jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 03 Kuva Eetu Linnankivi Akku Työkone vaihtoon? MacBook Air. Älä ota sitä kevyesti. Hanki MacBook Air M2 edullisesti Atealta alkaen hintaan 1040€* Mac on yhteensopiva yleisimpien korkeakouluissa käytettävien ohjelmistojen kanssa. Näihin kuuluvat Microsoft 365, Adobe Creative Cloud, Canvas LMS, MATLAB, Mathematica ja Google Workspace. Riippumatta siitä, minkä Mac-kannettavan valitset, Applen sirun uskomattoman energiatehokkuuden ansiosta laitteen akku kestää työpäivän ajan.** *Atea on yliopistosi henkilöstön Apple-laitteiden sopimustoimittaja. Tarkista yliopistosi hankintayksiköstä sopimushinnoittelu. Hinta on alv 0%. **Akun kesto vaihtelee käytön ja kokoonpanon mukaan. Lisätietoja on osoitteessa apple.com/fi/batteries. Tietoturva Suunnittelemme kaikki Macit ja iPadit – ja kaikki muutkin Applen tuotteet – suojaamaan yksityisyyttäsi ja antamaan sinulle hallinnan omiin tietoihisi. Yhteensopivuus
INTRO 07 Pääkirjoitus: Ikuisuusaihe 09 Avaaja: "Yhteiskunnallista hyvää" 10 Ylioppilaskuntien automaattista jäsenyyttä selvitetään (taas) 11 Opiskelijoita kiusataan ainejärjestöjen jäsenyyden takia 12 Rasismia käsitellään opetuksessa "huolestuttavan" vähän 13 Aivan kuin Akropoliilla! KESKITY 14 Rehtori Jari Ojala ja yliopiston suuret pulmat 18 (Liiankin?) helppoja noppia 22 Sinä, joka olet siellä Jyväskylässä, Suomen Ateenassa 28 Julkisuus ei kiinnosta näyttelijä Elias Salosta 36 Puettuna sanoihin OUTRO 42 Ajankuva: The truth is (still) out there 43 Kulttuuri: Oppenheimer, Barbie Matkustaja 44 Kommentti: YTHS:n on pakko uudistua Essee: Mistä tunnet ystävän 46 Paska kotiseutu: Kekkonen kuuluu Pielavedelle Soitimme: Miten hyvä se hallitusohjelma onkaan, tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala? 47 Kasvo: Vaikka rakkaudet kuolevat, Kristiina Tuhkanen voi soittaa aina kun haluaa jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 03 Koo stu mus Akku Työkone vaihtoon? MacBook Air. Älä ota sitä kevyesti. Hanki MacBook Air M2 edullisesti Atealta alkaen hintaan 1040€* Mac on yhteensopiva yleisimpien korkeakouluissa käytettävien ohjelmistojen kanssa. Näihin kuuluvat Microsoft 365, Adobe Creative Cloud, Canvas LMS, MATLAB, Mathematica ja Google Workspace. Riippumatta siitä, minkä Mac-kannettavan valitset, Applen sirun uskomattoman energiatehokkuuden ansiosta laitteen akku kestää työpäivän ajan.** *Atea on yliopistosi henkilöstön Apple-laitteiden sopimustoimittaja. Tarkista yliopistosi hankintayksiköstä sopimushinnoittelu. Hinta on alv 0%. **Akun kesto vaihtelee käytön ja kokoonpanon mukaan. Lisätietoja on osoitteessa apple.com/fi/batteries. Tietoturva Suunnittelemme kaikki Macit ja iPadit – ja kaikki muutkin Applen tuotteet – suojaamaan yksityisyyttäsi ja antamaan sinulle hallinnan omiin tietoihisi. Yhteensopivuus 4 23 Rebekka Ruususen vaatteista suurin osa on löytynyt eri kirpputoreilta. "Tyylilleni ominaista ovat mennikkäisvibe ja luonnonläheiset värit." Punainen paita on vaatekaapin värikkäämmästä päästä. Lisää tyylejä sivulta 36 alkaen. K uv a V ee ra N is ka ne n
02 OPISKELIJAN ARKEEN Terveellistä ruokaa ja iloista meininkiä Opiskelijalounas Kasvisbuffa Wicked Rabbit Hav a Java Market 24/7 POP Up grillipisteellä Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde Kahvila Tiede ja ravintola Taide Seminaarinkatu 15 B, 40100 Jyväskylä www.foodandco.fi/taide Aikido Aikido SYYSKAUSI SYYSKAUSI Perustreenit ma ja ke klo 17-18:30, alkaen ma 11.9. Monitoimitalon judosali 3 Opiskelijahinta 50€ (norm. 95€) React calmly Control softly Be kind. React calmly Control softly Be kind. www.jigotai.fi/aikido Rakkaudella vegaanisesti sekä lisäaineettomasti jo vuodesta 2004! Kelan ateriatuella lounas 2,95€ AvoinnA MA pe 11-18, lA 12 15:30 KAuppAKAtu 11 . JKl . www.KAtriinA.fi WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.fI PE 8.9. KE 23.8. PE 15.9. SU 3.9. LA 16.9. LA 9.9. LA 9.9. LA 30.9. LA 14.10. LA 21.10. LA 4.11. LA 11.11. LA 18.11. LA 2.12. LA 16.12. KE 13.9. TO 21.9. LA 23.9. PE 22.9. TO 28.9. PE 29.9. LA 30.9. TO 5.10. PE 6.10. LA 7.10. PE 13.10. LA 14.10. TO 19.10. LA 21.10. PE 20.10. TO 26.10. PE 27.10. LA 28.10. LA 4.11. LA 11.11. LA 18.11. LA 2.12. LA 9.12. LA 25.11. TI 28.11. TO 14.12. PALEFACE, JONIVELI MöthErhEAd PLAyS MOTörhEAd , BAd APPLEs PLAyS GUNS N’rOSES rOsA COstE, sONIA rYtMIhÄIrIö tEKstI-tV 666, BAd sAUNA VÅNNA INGEt (SE) , MIdsOMMArEN BrAINEAtErs PLAyS MIsFIts , VILLE LEINONEN PLAyS sAMhAIN LYYtI AAVIKKO sOFA KINKY thING PLAyS KINGstON WALL ChAd PrICE (US) , sAMAE KOsKINEN COItUs INt 50 rEVIVAL TUffEST: FLAMMEr dANCE BANd (NO/UK) , thE BLAssICs PsYChEWOrK, sCArs OF sOLItUdE POIsONBLACK fEAT. JP LEPPÄLUOtO BEFOrE thE dAWN, WOLFhEArt, dIVINE APOCALYPsE EX tUUttIZ, KrIsO dEMOLItION 23, rIMBAChEr EVELINA tIMO KOtIPELtO & rOBUstIK KArrI KOIrA sAMULI PUtrO rAIsEd FIst (SE) KOtItEOLLIsUUs hELVETISTÄ ITÄÄN 20 V . IdA PAUL & KALLE LINdrOth thE ArIstOCrAts (US/UK) MILJOONAsAdE COstEE, MOUhOUs rUUsUt LÄhIöBOtOX, FM2000 MOKOMA INdICA stEVE’N’sEAGULLs BLOOdrEd hOUrGLAss, BALANCE BrEACh, LUNA KILLs sÓLstAFIr (IS) LOrd OF thE LOst (dE) , GOthMINIstEr (NO) , rAIN dIArY BEss, OLAVI UUsIVIrtA, hUOrA, ELÄKELÄIsEt, JArKKO MArtIKAINEN, LItKU KLEMEttI, sAIMAA, VON hErtZEN BrOthErs, tUrMION KÄtILöt + JyTÄÄ JA ISKELMÄÄ JELMU rY EsIttÄÄ:
02 OPISKELIJAN ARKEEN Terveellistä ruokaa ja iloista meininkiä Opiskelijalounas Kasvisbuffa Wicked Rabbit Hav a Java Market 24/7 POP Up grillipisteellä Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde Kahvila Tiede ja ravintola Taide Seminaarinkatu 15 B, 40100 Jyväskylä www.foodandco.fi/taide Aikido Aikido SYYSKAUSI SYYSKAUSI Perustreenit ma ja ke klo 17-18:30, alkaen ma 11.9. Monitoimitalon judosali 3 Opiskelijahinta 50€ (norm. 95€) React calmly Control softly Be kind. React calmly Control softly Be kind. www.jigotai.fi/aikido WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.fI PE 8.9. KE 23.8. PE 15.9. SU 3.9. LA 16.9. LA 9.9. LA 9.9. LA 30.9. LA 14.10. LA 21.10. LA 4.11. LA 11.11. LA 18.11. LA 2.12. LA 16.12. KE 13.9. TO 21.9. LA 23.9. PE 22.9. TO 28.9. PE 29.9. LA 30.9. TO 5.10. PE 6.10. LA 7.10. PE 13.10. LA 14.10. TO 19.10. LA 21.10. PE 20.10. TO 26.10. PE 27.10. LA 28.10. LA 4.11. LA 11.11. LA 18.11. LA 2.12. LA 9.12. LA 25.11. TI 28.11. TO 14.12. PALEFACE, JONIVELI MöthErhEAd PLAyS MOTörhEAd , BAd APPLEs PLAyS GUNS N’rOSES rOsA COstE, sONIA rYtMIhÄIrIö tEKstI-tV 666, BAd sAUNA VÅNNA INGEt (SE) , MIdsOMMArEN BrAINEAtErs PLAyS MIsFIts , VILLE LEINONEN PLAyS sAMhAIN LYYtI AAVIKKO sOFA KINKY thING PLAyS KINGstON WALL ChAd PrICE (US) , sAMAE KOsKINEN COItUs INt 50 rEVIVAL TUffEST: FLAMMEr dANCE BANd (NO/UK) , thE BLAssICs PsYChEWOrK, sCArs OF sOLItUdE POIsONBLACK fEAT. JP LEPPÄLUOtO BEFOrE thE dAWN, WOLFhEArt, dIVINE APOCALYPsE EX tUUttIZ, KrIsO dEMOLItION 23, rIMBAChEr EVELINA tIMO KOtIPELtO & rOBUstIK KArrI KOIrA sAMULI PUtrO rAIsEd FIst (SE) KOtItEOLLIsUUs hELVETISTÄ ITÄÄN 20 V . IdA PAUL & KALLE LINdrOth thE ArIstOCrAts (US/UK) MILJOONAsAdE COstEE, MOUhOUs rUUsUt LÄhIöBOtOX, FM2000 MOKOMA INdICA stEVE’N’sEAGULLs BLOOdrEd hOUrGLAss, BALANCE BrEACh, LUNA KILLs sÓLstAFIr (IS) LOrd OF thE LOst (dE) , GOthMINIstEr (NO) , rAIN dIArY BEss, OLAVI UUsIVIrtA, hUOrA, ELÄKELÄIsEt, JArKKO MArtIKAINEN, LItKU KLEMEttI, sAIMAA, VON hErtZEN BrOthErs, tUrMION KÄtILöt + JyTÄÄ JA ISKELMÄÄ JELMU rY EsIttÄÄ:
jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 07 Jyväskylä Gummeruksenkatu 6 Ma-Pe: 10-17 Paikallinen Apple-asiantuntijasi itronic.fi @itronic.fi Täydellinen opiskelukumppani. Saa jopa 12%:n opiskelijatai opettaja-alennus Mac-tietokoneista. Alennuksen saamiseksi sinun pitää opiskella tai opettaa korkeakoulussa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille pelkkä ilmoittautumistodistus riittää. Kampanja on voimassa 30.09.2023 asti.
jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 07 P Ä Ä K IR J OI TUS Ikuisuuskysymys P etteri Orpon (kok) hallitus pullautti pinnalle ikuisuusaiheen. Se on ylioppilaskuntien jäsenyys. Kesäkuussa julkaistun hallitusohjelman mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista selvitetään. Asiasta päätetään selvityksen pohjalta ensi keväänä. Jäsenyydestä luopuminen tarkoittaisi, ettei yliopisto-opiskelijan halutessaan tarvitsisi kuulua ylioppilaskuntaan ja maksaa jäsenmaksua. Ikuisuuskysymystä on selvitetty myös aiemmin. Se ei kuitenkaan ole ennen ollut hallitusohjelmassa. Köydenvetoa käydään pitkälti juridisista syistä. Automaatiojäsenyyden kannattajat vetoavat yliopistolakiin. Sen mukaan yliopisto-opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntaan. Vastustajien mielestä pakkojäsenyys puolestaan rikkoo perustuslakia, jonka mukaan kansalainen voi valita kuuluuko vai onko kuulumatta yhdistyksiin. Ylioppilaskunnat eivät tosin ole tavallisia yhdistyksiä, vaan laissa määriteltyjä julkisyhteisöjä. Niiden tehtävä on yliopistolain mukaan esimerkiksi osallistua autonomisten yliopistojen hallintoon. Jäsenyyttä on kritisoitu myös muista syistä. Närää ovat herättäneet ylioppilaskuntien tehtävien laajentaminen esimerkiksi kampusviljelyyn tai asuntojenvälitykseen, tai ylioppilaskuntien kannanotot, kuten julistautuminen feministiseksi tai Irakin sodan vastustaminen. Entä jos ei jäsenenä puolla samoja arvoja? Myös ylioppilaskuntien toiminta voi tuntua hähmäiseltä. Mitä edunvalvonta ja jäsenpalveluetujen tuottaminen tarkoittavat? Sama koskee Suomen ylioppilaskuntien liittoa. Osa opiskelijoista on pitänyt valtakunnallista yliopisto-opiskelijoiden etua ajavaa järjestöä näkymättömänä toimijana. Kuten monen ylioppilaskunnan myös SYL:n suurin tulonlähde on ylioppilaskuntien jäsenten jäsenmaksutuotot (SYL:n osuus on 5,8 euroa). Liiton pääsihteeri Roope Tukia sanoo tässä lehdessä (s. 10 ), että mahdollisen muutoksen myötä nykyisenkaltainen edunvalvontatyö jäisi ainakin osittain pois. Kuka sitten ajaisi opiskelijoiden etua? KÄYTÄNNÖSSÄ JÄSENYYDEN poisto merkitsisi nykymuotoisen ylioppilaskunnan loppua, arvioi perustuslakiasiantuntija Pauli Rautiainen Ylellä heinäkuussa. Toiminta alkaisi todennäköisesti muistuttaa ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien nykytoimintaa. Se on ylioppilaskuntiin verrattuna pienimuotoisempaa, koska jäsenyys on vapaaehtoista. Suomen opiskelijakuntien liiton puheenjohtaja Joonas Soukkio sanoi Ylelle, että opiskelijakunnat joutuvat joka syksy ”taistelemaan” päästäkseen edellisvuoden jäsenmäärään. Hänen mielestään julkinen rahoitus olisi ainoa hyvä ratkaisu. Sellaista tällä hallituskaudella tuskin on luvassa. On useita syitä, miksi jäsenyyskysymys nousee toistuvasti esille. Yhden selityksen antoi Petteri Orpo syksyllä 1997. Orpo oli tuolloin ylioppilaskuntien liiton pääsihteeri. Hän uskoi puheiden pakkojäsenyydestä hiipuneen. ”Keskustelun aloittivat entiset ylioppilaskunta-aktiivit, jotka ovat vieraantuneet ylioppilaskuntien toiminnasta ja periaatteista”, hän sanoi Jyväskylän ylioppilaslehdelle. Orpon mukaan jäsenyydestä oli enemmän hyötyjä kuin haittoja – takasihan jäsenyys opiskelijoille edunvalvonnan, ilmaisen terveydenhuollon, ruokaedun ja oikeuden alennuksiin julkisissa kulkuneuvoissa. Sana pakkojäsenyys, Orpo sanoi silloin, antoi koko jäsenyydelle negatiivisen leiman. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi Jyväskylä Gummeruksenkatu 6 Ma-Pe: 10-17 Paikallinen Apple-asiantuntijasi itronic.fi @itronic.fi Täydellinen opiskelukumppani. Saa jopa 12%:n opiskelijatai opettaja-alennus Mac-tietokoneista. Alennuksen saamiseksi sinun pitää opiskella tai opettaa korkeakoulussa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille pelkkä ilmoittautumistodistus riittää. Kampanja on voimassa 30.09.2023 asti. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta kustantaa Jyväskylän ylioppilaslehteä JYY:n jäsenmaksuista jäsenpalveluna. Lehti saa tuloja myös ilmoitusmyynnistä ja tilauksista.
VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Roosa Tuovinen (1.9.–) 044 901 8470, roosa@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Mikko Kuparinen, Veera Niskanen, Leo Heinämäki, Monica Hepo-oja, Roosa Niskanen, Susanna Auvinen, Niklas Pelkonen, Saara Nenonen, Sofia Kyllönen, Eetu Linnankivi. ILMOITUSMYYNTI Valto Merta 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi VALTAKUNNALLINEN ILMOITUSMYYNTI Pirunnyrkki 020 7969 580 tai 0400 185 853, yolehdet@pirunnyrkki.fi KANSI Eetu Linnankivi Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, fuksinumero 8 300 kpl, abinumero 6 000 kpl, kaupunkinumero 46 500 kpl AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2023 08 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 07 09 AVUSTAJAKSI? Haluatko tekemään Jyväskylän ylioppilaslehteä? Jylkkärin toimitus koostuu päätoimittajasta ja toimittajasta, eikä lehden sisältö synny ilman joukkoa avustajia. Jylkkäriä voi avustaa kirjoittamalla, valokuvaamalla tai kuvittamalla. Aiempaa kokemusta ei välttämättä vaadita. Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko avustajaksi? Lähetä päätoimittajalle sähköpostia osoitteeseen paatoimittaja@jylkkari.fi. Esittele itsesi ja kerro ideasi. Esimerkiksi juttuideasta on hyvä käydä ilmi seuraavat asiat: jutun näkökulma, ingressi tai synopsis, ketä voisi haastatella tai mitä lähteitä käyttää ja millä aikataululla jutun voisi toteuttaa. Jos sinulla ei ole ideaa, voit myös tarjoutua avustajaksi. Kerro itsestäsi ja osaamisestasi. Kaikista julkaistuista jutuista, kuvituksista ja kuvista maksetaan palkkio. Jyväskylän ylioppilaslehti on vuonna 1960 perustettu riippumaton suomenkielinen opiskelijalehti. Jutut käsittelevät opiskelijaelämää, politiikkaa ja yhteiskuntaa, kulttuuria, tiedettä sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Jylkkäri noudattaa journalistin ohjeita. Toimitus päättää mitä julkaistaan. ?? Pero Luostarisen vuonna 1987 valmistunut Yliopistoportti kunnioittaa Jyväskylän yliopistoajatuksen isää Wolmar Styrbjörn Schildtia. Ja porttihan on aivan kuten Ateenan Akropoliin Propylaia! Vai muistuttaisiko se sittenkin Dipylon-porttia? Lue lisää sivulta 13.
Jyväskylän ylioppilaslehti 4/2023 08 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 07 A V AU S Jyväskylän yliopiston hallitus oli yksimielinen. Se valitsi Jari Ojalan yliopiston uudeksi rehtoriksi. Hallituksen mukaan Ojalalla oli erinomaiset edellytykset rehtorin tehtävään. ”Olemme vakuuttuneita, että hän johtaa yliopiston toimintaa strategisesti ja pitkäjänteisesti, rakentaa yhteisöllisyyttä sekä hallitsee taloutta vastuullisesti”, sanoi hallituksen puheenjohtaja Antti Koivula kesäkuussa. Ojala aloitti rehtorin tehtävässä 14. elokuuta. Hänestä on hienoa päästä kehittämään yliopistoa. Hän pitää Jyväskylää monitieteisenä sivistysyliopistona. ”Sitä Jyväskylä, jos joku, on ollut 1860-luvun opettajankoulutusideaalista lähtien.” Mitä sivistysyliopisto tarkoittaa Ojalalle? Sivistys on laaja käsite, hän vastaa. Sitä, mitä se tarkoittaa Suomessa, on vaikea kääntää useille kielille. ”Mutta ennen kaikkea tarkoitan, että koulutamme kandidaatteja, maistereita ja tohtoreita, sekä teemme hyvää tutkimusta. Yhteiskunnallinen jakamamme hyvä kumpuaa sitä kautta.” Millaisia vaikeita pulmia sivistysyliopistolla on? Lue Jari Ojalan haastattelu alkaen sivulta 14. 09 ”Yhteiskunnallista hyvää” Te ks ti & ku va O o na K o m o ne n
11 Orpon hallitus selvittää, voiko ylioppilaskuntien ”pakkojäsenyydestä” luopua. Suomen ylioppilaskuntien liitto ei kannata. Liiton mukaan ”automaatiojäsenyydestä” luopuminen heikentäisi opiskelijoiden edunvalvontaa. Teksti & kuva Oona Komonen J okaisen yliopisto-opiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Niin sanoo yliopistolaki. Petteri Orpon (kok) hallitus haluaa kuitenkin selvittää, voiko ylioppilaskuntien ”pakkojäsenyydestä” luopua. Hallitusohjelman mukaan muutos ”vastaisi paremmin perustuslaissa suojattua yhdistymisvapautta”. Jäsenyydestä luopuminen tarkoittaisi, ettei yliopisto-opiskelijan tarvitsisi olla ylioppilaskunnan jäsen ja maksaa jäsenmaksua. Tällä hetkellä jäsenyys ja maksu ovat pakollisia. Suomen ylioppilaskuntien liitto ei kannata jäsenyydestä luopumista. ”Se on edunvalvontatyömme lähtökohta”, pääsihteeri Roope Tukia sanoo. YLIOPPILASKUNNAT OVAT opiskelijoiden etuja palvelujärjestöjä. Monen niistä suurin tulolähde on jäsenmaksutuotot. Jäsenmaksuilla rahoitetaan esimerkiksi ylioppilaskuntien edunvalvontatyötä yliopistolla ja neuvontapalveluita, kuten oikeusapua. Jäsenmaksuilla ylioppilaskunnat voivat myös järjestää jäsenilleen esimerkiksi tapahtumia sekä tukea rahallisesti aineja harrastejärjestöjä. Jokainen ylioppilaskunta määrittelee itse jäsenmaksunsa suuruuden. Jyväskylässä maksu on lukuvuodelle 76,5 euroa. Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan maksu on 65 euroa, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 52 euroa, Lapin yliopiston ylioppilaskunnan 59 euroa ja Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan 83 euroa. Jäsenmaksu maksetaan joka lukuvuosi, kun opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi. Jos jäsenyydestä tulee vapaaehtoista, monien ylioppilaskuntien toiminta todennäköisesti pienenee. Lisäksi muutos vaikuttaisi Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n toimintaan. SYL ON opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 140 000 opiskelijaa Suomessa. Sen jäseniä ovat Suomen yliopistojen ylioppilaskunnat. Ylioppilaskuntien jäsenten määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon SYL saa jäsenmaksutuottoja. Jäsenmaksun määrä on 5,8 euroa ylioppilaskunnan jäsentä kohti. Jäsenmaksutuottojen osuus on SYL:n kaikista tuotoista noin 70 prosenttia. Loput, noin 30 prosenttia, on valtioavustusta. SYL hakee syksyllä valtionapuun 15 000 euron korotusta. Syynä ovat viime vuosina SYL:n toiminnassa kasvaneet käännösja tulkkauskulut sekä inflaatio. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus nuorisojärjestöjen avustusten pienentämistä, mutta avustuskohteita ei ole eritelty. ”Käytännössä voi kuitenkin sanoa, että 10 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 MITÄ NYT Ylioppilaskuntien jäsenyys syynissä (taas) rahan määrä valtiolta tuskin kasvaa”, Tukia sanoo. SYL ON tällä hetkellä ainoa valtakunnallinen taho, joka ajaa yliopisto-opiskelijoiden etua. ”Suurin pelkomme on, että mahdollisen muutoksen takia tekemämme työ valuisi hukkaan”, Tukia sanoo. Hän luettelee: Nykyinen YTHS syntyi, kun SYL laajensi Helsingissä toimineen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston toiminnan valtakunnalliseksi vuonna 1954. SYL puhui nykymuotoisen, vuonna 1972 syntyneen opintotuen puolesta. Liitto on kritisoinut opintotuen leikkaamista ja vaatinut ateriatuen korotusta. ”Jos jäsenyydestä luovutaan, tämänkaltainen edunvalvonta jäisi ainakin osittain pois.” JÄSENYYDESTÄ LUOPUMISTA on selvitetty myös aiemmin. Vuonna 2021 ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyivät YTHS:n palveluiden piiriin. Aiemmin palveluita olivat käyttäneet vain yliopisto-opiskelijat, jotka maksoivat YTHSmaksun ylioppilaskuntien jäsenmaksun yhteydessä. Heräsi keskustelua siitä, olivatko ylioppilaskunnan automaattinen jäsenyys ja maksu enää relevantteja. Opetusja kulttuuriministeriö selvitti. Muutoksesta huolimatta jäsenyydelle oli sen mukaan yhä edellytykset. Vuonna 2018 kaksi Turun yliopiston opiskelijaa pyysi eroa ylioppilaskunnasta. Lokakuussa 2021 korkein hallinto-oikeus katsoi, että yliopistojen opiskelijat eivät saa vapaaehtoisesti valita, kuuluvatko he ylioppilaskuntaan vai eivät. Silti jäsenyyden selvittämistä ei ole aiemmin kirjattu hallitusohjelmaan. Miksi sitä halutaan selvittää niin usein? ”Selvityksiä saa totta kai tehdä vapaassa maassa”, Tukia sanoo. ”Minun mielestäni kuitenkin näyttää siltä, että selvityksiä halutaan tehdä niin pitkään, että tulos on erityisesti automaatiojäsenyyskriittisille miellyttävä.” Tukia toivoisi ”kokonaiskuvan huomioimista”. Hänellä on ajatus siitä, mikä hyödyttäisi Suomea. ”Demokratiaa tukevat jo olemassa olevat, toimivat rakenteet, joissa nuoret ihmiset voivat päättää omista asioistaan lähiyhteisöissä.” Hallitusohjelman mukaan jäsenyydestä tehdään päätös selvityksen pohjalta kevään 2024 aikana.?? Jyväskylän ylioppilaslehteä kustantaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Lehden toimintaa rahoitetaan jäsenmaksurahoilla. Tuloja lehti saa myös muun muassa ilmoitusmyynnistä ja tilauksista. SYL:n liittokokous marraskuussa 2022.
11 Haitallista käytöstä Eri ainejärjestöjen jäseniin kohdistuu ilkeitä asenteita, tekoja ja puheita Jyväskylän yliopistossa. –1 PROSENTTIA. Petteri Orpon (kok) hallitus haluaa laskea asumistuen tason 80 prosentista 70 prosenttiin. Nykyään yleinen asumistuki kattaa 80 prosenttia hyväksytyistä asumismenoista, josta on vähennetty tuloista riippuva omavastuu. Asumistukea ei makseta kaikista asumismenoista, vaan eri asumismuodoille on määritelty hyväksyttävät asumismenot. Helsingissä tuetaan yksinasujan asumismenoja 582 euroon kuukaudessa asti ja muualla pääkaupunkiseudulla 563 euroon. Jyväskylässä yksinasujan asumismenoja tuetaan 447 euroon kuukaudessa asti. Hallituksen kaavailema muutos pienentäisi asumisen kustannusten korvauksia. Hallitus haluaa myös poistaa asumistuesta 300 euron ansiotulovähennyksen. Nykyään asumistuen hakija voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että tulo vaikuttaa asumistuen määrään. Myös tuen perusomavastuuta halutaan nostaa 42 prosentista 50 prosenttiin. Tulot vähentäisivät asumistukea aiempaa enemmän. ? N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 MITÄ NYT rahan määrä valtiolta tuskin kasvaa”, Tukia sanoo. SYL ON tällä hetkellä ainoa valtakunnallinen taho, joka ajaa yliopisto-opiskelijoiden etua. ”Suurin pelkomme on, että mahdollisen muutoksen takia tekemämme työ valuisi hukkaan”, Tukia sanoo. Hän luettelee: Nykyinen YTHS syntyi, kun SYL laajensi Helsingissä toimineen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston toiminnan valtakunnalliseksi vuonna 1954. SYL puhui nykymuotoisen, vuonna 1972 syntyneen opintotuen puolesta. Liitto on kritisoinut opintotuen leikkaamista ja vaatinut ateriatuen korotusta. ”Jos jäsenyydestä luovutaan, tämänkaltainen edunvalvonta jäisi ainakin osittain pois.” JÄSENYYDESTÄ LUOPUMISTA on selvitetty myös aiemmin. Vuonna 2021 ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyivät YTHS:n palveluiden piiriin. Aiemmin palveluita olivat käyttäneet vain yliopisto-opiskelijat, jotka maksoivat YTHSmaksun ylioppilaskuntien jäsenmaksun yhteydessä. Heräsi keskustelua siitä, olivatko ylioppilaskunnan automaattinen jäsenyys ja maksu enää relevantteja. Opetusja kulttuuriministeriö selvitti. Muutoksesta huolimatta jäsenyydelle oli sen mukaan yhä edellytykset. Vuonna 2018 kaksi Turun yliopiston opiskelijaa pyysi eroa ylioppilaskunnasta. Lokakuussa 2021 korkein hallinto-oikeus katsoi, että yliopistojen opiskelijat eivät saa vapaaehtoisesti valita, kuuluvatko he ylioppilaskuntaan vai eivät. Silti jäsenyyden selvittämistä ei ole aiemmin kirjattu hallitusohjelmaan. Miksi sitä halutaan selvittää niin usein? ”Selvityksiä saa totta kai tehdä vapaassa maassa”, Tukia sanoo. ”Minun mielestäni kuitenkin näyttää siltä, että selvityksiä halutaan tehdä niin pitkään, että tulos on erityisesti automaatiojäsenyyskriittisille miellyttävä.” Tukia toivoisi ”kokonaiskuvan huomioimista”. Hänellä on ajatus siitä, mikä hyödyttäisi Suomea. ”Demokratiaa tukevat jo olemassa olevat, toimivat rakenteet, joissa nuoret ihmiset voivat päättää omista asioistaan lähiyhteisöissä.” Hallitusohjelman mukaan jäsenyydestä tehdään päätös selvityksen pohjalta kevään 2024 aikana.?? Jyväskylän ylioppilaslehteä kustantaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Lehden toimintaa rahoitetaan jäsenmaksurahoilla. Tuloja lehti saa myös muun muassa ilmoitusmyynnistä ja tilauksista. Ilmiöllä on kuitenkin vakava puoli. Se on selvinnyt ylioppilaskunnalle viime vuosina. Tietoon on tullut esimerkiksi kiusaamista ja syrjintää, jotka kohdentuvat eri väristen haalarien käyttäjiin. Vaikka ilmiö on kohdistunut etenkin Pörssiin, samanlaisia asenteita on Tarnasen mukaan myös muiden ainejärjestöjen jäseniä kohtaan. JYY pyrkii kitkemään kiusaamista. Keinoina ovat esimerkiksi keskustelu aiheesta ja ongelmasta tiedottaminen jäsenille esimerkiksi aineja harrastejärjestöjen kautta. JYY pyrkii myös korostamaan järjestämässään tutorkoulutuksessa yhdenvertaisuutta. Ongelma tuskin ratkeaa käden käänteessä. Tarnanen sanoo haitallisten tapojen juurtuneen syvälle. Lisäksi Jyväskylän yliopiston kolme kampusta sijaitsevat erillään toisistaan. Yksi JYY:n kuluvan vuoden teemoista on kehittää kampusten välistä yhteistyötä esimerkiksi tukemalla poikkitieteellisten tapahtumien järjestämistä. Tutustumalla toisten ainejärjestöjen opiskelijoihin ”stereotypiat” voivat hälvetä. ”Muutos ei tapahdu ylioppilaskunnan mahtikäskyllä”, Tarnanen sanoo, ”eikä JYY kontrolloi koko yhteisöä. Toivomme, että muutos lähtee jokaisesta opiskelijayhteisön jäsenestä.” ENNEN PUHEENVUOROAAN pj-foorumilla Leijonia jännitti. Miltä sekin vaikuttaa, että Pörssin puheenjohtaja, ylimielinen kylteri, tulee sanomaan, että kulkaa, meillä on huono olla. Ei kovin sympaattista. Leijon ja ainejärjestön varapuheenjohtaja Karoliina Kallio kertoivat kuulemistaan ja kokemistaan tilanteista. Leijon korosti, ettei Pörssi ole täydellinen ainejärjestö. Myös sen jäsenistöllä on ennakkoluuloja muista. Tavoite oli ennemminkin tuoda ilmiö esille. Se tuntui onnistuvan. Moni tilaisuuteen osallistunut ei tiennyt asian laajuutta. Leijon itse on tutustunut moniin eri ainejärjestöön kuuluviin opiskelijoihin ystäviensä kautta. Useammin kuin kerran hänelle on sanottu, että ai, olet oikeasti mukava ihminen, ja se on harvinaista, koska olet Pörssistä. Silloin Leijon on kysynyt, onko hän ainoa pörssiläinen, jonka keskustelukumppani on tavannut. Yleensä on vastattu kyllä.?? L eevi Leijon piti huhtikuussa puheen. Hän kertoi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja-foorumilla ilmiöstä ”pörssiviha”. Foorumi on ylioppilaskunnan piiriin kuuluvien aineja harrastejärjestöjen puheenjohtajiston keskustelutilaisuus. Leijon on kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestö Pörssin puheenjohtaja. ”Pörssivihalla” hän tarkoitti ainejärjestön jäseniin kohdistuvaa ikävää asennetta ja puhetta. Ulkopuolelle sulkeminen on yleisintä. Pörssiläisiä ei ole esimerkiksi haluttu mukaan toisten ainejärjestöjen tapahtumiin. Yöelämässä on huudettu, että ylimielisiä kyltereitä. On syljetty ja heitetty juomia päälle. Helmikuussa joku kirjoitti anonyymissa pikaviestisovellus Jodelissa, että kun näkee pörssiläisiä yökerho Escapen jonossa, hän toivoo omistavansa aseen. Kirjoittaja poisti viestinsä myöhemmin ja pahoitteli. Pörssi on suuri ainejärjestö. Leijon arvioi, että järjestön jokainen jäsen on joko kokenut ”pörssivihaa” itse tai tietää jonkun, jota on kiusattu tai syrjitty. Hän uskoo asenteiden myös koventuneen koronapandemian hellittämistä alkaen. OPISKELIJALLA ON oikeus häirinnästä ja syrjinnästä vapaaseen yliopistoon. Silti eri muotoista kiusaamista on myös korkeakouluissa. Yliopistossa eri ainejärjestöjen jäsenille naureskelua on pidetty pitkään sosiaalisesti hyväksyttävänä, sanoo ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Konsta Tarnanen. On ajateltu, että kyse on eri alojen opiskelijoihin liitetyistä ”vitseistä”. Teksti Oona Komonen Jyrock järjestetään lokakuussa Suomen vanhimmassa sisäfestivaali Jyrockissa esiintyy muun muassa Evil Stöö & Stepa, Elsi Sloan, Ada Aik, Ruusulla, Julma-Henri & aaa, Teini-Pää, MODEM, Sur-rur, Suistamon Sähkö, Tove Johnson ja Final Girl. Musiikista vastaavat myös DJ:t. Jyrock järjestetään ylioppilastalo Ilokivessä 6.–7. lokakuuta. Sitä järjestää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY. ? L ake Jons J yroc k i ssa 20 2 1 . K u va : Ko i Ko rpp ika nga s
12 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 13 LYHÄRIT Rasismin tai antirasismin käsittely yliopisto-opetuksessa on vähäistä SUOMESSA YLIOPISTOSTA voi valmistua ilman, että on opiskellut rasismista tai antirasismista mitään. ”Huolestuttavaa”, sanoo Anna Rastas. Rastas on rasismin tutkimukseen erikoistunut, Tampereen yliopistossa sosiaaliantropologian yliopistonlehtorina työskentelevä dosentti. Rasismi on ongelma myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Siihen puuttuminen on kuitenkin vaikeaa, jos ei ymmärrä, millaisten kehityskulkujen tulosta nykypäivän rasismi on tai mitä rasismilla tarkoitetaan. Suomessa rasismi ilmenee monin tavoin. Arkipäivän rasismi on esimerkiksi huutelua ja nimittelyä. Rakenteellista rasismia esiintyy muun muassa työja asuntomarkkinoilla. Kulttuurinen rasismi on esimerkiksi ei-valkoisten ihmisten esittämistä mediassa usein ongelmakeskeisissä yhteyksissä. Rasismia on myös korkeakouluissa. Akateeminen opetus on Suomessa Eurooppa-keskeistä eli globaalin pohjoisen edustamien näkökulmien ja käsitteiden esittämistä universaalina tulkintana maailmasta. Kolonialistinen maailmankuva määrittelee edelleen eri tieteenaloja. Rasismia ilmenee tutkimuksessa ja opetuksessa esimerkiksi normatiivisena valkoisuutena ja rasististen kuvastojen uusintamisena. Viime vuosina tähän on vaadittu Rastaan mukaan yhä useammin muutosta. Myös Suomessa opiskelijat ja tutkijayhteisöt ovat toivoneet muun muassa opetuksen dekolonisoimista. Sillä tarkoitetaan kolonialististen valta-asetelmien ja rakenteellisen tai käsitteellisen sorron purkamista. HELMIKUUSSA RASTAS sekä yliopistolehtorit Maarit Forde ja Johanna Annala julkaisivat Kasvatus-lehdessä aiheesta artikkelin. He pohtivat etenkin opettajien mahdollisuuksia kyseenalaistaa kolonialistista maailmankuvaa opetustyössään yliopistossa. Yksi keino lisätä opiskelijoiden tietoisuutta on keskustella heidän kanssaan tavoista, joilla perinteinen Eurooppa-keskeinen tiedontuotanto ja rasistiset valtasuhteet ovat vaikuttaneet tieteenalojen käsitteisiin, teorioihin ja menetelmiin. Keskustelut heti kurssien alussa tarjoavat oppimiselle kriittisen, historiallisen ja makrotason kehyksen; valtasuhteet sekä globaali epätasa-arvo kulkevat teoreettisena alustana läpi koko opintojakson sen sijaan, että niille omistettaisiin esimerkiksi vain yksi luento, Rastas, Forden ja Annala kirjoittavat. Kyse ei ole ”vain joidenkin teemojen” lisäämisestä opetussisältöihin. Lähtökohtana on opetettavan tiedon ja eri oppiaineiden historiallinen ja kriittinen tarkastelu. Opetuksen dekolonisaation keskeinen idea on myös uudistaa opetussuunnitelmia siten, että eri puolilla maailmaa ja erilaisista asemista tuotettu tieto nousisi esiin tasapuolisemmin. Kursseilla voi esimerkiksi tuoda esiin alkuperäiskansoihin tai rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvien tutkijoiden tuottamaa tietoa. Moniäänisyyttä voi lisätä myös pyytämällä opettajiksi ja vierailijoiksi tutkijoita eri taustoista. Rastaan, Forden ja Annalan mukaan opiskelijoiden kannustaminen tiedontuotannon ja käsitteiden syvälliseen tarkasteluun voi rohkaista kriittiseen ajatteluun myös yliopiston ulkopuolella. OPETUKSEN UUDISTAMINEN ei välttämättä käy hetkessä. Opetussisältöjen kehittämisen vastuu on opetushenkilöstöllä. Yksittäisillä opettajilla ei välttämättä ole asiantuntemusta esimerkiksi rasismin ja kolonialismin historian ja nykypäivän kysymysten käsittelyyn. Lisäksi Rastaan, Forden ja Annalan mielestä ”uusliberalistinen yliopistopolitiikka ei kannusta oman oppiaineen tietosisältöjen radikaaliin kyseenalaistamiseen”. Resursseja on vähän. Korkeakoulujen tehtävä on myös tasaarvon edistäminen. Niiden pitäisi Rastaan mielestä hankkia tietoa rasismista. Se tarkoittaa esimerkiksi henkilökunnan kouluttamista rasismin kysymyksistä, mutta myös laajempaa keskustelua tiedepolitiikasta. ? Tutkimukset: Somevaikuttajilla on yhteys nuorten ostoaikeisiin SOSIAALISEN MEDIAN vaikuttajien seuraamisella on yhteys nuorten ostoaikeisiin ja materialistisiin arvoihin, selviää kahdesta Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkimuksessa havaittiin, että aktiivisesti YouTube-vaikuttajia seuraavilla 15–19-vuotiailla nuorilla on korkeampi aikomus ostaa somevaikuttajien mainostamia tuotteita kuin heillä, jotka seurasivat vaikuttajia harvoin. Lisäksi aktiivisesti Instagram-, Snapchatja TikTok-vaikuttajia seuraavilla oli materialistisemmat arvot kuin vaikuttajia harvemmin seuraavilla. Väitöskirjatutkija Jesse Tuomisen mukaan yhteydet johtuvat siitä, että YouTubessa on paljon tuotteisiin liittyvää sisältöä. Instagramissa ja TikTokissa puolestaan korostuvat ”kiiltokuvamainen, tarkkaan harkittu ja materialistisia arvoja painottava sisältö”, Tuominen sanoo yliopiston tiedotteessa. Tutkimuksen mukaan nuoret miehet ovat nuoria naisia materialistisempia, mikä on linjassa aiemman tutkimusnäytön kanssa. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että nuoret rakentavat kulutustyyliensä avulla selkeitä ”kulutusidentiteettejä”. Tutkijat jaottelivat nuorille tehdyissä ryhmähaastatteluissa esiin nousseet tyylit kolmeksi pääkulutustyyliksi: bränditietoiset kuluttajat, joille tietyt tuotemerkit ja luksus ovat tärkeitä, trendikkäät kirpputorikuluttajat, jotka etsivät muodikkaita, mutta edullisia löytöjä, sekä kestävät kuluttajat, joiden kulutuksessa korostuu ekologisuus ja eettisyys. Kaikki tyylit omaksuttiin sosiaalisesta mediasta. Myös tyylejä ja omaa kuluttajaidentiteettiä esiteltiin ja jaettiin somen välityksellä. Kulutustutkija, sosiologin professori Terhi-Anna Wilskan mukaan ”sosiaalisen median vaikutus kuluttajaidentiteettiin oli yllättävänkin suuri”. Somesta etsittiin vaikutteita, mutta pyrittiin vaikuttamaan myös itse muiden kuluttamiseen. Tutkimukseen osallistuivat yhteiskuntatieteiden ja filosofien laitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ja informaatioteknologian tiedekunta. Tutkimuksissa analysoitiin vuosina 2019–2020 noin 800:lle 15–19-vuotiaalle nuorelle Suomessa tehtyä puhelinkyselyä sekä vuonna 2021 samalle ikäryhmälle tehtyjä ryhmähaastatteluja. ? K uv a t O o na K o m o ne n, P ix a b a y Te ks ti t O o na K o m o ne n
12 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 13 LÄ HT Ö LYHÄRIT Arkkitehti Alvar Aalto kävi Kreikassa kahdesti, vuosina 1933 ja 1953. Hän itse kuvaili, että myöhempi matka käsitti ”tutkimuksia […] Kansaneläkelaitoksen päärakennuksen arkkitehtonisia detaljeja varten”. Aallon arkkitehtitoimisto oli kaksi vuotta aiemmin, 1951, voittanut kutsukilpailun. Tehtävä oli toteuttaa Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentaminen. Aallon kampuksessa on viitteitä myös antiikkiin. Alvar Aalto -säätiön rakennusperintöosaston arkkitehti Tuula Pöyhiä sanoi Jyväskylän ylioppilaslehdessä 2013, että Aalto halusi tehdä Seminaarinmäestä Ateenan Akropoliin. Mitä yhteistä niillä kahdella on? Ateenan linnavuori Akropolis tunnetaan esimerkiksi pylväsrakenteisista temppeleistä. Seminaarinmäen Lyhtyrakennus voisi muistuttaa sellaista. Kirjastosiiven edessä on pylväskatos. Aalto käytti C4-luentosalin esikuvana Kreikan antiikinajan kaupunkineuvoston kokoontumistilaa. Selvä Akropolis! ”No jaa”, latinan kielen lehtori ja antiikin kulttuurin oppiaineen vastuuopettaja Raija Vainio sanoo. Yliopiston päärakennuksen C-kirjain tulee sanasta Capitolium. Se oli tärkein kukkula antiikin Roomassa, ei Kreikassa. Arkkitehti Konstantin Kiseleffin 1800-luvulla suunnittelemat Seminaarinmäen punatiilirakennukset muistuttavat Vainion mielestä roomalaistaloja. Roomalaiset keksivät poltetun tiilen. Entä portti? Akropoliille kuljetaan massiivisen pylväikkörakennus Propylaian kautta. Seminaarinmäen sininen, teräksinen Yliopistoportti ei ole yhtä suuri. Vai olisiko Yliopistoportti ennemmin antiikin Ateenan kaupunginmuurin Dipylon-portti, josta johti tie Platonin Akatemiaan? ”Tuota noin”, Vainio mutisee. Muutakin samaa on. Euroopan komissio myöntää kulttuuriperintötunnuksia. Vuonna 2014 tunnuksen sai antiikin Ateenan keskusta, vuonna 2021 Seminaarinmäen kampusalue. Mattilanniemessä on yliopistokampus Agora. Antiikin Kreikassa agora tarkoitti kaupunkien hallinnollista keskusta. Akropolis oli Ateenan yläkaupunki. Myös Jyväskylässä on yläja alakaupungit, sekä kukkuloita kuten Harju. Ateenan Panathenaia-juhlissa urheiltiin. Jyväskylää markkinoidaan liikuntakaupunkina. Todella paljon yhteistä! ”Niin, niin”, Vainio sanoo kuunneltuaan listan. ”Miksipä ei, jos noin löyhästi ajattelee.” ? Oona Komonen Tutkimukset: Somevaikuttajilla on yhteys nuorten ostoaikeisiin SOSIAALISEN MEDIAN vaikuttajien seuraamisella on yhteys nuorten ostoaikeisiin ja materialistisiin arvoihin, selviää kahdesta Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkimuksessa havaittiin, että aktiivisesti YouTube-vaikuttajia seuraavilla 15–19-vuotiailla nuorilla on korkeampi aikomus ostaa somevaikuttajien mainostamia tuotteita kuin heillä, jotka seurasivat vaikuttajia harvoin. Lisäksi aktiivisesti Instagram-, Snapchatja TikTok-vaikuttajia seuraavilla oli materialistisemmat arvot kuin vaikuttajia harvemmin seuraavilla. Väitöskirjatutkija Jesse Tuomisen mukaan yhteydet johtuvat siitä, että YouTubessa on paljon tuotteisiin liittyvää sisältöä. Instagramissa ja TikTokissa puolestaan korostuvat ”kiiltokuvamainen, tarkkaan harkittu ja materialistisia arvoja painottava sisältö”, Tuominen sanoo yliopiston tiedotteessa. Tutkimuksen mukaan nuoret miehet ovat nuoria naisia materialistisempia, mikä on linjassa aiemman tutkimusnäytön kanssa. Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että nuoret rakentavat kulutustyyliensä avulla selkeitä ”kulutusidentiteettejä”. Tutkijat jaottelivat nuorille tehdyissä ryhmähaastatteluissa esiin nousseet tyylit kolmeksi pääkulutustyyliksi: bränditietoiset kuluttajat, joille tietyt tuotemerkit ja luksus ovat tärkeitä, trendikkäät kirpputorikuluttajat, jotka etsivät muodikkaita, mutta edullisia löytöjä, sekä kestävät kuluttajat, joiden kulutuksessa korostuu ekologisuus ja eettisyys. Kaikki tyylit omaksuttiin sosiaalisesta mediasta. Myös tyylejä ja omaa kuluttajaidentiteettiä esiteltiin ja jaettiin somen välityksellä. Kulutustutkija, sosiologin professori Terhi-Anna Wilskan mukaan ”sosiaalisen median vaikutus kuluttajaidentiteettiin oli yllättävänkin suuri”. Somesta etsittiin vaikutteita, mutta pyrittiin vaikuttamaan myös itse muiden kuluttamiseen. Tutkimukseen osallistuivat yhteiskuntatieteiden ja filosofien laitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ja informaatioteknologian tiedekunta. Tutkimuksissa analysoitiin vuosina 2019–2020 noin 800:lle 15–19-vuotiaalle nuorelle Suomessa tehtyä puhelinkyselyä sekä vuonna 2021 samalle ikäryhmälle tehtyjä ryhmähaastatteluja. ? Miksi Jyväskylää kutsutaan Suomen Ateenaksi? Lue sivulta 22. K uv a t O o na K o m o ne n, P ix a b a y
Teksti Leo Heinämäki Kuvat Eetu Linnankivi 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23
R EH TORI J ari Ojala ei ollut suunnitellut hakevansa rehtoriksi. Ei ainakaan tosissaan, eikä ainakaan vielä keväällä. Silti hän haki. Maaliskuussa Jyväskylän yliopiston rehtorina toiminut Keijo Hämäläinen valittiin rehtoriksi Tampereelle. Ojala oli Jyväskylän humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani. Dekaani johtaa ja kehittää tiedekunnan toimintaa sekä vastaa yleishallinnosta, henkilöstöstä ja taloudesta sekä perustutkintokoulutuksesta. Moni yliopistolla työskentelevä pyysi Ojalaa hakemaan. Se rohkaisi. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä kymmenen. Neljä valittiin jatkoon. Kesäkuussa yliopiston hallitus päätti yksimielisesti: Ojala. Hän aloitti tehtävässä maanantaina 14. elokuuta. R ehtoraatti on yliopiston päärakennuksen toisessa kerroksessa. Työhuoneen ikkunasta voi katsella urheilukentälle ja puistikkoon. Ojala on rehtorin tehtävästä innoissaan. Se tuntuu ”luontevalta stepiltä” dekaanin tehtävän jälkeen. tavoittamisessa.” Se voi hankaloitua entisestään, jos opetusja kulttuuriministeriön esittämä kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellistaminen toteutuu. Se tarkoittaisi maksujen merkittävää nousua. Muutos vähentäisi OKM:n arvion mukaan EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää 43 prosentilla. Ministeriön perustelu muutokselle on, että täyskatteellistaminen mahdollistaisi noin 83 miljoonan euron vapautumisen kotimaisten opiskelijoiden koulutukseen. Ojala ei kannata täyskatteellistamista. ”Se ei ole mielestäni realismia. Olisi todella hankala saada kv-opiskelijoita Jyväskylään tai muualle.” Hän kuitenkin suhtautuu ”jonkinlaiseen kohtuulliseen” lukukausimaksuun myönteisesti. ”Se on järkevää, koska yliopistossa opiskelu on verovaroin rahoitettua toimintaa.” Entä maksut suomalaisopiskelijoille? Ei, Ojala sanoo. ”Itse en olisi tässä ilman ilmaista yliopistokoulutusta. Ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia. Mielestäni suomalaisnuorilla pitää olla mahdollisuus kouluttautua Suomessa.” No miten ”vetovoimaa” voi parantaa? Ojala pohtisi ratkaisua eri tahojen kanssa. Sitä ennen Ojala on ollut tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani ja sitä ennen historian ja etnologian laitoksen johtaja. Hän on hoitanut vertailevan liiketoiminnan professuuria vuodesta 2009. Ojala laskee. ”Joo, olen ollut tutkijaja opettajauran ohessa erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä vuosituhannen vaihteesta lähtien.” Toki rehtorin tehtävä myös jännittää. Yliopiston rehtori muun muassa johtaa yliopiston toimintaa sekä vastaa yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta. Eikä tehtävä ole välttämättä helppo. Yliopistolla kun on paljon vaikeita pulmia edessään. E nsimmäinen ”todella iso kysymys” on ”koulutuspuolen vetovoima”. Väestö vanhenee Suomessa. Nuorten korkeakouluhakijoiden määrä laskee. Kysymys on, miten Jyväskylään saa jatkossa riittävästi hyviä hakijoita, jotka valmistuvat. Eikä haaste ole vain kansallinen. ”Jyväskylä ei ole ollut erityisen menestyksekäs kansainvälisten opiskelijoiden 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 Teksti Oona Komonen Kuvat Mikko Kuparinen Ei mikään helppo tehtävä Jari Ojalasta ei pitänyt tulla rehtoria – ainakaan vielä. Nyt hän kuitenkin johtaa suurten pulmien kanssa kamppailevaa yliopistoa.
olevat ja tulevat rehtorit tapasivat tiedeja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok) ja OKM:n johtoa. Keskustelun aiheena oli yliopistojen talous. Ojala uskoo, että tilaisuuteen osallistuneilla oli käsitys siitä, mikä tilanne yliopistoilla on – eli vaikea. Hän luettelee syitä: kustannukset nousevat, ikäluokat pienenevät ja samaan aikaan Suomen hallitus toivoo, että yhä suurempi osa suomalaisista olisi korkeasti koulutettu. Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoite Ylioppilaskunnan, eri oppilaitosten, kaupungin, koko Keski-Suomen… ”Että miten kampanjoidaan, että tämä on paras opiskelijakaupunki.” ”Toki yksinkertaisia ratkaisuja ei ole. Pitkällä aikavälillä hyvät teot ratkaisevat. Työ pitää tehdä hyvin ja huolehtia esimerkiksi alumneista ja meiltä valmistuneista aineopettajista, jotka voivat viedä viestiä eteenpäin.” Onko yliopiston rehtori myös lobbari? ”Lobbaritermillä on vähän negatiivinen kaiku, mutta ilman muuta. Rehtori on yliopiston kasvot. Tehtävästä iso osa on keskustella sidosryhmien kanssa ja olla erilaisissa palavereissa.” (Ojala tarkoittaa sidosryhmillä ”kaikkia tahoja, joiden kanssa yliopisto tekee yhteistyötä”, kuten kaupunki, yritykset, maakunta ja valtion eri toimijat.) ”Rehtori ei kuitenkaan hoida tätä tehtävää yksin, vaan tämä on koko yliopistoyhteisön tehtävä.” T oinen suuri pulma on talous, sanoo Ojala. Vuonna 2022 Jyväskylän yliopiston toiminnallisen talouden tulos oli reilu miinus 13 miljoonaa euroa. Ojalan tavoite on, että tulos on positiivinen, ja että yliopisto saisi riittävästi rahoitusta toimintaansa. Merkittävimmät ulkoisen täydentävän rahoituksen lähteet olivat viime vuonna Suomen Akatemia, EU-rahoitus sekä OKM:n erilliset rahoituspäätökset koulutukseen ja tutkimukseen. Ulkoisen rahoituksen lisäksi osa yliopistojen tuloista tulee OKM:n osoittamasta korkeakoulujen valtionrahoituksesta. Rahoitusmalli korostaa suoritettujen tutkintojen määrää. Niiden osuus valtionrahoituksesta on noin kolmasosa. Ojala pitää tulosperusteista rahoitusta Jyväskylälle hyvänä. ”Pulma tosin on, jos emme saa riittävästi opiskelijoita ja sitä kautta tutkintoja.” Myös tutkimusten osuus on rahoitusmallissa noin kolmannes. Rahoitukseen vaikuttaa muun muassa julkaisujen määrä. Ojalan mukaan Jyväskylässä tutkimukset ovat ”kovatasoisia”. Niihin on saatu myös usein ulkopuolista rahoitusta, joka voi auttaa tutkimusten teossa. ”Mutta kilpailu kiristyy kaiken aikaa.” Kun Ojala väitteli vuonna 1999, maailmalla valmistui noin kaksi miljoonaa tieteellistä artikkelia. Viime vuonna luku oli seitsemän miljoonaa. Kilpailun kasvaessa julkaisujen läpimenosta voi tulla epävarmempaa. Ojala sanoo, että korkeakoulujen rahoitusmalleista ”käydään jatkuvasti keskustelua”. Esimerkiksi kesäkuussa yliopistojen oli, että puolet nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettuja vuoteen 2030 mennessä. Petteri Orpon (kok) hallituksella on miltei sama tavoite. Epärealistista, Ojala sanoo. ”Kaikki tietävät sen.” Hänen mukaansa toimenpiteitä olisi pitänyt tehdä vuosia sitten. Esimerkiksi Jyväskylässä olisi pitänyt nostaa sisään otettavien opiskelijoiden määrää kauan sitten – jos nykyisen tavoitteen olisi halunnut saavuttaa. 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 REHTORI
”Siinä on yhtälö, joka pitäisi ratkaista.” Miten itse ratkaisisit? ”No lisää rahaa yliopistosektorille, ei se sen kummempaa ole.” ”Toki se on jostain pois. Tämä on nollasummapeliä, valtion tulot ovat mitä ovat.” Mistä itse karsisit? ”Se on poliitikkojen päätettävä.” J yväskylän yliopistolla on kunnianhimoisia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä. Ne on kirjattu yliopiston strategiaan, jonka nimi on Osaava ja hyvinvoiva ihminen. Nimi ”kuvaa yliopiston tahtotilaa”. Kaiken keskiössä on ihminen. Visio: Jyväskylän yliopisto on oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista tiedeyhteisöistä. Yksi tavoitteista: Jyväskylän yliopisto on Suomen paras yliopistotyönantaja ja opiskeluyhteisö. Parhaat osaajat Suomesta ja ulkomailta hakeutuvat Jyväskylään. ”Joo, ne ovat aika isoja tavoitteita”, Ojala sanoo. ”Strategiatekstin pitää olla… ehkä vähän ylätasoinen. Mutta kyllä sinne tarvitsisi konkretiaa.” Tällä hetkellä strategiaa päivitetään (tai – kuten yliopisto ja Ojala kuvaavat – ”virkistetään”). Ojalan mukaan tarkoitus on suunnitella, ”mitä tulevina vuosina tehdään konkreettisesti”. No mitä? ”En vielä selkeitä pelimerkkejä osaa kertoa tuosta strategiasta.” Entä miten kehität yliopistoa? Muuttuuko linja radikaalisti verrattuna aiempiin rehtoreihin? ”En ainakaan heti murra kaikkia patoja…” ”Yliopistossa on ollut hyviä rehtoreita. On ollut onnea.” ”Mutta ilman muuta Jyväskylän yliopistolla on isoja haasteita. Emme ole enää niin kiinnostava opiskelupaikka kuin aiemmin.” Korkeakoulujen kevään toisen yhteishaun kokonaishakijamäärällä mitattuna Jyväskylän yliopiston sijoitus oli viides. Sama kuin vuotta aiemmin. Ojala ei usko, että Jyväskylästä voisi tulla suosituin. Tai kooltaan suurin. Tai edes toiseksi tai kolmanneksi suurin. ”Välillä suuruuden ekonomiaa ajetaan eteenpäin, vaikka yliopiston suuruus ei ole itseisarvo.” Ei, tavoite on toinen. O jala on kotoisin Toholammilta, Keski-Pohjanmaalta. Hän kirjoitti vuonna 1987 ja haki opiskelemaan historiaa. Tuolloin moni piti Jyväskylää ykkösopiskelijakaupunkina. Bussejakin kulki Keski-Suomeen, kolme päivässä. Nykyään ei yhtään. Hän sanoo olevansa vuosia sitten tekemäänsä päätökseen tyytyväinen. ”Olen hirveän ylpeä siitä, että valmistuin Jyväskylästä.” Rehtorina hän haluaa, että myös muut ajattelevat samoin. Hän haluaa myös tehdä Jyväskylästä ”omaleimaisen yliopiston”, johon tullaan opiskelemaan, koska se on Jyväskylän yliopisto. ”On se Suomen Ateena tai mitä tahansa.” ? Perimmäinen ongelma yliopistojen rahoituksessa on Ojalan mukaan, että perusrahoitus on riittämätön. Liian pieni. Ojala korostaa, ettei yliopisto ole liikeyritys. Tavoite ei ole tuottaa taloudellista voittoa. ”Ei, vaan yksinkertaistaen yliopiston tehtävä on tuottaa tutkintoja ja tutkimuksia. Mutta sitä ei voi tehdä ilman resursseja – siis rahaa, jolla palkataan henkilökuntaa, tehdään tutkimusta, koulutetaan.” 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 REHTORI
AKATEEMISTA SOITTOA Teksti Leo Heinämäki Kuvitus Veera Niskanen YHDEN OPINTOPISTEEN TYÖPANOS ON NOIN 27 TUNTIA. MUTTA ENTÄ JOS OPINTOPISTEITÄ VOIKIN SUORITTAA VERKKOKURSSEINA JOPA ALLE TUNNISSA? LASTENLEIKKIÄ? 18 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 19 HELPPOJA NOPPIA
K orkeakoulujen helpoimmat nopat, mainostetaan verkkosivustolla. Sivuston nimi on nopat.me. Sinne on koottu eri yliopistojen verkkokursseja, joiden suorittamisen luvataan olevan nopeaa ja helppoa. Verkkokursseja on kymmeniä. Niitä on jaoteltu yliopistojen, kuten Helsingin, Tampereen, Aallon ja Jyväskylän, mukaan. Kurssit voi hyväksilukea vapaasti valittaviin opintoihin ja ne kelpaavat esimerkiksi Kelalle opintojen edistymisen seuraamiseen. Tällainen on ilmiö nimeltään helpot nopat. N opat eli opintopisteet perustuvat Euroopan unionin standardiin, jolla mitataan opiskeluun kuluvaa aikaa. Yhden opintopisteen työpanokseksi on sovittu noin 27 tuntia. Suomessa korkeakoulut ottivat opintopisteet käyttöön vuonna 2005. Niitä ennen käytössä olivat opintoviikot. Yksi viikko vastasi keskimäärin 40 tunnin työpanosta. Syy muutokseen oli Euroopassa vuonna 1999 tehty Bolognan julistus, jonka tavoite oli yhtenäistää eurooppalaisen korkeakoulutusalueen koulutusjärjestelmiä. Se tarkoitti esimerkiksi opiskelijoiden ja henkilöstön maasta toiseen siirtymisen helpottamista. Tuloksena oli opintopisteytys. Teoriassa opiskelija saa yliopistokurssin suoritettuaan kurssin työmäärää vastaavan määrän opintopisteitä. Aina opintopisteet eivät kuitenkaan vastaa työmäärää. Toisinaan esimerkiksi yhden opintopisteen eli 27 tunnin työtä vastaavan kurssin suorittamiseen menee huomattavasti vähemmän aikaa. K urssin nimi on Johdatus palvelumuotoiluun. Se on Lapin yliopiston verkkokurssi. Kurssi mainitaan nopat.me-sivustolta. AKATEEMISTA SOITTOA Teksti Leo Heinämäki Kuvitus Veera Niskanen Opintojakson suoritettuaan opiskelijan tulisi osata hahmottaa yleiskuva palvelumuotoilusta, selittää muotoilutoiminnan pääperiaatteet ja palvelumuotoilun keskeiset tavoitteet erilaisissa toimintaympäristöissä sekä hahmottaa palvelumuotoilijan rooli ja osaaminen kehittämisprojekteissa. Kurssin laajuus on kaksi opintopistettä eli se vastaa 54 tunnin työtä. Kokeillaan. Verkkoalustalla on opetusvideoita ja -tekstejä sekä monivalintatehtäviä. Klik, klik, klik. Käytännössä tehtävät eivät edellytä teksteihin tutustumista. Videoitakaan ei ole pakko katsoa. Vääristä vastauksista ei rangaista, vaan saa yrittää uudelleen. Aikaa on kulunut hieman reilu 30 minuuttia. Sähköpostiin kilahtaa todistus kurssisuorituksesta. Tällä tahdilla esimerkiksi 180 opintopisteen laajuinen tutkinto valmistuisi intensiivisessä 60 tunnin työviikossa. Jos siis tutkinto koostuisi vain vastaavista avoimista verkkokursseista eli MOOC-kursseista. M OOC on lyhenne sanoista Massive Open Online Course eli suomeksi ”massiivinen avoin verkkokurssi”. Termiä käytti ensimmäisen kerran verkkosivujen suunnittelija Dave Cormier Prince Edward Islandin yliopistossa vuonna 2008. Kun perinteisessä yliopisto-opetuksessa kurssiaikataulut ja opetuksen tahdin määräävät vastuuopettajat, siirtyy MOOC-kursseilla vastuu opiskelijalle. Verkkokursseille voi osallistua kuka tahansa ja koska tahansa. Tehtäviä voi suorittaa omaan tahtiin. Vuotta 2012 pidetään ”MOOC-vuotena”, kun moni yliopisto innostui verkkokursseista. Yhdysvaltalaiset huippuyliopistot, kuten Columbian ja Princetonin yliopistot, tekivät yhteistyösopimuksia verkkokursseja tarjoavan Coursera-yrityksen kanssa. Myös Helsingin yliopistossa järjestettiin ensimmäinen MOOC, jonka aiheena oli ohjelmointi. Viime vuosina MOOC-kurssien tarjonta ja suosio ovat kasvaneet. Niitä pidetään helppona tapana oppia uutta. Aihekirjo on laaja. Esimerkiksi nopat-sivuston ilmaisten nettikurssien listassa ovat kurssit Eriarvoisuuden monet muodot (1 op), Digimarkkinointia käytännössä (2 op), Elements of AI (2 op), Suomalainen kotieläin tänään ja huomenna (2 op). Miksi sivusto on perustettu? Tavoite on yrittää tehdä jotain hyödyllistä ja kaunista, vastaa perustaja. Häntä kutsutaan tässä jutussa Nopattomaksi. Perustaja ei halua rakentaa sivustolleen ”hahmoa”. Edes hänen ystävänsä eivät tiedä, että hän on perustanut sivuston. Nopattoman henkilöllisyys on Jyväskylän ylioppilaslehden tiedossa. Hän vastasi kysymyksiin sähköpostitse. N opaton perusti sivuston vuonna 2022. Hänen mukaansa helppojen kurssien ”lönnrotmainen keräily” on ollut helppoa. Muutamassa suomalaisessa yliopistokaupungissa oli jo aktiivinen helppojen kurssien suosittelun perinne. Esimerkiksi anonyymissa pikaviestintäsovellus Jodelissa helppojen noppien kursseista on keskusteltu vuosia. Sovelluksen kanavalla helpotnopat kysellään ja ehdotetaan nopeasti ja vaivattomasti suoritettavia kursseja. Jodelin käyttäjien näkemä sisältö riippuu sijainnista. Jyväskylässä helpotnopat-kanava ei ole kovinkaan aktiivinen. Sen sijaan Helsingissä vinkkejä jaetaan lähes päivittäin. Koska MOOC-kurssit ovat kaikille avoimia, niitä voi suorittaa mistä yliopistosta käsin tahansa. Suorituksen voi hyväksilukea omaan tutkintoon. Nopat-sivustolle kurssivinkkejä kerätäänkin niin ikään Jodelista, mutta myös Instagramista ja TikTokista. Valikoima laajenee vähitellen. Nopattoman mielestä MOOC-kurssit ovat moniin ”raskaampiin” kursseihin verrattuna harkitumpia ja rajatumpia opiskelukokemuksia. Kurssit eivät ole keino ”saada häikäilemättömän helpolla opintopisteitä”, vaan parantaa joustavuutta. ”Suorittamiseen kuluva aika on pelkkää opiskelua ilman perinteisten kurssien ilmoitYHDEN OPINTOPISTEEN TYÖPANOS ON NOIN 27 TUNTIA. MUTTA ENTÄ JOS OPINTOPISTEITÄ VOIKIN SUORITTAA VERKKOKURSSEINA JOPA ALLE TUNNISSA? 18 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 19 HELPPOJA NOPPIA
ohjata tekemään kursseista ’ylihelppoja’, jotta päästäisiin tavoitteisiin. Yleisellä tasolla noudatamme yliopiston opetussuunnitelman käsikirjan linjauksia, eikä mitään ’salaisia’ linjauksia ole.” Yliopiston OPS-käsikirjassa on kuvattu opetussuunnitelmatyön keskeisiä asioita, kuten ”opetuksen linjakkuutta”. Suunnitelmassa pyritään siihen, että oppiminen ja osaaminen kehittyvät jatkumona sen sijaan, että tutkinto rakentuisi toisistaan ”irrallisista osista”. Sellaisia ovat esimerkiksi MOOC-kurssit, jotka eivät kietoudu kokonaisuudeksi muihin opiskelijan suorittamiin kursseihin. ”Joudumme jatkuvasti pohtimaan sitä, millaisia haasteita opetuksen kehitykselle asettaa esimerkiksi jatkuvan oppimisen tarjonnan lisääminen tulevaisuudessa”, Jokinen toteaa. OKM:n vuonna 2019 käynnistynyt Jatkuvan oppimisen uudistus -hanke päättyi maaliskuussa. Hankkeen tavoitteita oli ”vastata työelämän muutoksista aiheututautumisja aikataulurajoitteita. Opiskelijanäkökulmasta ne tuovat opintopisteongelmiin paljon joustavamman ratkaisun kuin vaikkapa aikataulutetut salitentit.” Korkeakouluopiskelijan opintotuki voidaan lakkauttaa, jos opinnot eivät ole edistyneet riittävästi. Siksi MOOC:it ovat Nopattoman mukaan myös joustava keino täyttää opintopistevaatimukset lyhyellä varoitusajalla. ”Moni ei tiedä, että opintoja pystyisi edistämään MOOC-nettikurssien avulla.” N opaton on saanut sivustostaan positiivista palautetta opiskelijoilta ja opetushenkilöstöltä. Myös kritiikkiä on tullut. Tammikuussa 2023 Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Jaakko Hallila julkaisi koulun verkkolehdessä blogitekstin, jossa hän nosti esille nopat-sivuston. Hallilan mukaan helppojen kurssien syynä ovat korkeakoulujen rahoituspaineet, jotka yritetään verhota jatkuvan oppimisen käsitteen alle. Esimerkiksi suomalaisten yliopistojen valtion rahoitusmallissa noin kolmannes rahoituksesta perustuu tutkintojen määrään. Jatkuvasta oppimisesta puolestaan on puhuttu eri yhteyksissä etenkin viime vuosina. Opetusja kulttuuriministeriön mukaan jatkuva oppiminen tarkoittaa oman osaamisensa päivittämistä eri elämänvaiheissa. Ihminen voi työelämässä kehittää tietojaan ja taitojaan kaikille avoimilla verkkokursseilla, jotka lisäävät joustavuutta. ”Onko joidenkin toimijoiden kohdalla kyseessä laajamittaisempi haluttomuus puuttua ongelmaan, koska sen hiljainen hyväksyminen tuottaa korkeakoululle ison tukun rahaa”, Hallila pohti. V aikuttavatko tulostavoitteet siihen, että opiskelijoilla tarjotaan helppoja kursseja, jotka eivät välttämättä vastaa todellista työmäärää? ”On sinänsä oleellista kysyä, missä määrin tulostavoitteet ohjaavat epämielekkäisiin opetusmenetelmiin ja kurssisisältöihin”, Jussi Jokinen sanoo. Jokinen on Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan apulaisprofessori. Hän vastaa tiedekuntansa koulutuksesta eli esimerkiksi opintomateriaalin tuotannosta ja jatkuvasta oppimisesta. Myös IT-tiedekunnan kursseja on nopat-sivustolla useita, kuten kahden opintopisteen Kansalaisen kyberturvallisuus, Opiskelijan digityökalupakki ja Näkökulmia digitalisaatioon. Jokisen uskoo, että tiedekunnan lähtökohta on mielekäs opetus, ei tulostavoitteiden saavuttaminen. ”Meillä ei opetuksen suunnittelutyössä ”Luotamme siihen, että opettajat ja tutkinto-ohjelmissa tapahtuva opetusohjelmatyö pitää kurssien vaatimustason mielekkäänä. Jos näin ei jostain syystä olisi, tulisi asia koulutusvastaavien ja varadekaanin käsiteltäväksi.” Vaikka tiedekunnan kursseja on nopat-sivustolla, Jokisen mukaan ei ole syytä puuttua asiaan. ”Sivustolla olevat kurssit ovat aikatauluväljästi suoritettavia. Tämä ei sinänsä ole ongelma, sillä ’helppous’ voi tarkoittaa, että kurssin voi suorittaa oman aikataulun ehdoilla. Helppous ei siis näin ollen viittaa kurssin työmäärään.” Jos tiedekunta kuitenkin ”tarjoaisi suhteettoman helppoja kursseja”, tulisi asiaan Jokisen mukaan puuttua. ”Jos kurssin pääsee läpi niin, että osaamistavoitteet eivät todellisuudessa täyty, tulee arviointia muuttaa. Jos taas kurssin pääsee läpi opintopistemäärään nähden suhteellisen pienellä vaivalla siten, että osaamistavoitteet täyttyvät, pitäisi tavoitteita arvioida uudelleen.” Jokinen muistuttaa, että kurssin ”helppous” riippuu myös opiskelijasta. Kuinka paljon hän osaa, miten motivoitunut on. J okisen mielestä helppojen noppien ilmiötä voi tulkita monella tavalla. ”Voi pohtia, mitä se kertoo opiskelukulttuurista ja opiskelijoiden asenteista opiskelua kohtaan.” Ilmiötä voi selittää siis tutkintoajan rajaamisella sekä tavalla kerryttää tarpeeksi opintopisteitä opintotuen saamiseksi. Tai ongelmina jaksamisessa. ”Erityisen tärkeää olisi selvittää, missä määrin opiskelijoihin kohdistuvat suorituspaineet näkyvät heidän hyvinvoinnissaan ja varmistaa, ettei helppojen noppien ilmiössä ole ainakaan kyse siitä, että opiskelijat ovat liian kuormittuneita.” Nopat-sivuston perustaja Nopaton on nimenomaan sitä mieltä, että ilmiö kertoo hyvinvoinnin heikkenemisestä ja suorituspaineista. ”Jos opiskelijalta puuttuu opintopisteitä jo kuormittavan lukuvuoden päälle, siinä on iso kynnys alkaa suorittamaan työmäärältään suuria, aikataulusidonnaisia kursseja. Helppojen noppien nettikursseissa onkin paljolti kysymys opiskelijoiden jaksamisesta”, hän toteaa. MOOC-kurssit ovat tulleet suomalaiseen opiskelukulttuuriin jäädäkseen ainakin viime vuosien jatkuvan oppimisen hankkeiden perusteella. Nopattoman mielestä verkkokursseissa on vielä yksi etu. Ne edustavat internetissä tapaa esittää sisältöä ytimekkäästi tuhatsivuisten tenttikirjojen sijaan. ”Nettikurssi voi olla TikTok-sukupolvelle luontevampi tapa omaksua asioita.”?? ''HELPPOUS EI VIITTAA KURSSINTYÖMÄÄRÄÄN.'' viin osaamistarpeisiin”. Toinenkin hanke on: OKM:n rahoittama Digivisio 2030. Suomalaiset korkeakoulut ovat sitoutuneet hankkeeseen vuonna 2021. Sen tavoite on muodostaa kansallinen digitaalinen palvelualusta, jonne kootaan korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjontaa. Tällä hetkellä hanke on pilotointivaiheessa. E ntä jos kurssit eivät vastaa opintopisteitä? Valvotaanko kurssien ”helppoutta”? Kyllä, Jokinen vastaa. Lähtökohtaisesti kurssien vastuuopettajat varmistavat, että opintopisteet vastaavat työkuormaa. Lisäksi tutkinto-ohjelmavastaavat huolehtivat tutkinto-ohjelmien opetuksen laadusta. Tiedekuntien koulutusvastaavat tai koulutuksesta vastaava varadekaani puolestaan valvoo koko tiedekunnan koulutuksen laatua. IT-tiedekunnassa koulutusta seurataan myös opetuksen kehittämisryhmässä. 21 HELPPOJA NOPPIA 20 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23
21 HELPPOJA NOPPIA 20 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23
22 jy vä sk yl än yl io pp ila sl eh ti 4/ 23
Teksti OONA KOMONEN Kuvitus SOFIA KYLLÖNEN aija Vainio matkusti Ateenaan toukokuussa 2000. Oli lämmin kevät. Hän hoiti assistentin virkaa Turun yliopiston klassillisessa filologiassa. Tieteenalalla tutkitaan antiikin kulttuuria latinan ja muinaiskreikan kautta. Ateena on vuorten välissä sijaitseva Kreikan pääkaupunki. Rakennukset ovat eri aikakausilta. Kreikkalaisroomalaisesta antiikista bysanttiin, osmaniajalta uusklassiseen ja moderniin. Ei ole hiljaista. Metropolialueen väkiluku on yli kolme miljoonaa, turisteja käy vuosittain pari miljoonaa. Henkilökunnan ja opiskelijoiden matka kesti kaksitoista päivää. He tutustuivat kaupunkiin ja sen ympäristöön, antiikin nähtävyyksiin ja museoihin. Vainio aloitti latinan kielen lehtorina Jyväskylän yliopistossa 2007. Hän on myös antiikin kulttuurin oppiaineen vastuuopettaja. Kun hän on Jyväskylässä, hän ei kuvittele olevansa Ateenassa. ”Eihän tunnelma ole lainkaan sama.” inakin internetin keskustelupalstoilla ollaan luovia. Suomen eri kaupungeille on keksitty kansainvälisiä vastineita. Varkaus voisi olla Suomen Detroit, autioitunut autoteollisuuden keskus. Kauniainen Beverly Hills, Oulu Toronto, Turku Boston. Tampere on Suomen Manchester, tai Nääsville. Lahtea on nimitetty Chicagoksi. Molemmat ovat entisiä teurastamokaupunkeja, joissa on rikollisuutta. Jyväskylää on puolestaan kutsuttu Suomen Ateenaksi. Nimitys ei tosin ole vain keskustelupalstoilta (ja Kalevauvan kappaleesta). Sitä on käytetty yli sata vuotta. Suomen Ateenalla viitataan kreikkalaisen maailman antiikin Ateenaan. Etenkin klassiseen kauteen eli vuosiin 440–330 ennen ajanlaskun alkua. Ajanjaksoa pidetään yhtenä ihmiskunnan historian hedelmällisimmistä. Siihen kuuluu Ateenan johtoasema Kreikan kaupunkivaltioiden keskuudessa. Ateena tunnettiin paitsi sotamenestyksestä myös taiteiden, oppineisuuden ja filosofian keskuksena. Yhä nykyään antiikin Ateenaa pidetään länsimaisen kulttuurin kehtona ja demokratian syntypaikkana. Mitä yhteistä Jyväskylällä sen kanssa on? JYVÄSKYLÄÄ ON VERRATTU ANTIIKIN KREIKAN KLASSISEN AJAN ATEENAAN. NIMITYS ON TODENNÄKÖISESTI PERÄISIN ERÄÄSTÄ 1800-LUVUN KIRJEESTÄ, JOKA ALKOI MELKO TARKASTI NÄIN: S U O M E N A T E E N A S S A 23
teenaan verrattuna Jyväskylä on kovin nuori. Varhaisimmat jäänteet asutuksesta Ateenassa ovat neoliittiselta kaudelta noin 4 000–3 000 ennen ajanlaskun alkua. Varsinainen kaupunki on perustettu arvioiden mukaan 1 500 eaa. Jyväskylän seudun asutus puolestaan vakiintui 1500-luvulla. Sitä ennen se oli lähinnä hämäläisten erämaata. Alueena syrjäinen, markkinapaikkana kehno. Kaupankäyntiä ja elinkeinoa sai Suomessa harjoittaa vain kaupungeissa. Keskisuomalaisen talonpojan piti kuljettaa viljansa, turkiksensa ja kalansa merenrantakaupunkeihin. Vuonna 1756 valtiopäivillä talonpoika Eerikki Eerikinpoika teki ehdotuksen: tehdään Jyväskylästä uusi kauppapaikka. Hämeen maaherra Gustaf Gyllenborg oli vastaan, sehän mahdollistaisi talonpojille juopottelun. Ehdotus hylättiin. Noin kymmenen vuotta myöhemmin markkinaoikeuksia Jyväskylään kappeliin anoi saarijärveläinen talonpoika Taavetti Taavetinpoika Ruokonen. Perustelu oli, että Jyväskylä sijaitsi kihlakunnan keskellä. Siihen osuivat kaikista Suomen kaupungeista johtavat suuret maantiet. Kuninkaalliselle majesteetille osoitettu lyhyt anomus alkoi: Jyväskylä sijaitsee Päijänteen pohjoispäässä, joka järvi on jokseenkin keskellä Suomea ja on luettava valtakunnan suurimpien järvien joukkoon, sillä se on yhtä pitkä kuin Vänern, vaikka ehkä ei niin leveä. Ei onnistunut. Jyväskylä kuitenkin pääsi ehdotettujen uusien markkinapaikkojen luetteloon. Vuonna 1801 kaupunki sai oikeuden pitää markkinoita, yhdet syksyllä ja kahdet talvella. Toiset talvimarkkinat lakkautettiin 1821. Ajateltiin, että monet markkinat houkuttelevat joutoväkeä kokoontumaan. Laukaan pitäjänkokous käsitteli päätöstä 1823. He vaativat markkinoita takaisin ja lisäksi ehdottivat, että Jyväskylästä tehdään kaupunki. Senaatti puolsi ajatusta kaupungista, tosin vasta 1832. Maaliskuun 22. päivänä 1837 keisari Nikolai I allekirjoitti Jyväskylän perustamisasiakirjan. Kaupunki sijoittui Harjun ja Jyväsjärven väliin. Katuja oli yksi, asukkaita alle kaksisataa. Tarinan mukaan kaupunkiin saapuva matkalainen sai Taulumäellä tietää jo olleensa kaupungissa ja kulkeneensa sen läpi. ukoistuskausi alkoi sotien jälkeen. Ateenan kaupunkivaltio eli polis oli pärjännyt 400-luvulla ennen ajanlaskua alkua Persiaan vastaan käydyissä taisteluissa. Sotia ennen Ateenan politiikkaa oli uudistettu siten, että siihen saivat osallistua pelkkien aatelissukujen sijaan kaikki syntyperäiset vapaat ateenalaismiehet. Sotamenestys tulkittiin Ateenassa länsimaisen demokratian voittona itäisen Persian despotismista. Poliitikko Perikleen tehtäväksi tuli johtaa 24 jy vä sk yl än yl io pp ila sl eh ti 4/ 23
dään kaupunki. Senaatti puolsi ajatusta kaupungista, tosin vasta 1832. Maaliskuun 22. päivänä 1837 keisari Nikolai I allekirjoitti Jyväskylän perustamisasiakirjan. Kaupunki sijoittui Harjun ja Jyväsjärven väliin. Katuja oli yksi, asukkaita alle kaksisataa. Tarinan mukaan kaupunkiin saapuva matkalainen sai Taulumäellä tietää jo olleensa kaupungissa ja kulkeneensa sen läpi. ukoistuskausi alkoi sotien jälkeen. Ateenan kaupunkivaltio eli polis oli pärjännyt 400-luvulla ennen ajanlaskua alkua Persiaan vastaan käydyissä taisteluissa. Sotia ennen Ateenan politiikkaa oli uudistettu siten, että siihen saivat osallistua pelkkien aatelissukujen sijaan kaikki syntyperäiset vapaat ateenalaismiehet. Sotamenestys tulkittiin Ateenassa länsimaisen demokratian voittona itäisen Persian despotismista. Poliitikko Perikleen tehtäväksi tuli johtaa kaupungin suuria rakennushankkeita. Linnavuori Akropoliille kohosi temppeleitä, etelärinteeseen teatteri. Samaan aikaan ateenalaisen keramiikan suosio kasvoi Välimerellä. Kaupunkimme on Hellaan sivistyskeskus, Perikleen kerrotaan sanoneen, ja jokainen kansalaisemme voi kauniisti ja monipuolisesti kehittyä itsenäiseksi persoonallisuudeksi erilaisilla toiminnan aloilla. Taiteen ajateltiin kuuluvan vapaasyntyisen miehen elämään. Moni sepitti näytelmiä. Viininjumala Dionysoksen palvontamenoihin kuuluivat kulkue ja kilpailu, jossa esitettiin kolmen kirjailijan komedioita ja tragedioita. Mestareita olivat Aiskhylos, Sofokles, Euripides. Musiikin tahdissa mentiin sotaan, rakennettiin, urheiltiin. Sivistynyt ihminen oli mousikos aner, musiikillinen mies. Sokrateen oppilas Platon perusti koulun Akatemia Ateenan Akademeian oliivipuulehtoon. Oppilaita oli parikymmentä. He keskustelivat totuudesta, sielusta, elämästä. Platonin oppilaan Aristoteleen Lykeion – josta tulee suomen kielen sana lyseo – sijaitsi samannimisessä urheilupaikassa Ateenassa. Kun Aristoteles opetti, hän käveli koulun hallissa. Hän luennoi teologiasta, fysiikasta, dialektiikasta, retoriikasta, sofistiikasta, politiikasta. Hyödynsi matematiikkaa tutkimuksissaan. ”Sivistys oli antiikin Ateenassa yhtä kuin oppineisuus”, Raija Vainio sanoo. Mitä enemmän asioita tiesi ja mitä enemmän tunsi filosofeja ja heidän kirjoituksiaan, sitä arvostetumpi oli. Myös muissa Kreikan kaupungeissa oli tunnettuja filosofeja ja opettajia. Muuallakin Välimeren alueella tehtiin tiedettä ja taidetta. Silti tuohon aikaan varakas Ateena koulutuksineen houkutteli opettajia. Vaikka uusia opiskelukeskuksia syntyi esimerkiksi Aleksandriaan ja Massaliaan, Ateena säilytti johtoasemansa. Sinne lähetettiin hellenististen kuningaskuntien prinssejä ja Rooman aatelisten poikia jatkamaan opintojaan. Ateena oli korkeakoulu. un Wolmar Schildt kirjoitti Kanava-lehteen, että Jyväskylä on koulun tarpeessa, kaupunki oli vasta kahdeksanvuotias. Jyväskyläläiset toivovat hartaasti, että Suomen Valtion valistunut Hallitus kohtakin täyttänee tätä heidän suurta henkistä tarvetta lastensa kasvattamiseksi ja sivistämiseksi, Schildt kirjoitti lehdessä vuonna 1845. Schildt oli laukaalaissyntyinen piirilääkäri. Hän oli kiinnostunut suomen kielestä ja sen kehittämistä. Ensimmäinen uudissanalista julkaistiin Helsingfors Morgonbladissa heinäkuussa 1842. Förslag till nya ordbildning i finskan. Ehdotuksia suomen kielen uusiksi sanamuodostelmiksi. Schildt oli kirjoittanut ruotsinkielisen sanan rinnalle suomenkielisen ehdotuksensa. S U O M E N A T E E N A S S A 25
Schildtin mielestä myös Jyväskylä oli yläalkeiskoulun tarpeessa. Hän teki anomuksen koulusta vuonna 1856 ottamatta kantaa opetuskieleen. Keisari Aleksanteri II hyväksyi ehdotuksen. Yläalkeiskoulu aloitti Jyväskylässä 1858. Vähitellen se kehittyi ensimmäiseksi suomenkieliseksi yliopistoon johtavaksi alkeisopistoksi. Vuonna 1878 nimeksi tuli Jyväskylän lyseo. Koulun perustaminen kiinnitti Suomen kansakoulujen ylitarkastaja Uno Cygnaeuksen huomion. Vuonna 1863 hän perusti Jyväskylään suomenkielisen, maan ensimmäisen kansakoulunopettajaseminaarin 1863. Opetusta oli pojille ja tytöille. ”Koulujen merkitys pikkukaupungille oli valtava”, Voutilainen sanoo. Jyväskylä oli ollut aiemmin lähinnä käsityöläisten ja kauppiaiden kaupunki. Jyväskylään muuttaneet opettajat ja opiskelijat vilkastuttivat katukuvaa. Opiskelijat luistelivat järven jäällä ja laskivat mäkeä Harjulla. Seminaarin ja lyseon lehtorit perustivat Jyväskylään tyttölyseon 1864. He myös kirjoittivat suomenkielisiä oppikirjoja. Kaarle Gummerus perusti kaupunkiin kustantamon 1872. Lehtori P.J. Hannikainen toimitti ensimmäistä suomenkielistä musiikkilehteä Säveleitä. Hän perusti mieskuoro Sirkat ja vaimo Alli naiskuoro Vaput. Seminaariin opiskelemaan tullut Minna Canth innostui Robert Kiljanderin kanssa kiertävien teatteriseurueiden esityksistä, ja he alkoivat kirjoittaa näytelmiä. Jyväskylässä perustettiin suomenkielisiä lehtiä kuten Koti ja koulu. Vuonna 1861 Schildt avasi Jyväskylän säästöpankkiin rahaston ”tulevina kaukaisina aikoina ehkä saatavalla Suomen kieliselle Yli-opistolle Jyväskylän kaupuntiin”. Hän ei nähnyt haaveensa toteutumista. Schildt kuoli 1893. Jyväskylän kesäyliopisto aloitti 1921 ja kasvatusopillinen korkeakoulu 1934. Filosofian tiedekunta perustettiin 1958. Vuonna 1966 korkeakoulun nimeksi tuli Jyväskylän yliopisto. ”Valistus lähti Ateenasta”, Voutilainen sanoo. ”Jyväskylä puolestaan on ollut suomenkielisen sivistyksen kehto.” Nimitystä tuskin tunnetaan Suomen ulkopuolella, Voutilainen arvelee. Tuskin edes koko Suomessa. Mutta hän uskoo, että moni jyväskyläläinen tietää sen vielä nykyään. ”Lempinimeä on varmaan myös tietoisesti haluttu ylläpitää, koska sitä pidetään hienoja arvoja sisältävänä.” oomalaiset valloittivat Kreikan 146 eaa. He ihailivat kreikkalaista kulttuuria. Kreikkalaisveistoksista tehtiin kopioita, antiikin Kreikasta säilyi useita kirjoituksia. Kun Rooman valtakunta laajeni, kreikkalainen sivistysaate ja kulttuuri levisivät laajemmalle. Myös eurooppalaisen koulun keskeinen termistö on antiikista. Alun perin kreikan sana shkole tarkoitti vapaa-aikana harjoitettua mietiskelyä. Antiikin Ateenassa korkeaan yhteiskuntaluokkaan kuuluneet miehet eivät tehneet fyysistä työtä. Heidän tehtävänsä oli hoitaa kaupunkivaltion asioita eli tehdä politiikkaa, Raija Vainio sanoo. ”Siten filosofeille jäi aikaa keksiä korkealentoisia ajatuksia.” Vainion mielestä nimityksessä Suomen Ateena on historiallista perää. Jyväskylä oli 1800-luvulla suomenkielisen opetuksen keskus. Kuten antiikin Ateenaan, myös Jyväskylään tultiin opiskelemaan muualta. ”Tämä asema on Jyväskylällä, ja vain Jyväskylällä, aina, eikä sitä voi ottaa pois.” Entä nykyään? Välillä Jyväskylää on nimitetty Spartaksi etenkin kun koetaan, ettei kaupunki huomioi tarpeeksi kulttuuripuolta. Vainion mielestä kysymys on ehkä filosofinen. ”Jos Suomen Ateenassa ei opeteta klassista kreikkaa, onko se Ateena?” Vielä 1990-luvulla opetettiin. Silloin yliopistossa oli myös latinan professuuri. Virka lakkautettiin 2005. Myös latinan opetus on haluttu lakkauttaa Jyväskylässä. On perusteltu, että opiskelijoita on vain vähän. Nykyään latinaa ei voi hakea opiskelemaan pääaineena. Kiinnostusta kyllä olisi Vainion mukaan. Ongelma vaan on korkeakouluopiskelijoiden tutkintoaika. Pitäisi valmistua yhä tiiviimmässä tahdissa. Silloin ei jää aikaa sivistää itseään yhtä laajasti. ? Ymmärre, begrepp. Päätelmä, omdöme. Käsine, handske, vant. Esine, föremål, object. Tiede, vetenskap. Taide, konst. Heli-Maija Voutilainen on Jyväskylän kaupungin museotoimenjohtaja ja Keski-Suomen museon johtaja. Hän uskoo, että nimityksen Suomen Ateena syntyyn vaikuttivat juuri Schildtin uudissanat. Schildtin ystäviin kuului kirjailija, lääkäri Elias Lönnrot. Voutilainen siteeraa Lönnrotin Schildtille 1800-luvun puolivälissä lähettämää kirjettä, joka alkoi todennäköisesti näin: Sinä Schildt, joka olet siellä Jyväskylässä, Suomen Ateenassa, tieteen ja taiteen kehdossa. Siinäkö koko selitys Jyväskylän lempinimelle? Ei, Voutilainen sanoo. Hän itse kutsuu sitä ”kaiken aluksi”. aksi vuotta myöhemmin Schildtin kirjoituksesta Kanavaan, kaupunkiin perustettiin ruotsinkielinen, yksiluokkainen ala-alkeiskoulu. Se oli oppikoulujärjestelmän alin aste. Osa oppilaista jatkoi yläalkeiskouluun. Lähin oli Kuopiossa. 26 jy vä sk yl än yl io pp ila sl eh ti 4/ 23
Tuskin edes koko Suomessa. Mutta hän uskoo, että moni jyväskyläläinen tietää sen vielä nykyään. ”Lempinimeä on varmaan myös tietoisesti haluttu ylläpitää, koska sitä pidetään hienoja arvoja sisältävänä.” oomalaiset valloittivat Kreikan 146 eaa. He ihailivat kreikkalaista kulttuuria. Kreikkalaisveistoksista tehtiin kopioita, antiikin Kreikasta säilyi useita kirjoituksia. Kun Rooman valtakunta laajeni, kreikkalainen sivistysaate ja kulttuuri levisivät laajemmalle. Myös eurooppalaisen koulun keskeinen termistö on antiikista. Alun perin kreikan sana shkole tarkoitti vapaa-aikana harjoitettua mietiskelyä. Antiikin Ateenassa korkeaan yhteiskuntaluokkaan kuuluneet miehet eivät tehneet fyysistä työtä. Heidän tehtävänsä oli hoitaa kaupunkivaltion asioita eli tehdä politiikkaa, Raija Vainio sanoo. ”Siten filosofeille jäi aikaa keksiä korkealentoisia ajatuksia.” Vainion mielestä nimityksessä Suomen Ateena on historiallista perää. Jyväskylä oli 1800-luvulla suomenkielisen opetuksen keskus. Kuten antiikin Ateenaan, myös Jyväskylään tultiin opiskelemaan muualta. ”Tämä asema on Jyväskylällä, ja vain Jyväskylällä, aina, eikä sitä voi ottaa pois.” Entä nykyään? Välillä Jyväskylää on nimitetty Spartaksi etenkin kun koetaan, ettei kaupunki huomioi tarpeeksi kulttuuripuolta. Vainion mielestä kysymys on ehkä filosofinen. ”Jos Suomen Ateenassa ei opeteta klassista kreikkaa, onko se Ateena?” Vielä 1990-luvulla opetettiin. Silloin yliopistossa oli myös latinan professuuri. Virka lakkautettiin 2005. Myös latinan opetus on haluttu lakkauttaa Jyväskylässä. On perusteltu, että opiskelijoita on vain vähän. Nykyään latinaa ei voi hakea opiskelemaan pääaineena. Kiinnostusta kyllä olisi Vainion mukaan. Ongelma vaan on korkeakouluopiskelijoiden tutkintoaika. Pitäisi valmistua yhä tiiviimmässä tahdissa. Silloin ei jää aikaa sivistää itseään yhtä laajasti. ? S U O M E N A T E E N A S S A 27
Teksti Leo Heinämäki Kuvat Eetu Linnankivi 29 28 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 Damn, mietti näyttelijä Elias Salonen keväällä. Niin moni hänen haaveistaan oli toteutunut. Tie ei kuitenkaan ole ollut helppo. ON NE NP OI KA
N ÄY T T EL IJÄ 29 28 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23
S urma tehtiin Helsingin Jollaksessa vuonna 1992. Se oli Suomen ensimmäinen palkkamurha, tekijänä taksikuski Ilpo Larha. Larha sai vanke u s t u o m i o n . Kaksi vuotta myöhemmin hän pakeni aseistuneena yhdessä huumausainerikoksista tuomitun vangin kanssa. He sieppasivat Helsingin lääninvankilan portilla vartijan panttivangikseen ja pakenivat ryöstämällään autolla. Pakomatka päättyi yli 50 tuntia kestäneeseen poliisin piiritykseen. Larha ampui itsensä. Tarina on tosi. Kesällä 2022 ohjaaja-käsikirjoittaja Petri Kotwica alkoi kuvata Larhasta kertovaa televisiosarjaa nimeltään Piiritys. Se julkaistiin Ruutu+-suoratoistopalvelussa vuoden 2023 alussa. Pääroolia, palkkamurhaaja Larhaa esittää Elias Salonen. ”Tein ensimmäistä kertaa hahmon, jota ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa hyvikseksi.” S alonen, 29, on suomalainen näyttelijä. Hänet tunnetaan Piirityksen lisäksi Kotikadun Jarkko Mäkimaan ja Sorjosen Elias Strömin rooleista. Etenkin hänet tiedetään Aikuiset-televisiosarjasta. Anna Dahlmanin Ylelle ohjaama sarja kertoo nuorten aikuisten kasvusta ja ihmissuhteista. Pääosin Helsingin Kallioon sijoittuvassa sarjassa Salonen näytteli toista pääosaa. Ensimmäinen kausi kuvattiin kesällä 2018. Salonen osallistui roolitukseen lähettämällä videon itsestään. Piti kertoa itselleen tärkeästä asiasta ja Salonen kertoi silloisesta kumppanistaan. Koekuvauksissa testattiin eri yhdistelmiä sarjan pääkolmikoksi. Oona ja Arttu ovat parhaat ystävät, Kuisma Oonan on-off-poikaystävä. Koekuvaukset olivat Salosen mielestä hauskat. ”Tykkään papattaa. Mulle sopi hyvin, että pääsi heittämään rennosti läppää.” Koekuvausten jälkeen hänelle tarjottiin freelancer-taiteilija Artun roolia. Omaa kahvilaa pyörittävän impulsiivisen Oonan rooliin valittiin Anna Airola, joka oli Saloselle tuttu samalta luokalta Teatterikorkeakoulusta. Kouluun pääseminen oli Salosen pitkäaikainen haave. Se ei kuitenkaan käynyt helposti. H än innostui näyttelemisestä Helsingin Hietakummun ala-asteella. Koulun luokat järjestivät kahdesti vuodessa muulle koululle teatterinäytelmän. Hauskaa oli, Salonen muistaa. ”Oli parasta saada yleisö repeilemään.” Opettaja Kristiina Karjalainen järjesti näytelmät. Hän huomasi Salosen innostuksen ja kysyi, voisiko viedä tämän koekuvauksiin. Salonen pyrki muun muassa elokuviin Äideistä parhain ja Pelikaanimies. Vaikkei hän saanut rooleja, hän on kiitollinen. ”On rikkaus, että on ollut ihminen, joka on nähnyt, kannustanut ja puskenut eteenpäin. En tiedä olisinko löytänyt ilman Karjalaista rakkautta teatteriin.” Peruskoulun aikana Salonen kävi teatterikerhoissa koulussa ja sen ulkopuolella. Hänet valittiin Helsingin Kellariteatteriin lukion kolmantena vuonna. Kellariteatteri on yksi Helsingin kolmesta ylioppilasteatterista. ”Oli aika intensiivistä. Päivät menivät lukiossa ja illat teatterissa.” Salonen kirjoitti ylioppilaaksi Kallion lukiosta yhdeksäntoistavuotiaana. Seuraava askel oli selvä: Taideyliopiston Teatterikoulu ja näyttelijäksi. T eakin näyttelijäntaiteen koulutusohjelmaan on vaikea päästä. Vuonna 2022 hakijoista otettiin alle prosentti. Hakuprosessi on nelivaiheinen. Kirjallinen ennakkotehtävä ja kolme fyysistä tehtävää. Improvisaatioteatteria, laulua, tanssia. ”Laaja-alaisesti kaikkea mitä Teakissa opiskellaan”, Salonen tiivistää. Vaihe kerrallaan hakijoita karsitaan. Viimeisessä vaiheessa on myös haastattelu. 31 30 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 NÄYTTELIJÄ ''SITTEN ALKOI VITUTTAA''
Vuonna 2014 Salonen pääsi tuoreena ylioppilaana haastatteluun saakka. Paikka ei auennut. Pettymys oli suuri. ”Kävi egon päälle, mikä on hölmöä. Harva pääsee sisään.” Loppuvaiheeseen päässeet saavat suorituksestaan palautetta. Salonen vaikutti siltä, ettei hän halunnut olla pääsykokeissa eikä nauti lavalla tekemisestä. Se piti paikkansa, Salonen sanoo nyt. Hän tunsi pienuutta. ”Iski paniikki, kun tajusin, miten kovia muut olivat. Ei mun kuuluisi olla siinä porukassa.” Korkeakouluun hakemisen jälkeen oli vaikeaa. Salonen oli kotona puoli vuotta ilman töitä ja opiskelupaikkaa. Ei tiennyt, mitä seuraavaksi. ”Sitten alkoi vituttaa.” Hän haki töitä tutulta R-kioskilta. Työvuorot auttoivat rakentamaan uutta rytmiä elämään. ”Jokaisen pitäisi tehdä aspaduunia.” Hän sanoo olevansa mukavampi asiakas työkokemuksensa myötä. Kioskityöstä oli hyötyä myös myöhemmällä näyttelijäuralla. ”Vaikka olisi kuinka paska päivä, pitää hymyillä. Ainakin osaan feikki-ilon.” Salonen työskenteli kioskissa kaksi vuotta ja haki samalla Teakiin. Toisella hakukerrallaan hän karsiutui toiseksi viimeisessä vaiheessa. Kolmannella kerralla haku tyssäsi jälleen viimeisellä kierroksella. Palautteen mukaan Salosella oli kaksi vasenta jalkaa. Piti jälleen paikkansa, Salonen sanoo. Hän teki lämmittelyssä ”kummallisia puolivoltteja”, jotka moni viimeisessä vaiheessa ollut muistaa edelleen. ”Se oli typerännäköistä, kaikki nauroivat. Mua hävetti.” Vuonna 2017 Salonen haki neljättä kertaa. Aiemmat, toistuvat hakukerrat olivat alkaneet syödä motivaatiota. Hän uskotteli itselleen, ettei enää halua näyttelijäksi, ja haki myös elokuvaohjaajaksi Aalto-yliopistoon. Lisäksi hän sanoi perheelleen, ettei enää hae Teakiin. Se vähensi paineita. Viimeisessä vaiheessa Salosesta tuntui, että hän on rehellisempi kuin koskaan aiemmin. Ottakaa tai jättäkää, hän sanoi. 31 30 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 NÄYTTELIJÄ ''SITTEN ALKOI VITUTTAA''
vuonna 2022, eikä usko saavansa tietää, miksi pääsi lopulta kouluun. Eikä hän suostuisi antamaan kellekään ohjeita, miten Teakiin pääsee. Jokaisen pitää selvittää itse. ”Ole oma itsesi ja bla, bla, bla. Mitä sellainen edes tarkoittaa?” A ikuisten ensimmäinen kausi julkaistiin Ylellä keväällä 2019. Sitä esitettiin kolme kautta. Sarja voitti viisi Kultainen Venla -palkintoa. Salonen pitää Aikuisia ”jonkinlaisena suunnannäyttäjänä”. ”Että Suomessa tehdään rohkeammin tv-sarjoja, eikä vain synkkää nordic noiria.” Hänestä on ”hullua”, miten iso juttu sarjasta tuli. Se kun tuntui ”inside-läpältä”. Salonen uskoo menestyksen johtuneen siitä, ettei sarja yrittänyt miellyttää kaikkia. Se oli kuvaus nuorten aikuisten elämästä Haastattelun jälkeen tuntui, että nyt meni huonommin kuin ennen. Kun paikka aukesi, yllätys oli suuri. Opiskelu Teakissa oli intensiivistä. Opetusta arkipäivisin yhdeksästä viiteen. Myöhästymistä ei katsottu hyvällä. Opinnot sisälsivät teoriaa, liikuntaa, näyttelijätyön opetusta. Teatterihistoria oli Salosesta ”tylsää kuin mikä”. Hän valmistui teatteritaiteen maisteriksi 33 32 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23
rakas. Toisaalta oli hyvä, ettei tarinaa jatkettu väkisin. Hän uskoo sarjan kestävän aikaa. Ehkä parinkymmenen vuoden päästä Aikuisia katsotaan retromielessä ”niin kuin Sinkkuelämää nyt”. ”Lopulta Aikuisissa käsitellään todella inhimillisiä juttuja. Ystävyyttä ja rakkautta.” S alonen on rento ja iloinen. Hän hymyilee paljon ja on aivan toisenlainen kuin roolihahmonsa Piirityksessä. Saloselta on kysytty, oliko häiriintyneen Ilpo Larhan roolin valinta tietoista Arttu-roolin jälkeen. ”Enhän mä ole asemassa, jossa voisin valita, että hei, nyt haluan tuon ja tuon roolin”, hän sanoo. ”Sattui hyvä tsägä.” Mutta toki, Salonen jatkaa, hän oli pitkään halunnut näytellä ”pahista”. Kun rooli sattui kohdalle, oli selvää, että se on hoidettava kunnolla. ”Jännitti helvetisti.” Ennen kuvausten alkua toukokuussa 2022 Salonen treenasi. Hän harjoitteli ampumista ja yritti imitoida Larhan puhetta ja ilmeitä. Hän luki kaiken käsiinsä saaman sekä hahmostaan että rikollisuudesta ja rikoksista. ”Olen perheestä, jossa ei oikein riidellä, huudeta tai näytetä vihaa.” Ennen kuvauksia hän juoksi tai joogasi. Silloin pääsi ”johonkin mindsettiin”. Rooli oli palkitseva mutta vaikea. 12-tuntiset kuvauspäivät ottivat koville. Raskaassa roolissa piti viettää aikaa. Kuvausten jälkeen hän piti pari kuukautta lomaa. ”Haaveilin, että lomalla on sadepäiviä, ja voin bingettää jotain sarjaa ja syödä karkkia, eikä tarvitse stressata mihinkään lähtemisestä.” M aaliskuussa julkaistiin tiedote, jonka mukaan Harjunpää-rikossarja jatkuu toiselle tuotantokaudelle keväällä 2024. Sarjaa ohjaa Matti Kinnunen. Kaudella on kuusi jaksoa. Ne pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun dekkareihin. Salosella on tulevalla kaudella sivurooli –siitämän päivän Helsingissä, mikä näkyy hahmojen puheenaiheissa, pukeutumisessa ja harrastuksissa. Hän näkee itsessään ja roolihahmossaan Artussa samaa. Molemmat pyrkivät näkemään ihmisissä hyvää jopa liiallisuuksiin asti. ”Onhan Arttu pirun lämmin tyyppi. Toki myös pinnallinen, kuten mäkin paikoin.” Salonen kehuu Anna Brotkinin käsikirjoitusta. Myös improvisaatiolle oli tilaa. Kirjoitetun dialogin päätyttyä kamera jäi usein päälle. Välillä improvisoidut repliikit päätyivät jaksoihin. Salonen rakastaa improvisaatiota. Se oli maisterivaiheessa hänen sivuaineensa. Lisäksi hän on ollut improryhmä Kolinan jäsen. Aikuisten päättyminen syksyllä 2022 herätti ristiriitaisia tunteita. Arttua oli kiva näytellä ja työryhmä oli 33 32 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 NÄYTTELIJÄ ''OLE OMA ITSESI JA BLA BLA BLA. MITÄ SELLAINEN EDES TARKOITTAA''
näkin ”pahiksena”. Salonen näyttelee myös Matti Kinnusen ohjaamassa kahdeksanosaisessa psykologisessa trillerissä Kosto. Kuvaukset päättyvät syyskuun puolivälissä. Lisäksi hän on ollut teatterilavoilla. Viime esityskaudella hänellä oli päärooli Helsingin kaupunginteatterin Ystäväni pelikaani -näytelmässä. Sekä kameraettä teatterituotannot ovat nautinnollisia, tosin eri syistä. Kameran edessä esiintyminen tuntuu tarkemmalta kuin teatterilavalla. Pystyy tekemään hyvin pikkutarkkaa työtä. Se ei ole aina teatterissa mahdollista. Sen sijaan teatterissa ”erilaisia kiksejä” saa liveyleisöistä. Reaktiot kuulee ja näkee heti. ”Tuntuu, että yleisö ja näyttelijät hengittävät samaa ilmaa. Kun tuntee yhteyden, se on mystistä.” Lavalla näyttelijä on myös leikkaaja. ”Silloin luo itse rytmin.” K un Salonen puhuu näyttelemisestä, hän innostuu. ”Se on mun intohimo.” Kadulla hänet tunnetaan usein Aikuisten Arttuna. Pysäytetään, pyydetään kuvaan. Julkisuus ei kuitenkaan kiinnosta. Hän ei näyttele huomion takia. ”Mä vaan tykkään näytellä niin helvetisti. Se on iso osa mun identiteettiä.” Vain näytellessä Salonen kokee olevansa sataprosenttisesti läsnä. Tai ainakin silloin, ”kun rullaa”. Vuosi 2022 oli kiireinen. Keväällä oli aikaa pysähtyä. ”Olin että damn. Niin moni haaveistani on jo tässä vaiheessa toteutunut.” Salonen ei kuitenkaan koe näyttelijäuralla koettujen saavutusten tehneen hänestä suoraan onnellisempaa. Vielä kymmenen vuotta sitten hän olisi saattanut ajatella niin. Että vau, noin hyvin on mennyt, ei ole varmaan huolia. ”Tuohan ei pidä paikkaansa. Aina tulee suruja.” Teatterikorkeakouluun ja hienoihin rooleihin pääseminen ovat kyllä tuoneet iloa. Se ei kuitenkaan tule statuksesta vaan onnekkuudesta. Siitä, että on päässyt tekemään omaa lempiasiaa eli näyttelemään. Salonen pitää itseään empaattisena. Se on kaikista tärkeintä myös työssä. Hän yrittää ymmärtää muiden ajatuksia ja tunteita. Freelancerille tulevaisuus on auki. ”Ei voi tietää, millaisia rooleja on vielä tuolla jossain ja mihin voisin sopia. Katsotaan!” ? 35 34 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 NÄYTTELIJÄ ''EI VOI TIETÄÄ MILLAISIA ROOLEJA ON VIELÄ TUOLLA JOSSAIN JA MIHIN VOISIN SOPIA''
35 34 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23
Kuvat ja haastattelut Veera ja Roosa Niskanen Teksti Oona Komonen Maija Tanninen (vas.), Julia Ojanperä, Jessica Käyhkö ja Aino Simi. PU ET TU NA 36 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 37 PUETTUNA SANOIKSI SA NOIK SI
S aksalainen sosiologi Georg Simmelin mielestä muoti oli paradoksi: pukeutumisella haluttiin sekä erottua muista että kuulua ryhmään. Samanlaisia havaintoja ovat tehneet myös muut. Vaatteilla voi rakentaa sekä persoonallista että sosiaalista identiteettiä. Viestimme pukeutumisella muille arvoista, joita pidämme itse tärkeintä. Pukeutuminen on toki muutakin. Se voi olla koristautumista, työpaikkapukeutumista tai suojautumista säältä. Jyväskyläläisten Veera ja Roosa Niskasen mielestä Jyväskylä on täynnä tyylikkäitä ja kiinnostavia pukeutujia. Muoti näkyy katukuvassa, mutta miksi ihmiset pukeutuvat kuten pukeutuvat? Niskaset kysyivät nuorilta aikuisilta. Tämän jutun avauskuvassa Maija Tanninen, Julia Ojanperä, Jessica Käyhkö ja Aino Simi sanovat pukeutuvansa usein second hand -löytöihin. He yhdistelevät mielellään maanläheisiä sävyjä ja grungea. Oma fiilis vaikuttaa vahvasti siihen, millaiseksi ”päivän asu” muotoutuu. ? ZIYU ZHANGIN asun värimaailma heijastelee hänen silmälasiensa sävyjä: kylmää ja lämmintä. ”Arkipukeutumiseni on kerroksellisellista ja intuitiivista.” SAMUEL KÄYHKÖ on lainannut huivin äidiltään. Takki on isän vanha. ”Saan tyyliini inspiraatiota taiteesta sekä ihmisistä ympärilläni, tutuilta ja tuntemattomilta.” 36 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 37 PUETTUNA SANOIKSI
IRI LIEVANEN inspiroituu ikonisista rokkareista ja 1980-luvun goottiestetiikasta. Berliini on hänen mukaansa kaupunki täynnä tyylikkäitä ihmisiä, joilta ottaa vaikutteita omiin asuihin. NELLI VALJAKKA (vas.) pitää selkeistä linjoista ja asua maustavista yllättävistä yksityiskohdista. KATARIINA JÄRVISEN vaatekaapista löytyy paljon kuoseja, mekkoja ja mummin vanhoja vaatteita. ANNI HALÉN kertoo inspiroituvansa yksinkertaisuudesta: yhdelläkin värillä voi luoda kiinnostavan asun, kun sävyissä, tekstuureissa ja muodoissa on variaatiota. LISÄÄ TYYLEJÄ JYLKKARI.FI 38 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 39 PUETTUNA SANOIKSI
Avoin sinulle. Avoin kaikille. Mitä sinä haluat opiskella? Aloita avoimessa yliopistossa, vaikka heti! Tutustu laajaan opintotarjontaan, valitse opintosi ja ilmoittaudu. AVOIN.JYU.FI Ilmoittautuminen draamakasvatuksen perusopintojen ryhmään 25.8.–15.9. ja haku aineopintoryhmään 11.–25.10. Kirjoittamisen perusopintojen hakuaika 11.–25.10. JYYN WANHAIN TOIMIJAIN YHDISTYS RY YLIMÄÄRÄINEN YHDISTYKSEN KOKOUS SANTERI RAIMONPOIKA KRUTH sanoo, että saa vaikutteita tyyliinsä mafiaelokuvista ja niiden sävymaailmoista. Viiksiin hän hakee inspiraatiota nyrkkeilijöiltä. Asun yksityiskohtana voi olla esimerkiksi baskeri tai muu päähine. Jyväskylän ylioppilaslehti verkossa JYLKKARI.FI 38 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 39 PUETTUNA SANOIKSI
Joko opiskelut, työt tai muu arki kutsuu? Innostu uudesta kaudesta ja kipaise hakemassa kimpsut ja kampsut reppuun, vaatekaappiin, kotiin ja vapaa-ajalle. Lähes 40 upeaa liikettä, palvelua ja ravintolaa löydät yhden katon alta aivan keskustan sydämestä – tervetuloa! IHANA ARKI ODOTTAA! OPISKELIJA! Luovuta. Poikkitieteellinen verenluovutuskisa “VeriRallit” 18.9.–30.11.* Saat haala rimer kin! Kolmikulma *Osallistu luovuttamalla verta ja mainitsemalla ainejärjestösi nimi! Varaa aika: veripalvelu.?/ajanvaraus Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Tarjoamme osa-aikaista iltatyötä viihtyisässä työympäristössä, mukavat työajat sekä takuupalkan 9€/h tai kannustavan provision. Iltavuorossa on mahdollista tehdä 3-6 vuoroa viikossa ma-pe klo 16.10-20.40 ja la klo 10-17 (4,5h/vuoro). Edellytämme luontevaa keskustelutaitoa, positiivista asennetta, myyntihenkisyyttä ja sujuvaa suomen kieltä sekä vähintään 16 vuoden ikää. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä koulutamme sinut tehtävään yli 30 vuoden kokemuksella. Ota rohkeasti yhteyttä 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Opiskelijoille iltatyötä! Ilmaisia unelmia ei ole, toteuta unelmasi käymällä töissä opiskelujen ohella. Kysy myös kokopäivätyötä! Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä ma 10 22 (04) ti-to 10 01 (04) pe 10 02 (04) la 12 02 (04) su 12 22 (04) Aukioloajat Opiskelijakortilla Hanatuotteista 0,50 € Kahvi/tee 1€ Tietovisa tiistaisin klo 21 Bingo torstaisin klo 21 Elävää musiikkia viikonloppuisin
Joko opiskelut, työt tai muu arki kutsuu? Innostu uudesta kaudesta ja kipaise hakemassa kimpsut ja kampsut reppuun, vaatekaappiin, kotiin ja vapaa-ajalle. Lähes 40 upeaa liikettä, palvelua ja ravintolaa löydät yhden katon alta aivan keskustan sydämestä – tervetuloa! IHANA ARKI ODOTTAA! Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Tarjoamme osa-aikaista iltatyötä viihtyisässä työympäristössä, mukavat työajat sekä takuupalkan 9€/h tai kannustavan provision. Iltavuorossa on mahdollista tehdä 3-6 vuoroa viikossa ma-pe klo 16.10-20.40 ja la klo 10-17 (4,5h/vuoro). Edellytämme luontevaa keskustelutaitoa, positiivista asennetta, myyntihenkisyyttä ja sujuvaa suomen kieltä sekä vähintään 16 vuoden ikää. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä koulutamme sinut tehtävään yli 30 vuoden kokemuksella. Ota rohkeasti yhteyttä 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Opiskelijoille iltatyötä! Ilmaisia unelmia ei ole, toteuta unelmasi käymällä töissä opiskelujen ohella. Kysy myös kokopäivätyötä! Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä ma 10 22 (04) ti-to 10 01 (04) pe 10 02 (04) la 12 02 (04) su 12 22 (04) Aukioloajat Opiskelijakortilla Hanatuotteista 0,50 € Kahvi/tee 1€ Tietovisa tiistaisin klo 21 Bingo torstaisin klo 21 Elävää musiikkia viikonloppuisin Lounasta ja kahvittelua kampuksen ytimessä! Pysy ajan tasalla kaikista tulevista tapahtumista, arvonnoista ja tarjouksista seuraamalla meitä somessa @semmarestaurants. Ajantasaiset aukioloajat ja päivittäiset ruokalistat löydät aina parhaiten nettisivuiltamme www.semma.fi.
43 ”Yhdysvalloilla on hallussaan useita ilma-aluksia, jotka eivät ole ihmisten valmistamia. Osa aluksista on kokonaisia, osasta on vain osia, väitti entinen tiedusteluvirkamies, tietovuotajaksi kutsuttu David Grusch kesäkuussa. Hän myös sanoi, että Yhdysvalloilla on ”ei-ihmisten ruumiita”. Gruschin mukaan asiaa on salailtu kongressilta vuosikymmenten ajan. Te ks ti & ku vi tu s O o na K o m o ne n KULTTUURI 42 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 A J A NK U V A Totuus on tuolla jossain Ensimmäinen Salaisten kansioiden (The X-Files) jakso esitettiin kolmekymmentä vuotta sitten, 10. syyskuuta 1993. Sarja kertoi kahden liittovaltion agentin, Fox Mulderin ( David Duchovny) ja Dana Scullyn ( Gillian Anderson), yrityksistä selvittää selittämättömiä tapauksia. Sarjan loi käsikirjoittaja-tuottaja Chris Carter. Suomessa sarjan ensimmäinen jakso esitettiin MTV3-kanavalla tammikuussa 1995.
43 KULTTUURI Oppenheimer Christopher Nolan. Jännitys, K12, 180 min. Ensiilta 21.7.2023. 4/5 Tekoälyyn liittyvä sanonta ”Oppenheimer moment” tarkoittaa ihmisen kykyä kehittää jotain niin valtaisaa, että se pahimmillaan koituu ihmiskunnan tuhoksi. Termi juontuu fyysikko J. Robert Oppenheimerista. Hän johti toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltojen Manhattan-projektin Los Alamosin laboratoriota, jossa kehitettiin Japaniin tuhoisin seurauksin pudotettu ydinpommi. Vuosituhannen arvostetuimpiin ohjaajiin kuuluvan Christopher Nolanin elokuva Oppenheimer kertoo historiankirjoista tutun tarinan ydinpommin isästä. Cillian Murphy on ruumiillistaa upean hienoeleisesti fyysikon tunnontuskat. Tähtikaartissa vilisee isoja nimiä kuten Matt Damon projektia valvovana upseerina, Emily Blunt Kitty-vaimona, Kenneth Branagh fyysikko Niels Bohrina ja Gary Oldman presidentti Harry Trumanina. Jokainen loistaa roolissaan sen koosta huolimatta. Robert Downey Jr. on mainio monitahoisena atomienergiakomission puheenjohtajana Lewis Straussina. Nolanin Batman-trilogiassa (2005, 2008, 2012) sekä tietoiselokuvissa Memento (2000) ja Inception (2010) ristiriitaiset päähenkilöt kamppailevat moraalinsa kanssa. Myös Oppenheimer kertoo hyvän ja pahan vastakkainasettelusta sekä siitä, kenelle velvollisuudet ja vastuu milloinkin kuuluvat. Sota-aikaan sijoittuvassa tarinassa sotakuvien erillään pitäminen on tietoinen valinta. Se sulloo katsojan tutkijoiden teoreettiseen kuplaan, josta sodan traagisuutta on mahdotonta hahmottaa. Myös visuaaliset kohtaukset ovat elokuvan parasta antia. Elokuvasalin penkit vavahtelevat ääniaaltojen mukana, kun tarina sukeltaa Oppenheimerin pään sisälle. Kovia kokeneen mielen kuvauksia olisi voinut esitellä enemmänkin vastapainona osin mustavalkoiselle ja paikoin raskaan dialogivetoiselle juonelle. Kaikkiaan Oppenheimer onnistuu keskustelemaan katsojan kanssa selittämättä liikaa kantojaan oikeasta ja väärästä. Raskaasta aiheestaan huolimatta elokuva myös viihdyttää. Vaikkei se ole Nolanin paras elokuva, lunastaa se kunnianhimoisuudessaan odotukset. ? Saara Nenonen Barbie Greta Gerwig. Komedia, musiikki, K7, 114 min. Ensi-ilta 21.7.2023. 3,5/5 ”Jos rakastat Barbieta, tämä elokuva on sinulle. Jos vihaat Barbieta, tämä elokuva on sinulle.” Itseironiset mainonnan keinot ja kaikille ennalta tuttu hahmo vetosivat katsojiin: Greta Gerwig (Lady Bird 2017, Pikku naisia 2019) teki historiaa keräämällä naisohjaajajana elokuvallaan Barbie avajaisviikonlopun suurimman katseluluvun. Remixit ja alkuperäissovitukset soivat muovimaailmassa, joka on katsojalle visuaalista karkkia. Barbien ( Margot Robbie) täydellinen elämä muuttuu, kun hänelle ilmaantuu oireita lättäjaloista kuolema-ajatuksiin. Vastauksia etsiessään hän jättää roolinsa muovimaailmassa ja suuntaa todelliseen maailmaan, joka ei ole sitä mitä nuket kuvittelivat. Gerwigin ja hänen aviomiehensä, ohjaajan Noah Baumbachin itsetietoinen käsikirjoitus käsittelee kaikki mahdolliset näkökulmat toksisesta maskuliinisuudesta aina mielensäpahoittajiin ja feminismiin. Elokuva on myös absurdi yhteiskunnallinen kannanotto, joka pyrkii pohtimaan oman paikan löytämistä ulkopuolisten olettamuksista huolimatta. Vaikka materialistista nukkea on helppo syyttää sen asettamista naiseuden paineista, todellinen ”vika” voi ehkä löytyä lähempää. Robbie on täydellinen Barbie, joka tuo inhimillisyyttä ja tasapainoa elokuvan överiksi menevän huumorin sekamelskaan. Kaikki eivät olleet Ryan Goslingin valinnasta Kenin rooliin mielissään. Tuotantovaiheessa myös Gosling itse kommentoi somessa trendanneeseen hashtagiin #notmyken kysymällä, kuka edes mietti Keniä ennen tätä elokuvaa. Suuren yleisön mielipiteet Goslingin valinnasta muuttuivat elokuvan jälkeen. Hän onnistuu varastamaan show’n ken-energiallaan, jonka voimin hahmo tutustuu maskuliinisuuden maailmaan naiivin sinisilmäisesti. Barbieta jahtaava Mattel-johtoporukka ei tunnu istuvan kokonaisuuteen, ja sähellys muuttuu loppupuolella elokuvan hidasteeksi. Voimaantumisen sanomaa väännetään rautalangasta, joka toki myös paikoin sopii lapsenmieliseen maailmaan. Yksinkertaisesta juonesta huolimatta elokuvassa riittää ihasteltavaa ja pohdittavaa. Barbie on sydämellinen satiiri, jolle nauraa, mahdollisesti vähän itkeekin, ja jonka katsoo mielellään uudelleen. ? Saara Nenonen KU VA T: U N IV ER SA L PI C TU RE S, W AR N ER BR O S, W SO Y 42 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 Matkustaja Cormac McCarthy. Wsoy, 2023. 472 s. Amerikkalaisen nykykirjallisuuden kunnioitetuimman karpaasin Cormac McCarthyn viime vuonna julkaistu, kaksiosainen suurtyö lienee monelle vuosituhannen kuumeisimmin odotettuja romaaneja. McCarthy kirjoitti viimeisiä teoksiaan tiettävästi vuosikymmenien ajan. Työ valmistui täpärästi: McCarthy menehtyi kesällä 89 vuoden iässä. Romaaniparin ensimmäinen puolisko Matkustaja seuraa siskonsa itsemurhan traumatisoimaa pelastussukeltaja Bobby Westerniä 1980-luvun alun Etelä-Yhdysvalloissa. Tarinan rinnalla kulkevat takaumat, joissa kuvataan Bobbyn siskon Alician kamppailua mielenterveytensä kanssa. Leijonanosa romaanista vietetään McCarthyn tuotannolle ominaisesti: syrjäseutujen ahavoituneessa luonnossa, raskaassa fyysisessä työssä ja tuota työtä tekevien miesten murjuissa ja kuppiloissa. Yhtä ominaisia McCarthylle ovat pitkät dialogit, joissa napakka sanailu ja laveat pohdinnat vuorottelevat. Tällä kertaa McCarthy ei saa näitä osuuksia pysymään näpeissään, ja baaripöytäfilosofoinnit ovat vähällä hukata kirjan rytmin. Eheimmillään kirja on Aliciaan keskittyvissä takaumissa, joiden maaginen realismi nousee McCarthyn parhaiden kirjojen tasolle. McCarthy omisti merkittävän osan urastaan ihmisen väkivaltaisuuden ja julmuuden pohtimiselle. Tätä taustaa vasten on merkillepantavaa, kuinka veretön romaani Matkustaja on. Tällä kertaa väkivalta varjostaa ihmisiä jatkuvasti heidän muistoissaan ja puheissaan. Kaverinsa Vietnam-tarinoita kuunteleva Bobby ei ole itse kokenut sotaa, mutta häntä vainoaa verenperintö: hänen isänsä osallistui toisen maailmansodan aikana ydinpommin kehittämiseen. Pohdinnat väkivallasta ja Jumalan hiljaisuudesta kaikuvat tuttuina McCarthyn aiemmasta tuotannosta. Matkustajassa teemat eivät kuitenkaan tiivisty viimeiseksi tilinteoksi. Kirjoittaja tuntuu olleen itsekin epävarma, mitä haluaa lopulta sanoa. Ihmisen päämäärättömyyden kuvaajana McCarthy oli kuitenkin vertaansa vailla. Bobby Western jää ahdinkoineen lukijalle mysteeriksi, kuten McCarthyn aiempienkin romaanien umpioituneet, sisäisen pakon ajamana toimineet päähenkilöt. Rönsyilevä harhailu lienee se testamentti, jonka McCarthy halusi lukijoilleen jättää. ? Niklas Pelkonen
44 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 Mistä tunnet sä ystävän M onille meistä ystävyys on yksi elämän tärkeimmistä asioista. Näin alkaa kirjoittaja, valtiotieteilijä Mirja Hämäläisen teos Ystävyys (2022). Samaistun väitteeseen täysin. Elämäni tärkeimmät ihmissuhteet ovat olleet ystävyyssuhteita. Tutkimukset osoittavat, että ystävyyksien syntymiseen ja suhteiden kestoon vaikuttavat monet asiat. Eri elämänvaiheet heijastuvat esimerkiksi ystävyyssuhteiden määrään. Ystävyyden merkitys on kuitenkin pysyvä: tämän olen huomannut varsinkin nyt aikuisiällä. ALA-ASTEIKÄISENÄ KATSELIN ympäri koulun pihaa juoksevia lapsia. Pulpettien kulmalle jätettyjä ystäväkirjoja ja reppuihin rypistettyjä kutsuja syntymäpäiväjuhliin. Jos joku olisi kysynyt, kuka on paras ystäväni, en olisi tiennyt mitä vastata. Läheisiä ihmisiä oli useita. En olisi tuolloin osannut edes määritellä, kuka on ystäväni ja kuka kaverini tai hyvänpäivän tuttu. Samankaltaisuus saa meidät luottamaan helpommin toiseen. Omia ystävyyssuhteitani määrittelivät lapsena useimmiten yhteiset harrastukset, ikä ja asuinpaikka. Toisinaan vanhemmat tai muut tärkeät aikuiset olivat lapsia nopeampia. Kyläilystä saatettiin sopia vanhempainilloissa ja koulun juhlissa. Lasten ystävyydessä korostuu etenkin luottamus ja hauskanpito, kirjoittaa Mirja Hämäläinen. Lapset sopivat usein yhdessä, mikä koetaan hauskaksi. Ystävyyden ei tarvitse olla syvää, kunhan on kivaa. Nuoruus on usein itsetutkiskelun aikaa. Varsinkin yläasteja lukioikäisenä ihmissuhteet saattavat näyttää kimuranteilta. Identiteetit muovautuvat. Hämäläisen mukaan nuoruuden ystävyydet ovat usein kasvun paikkoja, joiden merkiEssee: Ystävyyksien syntymiseen sekä suhteiden kestoon ja määrään vaikuttaa moni seikka. Ystävyyden merkitys on kuitenkin pysyvä. VI IM EI S ET S A N A T Teksti Veera Niskanen 45 M iksi maksaa palvelusta, josta ei saa tarvitsemaansa apua tai jota ei tarvitse? Olen miettinyt vastausta. Pidän pakollista YTHS-maksua järjettömänä. Palvelut takkuavat, eikä apua saa. YTHS:n palveluihin tuli muutoksia vuoden 2021 alussa. Ne laajenivat kaikkien korkeakouluopiskelijoiden käytettäviksi. Asiakasmäärä kasvoi noin 125 000:sta noin 270 000:een. Yliopisto-opiskelijoiden kannalta keskeinen muutos oli terveydenhoitomaksun nousu. Lukuvuonna 2019– 2020 YTHS:n osuus ylioppilaskuntien jäsenmaksusta oli 57 euroa, syyslukukaudella 2020 Jyväskylässä 28 euroa. Muutoksen jälkeen terveydenhoitomaksu siirtyi ylioppilaskunnilta Kelan perittäväksi. Vuonna 2023 maksu on 36,8 euroa lukukaudessa ja 73,6 euroa lukuvuodessa. Toisaalta YTHS ei enää peri erillisiä käyntimaksuja esimerkiksi hammaslääkärikäynneistä. Maksu voi kuulostaa pieneltä. Tosiasiassa se on suuri etenkin nykyhintatasoon ja opiskelijoiden kuukausituloihin nähden. Vajaalla 40 eurolla käy muutaman kerran kaupassa. Lisäksi opiskelija joutuu maksamaan toimimattomista palveluista. Lääkäriaikaa voi joutua jonottaa kuukausia. Jos kärsii äkillisestä, pahasta ahdistuksesta, on käsketty kääntymään paikallisen terveyskeskuksen puoleen. Se on sikäli ymmärrettävää, koska vaikeassa, akuutissa tilanteessa on mentävä päivystykseen. Kun itse hain apua mielenterveysongelmiini YTHS:ltä, ratkaisuksi ehdotettiin kiinalaista lääketiedettä kuten akupunktiota. En kuitenkaan usko sen yksin ratkaisevan esimerkiksi itsetuhoisuutta. Tarjotut ratkaisut tuntuivat siis yhdentekeviltä. En ole myöskään ainoa, joka ei ole saanut tarvitsemaansa apua tai jolle lääkäriaikaa on tarjottu kuukausien päähän. Ruuhkaa on perusteltu vuoden 2021 muutoksella. YTHS sai uudista varten rahoitusta, jolla se avasi uusia toimipisteitä ja rekrytoi henkilökohtaa. YTHS:n rahoituksesta kaksi kolmasosaa tulee valtiolta ja kolmasosa opiskelijoiden terveydenhuoltomaksuista. Kelan ja YTHS:n mukaan ongelma ei ole kuitenkaan rahoitus vaan rekrytointivaikeudet. Palveluiden kysyntä on suurempi kuin asiantuntijatarjonta. YTHS:n mukaan ruuhkaa ovat aiheuttaneet myös koronapandemian aikana lisääntyneet mielenterveysongelmat. Pitkät odotusajat ovat kuitenkin olleet ongelma jo ennen uudistusta ja pandemiaa. Kaikki eivät myöskään tarvitse YTHS:n palveluita, sillä osa opiskelijoista käyttää työterveyshuoltoa tai yksityistä terveydenhuoltoa. YTHS ei auttanut minua mielenterveyden ongelmissani. Apua löytyi muualta. Mielestäni YTHS:llä on peiliin katsomisen paikka. Pakollista terveydenhoitomaksua tulisi arvioida uudelleen. Opiskelijoiden olisi kannattavampaa kuulua kunnallisten terveydenhoitopalveluiden piiriin, koska YTHS on osoittautunut monilta osin toimimattomaksi. ? Kommentti: Yths:n on pakko uudistua, jos pakollista maksua ei poisteta K irj o it ta ja o n jo ur na lis ti ik a n o p is ke lij a J yv ä sk yl ä n yl io p is to ss a . Teksti Monica Hepo-oja
44 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 tyksen ymmärtää kunnolla vasta jonkin ajan päästä. Omien ystävyyksieni merkitys on korostunut etenkin silloin, kun olen muuttanut uudelle paikkakunnalle. ANNA ROTKIRCH ja Venla Berg kuvailevat artikkelissaan Ystävät (2020) yhdessäoloa ja sosiaalisia suhteita ihmisyyden kulmakiveksi. Mitä enemmän asioita tekee yhdessä jonkun kanssa, sitä parempi ystävä toisesta tulee. Etenkin nuoruudessa sosiaalisuus korostuu, ja ystäviä tavataan paljon, usein monta kertaa viikossa. Iän myötä ystävyyssuhteiden ylläpito saattaa kuihtua ja tapaamiskerrat harventua. Ikääntyessä sukulaiset koetaan usein ystäviä läheisemmiksi. Syntyvyys on kuitenkin laskenut, mikä Rotkirchin ja Bergin mukaan tulee todennäköisesti näkymään ystävyyssuhteiden merkityksessä. Nykyään, reiluna parikymppisenä, ajattelen ystävyyden muodostuvan vuorovaikutteisuudesta ja valinnasta. Halusta jakaa aikaa ja ajatuksia toisen kanssa. Ystävyyden täyttämässä tilassa ilmapiiri on turvallinen ja kohtaava. Ilon tai surun kyyneliä ei tarvitse peitellä. Arvostus ja kunnioitus on molemminpuolista, eikä toisen läsnäoloa pidetä itsestäänselvyytenä. Sellaisessa tilassa itseään on valmis avaamaan. Tai jos ei valmis, niin ainakin halukas yrittämään. Se on jonkinlaista samankaltaisuutta, mutta samalla erilaisuutta. AIKUISENA YSTÄVYYSSUHTEIDEN monimuotoisuus on korostunut minulle. Useat ystäväni asuvat pitkän välimatkan päässä, mutta ajattelen heidän silti olevan lähellä. Nykyään ihmissuhteita syntyy usein digitaalisten alustojen välityksellä, eikä ystäviä välttämättä koskaan edes tapaa kasvotusten. Se ei tee ystävyydestä vähemmän arvokasta. Omissa ystävyyssuhteissani myös ikäero minun ja ystäväni välillä on vaihdellut. Suurimmillaan se on ollut lähes 30 vuotta. Vaikka elämäntilanteemme ovat erilaiset, opimme toisiltamme. Lisäksi olen huomannut, että ihmissuhteet ovat alkaneet kietoutua yhä enemmän toisiinsa. Seurustelukumppanit ja sukulaiset voivat olla yhtä hyvin läheisiä ystäviä. Oma kaksossiskoni on paras ystäväni. Ystävyys voi muodostua myös eri sukupuolten välille. Silti edelleen varsinkin naisten ja miesten väliseen ystävyyteen liitetään ulkopuolelta usein heteronormatiivinen oletus siitä, että ystävyyteen liittyy jotain muuta. Rautalankaa kuluu suuntaan jos toiseenkin, kun joutuu taivuttamaan sanoja auki siitä, että romanttisten suhteiden lisäksi on olemassa myös platonisia läheisiä suhteita. Vastaavasti samaa sukupuolta edustavien välinen ihmissuhde nähdään automaattisesti 45 platonisena, vaikka kyseessä olisikin romanttinen suhde. Toisinaan ystävyydessä tauot ovat paikallaan. Ihmissuhteet rakentuvat vastavuoroisuudesta. Jos ystävyyssuhde muuttuu yksipuoliseksi ja kuormittavaksi, ei siinä tarvitse pitää itseään. Hengähdyshetket voivat rakentaa suhteesta vahvemman. Toisinaan ne auttavat näkemään lähelle; miten itse haluaa ja ansaitsee tulla kohdelluksi. Ihmiset voivat myös kasvaa erilleen ja suhde voi päättyä lopullisesti. Varsinkin pitkien ystävyyssuhteiden kohdalla muutosten hyväksyminen voi olla vaikeaa. ”Et voi ikuisesti koputtaa toisen ovella, jos kukaan ei ole tulossa vastaamaan”, sanoi yksi parhaista ystävistäni kerran pohdintojani kuunnellessaan. On tärkeää kuunnella itseään ja olla myös itsensä ystävä. YSTÄVYYS ON lapsuudesta saakka tärkeimpiä asioita elämässä. Olen oppinut ystäviltäni paljon. Samalla olen oppinut itsestäni. Koen myös olevani monella tapaa onnekas. Monella ihmisellä ei ole läheisiä ystäviä, vaikka he niin toivovat. Puhun läheisistä ystävistäni usein tärkeinä ihmisinä. He ovat sellaisia, joiden seurassa viihdyn ja joiden kanssa keskusteleminen on helppoa. Joiden seurassa voin olla aito itseni. Ystävyys on minulle keskustelua ja vastavuoroisuutta. Se on huolettomuutta, olemista, naurua ja lohdutusta. Viestejä ja sähköpostikeskusteluja. Banaanin kuoriin raaputettuja viestejä ja WC:n peiliin huulipunalla kirjattuja muistutuksia. Rakkautta. ? Kirjoittaja on viestinnän opiskelija ja Ystävä-nimisen mustekalapehmon omistaja, joka ei ole katsonut jaksoakaan Frendejä. Nykyään ajattelen ystävyyden muodostuvan vuorovaikutteisuudesta. Halusta jakaa aikaa ja ajatuksia toisen kanssa. Ilmapiiri on turvallinen ja kohtaava. Ilon tai surun kyyneliä ei tarvitse peittää.
46 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 ”Ohjelmassa on paljon hyvää. Kannustan kaikkia perehtymään siihen.” ? Puhelimessa Oona Komonen H A L O O S a r i M u l t a l a Petteri Orpon (kok) hallitusohjelma julkaistiin kesäkuussa 2023. On hyvä ohjelma, pääministeri Orpo on sanonut. On kyllä hyvä, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on sanonut. Tieteestä, korkeakoulutuksesta ja kulttuurista vastaava tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala (kok), miten hyvä hallitusohjelma on? Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. Kovin menomesta Pielavesi tunnetaan hidastetöyssyistä ja lentopallojoukkueesta. Ylpeyden aihe on Kekkonen, jonka muut tosin yrittävät omia itselleen, kirjoittaa Susanna Auvinen. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME K uv it us O o na K o m o ne n Teksti Susanna Auvinen S uv i H uu sk o ne n PIELAVETINEN ON adjektiivi, joka kuvvoo huonosti tehtyä työtä taekka väliaekaesratkasua: esmes tilannetta, jossa kaekki rattorista lähtiin korjattaan paalinarulla. Omakohtainen kokemukseni puhhuu tämän miäritelmän puolesta. Pielavesj tunnetaan mualimalla muutamasta asijasta: jumalattomasta miärästä hijastestetöössyjä kirkonkylän tuntumassa, Pielaveen Sammon lentopallojookkueesta, keehäänheettäjä Ruuskas Antista ja ahtaista kirkoista – onhan olemassa sanonta ahasta kuin Pielaveen kirkossa. Kuitenkin ylpeimpiä pielaveteläiset ovat siitä, että UKK putkahti mualimaan Lepikon torpassa, Pielaveen kirkonkylän kuppeessa. Silti kainuulaiset koittavat omia Urkin itselleen. Kekkosen mukaan nimetty mäki Urkkikin vaihdettiin Kakkomäeksi, joka synnyttää ikäviä mielikuvia. Immeiset Pielaveellä ovat enimmäkseen tolkun kansalaisia, ja kepu on itsepintaisesti suosituin puolue. Muuta poliittista toimintaa ei sitten voikaan niin järjestäytyneeksi kutsua. Kuulemani mukkaan yksi kylän uusnatseista sekä hippi takaa-ajavat toisiaan kylän ainoaa liikenneympyrää kiertäen. Se todella synnyttää ongelmia, jos poliittista vainoa ei pääse harjoittamaan sosiaaliseen mediaan kun ei sellainen taida Pielavedellä luojan kiitos toimiakaan, ja jos toimii niin pyydän sitä hallinnoivaa tahoa laittamaan sen pois päältä. Viime vuosina valtakunnallinen uutiskynnys on pitäjän kohdalla ylittynyt noin vartin ajaksi, kun sen ainoa pankkiautomaatti rahoineen yritettiin ryöstää pakettiautolla vetämällä ja kun koko kylän ja MTV:n voimin etsittiin kerrostalon putket tukkineiden mustien rintaliivien omistajaa. Poliisiasema kunnasta lakkautettiin joskus 2000-luvun alussa ja viimeisimmän tiedon mukaan iisalaamelaiset kytät saapuvat paikalle noin 50 minnuutin sissään ilmoituksesta toteammaan, että tilanne on ohi. Hikipediassa kuitennii tiijetään, ettei poliisille ole tarvetta sillä kiihtyvin menopeli taajama-alueella on rollaattori. PIELAVETISET JAKAVAT lähes kaiken keiteleläisten kanssa tai ainakin terveydenhuollon ja paikallislehen Pielavesi-Keiteleen. Mediatalo Keskisuomalainen on jo liittänyt myös Pieken ommaan imperiummiinsa. Vastoovasti Kuopion imperiumin laajetessa lissää on vain ajan kysymys, että molemmat kunnat liitetään siihen. Jos mietit jo ensi kesän varalle missä on kovin menomesta, niin valitse Pielavesi. Sinne nimittäin rantautuu kesäksi lähes kaikki helsinkiläiset jotka omistavat mökin. Muu liiketoiminta kuin mökinvuokraus ja maanviljelys ei sitten menestykkään tässä pitäjässä: tasaisin väliajoin joku yrittää jotain, ja sitten tajuaa luovuttaa. Pielaveden kunnan slogan on Pielavesi ponnistaa luonnostaan. Jos ei muuta niin luonto siellä onkin näkemisen arvoinen. ? KA S V O 47
46 jyväskylän ylioppilaslehti 4/23 PASKA KOTISEUTU KA S V O 47 Oma juttu Kristiina Tuhkanen ajatteli nuorena, ettei hänestä tule muusikkoa. Toisin kävi. Sooloyhtyeen debyyttialbumi ilmestyy syyskuussa. Kr is tii na Tu hk an en . ALOE VERA kertoo rakastumisen vaaroista. Musiikkivideolla valmistetaan säilykepersikoista jälkiruoka. Kristiina Tuhkanen sai idean Facebookista. Algoritmit suosittelevat hänelle ruoanlaittovideoita. Niitä juuttuu katselemaan. Aloe vera on Kristiina-yhtyeen maaliskuussa julkaistu toinen single. Pitkäsoitto Palavan rakkauden aika ilmestyy 1. syyskuuta. Tuhkanen kuunteli lapsuudessa Rauli Baddingia, Tik Takia, Leevi and the Leevingsia. Rock alkoi kiinnostaa yläasteikäisenä, ja sitten elektroninen musiikki. Hän vietti aikaa television ja tietokoneen äärellä. Last.fm-palvelussa pystyi vertailemaan omia musiikkimieltymyksiä muiden käyttäjien kanssa. ”Elämänkertaani kuuluu tietynlainen kavereiden kaipuun ja passiivisuuden yhdistelmä.” Keikoilla Tuhkanen katsoi lavalla esiintyviä soittajia. Hän ajatteli, että musiikin tekemisen mahdollisuus oli suotu vain niille, jotka olivat aloittaneet nuorina ja opiskelivat musiikkia. Ei ollut esikuvia. Kukaan ei kannustanut. Mutta silti soittaminen kiinnosti. Vuonna 2017 kuitenkin silloinen kumppani, muusikko ja musiikintekijä Joni Ekman näytti, miten kitaralla soitetaan Smoke on the Waterin riffi. Tuhkanen pyysi opettamaan. Hän kokeili demppaamista. Sehän sujui! Ekman huomasi kiinnostuksen. Hän hommasi Tuhkaselle Squierin Stratocasterin, värissä sunburst. Samoihin aikoihin Tuhkanen ja hänen lukioaikainen ystävänsä Tytti Roto olivat tutustuneet Salla Moilaseen. Pitäisikö perustaa bändi? Tosin kukaan ei osannut oikein soittaa. Nimeksi tuli Tamara Luonto. Tuhkanen ja Moilanen soittivat kitaraa ja Roto rumpuja. ”Olimme umpiamatöörejä. Mutta ystävyyden voima rohkaisi. Ei ollut paineita esittää virtuoosia. Soitin mitä tahansa kitarasta lähti, sointuja tai random-ääniä.” Yhtyeen jäsenet olivat pyörineet keikoilla ja tunsivat ”skenen tyyppejä”. Bändi sai keikkoja. Ensimmäinen oli uudenvuoden bileissä ja toinen jätkäsaarelaisessa baarissa, jossa oli flippereitä. Usein keikkakuvauksissa luki, että bändi ei osaa soittaa kovin hyvin. Jäseniä ”soittotaidottomuus” ei haitannut. Muutama vuosi sitten Anni Kosonen tuli rumpuihin ja Rotosta tuli basisti. Tamara Luonnon debyyttialbumi Honeymoon ilmestyi marraskuussa 2022. IDEOITA TULI Tuhkasen mieleen valtavasti. Kappaleiden aiheita, riimejä. Tamara Luonnon jäsenet tekevät bändin musiikkia yhtä paljon. ”Omia biisejä alkoi kuitenkin olla paljon, että en halunnut sen vaikuttavan yhteisen bändin dynamiikkaan.” Tuhkanen pyysi Kristiina-yhtyeeseen ihmisiä, joiden kanssa halusi viettää enemmän aikaa. ”Bändi oli tapa huijata ne mun kavereiksi.” Musiikki on power popia. Tuhkanen laulaa ja soittaa akustista kitaraa. Muut jäsenet ovat kitaristit Ekman ja Joel Hyttinen, basisti Hilla Kohtamäki ja rumpali Essi Nieminen. Tuhkanen sanoittaa. Aiheina ovat ihastuminen, haaveet, kateus, ystävyys. ”Kappaleiden sanat ovat aika naiiveja, hempeitä ja totisia.” Tuhkanen haluaisi soittaa myös koskettimia. Hän osti MicroKorgin, mutta motivaation löytäminen sointujen harjoitteluun on vaikeaa. Toisin on ollut kitaran soittamisessa. ”Parillakin soinnulla saa paljon aikaan.” Se näkyy Tuhkasen mukaan Tamara luonnon ja Kristiinan musiikissa. Kappaleet eivät ole kovin monimutkaisia rakenteeltaan. ”Paljon a-mollia, c:tä… Ehkä siksi ihmiset ovat olleet keikoilla innoissaan. Musiikki on tarpeeksi yksinkertaista.” ”Ei vaan, bändi soittaa hyvin.” Hän ei tiedä, onko kovin itsevarma johtaja Kristiina-yhtyeen treeneissä. Mutta on hauskaa tehdä omaan tyyliin asioita. Hän ajattelee olevansa kappaleiden tulkitsija, vaikka ne ovatkin omia. Tuhkanen alkoi soittaa kitaraa 24-vuotiaana. Soittotaidottomuus ei lopulta haitannut, vaikka se oli syy, miksei hän aloittanut aiemmin. ”Olen superonnellinen, että aloitin. Tajusin, että soittaminen tulee olemaan iso osa elämää ja identiteettiä. Vaikka rakkaudet hiipuvat ja ystävyydet voivat kuolla, saan soittaa aina, jos haluan.” ? Teksti Oona Komonen Kuva Hilla Kohtamäki
Kampanjaedut nähtävillä 8.9. alkaen jyvaskyla.fi/kulttuuri. Kampanja voimassa 11.-30.9. www.jyvaskylasinfonia.fi 7 ?€ Presto ? -LIPULLA NOPEASTI KONSERTTIIN! Opiskelijahintaiset liput alk. 15 € Tutustu syksyn konserttiohjelmistoomme Presto – ex tempore -lähtijän edullisempi lippu. Edullisen lipun voi ostaa tuntia ennen konsertin alkua teatteritalon lippumyymälästä, mikäli konserttiin on vielä tilaa. Ei varauksia. Etu on henkilökohtainen ja se myönnetään voimassaolevaa opiskelijakorttia vastaan. OPISKELIJA,TULE TEATTERIIN VIIMETIPPALIPULLA! Saat sen hämmästyttävän edullisesti lippumyymälästämme! Älä pukeudu päivälliselle Viimetippahinta opiskelijalle 10€/lippu www.jklteatteri.fi VIIMETIPPALIPUT TUNTIA ENNEN ESITYSTÄ lippumyymälästämme, Vapaudenkatu 36, 40100 JKL opiskelijakorttia näyttämällä. Tervetuloa viihtymään! OPISKELIJOIDEN KIMPPAETU KULTTUURIIN 1+3 Liput neljälle kolmen hinnalla! 1+3 SHARE THE JOY OF CULTURE Get tickets for 4 for the price of 3! Gather a group of 4 people and get cheaper access to cultural experiences for the whole group! Check the benefits and price offers of local cultural operators in Jyväskylä jyvaskyla.fi/kulttuuri. Culture campaign is valid 11.–30.9.2023.