JYLKKÄRI 02 Tuukka Tervonen: hanavesimonsteri vai kommariroska? 18 ?Miksi YTHS:ltä on niin vaikea saada apua mielenterveyden ongelmiin? 06 Taloudellinen epätasa-arvo ja terapeuttipula vaikeuttavat terapiaan pääsyä 10 Hyväntahtoiset meemit ovat digitaalinen vastine halaukselle 12 Gradun pituus voi olla 7 tai 730 sivua 24 Yläkaupungin yö tulee ennennäkemättömin järjestelyin #04 J y väsk yl än ylioppil a slehti 03. toukokuuta – 29. elokuuta 2021 61. vuosikerta ??????
Vuodesta 2019 Jylkkäriä luotsannut Tuukka Tervonen jättää päätoimittajan pestin taakseen. Tämä on viimeinen Tervosen päätoimittama Jylkkäri. »Tuntuu siltä, että kahden ja puolen vuoden aikana kerääntynyt työuupumus on kasaantunut päälleni sedimenttikerrokseksi, jota kannattelen harteillani, jotka ovat kipeät, koska istun töissä ja kotona huonossa asennossa», Tervonen kuvailee tunnelmia päätoimittajuutensa loppumetreillä. Tervosta kuorruttavasta uupumuksen harmaasta liejusta huolimatta vuodet päätoimittajana ovat olleet »ihan mahtavia». »Elämäni parasta aikaa», sanoo Tervonen. Seuraavaksi Tervonen aikoo keskittyä saattamaan journalistiikan opintonsa loppuun. »11. opiskeluvuosi alkaa syksyllä. Kai tässä pitäisi pikku hiljaa harkita maisterivaiheen loppuun suorittamista», kertoo »haahuilijaksi» tunnustautuva Tervonen, joka on aiemmin valmistunut medianomiksi Oulun ammattikorkeakoulusta. Tervonen odottaa kiinnostuneena, millaisia uudistuksia seuraava päätoimittaja tekee. Hänen mukaansa nettisivut ja somestrategia kaipaavat päivittämistä. Iso kysymys on myös se, pitäisikö Jylkkärin printtiversiosta luopua. Ikuinen kysymys, joka nousee esiin Jylkkärin saamissa palautteissa: miksi tästä paskasta pitää maksaa? »Jylkkäri on ainoa lehti, jota lähtökohtaisesti kiinnostaa jyväskyläläisten opiskelijoiden asiat. Keskisuomalainen tekee välillä uutisia, mutta aika harva opiskelija sitä tilaa.» Tervonen muistelee päätoimittajauransa alkupuolella järjestettyä Jylkkärin livestriimiä, jossa katsottiin eduskuntavaalitenttiä. Striimissä pelattiin juomapeliä, jossa juodaan aina, kun puheenaiheena on opiskelijat. Se oli »maailman huonoin juomapeli», sillä opiskelijoita ei mainittu vaalitentissä kertaakaan. »Niin sanotun valtamedian suhde opiskelijoihin on se, että heidän olemassaoloaan ei muisteta paitsi silloin, kun pitää kirjoittaa joku vittuilukolumni aiheesta. Ylioppilasmedialle on siis tilausta.» Tervonen nousee aika ajoin kuumaksi puheenaiheeksi muun muassa Ylilaudalla. YLEn kolumnistina Tervonen kirjoittaa piikikkäällä tyylillä usein nettioikeistoa kuohuttavista aiheista. Hän on verrannut Hitleriä inceleihin ja puhunut lukumääräneutraalin avioliiton puolesta. Tämän seurauksena Tervosta on tituleerattu muun muassa »piirretyille onanoivaksi hanavesimonsteriksi» ja »arvottomaksi kommariroskaksi». Tervosen mukaan provokaatio ei ole itsetarkoituksellista. Kolumneihinsa hän valikoi aiheita, joiden toivoo nousevan julkiseen keskusteluun. Piikikkyys tulee luonnostaan. Kumpuaa persoonasta. »Ehkä vain olen syvällä sisimmässäni halpahintainen internet-trolli», Tervonen naurahtaa. Seuraavalle päätoimittajalle Tervonen antaa neuvoksi tehdä rohkeasti omaa juttua ja suhtautua kritiikkiin ei terveellä, vaan »ihan sairaalla itseironialla.» Päätoimittajauransa suurimpana onnistumisena Tervonen pitää juttujen tasapuolisuutta. »Jylkkärille, kuten muillekin medioille, sataa tasaisesti valituksia intersektionaalisen identiteettikommunismin, fillarikommunismin, avaruushomoluksuskommunismin ja kaikkien mahdollisten kommunismien puskemisesta.Usein nämä ihmiset eivät edes lue Jylkkäriä. Olen saanut useamman tällaisen kriitikon lukemaan lehteä, ja he ovat yllättyneet siitä, ettei Jylkkäri ole yhtään sellainen, mitä he ovat kuvitelleet.»? ? Väistyvä päätoimittaja Tuukka Tervonen tunnustautuu ylpeästi »provoilevaksi mieslapseksi» TeksTi ja kuva? Saara Sund 02?j ylkkäri?04 · 2021 Kasvo
»Jylkkärille sataa tasaisesti valituksia kaikkien mahdollisten kommunismien puskemisesta» J ylkkäri?04 · 2021? 03
Sydämellisesti tervetuloa juhlimaan vappua kanssamme! Katriinassa ja Delin puolella vapputarjous, 4 munkkia ja 1 l simaa 9,50€, sekä Delissä 1.5. ja 2.5. brunssi! Aikataulu ja menu nähtävissä www.katriina.fi Kauppakatu 11 40100 Jyväskylä Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi
Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Jylkkäriin, joten agitoidaan kunnolla sen kunniaksi. Päätoimittaja-aikanani on vahvistunut se kuva, että opiskelijoiden asema ei juuri kiinnosta ketään muita kuin opiskelijoita, eikä aina oikein opiskelijoitakaan. Tämä on tullut erinomaisen hyvin esille varsinkin tässä kevään aikana. Suomen opiskelijat olivat mielenterveyskriisissä jo ennen korona-aikojen etähelvettiä ja kulunut vuosi on ajanut loppuun sellaisen määrän ihmisiä, että tätä kriisiä selvitellään vielä hetkinen. Peräti 60 prosenttia opiskelijoista ilmoitti olevansa joko täysin uupunut tai riskissä uupua. Yli neljäsosa kokee yksinäisyyttä. Samaan aikaan YTHS ajautui koko kevään jatkuneeseen kriisiin, jossa pelkästään puhelinyhteyden saavuttamisessa kesti useita päiviä ja aikoja sai sitten ehkä joskus jonnekin. Hallituksen vastaus opiskelijoiden tilanteeseen jo legendaariseksi muodostuneessa koronainfossa oli "koettakaa jaksella". Kiitti vitusti, hallitus! ? Asioita, mitä olisi voinut tehdä: Esimerkiksi opiskelijoiden opintopistevaatimuksista olisi voitu hellittää lisää. Maaliskuussa 2020 myönnettiin kahden kuukauden opintopistemäärähelpotus, mutta sekin kesti vain viime lukuvuoden. Minimivaatimus 20 opintopistettä säilyi. Opintolainahyvitykseen sai puolen vuoden helpotuksen. Se ei riitä tilanteessa, jossa osa ei voi edes valmistua siksi, että esimerkiksi pakollisia harjoitteluja ei voi tehdä koronatilanteen takia. Nekin, jotka jotenkin saavat käytyä läpi prosessin päästäkseen Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan, saattavat joutua hakemaan terapeuttia ikuisesti. Pitkiin asiakassuhteisiin sitoutuneita terapeutteja on aivan liian vähän ja iso osa on jäämässä eläkkeelle. Psykoterapeuttien vähyyttä selittää se, että koulutus maksaa useita kymmeniä tuhansia euroja. Koulutuksen muuttaminen maksuttomaksi olisi tarpeellinen askel eteenpäin. Lisäksi iso osa opiskelijoista kokee jatkuvasti jäytävää, taloudellista epävarmuutta. Tulorajojen ja opintotuen nosto sekä tukikuukausien määrän palauttaminen ennalleen auttaisi kummasti. ? Näihin tavoitteisiin on mahdollista päästä, mutta opiskelijaliikkeen olisi tehtävä radikaalimpia tempauksia, jos se haluaa parantaa tilannettaan. Ennen vanhaan opiskelijat ovat Suomessakin muun muassa polttaneet autoja, kannustaneet opiskelijoita näpistämään ruokaa kaupoista ja osoittaneet joukolla mieltään. Viime vuosina on keskitytty sitten lähinnä laatimaan hutaistuja dokumentteja, joissa asetellaan jaloja tavoitteita kuten "SYListä tulee Suomen vaikuttavin järjestö" ja sysätään aina seuraavan hallituksen niskaan kehitellä keinoja siihen. On vaalittu yhteiskuntasuhteita ja oltu kiltisti. Mutta kuten Saksan yhdistänyt liittokansleri von Bismarck totesi: "Kiltit lapset eivät vaadi mitään. Kiltit lapset eivät saa mitään." Jos haluamme painostaa yhteiskuntaa, mennään kaikki valmistumislakkoon. Opiskelijoissa yhteiskuntaa kiinnostaa vain se, saammeko mahdollisimman nopeasti valmistuttua ja siirryttyä työmarkkinoiden orjiksi. Yliopistojen rahoitus on sidottu valmistuvien määrään. Iskekäämme siis sinne, minne yhteiskuntaa sattuu, jos tavoitteita ei muuten saada läpi. Sic Semper Tyrannis! ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi Valmistumislakko nyt! Peräti 60 prosenttia opiskelijoista ilmoitti olevansa joko täysin uupunut tai riskissä uupua ? »Kapinalliset lapset, vaadin teitä taistelemaan sitä pöhöttynyttä, lipevää mukautumista vastaan, jolla he yrittävät tukahduttaa loistonne» -Koomikko Russell Brand JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Saara Sund toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Aleksi Mangström siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Saara Sund —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 30.8. · 27.9. AVUSTAJAPALAVERI Kassellaan syssymmällä! Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?04 · 2021? 05 pääkirjoitus
Pitkissä terapiajonoissa tuskin on enää mitään uutta. Yliopistokaupungeissakin terapiaa saattaa joutua odottamaan jopa vuoden. Mieli ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeckin mukaan yliopistokaupunkien tilanne on itse asiassa paras. Huonoin tilanne taas on pienillä paikkakunnilla, Itä-Suomessa ja Lapissa. Maria pääsi terapiaan onneksi poikkeuksellisen nopeasti. Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi Marian nimi on muutettu. Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa saadakseen tulee ensin olla vähintään kolmen kuukauden hoitosuhde lääkärille sekä psykiatrin B-lausunto. Kuntoutuspsykoterapiaa voi saada, jos opiskelutai työkyky on mielenterveyden ongelmien vuoksi uhattuna. ”Otin viiteentoista terapeuttiin sähköpostilla yhteyttä, ja sopiva terapeutti löytyi jo näistä viidestätoista. Kelan sivuilla olisi ollut terapeutteja neljään viidentoista ihmisen satsiin, jos tästä ensimmäisestä ei olisi löytynyt sopivaa” Maria kertoo. Maria oli siis erittäin onnekas, koska Hän kuitenkin huomauttaa olevansa tässä suhteessa etuoikeutettu, eikä hänen kokemustaan voi yleistää. ”Niin inhottavaa kuin se onkin, rahasta oli tässä apua. Ei tietenkään minun kannaltani inhottavaa, mutta onhan se perseestä, että julkisella puolella menee jonot niin pitkälle.” Maria sai lopulta palvelusetelin yksityiselle puolelle, mutta siinä vaiheessa hän oli käynyt terapiassa jo pari kuukautta. Ratkaisuksi on esitetty terapian tuomista julkisen terveydenhuollon piiriin. Tätä ajaa Mieli ry:n lisäksi myös esimerkiksi Terapiatakuu-kansalaisaloite. Mikäli terapia tuotaisiin osaksi julkista terveydenhuoltoa, olisivat terveyskeskukset velvollisia järjestämään asiakkaalle lyhytterapiaa. Käytännössä tämä tapahtuisi joko terveyskeskusten omana toimintana tai asiakasseteleiden kautta, jotka kävisivät maksuna yksityisille terapeuteille. Asiakasseteliin ei liittyisi omavastuuta. ”Terapia pitäisi tuoda samalle linjalle muiden hoitojen kanssa. Suomessa voi Vuodet vierivät, terapiajonot eivät TeksTi ja kuvaT? Lauri Niemelä Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan on jopa vuosien jono. Ratkaisuja on esitetty, mutta otetaanko niitä käyttöön? Jyväskylässäkin terapiaa voi joutua odottamaan pitkään. Wahlbeckin mukaan terapiajonojen taustalla on kaksi keskeistä ongelmaa: taloudellinen epätasa-arvo sekä terapeuttien määrä. Kuntoutuspsykoterapiaa pitää anoa erikseen, eikä se kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin. Vaikka Kela korvaakin osan terapian hinnasta, terapia usein maksaa Kelan korvausta enemmän. Esimerkiksi yksilöterapiasta Kela korvaa 57,60 euroa per kerta. Mehiläisellä yhden terapiakäynnin hinta on keskimäärin 99-109 euroa. Väliin jäävän summan asiakas joutuu maksamaan itse. Monelle pienituloiselle tämä on liikaa. • Raha oli osasyy siihen, miksi Maria pääsi nopeasti terapiaan. ”Olen töissäkäyvä ihminen. Julkisella olisin joutunut odottamaan psykiatrikäyntiä, eli B-lausuntoa, ties kuinka pitkään.” Maria hakikin B-lausunnon yksityiseltä. 06?j ylkkäri?04 · 2021
Hän kuitenkin huomauttaa olevansa tässä suhteessa etuoikeutettu, eikä hänen kokemustaan voi yleistää. ”Niin inhottavaa kuin se onkin, rahasta oli tässä apua. Ei tietenkään minun kannaltani inhottavaa, mutta onhan se perseestä, että julkisella puolella menee jonot niin pitkälle.” Maria sai lopulta palvelusetelin yksityiselle puolelle, mutta siinä vaiheessa hän oli käynyt terapiassa jo pari kuukautta. Ratkaisuksi on esitetty terapian tuomista julkisen terveydenhuollon piiriin. Tätä ajaa Mieli ry:n lisäksi myös esimerkiksi Terapiatakuu-kansalaisaloite. Mikäli terapia tuotaisiin osaksi julkista terveydenhuoltoa, olisivat terveyskeskukset velvollisia järjestämään asiakkaalle lyhytterapiaa. Käytännössä tämä tapahtuisi joko terveyskeskusten omana toimintana tai asiakasseteleiden kautta, jotka kävisivät maksuna yksityisille terapeuteille. Asiakasseteliin ei liittyisi omavastuuta. ”Terapia pitäisi tuoda samalle linjalle muiden hoitojen kanssa. Suomessa voi painetta. Wahlbeck kertoo, että tällä hetkellä myös ihmiset, joille riittäisi lyhytterapia, joutuvat hakemaan Kelan pitkää kuntoutuspsykoterapiaa, koska muuta vaihtoehtoa ei oikeastaan ole. Mikäli Terapiatakuulaki menisi läpi, joutuisivat kunnat maksamaan terapiakulut Kelan sijaan. Monelle pienelle ja köyhälle kunnalle tämä ottaisi varmasti koville. ”On todella tärkeää, että valtionavustuksilla sitten autettaisiin näitä kuntia”, »Suomessa voi saada fysioterapiahoitoa tai jalkahoitoa ilmaiseksi terveyskeskuksista, mutta ei psykoterapiaa» saada fysioterapiahoitoa tai jalkahoitoa ilmaiseksi terveyskeskuksista, mutta ei psykoterapiaa” Wahlbeck summaa. Suomen ylioppilaskuntien liitto vaatii Terapiatakuun toteuttamista tämän hallituskauden aikana. SYL haluaa asiasta päätöksiä puoliväliriihessä. Joissakin kunnissa ja kaupungeissa tällainen järjestely on jo otettu käyttöön, vaikka Terapiatakuu-kansalaisaloitetta ei olekaan vielä käsitelty eduskunnassa loppuun. Järjestely on toiminut Wahlbeckin mielestä hyvin. Terapiatakuun kaltainen järjestelmä on jo käytössä esimerkiksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen Terapiat etulinjaan -hankeessa. Se rahoitetaan valtionavustuksilla. Hankkeella myös valmistaudutaan Terapiatakuun toteuttamiseen. Wahlbeckin mukaan Terapiatakuu kattaa maksimissaan kaksikymmentä terapiakertaa. Moni saa avun jo lyhyestä terapiasta, joten Terapiatakuu vähentäisi Kelan nykyiseen kuntoutuspsykoterapiaan kohdistuvaa Wahlbeck toteaa. Mieli ry:n laskelmien mukaan Terapiatakuun toteuttaminen maksaisi valtakunnallisesti vuodessa 35 miljoonaa euroa. Samaan aikaan se kuitenkin toisi myös 170 miljoonan euron säästöt. Osa asiakkaista voi terapian jälkeen siirtyä takaisin työelämään. Lisäksi psykoterapiassa käyvät käyttävät vähemmän muuta terveydenhuoltoa. Myös työnantajat säästäisivät, sillä työssäkäyvät terapia-asiakkaat ovat työssä muita tuottavampia Wahlbeckin mukaan. Mieli ry:n laskelmien perusteella Terapiatakuu olisi siis valtakunnallisesti kannattava sijoitus. • Terapia vaatii toimiakseen hyvää kemiaa asiakkaan ja terapeutin välillä. Sopivan terapeutin löytyminen voi olla tuuripeliä. ”Kävin kahdella terapeutilla tutustumiskäynnillä. Ensimmäisestä terapeutista päätin heti, että ei missään nimessä. 87,3 Mil Kelan kuntoutuspsykoterapian aiheuttamat kustannukset vuonna 2019. 50 392 henkilöä sai Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa vuonna 2019. 12 595 nuorta eli iältään 16-25 —vuotiasta saikuntoutuspsykoterapiaa vuonna 2019 Terapia lukuina J ylkkäri?04 · 2021? 07
»Noin puolet suomalaisista eivät voi saada kelan tukemaa terapiaa, vaikka tarve olisikin» Toisen terapeutin kanssa tuntui hyvältä, ja hänellä oli aikojakin heti” kertoo Maria kokemuksistaan. Maria itsekin huomauttaa, että hänellä oli tuuria matkassa. Hän oli jo vahvasti valmistautunut siihen, että terapeutin löytäminen on “pitkä ja kamala” prosessi. Terapeutin nopea löytyminen tuli hänellekin siis yllätyksenä. Taloudellisen epätasa-arvon lisäksi toinen iso ongelma terapiajonojen taustalla on terapeuttien määrä. Wahlbeckin mukaan Suomessa on terapeutteja työelämässä viitisen tuhatta. Moni terapeutti on jo iäkäs, eikä uusia psykoterapeutteja kouluteta tarpeeksi. Vuosittain valmistuu noin kolmesataa uutta terapeuttia, Wahlbeck täsmentää. Jotta terapeuttien määrä saataisiin pysymään nykyisellä tasolla, pitäisi uusia terapeutteja valmistua vuosittain ainakin neljäsataa, Wahlbeck kertoo. Mikäli terapian saatavuutta halutaan parantaa, pitäisi terapeutteja valmistua vielä sitäkin enemmän. ”Varsinkaan lyhytpsykoterapeutteja ei valmistu riittävästi. Myös erityisesti ryhmäterapeutteja on Suomessa liian vähän.” Pienen koulutusmäärän taustalla on psykoterapeuttikoulutuksen hinta, joka voi olla jopa 60 000 euroa. Yliopistot järjestävät psykoterapeuttikoulutukset tällä hetkellä täydennyskoulutuksina, minkä vuoksi valtio ei voi tukea niitä. Suuri hinta rajaa pois paljon hakijoita. Wahlbeckin mukaan terapiakoulutus voitaisiin muuttaa täydennyskoulutuksista erityiskoulutuksiksi, joille on asetettu hintakatto. Tällöin valtio voisi tukea koulutuksia. • Terapiakoulutuksen muuttamisesta täysin maksuttomaksi on tehty Psykoterapian puolesta -kansalaisaloite. Aloite sai tammikuussa kerättyä vaaditun määrän kannatusilmoituksia. Allekirjoitusten keruuaika loppui maaliskuussa. Aloite on lähetetty tarkistettavaksi, jonka jälkeen se lähetetään eduskuntaan. Wahlbeck nostaa esille vielä kolmannen ongelman, joka ei suoranaisesti liity terapiajonoihin, mutta terapian saatavuuteen kylläkin. Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia ei koske kaikkia. Kelan psykoterapiaa voi saada vain, jos opiskelutai työkyky on uhattuna. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevat tai iäkkäät, pian eläkkeelle siirtyvät eivät siis voi saada sitä. Wahlbeck toteaakin, että käytännössä noin puolet suomalaisista eivät voi saada Kelan tukemaa terapiaa, vaikka tarve olisikin. Wahlbeck kertoo, että jo aiemmin mainittu Terapiatakuu olisi ratkaisu tähänkin ongelmaan, koska Terapiatakuun tavoite on hoitaa ongelmia, ei ylläpitää työkykyä. Viime keväänä koronan iskiessä Suomeen Kelan tukemassa kuntoutuspsykoterapiassa jouduttiin nopeasti siirtymään lähityöskentelystä etäterapiaan. Nyt etäterapia on kestänyt joillakin jo noin vuoden ajan. Maria aloitti terapian juuri ennen Kelan etäterapiasuositusta. ”Ehdin nähdä terapeuttiani kasvokkain vain kerran ennen etäterapian alkua. Sen jälkeen olemme nyt vuoden aikana tavanneet kasvokkain vain 5–8 kertaa.” Marian mukaan etäterapia on sujunut hyvin. Edes teknologia ei ole tuottanut ongelmia. Samaa kertoo myös psykologian professori Raimo Lappalainen. Lappalaisen mukaan sekä ohjelmat että verkkoyhteydet ovat tätä nykyä niin hyviä, että mahdolliset tekniset ongelmat ovat varsin pieniä. Terapia vaatii syvän luottamussiteen syntymisen. Lappalainen kertoo, että ideaalitilanne olisi, että asiakas ja terapeutti voisivat tavata edes kerran kasvokkain ennen siirtymistä etäterapiaan. Viime vuoden keväänä tämä oli mahdotonta. Lappalainen kuitenkin huomauttaa, että etätyöskentely videoyhteydellä on yllättävän lähellä kasvokkaistyöskentelyä. Esimerkiksi kehonkielen katoaminen ei ole suurikaan ongelma. ”Terapiassa suuri osa kehon informaatiosta tulee kasvoista. Sanatonta informaatiota ei siis menetetä kovinkaan paljoa” Lappalainen selventää. • Jotkut asiakkaat pitävät etäterapiasta jopa enemmän kuin lähityöskentelystä. Lappalaisen mukaan etätyöskentelyssä on tietynlainen ”turvaväli”, jolloin jotkut uskaltavat helpommin kertoa arkoja asioita. Maria on pitänyt etäterapiasta ja kokee sen toimivaksi. Hän ottaa esille etäterapian kätevyyden. ”Minulla on joskus roskapussi eteisessä monta päivää, koska en jaksa kävellä roskiksille. On tosi kivaa, että voin vain mennä pöydän äärelle, avata koneen ja olla terapiassa. Tässä ei ole kyse masennuksesta, vaan ihan vain laiskuudesta.” Tästä huolimatta Maria haluaa siirtyä lähityöskentelyyn, kunhan se on mahdollista. Kesällä hän haluaisi nähdä terapeuttiaan jo kasvokkain. Alitajuntaisesti Kaisa mieltää etäterapian vain väliaikaiseksi kaikista sen hyvistä puolista huolimatta. ”Kyllähän jo se, etten aio käydä etäterapiaa kolmea vuotta, kertoo että lähityöskentely on kuitenkin se ykkösvaihtoehto.” Raimo Lappalainen huomauttaa, että etäterapia liittyy myös terapian saatavuuteen. Tämä on vahvasti sidoksissa terapeuttien määrään. Hänen mukaansa pohjoisessa matka terapeutille voi olla jopa 400 kilometriä. Yksi terapiakäynti voi siis käytännössä olla koko päivän kestävä asia. Etäterapian lisääntyminen on Lappalaisen mielestä edistänyt tasa-arvoa. Korona nopeutti kehitystä usealla vuodella. ”Uskon, että korona monipuolistaa terapiamenetelmiä ja -vaihtoehtoja.” Voisikin ajatella, että koronasta oli jotain hyötyäkin. Pandemia pakotti terapeutit ja asiakkaat huomaamaan, että etäterapiakin toimii. Etäterapia jääneekin aiempaa laajempaan käyttöön – myös koronan jälkeen.? ? 08?J ylkkäri?04 · 2021
JYU on 2,9 % maailman parhaan yliopiston joukossa Jyväskylän yliopisto arvioitiin sijalle 565 kansainvälisessä The Center for World University Rankings (CWUR) -yliopistovertailussa, jossa oli mukana lähes 20?000 yliopistoa. JYU on siis maailman parhaiden 2,9 % joukossa.? Vertailluista yliopistoista 2 000 parhaalle annettiin sijoitus, joka perustuu koulutuksen ja opetuksen laatua sekä tutkimuksen laatua mittaaviin indikaattoreihin. Viime vuonna JYU:n sijoitus oli 562. Suomen kolme parasta yliopistoa olivat järjestyksessä Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Turun yliopisto. Jyväskylän yliopisto sijoittui arvioinnissa seitsemänneksi suomalaisyliopistoista. CWUR mittaa muun muassa opetuksen laatua, alumnien työllistymistä, julkaisuja, vaikuttavuutta ja patentteja. Jyväskylän yliopiston taakse vertailussa jäivät LUT-yliopisto, Åbo akademi ja Hanken Svenska handelshögskolan. Kolme maailman parasta yliopistoa löytyy Yhdysvalloista: Harvard University, Massachusetts Institute of Technology sekä Stanford University. Pohjoismaiden paras yliopisto löytyy rakkaasta länsinaapuristamme. Ruotsalainen Karoliininen instituutti on vertailussa sijalla 35. Huonoiten sijoituksen saaneista yliopistoista pärjäsi kiinalainen Huzhoun yliopisto. CWUR-yliopistovertailua on julkaissut saudiarabialainen konsultointiorganisaatio vuodesta 2012 lähtien. ? saara sund Du har fået brev! Postilaatikot on sijoitettu pitkän käytävän varrelle Kortepohjan B-talossa, Rentukan vieressä. Teräksisiä, harmaita laatikoita, jokaiselle asukkaalle oma. Niistä haetaan postit, koska asuntojen ovissa ei postiluukkuja ole. Eheää ulkoasulinjaa rikkoo osaan laatikoista kiinnitetyt laput: ei mainoksia, ei ilmaisjakelua. Mutta yhdenmukaisuuttakin on. Jokaisen postilaatikon luukun päällä on sama teksti. Tarrassa lukee ”Brevkassen bynettes ikke”. Se on tanskaa. Miksi? ”Nyt en ymmärrä mitä se mahtaa tarkoittaa”, sanoo Soihtu Asumisen kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen . Käännös on kutakuinkin, että asuntojen postiluukkuja – joita ei siis ole – ei käytetä. ”Varmaan joku valmistajan teksti, joka on sinne jäänyt”, Moilanen toteaa. ”Ei siinä ole sen kummempaa. Se on tullut postilaatikoiden mukana.” Postilaatikot Kortepohjan B-taloon toimitti talon peruskorjauksesta vastannut YIT. Rakennusyhtiö puolestaan tilasi ne Keskolta, joka taas hankki ne tanskalaisyritys Alluxilta. Siksi tarran teksti on tanskaksi. Toki tarrat olisi voitu poistaa, sanoo Moilanen. Sitten hän kysyy, mikä asiassa ”ylittää uutiskynnyksen”. Vastaus on ihmettely. Että miksi näin on. ”No”, Moilanen sanoo. ”Kieltämättä tarra on vähän turha.” Moilanen pohtii, pitäisiköhän kiinteistöhuollon poistaa tarrat, ”rassata ne irti”. Sitten kukaan ei ainakaan ”ihmettelisi samaa”. Päätöstä hän ei toistaiseksi jatkotoimenpiteistä tee. Ja toisaalta tarrojen merkityksestä ei ole aiemmin kyselty. Kenties tanskan kieli ei häiritse kortepohjalaisten arkea. ? oona komonen Vappu on pilalla ja peruttu All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person.?All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. All work and no play makes opiskelija a dull person. ? turhautunut toimittaja maionsequae verro maximag natiam facienis reiciam facia cus, voluptae porpos mi, quam nos sum dia non ressiti quam eveliquatur, sunt es eaquidi de quid magnistis sumqui voluptati simint ut fuga. Ficitia nduciaecum quatemp oribusam, sequi rent pro bea conse et labo. Itaeper itatemos dipicia ssimaxi minvent as nulparum, offic tem qui omnisi rectaqui quide pliquis andem eaquatusdae ommolendame non nullam aborumquam idit faccae dunt? Pudisqui voluptas molor aturenis et volupti voluptatum landanditas volorep edignihici optatus utent, corio voluptae perspient ut resequam veribusam quatiissin ex ea sae. Andionsed moluptio. Nempos et, officia sam aliatem peribus. Eveliqu untorectium ipieniatia sundisi autem volupta samenis aut et etur, as dolupta apiet venihil igenimetur? Uptiostem quas alia veribus is doluptate magni dus quam et, coratiorem sunt, nemodis as nissimuscium fuga. Et im dolorrum vellaut aspere pel int est res et eosant. Dolupissime ventiunt quisit et fugitib erestis peribus diae non pra eostibus apiet id qui corupta tiossin vendem facientur, ipsam, unt fuga.? ? ?etunimi sukunimi Ciust ctatis preritemqui dolupis Ylimääräistä ruokaa ei tarvitse heittää pois. Tähteitä tulisi hyödyntää monipuolisemmin ja parasta ennen -käsite tulisi erottaa viimeisestä käyttöpäivästä. Rakas yliopistomme ei aivan päässyt yhden prosentin jengiin, mutta hyvin se silti porskuttaa. Jylkkäri onnittelee! et u n im i su ku n im i / ku va to im is to sa ar a su n d o o n a k o m o n e n j ylkkäri?04 · 2021? 09 lyhyesti
Toisen koronakevään aikana Instagramiin on alkanut enenevissä määrin ilmestyä suomenkielisiä meemejä, joiden sisältö on hyvin erityyppistä kuin suomalaisilla meemitileillä on totuttu näkemään. Vittuilu ja pisteliäs ironisuus loistavat poissaolollaan. Meemeissä ylistetään pötköttelyä, ollaan armollisia itselle ja puhutaan tunnetaidoista. Pehmolelut ovat teekutsuilla tyynylinnassa, ja positiivinen faija tukee ja rakastaa lastaan ehdoitta. Englanninkieliseen internet-maailmaan on vakiintunut käsite wholesome meme. Sanakirja tarjoaa wholesomen käännökseksi tervettä ja tervehenkistä. Redditin wholesomememes-keskustelualue on kenties lajityypin tunnetuin edustaja. Alue on perustettu 2016, ja siellä on yli yhdeksän miljoonaa jäsentä. Suomeksi voitaisiin puhua vaikkapa hyväntahtoisista meemeistä. Kunnia termistä kuuluu Instagramin Gaycatgirlmemes-tilin adminille. Suurin osa meemeistä voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan: samaistuttaviin ja ironisiin. Samaistuttava meemi pyrkii välittämään tunnistettavia, jaettuja tunnekokemuksia. Se on yleensä ymmärrettävissä ilman tietämystä meemikulttuurista. Ironinen meemi pelaa monikerroksisilla meemikulttuurin sisäisillä viittauksilla. Se on usein eräänlainen sisäpiirivitsi. Hyväntahtoiset meemit ovat tämän kahtiajaon ulkopuolella. Ne käyttävät meemeistä tuttua estetiikkaa, mutta totutusta poikkeavalla, positiivisuutta ja rakkautta välittävällä tavalla. Hyväntahtoinen meemi on ikään kuin digitaalinen vastine lämpimälle halaukselle. Positive_faija-tilin meemeissä kuvitteellinen isähahmo puhuu katsojalle tsemppaavassa ja kannustavassa hengessä. Faijan reaktio transsukupuolisen lapsen kaapista on tullut tippa linssiin siitä, miten vanhemmat voivat kohdella omia lapsiaan." Kun koronarajoitukset ovat sulkeneet ravintolat ja sosiaalisia kontakteja kehotetaan välttämään, moni hakeutuu aiempaa enemmän digitaalisten sisältöjen äärelle ja hakee kontaktia muihin ihmisiin sosiaalisen median kautta. Meemit ovat "oivia strategisen kommunikaation ja propagandan välineitä", jonka lisäksi meemit "sekä pönkittävät olemassaolevia valtasuhteita että haastavat niitä", kerrotaan Tampereen yliopiston journalismin, viestinnän ja median tutkimuksen MEMEPOL-tutkimusprojektin internetsivulla. On siis kaikkea muuta kuin yhdentekevää, millaista sisältöä verkon kuvavirrassa kuluttaa tai sinne tuottaa. Meemien käytön yhteiskunnallisessa keskustelussa vakiinnutti viimeistään se, kun Donald Trump valjasti Pepe-sammakon osaksi vuoden 2016 presidentinvaalikampanjaansa. Meemeillä voi pyrkiä edistämään pehmeämpiäkin arvoja. Eksperienssibeibenterapiamemet-tili käsittelee nimensä mukaisesti terapiassakin esiin nousevia aiheita, kuten itsetuntemusta, tunnetaitoja ja kommunikaation tärkeyttä. Tili keräsi Positive_faijan tavoin lyhyessä ajassa suuren määrän seuraajia. Eksperienssibeibe eli EB haluaa sisällöllään edistää yhteisöllisyyttä, hierarkiattomuutta ja muiden huomioimista. Koska ympäröivä, yksilökeskeinen ja kilpailullinen yhteiskunta instituutioineen ei kannusta huolenpitoon ja hoivaan, EB mieltää ne poliittisiksi teoiksi. "Rasistinen, kapitalistinen ja patriarkaalinen yhteiskuntamme ei rakennu ihmisten keskinäiselle huolenpidolle tai sille, että meitä kutsuttaisiin yhteen toimimaan Meemiterapiaa ja terapiameemejä TeksTi Saara Sund kuviTus Saara Sund & haastateltavat Hyväntahtoiset meemit paikkaavat koronan jättämää läheisyysvajetta ja halipulaa digitaalisesti. Söpöys ja lempeys voivat olla myös poliittinen valinta. tuloon on mutkattoman hyväksyvä. Faija auttaa kotiläksyissä ja puutöitä tehdään yhdessä, mutta lapsen ehdoilla. Lempeän isälliselle sisällölle on selvästi kysyntää, kuten maaliskuun lopussa perustetun tilin suosion räjähdysmäinen kasvu osoittaa. Tili keräsi tuhat seuraajaa ensimmäisen vuorokauden aikana, ja parhaimpina päivinä uusia seuraajia tuli lähes pari tuhatta. "On todella paljon ihmisiä, jotka eivät ole saaneet omalta isältään kannustusta tai huolenpitoa. Tässä tapauksessa Instagram-meemisivulta haetaan sitä, mitä on jääty kaipaamaan", Positive_faija-tilin ylläpitäjä spekuloi suosion syitä. Hän ei halua kertoa itsestään yksityiskohtia julkisesti säilyttääkseen salaperäisyyden sumuverhon faijahahmon ympärillä. Postausten kommenteissa ilmaistaan isähahmon kaipuuta, mutta myös kiitellään myönteisestä esimerkistä vanhemmuuteen ja liikututaan siitä, että oma isä muistuttaa Positive_faijaa. "Nuorilta isiltä on tullut palautetta, että sivu inspiroi olemaan kannustavampi, positiivisempi ja parempi faija. Se on parasta mahdollista palautetta. On todella ihanaa, että tällaisella pystyy vaikuttamaan. Toivottavasti tulevaisuudessa tällaiselle sivulle ei olisi näin suurta kysyntää." Positive_faijalle on tullut yllätyksenä, miten henkilökohtaisia ja rankkoja asioita seuraajat haluavat hänelle jakaa. Hänen mielestään on hienoa, jos kokemusten jakamisesta on jollekin apua, mutta muistuttaa, että meemitilin takana on vain yksi ihminen. Faija on viettänyt viime viikot somelomaa lepuuttaakseen päätään, sillä ihmisten tarinoiden kuunteleminen vie veronsa. "Olisi kiva, jos oma jaksaminen riittäisi kaikkien kanssa juttelemiseen, mutta täytyy vain myöntää, ettei riitä. Useamman kerran 10?J ylkkäri?04 · 2021
EB (vas.), Positive_faija ja Tyynylinna haluavat levittää hyvän mielen sanomaa. on tullut tippa linssiin siitä, miten vanhemmat voivat kohdella omia lapsiaan." Kun koronarajoitukset ovat sulkeneet ravintolat ja sosiaalisia kontakteja kehotetaan välttämään, moni hakeutuu aiempaa enemmän digitaalisten sisältöjen äärelle ja hakee kontaktia muihin ihmisiin sosiaalisen median kautta. Meemit ovat "oivia strategisen kommunikaation ja propagandan välineitä", jonka lisäksi meemit "sekä pönkittävät olemassaolevia valtasuhteita että haastavat niitä", kerrotaan Tampereen yliopiston journalismin, viestinnän ja median tutkimuksen MEMEPOL-tutkimusprojektin internetsivulla. On siis kaikkea muuta kuin yhdentekevää, millaista sisältöä verkon kuvavirrassa kuluttaa tai sinne tuottaa. Meemien käytön yhteiskunnallisessa keskustelussa vakiinnutti viimeistään se, kun Donald Trump valjasti Pepe-sammakon osaksi vuoden 2016 presidentinvaalikampanjaansa. Meemeillä voi pyrkiä edistämään pehmeämpiäkin arvoja. Eksperienssibeibenterapiamemet-tili käsittelee nimensä mukaisesti terapiassakin esiin nousevia aiheita, kuten itsetuntemusta, tunnetaitoja ja kommunikaation tärkeyttä. Tili keräsi Positive_faijan tavoin lyhyessä ajassa suuren määrän seuraajia. Eksperienssibeibe eli EB haluaa sisällöllään edistää yhteisöllisyyttä, hierarkiattomuutta ja muiden huomioimista. Koska ympäröivä, yksilökeskeinen ja kilpailullinen yhteiskunta instituutioineen ei kannusta huolenpitoon ja hoivaan, EB mieltää ne poliittisiksi teoiksi. "Rasistinen, kapitalistinen ja patriarkaalinen yhteiskuntamme ei rakennu ihmisten keskinäiselle huolenpidolle tai sille, että meitä kutsuttaisiin yhteen toimimaan olla tapa hoivata myös itseään. Tyynylinna-tilin ylläpitäjä haluaa luoda virtuaalisen turvapaikan, jossa on "ihanaa ja lämmintä". Tilin pastellivärisessä kuvastossa söpöt eläimet iloitsevat arjen pienistä riemuista, kuten leskenlehdistä ja päiväunista. Tyynylinna onnistuu kuitenkin välttämään siirappisuuden ja teennäisyyden, sillä vaikeita tunteita kuten häpeää ja ahdistusta ei sivuuteta, vaan niihin suhtaudutaan rakentavalla lempeydellä. "Ajattelin, että tykkään katsoa mielenterveyteen liittyviä meemejä, ja haluan itsekin postata niitä sellaisella kulmalla, joka tuo hyvää mieltä eikä ole itseä vähättelevä", hän kertoo ajatuksistaan tilin perustamisen taustalla. Tyynylinna nauttii luovuutensa toteutMeemiterapiaa ja terapiameemejä aktiivisesti niiden asioiden puolesta, joihin uskomme." Pehmeys voi siis olla myös radikaali valinta. EB näkee, että lähitulevaisuudessa siintävä ympäristökatastrofi vaatii ihmisiä ajattelemaan asioita "monella tavalla uusiksi". "Meidän on opittava, miten toimia toistemme kanssa. Jos jatkamme sillä linjalla, että kaikki yritetään tehdä yksin, emme voi selvitä katastrofin osuessa kohdalle. Se ei vain toimi niin." EB iloitsee siitä, että hänen sanomansa on saanut vastakaikua sosiaalisessa mediassa. "Se tarkoittaa, ettei oma lähipiiri ole ainoa paikka, missä ajatellaan näin. Se on luonut toivoa ihmisten suhteen." Hyväntahtoisen sisällön tuottaminen voi tamisesta meemien kautta ja erityisesti visuaaliseen puoleen panostamisesta. Meemeilyn hyvänä puolena hän mainitsee myös uudet kontaktit. "On tosi kivaa, että on saanut yhteyden muihin meemitileihin. On tullut paljon uusia tuttavuuksia, joiden kanssa on käyty keskusteluja mistä vain. Se on vähän kuin leikkimistä. Nykyään sellaista small talkia ei muuten oikein tapahdu." Meemitileihin liittyvä anonyymius mahdollistaa Tyynylinnan mukaan sen, että ihmisen näkee eri tavalla kuin yleensä. Ihmisestä ei voi tehdä oletuksia iän tai ulkonäön perusteella. "Kun näet ihmisen meemit, hyppäät ihan toiselle tasolle. Näet hänen huumorintajunsa, näet hänestä eri asioita. Se on super ihanaa ja mielenkiintoista."? ? J ylkkäri?04 · 2021? 11
Jokainen valmistuu tavallaan TeksTi? Tuuli Rantasalo, Jari Valtee & Valtteri Parikka?kuvaT?Aleksi Mangström?infografiikaT Jari Valtee 12?J ylkkäri?04 · 2021
Mikael Puurtisen gradussa on 12 sivua. Tuula Laamasen gradun lähdeluettelo oli jo yksinään pidempi. Jylkkäri kävi läpi lähes 40 000 maisterintutkielman tietokannan, josta paljastui, että opinnot voi viimeistellä erittäin monella tyylillä. _ _ J ylkkäri?04 · 2021? 13
y liopisto-opintojen lopussa odottaa mörkö. Niin ainakin moni luulee. Tosiasiassa maisterintutkielma on juuri niin iso mörkö kuin opiskelija siitä itse tekee. Jokaisesta gradusta tulee tekijänsä näköinen, eikä yhtä oikeaa tapaa tehdä tutkielmaa ole. Aiheita, menetelmiä ja toteutustapoja on loputtomasti. Selvitimme, miten monenlaisia graduja Jyväskylän yliopistossa onkaan tehty. Vastauksena Jylkkärin tietopyyntöön Jyväskylän yliopisto toimitti tietokannan julkaistujen gradujen sivumäärällisistä pituuksista vuosilta 1947–2015 ja arvosanoista vuosilta 1990–2020. Yhteensä aineistossa on lähes 40 000 gradua. Aineistot oli anonymisoitu siten, ettei niistä voi päätellä, millaisilla graduilla saadaan minkäkinlaisia arvosanoja. Muutenkin aineistoissa oli puutteita, esimerkiksi joissakin taulukoissa sivumäärän kohdalle oli ilmiselvästi lipsahtanut julkaisemisvuosi. Joiltakin vuosilta graduja taas mitä ilmeisimmin puuttuu. Täydellisiä johtopäätöksiä aineiston perusteella ei siis voida tehdä. Aineistosta voi kuitenkin päätellä suuntaa monille seikoille. Esimerkiksi selvää on, että gradujen sivumäärät vaihtelevat tekijöiden, oppiaineiden ja aikakausien välillä runsaasti. Arvosanojen osalta vaikuttaa taas siltä, että tietyillä yliopiston laitoksilla on parempi mahdollisuus saada paras arvosana kuin toisilla. Jyväskylän yliopistossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana valmistunut aineistomme mukaan keskimäärin noin 1 400 gradua vuosittain. Tavanomaisesta poikkeavat esimerkiksi vuodet 2020 ja 2008. Vuonna 2020 valmistui 1 739 gradua, ja syy saattaa olla osittain koronaviruspandemiassa. Vuonna 2008 syntyi enemmän graduja kuin koskaan, 1 891, mutta gradupiikin syy ei ole Jylkkärin tiedossa. ? Opintopäällikkö Eija Hatanpää kertoi maaliskuussa yliopiston tiedotteessa, että koronavuosi on hidastanut joidenkin opiskelijoiden opintoja, mutta osalla se taas mahdollisti keskittymisen tutkinnon viimeistelemiseen. Myös siirtyminen tutkinto-ohjelmapohjaisiin opiskeluoikeuksiin vuoden vaihteessa on kannustanut joitakin valmistumaan. Jyväskylästä valmistunut gradu on keskimäärin 91 sivun pituinen, mediaanipituus taas on 86 sivua. Yliopistolta saadun aineiston mukaan 40-sivuisten ja sitä lyhyempien pro gradu -töiden tekeminen on suositumpaa (1 679 kpl) kuin yli 200-sivuisten (467 kpl). Jylkkärin aineiston perusteella Jyväskylän kaikkien aikojen pisin gradu valmistui vuonna 1982. Tutkielmassa on peräti 730 sivua, ja se käsittelee alkoholiongelmaisten perheterapiaa. Ennätysteosta ei suinkaan tehty yksin, vaan tekijäsarakkeeseen on merkattu kolmen henkilön nimet. Muita pitkiä graduja on laadittu muun muassa valojatkumoiden käytöstä aikaerotteisessa tutkimuksessa (1994, 655 sivua), vapaaajan kalastuksesta suomalaisena elämäntapana (1990, 575 sivua) ja Pohjanlahden vesistönnimistä (1968, 566 sivua). Kaikki teokset löytyvät kirjaston kätköistä. Vaikuttaa siltä, että jättigradut ovat pitäneet pintansa myös tällä vuosituhannella, vaikka määrä onkin vähentynyt merkittävästi 80-luvulta. Ainestomme mukaan vuosina 2000–2015 yli 300-sivuisia graduja on tehty 10 kappaletta. Niistä pisin on vuonna 2003 julkaistu 424-sivuinen gradu, joka käsittelee Kaukasian alueen geopoliittista tilannetta. 2000-luvun toiseksi pisin gradu on vuodelta 2012. Se on 410-sivuinen ja siinä käydään läpi erään suomalaisen miehen jatkosodan aikaista päiväkirjaa. Yksi erikoispitkän gradun tekijä on Tuula Laamanen, johon Jylkkäri otti yhteyttä. Laamasen kirjoittamisen oppiaineen gradu valmistui Jyväskylän yliopistossa vuonna 2012. Lopulliselle gradulle mittaa kertyi 342 sivua. “Ensimmäinen versio oli 537 sivua, mutta professori ei suostunut lukemaan sitä niin pitkänä. Sain kaksi viikkoa aikaa lyhentää sitä 200 sivulla”, Laamanen kertoo. Gradun aiheena oli profetiakirjoittaminen ja tapaushaastateltavana profeetta Veikko Latvala. Tutkimuksessa syvennyttiin profetiakirjoittamiseen kirjoit»Ensimmäinen versio oli 537 sivua, mutta professori ei suostunut lukemaan sitä niin pitkänä» 14?J ylkkäri?04 · 2021
tamisen lajina. Profetiat tarkoittavat jumalallisia ilmoituksia eli Laamanen tutki tekstejä, joissa Jumalan uskotaan sanelleen tekstisisältöä profeettansa välityksellä. Laamanen kertoo, että hän syventyi työhönsä neljän vuoden ajan, ja työpäivät venyivät usein niin pitkiksi, että ne alkoivat aamukahdeksalta ja jatkuivat usein jopa yli puolenyön. Keskittyminen tutkimukseen oli lähes katkeamatonta. Tekstiä pulppusi valtoimenaan. “Olin todella innostunut aiheestani. Kirjoittaminen oli täydellistä flowta.” Valtavan työmäärän vuoksi Laamasta jäi hieman harmittamaan, että suurta työtä piti karsia loppuvaiheessa kahdellasadalla sivulla. Tutkielmastaan Laamanen sai arvosanan 4. “Lyhentäminen teki sisällöstä osittain sekavamman. En ole lopputulokseen täysin tyytyväinen.” Laamasen mukaan gradun teossa on tärkeintä, että tekijä innostuu tutkittavasta aiheesta. Innostuminen takaa sen, että tutkielman tekoon on helppo syventyä. Lisäksi Laamasen mukaan pitää olla “nälkää” kaiken tarpeellisen aineiston hankkimiseen. “Voi taivas, kuinka paljon kirjastoissa vierailinkaan!” Laamasella aineistonkeruuseen meni yli vuosi, ja sen pohjalta kirjoittamiseen reilut kaksi vuotta. Lähdeluettelolle tuli mittaa 20 sivua. Jotkut ovat saaneet koko gradunsa mahtumaan 20 sivuun. Vuoteen 2015 ulottuvan aineiston mukaan alle 20-sivuisia graduja on valmistunut yhteensä noin 130, ja niistäkin suurin osa on yli kymmensivuisia. Sen sijaan 21–40-sivuiset gradut ovat jo huomattavasti yleisempiä, sillä niitä on valmistunut runsaat 1 500. Alle kymmensivuisista graduista suurin osa on valmistunut psykologian laitokselta. Sen lisäksi niitä on tehty myös entisellä kansanterveyden laitoksella sekä englannin oppiaineessa. Monen gradun lyhyyttä saattaa selittää se, että ne on tehty suoraan projektijulkaisuiksi. Aineistossa ei ole kuitenkaan eritelty julkaisuksi kirjoitettuja graduja muista opinnäytetöistä, joten ilmiön yleisyyttä ei voi arvioida datan pohjalta. Mikael Puurtinen lähestyi omaa vuonna 1996 valmistunutta opinnäytetyötään varsin erilaisella otteella kuin Laamanen. Hän tutki 12 sivun mittaisessa gradussaan kahden eri kasvinsuojeluaineen myrkyllisyyttä maaperäeläimille. Tutkimus tehtiin osatyönä J ylkkäri?04 · 2021? 15
aihetta käsittelevään projektiin. Vähäistä sivumäärää selittää se, että Puurtinen kirjoitti opinnäytetyön suoraan Archives of Environmental Contamination and Toxicology -julkaisuun. Gradu valmistui ekologian ja ympäristönhoidon oppiaineesta, ja arvosanaksi se sai magna cum laude approbaturin. Google Scholarin mukaan tutkimukseen on viitattu nelisenkymmentä kertaa, ja viittauksia tehdään yhä. “Gradustani olisi tullut vielä lyhyempi, jos se olisi päätynyt huippulehteen. Tämä ei ole paras julkaisuni, mutta siihen on viitattu yllättävän monta kertaa”, Puurtinen kertoo. Hän uskoo, että suoraan julkaisumuotoon kirjoitettu gradu on auttanut häntä uralla eteenpäin. Hän on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa erilaisissa pätkissä noin 20 vuotta, tehnyt väitöskirjan ja ohjannut itse vajaat kymmenen gradua. Tällä hetkellä hän työskentelee yliopistotutkijana ja koordinoi kestävän kehityksen opetusta. “Se, että saa gradunsa vertaisarvioituun, kansainväliseen lehteen, on aika hyvä opinnäytetyö siitä, että osaa tehdä tutkimusta. Sehän siinä on se pointti.” Puurtinen on kannustanut opiskelijoita tekemään gradujaan suoraan julkaisuiksi, mutta viime aikoina kukaan hänen ohjattavistaan ei ole tehnyt niin. “Tiede ei ole tiedettä, ellei sitä kukaan lue. Ja julkaisut luetaan aika paljon todennäköisemmin kuin pelkät gradut.” ? Puurtisen opinnäytetyö ei suinkaan ole lyhyin Jyväskylästä valmistunut gradu. Kaikkien aikojen lyhyin gradu -tittelin jakaa Jylkkärin aineiston perusteella kaksi 7-sivuista opinnäytetyötä. Niistä uudempi on Gradu-mörön kohtaaminen voi olla uuvuttavaa, varsinkin jos hommalle ei löydy intohimoa. 16?J ylkkäri?04 · 2021
valmistunut vuonna 2008 englannin kielestä ja käsittelee yhdeksäsluokkalaisten verkko-opetusmateriaaleja. Vanhempi puolestaan on valmistunut psykologian laitokselta vuonna 2003, ja sen aiheena on kanien hippokampuksen toiminta klassisen ehdollistumisen aikana. Kolmannen sijan jakaa kaksi 8-sivuista gradua. Niissä perehdytään sokeiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen (1978, kansanterveyden laitos) sekä 8–9-vuotiaiden tiedonkäsittelyyn (1999, psykologian laitos). Arvosteluperusteita ja -asteikoita on vuosien varrella hiottu moneen otteeseen Jyväskylän yliopistossa. Viimeisen 30 vuoden aikana maisterintutkielmia on arvosteltu usealla eri asteikolla: Pitkään tapana oli antaa latinankielinen arvosana asteikolla L–E–M–C–N–B–A, mutta toisinaan gradu arvosteltiin myös joko hyväksytyksi, hyväksi tai erinomaiseksi. Viime vuosikymmenen vaihteessa Jyväskylässä siirryttiin laajemmin käyttämään arvosanoja 1–5 tai siihen vertautuvaa viisivuoden 2015 tiedon mukaan alle 20-sivusia graduja on valmistunut yhteensä noin 130 portaista asteikkoa välttävästä erinomaiseen. Jylkkärin aineiston perusteella hieman alle puolet graduista saa arvosanoista keskimmäisen eli kolmosen tai hyvän. Viisiportaisiin järjestelmiin siirtyminen on johtanut siihen, että parhaan arvosanan saaminen on huomattavasti aiempaa helpompaa. Alle prosentti graduista sai latinankielisen arvosteluasteikon aikana parhaan arvosanan eli laudaturin. Jylkkärin aineiston perusteella esimerkiksi opettajankoulutuslaitoksella yksikään 1 130:sta latinalaisin kirjaimin arvostellusta gradusta ei saanut laudaturia. Kasvatustieteiden laitoksella yrittäjiä oli puolestaan 1 481, ja vain kaksi sai L:n. Nykyisin erinomainen suoriutuminen on helpompaa: viitonen tai erinomainen kirjataan arvosanaksi huomattavasti useammin, noin kahdeksalle prosentille graduista. Eri laitosten välillä arvosanajakaumissa on aina ollut suurta vaihtelua Jyväskylässä. Parhaat graduarvosanat ovat olleet pitkään fysiikan laitoksella niin latinankielisen kuin nykyisenkin asteikon aikana. ? Nykyään parhaan arvosanan saa todennäköisimmin fysiikan, matematiikan, tilastotieteen sekä musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksilta. Niissä yli kuudesosa graduista arvostellaan erinomaiseksi tai viitosen arvoiseksi. Harvinaisinta parhaan arvosanan saaminen on aineistomme mukaan kasvatustieteen ja psykologian laitoksilla – niissä vain joka 23:s gradu onnistuu siinä. Psykologian laitoksen tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että jopa yli 90 prosenttia graduista saa toiseksi parhaan tai keskimmäisen arvosanan.Samalla kun parhaan arvosanan saaminen on laitoksella harvinaista, huonoinkin arvosana annetaan vain noin 2,5 prosentille graduista. Opinnäytetyöt tehdään laitoksella monesti tutkimushankkeisiin. IT-tiedekunnassa gradut taas saavat keskimäärin matalampia arvosanoja kuin toisaalla. Joka viides IT-gradu saa jommankumman kahdesta huonoimmasta arvosanasta. Kannattaako siis tehdä pitkä vai lyhyt gradu vai siltä väliltä? Suoraa vastausta kysymykseen ei ole. Jokainen valmistuu tavallaan ja esimerkiksi opiskelijoiden elämäntilanteet poikkeavat toisistaan. 342-sivuisen gradun ahkeroineelta Tuula Laamaselta voi kuitenkin kysyä asiaa. Kannattiko jättigradu tehdä? “Suoraan sanottuna kannatti”, Laamanen sanoo. Laamanen sai profetiagradustaan irti paljon sellaista henkiseen kehitykseen liittyvää ymmärrystä, joka on muovannut hänen ajatteluaan ja elämäänsä monin tavoin. “Gradun kirjoittaminen oli todellinen henkisen kasvun polku, jota pitkin huomasin kulkeneeni itsekin”, Laamanen sanoo. Gradun valmistumisen jälkeen Laamanen sai vielä erään yllättävän hyödyn laajasta tutkimustyöstään. Pitkä profetioiden tutkiminen johti siihen, että Laamanen alkoi vähitellen itsekin saada profetiatietoa. Pitkään Laamasen aamut ovatkin alkaneet sillä, että hän kirjoittaa profetioina saamiaan tietoja muistiin. Osan tiedoista Jumala käskee julkaisemaan vielä Facebookissa. ? J ylkkäri?04 · 2021? 17
Psykiatriassa dissosiaatiolla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö ei pysty yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, havaintojaan tai muistojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi.
Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysyntä on ollut vuosikymmeniä suurempaa kuin niiden tarjonta. Intensiivisempää hoitoa tarvitseville se näkyy osittain aikojen puutteena. kasvanut avun tarve _ TeksTi? Oona Komonen?kuvaT?Saara Sund Myöhemmin Kaisa on miettinyt, olisiko hän itse hakenut apua. Ehkä ei. Tai ainakin siinä olisi kestänyt pidempään. Kesän 2017 lopussa Kaisa muutti toiselta paikkakunnalta Jyväskylään. Hän aloitti yliopisto-opinnot humanistisessa tiedekunnassa. Piti omaksua uusi paikkakunta ja tutustua uusiin ihmisiin. Kavereita löytyi nopeasti, ja yhdestä tuli todella läheinen. Ystävä kertoi sairastavansa masennusta. Avoimuus rohkaisi myös Kaisaa puhumaan. Oireet olivat alkaneet lukiossa. Se oli itsensä kritisoimista, syyttämistä. Uniongelmia ja stressiä. Syöminen oli vaikeaa, itsetuhoisuuttakin oli. Mutta ei koko ajan. Toisinaan olo oli hyvä ja arki sujui. Jaksoi opiskella, työskennellä, nähdä ihmisiä, tehdä asioita. Silloin Kaisa ajatteli kaiken olevan hyvin. Sitten tuli huono jakso. Ystävä kannusti hakemaan apua. Kaisa lupasi harkita, yhä uudelleen. Avun hakeminen ahdisti. Mitä edes sanoisi? Että tuntuu välillä pahalta? Huhtikuussa 2018 hän oli kävelyllä ystävänsä kanssa, kun tämä pyysi Kaisalta puhelinta. Kun hoitaja vastasi, ystävä ojensi puhelimen Kaisalle. Nyt puhu, ystävä käski. Älä vähättele oireitasi. Vuonna 1954 perustettu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ryhtyi kartoittamaan opiskelijoiden mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyttä 1960-luvulla. Ensimmäinen tutkimus julkaistiin 1967. Tulos: shokki. Noin joka neljännellä ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijalla ilmeni mielenterveyden häiriöitä. Se oli paljon, ajateltiin, ainakin yleiseen käsitykseen nähden. 1970ja 80-luvuilla YTHS lisäsi yhteistyötä opiskelijajärjestöjen ja yliopistojen kanssa. Pohdittiin, kuinka ongelmia voisi vähentää. Lisäksi palkattiin neuvontapsykologeja ja vahvistettiin pitkäkestoista psykoterapiatyötä. Sitten tuli lama. 1990-luvulla painopiste siirtyi lyhyempiin hoitojaksoihin. Korostettiin varhaista puuttumista. Vuosien aikana hoitoon hakeutumisen syyt eivät juuri ole muuttuneet. Edelleen tavallisimmat: masentuneisuus, ahdistuneisuus. Samana on pysynyt myös kysynnän suhde tarjontaan. Se on ollut suurempaa aina 1970-luvulta saakka. Ja erityisesti se on kasvanut 2000-luvulla. Miksi? Ei ole tarkkaa tietoa, ovatko mielenterveysongelmat lisääntyneet vai tunnistetaanko niitä aiempaa paremmin. Sen sijaan tiedossa: moniongelmaisuuden kasvu. On useita tekijöitä, kuten yksinäisyys, syrjäytyminen, huono-osaisuus, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat. J ylkkäri?04 · 2021? 19
Toukokuun puolivälissä hän tapasi lääkärin, joka antoi ajanvarausluvan psykologille. Hänet Kaisa tapasi elokuussa 2018. Mielialakyselyssä kysyttiin, minkälaisena itseään pitää. Entä sosiaalisuus, ruumiinkuva, tulevaisuus? Kaisa raksi. Psykologi tutki vastauksia, kyseli lisää. Sitten diagnoosi: keskivaikea masennus ja määrittelemätön ahdistuneisuushäiriö. Kuinka monta tapaamista on ollut? Käyntejä psykologilla kolme, lääkärillä neljä, psykiatrisella sairaanhoitajalla kaksi. Enemmänkin voisi olla. Marraskuussa 2018 Kaisa unohti ajanvarauksen. Oli ahdistusta ja vaikeutta muistaa asioita. Kerran YTHS peruutti ajan. Marraskuussa 2019 Kaisa tapasi lääkärin. Hän kysyi mahdollisuudesta pidempiaikaiseen hoitojaksoon. Lääkäri kirjoitti reseptin: essitalopraamia, 10 milligrammaa vuorokaudessa. Osittain kyse on omasta saamattomuudesta, Kaisa sanoo. Varsinkin alkuaikoina oli toisinaan hyvä olla. Ei viitsinyt viedä muilta resursseja. Huonoina kausina ei ole ollut energiaa edistää asiaa. On myös ilmennyt uusia, fyysisiä oireita. Sydän hakkaa ja oksettaa. Nukkuessa jännittää kehonosia. Leukaa, hartioita, käsiä. Myös työja opiskeluelämän vaatimukset ovat lisääntyneet. Ja sitten on tietoisuus mielenterveysongelmista. Niistä puhutaan enemmän ja ne tunnistetaan paremmin. Kynnys hakea apua on pienentynyt. Kysynnän lisääntyminen näkyy kaikissa mielenterveyspalveluissa, myös YTHS:llä. Kasvutahti: 26 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2020. ? Viime vuonna YTHS:n palveluiden piirissä olleista yliopisto-opiskelijoista 14 prosenttia asioi vähintään kerran mielenterveydellisistä syistä. Vuonna 2019 palveluita käyttävistä yli viidennes tuli vastaanotolle psyykkisen oireilun vuoksi. Niiden kirjo voi olla laaja. Huhtikuussa 2018 Kaisa ei osannut erotella, mikä häntä vaivasi. Jonkinlaista alakuloa ainakin, hän sanoi puhelimessa hoitajalle. Ja keskittymisvaikeuksia. Kaisa sai ajan kartoituskäyntiin toiselle hoitajalle huhtikuun lopulle. Jännitti puhua omista tunteistaan tuntemattomalle. Kertoa menneisyydestä ja nykyisyydestä, vastailla kysymyksiin. 20?J ylkkäri?04 · 2021
viime vuonna yths:n palveluiden piirissä olleista opiskelijoista 14 % asioi vähintään kerran mielenterveydellisistä syistä Mutta on myös aikojen puute. Niitä on niukasti. Elokuussa 2019 Kaisa soitti uupumuksen vuoksi akuuttiaikaa, mutta ei ollut aikoja. Sama tilanne psykiatrin suhteen 2019. Maaliskuussa 2021 iski dissosiaatiokohtaus, eräänä arki-iltana varoittamatta. Puoleentoista tuntiin Kaisa ei tunnistanut itseään, kumppaniaan ja ystäväänsä. Samalla viikolla hän soitti YTHS:ään. Lääkärien kalenterit olivat täynnä. ? Vielä kymmenisen vuotta sitten prosessi meni näin: opiskelijalla oli mahdollisuus hakeutua suoraan psykologin vastaanotolle, jossa hoito voitiin aloittaa. Vuosien 2014–2016 aikana YTHS joutui vähentämään henkilöstöään, eniten mielenterveyspuolelta. Henkilötyövuosien määrää pienennettiin 14 prosenttia. Syy: leikkaukset. Vuoden 2014 kehysriihessä Alexander Stubbin (kok) hallitus päätti lopettaa opetusja kulttuuriministeriön maksaman vuokratuen YTHS:lle. Myös Kelan rahoitusosuus pieneni. Yhteensä toimintavuotta kohti katosi noin viisi miljoonaa euroa, kymmenen prosenttia koko budjetista. Koska palveluita oli vähemmän, jonot kasvoivat. Palvelumallia muutettiin: ensimmäinen kontakti oli tilannetta kartoittava terveydenhoitaja. Entä nyt? YTHS uudistui 1. tammikuuta 2021. Sen myötä ammattikorkeakoululaiset siirtyivät YTHS:n asiakkaiksi. Asiakasmäärä tuplaantui: 125 000 opiskelijasta 270 000:een. Myös työntekijöitä rekrytoitiin suhteessa saman verran. Uudistuksen valmistelun taustalla oli Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajama sotemalli 2010-luvulla. Siksi YTHS irrotettiin ylioppilaskunnista. Lain suunnittelussa kuultiin opiskelijoita. Sekä opiskelijakuntien liitto SAMOK että ylioppilaskuntien liitto SYL ovat pitäneet korkeakouluopiskelijoiden palveluiden yhdenvertaistamista positiivisena. Aiemmin kunnat järjestivät ammattikorkeakoululaisten palvelut. Nykyään opiskelija soittaa ensin hoidon tarpeen arviointiin. Sen jälkeen hänen vastuutiiminsä ottaa yhteyttä. Tiimiin kuuluvat mielenterveystyöhön suuntautunut hoitaja, terveydenhoitaja, yleislääkäri ja fysioterapeutti. Mielenterveysongelmissa ensimmäinen kontakti on yleensä hoitaja, joka toteuttaa noin kuukauden kestävän arviointijakson. Hän kartoittaa opiskelijan tilannetta, sen vakavuutta, hoitovaihtoehtoja. Jo ennen YTHS-uudistusta käytössä oli niin kutsuttuja ”matalan kynnyksen palveluja”, kuten videovastaanottoja, verkkoterapioita, mielenterveyden omahoitoon tarkoitettuja verkkokursseja. Jatkossa niiden rooli kasvaa. YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsämäki hahmottelee uudistuksen kaksi tavoitetta. Yksi: vastuutiimi on opiskelijaan yhteydessä kahden vuorokauden sisällä siitä, kun hoidon tarpeen arviointi on tehty. ”Se toteutuu jo varsin hyvin.” Kaksi: opiskelijan hoito alkaa viikon sisällä. ”Tämä on pidemmän aikavälin tavoite, johon ei päästä kuin osassa vastuutiimejä.” Metsämäen mukaan suurin osa mielenterveysongelmista on lieviä. Noin puolet avunhakijoista selviää ensi vaiheen tuella. Loput tarvitsevat intensiivisempää hoitoa. Silloin hoitosuunnitelma tehdään lääkärin kanssa. Metsämäki luettelee vaihtoehtoja: lyhytterapia, nettiterapia, lääkitys, ryhmähoito, niiden yhdistelmät. Näitä toteutetaan vastuutiimin lisäksi psykologien ja psykiatrien tuella, ja vakavissa tilanteissa erikoissairaanhoitoon ohjaten. Ongelma on kuitenkin, että myös erikoissairaanhoidon palvelut ovat osin ylikuormittuneet. Hoitoon pääsyä joutuu odottamaan. YTHS:n osaaminen on pääsääntöisesti lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa. ? Tammikuussa 2021 syntyi ruuhka. YTHS kertoi, että takaisinsoittoa voi joutua odottamaan jopa kolmen arkipäivän ajan. Self-chat suljettiin. Patoutunutta hoidontarvetta, YTHS perusteli. Uudistuksen yhteydessä avattiin uusia palvelupisteitä ja vanhat työntekijät perehdyttivät uusia tekijöitä. Kaikki virat eivät ole vielä täyttyneet. Alueellista vaihtelua on. Siksi joillain paikkakunnilla apua on ostettu alihankintapalveluina. Maaliskuun 31. päivänä YTHS tiedotti, että ensimmäisten kuukausien ajan ”paikoittaisista haasteista suurin osa on nyt selätetty”. Hoidon tarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen puhelinpalvelussa siirrytään asteittain laajempiin palveluaikoihin. Myös Self-chat avataan. Perjantaina 9. huhtikuuta Kaisa jätti YTHS:lle soittopyynnön. Seuraavana maanantaina hoitaja soitti takaisin ja välitti soittopyynnön vastuutiimille. Sieltä soitettiin parin tunnin päästä. Kaisa sai maksusitoumuksen alihankintapalveluita tuottavalle Mehiläiselle. Hän ei halua syyttää yksittäisiä ihmisiä. ”Systeemiä pikemminkin.” Yleinen käsitys hänen lähipiirissään on, että ”tällaista mielenterveyspuolella on”. Odottelua. ”Vie energiaa soittaa uudelleen, selittää samat asiat eri hoitajalle. Tuntuu myös, että pitäisi osata myydä oireensa, vakuuttaa voivansa huonosti.” Mutta on hän kuullut YTHS:stä myös hyvää. Osa on saanut heille sopivaa, oikeanlaista apua. Hetki sitten eräs hänen ystävistään pohti avun hakemista. Kaisa neuvoi puhumaan oireista avoimesti. Olemaan vähättelemättä niitä, koska ne ovat totta. Kaisan nimi on muutettu. ? J ylkkäri?04 · 2021? 21
22?J ylkkäri?04 · 2021 hassuja kuvia
Erkki Widenius: Ikuinen ylioppilas. Kulttuurivihkot, 2020 116 sivua Paljon on vettä virrannut Tourujoessa sitten 60-luvun, mutta Ylä-Ruth on ja pysyy. Tamperelainen kriitikko Erkki Widenius (s. 1949) on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Ikuinen ylioppilas on hänen ensimmäinen kaunokirjallinen teoksensa, ajankuva Jyväskylästä 50 vuoden takaa. Teoksen päähenkilö Masa toimittaa työkseen urheilukirjoja. Masa ei sylje kuppiin eikä liioin edistä opintojaan. Masan vaimo ja tyttären äiti Liisa puolestaan on itsenäinen ja määrätietoinen nainen. Masan kunnianhimottomuus ja päämäärättömyys osoittautuvat kohtalokkaiksi avio-onnen kannalta, ja Liisa lähtee matkoihinsa. Masa jää yhteiseen asuntoon viettämään kiljupöhnäistä ja tupakankatkuista poikamieselämää. Kirjan rakenne nojaa vahvasti pitkiin dialogeihin, joten on harmillista, että niiden lukeminen on puuduttavaa. Hahmot puhuvat paljon, mutta sanovat vähän. Lukukokemus tuntuu siltä, kuin Ylä-Ruthilla pöytäseurueeseen olisi tuppautunut tuntematon vanhempi mieshenkilö jaarittelemaan. Kuuntelet jonkun aikaa kohteliaasti, mutta yrität ruumiinkielelläsi ja reaktioillasi olla lietsomatta jutunjuurta yhtään enempää. Hahmot jäävät ohuiksi, heidän sisäinen maailmansa etäiseksi. Kerronta keskittyy arkipäiväisen elämän tapahtumien kuvaamiseen, mikä on selvästi tarkoituskin. Karjalanpiirakan voitelu ja Kauppakadun edestakaisin kävely ei vain ole erityisen kiehtovaa luettavaa, sillä se ei ole 50 vuodessa juurikaan muuttunut. Kirjassa ryypiskellään ylioppilastalolla ja juodaan kahvia Ylä-Ruthilla, mutta kohtaukset kaipaavat lisää yksityiskohtia ja kuvailua, lihaa luiden ympärille. TällaiIkuinen ylioppilas on kostea kuvaus menneisyyden Jyväskylästä sa ar a su n d , ku lt tu u ri vi h ko t senaan tapahtumapaikat jäävät lähinnä toteamuksiksi sijainnista. Verrattain kiinnostavampaa on kirjan kuvaus henkilöidensä arvomaailmasta. Eletään aikaa, jolloin naiset ovat jo päässeet pois kodin seinien sisäpuolelta, mutta vanhat asenteet istuvat yhä tiukassa. Kun pieni tytär valitsee leikkipuistossa porokeinun leikkimopon sijaan, on se Masalle osoitus naisten "kiinnostuksesta elolliseen". Ilman naisen huolenpitoa Masa muuttuu isoksi lapseksi, eikä jaksa huolehtia kotinsa siisteydestä tai itsensä ravitsemisesta. Seksuaalinen häirintä on kirjan maailmassa arkipäiväistä ja normaalia. En tiedä, onko kirjan juonettomuuden tarkoitus alleviivata Masan päämäärätöntä elämäntapaa, mutta teoksen viesti jää hämäräksi. Hahmonkehitystä ei voi 116 sivuun odottaa mahtuvan, mutta edes jonkinlaisia oivalluksia olisi toivonut kirjan tarjoilevan, joko päähenkilölleen tai lukijalleen. ? ? Saara Sund J ylkkäri?04 · 2021? 23 kulttuuri
Muiden tapahtumajärjestäjien peruessa kilvan festareita, tangomarkkinoita ja muita tapahtumia, Jyväskylän klassikkotapahtuma Yläkaupungin yö on ottanut toisen linjan. Tapahtuma päinvastoin muun muassa laajentaa toukokuisen ilottelun monipäiväiseksi, tai ehkä tässä tapauksessa moniöiseksi. "Ajat on haastavat, mutta otettiin haaste vastaan", toiminnanjohtaja Marko Kainulainen kommentoi tyynen rauhallisesti. Kainulainen kuvailee Yläkaupungin yöllä olleen kaksi vaihtoehtoa: joko nostaa kädet pystyyn ja perua kaikki, tai sitä vastoin ottaa koronatilanne mahdollisuutena. Työryhmä päätyi jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Tapahtuma on laajennettu useamman päivän spektaakkeliksi, joka alkaa 6.5. etkotapahtumalla Yön etkot Kortepohjassa ja jatkuu viikonloppuna 13.5. 16.5. Ohjelmistoon kuuluu nyt myös keikkojen lisäksi esimerkiksi oma Yöradio, jota Kainulainen odottaa innolla. "Todella toivon, että ihmiset saavat olla ulkona nauttimassa yhdessä esityksistä, mutta nyt kun on vappuradiota kuunnellut, niin odotan innolla myös tätä meidän festariradiota. On hauskaa, että sitä voi päivän aikana kuunnella taustalla. Tulee toimitettua sisältöä, keikkoja ja haastatteluja", toiminnanjohtaja lupailee. Kainulainen lupaaa ylläysmomentteja, sillä "hän ei tiedä itsekään mitä tapahtuu". Ehkä hiukan yllättäen laajemman tapahtuman järjestäminen ei ole ollut poikkeuksellisen raskasta työryhmälle. Normaalien festarien ja muiden tapahtumien järjestämisessä on Kainulaisen mukaan yleensä vielä näinkin myöhäisessä vaiheessa moni asia auki, mutta työryhmän tarkka selvitystyö koronarajoituksista ja hyvin suunniteltu varaohjelmisto on helpottanut asioiden suunnittelua. "Nyt kun koronatilanne on vähän helpottanut, niin tämä säädösten epämääräisyys on oikeastaan ehkä jopa meidän eduksi", Kainulainen tuumii. Epäselvyyttä koronasäädöksissä on ollut esimerkiksi se, mikä tarkkaan ottaen on esitys. Vaikka esimerkiksi kaikki kulttuuritapahtumat ovat olleet telakalla talven ajan, niin laskettelukeskuksissa on saanut vapaasti olla pylly pyllyä vasten samalla kun ulkona on soinut kovaäänisistä DJ-keikka. Vastaavanlaista ohjelmaa on suunnitteilla Yöhönkin. Kainulainen vihjailee esimerkiksi yllätyksellisistä parvekkeelta soitettavista DJ-keikoista. "Monet tapahtumat ovat joutuneet panikoimaan ja luovuttamaan, kun massatapahtuma paikan päällä on niiden luonne eikä sille voi mitään. Mutta haastaisin kesätapahtumia miettimään, olisiko jotakin toista tapaa järjestää asioita. Ei voi ehkä laivata kymmeniä tuhansia ihmisiä ja kansainvälisiä rokkareita samaan paikkaan, mutta yleisö on ymmärtäväistä erilaisten tapojen suhteen", Kainulainen pohtii laajemminkin kulttuurialan epätoivoa koronatilanteessa. Hän näkeekin, että Yläkaupungin Yö oli pakko järjestää jo senkin vuoksi, että synkän talven jälkeen on huutava tarve esityksille. "En voi ihan varmana sanoa, että ekana Suomessa, mutta ei kauheasti muita tapahtumia ole ollut." Poikkeuksellisia esitystapoja radion lisäksi ovat muun muassa Kortepohjan graffitikäytävältä ja opiskelija-asunnoista striiminä järjestettävät Joose Keskitalon levynjulkkarikeikka sekä Una Harnettin räppikeikka, Litku Klemetin kirkosta striimattava keikka sekä Seminaarinmäellä tapahtuva kulttuurikuja, jonka tapahtumat ovat yllätyksellisiä. Tänä vuonna perinteistä toria ei ole, mutta esimerkiksi yläkaupungin ravintoloista löytyy tarjouksia Yöhön sopivalla teemalla. Moni tapahtumajärjestäjä olisi huolissaan, miten asiat menevät, mutta Kainulainen on tyynin mielin. "Ei näitä voi nyt tehdä väärin. Poikkeusaikoina ei ole ollut esityksiä, joten nyt ei ole mitään odotuksia eikä yleisölle tuttuja peruselementtejä. Kukaan ei tiedä mitä olettaa, joten tämä on aika inspiroivaa." ? ? ?Tuukka Tervonen Yö syvenee ja kestää useamman päivän Yläkaupungin yö otti korona-ajat mahdollisuutena ja laajensi tapahtumaa. »Ajat on haastavat, mutta otettiin haaste vastaan« 2019 Ylä-kaupungin yössä näytti tältä. Nyt korona muuttaa näkymät erilaiseksi. Sa ar a Su n d 24?J ylkkäri?04 · 2021 yhteisöt
pahtumia miettimään, olisiko jotakin toista tapaa järjestää asioita. Ei voi ehkä laivata kymmeniä tuhansia ihmisiä ja kansainvälisiä rokkareita samaan paikkaan, mutta yleisö on ymmärtäväistä erilaisten tapojen suhteen", Kainulainen pohtii laajemminkin kulttuurialan epätoivoa koronatilanteessa. Hän näkeekin, että Yläkaupungin Yö oli pakko järjestää jo senkin vuoksi, että synkän talven jälkeen on huutava tarve esityksille. "En voi ihan varmana sanoa, että ekana Suomessa, mutta ei kauheasti muita tapahtumia ole ollut." Poikkeuksellisia esitystapoja radion lisäksi ovat muun muassa Kortepohjan graffitikäytävältä ja opiskelija-asunnoista striiminä järjestettävät Joose Keskitalon levynjulkkarikeikka sekä Una Harnettin räppikeikka, Litku Klemetin kirkosta striimattava keikka sekä Seminaarinmäellä tapahtuva kulttuurikuja, jonka tapahtumat ovat yllätyksellisiä. Tänä vuonna perinteistä toria ei ole, mutta esimerkiksi yläkaupungin ravintoloista löytyy tarjouksia Yöhön sopivalla teemalla. Moni tapahtumajärjestäjä olisi huolissaan, miten asiat menevät, mutta Kainulainen on tyynin mielin. "Ei näitä voi nyt tehdä väärin. Poikkeusaikoina ei ole ollut esityksiä, joten nyt ei ole mitään odotuksia eikä yleisölle tuttuja peruselementtejä. Kukaan ei tiedä mitä olettaa, joten tämä on aika inspiroivaa." ? ? ?Tuukka Tervonen Yläkaupungin yö otti korona-ajat mahdollisuutena ja laajensi tapahtumaa. bensamoottorit olivat tärkeysjärjestyksessä korkeammalla kuin kaurapuuromoottorit. Vappu pilalla, taas. 30.4. 1.5. Korona ja lumisade ja vittu kaikki raahARGH Savukemainos Jylkkäri vuonna 1968. Mainoksia ei ennen vanhaan juurikaan säännelty niiden sisällön osalta. Myös Jylkkärissä mainostettiin pitkään savukkeita useissakin numeroissa. ? Sa ar a Su n d JY Lk kÄ rI n ar kI ST o J YLkkÄrI?03 · 2021? 25 ylioppilaskunta historia ajankohtaista Loistavan talven lumimäärät paljastivat jotain kaupungistamme. Mitä? Jyväskylä ei ole pyöräilykaupunki. Talven aikana huomasi, kuinka kaupunki oli valmis uhraamaan toimivan kevyen liikenteen autoilijoiden hyväksi. Vaikeakulkuiset risteykset, kahden jalkaterän levyiset jalkakäytävät ja umpeen auratut kevyenliikenteen väylät ovat esimerkkejä tästä. • Kyseessä ei ollut vain pyöräilevän opiskelijan ongelma. Samassa sohjossa tarpoivat lastenvaunuja työntävät vanhemmat, apuvälineitä käyttävät ihmiset sekä muuten vain heikommin liikkuvat ikääntyneet. Kaupunki siis tietoisesti heikensi juuri näiden ihmisten elämää, jotta lämpimillä peltilaatikoilla olisi miellyttävä liikkua. Bensamoottorit olivat tärkeysjärjestyksessä korkeammalla kuin kaurapuuromoottorit. • Samaan aikaan kun arki näyttää tältä, brändätään kaupunkia kestävä kehityksen tavoitteiden avulla. Oskari Hakala Kirjoittaja on JYYn hallituksen ympäristöja kehitysyhteistyövastaava. Ei niin kevyet kevyen liikenteen väylät Kaupunki ”priorisoi hiilineutraaleja liikkumisen muotoja” ja arvostaa pyöräilijöitä. Yksityisautoilua halutaan vähentää ja ihmisiä kannustetaan käyttämään omia lihaksiaan, mutta ne ovat vain sanoja ja imagoa. Kestävä kehitys on tekoja, jotka näkyvät arjessa. Suuria hiilineutraalisuustavoitteita ei saavuteta, jos pieniin asioihin ei kiinnitetä huomioita. Esimerkiksi auraajat tuskin tahallaan jättävät jalkakäytävät kehnoiksi, mutta kiireessä ja resurssipulassa näin herkemmin käy. Siispä heille, kuten monelle muullekin, tulisi mahdollistaa työn tekeminen huolellisesti ja kaupunkilaisia aidosti palvellen. Näin Jyväskylä voi olla pyöräilykaupunki myös talvella. • Lopuksi täytyy vain todeta, etten onneksi ollut tänä talvena kertaakaan kovin kipeä. Henkihän siinä olisi mennyt, kun olisi joutunut pyöräilemään kolaamatonta Vesangantietä ylös kohti kaukaista Killerin koronatestauspistettä. ?
Iliman Pielet Sarjakuvasarjassa Anssi Vieruaho käsittelee ilmastoahdistusta ja ilmastoahdistuksesta ahdistumista. Uuniinhan tuo degeneraatti haluais. Ja kävi niin että Eeppisen Servaus Kolumnin,niinkuin Tuukka sen oli nimennyt, jälkeisenä iltana, kun Tuukka oli lukenut kaiken netistä löytämänsä itseään koskevan kirjoittelun , painoi Tuukka maaten sänkyynsä, kosketteli hieman itseään ja totesi: "Tämä oli hyvä päivä." Tuukka itse onkin sen näköinen ja oloinen alfauros, jotta pillua tulee ovista ja ikkunoista. Huutista, täähän on sama tyyppi jota uitettiin kertaalleen ylä-asteella vessanpöntössä. Jos en väärin muista, niin jossain kohtaa tällä oli jonkin sortin tytyilyvaihe. top 4 kommentit Jylkkärin päätoimittajasta 26?J ylkkäri?00 · 2020 paska kotiseutu Toiveuusinta ensimmäisestä paskiksesta 5/2006
Iliman Pielet Sarjakuvasarjassa Anssi Vieruaho käsittelee ilmastoahdistusta ja ilmastoahdistuksesta ahdistumista. Tuukka itse onkin sen näköinen ja oloinen alfauros, jotta pillua tulee ovista ja ikkunoista. Huutista, täähän on sama tyyppi jota uitettiin kertaalleen ylä-asteella vessanpöntössä. Jos en väärin muista, niin jossain kohtaa tällä oli jonkin sortin tytyilyvaihe. top 4 kommentit Jylkkärin päätoimittajasta Tutkiessa uusia sivuja vaaran tunne oli jatkuvasti läsnä, koskaan ei voinut olla varma mitä näillä internet-tutkimusmatkoilla tulisi vastaan. Sisältö ei ehkä ollut parempaa kuin nykyään. Päinvastoin, se oli huomattavasti surkeampaa, mutta ainakin se oli kiinnostavaa. Saatoin istua kyllästymättä näyttöpäätteen edessä tunteja selaten toinen toistaan käppäisempiä flash-animaatioita, itseään toistavia meemejä ja kaoottisia keskustelufoorumeita. Sitten tuli Facebook ja hiljalleen kaikki muuttui. Muovatakseni Jack Sparrow'n repliikkiä kolmannesta Pirates Of The Caribbean -elokuvasta tilanteeseen sopivaksi: internet on yhtä suuri kuin aina ennenkin, siellä on vain vähemmän jäljellä. Nykyään netin selaaminen ei pidä mielenkiintoa samalla tavalla kuin aiemmin. Sitä päivittää muutamaa sivua uudestaan ja uudestaan, kunnes hetken päästä on jo kyllästynyt. Suurin osa sisällöstä on itseään toistavaa ja ankeaa. Siitä pitävät huolen lukuisat influensserien ohjekirjat ja kurssit. Somevaikuttajia tuotetaan liukuhihnalla tekemään samaa kyllästyttävää, keskivertokuluttajaan vetoavaa turvallista viihdettä. Jos haluat olla suosittu somepersoona, on parasta pelata algoritmin ehdoilla ja näin kaikki päätyvät pelaamaan samaa peliä. Luo selkeä profiili. Huolehdi, että profiilin estetiikka on silmää miellyttävä. Käytä hashtageja, mutta älä käytä liikaa hashtageja. Postaa säännöllisesti, älä spämmää. Kaiken tämän keskellä sisällön kuitenkin on herätettävä reaktioita. Ole kiinnostava, mutta älä herätä liikaa huomiota. Jos onnistut pelaamaan algoritmin kanssa tarpeeksi hyvin, saat ultimaattisen palkinnon: voit olla kokopäiväinen somevaikuttaja. Yleisesti helppona pidetty työ, jota on syytä tavoitella. ? Jopa meemisivut olivat pitkään kaikki vain toistensa kopioita, käännettyjä Paavo Pesusieni -meemejä, joiden kyljessä julkaistiin toinen toistaan hämäräperäisempiä mainoksia. Tarjonta oli yksinkertaisesti ankeuttavaa. Niinpä yllätyin positiivisesti, kun harrastusprojektina ylläpitämäni meemisivu alkoi yhtäkkiä kasvattamaan seuraajamääriään. Ehkä en ollutkaan ainoa, jolla oli ikävä vanhaa internettiä. Sivullani en käytä hashtageja, en kiinnitä huomiota postaustahtiin, enkä estetiikkaan. En koeta miellyttää seuraajiani, enkä säästele mielipiteitäni. Sivuni on vastalause nykypäivän ankealle internetkulttuurille, mutta se on samalla myös vastalause laitaoikeiston nousulle. Seuratessani poliittista keskustelua viime vuosien aikana internetissä, olen huomannut, että vasemmistolaiset esitetään usein herkkinä tapauksina, jotka eivät kestä kuulla kritiikkiä ja ovat paikalla raivoamassa joka kerta, kun asiat eivät sovi heidän narratiiviinsa. Viime vuosien aikana Netflix on julkaissut ainakin 5 stand up -spesiaalia, joissa keski-ikäinen valkoinen heteromies valittaa lavalla siitä, miten mitään ei saa enää sanoa. Minä uskon tämän ilmiön olevan vain ja ainoastaan vasemmiston maalittamista, sillä ylläpitäessäni sivuani, olen huomannut, että oikeistolaiset ovat vähintään yhtä herkkänahkaisia kuin vasemmistolaiset. ? Heti kun huomasin, että seuraajani toivoivat tietynlaista sisältöä, päätin kääntää kelkkaani ja vanhan ajan internetin hengessä olla kumartelematta ketään. Mitä enemmän seuraajani valittivat vasemmistolaishenkisistä meemikuvista, sitä enemmän postasin niitä. Olen saanut kilokaupalla kritiikkiä toiminnastani, inboxini täyttyy viesteistä, joissa vanhat seuraajat kertovat, etteivät enää pidä sivustani ja aikovat lopettaa seuraamisen. Silti sivuni kasvaa jatkuvasti. Se kasvaa, koska ihmisillä on ikävä vanhaa internettiä. Julkinen keskustelu saattaa vaikuttaa siltä, että ihmisillä on ikävä rasistisia ja loukkaavia vitsejä, mutta todellisuudessa he ovat vain kyllästyneitä nykypäivän tylsään, algoritmeja miellyttävään sisältöön. Mutta Ketamiini-Markku ei kumartele algoritmeille, eikä seuraajilleen. Ketamiini-Markku on internetin todelliset kasvot. ? ketamiini-markku ei kumartele algoritmeille eikä seuraajilleen. »Vuosia sitten internet oli kuin villi länsi: sääntöjä oli vähän ja niitäkin oli lähes mahdotonta valvoa kunnolla.» Ketamiini-Markku Kirjoittaja on keväällä 2020 parhaat päivänsä nähneen meemisivun ylläpitäjä, joka tätä nykyä keskittyy black metal -natsien kiusaamiseen 20 000 seuraajan tilillään. J ylkkäri?04 · 2021? 27 viimeiset sanat
KYLTTYYRIÄ KANSALLE! Me Forumissa uskotaan, että taide ja kulttuuri kuuluu elävän keskustan sydämeen. Sen vuoksi me halutaan tarjota erilaisille kulttuuritoimijoi lle ja järjestöille mahdollisuus käyttää tiloja aivan ilmaiseksi. Oisko sulla käyttöä tilalle? FORUMIN KULTTUURITILASSA NYT 12.4.–30.4. Taidelaitos Haihatus Kansainvälisessä taidenäyttelyssä Benjamin Phillips Nozdrachevin uusimpia sekatekniikan töitä. Tsekkaa lisää Forumjkl.fi! Vappuherkut opiskelija-alella esim. Raxista –10 % ja Hanko Sushista –15 %! Kurkkaa kaikki alennukset meidän verkkosivuilta! VAPUN AUKIOLOAJAT: Forum auki vappuaattona klo 9–18, vappupäivänä 1.5. suljettu. VAPPUNA VILAUTTELE OPISKELIJAKORTTIA MYÖS JYLKKÄRI MYÖS SOMESSA ? ? ? ? JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI @JYLKKARI @JYLKKARI JYLKKARI.FI Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi