4 / 22 15 SISÄLTÖVAROITUS : Vaarallista taidetta! Kuvareportaasi: Kelatkaa! Nää opiskelijat asuu näin joka päivä Bulkkikaljan makukaava 18 26
KYSY OPISKELIJA -ALENNUSTA! OPISKELIJAN ARKEEN Terveellistä ruokaa ja iloista meininkiä Opiskelijalounas ja Campus take away Wicked Rabbit Hav a Java Market 24/7 UUTTA! Syyskuussa grillissä avataan Pop Up Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde Kahvila Tiede ja ravintola Taide Seminaarinkatu 15 B, 40100 Jyväskylä www.foodandco.fi/taide
Paikalliset Apple-asiantuntijasi. Erikoishinnoittelu Mac-tietokoneista on aina voimassa opiskelijoille ja opettajille. Katso erikoishinnat: www.itronic.fi Multitronicissa aina ilmainen vianselvitys Me Multitronicilla tarjoamme aina ilmaisen vianselvityksen. Meille on tärkeää, että voimme yhdessä löytää ratkaisuja tietokonetai puhelinongelmiin. Ei kustannuksia Voit tuoda tietokoneesi, puhelimesi tai tablettisi myymäläämme, etsimme laitteesta ongelman ja annamme neuvoja mitä voimme tehdä asialle – tämä kaikki ilman minkäänlaisia kustannuksia. www.multitronic.fi/service Gummeruksenkatu 6 40100 Jyväskylä Ma Pe: 10 17 @multitronic.fi Gummeruksenkatu 6 40100 Jyväskylä Ma Pe: 10 17
05 www.jyvaskylasinfonia.fi 7 ?€ Presto ? -LIPULLA NOPEASTI KONSERTTIIN! Opiskelijahintaiset liput alk. 8 € Tutustu syksyn konserttiohjelmistoomme Presto – ex tempore -lähtijän edullisempi lippu. Edullisen lipun voi ostaa tuntia ennen konsertin alkua teatteritalon lippumyymälästä, mikäli konserttiin on vielä tilaa. Ei varauksia. Etu on henkilökohtainen ja se myönnetään voimassaolevaa opiskelijakorttia vastaan. OPISKELIJA,TULE TEATTERIIN VIIMETIPPALIPULLA! SE ON HÄMMÄSTYTTÄVÄN EDULLISTA! Hiirenloukkuun Viimetippahinta opiskelijalle 10€/lippu norm. 22 €/kpl Lisätietoja ohjelmistosta ja Viimetippalipusta löydät verkkosivuiltamme jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri Tiedustelut myös: Lippumyymälä puh. 014 266 0110, Vapaudenkatu 36, 40100 Jyväskylä Viimetippa musikaaliin 17 € (norm. 30 €) Viimetippa puhenäytelmää n 10 € (norm. 22 €) Ensi-ilta 24.9.2022 Ohjaus Anssi Valtonen UUSI OPISKELIJA TERVETULOA JYVÄSKYLÄÄN Mikä tekee Jyväskylästä suositun opiskelijakaupungin? Totta kai laaja valikoima oppilaitoksia, mutta ennen kaikkea ihmiset, opiskelijat itse ja opiskelijaelämä. Tiesitkö, että noin joka kolmas Jyväskylän asukas on opiskelija? Kaupungin 40 000 opiskelijaa muodostavat aktiivisen yhteisön, josta löydät helposti oma paikkasi. Kaupunki sykkii liikuntaa, kulttuuria ja tapahtumia. Jyväskylästä löydät ainekset sinua kiinnostavaan ja kiehtovaan opiskelijaelämään joka päivä. Tervetuloa joukkoon! jyvaskyla.?/opiskelijakaupunki @opiskelijakaupunkijyvaskyla KUVA: TERO TAKALO-ESKOLA
jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 05 K O O ST U M U S 15 Sis ält öv aro itu s! Va ara lli sta tai de tta (k an ne ss a) 18 Ga lle ria : Nä in asu va t op isk elij at (k uv as sa ) 26 Bu lkk ika lja n m ak uk aa va Kuva Mikko Kuparinen (kuvassa Matti Krans ) 07 Pä äk irj oit us : Pu ut arh as sa 09 Av aa ja: Ka tu tan ssi n m on ios aa ja 10 Vu ok rat ko ho av at 12 Li ian pi tk ää n pa iko ill aa n 13 Ilo kiv en Ka ri sa no o: "T ee rrv e!" 14 Jy yko lu m ni : Pu hu taa nk o op isk elij ae läm äs tä? 30 Aj an ku va : Al la om en ap uu n 31 Ku ltt uu ri: Lu hr ma nn in El vis -el ok uv a ko mp ur oi 32 Es see : Lu ov ut us vo itt o 33 Ko mm en tti : Gi rls jus t wa nn a ha ve fu nd am en tal rig ht s 34 M ur su ei pä äse Va ha ka bin ett iin 35 Ka svo : Sa na z Ha ssa nil le tan ssi on elä mä nt ap a INTRO KESKITY OUTRO s. 18 >>
LINKKI OPISKELIJAELÄMÄÄN Nuorten ja opiskelijoiden 30 päivän lippu alkaen 38 € linkki.jyvaskyla.fi/opiskelija jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 07 Lisäyksiä tulossa! Kaikki keikat ja liput: jelmu.net & lippu.fi Pe 2.9. LAURI HAAV, VEPU La 3.9. TuskaLive: BOKASSA (NO) , PLANET OF ZEUS (GR) LA 3.9. LIve is LIFE @ MUSTA KYNNYS: EEVIL STÖÖ Ke 7.9. VADER (PL) , HATE (PL) , THY DISEASE (PL) Pe 9.9. MOON SHOT La 10.9. KARRI KOIRA: K.O.I.R.A. 10 v. -juhlakeikka Pe-La 16.-17.9. Off Road Festival: ORANSSI PAZUZU, XYSMA, SPIRITUAL FRONT (IT) plays The Smiths + classics, MURHEENLAAKSO plays Mana Mana, ROSALIE CUNNINGHAM (UK) , ???? ???? (Paranoid) (SE) , SKEPTICISM, HEBOSAGIL, SEREMONIA, MARA BALLS, DEMONIC DEATH JUDGE, KALEIDOBOLT, VVORSE, HAVAS Pe 23.9. EVA + MANU: Eva + Manu 10 v. La 24.9. SLACK BIRD BIG BAND Ke 28.9. Kauppakadun Approbatur Pe 30.9. TUMPPI VARONEN & PROBLEMS, YPÖ-VIIS, LAPSUUS La 1.10. URSUS FACTORY, SEPIKKA, JERE VALKONEN Ti 4.10. DEAD BY APRIL (SE) , EMBER FALLS Pe 7.10. VILLE LAIHIALA & SAATTAJAT La 8.10. MELO, NELMA U LA 8.10. LIve is LIFE @ MUSTA KYNNYS: WASTED, NERVS TO 13.10. VÄRTTINÄ: Oi Dai 30 v. Pe 14.10. SCANDINAVIAN MUSIC GROUP: 20v juhlakiertue La 15.10. JUKKA NOUSIAINEN & KUMPP., ROCK SILTANEN GROUP Ke 19.10. SCAR SYMMETRY (SE) , TORCHIA, VOIDFALLEN To 20.10. HÄLLAS (SE) Pe 21.10. Jazz Jkl Live: LINDA FREDRIKSSON JUNIPER La 22.10. DANCE WITH THE DEAD (US) , DANIEL DELUXE LA 22.10. LIve is LIFE @ MUSTA KYNNYS: ELIAS GOULD To 27.10. KOLMAS NAINEN Pe 28.10. EX TUUTTIZ: On totta 10 v. La 29.10. HUORA, LÄHIÖBOTOX LA 29.10. LIve is LIFE @ MUSTA KYNNYS: BRAINEATERS plays MISFITS Pe 4.11. LOST SOCIETY La 5.11. MAIJA VILKKUMAA LA 5.11. LIve is LIFE @ MUSTA KYNNYS: PUHELINSEKSI, KAIKKI TURHAT HAAVEET Ma 7.11. PARADISE LOST (UK) LA 12.11. LIve is LIFE @ MUSTA KYNNYS: RISTO 20 v. , PROFEETTA Pe 18.11. LITKU KLEMETTI, LYYTI LA 19.11. LIve is LIFE @ MUSTA KYNNYS: KISSA Pe 25.11. STRATOVARIUS La 26.11. MARISKA To 1.12. JUHA TAPIO Pe 9.12. TIMO RAUTIAINEN & NISKALAUKAUS: Rajaportti 20 v. Pe 16.12. STEVE’N’SEAGULLS La 17.12. ARPPA, ANTTI AUTIO
jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 07 M iltei joka päivä kuljin niiden ohi. Pihlajien, tuomien, metsävaahteroiden, vuorijalavien, saarnien, siperianpihtojen, hopeakuusten, kiiltotuhkapensaiden. Kuljin ohi monesti ilman että pysähdyin. Vuonna 1863 Jyväskylässä aloitti Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Sen myötä syntyi Suomen ensimmäinen valtiorahoitteinen koulupuutarha. Opetuksellisen tarkoituksen lisäksi puutarhalle kerättiin kasvikokoelmaa. Puisto noudatti todennäköisesti Gustav Meyerin periaatteita: vapaamuotoinen maisemakokonaisuus, harmoninen ja maalauksellinen. Seminaarinpuistosta avautui näkymä Jyväsjärvelle. Puutarhanhoidon suosion kasvaessa Suomessa 1800ja 1900-lukujen taitteessa koristivat puutarhaa marjapensaat, suuret kasvimaat ja hedelmätarha. Satoa käytettiin seminaarin keittiössä sekä myytiin torilla kaupunkilaisille. Itsenäistymisen jälkeen luonnontieteiden opetus ja kasvitarhanhoito kuuluivat opetussuunnitelmiin. Kasvilajisto monipuolistui ja puistossa kokeiltiin muun muassa mehiläisten hoitoa. Sotavuodet kuitenkin kohtelivat karusti: puisto jäi useana vuonna hoitamatta. Opettajaseminaari muuttui ylioppilaspohjaiseksi kasvatusopilliseksi korkeakouluksi 1934, ja 1950-luvulta eteenpäin lisärakentaminen Seminaarinmäestä lounaaseen muutti puiston vuosiksi rakennustyömaaksi. Vanhat kasvimaat purettiin, samoin kuin kasvihuone (jossa oli kasvatettu etenkin viherkasveja luokkahuoneisiin ja opetusmateriaaleiksi). Puisto joutui sopeutumaan Alvar Aallon Puutarhassa kampuksen suunnitelmiin. Lisärakentaminen 1970-luvulla hävitti vanhan puiston keskeisimmät maisemaelementit ja pilkkoi sen osiin. Vuonna 1989 kuitenkin tapahtui. Yliopistolle perustettiin viheraluepuutarhan amanuenssin toimi. Viheralueet saivat kasvitieteellisen puutarhan statuksen 1990. Puutarhan kunnostaminen ja restaurointi alkoivat vuonna 2012. Ensin vanhimman osan, sitten Aallonpuiston puolen. Keskeinen tavoite: säästää ja suojella Seminaarinmäen uhanalaisia maisemapuiston piirteitä ja historiallisia kasveja sekä kerrostumia. Tänä vuonna, 2022, yliopistolle saatiin jälleen kasvitieteellisen puutarhan suunnittelijan toimi. Huhtikuussa Euroopan komissio myönsi Seminaarinmäen kampukselle ensimmäisenä Suomessa ja Pohjoismaissa kulttuuriperintötunnuksen. KASVITIETEELLISTEN puutarhoiden tehtävä on ylläpitää kasvikokoelmaa sekä suojella lajistoa tutkimusja opetustarkoituksessa. Nykyään tieteellisiä puutarhoja on yli 2 500 noin 150:ssä eri maassa. Jyväskylässä puutarha on 36 hehtaaria. Kasvikokoelmat (18 000 yksilöä, noin 570 lajia) sijaitsevat kolmessa kampuskohteessa (Seminaarinmäellä, Mattilanniemessä ja Ylistönrinteellä). Kohteiden runsas lajisto kertoo paitsi huolenpidosta myös historiasta ja kulttuuriympäristöarvosta. Alueelta voi löytää rusokuusamia, omenapuita, syreenejä, villaheisiä, kärhöjä, isotöyhtöangervoja. Seminaarinmäen perustajan ja ensimmäisen johtajan Uno Cygnaeuksen syntymän 100-vuotismuistoksi vuonna 1910 istutetun tammen. Seminaarin muistoksi vuonna 1937 istutetun kuusen. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi P Ä Ä K IR J OI TUS s. 30 >> Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan tunnuskasvi on Oppio-omenapuu. Verenluovutus voi pelastaa ihmishengen. Tule vaikka kaverin kanssa! Tarjoamme hyvän mielen lisäksi aina kahvit ja välipalaa. Veripalvelu Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2-4 avoinna ma–pe Varaa aika: veripalvelu.fi Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 Testaa, voisitko luovuttaa verta: HENGENPELASTAJA? SINUSTAKO sovinkoluovuttajaksi.fi Aikido SYYSKAUSI React calmly Control softly Be kind. P ERUSTREENIT o alkaen 12.9. o ma ja ke klo 17:00-18:30 o Monitoimitalon judosalit 2 ja 3 o hinta 95 € / 50 € (opiskelijat) o kokeilukerta ilman maksua www.jigotai.fi/aikido
VUODESTA 1960 POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen, 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Iina Niskanen, 050 353 3362, toimittaja@jylkkari.fi (1.9.–) TÄTÄ NUMEROA AVUSTANEET Tatu Helle, Katariina Henttonen, Aija Hokkanen, Santeri Harju, Irina Hasala, Niklas Pelkonen, Mikko Kuparinen, Sofia Kyllönen, Julia Harju, Taiska Rastiola, Koi Korppikangas, Henna Launistola, Vilma Mietola. KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA JA PAINOSMÄÄRÄ BotniaPrint, Kokkola, botniaprint.fi Ilmestyy 6 kertaa lukuvuoden aikana 5 000 kpl (abinumero 7 000 kpl, kaupunkinumero 49 000 kpl) ILMOITUSMYYNTI Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI Tilaa Jylkkäri kotiin verkkosivun kautta, tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 9e, muut 47e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti KANSI Kuvitus: Sofia Kyllönen Jyväskylän Ylioppilaslehti 04/2022 Avustajaksi Jylkkäriin? HALUATKO MUKAAN tekemään Jyväskylän ylioppilaslehteä? Jylkkärin toimitus koostuu päätoimittajasta ja toimittajasta, eikä lehden sisältö synny ilman joukkoa avustajia. Jylkkäriä voi avustaa kirjoittamalla, valokuvaamalla tai kuvittamalla. Aiempaa kokemusta ei välttämättä vaadita. Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko avustajaksi? Lähetä päätoimittajalle sähköpostia osoitteeseen paatoimittaja@ jylkkari.fi. Esittele itsesi ja kerro ideasi. Esimerkiksi juttuideasta on hyvä käydä ilmi seuraavat asiat: jutun näkökulma, ingressi tai synopsis, ketä voisi haastatella tai mitä lähteitä käyttää ja millä aikataululla jutun voisi toteuttaa. Jos sinulla ei ole ideaa, voit myös tarjoutua avustajaksi. Kerro itsestäsi ja osaamisestasi. Kaikista julkaistuista jutuista, kuvituksista ja kuvista maksetaan palkkio. Jyväskylän ylioppilaslehti on vuonna 1960 perustettu riippumaton suomenkielinen opiskelijalehti. Jutut käsittelevät opiskelijaelämää, politiikkaa ja yhteiskuntaa, kulttuuria, tiedettä sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Jylkkäri noudattaa toiminnassaan journalistin ohjeita. Jylkkäriä kustantaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY, ja lehti on sitoutunut JYYn arvoihin, joita ovat muun muassa yhteisöllisyys, vastuullisuus ja yhdenvertaisuus. ? s. 15 >> jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 08 OIKAISU Toisin kuin Jylkkärin 3/22 jutussa Opiskelijajärjestöt luopuivat Frankista (s. 14) kerrottiin, Miriam Putula ei ollut vuonna 2020 OYYn hallituksen puheenjohtaja, vaan keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja. Hallituksen puheenjohtaja oli tuolloin Eetu Leinonen. 07 AV A A J A 09
jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 08 07 AV A A J A Intohimo, elämäntapa, työ, suuri rakkaus. Sitä kaikkea tanssi on jyväskyläläiselle Sanaz Hassanille. Katutanssin pioneerina Suomessa tunnettu Hassan on tuomaroinut, opettanut, koreografioinut, perustanut oman tanssiryhmän ja koulun – sekä tietysti tanssinut. "Tanssi on pelastanut mut monta kertaa." Moniosaaja s. 35 >> Kuva Mikko Kuparinen Teksti Oona Komonen 09
Vi elä alk uv uo nn a vu ok ra t las ki va t. Kä än ne ta pa ht ui ke vä än ja alk uk es än aik an a. Vu ok ra -a su nt oj en m ar kk in oi nt iai ka ly he nt yi ja vu ok ra t kä än ty iv ät no us uu n, ja ar vi oi de n m uk aa n ka sv u jat ku u. jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 10 MITÄ NYT V u o k r a t k o h o a v a t V u o k r a t k o h o a v a t Teksti, kuva & grafiikka Oona Komonen 11
V ielä viime vuoden lopussa että kuluvan vuoden keväänä vuokra-asuntomarkkinoita leimasi sanapari: vuokralaisen markkinat. Vuokra-asunnoista oli enemmän tarjontaa kuin kysyntää. Se näkyi erityisesti vuokrien laskuna. Nyt tilanne on kuitenkin kääntynyt. Tilastokeskus julkaisi 4. elokuuta tuoreen katsauksensa vapaarahoitteisista vuokrista. Vapaarahoitteinen vuokra-asunto on yleisin vuokra-asumisen muoto. Se kattaa lähes kaikki muut vuokra-asunnot paitsi opiskelijaja ARA-asunnot. Tilastojen mukaan vuokrat nousivat huhti-kesäkuussa koko Suomessa alkuvuoteen verrattuna. Kovinta kasvu oli Tampereella: 1,2 prosenttia. Vuokrat nousivat reilun prosentin myös Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Helsingissä vastaava luku oli 0,4 prosenttia ja koko pääkaupunkiseudulla 0,8 prosenttia. Jyväskylässä vuokrataso nousi 0,8 prosenttia. Neljännesvuositason lisäksi vuokria verrattiin vuoden takaiseen. Eniten kasvua oli Turussa (1,8 prosenttia), Rovaniemellä (1,6 prosenttia) ja Tampereella (1,5 prosenttia). Helsingissä kasvua oli 0,2 prosenttia. Sen sijaan Jyväskylässä ja Mikkelissä vuokrat olivat pysyneet ennallaan. MISTÄ KASVU kertoo? ”Pandemiasta palautumisesta”, Suomen vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen vastaa. Korona-aika heikensi asuntojen kysyntää monessa kaupungissa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla matkailun, kansainvälisen liike-elämän ja kansainvälisten opiskelijoiden liikkuminen vähentyi. Samaan aikaan vuokra-asuntojen tarjonta kasvoi uudisrakentamisen myötä. Koska kysyntä oli pientä, moni vuokranantaja laski vuokrapyyntejä tai jätti vuotuisia vuokrankorotuksia tekemättä. ”Yhteisvaikutus on, että koko kaupungin tasolla vuokrat laskevat.” Keväällä 2022 asuntojen kysyntä kuitenkin piristyi. Tämä näkyi etenkin vuokra-asuntojen markkinointiaikojen lyhenemisenä. Kehityksen myötä vuokranantajat saattoivat korottaa vuokraa muutaman vuoden tauon jälkeen. Korotuspaineita voi olla myös lähitulevaisuudessa. Rakennusmateriaalit, energian hinta ja ylläpitokulut ovat kasvaneet pidemmän aikaa, mutta Ukrainan sota voimisti kehitystä. Kiihtyvä inflaatio sekä korkotason kasvu voivat houkutella nostamaan vuokraa. Vuokrankorotuksissa on kuitenkin riskinsä, Rokkanen sanoo. ”Jos korotus on liian kova, vuokralaisesta tulee äkkiä naapuritalon vuokralainen. Tämä on aina vaakakupissa.” KAUPUNGIN VUOKRATASOA määrittää asuntojen tarjonta. Kun se kasvaa suhteessa asuntojen kysyntään, vuokrataso nousee yleensä hitaammin – tai kääntyy jopa laskuun. Esimerkiksi Helsingissä vuosi 2021 oli vuokra-asuntomarkkinoilla poikkeuksellinen. Väestö kasvoi vain noin 1 500 asukkaan verran. Samaan aikaan kaupunkiin valmistui paljon uusia asuntoja, yhteensä 7 100. Vapaarahoitteiset vuokrat laskivat. Vastaavanlaista asuntorakentamiseen liittyvää kehitystä on ollut myös muualla, Rokkanen sanoo. ”Esimerkiksi Jyväskylä on hyvä esimerkki kaupungista, jossa rakentamisen ja asuntosijoitusbuumin suurimpia voittajia on ollut kaupungista vuokra-asuntoa etsivä opiskelija.” 2010-luvun alkupuolella Jyväskylän vuokrat olivat kasvussa, ja asunnoista oli jopa pulaa. Vuonna 2015 asuntotuotanto vahvistui, ja erityisesti vuosina 2018 ja 2019 kerrostalorakentaminen oli voimakasta. Myös huippuvuosien jälkeen Jyväskylään on rakennettu uusia asuntoja, mutta suhteessa jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 10 MITÄ NYT Jyväskylässä asuntobuumin suurimpia voittajia on ollut kaupungista vuokra-asuntoa etsivä opiskelija. ” Sakari Rokkanen, ekonomisti kysynnän kasvuun tarjonta on ollut jopa voimakkaampaa, Rokkanen sanoo. ”Se on näkynyt siten, että Jyväskylässä vuokrakehitys on ollut maltillista ja markkinointiajat ovat olleet pidempiä muihin yliopistokaupunkeihin verrattuna jo ennen pandemiaa.” Entä jatkossa? Voi olla, että pandemian väistyessä muuttoliike kasvaa. Palvelualojen työntekijät saapuvat vuokra-asuntomarkkinoille, ja opiskelijat muuttavat kenties halukkaammin opiskelupaikkakunnilleen korkeakoulujen palatessa lähiopetukseen ja kaupungin opiskelijaelämän ja tapahtumatarjonnan voimistuessa. ”Arvion mukaan lähivuosina vuokrat kasvavat myös Jyväskylässä osittain inflaation kiihtymisen ja kustannusten kasvun myötä”, Rokkanen sanoo ja lisää: ”Mutta todennäköisesti maltillisesti.” ”Kilpailu vuokralaisista on kiristynyt monissa kaupungeissa. Siksi markkinavuokrien on ennakoitu nousevan muita kuluja hitaammin.” ROKKASELLA ON vielä vinkki. ”Vuokra-asuntomarkkinoilla näkyy voimakas kausivaihtelu.” Sekä lyhyimmät keskimääräiset markkinointiajat että korkeimmat vuokrasopimusten vuokrat ajoittuvat vuoden kolmannelle vuosineljännekselle, jolloin uudet opiskelijat etsivät kaupungista vuokra-asuntoa. Viime vuosina Jyväskylässä sesonkiaikaan solmituissa vuokrasopimuksissa keskivuokrat ovat olleet noin euron neliöltä kalliimpia verrattuna hiljaisempiin ajankohtiin. Sellaisia ovat talvikuukaudet, marraskuusta helmikuuhun. ? Vuokrien neljännesvuositilasto kuvaa asuntojen vuokratasoa ja vuokrien muutosta neljännesvuositasolla. Neljännesvuosimuutoksella tarkoitetaan vuosineljänneksen indeksin suhteellista muutosta verrattuna edellisen vuosineljänneksen indeksiin. Vuokraindeksi lasketaan seuraamalla samojen asuntojen vuokrien kehitystä. 20 15 Q1 20 16 Q1 20 17 Q1 20 18 Q1 20 19 Q1 20 20 Q1 20 21 Q1 20 22 Q1 98 100 102 104 106 108 V A P A A R A H O I T T E I S T E N V U O K R A A S U N T O J E N V U O K R I E N K E H I T Y S , I N D E K S I 2 1 5 = 1 . J Y V Ä S K Y L Ä . Yksiöt Kaksiot Kolmiot+ Lä h d e : Ti la s to ke s ku s , 2 2 2 . * Lu e m y ö s: K u va re p o rt a a si : N ä in o p is ke lij a t a su va t s. 18 >> 11
Liian pitkään paikallaan jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 13 Korkeakouluopiskelijat istuvat päivän aikana yli kymmenen tuntia. Vaikka liikuskelu luennon aikana edistäisi opiskelijoiden jaksamista, mahdollisuuksia siihen ei juuri ole. Teksti Henna Launistola & Vilma Mietola Kuvitus & grafiikka Oona Komonen V aikka pitkäkestoinen istuminen vaikuttaa haitallisesti opiskelukykyyn, ei korkeakoulujen opetusarki tue istumisen tauottamista, ilmenee keskisuomalaisten korkeakoulujen hyvinvointihankkeen oppimisympäristökyselystä. Keväällä 2022 toteutettuun kyselyyn vastasi 654 opiskelijaa Jyväskylän yliopistosta, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Humanistisesta korkeakoulusta ja Ilmasotakoulusta. Hieman alle puolet vastaajista kertoi, ettei heidän korkeakoulunsa opetuksessa kiinnitetä huomiota istumisen tauottamiseen tai vähentämiseen. Pelkästään yliopisto-opiskelijoiden osalta luku oli suurempi: 56 prosenttia. Paikallaanolon vaaroista terveydelle alettiin puhua parikymmentä vuotta sitten väestötutkimusten myötä. Viime vuosikymmeninä teknologinen kehitys on vähentänyt toiminnallisuutta töissä, opiskelussa ja vapaa-aikana. Pitkäaikainen paikallaanolo kuormittaa kehoa ja mieltä. Aineenvaihdunta ja verenkierto hidastuvat, keho jäykistyy, selkävaivojen ja sairauksien riski kasvaa. Runsas istuminen on yhdistetty sydänja verisuonitauteihin, kakkostyypin diabetekseen, syöpiin sekä masennukseen. Keskittymiskyky heikkenee ja aivojen kyky käsitellä tietoa hidastuu. Tutkimusten mukaan korkeakouluopiskelijat istuvat päivän aikana keskimäärin lähes 11 tuntia, josta yli puolet tapahtuu opiskelun aikana. Opiskelijat myös kokevat päiväsaiMITÄ NYT 12 kaan enemmän väsymystä kuin aikuisväestö keskimäärin. Siksi noin kahdeksan vuotta sitten Keski-Suomen korkeakoululiikunnan ohjausryhmä pohti, miten liikettä voisi lisätä opetuksessa. Vuonna 2021 alkaneen Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen tavoite on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia. HANKKEESSA keväällä toteutetun kyselyn mukaan peräti neljä viidestä vastaajasta koki opetuksen, joka sisältäisi mahdollisuuden liikuskeluun tai muuhun kevyeen aktiivisuuteen, edistävän omaa jaksamista. Kynnys jaloitteluun ja seisomaan nousemiseen luennolla saattaa kuitenkin olla korkea. Toiminnallisuuden edistäminen ei onnistu ilman opettajien tukea, kannustusta ja esimerkkiä. Vastaajien mukaan myös liikkumista edistävien taukojen pitäminen tai toiminnalliset opetusmenetelmät, kuten paritai ryhmäkeskustelun teettäminen seisten tai kävellen, ovat korkeakouluissa vähäisiä. Opiskelun aikaiseen liikuskeluun ja istumisen tauottamiseen vaikuttavat kannustuksen lisäksi fyysiset oppimisympäristöt. Opiskeluasennon vaihtaminen on vaikeaa, jos istumiselle ei ole konkreettisia, helppoja vaihtoehtoja, kuten asentoa parantavia satulatuoleja tai jumppapalloja. Vastaajista 60 prosenttia sanoi, ettei vaihtoehtoisia istumismuotoja ole. Yliopisto-opiskelijoista luku oli kymmenen prosenttia suurempi. Muutosta kuitenkin on. Verrattuna vuoteen 2020, oli kevään 2022 kyselyn tulosten mukaan korkeakouluopiskelijoiden näkemyksissä toiminnallisuudesta parannusta. Liikkumiseen suhtaudutaan myönteisemmin. Tilanne on kuitenkin edelleen huolestuttava, sanoo yhteishankkeen Jyväskylän yliopiston edustaja Riikka Hämylä. Opiskelijoiden työergonomia kärsi korona-ajan etäopetuksen aikana, ja todennäköisesti etäopetus jää pysyväksi osaksi arkea myös pandemian jälkeen. Hämylä kuitenkin uskoo, että nyt syksyllä voisi olla otollinen hetki toimintatapojen muuttamiselle. Opetustavat ovat muutenkin olleet pandemian aikana murroksessa. ”Moni on etäopetuksen myötä todennut, että tauot, venyttelyt ja liikuskelu ovat opetuksen aikana paikallaan. Kun opiskelijat palaavat kampukselle, voisi aktiivisuudesta ja toiminnallisuudesta luoda uuden normaalin.” ? Lue lisää: Kolumni opiskelun tauottamisesta verkossa jylkkari.fi. Ei Kyllä Edistäisivätkö oppitunnit, jotka sisältäisivät mahdollisuuden liikuskeluun, taukoliikuntaan tai muuhun fyysiseen aktivointiin, jaksamistasi? Edistetäänkö lähiopetuksessa liikkumista tai toiminnallisia opetusmenetelmiä? Edistetäänkö etäopetuksessa liikkumista tai toiminnallisia opetusmenetelmiä? Eos Ei Eos Kyllä Eos Ei Kyllä 81 % 8 % 11 % 18 % 47 % 35 % 22 % 71 % 7 % Lähde: Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kysely 2022 Pet ri Ja nh un en
Liian pitkään paikallaan jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 13 Korkeakouluopiskelijat istuvat päivän aikana yli kymmenen tuntia. Vaikka liikuskelu luennon aikana edistäisi opiskelijoiden jaksamista, mahdollisuuksia siihen ei juuri ole. PETRI JANHUNEN kuuli murrosta tiistaina 2. elokuuta kello kahden aikaan päivällä. Mataran aulahenkilö soitti ja kertoi: Jyväskylän Seta ry:n toimistoon oli murtauduttu. Toimiston oven lukko oli rikottu. Sisällä oli murrettu laatikoita ja kaapistoja. Oli pengottu papereita, aivan kuin etsitty jotain. Toimistossa on kolme ikkunaa, kaikki katolle päin. Yksi niistä oli jätetty auki. Janhunen on Jyväskylän Setan puheenjohtaja. Oliko jotain viety? Ei näytä siltä, Janhunen sanoo. Toimistossa ei säilytetä rahaa. Henkilöpaperit – ”sikäli kun sellaisia on” – olivat tallessa. Vanha tietokone oli paikallaan, ja kahvipakettipino hyllyssä. ”Selvä viharikos seksuaalija sukupuolivähemmistöjä kohtaan”, Janhunen sanoo. ”Siitä lähden liikkeelle.” Jyväskylän Setan toimisto sijaitsee Jyväskylän Tourulassa, kansalaistoimintakeskus Mataralla. Toisessa kerroksessa, käytävän päässä. Rakennuksessa on muitakin toimijoita, muun muassa ehkäisevän päihdetyön, kestävän kehityksen, kehitysvammaisten tukiliiton, mielenterveyden keskusliiton, monikulttuurikeskus Glorian ja syömishäiriöliiton toimistot. Vain Setan toimistoon oli murtauduttu. Rakennuksessa on valvontakamerat. Poliisi tutkii asiaa. Samana päivänä, kun murto selvisi, toimistolla oli tarkoitus järjestää Jyväskylä Priden suunnittelupalaveri. Pride järjestetään 5.–11. syyskuuta. Ohjelmassa on muun muassa keskusteluja, kulttuuria, kulkue ja puistojuhla. Koronapandemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi Jyväskylä Pride järjestettiin kunnolla edellisen kerran 2019. Tänä vuonna teemana on ystävyys ja sosiaalinen hyvinvointi. Kuten aiemmin, myös tulevassa Pridessa panostetaan Janhusen mukaan turvallisuuteen. Poliisin kanssa keskustellaan. Rekrytoidaan järjestyksenvalvojia. Jyväskylän Setaan kohdistunut väkivalta ei ole sinänsä tyypillistä, sanoo Janhunen. Hän nostaa esille kaksi muuta tapausta. Vuoden 2010 joulupyhinä tuolloin Vapaudenkadulla sijaitsevan toimiston kolme ikkunaa rikottiin. Kumppanuustalolla oli muidenkin yhdistysten toimitiloja, mutta niiden ikkunoita ei ollut rikottu. Heinäkuussa 2021 järjestön rantajuhlissa tapahtui väkivaltainen hyökkäys. Hyökkääjä puri ja potki osallistujia. Tapaus on tällä hetkellä syyttäjällä. Ja nyt murto. Janhunen uskoo, että kyse oli ”signaalista”. ”Että varokaa, teille on näin helppo tulla, vaikka ovet ovat lukossa.” ”Pelkään, miten se vaikuttaa ihmisiin.” Mutta toisaalta: ”Jos vaikenemme, ilkivallan tekijä on omalla tavallaan onnistunut. Viharikoksia vastaan pitää taistella. Kaikilla on oikeus turvalliseen elämään ilman ulkopuolista uhkaa henkeen tai omaisuuteen.” ”Ja siksi Pride järjestetään.” ? 15 00 EUROA KUUKAUDESSA. Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi 3. elokuuta 2022 hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin johtajasopimuksen. Hieman piti tinkiä: Tolletin alkuperäinen kuukausipalkkatoive oli 16 000–17 000 euroa. Osa hyvinvointialueiden johtajista tienaa Tolletiakin enemmän: esimerkiksi Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla kuukausipalkka on yli 17 000 euroa. Siispä: hyvinvointialueen johtajana voi tienata kuukaudessa enemmän kuin esimerkiksi Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto (13 000 euroa) tai pääministeri Sanna Marin ("tehtävän asianmukaisen hoitamisen vaatima” palkkio on 13 990 euroa). Kaikkein kovimpia johtajaliksoja tavoittelevan kannattaa kuitenkin hakeutua Kelan pääjohtajaksi (18 000 euroa kuukaudessa) tai Olli Rehnin paikalle. Suomen Pankin pääjohtajan rahapalkka on 23 000 euroa. ? "TEERRVE!" Kari Minkkinen ravintola Ilokivessä. Kulttimaineeseen(kin) noussut Kari on työskennellyt Ilokivessä vuodesta 1992, ja syyskuun 1. päivänä täyteen tulee 30 vuotta. Ilokiveä ennen Kari työskenteli Rentukassa. Hänet tunnetaan etenkin tervehdyksestään "teerrve!". N U M ER A A L I MITÄ NYT 12 ÄLÄYS kaan enemmän väsymystä kuin aikuisväestö keskimäärin. Siksi noin kahdeksan vuotta sitten Keski-Suomen korkeakoululiikunnan ohjausryhmä pohti, miten liikettä voisi lisätä opetuksessa. Vuonna 2021 alkaneen Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen tavoite on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia. HANKKEESSA keväällä toteutetun kyselyn mukaan peräti neljä viidestä vastaajasta koki opetuksen, joka sisältäisi mahdollisuuden liikuskeluun tai muuhun kevyeen aktiivisuuteen, edistävän omaa jaksamista. Kynnys jaloitteluun ja seisomaan nousemiseen luennolla saattaa kuitenkin olla korkea. Toiminnallisuuden edistäminen ei onnistu ilman opettajien tukea, kannustusta ja esimerkkiä. Vastaajien mukaan myös liikkumista edistävien taukojen pitäminen tai toiminnalliset opetusmenetelmät, kuten paritai ryhmäkeskustelun teettäminen seisten tai kävellen, ovat korkeakouluissa vähäisiä. Opiskelun aikaiseen liikuskeluun ja istumisen tauottamiseen vaikuttavat kannustuksen lisäksi fyysiset oppimisympäristöt. Opiskeluasennon vaihtaminen on vaikeaa, jos istumiselle ei ole konkreettisia, helppoja vaihtoehtoja, kuten asentoa parantavia satulatuoleja tai jumppapalloja. Vastaajista 60 prosenttia sanoi, ettei vaihtoehtoisia istumismuotoja ole. Yliopisto-opiskelijoista luku oli kymmenen prosenttia suurempi. Muutosta kuitenkin on. Verrattuna vuoteen 2020, oli kevään 2022 kyselyn tulosten mukaan korkeakouluopiskelijoiden näkemyksissä toiminnallisuudesta parannusta. Liikkumiseen suhtaudutaan myönteisemmin. Tilanne on kuitenkin edelleen huolestuttava, sanoo yhteishankkeen Jyväskylän yliopiston edustaja Riikka Hämylä. Opiskelijoiden työergonomia kärsi korona-ajan etäopetuksen aikana, ja todennäköisesti etäopetus jää pysyväksi osaksi arkea myös pandemian jälkeen. Hämylä kuitenkin uskoo, että nyt syksyllä voisi olla otollinen hetki toimintatapojen muuttamiselle. Opetustavat ovat muutenkin olleet pandemian aikana murroksessa. ”Moni on etäopetuksen myötä todennut, että tauot, venyttelyt ja liikuskelu ovat opetuksen aikana paikallaan. Kun opiskelijat palaavat kampukselle, voisi aktiivisuudesta ja toiminnallisuudesta luoda uuden normaalin.” ? Lue lisää: Kolumni opiskelun tauottamisesta verkossa jylkkari.fi. Vihaa vastaan Jyväskylän Setan toimistoon murtauduttiin kuukautta ennen Pridea. Setan puheenjohtajan mukaan se kertoo siitä, että työtä on vielä tehtävä. Teksti & kuva Oona Komonen Pet ri Ja nh un en
14 15 15 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 O n taas se aika vuodesta, kun innokkaat uudet opiskelijat astelevat yliopiston ovista sisään ja aloittavat korkeakoulutiensä – pitkästä aikaa paikan päällä. Viimeisen kahden vuoden aikana totutut etäluennot ovat ainakin osittain historiaa. Alkavan lukuvuoden kuluessa selviää millaisen jäljen korona-aika, etäopiskelu ja sosiaalisten kontaktien väheneminen jättivät ”elämän parhaana aikana” mainostettuun opiskelijakulttuuriin ja -elämään. Jo ennen pandemiaa yhteiskunnan viesti opiskelijoille on ollut selvä: pääse korkeakouluun, opiskele, valmistu ja aloita työurasi mahdollisimman nopeassa aikataulussa. Esimerkiksi opintoaikaan sidottu opintolainahyvitys painostaa monia kiirehtimään opintoja. Vaatimus nopeasta valmistumisesta ei siis kannusta tekemään asioita, joista opiskeluajat yleensä muistetaan parhaiten: ulkomaanvaihto, opiskelijajärjestön toimintaan osallistuminen, uusi harrastus tai kurssit, jotka eivät liity pääaineeseen. Korona-aika kiristi vaadittua opiskeluvauhtia entisestään. Saimme lukea juttuja yli-inhimillisistä vuosittaisista opintopistemääristä samalla kun osa opiskelijoista uupui yksinäisyyden, epävarmuuden ja turvattomuuden tunteiden taakan alle. Pelkään, että pandemia-ajan kuvaukset opiskelijuudesta ovat saaneet uudet opiskelijat näkemään opiskelijaelämän suurimman annin kurssien ja tutkinnon suorittamisessa. Vaikka opiskelu itsessään on tärkeää, on sitä myös uusien asioiden kokeilu ja kokeminen, ihmisten kohtaaminen ja itseensä tutustuminen. Ilman kokemuksia sekä väistämättä myös virheitä, jää opiskelijaelämästä käteen pelkkä paperi. Kannustankin kampukselle palaavia uusia sekä jatkavia opiskelijoita tämän lukuvuoden aikana tarttumaan kaikkeen mikä vähänkään innostaa tai inspiroi – oli se sitten vieraan kielen opiskelu, uusi harrastus tai järjestössä toimiminen. Toivon, että opiskelijaelämä säilyy edelleen ”elämän parhaana aikaa” eikä vain pakollisena pahana, joka halutaan suorittaa mahdollisimman nopeasti. ? Kirjoittaja on JYYn hallituksen puheenjohtaja. Aija Hokkanen Kommentti: Olisiko teillä hetki aikaa puhua opiskelijaelämästä? Palstalla JYYläiset kolumnoivat. J YY-K O L U M N I TÄM Ä ON V A R O IT U S Verenluovutus voi pelastaa ihmishengen. Tule vaikka kaverin kanssa! Tarjoamme hyvän mielen lisäksi aina kahvit ja välipalaa. Veripalvelu Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2-4 avoinna ma–pe Varaa aika: veripalvelu.fi Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 Testaa, voisitko luovuttaa verta: HENGENPELASTAJA? SINUSTAKO sovinkoluovuttajaksi.fi Aikido SYYSKAUSI React calmly Control softly Be kind. P ERUSTREENIT o alkaen 12.9. o ma ja ke klo 17:00-18:30 o Monitoimitalon judosalit 2 ja 3 o hinta 95 € / 50 € (opiskelijat) o kokeilukerta ilman maksua www.jigotai.fi/aikido
14 15 15 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 VAROITUS! VAROITUS! Vaarallista Vaarallista taidetta taidetta › › › › Taiteen avulla voi käsitellä Taiteen avulla voi käsitellä vaikeita, jopa ahdistavia asioita. vaikeita, jopa ahdistavia asioita. Mutta pitäisikö sisällöstä Mutta pitäisikö sisällöstä varoittaa etukäteen? varoittaa etukäteen? SV: väkivalta, seksuaalinen väkivalta, ra sis m i, m is o g yn ia , p ed o fil ia , sy rji n tä SV: väkivalta, seksuaalinen väkivalta, ra sis m i, m is o g yn ia , p ed o fil ia , sy rji n tä Poikkeusolot uuvuttivat suurta osaa VALTAOSA opiskelijoista koki opiskelukykynsä heikentyneen ja oman oppimisensa kärsineen koronapandemiasta johtuneiden poikkeusjärjestelyjen aikana. Näin ilmenee syksyllä 2022 julkaistavasta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tilaamasta Etäopetuksen jäljet -tutkimuksesta. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (Otus) toteuttamassa tutkimuksessa kartoitettiin poikkeusjärjestelyjen aiheuttamia oppimisja osaamisvajeita sekä poikkeusolojen vaikutuksia opiskelukykyyn, hyvinvointiin ja työelämäsiirtymiin. Kyselyyn vastasi 667 yliopisto-opiskelijaa. Tuloksissa korostuivat poikkeusjärjestelyjen uuvuttavuus sekä puutteelliseksi jääneet yhteisössä toimimisen taidot. Moni koki argumentaatio-, esiintymisja vuorovaikutustaitonsa jääneen odotettua heikommaksi. Kokemukset etäopinnoista vaihtelivat. Osa koki hyötyneensä joustavuudesta, osa taas kertoi oppimisensa kärsineen. Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden kokema uupumus ja epävarmuus heijastuvat kokemuksiin tulevaisuuden työelämästä. Vastaajista 65 prosenttia oli huolissaan omien voimavarojen riittävyydestä valmistumisen jälkeen, ja 37 prosenttia kertoi olevansa epävarma siitä, vastaako oma tutkinto työelämän tarpeisiin. Tutkimuksen tulokset julkaistaan SYL:n verkkosivulla alkusyksyllä 2022. ? Toimitus Saimme lukea juttuja yli-inhimillisistä vuosittaisista opintopistemääristä samalla kun osa opiskelijoista uupui yksinäisyyden, epävarmuuden ja turvattomuuden tunteiden taakan alle. Pelkään, että pandemia-ajan kuvaukset opiskelijuudesta ovat saaneet uudet opiskelijat näkemään opiskelijaelämän suurimman annin kurssien ja tutkinnon suorittamisessa. Vaikka opiskelu itsessään on tärkeää, on sitä myös uusien asioiden kokeilu ja kokeminen, ihmisten kohtaaminen ja itseensä tutustuminen. Ilman kokemuksia sekä väistämättä myös virheitä, jää opiskelijaelämästä käteen pelkkä paperi. Kannustankin kampukselle palaavia uusia sekä jatkavia opiskelijoita tämän lukuvuoden aikana tarttumaan kaikkeen mikä vähänkään innostaa tai inspiroi – oli se sitten vieraan kielen opiskelu, uusi harrastus tai järjestössä toimiminen. Toivon, että opiskelijaelämä säilyy edelleen ”elämän parhaana aikaa” eikä vain pakollisena pahana, joka halutaan suorittaa mahdollisimman nopeasti. ? LYHÄRIT TÄM Ä ON V A R O IT U S
17 ljyvärimaalaus on kolmiosainen. Vasemmalla Väinämöinen ja Aino kohtaavat metsässä. Oikealla Aino hukuttautuu ennemmin kuin suostuu Väinämöisen kosintaan. Keskimmäisessä Aino pakenee. Akseli Gallen-Kallela triptyykkiteos Aino-taru valmistui vuonna 1891. Tuija Saresma näki teoksen ensimmäistä kertaa lapsena. ”Se vaivasi minua kovasti.” Maalaus sijaitsee Ateneumin taidemuseossa, kunniapaikalla. ”Se on upea, mutta todella häiritsevä tämän hetken maailmasta käsin katsottuna.” Onko se ongelmallista? K autta historiansa taiteella on ollut monia tehtäviä. Sen avulla voi käsitellä yhteiskunnan epäkohtia kuten rasismia ja epätasa-arvoa. Taide voi tuoda vastaanottajalle lohtua, iloa ja oivalluksia. Lisäksi taide voi ravistella, haastaa – ja jopa järkyttää. Erityisesti viimeisten vuosien aikana niin Suomessa kuin muualla maailmalla on käyty keskustelua turvallisemman tilan periaatteista. Niiden tarkoitus on luoda yhdenvertainen, kunnioittava ilmapiiri kaikille. Koska taide ei tapahdu umpiossa, on keskustelu ulottunut myös taiteen kentälle. On esimerkiksi pohdittu, pitäisikö joidenkin mielestä loukkaavien tai väkivaltaisten taideteosten esittäminen kieltää tai päivittää nykyaikaan sopiviksi. Lisäksi on keskusteltu siitä, pitäisikö taiteessa ottaa käyttöön sisältövaroitus. Sisältövaroituksella (engl. content warning) tarkoitetaan etukäteen annettua ilmoitusta sisällöstä, joka voi aiheuttaa vastaanottajalle epämiellyttäviä tuntemuksia tai ahdistusta. Sen tarkoitus on tarjota mahdollisuus välttää sisällön katsomista, lukemista tai kokemista. Nykyään termiin voi törmätä etenkin sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Instagramissa moni sisällönjakaja varoittaa kuvien tai tarinoiden alussa, jos he katsovat aiheeseen liittyvän väkivaltaa, rasismia tai misogyniaa. Alun perin käsite on kuitenkin lähtöisin yliopistomaailmasta ja tarpeesta luoda opetustilanteesta turvallinen. Ajatuksena on, että haavoittuvia ryhmiä suojellaan. ”Opetuksessa on voinut olla tilanteita, joissa opettaja on näyttänyt esimerkiksi keskitysleirikuvauksia opiskelijoille kertomatta etukäteen”, sanoo Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin yliopistolehtori ja dosentti Tuija Saresma. ”Tämä on tullut opiskelijoille suurena järkytyksenä.” S isältövaroitukset eivät ole populaarikulttuurin kentällä tuntematon asia. Esimerkiksi elokuvissa, televisiosarjoissa ja peleissä haitallisesta sisällöstä ovat varoittaneet jo vuosikymmenten ajan erilaiset ikärajat ja symbolit. Viime vuosina suoratoistopalvelut kuten Netflix ovat ottaneet käyttöönsä myös esimerkiksi seksuaalisesta väkivallasta ja päihteiden käytöstä kertovat varoitukset. Sisältövaroituksia on myös musiikin alalla. Vuonna 1985 yhdysvaltalainen levy-yhtiöiden ja ääniteollisuuden etua ajava RIAA-järjestö otti käyttöönsä Parental Advisory -merkin, jonka tarkoitus on varoittaa musiikin lapsille sopimattomasta sisällöstä. Erilaisesta lainsäädännöstä ja muutoksista huolimatta varoitukset eivät ole kuitenkaan levinneet kovin laajalle taiteessa. Esimerkiksi Suomessa kirjallisuudessa, kuvataiteessa, näytelmissä Teksti Katariina Henttonen Ulkoasu & kuvitus Sofia Kyllönen O O ”Jos kaikesta ollaan, että 'tämä saattaa tuntua pahalta', mitä pointtia taiteella enää on?” O SV: TAIDETTA! jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 16
17 P I T K IK S E N A IH E tai musiikissa sisällöstä ei aktiivisesti varoiteta siitäkään huolimatta, että taide voi olla myös vihapuheen ja syrjinnän väline. Tuija Saresman mukaan ilmiö näkyy kenties selkeimmin musiikissa. Laulujen sanoissa tai yhtyeiden aatteissa voi ilmetä selvää väkivallan lietsontaa. ”Esimerkiksi white power -ajatus kappaleissa on vihapuhetta, eikä sitä ole vaikea havaita. Rasismi on tarkoituksellista ja räikeää.” Samaa mieltä on musiikkitieteen apulaisprofessori ja dosentti Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistolta. Hänen mielestään ihmisten on helppo ummistaa silmänsä syrjinnältä musiikissa ja ”diggailla siitä piittaamatta sanomasta”. ”Minusta se on ongelmallista. Monet eivät kuule tai kuuntele laulujen sanoja ollenkaan. Kun melodia ja harmonia tulevat päälle, sanat lakkaavat merkitsemästä.” Mutta vaikka taide voi järkyttää, Peltolan mielestä kysymys sisältövaroituksista on monimutkainen. Hänen mielestään taiteessa pitää voida tutkia myös vaikeita asioita. Silmien sulkeminen ei poista niiden olemassaoloa. ”Taiteen tehtävä on ravistella, jopa järkyttää. Jos kaikesta ollaan, että ’tämä saattaa shokeerata ja tuntua pahalta’, mitä pointtia taiteella enää on?” Toisaalta vastaanottajalle olisi tervetullutta antaa tietoa ongelmallisesta sisällöstä. ”En näe, että olisi keneltäkään pois, jos informoidaan etukäteen kirjan, näytelmän tai taideteoksen voivan järkyttää herkimpiä. Kyseessä on ilmoitus, jotta sisältöön voi varautua ja tehdä päätöksen, haluaako siihen osallistua.” S isältövaroitus sotketaan usein virheellisesti sensuuriin, sanoo taidehistorian tutkijatohtori Lauri Ockenström. ”Ne on tärkeää erottaa toisistaan.” Siinä missä sisältövaroitus on nimensä mukaisesta ennakkovaroitus sisällöstä, sensuurilla tarkoitetaan jonkin tekstin, kuvan tai teoksen julkaisematta jättämistä esimerkiksi viranomaisten tai muun valvovan tahon päätöksellä. ”Samaan aikaan voi olla hyvin perusteltuja sisältövaroituksia, mutta ei sensuuria.” ”Joissain yhteyksissä myös puhutaan sisältökuvauksista, jotka voisivat olla sisältövaroitusta neutraalimpi termi. Silloin ei tule holhoavaa käsitystä siitä, että ’älkää menkö katsomaan tätä’.” Ockenströmin mielestä liiallinen holhoaminen vie taiteen merkitykseltä pohjaa, mutta toisaalta ketään ei saisi pakottaa. ”Taiteessa ei pitäisi olla mitään pyhää lehmää. Kaikkia inhimillisen kulttuurin ja luonnon ilmiöitä tulee voida käsitellä niin tutkimuksessa ja opetuksessa kuin taiteessa mutta sellaisin reunaehdoin, että jos joku ei halua osallistua, hänellä on siihen oikeus.” M erkittävä seikka sisältövaroituskeskustelussa on myös anakronismi eli taiteen sijoittaminen väärään aikakauteen. Esimerkiksi kuvataiteen historiassa on aiheita ja kuvastoa, jotka voivat näyttäytyä eri aikoina sopimattomilta. Antiikin eroottinen taide homoseksuaalisina suhteineen ja zoofilioineen olisi ollut viktoriaanisen ajan Englannissa kauhistus. Keskiajan pyhimyslegendoissa puolestaan kuvattiin raakaa väkivaltaa kuten seksuaalista sadismia, rintojen pois leikkaamista, elävältä keittämistä sekä alistamista. Vaikka nykyajan näkökulmasta osa aiemmin tehdystä taiteesta näyttäytyy ongelmallisena, on sillä ollut Ockenströmin mukaan omana aikanaan tärkeä yhteiskunnallinen funktio. Taide on opettanut ja valistanut. ”Raaka taide oli didaktista taidetta. Väkivaltakuvaston tarkoitus oli samaistuttaa ihminen Kristuksen tai pyhimyksen kärsimyksiin tai tulemaan hurskaammaksi, noudattamaan kirkon oppeja ja pelkäämään synnin tuomia rangaistuksia.” Toisin sanoen teoksen kulttuurihistoriallisen kontekstin ja taustan tunteminen on tulkinnassa tärkeää. K un Akseli Gallen-Kallelan Aino-taru valmistui 1800-luvun lopulla, harva tuskin kiinnitti huomiota Väinämöisen seksualisoivaan katseeseen. ”Ainon tarina on karmiva”, Tuija Saresma sanoo. ”Johonkin maailmanaikaan oli tapana, että nuoret tytöt naitettiin vanhoille ukoille ja se on ollut pedofiilistä.” Kyse on kuitenkin kontekstoinnista. ”Aihe saa olla mielestämme ällöttävä, mutta sitä täytyy voida käsitellä taiteessa.” ? P I T K IK S E N A IH E SV: TAIDETTA! jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 16
mm Yksiö, kaksio, kolmio. Kerrostalo, omakotitalo. Yksin, yhdessä. Keskustassa, kauempana. Näin asuvat opiskelijat. Valokuvaaja Mikko Kuparinen kuvasi opiskelijoita heidän kodeissaan. 22 Kuvat Mikko Kuparinen Tekstit Tatu Helle & Oona Komonen 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22
G A L LE RIA : m 2 Lotta Tuominen ja Aura Tuominen. 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22
” GALLERIA: m2 21 AURA TUOMINEN. Kun asunto osui kohdalle, tiesin, että se on pakko saada. Ilmoituksessa oli kuva portaikon ikkunasta viherkasveineen ja yläkerran ruudukkoikkuinoineen. Muutin Jyväskylään Porin seudulta Kullaalta 35 neliön lammenrantamökistä. Sitä aiempi kämppäni oli 15-neliöinen yksiö Helsingin ytimessä. Olen asunut myös solussa. Muutin Mäki-Mattiin syyskuussa 2021, ja asujia on neljä. Emme tunteneet ennestään. Minä ja toinen asukas löysimme toisemme Facebookin yhteisöasuminen ja kommuunit -ryhmän kautta. Vuokranantajamme yhdistivät meidät muihin kämppää kysyneisiin. Tulen toimeen ihmisten kanssa, joten oli helppoa muuttaa kimppakämppään, mutta ei tässä rennosti olisi, jos meistä ei olisi tullut kavereita. Meillä on samantyyliset toiveet siitä, minkä verran vietämme yhdessä aikaa. Pidämme omasta tilasta, mutta on kivaa tulla kotiin kun muista huoneista kuuluu ’moi’. Kun tutustuimme, piti miettiä pelisääntöjä. Pidän siitä, että kämppä on sen verran siisti, että jos tulee ex-tempore vieraita, ei tarvitse miettiä miltä kotona näyttää. Jos tulee enemmän kavereita kylään, siitä kysytään muilta etukäteen. Koskaan ei ole sanottu, ettei käy. Parasta on aamuaurinko keittiössä. Asunto on lähellä keskustaa, mutta silti rauhassa. Pihalla käy siilejä. Jos niitä näkyy, se on parasta. Viime syksynä istutin kukkasipuleita, mutta rusakot pitävät niistä. Vuokranantajat ovat mahtavia. Koska he asuvat samassa talossa alakerrassa, myös heidän intresseissään on pitää talo hyvässä kunnossa. Vanhat ulkoikkunat aukeavat ulospäin, joten niitä on mahdotonta pestä. Vuokranantajat tilasivat firman, joka pesi ikkunat pitkällä työkalulla, vaikka pesisin ikkunat mielelläni itse.” LOTTA TUOMINEN. Asuin Puistokadulla kaksiossa, eikä minun pitänyt muuttaa. Olin kuitenkin ollut muuttamassa kaveriani, ja kun hän muutti ihanaan asuntoon, tuli kateus. Illalla selasin Facebookia ja löysin Mäki-Matin asunnon. Opiskelen toista vuotta yhteiskuntapolitiikkaa. Myös kaksi muuta kämppistäni ovat opiskelijoita. Teen myös töitä toiminimellä, mutta pääasialliset tulonlähteeni ovat opintoja asumistuki. Kelan tukien suhteen kämppisasumisessa ei ole ollut ongelmia. Myös vakuutukset ovat hoituneet joustavasti. Yhdessä asuminen on kivaa. Vaikka emme ihan joka päivä hengaile, kämppikset tuovat iloa ja sisältöä arkeen. Omaan huoneeseen voi silti tarvittaessa eristäytyä. Jos vietämme yhdessä aikaa, olemme yleensä keittiössä. Meistä on tullut kavereita. Aiemmin pidimme säännöllisesti kämppis-iltoja, jolloin hengailimme ja söimme. Näin saimme sovittua yhteisistä asioista. Myöhemmin kämppisillat jäivät, kun opimme toistemme tavat. Meillä on vuorot kaupassakäyntiin, roskien vientiin ja imurointiin. Jos ei olisi, en muistaisi tehdä mitään. Vanhassa talossa on vanhan talon ongelmia. Esimerkiksi kellariin nousi kerran vettä, mutta se saatiin kuivattua eikä vahinkoa koitunut. Parasta asunnossa on alakerran puusauna ja se, että on tilaa verrattuna kerrostalossa asumiseen. Tykkään myös pihasta. Aura on istuttanut sinne kaikkea. Koska kadun lamput eivät ole aina päällä, välillä ikkunoista näkee tähtiä ja revontulia.” ON VAIKEAA KUVITELLA, ETTÄ ASUISIN MUUALLA. 100M2. PUUTALO. VUOKRA: 1500 E/KK ( SIS.VESI+SÄHKÖ ) . KELLARISSA KYLPYHUONE, PUUSAUNA, KUNTOSALI JA HUONE MUSIIKIN SOITTOON. MÄKI-MATTI, YKSITYINEN VUOKRANANTAJA. jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 20
21 MATTI KRANS. Olen asunut nykyisessä asunnossani pari vuotta. Muutin tähän Kortepohjan ylioppilaskylän kahden hengen soluasunnosta. Se oli ihan kiva, mutta luonnonvaloa ei tullut oikein mistään. Nykyiseen kämppääni paistaa aurinko, välillä liiankin kivasti. Onneksi on ilmastointikone. Nykyiseen yksiööni piti jonottaa, mutta odotus oli yllättävän lyhyt. Olisiko ollut puoli vuotta, tai sittenkin niin, että luulin joutuvani odottamaan, mutta sainkin tämän parin viikon kuluessa. En muista tarkalleen. En katsellut asuntoja muualta kuin Soihdulta, sillä ylioppilaskylässä on kätevää asua. Kun ei ole töissä tällä hetkellä on vaikea kuvitella, että asuisi muualla. Kaupat ovat lähellä ja Rentukan opiskelijaravintola on todella jees. Hyödynnän myös Rentukan yhteisiä opiskelutiloja. Saunat ovat hyvä puoli. Oma vuoroni maksaa viisi euroa kuukaudessa, ja julkisiin vuoroihin voi mennä kuka tahansa täällä asuva ilmaiseksi. Viime vuonna tutustuin saunassa amerikkalaiseen, joka nykyään kutsuu naapuritaloon saunomaan perjantaisin. Kortepohjassa on kaikkea. Keskustassa käyn mahdollisimman 22M2. KERROSTALO. VUOKRA: 350 E/KK ( SIS.VESI+SÄHKÖ+NETTI ). KORTEPOHJAN YLIOPPILASKYLÄ, SOIHTU. vähän asioilla, ehkä kerran tai kahdesti kuukaudessa. Opiskelen englannin kielen opettajaksi viidettä vuotta. Seminaarinmäellä käyn kolme, neljä kertaa viikossa. Opintotukikuukauteni loppuivat aikoja sitten. Opiskelin ensin vuoden toimeentulotuella ja nyt kuntoutustuella. Olen asuntooni tyytyväinen. Kaappitilaa on yksiöksi aika paljon ja kylpyhuone on kiva. Parvekkeesta pidän myös, vaikken siellä hirveästi ole. En osaisi kuitenkaan kuvitella asuvani parvekkeettomassa yksiössä. Talon erikoisuus on talvisin viheltävät tiivisteet ja ilmanvaihdosta tuleva veto. Ilmanvaihtoluukut pitäisi pitää asunnoissa auki. Mitä useampi pitää ne kiinni, sitä kovempi on veto kämpissä, joissa ne ovat auki. Yksin asumisessa oli aluksi opettelemista. Solussa oli seuraa. Vietän eniten aikaa asunnossani tietokoneella. Ennen pelasin Dotaa, mutta lopetin, kun se vei liikaa levytilaa päästäni. Pidän lenkkeilystä. Kun takapihalta lähtee lammen rantaa, pääsee nopeasti luontoon. Yksi päivä sorsapariskunta tuli vastaan tien vieressä. Linnut olivat vesilammikossa peseytymässä. En ole kaupunki-ihminen. Luonnonläheisyys on Kortepohjassa parhaita puolia, se tekee mielenterveydelle hyvää. Olen pieneltä paikkakunnalta ja Jyväskylä on minulle juuri sopivan kokoinen.” Matti Krans. jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 20
” TÄMÄ ASUNTO OLI ENSIMMÄINEN, JOTA KÄVIMME KATSOMASSA – JA VIIMEINEN. Tiia Kankainen ja Jere Puttonen. jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 23 22
G A L LE RIA : m 2 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 23 22
SIIRI MUHONEN. Nykyisessä asunnossani on enemmän tilaa kuin edellisessä. Se sijaitsi Yliopistonkadulla ja oli ihan ok, mutta tilaa oli liian vähän. Seinät kaatuivat päälle. Sitten piti muuttaa, kun vuokranantaja lupasi asunnon sukulaiselleen. Hain asuntoa keskustasta, korkeintaan 600 euroa kuussa maksavaa. Markkinat olivat vuokraajalle hyvät. Kävin katsomassa kahta yksiötä ja yhtä kaksiota. Tämä asunto jäi niistä mieleen. Minulla on käyrätorvi, joka vie neliön, samoin kuin ompelukone. Telkkarin sain mummolta, pyykinpesukoneen kaverilta. Saunaa käytän yleensä varastona. En pidä saunomisesta, enkä ole koskaan lämmittänyt sitä vain itselleni. Joskus Puhkupillien treenien jälkeen muut kysyvät, voidaanko mennä luokseni saunomaan. En juuri soita torvea kämpillä, joten siitä ei ole aiheutunut naapurikonflikteja. Kerran naapuri kyllä sanoi, että paiskon ovea. Tulen aina kuulokkeet korvilla kotiin, joten en kuule oven ääntä. Olen kuitenkin kuulemma rauhallisempi kuin edelliset vuokralaiset. Taloyhtiössä ei ole juuri vuokra-asuntoja, vaan omistusasuntoja ja paljon vanhuksia. Olen asunut aina omillani ja yksin lukuun ottamatta yhtä kesää Jenkeissä. Tällä hetkellä yksinasuminen tuntuu hyvältä verrattuna kämppiseloon. Nautin, kun saan olla välillä yksin. Olemme tosin miettineet poikaystäväni kanssa yhteen muuttoa, mutta hänen tulonsa vaikuttaisivat asumistukeen. Käymme molemmat satunnaisesti töissä ja tuntuu, ettei sitten uskaltaisi. Nykyäänkään tuet eivät kata koko vuokraa. Olen ottanut opintolainaa. Parasta asunnossa on, että se sijaitsee keskustassa ja lähellä yliopistoa. Tilaa on, ja normaalia korkeampi huonekorkeus. Huonoja puolia on ulko-ovessa oleva pieni rako. Ovi ei mene kunnolla kiinni. Kuulen kaiken, mitä käytävässä tapahtuu. Kadun äänet kuuluvat myös, mutta en herää öisin silloinkaan kun baarit menevät kiinni. Kaupassa käyn yleensä K-Market Kympissä. Se on aika kallis. Pahimmillaan kurkku maksaa yli kaksi euroa. Teen isommat ostokset Lidlissä. En käy juuri keskustan ulkopuolella. Jos jotain ei löydy keskustasta, tilaan netistä. Olen asunut lähiöissä ja haluaisin jossain vaiheessa palata sinne, mutta nyt haluan olla siellä missä on enemmän muita ihmisiä. Suosikkipaikkojani asunnossani on sohva ja sänky. Ja keittiö, koska pidän leipomisesta. Tykkään stalkata ihmisiä. Vastapäisessä talossa asuu kaksi vanhempaa miestä, joista toisella on aina naisvieraita. Talossa asuu myös saksofonisti, mutta soitto ei kuulu tänne. Kadun penkillä istuu aina ihmisiä ryyppäämässä. Vastapäisessä kampaamossa kaverini käyvät laittamassa kynsiään. Olen asuntooni tyytyväinen. Lattiat vähän kupruilevat ja kaakelit halkeilevat, mutta kämppä ei ole ikuinen.” 56M2. LUHTITALO. VUOKRA: 690 E/KK + VESI + SÄHKÖ + AUTOPAIKKA. TAULUMÄKI, YKSITYINEN VUOKRANANTAJA. JERE PUTTONEN. Kun etsimme asuntoa Jyväskylästä, ei meillä ollut erityisiä kriteerejä – paitsi sijainti. Opiskelen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa fysioterapeutiksi toista vuotta. Opinnot kestävät kolme ja puoli vuotta, ja opiskelu on ollut erittäin kivaa. Kuljen Lutakon kampukselle kävellen tai pyöräillen, riippuen säästä. Saamme molemmat opintoja asumistukea, ja olemme ottaneet myös lainaa. Tuet kattavat vuokran ja muut kiinteät menot, ja vähän jää myös yli. Kesäisin käyn töissä. Lukuvuoden aikana en halua työskennellä, jotta voi keskittyä opintoihin. Asunnon ykkösposi on ehdottomasti sauna. Ja parveke, jossa vietämme paljon aikaa.” TIIA KANKAINEN. Taulumäen asunto oli ensimmäinen, jota kävimme katsomassa, ja viimeinen. Olimme vertailleet asuntoja netissä, mutta näytössä tämä tuntui heti kodilta. Muutimme marraskuussa 2020 Jyväskylän vierestä Laukaasta. Minä kirkonkylältä, Jere Leppävedeltä. Molempien korkeakouluopinnot alkoivat samana syksynä. Aluksi pohdimme, että voisimme asua kotikotonamme Laukaassa pidempään, mutta koska Jyväskylässä tulee kuitenkin käytyä, muutto tuntui paremmalta ratkaisulta. Opiskelen yliopistossa kasvatusja aikuiskasvatustiedettä. Kahtena ensimmäisenä vuonna ei ole ollut juuri lainkaan lähiopetusta, vain kaksi ruotsin luentoa kampuksella. Vaikka olisi kiva nähdä muita opiskelijoita, etäopinnot sopivat koirien, 10-vuotiaan Mellin ja 6-vuotiaan Pikin takia. Mellillä on eroahdistusta ja se haukkuu, jos emme ole kotona. Aluksi koirat vähän stressasivat muuttaessaan omakotitalosta landelta kerrostaloon, mutta nykyään ne viihtyvät. Kuten me, myös ne pitävät parvekkeesta. Parasta on suuri keittiö. Monilla kavereilla on pieni keittiö ja siellä vain yksi taso. Itse pidän tilavuudesta, sillä tykkään laittaa ruokaa ja leipoa. Kun etsimme asuntoa, en missään nimessä halunnut keskustaan. Siellä on turhan paljon vilinää, eikä se oikein sovi koirille. Asunnon ainoa miinuspuoli on, että yliopistokampukselle on turhan pitkä matka. Kaikki muu on kohdillaan. Taulumäki on alueena rauhallinen. Vieressä on Tourujoki ja Tuomiojärven ranta.” ? 39M2. KERROSTALO. VUOKRA: 590 E/KK + VESI + SÄHKÖ. JYVÄSKYLÄN KESKUSTA, YKSITYINEN VUOKRANANTAJA. GAL LE RI A : m 2 ” HALUAN OLLA SIELLÄ, MISSÄ ON MUITA IHMISIÄ. 24 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 25
Siiri Muhonen. 24 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 25
B U LK I T TE S T IS S Ä 27 26 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22
Teksti Tatu Helle Kuvat Oona Komonen 27 26 Vaalea lager on Suomen eniten nautittu oluttyyppi. Miltä bulkki maistuu ja voiko eri merkit erottaa toisistaan? Avasimme tölkit ja testasimme. BULKKI MAKU MAKU jyväskylän ylioppilaslehti 4/22
M M iten bulkkilagerin määrittelisi? No, sitä valmistetaan paljon ja myydään kaupoissa erilaisissa pakkauksissa: irtotuotteena, päkeissä, pulloissa, tölkeissä. Sitä saa lähes jokaisesta kaupasta. Hinta on esimerkiksi pienpanimotuotteisiin verrattuna edullinen. Bulkkilager eli vaalea olut on maailman ja Suomen eniten nautittu oluttyyppi. Ja lisäksi: kaikki bulkkilagerit maistuvat täysin samalta – vai maistuvatko? Jyväskylän ylioppilaslehti kutsui kolme henkilöä arvostelemaan ja arvailemaan bulkkituotteita. Mukana olivat Ilokivi Venue manager Laura Partamies, Akateemisen olutseura DOS:n puheenjohtaja Juuso Kilpi ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen kulttuurija Jylkkäri-vastaava Meri Kärkkäinen. Sokkotestin järjestelyistä vastasi toimittaja Tatu Helle. Aluksi lämmittelykysymyksiä: pidätkö oluesta, vaikuttaako valintaasi hinta-laatusuhde ja juotko bulkkituotteita? Laura Partamies: ”Mitä halvempaa, sen parempaa. Jos esimerkiksi hankin saunatai vappujuomaa, se on lava halvinta. Silloin maulla ei ole merkitystä. Lempparini ovat kuitenkin luostarioluet, ja niiden jälkeen pilsner ja barley wine.” Juuso Kilpi: ”Omat suosikkini ovat neipat ja ipat. Usein lähtee iltaan siten, että on kymmenen erikoisolutta, mutta eihän neljän kaljan jälkeen enää maista eroja. Myös bulkkilagereita juon, niille on aikansa ja paikkansa. Hinta ratkaisee, mutta on muutamia tuotteita, joita en ota. Esimerkiksi Karjala jää aina hyllyyn.” Meri Kärkkäinen: ”Pidän erittäin paljon, ja nimenomaan halpoja lagereita tulee ostettua aika usein. Jos juo vain yhden oluen, valitsee jonkun spessumman, josta voi maksaa enemmän. Muussa tapauksessa hinta ratkaisee. Bulkkilagerit käyvät mihin vaan. En muista bissejen nimiä, vain sen, miltä tölkit näyttävät.” Raadin tehtävä oli arvioida oluet numeroasteikolla yhdestä viiteen. Ennen maistelua raatilaisille korostettiin, että kyseessä on peruslagerit tölkeistä (eikä trendikkäästi mitään ipaa hanasta). Oluet maistatettiin sokkona, ja juotiin lasista. Arvostelun rinnalla raatilaisille annettiin (lähes mahdoton* toim. huom. ) tehtävä: heidän piti arvata mikä olutmerkki milloinkin on kyseessä. Oluita ei esitellä jutussa paremmuusjärjestyksessä vaan siinä järjestyksessä, kun raati on niitä maistanut. Ja sitten: Psssshhhhhh! ?? M A IS T EL U JÄ R JES TYKSESSÄ 9 6 2 7 3 1 4 5 10 8 1 2 4 3 29 28 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 BULKIT TESTISSÄ
T T asting alkoi kello 17.10 ja päättyi kello 18.10. Raatilaiset pisteyttivät parhaimmaksi bulkkilageriksi Sandelsin. Heikoiten pärjäsivät Koff Crisp vaalea ja Koff. Raatilaiset saivat arvattua maisteltavista juomista yhden oikein. Se oli alkoholiton Crisp. Vaikuttaako mielikuva merkistä makuun? Meri Kärkkäinen: ”Joo, tunnelma ja kaikki.” Laura Partamies: ”Näitä ei yleensä juo lasista. Aina tölkistä. Juo pois, juo pois, juo pois...” Juuso Kilpi: ”Kaikki olivat lopulta aika samanmakuisia. Pieniä eroja oli. Makuun voi vaikuttaa minkä oluen joi aiemmin. Lataus, jolla lähestyy olutta, vaikuttaa. Jos esimerkiksi etukäteen ajattelee, että Pirkka on maailman huonoin olut, se todennäköisesti maistuu juuri siltä.” ? R AA D IN S UOSI K K I H E I K O IN H E I K O IN T UNNIS TE TU I N M A IS T EL U JÄ R JES TYKSESSÄ Koff Crisp vaalea Tuottaja: Sinebrychoff Alkoholia: 0,0% ”Sitruunaa ja paahdetta, humaloitu kukkaisuudella. Maku on pettymys. Bulkkilagerilta odottaa sellaista ah, mutta... järkyttävän makea. Karamellinen tai kinuskinen. Panimosiirappi puskee. Olen ostanut, voisin ostaa jatkossakin. Täytyisi olla vitun kova dokabiliteetti, että ostaisin. Maistuu laimealta, ei todennäköisesti montaa prosenttia.” Arvosanat Laura: 2 Juuso: 2 Meri: 3 A. Le Coq Tuottaja: Olvi Alkoholia: 4,5% ”Edellistä huomattavasti vahvempi. Jälkimaku kuitenkin pehmeä. Helppo juoda, mutta mauton. Väri vaalea ja kirkas, kuin valkoviiniä. En tiedä haluaisiko juoda tätä lopulta. Olisiko Pirkka tai Lidl-olut? Saku, tai saman maan Ale Coq – tuskin. Jos muuttaa vastausta, meneekö se päin persettä?” Arvosanat Laura: 3 Juuso: 2,5 Meri: 3 1 Karhu Tuottaja: Karhu Alkoholia: 4,6% ”Tuttu maltainen tuoksu, tätä on joskus juonut. Alkumaku on mukava, suutuntuma täyteläinen, ja jälkimaku vetinen. Perustumakka. Tuntuu matala-alkoholisemmalta kuin kolmosolut. Vähän saippuanmakuinen eli huonosti humaloitu. Ei hyvää ole.” Arvosanat Laura: 3 Juuso: 1,5 Meri: 3 9 Lapin Kulta Pure Tuottaja: Hartwall Alkoholia: 4,5% ”Ei erityisemmän hajuinen. Täyteläinen väri, mutta maultaan keinotekoinen. Jää pyörimään suuhun kuin nurmikko. Maistuu puutöiltä ja pihahommilta. Huonolla tavalla kitkerä, maltaisuus myös ylikorostuu. En saa tästäkään ihan kiinni. Panimosiirapin maku tuo tähän maltaisuutta, tuntuu, että se maistuu selkeästi. Vaikea sanoa, onko tämä 2,5 vai 3. Arvosteluasteikkoni on jo tässä vaiheessa mennyt sekaisin. Kyllä tästä maistelusta saa jopa pienen nousukiidon. Jätän kirjanpidon teon huomiselle.” Arvosanat Laura: 3 Juuso: 2,5 Meri: 3 6 Arvaukset Laura: Crisp Juuso: Crisp Meri: Crisp 2 Arvaukset Laura: Pirkka-olut Juuso: Lahden sininen Meri: Lidl-olut 4 Pirkka-olut Tuottaja: Olvi Alkoholia: 4,5% ”Hmmm hmmm. Pirtsakka tuoksu. Taas päästiin tälle linjalle, ettei maistu oikein miltään. En saa tästä yhtään kiinni. En varmaan ole tätä hirveästi juonut, koska tämä ei säväytä mihinkään suuntaan. Tiesittekö, että jos laittaa halpaan lageriin limeä, siitä tulee ihan jumalaista.” Arvosanat Laura: 2,5 Juuso: 3 Meri: 3 Arvaukset Laura: Sitä mitä en ole juonut Juuso: Kotimaista vaalea lager Meri: – 3 Aura Tuottaja: Hartwall Alkoholia: 4,5% ”Tummempi, ei haise miltään. Ollaan päästy Karjala/Koff-osastolle. Pikkasen hunajainen maku. Hyvin lagerin näköinen ja hajuinen. Sandelsmainen jälkipurenta – samaa maltaisuutta. Panimosiirappia ehkä vähän. Ei se tuo makua, mutta maltaisuutta.” Arvosanat Laura: 3,5 Juuso: 3,5 Meri: 3,5 Arvaukset Laura: Sandels Juuso: Sandels Meri: Koff Arvaukset Laura: Kotimaista vaalea lager Juuso: – Meri: Kotimaista vaalea lager 5 Sandels Tuottaja: Olvi Alkoholia: 4,7% ”Nyt on tuttu tuoksu. Ihana nikkelin maku tulee kitalakeen. Selkeästi enemmän makua kuin edellisessä. Voisiko olla Karhu? Tämä on ehdottomasti paras tähän mennessä. Musta tuntuu etten enää arvaile näitä, meni motivaatio. Olisi pitänyt vetää viikon training camp ennen tätä.” Arvosanat Laura: 4 Juuso: 4 Meri: 3,5 Arvaukset Laura: Karhu Juuso: Karhu Meri: – 7 Koff Tuottaja: Sinebrychoff Alkoholia: 4,6% ”Ehkä tiedän jo tuoksusta, riippuu maistuuko kuparikolikko. Se on Legendaa! Virhemaku minkä ne ovat saaneet tuotettua olueen on niin uniikki (en tiedä joudunko eroamaan Dosin hallituksesta tämän jälkeen). Olemme maistelleet jo aika monta.” Arvosanat Laura: 3 Juuso: 1,5 Meri: 2,5 Arvaukset Laura: Legenda Juuso: Legenda Meri: – 8 Lidl-olut Tuottaja: Olvi Alkoholia: 4,3% ”Perinteinen suomalainen lager. Oikeasti hyvä maku. Tuttu, mutta joku, jota ei osta usein. Pehmeä, tasapainoinen humalointi, täyteläinen. Katkeroinen jälkimaku. Sopiva hapokkuus. Aukeaa pikkuhiljaa. Dokabiliteetti löytyy. Menisi koko illan.” Arvosanat Laura: 2,5 Juuso: 3 Meri: 3 Arvaukset Laura: Lahden Sininen Juuso: Lapin kulta pure Meri: – Arvaukset Laura: Urho Juuso: Urho Meri: – 10 Rainbow lager Tuottaja: Olvi Alkoholia: 4,3% ”Kukkainen tuoksu. Tuoksu on tuttu, mutta maku ei. Todella makea, jälkimausta tulee mieleen banaani. Väriltäänkin ihan keltaista. Hajusta päätellen tämä voisi olla holiton. Voisiko olla Lapparin nolla, makeus ei yhdisty mihinkään muuhun. Eikä ole holiton, kuitenkin sellainen alkoholin purenta. Sellainen, josta tulee paha olo, kun sitä juo lavallisen. Mistä tulee huono olo, jos sitä juo lavallisen? Aika monesta...” Arvosanat Laura: 3,5 Juuso: 2 Meri: 3 Arvaukset Laura: Lapin kulta 0% Juuso: Lapin kulta 0% Meri: Kotimaista vaalea lager 29 28 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 BULKIT TESTISSÄ
jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 31 MUISTOMERKKI. Hanna Keljolla on tavoite. Hän haluaa tehdä Jyväskylän yliopiston kasvitieteellistä puutarhasta tunnetun. ”Suurin osa yliopiston henkilökunnastakaan ei tiedä siitä.” Keljo on kasvitieteellisen puutarhan suunnittelija ja puutarha-asiantuntija. Hän aloitti tehtävässä maaliskuussa 2022. Edeltävä, puutarhan ensimmäisen amanuenssin toimessa ollut Hillevi Kotiranta eläköityi vuonna 2015. Noiden vuosien välillä puutarhan kasvillisuutta ei ollut juurikaan dokumentoitu. Puolen vuoden ajan Keljo on inventoinut ja kuvannut kasvillisuutta, rakentanut puutarhan kotisivuja, järjestänyt kierroksia, konsultoinut alueet omistavia ja hoitavia tahoja. Keljon työnkuvaan kuuluu puutarhan kehittäminen. Alue muodostuu lähes 36 hehtaarin kokoisesta puistoalueesta sisälTe ks ti O o na K o m o ne n K uv a M ik ko K up a rin en Hanna Keljo. A J A NK U V A 30 ALLA OMENAPUUN täen kaikkien kampusten viheralueet. Jokaisella niistä on omat ominaispiirteestä, ja kukin kohde esittelee aluetta erilaisista kulttuuriympäristön liittyvistä näkökulmista ja rakennusaikaansa peilaten. Kesällä puutarhassa jatkettiin viime vuosina käynnistettyjä luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä. Alueella on perustettuja niittyjä, lahopuutarhoja, hyönteishotelleja sekä luonnontilaan jätettyjä alueita. Yliopiston viheralueet saivat virallisen kasvitieteellisen puutarhan statuksen vuonna 1990. Vanhimmat kasvit ovat kuitenkin perua jo 1800-luvun koulupuutarhasta, joka sijaitsi Seminaarinmäellä. Niin rakennuskanta kuin alueen kasvisto on lähes vanhinta Jyväskylässä jäljellä olevaa kerrostumaa. Esimerkiksi siksi kasvitieteellinen puutarha on Keljon mielestä merkittävä. ”Se on kokonaisuudessaan tärkeä kulttuuriperintöja ympäristökohde. Merkki menneestä ja nykyajasta.” ? Maksuton puutarhakierros Seminaarinmäellä Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa torstaina 25. elokuuta. * * Oppio-siperianomenapuu on Jyväskylän kasvitieteellisen puutarhan tunnuskasvi.
Elvis Baz Luhrmann | Draama, musiikki |2022|160 min. Ensi-ilta 29.6.2022. ????? Harva asia maailmassa on yhtä subjektiivinen kuin käsitys ohjaaja Baz Luhrmannin (Romeo + Juliet, The Great Gatsby) filmografian laadukkuudesta. Hänen konventioista piittaamatonta ja lennokasta tyyliään vihataan ja rakastetaan, yleensä samoista syistä. Siksi onkin yllättävää, että Luhrmannin maksimalistinen Elvis kompuroi kaikista tavanomaisimpiin elämäkertaelokuvien ongelmiin: lopputulos on temaattisesti sekava ja ajallisesti liian lavea tutkielma, joka ei lopulta kerro kohteestaan juuri mitään. Vuosikymmenestä toiseen sinkoileva kerronta pyrkii parhaansa mukaan kattamaan mahdollisimman monta Elvis Presleyn elämänvaihetta, keskittymättä niistä yhteenkään. Visuaalisesti hurjaa mutta epätasaista tykittelyä kannattelee Austin Butlerin lumoava pääosasuoritus. Elvis-roolilla kovaan nosteeseen kimmonneen näyttelijän karisma ja pistävä katse jäävät elokuvan harvoiksi ansioiksi, joille voi jo nyt povata kestävää suosiota. Tom Hanks tekee yhtä mieleenpainuvan roolin Presleyn kierona managerina, ”eversti” Tom Parkerina. Valtavan maskeerausarsenaalin alta eriskummallisella aksentilla mokeltava Hanks voisi olla suoraan Putouksen sketsihahmokilpailusta. Tämä lienee ainoa mahdollinen Elvis-elämäkerta, jossa se on kehu. Mitä elokuvan naishahmoihin tulee, no, heitä on, tavallaan. Presleyn vaimo Priscilla ( Olivia DeJonge) pyörähtää ainoastaan muutamassa kohtauksessa, ja Gladys-äidin ( Helen Thomson) merkitystä rock and rollin kuninkaan elämässä maltetaan korostaa vain elokuvan alkupuolella. Lopulta Elvis typistää nimihenkilönsä luoman käänteentekevän musiikin pelkäksi tähtikulttuurin sivutuotteeksi. Yllättävän kyyninen tulkinta näkee Presleyn uhrina, jonka lanteenvatkausta viihdemaailman iilimadot osasivat kerta toisensa jälkeen kupata. Tämä on varmasti yksi puoli totuudesta, mutta Presleyn persoonaa, taiteilijuutta tai merkitystä populaarikulttuurille elokuva ei onnistu avaamaan. ? Niklas Pelkonen jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 31 ARVIOT K A LE N TE R I KU VA T: W AR N ER BR O S, K AU N iT zO lS SO N , M ic h AE l Bl EU KULTTUURI Hanna Keljo. 17.8. LEFFAPIKNIK. Lounaispuistossa esitetään Céline Sciamman elokuva Maja lapsuuden reunalla (2021). Ennen elokuvaa musiikkia DJ Korvakanelin johdolla. Vapaa pääsy. Lounaispuisto kello 21 alkaen. 26.–28.8. KAITAFILMIJUHLAT. Kaitafilmeihin keskittyneellä festivaalilla esitetään Akira Kurosawan Dersu Uzala (1975), Camilla Mickwitzin animaatioita, Hannes Häyrisen Iskelmäketju (1959) ja Apollinari Dudkon Joutsenlampi (1968). Luvassa myös kaitafilmiyllätyksiä sekä musiikkia. Vapaa pääsy. Villa Rana, Toivolan Vanha Piha. 2.9. KORTEPOHJA FESTIVAALIT. Koko perheen tapahtumassa muun muassa pihapelejä, yhteisötaidetta, katuruokaa sekä livemusiikkia. Kortepohjan ylioppilaskylä. 2.–4.9. KINO AURORAN AVAJAISET. Leffapiknillä Jacques Demyn Rochefortin tytöt (1967). Villa Ranan puutarha. 16.–18.9. PUHALLUS-FESTIVAALIT. Puhkupillien järjestämille opiskelijapuhallinmusiikkifestivaaleille saapuu akateemisia puhallisorkestereja ja big bandejä. Yleisölle avoimia konsertteja lauantaina. Lounaispuisto, yliopiston juhlasali. 25.8. JÄRJESTÖMESSUT. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan avajaismessuilla voi tutustua JYYn järjestöihin, yhteistyötahoihin sekä edustajiston ryhmiin. Agoran aula, kello 11–15. 31.8.–1.9. JYUnity FEST. Jyväskylän yliopiston ja JYYn järjestämissä lukuvuoden avajaisissa muun muassa avajaisseremonia ja akateeminen kulkue. Jyväskylän yliopisto. 24.9. JYYn 88. VUOSIJUHLAT. Ylioppilaskunta juhlii merkkipäiväänsä. Ohjelmassa muun muassa tervehdystilaisuus, iltajuhla ja jatkot. Illalliskorttien ja silliaamiaisten myynti päättyy 4. syyskuuta. Ylioppilastalo Ilokivi. KULTTU URI KULTTU URI JYY JYY ja YLIOPISTO YLIOPISTO s. 13 >> R IE NN O T 30 På glid . Moa Romanova, Kaunitz-Olsson, 2022. 234 s. Moa ja Åsa ovat olleet ystäviä lapsuudesta saakka. Nyt he ovat parikymppisiä. Viettääkseen aikaa yhdessä ja rentoutuakseen Moa lähtee Åsan yhtyeen ShitKidin Yhdysvaltain-kiertueelle. Alkoholin, huumeiden ja seksin sävyttävä reissu saa pian dramaattisia sävyjä. Murrosiässä koetun trauman vuoksi Moa pelkää historian toistavan itseään. Ihmissuhteista, ystävyydestä, turvattomuuden tunteesta ja riippuvuudesta kertova sarjakuvaromaani on visuaalisesti hieno, ja ruutujen yksityiskohdat todentuntuisia. Viivan ja värien käyttö paljastavat vahvoja tunteita. På glid on ruotsalaisen Moa Romanovan toinen sarjakuvaromaani. Debyyttiteos, suomeksikin ilmestynyt Paniikkiprinsessa (2020, Sammakko) oli Ruotsissa myyntimenestys, ja niin ikää kasvutarina. Toivottavasti tästäkin ilmestyy suomennos. ? Oona Komonen Mä oon Aro . Aro Pursiainen. Omakustanne, 2022. Tuottajana ja bändikuvioissa meritoituneen Pursiaisen debyyttisooloalbumi on uusvanhaa suomi-indietä par excellence. Pajatsorahojen puolesta ei tarvitse pelätä mikäli veikkaa kaikkien teiden johtavan lopulta ullakolta tuoksuviin Leavings-älppäreihin. Maustetyttöjen tapaan keskiössä ovat mukana hyräiltävät laulumelodiat, jotka yhdistetään sanoitusten ihmissuhdepohdiskeluun ja coolisti naiiviin arkirealismiin. Kiitos matkasta -kappaleessa myönnetäänkin, ettei pyörää keksitä uudestaan, mutta todisteena kulttuurievoluution vääjäämättömästä kulusta radiossa soi Kasevan sijasta Wiskari. Kuten Pursiainen laulaa, onneksi sen voi myös laittaa kiinni ja nauttia nipusta rumpukoneiden ja syntetisaattoreiden tahdittamia hyväntuulisia pop-kipaleita – sopivasti keskimääräisen UFF-piipahduksen mittaisena annoksena. ? Akseli Ekola 5.–11.9. JYVÄSKYLÄ PRIDE-VIIKKO. Tulossa muun muassa Pride-kulkue, puistojuhla, keskusteluja, kulttuuria, viihdettä ja tapaamisia kaikenikäisille. RETKET. JYYn Leija-hanke järjestää 25.8. pyöräretken Kuokkalaan, 15.9. retken Haapaniemeen ja Pandan tehtaalle ja 22.9. luontoretken Haukanniemeen. ? MENOT MENOT
32 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 33 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 Luovutusvoitto I lman sinua ei olisi minua. Sinisilmäinen valkoiseen pyyhkeeseen kääritty vauva tapittaa minua bussipenkin selkämykseen liimatusta mainoksesta. Siinä terveitä nuoria kannustetaan munasolujen lahjoittajaksi. Hymähdän. Samalla pohdin, saako joku pian lapsen avullani. Syksyllä 2021 päätin lahjoittaa munasolujani hedelmöityshoitokeskukselle. Halusin auttaa ja klinikka sijaitsi lähellä. Täytin netissä esitietolomakkeen. Minä ja aviopuolisoni emme haaveile lapsista, ja olen vierastanut ajatusta äitiydestä lapsesta saakka. Silloin muovisen Baby born -nuken helliminen tuntui vieraalta, ja silittelin mieluummin pehmoleluja. En ole ainoa vapaaehtoisesti lapsettomuuden valinnut. Väestöliiton vuoden 2018 tutkimuksen mukaan reilu 12 prosenttia ilmoitti ihanteekseen nolla lasta. Lapsettomista 20–29-vuotiaista puolestaan joka neljäs sanoi, ettei halua lapsia koskaan. Lapsettomuus ei ole enää nykyään yhtä paheksuttavaa ja harvinaista kuin ennen, mutta silti laskeva syntyvyys on nähty Suomessa uhkana yhteiskunnalle ja taloudelle. Vuonna 2017 SDP:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne jopa kehotti suomalaisia ”synnytystalkoisiin”. Rinne oli huolissaan siitä, että kyseisenä vuonna Suomessa syntyi yhtä vähän lapsia kuin 1860-luvun nälkävuosien aikaan. Oli Rinteen tai jonkun muun asiaa esillä pitäneen ansiota tai ei, vuonna 2020 yhdeksän vuotta jatkunut alamäki kuitenkin tyssäsi. Syntyvyys kääntyi nousuun, ja sama kehitys on jatkunut toista vuotta peräkkäin. Siinä missä kokonaishedelmällisyysluku – joka kertoo kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla – oli vuonna 1,37, se oli seuraavana vuonna 1,46. Kasvusta huolimatta luku on mittaushistorian neljänneksi matalin. Esilomakkeen täytön jälkeen minut kutsutaan klinikalle. Ensin selvitetään, olenko luovuttajaksi sopiva. Käyn useissa verikokeissa ja testeissä, vastaan kysymyksiin sukuni sairaushistoriasta. Käynneillä keskustellaan luovuttamisen motiiveista ja sen mahdollisesti herättämistä tunteista. Voisin vetää munasoluni pois pöydältä, jos niitä ei olisi ehditty käyttää. Minulle kerrotaan myös, että täysi-ikäiseksi tultuaan lahjasolusta syntyneet lapset saavat halutessaan luovuttajan tiedot selville. Toisin sanoen parinkymmenen vuoden päästä munasolustani alkunsa saanut saattaa ottaa minuun yhteyttä vaikka Norjasta. Minulla ei kuitenkaan ole oikeuksia tai velvoitteita mahdollisesti syntyviin lapsiin. Se sopii hyvin. Lopulta käteeni jäävät terveen paperit ja tieto siitä, ettei mikään estä luovuttamista. MIKSI YHÄ harvempi suomalainen haluaa lapsia? Sitä Heini Maksimainen selvitti teoksessaan Vauvattomuusbuumi – Kun lopetimme lisääntymästä (2019). Hän haastatteli teokseen niin vapaaehtoisesti lapsettomia kuin lapsihaaveissaan pettyneitä. Yksi yleisimmistä syistä vapaaehtoisesti lapsettoman elämän valintaan oli oma vapaus. Se voi tarkoittaa mahdollisuutta suunnitella elämäänsä mielensä mukaan tai vaikka pienemmillä tuloilla elämistä. Lisääntymishaluja voi vähentää Väestöntutkimuslaitoksen johtajan ja tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan myös epävarmuus. Rotkirchin vuonna 2021 valtioneuvostolle tekemän selvityksen mukaan Suomessa syntyy vähemmän lapsia kuin ihmiset itse toivovat. Lastensaantia siirretään tai siitä luovutaan, koska ajatellaan, ettei lapselle pystytä tarjoamaan riittävää kasvuympäristöä. Naisten hedelmällisyys on huipussaan 18–25-vuotiaana, jonka jälkeen se laskee. Iän myötä munasolujen määrä vähenee ja laatu heikkenee. 35-vuotiaista naisista 12 prosenttia tulee raskaaksi kuukautiskierron aikana. Nelikymppisenäkin lapsia voi vielä saada omilla soluilla, mutta prosentit pienenevät. Miehillä Essee: Laskeva syntyvyys on nähty Suomessa uhkana. Kaikki eivät kuitenkaan itse valitse lapsettomuutta. Luovuttamalla munasoluja voin auttaa muita, vaikka en itse halua lapsia. Silloin kaikki voittavat, kirjoittaa Julia Harju. ”Lopulta käteeni jää tieto siitä, ettei mikään estä luovuttamasta. K irj o it ta ja o n p er he ke sk ei ne n ki ss a m a m m a , jo ka ha a ve ile e st er ilis a a ti o st a . VI IM EI S ET S A N A T Kuvitus Irina Hasala
32 33 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 sperman laatu on parhaimmillaan alle 35-vuotiaina, mutta ylärajaa on vaikeampi määrittää. Hedelmällisyytensä aikarajaa on kuitenkin vaikea ennustaa. Siksi muun muassa gynekologit kannustavat lasten hankintaan mieluummin nyt kuin myöhään. Suomessa ensisynnyttäjien ikä on korkea verrattuna muihin Pohjoismaihin. Moni nuori vanhemmuudesta haaveileva kuitenkin saattaa alle kolmikymppisenä ajatella, ettei taloudellinen tilanne ole riittävä. Esimerkiksi useimmiten ihannelapsiluvukseen nollan ilmoittaneet olivat vähän koulutettuja, pienituloisia ja työttömiä. Kenties potentiaalisia vanhempia voisi olla paljon enemmänkin, jos he saisivat riittävää tukea. TOISAALTA KAIKKI lapsettomat eivät itse valitse lapsettomuutta. Monelle lapset ovat pitkäaikainen haave, joka ei toteudu. Syitä voi olla useita: sopivaa kumppania ei ole tai taustalla on biologinen este. Esimerkiksi naisilla munasarjojen leikkaus endometrioosin tai kasvaimen takia voi johtaa munasarjatoiminnan hiipumiseen ennenaikaisesti. Tai sitten lasta ei vaan kuulu. Noin 15 prosentilla pareista raskaus ei ole alkanut toivotusti vuoden yrittämisen jälkeen. Suurinta osaa heistä voisi auttaa hedelmöityshoidolla. Aiemmin Suomessa munasoluja pystyi luovuttamaan vain yksityisellä puolella, mutta tilanne muuttui vuonna 2019 hoitojen laajentuessa myös julkiselle puolelle. Nykyään myös itselliset naiset ja naisparit sekä pienituloiset ovat oikeutettuja hoitoihin. Jonot eivät ole kuitenkaan lyhentyneet. Hoitotarve on suuri ja luovuttajista jatkuva pula. Luovutusprosessiini kuuluu parin viikon mittainen itsensä piikittämisjakso. Ruiskutan alavatsaani munasolujen kasvua edistävää ainetta. Lisäksi on kaksi muuta pistettävää lääkettä, jotta munasolut irtoavat oikeaan aikaan. Selviän muutamalla kyyneleellä ja mustelmalla. Prosessi huipentuu punktioon, jossa munasolut kerätään neulalla. Aluksi jännittää, mutta kun radiosta soi hyväntuulisia kappaleita ja hoitaja lisää tarvittaessa kipulääkettä, tilanne on lähes miellyttävä. Toimenpiteen jälkeen pääsen lepäämään. Selaan vieraskirjaa, jossa munasoluja luovuttaneet ja vastaanottaneet kertovat kokemuksistaan. Pelkoa, iloa, liikutusta, onnea. Mietin, millaista olisi olla samassa huoneessa hedelmöityshoidon läpikäyneen kanssa. Kun oma jännitykseni on ohi, toisilla se vasta alkaa. Hymyilevä vauva bussin mainoksessa muistuttaa, että voin luovuttaa toisenkin kerran. Silloin joku pääsee yhä suuremmalla todennäköisyydellä vanhemmaksi. Minä puolestani jätän sen väliin, koska tahdon. Kaikki voittavat. ? G irls just wanna have fu-un! lauloi Cyndi Lauper ottelulähetyksen lomassa. Näin kenellekään ei varmasti jäänyt epäselväksi, että meneillään oli nimenomaan naisten EM-kisat. Sen verran sukupuolta ”huomaamattomasti” alleviivattiin. Heinäkuussa 2022 pelattujen kisojen sykähdyttävin suomalaishetki koettiin kentän ulkopuolella, kun Suomen A-maajoukkueen entinen apuvalmentaja Maiju Ruotsalainen kertoi aivan kisojen kynnyksellä maajoukkueen – tätä nykyä entisen – päävalmentajan lausunnoista. Anna Signeul oli todennut apuvalmentajanaan 2017–2019 toimineelle Ruotsalaiselle, ettei tämä saavuttaisi koko potentiaaliaan valmentajana, jos hankkisi lapsia. Asiaa käsiteltiin Ruotsalaisen aloitteesta Palloliitossa vuodenvaihteessa 2019–2020. Signeul jatkoi tehtävässään, Ruotsalainen ei tarttunut jatkosopimukseen. Tapaus sai paljon mediahuomiota ja se kuohuttaa monesta eri syystä. Kisastudiossa vallitsi yksimielisyys siitä, ettei äitiys ole hyväksi valmentajaksi tulemisen este. Perään lueteltiin liuta turnauksessa menestyneitä valmentajia, jotka olivat äitejä. Vaikka asiantuntijat hienosti puolustivat äitiyttä, on järkyttävää, että tällainen asia joudutaan toteamaan suorassa lähetyksessä vuonna 2022. Samoin ei kävisi isien kohdalla. Palloliiton reaktio oli puolestaan epäjohdonmukainen. Liitosta vakuutettiin, ettei syrjintää ole heidän osaltaan tapahtunut ja että äitiyttä kunnioitetaan. Ruotsalaisen mielestä hänen kohdallaan ei kuitenkaan toimittu sanottujen arvojen mukaisesti. Kun kisat olivat Suomen kohdalta ohi, Signeul siirtyi syrjään maajoukkueen peräsimestä, vaikka sopimusta oli jäljellä kuluvan vuoden loppuun saakka. Liiton Instagram-sivuilla kerrottiin teiden eronneen yhteisestä päätöksestä ja valmentajaa kiiteltiin hänen äidinkielellään: ”Tack Anna!” Vaikuttaa siltä, että Palloliitto koettaa kumartaa useampaan suuntaan pyllistämättä kenellekään. Yleistä tuomitsevaa mielipidettä silitettiin myötäkarvaan valmentajavaihdoksella, mutta vastuuta ei langetettu kenenkään niskaan; ei edes omaan. Lisäksi liitto reagoi vasta, kun asia sai julkisuutta eli vajaa kolme vuotta tapahtuneen jälkeen. Siivoustoimiin ryhdyttiin, kun roskat löytyivät maton alta. En ole vakuuttunut. MYÖS POHJOIS-IRLANNIN päävalmentaja Kenny Shiels oli muutama kuukausi ennen kisoja todennut lehdistölle, että naiset ovat miehiä tunteikkaampia ja siksi verkko heiluisi otteluissa nopeasti toistamiseen maalinteon jälkeen. Hän pahoitteli sanomisiaan jälkikäteen. Vaikka en soisi kuulevani epäasiallisuuksia kenenkään suusta, on harmillista, että naisten osaamista arvostelevia lausuntoja tulee nimenomaan joukkueiden sisältä. Sisäistetty naisviha on ongelma kaikille sukupuolille ja olen itsekin kamppaillut sen kanssa jalkapalloa kuluttaessani. Niiden ajatusten muistelu aiheuttaa edelleen pahoinvointia, mutta annan krediittiä niiden syntymisestä yhteiskuntaan syvästi juurtuneille arvoille. Eräs tiktokkaaja on todennut kehopositiivisuuden yhteydessä tähänkin teemaan sopivasti: yhteiskunta on opettanut meidät ajattelemaan tietyllä tavalla, mutta on yksilön vastuulla oppia ajattelemaan toisin. ? Kommentti: Girls just wanna have fundamental rights Naisten jalkapallon arvokisat ovat viime vuosina kasvattaneet huomiota ja arvostusta. Mennyt kesä kuitenkin osoitti, että töitä on vielä tehtävä tasaarvoisen palloilun eteen, kirjoittaa Taiska Rastiola. Kirjoittaja pelasi jalkapalloa Palloliiton kirjoilla vuosina 2000–2014. Tilastoista löytyy SM-tason maali ja viimeinen sija Itä-Suomen piirin tekniikkakisoissa. M in n a su u ro ne n
34 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 "Öööö... Sitten kun Stena-mursusta tulee Suomen presidentti." H A L O O A t t e R ä s ä n e n Visulahden Vahakabinetin kokoelma tunnetaan julkkiksista ja kuuluisuuksista tehdyistä vahanukeista. Milloin kokoelmiin tulee Stena-mursu? Puhelimessa Santeri Harju Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. Elämän evväät Putasjärveltä Asuessani Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaupungissa nimeltään Pudasjärvi opin, ettei koskaan pidä innostua liikaa, kirjoittaa Santeri Harju. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME K uv it us O o na K o m o ne n jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 35 KA S V O Teksti Santeri Harju S a nt er i H a rju SUOMEN KESKELÄ on suo ja sen keskelä on järvi, jonka mukkaan on nimetty kaupunki. Siinä Iijoen varresa ja Oulun ja Kuusamon välisä. Hyvä kylä jonka ohi kulukia. Puasjärvellä on vaikkuimmonta sivukyllää, joilla kullakio omat nähtävyytensä ja kulttuuririentonsa: Siurualla hiihettää kesäsi suolla kukkamekkoissa ja korkokengisä, Jyrkälä on disko ja tanssilava, ja Syötteelle tullee ainahi Oulusta asti porukka laskemaa. Mutta määpä assuinki ihan keskustasa, Kurenalla. Norkoilin sitte kirjastosa pellaamasa Runescapea ja kauppojen tuulikaappeissa juomasa mehua. Ku nuokkarille en kuitenkaa tohtinu mennä. Vaikka on kylät ja keskusta, nii kylä Pudiso pääasiasa mettää ja suota. Vois kuvitella että ois kovaki eränkäviä ko siellä on kasvanu, mutta kyllä mää suurimman osan ajasta sisällä olin. Ja jos mettään oisinki uskaltanu nii suolle en ikinä. Katottii koulussa ala-asteela kauhuelokuva Näkymätön Elina. Jos mää sinne suohon puttoisinnii en ossais tulla ylös niiko se Elina. Sinne jäisin ja vajuaisin ko juoksuhiekkaan pirretyissä. KU MÄÄ assuin Pudiksella, roikuttii monela tappaa löysäsä hirresä. Koulut ja terveyskeskus oli rakennettu aikanaa nii päi honkia, ettei sielä saanu puolet porukasta henkiä. Nykyään hirsi on kuiteski vankkaa, kannattellee varmaa koko kyllää. Keskustan kuppeeseen rakennettii maailman issoin hirsirakennus, josa on peruskoulu ja lukio. Hirsitaloja vaalmistavalla Kontiolla puoli pudista leikkaa hirrestä leipänsä. Kontiosta puhheeollen, joku neropatti pelekäsi mesikämmentä viissii ko uskotteli mulle lapsena että Pudiksen vaakunasa oiski ahma. Ja mää pöliä uskoin. Vaikka kyllä se jotenki ois käyny järkeen että oltas vaa nöyränä valittu jottai muuta ku mettän. Pudiksella mää opin ettei piä liikaa innostua. Osattii Kurenalla jottai sentää. Uimahallisa löyly tullee nappia painamalla ko JyväskylänViilusa konsanaan ja liukumäessä sai nii kovat vauhit, että siinä oli Pudiksen toiset liikennevalot. Uimahallin pihalla mainostettaan että siellä ois kuntosali, ampumarata ja terapiatilaki, mutta en oo vielä päässy vihanhallinnassa siihe asti että oisin lähteny kokkeilee tätä yhistelmää. No mutta onneksi mää pääsin pois sieltä, vaikkaki sata kilsaa länteen, hytisemmään muutamaksi vuojeksi Oulun merituuleen. Ojasta allikkoon tai jotahi muttei tarvi ainakaa läiskiä sääskiä mättäälä. Mutta vaikka ne yläasteen koulunumerot riittiki nippanappa pääsemää muualle kouluun nii oisin kyllä ehkä itte torpannu hakijan jolla lukkee päättötoikkarin kannesa comic sansilla ”Elämän evväät Putasjärven nuorille”. Kiitti evväistä, mutta en taia santsata. ? V i s u l a h d e n p u i s t o n j o h t a j a
34 jyväskylän ylioppilaslehti 4/22 PASKA KOTISEUTU 35 Toinen ulottuvuus Sanaz Hassanille tanssi on elämäntapa. Se on lievittänyt ahdistusta, vienyt häntä erilaisille lavoille sekä tarjonnut harvinaisen mahdollisuuden luoda maailmanlaajuiseen televisiosarjaan liikeratoja. Sa na z H as sa ni . TOUKOKUUSSA 2022 Netflix tiedotti: Samuel Kujala ja Roderick Kabanga näyttelevät päärooleja Dance Brothersissa. Se on ensimmäinen suomalainen sarja, joka saa ensi-iltansa suoratoistopalvelujätissä maailmanlaajuisesti, vuonna 2023.Paitsi että julkaisukanava on suomalaisittain harvinainen, sitä on myös sarjan aihe: tanssi. Merkittävää on myös, jos pääsee vastaamaan maailmanlaajuisen televisiosarjan tanssikoreografioista. Ja niin vaan Sanaz Hassani pääsi, yhdessä Ima Iduozeen kanssa. ”Siisteintä, mitä olen tähän mennessä tehnyt”, Hassani sanoo. Hassani tunnetaan katutanssin moniosaajana. Hän muutti Suomeen 1990-luvun alussa. Perhe tuli pakolaisina. ”Se oli rankkaa aikaa. Ilmapiiri ei ollut kovin suvaitsevainen.” Mutta tanssijat olivat avoimia. Ja tanssi, musiikin rytmien ja kehon liikkeiden yhteispeli, sai vapautumaan. Hassani osallistui hip hop -tanssikurssille keväällä 1994, ja jo kahta vuotta myöhemmin ensimmäisiin kilpailuihin. ”Oli sen näköistä, että tarvitsin enemmän harjoitusta.” Pikkuhiljaa treeni tuotti tulosta ja menestystä tuli. Vuonna 2004 Hassani valmistui tradenomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Hän oli halunnut ”jonkun ammatin”, ”vähän vanhemmatkin painostivat”. Tradenomin töitä hän ei tehnyt. Valmistumisen jälkeen Hassani haki Broadway Dance Centeriin, New Yorkiin. Vuoden kestävä tanssikoulutusohjelma edellytti hyvää hakemusta, ja rahaa. Viikko-ohjelmaan kuului vähintään 12 tuntia treenejä. Oli balettia ja jazzia, ja erityisesti katutansseja. Hip hopia, waackingia, vogueta, dancehallia, housea... ”Katutanssi syntyi Nykin kaduilla ja klubeilla. Siellä sen oppi.” Majoitus ei sisältynyt ohjelmaan. Hassani työskenteli vaatekaupassa 30 tuntia viikossa. Tanssi on fyysistä, siitä pitää palautua. Hassani ei ehtinyt. Burnoutista toipuminen kesti yli vuoden. Tanssia hän ei lopettanut. Tanssiessa ei tuntenut ahdistusta. Hän olisi myös päässyt osaksi tanssiryhmää New Yorkissa. Viisumi oli kuitenkin umpeutumassa, ja sen uusiminen kallista ja vaikeaa. Hassani palasi kotiin ja päätti: nyt annan kaikkeni tanssille. Vuonna 2007 hän perusti katutanssiryhmän UMC Dance Companyn. Tammikuussa 2022 käynnistyi tanssikoulu UMC Dance Studiosin toiminta. Opettamisen lisäksi hän on kilpaillut, valmentautunut eri puolilla maailmaa, tehnyt useita tanssiteoksia. Keväällä 2022 Hassani oli yksi Moves Like Summeri -tanssirealitykilpailun valmentajista. Kesällä hän keikkaili Antti Tuiskun taustatanssijana ympäri Suomea. Aiemmin hän on tehnyt koreografioita muun muassa Benjaminille. Onko tanssilla vaikea tulla taloudellisesti toimeen Suomessa? Riippuu, mitä tekee, Hassani vastaa. Pelkällä tanssimisella on haastavaa ansaita elantonsa. Mutta jos sen lisäksi esimerkiksi opettaa tai työskentelee koreografina, voi pärjätä. Tarvitaan myös suhteita, näkyvyyttä ja rohkeutta. Kun Dance Brothersia kuvattiin, kaikki ei aina mennyt kuten Hassani oli suunnitellut. Niin lajissa usein käy. Siksi koreografilta vaaditaan taitoa tehdä nopeasti muutoksia sekä kykyä hahmottaa kokonaisuutta. Silloin Hassani sulkee silmät ja kuuntelee musiikin rytmiä. Kun siitä saa kiinni, palaset loksahtavat. Hän näkee liikkeen. ”Se on kuin toinen ulottuvuus pääni sisällä, ihmemaailma. Sellainen mihin haluan aina palata.” ? Teksti Oona Komonen Kuva Mikko Kuparinen KA S V O
READY FOR NEW? Oletko jo valmis uuteen kauteen? Mitä ikinä kaipaatkaan opintoihin ja töihin paluuseen tai elämän muihin jännittäviin uusiin alkuihin – Forum on taas kauden uutuuksia pullollaan! Nähdään kaupungin sydämessä <3 Better food. Better studying. Tarjoamme monipuolista opiskelijaruokailua ja kahvilapalveluita ympäri kampusta! Pysy ajan tasalla kaikista tulevista tapahtumista, arvonnoista ja tarjouksista seuraamalla meitä somessa @semmarestaurants. Ajantasais Ajantasaiset aukioloajat ja päivittäiset ruokalistat löydät aina parhaiten nettisivuiltamme www.semma.?. @semmarestaurants