JYLKKÄRI 18 Kortepohjassa kuohuu: sotkua saapujille, laskuja lähtijöille 12 ?Liito-oravasta on tullut cityeläin, mutta laji on silti vaarantunut 08 Ilmaisia elokuvia tarjolla Ilokivellä nyt joka viikko 10 Ainejärjestöjen tapahtumat: peruttu, peruttu, peruttu 24 PörSail haikailee avomerelle 27 Viimeiset sanat: Edari jää hämärän peittoon #04 J y väsk yl än ylioppil a slehti 28. syyskuuta – 1. lokakuuta 2020 60. vuosikerta ??????
Pornon katselu on pettämistä. Markka pitäisi saada takaisin. Ei ole sattumaa, että »pervot» ottivat sateenkaaren symbolikseen, vaan sen tarkoitus on vedota lapsiin. Tiktokista tutuksi tullut jyväskyläläinen Rosa Tani, 31, ei totisesti edusta mielipiteineen tyypillistä 2020-luvun nuorta, akateemista kaupunkilaisnaista. Millainen on oikeassa elämässä ihminen, joka internetissä sanoo, että mies ei rakasta naistaan oikeasti ellei hän ole valmis »juomaan» tämän kuukautisverta? Kuka oikein on Rosa Tani? »Mä olen ihan tavallinen ihminen. Ei mulla ole oikein mitään erityistä kerrottavaa. Harrastan lukemista ja olen kiinnostunut yhteiskunnallisista aiheista.» Kerrottakoon, että Tani on ehtinyt olla monessa mukana. Hän on ollut Paavo Väyrysen Tähtiliikkeen kansanedustajaehdokkaana. Hän on pitänyt livestriimiä konservatiivikristillisen Joosua Mission bussista, joka kyljessään toivotti Jeesuksen siunausta Trumpille ja Putinille. Hänellä oli läheiset yhteydet edesmenneeseen Olavi Mäenpäähän, kansallismieliseen poliitikkoon, joka sai lukuisia tuomioita kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Tani kertoo aloittaneensa Tiktok-videoiden kuvaamisen hetken mielijohteesta. »Aika nopeasti niihin alkoi tulla näyttökertoja. Se oli vähän yllättävääkin, koska olen samoja asioita puhunut Youtubessa kaksi vuotta ilman suurempaa huomiota.» Yksi kestoaiheista Tanin videoissa on sosiologi Henry Laasasen Suomessa tunnetuksi tekemä parisuhteiden markkina-arvoteoria, jonka mukaan ihmisen markkina-arvo määrää hänen suosionsa pariutumismarkkinoilla. Naisen markkina-arvoon vaikuttaa ensisijaisesti ulkonäkö, miehen markkina-arvoon taas menestys. Markkina-arvoteoriaa on kritisoitu muun muassa naisvihamielisyydestä ja sosiaalisten suhteiden typistämisestä »epäreiluiksi karjamarkkinoiksi». »Ei markkina-arvoteoria sano, mitä kenenkään pitäisi tehdä. Tietyt ominaisuudet vaan ovat halutumpia ja suositumpia kuin toiset. Jos olet mies, yleensä haluat sen mahdollisimman nuoren ja kauniin kumppanin. Mun mielestä ulkonäön ei pitäisi olla tärkeintä, mutta en voi sille mitään. Mielummin tiedostan miten asiat oikeasti ovat, kuin valehtelen itselleni ja muille», Tani vastaa kritiikkiin. Tani kertoo meemistatuksen olevan »kaksipiippuinen juttu». Se ei tunnu pahalta, mutta Tani arvelee sen vähentäneen arvostusta itseään kohtaan. »Vaikka on ollut yllätys, että ihmiset ovat reagoineet videoihini niin vahvasti, niin ainahan sitä täytyy olla valmis siihen, että vastaanotto voi olla mitä tahansa. Tavallaan on sitä parempi, mitä useampi ihminen videoitani katsoo. Olisi tyhmää tehdä videoita ja sanoa, ettei niitä saa katsoa.»? ? Rosa Tani on noussut Tiktok-meemiksi videoillaan. Hän ihmettelee, miksi herättää ihmisissä niin vahvoja reaktioita. TeksTi? Saara Sund?kuva?Mikko Hakola »mielummin tiedostan miten asiat oikeasti ovat, kuin valehtelen itselleni ja muille» 02?J ylkkäri?04 · 2020 Kasvo
J ylkkäri?04 · 2020? 03
bar red neck Forum, Asemakatu 7, Jkl keittiö avoinna joka päivä myöhään yöhön best wings in town ruoka-annoksista tulinen OPISKELIJA-ALENNUS EDUFUTURA-YHTEISÖSSÄ ENEMMÄN MAHDOLLISUUKSIA EDUFUTURARISTIINOPISKELUSTA! EduFuturan ristiinopiskelun opintotarjotin: edufutura.fi/opintotarjotin Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Tarjoamme osa-aikaista iltatyötä viihtyisässä työympäristössä, mukavat työajat + kannustavan palkkauksen. Iltavuorossa on mahdollista tehdä 3-6 vuoroa viikossa ma-pe klo 16.10-20.40 ja la klo 10-17 (4,5h/vuoro). Edellytämme luontevaa keskustelutaitoa, positiivista asennetta, myyntihenkisyyttä ja sujuvaa suomen kieleltä sekä vähintään 16 vuoden ikää. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä koulutamme sinut tehtävään yli 30 vuoden kokemuksella. Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä Ota rohkeasti yhteyttä 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi Opiskelijoille iltatyötä! Ilmaisia unelmia ei ole, toteuta unelmasi käymällä töissä opiskelujen ohella. Kysy myös kokopäivätyötä! www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA TULE TsEKKAAMAAN!!! JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI JYLKKARI.FI ? ? ? ? @JYLKKARI @JYLKKARI
Elokuussa valmistui JYYn jäsenkysely, jonka tulokset ovat toivottavasti jo tätä lukiessasi nähtävillä, rakas lukija. Periaatteessa vastaukset olivat positiivisia JYYn ja Jylkkärinkin kannalta. Peräti 90% vastaajista kertoi olevansa samaa mieltä tai osittain samaa mieltä kysyttäessä tietävätkö he mikä JYY on. 72% oli joko osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että JYYltä saa asiantuntevaa apua. Paha vain, että vastauksissa on pahanlainen vinouma joka on paljonpuhuva. 47% vastauksista tuli nimittäin humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoilta. Kasvatustieteellinen ja psykologia keräsi 18% vastaajista, kun esimerkiksi kauppakorkean osuus oli vain kuusi prosenttia. Kokkolan Chydeniuksesta vastaajia ei ollut yhtä prosenttia vaan yksi opiskelija. Hytky toki onkin isoin tiedekunta, mutta vinouma on joka tapauksessa huomattava. Hytkyssä on reipas 4 000 opiskelijaa. Informaatioteknologian tiedekunnassa on noin ¾ hytkyn opiskelijamääristä, mutta vastaajat muodostivat vain 11% osuuden jäsenkyselyn osallistujista. Viis näistä kuitenkin, tärkein huomio on, että jäsenkyselyyn vastasi vain viisi-kuusi prosenttia koko JYYn jäsenistöstä. Miltei 3 000 opiskelijan informaatioteknologian tiedekunnasta vastasi vain 64 opiskelijaa. Tämä on lievästi sanottuna helvetin iso ongelma JYYn kokoiselle, vajaan 13 000 opiskelijan järjestölle. ? Toki elämme poikkeusaikoja, mutta jäsenkyselyjen vastaajamäärät eivät ole ennenkään päätä huimanneet. Viime jäsenkyselyyn tuli 654 vastausta – 50 enemmän kuin tänä vuonna. Tämä kertoo minusta vain yhdestä asiasta: JYY näyttäytyy riviopiskelijalle liian etäisenä, kaukaisena instituutiona. Toimistolta haetaan kerran vuodessa tarra, jos enää sitäkään näin digitaalisen opiskelijakortin aikana. Tämä näkyy myös edarivaalien 28% äänestysinnossa. Jotain tartteis tehrä. ? Pääasiassa kyse on toki JYYn hallituksen ja henkilökunnan sekä edustajiston ongelmasta. Jäsenistön kokema vieraantuneisuus on yleinen puheenaihe opiskelijapoliitikkojen keskuudessa, mutta toimivat ratkaisut loistavat poissaolollaan. Kyse on myös Jylkkärin ongelmasta. Kirjoitammeko tarpeeksi JYYstä? Emme varmaankaan. Mutta pohjimmiltaan ongelma on myös meissä kaikissa opiskelijoissa. JYY on meidän kaikkien edunvalvoja ja omistustensa kautta myös iso taloudellinen toimija. Liiketoiminnan tase huitelee jossain 82 miljoonan euron tietämillä. Luulisi kiinnostavan. Monella on myös aiheellista ja vähän aiheetontakin kritiikkiä JYYn ja Jylkkärin suhteen. Paljon olisi tehtävissä, mutta jos edarivaaleissa ei äänestetä eikä jäsenkyselyihin vastata, toiminnan parantaminen on haasteellista. P.S. Kiitos sille ihmiselle, joka kuvaili jäsenkyselyssä Jylkkärin pääkirjoituksia "ihan pimeiksi". Otin kehuna. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi JYYn etäisyys paistaa jäsenkyselystä läpi tÄMÄ ON LIEVÄSTI SANOTTUNA HELVETIN ISO ONGELMA ? »He jotka eivät voi muuttaa mieltään, eivät voi muuttaa yhtään mitään.» George Bernard Shaw JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Saara Sund toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Mikko Hakola siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Petri Markkanen —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 2.11 · 30.11 AVUSTAJAPALAVERI Ti 29.9. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?04 · 2020? 05 pääkirjoitus
Yksinäisyys on sekä Suomessa että maailmalla yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista. Sen on arvioitu olevan Suomessa kohta haitallisempaa kuin ylipaino ja joidenkin tutkimusten mukaan yhtä haitallista kuin 15 savukkeen polttaminen päivässä. Jyväskylän yliopistossa julkaistiin keväällä 2020 huolestuttava tutkimus: yksin vietetyn ajan määrä kasvoi vuosina 1987— 2010 raa’asti arvioituna keskimäärin peräti 124 minuutilla päivässä. Yksin vietetyllä ajalla tutkimuksessa tarkoitetaan kasvokkain samassa tilassa vietettyä aikaa. Kasvua oli joka ikisessä ikäryhmässä ja se oli lineaarista. Ihmiset olivat siis vuosi vuodelta enemmän omissa oloissaan. Ikäryhmissä on kuitenkin huimia eroja, kertovat tutkijat Timo Anttila ja Tomi Oinas. “Yli 65-vuotiaat viettävät kymmenen tuntia päivästä yksin, valtava aika”, Anttila kertoo. “Nuorilla tämä ei ole lähellekään samaa heidän suurempi osuutensa myös näkyy aineistossa. “Sinkkutalouksien määrä on myös kasvanut. Yksin asuminen todennäköisesti kasvattaa yksin vietettyä aikaa”, Anttila selittää. Jos yksin asuminen lisää yksin vietettyä aikaa kuten oletettua, viime vuosien kehitys missä opiskelijat asuvat entistä enemmän solujen ja kimppakämppien sijaan yksiöissä tulee varmasti näkymään opiskelijoiden kasvaneena yksinäisyytenä. Yksin vietettyä aikaa tutkitaan taas ensi vuonna. Kolmas asia, joka kasvattaa yksin vietettyä aikaa on Oinaan ja Anttilan mukaan teknologia. “Kasvokkainen vuorovaikutus on muuttunut varsinkin nuorten kohdalla teknologiavälitteiseksi”, Anttila sanoo. Televisiota on historiallisesti syytetty yksinäisyyden lisäämisestä. Kun kaikki katsovat töllöä, kukaan ei keskustele. Myöhemmin tutkimuksissa on kuitenkin korostettu myös yhdessä television katsomisen olevan esimerkiksi perheelle verrattain Yksinolo lisääntyy TeksTi? Tuukka Tervonen?kuva?Mikko Hakola 80-luvulta lähtien ihmisten yksin viettämä aika on kasvanut huomattavasti. Vuosien 1987 2010 välillä se kasvoi peräti kahdella tunnilla tasoa, mutta on tällaista kiinniotto-efektiä”, Oinas selittää. 21—34 -vuotiaiden omissa oloissaan viettämä aika oli kasvanut noin kahdella ja puolella tunnilla päivässä. Se oli nyt keskimäärin 400 minuuttia päivän aikana, eli miltei seitsemän tuntia. Tutkimuksen aineisto on kohta kymmenen vuotta vanhaa, mutta yksin vietetyn ajan kasvun ei uskota ainakaan loppuneen. Kymmenen vuotta sitten ei ollut esimerkiksi älypuhelimia ja sosiaalinen mediakin oli enemmän lapsenkengissä kuin herran vuonna 2020. Vuosina 1987—2010 kasvu oli myös tasaista. “Siinä voi tulla aika jyrkkääkin kasvua”, Oinas spekuloi. •? Yksin vietetyn ajan lisääntymisessä Anttila ja Oinas näkevät monia syitä. Aineistonkeruuvuosien aikana Suomen väestö on esimerkiksi vanhentunut ja harmaantunut. Kun iäkkäät viettävät eniten aikaa yksin, 06?J ylkkäri?04 · 2020 Tiede
samassa suhteessa yksinäisemmiksi. “Siitähän on laaja keskustelu että onko tämä teknologinen kehitys pahaksi vai hyväksi sosiaalisille suhteille. Toiset katsovat että erityisesti nuorilla sosiaalinen kanssakäyminen vähenee, kun toiset tutkijat korostavat miten laajoja verkostoja netin kautta voi muodostaa”, Anttila kertoo. 400 Min Näin monta minuuttia 21 — 34 vuotiaat viettivät keskimäärin yksin 2010. Määrä kasvoi noin 140 minuutilla vuodesta 1987. 60% Näin iso osa yksin vietetystä ajasta vietettiin ihmisten kotona. Yksin vietetyllä ajalla tarkoitettiin aikaa, jolloin ei oltu kasvokkain toisten ihmisten kanssa. 10 tuntia Näin monta tuntia yli 65-vuotiaat viettivät keskimäärin yksin päivässä vuonna 2010. Iäkkäimmät ihmiset viettivät kaikista ikäryhmistä eniten aikaa yksin. »Yksinoloa ei voi pitää puhtaasti huonona tai hyvänä asiana» vaivaton tapa viettää yhteistä aikaa. Tämä ei kuitenkaan enää Oinaan ja Anttilan tutkimuksen mukaan tunnu pitävän paikkaansa. “Ennen perheissä oli yksi televisio, nyt jokaisella on oma ja siitä katsotaan mitä huvittaa.” Vielä huimempaa teknologian vaikutus on tietokoneiden ja kännyköiden suhteen. 1987 vain 15% suomalaisista talouksista oli tietokone. Kännykkää ei ollut juuri kenelläkään. 2010 95% talouksista oli tietokone ja 99% kännykkä. "Vaikka kotona olisi paikalla muita, niin kun vedät oven kiinni ja olet yksin pimeässä huoneessa, se on yksinoloa”, Anttila tiivistää teknologian vaikutuksia. •? Ei ehkä yllättäen ystävien ja perheen kanssa vietetty aika on laskenut samaan tahtiin kun yksin vietetty aika on kasvanut. Yksin vietetty aika ei kuitenkaan suoraan takoita, että ihmiset olisivat muuttuneet Tutkijakaksikko ei itse kuitenkaan ota mielellään kantaa suuntaan tai toiseen. Tutkimuksessaan he korostavatkin, että yksinoloa ei voi pitää puhtaasti huonona tai hyvänä asiana. Ihmiset hakeutuvat omiin oloihinsa saadakseen vapautta sitoumuksista. Yksinolo voi myös lisätä hyvinvointia ja parantaa ihmisten luovuutta. Kaksikko korostaa myös sitä, että on yksinoloa, sosiaalista eristäytyneisyyttä ja yksinäisyyttä. Yksinolo on mitä tahansa itsekseen vietettyä aikaa, kun taas sosiaalinen eristäytyneisyys on kokonaan tai lähes kokonaan ilman ihmiskontakteja olemista. Yksinäisyys taas on koettu tunne, jota voi kokea vaikka olisi joka ikinen päivä tekemisissä ihmisten kanssa. Yksin vietetyn ajan lisääntymisen myötä myös mielenterveysongelmien määrä on lähtenyt kasvuun niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. “Näitä ei voi kuitenkaan suoraan linkittää toisiinsa, mutta on osviittaa, että ne saattavat liittyä toisiinsa”, Anttila sanoo. J ylkkäri?04 · 2020? 07 Tiede Yksinolo lukuina
Ilokivi Venuen manager Samppa Erkkilä on laatinut Vapaa kinon ohjelman yhdessä JYYn tapahtumavastaava Laura Partamiehen kanssa. Erkkilä kertoo ilmaisnäytösten olleen jo pitkään ajatuksissa. Halu jakaa omia sukupolvikokemuksia näkyy valinnoissa. “Syksyn listassa painottuu 2000-luvun alkuosa. Tietynlainen nuorten aikuisten nostalgia-aspekti tässä on. Haluttiin esittää leffoja, mitä ei enää niin usein telkkarissa pyöri. Toisaalta valikoitui leffat, joille teatteriolosuhteet antaa jotain lisää. Musikaalit, trillerit, kauhuja toimintaleffat painottui tästä syystä”, Erkkilä kertoo. “Sarjassa on hirvittävän hyviä leffoja, jotka on jo vähän painuneet unholaan. Haluttiin tuoda niitä esille myös niille, jotka ovat olleet vähän liian nuoria silloin, kun näitä on elokuvateatterissa näytetty”, Erkkilä jatkaa. Elokuvien ilmaiset esitykset mahdollistuvat vuosilisenssillä, jota suosivat etenkin koulut ja nuorisotilat. Vuosilisenssin alaisista esityksistä ei saa periä sisäänpääsymaksua. Nollabudjettia on mahdollistamassa myös paikallinen Videodivari, joka lainaa elokuvatallenteet esityksiin. Erkkilän mielestä ilmaisleffasarjan tuottamisessa parasta onkin leffaan pääsyn mahdollistaminen. “Vaikka Ilokiven elokuvalippujen hinnat on hyvin inhimilliset, niin ilmaissarja mahdollistaa leffateatterikokemuksen myös tiukalle budjetille.” Vuosilisenssin alaisilla esityksillä ei ole tarkoitus hyötyä taloudellisesti. Lisenssiin liittyvät mainonnan rajoitukset kiinnittyvät tähän perusajatukseen. Useita kansainvälisiä elokuvaja tuotantoyhtiöitä Suomessa edustavan M&M Viihdepalvelut Oy:n toimitusjohtaja Eero Tenhola avaa kyseisen vuosilisenssin taustoja. ”Lähtökohtaidea tässä lisenssissä on, että elokuvaa ei juuri tarvitse mainostaa, vaan elokuva kuuluu päivittäiseen mediaja elokuvakasvatukseen”, Tenhola kertoo. Joitakin poikkeuksia mainontaa koskevassa kiellossa kuitenkin on. ”Esityspaikassa, johon lupa on haettu, elokuvia saa mainostaa”, Tenhola täsmentää. Ilokivi Venuen tapauksessa ilmaisia elokuvanäytöksiä saa siis mainostaa paikan päällä esimerkiksi julisteiden muodossa. Lisäksi erilaisten suljettujen ryhmien kautta tiedottaminen ja mainostaminen on sallittua. Ilokivi Venuella ymmärretään mainonnan rajoitusten ja taloudellisen hyödyn tavoittelemattomuuden kuvio. Puskaradion ja Venuella näkyvien julisteiden toivotaan saavan tiedon elokuvista eteenpäin. Vapaa Kinon tiedotukseen valittiin suljettu Facebook-ryhmä, jonne Erkkilä toivoo elokuvien ystävien löytävän. Syksyn valikoiman ulkopuolelle jäi Erkkilän mukaan paljon elokuvia. Kevään sarjaa mietitään jo, ja sinne on ideoitu sekä yksittäisiä elokuvia, trilogioita että mahdollisesti jopa pidempiä maratoneja. Myös kävijäkunnan toiveita halutaan kuulla. Henkilökohtaisen välimatkan turvaamiseen on luovia mahdollisuuksia, sillä tuttuun tapaan Ilokiven elokuvia voi katsoa vaikka lattialla maaten.? ? ?Kiira Kolehmainen Ilmaisia elokuvia tarjolla Ilokivellä Uudelleenbrändätyllä Ilokivi Venuella on alkanut ilmaisten elokuvien esityssarja. Vapaa kino -nimeä kantava after work -mahdollisuus lävähtää Ilokiven valkokankaalle aina keskiviikkoisin kello 16.30. Vapaan pääsyn kääntöpuolena on, että elokuvia ei saa mainostaa vapaasti. Puskaradion ja Venuella näkyvien julisteiden toivotaan saavan tiedon elokuvista eteenpäin m iK Ko h aK o la 08?J ylKKäri?04 · 2020 uutiset
Jäsenkyselyn tulokset JYYlle JYYn jäsenkyselyssä 2020 oli huolestuttavan pieni vastausprosentti. Vain noin kuusi prosenttia kaikista JYYn vajaasta 13 000 jäsenestä vastasi kyselyyn. Kyselyssä oli myös vinoumaa tiedekuntien vastausinnossa. Miltei puolet vastaajista tuli humanistis-yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta., vaikka sen opiskelijat muodostavat vain vajaan kolmanneksen Jyyn jäsenistöstä. Esimerkiksi informaatioteknologian tiedekunta muodostaa noin neljänneksen JYYn jäsenistöstä, mutta vastaajissa heidän osuutensa oli vain 11%. Osviittaa kyselyn tuloksista voinee kuitenkin ottaa. Kun kysyttiin miten hyvin vastaajat tuntevat organisaation toimintaa, noin 39 % oli täysin samaa mieltä ja noin 50 %. oli osittain samaa mieltä. Väittämään "JYYltä saa asiantuntevaa apua ja tietoa opiskelijaelämän kysymyksiin liittyen" 36% oli samaa mieltä ja osittain samaa mieltä oli noin 38% vastaajista. Vastaajat kokivat myös tärkeänä, että JYY edistää ekologista vastuullista yliopistoyhteisössä. Tästä oli täysin samaa mieltä n. 64% vastaajista ja osittain samaa mieltä JYYn järjestämissä tapahtumissa keulapaikkaa suosiossa pitivät Ilokiven elokuvat. 52% vastaajista aikoi käydä katsomassa elokuvia Ilokiven alakerrassa. Suosiota keräsivät myös koronan takia peruttu avajaismessut, joihin oli suunnitellut osallistuvansa 40% vastaajista, sekä niin ikään peruttu Amazing Race johon oli suunnitellut osallistuvansa 34% vastaajista. Vähiten tapahtumapuolella kiinnosti speedfrending(7%) sekä kulttuurivaliokuntien tapahtumat (10%).? ? ?Tuukka Tervonen Jyrock peruttu (taas) JYYn Ilokivellä järjestämä perinteikäs Jyrock-festivaali on peruttu jälleen vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Festareiden oli alunperin tarkoitus olla normaalisti keväällä, mutta silloin vallitsevan koronatilanteen vuoksi tapahtuma päätettiin siirtää syksylle 16.10 17.10. Syksyn paheneva koronatilanne ei kuitenkaan mahdollista enää festivaalien pitämistä turvallisesti, joten JYY päätti luopua tapahtuman järjestämisestä tältä vuodelta kokonaan 23.8. "Vitun vitun vittu", JYYn tapahtumatuottaja Laura Partamies kommentoi tuoreeltaan tilannetta. "Päätös oli kipeä, mutta ainoa vastuullinen mahdollisuus", Partamies jatkoi. JYY on järjestänyt usein uusiin nouseviin artisteihin keskittyvääJyrockia katkeamatta jo 35 vuotta, mutta korona katkaisee nyt ainakin vuodeksi tuon perinteen. Jyrock liittyy synkälle listalle peruttuja perinteikkäitä opiskelijatapahtumia. Syksyn suurtapahtuma Kauppakadun Approt peruttiin jo hyvissä ajoin, mutta esimerkiksi niin ikään JYYn järjestämä ja keväältä siirretty Amazing Race peruttiin vain päivää ennen tapahtumapäivää kaupungin päätöksellä. ?? Tuukk a Tervonen Noin puolet opiskelijoista lukevat Jylkkäriä JYYn jäsenkysely 2020 valmistui elokuussa. Kyselyssä oli kosolti kysymyksiä myös Jylkkäristä. Vastaajista 23,5% kertoi lukevansa Jylkkäriä säännöllisesti ja suhteellisen säännöllisesti 24,8% Lainkaan Jylkkäriä ei lukenut noin 29% vastaajista. . Jylkkärin sisältöjä piti ainakin osittain kiinnostavina 37,15% vastaajista kun taas täysin kiinnostavina niitä piti noin 24% vastaajista. Vain reilu 8% vastaajista ei pitänyt Jylkkärin sisältöjä laisinkaan kiinnostavina. Paperisena Jylkkärinsä halusi 58% vastaajista, kun taas noin 26% suosii verkkoa. Avoimissa vastauksissa korostuivat toiveet siitä, että tavallisesta opiskelijaelämästä tehtäisiin enemmän juttuja, mikä tullaan ottamaan lehden toimituksessa huomioon.? ? ?Tuukka Tervonen ? Suurin osa negatiivisista vastauksista Jylkkärin avoimissa kysymyksissä oli lyhyt ja yksinkertainen "En lue." Osa piti sisältöä liian raflaavana tai piikittelevänä. ? Moni ilmaisi avoimissa vastauksissa tyytyväisyytensä Jylkkärin nykyiseen tarjontaan ? Juttuja ainejärjestöjen toiminnasta sekä opiskelijoiden omia kirjoituksia haaveiltiin lisää monessa vastauksessa. Avoimet vastaukset J ylkkäri?04 · 2020? 09 lyhyesti
Vaikka tämänhetkiset koronarajoitukset periaatteessa antaisivatkin myöten järjestää tapahtumia, useampi ainejärjestö on joutunut vakavasti puntaroimaan omaa vastuutaan vallitsevassa tilanteessa, selviää Jylkkärin ainejärjestöille tekemästä kyselystä. Kauppakorkeakoulun ainejärjestön Pörssi ry:n 31.8. järjestämä opiskelijatapahtuma Nielunavaus puhututti opiskelijoita viestintäsovellus Jodelissa. Pörssiä moitittiin vastuuttomuudesta, sillä humalaisten opiskelijoiden kykyyn huolehtia turvaväleistä ei luotettu. Puolustajat vetosivat Aluehallintoviraston suositusten puitteissa pysymiseen. Aiemmin samana päivänä kaupunki oli tiedottanut, että Jyväskylässä oli todettu kaupungin korkein määrä uusia tartuntoja huhtikuun alun jälkeen. Saman viikon lopulle suunniteltu Pörssin kämppäappro peruttiin huonontuneen tilanteen johdosta. "Ihan sen varalta, että katsellaan hetki vähän iisimmin, mitä Jyväskylässä tapahtuu ja arvioidaan sen pohjalta, millaisia tapahtumia voimme järjestää. Mieluummin otetaan nyt rauhassa ja pelataan varman päälle", kommentoi Pörssi ry:n puheenjohtaja Sami Wessman. Pörssi on nyt linjannut, ettei sisätapahtumia järjestetä ollenkaan, vaan kaikki tapahtumat siirretään ulkotiloihin. Kaikki Jylkkärin kyselyyn vastanneet ainejärjestöt kertovat vähintään suosivansa ulkotapahtumia. Fuksisitsit on Pörssissä päätetty perua kokonaan, sillä katsottiin, ettei tiukkojen rajoitusten puitteissa sitsaaminen antaisi fukseille oikeanlaista kuvaa sitseistä. Jylkkärin kyselyyn vastanneista ainejärjestöistä myös Varkaat ry, Pedaali ry ja Sputnik ry kertovat peruneensa sitsit kokonaan. Svenska Klubben ry harkitsee etäsitsejä. Vastauksissa toistuu ajatus siitä, ettei sitsaaminen ole parhaimmillaan varotoimenpiteiden kanssa. Sitsaamisesta samoilla linjoilla on journalistiikan fuksi Lauri Niemelä, 20. Niemelällä on kokemusta perinteisestä fuksisyksystä, sillä hän on aiemmin opiskellut vuoden verran englantia Oulun yliopistossa. "Juomalauluja ei voi laulaa siten, että jokaisella on vähän mikkilagia ja ääni tulee kolme sekuntia jäljessä. Puheita pitäessä muiden pitäisi olla mutella, ettei ääni lähde kiertämään. Samaan aikaan ei todellakaan pitäisi olla mutella, koska välihuudot ovat parasta." JYYn tutorvastaava Miikael Saksman kertoo, että tutorkoulutuksen koronajärjestelyistä on löytynyt onnistuneita toimintatapoja, jotka jäävät mahdollisesti käyttöön pandemian jälkeenkin. Perinteisen viikonloppuleirin sijaan tutorit ovat kokoontuneet Ladun majalle Ainejärjestöt siirtävät bileet verkkoon »On siis harmi, ettei nyt voi järjestää tapahtumia, joiden kautta tutustuminen opiskelijoihin yli vuosikurssirajojen olisi luontevaa» TeksTi? Saara Sund?kuva?Mikko Hakola Tänä syksynä opintonsa aloittaneet ovat ennen kokemattomien haasteiden edessä. Miten integroitua opiskelijayhteisöön ja uuteen kaupunkiin, kun fuksisyksyyn olennaisesti kuuluvia kalaaseja ei pystytä järjestämään, ainakaan perinteisessä muodossaan? pienemmissä ryhmissä. "Olen huomannut, että isompien koulutusten jälkeen tutorit eivät tule kovin helposti juttelemaan. Pienemmissä porukoissa tutorit tulivat tosi hyvin juttelemaan ja kertomaan huoliaan, ja pystyimme käymään niitä hyvin läpi ja antamaan vinkkejä." Saksmanin mukaan suurin haaste tutoreille on tilanteen epävarmuus. "Tutoreiden pitää pystyä improvisoimaan nopeastikin, sillä tilanteet elävät päivittäin." Niemelä ja toinen journalistiikan fuksi Ville Hardén, 30, kertovat, että fuksien yhteiset illanvietot ovat olleet pitkälti "pussikaljatyylistä menoa". "Joka tapauksessa olemme päivisin intensiivisesti yhdessä, joten suhtaudumme aika huolettomasti siihen, että menemme omalla porukalla jonnekin. Isompien tapahtumien kohdalla joutuu sitten harkitsemaan 10?J ylkkäri?04 · 2020
enemmän", Hardén kertoo. Säiden viiletessä erityyppiset etätapahtumat ovat yksi mahdollisuus opiskelukavereiden kanssa hengailuun. "Etäjutuissa olisi hyvä olla jotain oikeaa tekemistä, koska livenä kokoontuessa on luontevaa vain ottaa kaljaa ja puhua paskaa. Etäilyyn pitäisi melkeinpä keksiä jotain järkevää", Hardén miettii. Kaksikon mielestä esimerkiksi pelaaminen on hyvä yhteinen etäaktiviteetti. Useampi vastannut ainejärjestö kertookin järjestäneensä peli-iltoja keväällä menestyksekkäästi ja aikovansa jatkaa niitä syksyllä. Yhdessä on pelattu muun muassa taktista joukkueammuntapeli Counter Strikea, Jackbox-bilepelejä ja erilaisia visailuja. Etänä on järjestetty myös drinkkikouluja, ja tietotekniikan ja koulutusteknolopienemmissä ryhmissä. "Olen huomannut, että isompien koulutusten jälkeen tutorit eivät tule kovin helposti juttelemaan. Pienemmissä porukoissa tutorit tulivat tosi hyvin juttelemaan ja kertomaan huoliaan, ja pystyimme käymään niitä hyvin läpi ja antamaan vinkkejä." Saksmanin mukaan suurin haaste tutoreille on tilanteen epävarmuus. "Tutoreiden pitää pystyä improvisoimaan nopeastikin, sillä tilanteet elävät päivittäin." Niemelä ja toinen journalistiikan fuksi Ville Hardén, 30, kertovat, että fuksien yhteiset illanvietot ovat olleet pitkälti "pussikaljatyylistä menoa". "Joka tapauksessa olemme päivisin intensiivisesti yhdessä, joten suhtaudumme aika huolettomasti siihen, että menemme omalla porukalla jonnekin. Isompien tapahtumien kohdalla joutuu sitten harkitsemaan Jäävätkö haalarit tänä vuonna roikkumaan naulakoihin? gian ainejärjestö Linkki Jyväskylä ry siirsi keväällä ainejärjestötilansakin Discordiin. Pörssi ja Linkki suunnittelevat lisäksi myös virtuaalisia yritysvierailuja ja -seminaareja. Tapahtumien järjestämisen haasteellisuus on johtanut huoleen siitä, miten opiskelijat pääsevät ylipäänsä tutustumaan toisiinsa. "Suurin huoli tällä hetkellä on, että tapahtumien peruuntumisen vuoksi ryhmäytyminen ja koko tiedekunnan välisen yhteisöllisyyden syntyminen vaikeutuu. Sosiaalisella hyvinvoinnilla on iso merkitys opinnoissa jaksamisen ja yliopistossa viihtymisen kannalta. On siis harmi, ettei nyt voi järjestää tapahtumia, joiden kautta tutustuminen opiskelijoihin yli vuosikurssirajojen olisi luontevaa", harmittelee liikuntaja terveystieteiden ainejärjestö Sporticus ry:n tapahtumavastaava Saara Koho. ? J ylkkäri?04 · 2020? 11
Liito-oravat elävät naapureinamme kaupungeissa, mutta vain harva on nähnyt sellaisen omin silmin. Hankalasti havaittavan yöeläimen voi hyvällä tuurilla bongata vaikkapa Seminaarinmäellä. _ _ Kuvituskuva J ylkkäri?04 · 2020? 13
S eminaarinmäen kampuksella on jopa arki-illaksi tavattoman hiljaista. Jos onni olisi matkassa, saattaisi nähdä harmaaturkkisen jyrsijän vipeltämässä pitkin puunrunkoa tai viipottamassa ilmojen halki puusta toiseen. Seminaarinmäki on nimittäin yksi Liito-orava Life -hankkeen seitsemästä pöntötyskohteesta Jyväskylässä. Eläintä varten on laitettu ympäri kaupunkia sen mittoihin sopivia linnunpönttöjä sellaisiin puihin, joihin liito-oravan on helppo tehdä pesänsä. Seminaarinmäen lisäksi pönttöjä löytyy Halssilan ja Kangasvuoren kaupunginosista. Kaavoitusbiologi Anne Laita teki 1990-luvun lopulla yhden Jyväskylän kaupungin ensimmäisistä liito-oravakartoituksista. Sillä haluttiin järjestelmällisesti selvittää, missä ja paljonko liito-oravia asuu Jyväskylässä. Jo tuolloin liito-orava oli Laidan tarkkailemilla kaupunkialueilla yleinen. Liito-orava on hieman tavallista oravaa pienempi, harmaaturkkinen, suurisilmäinen ja nimensä mukaisesti liitokykyinen jyrsijä. Liitämisen mahdollistaa liito-oravan raajojen välistä avautuva poimu, jonka avulla se voi kiitää ilmojen halki kymmenien metrien mittaisia matkoja. Häntäänsä se käyttää liitonsa ohjailuun ja jarruttamiseen. Maailmanlaajuisesti liito-orava on luokiteltu elinvoimaiseksi lajiksi. Sen elinalue ulottuu aina Tyynen valtameren länsirannikolle ja Keski-Kiinaan saakka. Monilta alueilta liito-orava on kuitenkin kadonnut kokonaan. EU:n alueella niitä elää ainoastaan Suomessa ja Virossa. Eikä lajilla mene kehuttavasti niissäkään. Viime vuonna liito-oravan tila Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa huononi silmälläpidettävästä takaisin vaarantuneeksi. Liito-orava ehti olla silmälläpidettävien luokituksessa ainoastaan viisi vuotta. Suurin lajiin kohdistuva uhka on elinympäristöjen väheneminen ja pirstoutuminen. Liito-oravan ominaisimmat ympäristöt, vanhat kuusivaltaiset sekametsät, ovat vähentyneet radikaalisti viime vuosisadan loppupuoliskolta lähtien metsähakkuiden ja -harvennusten vuoksi. Hoidetuista talousmetsistä löytyy vain vähän liito-oravien mieluisimpia pesäpaikkoja, vanhoja kolopuita. ”Se tuli silloin kaikille vähän yllätyksenä”, Laita kertoo. Kartoituksen alkaessa ei oltu varauduttu siihen, miten monilukuisena ja laajoille alueille liito-orava oli levittäytynyt. ? Pari vuosikymmentä myöhemmin Jyväskylässä on totuttu liito-oravien kanssa elämiseen. Arkojen luontokappaleiden huomioiminen näkyy konkreettisesti osana kaupunkisuunnittelua. ”Liito-oravan elinympäristöt ja reviirin ydinalueet on osoitettu kaavalla viheralueiksi. Eli käytännössä sillä on vaikutusta siihen, mihin rakentamista voidaan kohdistaa”, Laita kuvailee. Seminaarinmäellä liito-oravat on jouduttu huomioimaan viimeksi viime vuoden keväänä. Tuolloin lupa yliopiston kirjaston edessä olevien puiden kaatoon piti hakea Keski-Suomen ely-keskukselta. Kirjaston lähistöltä on löydetty liito-oravan jätöksiä useiden puiden läheisyydestä, sekä ainakin yksi lehmus, joka on potentiaalinen pesäpuu. Pitkä kokemus liito-oravien suojelutyössä vaikutti siihen, että Jyväskylä valikoitui yhdeksi Liito-orava Life -hankkeen osanottajista. Kyseessä on valtaosin Euroopan unionin rahoittama projekti, jonka tavoitteena on tehostaa liito-oravien suojelua. Anne Laita on työskennellyt siinä alusta lähtien. Life-hankkeeseen haettiin keskisuuria ja kasvavia kaupunkeja, joissa liito-orava vaikuttaa selkeästi maankäyttöön. Valmisteluissa ovat olleet alusta asti mukana Jyväskylä, Espoo ja Kuopio. Myös Tampere oli ensin mukana, mutta päätti lopulta jättäytyä pois. Kaikilla kolmella mukaan lähteneellä kaupungilla on pitkän aikavälin tietoa liito-oravien parissa työskentelystä. Metsähallituksen koordinoimassa projektissa on mukana kolmen hankekaupungin lisäksi 18 kumppaniorganisaatiota. Niiden joukosta löytyy metsätaloustoimijoita, tutkimusorganisaatioita ja museoita. Mukana on myös Suomen luonnonsuojeluliitto. Liito-orava Lifen valmisteluaika oli pitkä. Projekti alkoi elokuussa 2018, mutta Jyväskylän kaupunki lähti valmistelutyöhön mukaan jo pari vuotta aiemmin. Hanke on tuonut Laidan mukaan tutkimustyöhön ”vähän lisäpotkua”. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän osuus on vähän yli 300 000 euroa. Tällä summalla liito-oravien elämää tarkkaillaan vuoteen 2025 asti. Rahoituksen avulla tehdään nyt asioita, joihin ei aiemmin ollut varaa. Tällaisia ovat esimerkiksi satelliittipannoitukset. Lähitulevaisuudessa liito-oravien liikkumista tarkkaillaan pannoilla, jotka tallentavat eläinten sijaintitiedot. ? Luonnonsuojelupuheessa liito-orava on jo pitkään symboloinut metsien pientä asukkia, jonka olemassaoloa ihmisen toiminta uhkaa. Nyt niiden elämää tutkitaan kuitenkin entistä enemmän kaupungeissa. Onko liito-orava siis kaupungistumassa? ”Suoraa tutkimustulosta siitä ei ole. Mutta näppituntuma melkein kaikillaliito-oravien parissa toimivilla on sellainen”, Laita toteaa. ”Kaupungeissa on elinvoimaisia kantoja. Ei voi varmasti sanoa, että liito-orava olisi yleistynyt niissä, mutta tietoja on tullut lisää.” Liito-orava pärjää kaupungeissa useista syistä. Yksi merkittävimmistä on ravinto. Kaupunkialueiden metsiköistä löytyy yleensä paljon lehtipuita, jotka ovat liito-oravalle tärkeä ravinnonlähde. Varsinkin kesäisin sen vatsa täyttyy enimmäkseen puiden lehdillä. Talvivarastonsa liito-orava täyttää koivun ja lepän kukinnoilla eli norkoilla. Ne tulevat tarpeeseen, sillä yleisen harhaluulon vastaisesti liito-orava ei nuku talviunta. Tarkkaan hoidetut talousmetsät ovat lajistoltaan kaupunkien viheralueita harvempia, eivätkä siksi tarjoa liito-oravalle yhtä paljon syötävää. Kaupunkiympäristössä on myös vähemmän liito-oravien henkeä »Luonnonsuojelupuheessa liito-orava on jo pitkään symboloinut metsien pientä asukkia, jonka olemassaoloa ihmisen toiminta uhkaa» 14?J ylkkäri?04 · 2020
J ylkkäri?04 · 2020? 15
16?J ylkkäri?04 · 2020
uhkaavia petoeläimiä, kuten pöllöjä ja haukkoja. Liito-oravan pahin vainolainen näätä on kaupunkialueella harvinainen. Näistä syistä kannattaa pysytellä kaupungissa, jos haluaa bongata liito-oravan. Liito-orava on levittäytynyt 2010-luvulla sisukkaasti uusille kaupunkialueille. Helsingissä tehtiin viime vuosikymmenellä ensimmäiset havainnot liito-oravakannasta sitten 1970-luvun. ”Jossain vaiheessa luultiin, ettei liito-orava pääse Helsinkiin, muun muassa teiden ylitysten takia. Nyt se on tosi nopealla tahdilla vallannut Helsingin viheralueverkostoa”, Laita kertoo. Syytä sille, miksi liito-oravan levittäytyminen Helsinkiin tapahtui juuri nyt, ei tiedetä. Sen on voinut mahdollistaa sattuma, kun muutama yksilö on päässyt liikkumaan suotuisiin paikkoihin. Ympäristösuunnittelutoimisto Environ tutkija Pekka Routasuo vahvistaa tiedon liito-oravan levittäytymisestä Helsinkiin. Hänkään ei kuitenkaan osaa sanoa varmasti, mikä on saanut liito-oravan siirtymään uusille alueille juuri 2010-luvulla. Routasuo kuitenkin arvelee, että myös pääkaupunkiseudulla syynä on liito-oravan suosimien vanhojen sekapuustoisten metsien supistuminen. Uudellamaalla suoritetut metsähakkuut ovat pakottaneet liito-oravat siirtymään Helsingin ja Espoon viheralueille. Routasuon ja hänen kollegansa Esa Lammin viime joulukuussa julkaistun Liito-oravan levinneisyys Helsingissä 2019 -tutkimusraportin mukaan liito-orava on levinnyt vauhdikkaasti läpi 2010luvun, Helsingin keskustaan asti. ? Eroaako kaupunkialueella elävä liito-orava sitten jotenkin metsätalousalueella elävistä? Tähän ei tutkijoillakaan ole antaa yksiselitteistä vastausta. ”Kaupungissa ne liikkuvat ehkä pidempiä matkoja… Tai en ehkä sanoisikaan!” Laita pohtii. Teoriaa pidemmistä liikkumaväleistä tukisi se, että kaupungissa viheralueet saattavat joskus olla kaukana toisistaan. Osana Life-hanketta parhaillaan toteutettava pro gradu -tutkimus pyrkii saamaan lisätietoa liito-oravien liikkumisesta Jyväskylän alueella. Liikkumisen turvaamisen on aiemmissa tutkimuksissa huomattu tukevan lajin säilymistä alueella. Tähän voidaan vaikuttaa kaupungin puolelta esimerkiksi maankäyttöja rakennuspäätöksillä. Se tiedetään varmaksi, että liito-orava on kaupungissakin hyvin paikkauskollinen eläin. Kotipesästään lähtenyt nuori yksilö pysyttelee yleensä samalla alueella löydettyään mieleisen paikan, jossa on riittävästi puita sekä paljon lehtiä ja norkoja vatsan täytteeksi. Ruokavaliostaan liito-orava ei nimittäin tingi kaupungissakaan. Niitä on siis turha toivoa näkevänsä penkomassa nakkikioskien roskiksia, toisin kuin monia muita jyrsijöitä. Kaupungeissa liito-orava saattaa tehdä pesän ja poikia myös rakennuksen suojiin. Tällöinkin sen ykkösprioriteetteja kodin valitsemisessa ovat ravinnonsaanti ja turvallisuus. Liito-orava suosii pesäpaikkoja, joihin se voi tulla ja mennä muiden huomaamatta. Tietoa liito-oravien elinalueista ja käyttäytymisestä kaupungeissa on kertynyt pikkuhiljaa, mutta se on ollut pitkään hajanaista. ”Life-hankkeen yksi tarkoitus on kerätä tietoa kaikista liito-oravan elinalueista Jyväskylässä ja niiden välisistä viheryhteyksistä. Näin saadaan kokonaiskuva esiintyvyydestä”, Life-hankkeessa työskentelevä Jyväskylän kaupungin kaavoitusbiologi Anni Mäkelä kertoo. Yksi hankkeen päätavoitteista on kansallisen liito-oravan lajitietokannan rakentaminen. Kuka tahansa, myös rivikansalainen, voisi jatkossa syöttää liito-oravahavaintonsa järjestelmään. Lajitietokeskus on mukana tietokannan luomisessa. ”Nykyisin tieto on pirstaloitunutta, ja on toimijoita, joilla on omia tietoja. Tieto ei ole aina sen saatavilla, joka sitä tarvitsisi”, Anne Laita kuvailee. Tietokannan koeponnistus on suunnitelmissa tälle vuodelle. Kun projekti on valmis, kaupunki alkaa syöttää kantaan omia tietojaan, mutta se on myös muiden tahojen käytössä. ? Liito-oravan levittäytyminen kaupunkeihin kuulostaa menestystarinalta. Miksi lajin kanta on silti heikentynyt siinä määrin, että sen uhanalaisuusluokitus on pudonnut? ”Koealat, joista kantaa seurataan, ovat metsätalousalueilla. Suurin osa lajin elinympäristöstä muodostuu niistä”, Laita selittää. ”Vaikka kaupungissa olisi kuinka hyvä kanta, se on aika pientä verrattuna kaupunkien ulkopuoliseen pinta-alaan. Kyllä se metsätalousalueiden taantuva kanta vääntää koko kannan laskevaksi.” Mikään ei myöskään viittaa siihen, että uuden tietokannan ja muiden tehostettujen tutkimustoimien myötä saatu tieto heilauttaisi arvioita liito-oravien määrästä positiivisempaan suuntaan. Luonnonvaraisten metsien vähäisyyden vuoksi lajilla on tukalat oltavat, vaikka se onnistuisi leviämään yhä uusille kaupunkialueille. Viime kevään aikana saadut tiedot viittaavat siihen, että liito-oravakanta olisi hieman notkahduksissa. Kun liito-oravat välttelevät tutkijoiden tai luontoharrastajien katseita, niiden jätökset paljastavat eläimen. Kellertäviä ja helposti tunnistettavia riisinjyvämäisiä papanoita löytyy yleensä puiden juurelta, mutta niitä havaittiin Jyväskylässä vuoden alkupuoliskolla tavallista vähemmän. Pekka Routasuo kertoo tilanteen olleen sama ainakin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. ”Papanoita on ollut hyvin vaikea löytää.” Anne Laidan mukaan liito-oravakannalle on tyypillistä, että se aaltoilee – välillä on tiheän kannan vuosia, ja niitä seuraa kannan lasku. Jyväskylän kannan tämänhetkistä suuruutta Laita ei halua arvioida. ”Arvioinneissa käytetyt menetelmät eroavat toisistaan niin, että ne eivät välttämättä tuota vertailukelpoista tietoa.” Viime keväänä Jyväskylän kaupungin oli tarkoitus järjestää ”papanakävely” Seminaarinmäellä, mutta tapahtuma jouduttiin perumaan koronatilanteen vuoksi. Tapahtumassa olisi päässyt kulkemaan liito-oravien jäljillä Laidan ja hänen kollegansa, biologi Katriina Peltosen opastuksella. Liito-oravan bongaamisesta haaveilevan ei kannata kuitenkaan heittää toivoaan. Parhaat mahdollisuudet liito-oravan näkemiseen ovat pimeän ja hämärän aikaan, eli tarkkasilmäistä yökulkijaa tai aamuvirkkua saattaa hyvinkin onnistaa Seminaarinmäen ja muiden pöntötyskohteiden läheisyydessä. Päivät liito-orava viettää piilossa pesässään, puunlehtiä vatsassaan sulatellen. ? »Niitä on siis turha toivoa näkevänsä penkomassa nakkikioskien roskiksia» J ylkkäri?04 · 2020? 17
Kortepohjan ylioppilaskylän siivousmaksut ovat puhututtaneet opiskelijoita tänäkin syksynä. Pois muuttavilta asukkailta perityt siivousmaksut on koettu kohtuuttomiksi. Vaikka puutteellinen siivous laskutetaan entiseltä asukkaalta, asunnot ovat olleet useamman henkilön mukaan siivottomassa kunnossa niihin muuttaessa. likaista peliä kortepohjassa _ TeksTi? Saara Sund?kuva?Petri Markkanen Jyväskyläläinen opiskelija muutti pois A-talosta vuoden 2019 syyskuussa. Hän kertoo kuuranneensa asunnon lattiasta kattoon perheensä avustuksella. "Heitettiin siinä vielä läppää, että nyt ei voi kyllä mitenkään tulla siivousmaksua, ja jos tulee, niin se on ihme", entinen asukas muistelee. Seuraavana päivänä sähköpostiin kuitenkin tuli noin 30 euron lasku ja viesti, jossa kerrottiin, että loppusiivous oli kuin olikin puutteellinen. Asukas otti yhteyttä silloisen JYY-Palvelut Oy:n, nykyisen Soihdun, asukaspalveluun saadakseen perusteet siivouslaskulle. Hänelle kerrottiin, että tiskiallas ei kiiltänyt ja liesitasossa oli likaa, joka olisi poistettavissa "raappaa käyttämällä". Siivoustarkastuksen yhteydessä kiinteistöhuolto kuvaa mahdolliset puutteet, joilla maksun tarpeellisuus voidaan tarvittaessa todentaa. Asukas pyysi nämä kuvat nähtäväksi. "Allas näytti siltä, mihin kuntoon olin sen jättänytkin, eli puhtaalta, mutta viemäriaukon ympärillä oli samentumaa. Liedessä oli kattilan pohjasta jäänyt jälki, joka oli selkeästi kulumaa, sillä liettä koskiessa sen pinta tuntui sileältä." Myös Keskisuomalainen on uutisoinut ylioppilaskylän siivousmaksuista viime joulukuussa. Toinen entinen asukas kertoo saaneensa tämän vuoden kesäkuussa 90 euron laskun suihkuseinän alareunaan jääneistä viiruista. "Olin pessyt sen samalla tavalla kuin ikkunat pestään. Kiinteistöhuollon mukaan tahrat olisi ollut mahdollista saada pois mekaanisella työllä ja oikeilla puhdistusaineilla, mikä varmasti onkin totta. Maksu on kuitenkin aika kohtuuton asiasta, jota en ainakaan itse edes huomannut." Kolmas, niin ikään tänä kesänä pois muuttanut haastateltava kertoo, että häneltä yritettiin periä korvausta kolhusta ovessa. Kolhu oli asunnossa jo silloin, kun hän muutti sinne nelisen vuotta sitten. Asukas kertoo listanneensa vian huoneistokorttiin asuntoon muuttaessaan. Kun hän reklamoi laskusta, Soihdulta ilmoitettiin, ettei kyseistä huoneistokorttia löydy järjestelmästä. Asukkaalla oli kuitenkin tallessa melko pian muuton jälkeen otettu valokuva kolhusta. Asia raukesi asukkaan toimitettua kuvan Soihdulle. "Kyllähän tässä sellainen olo tuli, että minun pussistani yritetään periä ikivanhan kolhun korjausta. Jos logiikka on se, että viat korjataan asukkaiden vaihtuessa, ei koko kolhua olisi pitänyt asuntoon muuttaessani olla olemassakaan", asukas suomii. Jylkkäri on nähnyt Soihdun ja haastateltavien väliset sähköpostiviestit. J ylkkäri?04 · 2020? 19
Journalistiikan maisteriopiskelija Petri Markkanen, 32, muutti ylioppilaskylään elokuun lopussa. Hän kertoo, että muun muassa juuri Kuisman mainitsemat uuni ja kylpyhuone olivat siivottomassa kunnossa hänen muuttaessaan asuntoon. "Kun tulin asuntoon, siellä oli ikkunat sepposen selällään. Lattialla oli siitepölyä, siemeniä, kuolleita kärpäsiä ja hyttysiä. Olen muuttanut aikuisiällä todella monta kertaa, ja vaikka olen asunut aika erikoisissa paikoissa, ei ole ikinä tullut näin likaista asuntoa vastaan", Markkanen kertoo. "Sain tehdä täyden imuroinnin ja luuttuamisen, ennen kuin sain edes tavarat paikoilleen." Markkanen reklamoi asunnon siisteydestä Soihdulle. Sanna Kuisma vastasi, että asunnon lattia on remontoitu toukokuussa. Kuisma kertoi antavansa remontoijille palautetta siisteystasosta. Lisäksi Markkaselle tarjottiin hyvitykseksi siivousvälinepakettia. "Meni ehkä vähän ohi se mun sanoma siellä. Ei tunnu, että minua olisi kuultu oikeasti. Soihdun asiakaspalvelusta ei ole tullut kovin lämmin eikä inhimillinen kuva." Myös kolme muuta, nimetöntä haastateltavaa kertoo Jylkkärille uunin ja kylpyhuoneen olleen törkyisessä kunnossa sisään muuttaessa. Yksi haastateltavista muutti viime marraskuussa ylioppilaskylän sisällä vanhasta asunnosta toiseen. "Minulle sanottiin, että asunnon loppusiivous oli ollut puutteellinen ja että siivoojat olivat käyneet asunnossa sen jälkeen. Jos asunnossa todella oli edes käynyt siivoojia, ei heidän siivouksensa Soihdun kiinteistömanageri Sanna Kuisma kertoo, että noin 20% siivousmaksun saaneista reklamoi maksusta. "Reklamaatio ratkeaa hyvin harvoin vuokralaisen hyväksi. Siivousmaksu on käytännössä aina ollut aiheellinen", Kuisma väittää. Kuisman mukaan siivousmaksun saa kuukausittain kymmenisen prosenttia poismuuttajista. "Tyypillisiä syitä ovat huonosti siivotut kylpyhuoneet ja uunit sekä sulattamatta jäänyt pakastin. Ne ovat oikeastaan se kolmen kärki siellä." Pitäisikö asukkaille annettuja siivousohjeita sitten tarkentaa, jos on näin yleistä, etteivät Soihdun ja vuokralaisten siisteyskäsitykset kohtaa? "Varmasti. Nettisivumme uudistuivat keväällä, ja niitä voi kyllä ruuvata, mutta toivon että kaikilla olisi sellainen arkijärki tässä. Että katsoisi asuntoa sillä silmällä, että tulisi sinne itse vuokralaisena ensimmäisen kerran." Kuisman mukaan Soihdulle on myös imagokysymys, että vuokralaisen on mukava tulla uuteen asuntoon. "Kyllähän sä nyt varmasti ymmärrät itsekin, että jos vuokraat itsellesi kodin ja aloitat sillä, että avaat uunin ja se on likainen, niin eihän se ole hirveän mukavaa." Siivousmaksuilla saattaa kuitenkin olla Soihdun imagoon toisenlainenkin vaikutus. "Tosi huono maku jäi. Tykkäsin asua ylioppilaskylässä, mutta tämä kokemus latisti kyllä koko homman", sanoo yksi siivousmaksun saanut entinen asukas. Entisten asukkaiden nähtäväksi toimitetut kuvat tiskialtaasta, liedestä ja suihkuseinästä, joiden puhtaus ei täyttänyt Soihdun standardeja. 20?J ylkkäri?04 · 2020
»Vaikka olen asunut aika erikoisissa paikoissa, ei ole ikinä tullut näin likaista asuntoa vastaan» "Eihän se sitä selitäkään. Kun en tiedä kyseisten asuntojen numeroita, minun on vaikea perata, mikä siinä on ollut syynä. Kyllä ne tiedot meidän järjestelmästämme löytyisivät." ? Kuisman mukaan kyse ei missään nimessä ole siitä, että Soihtu pyrkisi rahastamaan opiskelijoita lähettämällä siivouslaskuja ja jättämättä laskutetut siivoukset sitten tekemättä. "Puutteista löytyy kuvat, ikinä ei tietenkään ruveta laskuttamaan ilman todennettavissa olevaa syytä. Meillä on ammattitaitoiset siivoojat kentällä, kyllä he osaavat sen homman hoitaa." Kuismalta on toisin sanoen vaikea saada suoraa vastausta siihen, miksi kuvatun kaltaisia tilanteita tapahtuu toistuvasti. Jylkkärin tiedustellessa, onko kyse silkasta inhimillisestä huolimattomuudesta, hän kiistää asian. "Ehkä ei ole oikein sitä ammatillista vetoa siinä työryhmässä ollut tai ymmärrystä asioista. En tarkoita siivoojia, vaan koko konsernia. Siellä ei ole oikein ollut sellaista henkilöä, joka handlaa siivouksen alusta loppuun kunnolla ja sen koko organisaatiorakenteen. Siihen haluttiin muutosta, siksi olen tullut tänne töihin aikoinaan." Mihin suuntaan toimintakulttuuria sitten on muutettu? "Ollaan tarkempia asuntotarkastuksissa ja tilataan herkemmin siivouksia ja niin edes päin." Jylkkärin udellessa, käydäänkö Soihdussa sisäistä keskustelua siitä, että toimintaa pitäisi parantaa, alkaa Kuisma puhua siitä, että asukkaille annettavia siivousohjeita tarkennetaan ja painottaa arkijärjen käyttöä muuttosiivouksessa. Kun Jylkkäri tarkentaa tarkoittaneensa kysymyksellä Soihdun, ei vuokralaisten menettelytapoja, Kuisma vetoaa koronatilanteen aiheuttamaan ongelmaan: "Soitamme asukkaalle ennen asuntoon menoa. Jos emme saa asukasta kiinni, asia venyy ja venyy, koska emme lompsi asuntoon sisälle omilla avaimilla, jos ei ole niin sanotusti hätä kädessä." Korona ei kuitenkaan selitä yhdenkään Jylkkärin haastatteleman opiskelijan ongelmaa siivousmaksujen ja asunnon siisteyden kanssa. ? Kortepohjan asukastoimikunta toimitti Jylkkärille kannanoton siivousmaksuista. Siinä vaaditaan Soihtua selkästi muistuttamaan asukkaita suullisesti ja kirjallisesti asunnon puutteiden kuvaamisesta mahdollisten ristiriitatilanteiden varalta. Asukastoimikunta haluaa, että asukkaalle annetaan mahdollisuus korjata siisteydessä havaitut puutteet, mikäli aikataulu sen sallii. Toimikunta vaatii kannanotossaan myös, että asukkaan on saatava laskun yhteydessä erittely puutteista. Sen mukaan "joissakin tapauksissa sähköpostin saatetekstissä ja laskussa kerrotuissa perusteluissa on ollut erilaista tietoa, mikä hämää laskun saajaa eikä ole hyväksyttävää". ? ollut kovin ammattimaista." Toinen, syksyllä 2018 ylioppilaskylään muuttanut haastateltava kuvailee O-talon solukaksiotaan "sontaraoksi". Hän joutui Markkasen tavoin muuttopäivänä ensi töikseen siivoushommiin. "Jälkeenpäin harmittaa todella paljon, että olin niin arka nuori ja uusi vuokra-asuntojen maailmassa, että jopa pelkäsin systeemiä. En siis tehnyt valitusta asunnon kunnosta sisäänmuuttaessani, koska tuntui, ettei siinä ole järkeä kun neljä naista oli sen jo kuurannut. Valmiiksi stressaavana muuttopäivänä ei käynyt mielessäkään alkaa kuvata tahmaista asuntoa." Haastateltavan mukaan asunnon jääkaappi oli rikki, ja uutta hän sai odotella kaksi viikkoa. ? "Toimintahan on muuttunut viimeisen vuoden sisällä parempaan suuntaan. Olen itse tullut töihin kesällä 2018, joten toivoisin, ettei niitä liian vanhoja tapauksia pyöriteltäisi liikaa", Sanna Kuisma sanoo. Kuisma kertoo myöhemmin sähköpostitse, että ennen vuotta 2018 poismuuton yhteydessä tarkastettiin vain välttämättömät asiat, kuten vesikalusteiden kunto. "Siivoustason tarkastaminen jäi silloin aivan puolitiehen, kun muutot haluttiin hoitaa mahdollisimman nopeasti loppuun, ja uusi asukas asumaan." Kuisman mukaan JYY väsyi vuonna 2018 saamaan uusilta asukkailta palautetta huonosti siivotuista asunnoista. Asuntotarkastuksen yhdeksi painopisteeksi lisättiin siivous, mikä alkoi heti näkyä siinä, että "aikaisemman kaltaiset laiminlyönnit" eivät enää menneet läpi. "Uudessa prosessissa asukas pääsee aina puhtaaseen asuntoon. Tämä on meille tärkeää, se kertoo laadustamme", Kuisma sanoo. Kaikkien haastattelemiemme asukkaiden kokemukset ovat kuitenkin tapahtuneet viimeisen kahden vuoden sisällä eli sen jälkeen, kun Kuisma aloitti työssään. Kortepohjan ylioppilaskylän asukastoimikunnan kokouspöytäkirjoista selviää, että siivousmaksuista on tullut palautetta ensimmäisen kerran vuoden 2018 lopulla. "Niin, mutta toimintakulttuuri on muuttunut sieltä asti. Ollaan saatu asuntoja parempaan kuntoon peruskorjausten myötä. Vanhoissa tornitaloissa näkyvät elämisen jäljet: vaikka kuinka me tai asukkaat siellä siivoaisivat, niin eihän niistä enää uusia tehdä." Myöhemmin Kuisma täydentää kommenttiaan sähköpostitse: "Sen sijaan peruskorjatussa talossa asukkaalta ei pitäisi jäädä jälkeen mitään sellaista likaa, jonka voi huolellisessa siivouksessa saada puhdistettua." Vaikuttaa siis siltä, että Soihdulla on käytössä kaksoisstandardi siisteystason suhteen: peruskorjattujen asuntojen tulee olla täydellisen puhtaita, mutta vanhoissa asunnoissa siisteyttä ei tarkastella läheskään yhtä kriittisellä silmällä. Rasvainen uuni, pesemätön kylpyhuone ja siitepöly lattialla tuskin kuitenkaan liittyvät Kuisman mainitsemiin elämisen jälkiin. Jylkkärin kysyessä asiasta Kuisma kiertää kysymyksen ja alkaa kertoa asuntotarkastuskäytännöistä. "Pointtihan on se, että jos asuntotarkastuksen yhteydessä siivoustasossa huomataan puutteita, sinne tilataan siivous. Ongelmahan on se, että jos asukkaat ovat keskenään vaihtaneet avaimia, niin asunto on otettu vastaan ilman asuntotarkastusta ja asukas on hyväksynyt asunnon kunnon sellaisena, kuin se on ollut muuttohetkellä. Soihtu suosittelee, että avain kiertää aina toimiston kautta juuri siksi, että vastuusta ei jää kysymyksiä millekään osapuolelle." Ylioppilaskylän sisäisestä muutosta on kuitenkin kyse vain yhden haastateltavan tapauksessa, joten tämäkään ei selitä asuntojen likaisuutta. J ylkkäri?04 · 2020? 21
Soihtu Kiinteistöhuolto etsii tekijöitä puhdistuspalveluiden tuottamiseen Etsimme kiinteistöhuollon puhdistuspalveluiden tuottamiseen tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä viikonloppuja lomatuurauksiin. Työt painottuvat pääasiassa viikonloppuihin, arkipyhiin ja loma-aikoihin. Toivomme, että sinulla on motivaatio kohdallaan, arvostat alaa, pidät aamuvirkkuilusta ja fyysinen kuntosi on hyvällä tasolla ammatin liikkuvuuden vuoksi. Tarjoamme sinulle vaihtelevan työympäristön ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaisen korvauksen työpanoksestasi. Muuttuvat olosuhteet, itsenäinen työ ja vastuu oman työn laadusta ovat työmme suola. Haku: Vapaamuotoinen työhakemus sanna.kuisma@soihtu.fi Lisätiedot: Kiinteistömanageri Sanna Kuisma 6.10.2020 7:00-11:00 puh. 050 329 2087
Torppaklubi #1 Mäkitorpalla (Pitkäkatu 25) la 3.10. klo 18:00. Esiintymässä Litku Klemetti sekä Herra Pietiläinen ja Lempeät keinot. Liput 10 €, kasvomaskilla 9 € Freedom in the Dark Samuli Pyykkönen | Suomi, Botswana | 2018 | 1h 8min Ma 6.10. klo 19 ????? Botswanan aktiivinen metallimusiikkiskene kuulostaa dokumenttielokuvalle erittäin mielenkiintoiselta aiheelta. Valitettavasti suomalaistekijöiden Freedom in the Dark tarjoaa ilmiöstä vain pintapuolisen vilauksen. Elokuvassa ei perehdytä sen syvemmin henkilöihin, botswanalaisen yhteiskunnan epäluuloihin rock-musiikkia kohtaan tai ylipäätään siihen, mitä kautta metallin marginaaligenret päätyivät osaksi pienen Afrikan maan musiikkielämää. 68-minuuttisessa dokkarissa on noin tunnin verran turhaa ja itseään toistavaa materiaalia.? ? Elias PEltonEn Buñuel kilpikonnien labyrintissä Salvador Simó | Espanja | 2018 | 1h 20min Ma 20.10. klo 19 ????? Surrealistisen elokuvan mestari Luis Buñuel lähti kuvaamaan kolmatta elokuvaansa espanjan köyhästä Las Hurdesin seudusta. Kyseisen pseudodokumentin tuotannosta kertova animaatioelokuva Buñuel kilpikonnien labyrintissä luo ohjaajasta sympaattisen kuvan, mutta ei kuitenkaan jätä kertomatta taitelijan taipumusta muita raivostuttavaan eksentrisyyteen ja taiteen varjolla toteutettavaan eläinrääkkäykseen. Visuaalisesti hienon elokuvan kanssa sopii nautittavaksi myös Buñuelin alkuperäinen lyhytdokumentti, josta nähdään myös aitoja pätkiä animaation lomassa.? ? Elias PEltonEn Hevi on Botswanassakin paskanakin parasta. Perustajiin kuuluvat Katariina Nikkilä, Ella Valkola, Inka Koutaniemi ja Sanna Klemetti. Yläkulttuurikioskista alkunsa saanut kulttuuritoiminta laajenee. Tänä syksynä kulttuurista kiinnostuneet voivat suunnata katseensa Mäki-Matin Pitkäkadulle, josta löytyy elokuussa ovensa avannut Alakulttuuritalo Mäkitorppa. Perustajina toimivat Sanna Klemetti, Ella Valkola, Katariina Nikkilä, Inka Koutaniemi, Emilia Sippala ja Erno Beuker. He toivovat, että talon kävijät tekisivät siitä näköisensä. Alakulttuuritalo on avoinna yleisölle ja kaikki ovat tervetulleita sinne oleilemaan, tekemään kouluhommia tai vaikka käsitöitä. Alakulttuuritalon tilat sijaitsevat lähellä yliopistoa ja keskustaa, heti Jyväskylän kansallisarkiston vieressä. Klemetin mukaan idea kulttuuritilasta sai alkunsa oikeasta tarpeesta. ”Meillä on ollut haluja vapaakulttuuritilan perustamiseen Jyväskylässä, koska täällä ei ole vastaavanlaisia tiloja”, Klemetti kertoo. Mäkitorpan tiloihin on tarkoitus rakentaa pimiö ja hankkia pari ompelukonetta. Valkola mainitsee, että tilojen varustelu on vielä kesken, sillä kaikki tavarat on saatu lahjoituksina. Kaikki alakulttuuritalon tavarat ovat kävijöiden käytettävissä ja esimerkiksi keittiötä voi käyttää yhteisiin ruoanlaittohetkiin. Mäkitorpan tilat ovat jakautuneet useaan, pienempään huoneeseen ja rakennuksen yhteydestä löytyy myös avara takapiha. Tilan seinille on suunnitteilla taidegalleria, jonka kerran kuukaudessa vaihtuvaan näyttelyyn kuka tahansa saa tarjota töitään. Nikkilä kertoo, että tällä hetkellä alakulttuuritalon löytää Facebookista, mutta suunnitteilla ovat myös omat kotisivut ja Instagram-tili, josta toimintaa voi seurata. Alakulttuuritalo on vuokrattavissa erilaisia tapahtumia varten ja sitä voivat vuokrata niin yksityishenkilöt kuin yhdistyksetkin. Tilan vuokra on varsin kohtuuhintainen, mikä mahdollistaa tapahtumien järjestämisen myös pienemmille toimijoille. Koutaniemen mukaan myös taloa vuokraavan Yläkulttuuri Ry:n on tarkoitus järjestää tulevaisuudessa omia tapahtumiaan Mäkitorpalla. Yhdistykselle voi myös ehdottaa tapahtumia sekä yhteistyötä kulttuuritoimintaan liittyen.? ? ? Mia Soininen Alakulttuurin ylämäki M ik ko H ak o la Soihtu Kiinteistöhuolto etsii tekijöitä puhdistuspalveluiden tuottamiseen Etsimme kiinteistöhuollon puhdistuspalveluiden tuottamiseen tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä viikonloppuja lomatuurauksiin. Työt painottuvat pääasiassa viikonloppuihin, arkipyhiin ja loma-aikoihin. Toivomme, että sinulla on motivaatio kohdallaan, arvostat alaa, pidät aamuvirkkuilusta ja fyysinen kuntosi on hyvällä tasolla ammatin liikkuvuuden vuoksi. Tarjoamme sinulle vaihtelevan työympäristön ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaisen korvauksen työpanoksestasi. Muuttuvat olosuhteet, itsenäinen työ ja vastuu oman työn laadusta ovat työmme suola. Haku: Vapaamuotoinen työhakemus sanna.kuisma@soihtu.fi Lisätiedot: Kiinteistömanageri Sanna Kuisma 6.10.2020 7:00-11:00 puh. 050 329 2087 J ylkkäri?04 · 2020? 23 kulttuuri Ilokiven elokuvat oHJElMistossa Myös: Ma 28.9. & ti 29.9. lEs MisérablEs Ma 28.9. silMät ilMan kasvoJa ti 29.9. PElon Palkka Ma 5.10. Pink Floyd: tHE Wall Ma 12.10. & ti 13.10. karPo Ma 12.10. & ti 13.10. WEndy Ma 19.10. vEri kuoHuu
Jyväskylään on rantautunut purjehduskerho. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestö Pörssi ry on nimittäin perustanut uuden kerhon, joka kantaa nimeä PörSail. ”Nimensä kerho on saanut tietenkin Pörssin ja toimintansa mukaan, mutta siihen sisältyy myös yhtenäisyyden ilmaisu”, kertoo purjehduskerhon perustamisidean äiti ja ainejärjestön tapahtumajaostossa toimiva aktiivi Helmi Hollo. PörSailin nimen haluttiin olevan yhteneväinen Pörssin muiden kerhojen, kuten laskettelukerho PörSkin kanssa. Lisäksi toivottiin, että nimi sopisi hyvin muiden Suomen yliopistojen purjehduskerhojen joukkoon, joita ovat esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden KY-Sail ry ja Vaasan yliopiston kauppatieteilijöiden WaSail. Hollo kertoo, että oli jo pitkään haaveillut purjehdusseuran perustamisesta. Tästä syystä hän keräsi kasaan joukon ideasta kiinnostuneita, joita olikin yllättäen enemmän kuin Hollo oli ajatellut. Idea PörSailin perustamisesta otti tuulta purjeisiinsa, ja kerho perustettiin syksyllä 2019. ”Jodelissa hieman naureskeltiin, että kuka perustaa purjehduskerhon Sisä-Suomeen, mutta miksipä ei!” Hollo naurahtaa. Mukaan PörSailin toimintaan on lähtenyt niin kokeneempia kuin vasta-alkaviakin purjehtijoita. Hollo korostaakin matalan kynnyksen osallistumista ja sitä, että purjehtiminen ei ole niin hankalaa kuin aina kuvitellaan. Vielä tällä hetkellä mukaan eivät kuitenkaan voi lähteä muut kuin Pörssin omat jäsenet. ”Ideaa piti testata ensin pienemmällä porukalla, ja 2020 oli kokeiluvuosi”, Hollo kertoo. Hän on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että toimintaa olisi tulevaisuudessa mahdollista laajentaa ja purjehduskerhoon liittyminen mahdollistuisi myös muille opiskelijoille. Tänä syksynä oli tarkoitus järjestää purjehduskoulutus kerhon jäsenille yhteistyössä Jyväskylän veneseuran kanssa, mutta vallitsevan tilanteen takia se jouduttiin siirtämään tulevaisuuteen. Alkeiskurssilla tullaan kuitenkin tutustumaan itse purjehdukseen, muihin kerhon jäseniin ja purjehduskalustoon. Hollo kertoo, että tällä hetkellä seuralla ei ole omaa kalustoa, vaan purjehtiminen mahdollistuu lainaustaktiikalla. ”Meillä on tuttuja ja perheitä, joilta saamme esimerkiksi veneitä lainaan. Omat vanhempani ovat purjehdusvalmentajia, joten meiltäkin löytyy kalustoa kerholle lainaksi”, hän täsmentää. Hollon mukaan tärkein seikka purjehtimisessa ei ole kuitenkaan suinkaan purjehduskalusto tai aiempi kokemus vaan rohkeus lähteä yrittämään. ”Kuka vaan voi oppia purjehtimaan!” hän toteaa kannustavasti. ? miina kakko Pörssissä kutsutaan tuulta purjeisiin Pörssi ry:n jäsenet ovat toteuttaneet pitkäaikaisen haaveensa ja perustaneet purjehduskerhon sisämaahan. Tulevaisuudessa myös muiden ainejärjestöjen opiskelijat ovat toivon mukaan tervetulleita. PörSailin purjehdussuunnitelmat ovat koronan takia vielä yhtä telakalla kuin tämä venekin. m ik ko h ak o la Mukaan Pörsailin toimintaan on lähtenyt niin kokeneempia kuin vasta-alkaviakin purjehtijoita 24?J ylkkäri?04 · 2020 yhteisöt
Hän on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että toimintaa olisi tulevaisuudessa mahdollista laajentaa ja purjehduskerhoon liittyminen mahdollistuisi myös muille opiskelijoille. Tänä syksynä oli tarkoitus järjestää purjehduskoulutus kerhon jäsenille yhteistyössä Jyväskylän veneseuran kanssa, mutta vallitsevan tilanteen takia se jouduttiin siirtämään tulevaisuuteen. Alkeiskurssilla tullaan kuitenkin tutustumaan itse purjehdukseen, muihin kerhon jäseniin ja purjehduskalustoon. Hollo kertoo, että tällä hetkellä seuralla ei ole omaa kalustoa, vaan purjehtiminen mahdollistuu lainaustaktiikalla. ”Meillä on tuttuja ja perheitä, joilta saamme esimerkiksi veneitä lainaan. Omat vanhempani ovat purjehdusvalmentajia, joten meiltäkin löytyy kalustoa kerholle lainaksi”, hän täsmentää. Hollon mukaan tärkein seikka purjehtimisessa ei ole kuitenkaan suinkaan purjehduskalusto tai aiempi kokemus vaan rohkeus lähteä yrittämään. ”Kuka vaan voi oppia purjehtimaan!” hän toteaa kannustavasti. ? miina kakko Pörssi ry:n jäsenet ovat toteuttaneet pitkäaikaisen haaveensa ja perustaneet purjehduskerhon sisämaahan. Tulevaisuudessa myös muiden ainejärjestöjen opiskelijat ovat toivon mukaan tervetulleita. Vastaajamäärä herätti pohtimaan myös sitä, kuinka koko jäsenistön saisi mukaan päätöksentekoon Kestävän kehityksen viikot 19. 30.10. JYYn Kestävän kehityksen viikot järjestetään lokakuun kahdella viimeisellä viikolla. Voit osallistua tapahtumiin sekä verkossa että livenä! Tänä vuonna teemana erityisesti kestävät ruokaja kulutusvalinnat sekä luonnon monimuotoisuuden muutokset. Spark 9.10. Spark-vaikuttajaseminaari järjestetään Zoomissa. Luvassa kiinnostavia puhujia, työpajoja ja paneeleita. Tsekkaa lisätiedot ja ilmoittaudu www.sparkevent.fi. "Estetiikka ei elätä" 5.10.1976 Kuvassa on käynnissä opiskelijoiden lakko ja mielenosoitus opintotukijärjestelmän uudistamisen puolesta ja opintolainojen supistamista vastaan. Mielenosoitusmarssille Kauppatorille osallistui arvioiden mukaan jopa 2 500 — 3 000 opiskelijaa. ? m ik ko h ak o la JY /a vo im en ti ed o n ke sk u s, ti ed em u se o . J Ylkkäri?04 · 2020? 25 ylioppilaskunta historia ajankohtaista Olin mukana luomassa kevään suosituinta ilmiötä, joka Jyväskylän yliopiston ja ylioppilasliikkeen osalta käynnistettiin juuri JYYssä. Tämä ilmiö on koronakyselyt. Ainakin itselleni koronakyselyitä tuli eri organisaatioilta kyllästymiseen asti, ja huomasin jo hieman puutuvani niihin vastaamiseen. Tilastotiedettä opiskelevana haluan kuitenkin yleensä nähdä, miten kysely on toteutettu ja onko yleisimmät kompastuskivet vältetty. Erityisesti vastaamisessa kuitenkin motivoi mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen hyvään. • JYYn koronakyselystä nousi esille monia etäopiskelun arkisia huolia, kuten ettei kotona pysty tulostamaan tai ettei omaa läppäriä ole. Toki JYYssä arvattiin, että näitä ongelmia ilmenee, mutta kyselyn avulla saatiin lisätukea ja vaikuttavuutta esimerkiksi yliopiston kanssa käytyihin keskusteluihin. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin ahkerasti yliopistoyhteisön keskuudessa, ja niihin viitattiin myös opetusja kulttuuriministeriön lausunnoissa ja aloitteissa. Miikael Saksman Kirjoittaja on JYYn hallituksen korkeakoulupolitiikkaja tutorvastaava. Yksi vastaus on mielipide, usea on tilasto Eli yksittäisen henkilön maininta kuormittavuuteen liittyvistä huolista toi pienen virtansa siihen suureen puroon, jonka ansiosta esimerkiksi opintotukeen tuli viime keväänä höllennyksiä. Keväällä toteutettiin myös JYYn jäsenkysely, jonka 604 vastausta oli määrältään itselleni silmiä avaava pettymys. Näin pienen vastaajamäärän pohjalta koko jäsenistön ajatuksia kuvaavaa analyysia on haastavaa tehdä, etenkin koska noin puolet vastaajista oli humanistis-yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. • Vastaajamäärä herätti pohtimaan myös sitä, kuinka koko jäsenistön saisi mukaan yhteiseen päätöksentekoon. Se saattaa joskus ylioppilaskunta-aktiivien ja arjen kiireissä unohtua. Ota siis osaa kun mahdollisuus tulee vastaan. Muista kannustaa myös kavereitasi vastaamaan, sillä se on helppo keino tehdä JYYstä meidän kaikkien näköinen ja meitä kaikkia edustava yhteisö. ?
tekstarit ? Miten korona vs. Sisu -kysely päättyi? F5 laulanut koko kesän. Nimim. "betsi sisässä" ? Tuukka maksa velat ? Ylioppilas päätti kerran valmistumisensa kunniaksi kuvata täyspitkän saunapornoelokuvan. Sen nimi oli Cum Laude. ? Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun Lozzilta loppuivat hampurilaiset kesken. —Vissymies Pyhäjoen kunta sijjaittee Pohojos-Pohojammaalla meren rannalla, siinä Raahen ja Kalajoen välisä. Koko kyläsä on ehkä seittemän ihimistä, mutta niistäki ainaki neliä ei oikiasti ees oo ihimisiä vaan lehemiä. Joka neliäs vuosi sinne ehkä syntyy lapsi, kaikki muut on helevetin vanahoja eläkeäijiä jotka ei tee muuta ku juo kahavia ja valittaa maahammuuttajista – vaikka ei ne ikkää oo maahammuuttajjaa ees nähäny. Ai miten se lapsi syntyy jos on vaa vanahoja äijiä? No vitustako minä tiijän. Ja ne lehemät. Koko kunta ellää niistä. Jokasesa suvusa on lehemiä tai vähintää viis lomittajjaa. Jokanen on töissään tavalla tai toisella tekemisisä lehemien kans. Taino ei ehkä enää; Fennovoima nimittäi älys että vitut se Olokiluoto valamistu ikinä ja päätti rakentaa uuen ydinvoimalan Pyhäjoelle. Joku vois tietty kysyä et miks helevetisä semmone pykätään kuolevaan kuntaan (vastausta ei muuten olla saatu). Oikiastihhan kysseesä on vaan Venäjän salaisen poliisin peitetehtävä – urakasa iso yhteistyökumppani on nimittäin Rosatom elikkä Venäjän valtion ydinvoimayhtiö elikkä Isä Vladimirin atomipommifirma. Toisaalta Pyhäjoki on nii pieni kunta, että se kuolis varmaa kohta muutenki nii sama vähä kiihyttää sitä. Parin vuojen päästä Pyhäjoella nautitaan siis varmaa kolmipäisistä lehemistä, seittemänjalkasista possuista, Haluaisikko uia lehemän lannasa? Ai ekkö? No vittu voivoi, Pyhäjoellä sää uit siinä silti. Sarjakuvasarjassa Anssi Vieruaho käsittelee ilmastoahdistusta ja ilmastoahdistuksesta ahdistumista. ja radioaktiivisesta maiosta. Pyhäjoella yläastejonnelasten suosikkimenopeli ei suinkaa oo viritetty mopo; se on vittu rattori. Vanaha papan lajosta ylöskaivettu ruosteinen Zetori. Sillä sitte pärtsäillää pitkin kirkonkyllää (eli siis ehkä kolomia keskenää ristiävää tietä). Jos ne on vetäny vähä liikaa energiajuomia nii sitte perää liitetää perävaunu ja koko kaveriporukka nakataa sinne kyytii ja sitte lähetää ajelemmaa. Ja ennenku kysytte: ei, niillä oikiasti ei oo parempaa tekemistä – luuletteko te että Pyhäjoella oikiasti ois jotaki helevetin harrastustoimintaa? Taino on sielä yks jääkiekkojoukkue, mutta siihenkää ei riitä joka ikäluokkaan pellaajia. ? Lauri NiemeLä Ja maitoa tuosta noin . Tuleeko musta nyt homo? Ota se pois! Ota SE POIS! HYI! Mitä helvettiä tämä on?! Siinä on Kauramaitoa. 26?J yLkkäri?04 · 2020 paska kotiseutu Iliman pielet
? Ylioppilas päätti kerran valmistumisensa kunniaksi kuvata täyspitkän saunapornoelokuvan. Sen nimi oli Cum Laude. ? Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun Lozzilta loppuivat hampurilaiset kesken. —Vissymies Sarjakuvasarjassa Anssi Vieruaho käsittelee ilmastoahdistusta ja ilmastoahdistuksesta ahdistumista. JYYn edustajistolla eli edarilla on kymmenisen kokousta vuodessa. Edarin kokouksista tiedotetaan liian vähän. Sallikaa minun todistaa päätelmän valitettava todenperäisyys ja esittää samalla muutama ratkaisuehdotus. Kyse on nimittäin kaikkia opiskelijoita koskevasta toimijasta, minkä takia tietämättömyys sen toiminnasta on hyvin huolestuttavaa. Pimennossa oleminen ei kuitenkaan ole vain jäsenistön vika, sillä varsinkin edarin kokouksista tiedottamisessa on suuria aukkoja On uskomaton fakta, että Jyytisissä, ylioppilaskunnan omassa, jäsenistön laaja-alaisesti tavoittavassa viikkotiedotteessa, ei ole ollut tänä vuonna mainintaakaan edarin kokouksista. Viime vuonna niistä kerrottiin vain kahdesti, vaikka kokouksia järjestettiin yhdeksän. Edarivaaleista ja vallan vaihtumisesta on sentään kerrottu marrasja joulukuussa. Vuonna 2018 Jyytisissä nostettiin esiin ainoastaan vuoden ensimmäinen kokous. Kokousten helppolukuisista tiivistelmistä tai linkeistä esityslistoihin saati pöytäkirjoihin sopii vain haaveilla Tänä vuonna on järjestetty viisi edarin kokousta, joista neljästä on tehty Facebook-tapahtuma. Syksyn kolmelle tiedossa olevalle kokoukselle ei ole vielä tapahtumia luotu. Viime vuodelta tapahtumailmoituksia löytyy viisi, kaikki kevään ajalta. Loppuvuotta kohti into on siis hyytynyt. Samoin on käynyt vuonna 2018, jolloin tapahtumia on neljä, nekin kaikki kevään kokouksista. Niin ikään into päivittää Twitteriä on heikentynyt ajan saatossa. Vuoden 2018 kolmannesta kokouksesta lähtien JYYn Twitter-tilille on heitetty linkki ensin Facebook-striimeihin ja sitten Youtube-striimiin, josta kokousta on voinut seurata kotisohvillakin. Käytännöstä on ilmeisesti kuitenkin luovuttu, sillä kuuden viimeisimmän kokouksen linkkiä ei Twitteristä löydy. Edari kokousti keväällä etänä Zoomin välityksellä, jolloin kokouksen seuraamisen pitäisi olla samalla tavalla mahdollista ihan koko jäsenistölle. Aikaisemmin kokousten kulkua on muuten myös päivitetty twiitaten, mutta tästäkin on luovuttu. Siinä olisi kuitenkin yksi tapa tiivistää kokouksen tärkeimpiä anteja helposti lähestyttävään muotoon. Edarin kokoukset tosiaan striimataan livenä JYYn Youtube-kanavalle, ja tallenteet jäävät sinne myöhemminkin nähtäviksi. Seurasin vuoden kolmannen kokouksen striimiä, jolla oli parhaimmillaan huimat kuusi (6) seuraajaa, vaikka ääntä ei tuolloin kotikatsomoihin siunattukaan. Jos striimi katkaistaan tai siitä poistetaan äänet arkaluontoisen tiedon takia, siitä on hyvä ilmoittaa. Muutoin tilanne voi näyttäytyä teknisenä kömmähdyksenä. JYYn Instagram-tili toistaa aikaisempaa kaavaa: ei mainintoja kokouksista viimeisen parin vuoden ajalta. Tili on muutenkin lähinnä edustustehtävien ja -tapaamisten esittelyä. Kokouksia on voitu mainostaa joskus tarinoissa, mutta niitä ei ole tallennettu jälkipolville ihasteltaviksi. JYYn omaan tapahtumakalenteriin edarin kokous on merkitty viimeksi 25.1.2018. Jylkkärissäkään ajankohtia ei ole pariin vuoteen ilmoitettu, eikä liikaa muutakaan edariin suoraan liittyvää. Numerossa 2/2020 JYYn hallituksen puheenjohtaja Ira Vainikainen kertoo syitä osallistua ylioppilaskunnan toimintaan, mutta edustajisto ei esiinny jutussa edes sanana. Samaisen lehden lopussa JYYn eri ryhmät kertovat viime hetken kuulumisia, mikä oli miellyttävä yllätys. Koko edustajiston toimintaa voisi avata tällä tavalla edes kuukausittain enemmänkin. Myös päätoimittaja Tuukka Tervonen totesi numerossa 7/2019, että edarista ei kirjoiteta tarpeeksi. Samalla hän takasi aloittavansa korjausliikkeen. Pitkäaikaista ja pysyvää lupauksen lunastamista odotetaan innolla. Tiedottamisen kohentamisen ohella on syytä varautua mahdollisuuteen, että jäsenistöä todella saapuu paikan päälle kokousta seuraamaan sitten, kun niitä voi jälleen livenä järjestää. Mihin tällaiset tavalliset jäsenistön edustajat menevät istumaan, jos eivät halua olla osa jotakin ryhmää ja täten istua heidän pöydissään? Onko tilaan järjestetty oma pöytänsä ”ynnä muille”? Tällaiset käytännön ongelmat voidaan periaatteessa ratkaista parantamalla striimien laatua ja saavutettavuutta, jolloin jäsenistö katsoisi striimiä paikalle saapumisen sijaan. Toisaalta kokouksissa saa ruokaa, vink vink! Ja vaikka etäily jatkuisikin, täytyy striimin linkkiä silloinkin jakaa useissa kanavissa. Linkin heittäminen kokouksen Facebook-tapahtuman keskusteluosioon hieman ennen h-hetkeä ei yksinkertaisesti riitä. Sitä ei edes pysty näkemään, ellei ole kirjautunut sisään! Jos ja toivottavasti kun edarin näkyvyyttä halutaan ylipäätään parantaa, kokouksista tiedottamista ei tule tai voi sivuuttaa. Jäsenistön on tiedettävä milloin tapahtuu, jotta voi seurata mitä tapahtuu. Suuri määrä ratkaisuja on jo olemassa, mutta ne täytyy nähdä ja ottaa vastaan. Ilokivessä on toisinaan melkoiset jonot, joten voisiko kokouskutsuja ja/tai kokousten muistioita laittaa sinne seinille kaikelle kansalle nähtäväksi? Voisiko kokousten pöytäkirjat viedä Driveen ripeämmin? Olisiko mahdollista käyttää lukuisia, jo olemassa olevia ja jäsenistöä tavoittavia tiedotuskanavia ja oikeasti tiedottaa niiden kautta ajankohtaisista asioista? JYY muun muassa instaa, twiittaa, tubettaa — ja toivottavasti myös hieman skarppaa. ? Heta Aho Kirjoittaja on pitkäaikainen opiskelija-aktiivi. »Jäsenistö eli JYYhyn kuuluvat opiskelijat eivät tunnu tietävän edarin kokouksista tai niiden päätöksistä.» J ylkkäri?04 · 2020? 27 viimeiset sanat
Tule sukusolujenluovuttajaksi. ILMAN SINUA ei ole minua Ovumia Fertinova Jyväskylä. Edistyneintä hedelmöityshoitoa ja huolenpitoa. Lue lisää: www.ovumia.fi Täytä esitietolomake www.ovumia.fi, niin otamme sinuun yhteyttä. 020 747 9313 tai info.jyvaskyla@fertinova.fi