi tuijottaa kilometrejä vaan sitä, paljonko matkaan menee aikaa”, hän toteaa. Kuntotestipäivä veti opiskelijoita liikunnalle. JERE KYRö
A lvar Aalto halusi tehdä Seminaarinmäestä Ateenan Akropoliksen ja tuoda Jyväskylään tuulahduksen Kreikasta, sivistyksen kehdosta. Sitä mieltä on Alvar Aalto-säätiön rakennusperintöosaston arkkitehti Tuula Pöyhiä. Aloitamme kampuskierroksemme päärakennuksesta. Sitä Pöyhiä jaksaa erityisesti hehkuttaa. “Päärakennus on koko Seminaarinmäen kruunu ja yksi ehdottomasti hienoimmista Aallon suunnittelemista rakennuksista. Siinä ideat on todella saatu lentämään”. Hienolta kuulostaa, mutta monille tavallisille opiskelijoille päärakennuksesta ja muista Aallon suunnittelemista rakennuksista mieleen tulee kuitenkin yleensä vain tuskaisia asioita. PäärAkennuksellA erityisen huvittavan maineen ovat saaneet vessat. Hyvin pienet vessat. Syy kokoon ei kuitenkaan ole siinä, että Aalto-herraa itseään ei ollut pituudella pilattu. Asiaan löytyy paljon loogisempi selitys. “Vessojen tilavuus on suunniteltu vanhanaikaisille tehovessoille, joiden vesisäiliö oli ylhäällä. Silloin pytyt eivät tarvinneet näin paljon tilaa”, Pöyhiä selittää päärakennuksen naisten vessassa. Vessojen pienuuteen onkin tulossa muutos C-rakennuksen remontissa. “Päärakennuksen vessojen seiniä siirretään taaksepäin ja sivuille niin, että tilaa tulee enemmän. On ihan turha ylläpitää tällaista turhaa epäsopua Aallon ja opiskelijoiden välillä, kun asia voidaan kuitenkin helposti ratkaista”, Pöyhiä kertoo. Kummaksuntaa aiheuttavat myös vessoihin johtavat portaat. Päärakennuksen vessoihin kun laskeudutaan portaita pitkin vielä vessan oven jälkeenkin. Niihin Pöyhiäkään ei keksi selitystä. “Ehkä niiden tarkoitus on ollut vain luoda hienoutta myös vessaan”, hän toteaa. Yliopistolla liikkuu myös huhu, jonka mukaan päärakennuksesta löytyisi portaat, jotka johtaisivat kattoon tai päättyisivät seinään. Mitä tähän sanoo Pöyhiä? “Ei minulle kyllä tule mieleen mitään päättymättömiä portaita. Toisaalta en kyllä ihmettelisi, vaikka Aalto olisi sellaiset koristukseksi suunnitellutkin”, Pöyhiä toteaa. PäärAkennuksessA opiskelijoita kiukuttavat myös juhlasaleissa pidettävät yleiset tentit ja niiden olosuhteet. Kirjoituspöytiä ei ole, vaan tenttivastauksia kirjoitellaan kirjoitusalustat sylissä. Ylempänä salissa tentin voi suorittaa edessä olevaan penkkiin kiinnitettävän alustan päällä, mutta se taas rämähtää helposti alas. Lisäksi alusta ei ole suorassa penkkiin nähden. “Eihän tämä ole missään nimessä ergonominen tapa opiskella”, Pöyhiä huokaisee alusta kädessään. “Otan osaa, se on ainut mitä voin sanoa. Salien ei vain pitäisi olla tällaisessa käytössä”. Pöyhiän mukaan C1ja C2-juhlasalit on suunniteltu nimenomaan juhlaja luentokäyttöön. Tenttivastauksien kirjoittaminen sen sijaan tuskin oli Aallon suunnitelmissa. C-rakennuksen remontin yhteydessä tenttitilaisuuksien ergonomiaa ei myöskään olla parantamassa. “Yliopistolta pitäisi löytyä jokin toinen paikka massatenteille. Meille säätiössä juhlasalit ovat rakennuksen sydän, ja niitä ei valitettavasti olla muuttamassa”, Pöyhiä toteaa. Seinäkello kuulostaa arkkitehdin mielestä kuitenkin hyvältä ajatukselta. “Hyvällä suunnittelulla kello olisi hyvinkin mahdollinen. Onhan tänne lisätty lamppuja ja kaiuttimiakin. Emme me säätiössä yritä mitenkään estää nykyajan tulemista Aallon suunnittelemiin rakennuksiin.” rAkennukset. Vessoihin pitää peruuttaa ja tentit tehdä tikkuisilla lauta-alustoilla. Näinkö Alvar Aalto suunnitteli 2000-luvun yliopisto-opiskelijan elämän? Jylkkäri kuljetti Aalto-asiantuntijaa ympäri kampusta kertomassa, mikä niissä punatiilisissä laatikoissa oikeasti on niin hienoa. Aallon Akropoliksessa teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Jere Kyrö Päärakennuksen juhlasalit ovat Alvar Aaltiosäätiön silmäteriä. Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 Kampus 6
Yliopiston rakennuksista myös P-, X-, L-rakennukset ja Ilokivi ovat Aallon suunnittelemia. Liikunnan remontti on vasta valmistunut, ja remontteja suunnitellaan parhaillaan myös kaikille muille Aallon suunnittelemille rakennuksille. Miksi Aallon rakennukset siis menevät nyt yht’ äkkiä remonttiin? “Suurin syy on rakennusten ikä”, kertoo yliopiston tilapalvelujohtaja Suvi Jokio. “Lisäksi aikaisemmissa remonteissa rakennuksiin on taloudellisista syistä tehty vain rajallisia korjauksia. Myös materiaalit ja rakennusvälineet ovat vuosien saatossa parantuneet.” Sisäilmaongelmat puhuttavat kampuksella edelleen. Jokion mukaan ongelmat eivät johdu mistään yksittäisestä syystä, vaan haasteena ovat olleet rakennusaikakaudelle yleensä tyypilliset ongelmat. Esimerkiksi silloin käytetty puu ei enää täytä laatukriteereitä. Samaa mieltä on myös Pöyhiä. Lisäksi hän nostaa esille siivouksen merkityksen. “Joskus historiassa yliopistoa ei ole edes siivottu kunnolla. Nämä kaikki ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, missä kunnossa yliopiston rakennukset nyt ovat.” Mutta palataan vielä kampuskierrokseen. Ohittaessamme P-rakennuksen Pöyhiä intoutuu muistelemaan Tuula Pöyhiä on pääosin tyytyväinen Liikunnan rakennuksen remonttiin. Päärakennuksen vessat ovat niin pienet, ettei esimerikiksi viimeisillään raskaana ollut nainen meinannut mahtua koko vessaan. menneitä, ja väläyttää jopa ajatusta palauttaa rakennus takaisin alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa asuntolaksi tulevan remontin jälkeen. “Semmoisesta asunnosta voisi jo maksaa vähän korkeampaa vuokraa. Olisihan se hienoa, jos kampukselle saataisiin taas asukkaita”, Pöyhiä miettii. Liikunnalle saapuessa arkkitehdin silmät kirkastuvat. “Nuo lamput ja Aallon itsesuunnittelemat sauvakaakelit, puhumattakaan korkeasta katosta. Aulasta erottuu koko Liikunnan rakennus, kahvila ja liikuntasalit. Liikunta on sekoitus uutta ja vanhaa.” Liikunnan remontista Pöyhiällä on kaksijakoiset tunnelmat. Hän ei vieläkään ymmärrä, miksi rakennus piti saneerata niin totaalisesti. Toisaalta hän antaa tunnustusta siitä, että Liikunnan arkkitehtuurin säilyttämiseen nähtiin paljon vaivaa. “Minulle liikunnan aula aiheuttaa wau-efektin”, Pöyhiä toteaa. Tavallisia opiskelijoita Aallon arkkitehtuuri saa kuitenkin vain harvoin kiljahtelemaan, ainakaan riemusta. Päänsäryt ja vuotavat silmät ennemminkin itkettävät, kuten myöskin kivikovat puupenkit joissain luentosaleissa. Vaikka oVathan ne liikan sauvakaakelit aika hienoja. Kunhan niitä vain osaa katsoa. M iksi te aina pilaatte kaiken? Tarkoitan teitä, jotka annatte vanhalle asialle uuden nimen ja teette siitä trendin. Oli kivaa nauttia kiireettömyydestä, kunnes siitä tuli downshiftaamista. Heti tuli vähän suorittamisen makua touhuun ja ihmisille saa selitellä. Sillä eihän ”downshiftaajaalle” voi kuin naureskella. Tyhmät ihmiset. Tyhmä media. on Mielenkiintoista miettiä, miksi teollistuneissa länsimaissa laajempi keskustelu vauhdin hiljentämisestä alkoi vasta 2000-luvulla. Tuliko äärimmilleen viedyssä suorittamiskulttuurissa viimein raja vastaan, vai olemmeko vain hitaita omaksumaan terveellisiä elämäntapoja? Sillä ei leppoisan elämän ihannointi ole uusi idea. Orientissa yksinkertaista ja hiljaa matavaa elämää on ihannoitu jo ajanlaskun austa. Lännessäkin kiireettömyydestä alettiin tykkäillä jo 1700-luvulla. Se oli yläluokan hupia. Jotain, josta pellolla raatava maaorja saattoi vain unelmoida. Unelmoida siitä pitääkin. Sen lisäksi, että lunki fiilistely on mukavaa, se on hyödyllistä. Rentoutunut mieli prosessoi, suunnittelee huomaamatta, kehittelee uutta. Jatkuvasti raatavalla ja stressaavalla ei ole aikaa ajatteluun. kirjailija Milan kundera esitti, että kykymme unohtaa on suoraan verrannollinen kiireen määrään. Siinä on perää. Joskus esimerkiksi töissä tulee hosuttua kasaan tusina juttua päivässä. Mitä muistan noista jutuista? En juuri mitään. Kiireessä elettyjen päivien muisteleminen on kuin katsoisi VHS-kasettia pikakelauksella. Kuvia ei saa esiin. Mitä muistelemme kuolinvuoteella, jos eletty elämä on yhtä kiireessä sutattua maalausta? Tuskinpa muistelemme sitä kiirettä. Minun rakkaimmat muistoni liittyvät hetkiin, jolloin en varsinaisesti tehnyt yhtään mitään. Vaikka hallitus ei toistaiseksi opintorahoihin koskenutkaan, tekee meillä opiskelijoilla välillä suomalaisittain ”tiukkaa”. Mutta meillä on käsissämme jotain arvokasta: Meillä jos kenellä on mahdollisuus nauttia kiireettömyyden ylellisyydestä. Se ei vaadi rahaa ja aikaa meillä on. Kysykää vaikka ruuhkavuosilaisilta. suosittelen nauttimaan kiireettömyyden tunteesta heti ja sen suurempia suunnitelmia tekemättä. Valo lisääntyy. Ulkona on nytkin ihan hieno päivä. Vietetään se turhia pinnistelemättä. Ja jos ajatus hetken joutilaisuudesta herättää, olet ehdottomasti sen tarpeessa. Eero Mäntymaa Pysähtykää MiTä MuisTeLeMMe kuoLinvuoTeeLLa, jos eLeTTy eLäMä on yhTä kiireessä suTaTTua MaaLausTa? Myös Liikunnan rakennuksen lamput ovat aallon suunnittelemia. Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 Kampus 7
Kampus 8 O lin jossain Agoran aulan lähettyvillä, Mattilanniemen ytimessä, kun kofeiini alkoi vaikuttaa. ”Tähän ei kannata jäädä, tämä on kylterien maata”, mietin ja menen sisään kolmosauditorioon. Pian sisään valuu tiedostavan näköistä jengiä. Keynesin toinen tuleminen? Keynes Suomessa ja maailmalla 2010 -luvulla -seminaari voi alkaa. “Kun luetaan Keynesiä, löytyy paljon asiaa, joka sopii tähänkin tilanteeseen”, illan MC Mikko Jakonen nostattaa tunnelmaa. Heti alkuun pettymys: Odotettu Maan Pako -kollektiivi on perunut keikkansa! Mutta mikään ei latista odottavan yleisön fiiliksiä. Pitkän päivän avaa Teppo Eskelinen. Sivulaidalta kansantaloustieteen kenttää hämmentävä Itä-Suomen yliopiston dosentti aloittaa pajatson tyhjentämisen välittömästi ja pudottelee nälkäisen yleisön pureskeltavaksi Keynesin maukkaimpia teesejä. “Rahan tehtävä on tulla käytetyksi, ei säästetyksi!” Hommahan lähtee heti lapasesta. Palautetaan mieliin, mistä on kyse. John Maynard Keynes on liberaalin kansantaloustieteen grand old man ja vastarannan kiiski. 30-luvulta asti vaikuttaneen viiksiniekan keskeisiä pointteja oli se, että taantumien syynä on kokonaiskysynnän vähyys ja taantumasta valtio pääsee elvyttämällä. Keynesin kelat ja koko makrotalous ovat pulpahtaneet pinnalle nyt, kun maailman huomio on Euroopan finanssikriisin skenessä. Etenkin siinä, kuinka pahasti kriisin hoitaminen pykii. “tunnen paljOn ihmisiä, jotka olivat ehdolla viime eduskuntavaaleissa. Vaalien aikana ne kaikki ihmetteli sitä, että ihmiset haluaa toreilla ja ostareilla puhua makrotaloudesta”, hehkuttaa Eskelinen päivän vetonsa jälkeen. Eskelistä väsyttää. Ilta on mennyt viiniä juodessa. Keynesiläisillä utopioilla pallotellut keikka hoidettiin kuitenkin rutiinilla. “Korostetusti rutiiniesitys. Mutta vahva akateeminen rutiini kantaa suht järkevän esityksen, vaikka välillä ajatus katkeilee”, mies tuumaa. esKelinen alOitti säädön taloustekstien parissa 2007, kun kaikki oli hyvin ja talousjournalismi yrityspamppuperseiden nuolemista. “Ne ajat tuntuu etäiseltä...Silloin julkisessa sanassa kuva taloudesta oli pörssikursseja ja yritysjohtajien menestystarinoita. Yhteiskuntatieteellisesti tyhjää. Nyt makrotalous on täyttänyt lehtien talousosaston.” Valtamedian rooli portinvartijana poistuu, funtsii Eskelinen. Hesarinkin tyyppisissä lehdissä näkee monipuolisempia ääniä. Valta Vaihtuu myös Agora kolmosen lavalla. Käy selväksi, että näissä bileissä ei konsensuspaskaa kuulla. Paavo Teittinen heittää kehiin pragmaattisen settinsä, jossa vaaditaan Suomen laman lääkkeeksi markkavaluuttaa. Osansa disautuksista saavat niin Olli Rehn, Alan Greenspan kuin Matti ”olen keynesiläinen” Vanhanenkin. Kun lounas on nautittu ja kofeiininitkut taitettu, siirrytään kuuntelemaan todellista herkkupalaa: Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan ensimmäistä yhteisesiintymistä. Raha ja talous -blogistaan käsin blastaavat nuoret miehet lataavat täyslaidallisen mietintöjä siitä, miksi Keynes aikanaan katosi kansan huulilta ja mielistä. “Ei Keynesin kritiikki aikanaan horjuttanut valtavirtaisen taloustieteen perustaa. Valtavirta imaisi siitä tietyt pointit omaan kehikkoonsa, käytti omasta näkökulmastaan miten parhaaksi näki”, Ahokas lataa. Miehiä tuntuu kyrpivän nykyhegemonia, jossa poliitikot kuuntelevat kansantaloustieteilijöitä, jotka puolestaan imevät vaikutteensa uusklassisesta talousteteestä ja monetarismista. Siis juuri siitä, mistä muun muassa vasta mullattu Thatcher ja Reagan ammensivat ja jota vastaan keynesiläisyys asettuu. “90 prossaa Suomen taloustieteen laitoksista edustaa valtavirtaa, sitä täällä Jyväskylässäkin opetetaan”, Ahokas toteaa. Duo näkee myös edistyksen askelia. Niitä ovat muun muassa Paul Krugmanin kaltaisten taloustieteilijöiden ääneen pääseminen. Talouskomissaari Olli Rehnin ajatuksia torakoihin verrannut jenkki kritisoi antaumuksella Euroopan kriisin hoitoreseptiä – talouskuria, menojen leikkauksia. “Se johtaa syvenevään taantumaan, sosiaaliseen kriisiin. Kaikkihan sen näkee”, Keynes tulee! Oletko valmis? teksti ja kuvat Eero Mäntymaa seMinaaRi. Kahvihuuruinen trippi kansantalousskenen ytimeen, joka kuohuu kuumempana kuin koskaan. Seuraavat tunnit menevät kofeiinihuuruiSeSSa euforian tilaSSa. Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 teppo eskelinen blastaa. Seurakunta kuuntelee.
Kampus 9 Keynes tulee! Oletko valmis? Y liopistolla on kaksi perustehtävää: tutkimus ja siihen perustuva opetus.Vaikka juhlapuheissa nämä perustehtävät esitetään yhdenvertaisina, käytännössä opetusta ei useinkaan arvosteta yhtä korkealle kuin tutkimusta. Käytäväkeskusteluissa voi usein kuulla henkilökunnan jäsenen valittavan, miten opetus vie aikaa tutkimustyöltä. Jostain syystä on ihan hyväksyttävää voivotella, että opetus ja hallinto vievät aikaa tutkimukselta. Ihan kuin perustutkinto-opiskelijoiden opettaminen olisi työaikaraportin täyttämiseen verrattava välttämätön paha. AnglO-AmeriKKAlAisen tutKimusperinteen piirissä kirjojen esipuheissa kiitellään usein opiskelijoita, joiden kanssa keskustellessa tutkimuksen ideat ovat kirkastuneet ja jalostuneet. Tällaista harvemmin näkee suomalaisen julkaisun alkusanoissa. Jostain syystä suomalaisessa yliopistossa opettava tutkija ei koe opiskelijoita sellaiseksi osaksi akateemista yhteisöä, että hänen kanssaan kannattaisi keskustella julkaisemattoman tutkimuksen teemoista. en ymmärrä, kenelle tutkija kuvittelee tutkimustaan tekevänsä, jos hän ei ole kiinnostunut kertomaan tutkimuksestaan kenellekään. Jos tutkimuksella tuotettuun tietoon suhtautuu intohimoisesti, sitä melko varmasti myös haluaa jakaa eteenpäin. Miksei siis myös sille valikoidulle joukolle opiskelijoita, joka on pääsykokeessa osoittanut kiinnostuksensa ja orastavan ymmärryksensä alaa kohtaan. Paraskaan tutkija ei elä ikuisesti. Jos hän ei onnistu siirtämään osaamistaan ja intohimoaan nuoremmalle polvelle, kuolee hänen elämäntyönsä hänen mukanaan. Perustutkinto-opiskelijoiden opettaminen on ainutlaatuinen tilaisuus kasvattaa nuoria tutkijoita ja tartuttaa heihin intohimo tieteen tekemistä kohtaan. Toisaalta jos intohimoa ei ole, sitä lienee vaikea välittää eteenpäin. VAiKKA OpisKelijA ei sijoittuisi valmistumisen jälkeen tutkimustyöhön, on hänen ajattelutapaansa varmasti vaikuttanut yliopistossa saatu opetus. Parhaimmillaan opiskelija vie mukanaan tutkimustiedon arvostuksen sinne, missä ikinä työskenteleekin. Jos opetus on kuitenkin henkilökunnalle ikävää pakkopullaa, josta pitää suoriutua tehdäkseen tutkimusta, tuskin opiskelijakaan saa uusinta ja parhainta tietoa työelämään vietäväksi. Jyväskylän yliopiston nettisivujen yleisesittelyssä yliopistomme kerrotaan olevan muun muassa maamme johtava koulutusviejä. Jos koulutusosaamista on ulkomaille vietäväksi asti, voisikohan sitä hyödyntää vähän tehokkaammin myös täällä kotimaassa. Opettajat tarvitsevat tukea ja arvostusta. Yliopiston pitäisi voida olla ylpeä myös koulutuksen laadusta, ei vain tutkimuksen laadusta. Annimaria Valli Laadukas tutkimus ei riitä opetusta ei useinkaan arvosteta yhtä korkealle kuin tutkimusta. Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 Ahokas komppaa. Jos Krugman edustaa kritiikkiä, ovat Ahokkaan ja Holapan kaltaiset radikaalit kritiikin HC-osasto. Aitoja jälkikeynesiläisiä. “Keynesiläisten ja Krugmanin kaltaisten uuskeynesiläisten keinot taantumassa ovat melko samat. Jännite kulminoituukin siihen, mitä tehdään taantuman jälkeen. Pyritäänkö täystyöllisyyteen vai jatketaanko kysynnän sääntelyä?” päässä flippAA. Mitä ne laittaa kahviin täällä Mattilanniemessä? Seuraavat tunnit menevät kofeiinihuuruisessa euforian tilassa. Keikka seuraa toistaan. “Tasapainon sijaan pitää lähteä liikkeelle epätasapainosta. Historiassa vakauden kaudet ovat lyhyitä”, toistaa Antti Alaja Hyman Minskyn keskeisiä pointteja. Taiteilija Antti Majava heittää keitokseen pohdintojaan taiteen roolista nykypäivän tehokkuutta korostavassa ilmapiirissä. “Mitä pidemmälle mennään uusliberaalissa ajattelussa, niin sitä vaikeampaa mun on perustella taiteen tarpeellisuutta kellekään. Hassusti Keynes tuntuukin nyt antavan vaihtoehtoja.” Niinpä. Taiteentukija Keynesillä oli lusikkansa monessa sopassa. päiVä tAittuu kohti iltaa, mutta Agorassa on täysi rähinä päällä. Paavo Järvensivun degrowthia ruotinut keikka puhuttaa seminaarikansaa lähes puoli tuntia shown jälkeen. Nykäisen sivuun pari yleisön edustajaa. Mitä jäi käteen? “Hyviä puheenvuoroja. Antoisa päivä”, hehkuttaa tietojärjestelmätiedettä opiskeleva Lasse Immonen. “Aina kiva tulla piipahtamaan Alma Materiin. Vähän ku festareille, missä kaverien bändit soittaa hyviä keikkoja. Ei tarvii mennä aina ite lavalle”, myhäilee Helsingin yliopistossa talouden finanssoitumista tutkiva Ville-Pekka Sorsa. Jannut ruotivat silmät kiiluen sekavan perjantain satoa. Vaihtoehtosettiä haettiin ja sitä saatiin. “Alan johtavat journaalit julkasee ortodoksista kamaa. Keynesin kaltaiset näkemykset on puskettu marginaaliin”, Sorsa dissaa. Ajat muuttuvat. Ville-Pekan ja Lassen mukaan vaihtoehtonälkäisiä on taloustieteen skenessä yhä enemmän. “Keynesiläisyys on bubbling under”, heittää Immonen. “Toisaalta ois ihan mahtavaa, jos tästä tulis mainstreamia. Ihmiset sais työpaikkoja”, sanoo Sorsa. Mutta mitkä ovat miesten suunnitelmat semman jälkeen? Himaan levyttämään? “Päinvastoin. Illalla Vakiopaineeseen jatkamaan”, Immonen kuittaa. Itse valun kotiin uupuneena. Illalla en saa unta. lasse immonen ja ville-pekka sorsa fiilistelivät post-keynesiläisissä tunnelmissa. kädet nousivat ilmaan vetojen välissä ja niiden aikanakin. yleisö seurasi seminaarin antia korviahuumaavan hiljaisuuden vallassa.
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 Haalarista sen tunnistaa Marianna Penttilä ja Aimo Laitamo vaihtoivat haalarien lahkeitaan heti, kun Laitamokin aloitti yliopiston.
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 Haalarista sen tunnistaa HAALARIPERINTEET. Älä pese haalareitasi, kerää niihin mahdollisimman monta härskiä haalarimerkkiä ja vaihda lahjetta seksikumppanin kanssa. Näin teet itsestäsi haalariuskottavan opiskelijan. E rilaisia haalariperinteitä on enemmän kuin Ylistönrinteellä on portaita. Haalarista tunnistaa myös kanssabilettäjien ainejärjestön, ja värikoodin avulla voi valita itselleen sopivan unikaverin seuraavaksi yöksi. Toisaalta haalarit kertovat myös, ketä ei kannata yrittää vongata baari-illan jälkeen vielä yhdelle yömyssylle. Suomen kielen laitokselle kandia valmisteleva Marianna Penttilä ja musiikkikasvatusta toista vuotta opiskeleva Aimo Laitamo vaihtoivat lahkeita heti opiskelujen alussa seurustelun kunniaksi. Vuosi sitten pari meni naimisiin, ja “kihlahaalarit” vaihtuivat “naimishaalareiksi”. “Aimo ei itseasiassa tainnut käydä kertaakaan missään niin, ettei haalareiden lahjetta olisi vaihdettu. Leikkasin lahkeet irti alle viikko siitä, kun hän toi haalarit ensimmäistä kertaa kotiin”, Penttilä kertoo. Idea lahkeiden vaihtoon tuli Penttilältä. Hän oli päättänyt jo ennen yliopisto-opiskelujensa alkua lahkeen vaihdosta. “Näin joskus Tampereella pariskunnan kävelevän käsi kädessä, haalareiden lahkeet vaihdettuina. Silloin päätin, että minäkin haluan joskus tehdä noin”, hän hymyilee. “Minä en sitten vastustellut yhtään”, Laitamo nauraa. “Minusta tämä oli mahtava ajatus ja hyvä symboli seurustelulle ja naimisissaololle, paljon näkyvämpi kuin sormus. Baareissakaan ei tulla iskemään, kun heti lahkeesta näkee että on varattu”. Pariskunta yritti etsiä netistä tietoa lahkeiden vaihdosta, mutta sitä löytyi vain niukasti. Siksi he tekivät omat ratkaisunsa lahkeiden irrottamisessa. “Vaihdoimme vasemmat lahkeet, koska kihlasormuksetkin ovat vasemmassa nimettömässä. Se tuntui loogiselta”, Penttilä ja Laitamo kertovat. Lahkeiden vaihto ei ole Jyväskylässä kovin yleistä. Yksi syy asiaan on se, että monet seurustelevat parit opiskelevat samaa alaa, eikä lahkeiden vaihdossa ole näin mitään näkyvää eroa. Penttilän siniset Saneja Laitamon mustat Pedaali-haalarit erottuvat siis joukosta erivärisine lahkeineen. Erilaisiin lahkeisiin on kiinnitetty huomiota myös opiskelijabileissä. “Tuntemattomatkin ovat tulleet kysymään, että miksi minulla on erivärinen lahje”, Laitamo toteaa. “Minulla kaverit eivät edes kiinnittäneet asiaan hirveästi huomiota, sillä hehkutin asiaa niin paljon jo etukäteen. Minusta tämä lahkeiden vaihto on vain niin hirveän kiva asia. Tuntuu, että kannan haalarit päällä aina pientä palaa Aimosta mukana”, Penttilä hymyilee. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Jere Kyrö
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 Alunperin teekkAreiltA lähtöisin oleva tapa pukeutua juhliessa haalareihin on vakiinnuttanut paikkansa myös teekkarittomassa Jyväskylässä. Haalarillisia tapahtumia riittääkin ympäri vuoden. Tutorit ottavat uudet fuksit vastaan haalareissa, ja varsinkin syksyllä haalarikorkkaussitsien määrä on lukematon. Myös Kauppakadun Appro ja kuukausittain järjestettävät Poikkitieteelliset haalaribileet saavat haalarikansan liikkelle, vapusta puhumattakaan. Haalareihin ja niiden käyttöön liittyy myös monenlaisia perinteitä. Esimerkiksi haalareiden pesu on kielletty: ainut sallittu vesikaste on Jyväsjärven tai vaihtoehtoisesti suihkulähteen vesi. Lisäksi haalareita pyritään pitämään aina vain alaosana, hihat lanteille sidottuina. Pelkät paljaat haalarit päällä kulkeminen ei kuitenkaan ole suositeltavaa, vaan haalarimerkkejä olisi hyvä haalia jo fuksivuodesta alkaen. Kaikilla ainejärjestöillä on jonkinlaisia merkkejä, joita kiinni ommellessa on hyvä menettää hermojen lisäksi myös sormenpäiden tunto. Myös hAAlAriMerkkien paikalla haalareissa on väliä. Esimerkiksi tietojärjestelmätieteen ainejärjestön Dumpin tietyt merkit on ommeltava juuri tietylle paikalle. Sama pätee myös suomen kielen opiskelijoiden eli sanelaisten Kielipoliisi-merkkiin. Se kuuluu hihaan, aivan niin kuin oikeillakin poliiseilla. Sanelaiset myyvät merkkejä paljon myös muiden alojen opiskelijoille. Lisäksi he saavat merkkitilauksia muiden kaupunkien korkeakouluopiskeljoilta viikottain. Yhteensä he myyvät merkkejä kuukaudessa noin sata kappaletta. Haalarivastaavat Ira Perenkari ja Susanna Stranius pyrkivät järjestämään haalarimyynnin kerran kuukaudessa, minkä lisäksi merkkejä on saatavilla myös Sanen omissa tapahtumissa. “Kaikki myymämme merkit eivät ole omiamme, vaan myymme myös muiden kaupunkien suomen kielen opiskelijoiden merkkejä. Yhteensä Sanen valikoimissa on noin 30 erilaista merkkiä”, Perenkari ja Stranius kertovat. Haalarivastaavien mukaan opiskelijat haluavat ostaa merkkejä, joissa on joko rivoja tai pikkutuhmia vitsejä tai selkeitä viittauksia johonkin asiaan. Esimerkiksi Kielipoliisi-merkki on samankaltainen kuin oikeillakin poliiseilla. Sanen merkkien suosio perustuu siihen, että kielivitsit auSanen haalarivastaavat Susanna Stranius ja Ira Perenkari myyvät yli sata haalarimerkkiä kuukaudessa. Merkkejä myydään erityisesti yliopiston avajaismessuilla. Lisäksi he pitävät kerran kuukaudessa haalarimerkkimyynnin kirjaston kahvilassa. keavat helposti opiskelijoille yli tiedekuntarajojen. Ei tarvitse lukea suomen kieltä ymmärtääkseen Haluatko yösianmerkin huumorin. “Kaikista myymistämme merkeistä Kielipoliisi on suosituin, Sanen omista taas Kielen huolto ajo sallittu”, Perenkari ja Stranius toteavat. Haalarivastaavat itse sen sijaan vannovat Vakipanon nimeen. Sane on juuri tehnyt uuden haalarimerkkitilauksen, joten haalareista voi pian bongailla aivan uudenlaisia kielivitsejä. ”Mutta vielä emme paljasta, millaisia merkkejä on luvassa”, Perenkari ja Stranius hymyilevät. VArsinAinen hAAlAriAsiAntuntijA on Jyväskylän yliopistossa sekä venäjän kieltä ja kulttuuria että tietojärjestelmätiedettä opiskeleva Mikko Viitamäki. Kaikkien tunteman “Biisonin” haalareihin ja viittaan on kertynyt noin viisisataa haalarimerkkiä. Tarkkaa lukua Viitamäki ei ole merkeistään pitänyt enää pitkään aikaan. “Merkkien kerääminen lähti vähän käsistä, ihan näin paljon niitä ei ollut tarkoitus alunperin kerätä”, Viitamäki kertoo. Viitamäen haalarit täyttyivät koristuksista nopeasti, ja sen jälkeen hän alkoi ommella merkkejä viittaan. “Alkusysäyksen keräilyyn sain yhden vuoden Akateemisesta MM-kyykästä, jonka jäljiltä minulle jäi 80 merkin pinkka haalareihin ommeltavaksi.” Viitamäki on hankkinut merkkejä itselleen sekä vaihtamalla että ostamalla niitä. Osa taas on tapahtumista saatuja. Viitamäki kuvailee merkkejään “hauskoiksi, hienoiksi ja osittain hämmentäviksikin”. “Mitään yksittäistä suosikkimerkkiä minulla ei kuitenkaan ole. Monet niistä muistuttavat hauskoista reissuista”, Viitamäki toteaa. Haalarimerkkien keräämisen lisäksi Viitamäki on kunnostautunut myös haalarien eri osien vaihtelussa. Hänen punaisista Dumpin haalareistaan löytyvätkin monet eri väriset hihat ja taskut. Erioten Pörssin haalareista hän on hankkinut lisäosia. “Lahkeiden vaihto sen sijaan vaatii jo hieman syvempää ystävyyttä”, Viitamäki kertoo.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 5.5. VAKIOPAINE VOIttEKO kuvitella: Kaj Chydenius, Ritva Sorvali ja Kari Hevossaari Vakiopaineessa? Nuorisolle tiedoksi, että tämä Chydenius on suomalaisen 1960-70 -luvun poliittisen laululiikkeen keskeisiä nimiä. 14 RAVINtO: Krapulaeväät vappuun, 15 hElPOtus: KVATin suosituimmat kamat, 16-17 KulttuuRI: Jyväskylän kulttuurimaailman takapirut, 18 ylIOPPIlAsKuNtA: Opintopistekatto tuskin lyhentää opintoaikoja, 19. sIVuN KAsVO: Miguel López haluaa ärsyttää. Menot Kristillisiä arvoja vaaliva talk show IltA lAuRAN KANssA Leipää ja sirkushuveja on vähän erilainen talk show -ilta, jossa vaalitaan kristillisiä arvoja, levitetään evankeliumin sanomaa reippaassa hengessä ja jututetaan vieraita heidän ihmisyyttään kunnioittaen. Laura Siltalan vieraina ovat tällä kertaa Elosen leipurimestari Jari Elonen, stand up -koomikko Marko Kämäräinen sekä vuoden 2009 taikureiden Suomen mestari Jori Sohlman. Teatterikoneen Aaro Vuotila poistaa huolia laulamalla interaktiivisia huolilauluja. Alkuillasta kello 18-19 on mahdollisuus saada pikakampauksia ja minimanikyyrejä edullisesti. Leipää jaetaan ilmaiseksi. Armonpaikka avaa oven ikuisuusnäköalapaikalle. Musiikista vastaavat ILK House Band sekä myös illan break dance battlessa mittelevä DJ Tiskijoni. Järjestäjät lupaavat, että jokaisella on lupa olla oma itsensä. Herää kysymys: missä sitten ei ole lupa olla oma itsensä? Tarvitsemmeko siihen lupaa? Toisaalta, on totta, että ihmisestä olemisesta ja oman identiteetin luomisesta ja ilmentämisestä on tullut tässä niin sanotusti post(-post)modernissa maailmassa sellaista kulttuuristen viittausten ja erottautumisen näyttäytymisleikkiä, että tästä vapaaksi julistautuvat sosiaalisuuden muodot ovat tervetulleita arvopohjansa vuoksi. There is also translation into english offered. Englanninkielen opettaja, nykyinen kotiäiti Laura Siltala kehitti neljä vuotta sitten hämmentävän talk show -konseptin. 3.-4.5. IlOKIVI JyVäsKyläläINEN punkkareiden kollektiivi JKLDIY järjestää nyt toista kertaa Kevätkarkelot, eli 2 päivän punk-festit ravintola Ilokivessä. Kaikki te diskursseihinne tukehtuvat ja viiksiinne kompastuvat hipsterit, menkää haistelemaan, miltä vapaus haisee! Kahden päivän aikana esiintyy 11 yhtyettä, kuten legendaarinen skotlantilainen anarko-punkbändi Oi Polloi (”since 1981”) sekä kotimaiset yhtyeet Kieltolaki, Arrestum, Kuudes silmä ja Tyhjyys. 30.4. VAKIOPAINE VAPPuAAttO! Munkkeja ja kännit! Ukkosmaine on maailman kamalin bändi. Ihan hirveitä jätkiä joilla on niin brutaali meininki, ettei samaan pysty edes Immortal. Nämä miehet ovat sukkahousuhevin ja pääsiäisnoitien risteytys, joiden olemassaolo on silkkaa jumalanpilkkaa. He saavat ihmiset palvomaan Saatanaa kanssaan itkien ja nauraen ja samalla kiimaisesti diskoten. Otapa kuule selvää, mistä tämäkin bändi tulee. 26.4. RENtuKKA 25.4.-11.5. IlOKIVI JyVäsKyläN ylioppilasteatteri: ”Meillon kaks mahdollisuutta. Me voidaan yrittää muuttaa koko Espoota semmoseks että se hyväksyy sut. Tai me voidaan yrittää muuttaa sua semmoseks että Espoo sut hyväksyy. Kumpaas lähetään?” Kaisa Nissin ohjaus Juha Jokelan tekstistä Esitystalous muistuttaa meitä siitä, että menestyksessä tärkeintä on esiintyminen. Itsestä kannattaa ottaa mahdollisimman hyvä hinta. KAmPusKINO PETTErI KALLIOMäKI ArVOSTELEE ILOKIVEN TULEVIA NäYTöKSIä VARAstO Taru MäkELä, 2011 Ma 22.4. kLo 19.00 Taru Mäkelän työläiskomedia toteuttaa omaa sosiaalirealismiaan mm. siten, että sen henkilöhahmot syövät kylmää mikroruokaa. Lähemmäksi todellisuutta ei suomalainen fiktioelokuva liene tällä vuosituhannella päässyt… Arvosana: 3/5 VäKIVAllAN VIhOllINEN 3 MichaEL WinnEr,1985 Ti 23.4. kLo 19.00 Tämä on se pahamaineinen elokuva, jossa Charles Bronson täräyttää kameravarasta norsupyssyllä selkään. Death Wish -sarjan kolmannessa osassa Bronsonin vigilante-hahmo heittää traumat syrjään ja ryhtyy entistä rempseämmäksi oman käden oikeuden käyttelijäksi. Ideologisesti teos sijoittuu reaganin, Hitlerin ja Likaisen Harryn välimaastoon. Musiikista vastaa Jimmy Page! Arvosana: 4/5 KOhtA IsKEE myRsKy JEfiM Dzigan, 1956 Ma 29.4. kLo 21.00 Suoraviivaisesti etenevä historiallinen kuvakirja vuoden 1905 vallankumouksesta käy uskollisesti läpi tärkeimmät tapahtumat verisunnuntaista Potemkiniin. Patsasteluun taipuvainen teos välittää paremman kuvan 50-luvun tunnelmista kuin kuvaamastaan epookista. Arvosana: 3/5 NEONPyhImys Wong kar-Wai Ti 6.5. kLo 18.00 Kahden rikollisen tarinan kertova elokuva on Wong Kar-wain ehdoton pääteos, vuoristorata silmille ja korville. Hongkongin neonvaloissa kylpevä kuvasto pääsee oikeuksiinsa Kampus Kinon näytöksessä, sillä teos esitetään alkuperäisenä 35mm:n filmikopiona. Arvosana: 5/5 lIsäKsI OhJElmIstOssA ma 22.4. klo 21.00 Kotiinpaluu ti 23.4. klo 21.00 Three Fantastic Supermen ma 29.4. klo 19.00 Kukkulan tyttö, sataman poika ma 6.5. klo 20.00 rautakolmonen ti 7.5. klo 19.00 Tropa de Elite 2 OIKAIsu Liekehtivä manner sai arvosanan 5/5, ei 2/5. 27.4. lutAKKO ENPäs kerrokaan mitään loistavan paluun tehneestä J. Karjalaisesta (25.4.) tai yhtyeistä Stam1na ja YUP tuttujen Hyyrysen veljesten Wöyh!bändistä (9.5.) Sen sijaan kerron että kerran 16-vuotiaana Helsingissä istuin metrossa blackmetal-maskit ja nahkatakki päällä, kuuntelin Straton Black Diamondia luureista, katsoin itseäni ikkunasta, ajattelin yhtä tyttöä ja itkin. 26.4. mustA KyNNys INdIEPOPROcKbäNdI Sister Flon kanssa kannuksensa hankkinut Samae Koskinen & nykyinen bändinsä Korvalääke tekee runoisaa, heleää, valoista ja valoista poppia, joka ei ole angstista heviä eikä kyynistä paskaa. Jollekin hesarin kriitikolle oli tullut mieleen Leevi and the Leavings. 20.4 28.4 mONItOImItAlO KORKEAKOuluOPIsKElIJOIllE suuNNAtullA Opiskelijoiden SM-kisaviikolla (“OSM”) järjestetään opiskelijoiden SM -kilpailut kuudessa eri lajissa: salibandy, (20.-21.4), jalkapallo (25.-26.4), futsal (26.-28.4), sulkapallo, squash ja pöytätennis (27.-28.4). Kyseessä on tähän mennessä suurin Suomessa järjestetty opiskelijaurheilutapahtuma. On nimittäin kova meininki. ArI-PEKKA SINIKOSKI TOMI PALSA ukkosmaine on tehnyt herkät balladit Joensuuta halkovasta Pielisjoesta sekä asuinalueesta nimeltä niinivaara. hErää kySyMyS: MiSSä SiTTEn Ei oLE LuPa oLLa oMa iTSEnSä? tekstit Petri Kaikosuo “niELin aikani TyöPaikan MaSEnTavaa iLMaPiiriä Ja kuunTELin TyökavErEiDEn viTTuiLua. SiTTEn oTin LoPariT Ja aLoin ELää. ParEMPi köyhänä Ja vaPaana.” Nimimerkki “Be the change you want to see” JKLDIY:n Kevätkarkeloita käsittelevässä keskustelussa.
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 Vapun dagen efter -piknikeVäät krapularuoka. Vaikka vatsassa velloisi, Harju kutsuu vapunpäivänä. Tässäpä olotilaan sopivat sapuskat. V apunpäivän aamuna saattaa olla krapula, joka hidastaa ajatuksen juoksua ja Harjulle kömpimistä. Tällöin piknikruoaksi kannattaa miettiä etukäteen jotain helppoa. Iso-Britannian ravitsemusterapeutit suosittelevat krapulalääkkeeksi munakokkelia. Piknikille sopii oivallisesti japanilaisten kehittämä krapulamunakas, jonka voi pilkkoa pieniksi naposteltaviksi. Krapulassa suositellaan syömään myös nestepitoista ruokaa. Dippailtavaksi sipsien ohella piknikkoriin sopivat vitamiineja ja nestettä antavat hedelmät. Myös suoloja antavat suolakurkut ja hunajasmetana toimivat. Hunajan fruktoosi auttaa aineenvaihduntaa tuhoamaan alkoholia ja potassium tasapainottaa alkoholin vaikutuksia. Mahaa rauhoittamaan pakkaa mukaan maitoa. Rasvattoman maidon tietyt elektrolyytit helpottavat oloa, ja maidon vitamiinit sekä kivennäisaineet ehkäisevät alkoholia polttamasta ravinteita kehosta. Jos aamulla ei vielä ole pahaa oloa, ota evääksi myös inkivääriä. Se poistaa pahan olon tunnetta ennaltaehkäisevästi. Tasoittavan tarpeeseen amerikkalaistutkijat ovat kehittäneet krapulaa lievittävän Bloody Maryn. Jos tomaattimehu ei iske, voi kokeilla edellisillan boolista jääneiden hedelmien ja marjojen soseuttamista smoothieksi. teksti ja kuvat Johanna Hurme O-konomiyakimunakas z z 31zdlzvehnäjauhoja z z 2zdlzdashilientä z z 2zkananmunaa z z 200gzvalkokaalia z z 200gzpurjoa z z 200gzkatkarapuja,zkanaazsuikaleinaztaiztonnikalaa päälle: z z 2zO-konomiyakizkastikettaz(HP:nzkastikezkäyzmyös) z z majoneesia kuori kaalinlehdet yksittäisiksi ja leikkaa paksuin ruoti pois. Silppua kaali niin hienoksi suikaleeksi kuin mahdollista. Pese ja silppua purjo myös (jätä kourallinen vihreää osaa koristeeksi). Laita kulhoon vehnäjauhot, liemi ja munat. Vatkaa hyvin sekaisin. Lisää sitten vihannekset sekä loput täytteet ja pyörittele tasaiseksi. Pannu puoliteholle, öljyä kyytiin. Lusikoidaan pannulle tuuman paksu ”pannari”. Paista 5 minuuttia per puoli. Heitä O-konomiyaki lautaselle. Levitä kastiketta kauttaaltaan ja pursota majoneesikuvio päälle. Viimeistele purjosilpulla. Leikkaa suupalankokoisiksi terävällä veitsellä. Täydellinen Bloody Mary z z 1zosaz(halpaa)zvodkaa z z 3zosaazlaadukastaztomaattimehua z z sellerisuolaa z z vastajauhettuazmustapippuria z z muutamaztilkkazworcestershirekastiketta/Tabascoa z z jäämurskaa z z sellerinvarsi Sekoita kaikki aineet yhteen ja laita pulloon. Piknikjuoma on valmis retkelle. Bloody Mary ja O-konomiyakimunakas sopivat hatarampaankin olotilaan. SOnaatin ilMOituS? jOS ilMOa ei tule, Sitten lyhyt juttu tähän. OtSikkO laihalla ja alOituSkappaleeSeen laipiS iSku -tyyli. kirjOittaja lOppuun. ei inkkua. “Syönzihanztavallistazarkiruokaa,zmuttazvainzvegaanisesti.zUseinzajatellaan,zettäzvegaaninzruokavaliozolisizjotenkinz köyhääzjazomituista,zmuttaznezovatzvainzstereotypioita.zItsezenzesimerkiksizsyözmitäänzituja,zvaanzihanztavallistazmakaronilaatikkoa.zKorvaanzvainz jauhelihanzsoijallaztaiztofullaz jazmunamaidonzjollainztoisellazlitkulla. Myöszpoikaystävänizonz vegaani.zJääkaapistammez löytyyzainazöljyä,zsoijakastiketta,zsoijamaitoazjazsoijajogurttia.z Tykkäänzmyöszleipoa.zTeimmezpoikaystävänizkanssazjuurizkeksejä.zKaverinizsanovat,zettäz “Emmilläzonzainazkaikkiazhyviäzherkkujaztarjollazkunztuleezkylään”.z Muttazkylläzmeilläkinz sitäznäkkileipääzkaapissazon.” Suvi-Tuulia Nykänen etnologian opiSkelija emmi urtti: jääkaappiratSia JylKKärIzKUrKISTaazJääKaaPPIISI.
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 Yksi on Ylitse muiden lainatavarat. Imuri on kysytyin lainatavara kyläsihteerin toimistossa. Lainaajista suurin osa on vaihtareita. teksti Minna Kurvinen kuvat Jere Kyrö K ortepohjan vapaa-aikatoimikunnan (KVAT) valikoimissa on kymmeniä tavaroita, joita opiskelijan ei välttämättä kannata ostaa omaksi. Kyläsihteeri Mari Lähteenmäen mukaan kysytyimpien välineiden lista kertoo, että opiskelijat arvostavat siisteyttä, huoltavat polkupyöriään ja noukkivat metsän antimia pahan päivän varalle. Lähteenmäen on helppo listata suosituimpien lainatavaroiden kahden kärki. Imuri on ehdoton ykkönen, ja sen suosio on vain kasvanut viimeisen vuoden aikana. Kakkossijalla on ikkunanavain, jota ei ole ylioppilaskylän asunnoissa vakiovarusteena. Top vitoseen mahtuvat myös perustyökalut, kuten jakoavain, ruuvimeisseli ja ompelukone. Kausituotteista suosituimpia ovat vuokravene Kellukka, mäenlaskuvälineet sekä sienikuivuri. ”Sen jälkeen on vaikea sanoa, meneekö enemmän mattopiiskaa vai viinintekovälineitä”, Lähteenmäki kertoo. KreiKKalainen Areti Theologou lainaa imuria pari viikon välein. Lähteenmäen arvion mukaan lainaajista yli puolet on vaihtareita. Syykin on selvä. ”Vaihtari ei voi ottaa kaikkea mukaan, ja kodin perustaminen on kallista. Vaikka myisi tavarat lähtiessään pois, ei saisi kaikkia rahojaan takaisin”, Theologou perustelee. Theologoun ei ole kertaakaan tarvinnut palata toimistolta tyhjin käsin. Lähteenmäen tapana on ilmoitella kyselijöille, milloin suosittu tarvekalu on seuraavan kerran saatavissa. Kyläsihteeri sanoo, että lainaajat pitävät välineistä hyvää huolta. Normaalin kulumisen jäljet saavat näkyä, kunhan tuote on käyttökunnossa. Kerran hänen piti lähettää lasku rikkoontuneesta siivouslastasta. Lisäksi viime syksynä eräs lainaaja jätti imurin palauttamatta ennen kuin lähti viikoksi reissuun. ”Joka päivä kävi neljästä viiteen henkeä kyselemässä. Se oli murheellista”, Lähteenmäki huokaa. Tapauksen jälkeen KVAT päätti, että vastedes imurin myöhästyminen maksaa kymmenen euroa vuorokaudelta. Uhkasakkoa ei toistaiseksi ole tarvinnut periä keneltäkään. välinevaliKoimasta päättää KVAT kokouksissaan. Lähteenmäki toivoo, että opiskelijat antaisivat palautetta lainattavista tavaroista. ”Mitä valikoimissa kannattaisi olla? Ehdotuksensa voi tulla kertomaan kokoukseen tai lähettää sähköpostilla.” Lainatavaroihin pääsee käsiksi ottamalla yhteyttä kyläsihteeriin. älä osta KaiKKea omaKsi z z LainatavaratzonztarkoitettuzylioppilaskylänzasukkaidenzjazJYYnzjäsentenzkäyttöön. z z Laina-aikazonzyleensäzyksizvuorokausi. z z zSuurinzosazvälineistäzonzilmaisia,zsuosituimmistazperitäänzpienizmaksu.z z z Kadonneetztaizrikkoutuneetzesineetzonz korvattava. z z Valikoimassazesimerkiksizsähköporakone,zpolkupyöränzpumppu,zsilityslauta,zhenkilövaaka,zsulkapallovälineetzkahdelle,zlentopalloverkko,zalumiinitikkaat,z rei’itinzsekäzautonzkäynnistyskaapeli. Mari Lähteenmäki lainaa säännöllisesti imuria Areti Theologoulle. pAskA kotiseutu ”mistäs sinä oletkaan kotoisin?” ”Pihtiputtaalta. Sannooko yhtää mittään?” Sitte tullee vastaus. Se on joko Pihtiputtaan Mummo, Pete Parkkonen, keihäskarnevaalit tai lentopalloilu. Tai sitte se Oulun linkki mennee siitä aina ohi. Kerra joku ties sen, että Pihtiputtaalla hakattii ulukomoalaisia rosvoja. Asiahan on iha selekee, jos Puttaan Mummoki sen tietää. Ei sillä, että Mummo mikkää tyhmä olis, mutta eihän sitä aina jaksa noihi uusimpii villityksii ottautuu ja kaikemmoaliman vempeleijjen käyttöö ruveta opettelemmaa. Ja PihtiPudas on varsinaine rokin keskus teällä Suomessa. Soapasjalakarokki on kovalluokan vestivaali. Eihän siitä oo ku seittemä vuotta, ku se viimeks piettii. Ja onha siellä essiintyny Metallicaki! Ei soa sitte sannoo, että se oli sillo joskus kaheksankymmentäluvulla. Ku kyllä sitä joku kuuntel sillonki! Naiste lentopallon äsämmässäki ollaa pärjättynä. Ploki sai ronssia tuossa muutama vuos sitte. Kyllä ne siellä kunnassa ossoavat rahat oikein investoijja. Että muistellaa sitä vuojen kakstuhattakuus menestystä, ku illalla pimmeessä kävellää kottii kunnan seästäessä veromarkkojaa. nii Ja ollaaha myö televisiossaki oltuna. Meijä kuoro oli sovassa, ja ne Tuutsonit kävi Asematiellä kännipäissää riehumassa. Tais se Ratsia olla veärässä ku laulo, että Lontoon skideillä olis muka jännempätä.. Krista Herranen Suomen kielen opiskelija rokkia ja mummoja
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 K aikki alkoi tympääntymisestä. Jyväskyläläiset Joni Huikko, Matti Huuskonen, Juuso Suuronen ja Kimmo Uusi-Maahi turhautuivat 2000-luvun puolivälin tienoilla, ettei nuorille ollut Jyväskylän alueella tarjolla tapahtumia. Vuonna 2007 alkoi tapahtua. ”Oltiin juuri siinä täysi-ikäisyyden rajalla ja kärsittiin tapahtumien puutteesta. Silloin päätettiin järjestää itse nuorisotapahtuma. Tätä ajatusmallia me haluamme jakaa edelleen eteenpäin uusille sukupolville. Nuoret pystyvät ja voivat järjestää tapahtumia itse, jos vain haluavat”, miehet kertovat. Nelikosta ensimmäisenä pisti toimeksi Huuskonen. Hän järjesti reggaebileet ladossa. ”Mietimme, että haluamme antaa ihmisille sitä jotain, mikä meitä liikuttaa. Musiikista tämä kaikki on lähtenyt, ja siitä lähtökohdasta voimme tehdä kaikenlaista”, Huuskonen kertoo. Tämän jälkeen pojat alkoivat suunnitella uutta tapahtumaa, Vaajakoskella pidettäviä Payback-jameja. 400-päisen tapahtumayleisön jälkeen miehet tajusivat, että kulttuurin tekemistä pitää jatkaa. huuskosen, suurosen ja huikon Keskustien asunnosta tuli paikka, jossa ideat kuplivat ja kehittyivät. Yhteisöön liittyi koko ajan enemmän muusikoita, taiteilijoita ja muita kulttuurin taitajia, joten perustettiin CY-osuuskunta. ”Kaikki toimijat olivat hajallaan ja pakersivat yksin. Me päätimme tuoda heidät yhteen”, Huuskonen kertoo. CY:stä muodostui pian kollektiivi, jossa ei ole kulttuurillisia rajoja. Nykyisin Jyväskylän Kesän yhteydessä järjestettävät Payback-jamit ovat esimerkki siitä, miten livemusiikki, hiphop-kulttuuri ja erilaiset tanssilajit yhdistyvät keskenään kokonaisuudeksi. ”Me ollaan kaikki sellaisia ihmisiä, ettei voida olla syttymättä hyvistä jutuista. Pyrimme myös rohkaisemaan yksin kotona pakertavia muusikon alkuja tuomaan musiikkiaan koko kansan kuunneltavaksi”, Huuskonen toteaa. Yksi CY:n yhteenkokoamista kulttuuritoimijoista on JKL All Stars. Kymmenen eri klubijärjestäjää järjestää tasaisin väliajoin suosittuja musiikkitapahtumia Jyväskylässä. ”Kunnia ei kuulu meille, vaan JKL All Starsille. Meidän tarkoitus on vain häivyttää rajaviivoja toimijoiden välillä. Meistä kukaan ei halua tuoda itseään tai ketään esille, vaan haluamme tuoda kulttuuria ja toimijoita näkyville”, CY toteaa. nykyisin myös päivätyöt vievät miesten aikaa. Huikko on tanssinopettaja, Huuskonen toimii lastentarhanopettajana, Uusi-Maahi työskentelee nuorten ohjauksen sekä graafisen suunnittelun parissa ja Suuronen opiskelee Turussa kulttuurintuotantoa. Heidän innostuksensa CY:tä kohtaan ei ole kuitenkaan laskenut, päinvastoin. Vuosi sitten CY muuttui genrettömäksi levy-yhtiöksi, jonka alla Soul Valpio Band sekä Huuskosen ja Heikki Korkaosuuskunta. CY on tullut tunnetuksi paikallisena tapahtumanjärjestäjänä ja Jyväskylän alueen kulttuuritoimijoiden yhteisöllisyyden kehittäjänä vuodesta 2007 asti. teksti Johanna Hurme kuvat Jere Kyrö mikÄ ihmeen Cy? z z Osuuskunta,zjonkazmuodostavatzerilaisetztoimijatz kulttuurinzparissa. z z Kannustaazjazohjaaznuoriazjärjestämäänztapahtumiaz nuorille. z z ToiminutzPayback-jamienzjaz JKLzAllstarsienzkehittäjänä. z z Levy-yhtiö,zjokazjulkaiseezmusiikkiazgenrestäzriippumatta. z z Tulossazmuunzmuassazz funk,zdubstep,zdrum’n’basszjaz reggae-zjulkaisuja. Monipuolinen taustavaiKuttaja
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 osuuskunta. CY on tullut tunnetuksi paikallisena tapahtumanjärjestäjänä ja Jyväskylän alueen kulttuuritoimijoiden yhteisöllisyyden kehittäjänä vuodesta 2007 asti. Mollit duureiksi anssi kela: anssi kela (live nation) Anssi Kelasta on kuulemma jälleen lupa tykätä. Mutta antaako miehen nimikkolevy siihen aihetta? Kyllä, vaikkei albumi mikään merkkiteos olekaan. Viidennellä soololevyllään Kela on hakenut vaikutteita syntikoiden säestämältä 80-luvulta. Äänimaailma on huvittavan korni ja pirtsakat kappaleet tuovat väkisininkin hymyn huulille. Räväkän alun jälkeen kasarikimara kuitenkin hukkaa osan hurmoksestaan. Rohkea uudistus oli Kelalta oikea ratkaisu, vaikka lopputulos jää melkopinnalliseksi. Arimo Kerkelä Takaisin tullut mies J. karJalainen: et ole yksin (Warner) Et ole yksin on J. Karjalaisen paluu omien sävellysten pariin. Uudenvuoden kynnyksellä julkaistu ensisingle Mennyt mies tarjosi upeasti rokkaavaa Karjalaista ilman ylimääräisiä rönsyjä. Levyllä avausraita jää varsin yksin, sillä useimmat muut biisit luottavat popimpaan menoon. Toki levy pärjää vähemmilläkin särökitaroilla. Surumielinen Riisinjyvä nousee albumin toiseksi kohokohdaksi. Rikkaasti sovitetut kappaleet kestävät vertailua J. Karjalaisen klassikkomateriaaliin. Pakettiin on unohtunut pari tyhjänpäiväisempää veisua, mutta kokonaisuus on silti plussan puolella. Ainakaan vanhat fanit eivät uutukaiseen pety. Arimo Kerkelä Vähän liian paljon JyvÄskylÄn ylioPPilasteatteri: esitystalous Jyväskylän ylioppilasteatterin valmistelema ”Esitystalous” julistaa esiintymisen olevan avain menestykseen. Se on totta, sillä juuri taitavat roolihahmot tekevät näytelmästä katsottavan arvoisen. Esitystalous luottaa tunnepitoisiin dialogeihin. Erityiskiitoksen ansaitsevat karismaattiset Perttu Puranen ja Tessa Horila. Kontrastia perinteisten kohtauksien välille tuovat myös etukäteen kuvatut videopätkät. Kaikessa karmivuudessaan. Loppua kohden Esitystalous aiheuttaa pienen ähkyn. Kaksituntiseen on ahdettu niin paljon politiikkaa, markkinataloutta ja tunnetta, että ymmärrys joutuu koetukselle. Oliko tällä kaikella todella jokin tarkoitus? Vähempikin olisi riittänyt. Suvi-Tuulia Nykänen Parasta Paramorea Paramore: Paramore (atlantic) Paramoren neljäs levy on raikas yllätys. Pari vuotta sitten yhtyeen tulevaisuus näytti synkältä, kun kitaristi Josh Farro jätti yhtyeen yhdessä rumpaliveljensä Zacin kanssa. Paranneltuaan aikansa haavojaan palaa yhtye omaa nimeään kantavalla albumilla. Paramore kuulostaa pääasiassa aiempia levyjä popimmalta, vaikka välisoittoineen yli tunnin mittaiseksi paisunut järkäle poukkoileekin tunnelmasta toiseen. Paristoissa riittää kuitenkin hyvin virtaa loppuun asti. Parjaamiseen ei siis ole aihetta, eikä menneiden aikojen perään tarvitse parkua. Arimo Kerkelä Pahan olon mestariteos Jahti Katsotko elokuvia vain, jotta viihtyisit ja voisit unohtaa maailman murheet? Jos vastauksesi on kyllä, kannattaa Thomas Vinterbergin ohjaama Jahti kiertää kaukaa. Tanskalaisleffa pedofiiliksi leimatusta lastentarhaopettajasta (loistava Mads Mikkelsen) on mestarillisen piinaavaa seurattavaa alusta loppuun. Elokuva näyttää raadollisesti, kuinka pieni valhe voi saada valtavat mittasuhteet. Syyttömän miehen maailma musertuu pala palalta, kun ystävät katoavat ympäriltä ja elintila käy ahtaaksi. Tarina pitää otteessaan, vaikka audiovisuaaliset tehokeinot tuntuvatkin välillä turhan alleviivaavilta. Silti teos on kaikki kehunsa ansainnut. Arimo Kerkelä Missä oli kohokohta? yhteiskuntatieteiliJöiden sPeksi: PineaPPle day: iPocalyPse Jyväskylässä esitettiin viime vuonna yliopiston ensimmäinen speksi. Viime vuoden menestyksen innoittamana yhteiskuntatietelijät ovat jälleen pykänneet pystyn interaktiivisen esityksen, johon yleisökin pääsee halutessaan osallistumaan. Pineapple Day: iPocalypse on kotikutoinen kokoelma kohtauksia, joiden välille on välillä hankala asettaa yhteyttä. Tarina ontuu, mutta kohtaukset itsessään ovat energisiä ja taitavasti rakennettuja. Teemat ovat ajankohtaisia, mutta välillä niiden sekoittaminen tuntuu hieman turhalta. Tyttörakkauden ja kännyköiden aiheuttaman ihmiskunnan tuhon yhdistelmä ei saavuta highlightiaan oikein missään kohdassa. Livebändi on kuitenkin mainio ja varsinkin naissolistin laulua olisi kuunnellut mielellään vieläkin enemmän. Lähes kaikki esityksessä kuullut kappaleet on sanoitettu uusiksi speksin teemojen mukaan, ja siitä pitää kyllä nostaa hattua. Suvi-Tuulia Nykänen F niinku fantastinen ja piste i:n päälle Juno: 050187 (sony music) En yleensä kuuntele räppiä. Mutta Junoa kuuntelen silti. Junoa tekee mieli kuunnella silloin, kun ahdistaa. Kun Kuuleeks mua mukaanhitti pärähtää soimaan, oma eksistentiaalinen kriisi vahvistuu entisestään. Junoa tekee mieli kuunnella silloin, kun on maailman onnellisin. Safia kuunnellessa pystyy melkein käsin koskettamaan räppärin rakkauden poikaansa kohtaan. 050187-levyllä on henkilökohtaisten tilitysten lisäksi myös räppiskenelle tyypillistä yhteiskuntakritiikkiä. Siitä hyvän esimerkin antaa Nykyaikaakappale, jossa osansa saavat niin kulttuurihankkeet kuin kuluttajakeskeisyyskin. Juno keikkailee kesällä Elokuun kanssa, muun muassa Jämsän Pipefesteillä. Suvi-Tuulia Nykänen laisen Temppeli julkaisivat ensimmäiset levynsä. Levy-yhtiön lisäksi CY on yhteistyössä Ilmiö Ry:n kanssa avannut nuorille ja nuorille aikuisille suunnatun kulttuurija musiikkikahvila Cylmiön, jossa on vietetty esimerkiksi raclette-iltoja ja annettu dj-soiton opetusta. Monialaisesta toiminnastaan huolimatta miehet sanovat, että heiltä puuttuu yksi taito, nimittäin business-ajattelu. ”Tällä hetkellä me tehdään hartiavoimin töitä markkinoinnin eteen. Esimerkiksi Temppelin levyä olemme kuunteluttaneet ihmisten kotona ja keikoillamme. Elämme maailmassa, missä koko ajan pusketaan uutta musiikkia ja suolletaan tuhansia euroja markkinointiin”, miehet kertovat. ”Me olemme laittaneet kaiken sen energian suoraan kulttuuriin. Olemme työstäneet kaiken itse kangaskasseista ja muusta oheismateriaalista lähtien. Emme ole tehneet mitään kompromisseja. Kulttuuri seisoo täysin omilla jaloillaan. Olemme varmoja, että joku päivä se vielä löydetään. Sen takia Temppelinkin levystä löytyy No Con Promise -lause”, Jyväskylän kulttuuriin taginsa pysyvästi laittanut CY uskoo. CY:n levy-yhtiö ja monet tapahtumat pitävät miehet kiireisenä tänäkin vuonna. “Emme voi vielä paljastaa kaikkea, mutta paljon on tulossa uusia julkaisuja orgaanisen ja elektronisen musiikin muodossa. Haluamme edelleen pysyä genrettömänä musiikin tuottajana ja kulttuurien rajoja rikkovana tapahtuman järjestäjänä”, Uusi-Maahi kertoo salamyhkäisesti ja ottaa reggearytmejä huokuvan soittimensa Cylmiön vahvistimesta pois. Monipuolinen taustavaikuttaja Joni Huikko, Matti Huuskonen, Kimmo Uusimaahi ja Juuso Suuronen kannustavat nuoria järjestämään tapahtumia itse.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 Ylioppilaskunta 18 Ma 6.5. Kasvislinssikastike Kalagratiini Lindströminpihvi Ti 7.5. Kasvismakaronilaatikko Broilerkookoskeitto Makaronilaatikko Ke 8.5. Meksikolainen risotto Silakkapihvit, kermaviilikastike Karjalanpaisti To 9.5. Helatorstai ILOKIVI SULJETTU! Pe 10.5. Porkkanasosekeitto Päivän kala Yrttikalkkunakastike Ma 29.4. Kikherne-kasviscurry Savukalakastike, spaghetti Broilerjuustokebakot Ti 30.4. Kesäkurpitsakeitto Kalaleike Jauhelihatortillat Ke 1.5. Vappu ILOKIVI SULJETTU! To 2.5. Täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset Bordelaisekala Lihapyörykät Pe 3.5. Karibialaiset kasvispihvit Lohikeitto Pippurinen härkäpata Ma 22.4. Linssikeitto Yrttiporkkanasei Kinkkukastike, spaghetti Ti 23.4. Kasviskiusaus Lohipyörykät Chili con Carne Ke 24.4. Kesäkurpiitsaherkku Mausteinen broileripata Porsaanelike, sinappikastike To 25.4. Pintopapupata Kasvispihvit, tomaatti-timjamikastike Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Pe 26.4. Kasvispyörykät Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit iloKiven ruoKalisTa 22.4.–10.5. vKo 19 vKo 18 vKo 17 KorTePohjan kerrostalojen alakerrat ovat viime aikoina täyttyneet säännöllisesti epävarmoista asukkaista, sillä uudet palohälyttimet ulvovat osassa taloista harva se ilta. Koska parin viime vuoden aikana A E -taloihin ja Rentukan rakennukseen asennetut hälyttimet lähettävät viestin suoraan hätäkeskukseen, myös paloautoista on tullut tavallinen näky ylioppilaskylän piha-alueella. Toistuvat, turhat hälytykset johtuvat siitä, että uudet laitteet ovat vielä liian herkkiä. Teknisen isännöitsijän Jari Pihlajasaaren mukaan tilannetta ollaan korjaamassa. “Nyt on niin sanottuja synnytysvaikeuksia”, hän toteaa. jYY on joutunut maksamaan turhista palohälytyksistä hätäkeskukselle. Pihlajasaaren mukaan selvästi huolimattomuuden vuoksi tai tahallisesti aiheutetun hälytyksen kustannukset, reilut 600 euroa, voitaisiin myös veloittaa asukkaalta. Toistaiseksi näin ei ole tehty kertaakaan. Kun hälytys on lähtenyt eteenpäin, sitä on Pihjalasaaren mukaan mahdotonta pysäyttää. Ei ole olemassa mitään puhelinnumeroa, johon soittamalla voisi peruuttaa paloauton tulon. Uusia laitteita on myös käytetty väärin. Uusiin palohälyttimiin ei tarvitse vaihtaa pattereita, eikä niitä saa repiä seinästä. Jälkimmäisessä tapauksessa vioittuneesta laitteesta kulkee viesti hätäkeskukseen, joka puolestaan ottaa yhteyttä ylioppilaskylän laitosmieheen. Tätä on tapahtunut useaan otteeseen. Pihlajasaaren mukaan asukkaalta saatetaan tulevaisuudessa veloittaa vaivasta aiheutuneet kulut, mahdollisesti noin 100 euroa. Laitteiden käytöstä on tulossa kaikille Kortepohjan asukkaille ohjeet toukokuun alkupuolella. Minna Tiainen uudet palohälyttimet ulvovat Kortepohjassa opintopisterajat opiskelijoiden lasikattona iTä-suoMen YlioPisTossa suunnitellaan uuteen tutkintosääntöön opintopistekattoa, jossa tutkintoon tulevat opintopisteet rajattaisiin 330-350:n välille, kun tällä hetkellä minimiopintopistemäärä on 300. Tämä nähdään ratkaisuna opintoaikojen lyhentämiselle sekä opintoprosessien tehostamiselle. Rajoitusta puolustetaan myös yliopistojen tulosperusteisella rahoitusmallilla, jossa valmistuneiden määrä näyttelee suurta roolia, sekä lupauksilla tehostaa HOPS -ohjausta, vaikka mitään lisäresursseja tähän ei anneta. Itä-Suomessa opiskelijat ovat huolissaan siitä, tekeekö opintopistekatto tutkinnot epätasa-arvoisiksi, sillä eri aloille työllistytään eri laajuisin tutkinnoin. Esimerkiksi opetusalalla työllistymistä helpottaa se, kun ihmisellä on pätevyys kolmesta aineesta, johon suunniteltu katto ei taipuisi. Tällaisiin tilanteisiin ratkaisuksi on ehdotettu ns. tutkinnon ulkopuolisia pätevöitymispapereita, joilla pystytään osoittamaan muista sivuaineista hankittu osaaminen työnantajalle. jYYssä PäTevöiTYMisPaPeriT nähdään ristiriitaisina, sillä ne eivät aja muutoksen taustalla olevaa alkuperäistä tavoitetta nopeuttaa valmistumista. Opiskelijahan voi olla ottamatta tutkintoa ulos ja jäädä yliopistoon suorittamaan näitä ylimääräisiä papereita. Ainoana paperin hyvänä puolena on oikeastaan se, että siinä olevat opintopisteet voidaan lukea muihin tutkintoihin tai opintoihin. Sekään ei kuitenkaan toimi puolustuskeinona, kun vaakakupissa on opintoaikojen lyhentäminen. Ongelmana on myös se, ettei ole varmaa tietoa siitä, miten pätevöitymispaperi suhtautuu muiden yliopistojen tutkintoihin. Antaako se Itä-Suomen opiskelijoille etulyöntiaseman vai jääkö se muiden yliopistojen rajaamattomien tutkintojen alle? vaiKKa KaToT nähdäänkin hyvänä pakotteena oppialoille tiivistää opetustaan, JYY ei toivo opintopistekattojen rantautumista Jyväskylään. Vaikka kannatamme opintokokonaisuuksien järkevyyttä, emme halua, että niitä kehitetään rajaamalla akateemista vapautta. Haluamme, että monitieteisessä yliopistossamme arvostetaan jatkossakin opiskelijoiden mahdollisuutta itse arvioida, millaista osaamista halutaan kerryttää ja kehittää. Sitähän nykyään meiltä vaaditaan: erikoistumista ja profiloitumista. Jenna Anttonen JYYn hallituksen korkeakoulupoliittinen vastaava Uutta kälytintä ei missään nimessä saa irrottaa itse katosta.
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 O on hullu lattari Venezuelasta. Matkustin ja liftasin vaikka kuinka paljon nuorena, Amerikassa, Intiassa, Afganistanissa, ja juhlin... Nyt olen vanha pappa, 54-vuotias, joka kertoilee tarinoita. Tapasin jyväskyläläisen naisen Nepalissa, Pokharassa, 70-luvun lopussa, ja menin hänen kanssaan naimisiin. Olemme tosin jo eronneet. Kävin Suomessa ensimmäisen kerran vuoden 1979 lopussa. Meille tuli lapsi, ja jäin koti-isäksi 80-luvun alussa. Mä olin kuitenkin luuseri koti-isä. En ollut juuri koskaan kotona, vaan muualla, kuten kirjastossa ja baarissa. Poikani oli tietysti mukanani, vaikka esimerkiksi kerran unohdin vauvanvaunut kirjastoon. Olen joskus vähän hajamielinen. Jos tuli hätätilanne, soitin vaimolleni, että tule hoitamaan. Aloitin yliopiston Barcelonassa vasta 26-vuotiaana. Opiskelimme silloisen vaimoni kanssa, ja saimme kaksoset. Kuuluin Barcelonassa anarkistiryhmään. Vastustimme kaikkea, järjestimme lakkoja. Espanjassa politiikka oli korruptoitunutta 80-luvulla, niin kuin nykyäänkin. 1990-luvun alusta Suomi on ollut kotimaani. Venezuelassa olen elänyt vain 18 vuotta elämästäni. Opettaminen On minulle kuin terapiaa. Kun astun luokkaan, tulen iloiseksi, vaikka olisin ollut huonolla tuulella. Olen työaddikti, ja minulle opettaminen on paras huume. Se on myös puhdistautumista: päästän itseni sisältä jotakin ulos. Sama kuin jos niistäisi nenänsä, kun se on täynnä räkää. Kun tunti loppuu, haluan mielelläni olla hetken yksin. Jyväskylän yliopiston sielu on hieno: täällä on “vibrations” (fiilikset, tärinät), niin kuin vanha hippi sanoisi. Joskus nuoret vain eivät ole tarpeeksi aktiivisia. me latinalaisamerikkalaiset olemme poliittisia olentoja jo heti syntyessämme. Politiikka kuuluu elämäämme niin kuin suomalaisille sauna, salmiakki ja ruisleipä. Vastustus rikastuttaa elämää. Olen ollut vuoden verran aktiivinen SKP:n jäsen. Ennen kuuluin keskustaan kahdeksan vuotta. Keskustassa kiehtoi se, että se ajaa etua Kehä kolmosen ulkopuolelle. Suomi on muuttunut aika paljon. Tarvitaan nykyistä radikaalimpi vasemmistolainen näkökulma. Tykkään haasteista, ja kommunistina Suomessa oleminen on sellainen. Tiedän, että täällä kommunismi on joillekin historiallinen trauma. Mutta sä voit olla kommunisti ilman, että se liittyy suoranaisesti menneisiin tapahtumiin. Ennen kaikkea parasta on, että ärsyttää ihmisiä. Pitää rapsuttaa ja kutittaa, jotta joku herää ja reagoi. Poliittinen konsensus on suuri vale. Puolueet eivät voi olla aivan samaa mieltä, kun heidän pitäisi edustaa eri näkökulmia. Tehdyt päätökset saattavat olla väkivaltaisempia kuin huudot kadulla. Ulkkarina voi kertoa mielipiteitään suomalaisia vapaammin – ilman, että ihmiset ottaa niitä pahasti. Voi laittaa kulttuurinsa ja temperamenttinsa syyksi. suOmessa mOnet asiat toimivat tosi hyvin verrattuna muihin maihin. Silti täällä on hirveästi ihmisiä, jotka ovat syrjäytyneitä. Yliopistossa olemme omassa fiksussa kuplassamme. Pitää olla kiinnostunut myös toisista kuplista. Huomasin, että kuplani ulkopuolella on maahanmuuttajia, joita lyödään kadulla. On ihmisiä, joita hävettää sanoa, että heillä ei ole rahaa ruokaan. On ehkä riski olla kommunisti. Jotkut tuttuni kysyvät, ”miksi Miguel sinä”. He ovat muuttaneet suhtautumistaan minuun, ovat etäisempiä, niin kuin kommunismi olisi sairaus. Arvaa, se on minulle sitä suurempi ilo. Eurooppalaiset vasemmistolaiset ja kommunistit uskovat, että Hugo Chávez oli hyvä sosialisti tai kommunisti. Kieltämättä Chávez teki hyvää Venezuelalle. Ihmiset tajusivat, että heillä on oikeus taistella oikeuksistaan. Ylistäjät eivät kuitenkaan näe hänen negatiivista puoltaan: hän oli sotilas. Valtion pääjohtajana ei mielestäni saa olla sotilastaustaista ihmistä. Latinalaisamerikkalainen populisti saattoi samassa lauseessa sekoittaa kaiken, Mikki Hiiren, Jeesuksen ja Che Guevaran. Kun vanhenee, sanotaan juurien tulevan entistä vahvemmin esille. Vaikka olen Suomen kansalainen, voihan se vielä olla, että haluan kuolla Venezuelassa. En voi sanoa rakastavani yhtä maata koko pakettina, vaan esimerkiksi Goaa 70-luvulla, Barcelonaa yöllä, Jyväskylän kampusta, joka on oikeastaan koko kaupunki. Olen oppinut pitämään salmiakkia repussani. OpettaJa. Barcelonassa anarkistina riehunut ja Afganistanissa liftannut espanjan kielen yliopistonopettaja Miguel Ángel López yrittää ärsyttää ihmisiä, jotta nämä heräisivät eloon. PROVOSOIVA KOMMUNISTI teksti Tiina Saari kuva Jere Kyrö
Jyväskylän opiskelijoiden Ti 30.4. Kirkkopuistossa Harjulla klo 17 klo 12 Minna Canthin lakitus Amazing Race Jyväskylän palkintojenjako Mama Africa JKL LUPI! dj:t Vappupuheita Järjestää: JYY & JAMKO Vappupiknik Jaakko & Jay LUPI! dj:t Järjestää: JYY Ke 1.5. JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta Toimitusjohtaja vastaa ylioppilaskunnan kiinteistöja rakennustoiminnan johtamisesta sekä liiketoiminnan koordinoinnista. Toimitusjohtaja toimii JYYn kiinteistöjen hallinnollisena isännöitsijänä sekä johtaa kiinteistöjen korjausten ja rakentamisen suunnittelua. Toimenkuvaan kuuluu ylioppilaskunnan konserniyritysten johtaminen ja osakkuusyhtiöiden hallitusvastuuta. Työssään toimitusjohtaja toimii useiden toimielinten esittelijänä ja työskentelee opiskelijaluottamushenkilöiden kanssa. Toimitusjohtaja on ylioppilaskunnan toinen johtava toimihenkilö, jonka tehtäviin kuuluu esimiestyötä ja henkilöstöhallintoa. Toimi on sopimuspalkkainen. Nykyisen työntekijän jäädessä eläkkeelle haemme joukkoomme omaaloitteista ja yhteistyökykyistä osaajaa, jolta löytyy kykyä sietää stressiä ja taitoa sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Kiinteistöalan kokemus, rakennustekninen osaaminen ja vahva talousosaaminen ovat toimitusjohtajan vastuullisessa tehtävässä eduksi. Edellytämme ylempää korkeakoulututkintoa (mielellään tekniikan tai talouden alalta), erinomaista suomen kielen taitoa ja englannin kielen taitoa sekä esimieskokemusta. Lisäksi arvostamme työkokemusta kiinteistöja rakennusalalta sekä ylioppilaskuntien tuntemusta. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on yliopistolailla säädetty julkisoikeudellinen yhteisö. Ylioppilaskunta harjoittaa palveluja edunvalvontatehtävien lisäksi kiinteistö-, liikeja asuntolatoimintaa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2012 noin 17 miljoonaa euroa ja konsernitase noin 51 miljoonaa euroa. Ylioppilaskunnan 24 kiinteistössä on yhteensä noin 75 000 kerrosneliömetriä ja yli 1 500 asuntoa. Hakemukset 26.4. klo 12 mennessä. Lue ilmoitus kokonaisuudessaan osoitteessa jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY hakee toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen TOIMITUSJOHTAJAA KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot 190–260 € / kk / asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi • www.latokartanonyokyla.fi Hiertääkö jokin asia? Hanki itsellesi Hyviä neuvoja ja apua! jos opintosi eivät etene koska et tiedä mitä pitäisi teHdä tai osaa teHdä niitä asioita laitoksesi amanuenssi, opintoneuvoja tai opetutor koska et tiedä mitä Haluaisit teHdä isona ammatinvalintapsykologi te-toimistossa, yliopiston työelämäpalvelut koska terveytesi tai raHatilanteesi ei salli sitä ytHs, kela ja sosiaalitoimi jos elämä yleisesti ei suju etkä tiedä mistä se joHtuu, ota yHteyttä Hyvis-oHjaajaan! 20 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013