Väittelyä vaalipaneelissa Nuoret ehdokkaat ottivat yhteen. Uutiset 2 Vain lahjoittamalla saa tavarat esille. Sivu 6 Kirpputorit katoavat Onko hevi hölmöä hommaa? Kulttuuri 25 Metallitotuuden jäljillä 5/2007 14.–26. MAALISKUUTA 48. VUOSIKERTA KAUPUNKINUMERO Kuuluisa Kankitie KESKIAUKEAMA
14.3.07 UUTISET Yliopistosäätiö palkitsi Jyväskylän yliopiston vuosijuhlassa jaettiin keskiviikkona viisi Jyväskylän yliopistosäätiön myöntämää palkintoa. Filoso?an kunniatohtori Pekka Salojärven 2000 euron apurahan sai FM Kirsi Nikulainen. JYY valitsi 3400 euron Hyvän opettajan palkinnon saajaksi telinevoimistelun lehtorin Erkki Tervon. Hyvä väitöskirja -palkinnon 3 400 euroa, sai ?loso?an tohtori Sanna Iskanius soveltavan kielitieteen väitöksestään. Hyvä esimies -palkinto, 3 400 euroa, myönnettiin varhaiskasvatuksen laitoksen johtajalle Anja-Riitta Lehtiselle. Kulttuuri-palkinnon, 3 400 euroa, sai säveltäjä, ?loso?an tohtori h.c. Pekka Kostiainen ja tieteellisen tiedon julkistamispalkinnon, 5 100 euroa, koulutustutkimuksen professori Jouni Välijärvi. 2 JYYn vaalikeskustelussa nähtiin tuttujen teemojen pyörittelyn lisäksi myös aivan uudenlaisia näkemyksiä kiinalaisten miljönäärien lasten yliopisto-opiskelusta. KIIVAIN VÄITTELY syntyi suhteellisen odotetusti ETAja EU-maiden ulkopuolisten lukukausimaksuista, lähinnä Heini Utusen (Kesk.) aloitteesta. Muut väittelijät eivät kannattaneet lukukausimaksuja kenellekään. Utusen mukaan Suomessa on toimiva järjestelmä maksuttoman koulutuksen ja liikkuvuuden kannalta. Hän kuitenkin ihmetteli, miksi osaamista ei voisi myydä, erityisesti jos huippuyliopisto luodaan. ”Ostammehan me terveyspalveluitakin”, hän vertasi. ”Veronmaksajana harmittaa, kun kiinalaisten miljonäärien lapset hakevat ilmaista koulutusta täältä ja menevät sitten muualle töihin”, Utunen provosoi ja lisäsi vielä, että kehitysmaista saapuvat opiskelijat kuitenkin tulevat eri kautta. Miljonäärikeskustelua sävytti tilannekomiikka, kun Utunen vastasi muiden epäuskoon kertomalla tuntevansa itse monta kiinalaismiljonäärin lasta. ”Sie taiat liikuu sitten vähän eri piireissä”, kuittasi Viljami Vaskonen (SKP) lakoniseen tyyliin. Jenny Lindborg (SDP) ja Piritta Huttunen (Vas.) korostivat porttiteoriaa, jonka mukaan ETA-maiden ulkopuolelta tulevien lukukausimaksut olisivat askel kohti suomalaisten opiskelijoiden maksuja. Positiivisinta ajattelua teemasta edusti Sini Eräjää (Vihr.). ”Jos kismittää, että ulkomaalaiset lähtevät pois, otetaan ne paremmin vastaan ja luodaan koti tänne”, hän ehdotti. HUIPPUYLIOPISTOKESKUSTELU sen sijaan jäi hiukan ohueksi, kun ehdokkaat tyytyivät toistelemaan julkisuudessa jo esillä olleita argumentteja. Pääosin asenne oli skeptinen. ”Huippuyliopistolla ei saavuteta sellaisia tuloksia kuin tasalaatuisella yliopistoverkostolla”, Jenny Lindborg aloitti kierroksen. Hän myös pelkäsi, että taidealat alistetaan tuotantotalousjohtamiselle. Piritta Huttunen oli samoilla linjoilla ja toivoi myös lisää valtion rahoitusta yliopistoille. Viljami Vaskonen sen sijaan ilmoitti yhdistämisen haiskahtavan siltä, että yritetään päästä halvemmalla. Yhdistämisten sijaan hän oli hajauttamisen kannalla. ”Tarkoitus olisi, että voisi opiskella korkeakoulussa muuallakin kuin kasvukeskuksissa. Se synnyttää uusia kasvukeskuksia”, hän totesi. Asmo Maanselkä (KD) viittasi SYL:in kantaan siitä, että yliopistoja yhdistämällä saadaan irrotettua rakenteista rahaa tutkimukseen – siis laadukkaampaa tutkimusta. Myöskään Hennariikka Andersson (Kok.) ei suhteutunut hankkeeseen kovin negatiivisesti. ”Ehkä huippuyliopisto mahdollistaisi sen, että rahat, jotka menevät paperinpyörittelyyn, voisi käyttää paremminkin.” Utunen toivoi huippuyliopiston tuovan ulkopuolista rahaa. Hänen mukaansa se ei vie pohjaa muulta yliopistoverkostolta – päinvastoin. Eräjää päätti keskustelun toteamalla, että yliopistojen perusrahoituksessa on tälläkin hetkellä puutteita, ja siksi hanke ei tunnu nyt kaikkein tärkeimmältä. ENERGIAPOLITIIKASTA tai opiskelijan aseman parantamisesta kahdeksaa eri puoluetta edustavat väittelijät olivat hyvin samoilla linjoilla. Energiaa pitäisi säästää, ja jo luvatun opintotuen tasokorotuksen lisäksi korottaa tulorajoja. Siitä, kuinka tavoitteet saavutetaan oltiin sen sijaan jokseenkin eri mieltä. Väittelijöistä Hennariikka Andersson näytti vihreää valoa ydinvoimalle, muut puhuivat bioenergiasta ja kotitalouksien vastuusta säästää energiaa. Jenny Lindborg vastusti voimakkaasti kysymyksenasettelua muotoon ”Kuinka Suomi vastaa kasvavaan energiankulutukseeen?” ”Kotitaloudet kuluttavat 60 prosenttia energiasta. Energiaa voi siis säästää ja voidaan lopettaa tämä jatkuvaan kasvuun perustuva tyhmä keskustelu.” Opiskelijan asemasta puhuttaessa keskustelu kääntyi myös perustuloon. Sini Eräjää kertoi Vihreiden ajamasta 440 euron vastikkeettomasta perustulosta jokaiselle. Myös Joni Jantunen (Lib.) ja Viljami Vaskonen korvaisivat opintorahan perustulolla. ”Kannatan vihreiden perustulomallia enemmän kuin liberaalien omaa”, Jantunen totesi aiheuttaen katsomossa pienen kohahduksen. Muut olivat perinteisen opintorahan kannalla. Myös opintorahan sitomista indeksiin korottamisen jälkeen, asumistuen ympärivuotistamista sekä perheellisten opiskelijoiden tukemista pidettiin ajankohtaisina asioina. Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.? Tilannekomiikka säesti vaalikeskustelua ”Pyydän että ehdokkaat eivät kiroilisi.” Puheenjohtaja Jarmo Lyhty ”Kuka kirkostakaan eroaa kirkollisveron takia?” Joni Jantunen perustellessaan maanpuolustusveron ja asepalveluksen valinnaisuutta ”Menisin piirun verran oikealle ja äänestäisin Vasemmistoliittoa.” Viljami Vaskonen kysymykseen, ketä väittelijöistä äänestäisi, jos ei saisi äänestää itseään ”Mustakin ois kiva istua kotona ja saada siitä rahaa.” Hennariikka Andersson perustulosta ”Tyypillistä vihreää politiikkaa. Ei ole mietitty loppuun asti, mutta esitetään silti.” Heini Utunen Eräjään pohdintaan siitä, millä menetelmällä, esimerkiksi arvalla, asepalvelukseen valittaisiin nykyistä pienempi osa kansalaisista ”Jenny, ei Kari.” Jenny Lindborgin loppulause viitaten politiikan vanhempiin herroihin ”Menen helposti hämilleni.” Viljami Vaskonen sekoitettuaan hetkellisesti sanat hajauttaa ja hajottaa SANOTTUA Paikka: Café Libri, yliopiston kirjasto Aika: maanantai 26. helmikuuta Keskustelijat: Joni Jantunen (Lib.), Asmo Maanselkä (KD), Viljami Vaskonen (SKP), Piritta Huttunen (Vas.), Jenny Lindborg (SDP), Sini Eräjää (Vihr.) Heini Utunen (Kesk.) Hennariikka Andersson (Kok.).
Nelostien ylittävällä sillan kummassakin päässä on ryteikkö. Ainoa nisäkäs, joka siltaa käyttää, on jänis. Miksi Tourulassa on silta, joka ei johda minnekään, Keski-Suomen tiepiirin tiejohtaja Seppo Kosonen? ”Silta rakennettiin 1990-luvun taitteessa rantaväylän rakentamisen yhteydessä. Kankaan paperitehtaalla suunniteltiin uutta tehdasta Tourutornin taakse. Toteutuessaan se olisi vaatinut uuden junaradan. Tehdasta ei koskaan rakennettu, joten nyt silta on käyttämättömänä.” Kuka maksoi sillan rakentamisen ja kenen omaisuutta se on? ”M-real maksoi sillasta miljoona markkaa, joka oli noin kolmasosa sillan hinnasta. Loput maksoi tiehallinto, sillä se oli osa rantaväylän rakentamista, joka oli tiehallinnon kontolla. Silta on kaupungin väylä, mutta valtion omaisuutta. M-real osallistui sen kustannuksiin .” Mitä järkeä on rakentaa silta siksi, että sille saattaa ehkä olla käyttöä? ”M-realin tehdassuunnitelmat olivat pitkällä piirustuksia myöten. He varmaan käyttivät rahaa enemmän tehtaan suunnitelmiin kuin siltaan. Niin ne suunnitelmat muuttuvat. Sillan pitäisi kestää ilman korjausta ainakin sata vuotta. Ehkä sille myöhemmin löytyy käyttöä.” Heikki Vihemäki Miksi Jyväskylässä on ylimääräinen silta? Maija Kalliola , 18, abiturientti: ”Ei tarpeeksi, mutta ihan hyvin kuitenkin. Ne, jotka eniten tarvitsevat, eivät liene koskaan tyytyväisiä.” Jussi Talasniemi , 26, aikuiskasvatus: ”Kyllä mun mielestä huolehtii. Tuloerojen kasvu luo kyllä tyytymättömyyttä, mutta perustoimeentulo on jokaisella.” Sara Malherbe , 20, romaaninen ?lologia: ”Suomessa ajatellaan, että se on heidän ongelmansa, ja meillä on kaikki hyvin. Eli ei nyt erityisen hyvin.” Palauta ajoissa liiat opintotuet Vuoden 2006 opintotuen vapaaehtoinen palautusaika päättyy maaliskuun lopussa. Jos tulot ylittävät sallitun vuositulorajan, tukea voi palauttaa välttääkseen takaisinperinnän 15 prosentilla korotettuna. Tuen voi palauttaa sähköisesti Kelan internetsivujen asiointipalvelussa. Olosuhdemuutoslomakkeella palautusilmoituksen on voinut tehdä maaliskuun puoliväliin mennessä. Vuosituloraja määräytyy maksettavien tukikuukausien mukaan. Jos opiskelijalle maksettiin vuonna 2006 opintotukea yhdeksältä kuukaudelta, opintotuen lisäksi saatujen muiden tulojen vuosituloraja on 9090 euroa. Tuloina otetaan huomioon kaikki veronalaiset b r u t t o m ä ä r ä i s e t ansioja pääomatulot ilman vähennyksiä sekä toimeentuloon tarkoitetut apurahat ja ulkomaan tulot. Ulkomaiseen opiskelijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja ei oteta tulona huomioon. Opiskelija voi varmistaa tulorajansa Kelan internetsivujen asiointipalvelusta (http://www.kela.fi/ asiointi) tai laskentaohjelmien avulla (http://www.kela.fi/laskennat). OLL kävi tunnustelemassa yhteistyötä Opiskelijoiden liikuntaliiton selvitysmies Kasper Launis vieraili Jyväskylässä toissa viikolla. Launis keskusteli JYYn pääsihteerin ja hallituksen puheenjohtajan kanssa siitä, mitä OLL:sta aikoinaan eronneet ylioppilaskunnat haluavat liiton toiminnalta. JYY erosi OLL:sta syksyllä 2003. Huolehtiiko yhteiskunta riittävästi vähäosaisista? Nelostien ylittävä silta Tourulassa ei johda mihinkään. 3 Ylioppilaskylän Q-talo miljoonaremonttiin Alakerran päiväkoti uusitaan täysin. Solukolmiot saavat uudet kylpyhuoneet. JYVÄSKYLÄN ylioppilaskylän keskellä sijaitsevan Q-talon remontti alkaa kesäkuun alussa. Alakerran päiväkotiin tehdään uudet huonejärjestelyt, pinnat sekä sähköt. ”Käytännössä vain seinät ja ikkunat jäävät siellä paikoilleen”, JYYn kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen sanoo. Yläkerran 16 kolmen hengen soluasuntoa sen sijaan kokevat hiukan maltillisemman muutoksen. Niihin tehdään pintaremonttia ja kylpyhuoneet uusitaan. Rakennuksen vesikatto saa lisää huopaa. Talot ovat remontin aikana tyhjillään ja asukkaat saavat muuttaa ylioppilaskylän muihin asuntoihin. RAKENNUSURAKKA on valmis joulun alla ja sen kattohinta on vähän yli miljoona euroa ilman arvonlisäveroa. Summaan lisätään vielä suunnittelu ja rakennuttamiskustannukset. Urakan tekee SRV keski-Suomi Oy. ”Luonnehtisin tätä kooltaan alempaan keskisarjaan kuuluvaksi remontiksi. Onhan koko kyläkin ollut kaksi kertaa remontin kohtena. Toisella kerralla uusittiin myös tornitalojen ulkoseinät, se oli aika mittava uudistus”, Kääriäinen sanoo. Q-talossa vasara heilui edellisen kerran kunnolla 19 vuotta sitten, kun päiväkoti remontoitiin. Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.? Q-talo tyhjenee kesällä remontin tieltä. T ARU U KKOLA Luokanopettajaharjoittelun rahoituksesta riita JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON opettajankoulutuslaitoksen harjoittelun jatko on epäselvä. Keski-Suomen opettajien ammattiyhdistyspiiri ilmoitti viime viikon alussa, että se ei salli jäsentensä ohjaavan opiskelijoiden harjoittelua enää ensi lukuvuonna, mikäli nykyiseen järjestelmään ei tule muutosta. Kiistan taustalla ovat epäselvyydet harjoittelun rahoittamisessa. Opiskelijat ovat voineet suorittaa harjoittelunsa Jyväskylän Normaalikoulussa, jossa opettajille on maksettu palkkaa opiskelijoiden ohjaamisesta. Suuret opiskelijamäärät ovat kuitenkin johtaneet harjoittelun suorittamiseen myös kuntasektorin kouluissa, joissa opettajat eivät välttämättä ole saaneet mitään korvausta harjoittelun ohjaamisesta. Tilanteen korjaamiseksi OAYpiiri ja Jyväskylän yliopiston laitokset ovat neuvotelleet korvauksista, mutta ratkaisua ei ole löytynyt. JYY:n puheenjohtaja Jarmo Lyhty on tilanteesta huolissaan. Mikäli sopuun ei päästä ennen ensi lukuvuoden alkua, mittava joukko luokanopettajaopiskelijoita uhkaa jäädä ilman harjoittelupaikkaa. ”Ylioppilaskunta on hyvin huolissaan tilanteesta, mutta pitää OAY:n keinoja turhan kovina. Vaikka ymmärrämme tavoitteen, toivomme ja luotamme, että ammattijärjestöllä ja yliopistolla on halua ratkaista asia järkevästi”, Lyhty sanoo. Mikko Mattlar toimittaja@jyy.?
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin (014) 260 3360. Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Jonna Rusanen (014) 260 3359, 045 1371957, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Mikko Mattlar (014)260 3360, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Heikki Vihemäki (kannen kuva) (014) 260 3973, sivari@jyy.? Painos 52 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. Jari Peltola NÄKÖKULMIA Baudrillard: En ole kuollut Ranskalainen akateemikko Jean Baudrillard julkaisi tänään provokatiivisen artikkelin, jonka nimi on ”Je ne suis pas morte”. Siinä viikko sitten kuollut poststrukturalisti väittää, että hänen kuolemansa on ennen kaikkea symbolinen teko. ”Ainsi donc, ici, tout se joue sur la mort, non seulement par l’irruption brutale de la mort en direct, en temps réel mais par l’irruption d'une mort bien plus que réelle : symbolique et sacri?cielle – c’est-à-dire l’événement absolu et sans appel”, Baudrillard analysoi. ”Koska olette vastaanottaneet tiedon täysin medioiden suodattamana, kuten Persianlahden sota ja syyskuun 11. päivän terrori-iskut, kuolemani on epätapahtuma, simulacrum, simulaation simulaatio”, kuollut ajattelija summaa kuolemansa vaikutukset. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info KARDEMUMMAKAHVI (juoma). Se on hyvää ja hipitkin juovat sitä. SOKERIOLUT (käytännön pila). Pudota sokeripala kaverin olutpulloon ja juokse. VALKOSIPULIMAITO (?unssajuoma). Mieluummin haju kuin yskä. 4 P itäisi päästä Turkuun. Menisinkö junalla? Sehän on ympäristöystävällinen vaihtoehto autolle – lentämisestä puhumattakaan. Samalla kun tekee ympäristöteon voi lukea tenttiin ilman matkapahoinvointia. Välillä taas matkustaminen raiteilla tuntuu olevan yhtä ruuhkissa rynnimistä ja alituista varautumista siihen, että juna myöhästyy. Aikataulujen varaan ei ole kuluvana talvena voinut paljon laskea. VR:n onneksi matkustajat tuntuvat oppineen varautumaan siihen, että juna saattaa myöhästyä tai kokonaan hyytyä puolimatkaan. Omalle kohdalleni sattuneissa hyytymisissä suurin osa kanssamatkustajista on suhtautunut tapahtuneeseen ilman sen kummempia jupinoita. Moni on vielä todennut siinä istuessaan, että onneksi tuli lähdettyä varmuuden vuoksi aikaisemmalla junalla. N iin tärkeää kuin ympäristöystävällisen junan suosiminen tällä hetkellä olisikin, yhä useampi alkanee katsella muita kulkuvälineitä, jos epävarmuutta ei pikku hiljaa saada kitkettyä. Olisi myös suotavaa, että seuraava liikenneministeri pystyisi omalta osaltaan puuttumaan hanakasti raideliikenteen palveluvarmuuteen. Hyvältä näyttää ainakin sen perusteella, kuinka tomerasti puolueet ovat vaalien alla puhuneet ilmastonmuutoksen torjumisesta. Toivottavasti se ei jää vaalipuheeksi. V iimeksi kantaa raideliikenteen puolesta ottivat Vihreiden kansanedustajaehdokkaat Pekka Haavisto ja Jouni Vauhkonen esittäessään toisia raiteita Jyväskylästä etelään. Ehdotus on askel oikeaan suuntaan paitsi ympäristön myös Keski-Suomen yritysten kilpailukyvyn kannalta. Entistä paremmat ja nopeammat yhteydet lisäisivät myös junamatkailun houkuttavuutta. Kunpa vielä näiden toimenpiteiden jälkeen houkuttavuutta keksittäisiin lisätä nykyistä halvemmilla hinnoilla. Opiskelijakortilla matka onneksi taittuu puoleen hintaan, mutta jos sitä ei löydy, ei hinta houkuta. Ilman opiskelijakorttia matka omalla autolla Jyväskylästä Turkuun tulee halvemmaksi kuin junalla. Eihän siinä ole mitään järkeä. pääkirjoitus 14. maaliskuuta 2007 Junien puolesta, junia vastaan Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.? EN MUISTA TARKALLEEN, milloin ymmärsin ensimmäisen kerran, mitä sana politiikka tarkoittaa. Kun katselin taannoin uutiskuvia Susan Kurosen kirjan kansien julkistustilaisuudesta, olin epävarma ymmärränkö vieläkään. Tosin tunsin itseni silloin kaukaa viisaaksi. Löysin nimittäin monta vuotta sitten erään kirjakaupan alahyllyltä kolme eripaksuista kirjaa, joissa oli täysin valkoiset kannet eikä kirjojen sivuilla lukenut mitään. Ostin kaikki kolme kirjaa ja kysyin vielä kassalta, onko heillä saman kirjailijan muita teoksia. En ole myöskään paras mahdollinen esimerkki vakavamielisestä äänestyskäyttäytymisestä erilaisissa vaaleissa. Kun minusta tuli äänioikeutettu, äänestin ensimmäisissä eduskuntavaaleissa mielestäni parhaimman näköistä naista, joka oli ehdokkaana. Sittemmin olen muun muassa pyörittänyt äänestyskopissa kynää sekä laskeskellut mielessäni, ketä minun kannattaisi äänestää, jotta ääneni voisi estää erään toisen ehdokkaan läpimenon. Ensimmäiset eurovaalini menivät eniten pieleen. Olin nimittäin koko kauniin kesäpäivän uimarannalla ja unohdin koko vaalit. MITÄ POLITIIKKA SITTEN ON, paitsi mitä oudoimmilla perusteilla äänestämistä? Ehkä huonoimmin politiikan idean tavoittaa määritelmä, jonka mukaan politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Olen törmännyt määritelmään useissa vaalimainoksissa ja jopa puolueiden periaateohjelmissa. Saman tienhän voisi lopettaa äänestämisen, vaalit ja vaikka koko politiikan, jos kaikista asioista vallitsee kansalaisten keskuudessa sellainen yksimielisyys, että niitä tarvitsee vain hoitaa. Määrittelymielessä politiikan ongelma onkin se, että jokaisella on politiikasta omanlaisensa käsitys. Omaan käsitykseeni on tehnyt vaikutuksen esimerkiksi eräs kunnallisvaalipaneeli, josta olin aikanaan tekemässä lehtijuttua. Havaitsin tilaisuuden kestäessä, että yksi tilaisuuteen osallistuneista ehdokkaista nosti aina päänsä ja katsoi minua silmät sirrillään, kun nostin kamerani kuvausasentoon. Silkasta ilosta jatkoin kameran nostelua vielä pitkään sen jälkeenkin, kun olin kuvannut ?lmirullan loppuun. En tiedä vielä, ketä äänestän eduskuntavaaleissa, mutta käyn varmasti äänestämässä. Ilman politiikkaa ja poliitikkoja olisi paljon tylsempää. Ääni politiikalle
Sain muutama viikko sitten kirjeen, jossa Kela uhkasi lopettaa opintotuen maksamisen. Samassa kirjeessä kerrottiin, että päätöksestä on mahdollista valittaa. Kelan mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti joko vapaamuotoisesti tai valituslomakkeella. Lomakkeessa opiskelijaa pyydetään yksilöimään, mitä muutoksia hän vaatii annettuun päätökseen. Kun kysyin Kelan virkailijalta, mitä voin vaatia, en saanut minkäänlaista vastausta. Hänen mukaansa Kela vaikenee, koska jos valitukseni ei menisi läpi, saattaisin vedota yksittäiseltä virkailijalta saamiini neuvoihin. Samasta syystä en saanut apua myöskään yliopiston opiskelijapalveluista. Eli minulla on oikeus vaatia asioita X ja Y, mutta kukaan ei kerro minulle, mitä ne ovat. En kutsuisi tätä asiakaspalveluksi. Tuomas Kokko Viikko 8: Tiedätkö jo, ketä äänestät eduskuntavaaleissa? KYLLÄ 33 % (99 kpl) EI 67 % (202 kpl) Gallup joka viikko osoitteessa www.jyy.? Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.?. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. Mihin minulla on oikeus? Käytännönläheisyyttä yliopistoon! Kokemukseni eräältä taloustieteen kurssin luennolta: iso auditorio, jossa luennoitsija pitää puolityhjälle salille monotonista yksinpuheluaan. Vieressäni oleva opiskelija on nukahtanut istualleen. Edessäni kaverukset pelaavat ristinollaa. Takanani supistaan kohujulkkis Kurosen seikkailuista. Taloustieteiden opiskelussa teoria ja käytäntö ovat karanneet valovuosien päähän toisistaan. Puuduttavat massaluennot eivät palvele tarkoitustaan. Taloustieteistä valmistutaan pääasiassa käytännön johtamisja asiantuntijatehtäviin. Toki yliopistossa oppii talouden lainalaisuudet sekä perusasiat, mutta eikö asioita voitaisi tuoda esille käytännönläheisemmin? Angloamerikkalainen malli pienryhmistä ja keskustelevasta kulttuurista antaa luovalle kehitykselle tilaa. Osallistuva ongelmalähtöinen ryhmätyömalli oppimisen muotona puuttuu meiltä lähes kokonaan. Työharjoittelun lisäys opinto-ohjelmaan olisi tarpeellinen silta teorian ja käytännön välillä. Olen puolisentoista vuotta työskennellyt ?nanssialalla myynti-, asiakaspalveluja nyttemmin myös koulutustehtävissä. Moni nuori opiskelija kysyy, mitä olen opiskellut päästäkseni alan töihin. Vastaus on aina sama: yliopiston penkillä en ole tarvitsemiani asioita oppinut. Mielenkiinto ja innostuneisuus alaan ovat olleet tietotaidon lähde. Aktiivinen toiminta eri ryhmissä on kasvattanut työelämän vaatimuksiin. Yliopistosta saa akateemisen ajattelutavan, mutta käytännön toimet ovat ratkaisevia oppimisen ja menestymisen kannalta. Ekonomeja arkipäivän haasteisiin opettaa parhaiten järjestötoiminta, jossa pitää ottaa vastuuta isommista kokonaisuuksista ja pääsee vuorovaikutukseen yrityselämän kanssa. Myös urheiluvalmennus on loistavaa oppia joukon johtamisesta ja asioiden suunnittelusta. Pinnalle on vihdoin noussut keskustelua Suomen yliopistoverkon uudistamisesta. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen esitys huippuyliopistosta on rohkea avaus pölyttyneiden rakenteiden muuttamiseksi. Huippuyliopisto yhdistäisi Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun. Yritysten lähtiessä rahoittamaan huippuyliopistoa he haluavat varmasti ristinollan sijaan saada vastinetta investoinneilleen. Yrityselämän mukaanastuminen lisäisi varmasti käytännönläheisyyttä opiskeluun. Olli Turunen Pörssiläinen, edaattori 5 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee palvelukseensa SIVIILIPALVELUSMIESTÄ Siviilpalvelusmies toimii pääosin Jyväskylän Ylioppilaslehdessä valokuvaajana sekä graafikkona. Tarvittaessa hän tekee myös muita toimituksen töitä: kirjoittaa juttuja ja taittaa lehteä. Kuvankäsittelyssä lehden ohjelmana on Photoshop ja grafiikan tekemisessä Illustrator, joten niiden tuntemus on suotava edellytys tehtävän hyvässä hoidossa. Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä Ylioppilastalolla JYYn keskustoimistossa 13.4. klo 14.30 mennessä. Postiosoite: JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä Ylioppilaslehden siviilipalvelusmies . Hakijalla tulee olla koulutusjakso suoritettuna niin, että hän voi aloittaa työskentelyn lehdessä 1.9.2007. Lisätietoja antavat arkisin päätoimittaja Jonna Rusanen, puh. 045 137 1957 tai paatoimittaja@jyy.fi ja siviilipalvelusmies Heikki Vihemäki, puh. 014 260 3973 tai sivari@jyy.fi. Hakijan kannattaa tutustua lehteen esimerkiksi netissä: www.jyy.fi/jylkkari. 1.9.2007 alkaen „ „ Opiskelijoiden työkyky ja tuen tarve on puhuttanut viime aikoina. Ehdotuksia on tehty. Mielipiteitä on esitetty ja avun tarve aletaan tajuta. Tiedämme, että noin 350–400 opiskelijalla niistä yli 700:sta, jotka käyvät YTHS:n mielenterveydessä, on alentunut opiskelukyky. Sitä myös hoidetaan ja seurataan. Niitä yli 2000, joiden opinnot viivästyvät, me emme voi tutkia, mutta heitä ohjaavat heidän opettajansa. On olennainen asia, minkä luonteisiksi ymmärrämme yliopisto-opiskelijoiden ongelmat. On luonnollista, että opiskelu on vaikeaa, jopa ahdistavaa ja sen mukanaan tuomat ongelmat aiheuttavat avuttomuutta, häpeää ja epäonnistumisia. Työ yliopistossa tehdään käsittein, joita on voitava hallita ajattelemalla. Yliopiston antama tutkijan substanssi vie väistämättä yhteyteen toisten ihmisten kanssa, usein vastuuseen vielä heidänkin toiminnastaan. Opiskelun vaikeuksiin on olemassa tehokas, historialtaan pitkä hoitokeino, joka ei ole psykologisoiva eikä medikalisoiva. Sen menetelmän arvoa ei nyt ole oikein huomattu. Menetelmä on asiansa osaavien yliopiston opettajien ohjaus. Opettajakunnan halu auttaa ja opastaa on korvaamaton. Nuori opiskelija tarvitsee opettajaan ja hänen tieteeseensä suhteen, jossa on molemminpuolista välittämistä, kiinnostusta ja idealisoinnin mahdollisuus. Tämä suhde tekee mahdolliseksi sellaisen persoonallisen kasvun, että sen avulla nuori rakentuu identiteetiltään haluamakseen ja alkaa kestää opiskelutyön rasituksia, neuvottomuutta, yksinäisyyttä ja itsenäistymisen pelottavuuttakin. Opettaja on se tuen antaja, joka on itse kulkenut saman tien. Kun opiskelija ohjataan opintopsykologille, luovutaan vaikuttavimmasta ohjaamisesta. Joskus vanhempien kasvatuskyky voi alentua niin, että tarvitaan sijaishoitoa, mutta tällä tavallako ryhdytään ratkaisemaan opiskelun ongelmia? Yliopiston tulee vaalia opettajuutta ja luoda sille edellytykset. Opettajuuden mahdollistaman suhteen merkitys ja arvo eivät koskaan katoa. Miksi en pidä opintopsykologiajatusta ongelmattomana? Seuraavia syitä on syytä mietiskellä: – Opintopsykologi ei ole opiskelijan tieteenalan edustaja, eikä suhde häneen voi perustua niihin samastumisja kasvupyrkimyksiin, joita tavoitellaan tieteen sisältöjen ymmärtämisen yhteydessä. – Suhde opintopsykologiin on tilapäinen. Suhde laitokseen ja opettajiin on parhaassa tapauksessa opiskeluajan mittainen. Suhteen pysyvyys on tärkeää psyykkiselle kasvulle.. – Opiskelija ei motivoidu eikä kasva psykologisten neuvojen ja selitysten avulla. – Opiskelun ongelmat ovat harvoin opiskeluteknisiä tai tiedon puutteeseen perustuvia. Ihmisillä on yleisesti vähän käyttöä neuvoille, joita heille antaa joku ulkopuolinen. – Motivaatio-ongelmia ei voida hoitaa neuvoja antamalla. – Psykologisoiva neuvonta perustuu usein yrityksiin kuvata ihmiselle hänen ongelmansa psyykkinen luonne. Näillä selityksillä on vähän tai ei lainkaan merkitystä ongelman ratkaisussa. Päinvastoin. – Psykologisointi loukkaa ja vähentää autonomiaa. – Opintopsykologi ei pysty tavoittamaan kuin murto-osan niistä apua tarvitsevista. Koulupsykologia pyrkii muodostumaan vastaanottotoiminnaksi siksi, että se on helpompaa kuin yhteisöllisempi toiminta, joka kohtaa vastarintaa. Vastaanotto tukehtuu jonoihin. – Opintopsykologin olemassaolo voi antaa illuusion siitä, että asia on hoidossa. Niin ei ole. – Opintopsykologi aloittaisi ammatillisessa yksinäisyydessä, sivussa siitä suuresta kokemusten määrästä, joka YTHS:n psykologeille ja psykiatreille on kertynyt. – Psykologinen ja psykiatrinen auttamisjärjestelmä, jota tietysti myös tarvitaan opiskeluvaikeuksiin, on jo olemassa. Se on YTHS ja varsinkin sen mielenterveys, mutta sen resurssit ovat riittämättömät. – Opintopsykologi tuskin lyhentää YTHS:n jonoa, mahdollisesti päinvastoin, mutta sen olemassaoloon vedoten lisäresursseja ei kenties saadakaan. – Opintopsykologi opettamassa yliopiston opettajia on ajatuksena outo. Opettajien ammattitaidon psykologisointi, joka pyrkii muodostumaan vaihtoehdoksi resurssien lisäämiselle on hyväntahtoista, mutta sinisilmäistä. – Psyykkinen kasvu edellyttää ahdistuksen sietämistä ja avun saantia siihen. Se psyykkinen työ tapahtuu ennen kaikkea opetusja ohjaamistapahtumissa, joita tulee tukea ja kehittää. Asko Hietala Vastaava psykologi Mielenterveyden esimies, YTHS Mitä olisi tehtävä opiskeluongelmille?
Flea markets seem to be disappearing from central Jyväskylä. Traditional ?ea markets, where customers can book sales tables in advance, now only exist on the outskirts of the city. The Salvation Army and the Red Cross sell only donated goods in their city centre shops, and people who want to sell their things themselves have to use the large ?ea market halls on the outskirts. The change has been brought on by both the increasing number of donations and the high rents charged for city centre premises. Flea market entrepreneurs ?nd it dif?cult to run a pro?table business in the centre where the rents are high and the leases long. Flea markets are abandoning city centre Hailing from Jyväskylä, Mikko Kamppila has for a few years been creating mash-ups or mixing together tracks from different artists. Now one of his mash-ups, which includes backing tracks from Him’s Join Me and the vocal track from Toni Braxton’s Unbreak My Heart, may be released of?cially. ”You just need to listen to the songs on top of one another. This combination was a result of trial and error”, Kamppila says. Mash-ups have become a huge phenomenon thanks to the internet. One of the best-known mashups is by Brian Burton, from the USA, in which he mixed together backing tracks from The Beatles’ White Album and vocal tracks from the rap artist Jay-Z’s The Black Album. Mash-ups are born by chance Translated by Annamari Typpö Finland’s oldest indoor rock festival, Jyrock, will take over Ilokivi on 20–21 April. The event will showcase upcoming talent from Finland and abroad. ”Our goal is to seek new and interesting music, disregarding popularity and record sales,” says the festival’s Project Secretary Juha Luomala. Jyrock enjoys a good reputation among Finnish musicians. According to Luomala, many of this year’s performers have agreed to play for a bargain rate because they want to be part of a great event. Among the acts this year will be beatbox artist Felix Zenger, American singer-songwriter Marissa Nadler, Estonian disco pop band Agent M and Finnish indie rock group Magenta Skycode. New music on stage at Jyrock VIKINGS ARE NOT REALLY associated with Finland, but every now and then this theme appears here. They usually represent the Northern part of Europe, so they ?t Finnish environment quite well. According to my sources Vikings occupied south-western part of Finland, but were never really present inland. My husband claims that it was so because those Norse warriors were afraid of the dangerous Finns, and did not dare to move deeper into the country. But I think there was just nothing really interesting there: forest and a few wild Finns. Nevertheless I do enjoy the idea of fearless Vikings in swift boats, and I got quite excited when I saw the new book of Mauri Kunnas entitled Viikingit tulevat (The Vikings Are Coming). I am a big fan of Kunnas, I love all his work and I cannot wait to get this one. Mauri Kunnas is not only a great artist, the texts in his books are also funny and witty. THE CLOSEST I HAVE got to Vikings was actually in Kuopio, where last December a new restaurant called ‘Viikinkiravintola Harald’ was opened. On the ?rst sight it may look a bit corny, but it is actually very nice inside. There is a big wooden boat in the middle, which is used as a table. The waitresses are dressed up in Viking clothes, there are animal skins and runes on the walls, and rooms have names like Odin, Thor etc. I know there are similar restaurants in Turku and Tampere, but for some reason they missed Jyväskylä. The atmosphere is very nice and food is marvellous, and the dishes have these funny ancient Viking names as well. My absolute favourite was the dessert: tervajäätelö (tar ice cream). Weird as it sounds, it was actually very tasty. It was not black, but light yellow, it was not smelly even, but it had quite special taste, which is actually dif?cult to describe. I’m not sure if Norse warriors enjoyed tar ice cream, but I was really happy I could try it. So if you are travelling to Kuopio and you want to try something else than the famous kalakukko, you can visit the Vikings. Katarzyna Herd King of the Vikings In te r n a ti on a l st u d en t sha r e s h er thou g ht s on l ife in F in l a n d . 6 Yksi perinteisimmistä kierrättämisen tavoista näyttää olevan hiljalleen hiipumassa. Liiketilojen vuokrataso on epävarmalle kirpputoriyrittämiselle usein liian korkea. Oman osansa haukkaa myös netti. PÖYTÄVARAUSKIRPPARIT eivät ole katoamassa pelkästään Jyväskylässä. Valtakunnassa trendi on kaksijakoinen; joko järjestöt, kuten Pelastusarmeija ja Katulähetys ry, kauppaavat lahjoitettua tavaraa, tai kirpparikulttuuri pakenee automarket-trendiä seuraillen halleihin kaupungin laitamille. Omia tavaroita ja tekstiilejä alkaakin jo olla vaikea kaupata Jyväskylässä. Ahjokirppis katosi viime vuoden lopulla Seppälästä ja viimeisimpänä SPR:n Keskussairaalantien toimipiste siirtyi helmikuussa lahjoitetun tavaran myyntiin. Työnsuunnittelija Raija Koikkalainen SPR:stä kertoo lahjoitusmäärien kasvaneen vuosittain ja kertymien olevan valtavia, joten siirtyminen järjestön oman tavaran myyntiin on perusteltua. Muutoksen taustalla on myös selkeät taloudelliset syyt: SPR:lle parempi tuottavuus ja toiminnan yhtenäistäminen ovat tärkeitä, siten kasvavalle avuntarpeelle löytyy rahoitusta. KESKUSSAIRAALANTIEN myyntipisteen myyjä Petri Parkkinen ei salaile asiakkaiden vähentymistä melkein puoleen tapahtuneen muutoksen jälkeen. Asiakaskunnan rakenne on kuitenkin pysynyt hänen mukaansa samanlaisena, joskin aktiivisimmat käyttäjät ovat hävinneet. ”Vuokrapöytiin oli poikkeuksetta kolmen kuukauden jonot, ja tarjonta oli monipuolista erilaisten kauppiaiden vuoksi. Myös tällä hetkellä tarjontamme on hyvä, mutta sen on myös pysyttävä sellaisena, jotta tavara vaihtuisi ja asiakkaita riittäisi.” Koikkalaisen mukaan kävijöiden väheneminen on hyväksyttävää, sillä lahjoitusmyynnin paremmalla tuottavuudella korvataan menetettyjen vuokraaja-asiakkaiden viemät tulot. ”Meillä on Seppälässä ollut vuosia lahjotuksiin perustunut myyntipiste, joka on tiloiltaan samanlainen kuin Keskussairaalantiellä. Sen tuottavuus on ollut paljon parempi vuokrapöytätilaan verrattuna.” Väitteeseen suppeammasta valikoimasta ja korkeammista hinnoista Koikkalainen pystyy vastaamaan vakuuttavin perustein. Asiakas voi tehdä ostoksia luottavaisin mielin. ”Vuokrapöydissä laatu oli yleisesti vaihtelevampaa. Nykyisellä järjestelyllä pidämme huolen siitä, että myynnissä on vain hyvää tavaraa. Ostosympäristö on nyt miellyttävämpi ja tavarat ovat selkeämmin esillä. Näiden mukaan määräytyy myös hinta.” SPR:n kirpputorilla ostoksilla ollut Tiina Laine on huomannut vuokrapöytäkirpputorien tavaroiden vaihtelevan laadun. ”Tavara on sekalaisempaa ja monesti luulee, että markat ja eurot ovat menneet sekaisin. Toisaalta niiltä voi tehdä löytöjä.”, hän tuumii. KESKI-SUOMEN Yrittäjien kehittämispäällikön Tuuli Kirsikka Metsolan mukaan kirppareiden katoamisen voi lukea osaksi keskustan erikoisl i i k k e i d e n yleistä ahdinkoa: tyhjiä liiketiloja on vähän tarjolla ja moni yrittäjä on tiukoilla. ”Vuokrataso on niin korkealla, että tuoton ja kävijämäärän on oltava suuria, jotta yritys pärjäisi. Lisäksi vuokrasopimukset solmitaan pitkäkestoisina, mikä ei ole omiaan luonteeltaan lyhyempikestoiselle ja ehkä epävarmemmalle kirpputoriyrittämiselle.” ”Jyväskylän katukuva on verraten yksipuolinen, eikä erikoisliikekulttuuri ole niin kukoistavaa kuin se joissain suomalaisissa kaupungeissa on. Selkeästi siis on tarvetta tällaisen yrittäjyyden tukemiseen.” Käytetyn tavaran kauppaaminen netissä on erittäin suosittua, ja se on omalta osaltaan vaikuttanut kirppareiden katoon. Metsolan mukaan yleisten kauppapaikkojen lisäksi verkossa on suurien yrityksien ja koulujen omia sivustoja, joissa k ä y t e tyn tavaran kauppaaminen on sujuvaa ja vapaata ylimääräisistä kustannuksista. V U O K R A P Ö Y T Ä KAUPAN katoaminen näkyy myös tapahtumakirpputorien suurentuneena suosiona. Omia tapahtumiaan ovat pitäneet esimerkiksi Jelmu Lutakossa ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Ilokivessä. Luonnonmukaisuuden ja kierrättämisen elämäntavakseen mieltävä Sanna Natunen on ollut järjestämässä JYYn kirpputoria useamman kerran. Hänen mukaansa kiinnostus pöytävuokraukseen on lisääntynyt huimasti: ilmoittautumisajan alettua Jyväskylän katukuva on verraten yksipuolinen, eikä erikoisliikekulttuuri ole niin kukoistavaa kuin se joissain suomalaisissa kaupungeissa on.” Tuuli Kirsikka Metsola Keski-Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö ” Kirpputorin kuolema
Ilokiven 40 paikkaa varataan minuuteissa loppuun ja parhaimmillaan halukkaita on moninkertaisesti. Ta p a h t u m a kirppareissa hierotaan kauppaa kasvokkain, ja tarjonta kohtaa luontevasti kysynnän. Ilokivessä onkin ollut sankka joukko penkomassa monenkirjavia pöytiä. Epäsäännöllisesti järjestettäville kirpputoreille olisi tulijoita useamminkin. ”JYYn kirpputori on palvelus monelle opiskelijalle. Se on tärkeä ja helppo tapa kierrättää ja päästä eroon ylimääräisistä tavaroista”, Natunen toteaa. Tero Toivanen 21 V A H V A A O T E T T A e d u s k u n t a a n T T T u u u o o o m m m o o o A A A lll a a a n n n e e e n n n ... fff iii Kouluttautuminen ja korkea osaamistaso on tärkein kilpailuvalttimme Opiskelijoiden tukien on mahdollistettava kaikille tasavertaiset opiskelumahdollisuudet Ihmisille ihmisarvonja oikeudenmukainen kohtelu työmarkkinoilla Työn ja perhe-elämän yhteensovitus vaatii toimia Irtisanomissuojaa on parannettava tuntuvasti TUPO-sopimuksilla oikeudenmukainen palkkakehitys Jatkuva tuloerojen kasvu saatava pysähtymään Vuokratyöläisille vakituiset työsuhteet, takuupalkka ja työterveyshuolto paremmaksi Eläkkeisiin saatava tarvittavat tasokorotukset Kohtuuhintaisen energian saanti on turvattava Ilmastomuutoksen torjunta on vakavin ympäristöhaasteemme Hyvinvointipalvelujen rahoituspohja turvattava Ruuan arvonlisäveroa on laskettava Vähempiosaisista on huolehdittava oikeasti Lapsilisiin saatava tuntuva korotus
PAJUNEN SKP:n iskulause on pitkästyttävä lista oikeuksia. Se vaatii tiivistämistä: Oikeus kaikkeen hyvään! Tai pikemminkin: Oikeus kaikkeen! Listaus rajaa ulkopuolelle kaiken pahan, joten se on informatiivinen. Sen sijaan ”Jako uusiksi” tuo mieleen korttipelin, jossa jaetaan sattumanvaraiset kortit; onko tarkoitus sanoa, että ”hyvä” eli markat pitäisi jakaa sattumanvaraisesti uudestaan? HIRVONEN Puolue tahtoo kenties uusjaon, mutta kaava on sama vanha mahtipontinen ”jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan”. Tämän päivän shareja stakeholder -yhteiskunnassa slogan vaikuttaa auttamattomasti vanhentuneelta. Alaotsikon tavoitteisiin on kaikkien helppo yhtyä, mikä tekee sanoista ympäripyöreää löpinää. Huutomerkki on pelottava, aivan kuin oltaisiin tarvittaessa valmiita pakkokeinoihin. 8 V VA AA ALLIILLA AU US SE EE ETT Sci?ä vai kiteytettyä Vaalimainokset värjöttelevät vielä hetken kadunvarsilla. Sanaleikeissä on jälleen menty niin pitkälle, että todellisuus on vaarassa hämärtyä. Puolueiden ideanikkarien ja mainostoimistojen luomilla iskulauseilla pyritään haravoimaan mahdollisimman laaja äänestäjäkunta. Jottei äänestäjää johdettaisi harhaan, on syytä pysähtyä miettimään mitä viestejä todella piilee näissä lauseissa. Totuuden selvittämiseksi on lauseet pureskeltava harkitusti uusiksi. Tässä toimessa auttavat tältä planeetalta tavoitetut onnellisuustutkija Tatu Hirvonen sekä ?loso?an moniottelija John Pajunen. Teksti: Tero Toivanen Kuvitus: Heikki Vihemäki Lauseiden kuvitus on toimituksen graa?kon näkemys, eikä sillä ole mitään tekemistä vaalilauseiden virallisen ulkoasun kanssa. PAJUNEN Informatiivisuutta kiteytyy merkittävästi. Tässä rajataan pois esimerkiksi gambialaiset, kiinalaiset ja suurin osa maapallon väestöstä, samoin kansaan kuulumattomat oliot. HIRVONEN Bob Helsinki sai Sauli Niinistön Työväen presidentti -kampanjallaan aikaan sen, että useimmat sloganit ovat kuin suoraan revitty teekkareiden vappulehdestä. Niin tämäkin. Joka tapauksessa RKP on kielipuolue och det är jättekiva juttu se. PAJUNEN Onko seuraava ajatuskulku puolueen iskulauseen kanssa yhteensopiva: jokainen ajaa eduskunnassa itse tärkeinä pitämiään asioita: Keskusta ajaa vähän tärkeinä pitämiäsi asioita? Vaikea sanoa mitä lause rajaa pois: jos Kepun äänestäminen on vähän kuin äänestäisin itseäni, niin se on paljon jonkun muun äänestämistä. Jos informatiivisuus lähenee nollaa, ei jää paljoa mitä kiteyttää. HIRVONEN Idea: kaikissa asuu pieni keskustalainen. Ok. Ongelma: Miksi äänestäisin itseäni? Varsinkaan, jos tuntisin, että sisälläni majailee pieni keskustalainen. Hallituspuolue tuntuu olevan narsistisen tyytyväinen saavutuksiinsa. Kuka lopulta haluaa äänestää itseään; pitääkö valtaosa kansasta todella itseään riittävän pätevänä kansanedustajan työhön. Mihin edustuksellista demokratiaa sitten tarvitaan? on ihmisen paras ystävä. VASTUULL INEN -Kokoomus „ „ PAJUNEN Kokoomus ilmoittaa, että vastuullinen markkinatalous on ottanut koiran paikan. Vastuuton markkinatalous ilmeisesti puree luonnonvaroja, työntekijöitä, yhteiskuntaa ja kaikkea muuta mikä rajoittaa voiton maksimoimista. Kun taas vastuullinen markkinatalous palvelee uskollisesti ystäviään eli työttömiä, lapsia, opiskelijoita, eläkeläisiä ja kaikkia muita jotka edistävät voiton maksimoimista. Iskulause kiteyttää siis suuria ajatuksia, pistepörssi ylikuumenee. HIRVONEN George W. Bush lanseerasi itsensä compassionate conservatism -teemalla. Nyt Katainen Junior seuraa Vastuullisella markkinataloudella. Toisaalta on luonnollistakin, että puolue, joka kertoo omaavansa korvat, pro?loituu aatemaailman kierrättäjänä. Mutta eihän puolue väitäkään, että sillä olisi mitään korviensa välissä. Vastuullinen markkinatalous on suomalaisen paras ystävä. Minun paras ystäväni on vaimoni. En myöskään tahtoisi äänestää ketään, joka listaisi Ystävänikirjaan ensimmäiseksi taloudellisen järjestelmän. PAJUNEN Lause ”jottei totuus unohtuisi” on informatiivinen, jos on vaikkapa päässyt unohtumaan totuudet sosiaaliturvasta tai ilmastopolitiikasta. Äänestyspäätöstä tehdessä saattaa tietenkin unohtua juuri totuus, ja tulee miettineeksi esimerkiksi epätosia mielikuvia. Herättää toiveita, kun joku lupaa puhua siitä mistä muut vaikenevat: onko lopultakin ehdolla joku, joka puhuu ?aksista? HIRVONEN Vaikuttaa siltä, että uskotaan salaliittoteorioihin. The truth is out there – ja Vihreät kertovat siitä ”muutaman sanan”. Miksi vain muutaman, jos tarkoitus on kertoa totuus, niin kertokaa siitä kaikki! Mahtaako puolueen nimiuudistus olla sattumaa – vihreä kuin marsilainen? Valtakunnan totuudentorveksi julistautuminen on joka tapauksessa hieman moralistista. Plussaa kuitenkin siitä, että kampanja keskittyy edes jossain määrin asiakysymyksiin.
9 informaatiota? PAJUNEN Vasemmistoliitto haluaa sanoa olevansa puolueitten oikeesti vasemmalla. ’Puoluevasemmalla’ sanoo nykyään yhtä paljon kuin jos sijoittaisin itseni maailmassa ’tänne päin’. Iskulause kiteyttää dikotomian, joka elää mielikuvamaailmassa, jossa informatiivisuus-kriteeri täyttyy siinä mielessä, että se rajaa pois toisia mielikuvia: tässä tapauksessa mielikuvavasemman tai mielikuvaoikean. HIRVONEN Tylsä sanaleikki. Ei saa minkäänlaista kuvaa siitä, mihin puolue pyrkii: vasemmalla ollaan ja sinne jäädään? Ollaan vasemmalla, mutta oikealla tavalla? Vaikka vasemmalla, niin ollaan kuitenkin oikealla? Aiemmin on leikitty vasemmistolaista mutta nyt ollaan oikeasti vasemmalla? Ilmansuuntiin ja imagoon keskittyminen antaa vaikutelman siitä, ettei puolueella ole oikeaa asiaa. PAJUNEN Kristillisyyden tärkeimpiä asioita on usko. Kun demokraattisesti huomioidaan että kaikki eivät usko, ja korostetaan tinkimättömyyttä tärkeimmistä asioista, on hämmentävän nerokkaasti kiteytetty iskulauseeseen sekä tautologinen ja kontradiktorinen lause. Kun tautologia ei rajaa mitään pois ja kontradiktio rajaa kaiken pois, on käyttämäni informatiivisuuden kriteeri yliluonnollisella tavalla osoittautunut ongelmalliseksi tämän iskulauseen edessä. HIRVONEN Tässäkin X-?lesit kummittelee. Tekeekö nämä mainokset joku kolmekymppinen sci?addikti vaaliohjelmien pohjalta vai tekeekö hän itse ohjelmatkin? Ilmeisesti sillä ei ole väliä. Pyrkii samaan kuin RKP eli laajentamaan kannatustaan piireihin, joissa puolueen perustavaa ajatusta ei välttämättä edes jaeta. Eikö usko ole tärkeää kristillisille? Miten on taikauskon laita? Miksei saman tien ensi vaaleissa sloganilla: Seesam aukene Arkadian portit! PAJUNEN Kiva! Haluaisin että pidätte ääntä: a) lehmäasioista ja b) moottoripyörien ja talojen rakentamista rajoittavia sääntöjä vastaan. Informatiivisuuspisteitä tipahtaa maksimaalisesti, koska SDP lupaa pitää ääntä kaikkien tärkeinä, eikä aina niin tärkeinäkään, pitämistä asioista. Kiteytyspisteitä ei aivan niin paljon, koska lyhyempikin riittäisi: Pidämme ääntä. HIRVONEN Tämä me-kampanja on outo, hieman samasta syystä kuin keskustan samastamiskampanja. SDP haluaa vallan joukolle ihmisiä, joita en tunne tai edes hahmota – ketkä me? Keskusta taas haluaa antaa vallan jollekin tyypille joka on kuin minä itse, mikä on suoraan jostain Charlie Kaufman -elokuvasta. Toisaalta äänen pitäminen ei anna SDP:n tavoitteista tehokasta kuvaa; kyllähän maailmaan ääntä mahtuu. Kuulostaakin siltä, että puolue tarjoutuu mekastamaan äänestäjien puolesta, jotta he itse saavat elää rauhassa peruselämää perusperheissään. PAJUNEN Ihmiselle pahat asiat rajautuvat Perussuomalaisten iskulauseessa tavoitteiden ulkopuolelle. Iskevyyttä voisi lisätä vaikka vannomalla ”kautta kiven ja kannon” ja huumoria ”kautta vaarin vanhojen kalsareiden”. HIRVONEN Perussuomalaiset eivät kumma kyllä lupaa vaalien alla kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kaiken lupaaminen olisikin edesvastuutonta perussuomalaiselle ihmiselle. Tosin jos isovanhempasi sattuivat syntymään tässä maassa, pidät ruisleivästä ja italialaisesta käännösiskelmästä, olet oikeutettu kaikkeen hyvään valkoisen maan ja sinisen taivaan väliltä. Puolue voi olla ihmiselle hyvä, mutta Tony Halmeelle karmea kokemus. Kenelle Perussuomalaiset sitten ovat pahoja? Eivät kai he väitä vaikkapa kiusaavansa eläimiä ja tuhoavansa ympäristöä? YHTEENVEDOT vaalilauseista PAJUNEN Iskulauseet saavat näinä kriteerittöminä aikoina olla sisällyksettömiä, koska mainostoimisto, mikä ei ole kaukana puoluetoimistosta, voi aina vedota imagoon tai mielikuviin. Ajatuksen, tai muodikkaasti sisällön, on rajattava ainakin jokin vaihtoehto pois ollakseen informatiivinen. Tätä pidän yhtenä kriteerinä informatiiviselle iskulauseelle. Toinen kriteeri on se, että kiteytetään jokin kantava ajatus. Mikä kantava ajatus sitten välittyy puolueitten sloganeista? HIRVONEN Puolueet tuntuvat korostavat itseään yhteiskunnallisten ongelmien sijaan. Halutaan myös olla erilaisia, mutta samoin asein: kömpelöin sanaleikein, vastakkainasetteluin tai palaamalla yksinkertaiseen iskevään agitaatioon. Ehkä iskulauseista tehdään heppoisia senkin takia, että niissä mainitut lupaukset pyyhkiytyisivät kansalaisten mielestä nopeasti vaalien jälkeen. Talouden merkityksestä kohistaan aina, mikä ei juurikaan näy iskulauseissa. Elämmekö runsauden aikaa, jolloin useimpien puolueiden huomio kiinnittyy hyvän jakamiseen ja hyvään mieleen? Onko 90-luvun alun laman varjo viimeinen väistynyt? PAJUNEN Jos tätä iskulausetta tiivistäisi, olisi jäljellä vain vapautta. Mutta tällöin ei rajattaisi vastuuttomuutta pois, ja tulkitsija voisi luulla että puolue kannattaa vastuuttomuutta. Kiteytys ja informatiivisuus ovat tässä suhteessa siis balanssissa. Mutta rajataanko tässä seuraavia vaihtoehtoja pois: Vapaus valita vastuut. Vähän vastuuta, paljon vapautta. Minun vapaus, muiden vastuu. HIRVONEN Vastuullista vapautta siis hieman kuin ”älä pissaa vastatuuleen”. Sävy on kuin teineille suunnatuissa seksivalistuskampanjoissa. Ei tätä oikein voi moittiakaan: vastuu on hyvä, vapaus on hyvä. Sama ongelma kuin SKP:llä: liputtamalla kaiken hyvän puolesta ei sanota oikeasti mitään.
Jaakko Selin w w w . j a a k k o s e l i n . f i esittää hallitusohjelmaan: Opintorahaa korotettava 15% Tulorajoja korotettava 20% Opintolainan verovähennysoikeus nostettava 50 prosenttiin Kauppatieteilijä eduskuntaan 122 Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto tarjoaa mahdollisuuden opiskella yliopisto-opintoja iästä ja koulutuksesta riippuma a. Opintotarjonnassa on lähes 60 eri oppiaineen opintoja, joista useimpia voi suori aa myös etäopiskellen. Useimpiin opintoihin voi ilmoi autua ja opinnot aloi aa joustavasti ympäri vuoden. Opinnot ovat myös liite ävissä osaksi yliopistotutkintoa. • Haluat elämääsi haasteita • Haluat monipuolistaa koulutustasi tai ammatillista osaamistasi • Haluat pitää opiskelussasi välivuoden • Haluat lii ää opintosi osaksi yliopistotutkintoa • Koulutuspaikkaa hakevalle • Työelämässä olevalle • Opiskel alle tai lukiolaiselle • Eläkeläiselle • Työ ömälle • Kaikille amma iryhmille Opintotarjonnassamme mm. • Aikuiskasvatustiede • Erityispedagogiikka • Euroopan integraatio • Filoso? a • Henkilöstöjohtaminen • Historia • Informaatioteknologia • Intercultural Studies • Johtaminen • Kansantaloustiede • Matematiikka • Psykologia • Valtio-oppi Tutustu laajaan opintotarjontaamme verkkosivuillamme www.avoin.jyu.? tai ota yhtey ä: avoneuvo@avoin.jyu.? , puh. (014) 260 3697 Kaikille avoimia yliopisto-opintoja joustavasti ja monimuotoisesti myös etäopiskellen Miksi opiskelisit avoimessa yliopistossa? Kenelle avoimen yliopiston opinnot on tarkoite u? Oikaisuja Jylkkärin numeron 4 / 2007 kolmossivulla väitettiin liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaanin Lasse Kannaksen sukunimeksi Kangas. Toimitus pahoittelee virhettä. Toisin kuin viime Jylkkärin jutussa ”Kelan karhukirjeestä voi myös valittaa” mainittiin vakuutusoikeus tulee vasta muutoksenhakulautakunnan päätöksen jälkeen. Täsmälliset ohjeet voi lukea osoitteesta www.kela.?.
MÄÄ EN YMMÄRRÄ niitä puheita, että tää kaupunki ois muka Suomen Ateena. Okei, täällä on paljon opiskelijoita, mut ei mitään muuta. Tää kaupunki on vain sellanen risteys, josta melkein kaikki muuttaa pois heti valmistumisen jälkeen. Eikä täällä oo ees omaa murretta. Porukka kyllä puhuu linkeistä ja venyttää vokaaleja, mut siihen se jää. Koska täällä on paljon opiskelijoita, mää oon ihmetellyt, että miten tässä kaupungissa voikin olla pelkästään paskoja baareja. Ja kun sellaseen eksyy, saa pelätä, että joku känninen urpo tulee avautuu. Ihan vain sen takia, ku sen kaikki rahat on menny pillurallin bensakuluihin, eikä se keksi itelleen mitään muuta tekemistä. Se on kato niin hiton raskasta olla kotosin Jyväskylän seudulta. Eikä tästä kaupungista tuu ees ketään merkittäviä ihmisiä. Julkkiksiakin on vain kolme. Ne on Matti Nykänen, tosi-tv-ohjelmaan osallistunut jätkä sekä yks nuori nainen, joka haluaa kaikkien tietävän, että sillä on tissit ja perse. En mainitse noita kahta viimeisintä edes nimeltä, koska ne kuitenkin sais jonkun ylpeyskohtauksen ja kuvittelis saavuttaneensa jotakin, kun niiden nimet on taas lehdessä. Kirjoittaja jäi opiskelemaan kotiseudulleen Jyväskylään, koska ei päässyt Tampereen yliopistoon. Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Ateena my ass 11 Tuomas Kokko Sarjassa on purettu traumoja aikaisemmin muun muassa Tampereesta, Turusta, Hämeenlinnasta, Joensuusta, Sotkamosta, Lapuasta, Helsingistä ja Iisalmesta. Kohteena seuraavissa numeroissa ainakin Virrat, Ylitornio ja Viitasaari. Kansainvälistyvä Jyväskylä LIIKUN TÄTÄ NYKYÄ aika kansainvälisissä piireissä, ihan työni puolesta. Päivittäin kohtaamani opiskelijat ovat kotoisin monista maista, läheltä ja kaukaa. Nekin jotka ovat ihan vaan Suomesta, ovat käyneet maailmalla ja puhuvat montaa kieltä. Suurimman osan kokemukset ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia. Näiden nuorten kosmopoliittien kosketus kansainvälistymiseen on usein opiskelijavaihto ulkomailla. Kansainvälistyminen on tärkeää. Myös Jyväskylän yliopisto ja kaupunki ovat tämän huomanneet ja kansainvälistyvät minkä ehtivät. Erityisen ylpeitä ollaan nousevista luvuista. Vuonna 2005 Jyväskylää käväisi kansainvälistämässä lähes 400, tänä vuonna jo yli 400 ulkomaalaista yliopiston vaihto-opiskelijaa. Maailmalle lähtijöitä oli molempina vuosina vielä enemmän. VAIHTOKOHDE VALITAAN omien mieltymysten ja mielikuvien mukaan niiden paikkojen joukosta, jonne omalla korkeakoululla on yhteyksiä. Itse vaihtokausi, niin opiskelu kuin vapaa-aikakin, sujuu enemmistöllä toisten vaihto-opiskelijoiden kanssa. Itsekin ulkomailla olleena mietin, mikä on minun suhteeni paikkoihin, joihin lähdin kansainvälistymään? Teinkö minä tosiaan niistä kansainvälisempiä? Vaikutustani on hankala osoittaa. Miten sitten Jyväskylä kansainvälistyy vaihto-opiskelijoistaan? Saapumisen jälkeen tutuiksi tulevat pian vanhat Suomea koskevat kliseet: sauna, joulupukki ja salmiakki. Mitä opiskelijoille jää käteen Jyväskylästä? Alvar Aalto? Suomen Ateena? Kävelykatu? Mauri Pekkarinen? Kun suurin osa ”kansainvälistymisjaksosta” vietetään yhdessä muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa ja tutuiksi tulevat yliopiston lisäksi lähinnä opiskelija-asuntolat Myllyjärvellä ja Kortepohjassa, mikä on Jyväskylän todellinen osuus kaikesta tästä kansainvälistymisestä? Väitän suhteen jäävän hyvin pinnalliseksi, jos vaihto-opiskelija ei koskaan edes ylitä Kuokkalan siltaa. Vaihto-opiskelijat kansainvälistävät vain toisiaan. On kuin vaihtoopiskelijoilla olisi oma maailmansa, joka toteutuu aina samanlaisena paikasta riippumatta. JYVÄSKYLÄN todellinen kansainvälistyminen tarkoittaisi esimerkiksi ulkomaalaisten vaikuttamista kaupungin ja yliopiston asioihin, heidän huomioonottamistaan ratkaisuissa ja oikeaa kanssakäymistä ihmisten välillä. Tällaisen suhteen syntymiseen tarvitaan aikaa. Puoli vuotta ei ole tarpeeksi. On turha keskittyä lukuihin. Kansainvälistymisen mahdollisuus piilee niissä harvoissa mutta enenevissä opiskelijoissa, maahanmuuttajissa ja pakolaisissa, jotka tulevat tänne jäädäkseen. Heidän kanssaan Jyväskylällä on mahdollisuus kansainvälistyä laadukkaasti. Hanna Laitinen K ir j oi t ta ja on JYY n k an s ain v äli sten a si oid en si h te e ri . On kuin vaihtoopiskelijoilla olisi oma maailmansa, joka toteutuu aina samanlaisena paikasta riippumatta.” ” ”Toivottavasti ?loso?asta ei tule tiedettä” Tieteen ja epätieteen raja on liikkunut läpi historian, muttei se ole vieläkään selkeä. MILTÄ TUNTUISI LUKEA opinto-ohjelmaa, jos tarjolla olisi ufologiaa, homeopatiaa ja parapsykologiaa? Vaikkei ainakaan vielä ole, tieteen ja epätieteen rajankäynnistä kiinnostuneille on tänä keväänä tarjolla valtakunnallinen Tieteen ja epätieteen rajoista -verkkokurssi. Epätieteet ovat näennäisen tieteellisiä oppialoja, jotka eivät täytä tiedeyhteisön mielestä muun muassa objektiivisuuden, autonomisuus, kriittisyyden ja edistyvyyden vaatimuksia. Epätieteen tuloksia ei pyritä kehittämään, koska niiden uskotaan jo selittävän parhaimmillaan jokaisen yksityiskohdan ihmisestä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta. Esimerkiksi oulunsalolainen Utele Groupin perustaja, vaihtoehtoterapeutti Jorma Saarni on kehittänyt mielestään kaikki fysiikan teoriat yhteen kokoavan teorian. Teoria mahdollistaa Saarnin mukaan muun muassa saasteettoman vetyenergian sovelluksen ja syövänhoitokoneen. Teoriaa ei ole julkaistu kokonaisuudessaan, etteivät muut kuin hänen yrityksensä pystyisi hyödyntämään keksintöä. Tutkijan oma ideologia ei saisi määrittää tutkimustuloksia. Kuitenkin Stalinin aikaan Neuvostoliitossa oli vallalla maan aatteeseen hyvin istuva lysenkolaisuus eli hankittujen ominaisuuksien periytymisoppi. Kun teoriaa sovellettiin valtakunnan maatalouspolitiikassa, oli seurauksena laaja nälänhätä. ”Jokaisella tutkijalla on uskomuksia ja on varmasti myös uskovaisia tutkijoita, mutta uskomukset eivät saa määrätä metodologiaa tai tieteen tiedollista sisältöä. Uskomuksista, ennakkoluuloista ja mutu-tuntumasta pitää jalostaa tiedettä”, Tieteen ja epätieteen rajoista -kurssin suunnittelija Maija Kallinen sanoo. ”TIETEEN JA EPÄTIETEEN rajan pitäisi olla selkeä, mutta käytännössä se on epäselvä”, ?loso?an tuntiopettaja Vesa Jaaksi miettii. Tieteen ja epätieteen raja ei ole aina niin helppo vetää, että yliopistossa olevat oppiaineet olisivat tiedettä ja muut eivät. Selkeä esimerkki löytyy Edinburghin yliopistosta, jossa psykologi Susan Blackmore tutkii parapsykologiaa eli ihmisten ja eläinten yliluonnollisia kykyjä. ”Kun psyykkinen tutkimus syntyi 1800-luvulla parapsykologiaan tunnettiin kiinnostusta, mutta tutkimuksissa ilmeni meediohuijauksia. Myöhemmin metodologiaa on yritetty viilata paremmaksi”, Kallinen sanoo. Tieteen tuntomerkit, erityisesti objektiivisuuden vaatimus, ovat helpoimmin todennettavissa määrällisessä tutkimuksessa kuin laadullisessa. ”Laadullisen tutkimuksen edustajat joskus itse sekoittavat subjektiivisten kokemusten roolin tutkimusaineistona ja väitteille tarjottavana evidenssinä”, ?loso?an professori, Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto sanoo. Säännöllisin väliajoin yliopiston eri oppialoja moititaan epätieteellisyydestä. Varsinkin nuoriin tieteisiin suhtaudutaan skeptisesti. ”Nykyajan esimerkkinä 15 vuotta sitten käytiin keskustelua hoitotieteen asemasta, voisiko siitä tulla varsinaista tiedettä”, Jaaski sanoo. Tieteiksi voidaan määritellä tiukimmillaan vain sellaiset oppiaineet, joilla on tarkasti rajattu oma tutkimuskohde ja tätä kohdetta vastaava metodologia. Tällöin soveltavat tieteet rajautuvat helposti pois tieteiden kentältä. ”Pitäisi erottaa toisistaan tiede ja tutkimus. Vaikkei oppiaine olisi varsinaista tiedettä, sen sisällä voidaan tehdä hyvää tutkimusta”, Jaaksi sanoo. EPÄTIETEIDEN tutkimuskohde ei välttämättä ole selkeä, eikä aina edes yksiselitteisesti olemassa kuten vaihtoehtohoitojen energiakentät. Mutta aina tiede ei pysty sen parempaan. ”Välillä tieteellisistä teksteistä puuttuu selvitys siitä, mitä tutkitaan”, Jaaksi sanoo. Epätieteessä voi tulla esiin tutkimuskohteita myös tieteelle. ”Epätiede samoin kuin science ?ction voi innostaa myös tieteellistä mielikuvitusta”, Niiniluoto sanoo. Tiede on koko ajan muutoksessa ja joistakin epätieteistä jalostuu lopulta tieteitä. ”Monessa epätieteessä on tieteen alkuja, mutta ei kaikissa. Esimerkiksi keskiajan alkemiasta on myöhemmin jalostunut kemiaa. Ufologiasta ei voi tulla mitään, koska tiede tutkii sitä, mikä on todellista tai epätodellista”, Jaaksi sanoo. Kehityskulun voi nähdä niinkin päin, että tiede tai virallinen tieto voidaan syrjäyttää epätieteen asemaan. ”Astrologia oli luonnontietoa 1600-luvulle asti. Nykyisin se on populaaria harrastelua”, Kallinen sanoo. Mikä sitten olisi seuraava potentiaalinen tiede? ”Toivottavasti ei ainakaan ?loso?a, koska silloin ?loso?a menettäisi sen mitä se on. Tiede tietää, ?loso?a ei tiedä. Filoso?a tutkii tietojen yhteyksiä”, Jaaksi miettii. Hertta-Mari Kaukonen Astrologia oli luonnontietoa 1600-luvulle asti. Nykyisin se on populaaria harrastelua.” Maija Kallinen Tieteen ja epätieteen rajoista -kurssin suunnittelija ” H E IK K I V IH E M Ä K I
Etsitkö kesätöitä, osa-aikatöitä tai vakituista työtä? Täytä nettihakemus osoitteessamme www.eilakaisla.fi. Tavoitat yhdellä klikkauksella 2000 kiinnostavaa toimisto-, ICTja tuotantoalan yritystä. TÄRKEINTÄ ON TEHOKAS VERKOSTO . Kokemuksesta tiedämme : Valitse Hennasi eduskuntaan! Hennariikka Andersson fil.yo 20 vuotta andersson@hennariikka.net www.hennariikka.net Henna Virkkunen FL, toimittaja, tutkija Jyväskylän kaupunginvaltuuston pj. henna@hennavirkkunen.net www.hennavirkkunen.fi www.kokoomus.fi
Sytytysnestettä ja sirkushuveja Kirkkopuistossa on pahaenteisen hiljaista. Ohikulkijat eivät kiinnitä huomiota muutamaan puistossa seisoskelijaan. POJAT KÄÄRIVÄT käytettyjä tennissukkia keppien päihin tottuneesti. ”Tässä voi käyttää muitakin materiaaleja, nämä nyt vaan sattuivat kotoa lähtiessä käteen”, Toni Heikkonen kertoo ja sytyttää sukan palamaan. Tuomas Roitto ottaa suuhunsa reilun kulauksen sytytysnestettä. Hetken päästä he puhaltavat ja liekit kohahtavat korkealle. Kauempana seisovat tuntevat lämmön tulvahduksen kasvoillaan. Pimeää taivasta vasten nousevat liekit hämäävät katsojan silmiä. ENSIMMÄISENÄ mieleen tulee ihastus, mutta myös epäusko. Laittavatko pojat todellakin huoltoasemalta ostettua sytytysnestettä suuhunsa, ja puhaltavat päin tulta? Eikö se paitsi maistu pahalta, ole myös vaarallista? ”No, vastatuuleen ei kannata puhaltaa”, Roitto hymyilee. ”Osa nesteistä maistuu pahemmalta kuin toiset. Neste tuntuu suussa samalta kuin ruokaöljy. Ei se kirvele”, Roitto jatkaa. Hätiköityjä ratkaisuja ei voi tehdä, kun suu on täynnä helposti syttyvää nestettä. Omia hengitysja nielemisre?eksejä pitää pystyä kontrolloimaan. Ilmaan humahtavat tulipatsaat näyttävät villeiltä, mutta puhaltajat pystyvät vaikuttamaan niihin paljon. Patsaiden kokoa, pituutta ja leveyttä voi muuttaa erilaisilla tekniikoilla. ”Muodoista voi tehdä kaarevia, jos pyörähtää itse hieman puhaltaessaan. Tietyllä tavalla saa esiin myös kierteisen pallon”, Heikkonen kertoo. 20-VUOTIAAT jyväskyläläiset aloittivat harrastuksen kaveriporukoissaan. Heikkosta opetti sirkuskoulussa ollut ystävä. ”Kokeilin ensin huvikseni jonglöörausta, mutta se oli vaikeaa. Ajattelin, että tämä on helpompaa ja hauskempaa”, hän kuvailee. Roitto kokeili lajia ensi kertaa festareilla kaverin esimerkin houkuttelemana. Ajatus tuleen puhaltamisesta oli tullut jo aiemmin, mutta ensin piti vakuuttua lajin turvallisuudesta. ”Kaveri sanoi, että jos nielee nestettä vahingossa pienen määrän, se ei haittaa. Tärkeintä on, ettei ainetta hengitä keuhkoihin. Jos nestettä jää pieni määrä kurkkuun, sen saa parhaiten pois oksentamalla”, Roitto neuvoo. ”Yleensä me vaan huuhdellaan suu vedellä.” TULEEN PUHALTAMINEN vaatii oman tilansa, mutta aukeassa paikassa ei ympäristölle ole vaaraa. Pojat ovat esiintyneet ystäviensä ja näiden perheenjäsenten syntymäpäivillä, sekä muutamissa yksityistilaisuuksissa. ”Yleensä me puhalletaan festareilla, rannoilla ja puistoissa. Joskus yöllä ollaan puhallettu kävelykadulla, kun väkeä on vähän liikkeellä. Poliisit eivät ole tykänneet pahaa, kunhan olemme ottaneet turvallisuusseikat huomioon”, pojat kertovat. Jokin tulessa kiehtoo poikia, eikä harrastusta ole tarkoitus lähiaikoina jättää. ”Tässä voi kehittyä monella tavalla. Itse aion hankkia kepit, joiden toisessa päässä palaa soihtu, ja joita voi heitellä ilmaan”, Roitto kertoo suunnitelmistaan. Anne-Pauliina Rytkönen H EIKKI V IHEMÄKI Toni Heikkonen (vas.) ja Tuomas Roitto ovat saaneet harrastaa ilman haavereita. Vain kerran Roiton kulmakarvat kärsivät, kun tuulenpuuska pääsi yllättämään.
A As su um miis sk ke es sk ku us s E En ns siia as sk ke ell tta arrjjo oa aa a k ka atto on n p pä ää än n p pä ää älllle e h he eiilllle e,, jjo oiitta a e eii h hu uo olliitta a e en nä ää ä m miih hiin nk kä ää än n m mu uu ua alllle e.. S eppälänkankaalla sijaitseva asumiskeskus Ensiaskel on tavallisen näköisten rivitalojen muodostama tiivis alue kaupungin perimmäisessä nurkassa. Se tunnetaan myös Kankitien nimellä paikkana, johon jouduttuaan menettää mahdollisuuden normaaliin elämään jo katuosoitteen perusteella. Ensiaskel sijaitsee metsän tuntumassa, teollisuusalueen takana. Sinne on vaikea eksyä, eli on tiedettävä, mihin on menossa. Paikka on Jyväskylän kaupungin päihdepalveluista vastaavan Jyväskylän Katulähetyksen ainoa asumiskeskus, jossa ei edellytetä selvin päin oloa. Siellä on selviämiseen tarkoitettu suoja sekä 51 yksiötä. K atulähetyksen hoiviin päädytään, kun vuokra-asunnosta tulee häätö tai kohdalle sattuu avioero. Poliisit kuskaavat Ensiaskeleeseen kaupungilta ihmisiä, jotka ovat humalassa, mutta eivät aiheuta häiriötä. Myös juuri vankilasta vapautuneet löytävät sieltä suojapaikan. ”Porukka kaupungilla tietää kyllä Katulähetyksestä. Ei meidän tarvitse missään mainostaa”, Esa tokaisee. Esa on Ensiaskeleessa töissä päihdetyöntekijänä. Hän haluaa käyttää jutussa vain etunimeään, sillä sukset menevät toisinaan ristiin asiakkaiden kanssa. Joskus hänelle saattaa tulla jopa tappouhkauksia. Katulähetyksen työntekijöiden uhkailu on varmin keino evätä itseltään viimeinen mahdollisuus saada yhteiskunnan tuella katto päänsä päälle. ”Yleensä uhkailijat yrittävät Ensiaskeleeseen uudelleen oltuaan vähän aikaa jossain muualla. On sitten ohjaajan harkinnasta kiinni, uskaltaako hän ottaa heidät vastaan vai ei”, Katulähetyksen toiminnanjohtaja Erkki Arvaja kertoo. E nsiaskel on toiveikkaasti nimetty paikka. Käytännössä sinne saapuvan askeleet jäävät saman pihapiirin alueelle, sillä päiväkeskuksesta lähtö on vaikeaa. Suurimmalla osalla Kankitien asukkaista ovat luottotiedot menneet, ja ilman niitä tie nousee pystyyn vuokra-asuntomarkkinoilla. ”Vuokra-asuntoa hakiessa pitää myös ilmoittaa edellinen osoite. Jos se on Kankitie, homma tyssää siihen”, Esa kertoo. Katulähetyksen muihin toimipisteisiin on kuitenkin mahdollista päästä muuttamaan, jos käyttäytyy Kankitiellä kunnolla. Muissa asumiskeskuksissa alkoholinkäytölle on tarkemmat rajat ja eteenpäin ponnistaminen on helpompaa. Tämä on käytännössä ainoa reitti pois, sillä Ensiaskeleen työntekijät eivät muista ketään, joka olisi lähtenyt heidän keskuksestaan normaaliin työelämään. Muutamalle on löytynyt töitä Katulähetyksen toimipisteistä, esimerkiksi kirpputoreilta. ”Aivan kuin näkymätön muuri menisi alueen ympäri. Ei täältä paljon Huhtakeskusta kauemmas pääse”, Esa sanoo. Kerrallaan keskuksessa majailee kuutisenkymmentä ihmistä, mutta Ensiaskeleesta Katulähetyksen muihin, nollalinjaa edellyttäviin asuinpaikkoihin muuttaa vain 10–20 ihmistä vuosittain. ”Katulähetyksen toimipisteissä asui viime vuonna 425 asukasta. Heistä 56 pääsi vuoden aikana omille siiville”, toiminnanjohtaja Arvaja valottaa lukuja. K ankitieltä ei kuitenkaan ole vaarassa lentää ulos, ellei riko toistuvasti paikan sääntöjä. Humalassa saa olla, mutta humala pitää hankkia alueen ulkopuolella, sillä viinaa ei alueelle saa tuoda. Siksi tien toisella puolella sijaitseva nuotiopaikka on kovassa käytössä. ”Meillä on siellä kamerat, ja päivittäin joudumme roudaamaan sieltä porukkaa tänne selviämään. Kyllähän he tänne alueellekin kuljettavat salaa viinaa, ja sitä menee sitten useampi kymmenen litraa viemäriin viikoittain. Trokareilta he sitä saavat”, Esa sanoo. Jatkuva alkoholinkäyttö poikii myös häiriöitä, mutta vakavia rikoksia ei tapahdu. ”Melko rauhallista täällä on. Joskus on tappeluita, kun joku on velkaa jollekin, mutta ne loppuvat kun valvojat tulevat.” Suurin osa Ensiaskeleen asukkaista käyttää viinaa ja pillereitä sekaisin. Joukossa on myös muutama narkomaani, pari korvikealkoholin käyttäjää sekä muutama ”pelkkä” alkoholisti. Kaikkia eivät päihteet ole ajaneet Ensiaskeleeseen, sillä muutamalla asukkaalla peliriippuvuus on johtanut asunnottomuuteen. E nsiaskeleesta käydään kyllä katkaisuhoidossa, mutta tulokset ovat harvoin toivotunlaiset. Katkolta palataan takaisin vanhaan ympäristöön, eikä siellä ole helppoa omaksua kokonaan uusia elämäntapoja. Niinpä juominen jatkuu usein entisellään. ”On henkisesti todella rasittavaa, kun yrittää löytää katkopaikkaa ja motivaatiota katkaista kierre, mutta aina ihmiset retkahtavat uudestaan. Se tulee välillä otettua henkilökohtaisesti, kun tekee ja yrittää kaverin puolesta, ja silti se retkahtaa”, Tiia sanoo. Hän on toinen vuorossa oleva päihdetyöntekijä. Esa ja Tiia istuvat valvomossa, jossa pystyy tarkkailemaan monitoreista alueen eri osia. Välillä joku asukkaista tulee jututtamaan. Muuten Esa ja Tiia eivät valita työstään, mutta päihderiippuvaisille tyypilliset lupausten rikkominen ja juomiskierteen jatkuminen ovat kovia paikkoja heille, jotka yrittävät auttaa. ”Täältä lähdetään katkolle, kun ei jakseta enää juoda. Siellä saa lääkkeitä ja ruokaa, ja kun sieltä tullaan takaisin hyvässä kunnossa, niin mennään aivan saman tien nuotiopaikalle juomaan, kun on niin kova jano. Katkolta pitäisi ruveta katsomaan kuivaa paikkaa, kun täällä on ympäristö niin houkutuksia täynnä”, Esa säestää työpariaan. Markku järjestelee tavaroita yksiössään, sillä hän on juuri tullut katkolta. Koko helmikuu meni kuntoutuksessa, mutta Markku palasi mielellään omaan asuntoon, sillä katkolla joutui jakamaan huoneen toisen asukkaan kanssa. Ennen katkolle menoaan hän kertoo juoneensa neljätoista kuukautta putkeen. Selviä päiviä runsaan vuoden ajanjaksoon mahtui viisi. Markku on ehtinyt asua neljä vuotta Katulähetyksellä. Sitä ennen hän asui kaupungin vuokra-asunnossa kahdeksan vuotta, kunnes sai häädön häiriöiden takia. ”Mulla rupesi käymään porukkaa kylässä ja ne horjahteli liikaa. Ei mulla mankkaa tai stereoita ollut, mutta meteliä oli silti”, hän kertoo. M iehiä Ensiaskeleen asukkaista on yli 50, naisia kymmenkunta. Nuorin asukas on parikymppinen ja vanhin 70vuotias. Alle 18-vuotiaat kuuluvat lastensuojelun piiriin, mutta täysi-ikäisyyden jälkeen Katulähetys tulee tutuksi, jos ei ole muuta paikkaa mihin mennä. Johanna tulee käymään valvojien luukulla. Hän on 20-vuotias ja keskuksen nuorin asukas. Esa yrittää taivutella Johannaa haastatteluun, mutta ei onnistu. Kahvit eivät ole riittävä vastapalvelus, mutta Johanna huikkaa lähtiessään, että viinapullosta hän voisi suostua. Viimeinen turva Teksti: Mikko Mattlar Kuvat: Heikki Vihemäki Päärakennuksen selvässä huoneessa voi odottaa oman yksiön saamista rauhassa selviämistilan hälinästä. Ensisuojan märällä puolella saa nukkua pois humalansa. 14
averkko ”Johanna haluaisi normaalin elämän, kunhan ei viinaa ja lääkkeitä tarvitsisi jättää. Kyllä se nyt nuorena vielä jaksaa, mutta jossain vaiheessa voi huomata, ettei tämä ole ihan ruusuilla tanssimista”, Esa sanoo nuoren naisen mentyä. Myöhemmin kohtaamme Johannan uudelleen nuotiopaikalla. Hän istuu miesseurassa ja pakoilee kameraa epäillen vieraiden ottavan kuvia poliisille. ”Vaikka niillä kyllä on jo mun kuva ja sormenjäljet”, hän sanoo ja naurahtaa. Nuotiopaikalla horjahteleva mies on Pertti. Hän horjahtaa maahan ja yrittää vastustella, kun Esa nostaa hänet ylös. Kamiinasta tukea ottamalla hän pysyy pystyssä. ”Pertillä menee viina aina jalkoihin”, Esa tietää. Pertti kaipaa katkolla olevaa vaimoaan, jota hän ei ole nähnyt kuukauteen. Ei kuulemma aio soittaa, vaan odottaa, että vaimo saapuu tai ottaa muuten yhteyttä. Ensiaskeleessa muodostuu parejakin, mutta Pertti ja vaimonsa ovat olleet yhdessä jo aiemmassa elämässä. Yhteistä taivalta on takana jo parikymmentä vuotta, ja se jatkuu nyt Kankitiellä. S uurta resurssipulaa Katulähetyksellä ei onneksi ole, sillä Kankitien asumiskeskuksessa on vain muutaman hengen jono omiin asuntoihin. Jonottavat ihmiset asuvat keskuksen yleisissä tiloissa ja voivat samalla todistaa henkilökunnalle pystyvänsä noudattamaan talon sääntöjä. Ajanvietteeksi käyvät keskuksen tv-huone, kuntosali ja biljardihuone, joihin ei ole asiaa humalassa. Tv-huoneessa lukee lehteä Martti, entinen peltiseppä. ”Kaupungilla on aikoinaan tehty Laajarin kaikki peltihommat ja teatterin katot. Mutta nythän mä olen eläkkeellä”, hän kertoo. Katulähetyksen hoiviin Martti ajautui, kun häneltä meni asunto alta. Äitinsä kanssa seurakunnan omistamassa asunnossa majaillut mies joutui taivasalle, kun asuntoa vuokrannut äiti kuoli ja seurakunta vuokrasi asunnon nuoremmille. Martti on asunut Katulähetyksen eri toimipisteissä lähes viisi vuotta. ”Pääasia, että on katto pään päällä”, hän sanoo ja vaikuttaa tyytyväiseltä. Joidenkin jutussa esiintyvien Ensiaskeleen asukkaiden nimet on muutettu. Martille riittää, että on katto pään päällä. Pertti (oik.) ottaa kamiinasta tukea nuotiopaikalla. Markun yksiön hyllyllä on nalle. Vuokra-asuntoa hakiessa pitää ilmoittaa edellinen osoite. Jos se on Kankitie, homma tyssää siihen.” Esa, Ensiaskeleen päihdetyöntekijä ” 15
Jyväskylän baarimaailma muuttuu: Raatis lopetti, Inferno aukesi. Menestymiseen tarvitaan kokoa tai erikoistumista. ENSIN SYNTIKKA, tiditiittii, tiditittittii, ja sitten ”We're leaving together, but still it's farewell.” Raatikellarin viimeisen illan viimeinen biisi oli Europen Final Countdown. Kenties se oli kaikessa korniudessaan sopiva päätös baarivanhukselle, jonka vuokrasopimus päättyi tammikuussa. Juuri nyt Jyväskylän yöelämässä kuhisee. Maaliskuun alkupuolella avattiin tamperelaislähtöinen Inferno, jonka koukkuna on raskas musiikki. Ravintolapäällikkö Tommi Niukkanen uskoo, että kävijöitä riittää. ”Jyväskylässä on ihan selvästi tilaa tällaiselle baarille. Me ollaan ensimmäinen raskaaseen rokkiin pro?loitunut yökerho.” Viime viikolla Keskimaa ilmoitti, että Freetime katoaa nykyiseltä paikaltaan ensi vuoden loppuun mennessä. Syy on sama kuin tien toisella puolen sijainneella Raatikellarilla: rakennus menee remonttiin. Freetimelle etsitään uutta paikkaa koko ajan. Sen pitäisi löytyä kävelykadulta tai sen välittömästä läheisyydestä, sillä paljon kauemmas ihmiset eivät lähde eurojaan kuluttamaan. ”Liikeidea on niin hyvässä vedossa ja asiakkaat niin mielenkiintoisia, että kyllä me ne halutaan pitää”, vakuuttaa Keskimaan ravintolapuolen ryhmäpäällikkö Jouko Välisaari. Kaksi vuotta on kuitenkin sen verran pitkä aika, että Välisaari luottaa asioiden järjestyvän. Sitä paitsi muuttoa odotellessa Freetimeen on tarkoitus investoida ja kehittää sen toimintaa muutenkin. RIITTÄÄKÖ Jyväskylässä asiakkaita kaikille? Kyllä, uskoo Timo Äkräs, Kharman omistavan Suomen ravintolatoimen toimitusjohtaja. Kharma ja Giggling Marlin vetävät eniten väkeä, kun taas pienemmillä on omat asiakkaansa. ”Jos kaupunkiin tulee vielä yksi iso, sitten ruvetaan jakamaan niukkuutta”, Äkräs arvioi. Keskimaan Välisaaren mukaan kilpailu on koventunut selvästi, jos verrataan tilannetta vuosituhannen alkuun. Nyt yökerhon tulee menestyäkseen joko erikoistua tai olla tarpeeksi iso. Hänen mielestään perinteiset, Raatikellarin tai Night Alexandran tapaiset paikatkaan eivät välttämättä ole elinkelpoisia. ”Isommat yksiköt pärjäävät, mutta pienemmillä on vaikeuksia. Yleisyökerho ei oikein enää toimi.” ”Tapahtuu heimoontumista. Samalla tavalla kuin on erikseen mersumiehet ja toyotamiehet, myös nuoret tahtovat kuulua porukkaan, joka käy Freetimessä, Kharmassa tai Gigglingissä”, Välisaari sanoo. KHARMAN KONSEPTISTA ja sisustuksesta vastaava Äkräs on tyytyväinen yökerhonsa toimintaan. Hän kehuu sen olleen tyyliltään jopa hieman aikaansa edellä ja maailmalla reissaavien nuorten vaativaan makuun sopiva. Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole varaa. ”Realiteetti on, että sen mukaan pitää muuttua, mitä kaupungilla tapahtuu. Ala on sellainen, aina täytyy olla varpaillaan”, Äkräs sanoo. Aikaisemmin samalla paikalla toimi neljän vuoden ajan Elohuvi, mikä on nykyään yökerholle ihan terve ikä, Äkräs arvioi. Sen toimintaa olisi voinut jatkaa pidempäänkin, sillä Jyväskylän kaltaisessa kaupungissa uusia asiakkaita syntyy koko ajan. Sen takia konseptia ei tarvitse olla koko ajan vaihtamassa. Elohuvin tapauksessa kimmoke muutoksiin tuli Äkräältä itseltään. ”Se oli kulunut kovassa käytössä ja mun silmissä vanhanaikainen, joten halusin uudistaa sen.” J Y V Ä S K Y L Ä N yökerhopakan jokerikortti on Sedu Koskinen. Hänen SK-ravintolansa osti Giggling Marlin -ketjun viime kesänä, minkä myötä Koskisen yrityksestä tuli Suomen suurin yksityinen ravintolaalan ?rma. Koskisen aikeista tiedetään enemmän tämän lehden ilmestyttyä, sillä hän pitää tiedotustilaisuuden Jyväskylän suunnitelmistaan sen jälkeen, kun lehti on jo mennyt painoon. Tulevaisuuden ennustaminen tuntuu olevan hankalaa ravintolamiehille, joista tulee asiasta kysyttäessä kovin vähäsanaisia. Välisaari ”ei voi kommentoida” Keskimaan aikeita, kun taas Äkrään mukaan ”jokaisella on suunnitelmia”. ”Täytyy olla takataskussa valmius tehdä isojakin muutoksia”, hän sanoo. Yökerhobisneksen vikkeläliikkeisessä maailmassa mikään ei ole varmaa. Ei edes Raatikellarin kohtalo. ”Se on kadonnut ainakin toistaiseksi, mutta jos sopiva paikka löytyy, se voi syntyä uudelleen”, sanoo Restelin ravintolatoimen johtaja Björn Pahlberg. Olli Sulopuisto Toimittajien juhlien lopuksi laulettiin Juice Leskisen ”Pyhä toimitus”. Onnea Jyväskylä! Jyväskylä täyttää 170 vuotta – ja juhlii koko viikon. Synttäriviikko alkaa maanantaina 19.3. Virallinen syntymäpäivä on juhlaviikon torstai 22.3, jolloin voi vierailla maksutta Alvar Aalto -museossa, Keski-Suomen museossa ja Suomen käsityön museossa. Juhlapäivän ilta huipentuu yliopiston päärakennuksen juhlasalissa järjestettävään Serenadi Jyväskylälle -iltaan, jossa esiintyvät muun muassa lapsikuoro Vox Aurea, naiskuoro Vaput ja mieskuoro Sirkat. Koko viikon kaupungissa voi käydä katsastamassa erityisen paljon tanssia, teatteria, konsertteja ja näyttelyitä. Lisätietoja osoitteessa www.jyvaskyla.fi/ paiva. 16 KULTTUURI Yökerhoon heimon mukana Tapahtuu heimoontumista. Samalla tavalla kuin on erikseen mersumiehet ja toyotamiehet, myös nuoret tahtovat kuulua porukkaan, joka käy Freetimessä, Kharmassa tai Gigglingissä.” Jouko Välisaari Keskimaan ravintolapuolen ryhmäpäällikkö ”
VIHREÄ VIHREÄ VIHREÄ VIHREÄ VIHREÄT EHDOKKAA T EHDOKKAA T EHDOKKAA T EHDOKKAA T EHDOKKAATTTTT KESKI-SUOMESSA KESKI-SUOMESSA KESKI-SUOMESSA KESKI-SUOMESSA KESKI-SUOMESSA Sini Eräjää 23, Opiskelija Jyväskylä 68 Arjo Heinsola 61, Insinööri, uusiutuvien energioiden asiantuntija, Jyväskylä 69 Minna Kilpala 30, Filosofian maisteri (tietotekniikka), projektipäällikkö, Jyväskylän mlk. 70 Sari Laine 42, HuK, kotitalousteknikko Jyväskylä 71 Tuija Elina Lindström 36, Musiikinopettaja, fil. lis. kaupunginvaltuutettu, Jyväskylä 72 Tuija Mäkinen 47, Koulukuraattori, YTM, kaupunginvaltuutettu, Jyväskylä 73 Minna Niivee 28, Ympäristöalan insinööri, yrittäjä Jämsä 74 Tuulikki Poser-Hirvi 58, Puheja musiikkiterapeutti, yrittäjä, Saarijärvi 75 Irja Rane 60, Kirjailija, filosofian maisteri Jyväskylä 76 Niina Simanainen 35, Amanuenssi, kulttuuripolitiikan tutkija Jyväskylä 77 Tapani Tarvainen 46, Filosofian maisteri, yli-insinööri Jyväskylä 78 Hannes Tuohiniitty 29, Agrologi, isä Keuruu 79 Jouni Vauhkonen 80 Tuomas Viskari 81 47, Yhteiskuntatieteiden tohtori, kaupunginvaltuutettu, Jyväskylä 29, Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääsihteeri, Jyväskylä www.vihreakeskisuomi.fi Ilokivi www.jyy.fi/ilokivi maaliskuu 07 k-18 .(6WDQGXSIRU*UHHQ)XWXUH½ The Duke, Ismo Leikola, Dj Kumous, hosted by Wälly! Järj. Grönioni ja nuoret eduskuntavaaliehdokkaat L$6HLVRPDSDLNNDMD½ MC Sami Hedberg, Panu Kärri, Pete Kosonen, Teemu Vesterinen, André Wickström. Lippuvaraukset: www.seisomapaikka.com SU 18.3. Vaalivalvojaiset / 19.30-03 / vapaa pääsy! Vaalitulokset screeniltä! Esiintyjinä Idolae (Hki/Tre), DJ Mikko M. Järj.Demariopiskelijat .(<.Q(XURYLLVXW½ Hevisti rankempaa! Järj. Sane ry Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2 PE 16.3. DDR Party Program proudly presents: Live Heav\1LJKW½ Mr. Peter Hayden (Espoo), Galacticka (Espoo), Manufacturer’s Pride, Misery of Insomnia 3(6RXOGRXWERRJLHGLVFRVRXO½ Djt: dj Liu(phonour), Jell-o(J-Funk), VilleKalle SU 25.3. Lev\PHVVXW½\OlNHrta Tarjolla harvinaisia keräilylevyjä ja päivän hittejä! TO 29.3. Kuolon speksi: Pirun hyYlGLLOL½ Kuopion lääketieteen opiskelijoiden humoristinen lauluja tanssinäytelmä! Lippuvaraukset: http://speksi.kuolo.? .(5RNURFN½HQQDNNR½ Aallonmurtaja, Dolls of Decadence, The Myth of Autumn ja Aireoke ilmakitarakaraoke! Järj. Pedaali ry ja Trioli ry 3(-\URFNHQQDNNRNOXEL½HQQDNNR½ Electric Monk, Tundramatiks, The Orders Lisätietoja: www.jyrock.? Järj. JYYn kulttuurivaliokunta L$2SHUDDWLR/LYH½ Poor Jim, Kain + extraesiintyjä Vinokino meni nappiin Helmikuun lopussa Jyväskylässä järjestetty seksuaalivähemmistöjen elokuvafestivaali Vinokino onnistui yli odotusten. Kävijämäärät ylittivät tavoitteet, eikä festivaalin järjestelyissäkään mennyt mikään pieleen. ”Ihan loistava ?ilis. Väkeä oli ihan riittävästi ja oli loistava nähdä yleisössä naamoja, joita ei muuten Setan toiminnassa näe”, festivaalin järjestäjä Sanni Männistö kertoo. Vinokinon jatkosta ei ole vielä päätetty, mutta Männistö on toiveikas festivaalin uudelleenjärjestämisen suhteen, vaikkei itse aiokaan enää sitä tehdä. ”Luotan, että järjestäjiä löytyy, ja on siitä jo lupauksiakin ollut. Yritin tehdä asiat niin, että tapahtuma olisi helppo järjestää uudestaan.” H EIKKI V IHEMÄKI Bullshittiä Ehtoolla Klubitapahtuma Älylän Ehtoo nähdään taas perjantaina 16. maaliskuuta Sohwilla ja Vakiopaineessa. Illan voi aloittaa lavahuumorilla, kun Helsinkiin muuttanut Teemu Vesterinen tulee käymään vanhassa kotikaupungissaan. Sohwilla illan aloittaa nätisti nimetty Bullshit-yhtye. Ohjelma kokonaisuudessaan osoitteessa www.ylakaupunginyo.?
Vuoden täyttävä Somethin’ Else on laajenemassa Tampereelle ja Kuopioon. Klubin tuottaja peräänkuuluttaa klubijärjestäjiltä syvempää yhteistyötä. PERJANTAINA vuosijuhlaansa viettävää Somethin’ Elseä voidaan pitää onnistuneena klubina. Se on keskittynyt tanssittavaan jazziin, ja joka kerralla nähdään dj-esiintyjien lisäksi livemusiikkia. Klubilla ovat esiintyneet – ja kevään aikana esiintyy – muun muassa Dalindeo, The Five Corners Quintet ja Tuomo Prättälä. Yli kymmenen kertaa Jyväskylässä järjestetty klubi pidetään torstaina ensimmäistä kertaa Tampereella ja keväällä Kuopiossa. ”Klubin järjestämisessä on ollut mukana paljon tuuriakin. Esimerkiksi Tuomo Prättälä buukattiin jo lokakuussa myspace-sivujen perusteella, kauan ennen kuin herran listoille noussut albumi edes julkaistiin”, kertoo klubin tuottaja Matti Nives. Toisaalta tuuri voi olla myös käänteistä. Tammikuussa hyvin valmisteltu Niemisen & Litmasen keikka jouduttiin perumaan päivää ennen sairaustapauksen vuoksi. NIVES PYÖRITTÄÄ klubia gradunja työnteon ohessa. Näiden yhdistäminen ei aina ole helppoa. Klubin järjestämiseen liittyy kaikenlaista säätöä, josta mainostaminen ja talousasiat ovat Niveksen mukaan haastavimpia. ”Jyväskylässä klubimainontaan ei ole hyviä kanavia. Lisäksi meillä käy jo sen luokan bändejä, ettei lattiamajoitus oikein sovi, ja palkkiotkin ovat yleensä vähintään tonnin luokkaa. Jotta lipun hinta pysyisi kohtuullisena, täytyy hakea tukia ja sponsoreita.” Klubin alkuvaiheessa se teki taloudellista yhteistyötä Jazz Barin kanssa. Sittemmin taloutta ja tukiruljanssia pyörittämään on perustettu Somethin’ Else ry. Niin hyvin klubilla ei kuitenkaan Niveksen mukaan mene, että siitä saadut tulot vastaisivat lähellekään tehtyä työmäärää. ”KUN SUURIN OSA klubitoiminnasta Helsingin ulkopuolella on melko omaehtoista, kannattaisi järjestäjien miettiä tiiviimpiä yhteistyökuvioita. Tämä ei kuitenkaan ole mikään Lontoo, jossa bileitä voi olla kymmenen korttelia kohti”, Nives kertoo. Nykyisellään klubit saattavat mennä päällekkäin, ja pelkona on, ettei mihinkään tule kulujen kattamiseksi riittävästi porukkaa. Yhteistyö voisi Niveksen mielestä poikia myös uusia projekteja ja ideoita klubien toteuttamiseen. Ilpo Puhakka Onko jazz mummojen musiikkia? JAZZIA PIDETÄÄN yleisesti hissimusiikkina tai ylitaiteellisena tilutteluna. Tuottaja Matti Niveksen mukaan tämä on virheellinen käsitys. ”Jos katselee paljon televisiomainoksia, niin saattaa hyvinkin muodostua käsitys jazzista cocktailkutsujen taustamusiikkina. Jazz on kuitenkin alun perin hyvinkin populaaria tanssimusiikkia ja uudempi tanssilattiajazz on siinä mielessä palannut juurilleen.” Tanssilattiajazz nousi huomattavaan suosioon 2000-luvun alussa St. Germainin julkaistua albumin Tourist. Siinä yhdistyivät orgaaniset jazz-elementit konepohjaisiin houseja hiphop-rytmeihin. Yhdistelmä ei sinänsä ollut uusi, mutta hyvin tuotettuna levy nousi listoille. Tätä konerytmien ja jazz-elementtien yhdistelmää kutsuttiin aluksi nu jazziksi, mutta se on saanut myös muita nimityksiä, kuten broken beat tai future jazz. Niveksen mukaan aika ajaa helposti näiden nimitysten ohi. Tanssilattiajazz on siinä mielessä kuvaavampi nimi, että siihen mahtuu vanhempikin jazzahtava tai funkja soulelementtejä yhdistelevä rytmimusiikki. Somethin' Else pe 16.3. klo 21–04, Jazz Bar, liput 9 euroa –– bändin jälkeen ovelta 3 euroa. The Five Corners Quintet (esiintyy noin klo 23) + DJ:t Matti & Jukster, VJ Vallu Toimiva klubi vaatii ponnistuksia Somethin' Else -klubin tuottaja Matti Nives (vas.) käyttää ison osan ajastaan klubisäätämiseen. Tähän kuuluu muun muassa lippujen myynti yhteistyössä Levykauppa Äxän ja myyjä Raine Pulkkisen kanssa. H EIKKI V IHEMÄKI 19
www.eilakaisla.fi 20 Tapahtuma on ensimmäistä kertaa Juha Luomalan järjestämä. SUOMEN VANHIN sisätiloissa järjestettävä rock-festivaali Jyrock on nyt uusissa käsissä. Ville Häkkinen on luopunut projektisihteerin tehtävistä, ja hänen paikalleen on astunut 26-vuotias Juha Luomala. Hänen mukaansa 22.:tta kertaa järjestettävän tapahtuman luonne pysyy samanlaisena kuin Häkkisen vuosina. ”Olen astunut aika suuriin saappaisiin, mutta uskon, että onnistumme säilyttämään jotakin Häkkisen järjestämistä tapahtumista. Olemme pitäneet mielessä, mikä on Jyrockin identiteetti. Tarkoituksemme on etsiä uutta ja mielenkiintoista musiikkia, eikä välittää artistien suosiosta tai levymyynnistä”, Luomala kuvailee. Ennen Jyrockia Luomala on kerännyt kokemusta järjestämällä pienimuotoisia klubi-iltoja Ilokiveen. Hän on myös toiminut oman bändinsä Red Number Twon keikkamyyjänä. TÄNÄ VUONNA Jyrock järjestetään Ilokivessä 20. ja 21. huhtikuuta. Varmistuneita esiintyjiä ovat muun muassa PMMP:n säveltäjänä tunnetun Jori Sjöroosin oma bändi Magenta Skycode, kriitikoiden mielestä yhden viime vuoden parhaimmista levyistä julkaissut Risto ja beatboxingtaidoillaan mainetta saanut Felix Zenger. Ulkomailta kaupunkiin saapuvat ainakin yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä Marissa Nadler, virolainen discopoppia soittava Agent M sekä ruotsalainen elektro-kokoonpano Differnet. ”Minusta Jyrock on aina ollut hauska festivaali, jolta löytää jotakin uutta. Siis jotakin sellaista, jota voi diggailla vielä tapahtuman jälkeenkin. Ainakin edellisvuosina ohjelmistossa on ollut jotakin mielenkiintoista ja mieleenpainuvaa”, Luomala sanoo. Hänen mukaansa tämän vuoden ohjelmisto on syntynyt suhteellisen helposti. Esiintyjälista on tietenkin muuttunut talven aikana, sillä esimerkiksi outoiluheviä soittava Sydän, Sydän oli pitkään mukana ohjelmistossa. Lopulta viikonloppu ei vain sopinut bändin keikkakalenteriin. VIIME VUOSINA Jyrockissa on kuultu ulkomaisia esiintyjiä, joista on sittemmin tullut hyvin tunnettuja. Esimerkeiksi sopivat vaikkapa ruotsalainen laulaja-lauluntekijä Jose Gonzalez ja hänen tapaansa länsinaapurista ponnistava hippirock-bändi Dungen. Ensiksi mainittu on saanut musiikkiaan Sonyn mainoskampanjaan, jälkimmäinen on kiertänyt Yhdysvaltoja ja esiintynyt muun muassa Late Night with Conan O’Brien -talkshowssa. ”Tänä vuonna ulkomaiset esiintyjät on saatu paikalle samalla tavalla kuin kotimaisetkin. Eli olemme ottaneet yhteyttä ja kysyneet, paljonko he tarvitsevat rahaa. Sitten olemme tinkineet summaa pienemmäksi ja toivottaneet heidän tervetulleiksi”, Luomala naurahtaa. VAIKKA LUOMALA vaikuttaa vitsailevan, hänen lausahduksestaan on ainakin puolet totta. Jyrock on suomalaisten muusikoiden keskuudessa arvostettu ja tunnettu tapahtuma. Sen vuoksi ainakin osa heistä saapuu Jyväskylään enemmän kuin mielellään. ”Jyrockin maineen huomaa jo siitä, ettei bändeille tarvitse ikinä esitellä, minkälaisesta tapahtumasta on kyse. Kaikki tuntuvat tietävän, mikä täällä on meininki. Jotkut tämän vuoden esiintyjistä tulevat ihan uskomattoman pienillä hinnoilla. Maine hyvistä bileistä on kai kiirinyt ympäri Suomea.” Festivaaliin on vielä viikkoja, eli Luomalalla on paljon töitä tehtävänä. Tapahtumaa on mainostettava, bändeille on järjestettävä majoitus ja iltojen aikatauluista on keskusteltava miksaajien kanssa. ”Kun tapahtuma alkaa, suurin työ on tehty. Toivottavasti hommia voi delegoida sillä tavalla, että kaikki järjestäjätkin ehtisivät katsoa esiintyjiä edes jonkin aikaa.” Tuomas Kokko Jyrockin projektisihteeri Juha Luomala opiskelee pääaineenaan valtio-oppia. Hänen mukaansa gradun kirjoittaminen saattaa lykkääntyä ensi syksyyn, koska festivaalin järjestäminen vie niin paljon aikaa. UUSI MUSIIKKI esittäytyy Jyrockissa K UVA JA KUVANKÄSITTELY H EIKKI V IHEMÄKI
Wojciech: Sointula m.dulor Turkulainen Wojciech on ehtinyt jo neljänteen albumiinsa saavuttaen lähinnä kulttimainetta. Aiemmilla levyillään yhtye on tarjonnut persoonallisen yhdistelmän haikeita melodioita, irti maanpinnasta leijailevia lyriikoita sekä yhtä aikaa kotikutoisilta ja viimeisen päälle hiotuilta kuulostavia sovituksia. Nämä elementit ovat tallella myös Sointulalla: tunkkaisia kitaroita säestetään ksylofonilla, retrohenkisillä uruilla, lapsen puheella ja sci?äänillä, jotka tuovat paikoin mieleen islantilaisen Sigur Rósin. Sadunomaiset sanoitukset keskittyvät taivaan ilmiöihin ja ovat niin kaukana suomirokin arkirealismista, että oikein hätkähtää, kun Hyytävään-kappaleessa mainitaan sana ”sun”. Toisen persoonan sijaan kun yleisempiä aiheita teksteissä ovat jäätehiset, hallavat ja taivaan lyhdyt. Jari Oisalon hento laulutapa voi jakaa mielipiteet, mutta rikkaissa sovituksissa ja sävellyksissä kuuluu, että bändi tietää mitä tekee. Sointulan biisimateriaali ei aivan pärjää aiemmille levyille, mutta Wojciech kykenee tälläkin kertaa luomaan musiikillaan lumoavan tunnelman. Mikko Mattlar ”Soundtrack tähtien tuijottelulle pakkasyönä.” Aivolävistys: Älä katso ihmistä Off Records Punkrockissa piilee paradoksi: alun perin se peräänkuulutti muutosta, mutta kolmessakymmenessä vuodessa musiikkisuuntaus on osoittautunut hyvin konservatiiviseksi. Viimeisin irtiotto kuultiin kymmenen vuotta sitten, kun ruotsalainen Refused testamenttasi genrelle uusia luovia elementtejä. Valitettavan harva on kyennyt niistä ammentamaan. Mitään mullistavaa ei ole jyväskyläläisen Aivolävistyksenkään hc-punkissa. Pariminuuttisissa ralleissa luotetaan tuttuun kaahaukseen ja tarttuviin kertosäkeisiin. Orkesterin kolmas levy on sen laadukkain, vaikkakin soundimaailma on edelleen vaihteleva: demohenkisyyden joukosta pilkistelee Leikitäänkö rauhaa? -kappaleen kaltaisia hiotumpia tuotoksia, ja vilahtaapa Sätkynukkehuorat -rallissa ansiokkaasti haitarikin. Asenteen puutteesta Aivolävistystä ei voi syyttää, ja hattua on nostettava orkesterille, jolla näinä aikoina on sanottavaa. Yhdessätoista raidassa kuvataan itsekkäitä ihmisiä, jotka pakottavat vapaan maailman tuhon alle. Ongelma on siinä, että mieleen jää kuva kuolevasta maailmasta, jossa orkesteri käy saarnamiehiä vastaan, kuinkas muuten kuin saarnaamalla. Tero Toivanen ”Ei mitään uutta asennerintamalta.” Katja Kallio: Elokuvamuisti Otava Ainoa asia, jonka muistan Kuutamolla-elokuvasta, on Minna Haapkylä matkimassa Robert De Niroa Taksikuskissa. Luulen, että Haapkylän hahmo on tuolla hetkellä Katja Kallion alter ego. Sellainen olo ainakin tulee, kun lukee Elokuvamuistin. Osittain TV-maailmassa julkaistuista kolumneista sovitetussa kirjasessa Kallio tunnustaa rakastavansa elokuvia – ja useimmiten vielä pöhköjä Hollywood-elokuvia – varauksetta. Hän intoilee Englantilaisesta potilaasta, pelkää näkevänsä Woody Allenin ja elää elämäänsä valkokankaan kautta. Kallio suhtautuu elokuviin kuin Nick Hornby musiikkiin: kaiken, mitä ihmiselämästä voi sanoa, voi sanoa paremmin elokuvan kautta. Ja kuten Hornbylle, myös Kalliolle elokuvien näkemiseen liittyvät muistot (nuoruus, Rooma, seurusteleminen) ovat usein tärkeämpiä kuin itse leffat. Tämä ei tarkoita, etteikö Kallio osaisi kirjoittaa tai olisi kiinnostunut elokuvista itsestään, vaan että hänen parhaat oivalluksensa pyörivät niiden ympärillä. Ohut kirja on nopea lukea ja nopea u n o h t a a . Sympaattinen se on silti. Vähän kuin Kuutamolla. Olli Sulopuisto ”Sympaattinen kirja on nopea lukea ja nopea unohtaa.” A Uusi ihminen (Den nya människan) Ohjaus Klaus Härö, käsikirjoitus Kjell Sundvall, pääosissa Julia Högberg, Maria Lundqvist. Uusi ihminen (Den nya människan) päättää Klaus Härön epävirallisen Ruotsi-trilogian, joka valottaa läntisen naapurimme historian synkkiä vaiheita. Elokuva sukeltaa rotuhygienian pimeisiin pohjamutiin, joissa Ruotsin pohjoismainen sivistyskin on aikoinaan rypenyt. 1950-luvun alun Ruotsin ankeus ja naisten työkoti Odenslund antavat tarinalle karun harmaan taustan. Työkoti on päähenkilö Gertrudille kuin vankila, josta hän vapautuu vain sterilointiin suostumalla. Tarina seuraa lukuisista laitosleffoista tuttuja polkuja; mukaan mahtuu järjestelmää vastaan niskoitteleva vahva päähenkilö sekä aluksi eripuraiset mutta toisiaan ymmärtämään oppivat asukit. ”Meidän tehtävämme oli luoda uusi ihminen”, kuuluu elokuvan avainrepliikki. Tämä natsimentaliteettia heijastava ajatus kertoo ruotsalaisen kansankodin rakentamisen pimeästä puolesta. Elokuva puolustaakin paikkaansa nimenomaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion historian häpeäpilkun esiintuomisessa. Lisääntymiskelvottomiksi todettujen yksilöiden pakkosteriloinnista ja uuden, paremman ihmisen luomisesta kerrotaan tunteisiinvetoavasti yksilön tragedian kautta, kuinkas muuten. Elokuva jatkaa Härön edellisestä elokuvasta Äideistä parhain tutulla laatulinjalla. Tuotantoarvot ovat kohdallaan, kuvat ovat komeita ja klassisen kerronnan rakenne eheä. Tästä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, tarina jää hiukan etäiseksi eikä kunnolla kosketa. Marjo Kovanen ”Komea laatuelokuva, jonka tarina kuitenkin jää katsojalle etäiseksi.” Julia Högberg näyttelee päähenkilö Gertrudia Uusi ihminen -elokuvassa. 21 Toiset tykkäävät perunoista, toiset viinistä. Jelmun toiminnanjohtaja Jonna Paananen lukeutuu jälkimmäiseen ryhmään. Suosikikseen hän mainitsee portugalilaisen klassikkoviinin Quinta De La Rosa Douron. ”Ensinnäkin Douro on erittäin hyvää viiniä. Toinen syy miksi pidän juuri siitä liittyy viiniharrastukseeni, johon liittyy olennaisena osana matkustelu”, Paananen perustelee. ”Minulle on tärkeätä tietää viinin alkuperä. Douro on joki Portugalissa, jonka penkereet ovat niin jyrkät, ettei alueella voi harjoittaa laajamittaista teollista viljelyä. Maastosta johtuen liikennettäkään ei ole paljoa”, hän kertoo. Serpentiiniteitä ja tarhoja, missä ei koneilla viiniä viljellä. Tämän täytyy siis edustaa kaikkea hyvää, puhdasta ja kaunista. ”Siitä tulee tosiaan mielikuva, että Douron viini on puhdasta ja luonnonmukaista. Mutta lannotteitahan sielläkin käytetään.” Paananen kertoo juovansa ainoastaan eurooppalaisia viinejä. ”Esimerkiksi Amerikassa viljellään paljon euroopasta vietyjä lajikkeita, kuten Cabernet Sauvignonia, joten viinit ovat samankaltaisia kuin Euroopassa. Lisäksi viinien kuskaaminen maapallon toiselta puolelta tänne ei ole kovin ekologista.” Heikki Vihemäki Douron viinit ELOKUVALLISTA sivistystä janoava ?lmihullu nykynuori on hankalassa tilanteessa, sillä elokuvahistorian merkkiteosten näkeminen valkokankaalla on lähes mahdotonta. Ahdingossa apuun rientää Aki Kaurismäen Sputnik Oy, joka jatkaa Seitsemällä samurailla alkanutta klassikkoelokuvien maahantuontia. Nyt on vuorossa Kaurismäen suuren esikuvan Jean Vigon koko tuotanto, josta ensimmäisenä tuli ensi-iltaan hyvästä syystä maailman kauneimmaksi elokuvaksi kutsuttu L’Atalante. Elokuva nähdään myös Jyväskylässä kevään aikana. KLASSIKOIDEN elokuvateatteriesitysten esteenä on kopioiden ja esitysoikeuksien puute. Juha Elomäki klassikoiden levitystä hoitavasta Pirkanmaan Elokuvakeskuksesta pitää tätä isona ongelmana. ”Klassikkoelokuvien maahantuonti kuuluisi valtiolle. Suomi ei ole tässä suhteessa sivistysmaa. Tämä toiminta onkin herättelyä valtiovallan suuntaan.” Maahantuonti on kallista puuhaa, joten projekti etenee maltilla. ”Tämä on vuosikymmenten asia. Akin toiminta on herätys, on seuraavien sukupolvien homma jatkaa tästä.” Elokuvakeskusten kaltaisilla toimijoilla olisi halua ja kiinnostusta maahantuontiin, mutta ei tarvittavia resursseja. ”Aki on laittanut toiminnan alulle, koska hänellä on taloudelliset resurssit. Tällaista kulttuurityötä ei voi kuitenkaan jättää yhden henkilön harteille”, muistuttaa Elomäki ja peräänkuuluttaa virallisten tahojen vastuuta elokuvataiteen aseman vakiinnuttamisessa. ”Elokuvakulttuuri kuuluu kaikille.” KLASSIKOIDEN näkeminen siinä formaatissa kuin ne on tarkoitettu nähtäviksi palvelee myös elokuvakasvatuksellisia päämääriä. ”Elokuvan kielioppi ei muutu, kaikki on jo tehty. Klassikoiden kielen tunteminen auttaa ymmärtämään myös uutta elokuvaa. Vanhat perinteet pitää oppia ja nähdä”, painottaa Elomäki ja tähdentää elokuvakulttuurin olevan jatkumo joka ei saa katketa. Marjo Kovanen Merkkiteoksia kansalle L’Atalantea pidetään maailman kauneimpana elokuvana.
NYPPIIKÖ? w w w .e nk ol a. ? “Jätetään nettipokeri rauhaan ja pistetään paukut tärkeimpiin asioihin. Keskitytään olennaiseen korottamalla opintorahaa ja vapaata tulorajaa.” 114 Kari Enkola, varatuomari, maaja metsätalousyrittäjä Jyväskylä nordea.fi Check-in hyvään alkuun. Sinä 18– 25-vuotias, liity jo tänään. Jos olet 18– 25-vuotias, voit saada Nordean Check-inasiakkaana monia rahanarvoisia palveluja ja etuja: maksuttoman Visa Electron -kortin, luottoa Käyttötilillesi, asuntolainaa ilman järjestelypalkkiota sekä kotivakuutuksen pienemmällä omavastuulla – vain muutamia etuja mainitaksemme. Tutustu Check-inasiakkuuteen konttorissamme tai osoitteessa www.nordea.fi/check-in. A Jyväskylä nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi N o rd e a P a n kk i S u o m i O yj 22
Mikko Kamppila tietää, että Ville Valo ja Toni Braxton sopivat yhteen. MIKKO KAMPPILA tarttuu tietokoneensa hiireen ja klikkaa musiikin soimaan. Kortepohjan Ylioppilaskylän pikkuruiseen yksiöön tulvii Himin Join Me -kappaleen kosketinmelodiaa. Juuri kun Ville Valon pitäisi avata suunsa, kaiuttimista alkaa kuulua tummaa naisääntä. Se on amerikkalaisen soul-laulajatar Toni Braxtonin. Kamppila on liittänyt yhteen Join Men ja Braxtonin Unbreak My Heartin. ”Minulla ei ole niin hyvää sävelkorvaa, että voisin jonkin kappaleen kuullessani sanoa, mihin muihin biiseihin sen voi sekoittaa. Siksi kappaleita on vain kuunneltava päällekkäin. Tämäkin yhdistelmä löytyi yrityksen ja erehdyksen kautta”, hän kertoo. Uusia kappaleita, jotka syntyvät sekoittamalla keskenään kahta tai useampaa jo olemassa olevaa biisiä, kutsutaan mash-upeiksi. Useissa tapauksissa – kuten Kamppilan yhdistelmässä Himiä ja Braxtonia – on naitettu yhteen yhden kappaleen lauluraita ja toisen tausta. ILMIÖ ON SYNTYNYT Internetissä muutamia vuosia sitten. Tietoverkko tarjoaa materiaalia mash-upien tekemiseen, mutta myös mahdollisuuden niiden levittämiseen. Kuten arvata saattaa, levy-yhtiöt eivät ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järin innostuneita tietokoneharrastajista, jotka raiskaavat lupaa kysymättä eri artistien ja bändien tuotantoa. Yhtenä tunnetuimmista mashupeista pidetään taiteilijanimeä Danger Mouse käyttävän yhdysvaltalaisen Brian Burtonin The Grey Albumia. Burton sekoitti keskenään jenkkiräppäri Jay-Z:n The Black Albumin vokaaliraidat ja The Beatlesin White Albumin taustat. Se oli niin röyhkeä teko, ettei Burtonia uskallettu haastaa oikeuteen. Sen sijaan hän nousi maailmanmaineeseen viime kesänä Crazy-hitillään soittolistat vallanneen Gnarls Barkleyn tuottajana. THE BEATLES JA hiphop ovat niin outo yhdistelmä, että se takaa musiikinkuluttajien kiinnostuksen. Vaikka myös Toni Braxton ja Him ovat eri maailmoista, Kamppila sanoo ajattelevansa omissa mash-upeissaan nimenomaan melodiaa, eikä materiaalina käytettävien kappaleiden alkuperää. ”Mielestäni tärkeintä on, että palaset sopivat niin hyvin yhteen, että voisi kuvitella mash-upin olevan niin sanotusti alkuperäinen kappale. Se on kuitenkin vaikeaa, koska jos on kuullut jonkin kappaleen monta kertaa, ei voi kuvitella sen menevän muulla tavalla.” Juuri sen vuoksi mash-upien tekeminen vaatii mielikuvitusta ja avarakatseista suhtautumista musiikkiin. Ilman edellä mainittuja ominaisuuksia vaikkapa A Stroke of Genius -niminen mash-up olisi voinut jäädä tekemättä. Kuten jo sen nimestä voi päätellä, brittiläisen Roy Kerrin kappale on sekoitus Christina Aguileran Genie in a Bottle -hittiä ja The Strokesin Hard to Explainia. Vaikka Kerr teki sen lupia kyselemättä, levy-yhtiöt ihastuivat kappaleeseen. Sen seurauksena hänet palkattiin tekemään virallisia remixejä muun muassa Aguileran kappaleista. KOSKA ULKOMAILTA löytyy runsaasti esimerkkejä, joissa levy-yhtiöt ovat kiinnostuneet mash-upien tekijöistä, sama saattaa tapahtua myös Suomessa. Juuri tällä hetkellä Kamppila odottaa, miten levy-yhtiöt suhtautuvat hänen tekemäänsä mashupiin Braxtonin ja Himin kappaleista. Jos kaikki menee odotusten mukaisesti, se muuttuu niin sanotusti ihan oikeaksi kappaleeksi, jonka julkaisee ihan oikea levy-yhtiö. Se on aika hyvin 24-vuotiaalta mieheltä, jolla ei ole juuri minkäänlaista musiikillista taustaa. Tuomas Kokko Mikko Kamppilan mash-uppeja voi kuunnella internetissä osoitteessa www.huerzo.com/mambos/ Jyväskyläläinen Mikko Kamppila alkoi tehdä mash-upeja – eli sekoittaa kappaleita keskenään – kuultuaan ilmiötä käsittelevän radioohjelman muutama vuosi sitten. 23 Mash-upit syntyvät sattumalta Sarjassa bittinikkari puhuu nörttijutuista helppotajuisesti. ENNEN KAIKKI OLI paremmin. Tämän viisauden ovat tajunneet Nintendon pomot, jotka rakensivat uuteen Wii-pelikonsoliin virtuaalikonsoliksi nimetyn toiminnon. Sen avulla hienoihin Wii-peleihin kyllästynyt ihminen voi ladata Nintendon verkkokaupasta roppakaupalla pelejä, joista osa on tehty ennen kuin pelaaja oli syntynytkään. Tarjolla on paitsi kaikki ziljardi Mariota, myös muiden valmistajien suurimpia hittejä. Onkin aika hauskaa, että oman konsolituotantonsa lopettanut Sega kauppaa nyt sonicthehedgehogeja entisen verivihollisensa asiakkaille. Kaiken tämän retrohauskuuden taustalla vaikuttavat emulaattorit. Wiin sisään ei suinkaan ole tungettu puolenkymmenen vanhan pelikonsolin osia, vaan se matkii koneiden toimintaa ohjelmiston avulla. Moderneissa tietokoneissa riittää tehoa vanhojen värkkien mallintamiseen, vaikka se onkin yllättävän raskasta puuhaa. VAAN ENTÄS ME, joita joulupukki ei siunannut uudella konsoli-ihmeellä? No, meidän on turvauduttava nörtteihin. Internet on nimittäin pullollaan harrastajien huvikseen ohjelmoimia emulaattoreita. On VICE, joka matkii Commodoren klassisia tietokoneita. On MAME, joka mallintaa lukuisten kolikkopelien toimintaa. WinUAEn ansiosta voi jättää Amigan kaappiin pölyttymään. Erilaisia konsoliemulaattoreita on lukuisia, ja ne kattavat lähes kaikki konsolit uusimpia purkkeja lukuun ottamatta. Tässä yhteydessä pitää mainita myös ScummVM ja FreeSCI, jotka pyörittävät LucasArtsin ja Sierran legendaarisia seikkailupelejä. Ne eivät oikeastaan ole emulaattoreita samassa mielessä kuin VICE, MAME ja UAE, mutta kuuluvat kuitenkin samaan lahkoon. ITSE EMULAATTORIN lisäksi tarvitaan tietenkin ohjelmia. Niiden lataaminen netistä on lailliselta kannalta katsottuna hieman kyseenalaista toimintaa. Toisaalta on hankala kuvitella, että parikymmentä vuotta vanhan kuusnelospelin pyörittäminen emulaattorilla olisi kovin vakava tekijänoikeusrikkomus. Harmaampaa aluetta ovat pelikonsolien rom-tiedostoja netissä jakavat moraalittomat yksilöt, jotka eivät ole edes erityisemmin suojautuneet hakukoneilta. Olli Sulopuisto Kaiva kuusnelonen kaapista VICE, Commodore-emulaattori www.viceteam.org Kuusnelos-softaa www.c64.com LucasArtsin seikkailupeleille www.scummvm.org Kolikkopelejä mallinnetaan Mamella www.mame.net Kuten aina, Wikipediassa on mittava linkkilista en.wikipedia.org/wiki/ List_of_emulators H E IK K I V IH E M Ä K I
www.tuomasviskari.net arvot ja ratkaisut Tuomas 29 vuotta yhteiskuntatieteiden maisteri pääsihteeri 81 Viskari Eduskuntavaalit 18.3.
APUA SINUN AVULLASI 21.3. Rasismin vastainen päivä. Luovu ennakkoluulosta! Tule toimijaksi! 30.3.1.4. MOD välineitä monikulttuuriseen vuorovaikutukseen. Kaikille, jotka haluavat kehittää HUOM! Alkaa pe klo 17. Ilmoittautuminen 23.3. mennessä. 21.22.4. Humanitaarisen oikeuden peruskurssi Jyväskylässä. 27.5.1.6. Kansainvälisen avustustyön kurssi Ilmoittautumiset ja lisätietoa: Riitta Kangaskesti, Löydä oma tapasi välittää! Totuus Swallow The Sunin Pasi Pasanen pitää puolustuspuheenvuoron. JYVÄSKYLÄLÄINEN Swallow The Sun on omituinen bändi. Sen musiikkia ei soiteta radiossa, mutta helmikuussa julkaistu Hope-levy nousi suoraan albumilistan kolmannelle sijalle. Bändi on levynostajien lisäksi myös kriitikoiden suosikki, koska Hopen on ennustettu olevan omassa tyylilajissaan yksi tämän vuoden parhaimmista levyistä. Swallow The Sunin on pakko tehdä jotakin oikein, mutta siitä huolimatta heihin ja muihin metallibändeihin kohdistuu paljon ennakkoluuloja. Yhtyeen rumpali Pasi Pasanen vastaa niistä yleisimpiin. Kaikki metallibändit kuulostavat samalta, eikä niiden kappaleissa ole melodioita. ”Kuuntelimme kerran kaveriporukalla ruotsalaisen At The Gatesin levyä, joka on yksi melodisen deathmetallin kulmakiviä. Olimme juuri puhumassa erään biisin upeasta melodiasta, kun joku sanoi, ettei kuule sitä lainkaan. Menimme silloin aivan sanattomiksi. Jotkut kuulevat kappaleissa vain aggressiivista laulua, joka peittää alleen kaiken muun. Itse en ymmärrä, miten se on mahdollista.” Sanoituksilla ei ole merkitystä, koska aggressiivinen laulu kuulostaa vain epäselvältä korinalta. ”Saamme älyttömän paljon kyselyitä ensimmäisen levymme teksteistä, koska niitä ei ollut kansivihossa, eli kyllä niillä on merkitystä joillekin. Itse en ole lukenut omien kappaleidemme tekstejä. Minulle laulu on vain instrumentti muiden joukossa, eli tärkeintä on, miltä musiikki kuulostaa.” Jos siitä korinasta saisi selvää, kuulisi vain lapsellisia tarinoita miekoista ja lohikäärmeistä. ”Sellaistakin musiikkia on, mutta meidän sanoituksemme käsittelevät menetyksiä, eroja ja vääjäämättä lähestyvää loppua. Olemme siitä huolimatta miettineet monta kertaa, että tämä on tavallaan hölmöä hommaa. Tuossa yksi päivä katsoin videota meidän levynjulkkarikeikaltamme, niin olihan se tavallaan koomista seurata, kun viisi miestä seisoo rivissä ja heiluttaa päätään.” Metallikeikoille ei kannata mennä naisten perässä, koska niillä käy vain pitkätukkaisia miehiä. ”Kun yleisöä katselee lavalta, niin eturivissä on poikkeuksetta goottityttöjä. Tietenkin keikkapaikoilla on paljon pitkätukkaisia miehiä, mutta meidän keikoillamme noin puolet yleisöstä on naisia. Kai meidän musiikkimme on sillä tavalla melankolista, että se vetoaa angstisiin nuoriin naisiin. Mutta he ovat varsin nättejä tyttöjä.” Merkittävä osa goottityttöjen ympärillä parveilevista miehistä on ahdasmielisiä ja aggressiivisia. ”Sehän se vasta onkin ahdasmielistä, että metallia kuuntelevat miehet luokitellaan tuollaisiksi. Keikoilla ei ole rähinöitä, koska yleisössä on niin leppoisaa porukkaa. Sitä paitsi puukot taitavat viuhua pääasiassa tanssilavoilla.” Kun pitkätukkainen mies aikuistuu, hän tajuaa lopettaa metallin kuuntelemisen. ”Tietenkin se voi olla joillekin vain yksi elämänvaihe. Jotkut saattavat kuunnella metallia, koska heidän kaverinsakin tekevät niin. Kun olin 20vuotias, en kuunnellut juuri mitään muuta. Nyt vähän vanhempana musiikkimaku on laajentunut todella paljon, koska välillä tekee mieli kuunnella rauhallista musiikkia. En kuitenkaan keksi yhtään syytä, miksi en kuuntelisi metallia vielä eläkeiässäkin.” Tuomas Kokko Swallow The Sun esiintyy Bar 68:ssa lauantaina 24. maaliskuuta. Liput 6 euroa. Jyväskyläläisellä Swallow The Sunilla on muiden metallibändien tavoin pakkomielle kuolemaan ja suruun. ”Jossakin toisessa musiikkigenressä kerrotaan siitä, että poltetaan pilveä ja nähdään värejä, mutta metallissa käsitellään tuollaisia aiheita”, sanoo rumpali Pasi Pasanen. 25 S PINEFARM R ECORDS
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ke 14.3. Undercover 93 + Veronica + Herr Müller. Pe 16.3. JKLPUNK-HC-Sessions: Armageddon Clock + Lighthouse Project + Aortaorta. La 17.3. The Flaming Sideburns + The Heartburns. Ke 21.3. Matti Johannes Koivu + Wojciech. To 22.3. Nine (SWE) + April + Turn The Tide. Pe 23.3. Machine Men + Dyecrest. La 24.3. Rubik + Undewater Sleeping Society. Bar 68: Pe 16.3. The Hel-Gators. La 17.3. Fridge. La 24.3. Swallow The Sun. Jazz Bar: To 15.3. Heads ’n Tales. Pe 16.3. Somethin’ Else: Five Corners Quintet + DJ’s Matti + Jukster + VJ Vallu. La 17.3. Blues Live & Erja Lyytinen Band. Ti 20.3. The Devout. Ke 21.3. PKAMK Special & Sami Saari. To 22.3. Sun. Pe 23.3. Viiden Tähden Festari. Ilokivi: Ke 14.3. Stand up for Green Future: The Duke + Ismo Leikola + Dj Kumous. Pe 16.3. Live Heavy Night: Mr. Peter Hayden + Galacticka + Manufacturer's Pride + Misery of Insomnia. Ke 21.3. YK:n Euroviisut. Pe 23.3. Sould out: DJ:t Liu + Jell-o + VilleKalle. La 24.3. JYYn vuosijuhlien jatkot: Seisova Aalto + DJ Mikko M. Vakiopaine: La 24.3. Otto Grundström & Kari Miettinen. Kaupunginteatteri: Su 18.3. AgitProp. KLASSINEN Jyväskylän kaupunginorkesteri: Ke 14.3. klo 19 Jyväskylän teatteritalo. Luca Favaro. Ke 21.3.2007 klo 19 Taulumäen kirkko. Antonin Dvo?ák: Sellokonsertto + Ahti Karjalainen: Talvikuvia + Jean Sibelius: Satu. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto – Arkkitehti. Studio: Jana Eske, Nao Saito, Satu Musakka: Leikki, paperi, sakset retki arjen esineisiin. Jyväskylän Taidemuseo: Alagalleria: 22.4. asti KainTapper – merkintöjä matkalta. Holvi: suomalaista nykytaidetta Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta. Galleria Harmonia: Antti Salokannel. Keski-Suomen Museo: Perusnäyttelyt Keski-Suomi – maakuntako sekin on? Jyväskylä – kaupunkiko sekin on? Taidehalli: 18.3. asti Värejä tulesta Ritva So?a Linnun rakukeramiikkaa. 24.3. alkaen Virpi Lehto. Alahalli: 18.3. asti Kolme mestaria – Leonardo da Vilhun säätiön kokoelmassa. 24.3. alkaen Kärsimyksen ja ylösnousemuksen ikonit/ Pääsiäisen ikonit. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Perusnäyttely suljettu toistaiseksi. Vaihtuvat näyttelyt: 15.3. alkaen Leijat. Galleriassa 15.3. alkaen Punonnan uudet tuulet. Kujalla Nuttu nurin – onni oikein. Miten syntyy kansallispuku. TEATTERI Jyväskylän kaupunginteatteri: To 15.3. klo 19. Jälkiä iholla. Klo 19. Mihin sateenkaari päättyy. Pe 16.3. klo 19. Cabaret. La 17.3. Klo 13. Cabaret. Klo 14. He tanssivat vierekkäin. Klo 19. He tanssivat vierekkäin. Klo 19. Leipurin vaimo. To 22.3.Klo 19. Jälkiä iholla. Klo 19. Mihin sateenkaari päättyy. Pe 23.3. Klo 19. Cabaret. La 24.3. Klo 13. Leipurin vaimo. Klo 14. Nouse lempi. Klo 19. Cabaret. Ylioppilasteatteri: Ma 19.3 (ensi-ilta), to 22.3, su 25.3. Helgen elämä. Klo 19 Ilokivessä. Huoneteatteri: Pe 16.3, Ke 21.3, To 22.3, Su 25.3. Klo 19 (su klo 15) Kaksi sisarta. (16.3. ensi-ilta.) La 17.3, su 18.3. klo 15 & 19. Toisenlainen iltahartaus-monologi. MUUTA Ilokivi: La 17.3. Seisomapaikka: MC Sami Hedberg + Panu Kärri + Pete Kosonen + Teemu Vesterinen + André Wickström. Su 25.3. Levymessut klo 11-16. Killerin Eliitti ravataan toukokuussa. Se on luonnonläheinen tapahtuma, kun siellä on eläimiä, ja siellä voi myös repiä seteleitä pelaamalla.” Pentti Kangas Divari Kankaan omistaja ” MENOT 14.3.–26.3. 26 Ti 20.3. klo 19.00 François Dupeyron: Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset (Ranska, 2003) -SSaapuvan kevään tapaan aurinkoa tuo elokuva Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset. Elokuva alkaa 1960-luvun värikkäästä Pariisista. Teini-ikäisen juutalaispojan Momon kasvu kohti aikuisuutta ei ole helppoa. Äiti on jättänyt perheen ja isä vertailee Momoa jatkuvasti isoveljeen, joka oli kaikessa parempi. Momo tutustuu naapurustossa kauppaa pitävään herra Ibrahimiin ja he ystävystyvät. Pian herra Ibrahimista tulee Momolle isähahmo, joka neuvoillaan ohjaa häntä kohtaamaan elämää. Herra Ibrahimia näyttelevä Omar Sharif teki tällä elokuvalla paluun valkokankaalle, eikä suoritus häviä hänen ikimuistoisille rooleilleen Arabian Lawrencessa tai Tohtori Zivagossa. Elokuvan lämmin tunnelma jättää hyvän mielen pitkäksi aikaa. Ti 27.3. klo 19 ja 21 Night Visions! Back to Basics -teemalla läväyttää Night Visions taas kaksi elokuvaa iloksemme ja kauhisteltavaksemme. Ensin esitetään italialaisen Umberto Lenzin ohjaus Man From Deep River vuodelta 1972 ja sen jälkeen saa vuoronsa Michael J. Bassettin Wilderness. Tarjolla on jälleen myös seitsemän euron yhteislippu, joka kustantaa seitsemän euroa. Yhden elokuvan lipun hinta on neljä euroa. Teroittakaa siis kalkkunanseivästystikkunne ja saapukaa Ilokiven iltaan katsomaan yön kuvia! Pasi Moilanen kampus kino Matti Johannes Koivu keikkailee Trubaduuriperinnettä ansiokkaasti ylläpitävä hämeenlinnalaislaulaja Matti Johannes Koivu saapuu esiintymään Lutakkoon maaliskuun 21. päivänä. Juuri toisen albuminsa Kovat piipussa julkaissut artisti on aiemmin tullut tunnetuksi indierockia soittavan Ultramariinin laulajana. Tällä keikalla Koivua lämmittelee turkulainen Wojciech, jonka kanssa Koivu on tehnyt yhteisesiintymisiä jo Ultramariini-aikoinaan. Sci?henkistä kitarapoppia soittava Wojciech julkaisi juuri neljännen levynsä Sointulan, ja sen arvio löytyy tämän lehden sivulta 21. Tapahtumaan kannattaa erityisesti saapua, jos on Jelmun jäsen, koska sisäänpääsy ei silloin maksa mitään. Matti Johannes Koivu ja Wojciech Lutakossa ke 21.3. Liput 5 euroa, Jelmun jäsenille ilmainen. Omar Sharif palaa valkokankaalle elokuvassa Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset. Vuosijuhlajatkoille Ilokiveen Hilpeää seuraa ja hienoja pukuja. 73-vuotiaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan vuosijuhlan jatkot alkavat, kun noin sata juhlijaa saapuu Agorasta Ilokiveen. ”Yleensä lähes kaikki lähtevät sieltä Ylioppilastalolle”, JYYn kulttuurisihteeri Taija Kyheröinen kertoo. Jatkoille ovat tervetulleita myös kaikki, jotka eivät ole ehtineet mukaan Agoraan. Illalliselta saapuvilla on juhlapuvut, mutta muiden ei tarvitse pukeutua. Illan esiintyjistä bilebändi Seisova Aalto lupaa musiikkia 1970–1990-luvuilta. Dj Mikko M lupaa soittaa ainakin Taiskaa, koska neljän vuosijuhlan kokemuksella sitä on toivottu aina. Samalla kokemuksella hän voi todeta, että jatkoilla tapahtuu aina mielenkiintoisia asioita. LA 24.3. JYYn vuosijuhlien jatkot / 22.30–03 / 2 e JJyyllk kk kä ärrii iillm me es sttyyyy k ke evvä ää ällllä ä 2 20 00 07 7 26. maaliskuuta 23. huhtikuuta 7. toukokuuta MENOVINKKAAJA
Järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia. järjestöt MA 12.3. Aurajuustokiusaus Keitetyt nakit, perunasose Jauhelihakastike Broiler-kookoskeitto TI 13.3. Punainen linssikeitto Merellinen lasagne Broilerileike KE 14.3. Feta-kasvispata Sitruunasei Täytetyt jauhelihaohukaiset TO 15.3. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Savukalakastike, spaghetti Riistapyörykät PE 16.3. Karibialainen soijakastike Rapea chilikala Tulinen lihapata MA 19.3. Kesäkeitto Kalagratiini Lindströminpihvi TI 20.3. Purjo-perunavuoka Kaalikääryleet Kalapyörykät, persiljakastike KE 21.3. Kasviskiusaus Oopperakellarin silakat Riistakiusaus TO 22.3. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerkastike (”Lentävä Jaakob”) PE 23.3. Kasvispihvit Kalakeitto Karjalanpaisti LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalista.php Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,20 e – muut 5,00 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 42,00 e, muille 50,00 e. ETELÄPOHJALAINEN OSAKUNTA: Askarteluilta to 15.3.2007 klo 18.00 (vko 11) Kokoonnutaan osakuntahuoneistolla. Ottakaa mukaan omat rytkyt, joihin haluatte painaa kustin, salmiakkien ja traktorien kuvia. Värit, sapluunat ja apuvälineet löytyy paikan päältä. Tervetuloa! Lisätiedot netissä: http://groups.jyu.?/epok/tapahtumat/ SUOMEN EV.LUT OPISKELIJAJA KOULULAISLÄHETYS: Opiskelijaillat torstaisin klo 18.30. vaihdellen Vanhan Pappilan rippikoulusalissa (Vapaudenkatu 26) ja Opkon toimistolla. Toimisto Pappilan viereisen kerrostalon 1. kerroksessa (Vapaudenkatu 24, B-rappu). Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki päivystää keskustelua ja rippiä varten viikottain ke klo 14-16 toimistolla. 15.3. (toimisto) Nykyajan marttyyrit, Heikki Lehtimäki Room. 8:35 22.3. (pappila) Hyvällä omallatunnolla Lauri Seppänen 1. Kor. 8 JYVÄSKYLÄN OPISKELIJOIDEN POHJOLA-NORDEN RY Pohjolan pidot Ilokivessä: Viikolla 12 (19.–23.3.) lounasravintola Ilokiven ruokalistalla pohjoismaisia makuja ja lentävää Jaakobia. Nordklubb: Strömsö-ilta tiistaina 27.3. klo 18.00. Mukana ohjelmajohtaja Susanna Ström-Wilkinson. Paikkana Jyväskylän yliopiston kokoustila Lyhty. Kaikki kiinnostuneet tervetulleita! Ympäristökasvatusta á la ainejärjestö VAALIEN ALLA TEEMALLA kuin teemalla on taipumus politisoitua. Näin käy myös ympäristöasioille, muun muassa biopolttoaineille, ilmastonmuutokselle ja energiansäästölle. Otsonissa on kuitenkin ollut tapana toimia, ei pelkästään puhua. Ainejärjestö voi vaikuttaa vähän asiaan kuin toiseenkin sekä yliopistomme että opiskelijoiden piirissä. Me käytämme hyväksemme tätä asemaa. Ympäristötieteilijöinä ympäristöasiat ovat sydäntämme lähellä: yritämme vedota laitoksemme henkilökuntaan, että opiskelijat voisivat saada luentomateriaalinsa sähköisessä muodossa. Tai voisiko luennoitsija ottaa etukäteen selvää siitä, kuinka monta monistetta tarvitaan? Ja jos joku voisi opettaa professorille, kuinka kopioidaan kaksipuolisesti. Emme tyydy pelkkään omalla laitoksellamme niuhottamiseen: yritämme tuoda ympäristönäkökulmaa hiljaisesti tai hieman äänekkäämmin esiin myös kanssaopiskelijoillemme. Tapahtumia kanssamme järjestämässä olleet ainejärjestöt tietävät, että kertakäyttöiseen emme taivu. Emme vaikka mikä olisi. Tiedättehän toki, että JYYltä saa muun muassa astioita lainaksi. Me tiedämme myös, että roskien lajitteleminen ainejärjestötapahtumassa ei ole hankalaa. Jätteethän on joka tapauksessa kannettava tapahtumasta pois. Yliopisto-opiskelijat ovat se tulevaisuuden ?ksulla näkökulmalla ja sivistyneillä mielipiteillä varustettu korkeakoulutettu joukko, joka tekemisillään vaikuttaa siihen, miten maailma makaa. Maailman pelastaminen lepää myös meidän harteillamme. Ainejärjestöillä on toiminnassaan erityinen tilaisuus ottaa yhteiskunnallista vastuuta – se voi omalla esimerkillään kasvattaa jäsenistöään ympäristötietoisiksi kuluttajiksi ja toimijoiksi. Mikäpä olisi parempi esimerkki kuin opiskelija, joka saa ystävänsä käsittämään, ettei se ympäristön huomioiminen niin työlästä ollutkaan. Ympäristöasioista ei tarvitse tehdä poliittisia. Sitähän ne eivät lähtökohtaisesti ole. Yksinkertainen toiminta riittää hyvin. Hyviä vinkkejä voitte poimia vaikkapa JYYn ympäristöoppaasta. Asta Korppinen Otsonin vpj. I Jyväskylän yliopiston ympäristötieteiden ja -teknologian opiskelijoiden ainejärjestö. I Ainejärjestökentän uusimpia tulokkaita. Se perustettiin vasta vuonna 2002. I Järjestää opiskelijatoimintaa, ekskursioita ja asiantuntijatapaamisia. Ei edellytä jäseniltään alan opintoja, vaan ympäristöhenkisyys riittää. 27
Mauri Pekkarinen www.mauripekkarinen.? 89 Työtä ja tuloksia! Mauri Pekkarinen www.mauripekkarinen.? ”Olemme lisänneet rahaa koulutukseen ja tutkimukseen 5 % / v. Paremmaksi pitää panna, mutta myös toimintatapoja on muutettava.” ”Lipponen Niinistö leikkasi rutosti opintotukea. Vanhasen hallitus pystyi parempaan. Opintoraha on nyt aika nostaa edes Ahon hallituksen aikaiselle tasolle!”