99.. H HU UH HTTIIK KU UU UTTAA––.. 3300.. H HU UH HTTIIK KU UU UTTAA 5533.. VVU UO OS SIIK KEER RTTAA N NU UM MEER RO O 55//22001122 Fresh from the sauna? JYY ajamaan perustuloa Yläkaupungille ”kävelykatu” Keskustan liikennesuunnitelma valmistui. Uutiset 2–3. Willie Lahti calls bullshit on some Finnish myths. Page 17. Perustulo jakaa mielipiteitä, mutta ei perinteisten rajojen mukaan. Keskiaukeama. Laitoimme perseen kanteen
UUTISET 9.4.2012 2 JYY perustulon taakse Edustajisto päätti osallistua BIEN Finland -perustuloverkoston kansalaisaloitteeseen. Alle 10 edustajaa vastusti perustuloaloitetta, ja se meni läpi jo koeäänestyksen perusteella. Lisää aloitteesta keskiaukeamalla. Yläkaupunki saamassa ”kävelyk Kauppakadun yläpäästä aiotaan tehdä “puistokatumainen” jaetun tilan katu. Siellä autot väistävät jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Lisäksi kaupat voisivat pitää kadulla kojuja ja ravintolat pöytiä. KAUPPAKADUN yläpäästä tehdään kävelykatumainen shared space -katu, mikäli suunnitelmat toteutuvat. Shared space -katu on samantapainen kuin pihakatu, selittää Jyväskylän kaupungin liikenneinsinööri Timo Vuoriainen. Autotonta kadusta ei siis tule. ”Autoilu on sallittu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla. Liikkuminen perustuu sosiaaliseen kommunikointiin. Esimerkiksi katsekontaktilla ikäänkuin sovitaan, kuka väistää”, selittää Vuoriainen. SUUNNITELMISSA autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat jakavat saman tilan. Eri liikkumismuodoille ei siis viipaloida omia kaistoja katutilasta. Tämä mahdollistaa myös sen, että kaupat voisivat pitää kojuja pihalla, ja ravintolat tuoda terasseja. ”Katutilaa voidaan käyttää myös eri tarkoituksiin eri kellonaikoina. Voisi olla esimerkiksi niin, että päivällä tila on liikenteen käytössä, mutta illalla liikenteen rauhoituttua siihen tuodaan vaikka terasseja”, sanoo Vuoriainen. PARKKIPAIKKOJA on näillä näkymin tarkoitus säilyttää Kauppakadun varrella. Syynä on yrittäjien pelko siitä, että asiakkaat eivät jaksa kävellä parkkitaloista yläkaupungille, vaan menevät marketteihin. ”Samat pelot olivat kyllä silloinkin, kun Jyväskylään rakennettiin kävelykatua. Keski-Euroopassa on tehty asiasta tutkimusta ja ei kävelykeskusta ole vähentänyt asiakasmääriä, vaan on käynyt päinvastoin”, sanoo Vuoriainen. Vuoriainen uskoo, että syy pelkoihin on enemmän kulttuurin ja ajattelutapojen vanhakantaisuutta kuin käytäntöön perustuvaa. ”Kyllähän Jyväskylässä etäisyydet ovat sellaisia, että kävelymatkat vertautuvat varmaankin suurissa automarketeissa vaadittavaan kävelyyn. Tässä on varmaan sellainen kulttuuri takana, että ihmiset eivä ole vielä oppineet käyttämään pysäköintilaitoksia. Eihän markettienkaan pysäköinti ilmaista ole, vaan on se siellä maitopurkin hinnassa. Eli senkin pysäköinnin maksavat kaikki asiakkaat”, sanoo Vuoriainen. KANSALAISET voivat jättää huomautuksia suunnitelmasta 10. huhtikuuta saakka. Sen jälkeen liikenneinsinööri Vuoriainen valmistelee suunnitelman päätösesitykseksi kaupunkirakennelautakunnalle, josta se kulkenee edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. ”Tavoitteena minulla on saada tä”Jyväskylässä etäisyydet ovat sellaisia, että kävelymatkat vertautuvat automarketeissa vaadittavaan kävelyyn. ” ” Timo Vuoriainen Timo Vuoriainen. Jyväskylän keskustan liikennesuunnitelman ydinajatus on kaupunkia kiertävä kehä, jolle autoilu keskittyy. Kehäsuunnitelmaan liittyy kiinteästi Ruusupuiston liikenneympyrä. Ruusupuiston kaavamuutokset eivät tule menemään läpi kovin helposti. Seminaarinmäen juurelle on tarkoitus rakentaa korkeita taloja. Älylän asukkaat vastustavat suunnitelmia. Kaavamuutosta vastustaa muiden muassa Kauko Sorjonen, j o n k a säätiöllä on yllin kyllin resursseja vastustaa kaavamuutosta viimeiseen asti hallinto-oikeudessa. Kauko Sorjosen säätiö järjesti jo keskustelutilaisuuden kaavan tiimoilta. Jarno Liski Valituksia luvassa Sami Tuori pääsihteeriksi Jyyn pääsihteerin sijaisena aloittaa heinäkuun alussa Sami Tuori. Minna Oinas jää perhevapaalle. Tuori on toiminut vuodesta 2009
3 JYY palkitsi hyvät opettajat JYY palkitsi Malgorzata Lahden parhaaksi vieraalla kielellä opettavaksi opettajaksi. Lahti työskentelee viestintätieteiden laitoksella tohtorikoulutettavana puheviestinnän oppiaineessa. Äänestykseen osallistuneet opiskelijat luonnehtivat Lahtea mahtavaksi opettajaksi, joka tietää mitä tekee, ja jolla on hyvä kielitaito. Jyy järjestää kilpailua kiinnittääkseen huomiota yliopiston vieraskielisen opetuksen laatuun. Tavoitteena on kannustaa opettajia kehittämään osaamistaan ja muistuttaa, ettei opetuksen tason tulisi olla kiinni opetuskielestä. Jyyn koulutuspoliittisena sihteerinä ja sitä ennen edustajistossa grönionin ryhmässä. Tuori sai edustajiston äänestyksessä 30 ääntä. Toiseksi viidellä äänellä tullut Ville Pekkala on Tuorin varahenkilö. Asiantuntija ihmettelee Kankaan kauppoja Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun lehtorin mukaan paperiyhtiöt voisivat halutessaan hälventää epäilyksiä veronmaksajien vedättämisestä. JYVÄSKYLÄN yliopiston lehtori Antti Rautiainen pitää aiheellisena Jylkkärin kysymyksiä Kankaan alueen kaupoista. Rautiainen opettaa Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulussa muun muassa tilinpäätösanalyysiä ja arvonmääritystä. JYLKKÄRI huomautti viime numerossaan M-Realin ostaneen Kankaan tehdasalueen käytännössä 6 miljoonalla eurolla sekä panteteilla, joiden todellinen arvo näyttäisi olevan murto-osa niille lasketusta arvosta. Kaupunki kuitenkin lunasti maat 13 miljoonalla eurolla. “Huoli yritysten välisten kauppojen markkinahintatasosta, hintaneuvottelujen avoimuudesta ja siten Kankaan alueen hintatason oikeellisuudesta kaupungin ja jyväskyläläisten veronmaksajien näkökulmasta tarkastellen on periaatteessa ihan aiheellinen”, sanoo Rautiainen. “Tällaisten maakauppojen tulee mielestäni perustua ns. reiluun peliin ja markkinahintoihin”, hän sanoo. RAUTIAINEN muistuttaa, että veronmaksajat eivät välttämättä ole hävinneet rahaa, vaikka M-Real olisikin veronmaksajien kustannuksella hyötynyt. “Eri asia sitten on, onko tapahtunut mitään ongelmallista tai voisiko sellaista ainakaan mitenkään todistaa. Nähdäkseni kaupunki on silti voinut tehdä hyvät kaupat Kankaan alueesta, olipa myyntihinta Sappin ja M-Realin välillä sitten sovittu millä perusteella tahansa”, sanoo Rautiainen. “Isoissa konserneissa on usein aidosti hyvinkin monia erilaisia kauppoja eri tahojen välillä, joten voi olla esimerkiksi useita eri patenttien myyntejä tai ostoja yms., mikä vaikeuttaa ulkopuolisen mahdollisuuksia saada oikea kuva tilinpäätöksestä ja yksittäisen kaupan vaikutuksesta kokonaisuuteen”, hän jatkaa. JYLKKÄRI on kysynyt tällaisten perusteiden perään sekä M-Realilta ja Sappilta. Kumpikaan ei suostu kommentoimaan kauppoja tarkemmin. MRealilla ja Sappilla oli vanhastaan olemassa sopimus, jossa M-Realille oli sovittu oikeus ostaa Kankaan tehdasalue. M-Real ei suostu kertomaan, mikä hinta sopimuksessa oli sovittu. Yhtiö ei myöskään kommentoi, oliko kaupungin maksama 13 miljoonaa euroa enemmän tai vähemmän kuin MRealin ja Sappin välisessä sopimuksessa oli kauppahinnaksi sovittu. YHTIÖT VOISIVAT Rautiaisen mielestä halutessaan hälventää epäilyksen varjoa. “Tilinpäätöstenhän tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnasta ja jos tällainen pienikin epäilys on Jylkkärissä herännyt, voi tietysti olla, että kauppojen taustoja olisi voinut kertoa laajemminkin”, hän sanoo. “On myös toisaalta ymmärrettävää etteivät yhtiöt halua välttämättä kertoa kaikkien liiketoimiensa tai suunnitelmiensa yksityiskohtia tai muita yrityssalaisuuksiaan laajemmalti”, hän jatkaa. SEN JÄLKEEN, kun kaupunki oli päättänyt etuosto-oikeudellaan lunastaa Kankaan tehdasalueen, tehtiin alueella toinen kauppa, jossa M-Real myi YIT:lle maita Kankaan alueelta. Tässä kaupassa etuosto-oikeutta ei käytetty ja päätöksen siitä teki virkamies, eikä kaupunginhallitus. “Myös se, että YIT sai ostaa jonkin alueen eri hintatasolla osin kaupungin virkamiesten päätöksellä on mielenkiintoinen seikka jutussanne”, sanoo Rautiainen. Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.? “Tällaisten maakauppojen tulee perustua reiluun peliin ja markkinahintoihin” ” Antti Rautiainen “Myös se, että YIT sai ostaa jonkin alueen eri hintatasolla osin kaupungin virkamiesten päätöksellä on mielenkiintoinen seikka” ” Antti Rautiainen Tilinpäätösanalyysiin erikoistunut lehtori Antti Rautiainen sanoo, että paperiyhtiöt voisivat valottaa Kankaan maakauppojen taustoja, jos ne haluaisivat osoittaa, etteivät ne manipuloineet Kankaan tehdasalueen kauppahintaa kaupungin rahastamiseksi. kadun” ”Katutilaa voidaan käyttää eri tarkoituksiin eri kellonaikoina. Voisi olla esimerkiksi niin, että päivällä tila on liikenteen käytössä, mutta illalla liikenteen rauhoituttua siihen tuodaan vaikka terasseja” ” Timo Vuoriainen mä lautakuntaan jo huhtikuun aikana. Silloin valtuuston päätös tulisi varmaankin kesällä”, sanoo Vuoriainen. Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.? J YVÄSKYLÄN Y LIOPISTO R AMBOLL
TOIMITUS SUOSITTELEE M ark Twain antoi aikanaan kultaisen sijoitusneuvon: “Ostakaa maata, sitä ei valmisteta enää”. Kaupungille maakaupat tuppaavat olemaan kannattavia ainakin paperilla. Se johtuu ennenmuuta siitä, että kaupungilla on valta päättää kaavoituksesta. Kaava määrää, mitä minnekin saa rakentaa ja kuinka paljon. T ästä johtuen kaupungin johdosta vakuutetaan, että Kankaan alueen lunastaminen 13 miljoonalla eurolla oli kaupunkilaisille kannattava kauppa, ja se siitä. On kuitenkin vaikea ymmärtää, miten tämä riittäisi vastaukseksi veronmaksajille, joiden nimissä otettiin lainaa maakaupan tekemiseksi. Vaikka veronmaksajat joskus pääsisivät kaupassa omilleen tai voitollekin, on silti kiinnostavaa tietää, pääsikö M-Real (nykyään Metsä Board) kaupassa keinotekoisesti miljoonien eurojen voitoille. Metsä Board on pörssiyhtiö, jonka enemmistön omistaa viime kädessä suomalaisten metsänomistajien osuuskunta Metsäliitto. M -Real ja Sappi kieltäytyvät molemmat kommentoimasta tarkemmin maakauppoja ja niiden kanssa samanaikaisia patenttikauppoja. Mikään ei estäisi molempia kertomasta, miten M-Realin onnistui myydä patentit Sappille miljoonien eurojen voitolla etenkin, kun Sappi ei näyttäisi laskeneen patenteille mitään arvoa omassa kirjanpidossaan. M-Real oli vuonna 2008 sopinut Sappin kanssa tehdasmaiden takaisinosto-oikeudesta. Jos takaisinosto-oikeudesta on sovittu, olisi loogista , että myös hinnasta on sovittu. K uitenkaan kumpikaan yhtiö ei halua näyttää takaisinostosopimusta. Mikäli sopimuksessa on sovittu tehdasalueen hinnaksi 13 miljoonaa euroa, olisi asia sillä selvä, ja Jylkkärissäkin pitäisi keksiä uutta kirjoitettavaa. N äyttää siltä, että kaupungin virkamiesjohto ei kaipaa vastauksia näihin kysymyksiin. M-Realilla tai Sappilla ei ole velvollisuutta niihin vastata, ellei kysyjä ole poliisi. Äänestäjiensä etuja valvovien kuntapoliitikkojen soisi olevan asiassa aktiivisempia. Toivottavasti jonakin päivänä saamme tietää, tekikö M-Real veronmaksajien rahoilla miljoonavoitot ja oliko YIT:n ostama maa-alue todellakin huono kauppa. Näin kaupunginhallitus lienee arvioinut, kun ei ottanut etuosto-oikeuden käyttöä edes käsiteltäväkseen YIT:n ostaessa M-Realilta Tourujoen vartta ja vähän muutakin. Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.? JYYN VIPPI (laina). Velka pitää pinnalla, etenkin halpakorkoinen velka. TYÖTTÖMYYSKASSA (vakuutus). Näin humanistillillakin on syytä valmistua. YRITYSASIAKKUUS (napinpainallus). Kaikista jonoista pääsee nopeammin, kun otta vuoronumeron oikealla painikkeella. 4 Emilia Kukkala TIETÄISITPÄ, MITÄ se susta oikeasti ajattelee. Sun paras ystävä pitää sua urpona. Sun vanhemmat ei rakasta sua. Sun muija on sun kaa sun kiesin takia. Joku sanoisi tätä ala-astetasoiseksi keljuiluksi. Joku toinen rakentaa teoriansa sille ja kutsuu itseään sosiologiksi. Teoriassa ihmisille lasketaan – tämä on varmaankin sitä korkeampaa matematiikkaa – markkina-arvo. Tausta-ajatuksena on selittää, miksi joku saa ja joku toinen ei. Ei sitä olisi kannattanut käydä yliopistossa asti miettimässä. Eräskin varastomies ehdotti saamattomuuteen lääkkeeksi ennakkoluuloista luopumista ja olennaiseen keskittymistä. Peruskoulupohjalta, mutta elämänkoulut käytynä. MIKÄ SITTEN on olennaista? Se, että ymmärtää sosiaaliset suhteet vähän laajemmin kuin mielestään epäreiluina karjamarkkinoina. Näkee ihmisiä eikä hintalappuja. Lakkaa lätkimästä niitä joka penan ja pirjon persposkille. Aikuisten ihmisten välinen kanssakäyminen on siitä jännä juttu, että toisilta ei voi oikeastaan vaatia mitään. Ei palveluksia, ei läheisyyttä, ei tukea, ei ymmärrystä, ei seksiä. Ei kerta kaikkiaan mitään. Kaikkea voi saada, mutta vain sitä kautta, mitä itse antaa. Joskus saa enemmän kuin antaa, joskus vähemmän, joskus jotain aivan muuta kuin itse antoi tai halusi. Joskus menee aivan vituiksi, mutta sellaista elämä on. Sosiaalinen elämä ei ole matematiikkaa. Ei edes markkina-arvoteoriaa. SIKSI JOTAIN toiselta halutessaan ei voi kuin katsoa peiliin: millainen ihminen sieltä katsoo takaisin? Ei siihen sen kummempaa teoriaa tarvita. Yhteiskunnalta voi vaatia kaikenlaista, muttei kivoja kavereita tai edes panokavereita. Markkina-arvoteoria typistää ihmisen siinä kuin uusliberalistinen talousteoria. Molempien levittäjillä on motiivinsa, joiden arvailun jätän lukijan haltuun. Feministeillä on tietysti omat motiivinsa. Kuten, että ihmisiin suhtauduttaisiin yksilöinä eikä halpoina stereotyyppeinä. Tämä on myös henkilökohtainen motiivini. Minusta on mukavaa, kun minuun suhtaudutaan ensisijaisesti yksilönä – myös haluissani ja tarpeissani. Siksi pyrin suhtautumaan niin myös muihin. Sattumaako sitten, saan useimmiten olla tekemisissä helvetin mukavien, ?ksujen, reilujen, ihanien ja rakastettavien ihmisten kanssa. Ystävänä, toverina, kaverina, työkaverina, kumppanina.Toiset elävät karjamarkkinoilla, toiset elävät elämää. Mark Twain antoi aikanaan kultaisen sijoitusneuvon: ”Ostakaa maata, sitä ei valmisteta enää”. ” pääkirjoitus 9. huhtikuuta 2012 Kysymyksiä vailla vastausta Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Jarno Liski 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Ilpo Puhakka 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Tommi Puska 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Taneli Hämäläinen Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS Mikset tahdo olla mun kaa?
Jylkkärin kaupunkinumeron (4/2012) uutinen epäselvyyksistä Kankaan tehdasalueen kauppahinnassa ei juurikaan keskusteluttanut Jylkkärin nettisivuilla tai Facebook-ryhmässä. “Jylkkäri voisikin alkaa tutkivan journalismin sivustoksi. Esim. Onko Jyväskylässä toteutettu yhtään kiinteistökauppaa ilman hyvävelijärjestelmää ja lahjuksia? Ainoastaan Perussuomalaisten valtuutettu taisi tätäkin kauppaa arvostella”, kommentoi Jussi ainoana lukijanamme. Meistäkin olisi mukavaa alkaa tutkivan journalismin sivustoksi. Saattaa vain olla, että näillä resursseilla julkaisutahti olisi harvanlainen. Totta on ainakin se, että perussuomalaisten Kauko Tuupainen arvosteli Kankaan kauppaa. Hän olisi halunnut kaupungin ohjaavan alueen rakentamista kaavoittamisvaltansa turvin. Vaikka uutinen ei tämän enempää kiinnostanut omaa lukijakuntaamme, ei se aivan hukkaankaan mennyt, sillä uutista siteerasivat myös YLE KeskiSuomi, Keskisuomalainen sekä Helsingin Sanomat. Keskisuomalaisen verkkokeskustelussa aihe herätti kovastikin kiinnostusta. “Pienen Jylkkärin terävät toimittajat yltää aika tiukkaan analyysiin aineistosta, joka oli myös suurelle Keskisuomalaiselle tarjolla”, kehui nimimerkki Iso-P. “Ja mikä kiire koko Kankaan kaupalla oli? Olisi antanut tehtaan seisoa paikallaan. Ei M-real olisi kovin montaa vuotta jaksanut maksaa siitä kiinteistöveroja ja ylläpitokuluja. Alue olisi pudonnut kaupungin syliin ennenpitkää kuudella millillä, joka oli ilmeisesti sen oikea arvo eikä 13 milliä. Joutihan Tourulan puutalotkin lahota parikymmentävuotta, kunnes niillä ei paljon ollut arvoa. Hyvä kysymys on hyötyikö joku muukin Kankaan kaupasta jotenkin kuin M-real ja Sappi? Juotiinko jossain koonjakkia ja poltettiin sikarit päälle?”, epäili vuorostaan nimimerkki musta kostaja ja jatkoi: “Jossain kaapissahan voi olla tallella esisopimus, jossa lukee, että tietyt patentit siirtyvät myöhemmin jollain hintaa osapuolelta toiselle, jos em. kauppa toteutuu tai kolmas osapuoli (Jyväskylän kaupunki) käyttää etuostoikeutta. Voihan olla, että esisopimus on varmuuden vuoksi hävitetty, kun varsinainen patenttikauppa on tehty, ettei kolmas osapuoli joutuisi kiusalliseeen asemaan. Patenttien tasearvothan ja se, onko ne olleet Sappille miten tarpeellisia tai edes tuoreita, kuitenkin kertovat mistä on ollut kyse. Ihan kuten Jylkkäri on päätellyt.“ Nimimerkki Morgan Kane haluaisi asiat selvitettävän perin pohjin: ”Mutta väite, että kauppa on sisältänyt epäterveitä kytköksiä, pitäisi tutkia ja saada siitä nykyisen Metsä Board:n vastine. Jyväskylän kaupungin pitäisi jo korruptiohygieenisyyden takia edistää asian tutkimusta tutkintapyynnöllä poliisille, joka Metsä Board:n vastineen hankkii kuulusteluissa. Sappin ja M-realin pitäisi normaalissa poliitutkinnassa helposti pystyä osoittamaan, että asiasta ei ole dokumentteja, jotka kytkevät asiat yhteen. Toisaalta, jos muuta on näiden välillä sovittu, niin kyllä siitä jää sellaiset sopimukset, joita on vaikeata piilottaa julkisesti toimivissa pörssiyrityksissä ja joista tietää niin monta henkilöä, joiden kaikkien pitäisi vaieta ja valehdella asiasta. ” Casablanca Kortepohjaan Kyseessä ei ole mikään BogartBergman inkarnaatio. Eikä myöskään kyseisen elokuvan esitys. Mutta elokuvien kanssa ollaan tekemisissä: Kortepohjaan on viime viikolla perustettu elokuvakerho, ja se on ainakin ennen oikeusviranomaisten veto-oikeutta valinnut nimekseen Casablanca. Mutta miksi ihmeessä elokuvakerho. Kaupunkihan suorastaan pullistelee elokuvaa, on Kampus-kinoa, arkistoa, kaupungin kerhoa ja kaupallista levitystä. Näille kaikille on kuitenkin yhteistä se, että valinnat elokuvista tekee joku muu kuin varsinainen yleisö. Näin tekijät erotetaan entistä kauemmaksi vastaanottajista. Jyväskylän ylioppilaslehti (20.2.1985) 5 Kellastuneet sivut Onko kenelläkään selkärankaa lähteä kyytiin yhtiöön, josta tulee seuraava Facebook tai Google? Yhtiö ei tule Suomeen virkamiesten vuoksi. sarjayrittäjä Hannu Kailajärvi (Twitter @hannukailajarvi 17.3.2012) Mesimaaria Lammi, 24, englanti "Kyllä, koska on oikeudenmukaista, että kaikilla olisi perustulo. Hyödyttää kaikkia suuremmassa mittakaavassa.” Jarkko Kuula, 28, fysiikka "Joo, se on toimiva malli." Saana Saajoranta , 21, matematiikka "Kyllä varmasti, kaikille kuuluu perustulo. Vaikuttaa pätevältä." Allekirjottaisitko perustulokansalaisaloitteen? GALLUP Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA IR TO KU VA Finnkinon Fantasia ykkönen valjastettiin tenttikäyttöön remonttirumban ajettua yliopiston tilapulaan. T OMMI P USKA Vilma Luoma-aho, 34, yhteisöviestinnän lehtori "Idean kyllä, tekstiä en. Onhan sitä kai kokeiltu jossain. En tiedä, onko Suomi siihen valmis.” Kankaan kaupat puhuttivat kaupunkilaisia
6 Taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen (Taiku) henkilökunta ja tutkijat muuttivat vuodenvaihteessa sisäilmaongelmaiselta Juomatehtaalta yliopiston vuokraamiin Pisaraksi nimettyihin tiloihin. Arviolta kahdesta kolmeen vuotta käytössä olevat väistötilat sijaitsevat yritysten käyttöön rakennetun Mattilanniemi 8:n kolmannessa kerroksessa. ALUNPERIN Nokian käytössä olleen avokonttorin ikkunoista avautuu näkymä Älylään, jonka keskeltä kohoaa Juomatehtaan vanha piippu. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa kimmeltävät vastikään suljetun laitoskirjasto Mediateekin ikkunat. “Tämä on yliopiston ensimmäinen tutkijoille suunnattu ultrapuhdas tila, johon ei saa tuoda puhdistamattomia asiakirjoja. Samalla tämä on myös ensimmäinen tutkijoiden käytössä oleva avokonttori. En tiedä, millä tavalla tämä vaikuttaa tieteellisen työn tulokseen”, kuvailee laitoksen johtaja Heikki Hanka uusia tiloja. “Tänne saa tuoda vain kovia tavaroita, jotka on HEPA-imuroitu tai koneellisesti desin?oitu, vaikka esimerkiksi Juomatehtaalta ei ole löytynyt muusta yliopistosta poikkeavia hiukkasia tai pölyä.” OPISKELIJALLE matka Taikun tiloihin on ihan uudenlainen elämys yliopistomaailmassa. Ensimmäisenä rakennuksen aulassa vastassa on turvallisuusyhtiö G4S, joka hoitaa aulapalvelua ja kiinteistön valvontaa. Tiskillä päivystävä vartija kertoo pyydettäessä talon käytännöistä. “Mielellään jo edellisenä päivänä on hyvä tietää kuka on tulossa käymään tiloissa ja kenen vieraana. Jokaisella yliopiston tiloissa vierailevalla tulee olla sovittuna isäntä tai emäntä, joka ohjaa perille ja pitää huolta vierailijasta.” Pisarassa vierailija ei pääse edes WC-tiloihin ilman saattajaa. Vartija kertoo myös ehdottomasta valokuvauskiellosta ja ojentaa lomakkeen, jonka täyttämällä ja allekirjoittamalla saa rakennuksessa aina esillä pidettävän vierailijakortin. “Vieraillessasi tässä kiinteistössä saatan nähdä, kuulla tai muulla tavoin saada selville tietoa, joka on luokiteltu luottamukselliseksi tai salaiseksi. Sitoudun olemaan ilmaisematta tällaista tietoa kolmannelle osapuolelle ilman kiinteistön valtuuttaman henkilön kirjallista lupaa.” “TUOHON on paha ottaa kantaa, ensimmäistä kertaa kuulen edes väitettävän, että tuollaista on”, epäröi yliopistonlakimies Tuomo Ratinen kysyttäessä millä tavoin vaitiolositoumus velvoittaa tällaisissa yliopiston tiloissa vierailevaa opiskelijaa. “Jos kysymys on, että mitä siinä on niin vastaus on, että en tiedä.” G4S:N virkailija sanoo vaitiolositoumuksen olevan “talon tapa” ja pohdittaessa syitä sen vaatimiseen myös Ratinen päätyy samansuuntaisiin johtopäätöksiin. “Se kuulostaa siinä mielessä järkeenkäyvältä, jos siellä opiskelijat toimivat samoissa tiloissa kuin yksityiset yritykset ja varsinkin jos niissä yksityisissä yrityksissä tapahtuu suunnittelua tai tuotekehitystä, jota kyseiset yritykset haluavat suojata. Jotain tällaista taustaa vasten tällainen salassapito tai vaitiolovelvollisuus on ymmärrettävissä, vaikka se tietysti muuten on vähän erikoinen näin yliopistomaailmaan sijoitettuna. Yliopiston toiminta on kuitenkin julkista ja julkisuuslaki säätelee yliopiston toimintakulttuuria. Kun samoihin tiloihin laitetaan kaksi tällaista erilaista maailmaa niin voi tulla tällaisia vääristymiä tai vääntöjä helposti. En oikein muuta osaa sanoa tähän kun en asiaa sen tarkemmin tunne.” YLIOPISTONLAKIMIES pohtii, että kiinteistössä toimivilla yliopistoUusi Nokia hipit ihmeissään
T OMMI P USKA TAITEEN JA kulttuurin tutkimuksen laitoksen opiskelijoille epävarmuus opinnoista ja käytännöistä on jo tuttua. Keväällä 2010 opiskelijat järjestivät henkilökunnan yhteisymmärryksessä Tutkintotehdas-tapahtuman, jossa Juomatehdas vallattiin kahdeksi vuorokaudeksi ja kaiken vapaamman toiminnan ohella selviteltiin laitoksen tilannetta ja yliopistollisen taidekoulutuksen asemaa meillä ja muualla. Taustalla oli tunne siitä, että “jotain on tapahtumassa”. Tapahtuma nosti esiin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mutta muun muassa sisäilmaongelmaepäilyistä saatiin näiden päivien aikana ensimmäiset varmat todisteet. MYÖS tiedekunnan ja yliopiston kyvyttömyydestä tiedottaa ja keskustella asioista alettiin saada konkreettisia esimerkkejä opiskelijoiden aktivoitumisen kautta. Viime vuosien aikana opiskelijat ovat olleet toistuvasti vastakkain hallinnon kanssa yrittäessään saada tietoa opiskelualojen ja tilojen tulevaisuudesta. Mitä enemmän asioita on tutkittu sitä vahvemmaksi on tullut tuntemus yliopistolla vallitsevasta pelon ilmapiiristä, jossa vain harvat tietävät mitä tapahtuu ja ne, jotka tietävät eivät halua tai uskalla puhua. Taikun vanhemmat opiskelijat ovat jo tottuneet suhtautumaan yliopistoon tietyllä epäilyksellä eikä vaitiolositoumusten allekirjoittaminen suju huolettomin mielin. OPISKELIJOITA, tutkijoita ja henkilökuntaa yhdistävät samansuuntaiset huolet: Kuinka tehdä tutkimusta kun materiaali ei ole saatavilla? Katoaako tai supistuuko tieto pysyvästi jos oma laitoskirjasto ei enää avaudu? Viime vuosina taidekirjallisuus on ollut suosittu tuote kirjaston järjestämissä kirjamyyjäisissä ja Dyykkaa kirja -tapahtumissa. Mistä nyt löytyvät tilat Taikun kokoelmille kun kirjastotilaa on yhä vähemmän? TAIKUN johtajan Heikki Hangan puheista nousee esiin vahva huoli laitoksen tilasta. “Kyllästymispiste on ohitettu jo kauan sitten ja seurauksena on apatia ja se, ettei yksinkertaisesti jaksa. Tässä on soudettu ja huovattu niin monta vuotta, että siinä väsyy. Toisaalta ei tiedä, ketä syyttää eikä edes missä asioissa on itse syyllinen. Kun ei ole tiloja tai sitten tiloissa on ongelmia asiat kumuloituvat ja se ei ole kivaa kenellekään.” Laitoksen johtaja kaipaa myös yliopistolaisille mahdollisuutta keskittyä varsinaiseen työhönsä. “Tässä on vaarana myös ylireagointi ja että [tila-]asiat vyöryvät muiden asioiden päälle. Negatiivisuus ruokkii itseään eikä lopulta päästä irti pohjamudasta ja kyetä keskittymään siihen muuhun, mitä yliopisto tekee.” Kyösti Yli-Kulju laisilla voisi olla paremmin tietoa talon käytännöistä ja ymmärtää hyvin opiskelijoiden huolen vaitiolositoumukseen liittyvistä aiheista. “Ihan kohtuullinen vaatimus, että tietää mihin nimensä tuuppaa”. Ainakaan Taikun johtaja Heikki Hanka ei kuitenkaan tiedä aiheesta sen enempää. “En tiedä miten se juridisesti menee, että mitä eroa on asialla, joka sanotaan täällä tai joka sanotaan Seminaarinmäellä.” HANKA epäilee monien yliopiston hallinnon ratkaisujen olevan hätäratkaisuja ja menoa kohti suurta tuntematonta. Sisäilmaongelmien räjähtäessä käsiin on jouduttu tekemään nopeita ratkaisuja, joiden kaikkia yksityiskohtia ei välttämättä tunne kukaan. Myös omia ja laitoksensa ratkaisuja hän pitää vaikeina, mutta linjaa päätöksiään kuitenkin avoimesti. “Tiedän, että monien laitosten johtajat olisivat sanoneet tällaiselle ratkaisulle yksiselitteisesti ei, mutta kun tässä on terveys toisella puolella vaakaa niin se auttaa sietämään monenlaista.” LAITOKSEN johtaja toivoo, ettei nykyinen tilanne aiheuta pitkällä tähtäimellä etääntymistä Mattilanniemessä majailevan henkilökunnan ja ympäri kampusta hajautettujen opiskelijoiden välillä. Pisaran ikkunasta avautuvasta näkymästä Juomatehtaalle syntyy kaihoisan kuuloisia ajatuksia. “Täällä on oppinut arvostamaan Juomatehtaan arkkitehtuuria ja tilojen toimivuutta. Sitä, että tilat on suunniteltu siihen käyttöön missä ne ovat, värejä ja muotoja. Täällä on saanut perspektiiviä asioihin”, Hanka huokaa. Pisaran avokonttorissa henkilökunnan ja tutkijoiden työpisteisiin on sijoitettu tietokone ja pieni hylly, jossa voi pitää välttämättömiä tavaroita. Monet ovat siirtyneet työskentelemään yliopiston kirjastolle tai perustaneet kotitoimistoja, joissa on mahdollista pitää tutkimusmateriaalia esillä muutenkin kuin digitoidussa muodossa. “Henkilökunta on tehnyt paljon omia ratkaisuja. Tämä ei ollut tarkoitus.” Kyösti Yli-Kulju Tietoa ei tipu
Kiusaaminen piinaa kampuksellakin Syrjintä ja haukkuminen voivat saada jopa lopettamaan opinnot. ”ESIMERKIKSI luennoilla saan istua yksinäni, kukaan ei tule edes samalle penkkiriville kanssani. Kahvioon en edes viitsi mennä istumaan yksikseni. Jos yritän jutella jonkun kanssa, ketään ei kiinnosta jatkaa juttelua.” Yliopisto ei ole kiusaamiselta vapaa vyöhyke koulun ja työpaikan välissä. Yliopisto-opiskelijoista viidennes on kokenut jonkinasteista kiusaamista opiskeluaikanaan, kertoo korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Tutkimus tehtiin vuonna 2008, ja siihen vastanneita yliopisto-opiskelijoita oli 2696. Kiusaamista kartoitettiin kysymällä, oliko vastaaja kokenut tulleensa toistuvasti opettajan tai toisen opiskelijan syrjimäksi, eristämäksi tai vahingoittamaksi opiskeluaikanaan. Noin viisi prosenttia vastaajista koki tulleensa kiusatuksi melko tai hyvin paljon. Jyväskylän yliopiston opiskelijamäärään suhteutettuna se tarkoittaa, että toistuvaa kiusaamista olisi kokenut yli 700 opiskelijaa. Yliopistokiusaaminen on yleensä syrjintää, eristämistä tai suoraa sanallista kiusaamista, selviää Itä-Suomen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Sanallista kiusaamista on esimerkiksi juoruilu, nimittely ja nolaaminen. Kiusaaja on useimmiten toinen opiskelija, mutta lähes yhtä usein opettaja. ”Olen vältellyt kyseisen opettajan kursseja ja suorittanut ne vasta aivan pakkotilanteessa. Kerran keskeytin kurssin, koska koin ilmapiirin niin painostavaksi”, kertoo eräs vastaaja. Tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden kiusaamiskokemuksia yhdessä yliopistossa. Kyselyyn vastasi 2805 yliopisto-opiskelijaa, mikä on noin kolmannes kyselyn saaneista. FA K TA Jos koet joutuneesi häirinnän kohteeksi, voit ottaa yhteyttä häirintäyhdyshenkilöön. Opiskelijoiden ensisijaisina häirintä-yhdyshenkilöinä toimivat • Karoliina Vainikainen (hairinta.nainen@jyy.?) • Oskari Rantala (hairinta.mies@jyy.?) Voit kääntyä myös tiedekuntasi dekaanin, hallintopäällikön tai YTHS:n puoleen. Lähde: JYY JYVÄSKYLÄN yliopiston opiskelijat hakevat yhä useammin apua kohdatessaan kiusaamista tai muuta häirintää. Yhteydenotot häirintäyhdyshenkilöön ovat viime vuosina lisääntyneet kasvavaan tahtiin, kertoo JYYn toinen häirintäyhdyshenkilö Karoliina Vainikainen. Yhteydenottoja tulee Vainikaisen mukaan vuosittain kymmeniä. Niistä suurin osa liittyy erilaisiin kiusaamistilanteisiin. Yhteydenottojen lisääntyminen ei välttämättä tarkoita, että kiusaaminen kampuksella olisi yleistynyt. ”Häirintää, kiusaamista ja epäasiallista kohtelua on tapahtunut varmasti kulisseissa yhtä paljon kuin nytkin, mutta yhteydenottojen määrä on vain lisääntynyt”, Vainikainen painottaa. Häirintää on kiusaamisen ohella esimerkiksi seksuaalinen häirintä. Sirkku Aalto Yhä useampi häiritty hakee apua KIUSAAMINEN voi jatkua peruskoulusta yliopistoon asti. Kiusaamista tutkineen Jyväskylän yliopiston professorin Maili Pörhölän mukaan kyse voi olla siitä, että koulukiusattu nuori on oppinut näkemään itsensä ulkopuolisena opiskelijajoukossa. ” Hän ei ehkä koe kuuluvansa joukkoon, eikä mene niin rohkeasti mukaan tai tarjoa omaa seuraansa toisille. Tällöin hän saattaa jäädä helpommin syrjään uudessa opiskeluyhteisössä”, Pörhölä tulkitsee. Myös kiusaajan roolilla on taipumus jatkua. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa kiusaajat olivat pyrkineet Tilanteet ovat usein hyvin ikäviä ja pitkittyneitä, sillä ihmiset yrittävät yleensä ensin vain unohtaa asian, vältellä tilanteita, joissa epäasianmukaista kohtelua tapahtuu ja vain pärjätä asian kanssa ” Karoliina Vainikainen kiusaamalla tuomaan esiin omaa paremmuuttaan tai vahvistamaan asemaansa koettuaan epäreilua kohtelua. Osa purki kiusaamalla ärtymystään esimerkiksi ollessaan tyytymättömiä opetukseen. OSA kiusatuista oli keskeyttänyt opintonsa tai alkanut välttää kiusaamistilanteita. ”En jatka tässä yliopistossa maisterivaiheen opintoja. Suoritan ne loppuun muualla”, yksi vastaaja kertoo. Kiusatuksi joutuminen oli aiheuttanut osalle heistä esimerkiksi toimintakyvyn heikkenemistä ja jopa masennusta. ”Yliopistoissa ei ole vakiintunutta käytäntöä, jolla kiusaamistilanteita ratkaistaisiin, joten kiusatut ovat hakeneet ratkaisua itsekseen. Ihminen on ollut aika yksin, jos tämä on ollut ainoa keino ratkaista tilanne”, sanoo tutkimusryhmässä ollut yliopistonlehtori Matti Meriläinen. APUA kiusaamisen lopettamiseksi haetaan harvoin. Yliopistoista puuttuvat peruskoulun ja lukion kaltaiset oppilashuoltojärjestelmät, huomauttaa tutkimusryhmän toinen jäsen, yliopistolehtori Helena Puhakka. ”Opintopsykologipalveluitakaan ei ole riittävästi, eikä niihin aina pääse silloin kuin tarvitsisi”, Puhakka toteaa. Jyväskylän yliopiston opiskelija voi ottaa yhteyttä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöön, kun hän tuntee tulleensa epäasiallisesti kohdelluksi. ”Tilanteet ovat usein hyvin ikäviä ja pitkittyneitä, sillä ihmiset yrittävät yleensä ensin vain unohtaa asian, vältellä tilanteita, joissa epäasianmukaista kohtelua tapahtuu ja vain pärjätä asian kanssa” , kertoo JYYn toinen häirintäyhdyshenkilö Karoliina Vainikainen. Vainikainen rohkaisee kuitenkin ottamaan yhteyttä heti, kun tilanne alkaa tuntua ahdistavalta. ”Mitä aikaisemmin yhteyttä ottaa, sitä helpommin se voidaan selvittää.” Vastaajien sitaatit on poimittu Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta ”Lappalainen, Meriläinen, Puhakka, & Sinkkonen. 2011. Kiusataanko yliopistossakin? Nuorisotutkimus 2: 64–80”. Sirkku Aalto Viisi prosenttia yliopisto-opiskelijoista kokee tulleensa kiusatuksi melko tai hyvin usein. 8 T OMMI P USKA
T OMMI P USKA Kortepohjan ylioppilaskylän D-talossa testataan ryhmätyötilaa. Ajatuksena on, että opiskelijoiden ei tarvitsisi vääntäytyä kampukselle tekemään yhteisiä projekteja. Mikäli kokemukset ovat positiivisia, ryhmätyötiloja voidaan rakentaa lisää opiskelijataloihin. Kortepohjaan ryhmätyötila Ylioppilaskylän D-taloon on perustettu JYYn ja yliopiston yhteistyöllä opiskelijoiden ryhmätyötila. Ylioppilaskunta tarjosi tilan, ja yliopisto hankki laitteet. HETI HISSIEN vieressä sijaitsevassa luokkahuonemaisessa tilassa on tilaa noin 10 hengelle. Seinällä on taulu-tv ja ikkunan reunalla kaksi tietokonetta. Huoneessa pääsee myös tulostamaan ja kopioimaan yliopiston tunnuksilla. “Halusimme kokeilla uudenlaista yhteistyötä yliopiston kanssa ja tuoda ryhmätyömahdollisuuden lähemmäs opiskelijoiden asuinpaikkaa”, kertoo tilaa viritellyt asukasneuvoston puheenjohtaja Ville Qvist. “Tää on nyt testiluonteinen juttu, että kokeillaan, miten ryhmätyötilat toimisivat opiskelija-asuntojen yhteydessä” Jos työtila toimii hyvin eikä laitteet säry, niitä tiloja voidaan alkaa perustamaan mahdollisesti muuallekin. RYHMÄTYÖTILAN perustaminen lähti käyntiin viime vuoden puolella. Yliopiston koulutusjohtaja Kari Pitkänen innostui Qvistin mukaan ajatuksesta, ja sen jälkeen tilan perustaminen sujuikin sutjakkaasti. “Melkein yllätyin itsekin, kuinka hyvin se meni.”, Qvist kuvaa. Tilan osalta lähinnä lukitusjärjestelmän pohdinta oli jonkin aikaa mysteeri, koska ryhmätyötiloja yliopistoalueen ulkopuolella ei vielä ole testattu. Tilapalvelu päätyi ratkaisuun, jossa huone on opiskelijoiden käytössä joka päivä 7–21. Sinne pääsee asukkaiden magneettijuovakorteilla. Jos korttia ei vielä ole, sen voi käydä hakemassa Vehkakujan asukastoimistolta. Huoltomiehet käyvät tarkistuskierroksella varmistamassa, ettei tila ole yökäytössä. Tila halutaan pitää työkäytössä, ei viihdetilana. SISÄILMAONGELMIEN ja remonttien vuoksi opiskelijoiden työtilasta on ollut yliopistolla yleisesti pulaa. Myös ryhmätyötiloista tiedottaminen on ollut puutteellista. Mistään ei löydy keskitettyä tietoa siitä, missä kaikkialla ryhmätyötiloja on ja milloin ne ovat käytettävissä. Esimerkiksi Helsingin yliopistolla ryhmätyötilat varataan keskitetystä varausjärjestelmästä. Yliopiston tilapalvelujohtajan Suvi Jokion mukaan tilanteeseen on tulossa muutosta. ”Kaikki tilat tullaan listaamaan kevään aikana. Sitten tiedotusta voidaan parantaa.” Ilpo Puhakka Halusimme kokeilla uudenlaista yhteistyötä yliopiston kanssa ja tuoda ryhmätyömahdollisuuden lähemmäs opiskelijoiden asuinpaikkaa ” Ville Qvist JYYPÄÄ Ki rjo itt aja on JYY n hallituksen kuntajaso siaa lip olii ttin en vas taa va. NIIN HÄIRIINTYNEELTÄ kuin se monen mielestä kuulostaakin, innostuin pitkästä aikaa selailemaan tilastokeskuksen nettisivuja. Vastaan tuli taas kerran monenlaista jännää. Tiesittekö esimerkiksi, että vuonna 2010 Suomessa steriloitiin 3 939 ihmistä, tai että viime vuonna luomusadon osuus oli 15 prosenttia härkäpavun kokonaissadosta? PRESIDENTINVAALIAIHEISTEN facebookpäivitysten äkillisen loppumisen aikaansaamat vieroitusoireet saivat minut selaamaan myös viime kuntavaaleihin liittyviä tilastoja. Kehno korvike, mutta menköön paremman puutteessa. Löysin muun muassa tiedon siitä, että viime kuntavaaleissa valituista 10 412 valtuutetusta vain 650 oli alle 30-vuotiaita. Huomasin myös Jyväskylässä olleen niukasti yli 100 000 äänioikeutettua, mutta äänestysprosentin olleen merkillisen alhainen, vain 60,3. Viime kuntavaaleissa Jyväskylän suurin puolue oli SDP, joka sai äänistä 26,6%, eli 16 235 ääntä. Pienin äänimäärä, jolla viime vaaleissa tuli valituksi Jyväskylässä, oli 154 ääntä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Jyväskylän yliopistossa on perustutkinto-opiskelijoita hiukan alle 12 000, ja ammattikorkeakoulussakin opiskelee vähän yli 8 000 henkilöä. Yhteenlaskettuna näistä kertyy noin 20 000 korkeakouluopiskelijan potti. TILASTOJEN LUETTELOINNIN tarkoituksena ei tässä tekstinpätkässä ole masinoida vallankaappausta kaupunginvaltuustossa kanavoimalla kaikki opiskelijoiden äänet yhden opiskelijalistan taakse ensi lokakuun kuntavaaleissa. (Mielenkiintoinen idea sinänsä. Pitäkäähän varanne, kaupungin sedät ja tädit.) Suosittelen kuitenkin äänestäjiä pitämään korvat auki ja silmät höröllä JYYn ja JAMKOn yhteisen kuntavaalikampanjan osalta sekä ehdokkaita huomioimaan omissa vaaliohjelmissaan myös opiskelijajärjestöjen tavoitteet. Köyttä on helpompi vetää, jos kiskotaan samaan suuntaan. Tuomo Siivinen Härkäpapuja ja vallankumouksia 9
Anne Kalmari, kansanedustaja, keskusta 1. En ehkä tuollaisena suoraviivaisena. Tiedän, että keskustasta löytyy toisinajattelijoitakin. Mielestäni eri elämäntilanteissa tarvitaan erilaista yhteiskunnan apua. Ei vaikeasti vammainen selviäisi 400 euron perustulolla, hyvin toimeentulevalle se olisi turha. Kuinka sitten kävisi ansiosidonnaisten työttömyyskorvausten? 2. Terveen ja täysi-ikäisen tulisi olla ensisijaisesti vastuussa itsestään ja hyvinvoinnistaan. Kun kukin osallistuu yhteisen hyvän luomiseen omalla panoksellaan, yhteiskunta pysyy pystyssä. Kun ne henkilöt, jotka eivät jaksa tai pysty opiskelemaan tai tekemään työtä joutuvat hakemaan etuisuuksia, heitä voidaan samalla auttaa. Muutoin he olisivat vain sotunumero. Perustulo vähentäisi työnteon arvoa, koska tuloa maksettaisiin riippumatta siitä tekeekö henkilö työtä vai ei. Perustulo olisi kallis. Se maksaisi arviolta yli 10 miljardia euroa lisää nykyiseen sosiaaliturvaan. 3. Voisin kannattaa sopivan matalaa perustuloa, mikäli kustannukset eivät nousisi nykyiseen järjestelmään verrattuna. Leikkaantuisihan se rikkaille tarpeeton muutaman satasen ekstra osakesijoittamista varten osin veroprogression kautta. Lasse Männistö, kansanedustaja, kokoomus 1. On tärkeää että kansalaisjärjestöt herättävät aiheesta keskust lökohtaisesti allekirjoittaa kaikkea tässä kansalaisaloitteessa. Minulle perustulo on keino ratkaista nykyisen sosiaaliturvan den vuoksi työn vastaanottaminen ei ole kaikissa tilanteissa ka rustulon toteuttamisessa ei voida ennalta sitoutua siihen, ettei m heikenny. 2. Puolesta: Nykyinen sosiaaliturva on tilkkutäkki, jota on vuo Perustulo olisi tähän selkeä uudistus, joka tekisi työntekemisest nattavaa. Vastaan: En näe, että lähemmäs 1000 euron suuruinen perus rahoitettavissa. Rahoitusongelman lisäksi 1000 euron perustul työntekoon. 3. Jos olisi toimenpidealoite, että lähdetään selvittämään nykyi män korvaamista vastikkeettomalla kaikille maksettavalla peru huomioon tämän uuden järjestelmän rahoitettavuus, olisin sen Esa Suominen, ammattiliitto Pamin hallintopäällikkö, sdp 1. Olen iloinen kansalaisaloitteen mahdollistaneesta lainsäädännöstä sekä aktiivisista, aloitetta hyödyntävistä ihmisistä. Itse en kuitenkaan aio allekirjoittaa aloitetta, koska en kannata perustulon säätämistä. 2. Perustulo betonoisi työmarkkinoiden epäoikeudenmukaisuudet, vaikeuttaisi asiallisten työehtojen sopimista ja on periaatteellisesti ongelmallinen. Pidän hyvänä periaatteena, että aikuinen työkykyinen ihminen hankkii toimeentulonsa työnteolla tai yrittäjyydellä, ja sosiaaliturvaan turvaudutaan kun työtä ei ole saatavilla tai sitä ei muista syistä voida tehdä. 3. Ei ole nähtävissä tilannetta, jossa voisin kannattaa esillä olleita perustulomalleja. Asmo Maanselkä, puoluesihteeri, kristillisdemokraatit 1. En allekirjoittaisi, koska se vähentäisi työnteon arvostusta, vain työstä syntyy hyvinvointi. 2. Perustulo passivoisi ja syrjäyttäisi ihmisiä työelämästä. Tukiviidakkoa voidaan helpottaa muilla keinoilla, ja sitä yleensä liioitellaan. Perustulo on liian kallis järjestelmä ja jokaisessa kehysriihessä siihen pitäisi tehdä indeksikorotukset. Jokaisen puolueen pitäisi vaalit voittaakseen luvata toistaan enemmän korotuksia perustuloon. 3. En varmaan oikein millään. Perustuloa kohden voisi mennä minimietuuksien yhtenäistämisessä, mutta automaattia siitä ei pitäisi tehdä. Touko Aalto, kaupunginvaltuute 1. Allekirjoitan aloitteen. Perust tosta vasemmistoon ja nyt tarvi ten määrittämisessä kohti perus teilla oleva kansalaisaloite perus 2. Perustulon avulla yhteiskunt maan sille myös arvon, takaama tuloon kaikissa elämäntilanteiss 3. Allekirjoittamalla kansalaisal taa siten, että se ei heikennä pi taata, että työn vastaanottaminen distettyä ilman väliinputoajaryh Poliitikot perustulon puolest FA K TA Kansalaisaloitteen sisältö • Toimenpidealoite esittää perustulon käyttöönottoa koskevan lain valmistelun aloittamista • Perustulon on oltava vähintään perusturvan vähimmäisetuuksien suuruinen • Se maksettaan kaikille täysi-ikäisille maassa pysyvästi asuville automaattisesti muista tuloista tai elämänvalinnoista riippumatta • Aloite päätyy eduskunnan käsittelyyn, jos sen taakse saadaan 50 000 nimeä Lisätietoa aloitteesta perustulo.org:issa Jylkkäri kysyi poliitikoilta, kelpaako perustuloverkosto Bien Finlandin laatima kansalaisaloite heille kannatettavaksi. 1. Voisitko itse allekirjoittaa tämän kansalaisaloitteen, ja millä perusteella? 2. Mikä on tärkein argumenttisi perustulon puolesta tai sitä vastaan? 3. Millä reunaehdoilla olisit valmis allekirjoittamaan aloitteen? EI Perustulo vähentäisi työnteon arvoa, koska tuloa maksettaisiin riippumatta siitä tekeekö henkilö työtä vai ei. ” Anne Kalmari Perustulo betonoisi työmarkkinoiden epäoikeudenmukaisuudet, vaikeuttaisi asiallisten työehtojen sopimista ja on periaatteellisesti ongelmallinen. ” Esa Suominen
telua, mutta en voi henkin kannustinongelmat, joiannattavaa. Mielestäni peminkään ryhmän etuudet osien saatossa paikkailtu. tä kaikissa tilanteissa kanstulo olisi millään muotoa lo vähentäisi kannustimia isen sosiaaliturvajärjestelustulolla, niin että otetaan n kannalla. Anna Kontula, kansanedustaja, vasemmistoliitto 1. Kyllä, ehdottomasti. Vaikka aloitteen perustulomalli on varsin varovainen, se olisi kuitenkin askel oikeaan suuntaan. 2. Perustulo loisi yhtäläisen perusturvan ja parantaisi työntekijöiden neuvotteluasemaa. Sosiaaliturvajärjestelmä on niin byrokraattinen, että ihmiset eivät jaksa tai osaa hakea heille kuuluvia tukia. Tämä on mielestäni eräs keskeisimmistä köyhyystekijöistä, ja se poistuisi yksinkertaisella perustulolla. Toisaalta työntekijöiden neuvotteluasema työmarkkinoilla on heikentynyt jatkuvasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana siksi, että työpaikkakoon pieneneminen, epätyypillisen työn lisääntyminen ja työttömyysturvan ehdollistuminen ovat nakertaneet vaihtoehtoja työstä kieltäytymiselle. Tämä on näkynyt suoraan esimerkiksi siinä, kuinka paljon työn tuotosta päätyy palkkoina työntekijöille suhteessa pääomatuloihin. Koska vanhat tukijärjestelmät eivät takaa tasapainoa työntekijöiden ja työnantajien neuvottelupöytään, on järjestelmää syytä päivittää. 3. Sen pitäisi olla pienituloisten asemaa ja autonomiaa parantava malli. ettu, kansanedustajan avustaja, vihreät tulolla on kannatusta kaikissa poliittisissa ryhmissä oikeisitaankin puoluerajat ylittävää yhteistyötä seuraavien askelstuloa. Tälle yhteistyölle tarjoaa vahvaa taustatukea valmisstulosta, joka on kansalaisaktiivisuutta parhaimmillaan. ta pystyy tunnustamaan työn monimuotoisuuden ja antaaan ihmisten perustuslaillisen oikeuden riittävään toimeensa sekä luomaan uusia työpaikkoja ja uutta yrittäjyyttä. loitteen allekirjoitan myös sen, että perustulo tulee toteutenija keskituloisten tuloja tai etuuksia. Perustulon tulee n on aina kannattavaa ja että työ ja sosiaaliturva saadaan yhhmiä. Riitta Tynjä, kaupunginvaltuutettu, sosiaalityöntekijä, skp 1. Olen ensisijaisesti SKP:n 900 euron perusturva-aloitteen kannalla, mutta voisin allekirjoittaa. 2. Tärkein argumentti perustulolle on mielestäni lisääntynyt epävarmuus työmarkkinoilla. Etenkin nuoret ovat pätkätöiden kierteessä. Miten voit suunnitella elämääsi, jos et voi olla varma, millä maksat ensi kuun vuokrasi? Harvassa ovat ne pysyvät vakituiset työsuhteet, joiden varaan saattoi itse aikanaan työmarkkinoille tullessaan luottaa. 3. Aloite ei ole ristiriidassa SKP:n perusturva-aloitteen kanssa, mikäli perustulon taso saadaan riittävän suureksi ja mikäli rahan kierrättäminen suurituloisilta takaisin yhteiskunnalle ei aiheuta liian suurta byrokratiaa, eikä muodosta porsaanreikiä. Kauko Tuupainen, kansanedustaja, perussuomalaiset 1. Olen aikoinaan tehnyt SDP:n puoluekokoukselle Lahdessa 1984 aloitteen kansalaispalkan maksamisesta, joten kannatan esitystä. Minun ajatukseni oli, että kansalaispalkkaa maksettaisiin kaikille suomalaisille ”kehdosta hautaan”. Se korvaisi mm. lapsilisät ja kaiken muunkin sosiaalisen tuen. Esitykseeni liittyi tuolloin ajatus 25 vuoden siirtymäajasta, jonka aikana sosiaalija työvoima-alan työntekijät ja viranhaltijat voisivat hakeutua muihin tehtäviin. kansalaispalkka olisi saajalleen veronalaista tuloa, jolloin hyvin toimeentuleville sitä maksettaisiin vähemmän Perustelu oli, että toimeentulotukeen liittyvä byrokratia minimoituisi ja kansalainen saisi jokapäiväiseen elämäänsä perusturvan. 2. Byrokratia vähenisi. Kansalaispalkkaa maksettaisiin niin työssä oleville kuin työttömillekin. Lisäksi työtön työnhakija voisi tehdä ns. satunnaisia töitä, joka ei vähentäisi kansalaispalkkaa. Lisäksi kuntien verotulot olivat tältä osin vakaata ja helposti budjetoitavissa. 3. Kun edellä mainitsemani näkökohdat sisältyvät aloitteeseen. ta ja vastaan JYY PÄÄTTI lähteä perustuloa ajavan kansalaisaloitteen taakse edustajiston selvällä enemmistöpäätöksellä alle kymmenen jäsenen vastustaessa. Opiskelijoiden kannalta perustulo olisi selvä parannus, koska se todennäköisesti nostaisi opintotuen tasoa ja vapauttaisi monesta kontrollimekanismista. Opiskelijajärjestöjen mukanaolo helpottaa nimien keruuta, mutta yksinään opiskelijat eivät perustuloa saa läpi. Perustulon junttaaminen laiksi vaatisi poliittista voimaa. Opiskelijat kykenevät kyllä nostamaan asiat julkiseen keskusteluun, mutta varsinaista päätösvaltaa tai painostuskeinoja meillä ei pahemmin ole. Perustulon aikaansaaminen vaatisi laajan kansanliikkeen luomista ja työmarkkinajärjestöjen osallistamista. Tähän asti perustuloajatusta on väläytelty enemmän työnantajaleiristä kuin työntekijöiden taholta. Demarivetoiset, ja minkä tahansa muutoksen kannalta keskeiset, SAK:n alaiset liitot ovat toistaiseksi näyttäytyneet perustulonvastaisina. Kuitenkin myös ay-liikkeestä ja demareista löytyy paljonkin perustulomyönteisyyttä, se ei vain ole levinnyt johtoportaaseen. PERUSTULOHYPEÄ kasvatetaan myös EU:n laajuisella perustuloaloitteella, joka sekin on vierähtänyt tämän vuoden aikana kunnolla käyntiin. Eurooppalaisessa aloitteessa ollaan esittämässä perustuloa, jonka suuruus nojaisi suhteelliseen köyhyysrajaan. Suomessa tämä tarkoittaisi yli 1000 euron perustuloa, joka kuulostaa kotimaiseen tasokeskusteluun tottuneena aika radikaalilta. Rahoituksen suhteen vasemmisto ja oikeisto vetäytyvät omiin poteroihinsa. Vasemmistossa perustulo nähdään keinoksi tasoittaa tuloeroja ja vapauttaa pakkotyöstä, kun oikeisto haluaisi perustulon avulla samalla laskea sosiaaliturvan yleistä tasoa ja kannustaa enemmän töihin. Yrittäjyyden tukemisesta kumpikin leiri tuntuu olevan samaa mieltä. VAIKKA PERUSTULOSTA on erimielisyyttä, se vetää perinteiset jakolinjat pitkälti uusiksi, koska sen takana seisoo ihmisiä kaikista etuja identiteettiryhmistä. Pelkkä 50 000 nimen lista ei vielä saa eduskuntaa perustulon kannalle. Lopputulos riippuu enemmän siitä, millaiset karnevaalit aloitteen ympärille saadaan lietsottua. Ilpo Puhakka Toimittaja kuuluu perustuloaloitetta valmistelleeseen työryhmään Perustuloa ajetaan joka rintamalla KYLLÄ Harvassa ovat ne pysyvät vakituiset työsuhteet, joiden varaan saattoi itse aikanaan työmarkkinoille tullessaan luottaa. ” Riitta Tynjä Perustulo loisi yhtäläisen perusturvan ja parantaisi työntekijöiden neuvotteluasemaa. ” Anna Kontula
500 € 8,60 € 139 € 50 eu ro n la in a ja pe rit täv ät koro t. Vertailussa JYYn vipp ikas sa ja pik av ip pif irm a R isi cu m . Ris icum JY Y laina-aika 3 kk korot korot laina Jyyn vippikassasta vipataan rahaa enää aniharvoin. Otettujen lainojen määrä on laskenut 2000-luvun kuluessa alle kymmenesosaan. Syyksi vipinottamisen romahtamiselle arvellaan helppojen pikavippien saatavuutta ja halpakorkoista opintolainaa. JYYN sosiaalisihteerille Hannu Järvistölle vippikassasta on tullut vain yksi kysely neljän kuukauden pestin aikana. Tällöinkään vippaus ei onnistunut, koska ulkomaisen opiskelijan olisi pitänyt hankkia suomalaiset takaajat lainalleen. Jos eläisimme vippikassan kukoistuskautta 1980–90-luvulla, opiskelija olisi voinut taivutella Järvistön itsensä takaajaksi. Nykyään takaaminen on erikseen kielletty sihteeristöltä heidän oikeusturvansa vuoksi. Juuri takausmenettelyn raskauden ajatellaan olevan syynä erittäin halpakorkoisten Jyyn vippien kysynnän hiipumiselle. Jyyn vippikassasta rahaa hakevan on saatava takaajiksi kaksi täysi-ikäistä Suomen kansalaista. Lisäksi tarvitaan kaksi henkilöä todistamaan takaajien allekirjoitukset oikeiksi. “En usko, että opiskelijoiden rahantarve olisi mihinkään vähentynyt. Kai se on vain helpompaa ottaa lainaa tekstiviestillä,” Järvistö pohtii. JYYN hallintovaliokunta päätti juuri laskea vippikassan vuosikoron yhdeksästä s e i t s e m ä ä n prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että 500 euron vippi puoleksi vuodeksi kustantaa 17,50 euroa. Pikavippi?rmalta vastaava laina puoleksi tästä ajasta maksaa reippaasti yli sata euroa. Luulisi, ettei pikavipeissä ole mitään järkeä, kun tällainen jäsenpalvelukin on tarjolla. Ennen 2000-lukua vippikassa käytettiinkin samaan tyyliin kuin pikavippejä tänä päivänä. Lainanannon piikki osui aina vapunaatolle. Nämä viihdelainat maksettiin takaisin kesän aikana, kun kesätöistä tuli rahaa. TAKAAJIEN hankinta ilmeisesti tuntuu kiusallisemmalta kuin maksaa moninkertaista korkoa lyhyemmältä laina-ajalta pikavippi?rmalle. Eihän tällöin joudu ainakaan näyttäytymään persaukisena kenellekään. Kiusalliseksi tilanne menisi takausten suhteen erityisesti silloin, jos lainaa ei pystyisikään maksamaan ajallaan takaisin. Kun pikavippi?rma laittaa lainan kylmästi perintään, lähtee Jyyn taloustoimistolta lasku suoraan takaukseen suostuneelle tuttavalle. “Niitä tilanteita, joissa takaajilta on jouduttu lainaa perimään on kyllä aika harvoin”, Kirsi Juusela taloustoimistolta selventää. KUN takaajiksi suostuneilta on saanut allekirjoituksen Jyyn vippihakemukseen, rahaa saa toimittamalla lomakkeen henkkareiden ja opiskelijakortin kanssa henkilökohtaisesti Jyyn taloustoimistolle. Jos kaikki on kunnossa, niin rahat napsahtavat parhaassa tapauksessa tilille jo tuntien sisällä. Virallisesti raha maksetaan seuraavan pankkipäivän aikana. Ilpo Puhakka Helppo raha on halpaa mak 12
MEIDÄN yhteiskunnassamme kaikilla täytyy olla ammatti. Ammatit voidaan jakaa kolmeen luokkaan: 1. “Oikeat ammatit”, kuten sekatyömies, baarimikko, kansanedustaja….. Suurin osa kuuluu tähän luokkaan. 2. Sitten on byrokratian tarpeisiin luotuja ammatteja, kuten työtön ja eläkeläinen. 3. Kolmanneksi on ammatteja, joita yhteiskunta ei tunnusta, kuten huora ja huumekauppias. JOS KUULUT viimeksi mainittuun ryhmään on tärkeää hommata “paperiammatti”. Helpointa on siirtää itsensä paperisodan keinoin työttömäksi. Se on jo tarpeeksi, mutta kovimmat hommaavat eläkeläisen paperit. Tämä vaatii pidemmän sodan, mutta myös edut ovat paremmat. JYRKI Kataisen jytkyhallitus yrittää tietenkin pakottaa oman onnensa tavoittelijat ruotuun. Yhteiskuntatakuu-nimeä kantavan aivopierun keskeisiin ehdotuksiin kuuluu alle 25-vuotiaiden työttömien, vähätuloisten taiteilijoiden, aloittelevien yrittäjien ja harmaan talouden piirissä työskentelevien nuorten siivoaminen työttömyystilastoista opiskelijoiksi. Perusturvan heikennysten uhalla kaikki alle 25vuotiaat työttömyyskorvausta nauttivat nuoret pakotetaan hakeutumaan koulutukseen, jota he eivät halua. EI HÄTÄÄ käteispalkansaajat ja elämäntapaintiaanit, perustulonne on pelastettavissa! Paperin pyörittelijöiden hyökkäys nuorisoa vastaan voidaan käytännössä estää kahdella eri tavalla. Kaikkein varmin ja vaivattomin tapa välttää ei toivottu opiskelupaikka ilman taloudellisia sanktiota on hakea opiskelemaan oppilaitoksiin, joihin on vaikeaa tai lähes mahdotonta päästä. Tälläisiä ovat esimerkiksi suurten kaupunkien taideja mediaalan koulutusohjelmat. Epäonnistuneen hakuprosessin jälkeen viranomaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa lakisääteisten etujen maksamista. Toki rangaistuksia on tämän jälkeen tiedossa työvoimatoimistojen “Kuinka kirjoitat oman nimesi oikein” -tyyppisten kurssien muodossa. HIEMAN riskialttiimpi ja työläämpi, mutta lopulta paras tapa lopettaa viranomaisten ahdistelu, on hankkiutua sairaseläkkeelle. Toisinaan eläkkeelle pääsy on erittäin vaikeaa. Paperisotaa varten sairauden tulisi olla työkykyä merkittävästi alentava sekä sellainen, jota lääkäreiden on vaikea todistaa keksityksi. Eläkkeen turvin voikin sitten huoletta jatkaa syrjäytymistä kohti merkittäväksi kokemaansa elämää. Mikäs sen mukavampaa kuin ottaa kaljaa ilman pelkoa työllistymiskursseista! Sumu-Seppo Tarvitset ammatin 13 KUSETUSOPAS 50 100 150 200 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Lainat JYYn vippikassasta JYYn vippikassasta otettiin viime vuonna vain 12 lainaa. keampaa JÄLKIKIRJOITUS VAIN LAPSET JA BARBAARIT kyseenalaistavat akateemisia viittauskäytäntöjä. Siksi en minäkään sille tielle nyt lähde, mutta saanen näin sivulauseessa kuitenkin huomauttaa, ettei varastaminen ole loogisesti mahdollista yhteisössä, joka ei tunne yksityisomistusta. Tehdäänpä siis rousseaulainen ajatuskoe, ja kuvitellaan ihminen alkutilaan. Alkuihminen seisoskelee niityllä pohdiskelemassa. Edellisellä viikolla hän on nähnyt naapurinsa aidanneen palan maata, ja tällä tavoin panneen alulle maanomistuksen historian. Tätä pohdiskellessaan alkuihmiselle ensimmäistä kertaa kristalloituu yksityisomistuksen idea. Hänen kasvoilleen leviää leveä hymy. Hän on saanut hyvän ajatuksen, ja haluaa nyt varmistaa, ettei kukaan muu tule ottamaan kunniaa siitä. Naapurinsa esimerkkiä seuraten hän rakentaa aidan ideansa ympärille. Lopputulos on tietenkin alkuihminen aitauksessa. Mutta älkää huoliko, kaikki on hyvien tapojen mukaista, sillä aitaamisen metodia ei kukaan ole tässä maailmanajassa vielä ehtinyt patentoida. AJATUSKOKEEMME ON tietenkin lapsellinen ja barbaarinen. Ei kukaan todellisuudessa ole tällä tavoin mustasukkainen omista ideoistaan. Jopa yksityisomistuksen idea on omistamisen arvoinen vain siinä määrin kuin siitä voidaan johtaa jotain taloudellisia tai sosiaalisia hyötyjä. Yliopistomaailmassa kai lähinnä sosiaalisia. En minä tässä kuitenkaan mitään tiedonanarkismia ole peräänkuuluttamassa. Onhan selvää, että jokainen haluaa kunnian oman ajattelunsa tuotoksista. Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että allekirjoittaneen tavoin ajattelee suurimman osan aikaa täysin kunniattomia ajatuksia. (Kaikki oikeudet luovutetaan.) Mari Laaksonen Varoitus: kolumni sisältää epätäsmällisen viittauksen kuolleeseen ?loso?in Kir joit taja on matematiikan opis kelij a
14 VAPAALLA Freejazz-bändi hajosi, koska jäsenet käyttäytyivät tahdittomasti toisiaan kohtaan. Ti 10.4. klo 19 Oceans (Ranska/Sveitsi/ Espanja 2009) Häikäisevä valtameridokumetti Oceans luo katseen ihmeelliseen vedenalaiseen maailmaan. Oceans on kuvattu neljän vuoden aikana yli viidessäkymmenessä kuvauspaikassa, maailman kaikilla valtamerillä ja syvemmällä kuin vedenalaista ekosysteemiä on koskaan pystytty kuvaamaan. Ti 17.4. Night Visions klo 19 Redneck (Italia/Englanti 1973) Redneck on brutaalin nihilistinen, henkilövetoinen italocrime ajalta, jolloin lajityyppi sai osakseen hetken kansainvälistä huomiota ja rahoitusta. Silvio Narizzanon pessimistinen ihmiskohtaloiden kuvaus kulkee Sergio Corbuccin westernien viitoittamia latuja. klo 21 Last Days Here (USA 2011) Doom metal legenda Pentagram on Suomessa juuri nyt suositumpi kuin koskaan. Last Days Here kertoo Pentagramin keulahahmon, täysin arvaamattoman, superlahjakkaan mutta elämänsä armottoman ruvelle päästäneen Bobby Lieblingin tarinan. Ti 24.2. klo 19 Viimeinen tango Pariisissa (Ranska/Italia 1972) Viimeinen tango Pariisissa on italialaisen Bernardo Bertoluccin aikanaan suurta kohua aiheuttanut draama. Elokuva kertoo nuoresta hemmotellusta naisesta (Maria Schneider) ja keskiikäisestä masentuneesta leskimiehestä (Marlon Brando). Päähenkilöt kohtaavat sattumalta tyhjässä huoneistossa, ja aloittavat hurjan seksisuhteen vailla nimiä, rajoja ja sitoumuksia. Elämä näyttääkin olevan paljon helpompaa vailla mustasukkaisuutta ja turhaa suremista. KAMPUS KINO Osa opiskelijoista kaipaisi pöytäjuhlan sijaan kaiken kansan festareita. Pönötysperinteet saavat kritiikkiä puheista ja lauluista, joissa juhlitaan sukupuolinormeja ja pilkataan venäläisiä. JYYN vuosijuhlat järjestettiin perinteiseen tapaan 24. maaliskuuta. Illallisjuhlaa puheineen vietettiin reilun sadan hengen voimin ravintola Priimuksella ja pääsymaksuttomilla jatkoilla pyörähdeltiin Virta Vie -tanssiorkesterin sekä elektroduo Ukkosmaineen tahtiin Ilokivellä. Pelkällä opintotuella elävällä riviopiskelijalla ei ollut varaa 65 euron illalliskorttiin, joten kyselimme juhlavierailta, millainen meno illallisella oli. Ensimmäistä kertaa vuosijuhlissa olleen edustajiston puheenjohtajan Eetu Heiskan mielestä juhlat onnistuivat mainiosti. “Tunnelma oli rento, mutta kuitenkin asiaankuuluvan juhlava”, hän kommentoi. Niin Heiskan kuin JYYn hallituksen puheenjohtajana vuonna 2003 toimineen Teemu Jaatisenkin mielestä juhlaperinteitä tulee vaalia. “Hienoa, että on taas palattu akateemiseen vuosijuhlaan kuuluviin perinteisiin sekä arvokkuuteen ja jätetty buffet ja vapaa pukukoodi”, iloitsee Jaatinen. JYYn entinen pääsihteeri Simo Pöyhönen oli mukana juhlissa parin vuoden tauon jälkeen. “Juhlat olivat helposti lähestyttävät, mutta kuitenkin sellaiset kuten akateemiset vuosijuhlat yleensä ovat. 1990-luvulla ne olivat, vaatimaton on väärä sana, mutta eivät niin perinteiden mukaiset. Vuosijuhlat ovat hyvä paikka mm. yhteistyökumppaneille näyttäytymiseen”, pohtii Yhteiskuntaalan korkeakoulutetut ry:n toiminnanjohtajana nykyään työskentelevä Pöyhönen. KAIKKI vieraat eivät nauttineet akateemisista perinteistä. “Juhla oli huomattavasti pönötyshenkisempi kuin aiempina vuosina”, kommentoi kulttuurivaikuttaja Kyösti Ylikulju. “Puheisiin miehelle ja naiselle joutui jopa suuttumaan. Nuorten ihmisten puheet eivät saisi olla sellaisia. Ne saattoivat loukata ja loukkasivatkin ihmisiä, jotka eivät kuulu tiettyyn normiin.” Puheessa naiselle Eetu Heiska ylisti toista sukupuolta: “Suomalainen nainen uhrautuu perheensä, uransa ja ystäväpiirinsä eteen. Illalla hän voi käydä miehensä kainaloon, tukeutua häneen ja tämän pienen inhimillisen hetken jälkeen hän jaksaa jälleen olla yhtä yliluonnollinen kuin aiemminkin. Sillä nainen on mystinen olento. Oikeastaan satuhahmo. Keijukainen, merenneito tai prinsessa.” Myös puheviestintää opiskeleva Kyösti Hagert kritisoi perinteisiä sukupuolirooleja korostaneita puheita. “Puheet naiselle ja miehelle olivat urpoimmat, mitä olen kuullut pitkään aikaan. Minusta on todella myötähäpeällistä, että mielestäni ?kVuosijuhlilla kunnio ja sukupuolirooleja , Amatööreille nauretaan Annelissa Keskiviikkona 4.4. järjestettiin ensimmäinen stand up -ilta Jamkon tämän vuotisessa amtööreille suunnatussa kilpailussa. Karaokeravintola Annelissa keski
15 Avusta Jylkkäriä Jylkkäri on aloittanut säännölliset avustajapalaverit. Niissä kerätään palautetta ja ideoidaan tulevia lehtiä. Tule paikalle, jos lehti kiinnostaa. Lisätietoa ja ajankohdat: jylkkari.?/jylkkari/avustajaksi. oitettiin perinteitä FA K TA Vuosijuhlissa laulettiin tänäkin vuonna perinteinen juomalaulu Kolhoosinainen, joka tunnetaan myös nimellä Sörnai gusha. Teknillisen korkeakoulun dosentti Andrei Gurtov teki vuonna 2008 eduskunnan apulaisoikeusmiehelle kantelun laulusta venäläisiä syrjivänä. Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto totesi apulaisoikeusasiamiehen selvityspyyntöön vastatessaan laulun olevan epäasiallinen, eikä sitä olisi hänen mukaansa pitänyt ottaa promootiotilaisuuden laulukirjaan. (Lähde: Ylioppilaslehti 11/2008) sut ja hyvät tyypit sortuvat juhlapuheissaan ylistämään naista miestä alentamalla.” KAIKKI haastateltavat olivat erittäin tyytyväisiä juhlien järjestelyihin ja Ilokiven jatkojen tunnelmaan. Näkemyksiä juhlien kehittämiseksi kuitenkin löytyy. “Joka viides vuosi on hyvä pitää suuremmat juhlat isommilla resursseilla, enemmän vieraita ja laajempi ohjelma”, visioi Simo Pöyhönen. JYYn viime vuoden hallituksen puheenjohtajan Joonatan Virtasen mielestä konservatiivinen pöytäjuhla ei ole koko JYYn perinne. “Voitaisiin yhdistää vapaammat ja mahdollisuuksien mukaan ilmaiset kansanjuhlat sekä pöytäjuhlat niille, jotka niistä pitävät, kuitenkin ilman juomalaulujen matalaotsaisinta rasismia ja heteronormatiivisia puheita sekä istumajärjestystä”, Virtanen ehdottaa. Kyösti Ylikuljukin uudistaisi juhlia rennompaan suuntaan. “Voisi jopa harkita, että koko juttu yhdistettäisiin isoksi festariksi. Ilokivessä olisi kirjaimellisesti kahden kerroksen bileet: alakerrassa jaettaisiin hernerokkaa ja yläkerrassa olisi pöytiintarjoilu”, Ylikulju maalailee. Aino Sirén Matti Lahdenmäki Kyösti Hagert Puheet naiselle ja miehelle olivat urpoimmat, mitä olen kuullut pitkään aikaan. ” Rehtori Aino Sallinen paljasti, että sitsilauluvihoista tuttu Kansainvälinen-väännös Mera brännvin on peräisin entisen Merita-Nordbankenin konserninjohtajan Hans Dalborgin kynästä. Sallisen mukaan Dalborg piti sanoitusta kirjallisen uransa huipentumana. Jyrockiin kaivataan talkootyöläisiä Jyrock-festivaali etsii ilmaistyövoimaa mm. lipunmyyntiin, cateringiin, roudaukseen, kuljetukseen ja kuljetussuunnitteluun. Yhden päivän työpanoksesta kiitokseksi saa festaripassin, jolla voi juhlia toisen päivän. Lisäksi talkoolaiset pääsevät rellestämään Jyrock-karonkkaan, jota kulttuurisihteeri Anniin Hartikainen mainostaa legendaariseksi. Lisätietoja saa kulttuurisihteeriltä: kulttuurisihteeri@jyy.fi tai 045 137 1961. viikkoisin klo 20–22 järjestettävällä klubilla on tarkoitus löytää parhaat naurattajat finaaliin, joka järjestetään 25.4.2012. Kilpailun voittaja palkitaan 400 euron arvoisella viihdepaketilla ja palkinnoista pääsevät nauttimaan myös muut hyvin sijoittuneet kilpailijat. Kilpailun järjestää JAMKO. K UVAT : S AMI N ORRBACKA
Robin: Rullalauta ABC / Puhtaat purjeet (Polarvox 1979) VUONNA 2525 -hitillä 1960-luvun lopussa kuuluisuuteen noussut suomalaislaulaja Robin eli Esa Simonen kuului niihin 60-luvun poppareihin, jotka opiskelivat porvarillisen ammatin laulu-uran ohessa. Liikunnanopettajaksi valmistunut Robin alkoi 1970-luvulla yhdistää musiikkia ja päivätyötään, joten hänen tuon ajan tuotannostaan löytyy perusiskelmän ohella liikunta-aiheisia levyjä. Robin lanseerasi aerobicin suomalaisversion Jytäjumppa-nimellä ja julkaisi myös kiitettävän määrän jumppakasetteja, joiden taso on varsin vaihteleva. Liikuntaaiheiseen tuotantoon kuuluu myös skeittausta ylistävä single Rullalauta ABC. ENSIMMÄINEN suomalainen skeittausaiheinen levy lienee Bamalama-yhtyeen vuonna 1978 julkaistu single Laudat rullaa näin, joka kertoo kuvitteellisesta skeittijengistä Helsingin Kaivopuistossa. Perässä tulivat Easy-yhtyeen Kiihtyy vauhti lautojen sekä Rullalauta ABC, jonka teksti ei skeittauksen hehkutuksessaan pääse kovin syvälle. Kappaleen minäkertoja laulaa elävänsä laseraikaa ja siksi harrastavansa modernimpia liikuntamuotoja kuin vanhemmat tai sisarukset. Kappaleen kertosäkeen hokema ”Kaikki huutaa hojo hojo, toki rullalauta!” ei muodostunut ainakaan vuosikymmeniä kestäväksi suosikiksi. AUTENTTISUUS on populaarimusiikin keskeisiä käsitteitä, ja varhaisnuorten musiikissa se ilmenee artistin uskottavuutena suhteessa esittämäänsä materiaaliin. Jos teineille suunnatussa musiikissa lauletaan teinien maailmasta, esittäjänkin täytyy olla nuori, jotta yleisö tuntee laulujen kertovan esittäjänsä oikeasta elämästä. Robin oli Rullalauta ABC:n tekemisen aikaan 34vuotias, ja vaikka hänellä on levynkannessa koulureppu, nalle ja rullalauta, se ei tuo paljoakaan lisää uskottavuutta teinien silmissä. Aikuinen mieskin voi toki laulaa skeittauksesta, mutta minä-muodon käyttäminen tekstissä ei silloin ole välttämättä järkevää. TURKULAISEN teinisuosikin, 13-vuotiaan Robinin Frontside Ollie ei siis ole ensimmäinen suomalainen Robin-nimisen laulajan skeittausaiheinen kappale. Ei ole vaikea arvata, miksi 2010-luvun Robin puhutteli varhaisnuoria enemmän kuin 1970-luvun Robin. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. 16 ARVIOT DIVARIN HELMI F Frroon nttssiid dee O Olllliieen n eessiik ku uvva a Jaakko Laitinen & Väärä Raha: Yö Rovaniemellä Helmi levyt Yö Rovaniemellä on vuonna 2009 perustetun Jaakko Laitinen & Väärän rahan toinen studioalbumi. Esikoislevy ei täysin onnistunut välittämään bändin iloista livemeininkiä, ja tuolloin kokonaisuus jäikin hiukan valjuksi. Nyt onkin ilo kuulla kuinka Yö Rovaniemellä –levylle bändi on selvästi tiukentanut otettaan, ja läpi levyn kuuluu aiempaa ammattimaisempi ote. Kaikki laulujen tekstit ovat lähtöisin Laitisen terävästä sanoituskynästä. Mainittakoon että etelässä kasvaneen kuuntelijan korvaan sanoituksissa käy hiukan mie –sanan käyttö, mutta suotakoon se tehokeinona tälle LaplandBalkanin ainoalle edustajalle. Läpi levyn vietetään kulkurielämää, etsitään rakkautta, löydetään ja menetetään se. Lopulta päädytään istumaan iltanuotiolla, kunnes aamun tullen on jälleen aika jatkaa matkaa. Sävellyksiin on osallistunut tasapuolisesti koko bändi, ja onpa mukaan saatu mahdutettua pari venäläistä kansansävelmääkin, kuten levyn parhaimmistoon kuuluva Äiti kulta. Muihin tähtihetkiin kuuluu levyn nimikappale, sekä vastustamattomasti mukaansatempaava Tanssi tanssi! Jaakko Laitinen & Väärä raha tuo nykyaikaan säveliä menneestä maailmasta, jota ei enää ole jos sitä koskaan olikaan. Seuraava luonnollinen askel yhtyeelle olisikin tehdä cameo–rooli Aki Kaurismäen seuraavassa elokuvassa. Juha Stenholm ”Menneen ajan etsijöille” Valhe ja totuus – lauluja Ad Astra Draamalliseksi konsertiksi nimetty esitys sisältää niukasti esittäviä elementtejä, mutta lauluja reilun tunnin esitykseen on mahdutettu kattavasti. Tutuinta osastoa on esimerkiksi Agit Propin tunnetuksi tekemä Oppimisen ylistys, vähemmän varmaa valintaa edustaa esimerkiksi hauska Jyväskylän tytöt. Työväenteemaiset laulut (valtaosa Kaj Chydeniuksen sävellyksiä) ovat sanomaltaan isoja, mutta sulatteluun saati vaikuttumiseen ei juuri ole aikaa, kun yhdeksän eri laulajaa astuvat perä perää areenalle vähän liiankin liukuhihnamaisesti. Orkesteri soi monipuolisesti, mutta liekö ensi-illan jännitystä, ettei esiintymisen riemu varsinaisesti pirskahtele yleisöön saakka. Laulutaidoiltaan kukaan ei nouse ylitse muiden, ja esityksen parhaat hetket koetaankin silloin, kun laulajia on useampi. Esimerkiksi Natalia, Lemmin sinut hankeen ja Muistatko Baikalin rannat soivat jo oikein komeasti. Siten työväen lauluja pitääkin laulaa – voimalla ja yhtenä rintamana. Jaana Siljamäki ”Joukkolaulanta toimii” 78 JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta JYY kiittää vuosijuhlayhteistyöstä Olavi Uusivirta: Elvis istuu oikealla Johanna Kustannus lkoa löytyy loskaa ja lätäköitä, mutta kaiuttimista kantautuu kesä. Näin ainakin, jos soittimessa pyörii Olavi Uusivirran uutukainen Elvis istuu oikealla. Albumi kuulostaa ajattoman raikkaalta, muttei ole teennäinen tai korni. Vapautunut ?ilis välittyy kuulijallekin. Avausraita Auringon lapsi asettaa tunnelman kohdilleen. Sitä seuraava Nuoruus ei vakuuttanut vielä singlenä, mutta pelittää paremmin osana levyä. Elvis istuu oikealla ei ole vain nippu kivoja kipaleita, vaan loistavasti toimiva kokonaisuus. Huonoimpia kappaleita on vaikea nimetä, sillä taso pysyy korkealla lähestulkoon koko ajan. Edellisellä levyllään, vuoden 2010 Preerialla, Olavi Uusivirta poimi vaikutteita post-punkista. Nyt Uusivirta uusiutuu jälleen. Sovituksissa soittimet puhaltimista pianoon soljuvat sulassa sovussa. Äänimaailma on entistä monimuotoisempi ja kepeämpi. Muutos on ehdottomasti onnistunut. Elvis istuu oikealla on laatumusiikin riemujuhlaa. Samalla se on kenties Uusivirran paras levy, jolle toivoisi suurempaakin suosiota. Vanhat fanit eivät tule pettymään. Uusivirta voittaa puolelleen myös runsaasti uusia ihailijoita, jos levy saa ansaitsemaansa huomiota. Arimo Kerkelä ”Oodi ilolle” Nälkäpeli Ohjaus: Gary Ross Nälkäpeli sijoittuu synkkään tulevaisuuteen. Yhdysvaltain raunioille on pystytetty uusi, vyöhykkeisiin jaettu valtio. Pääkaupungissa eletään yltäkylläisesti, mutta muualla kärsitään kurjuudesta. Kaiken kukkuraksi köyhälistöä rangaistaan Nälkäpelillä – kilpailulla, johon valitaan vuosittain kaksi teiniä jokaiselta vyöhykkeeltä. Pelin henki on selvä: nuoret viedään syrjäseudulle, ja viimeinen hengissä on voittaja. Asetelma tuo mieleen japanilaisen Battle Royalen, mutta Nälkäpeli seisoo tukevasti omilla jaloillaan. kirjaan perustuva elokuva esittelee uskottavan ja mielenkiintoisen dystopian. Maailman lisäksi myös pääjuoni on kunnossa. Hurjia käänteitä ja vauhdikasta toimintaa riittää, kun 12. vyöhykkeen kisaaja Katniss (erinomainen Jennifer Lawrence) taistelee hengestään. Onnistumiset jatkuvat, sillä Nälkäpeli loistaa kaikilla osa-alueilla. Näyttelijät tekevät hienoa työtä, musiikki jää mieleen ja elokuva vie mukanaan. Vaikka kestoa on liki kaksi ja puoli tuntia, ei suvantokohtia juuri löydy. Jatkoa on luvassa jo ensi vuonna, kun kirjasarjan toinen osa tuodaan valkokankaalle. Toivoa sopii, että jatko-osat jatkavat Nälkäpelin viitoittamalla tiellä. Suunta on nimittäin oikea. Arimo Kerkelä ”Erinomainen elokuvasovitus”
IN ENGLISH WILLIE’S LESSON International students should leave Jyväskylä with something other than just a piece of paper. They should be able to take home networks and work experience as well. Demi Smoloktou chairperson of IDESCO 17 AS WITH any nation, Finland has its share of myths and misconceptions. While I by no means intend to provide a comprehensive list of these modern legends, I do feel it is important to clear the air regarding three of the most persistent of these fables. There’s nothing more beautiful than a Finnish woman fresh from the sauna. I call bullshit! Of all the myths about modern Finland, this one is quite possibly the oldest and most deeply engrained in the culture. I’m not sure whether it was a suffering husband or boyfriend that came up with this tall tale in an effort to placate his spouse, or if it was ?rst uttered by a mother hoping to reassure an insecure daughter, but it is obviously a stroke of genius forged under extenuating circumstances. This old saw has been repeated so often that some people actually believe it. It is true that anyone who has just had a sauna looks clean and invigorated, but to say that they are at their most beautiful is quite simply false. The skin has been steamed and scrubbed until it resembles the hue of a freshly boiled cray?sh and the postsauna wardrobe of the average Finnish woman can hardly be described as alluring. I conducted an informal, nonscienti?c survey and the response that I received from every authentic Finnish lady to whom I posed the question “Do you ?nd yourself most attractive immediately after you have had a sauna?” was a round of semi-hysterical laughter followed by an emphatic “no”. There is no corruption in Finland. Finland has one of the lowest rates of corruption in the world, but this does not mean that corruption does not exist. While it is true that you don’t have to bribe petty bureaucrats or police of?cials as part of your daily routine here, there are informal networks of, as we say back in the States, “good old boys” who are more than happy to scratch each other’s backs in the conference rooms of corporate and government of?ces. Corruption on the streets is far less sophisticated that corruption in the suites, and therefore much easier to expose, hence the fact that Finnish police and pencil pushers are most unwilling to take bribes. Also, they already make good wages – why take chances? The statistics on corruption in Finland are also somewhat misleading – only offences related to bribery are entered into the of?cial statistics. Misuse of a public position, which some people might consider to be a form of corruption, is not considered. One regularly reads about accusations of this type of corruption in the papers, usually involving decisions made at the municipal level of government regarding zoning issues. The laws in Finland are not clear when it comes to corruption and good old boy networking, so I guess legally one could argue that it isn’t corruption at all, just business as usual. Finns are shy. This is a common misconception which I believe can be attributed to cultural differences and misconceptions. While Finns do have a tendency towards being a bit more reserved than people originating from countries in the more southern reaches of Europe, or North and South America, I feel it is a mistake to say that this is because Finns are shy. Finns are just kind of different, and one of the things that make them so is that they tend to keep their mouths shut unless they have something useful or important to say. After all these years that I have spent here, I come to ?nd it rather nice that one doesn’t have to talk about nothing with total strangers. I actually like riding the bus and not having to talk to anybody. If you really have a problem with Finns being “shy”, put a few shots of liquor into one of them and see what happens. Willie Lahti Modern Finnish Myths The international degree students of the University of Jyväskylä have organised themselves under an association. THE CHARTER of foundation for the International Degree Student Community of Jyväskylä, or IDESCO for short, was signed by seven students of the university on 22nd of February. On 17th of March the association had a kick off party at Opinkivi. According to their Demi Smoloktou IDESCO aims to bring together all the international degree students scattered around in the different departments and faculties of the university. The association also aims to provide a link between the students and the university and also towards the student union. It is open to join for all the students studying in master and doctoral programmes at the University of Jyväskylä. PROBLEMS in communication between the university and international students has been one of the incentives to found IDESCO: “International students often don’t get the right information at right time, or the information is available only in Finnish,” Smoloktou explains. “There are so many services offered by the university and it’s really a pity if the students don’t ?nd them,” continues Georgios Mertikas, the membership coordinator of IDESCO. It seems like there was a call for something like IDESCO. The board members tell they have felt really welcome by both the university, student union and local community in general. “More than welcome,” emphasizes Demi Smoloktou. One of the of?cial goals of the university is to become more international, and international degree students are a crucial part of achieving it. THE FOUNDING members asked and received help from the student union and IDESCO has been founded in close cooperation with the student union’s subcommittee for international affairs (SIA) and the subcommittee will be an important cooperation partner for IDESCO in the future. Also the city of Jyväskylä has been interested in cooperating with the new association and the rector of the university, Aino Sallinen, is going to meet the representatives of IDESCO to discuss the affairs of international degree students. IDESCO is planning to cooperate with a lot of different local, national and international organisations. One of their goals is to help the international students get in touch with local businesses and the other way around. International degree students need opportunities for internships and often the local businesses would be interested in having them as interns, but don’t know how to get in touch with these students. IDESCO is already working on ?xing this lack of communication by organising internship workshops aimed for international students. ”International students should leave Jyväskylä with something other than just a piece of paper. They should be able to take home networks and work experience as well.” says Smoloktou. This is especially important, if we want the students to stay in Finland and Jyväskylä after ?nishing their degree. IDESCO plans to network with similar organisation in other Finnish universities and eventually also internationally, at least Europe-wide. Also the possibility to apply for EU-funding has been considered. ONE OF THE challenges IDESCO will face in the future will certainly be recruiting new active members to keep the association going. A lot of master students are staying in Jyväskylä only for a year of active studying and ?nishing their theses from their home countries. But maybe by creating a sense of community and reaching to the new students arriving next autumn they will be able to achieve to continuity needed for running a successful student association. Annimaria Valli New association for international students IDESCO aims to help the international students get in touch with local businesses and the other way around, tells Demi Smoloktou.
LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 MA 9.4. Pääsiäispäivä – Ilokivi suljettu TI 10.4. Kasvissosekeitto Kalaleike Keitetyt nakit, perunasose KE 11.4. Kasvismakaronilaatikko Makaronilaatikko Kalakeitto Yrttikalkkunakastike TO 12.4. Aurajuusto-punajuurikiusaus Silakkapihvit, kermaviilikastike Burgundin lihapata PE 13.4. Kasvispyörykät Juustoinen lohikastike Kinkkupizza MA 16.4. Kukkakaalilasagnette Lohipihvit Mangobroileri TI 17.4. Kasvisnuudeliwokki Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 18.4. Feta-pinaattipiirakka Currykala Hawaijilainen porsaspata TO 19.4. Kasviskolmiot, tomaattisalsa Tonnikalatortillat Kebabwokki HUOM! AVOINNA 11–14 PE 20.4. JYROCK – Ilokivi suljettu Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Vielä ehtii nähdä Globally Wantedin Circus Uusi Maailma esittää Globally Wantedia Huoneteatterissa vielä 17.4. asti. Helsingin Sanomissakin kehuttu esitys käsittelee parisuhdeväkivaltaa parkourin, akrobatian ja tanssin keinoin. MENOT MA 23.4. Kasvisjuustokeitto Sitruunainen turskaleike Jauhelihalasagne TI 24.4. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Barbequekalkkunakastike Kinkkukiusaus KE 25.4. Kasvislinssikastike Kalamurekepihvi Karjalanpaisti TO 26.4. Parsakaali-pinaattipihvit Yrttiporkkanasei Jauhelihamaksapihvit PE 27.4. Bolognan soijakastike Jauhelihakastike, spaghetti Pyttipannu Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 5 e, muut 5,60 e Ad Astra laulaa jälleen Vuonna 2005 esitetty Puhu Minulle Rakkaudesta – Kaj Chydeniuksen lauluja saa nyt jatkoa muutamaan muunkin säveltäjän teoksin. Pekka Huttunen on sovittanut laulut kokoonpanolla kontrabasso – piano – huilu – viulu – bassoklarinetti. Opiskelijaliput 10 euroa. Poppari. Se on täällä: Jyrock 2012! Jyrockin tavoitteena on tuoda esille ennakkoluulottomasti vaihtoehtoista populaarimusiikkia sekä tarjota nouseville yhtyeille esiintymismahdollisuuksia. Yhden päivän lippu 18, kahden päivän lippu 25 euroa opiskelijoille. Ilokivi. 20.4.–21.4. Illallinen Breliä Vakiopaineessa Timo Tuominen tarjoilee illallisen Breliä. Kansallisteatterin näyttelijänä tunnettu Tuominen esittää parisen kymmentä laulua. ”Äiti jo paiskaa biblia kiinni, poikas on menossa helvettiin! Mathilde on täällä taas!” Liput 12 euroa. Vakiopaine. 15.4. Venäläinen kirja ja sahansoittoa Jevgeni Grishkovetsin Joet-romaanin suomennoksen julkistamista juhlitaan, kun suomentaja kertoo kirjailijasta, venäjän lehtori tuo mukaan venäläisen näkökulman ja Keijo Siekkinen kertoo lukijan tuntoja. La Sega del Canto soittaa. Vapaa pääsy. Vakiopaine 12.4. Jylkkäri on luettu. Mainokset lehteen myy Heli Uusi-Uitto e-mail: heli.uusi-uitto@opiskelijamediat.fi puh: 044 5000 460 www.jylkkari.fi Jyväskylän yliopiston opiskelijoista 58% tarttuu Jylkkäriin heti sen ilmestyttyä.
19. SIVUN KASVOT Hannele Harjunen sanoo päätyneensä sukupuolentutkijaksi, koska karsastaa vääryyttä. Hän arvostelee lääketieteellistä lihavuuskäsitystä ja peräänkuuluttaa avointa keskustelukulttuuria. ”MINUT VETI naistutkimukseen varhain kehittynyt sosiaalinen oikeudentunto. Minut on kasvatettu sillä tavalla, että tytöt ja naiset pystyy tekemään ihan mitä haluaa ja ne ei ole kenenkään piikoja. Minua on hyvin nuoresta asti ottanut päähän, miten tyttöjä kohdeltiin eri tavalla kuin poikia. Muistan vielä 80-luvulla, kun olin ala-asteella viimeisillä luokilla, että luokassa keskusteltiin presidenteistä. Kun sanoin, että kyllä nainenkin voi olla presidentti, niin minut naurettiin täysin pihalle siellä. Kaikki muut oli sitä mieltä, että nainen ei voi olla presidentti. Tämä on yksi semmoinen avainhetki minun elämässä. HAIN JYVÄSKYLÄN yliopistoon opiskelemaan yhteiskuntapolitiikkaa ja englantilaista ?lologiaa ja pääsin molempiin. Tämä oli vuonna 1990. Näitten väliin tuli sitten naistutkimus. Valmistuin maisteriksi 90-luvun puolivälin tienoilla. Pitempi breikki sekä Jyväskylästä että Jyväskylän yliopistosta oli 20072009 kun olin Ruotsissa Uumajan yliopistossa töissä. Sitten muuten olen ollut Jyväskylän yliopiston uskollinen opiskelija ja työntekijä. RUOTSISSAOLOKAUSI oli minulle siinä mielessä aikamoinen vedenjakaja, että mielestäni lähdin ihan erilaisesta keskustelukulttuurista Suomesta kuin mihin palasin. Siinä välillä oli tullut tällainen maahanmuuttokriittinen keskustelu, lainausmerkeissä. Samoin tietynlainen miesaktivistiporukka oli jotenkin aktivoitunut tai ainakin tullut kovaäänisemmäksi. Kun tulin takaisin Ruotsista niin siinähän meni varmaan kolme viikkoa kun sekä tutkimukseni että ulkonäköni oli ruodittavana erään miesaktivistin blogissa. Se oli aikamoinen kotiinpaluu. Siinä sitten tajusi että ahaa, tällä tavalla selvästi pyritään hiljentämään ihmisiä. Samana kesänä oli myöskin keskustelu naistutkimuksesta yleensä ollut käynnissä Suomessa. Silloin oli näitä Helsingin Sanomien gallupeja, niillähän on tämä raati siellä, esimerkiksi siitä, onko naistutkimus tiedettä. Tämähän on pöyristyttävää, että missä vaiheessa yliopistossa vuosikymmeniä ollut tutkimusala on huutoäänestyskysymys, että onko se tiedettä vai ei. NYT SITÄ aktivoitumista myöskin toiselta puolelta on tapahtunut. Myöskin muiden on kerrottava näkemyksiänsä, että ei nyt näytä siltä, että koko Suomi on täynnä pelkkiä rasistisia homofoobikkoja jotka vihaa naisia. Koska niin toki ei ole. Ruotsissa keskustelu sukupuolirooleista ja feminismistä on hyvin toisenlaista kuin Suomessa. Siellä on nuorempi sukupolvi naisia ottanut sen hyvin hanakasti käyttöön. Täällä käsitykset feminismistä on toisinaan hyvin vanhakantaisia ja tunkkaisia. Toivoisin että se olisi myös täällä enemmän nuorten naisten liike. Ruotsissa on mahdollista puhua sukupuoleen liittyvistä asioista ilman, että ne ammutaan aggressiivisesti alas tai leimataan triviaaleiksi kysymyksiksi. LIHAVUUDEN tutkimus tuli oikeastaan mukaan vasta jatko-opinnoissa. Silloin se oli niin vahvasti lääkeja terveystieteellisen tutkimuksen paaluttama kenttä, että ei ollut edes lähdetty purkamaan, että voisiko tätä tutkia sosiologisena ilmiönä, esimerkiksi kokemuksen näkökulmasta. Lähdin sekä omien kokemusteni että akateemisen tietämykseni ajamana tekemään tutkimussuunnitelmaa. Minulla oli itselläni kokemusta siitä, lihavuudesta, niin sanotusti lihavasta lapsesta laihaksi teiniksi ja kaikkea siltä väliltä. Pyrin löytämään eri keinoja ja näkökulmia, että miten lihavuutta ja sukupuolta voidaan tarkastella yhteiskunnallisena kysymyksenä. Tutkin esimerkiksi lihavuuden stigmaa, että miksi se lihavuus on niin paha asia. Siinä kietoutuu useat asiat, siinä on ajatus terveydestä ja sairaasta ruumiista, mutta myös hyvin vahvana käsitykset siitä, millaisena lihavaa ihmistä stereotyyppisesti pidetään. Yleensä on myös arvioitavana henkilön persoona, älylliset ja moraaliset ominaisuudet. VARSINKAAN lääketieteen puolella ne ei aina ymmärrä että mitä ne tekee. Elikkä kun ne puhuu terveydestä, niin ne ei ymmärrä normittavansa myös sitä mikä on oikeanlaista ja mikä on vääränlaista, oli kyseessä sitten ulkomuoto tai elämäntapa. Terveydestä tehdään moraalikysymys. Esimerkiksi lihavuuden suhteen on hyvin tyypillistä, että siitä puhutaan yksilön ongelmana. Nykytiedon mukaan sekä monet lihavuuden syistä että mahdollisesta laihtumisesta on aikalailla yksilön ulottumattomissa. Esimerkiksi kysymykset sosioekonomisesta tilanteesta, siitä, mikä on oma tietotaso, henkilöhistoria, genetiikka. Paino ja ruumiin koko, sen säätely ja kontrollointi on osunut huomattavasti vahvemmin perinteisesti naisruumiiseen. Naisruumiissa nimenomaan ulkonäkö ja muoto on ollut huomionkohteena. On ajateltu, että naiselle ruumis on pääomaa, jolla se pääsee naimisiin, jolla se menestyy parisuhteessa. MIESTEN KOHDALLA taas ruumis, mitä siitä on arvioitu, on enemmän liittynyt toiminnallisuuteen; miten vahva se ruumis on, mitä se pystyy tekemään. Nykyään tilanne on jo toinen, elikkä myöskin miesruumiiseen kohdistuu ulkonäön arviointia ja paineita. Ainakin näissä nuoremmissa ikäluokissa miehillä ei varmaan ole kauhean paljon pienemmät paineet. Mutta poikien ja miesten suhteen t ä s t ä tiedetään vähemmän, koska tutkimusta on tehty vähemmän. NYT 2000-LUVULLA on ollut hyvin vahva lihavuusepidemiadiskurssi, eli puhutaan siitä, että lihavuus on maailmanlaajuinen ongelma ja sille pitää tehdä jotakin. Se keskustelu meni niin överiksi, että se on synnyttänyt varsin laajaa kriittistä arviointia myös terveystieteen ja lääketieteen sisällä. Että mistä nyt oikeastaan puhutaan ja kenen intresseistä käsin. LAIHDUTUSBISNES ja lääkebisnes on varmaan suurimpia bisneksiä. Molempien etuna tietysti on se, että suurin osa ihmisistä on terveitä, mutta silti tarvitsee lääkkeitä tai käyttää jotain tuotteita jotka tekisi niistä toisenlaisia. Ilman mitään suurempia salaliittoteorioita, niin kyse on kauhean monimutkaisesta asiasta, jossa on paljon sellaisia tutkimattomia kytköksiä, jotka ei ole ihan täysin selviä. Kenen suulla esimerkiksi sellainen lääkäri puhuu, jonka palkan maksaa lääke?rma, jolle se on itse kehittänyt laihdutustuotteen?” Minna Tiainen Feministille lihavuus on poliittista T OMMI P USKA
Jos et tiedä mitä tehdä, lue Jylkkäriä. RAVINTOLA AVOINNA: SU 14-22 MA 14-24 TI-TO 14-01 PE 14-02 LA 12-02 KEITTIÖ AVOINNA: SU 14-20 MA 14-21.30 TI-TO 14-21.30 PE 14-22 LA 12-22 O U T N O W Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee siviilipalvelusmiestä Siviilipalvelusmies toimii pääosin Jyväskylän Ylioppilaslehdessä valokuvaajana sekä graafikkona. Tarvittaessa hän tekee myös muita toimituksen töitä: kirjoittaa juttuja ja taittaa lehteä. Kuvankäsittelyssä lehden ohjelmana on Photoshop ja grafiikan tekemisessä Illustrator, joten niiden tuntemus on edellytys tehtävän hyvässä hoidossa. Taittamiseen käytetään Indesignia. Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä Ylioppilastalolla JYYn keskustoimistossa tai sähköpostissa paatoimittaja@jylkkari.fi 30.4.2012 klo 14.30 mennessä. Postiosoite: JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen tai sähköpostin otsikkoon merkintä "Ylioppilaslehden siviilipalvelusmies". Hakijalla tulee olla koulutusjakso suoritettuna niin, että hän voi aloittaa palveluksen 1.7.2012. Lisätietoja antaa arkisin päätoimittaja Jarno Liski, puh. 045 137 1957 tai paatoimittaja@jylkkari.fi Hakijan kannattaa tutustua lehteen esimerkiksi netissä: http://www.jylkkari.fi