JYLKKÄRI Hyvää vappua! 11 Pelikonemuseo on pian koditon 12 Tutkintosääntö – yhtä tyhjän kanssa? 18 Kaksi vuotta Migrin armoilla 27 Ilmastonmuutos pitää brändätä suomalaiseksi #04 J y väsk yl än ylioppil a slehti 23.huhtikuuta – 25. elokuuta 2019 ?????
»Vähän pitää kyllä vielä harjoitella itsenäisyyttä.» 02?J ylkkäri?04 · 2019
• Omistaja Peppi Taalas. • 3,5-vuotias kääpiövillakoira. • Kotoisin Palokasta, asuu tällä hetkellä Pirkkalassa. • Ei ole kovinkaan lelujen perään, mutta rakkain esine on kaveri Svanten lelusta irronnut häntä. • Rentoutuu makoilemalla ihmisten läheisyydessä • Tavoitettavissa Korpin ajanvarausjärjestelmän kautta. • Työhuone yliopistolla MaA104. Kun kaverikoiratoiminta alkoi Jyväskylän yliopistolla toukokuussa 2018, kääpiövillakoira Loke oli tunkemassa kuonoaan toimintaan ensimmäisten joukossa. Nyt Loke käy yliopistolla kahdesti kuussa, ja on mukana Kielikeskuksen esiintymisvarmuuden kursseilla. Työnkuvaan kuuluu omalla persoonalla hurmaamista ja läheisyyden tarjoamista kaikille, jotka kaipaavat eläimellistä seuraa yliopistolla. Lokelta työ tuntuu luontuvan yhtä helposti kuin hännän heiluttaminen. “Omistajani Peppi Taalas kyseli kasvattajaltani, että olisiko minusta tällaiseen työhön. Kasvattaja oli kuulemma vastannut, että olin jo tuolloin neliviikkoisena pentuna kovin rauhallinen. Minua voisi nykyäänkin kuvailla lempeäksi ja ihmisläheiseksi luonteeksi”, pohtii Loke. Kaverikoiran on käytävä lyhyehkö koulutus ja soveltuvuustesti, joten täysin koirana veräjästä ei pääse. Loke halusi päästä tositoimiin mahdollisimman pian. Soveltuvuuskokeet hoidettiin pois alta jo puolentoista vuoden iässä. Kuten moni opiskelijakin on huomannut, koulutus harvoin valmistaa täysin työelämään. Kaverikoiruuskin vaati alkuun totuttelua. “Onhan siinä alussa todella paljon uusia hajuja ja ääniä ja kaikkea mielenkiintoista. Olisi ollut helpompaa, jos kaveri Svante olisi ollut alkuun mukana näyttämässä esimerkkiä. Mutta kun työ ja vierailupaikat olivat tulleet tutuiksi, kaikki lähti sujumaan oikein hyvin.” Nykyään Loke tassutteleekin yliopistolla jo vanhan kehäkoiran tavoin. Vaan koska vanhakin koira oppii uusia temppuja, seuraavaksi Lokella olisi vuorossa lukukoirakoulutus. “Vähän pitää kyllä vielä harjoitella itsenäisyyttä, sillä lukukoiran pitää mennä lukijan vierelle ja pysyä siinä rauhassa”, pohtii Loke omistajansa sylissä maatessaan. Kaverikoira ihastuttaa ihmisiä myös tapaamassa vanhuksia ja kehitysvammaisia lapsia. Seuran tuoma ilo on usein silminnähtävää. “Kyllä moni ihminen kiintyy kovasti. Sen huomaa siitä, että muuten hiljaisemmat ihmiset innostuvat puhumaan enemmän, tai päinvastaisessa tilanteessa seurani voi myös rauhoittaa.” Kiintyminen on johtanut siihen, että Loke on kahdesti todistanut ystäviensä kuoleman saattohoidossa. Kukapa ei haluaisi tulla saatetuksi viimeiselle matkalleen sillä rakkaudella, johon vain ihmisen paras ystävä kykenee.? ? Loken seurassa hiljainen innostuu ja levoton rauhoittuu. Kaverikoiruus on auttamista ja hännän heilutusta. TeksTi ja kuva? Viivi Koivistoinen Faktat j ylkkäri?04 · 2019? 03 kuono
GUMMERUKSENKATU 7 SU, MA, TI 15-00, KE-TO 15-02, PE-LA15-03 fb luckybar.mk -15% OPISKELIJA-ALE KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA OLUISTA, SIIDEREISTÄ & VIINEISTÄ SANDELS-III 5€/0.5 L OPISKELIJA OLUT 4,25€/0.5 L 142 uutta yksiötä Kortepohjan ylioppilaskylässä etsii asukasta. Peruskorjatun B-talon asunnot ovat kooltaan 20,5–27 neliöisiä. B-talon ensimmäisestä kerroksesta on suora kulkuyhteys Rentukkaan. Hakuaika 15.4. – 5.5.2019 Lisätietoa B-talosta, Kortepohjan palveluista ja asunnon hakemisesta: www.kortepohja.fi, JYY Asukaspalvelut, puh. 014 607201 Heinäkuu on muuttokuu vihre ä vai kelta inen matt o? Inkalta kahvink eitin tähän Leol ta noja tuol i laina an Latokartano KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös maaliskuun alusta vapautuvia huoneita! Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi Tervetuloa maistelemaan ruokalistan uutuudet! Tsekkaa lista ja tapahtumat www.sohwi.fi Vaasankatu 21, Jyväskylä 04?J ylkkäri?04 · 2019
Vaalien jälkeen maatamme on vaivannut paitsi hirvittävä väsymys, myös näköalattomien ihmisten ja toimittajien kertomus siitä, että ääripäät politiikassa vahvistuivat. Tässä tarinassa ensimmäinen ääripää on vihervasemmisto, johon kuuluvat vihreät ja vasemmistoliitto. Demaritkin vähän kädenlämpöisesti ovat mukana. Tarinan toinen ääripää on sitten tietysti perussuomalaiset, joka vuoden 2017 kahtia repeämisestään huolimatta kiipesi melkein suurimmaksi puolueeksi. Näitä väitetään ääripäiksi ilmeisesti pääosin siksi, että toiset ovat "suvakkeja", jotka ovat siis tavallisia ihmisiä, ja toiset "maahanmuuttokriittisiä", jotka tuntuvat olevan isoksi osaksi rasisteja, jotka yrittävät brändätä itseään salonkikelpoisiksi. ? Roskaahan nämä ääripäät ovat. Lähemmässä tarkastelussa voi havaita, että perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet suhtautuvat maahanmuuttoon normaalina poliittisena asiana, josta ei niin kiihkoilla. Perussuomalaiset on yksinään oma ääripäänsä, jossa vain yhdellä asialla tuntuisi olevan oikeasti väliä. Jytky tehtiin aikanaan nimenomaan perusrasistien äänillä. Sen huomaa myös sinisten "menestyksestä". Sinisten kevyen populistinen linja ei kiinnosta, kun tarjolla on perussuomalaisten valio. Ja millainen valio se onkaan! Esimerkiksi 3265 ääntä saanut Ano Turtiainen kirjoitteli onnensa kukkuroilla vastaanottokeskusten tuhoamisesta ja "eliminointitehtävistä". Tapausta käsiteltäessä on varsin armollisesti oletettu, että Turtiainen kirjoitti irtaimiston ja rakennusten tuhoamisesta, mutta eliminointitehtävä kuulostaa kyllä ihan muulta. Ano fantasioi myös, että seuraavaksi tuhottaisiin ja "eliminoitaisiin" Suomen Punaisen Ristin toimipisteitä. Tämä tapahtui vain pari vuotta sen jälkeen, kun Isis ampui kuusi Punaisen Ristin työntekijää Afganistanissa. Kaiken maailman anot väittävät täällä kivenkovaan, että maahanmuuttajia ei pitäisi ottaa, kun heidän joukossaan tulevat Isis ja Taleban. Samalla nämä Anot haluavat tehdä juuri samoin kuin terroristit ja "eliminoida" ja tuhota Punaisen Ristin toimipisteitä. ? Muiden puolueiden kiistat Suomessa syntyvät lähinnä siitä, miten siirrellään valtion budjetissa muutamaa miljardia euroa. Vasemmistoliiton ja kokoomuksen budjettitavoitteissa on varovaisesti arvioiden ehkä viiden miljardin euron ero. Kuulostaa isolta, mutta se ei ole edes kymmentä prosenttia valtion budjetista Sen sijaan on vain yksi puolue, jossa fantasioidaan Punaisen Ristin tuhoamisesta. Vain yksi puolue, jonka "mestari" toivoi blogissaan poliittisten vihollistensa tulevan raiskatuiksi ja myös fantasioi homon ampumisesta. Yksi puolue, jonka paikallinen kansanedustaja halusi, että Ahvenanmaasta tehdään jonkin sortin keskitysleiri somaleille ja sukupuolija seksuaalivähemmistöille. Ei ole kahta ääripäätä. On vain yksi radikaali ääripää, joka kohoaa 17,5 prosentin vahvuudella muun harmaan massan keskelle. Hauskaa vappua kaikille. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi On vain yksi ääripää On vain yksi puolue, jossa fantasioidaan Punaisen ristin Tuhoamisella. ? »Inhimillisen kärsimyksen estäminen ja lievittäminen kaikin tavoin on Punaisen Ristin tärkein tehtävä ja toiminnan päämäärä. Sen tavoitteena on suojella elämää, terveyttä ja ihmisarvoa. » Ensimmäinen Punaisen Ristin seitsemästä periaatteesta alkaa näin. Periaatteet sovittiin järjestön täytettyä 100 vuotta vuonna 1965. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Laura Kangas toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Felix Fiilin siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Felix Fiilin —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 26.8. · 30.9. AVUSTAJAPALAVERI Ke 24.4. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?04 · 2019? 05 pääkirjoitus
Väkivalta on ollut raadollisesti esillä Suomen medioissa viime aikoina. Tapa, jolla esimerkiksi Oulun seksuaalirikoksista on käyty julkista keskustelua, on kuohuttanut kansalaisten tunteita. Uutispimentoon jää kuitenkin valtavasti vakavaa väkivaltaa, joka on tyypillisen suomalaista ja leimaa kulttuuriamme pitkällä historiallisella taakalla. “Julkisissa keskusteluissa “muiksi” määritellyistä ihmisistä rakennetaan mielivaltaisesti oman ja läheistemme turvallisuuden suurin uhka”, kirjallisuustieteen professori ja Jyväskylän yliopiston väkivaltatutkimuksen tutkimusryhmän jäsen Sanna Karkulehto korostaa. “Se on monimutkaisten kysymysten yksinkertaistamista ja väkivallan käyttöä omien poliittisten ja vihamielisten tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä on eettisesti erittäin arveluttavaa.” Mutta millaista tyypillinen suomalainen väkivalta on? Yhteiskuntapolitiikan dosentin Marita Husson mukaan henkirikollisuus on runsaudellaan perinteisesti erottanut Suomen muista Länsi-Euroopan maista. yksiselitteinen teko ja sitä koskeva lainsäädäntö melko muuttumaton. Lievän väkivallan määrittely on kuitenkin ennen ollut reilusti nykyistä laintulkintaa väljempää. “1600-luvulla Suomen lainsäädäntö hyväksyi kotikurituksen, jonka mukaan talon isännällä, aviomiehellä ja isällä oli suorastaan velvollisuus kurittaa fyysisesti palvelusväkeään ja perhettään.” Karkulehto nostaa erityisenä suomalaisena väkivallan piirteenä yksilön itseensä kohdistaman väkivallan. “Etenkin nuorten miesten itsemurhatilastot ovat taas kasvussa. Toisaalta itsemurhat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyneet Suomessa jopa 20 prosenttia.” • Vaikka vakivalta on monimutkainen ilmiö, siihen löytyy syitä mentaliteettihistoriasta. “Perheväkivaltaa pidettiin 1800-luvulla ja vielä pitkälle 1900-luvulle perheen sisäinen asiana. Suomalaisessa oikeudellisessa keskustelussa pääpaino oli omaisuutta koskevassa määräämisvallassa. NykyisenlaiMiehen turvapaikka, naisen taistelutanner TeksTi? Riku Lehtoranta?kuva?Laura Kangas Jyväskylän yliopistossa tehdään väkivaltatutkimusta poikkitieteellisesti ja monilla näkökulmilla. Uraauurtavia kursseja • Jyväskylän yliopiston väkivaltatutkimus tarkastelee, kuinka väkivalta näkyy ihmisten arjessa ja instituutioissa, kuten mediassa. • Väkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus on Suomessa ainutlaatuinen. Se on vapaa ja kattaa 25-30 opintopistettä. • Kesällä 2017 Agoralla järjestettiin kansainvälinen väkivaltakonferenssi, jonka suojelijana toimi presidentti Tarja Halonen. • Järjestämässä olivat yhteiskuntatieteiden ja filosofian, historian ja etnologian, psykologian sekä musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokset yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. “Vakava väkivalta ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta ovat Suomessa yleisiä väkivallan muotoja, mutta henkirikollisuus on vähentynyt viime vuosina väestön ikääntymisen myötä.” Lähisuhdeväkivalta tuo ilmi, kuinka räikeästi miesten ja naisten kokema ja tekemä väkivalta eroavat toisistaan Suomessa. Henkirikoksista 85 prosentissa tekijöinä on vain miehiä, ja reilusti yli puolet niistä on miesten keskinäistä väkivaltaa. “Toiseksi yleisin henkirikostyyppi on entisen tai nykyisen kumppanin surmaaminen niin, että nainen on uhrina”, Husso kertoo. Tilastojen mukaan nainen joutuu Suomessa kumppaninsa surmaamaksi kolme kertaa miehiä useammin. Yksi selkeä sukupuolistunut ero on, että miehet joutuvat väkivallan kohteiksi yleensä julkisissa tiloissa ja naiset kotona. ”Koti on naisille vaarallisin ja miehille turvallisin paikka”, Husso kuvailee. Suomalaisella perheväkivallalla on pitkät ja lujat perinteet. Mentaliteettihistorian dosentin Jari Eilolan mukaan henkirikos on 06?J ylkkäri?04 · 2019 tiede
Oma ja erityisen ongelmallinen lukunsa on “näkymätön” väkivalta, jolla on Suomessa omat erityispiirteensä. Näkymättömyydellä tarkoitetaan yhtäältä juuri rakenteellista ja symbolista väkivaltaa ja toisaalta väkivaltaa, joka jää syystä tai toisesta ilmoittamatta viranomaisille. “Perheja lähisuhdeväkivallalle tyypillinen piirre on myös sen näkymättömyys, koska rikosilmoitus jätetään usein tekemättä”, Sanna Karkulehto kertoo. “Väkivalta on monelta osin häpeän ja syyllisyyden vaientama aihe, johon liittyy paljon tabuja. Tutkimukset osoittavat, että 60% Yli puolet suomalaisista henkirikoksista on miesten keskinäistä väkivaltaa. 18% Toiseksi yleisin henkirikoksen uhri on parisuhteen nykyisen tai entisen kumppanin surmaama nainen. 2 x Tutkimusten mukaan naiset kärsivät lähisuhdeväkivallasta yli kaksi kertaa useammin fyysisisiä ja yli kolme kertaa useammin psyykkisiä vammoja kuin miehet. »Koti on naisille vaarallisin ja miehille turvallisin paikka.» sella ihmisoikeuskäsityksellä on verrattain myöhäinen alkuperä ”, Eilola kuvaa. “Keskiluokkaisessa perheideologiassa korostettiin perhettä yksityisalueena, johon viranomaisten ei sopinut puuttua.” Karkulehto korostaa, että rakenteiden monimutkaisuus ylläpitää väkivallan jatkuvuutta. “Esimerkiksi sukupuoliroolit asettavat pienet pojat ja nuoret miehet toistuvasti kohtuuttomiin tilanteisiin. Heidän täytyy kysyä itseltään, toimiako väkivaltaisesti eli miehekkääksi ja maskuliiniseksi mielletyllä tavalla vai päätyäkö väkivallattomaan ratkaisuun, mikä tulkitaan usein pelkuruudeksi ja “naismaiseksi” toiminnaksi.” Husson mukaan konkreettinen suomalaista väkivaltaa ylläpitävä ongelma on, ettei siihen puututa tarpeeksi. Usein väkivalta hyväksytään hiljaa samalla, kun inhimillisen haavoittuvuuden sivuuttaminen ylläpitää vahvuuden ja pärjäämisen vaatimuksia. “Ongelmaan voitaisiin puuttua laajemmin. Esimerkiksi Ruotsissa lähisuhdeväkivaltaa koskeva koulutus on lakisääteistä ja pakollista monilla aloilla." lapset eivät kerro kokemastaan väkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä tai hyväksikäytöstä, koska aikuiset eivät osaa tai uskalla puhua ja kysyä näistä aiheista”, Marita Husso valaisee. Konkreettisen henkilöiden välisen häpeän vaientaman väkivallan lisäksi monet normalisoivat käytännöt jäävät ihmisten arjessa helposti havaitsematta. “Esimerkiksi taloudellinen järjestelmä voi mahdollistaa ihmisten riiston ja hyväksikäytön”, Husso kertoo. Perspektiiviä normien mukaisen käyttäytymisen vähittäiselle muuttumiselle löytyy menneisyydestä. Jari Eilolan mukaan miesten aggressiivisen käyttäytymisen ihannointi väheni Suomessa ensin yhteiskunnan yläkerrostumissa. “Kollektiivinen kulttuuri muuttui yhteisöllisen esimodernin ajan jälkeen kohti yksilöllisempiä arvoja, jolloin ihmisten liikkumavara ja mahdollisuudet toteuttaa mieltymyksiään tulivat tärkeämmiksi, kuin ympäröivän yhteisön mielipiteet. Myös uusi miesihanne alkoi korostaa itsehillintää todisteena ihmisen sivistyneisyydestä.” ? ? J ylkkäri?04 · 2019? 07 tiede väkivallan luvut
Easycar-yritys ja JYY sopivat yhteistyöstä, joka tuo Kortepohjaan yhteiskäyttöauton. JYYn jäsenet saavat auton käytöstä alennusta. Yhteiskäyttöauton on tarkoitus tulla käyttöön jo huhtikuun loppupuolella, kertoo Kalle Harmaala Easycarilta. "Haluttiin saada se auto liikenteeseen jo keväällä, jotta ylioppilaskylässä on vielä paikalla opiskelijoita, jotka pääsevät sitä sitten testaamaan", Harmaala kertoo. Auton hinnaksi on kaavailtu JYYn jäsenille alustavasti 11,99 euroa tunnilta, mutta hinta saattaa vielä muuttua. Yritys aikoo seurata sitä, kuinka paljon autolla ajetaan tunnin aikana. "Jos autoa käytetään esimerkiksi lyhyisiin kauppareissuihin ja se seisoo paikallaan suurimman osan tuntia, voi olla, että muutamme hinnoittelun ajettujen kilometrien mukaiseksi", Harmaala valottaa. Auto on luonteeltaan plug-in-hybridi, jossa on sekä sähköettä polttomoottori. Sähköllä voi ajaa huoletta lyhyempiä matkoja kaupungin alueella, mutta pitempiä matkoja varten auto syö myös tavallista bensaa. "Luulen, että autolle tulee olemaan käyttöä. JYYkin saa siinä mukavasti näkyvyyttä", JYY-konsernin toimitusjohtaja Marko Huttunen riemuitsee auton tulosta Kortepohjaan. Easycar valikoitui kumppaniyritykseksi siksi, että JYY halusi myös tukea uutta firmaa, jolla on hyvä näkemys. Sopimuksen mukaan autoon laitetaan JYYn mainosteippaukset. Huttunen kertoo, että autolla on myös muita tarkoituksia kuin opiskelijoiden arjen helpottaminen. "Pyrimme kehittämään koko Kortepohjan aluetta. Yhteiskäyttöautojen ansiosta koko alueen parkkipaikkojen määrää voisi vähentää tulevaisuudessa", Huttunen kertoo. "Itse näkisin Kortepohjassa mieluummin vaikka katukoriskentän kuin läjän autoja." Ylioppilaskunnan jäsenten lisäksi autoa voivat käyttää myös muut Kortepohjan asukkaat. Vielä toistaiseksi auto pitää varata Easycarin nettisivuilta varauskalenterista ja maksu maksaa erikseen. Uusi yritys valmistelee kuitenkin parhaillaan sovellusta, jonka kautta auton varaaminen ja maksaminen onnistuisi tulevaisuudessa. Sovelluksen oletetaan tulevan käyttöön viimeistään syksyksi. Easycarilla on jo ennestään käytössä yksi yhteiskäyttöauto. Sen parkkipaikka on Kiljanderinkatu kahdessa, yliopiston Liikunnan rakennuksen lähettyvillä. Sekin on plug-inhybridi. "Kolmas auto on myös suunnitteilla testikäyttöön", Harmaala kertoo. Easycarin perustaja Harmaala on itsekin yhä kirjoilla oleva Jyväskylän yliopiston opiskelija. Vaikka hän aloitti liikuntatieteiden opiskelijana, hän alkoi myöhemmin tehdä enemmän kauppatieteiden kursseja, kun yritystoiminta alkoi kiinnostaa häntä. "Heräsin siihen, että haluaisin tehdä jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen autokanta on tosi vanhaa ja autoilla ajetaan aika vähän. Polkupyörällä kun ei pääse kaikkialle, niin halutaan tällä yrityksellä kokeilla, voisiko varsin vähin kustannuksin siirtyä yhteiskäyttöautoihin", Harmaala kertoo ylevistä tavoitteista yritykselleen. ? ? ?Tuukka TERVONEN Kortepohjaan tulee yhteiskäyttöauto Ympäristöystävällinen hybridiauto saapuu piakkoin kaikkien JYYn jäsenten ja Kortepohjan asukkaiden ulottuville. » itse näkisin kortepohjassa mieluummin vaikka Katukoriskentän KUIN LÄJÄN AUTOJA. » Easycarilla on jo yhteiskäyttöauto käytössään Liikunnan rakennuksen lähellä Kiljanderinkatu kahdessa. FE li x Fi il iN 08?J ylkkäRi?04 · 2019 uutiset
fe li x fi il in Psykologia jyräsi yhteishaussa Yhteishaussa Jyväskylän yliopistoon haki tänä vuonna 15 753 opiskelijaa. Hakijamäärä kasvoi viime vuodesta noin prosentin verran. Vaikka hakijamäärät ovat kasvaneet, ensisijaisesti Jyväskylään hakevien määrä on hieman pienentynyt. Kaikista Jyväskylän yliopistoon hakeneista noin 6300 haki ensisijaisesti juuri Jyväskylään, kun viime vuonna ensisijaisia hakijoita oli 6750. Jyväskylän yliopisto oli tässä yhteishaussa Suomen viidenneksi suosituin yliopisto. Sen edellä ovat Helsingin, Tampereen, Turun ja ItäSuomen yliopistot. Suosituin hakukohde Jyväskylässä oli psykologia, johon pyrki 2828 hakijaa. Psykologia kuuluu kestosuosikkeihin, mutta tänä vuonna hakijoita oli jopa 44 prosenttia viime vuotta enemmän. "Jyväskylän yliopisto osallistui tänä vuonna ensimmäisen kerran valintakoeyhteistyöhön, jossa samalla psykologian valintakokeella haetaan useisiin yliopistoihin. Se varmasti kasvatti hakijamäärää", kertoo Jyväskylän yliopiston suunnittelija Maria Kotiranta. Muita kestosuosikkeja ovat yrityksen taloustieteet (tänä vuonna 1426 hakijaa), luokanopettajakoulutus (1357 hakijaa), taloustiede (1213 hakijaa) ja liikuntapedagogiikka (947 hakijaa). "Suosituimpiin aloihin varmaankin vaikuttaa se, että niitä arvostetaan ammatillisesti ja monet niistä ovat koulutuksia, joista valmistuu selkeästi tiettyyn ammattiin. Esimerkiksi luokanopettajan ammattia arvostetaan yhteiskunnassa, ja kauppatieteitä taas pidetään hyvänä valttina työelämässä ja sellaisena, että niistä pääsee hyviin töihin", Kotiranta arvioi.? ? laura Kangas Erkon säätiöltä rahaa tutkimukseen Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Jyväskylän yliopiston tutkija Matti Jalasvuoren tutkimusryhmälle 255 000 euron suuruisen avustuksen. Jalasvuoren tutkimusryhmä kehittää keinoja, jolla voitaisiin hillitä bakteerien yleistyvää vastustuskykyä antibiooteille. Antibioottien yhä yleisempi käyttö on johtanut siihen, että ne eivät pure enää samalla tavalla moniin bakteereihin, jotka ovat kehittäneet puolustuskeinoja antibiootteja vastaan. Bakteerit myös levittävät vastustuskykyä muille bakteereille. "Bakteerit saattavat siis muuttua vastustuskykyisiksi, vaikka eivät altistuisikaan itse ympäristössään antibiooteille", Jalasvuori kertoo. Tutkimusryhmä käyttää nyt bakteerien kykyä siirtää geenejä toisilleen niitä vastaan. Ryhmän luomat geneettisesti muokatut bakteerit levittävät vastustuskyvyn sijaan sitä tuhoavia geenejä. Geenimuokatut bakteerit on luotu käyttämällä CRISPR-menetelmää, jonka avulla DNA:ta voi muokata nipsaisemalla siitä paloja pois ja laittamalla uusia tilalle. Näin geenimuokatut bakteerit voidaan siirtää harmittomiin bakteereihin jotka elävät ihmisessä tai eläimissä. ?? TuuKK a Tervonen Easycarin nettisivuilta varauskalenterista ja maksu maksaa erikseen. Uusi yritys valmistelee kuitenkin parhaillaan sovellusta, jonka kautta auton varaaminen ja maksaminen onnistuisi tulevaisuudessa. Sovelluksen oletetaan tulevan käyttöön viimeistään syksyksi. Easycarilla on jo ennestään käytössä yksi yhteiskäyttöauto. Sen parkkipaikka on Kiljanderinkatu kahdessa, yliopiston Liikunnan rakennuksen lähettyvillä. Sekin on plug-inhybridi. "Kolmas auto on myös suunnitteilla testikäyttöön", Harmaala kertoo. Easycarin perustaja Harmaala on itsekin yhä kirjoilla oleva Jyväskylän yliopiston opiskelija. Vaikka hän aloitti liikuntatieteiden opiskelijana, hän alkoi myöhemmin tehdä enemmän kauppatieteiden kursseja, kun yritystoiminta alkoi kiinnostaa häntä. "Heräsin siihen, että haluaisin tehdä jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen autokanta on tosi vanhaa ja autoilla ajetaan aika vähän. Polkupyörällä kun ei pääse kaikkialle, niin halutaan tällä yrityksellä kokeilla, voisiko varsin vähin kustannuksin siirtyä yhteiskäyttöautoihin", Harmaala kertoo ylevistä tavoitteista yritykselleen. ? ? ?TuuKKa Tervonen Kortepohjaan tulee yhteiskäyttöauto Ympäristöystävällinen hybridiauto saapuu piakkoin kaikkien JYYn jäsenten ja Kortepohjan asukkaiden ulottuville. Aivoitukset kiinnostavat fe li x fi il in Tu u KK a Te r vo n en ? Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta on Suomen suurin it-alan kandidaattien kouluttaja, Jyväskylä oli it-kandeissa ykkösenä toista vuotta peräkkäin, sillä se nousi paalupaikalle vuonna 2017. ? Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2018 eniten kandidaatin tutkintoja Tietojenkäsittely ja tietoliikenne -koulutusalalla, josta valmistui 164 tutkintoa. ? Informaatioteknologian tiedekunta on nostanut kandidaatin ja maisterin tutkintomääriäänuseampana vuonna. Maisteritutkinnoissa Jyväskylän yliopisto on toisena, Aalto-yliopiston jälkeen. Eniten it-kandeja jyväskylästä Oikaisu Jylkkärin Viimeiset sanat -palstan jutussa Kun otsikossa lukee, että nelinkertainen olympiavoittaja puukotti vaimoaan, lehdet myyvät itsensä (2/2019) oli asiavirhe. Matti Nykänen on ollut osallisena kioskimurtoon, ei -ryöstöön, kuten jutussa virheellisesti kerrottiin. ? J ylKKäri?04 · 2019? 09 lyhyesti
Jyrock onnistui houkuttelemaan kävijöitä 5.–6. huhtikuuta järjestetty Jyrock onnistui tänä vuonna kävijätavoitteessaan. Perjantaina paikalla oli järjestäjien arvioiden mukaan noin 400 ihmistä, kun taas lauantaina tapahtuma oli käytännössä loppuunmyyty. "Ihmiset viihtyi, bändit viihtyi, nyt silmäpussit on polviin asti. Ei voi olla kuin iloinen", Jyrockin tuottaja Laura Partamies kuvaili tunnelmia festarin jälkitunnelmissa. Jyrock mainosti itseään Suomen feministisimpänä festarina, sillä yhtyeiden keulahahmoista/sooloartisteista yli puolet oli naisia. "Se oli enemmänkin hyvä bonus, promoottori Jesse Brandelin kehui, että saatiin juuri ne artistit jotka haluttiin", tuottaja kertoo. Jyrockin tavoitteena oli myös olla häirinnästä ja syrjinnästä vapaa ja siinä ilmeisesti onnistuttiinkin. Festivaalijärjestäjien tietoon ei tullut yhtään häirintätapausta. "Eikä järjestyshäiriöitäkään oikeastaan ollut. Muutama tavallinen festaritapaus, mutta ei mitään vakavaa", Partamies kertoo. Jyrock on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn järjestämä tapahtuma. JYY on myös Jylkkärin julkaisija. ?? Tuukk a Tervonen »Nykyaikana yliopisto-opiskelu on tarkkaan mitoitettu suoritus. Kelan tädit ja yliopisto haluavat opiskelijan valmistuvan viidessä vuodessa, ja opiskelijan odotetaan keskittyvän viisi vuotta opiskeluun.» Fysiikan ja kemian tutkimukselle EU-miljoona Jy väs ky län yli opis ton fy sii kan ja ke mian tut ki mus hank keil le on myönnetty yhteensä mil joo nan eu ron verran EU:n Ho ri sont ti 2020-ra hoi tusta. Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelma on eurooppalaista tutkimusta ja innovaatioita tukeva tutkimusja rahoitusohjelma. Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta sai rahoitusta kolmeen uuteen hankkeesseen. Hankkeet liittyvät tutkimusinfrastruktuureihin eli tutkimukseen liittyviin laitteistoihin, tietoverkkoihin, tietokantoihin ja aineistoihin. "Saadut rahoitukset parantavat merkittävästi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan mahdollisuuksia tehdä tutkimusyhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa”, sanoo matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen. Suurimman potin sai fysiikan professori Timo Sajavaaran tutkimusryhmä, joka sai 620 000 euron rahoituksen. Sajavaaran ryhmä tarjoaa ulkopuolisille tutkijoille mahdollisuuden tehdä materiaalitutkimusta Jyväskylän yliopiston hiukkaskiihdyttimillä. Tavoitteena on myös kehittää kiihdytinpohjaisia analyysimenetelmiä. Kemian professori Gerrit Groenhofin tutkimusryhmä sai noin 300 000 euron rahoituksen BioExcel-2-hankkeeseen, jossa kehitetään laskennallisia tekniikoita biomolekyylien toiminnan tutkimukseen. Lisäksi fysiikan professori Tuomas Lapin tutkimusryhmä sai 71 000 euron rahoituksen hiukkasfysiikan alan teoreettiseen tutkimukseen.? ? ?Tuukka Tervonen Ylistöllä tehdään kansainvälistä fysiikanja kemiantutkimusta. Fe li x Fi il in 10?J ylkkäri?04 · 2019 lyhyesti Politiikka ja vaikuttaminen kiinnostavat opiskelijoita. He eivät silti ehdi osallistua, kertoo Oulun ylioppilaslehti (2/2019). uudet päättäjät poimittua ? Huhtikuun eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi pääsi yksitoista enintään 30-vuotiasta ehdokasta. Eniten heitä löytyy vihreistä ja perussuomalaisista. Uuden eduskunnan nuorin kansanedustaja on 24-vuotias vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela Tampereelta. ? Keski-Suomesta eduskuntaan pääsi kaksi entistä JYY-aktiivia. Bella Forsgrén pääsi ensimmäiselle eduskuntakaudelleen vihreiden kansanedustajaksi. Hän oli JYYn hallituksessa vuonna 2018 sekä edustajiston puheenjohtajana vuonna 2018. Hän on myös nykyisessä edustajistossa sekä Jyväskylän kaupunginvaltuustossa. Keskustan tuore kansanedustaja Joonas Könttä taas on ollut edustajiston puheenjohtajana vuonna 2013. Hän on työskennellyt europarlamentaarikon poliittisena avustajana Brysselissä ja on Jyväskylän kaupunginvaltuutettu. ? Kortepohjan äänestysalueen suosituin ehdokas oli koko vaalipiirin ääniharava Riitta Mäkinen (sd.) 210 äänellä. Hänen perässään tulivat Forsgrén, Sinuhe Wallinheimo (kok.) ja Könttä. Jos Kortepohja olisi saanut päättää, vihreät olisivat saaneet vaaleissa murskavoiton 24 prosentin kannatuksella. Perässä olisivat tulleet sdp (16,5%) ja kokoomus (14,8%). Perussuomalaisten kannatus jäi ylioppilaskylän tienoilla 10,9 prosenttiin.
Aivan Jyväskylän keskustassa piilossa olevan toimiston uumenissa Jani Immonen purkaa harmillisen kätkössä ollutta aarrettaan: uskomattoman laajaa pelikonekokoelmaa. Konsoleita, kännyköitä, tietokoneita ja sairaalan monitoreista rakennettuja pelilaitteita pitää taas alkaa pakkailla piiloon, sillä pelikonemuseolla on ollut huonoa tuuria pysyvien tilojen etsinnässä. "Vuosituhannen vaihteessa ryhdyin oikeastaan virallisesti keräämään tätä kokoelmaa. Alkupääoma tuli omista laitteista, joita oli vuosien varrella kertynyt", Immonen kertoo vitriinien edessä. Ensimmäisessä vitriinissä koreilee Immosen ensimmäinen pelikone koskaan, vuonna 1982 ilmestynyt Sharp MZ-700. Sen pelikeräilijä sai käsiinsä lapsena, mutta koki kateutta niitä kohtaan, joilla oli Commodore 64. Kateutta siksi, että siinä missä Commodorelle sai pelejä, Sharpille ne piti itse koodata. "Se oli kyllä yhdenlaista kidutusta", Immonen muistelee lämmöllä ensi askeliaan peleihin. Pelimuseo sijaitsi alun perin Jamkin tiloissa Lutakossa, missä myös Immonen opetti tuolloin. Jamk kustansi myös vitriinit, joissa kokoelma on esillä. 2000-luvun alussa Jamk tarjosi Suomen ensimmäistä pelialan koulutusta, eivätkä pelikoneet suinkaan vain pölyttyneet vitriineissä. "Järjestettiin retropeli-iltoja. Olihan se hienoa pelata kasibittisillä vehkeillä jättiscreeniltä. On näistä opinnäytetöitäkin tehty", Immonen muistelee. Ammattikorkeakoulu ei kuitenkaan lopulta ymmärtänyt kokoelman arvoa, vaan käski Immosen sanoin "raahata romut pois" vuonna 2009, kun tiloja tarvittiin muuhun. Museo siirtyi hetkeksi Star Arcade -yrityksen tiloihin Torikeskukseen keskustelunherättäjäksi, kunnes laitteet ja vitriinit vietiin Jyväskylän Gamelabin tiloihin. Kokoelma oli laajentunut koko ajan. Lahjoituksia tuli kavereilta ja löytöjä tehtiin kirppiksiltä. Esimerkiksi Pelit-lehden toimittaja Marko Ahonen lahjoitti Vectrexin, kulttimaineeseen nousseen vanhan pelikoneen, joka suunniteltiin vanhan sairaalamonitorin pohjalle. Silti pelimuseo joutui lähtemään Gamelabiltakin. Eräänä päivänä Immonen sai viestin, jossa ilmoitettiin, että nyt on kaksi päivää aikaa viedä kamat pois. Kokoelma muutti jälleen yrityksen tiloihin, tällä kertaa Sparta Consultingiin. Toimistomuuton takia kokoelma on tosin jälleen vailla kotia. Nyt Immonen on tarjonnut kokoelmaa Jyväskylän yliopistolle, mutta krooninen tilanpuute on ollut tiellä. "Asia on vielä kesken, mutta olen optimistinen", nykykulttuurin tutkimuksen professori Raine Koskimaa kertoo. Vaikka asia on kesken, on silti kaavailtu, että Pelimuseo sijoitettaisiin joko Educalle tai Musicalle, sillä näissä rakennuksissa on myös pelitutkimusta. Koskimaa on ainakin innostunut kokoelman ottamisesta ja toivoo, että tilat järjestyvät. "Olisihan se nyt hölmöä, jos ei onnistuisi", hän tuhahtaa.? ? ?Tuukka TERVONEN Pelimuseon aarteet vailla paikkaa Jani Immonen on kerännyt vuosikymmeniä klassisia pelikoneita kokoelmaan, jonka vanhimmat laitteet nauttisivat jo melkein kansaneläkettä. Kokoelmalle ei vain meinaa löytyä tiloja. » Järjestettiin retropeliiltoja. Olihan se hienoa pelata KASIBITTISILLÄ VEHKEILLÄ jÄTTISCREENILTÄ. » Vanha Vectrex toimii vektorigrafiikalla, samoin kuin esimerkiksi sairaaloiden monitorit aikoinaan. FE li x Fi il iN J ylkkäRi?04 · 2019? 11
Nykyiset opetussuunnitelmat tanssivat epätahtiin tutkintosäännön kanssa. Harva huomasi tutkintosäännön muuttuneen tahtilajin, kun riitasointuja aiheuttivat monet yhtäaikaiset muutokset. Uutta suunnitelmaa sävelletään paremmissa merkeissä. _ _ J ylkkäri?04 · 2019? 13
N ykyinen Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö hyväksyttiin vuonna 2015. Tavoitteena oli tehdä tästä koulutusta ja opintoja ohjaavasta yliopiston säädöksestä mahdollisimman tiivis ja yksiselitteinen, jota tulkittaisiin samalla tavoin eri yksiköissä. Silloin tutkintosääntöön kirjattiin huomattavasti aiempaa tarkemmin, mitä opetussuunnitelmasta (OPS) tulee käydä ilmi. “Ylioppilaskunnankin kautta nostettiin esille monesti, että opetussuunnitelmat ovat erilaisia eri yksiköissä. Opiskelijat eivät opiskele vain yhdessä yksikössä. Silloin päädyttiin siihen, että tutkintosääntöön kirjattiin aika tarkasti, mitä siellä opetussuunnitelmissa pitää olla. Tarkoitus oli, että yhtenäistetään sitä, että opetussuunnitelmat olisivat samankaltaisia dokumentteja keskenään”, kertoo tutkintosäännön uudistamistyötä johtanut koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen. Uudistuksen hyvien aikeiden lisäksi aiheutui myös ongelmia. Jäykemmän tutkintosäännön vuoksi yliopistolla koettiin vaikeammaksi muuttaa kursseja kesken kolmivuotisen OPS-kauden. Eikä tutkintosäännön raamien sisälläkään oikein tahdottu pysyä. Jyväskylän yliopiston nykyisissä opetussuunnitelmissa onkin satoja tutkintosäännön vastaisia opintojaksokuvauksia. Suurella osalla opiskelijoista tulee tämän vuoksi vastaan opiskelijan oikeusturvan kannalta kyseenalaisia kursseja, sillä opsien pakollisten tietojen puutteen takia opintojen suunnittelu voi vaikeutua. Opetussuunnitelma määrittää tutkinto-ohjelmien rakenteita ja sisältöä eli käytännössä sen, miten kurssit ja tutkinnot suoritetaan, mitä ne sisältävät ja mitä niiden läpäisemiseen vaaditaan. Opintojaksot ovat pienimpiä opetussuunnitelmissa kuvattuja opintojen osia, jotka käytännössä toteutetaan ja tunnetaan kursseina. OPS:ssa on tutkintosäännön mukaan käytävä ilmi, kuinka suureen osuuteen opetuksesta opiskelijan on osallistuttava. Jyväskylän yliopistossa on 184 kandidaatin tai maisterin tutkintoon johtavaa ohjelmaa, mutta vain neljässä niistä kaikkien opintojaksojen läsnäolovaatimukset on mainittu. ? Yksi esimerkki opintojaksoista, joissa läsnäolovaatimusta ei ole opetussuunnitelmissa ilmoitettu, on akateemisen ruotsin kurssit. Kielikeskuksen johtajan Peppi Taalaan mukaan kielikeskuksen kursseilla on kuitenkin yleinen käytäntö, että kursseilla on 80 prosentin läsnäolopakko, koska aktiivinen osallistuminen vaikuttaa arvosteluun. Läsnäolo on myös kirjattu kielikeskuksen verkkosivuille ja siitä muistutetaan kurssien alussa. “En ole tähän yksittäiseen asiaan kiinnittänyt huomiota. Tiedän, että se on meillä täällä talossa sellainen pysyvä fakta. 80 prosenttia”, kommentoi Taalas. Akateemisen ruotsin kurssit eivät kuitenkaan ole pelkkä yksittäistapaus, sillä lukuisissa muissakin opintojaksokuvauksissa läsnäolovaatimus on jätetty kokonaan kertomatta. Tutkintosäännön mukaan opetus on järjestettävä hyväksyttyjen opetussuunnitelmien mukaan. Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että jos läsnäolovaatimusta ei ole ilmoitettu opetussuunnitelmassa, sitä ei voi tutkintosäännön mukaan kurssilla vaatiakaan. Teoriassa kenenkään akateemista ruotsia viime vuosina puurtaneiden ei siis olisi tarvinnut vaivautua luennoille, kun läsnäolovaatimusta ei opetussuunnitelmassa ollut. Käytännössä poissaoloista olisi kuitenkin todennäköisesti seurannut hylätty arvosana tai vähintäänkin lisätehtäviä. Monissa opintojaksoissa puutteita löytyy myös suoritustavoissa ja arviointiperusteissa. Ne on tutkintosäännön mukaan myös ilmoitettava opetussuunnitelmissa. Osassa opintojaksokuvauksista ilmoitetaan, että kontaktiopetuskurssin suoritustavat tarkennetaan opetusohjelmassa. Opetussuunnitelmista löytyy myös opintojaksoja, joissa suoritustapoja tai tEORIASSA KENENKÄÄN AKATEEMISTA RUOTSIA PUURTANEIDEN EI OLISI TARVINNUT VAIVAUTUA LUENNOILLE. Sitaatteja Koulutuksen tutkimuslaitoksen opetussuunnitelmatyön arviointiraportista. Sen mukaan yliopiston henkilökunnalla oli paljon sanottavaa tutkintosäännön suunnitteluvaiheesta. 14?J ylkkäri?04 · 2019
arviointiperusteita ei ole mainittu lainkaan. “Opetussuunnitelmia tehdessä pyrittiin siihen, että niissä olisi ne tarpeelliset tiedot, mutta silti sieltä on varmasti jäänyt niitä joitakin pois”, kertoo humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö Maija Pöyhönen. Opetussuunnitelmaan on mahdollista kirjoittaa auki kaikki vaihtoehtoiset opintojakson suoritustavat, joista vuosittain voidaan valita käytännön kurssin toteutus. Silti kursseja toteutetaan tavoilla, joita ei opetussuunnitelmissa ole lainkaan ilmoitettu. Kontaktiopetusta saatetaan järjestää myös itsenäisenä ja itsenäisesti järjestettäviä opintojaksoja saatetaan järjestää myös kontaktiopetuksena. Tutkintosäännön mukaista tämä toiminta ei suoranaisesti ole. Opiskelijan oikeusturvan kannalta tämä ei ole onneksi merkittävää: eihän opiskelijaa yleensä haittaa, vaikka kurssilla olisi useampi mahdollinen suoritustapa. Lähinnä ongelma syntyy opetuksen kehittämisen kohdalla, jos suoritustavoissa ei ole jouston varaa. Se ei palvele opiskelijoita eikä opettajia, jos kursseja ei pystytä järjestämään toimivammilla toteutumistavoilla kesken opsin voimassaolon. ? Opseista löytyy muitakin huolimattomasti tehtyjä opintojaksokuvauksia, jotka ovat ristiriitaisuudessaan jopa koomisia. Esimerkiksi eräs opintojakso suoritetaan itsenäisesti joko tenttinä tai esseesuorituksena, mutta kurssilla vaaditaan 80-prosenttista läsnäoloa. Uuden tutkintosäännön sisäistäminen viime OPS-työssä näyttää siis monilta unohtuneen. Suurimpia syitä tähän lienee se, että yksiköillä oli muutakin mielen päällä. J ylkkäri?04 · 2019? 15
Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) arviointi edellisestä opetussuunnitelmatyöstä kertoo kiireisestä prosessista. OPS-työn kanssa samaan aikaan yliopistossa toteutettiin muutoksia, joissa muutettiin rakenteita ja työskentelytapoja pyrittiin yhtenäistämään. Pääainepohjaisista tutkinto-ohjelmista siirryttiin tutkintopohjaisiin, ja tiedekuntia ja laitoksia yhdistyi opetussuunnitelmatyön keskellä. “Jotenkin tuntui siltä, että se ajoittui todella hankalaan saumaan. Ei ne yhdistyneet tiedekunnat ehtineet aidosti keskustelemaan toistensa kanssa, että miten me hyödytään, kun ollaan nyt yhdistytty”, KTL:n arviointia tekemässä ollut JYYn koulutuspoliittinen asiantuntija Joachim Kratochvil kertoo. Opetussuunnitelmiin tuli myös ensimmäistä kertaa yliopistotason linjauksia ja tarkempia ohjeistuksia. Linjausten teemat koettiin selkeiksi, mutta niiden velvoittavuus jäi joillekin epäselväksi. Lisäksi linjauksia tulkittiin eri yksiköissä eri tavalla. Linjaukset koettiin myös aiheuttavan sen verran lisätyötä, että lisäresurssit eivät olisi olleet pahitteeksi. Osassa yksiköistä ajateltiin, että opetussuunnitelmien ohjeistus ja toiminnan raamittaminen kuuluisivat ennemmin tiedekunnille, ei yliopistotasolle. Linjaorganisaatio oli myös monille vaikea hahmottaa. Aina ei ollut selvää, kuka on vastuussa ja kuka työtä johtaa. “Tiedekunnilla pitäisi olla tietynlainen autonomia. Niissä tiedetään paremmin, mitä yliopistohallinto organisaationa tietää kyseisen tieteenalan tekemisestä. Siinä oli selkeästi kipuilua, kun hahmoteltiin sitä, missä ne vallan rajat sijaitsee”, Kratochvil kertoo. Samoihin aikoihin otettiin myös käyttöön KOVS-tietojärjestelmä. Aiemmin opetussuunnitelmat luotiin jokaisessa yksiköissä omalla tavallaan, joten KOVS luotiin työkaluksi yhtenäistämään opetussuunnitelmatyötä. “Ihmiset olivat tosi turhautuneita opetussuunnitelmaa tehdesNykyinen tutkintosääntö on pian paperinkeräyskamaa. 16?J ylkkäri?04 · 2019
sään, kun heidät pakotettiin tekemään sitä tällaisella tietoteknisellä järjestelmällä, joka oli ilmiselvästi keskeneräinen. He joutuivat tekemään kaksinkertaista työtä”, Kratochvil kertoo. KTL:n raportissa nousi esille myös akateemisen maailman hiljaisena totuutena pidetty koulutuksen arvostuksen puute, joka heijastui monilla OPS-työhön. “Kuinka paljon olemme itse syyllisiä siihen, että omalla puheellamme tuotetaan sitä tilannetta, en osaa sanoa. Ehkä se tulee siitä, että useimmiten akateemisella uralla eteneminen tarkoittaa sitä, että pitää tehdä tutkimusta, koska se on se peli, jolla erityisesti annetaan niitä palkintoja”, Kratochvil arvelee. Uusien opetussuunnitelmien tekemisen tuntu on kuitenkin paljon luottavaisempi verrattuna edelliseen OPS-kierrokseen. Johtajien mandaattia on selkeytetty merkittävästi.Edellisen OPS-kierroksen uudistuksia on nyt myös paremmin sisäistetty. »tUTKINTOSÄÄNNÖN MUOKKAAMINEN ON SELLAINEN HELVETILLINEN PROSESSI.» “Olen ollut pitkään yliopiston hallinnossa mukana. Me ollaan menty koko ajan systemaattisempaan suuntaan ja mennään edelleen, mutta muutos on ollut hidasta. Se, että näinkin isossa yliopistossa päästään näin yhtenäiseen toimintaan, ei tapahdu ihan hetkessä”, myöntää Pöyhönen. ? Akateemisen ruotsin kurssit jäävät seuraavalla OPS-kaudella lopullisesti historiaan, sillä yliopistolla ollaan jo siirtymässä uusimuotoisiin viestintäja kieliopintoihin, jotka korvaavat ne. Tutkintosääntöäkin ollaan taas uudistamassa. Uusi tutkintosääntö on tarkoitus hyväksyä toukokuussa, ja sen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa. Tarve tutkintosäännön uudistamiseen liittyy yliopiston johtosäännön muutoksiin, joissa poistettiin koulutusta koskevia osioita. Myös valtakunnalliseen tai paikalliseen koulutusyhteistyöhön, liittyviä asioita on tarve päivittää tutkintosääntöön. Aiemmin tiukennettua opetussuunnitelmakohtaa pyritään nyt löyhentämään. Uuden tutkintosäännön hahmotelmassa sanotaan, että “Opetussuunnitelmaan sisällytetään ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia opetuksen, opintojen ohjauksen, opintojen suunnittelun, opintojen sujuvan etenemisen sekä osaamisen arvioinnin ja opintosuoritusten rekisteröinnin kannalta”. “Tutkintosääntöä väljennetään sen takia, että nyt meillä on väline, jolla me tehdään ne opetussuunnitelmat. Vastaavat tiedot tulevat sinne pakollisten kenttien kautta, jolloin ei ole enää tarvetta tutkintosäännössä kirjata, mitä siellä opetussuunnitelmassa pitää olla. Nyt sinne laitetaan geneerisemmin, mitä opetussuunnitelmalla tässä yliopistossa tarkoitetaan”, Ikonen avaa. Tarkempia tietoja opetuksen toteutuksesta voisi laittaa myös muihin asiakirjoihin kuin opetussuunnitelmaan. “Loppujen lopuksi ajattelisin niin, että opetusohjelma on opetussuunnitelmaa konkreettisempi väline. Siinä kerrotaan nimensä mukaisesti, mitä opetustarjontaa on kunakin lukuvuotena. Kun opetussuunnitelmaa valmistellaan, on tiedossa, kuka opettaa opintojakson ja millaisia suoritustapoja siinä on. Meillä on yliopistossa opetuksen vapaus, joten opettajan tulee saada päättää tai ainakin vahvasti vaikuttaa siihen, miten hän opetuksensa aikoo toteuttaa”, linjaa opetuksesta vastaava vararehtori Marja-Leena Laakso. Tutkintosäännöstä poistuvat kohdat eivät jääne kokonaan unholaan. “Samat jutut tulee kirjattua, mutta toisiin dokumentteihin, kuten yliopiston laajuisiin ohjeisiin. Niitä pystyy helpommin täydentämään ja muokkaamaan, kun tutkintosäännön muokkaaminen on sellainen helvetillinen prosessi”, Kratochvil kertoo. OPS-ohjeistuksen jakaminen muokattavampiin asiakirjoihin onkin tässä mielessä perusteltua, mutta toisaalta se vaatii myös yliopistotason opastusta, jotta kaikkia ohjeistuksia noudatetaan. Eikä sitä voi pitää annettuna, että kaikki ohjeistukset sisäistetään opetussuunnitelmia luodessa. Tutkintosääntökin jäi monelta viime kierroksella lukematta. ? J ylkkäri?04 · 2019? 17 Faktat Mikä ihmeen tutkintosääntö ja OPS? Yliopiston tutkintosääntö säätää, miten koulutus on järjestetty ja miten opintoja suoritetaan yliopistossa. • Opetussuunnitelma on kuvaus tutkinto-ohjelman, erikoistumiskoulutuksen tai muun koulutuksen rakenteesta, osaamistavoitteista, sisällöistä, osaamisen arviointiperusteista ja suoritustavoista. • Opetusohjelma on suunnitelma opetuksen järjestämisestä ja tarjottavasta opetuksesta kyseisenä lukuvuotena. Sen perustana toimii opetussuunnitelma. • Opintojakso on pienin opetussuunnitelmassa kuvattu opintojen osa, jolle on määritetty nimi, yksilöivä koodi, laajuus, osaamistavoitteet, kuvaus, suoritustavat, arviointiperusteet ja mahdollinen kirjallisuus.
Armeniasta kotoisin oleva Sahakyan ei voinut kahteen vuoteen käydä kotimaassaan.
Opiskelun ja työnteon yhdistäminen voi olla kohtalokasta, jos on ulkomaalainen. Arus Sahakyan oli kaksi vuotta jumissa Suomessa ja samalla vaarassa tulla karkotetuksi. väärin työllistytty _ TeksTi ja kuvaT? Laura Kangas The Finnish Immigration Service has not granted the applicant a residence permit because the Employment and Economic Development office has issued a negative partial decision. Siinä kaikki, mitä armenialainen Arus Sahakyan sai tietää, kun hänen oleskelulupahakemuksensa hylättiin toisen kerran huhtikuussa 2018. Arus Sahakyan oli lähtenyt Armenian Jerevanista ja saapunut Jyväskylään kahta vuotta aikaisemmin, vuonna 2015. Hän oli tullut opiskelemaan Web Intelligence and Service Engineering -maisteriohjelmaan. "Minulla oli jo ihan hyvä työ ja kandidaatin tutkinto, mutta halusin saada kansainvälistä kokemusta. Valitsin Suomen, sillä silloin tänne vielä pääsi opiskelemaan ilman lukukausimaksuja. En edes hakenut muualle kuin Jyväskylään." Sahakyanin ensimmäinen oleskelulupahakemus 2015 meni vaivatta läpi, kuten myös jatkohakemus vuonna 2016. Ensimmäiset kaksi vuotta hän eli opiskelijaelämää kuten kuka tahansa eläisi. Vuonna 2017 tilanne muuttui. Sahakyan kärsi taloudellisista ongelmista, joiden vuoksi opintopisteet jäivät vähiin. "Silloin ajattelin, että nyt minun täytyy palata Armeniaan. En tiennyt, mitä tehdä." Onnekseen Sahakyan sai kesällä 2017 ohjelmistokehittäjän työpaikan jyväskyläläisestä IT-alan yrityksestä. Se helpotti kukkaroa ja oloa. Sahakyan jatkoi työpaikassa myös syksyllä osa-aikaisena. Hän haki kesällä uutta oleskelulupaa työpaikan perusteella. Sahakyanin hakemus hylättiin. Sahakyan soitti Migriin ja kysyi, mitä hänen täytyisi tehdä. Puhelimeen vastannut virkailija ei osannut sanoa, vaan kehotti soittamaan toiseen numeroon. "Saattaa olla, että sinun täytyy poistua maasta." ? Suomeen pyrkii joka vuosi tuhansia ulkomaalaisia opiskelemaan. Vuonna 2015, kun Sahakyan tuli Suomeen, hänen lisäkseen Suomeen halusi opiskelmaan yli 6300 ihmistä. Heistä noin 5900 myös pääsi. Viime vuoden luvut olivat käytännössä lähes samat. Jatkolupia käsitellään vuosittain suunnilleen yhtä paljon kuin uusia lupia eli noin 6000. Niistä hylätään vain muutama prosentti. "Yleisin syy hylkäykselle on se, että hakijan opinnot eivät etene kuten niiden pitäisi. Maahanmuuttovirasto edellyttää, että ulkomaalaisen opiskelijan opinnot edistyvät samaa tahtia kuin Kela edellyttää kaikilta, eli 45 opintopistettä vuosittain tai muuten opintosuunnitelman mukaisesti", kertoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Leena Turku. Turun mukaan Sahakyanin kaltaisia tapauksiakin tulee aika ajoin. Ulkomaalaisten opiskelijoiden on todistettava, että heillä on turvattu toimeentulo Suomessa, sillä heille ei myönnetä opintotukea. Lisäksi nykyään lukukausimaksut täytyy pystyä maksamaan. Työntekoa on kuitenkin rajoitettu silloin, kun maassa ollaan opiskelemassa. Silloin saa työskennellä lukuvuoden aikana enintään 25 tuntia viikossa. j ylkkäri?04 · 2019? 19
Tilanne oli ristiriitainen, sillä Sahakyan oli palkattu 2017, ja silloin Jyväskylässä oli ollut pitkään pulaa ohjelmistokehittäjistä. Saatavuusharkintassa on pari poikkeusta: sitä ei käytetä muun muassa aloilla, joilla on kova työvoimapula. Saatavuusharkinnan tarpeesta eri aloilla päättävät eri alueiden ely-keskukset paikallisesti. Keski-Suomen ely-keskuksen silloinen linjaus oli vuodelta 2013, jolloin saatavuusharkinnan ulkopuolelle oli jätetty vain hoitoalan työpaikkoja. Linjaus tarkistettiin seuraavan kerran vasta 2018, jolloin listaa saatavuusharkinnan ulkopuolelle jäävistä aloista laajennettiin – ja tällä kertaa joukossa ovat myös ohjelmistokehittäjät. Takaisin Sahakyaniin ja viime huhtikuuhun. The Finnish Immigration Service has not granted the applicant a residence permit because the Employment and Economic Development office has issued a negative partial decision. Sahakyan sai tietoonsa yhden virkkeen selityksen siitä, miksi hakemus hylättiin. Päätökset annetaan Suomen lain mukaisesti suomeksi tai ruotsiksi, ja englanniksi tarjolla on vain lyhyt tiivistelmä. Suomea osaavien tuttujensa avulla Sahakyan sai kuitenkin tietää, että päätöksessä Maahanmuuttovirasto suositteli häntä yrittämään hakemista uudelleen opiskelijan oleskeluluvalla. Niin hän tekikin. Silloin Maahanmuuttovirasto vaati häneltä selvityksen siitä, miksi "Silloin, kun oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella, niin silloin pitäisi opiskella." Mikäli opinnot ovat vaihtuneet työntekoon eikä opiskelija ole valmistunut, hänen kannattaa hakea oleskelulupaa työnteon perusteella, sanoo Turku. Näin Sahakyan tekikin, mutta vastaan tuli toinen ulkomaan kansalaisiin liittyvä byrokraattinen kiemura. Kun Sahakyan haki oleskelulupaa työskentelyn perusteella, hän tarvitsi lupaa varten työja elinkeinotoimiston lausunnon. Jyväskylän te-toimisto antoi hänelle oleskelulupaa vastustavan lausunnon. Syy oli se, ettei Sahakyanin työnantaja ollut käyttänyt saatavuusharkintaa palkatessaan Sahakyanin. Saatavuusharkintaa käytetään, kun avoimeen työpaikkaan ollaan palkkaamassa ulkomaista työvoimaa EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta. Tarkoituksena on, että ulkomaista työvoimaa ei käytetä silloin, kun tarjolla on myös pätevää kotimaista työvoimaa. Saatavuusharkintaa käytettäessä avoimesta työpaikasta on oltava työnhakuilmoitus te-toimiston sivuilla. Sahakyanin työnantaja ei kuitenkaan tiennyt, että saatavuusharkintaa pitäisi käyttää, joten ilmoitusta ei te-toimiston sivuilta löytynyt. Koska Sahakyania ei periaatteessa ollut palkattu oikealla menetelmällä, ei te-toimisto puoltanut hänen oleskelulupahakemustaan. Sahakyan soittaa kitaralla mieluiten folkia. Hän on kerran esiintynyt Yläkaupungin yössäkin. 20?J ylkkäri?04 · 2019
Päätös oli hylätty. Sen myötä hän sai myös kutsun poliisin juttusille. opinnot eivät edenneet vaaditulla tavalla. Sahakyan kertoi taloudellisista vaikeuksistaan ja stressistä, jota ne hänelle aiheuttivat. Myös yliopisto antoi lausunnon. "Se ei ilmeisesti ollut tarpeeksi." Vappuaattona 2018 elettiin vielä lämpimiä kesäpäiviä, ennen kuin ne vaihtuivat hyiseen tihkusateeseen. Samana päivänä Sahakyan sai postia. Päätös oli hylätty. Sen myötä hän sai myös kutsun poliisin juttusille. Siellä kerrottiin, että Sahakyan karkotettaisiin Suomesta ja hän saisi kahden vuoden kiellon tulla Schengen-alueelle. "Päätöksessä kerrottiin, että koska olin ensin hakenut työlupaa ja sitten opiskelulupaa, Migri tulkitsi, että olen kiertänyt maahantulosäännöksiä ja että minulla ei ollut aikomusta opiskella, kuten hakemuksessani väitin." Sahakyanin ystävät ovat olleet hänen kokemuksistaan raivoissaan. Silti Sahakyan itse ei ole vihainen kenellekään, edes Maahanmuuttovirastolle. "Säännöt ovat olemassa syystä, niillä halutaan suojella kansalaisia, ymmärrän sen. Tämä kaikki olisi ollut vältettävissä, jos olisin panostanut opiskeluun ja valmistunut ajoissa", Sahakyan toteaa. "Mutta olen vain ihminen. Ihmiset eivät ymmärrä, millaisia haasteita tulee vastaan, kun muuttaa uuteen maahan." Sahakyan ei itsekään tiedä aivan tarkkaan, miksi hän joutui hakemusrumbaan. Tietysti opiskelun ja työn sekoittaminen ovat tehneet asioista hankalia. Ongelmat saatavuusharkintasäädösten kanssakaan eivät tehneet hyvää. Hän arvelee, että hänen hakemuksensa ovat saattaneet päätyä jonkun erityisen virkaintoisen ja sääntöjä noudattavan käsittelijän pöydälle. "En osannut arvata, että työskentelystä tulisi niin iso ongelma. Olen antanut Migrille kaikki paperit, joita he ovat pyytäneet, ja sen olisi pitänyt riittää. En tiedä, miksi ei riittänyt." ? Karkotuspäätöksen jälkeen Sahakyanilla oli kuukausi aikaa poistua maasta. Hän haki pian vapun jälkeen oikeusapua Keski-Suomen oikeusaputoimistosta ja teki Migrin päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen. Maaliskuun alussa, kymmenen kuukautta myöhemmin, Sahakyan sai Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta postia. Hallinto-oikeuden mukaan Migrin päätös oli kohtuuton, ja se kumosi Migrin päätöksen. Sahakyanin hakemus palautettiin uudelleen käsittelyyn. Lopulta, kymmenen päivän päästä hallinto-oikeuden kirjeestä, Sahakyan sai opiskeluperustaisen oleskeluluvan heinäkuun loppuun saakka. Siihen mennessä hänen täytyy valmistua, ja sen jälkeen hän voi hakea työperustaista oleskelulupaa. "Olin niin onnellinen, kuin sain päätöksen. En ollut saanut poistua Suomesta sen jälkeen, kun sain ensimmäisen kielteisen päätöksen vuonna 2017", Sahakyan kertoo. "Ensimmäisenä varasin lentoliput Armeniaan. Menen sinne kolmeksi viikoksi juhannuksen aikaan. Pääsen näkemään perhettäni ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen." ? fakta Tuhannet haluavat Suomeen Suomeen EU/ETAmaiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden pitää hakea oleskelulupaa. Lupa myönnetään nykyään pääsääntöisesti kahdeksi vuodeksi kerrallaan. • Töihin tulevan pitää hakea oleskelulupaa eri hakemuksella. • Uusia oleskelulupahakemuksia opiskelun perusteella tulee vuosittain noin 6000, jatkohakemuksia saman verran. • Työn perässä oleskelulupaa hakee 6000–7000 ihmistä vuosittain. J ylkkäri?04 · 2019? 21
Valotusaika on toteutustavaltaan poikkeuksellinen sarjakuvaromaani. Sen rikoksen ja scifi-visioiden ympärille kietoutuvat tapahtumat sijoittuvat Jyväskylään. Sarjakuvataiteilija Avi Heikkinen esittelee uutta teostaan. Avi Heikkinen vaikuttaa tyytyväiseltä. Hänen esikoissarjakuvaromaaninsa Valotusaika ilmestyi helmikuussa, ja palaute on ollut positiivista. Valotusaika on toteutettu poikkeuksellisella tavalla: sen jokainen ruutu valokuvattiin ja jälkikäsiteltiin digitaalisesti piirrosmaiseksi. Se on ensimmäinen tällä tyylillä toteutettu sarjakuvaromaani ainakin Suomessa, ja tekijän itsensä mukaan mahdollisesti myös koko maailmassa. Vuonna 2016 julkaistiin Prisma-puhelinsovellus, jolla pystyi jälkikäsittelemään kuvia piirrettyjen tai maalattujen tyylien mukaisiksi. Yksi sovelluksen sisältämistä tyyleistä muistutti Heikkisen mielestä vahvasti sarjakuvissa käytettyä tussin jälkeä. ”Niihin aikoihin monissa Facebookin taideryhmissä kirottiin, että nyt kaikki dillet tulee ja vie meiltä työt. Minä taas ajattelin kotona, että jes, nyt minä vien noiden työt!” Heikkinen naurahtaa. Kokeilunhaluinen taiteilija ihastui sovelluksen mahdollisuuksiin ja halusi ehdottomasti kokeilla tekniikkaa sarjakuvassa. ”Olen visuaalinen persoona, mutta silti piirtäminen on minulle aina nihkein vaihe sarjakuvanteossa. Osaan kyllä piirtää, mutten kauheasti nauti siitä”, Heikkinen kertoo. Valotusajan kuvausja jälkityövaihe kesti lähes vuoden. Romaanihahmojen ”näyttelijät” löytyivät suurimmaksi osaksi Sarjakuvataiteilija, joka ei pidä piirtämisestä vi iv i Ko iv is to in en Heikkisen kaverija tuttavapiireistä. Pääroolin hän päätti tehdä itse,. osittain kustannussyistä ja osittain siksi, että teos oli niin henkilökohtainen. ”Siellä on joukossa myös oikeita kuvia esimerkiksi isästäni pitelemässä minua vauvana ja äitini hautajaisista.” Heikkinen sai Valotusajan tiimoilta neljä apurahaa sekä yhden sponsorin. Näillä rahoilla pystyttiin kattamaan muun muassa kaikki painokulut. Valotusaika sisältää runsaasti futuristisia yksityiskohtia aikamatkustuksesta tekoälyyn, vaikka tarinan tapahtumat on sidottu vuoteen 2018. Heikkinen kuitenkin kieltää olevansa perinteisen ”lentävät autot” -scifin ystävä. ”Tykkään sellaisesta vähän stephenkingmäisestä lähestymistavasta, jossa maailma sinänsä on tavallinen, mutta siellä on osana outoja elementtejä.” Heikkiselle tärkeää oli tuoda romaanissaan esiin pienten ja voimattomien näkökulma suurvaltojen ja jättikorporaatioiden puristuksessa. Tämä vaikutti myös siihen, että teoksen tapahtumapaikaksi valikoitui Jyväskylä: pieni ja mitätön paikka, jossa ei näennäisesti tapahdu mitään. Suoraan vaalitoimipaikalta haastatteluun saapunut Heikkinen näkee teoksensa teemoissa yhtymäkohtia myös oikeaan maailmaamme. ”Voimme yrittää vaikuttaa johonkin vaaleilla, mutta ei me mihinkään oikeasti päästä vaikuttamaan”, Heikkinen pohtii. Tästä huolimatta Heikkinen kiistää teoksensa olevan kyyninen. ”Näkökulmani on juuri se, että vaikka meistä tuntuu voimattomilta, niin teoillamme on merkitystä.”? ? ?niKlas PelKonen 22?J ylKKäri?04 · 2019 kulttuuri
Kolme naista Jafar Panahi | Iran | 2018 |1h 40 min Ti 23.4 klo 18 Arvosana:?? ? ? ? ? Jafar Panahi ei saisi Iranin tuomioistuimen mukaan tehdä elokuvia 20 vuoteen, mutta se ei ole ohjaajaa hidastanut. Taxi Teheranissa Panahi näytteli itseään larppaamassa taksikuskia. Tällä kertaa hän näyttelee (fiktiivistä?) itseään. Tarina alkaa Jafarin saadessa videoidun itsemurhaviestin nuorelta näyttelijättäreltä. Hän lähtee Panahin kanssa selvittämään tytön kotikylään viestin aitoutta, onko nainen kuollut vai onko video väärennös. Panahin leffojen yhteiskunnallinen kommentaari ei ole rivien väliin piilotettua, Mutta hän onnistuu käsittelemään naisen asemaa iranilaisessa yhteiskunnassa humaanilla tyylillä ilman tuomitsevaa osoittelua. Se on taito, jota harvalta ohjaajalta löytyy.? ? Tero uuTTana Arytmia Boris Khlebnikov | Venäjä, Suomi, Saksa 2017 | 1h 56min Ma 13.5. klo. 18 Arvosana:?? ? ? ? ? Venäjältä Suomeen asti kantautuvat elokuvat harvemmin ovat mitään hyvänmielen leffoja, eikä ole Arytmiakaan. Ambulanssin ensihoitajan arjesta, alkoholismista ja meneillään olevasta erosta ei niin pirteää leffaa aikaiseksi saisikaan, laadukkaan draaman kylläkin. Tarina tuntuu varsin tuoreelta, leffa onnistuu kuvaamaan hienosti hoitajien mielenmaisemaa. Siinä samalla päästään sivuamaan toki hieman venäläisen yhteiskunnan byrokraattisuutta, eikä se esittäydy hyvässä valossa. Päänäyttelijät tekevät hyvää työtä, mutta etenkin Aleksandr Yatsenko onnistuu hienosti tulkitsemaan sisäänpäinkääntynyttä Olegia. Arytmia on hyvin toteutettua draamaa, mutta kaipaisin toteutukseen vielä suurempaa kunnianhimoa kokonaisuuteen. ? ? Tero uuTTana Planet on kuin kuumeinen uni Anna-Kaarina Jokinen esiintyy Planet-näytelmän esityksessä.. Jyväskylän Ylioppilasteatterin Planet -näytelmä esitetään 24.4., 28.4., 5.5, ja 12.5. Kaikki näytökset esitetään Ilokivellä. Planet on Jyväskylän Ylioppilasteatterin tuorein tuotanto, joka yhdistää erilaisia nykysirkuksen elementtejä kertoakseen vaihtoehtoisesta todellisuudesta. Planet on täysin sanaton eikä kerro tarinaa perinteisin keinoin, vaan keskittyy tunnelman ja ajatusten jakamiseen minimalistisen visuaalisen kerronnan avulla. Neljän nykysirkustaiteilijan luoma maailma leikittelee erilaisuudella kyseenalaistaen normaaliutta. Planetin maailmassa esimerkiksi housuja käytetään pareittain, ja nukkuminen tapahtuu pinossa kaiteen päällä. Vaikka monet esitetyt konseptit vaikuttaisivatkin paperilla hullunkuriselta, toi hillitty toteutus maailmalle uskottavuutta. Planetin tunnelmaa vertaisin monella tapaa kuumeiseen uneen. Vaikka esityksen sisältö oli jatkuvasti outoa ja epäloogista, huomasin, etten kyseenalaistanut mitään näkemääni, vaan hyväksyin kaiken osana näkemääni todellisuutta. Kuumeisen unen tunnetta korostivat pienet toistuvat elementit, joita on ripoteltu pitkin esitystä. Planetin vaihtoehtoinen todellisuus ei tosin ole kuumeisen unen tapaan ahdistava, vaan enemmänkin positiivinen kokemus. Esiintyjien performanssi on sulavaa ja kaunista katsottavaa. Minimalistinen mutta visuaalisesti tehokas puvustus ja maskeeraus tuovat hahmoille persoonallisuutta yksinkertaisella värikoodauksella. Luova tilankäyttö ansaitsee myös omat kiitoksensa. Musiikki oli hyvin integroitu osaksi kokonaisuutta, vaikka olikin välillä yllättävän synkkää. Osa kohtauksista on venytetty tarpeettoman pitkäksi kerronnan tehokeinona. Liian pitkät kohtaukset häiritsivät luontaista kulkua, enkä kokenut tehokeinon tuoman arvon korvaavan menetettyä sulavuutta. Planet on hyvin toteutettu esitys, joka tarjoaa uniikin elämyksen. Suosittelen kokemusta lämpimästi.? ? ?MIKKo MYKKÄnen aI n o va u h Ko n en J YlKKÄrI?04 · 2019? 23 kulttuuri Ilokiven elokuvat OhjelmistOssa myös 6.5. Juhannustanssit (1964)
Uskon ja tieteen voi yhdistää, ajattelivat kristillisen kampusyhteisön Lumina Campuksen alulle panneet Jyväskylän yliopiston opiskelijat keväällä 2017. Ajatus muuttui pian yhdistykseksi Jyväskylän Vapaaseurakunnan koordinaattori Merja Toukolan avulla. “Luminan punaisena lankana oli luoda opiskelijoiden ja nuorten aikuisten oma yhteisö, jossa voidaan jakaa ja kokea elämää yhdessä. Kantavana ajatuksena oli myös, että haluamme olla lähellä kaupungin sykettä”, Toukola luonnehtii. Kristillinen tausta tai vakaumus eivät ole edellytyksiä osallistua Luminan tapahtumiin. Yhteisö on ennen kaikkea hengellinen. “Yhtenä motivaationa yhteisön perustamiselle oli ymmärrys siitä, että hengellisyys on normaali osa ihmisyyttä ja monelle opiskelijalle iso osa arkielämää. Mielestämme on tärkeää, että yliopistolla on hengellinen kohtaamispaikka”, Toukola kertoo. Lumina Campus korostaa toiminnassaan hengellisyyden lisäksi akateemisia ja poikkitieteellisiä periaatteita. Toukola näkee, että akateemiset ja hengelliset arvot voivat kulkea käsi kädessä. “Akateemisuuteen kuuluu oman ajattelun kehittäminen ja vapaus omien näkemysten rakentamiseen”, Toukola kuvaa. “Hengellisyys näkyy siinä, että olemme avoimesti kristillisiä, mutta meillä ei tarvitse piilotella omaa maailmankatsomustaan. Poikkitieteellisyys näkyy puolestaan siten, että meillä ei ole yhtäkään Jyväskylän yliopiston tiedekuntaa yliedustettuna, vaan osanottajia on mukana sieltä sun täältä.” Toukolan mukaan Luminan tapahtumat ovat kaikille avoimia matalalla kynnyksellä. Ainoa kriteeri on, että on vapaata maanantai-iltaisin. Tällä hetkellä Lumina Campus järjestää tapaamisia Musican Boomboxissa. Yhteisön Whatsapp-ryhmään pääsemiseen on vielä matalampi kynnys. Ihmisten kiinnostus Luminaa kohtaan on kasvanut nopeasti. Toukolan mukaan on suorastaan yllättävää, kuinka laajasti yhteisöstä tiedetään: Luminan perustamisen jälkeen viikoittaisten tapaamisten vakiokävijämäärä on yli tuplaantunut edelliseen lukuvuoteen nähden eli kasvanut kolmesta kahdeksaan ja kahdeksasta pariinkymmeneen. "Joka ilta on mukana myös uusia kävijöitä, ja kiinnostus vaikuttaa olevan vielä suurempi kuin varsinainen kävijämäärä.” Toukola kertoo, että puolet Luminan toimintaan osallistuvista opiskelijoista ovat suomalaisia ja toinen puolisko kv-opiskelijoita. Erikoista on Toukolan mukaan ollut se, että suurin osa kävijöistä on ollut miehiä. “Jyväskylän keskustan asukasmäärä kasvaa huimaa vauhtia, ja iso osa asukkaista on “kodittomia” opiskelijoita eli lapsuuden kodistaan tai kotimaastaan lähteneitä. Siksikin tämä kohtaamisalusta on mielestämme tärkeä.” Ensi syksylle Lumina Campus kaavailee omaa leiriä. “Sellainen on haaveissa. Kun uudet opiskelijat tulevat kaupunkiin, leirin järjestäminen rakentaisi mahtavan pohjan alkavalle opiskelijaelämälle ja sen ihmissuhteille”, Toukola perustelee. “Opiskelun ajanjakso on kriittinen ja sirpalemainen elämänvaihe, johon jokainen opiskelija ei välttämättä ehdi rakentaa kunnon ihmissuhteita, joita kaikki kuitenkin tarvitsevat.” ? ? ?riku lehtoranta Tiede ja usko rinnakkain Lumina Campus -yhteisössä nähdään, että hengellinen ja akateeminen kulttuuri kulkevat käsi kädessä. »hengellisyys on normaali osa ihmisyyttä ja monelle opiskelijalle iso osa arkielämää.» Miika Toukola ja Nguy?n Khôi ratkoivat mysteeriä Lumina Campuksen illanvietossa. tu u kk a te r vo n en 24?J ylkkäri?04 · 2019 yhteisöt
Nykymaailman globaalit haasteet ovat ilmiöitä, joita pyritään kuumeisesti ratkomaan juuri EU:ssa. Canthille lakki päähän Vappuaatto 30.4. JYY ja JAMKO lakittavat perinteisesti Minna Canthin patsaan Kirkkopuistossa. Muista hankkia ylioppilaslakkiisi JYYn lakkimerkki Helsingin lyyran tilalle JYYn toimistolta. Haalarimerkki EU-vaaleista Europarlamenttivaalit 26.5. Muista äänestää EU-vaaleissa. Ennakkoäänestys on 15.-21.5. ja vaalipäivä 26.5. Saat JYYn toimistolta myös haalarimerkin äänestettyäsi! Vappujuhlintaa käsi kädessä Ylioppilaskunnan vappu vuonna 1959. Ylioppilaskunnan vappuperinteeksi muodostui sotien jälkeen makarooniksi kutsuttu kulkue. Opiskelijat etenivät kiemurrellen korkeakoululta kauppatorille. Kuvan makarooni oli viimeinen, sillä vuonna 1960 vapunviettoa muutettiin ja makarooni jäi pois kaduilta (muttei köyhän opiskelijan lautaselta). ? jy vä sk yl än yl io pi st o n ti ed em u se o j ylkkäri?04 · 2019? 25 ylioppilaskunta historia ajankohtaista Kun yhdet vaalit päättyvät, toiset lähenevät entisestään. Vaalimunkki ei ole vielä sulanut mahassa kokonaan, kun uurnat kutsuvat sinua jo uudestaan liikkeelle. Pitkää hengähdystaukoa kaksien vaalien välille ei tosiaankaan jää. Europarlamenttivaaleissa valitaan uudet edustajat, mepit, seuraavaksi viideksi vuodeksi. Suomen paikkamäärä tulee olemaan joko 13 tai 14 riippuen kaoottisen Brexitin aikataulusta. Useat eduskuntapuolueet ovat jo nimenneet omat Brysseliin tähtäävät ehdokkaansa. • Vaalien aikaan 23.–26.5. jokainen EU-kansalainen voi vaikuttaa. Jotkut kuitenkin pohtivat, mitä merkitystä eurovaaleilla on. Eikö kansalaisvelvollisuus ole täyttynyt jo eduskuntavaaleissa äänestämällä? Miksi eurovaaleissa pitäisi vielä äänestää? Mitä isommasta haasteesta on kysymys, sitä suuremmalla pelikentällä sitä tulisi käsitellä, sillä vain yhteisiin sopimuksiin nojaten voimme tehdä globaalisti vaikuttavia ratkaisuja. Näihin ratkaisuihin Ville Härsilä Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen. Eurovaalit saapuvat, oletko valmis? jäsenmaat yksinään eivät kykene. Nykymaailman globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, nuorten työttömyys ja sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ovat ilmiöitä, joita pyritään kuumeisesti ratkomaan juuri EU:ssa. Tämän lisäksi parlamentin pöydällä on myös paljon opiskelijoita koskevia asioita, joista tunnetuin on liikkuvuuden mahdollistava Erasmus+. • Mutta kuten politiikassa aina, tulevaisuuden rakentamisen keinot edustajien ja puolueiden välillä ovat kirjavat. Äänestämällä vaikutat siihen, millainen asema sinun arvomaailmallasi on parlamentissa tulevan viiden vuoden aikana. Usein kuulee sanottavan “think globally, act locally”. Eurovaalien kohdalla miettisin ajatuksen kuitenkin toisin päin. Mikä elämässäsi, lähipiirissäsi ja ympäristössäsi on sellaista, minkä haluaisit olevan paremmin? On todennäköistä, että Euroopan parlamentti voi vaikuttaa antamaasi vastaukseen. Siispä “think locally, act globally” ja ei kun uurnille uudestaan! ?
Kunta koosttuu kylistä, joilla kaikilla on ouvot nimet. On Mönnii, Kupluskyllää ja Kulhhoo tälleen muutammiiluetellakseni. Jos assuu jossain ettään perällä,voi varrauttuu et lähin katulamppu on yli viienkilsan päässä. Onneks siellä pimmeessä eitarvihe olla yksin, sillä ilvekset ja suet tykkää käyvä pihoissa vierasilla. Kontiolahen ehottomasti suurin julkkis on sarjahukuttaja. Vuosien ajan teinien lempiharrastus oli mennä koputtammaan senovveen ja sit juosta helevetin lujjaa pakkoon sitä ja sen koirrii. Kai meillä Kontiolahella onollu aina vähä rankemmat huvit. Elokuvakyläki meillä on, sillä täällä kuvattiinvuossii sitten Karjalan kunnailla -sarjjaa. Nykysin koko autio kylä sopis pikemminkisarjjaan nimeltä Kurjalan kannailla.Varuskuntaki oli, mut se lakkautettiin. Ei kai täällä ois ees mittään puolustamista. Kunnan ylppeys on ampumahiihtostadion, jossa piettään ampumahiihon maailmancuppii ja MM-kisoja. Todellissuuessa Joensuu hyöttyy kisoista enemmän, ku eihän Kontiolahella voi majottuu eikä turisteille oo täällä nähtävvää. En ees muista, millon kisojenkävijätavotteisiinkkaa ois päästy. Silmmäätekevät sit osttaa joka kisoista uuenkisamainostakin, jotta kaikki tietäs et neseurraa ampumahiihttoo. Niitä sit piettään kylillä päällä nii pitkkään kunnes tullee taas uuet kisat. Koska Kontiolahti on täynnä ihmehiihtäjiä, sukssii näkkee ympäri vuuen. Ennen Kontiolahella järjestettiin kesähiihtoja. Sillon keskellä kessää pellolle tuottiin lunta ja ihmiset makso päästäksseen hiihtämmään kilppaa.Nykysin kontiolahtelaiset jouttuu kesäsin tyytymmään vaa rullasukssiin ja asvalttiin. Jos kontiolahtelaista kehotettas suksimmaan kuusseen, se varmmaan innostus.? ??? Tuuli RanTasalo Pala kurjjaa Karjallaa Tiiätsie missä on Joensuu? Kontiolahti on siitäkakskyt kilssaa pohjosseen. ? 48 § Opintosuoritusten tulosten julkistaminen ja rekisteröinti Mikä perkele siinä on niin vaikeaa, taas tenttitulokset myöhässä! JoopaJoo, nimeT muisTiin ? Kyllästynyt näihin ’opintotuella ei elä’ -juttuihin ja nyt niitä kylvetään jo pääkirjoituksessa. Opetelkaa ihmiset rahankäyttöä tai menkää duuniin jos pitää päästä ryyppäämään. Tai valmistukaa nopeammin niin saatte velkaa anteeksi. Opiskelija ei ole mikään oikea köyhä. 30+ opiskeliJa, Joka saa TueT RiiTTämään ? Aktiivimallia odotetaan, kuin kuuta taivaalta, pois vaalin jälkeen. Muu paha jää vähän varjoon, itsekin kannustettuna ikityöttömänä toki toivon aktiivimallia hornan tuuttiin, mutta kamala on järkytys, jos jollakin muulla, yhteiskuntatakuulla työttömälle, yms, "korvataan" tuo tärkeä pahan poisto. mauno VouTilainen Lähetä oma viestisi osoitteessa jylkkari.fi 26?J ylkkäRi?04 · 2019 paska kotiseutu Sarjakuva tekstarit
Suomi kulutti luonnonvarat neljässä kuukaudessa, jälleen. Suomi on seuraava Euroopan Unionin puheenjohtajamaa, ja sielläkin suunnalla pitäisi viedä ilmastopolitiikkaa eteenpäin. Ilmastonmuutos on jokaisen somefeedillä ja uutisotsikoissa, mutta silti monelle suomalaiselle ilmastokriisi näyttäytyy kaukaisena merten takana häämöttävänä uhkana, joka ei meitä suomalaisia koske. Ei meidän järvissämme lillu muovilauttoja tai asuinalueillamme syty järkyttäviä paloja. Sellaiset asiathan tapahtuvat muualla maailmassa. Me suomalaiset rakastamme identifioitua suomalaisiksi ja olemme todella hyviä brändäämään suomalaisuutta itsellemme. Meillä on sauna, joulupukki ja mämmi, joista olemme ylpeitä ja toisaalta hyvin huolestuneita, jos jollakulla on niistä pahaa sanottavaa. On kuitenkin yksi asia, jonka myymisessä emme ole olleet kovin hyviä. Me emme osaa brändätä ilmasto-ongelmaa suomalaiseksi. ? Kun puhutaan paikallisesta ympäristöhuolesta, puhutaan nimbyismista eli toisin sanoen “not in my backyard” -ilmiöstä. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät ole motivoituneita toimimaan, jos he eivät hyödy itse, ja ongelmat siirretään kauemmas omasta elinpiiristä. Nykyään yhä useampi kohtaamamme ongelma on kuitenkin globaali. Esimerkiksi ilmastonmuutos valitettavasti on koko maailmaa koskeva, helposti abstraktiksi todettu ongelma. Meidän suomalaisten pitäisi nyt vetää eurooppalaista ilmastopolitiikkaa, mutta se ei onnistu, jos me emme ole ensin omaksuneet ongelmaa itsellemme. Kysynkin, miksi annamme ilmastonmuutoksen kasvot Kiinassa asustaville pandoille, kun juuri julkaistun Suomen lajien Punaisella listalla on varpunen – perisuomalainen lintu, joka jouluaamuisin laskeutuu pienen pirtin portaille. Ilmastonmuutoksen myötä tyttö saa syödä siemenet ihan yksin, kun veli ei tulekaan enää käymään. Listalta löytyy myös suomalaisissa metsissä tallustava mesikämmen. Eikö otso vetoaisi suomalaisten tunteisiin enemmän kuin mustavalkoinen serkkunsa? Onhan karhu kömpinyt suomalaisissa metsissä iät ja ajat ja ollut osa perinteisiä muinaisuskoja. Miksi Euroviisuedustajamme Daruden Look away -esityksessä vihreisiin pukeutunut nainen tanssii kuutiolla, jossa näkyy sulavia jäätiköitä? En ole eläessäni nähnyt jäätiköitä Suomessa, mutta sinisistä järvistämme ja joistamme olen maalannut mieleeni rakkaan sielunmaiseman. Entä kun suomalainen menee ruokakauppaan? Hyllyt ovat täyttyneet lihankorvikkeista, mutta missään ei oikein näe suomea. Sanat tofu ja tempeh eivät taivu suomalaisen suuhun. Nyhtökaura on suomalaisten kehittelemä, mutta pakettien kannessa komeilee tiikeri. Missä meillä Suomessa on tiikeri muualla kuin eläintarhassa? Televisio on täynnä suomalaisuutta ylpeyttä korostavia pekonija maitotuotemainoksia. Totta kai suomalainen muistaa myös kaupan hyllyiltä sanat kermajuusto ja pekoni, muttei ruokaa nimeltä "pulled oats". Eikö olisi helpompi brändätä tuotteita suomalaisiksi, jos ne kerran sitä ovat? Meillä on pellot täynnä kauraa, josta valmistamme kaurapuuroa. Miksi nyhtökaura ei voisi olla yhtä perinteinen osa jokapäiväistä arkiruokaamme? ? On ihailtavaa nähdä, että olemme ottaneet ilmastokriisin vakavasti ja haluamme viedä ongelman laulukilpailuihin, kansainvälisille markkinoille, sekä huolestua muiden mantereiden eläinlajeista. Me haluamme selvästi nähdä ongelman globaalina, sillä sitähän se on. Ensin meidän pitäisi tuoda ongelma kuitenkin meidän suomalaisten takapihoille. En tarkoita, että meidän pitäisi pitää vain oma takapihamme puhtaana. Mutta mitä jos ensin avaisimme edes omien ikkunoidemme verhot ja kurkistaisimme pihalle? Mitä jos ensin huomaisimme, että meidänkin eläinkantamme ja kasvilajimme hupenevat? Ehkä sitten voisimme mennä EU:hun vaatimaan, että haluamme jatkossakin säilyttää meidän ja muidenkin takapihoilla omat kansallismaisemamme. ? »Mitä jos ensin huomaisimme, että meidänkin eläinkantamme ja kasvilajimme hupenevat?» »Ketä kiinnostaa pandojen kohtalo? Ehkä suomalaiset havahtuisivat, jos heitä peloteltaisiin varpusten katoamisella.» Oona Mynttinen Kirjoittaja on journalistiikan opiskelija, joka ei halua joutua selittämään tulevaisuudessa lapsilleen, minkä näköisestä linnusta Loiri laulaa. J ylkkäri?04 · 2019? 27 viimeiset sanat
J Y V Ä S K Y L Ä N K E S Ä N P U I S T O J U H L AT 2 1 9 Y O N A / V E S TA / P Y H I M Y S PA R I I S I N K E V ÄT / M A I J A V I L K K U M A A L I T K U K L E M E T T I / L A U L U R A S TA S I I S A / A S A & B A N D & D J M AT T I N I V E S Kuva: Jyri Kiuru 1 P V J A 3 P V L I P U T N Y T M Y Y N N I S S Ä ! L O U N A IS P U IS T O S S A 4 .– 6 .7 . W W W .J Y V A S K Y L A N K E S A .F I Yannick Lahti vaihtoehto Aku Ankalle M ak sa ja : Ya nn ic k La hd en tu ki ry hm ä #eurovaalit2019 fb.com/yannicklahti2019 Ennakkoäänestys 15.-21.5. Suomen vaalipäivä 26.5. Tee mitä teet, MUTTA ÄÄNESTÄ.