Jyvääskylän ylioppilaslehti 31. maaliskuuta – 27. huhtikuuta 2014 54. vuosikerta 4 Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari PoPParin Pöydästä maailmalle: vahvasti jyvääskyläläinen sici grilli 21:n klassikot eivät vanhene maku kaupungin pirskeet pystyyn? listasimme jyvääskylän biletilat ulkomaalaiselle löytyy tutkinto muttei töitä jyrock + menovinkit jyvääskylän yöhön ja päivään flex your brain in the debate society annamaija manninen ei ikävöi yliopistolle
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 S uomessa on meneillään ristiriitainen projekti. Pitäisi saada lisää ulkomaalaisia yliopistoille, kansainvälisyyden hehkua maakuntiin, mutta toisaalta täytyisi vähentää ulkomaalaisten koulutuksesta aiheutuvia kuluja. EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista ruvetaan jauhamaan aina, kun jostain pitäisi säästää. Maksujen puolustajat kysyvät, miten Suomi hyötyy ulkomaalaisille verorahoilla tarjoamastaan koulutuksesta. Näkökulma on tarpeellinen, mutta turhan usein se jää kysymyksen sijaan jääräpäiseksi hokemaksi. Avainasemassahan on se, mitä opiskelija koulutuksellaan tekee. Meidän ikääntyvässä yhteiskunnassamme korkeakoulutetut ja vieläpä pitkälle muiden maiden rahoilla kasvatetut, töitä tekevät ammattilaiset ovat taivaan lahja. Ja mikäpä sen parempi keino houkutella heitä kuin koulutuksen loppusilauksen tarjoaminen maisteriohjelmassa. So far so good, mutta sitten menee vaikeaksi. Suomeen jäävien ulkomaalaisten osuus täällä valmistuneista pyörii selvityksestä riippuen 70 prosentin molemmin puolin. Maassa pysyneiden työllistymisessä on ongelmia. Paikan löytäneistäkin moni kokee, ettei työ vastaa omaa koulutustasoa. Olisikin aika keskustella siitä, kuinka Suomi onnistuisi tekemään itsestään yhä useammalle korkeakoulutetulle ulkomaalaiselle muutakin kuin väliaikaisen pysähdyspaikan. I lokiven peruskorjaus odottaa jo kulman takana. Yksi keskeisimpiä peruskorjauksen suunnitteluun liittyneitä kiistakapuloita on ollut kulttuuritilan, nykyisen niin sanotun mustan laatikon kohtalo. Vuosi sitten (edustajiston kokous 2/2013) edustajisto teki päätöksen kulttuuritilan siirtämisestä Opinkivelle. Päätöksenteon tueksi tehtiin selvityksiä mm. kahden työryhmän toimesta. Työryhmien panoksesta huolimatta edustajistolla ei kuitenkaan ollut riittävän tarkkaa tietoa päätöksenteon hetkellä siitä, miten ja millä ehdoin kulttuuritilan voisi Ilokivessä säilyttää. Keskeisimmät epäselvyydet liittyivät tilaongelmiin sekä huoleen siitä, mistä mustan laatikon kulttuuritoiminnalle löydettäisiin väistötilat Ilokiven remontin ajaksi. Koska päätöksenteko puutteellisin tiedoin voisi näin suurta remonttia koskevassa kysymyksessä olla JYYn kannalta kohtalokasta, punavihreät edustajistoryhmät esittivät, ettei kulttuuritilan säilyttämistä Ilokivellä kuopattaisi ennen kuin asiasta on saatu tarpeeksi tietoa päätöksenteon tueksi. JYYn päätöksenteossa aika on kuitenkin rahaa. Kulttuuritilasta oli päätettävä pian, koska sen katsottiin olevan ratkaiseva tekijä koko remontin muiden suuntaviivojen suunnittelussa. Kiireeseen vedoten esitys lisäselvityksen tekemisestä nähtiin mahdottoHukattuja mahdollisuuksia Kuka JYYssä päättää? JYväSKYläSSä opISKelee vaihto-opiskelijoiden lisäksi tällä hetkellä 335 ulkomaalaista englanninkielisissä maisteriohjelmissa. 223 heistä tulee EU:n ulkopuolelta. Nykyisellään maisteriohjelmissa keskitytään sellaisella teholla kouluttamiseen, että valmistuva putkahtaa oppilaitoksen sylistä mustan aukon reunalle. Opiskelijoille tarjotaan hyvin vähän uraohjausta, ja oman alan työmarkkinat ovat monelle valmistuvalle arvoitus. Kielitaidon tärkeys aukeaa monille ulkomaalaisille vasta sitten, kun englanninkielinen työnhakuportaali sylkee etsijän kasvoille sitkeästi suomenkielisiä ilmoituksia. Ja jos kiinnostava paikka löytyykin, paikallista kieltä taitamaton puristuu helposti hakemuspinon pohjalle. Vaikka työkieli olisi C++, kahvipöydässä suositaan suomea. Työpaikan arjessa sillä on väliä. Kielitaidon merkitys pitäisi saada iskostettua opiskelijoiden alitajuntaan heti, kun psykedeelisesti tuijottavia Jyu-pöllöjä alkaa kolahdella postiluukusta. Opiskelijan kiinnostus ei kuitenkaan yksin riitä, sillä kahden vuoden maisteriopinnoissa on usein hädin tuskin tilaa edes pakollisille kursseille. Kukin voi itsekseen pohtia, kuinka sujuvasti vaikkapa oman työn ohella hankittu kiinan kieli taipuisi kahden vuoden ja yhden maisterintutkinnon jälkeen. Helppoja ratkaisuja tuskin löytyy. Kun opiskelijoista nyt kuitenkin jaksetaan leipoa tulonlähteitä, voisi kansainvälistymisen mahdollisuuksia etsiä myös omia toimintatapoja parantamalla. Hyvällä suunnittelulla ja ohjauksella saatettaisiin jo päästä pitkälle. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi mana, ja se hävisi äänin 16–23. Vuosi päätöksenteon jälkeen Ilokiveä esitetään jälleen varteenotettavaksi paikaksi kulttuuritilan sijainniksi. Tällä kertaa viesti näyttää tulevan kuitenkin arvovaltaisemmalta suunnalta kuin punavihreiden edustajistopöydistä – sen esittää nimittäin JYYn toimitusjohtaja Marko Huttunen. Nyt toimitusjohtajan kantaa puoltavat osin samat henkilöt, jotka olivat lisäselvitystä vastaan. Näkemystään he perustelevat ”vain parasta ylioppilaskunnalle” -tyyppisin argumentein. Mutta kuka lopulta päättää, mikä on ylioppilaskunnalle parasta? On toki hyvä asia, että uusien faktojen tullessa tietoon ylioppilaskunta voi tarkastella tekemiään päätöksiä uudemman kerran ja korjata niitä tarpeen vaatiessa. Tässä tapauksessa lisätieto ei kuitenkaan ole tullut ajoissa edustajiston tietoon, vaan sitä on puitu pienen porukan kabinettikeskusteluissa toimitusjohtajan johdolla. Miksei selvitystöiden edetessä asiasta tehty saman tien tiedonantoa edustajistolle? Kyseessä on yksi suurimpia edustajiston päätökseen viime vuosina tulleita asioita. Niin sanotusti boksin ulkopuolelta asiaa tarkastelevalle ylioppilaskunnan jäsenelle voisi näyttää jopa siltä, että JYYn päätöksenteossa toimitusjohtaja vie ja edustajisto vikisee. Taija Roiha, Jyviva Maria Rytkönen, Demariopiskelijat Kyösti Ylikulju, Grönioni MIelIpIde AnnA pAlAutettA jA herättele keskusteluA. www.jylkkAri.fi/pAlAute Paikallista kieltä taitamaton Puristuu helPosti hakemusPinon Pohjalle.
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 Kuka JYYssä päättää? Kartalla Vappu on ovella ja pian pitäisi miettiä jo syksyn fuksiaisiakin. Jylkkäri kokosi kartalle saunaja juhlatiloja, joissa voi järjestää pippaloita. JYväsKYlän Kauppalaisseuran KoKoustilat väinönKatu 30, 5. Kerros Hinta: 250 euroa (sis. arvonlisävero) JYväsKYlän Kauppalaisseura vuokraa omaa kokousja saunatilaansa myös ulkopuolisille. 5. kerroksessa sijaitsevassa tilassa on eteinen, kokoushuone takalla ja keittiöllä, saunatilat 15-20 henkilölle sekä sosiaalitilat. Lisäksi käytettävissä on terassi, josta näkyy Torikeskukselle päin. Omat juomat ja ruoat saa tuoda. JYlKKärin toimitus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Suvi-Tuulia Nykänen toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Tatu Onkalo kuvaaja@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Tatu Onkalo Painos: 50 000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 tule teKemään Kanssamme JYlKKäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 1.4 seuraava avustaJapalaveri ilmoituKset Valto Merta: 044 5768 421 valto.merta@jylkkari.fi Kevään viimeinen Jylkkäri ilmestyy vapuksi ja on juhlan kunniaksi tuhti tuplanumero. Lehti ilmestyy 28.4, aineistojen deadline on 22.4. KansalaistoiminnanKesKus matara mataranKatu 4 Ja 6 Hinta: 2 ensimmäistä tuntia 35 euroa/tunti, sen jälkeen 10 euroa/tunti. Takkahuone 12 euroa tunti, koko illaksi 80 euroa. KansalaistoiminnanKesKus Matara vuokraa saunaja takkahuonetilojaan sekä yrityksille, yhdistyksille että yksityisille henkilöille. Yhdistyksille hinta on kaikkein halvin. Mataran saunaan mahtuu noin 10 ihmistä ja takkahuoneeseen taas 20-30 henkeä. Tiloissa saa juhlia ja saunoa puoleen yöhön asti, omien juomien ja ruokien kera. matsi Bar asemaKatu 1 Hinta: Sopimuksen mukaan matsi Bar on vasta uusinut saunatilansa, ja muitakin muutoksia saunojen oleskelutiloihin on tulossa. Tällä hetkellä baari hinnoitteleekin saunaja oleskelutilansa “tapauskohtaisesti”: esimerkiksi opiskelijaporukan viikkosaunan hinta voisi vaihdella 50-250 euron välillä tapahtuman keston mukaan. Matsi Bar on anniskelualuetta, joten omia juomia ei tiloihin saa tuoda. Alkoholia voi sen sijaan ostaa alennettuun hintaan saunan jääkaapista: olut maksaa 3 euroa, siideri ja lonkero 4 euroa. Saunoakin saa vaikka pidemmän kaavan mukaan. Saunatilat ovat auki niin pitkään kuin ravintolakin on, siis aina kahteen asti yöllä. CYgnaeus-luKion tilat WilHelm sCHildtin Katu 2 Hinta: 150 euroa/5 tuntia, lisätunnit 20 euroa/tunti CYnKKarin kolmannessa kerroksessa on vuokrattavissa sekä sauna että tilava oleskelutila, jonne mahtuu yli 20 ihmistä. Omat juomat saa tuoda. Tilan varaus tehdään muuten lukion apulaisrehtorin, Tero Hirven kautta. JYYn saunaJa JuHlatilat KortepoHJa, Kampus Hinta: Saunat JYYn jäsenille 12 euroa/tunti, Opinkivi JYYn jäsenille 100 euroa illalta, muille 200 euroa. Lillukka JYYn jäsenille 35 euroa (vuorokausi klo. 14-11 seuraavaan aamuun), 30 euroa (klo. 18-11) tai 10 euroa (14-18). HalpoJa vaihtoehtoja juhlatiloiksi ovat ylioppilaskylän omat saunat, Opinkiven sauna, vapaa-aikatila Lillukka sekä ravintola Rentukka. Aja Btalon saunoissa saa olla 21.30 asti ja varaukset hoidetaan JYYn asukastoimiston kautta. 40 hengen Lillukkaa taas varataan JYYn kyläsihteeriltä, Opinkiven kokousja saunatilaa JYYn jäsenpalvelusihteeriltä. Opinkiven oleskelutiloihin mahtuu 40 ihmistä, saunoihin sitten vähän vähemmän. Tilan voi varata ajalle klo. 14-03. Oikeasti isoihin kekkereihin kannattaa pohtia Rentukan varaamista, sillä ravintolan tiloja saa käyttää jopa kolmeen asti yöllä eikä vuokria peritä. ”’PITäISKö NäITä SuN KäyNTIKOrTTeja jaKaa jyy SPeed daTINgISSä?’ NäIN MuN SOPOT :) @VeeraylIMauNu @SIljaSIlVaSTI #jyyjuHlII” JYYn sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen Twitterissä 26.3.2014
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 Kansainväliset kyvyt hyödyntämättä TyöllisTyminen. Keski-Suomessa koulutetaan runsaasti ulkomaalaisia, mutta työtä löytyy vähän. Kielikurssit ja uraohjaus eivät vastaa tarpeita. teksti Minna Tiainen ja Suvi-Tuulia Nykänen kuva Tatu Onkalo U nkarilainen Agnes Stojcsics on vieläkin hämmästynyt. Seitsemän yliopistovuoden, lukuisten vapaaehtoistöiden ja yhden harjoittelun jälkeen hänet valittiin lopulta Jyväskylän ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden sihteeriksi. Välillä työnhaku ehti jo tuntua toivottomalta. ”Koko ajan sai kuulla, että töiden saaminen täällä on ulkomaalaiselle mahdotonta”, Stojcsics kertoo. Helppoa se ei olekaan. Jyväskylän yliopisto antaa vuosittain sadoille ulkomaalaisille maisteritason koulutusta, mutta maakunnalta kansainvälisten opiskelijoiden kyvyt jäävät usein hyödyntämättä. Kotouttamispalveluiden asiantuntija Saara Kiesiläinen KeskiSuomen TE-toimistosta myöntää, että työpaikat ovat kiven alla. Yliopiston työelämäasiantuntijan Muru Linjalan mukaan maakunnassa on viime vuosina kiinnitetty erityishuomiota ulkomaalaisten työllistämiseen. Vaikea taloustilanne lyö kuitenkin kapuloita rattaisiin. yleisin ongelma työllistymisessä on hakijan puutteellinen suomen kielen taito. Kansainvälisten asiain opintosihteeri Elina Isännäinen arvelee, että kielitaitovaatimuksia käytetään myös helppona syynä jättää ulkomaalainen työnhakija huomiotta. Kansainvälisten maisteriohjelmien sisäisen arvioinnin mukaan ulkomaalaisten suomen opinnot jäävät usein vähiin. Vaikka halua olisikin, kahden vuoden maisteriohjelmissa aikaa riittää hädin tuskin pakollisiin kursseihin. Jyväskylässä tarjottavat kielikurssit ovat lisäksi usein riittämättömiä. Kiesiläinen kertoo, että heidän tarjoamillaan kursseilla korkein saavutettava taso jää jonkin verran työelämässä vaadittavasta. Stojcsics ei koe myöskään yliopiston kielikeskuksen kurssien riittävän. ”Vieläkin pidemmälle meneviä kursseja olisi hyvä olla tarjolla”, Isännäinenkin toteaa. Myös opiskelijoiden ohjaus opintoaikana on vaillinaista. Maisteriohjelmien sisäisen arvioinnin mukaan Jyväskylän yliopiston ohjelmat eivät tue opiskelijoitaan tarpeeksi työelämään liittyvissä asioissa. Opiskelijat ohjataan pääasiassa yliopiston työelämäpalveluihin, joka ei tarjoa varsinaista uraohjausta. Kiesiläiselle tilanne on tuttu. ”Tänne tulee paljon ihmisiä, joilla ei mitään käsitystä työnhausta tai työttömyysetuuksista Suomessa. Olen ollut jo pitkään huolissani täällä opiskelleista.” sUomea taitamattomalle työpaikkojen löytäminen on työlästä. Paikkoja listataan sekalaiseen joukkoon ilmoitussivustoja, ja harvoissa englanniksi käännetyissäkin portaaleissa työpaikkailmoitukset ovat usein suomeksi. Yksittäiset englanniksi kirjoitetut ilmoitukset juoksevat samassa virrassa suomenkielisten kanssa. Keski-Suomesta löytyy vain yksi englanninkielinen hakuportaali, pointpotential.fi. Eikä ilmoitusten lyötäminenkaan korvaa Suomessa elintärkeitä verkostoja. ”Suomi on piilotyöpaikkojen maa”, yliopiston työelämäasiantuntija Annamari Rovamo toteaa. maisTeriohjelmien sisäisen arvioinnin mukaan kuitenkin yli 80 prosenttia ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista pitää Suomeen jäämistä varmana tai mahdollisena vaihtoehtona. Moni tänne jäävä ottaa ohjat omiin käsiinsä. Tuhansien järvien uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Sanna Kiuru kertoo, että ulkomaalaisten korkeakoulutettujen kiinnostus yritysten perustamiseen on lisääntynyt selvästi viime vuosina. ”Jyväskylä on hyvin kansainvälinen yrittäjyyden osalta”, hän toteaa. Jyväskylän ulkomaalaisista yrittäjistä jopa puolet on korkeakoulutettuja. maisteriohjelmista löytyi puutteita Tänne Tulee paljon ihmisiä, joilla ei miTään käsiTysTä TyönhausTa Tai TyöTTömyyseTuuksisTa suomessa. moni jää sUomeen z z VALOA-hankeztarkasteliz2009zjaz2010z valmistuneitazopiskelijoitaz15zyliopistosta.z78zprosenttiaztutkimukseenzosallistuneistazolizjäänytzSuomeen.zRyhmässäzoliz tosinzrunsaastizalunperinzmuistazsyistäz kuinzopintojenzvuoksizSuomeenztulleita. z z 70zprosenttiazSuomeenzjääneistäzulkomaalaisistazolizlöytänytztöitä,zmuttazmoniz työllistyneistäzkoki,zetteiztyözvastaazomaaz koulutustasoa. z z Cimonzselvityszkertoo,zettäz2007zvalmistuneistazkertoo,zettäzammattikorkeakouluistazvalmistuneidenzulkomaalaistenz työllistyminenzolizhelpompaazkuinzmaisteriohjelmistazvalmistuneidenztaiztohtorikoulutuksenzsaaneiden. jyväsKylän yliopisTo toteutti kansainvälisten maisteriohjelmien sisäisen arvioinnin syksyllä 2013. ”Meillä on paljon hyviä ohjelmia, mutta myös sellaisia, jotka tarvitsevat tukea koulutuksen kehittämiseen”, sanoo yliopiston kansainvälistymispäällikkö Anna Grönlund. Arvioinnissa tuli esille useita ongelmia. Sen mukaan ohjelmat esimerkiksi jäävät usein “irrallisiksi saarakkeiksi” tiedekuntiin. ”Ohjelmat ovat usein jääneet tiettyjen asiaan vihkiytyneiden ja motivoituneiden ihmisten hommaksi, ja hieman erillisiksi tiedekunnan sisällä. Jotkut ohjelmat pyörivät hyvin omillaan, ja samalla myös resurssit ovat sitten hyvin rajalliset ja ohjelmat hyvin haavoittuvaisia”, Grönlund kertoo. Kaikki ohjelmat eivät myöskään noudata yhteisesti sovittuja sisäänpääsyvaatimuksia, erityisesti kielitaidon osalta. Pahimmassa tapauksessa käy niin, ettei Suomeen tullut opiskelija pysty opiskelemaan yliopistossa täysipainoisesti ja valmistumaan suunnitellusti kahdessa vuodessa. Poikkeukset aiheuttavat sekaannuksia myös University Admissions Finlandissa, jonka kautta opiskelijat hakevat kv-maisteriohjelmiin. Grönlundin mukaan syy sovitusta poikkeamiseen on hakijoiden puute joissakin ohjelmissa. ”Se, miksi emme saa tänne houkuteltua tarpeeksi opiskelijoita, onkin sitten hyvä kysymys. Mainonnassa ja opiskelijoiden rekrytoinnissa meillä on tekemistä niin yliopiston kuin ohjelmien tasolla”, hän toteaa. Kiitosta kv-maisteriohjelmissa saavat mielekkäät sisällöt ja hyvät opettajat. Lisäksi kaikilla ohjelmilla on Grönlundin mukaan “vahva akateeminen uskottavuus”. ”Ohjelmat tarvitsevat enemmänkin apua kaikkeen muuhun, mitä siinä ympärillä tapahtuu.” jyväsKylässä voi opiskella kahdessatoista eri kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Suosituimpia olivat vuonna 2013 kauppakorkeakoulun International Business and Entrepreneurship ja Corporate Environmental Management -ohjelmat. Yhteensä kansainvälisissä maisteriohjelmissa opiskelee noin 550 opiskelijaa, joista suuri osa on kuitenkin suomalaisia. Arviointiin otti osaa 187 opiskelijaa.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 JYYn kulttuuritilan eli niin sanotun Ilokiven black boxin tuleva sijainti on jälleen tapetilla. Viime keväänä pidettiin melko varmana, että tila siirtyisi keväällä 2015 alkavan Ylioppilastalon remontin alta pysyvästi Opinkiven kellariin. Edustajisto päätti tällöin aloittaa Ilokiven peruskorjauksen valmistelun Opinkivi-suunnitelmien pohjalta. Nyt mahdollisuutta pysyä Ilokivellä selvitellään jälleen. Kulttuuritilan sijoittamista Opinkivelle perusteltiin viime vuonna muun muassa sillä, että uusittava ilmastointijärjestelmä haukkaisi Ilokiven alakerrasta liian suuren osan. Nyt arviot ovat muuttuneet. ”Uusien tietojen valossa Ilokivessä olisi merkittävästi enemmän tilaa”, JYYn toimitusjohtaja Marko Huttunen toteaa. Huttusen mukaan Ilokivelle jääminen tulisi myös halvemmaksi. Opinkiven kellariin pitäisi rakentaa muun muassa uusi sisäänkäynti, ja sen tekniikka pitäisi uusia. Viime kevään suunnitelmissa black boxin tilalle kaavailtiin Ilokiven ruokalan laajennusosaa. Jos kulttuuritila jäisi vanhalle paikalleen, ruokala laajentuisikin pääosin nykyisessä kerroksessaan. JYYn kulttuurisihteeri Anniina Hartikainen suhtautuu Ilokivelle jäämiseen varovaisen positiivisesti. Ongelmatonta sekään ei silti ole, sillä jos kulttuuritila jää vanhaan paikkaansa, sen toimintaan tulee remontin ajaksi vuoden tauko. Korvaavia tiloja etsitään parhaillaan. Opinkivi ei väistötilana toimisi. Kellari suunniteltiin alunperin autohalliksi, mutta auton mentävää aukkoa sinne ei koskaan rakennettu. Rakennuksen valmistuttua tila on toiminut yliopiston museon varastona. keskustelun uudelleen avaaminen on herättänyt kulttuuritoimijoissa ja edustajistossa hämmennystä. Asian esiin nostanutta Huttusta on syytetty omavaltaisuudesta ja edustajiston ohittamisesta, koska hän nosti suunnitelmissa kakkossijalle jääneen Ilokivi-vaihtoehdon uudelleen esiin edaattoreita informoimatta. Huttunen perustelee toimintaansa sillä, että kulttuuritilaa varten suunniteltujen ratkaisujen uudenlainen tarkastelu toi esiin hyviä puolia Ilokivellä pysymisessä. ”Tämä kuuluu minun työhöni, en voisi jättää tuomatta näitä asioita esiin”, hän toteaa. Sekä Huttunen että rakennustoimikunnan puheenjohtaja Osmo Kääriäinen pitävät Ilokiveä nykyisten tietojen valossa järkevänä ratkaisuna. Kummastusta on herättänyt myös se, että kulttuuritilan paikasta on ylipäänsä vielä aikaa keskustella. Päätöksen tekemistä pidettiin kiireellisenä jo viime keväänä. Nyt tavoitteena olisi saada tehtyä toukokuun puoliväliin mennessä linjapäätös tilaratkaisun osalta. Minna Tiainen kulttuuritila saattaa pysyä ilokivellä Opinkiven kellari on ollut tähän asti yliopiston museon varastona. Nyt kaikki museon tavarat on siirretty Kanavuoren luolastoihin. TaTu OnkalO JYYn uudeksi kansainvälisten asioiden sihteeriksi on valittu Agnes Stojcsics. Kuvassa myös väistyvä kvsihteeri Sanna Patja.
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 A ineenopettajaksi opiskelevat hakeutuvat yliopistoon usein pääaineensa perässä. Opettajuus kiinnostaa jonkin verran, mutta omaa identiteettiä hahmotetaan enemmän oman oppiaineen kautta. Näin väittää kasvatustieteiden tohtori Anna Veijola, joka tutki opettajakoulutuksen suoravalinnan vaikutusta opettajaopiskelijoihin. Suoravalinta tarkoittaa sitä, että opiskelijat valitaan aineenopettajakoulutukseen heti opintojen alkuvaiheessa. Esimerkiksi suomen kielessä opettajuus valitaan heti pääaineen kanssa yhdessä, historialla taas muutama viikko opintojen aloittamisen jälkeen. Veijola tutki väitöksessään historian opiskelijoita, mutta uskoo, että ongelma on yleinen myös muiden aineenopettajaopiskelijoiden keskuudessa. ”Oma oppiaine on ollut se syy miksi on tultu yliopistoon, opettajuudesta taas halutaan vain ammatti. Että kun valmistun täältä, haluan että minulla on jokin ammatti, enkä ole vain työtön filosofian maisteri. Luokanopettajat hakeutuvat tänne sen takia että he haluavat opettajiksi, aineenopettajat taas siksi, että on haluttu lukea omaa ainetta”. Liika omaan oppiaineeseen keskittyminen johtaa helposti siihen, että opiskelijoista tulee opettajia, jotka ovat enemmän kiinnostuneita omasta aineestaan kuin oppijoista. ”Minä itse toivoisin, että aineenopettaja ei opettaisi ainetta vaan ihmisiä”, Veijola toteaa. OpettAjAnkOulutuslAitOksellA ilmiö ei varsinaisesti ole tuttu. ”Kyllä meille hakeutuvia kiinnostavat myös opeopinnot, opiskelijat haluavat jonkin ammatin”, toteaa OKL:n aineenopettajakoulutuksen osastosihteeri Ritva Hardén. Opiskelijoiden piirissä näkyy molempia äärilaitoja: niitä, jotka tulevat opiskelemaan juuri aineenopettajaksi ja niitä, joille opettajakoulutus on keino saada pääaineesta elanto. ”On niitä kansankynttilöitä, jotka tulevat tänne sillä ajatuksella, että on ihanaa kun minusta tulee opettaja ja voin työskennellä lasten kanssa”, kertoo historiaa ensimmäistä vuotta opiskeleva Taneli Tenhu. ”Ja sitten niitä, jotka ajattelevat, että olisihan se hyvä jos olisi joku ammatti. Että ehkä se on tämä opettajuus sitten”, toteaa myös historiaa opiskeleva Karoliina Ruuskanen. Opiskelijat eivät kuitenkaan näe varsinaisesti mitään ongelmaa siinä, että aineenopettajaksi opiskeltaisiin enemmän pääaine mielessä. ”Kunhan on innostunut jommasta kummasta”, toteaa psykologian opettajaksi opiskeleva Annakaisa Varjus. ”Ja jos opeopinnoissa pääsee sille tasolle, että ymmärtää mitä se hyvä opettajuus on, en usko että sillä on kauheasti väliä, vaikka pääaine olisikin se pääasia”, Ruuskanen miettii. suOmAlAisessA koulujärjestelmässä tehdään hyvin vähän yhteistyötä eri oppiaineiden kesken. Osalle opiskelijoista oppiaineiden välisten raja-aitojen kaataminen ei ole mielekästä edes opiskeluvaiheessa. Eri aineiden opettajaopiskelijat tekevät kasvatustieteiden suoravalinnan myötä esimerkiksi yhteisiä viestintäopintoja. Yhteisiä opintoja muiden opettajaopiskelijoiden kanssa on kuitenkin hyvin vähän. ”Saatetaan kysyä, että miksi minun täytyy tehdä terveystiedon opettajan kanssa yhteistyötä jollakin kurssilla, kun emme sitten koulussakaan tule sitä yhteistyötä tekemään”, kertoo historian opettajaopiskelijoita tutkinut Veijola. Hän pelkääkin, että tuloksena on vain omasta oppiaineestaan kiinnostuneita opettajia, jotka eivät hahmota sitä, että koulussa tehdään yhteistyötä. ”Se on surullinen ajatus, sillä esimerkiksi juuri historian ja terveystiedon opettajilla voisi olla toisilleen hyvinkin paljon annettavaa. Ei se mene niin, että historioitsijat haluavat puhua vain yhteiskunnallisista asioista ja liikunnanopettajat taas potkupallojen määrästä”, hän toteaa. Opiskelijat jakavat saman huolen. ”Jos tottuu olemaan vain sen oman Haaveammatti vai pakkorako? OpettAjAt. Pääaine kiinnostaa useaa aineenopettajaopiskelijaa opettamista enemmän. Kasvatustieteiden tohtori on huolissaan siitä, ettei monella opiskelijalla ole realistista käsitystä koulumaailmasta. Ei koululaisEna voi nähdä, mitä opEttajan työ oikEasti on. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Tatu Onkalo
7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 Haaveammatti vai pakkorako? Suoravalinta z z 2000-luvunzalustazlähtienzopiskelijatz ovatzvoineetzhakeazpedagogistenzopintojenzopinto-oikeuttazomanzpääaineensaz valintakokeenzyhteydessäzosallistumallaz soveltuvuushaastatteluun. z z Aikaisemminzaineenopettajakoulutukseenzhaettiinzvastazkasvatustieteidenzperusopintojenzjälkeen. z z Opettajaopinnotzyhdessäzpääaineenz kanssazantavatzkelpoisuudenzperuskoulun,zlukion,zammatillistenzoppilaitostenzjaz aikuiskoulutuksenzopettajanztehtäviin. z z SuoravalintazotettiinzSuomessazensimmäisenäzkäyttöönzJyväskylässä. z z KasvatustieteidenztohtorizAnnazVeijolaz onzensimmäinenztutkija,zjokazonztutkinutz suoravalinnanzvaikutuksiazaineenopettajaopiskelijoidenzidentiteettiin. HiStorian opettajakSi ensimmäistä vuotta opiskelevalla Taneli Tenhulla opettajuus on ollut mielessä jo opintojen alusta asti. ”Olen sillä tavalla tylsä ihminen, että ajattelin, että historia on hauskaa, menen siis yliopistoon ja opiskelen sitä. Sitten ajattelin myös, että opettajana olo voisi olla hauskaa, joten päätin sitten ryhtyä myös opettajaksi. Ja vieläkään ei ole tullut sellaista tunnetta, että haluaisin sitä mielipidettä muuttaa”, Tenhu toteaa. Psykologian opettajaksi opiskeleva Annakaisa Varjus taas myöntää opettajuuden olevan hänelle enemmänkin varavaihtoehto. ”Pääaine on ollut minulle tärkeämpi. Mutta mitä pidemmälle ja pidemmälle opeopinnoissa pääsen, sitä mielenkiintoisemmaksi ne ovat tulleet”, vuonna 2010 psykologialla aloittanut Varjus kertoo. Karoliina Ruuskasella taas on takanaan aikaisempia opintoja kielten laitoksella sekä ammattikorkeakoulussa. Historialle hän päätti hakea, sillä ala vaikutti kiinnostavalta. ”Opeopinnot taas tulivat sitten siinä sivussa. Uskon, että olisin oikeasti hyvä opettaja, sillä minulla opettajuuteen liittyy myös yhteiskunnallista ajattelua. Opettajalla on oikeasti vaikutusta siihen, millaisia ihmisiä lapsista kasvaa”. Ruuskanen ja Tenhu ovat valikoituneet opeopintoihin suoravalinnalla, Varjus taas erillisellä pääsykokeella. He kaikki haluavat tulevaisuudessa tehdä oman pääaineensa opettajan töitä. ”Nyt kun olen palannut takaisin lukioon opettamaan psykologiaa, tuntuu, että innostun siitä koko ajan vain enemmän. Muistan taas, miksi kiinnostuin psykologiasta alunperinkin. Ehkä tämä on sitten sitä paljon puhuttua elinikäistä oppimista”, Varjus nauraa. Miksi opettajaksi? teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Tatu Onkalo aineen opiskelijoiden kanssa, niin eihän se vastaa yhtään sitä todellisuutta, kun kouluun sitten oikeasti mennään”, Ruuskanen sanoo. Monilla opiskelijoilla onkin epärealistisia kuvia siitä, millaista opettajana työskentely koulussa on. ”Ei koululaisena voi nähdä, mitä opettajan työ oikeasti on. Oppilaat näkevät vain sen, mitä opettaja tunnilla tekee: siis opettaa omaa ainettaan. Opetusharjottelussakin oikeiden ja aitojen tilanteiden luominen on hankalaa. Miten opetat sen, miten tulee ottaa vastaan se, kun 16-vuotias tyttö toteaa, että taidanpa olla raskaana. On hirveän vaikeaa opettaa tällaisia tilanteita ennen kuin ne ihan oikeasti tulevat kohdalle”, Veijola selittää. Anna Veijola tutki väitöksessään opettajakoulutuksen suoravalinnan vaikutuksia. Opetusharjoittelut toteutetaan pääasiassa Normaalikoululla, jossa opiskelijat sekä seuraavat tunteja että pitävät niitä itse. Monet tutkijat ovat kritisoineet Norssin periaatetta ja ehdottaneet jopa sen hylkäämistä. Veijola itse toivoisi enemmän ”kenttäharjoitusmalleja”, joissa opiskelijat lähtevät muutamaksi viikoksi Norssin ulkopuoliseen kouluun katsomaan, millaista opettaminen tavallisessa koulussa on. Opiskelijat itse puolustavat Normaalikoulua. ”Minusta ainakin tuntuu, että Norssissa meitä valmistetaan opettajuuteen niin hyvin kuin vain voi. Lisäksi me historialla ainakin opetamme lukion lisäksi myös yläkoulussa, joten sitä vaihteluakin tulee”, Ruuskanen kertoo. Karoliina Ruuskanen, Annakaisa Varjus ja Taneli Tenhu kirjoittivat tauluun arvionsa opettajaksi päätymisestä.
V annoin, etten koskaan hanki liikuntatarraa opiskelijakorttiini. Liikunnan kuntosalin täysi varauskalenteri otti kuitenkin hermoille, ja Monnari alkoi houkuttaa. Maksoin tarramaksun. Tyttöystävä sai puhuttua vielä samana iltana testaamaan uutta hankintaa ja yllytti ryhmäliikuntatunnille. Valitsin nimen perusteella miehekkäimmältä kuulostavan vaihtoehdon kahvakuula bootcampin. Hetken kuluttua seison liikunnan välinevaraston ovella ja tuijotan keltaista lappua, josta selviää tunnilla tarvittavat välineet. ”ASENNETTA!” Jaha. Nappaan varmuuden vuoksi kahvakuulan hyllystä ja siirryn saliin. Huomaan olevani ainut mies tunnilla. Ohjaajan sukupuolta kuvaan pikemminkin termillä alfauros. ”Okei, alkuverryttely!” Hölkätessä vertailen omia siimojani ohjaajan muskeleihin ja tunnen kuinka miehisyyteni ropisee lattialle. LämmitteLyn jäLkeen suunnistan toiveikkaana kohti kahvakuulaa. Mutta ei, riviin järjesty ja jako kolmeen. Muodostamme ryhmät ja odotamme ohjeita. ”Tänään kilpaillaan. Jokainen ryhmä saa paperilla listan suoritettavista tehtävistä ja nopeimmat voittavat!” Tarjolla on 500 etuheilautusta, 500 yleisliikettä (häh?), 500 venäläistä vatsalihasta (miten ne eroavat suomalaisista?) sekä kottikärryilyä ja palomieskantoa pareittain. Paniikki iskee ja näen jo itseni pudottamassa selässä roikkuvaa tuntematonta fitness-leidiä lattialle. Onneksi tyttöystävä pelastaa ja tarjoutuu tiputettavaksi. ”Kymmenen sekuntia, sitten startataan!” Rääkki alkaa ja siirryn saman tien muistoissani Vekaranjärvelle. Ympärillä jumppavaatteet värjäytyvät kurkkusalaatiksi. Ohjaaja on herra yliluutnantti ja me muut kurjia alokkaita. ”Vauhtia, jaksaa jaksaa, ei löysätä siellä!” Hiki virtaa ja paikkoja pakottaa. Kannamme sekä kärräämme toisiamme pitkin salia. Etuheilautuksessa tekniikkani on aivan hukassa. Ohjaaja tulee neuvomaan: ”Se liike lähtee munista asti, NOIIIIIN!” Julkinen kastraatio. Muu ryhmä alkaa olla valmis. Itse olen seonnut laskuissa ja oletan tehneeni tarpeeksi. Voitamme kilpailun. Loppuverryttelyn ja venyttelyiden jälkeen annamme kaikki aplodit itsellemme. Poistun saLista naama hymyllä. Tuskasta huolimatta tunteeksi muodostuu voittajafiilis. Olen hengissä. Tyytyväisenä suuntaan kotimatkalla kauppaan hakemaan takaisin menetettyä energiaa. Vastaan kävelee tunnin vetäjä juustohampurilainen kourassaan. Ehkä salissa olikin kaksi ihan tavallista miestä. Paavo Rikkilä Asennetta! vertailen omia siimojani ohjaajan muskeleihin ja tunnen kuinka miehisyyteni ropisee lattialle. Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 Kolumni 8 Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. Vuokrataso on edullinen. Lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. Yksiöt 886 yksiötä eri puolilla Jyväskylää. soluAsunnot Soluasuntoja sekä yksin muuttavalle että kimppakämppään haluaville. Soluissa asuu 2 – 4 opiskelijaa. perheAsunnot Perheasuntoja pariskunnille sekä lapsiperheille. Toisen hakijoista tulee olla opiskelija. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 820 4444, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi ASunToJen PohJAKuVAT, hinnAT JA hAKeminen: www.koas.fi LöydäT meidäT myöS fAcebooKiSTA! www.facebook.com/koas.fb Opiskelijakoti on KOAS
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 Eurovaalit Ennakkoäänestys 14.-20.5. Vaalipäivä 25.5. 1. Pelastetaan hukattu sukupolvi: torjutaan nuorisotyöttömyys. Nuorisotyöttömyys on osa laajempaa eurooppalaista työttömyysongelmaa ja se täytyy myös ratkaista osana sitä – työpaikkoja, ei leikkauksia hyvinvoinnista. 2. Poistetaan köyhyys ja eriarvoistuminen: EU:lla on vastuu heikoimmistaan. EU:hun on luotava perusturvan minimitaso. 3. Rakennetaan Eurooppa uusiksi: elvytetään talous sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Työn luominen ja ilmastonmuutoksen torjunta onnistuvat yhtä aikaa. Maria Ohisalo Touko Aalto Tutustu Kohtuuden Euroooppa -vaaliohjelmaan ja kiertueaikatauluun osoitteesta www.toukoaalto.fi, p. 040 516 9332 Harri Auvinen 1. Uusiutuvat energiamuodot ovat Suomelle suuri mahdollisuus lisätä vientiä, luoda työpaikkoja ja vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. 2. Tieteentekijänä haluan tuoda tutkimustiedon suoraan päätöksentekoon ilman välikäsiä ja vääristelyä. 3. Puolustan yliopisto-opiskelun maksuttomuutta. Opiskelijan kyvyt ja ahkeruus ovat tärkeämpää kuin vanhempien lompakon paksuus. 4. Euroopan unionilla on ratkaiseva rooli mm. ilmastonmuutoksen torjunnassa ja Ukrainan kriisin ratkaisussa. Tehdään Eurooppa, jossa kaikki pelaa! Lue lisää Mariasta ja kampanjasta: www.mariaohisalo.fi , p. 040 703 4185 1. EU:n on suljettava EU:n sisäiset veroparatiisit ja toimittava määrätietoisesti veroparatiisien sulkemiseksi maailmanlaajuisesti 2. Yritysveroille on säädettävä vähimmäistaso EU-alueella ja verolainsäädännön yhtenäistämisen kautta tulee estää tytäryhtiöiden kautta tapahtuva verokeinottelu 3. EU:sta hiilineutraali alue vuoteen 2050 mennessä. 4. EU:n on asetettava hiilidioksiditonnille 30 euron minimihinta ja päästöoikeuksien määrää on vähennettävä pysyvästi markkinoilla Tarkemmat vaaliteemat ja -kiertueaikataulu osoitteesta www.harriauvinen.fi, p. 050 567 7008 VTM, tutkija, tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopisto, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn puheenjohtaja, Helsingin varavaltuutettu YTK, Vihreiden varapuheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu TkT, FM, Helsingin yliopiston tutkijatohtori, Kuopion kaupunginhallituksen jäsen, Pohjois-Savon maakuntavaltuutettu Suoramarkkinointi Mega Oy on Talentum-konserniin kuuluva Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme Suomessa 17 paikkakunnalla työllistäen n. 400 henkilöä. Entäpä jos vedätkin hetken henkeä työskennellen myyntitehtävissä – keräät tienestejä sukan varteen ja kokemusta hihaan? Tarjoamme sinulle mahdollisuuden ansaita hyvin ja oppia samalla taitoja, joista sinulle on hyötyä elämäsi eri vaiheissa ja monessa eri ammatissa. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Työkaluinasi on helppokäyttöinen soittojärjestelmä – ja sinä itse. Voit työskennellä kokotai osapäiväisesti yritysmyynnissämme tai osa-aikaisesti iltavuorossa kuluttajamyynnin parissa. Työ sopii erittäin hyvin kevään abille, aktiiviopiskelijalle, opiskeluista välivuotta pitävälle tai kesätyötä etsivälle. Työaikoihin voit itse vaikuttaa ja palkan saat kätevästi kahdesti kuussa. Työt voit aloittaa vaikka heti. Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö. Ota rivakasti yhteyttä ja liity Megatiimiin! Anne tai Ville, puh. 045 7731 3752 Asemakatu 11 A, 3. kerros, Jyväskylä Voit lähettää hakemuksen myös nettisivuiltamme: www.sm-mega.fi TIEDÄTKÖ JO MITÄ SINUSTA TULEE ISONA?
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 80-vuotias JYY kiittää yhteistyökumppaneita onnistuneista juhlista!
JYROCK 11.-12.4.2014 www.jyrock.fi
DJKOLLEKTIIVIT JA KLUBIT Jyrock esittelee taas aiempien vuosien tapaan jyväskyläläisten dj-kollektiivien ja klubijärjestäjien kerman. Live-esiintyjien välissä yleisöä tanssittavat Skål! DJ:t, Vakio Vinyyli DJ:t, Hear DJ:t sekä TUFF DJ:t. Kaikki edellämainituista järjestävät säännöllisesti klubejaan Skål DJ:t Vakio Vinyyli DJ:t Hear DJ:t TUFF DJ:t Liput: 20/29/35 eur Tiketin nettikaupasta Jyväskylän Carlingsista Ilokivi, Keskussairaalantie 2, Jkl www.jyrock.fi perjantai 11.4 JENNY WILSON (SWE) Jenny Wilson on Pohjoismaiden kuumin naisartisti tällä hetkellä. Wilson on nainen, taiteilija, runoilija ja feministi. Häntä on helppo ihailla täysin ja varauksetta. Naisen marraskuussa julkaistu Demand The Impossible! -albumi on kirvoittanut lukuisia ylistäviä arvioita medioissa ympäri maailman ja laaja kiertue vie Wilsonin bändeineen mm. legendaariselle Roskilde-festivaalin lavalle heinäkuussa. Rekami Rekami on pysynyt pitkään taustalla ja poissa ihmisten tietoisuudesta. Mies on kuitenkin vaikuttanut jo vuosia suomalaisen räpin taustalla tuottaen biisejä mm. Asalle nimellä LX-Beats. Perjantaina telttalavalla Jyrock-yleisö saa nauttia loistavasta sanataiteesta ja terävästä piikittelystä monien tunnettujen suomiräppäreiden suuntaan, kun Rekami antaa heidän kuulla kunniansa. Räpätäänkö välillä? Muuan Mies Kun naivistiseen arkisuuteen sulautetaan mukaan kitarapoppia, reggae-rytmejä, iskelmää, puhelaulua ja astetta tuntemattomampia ainesosia, syntyy Muuan Mies. Jyväskyläläis-helsinkiläisessä folk-yhtyeessä on leikkisyyttä, joka hurmaa kuulijakuntansa ennakkoluulottomuudellaan. Kaksi levyä tähän mennessä julkaissut Muuan Mies on uransa varrella löytänyt sen jonkin, joka tekee siitä täysin omanlaisensa. Ruger Hauer Lokakuussa uusimman levynsä Ukraina julkaissut helsinkiläinen rap –kokoonpano Ruger Hauer on viime vuosien taiteellisesti kunnianhimoisin kotimainen rap-yhtye. Paperi T:n, Pyhimyksen ja Tommishockin muodostama kokoonpano jakaa mielipiteitä terävällä lyriikalla ja vaikuttavilla taustoilla jättäen jälkensä jokaiseen kuulijaan. Ukraina osoittautui ehkä turhankin ajankohtaiseksi albumiksi... Black Twig Vuonna 2012 ensimmäisen albuminsa julkaissut Black Twig on parin vuoden sisään tehnyt taitavasti tilaa itselleen suomalaisessa indie pop/rock –skenessä. Yhtye ei hukkunut massaan, sillä se erottui jo alusta alkaen persoonallisella sekoituksellaan Sonic Youthin surinaa ja pirteää britti-indietä. Tänä vuonna bändi julkaisi uutta musiikkia Heliogram –nimisen albumin muodossa sopivasti ennen Jyrockia. Foster Parents Nämä söpöt pojat soittavat emoa. Emolla on genrenä jokseenkin huono karma, aivan syyttä. Tässä ei ole kyse mistään teiniangstista vaan loistavista pop-sävellyksistä, hyvistä melodioista ja tarttuvista riffeistä. Foster Parentsin esikuvat tulevat Yhdysvalloista ja bändin soitossa kuuluvat The Get Up Kidsin, Sunny Day Real Estaten ja Weezerin kaltaiset 90-luvun loistavat punk-johdannaiset. Punk siellä on tietenkin pohjalla ja punk-muusikoista koostuu myös Foster Parents. Biniyam Biniyam on nuori, vasta 18 vuotta täyttänyt saksalais-etiopialainen räppäri ja tuottaja Helsingistä. Nuori mies julkaisi vuoden 2014 alussa ensimmäisen EP:n, joka loksautti monen leuan auki. Biniyamin omaa nimeään kantava EP on kypsää ja todella ajankohtaisesti tuotettua vaihtoehtoräppiä, joka omaa ehkä enemmän kansainvälistä potentiaalia kuin aiemmin julkaistu kotimainen englanninkielinen räp yhteensä. Rauhatäti Tämän vuoden maaliskuussa pitkään työstetyn esikoisalbuminsa julkaiseva alun perin Sodankylästä kotoisin oleva Rauhatäti räppää Lapin murteella eikä pyytele anteeksi. Tulevaa albumia on kuvailtu dubstepin tunnetuksi tekemien syvien fyysisten bassojen tunnelmallisen äänimaiseman sekä hiphop -vaikutteita ammentavan grooven ja sielukkaiden melodioiden fuusioksi. Faenimal Arm Ambient ja taidepop. Runollista lyriikkaa ja outoja postrock -fiiliksiä. Seisovat suuret äänimassat ja leikkisät melodiat, jotka tuovat mieleen brittiläisen elektroneron Four Tetin. Tämä on musiikkia kiireettömille, avoimille ja puhtaille sieluille. Antaudu. ympäri kaupunkia, mutta tällä kertaa kollektiivien annista on mahdollista nauttia kerralla laajempi annos. Musiikillinen kattaus tulee olemaan todella laaja, aina punkista hip hopin ja soulin kautta mitä oudoimpaan noise-sekoiluun.
JYROCK PÄIVÄKLUBI Jyrockin festivaalilauantaina järjestettävä Jyrock Päiväklubi on ollut jo useamman vuoden ajan olennainen osa festivaalin ohjelmistoa. Tänä vuonna Vakiopaineessa esiintyvät monipuolinen soul-artisti Super Janne sekä tammikuussa Pyövelin Vaatteet –soolodebyyttinsä julkaissut Sokea Piste –punkyhtyeen laulaja Heikki Hautala. Super Janne on kotimaisen rapin todellinen moniottelija. Monen artistin levyillä vieraillut artisti taitaa räppäämisen lisäksi herkän soul-tulkinnan ja mies on tunnettu myös monipuolisena tuottajana. Heikki Hautala on tullut tunnetuksi punklaulajana sekä todella erikoisena kuvataiteilijana. Aivan kuin kuvataiteilijana, myös muusikkona Hautala ottaa vahvasti kantaa nykyiseen kulutusjuhlaan perustuvaan yhteiskuntaan. Jyrock päiväklubi Baari Vakiopaine Lauantaina 12.4. klo 15-18 Liput 5 € Gommi & Rommi Pitkän linjan muusikko, kulttuurin monitoimimies ja legenda M. A. Numminen on tunnettu omaperäisestä äänestään, sekä hurmaavista lastenlauluistaan. Gommi & Rommi on Nummisen ja muusikko Mika Siekkisen muodostama valloittava duo, joka vie musiikillaan vähintäänkin mielenkiintoiseen maailmaan, jossa seikkailevat Gommi –jänis sekä Rommi –koira. Mr. Peter Hayden Tämä yhtye ei tingi omalaatuisuudestaan. Instrumentaalista post-rockia ja post-metalia yhdistelevä kankaanpääläinen Mr. Peter Hayden huumaa psykedeelisvaikutteisella musiikillaan. Se kietoo yleisönsä synkkäsävytteiseen ja intensiiviseen maailmaan, joka pitää otteessaan viimeisiin sointuihin asti. Cola & Jimmu Mitä tapahtuu kun Jimi Tenor löytää New Yorkista vaimokseen loistavan soul-laulajan Nicole Willisin? Ennen pitkää tämä johtaa tietysti siihen, että pariskunta tekee yhdessä loistavaa musiikkia. Cola & Jimmu on loistavaa housea ja teknoa ja Nicole ’Cola’ Willisin suvereeni soul-tulkinta luikertelee Tenorin säksättävien rytmien ja viettelevien puhallinsoitinten väliin kuin kobra, joka lumoaa lumoajansa. H A L T I Suurieleistä kansainvälisen tason post-rockia ja krautrockia yhdistelevä H A L T I tulee Hämeenlinnasta. Bändin kolmas pitkäsoitto julkaistaan maaliskuussa 2014 ja tuokin levy koostuu todennäköisesti vain yhdestä pitkästä kappaleesta. Yhtye soittaa myös keikoilla yhden 45 minuuttia kestävän biisin. Tavoitteena on, että esityksen jälkeen yleisö kokee osallistuneensa johonkin, ei niinkään että he olisivat vain nähneet ja kuulleet jotain. Total Recall Total Recall on hardcore-bändi. Ihan tajuttoman kova hardcore-bändi! Näiden jätkien ajatus hardcoresta on sopivan nyrjähtänyt ja kokeilunhaluinen. Erityisesti hardcore-legenda Black Flag kuuluu tämän bändin soitossa vahvana, mikä ei varmasti haittaa yhtään ketään. Total Recall on ennen kaikkea parhaimmillaan livenä ja bändin karisma rakentuu vahvan läsnäolon, adrenaliinin, hien ja veren ympärille. Teltassa lauantaina, hiki tulee vaikka olisi 20 astetta pakkasta! Sturle Dagsland (NOR) Kunnon outoilua Norjasta. Sturle Dagslandia on verrattu esimerkiksi GG Alliniin ja Rockbitchiin, jotka ovat ehkäpä rock-maailman suurimpia sekoilijoita. Eiköhän tämä kerro miehen live-esiintymisestä jo melko paljon. Musiikki aaltoilee kummallisen punk-räimeen, akustisen tunnelmoinnnin ja afrikkalaisen rytmimusiikin välillä. Ja todella erikoisia ääniä, joita lähtee niin ihmisestä kuin kaikesta muustakin mahdollisesta. Damn Seagulls Vuonna 1997 Helsingissä pystyyn pistetty konstailematon soul rock -kokoonpano Damn Seagulls ei suurempia esittelyjä kaipaa. Yhtyeen punk -sivumaulla höystetty sielukas musiikki on tullut tutuksi jo kolmen studioalbumin verran ja tänä vuonna bändi julkaisee pitkän tauon jälkeen odotettua uutta musiikkia kokonaisen albumin verran. Tuomo Aiemmin groovaavasta ja perinnetietoisesta soulista ja funkista tunnettu Tuomo julkaisi tammikuussa 2014 uuden elektronisemman The New Mystique -albumin. Tuomo on uudella levyllään lähempänä Princeä ja Michael Jacksonia kuin Curtis Mayfieldiä, mikä on pelkästään hieno asia! Jyrock 2014 päättyy Tuomon loistavaan keikkaan ja tuolloin festariyleisöstä puristetaan vielä ne viimeiset tanssiaskeleet, ihastuneet riemunkiljahdukset ja ilon kyyneleet. EVERYTHING IS MADE IN CHINA (RUS) Everything Is Made in China, lyhyemmin EIMIC, on venäläisen vaihtoehtoisen popin merkittävimpiä bändejä. Vuonna 2007 levytysuransa aloittanut yhtye lähti liikkeelle jostain post rockin johdannaisista, mutta pysähtyneen tunnelman seassa on ollut aina pop-elementtejä ja tarttuvia kertosäkeitä. Triolla ei kuitenkaan ole kiire minnekään ja monissa hetkissä bändi luottaakin hiljaisuuden ja minimalistisuuden voimaan. Lauantai 12.4
AMATÖÖRI STAND UP-KILPAILU 2. 23.4.2014
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 15 11.-13.7.2014 \\ Laulurinne \\ Joensuu \\ ilosaarirock.? \\ fb.com/ilosaarirock Eppu Normaali (120 MIN. KONSERT TI) Eläkeläiset: Humpfonia! \\ Pariisin Kevät \\ Anssi Kela KLUBI PORTISHEAD (UK) ALICE IN CHAINS (US) ELLIE G OULDING (UK) ENNAKKOLIPUT: ILOSAARIRO CK.FI JA TIKETTI LIPPUVAIHTOEHD OT: LA-SU 95 € LA 60 € \\ SU 75 € PE SULO-KLUBI 29 € @ilosaarirock Seuraa P E 1 1 .7 . ASAP FERG (US) MUSTASCH (SWE) TRENTEMØLLER (DEN) JENNI VARTIAINEN RIVERSIDE (POL) HAPPORADIO STAM1NA Aksim & Musta Barbaari \\ Black Lizard \\ Damn Seagulls Gracias & The Globe Band \\ Haloo Helsinki! \\ Herra Ylppö & Ihmiset J. Karjalainen \\ KC/MD Ma?a \\ Oranssi Pazuzu \\ Pää Kii Ranger \\ Rauhatäti & Tes La Rok \\ Sanni \\ Santa Cruz Tuomo \\ Turmion Kätilöt \\ The Blanko \\ Death Hawks Insomnium \\ Lapko \\ Lieminen \\ Night Lives \\ Olavi Uusivirta Pietarin Spektaakkeli \\ Risto \\ Viikate \\ Wasted \\ Wolfheart HAIM (US) In English D ebating follows the official British Parliamentary Format. ”This house proposes a mandatory voting for all citizens.” The ”Prime Minister” presents the topic, followed by the ”Opposition Leader”. Finally, after several speeches, government and opposition ”Whips” try to sum up the discussion in favour of their own side. Jyväskylä Debate Society, JDS, is a recently founded extracurricular club aiming to gather together people of several nationalities to practise the skills of debating and argumentation. The core idea is that the debaters cannot choose the topic, or even their opinion. They need to find good arguments for whatever they are debating. Laura Paatelainen, the founder and chairperson of the society, had herself been into debating for several years in Tampere before moving to Jyväskylä. She wanted the society to work solely in English. ”All the other societies in Finland, and most around the world, debate in English. We also want both Finnish and international students to be able to join us for debates.” Despite strict sounding rules and a very structured form, the atmosphere is relaxed. Everyone is given exactly seven minutes time to do their part, which is different depending on the role in the debate. In addition, the debaters ask each other short questions, which are supposed to be answered quickly. Formal rules help to set the grounds, and keep the debate matter-of-fact. Jimi Fousekis joined the debate society soon after it was founded this spring. ”Essentially, it is an exercise on openmindedness and quick wits”, he sums up the idea. ”Debating has been fun and exciting at the same time. I didn’t have any grand expectations from debating, but it has been great to have interesting discussions with different people. I was a bit anxious about speaking publicly in English, but I’ve gathered some confidence in both performing and English skills in general”, says Teemu Hakanen, the secretary of JDS. even though many world-class politicians, such as Tony Blair and David Cameron, have also been active in their universities’ debate societies, debating is still for everyone. ”I’ve heard it said that there isn’t any area in life in which debating skills wouldn’t be useful. And our debate topics vary a lot, sometimes we have debates over fun and silly topics too, so there is bound to be something for everyone”, Laura concludes. Debating for mental flexibility hobby. Jyväskylä finally has its own Englishspeaking debate society. The founder, Laura Paatelainen, wanted to continue the hobby in her new university town. hoW to Join? z z Freezforzeveryone,znozpreviouszz expertisezrequired z z MeetingszonzWednesdaysz17.00. z z Website:zjds.fi z z Mailingzlist:zhttp://lists.jyu.fi/z mailman/listinfo/jds z z Facebook:zfacebook.com/groups/z jyvaskyladebatesociety/ the british pArLiAMentAry ForMAt z z DebatingzstylezbornzinzthezUK,zcommonz inzthezuniversitieszandzcompetitions z z Fourzteams,ztwozinzfavourzandztwoz against z z Eachzdebaterzhaszazspecificzrole z z Quickzpreparation,zfocuszonzz generalzknowledge text and photo Erno Mähönen Jimi Fousekis and Juhani Kumara listen to Laura Paatelainen making her speech.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 ASUMISEN ILOA LÄPI ELÄMÄN Laadukkaita vuokra-asuntoja elämän eri tilanteisiin. Tutustu asuntotarjontaamme ja täytä hakemus www.avara.? ASU NIIN KUIN ELÄT. Asuntojen vuokraus: Ovenia Isännöinti Oy Lyseonkatu 4 • 40100 Jyväskylä puh. 0201 774 804 •Suomelleonpalautettavakansallinen itsemääräämisoikeus. •Strategisiaaloja,kutensähköntuotanto ja-siirto,rautatiet,tietoliikenneja terveydenhuolto,onkansallistettava poisylikansallisen pääomankontrollista. •Sopimuksetveroparatiisien kanssaonpurettavaja estettäväpääomienjavoittojen ulosvienti. •EU:ssaonluovuttavavelkojenyhteisvastuullisuudesta. •Vähemmistökieltenasemaonturvattava. •Lähiruoantuotantoonvarmistettava. Kansainvälinen ja vahvasti suomalainen Miguel López (SKP) yliopistonopettaja, Jyväskylä +358 40 7753 596 ”EU ja sen byrokratia salaavat tärkeää tietoa meiltä suomalaisilta. Haluan tehdä sissityötä EU:ssa ja välittää kaikille suomalaisille tietoa siitä, mitä siellä oikeasti tapahtuu, ilman suodattimia.” facebook.com/MiguelLopezSKP Europarlamenttivaalit sunnuntaina 25.5.2014. Ennakkoäänestys kotimaassa 14.–20.5. ja ulkomailla 14.–17.5. Ilmoituksen maksoi SKP:n Jyväskylän piiri ja Miguel Lópezin tukiryhmä. Miguel López Tiistaisin Tietovisa klo 21 Torstaisin Bingo klo 21 Arkisin lounas klo 11-13 Lauantaisin musiikkia Kabinetti varattavissa maksutta
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 17 Palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai. Hyvää pääsiäsviikkoa sitten! Menot Suomen vanhin tuo taas kevään IlokIvessä järjestettävä Jyrock on ollut varma kevään merkki (yhtä vuotta lukuun ottamatta) jo vuodesta 1985. Suomen vanhin sisäfestivaali on aina pyrkinyt tuomaan esiin uutta ja kiinnostavaa musiikkia genrerajoihin katsomatta. Tämän vuoden tapahtumassa esiintyvät muiden muassa ruotsalainen indie-elektro-laulaja-lauluntekijä Jenny Wilson, venäläisen vaihtoehtopopin merkittävimpiin nimiin kuuluva Everything Is Made In China sekä punk-räimeestä afrikkalaiseen rytmimusiikkiin vimmaisen ilmaisunsa ulottava siunattu hullu, ”Norjan GG Allin” Sturle Dagsland. ”Perjantain ohjelmistossa korostuu räp ja lauantaina on punkkia, postrockia ja jopa junnaavaa metallia, mutta kumpanakin iltana pääsee myös tanskampus kIno PETTErI kAllIoMäkI ArvoSTElEE IlokIvEN TulEvIA NäyTökSIä Only Lovers Left Alive JIm Jarmusch, 2013 ma 31.3. klo 19.00 Mestariohjaaja Jarmuschin käsittämättömän kunniaton limbo yrittää hyödyntää supersuosittua vampyyrielokuvan genreä persoonallisen taiteellisen luomuksen kasvualustana. valitettavasti koko juttu tuntuu jatkavan suoraan siitä, mihin muovinen Twilight-teinimytologia jäi, joten lopputuloksessa on kaksinkertaisen feikki maku. Edes Tilda Swintonin aina yhtä kiehtova olemus ei vedä puuduttavaa kokonaiselämystä kuiville. arvosana: 1/5 Rush ron howard, 2013 tI 1.4. klo 19.00 Palaneelta kumilta käryävät aiheet sopivat ron Howardille: Rush on hänen paras elokuvansa sitten esikoisohjaus Grand Theft Auton. Niki Laudan ja James Huntin välisen F1-mittelön hawksilaisen eepoksen tasolle piiskaava teos psykologisoi enemmän miehisen toiminnan kuin dialogin välityksellä. Heikkoja piirteitä ovat ainoastaan rasittavan sinfonisoiva musiikkiraita sekä sanoman liiallinen alleviivaaminen tarinan kalkkiviivoilla. arvosana: 4/5 La doppia ora GIuseppe capotondI, 2009 ma 7.4. klo 17.00 Muutamia erittäinkin nokkelia twistejä käsikirjoituksensa sisällä kantava rikosja rakkauselokuva maahanmuuttajanaisen ja vartijana työskentelevän exkytän suhteesta. arvosana: 3/5 lIsäksI ohJelmIstossa: ma 31.3. klo 17.00 SI Può FArE (MANFrEDoNIA) ma 7.4. klo 19.00 SyNECDoCHE, NEw york (CHArlIE kAuFMAN) tI 8.4. klo 19.00 A lATE QuArTET (ZIlbErMAN) ke 9.4. klo 18.00 roCk (uTSHITEl) ma 14.4. klo 19.00 INSIDE llEwyN DAvIS (CoENIT) tI 15.4. klo 18.00 rASvAINEN TIISTAI (ylITAlo) tI 15.4. klo 19.00 NIGHT vISIoNS -IlTA 4.4. vakIopaIne, Ylä-ruth YläkaupunGIn yön ennakkoklubi älylän Ehtoo tuo vakiopaineeseen ja ylä-ruthille resuisella otteella vimmaista folkia soittava Hermanni Turkin Helsingistä sekä joensuulaisen Mustarinta-yhtyeen. lisäksi esiintyvät paikalliset yhtyeet Aino ja kyy sekä Cabin Echoes. runotaidetta tapahtumaan tuovat Poesiaryhmä ja keski-Suomen kirjailijat. Mikäklubi esittää improvisaatioteatteria. tekstit Menot-setä simaan”, kertoo Jyrockin promoottori Ville Koivisto, joka vastaa tänä vuonna Jyrockin lisäksi toista kertaa Naamat-festivaalin ohjelmistosta. ohjelmistovastaava pyrkii tuomaan eri tyylejä esiin sopivankokoisina annoksina. ”Mulla on sellainen ajatus, että jos buukkaan esimerkiksi räppiä, niin pyrin ottamaan sitten ainakin pari kolme nimeä, että on sitten räpin diggailijalle enemmänkin kuunneltavaa sinä iltana.” koivisto on ylpeä ohjelmiston ulkomaalaistähdistä ja mielissään paikallisten bändien määrästä. ”on Muuan miehen folkia, hc-bändi Total recall, punk-/emobändi Foster Parents sekä kortepohjalainen räppäri Rekami”, promoottori iloitsee. 11.-12.4. katse Uusi ja yllättävä tatuointi on hyvin menneen viikonlopun merkki. Katseen Road to ink tattoo -tapahtumassa on tatuointien ottamisen lisäksi mahdollisuus kuunnella perjantaina TH3 Crowsin räpsäkkää rockia ja lauantaina The 69 Eyesin, kohtalokasta ja tummaa poseerausrockia. 8.4. Juomatehtaan studIo ImprovIsaatIoteatterI ässiä Hatusta kutsuu kevään klubeilleen jyväskyläläisiä vieraita. Ideana on, että illan vieras kertoo lyhyitä tarinoita omasta elämästään, joista näyttelijät ammentavat tunnetiloja, hahmoja, esineitä tai paikkoja improvisoimiinsa kohtauksiin. Torstaina 8.4. materiaalia tarjoavat muusikko Antti Kleemola ja Ilokiven rakastettu Kari Minkkinen. 11.4.FreetIme YmpärI Suomea ja maailmaa ahkerasti keikkaileva DJ Proteus on yksi arvostetuimmista suomalaisista tiskijukista. Plakkarista löytyy lukuisia palkintoja ja kunnianosoituksia. Antautuvasta esiintymisestään tunnettu karismaattinen DJ järjestää bileet, missä vain kulkeekin. 4.4. popparI captaIn Cougar on jyväskyläläinen popbändi, jonka kaunisääninen laulusolisti Eva Louhivuori tunnetaan nykyään paremmin Eva & Manu -duostaan. Hiljaiseloa viettäneen yhtyeen uusin albumi Åkerblomrörelsen näkee päivänvalon 3.4., joten keikalla kuultaneen tuoreita ääniä. MATTI kESkI-koHTAMäkI 11.-12.4. IlokIvI Hermanni Turkki. Jo H A N N ES k A A r A k A IN EN 18.-20.4. lIIkunta, monItoImItalo, palokan koulukeskus lIIkunnan riemu järjestää yhteistyössä opiskelijoiden liikuntaliiton kanssa salibandyn ja pöytätenniksen opiskelijoiden SM-kilpailut Jyväskylässä huhtikuussa. kisat on tarkoitettu kaikille Suomen korkeakouluopiskelijoille ja paikalle odotetaan yli 200 osallistujaa ympäri Suomea. kummassakin lajissa pelataan sekä kilpa– että rentosarja. 19.-20.4. rentukka rentukan Armageddon-viikonloppu alkaa perjantain kortepohjan korttelibileillä, joissa uG-hiphopmenoa tähdittävät Pietari, Dxxxa D & Hzzzt sekä lyttä ja Joosu. lauantaina lauteille astuvat itse Asa, Aivovuoto, Atomirotta, Are, DJ Polarsoul sekä Pearly Gates. Semmosta. voi olla aika tanakkaa meininkiä nimittäin. ArwI lIND Jyrockiin saapuva Jenny Wilson esiintyy ensi kesänä myös Tanskan Roskildessa. ”LoiSTavaa popmuSiikkia. RuoTSiSSa oSaTaaN Se Homma HieNoSTi. LaadukaSTa Ja äLyTTömäN TaiTeeLLiSTa, ei pyyTeLe aNTeekSi keLTääN.” Jyrockin promoottori Ville Koivisto hehkuttaa festivaalin pääesiintyjää, ruotsalaista Jenny Wilsonia.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 Ruoka 14 R o u va GRILLI. Jyväskylään muuttaessa ei voi välttyä kuulemasta hehkutusta kuuluisasta kanakorista tai ainutlaatuisesta fetahampurilaisesta. Perustaja Päivi Mäkinen kertoo Grilli 21:n tarinan. G rilli 21 on perustettu nyt jo edesmenneen Mini-Grillin pohjalta. ”Olin muutaman kuukauden ajan seurustellut MiniGrillin omistajan Margitin pojan Karin kanssa, kun anoppi tokaisi, että eihän sitä pelkällä lemmellä eletä, minulla olisi sinulle töitä. Olin silloin 16-vuotias”, Grilli21:n perustanut Päivi Mäkinen muistelee. Hän ehti työskennellä anoppinsa alaisuudessa kuusi vuotta 1970-luvun alkupuolella. Sitten vuonna 1977 Mini-Grilliä edelleen pitänyt Margit luopui kaikista muista paitsi yhdestä grillistä. Potkut sai myös miniä, tuolloin 23-vuotias 5-vuotiaan pojan äiti. ”Anoppi sitten kuitenkin sanoi, että luuletko, että osaisit tämän grillin pyörittämisen jo omin voimin. Ja minä vastasin, että eihän se auta kuin kokeilla.” Tila omalle grillille löytyi osoitteesta Puistokatu 21, jonka mukaan myös Jyväskylän kuuluisimmat grillit ovat saaneet nimensä. ”SILLoIn aIkanaan joka kulmassa oli grillikioski”, Mäkinen muistelee, ja luettelee hetkessä 11 jo nyt kadonnutta grillikioskia ympäri Jyväskylää. ”Yöelämä oli silloin aivan toisenlaista. Baariin alettiin valmistautua iltapäivällä jo neljän, viiden aikaan. Ja jos et yhdeksän aikaan jo jonottanut baariin, et välttämättä päässyt sinne sisälle ollenkaan.” Yöelämän muuttumisen myötä ovat myös grillien sesonkiajat muuttuneet. ”Aikaisemmin se oli siinä kahden korvilla, nyt kiireisintä on kahdesta jopa viiteen. Taksitkin olivat silloin niin halpoja, että ihmiset saattoivat tulla taksilla grillille. Mittari raksutti siinä vieressä kun odoteltiin ruokia”, Mäkinen hymyilee. GRILLI 21:n tuotteet ovat vuosien saatossa muuttuneet hyvin vähän. He luottavat perinteisiin ruokiin, jotka ovat myös edelleen listan myydyimpiä tuotteita. Esimerkiksi hampurilaisten jauhelihapihvin ja pippurimajoneesin reseptit sekä fetahampurilainen ovat kaikki Grilli 21:n itse kehittämiä. ”Me olemme vähän niin kuin dinosauruksia. Parila, rasvakeitin ja höyrykattila olivat silloin ja ne ovat myös nyt. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Tatu Onkalo Kaisu salminen & anna näveri Joka kuun 4. Anoppini aikanaan esimerkiksi kehitti tuon taksarin, ja se on yksi suosikki edelleenkin. Lisäksi olemme sillä tavalla notkeita, että pystymme tekemään annokset asiakkaan mielen mukaan, ja ottamaan uuden annoksen vaikka heti kaikille listoille. Ja se on hyvä”, Mäkinen tiivistää. Ruokalistalla on myös nykyajan suosikkeja, kuten kanaa sekä fetaja aurajuustoa. ”Yhdessä vaiheessa sitä aurajuustoa piti tunkea ihan joka paikkaan.” Muutoksia on tullut myös ruokien pakkausmateriaaleihin. Tällä hetkellä Grilli 21 pyrkii pakkaamaan asiakkaiden ateriat sellaisiin astioihin, että niiden kierrättäminen ja kompostoiminen olisi helppoa. ”Yritämme kovasti päästä alumiinifoliosta eroon. Joskus se on vain vähän hankalaa, kun kaikki yleensä haluavat ne ruoat juuri siihen folioon”. Asiakkaat eivät ole Mäkisen mukaan muuttuneet vuosien saatossa ollenkaan. Nykynuoriso tosin käyttäytyy paremmin kuin 80-luvun nuorukaiset. ”Eivät nuoret enää juo itseään ihan sellaiseen lärvendaaliin kuin joskus aikanaan, eivätkä rähisekään enää yhtään samalla tavalla”. nykyISIn GRILLI 21 ruokkii kansaa kolmessa eri paikassa: Lounaispuistossa, torilla ja Puistokadulla. ”Tällä hetkellä meidän paras paikka on varmaankin tuo Lounaspuiston grilli, vaikka sen alku oli aika kivinen. Silloin kaksi muuta grilliä pitivät sen pystyssä. Jos olisimme aloittaneet sillä grillillä, ei tästä olisi tullut mitään”, Mäkinen toteaa. Hän kuvailee grillityötä raskaaksi, mutta palkitsevaksi. Parasta on, kun näkee kirjaimellisesti kättensä jäljet koko ajan edessään. Lisäksi palaute tulee heti, oli se sitten hyvää tai huonoa. ”Hyvää on myös se, kun pääsee jutHelpotus 18
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 Helpotus 15 Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Toinen jalka junassa pieksämäki on keskellä kaikkea. kaikki ovat pysähtyneet siellä minuutista puoleen tuntiin junavuorosta riippuen. hyvin harva sinne jää. pieksämäkeläiset itsekin pakenevat kaupungista aina tilaisuuden tullen. junalla pääsee minne tahansa kohtuullisessa ajassa. junat ja pieksämäkeläiset ovat luotuja kulkemaan. pieksämäkeläisyys ei minua juuri määrittele. identiteettini on täysin hämmentynyt. vaikka pieksämäki kuuluu Etelä-savoon, ei se mitään aitoa savoa ole. välillä miun tekkee miel vientää savvoo niinku torilla mummot tekkee mut ehän mie ossoo ku ei miun porukatkaan ossoo. tuokin meni varmaan ihan väärin, ja mummot katsovat pitkään ja pahasti. minun murteeni on yleiskieli. Ei sillä viitsi paljon ylpeillä. meillä ei ole edes kansallisruokaa. Ei ole kalakukkoa tai karjalanpiirakoita. tai onhan meillä toki pizza. Äkkiseltään laskettuna meillä on pizzerioita kymmenkunta. se on aika paljon pieneen kaupunkiin. parhaiten pieksämäkeläisyyteeni tulee kai esiin rakkaussuhteessani juniin. pieksämäellä asuessani vietin paljon aikaa rautateillä, ja edelleen minulla on toinen jalka junassa. En sano pahaa sanaa valtionrautateistä, vaikka mikä pendolino hyytyisi talvipakkasilla tunneiksi keskelle korpea. kyllä, minun isäni on vr:llä töissä – kuten noin 80 prosenttia muidenkin pieksämäkeläisten isistä. Joskus 90-luvulla pieksämäki valittiin suomen onnettomimmaksi kaupungiksi. siitä jäi traumat. tuskaa ei helpottanut se, että muutama vuosi sitten jan vapaavuori esti ideaparkin rakentamisen kaupunkiin. nyt pieksämäellä on kuitenkin alkamassa nousukausi. meille on nimittäin suunnitteilla uusi uljas kauppakeskus, josta huhutaan tulevan jopa kuopion matkuksen veroinen. tulee sinne ainakin prisma. revi siitä vapaavuori! Petra Nykänen Päivi Mäkinen pyörittää nykyään torin grillin päivävuoroa. Silloin asiakkaiden suosikkeja ovat tuore kahvi ja itse paistetut munkit. Jokaisella suomalaisella paikkakunnalla on oma tapansa kutsua makkaraperunoita. mikkelissä ateriaa kutsutaan pataljoonan pelastukseksi ja kuopiossa taas yömyöhällä mussutetaan sitä sun tätä. vihdissä makkaraperunat taas ovat vääntyneet makkisspökkikseksi ja orimattilassa makkispekkikseksi. jyväskylässä makkaraperunoita on jo vuosikymmenten ajan kutsuttu taksariksi. se, kuka nimen alunperin keksi, on kuitenkin aiheuttanut historian saatossa kiistaa. Yhden tarinan mukaan taksari olisi keksitty jyväskylän ensimmäisessä kivijalassa olleessa grillissä, ilkan grillissä, mutta Grilli 21:n päivi mäkisen mukaan historia kertoo toista. ”ilkallakin oli kyllä taksimiehen erikoinen -niminen annos, johon tuli ranskanperunoita ja balkanmakkaraa pilkottuna. mutta minun anopiltani tuli kerran yksi taksimies kysymään, voisiko hän pilkkoa myös niitä makkaranpäitä annokseen mukaan. siksi siitä sitten tuli taksimiehen annos”, mäkinen selittää. annoksen nimi piti lyhentää taksariksi hyvin yksinkertaisesta syystä. ”ruokalistana toimi silloin samettitaulu, johon laitettiin koloihin irtokirjaimia. taksimiehen annos -nimi ja sen hinta ei olisi tauluun mahtunut, joten se piti vain lyhentää taksariksi”, mäkinen kertoo. taksarin tarina telemaan ihmisten kanssa. Minulla ei ole koskaan niin hoppu, etten ehtisi hetkeä juttelemaan asiakkaan kanssa. Menepä tuonne Prisman kassalle kertomaan elämäntarinaasi, niin perässätulijat kyllä suuttuvat.” Grilli 21 on varsinainen sukuyritys, sillä mukana ovat vuosien saatossa olleet Mäkisen ydinperheen lisäksi Päivin miehen siskot ja veli. Vuodesta 2008 grillit ovat olleet virallisesti Päivi ja Kari Mäkisen pojan, Markku Mäkisen ja hänen vaimonsa Mirvan omistuksessa. ”Kaupungilla puhuivat silloin aikanaan, että me olimme kuin joku italialainen perhe”, Mäkinen nauraa. Grilleistä onkin muodostunut ikään kuin perheenjäseniä Mäkisille. ”Grilli on kuin pieni lapsi, joka ei koskaan kasva aikuiseksi. Siitä pitää koko ajan pitää huolta.” 19 Grilli 21:n suosituimmat annokset z z Kanakori z z Hampurilaisetzitsetehdylläzjauhelihapihvilläzjazvaihtuvillazlisukkeillaz(pekonihampurilainenzparantaazkuulemmazkaikkizkrapulavaivat) z z Taksari z z Grillilautanenz(taksari,zjauhelihapihvizjaz kananmuna)
Kulttuuri Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 20 avalta ohuen seinän takaa kuuluu soundcheckin ääniä, saxofonin jazzahtavaa tunnelmointia ja kitaran sointukulkuja. Bändin laulaja Siiri Kangas aloittaa äänenavauksen. Jään kuuntelemaan soljuvaa laulua ja raapustan samalla muistiinpanoja vihkooni. Hetken päästä Kangas, kitaristi Ilkka Kainulainen ja basisti Miikka Mäkitalo saapuvat haastateltaviksi. SICI (aiemmin SiCi & the Boogie Brothers) aloitti matkansa muutama vuosi sitten. ”Minä ja Ilkka olimme Popparissa varmaan joskus joulukuussa 2010 ja jamittelimme siellä Felix Zengerin, maailmankuulun beatboxaajan kanssa. Tuntui hauskalta vedellä ilman rumpuja ja siitä se lähti, idea kokeilla bändiä, jossa olisi beatboxaaja rumpujen sijasta”, Kangas kertoo. Kangas, Mäkitalo ja Kainulainen opiskelivat kukin musiikkia Jyväskylän ammattiopistossa ja olivat aiemmin tehneet yhteistyötä. Itseoppinut beatboxaaja Samu Paananen tuli bändiin ”villinä korttina”. Ensimmäinen keikka oli sovittu ennen kuin bändi oli treenannut kertaakaan. ”Kokeilimme yhdet treenit ja vedimme keikan Popparissa tammikuun lopussa 2011”, Kangas kertoo. Millainen oli fiilis vetää yleisön edessä melkein kylmiltään? ”Muistan vain, että se jännitti aika paljon. Mutta siinä oli kyllä mieletön fiilis, paljon jengiä oli tullut katsomaan ja ihmisiä tuntui kiinnostavan se konsertti heti alusta pitäen”, Kainulainen vastaa. ”Oli alun perin tarkoitus vetää vain yksi keikka, mutta kyllä me heti sen perään aloimme suunnitella jo seuraavaa.” Tuliko missään vaiheessa tunnetta, että tässä on nyt meneillään jotain todella merkittävää? ”Kyllä se itse asiassa varmaan lähti jo silloin. Meillä oli sellainen palo alusta asti, teetimme julisteen, siellä oli monta kameraa ja videotiimi jo sen ensimmäisen keikan aikana, kertoo Mäkitalo. ”Kun menimme sinne lavalle, oli tavallaan itsestään selvää, että tämä on nyt sellainen juttu jota alamme tekemään ihan tosissaan.” Vastaperustettu yhtye alkoi jo samana vuonna tehdä keikkaa ympäri Suomen. Coverbiisi Get a Grip soi YleX:llä. Vuonna 2012 oli vuorossa muun muassa musiikkivideo Let’s Try -coverista ja lyhyt Tanskan kiertue. Seuraavaksi yhtye alkoi keskittyä esikoisalbumiinsa ja oman musiikin tekemiseen. vahvasti jyväskyläläinen bändi. Popparin pöydässä alkunsa saanut SICI yhdistelee rohkeasti eri tyylejä musiikissaan. teksti Elina Salin kuva Joonas Pikkarainen SICI juhlisti singlensä julkaisua keikalla Lutakossa. Kuvassa laulaja Siiri Kangas.
Pika-arviot Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 21 Teemalevy unissasaarnaajasta Captain Cougar: Åkerblomrörelsen (pinetree reCords) Jyväskyläläinen Captain Cougar on viettänyt pari vuotta hiljaiseloa laulajan vaihtumisen vuoksi. Nyt musiikkityyliä on muutettu progressiivisemmaksi ja uudeksi laulajaksi on kiinnitetty Laura Lehtola. Bändin kolmas Åkerblomrörelsen -albumi kertoo 1920-luvun Suomessa vaikuttaneen lahkolaissaarnaaja Maria Åkerblomin varsin värikkäästä elämästä. Hän muun muassa joutui vankilaan murhayrityksestä. Teemaan nähden albumi on yllättävän seesteinen, mutta sovituksiin on piilotettu herkullisia yksityiskohtia. Kokonaisuus olisi kuitenkin saattanut vaatia pari nopeampaakin rallia. Albumin kohokohdiksi nousevat tarttuvasti epätahtilajissa etenevä Revelation sekä kanteleintrosta majesteetilliseksi kehittyvä Rise. Joni Nikkola Onnistunut paluu pauli kohelo: kassan kautta (siltala) Kirjallisuuspiirejä esikoisteoksellaan Ohessa tilinumeroni kohahduttanut mysteerikirjailija Pauli Kohelo on palannut! Ja mitä voi sanoa kirjasta, joka jo ensimmäisellä sivullaan hellyydellä vittuilee Pekka Himaselle. Tervetuloa takaisin, Pauli, sinua onkin jo kaivattu. Aforismien lippulaivalle Paulo Coelholle naljailevan pseudonyymin taakse on veikkailtu kätkeytyvän kustannusosakeyhtiö Siltalan kirjoittajista niin Hotakaista kuin Saisiotakin, mutta myös kollektiivia. Lienee kuitenkin yhdentekevää, kuka teoksesta on vastuussa. Tärkeintä on se, ettei ”Kohelon” kynä ole esikoisteoksen jälkeen päässyt tylsymään. Kielellä leikittely on nerokasta ja ristijärveläisen metsurin huomiot maailmasta ja sen ihmisistä jaksavat kantaa läpi teoksen. Vaikka Kassan kautta ei olekaan esikoisen kaltainen täysosuma, osuu parodia jälleen maaliinsa erehtymättömällä tarkkuudella. Siinä missä esikoisen maalitauluiksi joutuivat elämäntapaohjaajat ja koko self-help -teollisuus, ottaa Kassan kautta tähtäimeensä matkailutrendit – suuria linjoja unohtamatta. Tälläkään kertaa ivan kohteena eivät ole sisältöä elämäänsä etsivät ihmiset, vaan dollarinkuvat silmillään kulkevat elämäntapamessiaat. Ville Tikka Kuvitteellinen kirjeenvaihto anna kontula: kirjeitä oikealle (into) Vasemmistoliiton sosiologi-kansanedustajan uutuus on kuvitteellinen kirjeenvaihto oikeistovaikuttajan kanssa. Teos lupailee avaavansa perimmäisiä vasemmistoa ja oikeistoa erottavia kysymyksiä ja esittelevänsä myös muutamia poliittisia solmukohtia, joissa vastapuolet ovat samaa mieltä – joskin täysin eri linjoilla siitä, miten näissä kohdin tulisi toimia. Romanttista kirjeenvaihtoa mukaileva muoto tekee teoksesta helppolukuisen ja kirjeiden jaottelu neljän teeman alle on johdonmukaista. Ei-tieteellinen tyyli kuitenkin kostautuu muutamissa kohdissa hieman hämärinä ajatuksenjuoksuina. Esimerkiksi se, keneen Kontula viittaa puhuessaan ”vasemmistosta” ja ”meistä”, paljastuu vasta noin puolessa välissä teosta. Jälkisanoissa Kontula valottaa kirjeenvaihdon yksipuolisuuden johtuvan siitä, ettei oikeistolaisista vaikuttajista löydy vastaparia. Tämä on harmillista, sillä Juho Pihkalan ja Esko Valtaojan Tiedän Uskovani, uskon tietäväni -teoksen kaltainen vuoropuhelu olisi ollut antoisampaa luettavaa kuin Kontulan teos, joka jää nyt ”keskustelunavaukseksi” . Kirjeitä oikealle on puutteistaan huolimatta antoisa kurkistus erään vasemmistolaisen vaikuttajan poliittisen kannan taustaan. Suosittelen kuitenkin lukemaan kirjailijan jälkisanat esipuheena, sillä niissä esitetyt tiedot täydentävät itse teoksen sisältöä merkittävästi. Ville Tikka Haastatteluiltana bändillä on ensiesiintyminen Jyväskylän Lutakossa ja samalla myös julkistetaan albumin toinen sinkku. Onko muusikoilla ollut erityisiä keikkamuistoja? ”Ikimuistoisin keikkamme oli ensimmäinen Pyhä Winter Unplugged. Siellä oli monia omia idoleitamme, Suomen kärkipään musiikkimiehistöä esiintymässä ja he olivat myös kaikki siellä yleisössä katsomassa. Keikka oli loppuunmyyty, siinä oli erityinen ekstra-lataus ja se meni tosi hyvin”, muistelee Kainulainen. ”Olemme tehneet profiilinvaihdoksen jossain vaiheessa. Aikoinaan vedimme pelkästään cover-keikkoja, sitten aloimme pikkuhiljaa sekoittaa omia biisejä ja nyt olemme profiloituneet enemmän oman musiikin tekemiseen.” Kuka on bändin biisinikkari? ”Minä varmaan teen suurimman osan sävellystyöstä, toki yhteistyössä muiden bändin jäsenten kanssa. Minulla on monesti idea biisistä: soittokiertoa, vähän melodiaa ja sanoitusideaa. Esittelen sen Siirille, joka tekee siitä enemmän oman näköisensä. Bändin kanssa sitten jalostamme biisiä vielä enemmän”, kertoo Kainulainen. esikoisalbumin julkaisupäiVä ei ole bändillekään vielä selvä. Ensimmäinen julkaistu sinkku Fire oli räjähtävä avaus albumille, ja soundcheckissä kuulemani toinen sinkku Heat of the Moment jatkaa samaa linjaa, mutta isommilla paukuilla. SICIn omaa tyyliä on kuvailtu soul-vivahteiseksi r’n’b-musiikiksi, johon on otettu vaikutteita eri musiikkityyleistä, kuten popista, hiphopista ja rockista, Mäkitalon mukaan myös laulavasta jazzperinnekulttuurista, industrialista ja luomukonemusiikista. Anteeksi, siis luomukonemusiikista? ”Musiikkimme ei ole täysin koneella tehtyä, siinä on kuitenkin akustiset elementit. Se eroaa kuitenkin jonkin verran David Guettasta”, Kainulainen vitsailee. ”Tyylimme rupesi muokkautumaan pikkuhiljaa ja otimme vaikutteita vähän sieltä sun täältä. Ollaan versioitu kaikkea Michael Jacksonista Pantheraan. Siltä väliltä voi kuulla vaikutteita musiikissamme.” ”Valittiin silloin ihan hyviä biisejä covereiksi, sovitus niihin oli enemmän rivo kuin tavanomainen, joten tehtiin ne hyvin kieli poskessa. Pitää mennä sieltä missä aita on Kiinan muuri”, Mäkitalo heittää. jYVäskYlä ja keskisuomalaisuus näyttelevät tärkeää osaa SICIn elämässä. Kolme bändiläistä on kotoisin täältä, vain kitaristi Kainulainen on Tampereelta. Miten Jyväskylän meininki on herralle maistunut? ”Musiikin tekeminen Jyväskylässä on tuntunut tosi hyvältä. Poppari on aika ainutlaatuinen paikka jamikulttuurille ja täällä on hyvät musiikkipiirit, tänne tulee soittajia opiskelemaan kaikkialta Suomesta. On helppo verkostoitua ja löytää soittokavereita.” Bändi teki äskettäin Keski-Suomen maakuntalaulun uusiksi, mikä kertoo melko tärkeästä suhteesta kotiseutuun. Onko alueessa jotain muuta, joka vetää tänne? ”Kyllähän meistä kolme on käsittääkseni paljasjalkaisia jyväskyläläisiä. Tämä on kotipaikkakunta ja on vahva osa meidän tarinaa, että olemme jyväskyläläinen bändi. Tällä hetkellä jokainen meistä asuu neljässä eri kaupungissa, joten on helppo sanoa vain, että olemme jyväskyläläisiä ja kyllä sillä on painoarvoa. Täällä on kulttuuriskene joka nousee koko ajan, se on tämän kaupungin henki. Täällä ei oikein ole perinnekulttuuria. Aktiivisten ihmisten käsissä on se mitä Jyväskylä on, se elää koko ajan. Musiikkiskene on käsittääkseni täällä vahva elementti. Kun aloitimme, niin jazz-skene oli vahva, mutta nykyään täällä on hip hop -skene nousemassa”, Mäkitalo kommentoi. ”Niin ja täällä on aina ollut metallimusiikkija punk-skene, aina on ollut kaksi musaporukkaa, se hip hop -porukka joka käy Popparissa ja Lutakon rock-heavy -porukat erikseen”, lisää Kainulainen. ”Niin ja sitten teatteri, harrastelijateatteri ja tanssihommat myös. Ylipäätään tämän päivän kulttuuri on se tämän seudun henki, tämä on vähän kuin ’melting pot’ ajatellen näitä kulttuuriperinteitä. Jyväskylän sielu on tässä ja nyt”, Mäkitalo runoilee. Mitkä ovat SICIn tulevaisuuden suunnitelmat ja milloin tulette taas keikalle Jyväskylään? ”Pitkän tähtäimen suunnitelma on lähteä vielä ensin kehittämään tätä tyyliä ja kokonaisuutta ja sitten lähteä kiertämään Eurooppaa, mikä alkaa pikkuhiljaa tapahtua kesän jälkeen”, Mäkitalo vastaa. ”Soitamme taas Jyväskylän kesän avajaisissa, se tulee todennäköisesti olemaan seuraava keikkamme täällä”, Kainulainen lisää. ”Täällä on kotikenttäetu.” ”Hyppysellinen tärkeitä ihmisiä siinä eturivissä. Kyllä me paikka räjäytetään vaikka siellä olisi vain kolme henkilöä tänään”, Mäkitalo lopettaa. PItää MEnnä SIELtä MISSä AItA On KIInAn MuurI. www. polkupyorakorjaamo .com p. 044 0404 443 polkupyorakorjaamo@live.? Kangaskatu 52 (avoinna sopimuksen mukaan) Käytetyt polkupyörät alkaen 60 e Vuosihuolto alkaen 49 e POLKUPYÖRAA VAILLA? .. .. KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot: 200-280€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi www.latokartanonyokyla.fi 2,60 Avoinna normaalisti koko kesän! katriina
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 RUOKAVINKKI Voionmaankatu 7, Puh. 01022 90330, Palvelemme: ma-pe 7-22, la 8-22, su 11-22 Jaffa APPELSIINIT Israel Maustetut VALIOJOGURTIT 200 g, ei laktoositon, ei kerrosjogurtit. 6 prk! voimassa 3.-6.4.2014 99 kg 6 prk (1,67/kg) voimassa 3.4.–4.5.2014 -25 % Etu K-Plussa-kortilla 2 00 fORUm Kauppakatu 20 Palvelemme: ma-pe 7-23, la 9-23, su 11-23 KAUPPAHALLI Yliopistonkatu 15 Puh. 0207983070, Palvelemme: ma-pe 7-23, la 9-23, su 11-23 KYmPPI Kauppakatu 10, Puh. 010 219 6929 , Palvelemme: ma-pe 7-22, la 8-22, su 11-22 tennarin keveät hinnat opiskelijoiden luottokaupoissa IlmanK-Plussa-korttia ja yks. 0,45 prk (2,25/kg) Ma 14.4. Kasvispyttipannu Kalagratiini* Yrttikalkkunakastike* Jauhelihakeitto Ti 15.4. Kasviskiusaus* Kasvistäytteinen seileike Pippurinen lihakastike* Ke 16.4. Juurespihvit, jugurttikastike* Pestobroileri Täytetyt jauhelihaohukaiset* To 17.4. Pinaattiohukaiset* Kirjolohimurekepihvit Curryporsaspata* Pe 18.4. PITKÄPERJANTAI Ilokivi suljettu, hyvää pääsiäistä! Ma 7.4. Linssikeitto* Rapeat seitipalat* Jauhelihapihvi, kermapippurikastike Ti 8.4. Kasvistortillat* Lohikeitto Intialainen lihapata* Ke 9.4. Papurisotto* Mantelikala Appelsiiniporsaspata* To 10.4. Kasvissosekeitto* Kalamurekepihvi Kebabwokki* Pe 11.4. JYROCK Ilokivi suljettu. Ma 31.3. Kasvislasagne Yrtti-porkkanasei* Jauhelihakastike* Nakkikeitto Ti 1.4. Herkkusienirisotto* Broilerjuustokebakot Meksikolainen lihapata* Ke 2.4. Täytetyt kasvis-herkkusieniohukaiset* Kalaleike Barbequekalkkunakastike* To 3.4. Pinaattikeitto* Uunimakkara Kiinalainen lihapata* Pe 4.4. Bataatti-juurespihvit* Savukalakastike, spagetti* Kievin kana iloKiven ruoKalisTa 31.3.–18.4. vKo 16 vKo 15 vKo 14 22
Kasvo Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2014 Syd äm elt ää n MEDIA. Kun Annamaija Manninen vielä opetti yliopistolla, kutsuivat viestintätieteiden opiskelijat häntä Tourulan Thatcheriksi. Nyt Keski-Suomen uutisista tuttu kasvo kiertää ympäri Suomea kertomassa, miten yritykset ja media itse selättävät median murroksen. e lämä kuljetti minut viestinnän alalle. En ole koskaan ollut sellainen teinityttö, joka olisi kirjoitellut hirveästi päiväkirjaa tai muutenkaan halunnut varsinaisesti tuottaa tekstiä. Joku osa minussa kuitenkin oli kallellaan sinne päin. Muistan ylioppilaskirjoitusten jälkeen lainanneeni pääsykoekirjat Tampereen yliopiston viestintään, mutta loppujen lopuksi valitsin taloustieteen opiskelun täällä Jyväskylässä. Aika pian kuitenkin tajusin, ettei se numeroiden pyörittely oikein ole minun juttuni, ja luin sitten myös hallintoa. Graduntekovaiheessa tarvitsin rahaa, opintolaina kun alkoi loppua, ja Jyväskylän Maalaiskuntauutiset -paikallislehdessä oli avoinna äitiysloman sijaisuus. Minä ajattelin, että ainahan ihminen kirjoittaa osaa, ja lähdin hommaan mukaan. Ja sytyin sille täysin. VuonnA 1985 aloittivat ensimmäiset kaupalliset paikallisradiot ja silloin minulla syttyi lamppu: tämä on minun juttuni. Hain Radio Jyväskylään, sain sieltä paikan ja sitten se on ollut menoa. Paikallisradiossa tein kymmenen vuoden ajan töitä juontajana, uutistoimittajana ja toimitussihteerinä. Se oli hyvä koulu, sillä silloin tehtiin vielä kunnianhimoisesti paikallisuutisia radioon. Kaupallinen radio oli varsinainen villi länsi, meillä oli paljon enemmän intoa kuin älyä. Mallia tekemiseen ei ollut, joten meidän täytyi vain kokeilla. Menin sinne studioon, puhuin ja soittelin sitä, mikä hyvältä tuntui. Hirveällä tunteen palolla. Jokainen nuori naistoimittaja joutuu varmasti uransa alussa tekemään töitä sen eteen, ettei aina tytöteltäisi. Minustakin tuntuu, että se loppui omalta osaltani vasta nelikymppisenä. Uskon kuitenkin, että työhön liittyvän asiantuntijuuden osoittamalla sen pystyy murtamaan. Radiossa en koskaan sellaista kokenut, mutta se johtuu varmaankin siitä, että minulla on niin matala ääni. Osa on varmaan luullutkin minua mieheksi. KAIKEnlAInEn pAlAutE on minulle tärkeää, ja se on aina tervetullutta. Moni tunnistaa minut myös kadulla ja moikkaa, ja itse olen siitä iloinen ja otettu. Moikkaan aina myös takaisin. Jotkut tulevat kertomaan juttuaiheita, mutta jotkut haluavat vain tulla juttelemaan. Se sopii minulle, sillä haluan olla kontaktissa ihmisiin. Minua pyydettiin 90-luvulla yliopistolle pitämään radiotyön kurssia, ja pitkään sekä journalistinen osaaminen että opetus kulkivat elämässäni käsi kädessä. Lehtoriaikanani minulle oli tärkeää, että pidän myös itse yllä konkretiaa toimitustyössä. Opetin yliopistossa lopulta 17 vuotta. Olin ensin Ylen ajankohtaisohjelmassa ”Kotimaan katsaus”, ja myöhemmin kuljin kuusi vuotta ankkuroimassa Pasilassa tv-uutisia. Se oli aikamoista haipakkaa, ja lopulta päädyin kuuden vuoden jälkeen tekemään töitä Yle Keski-Suomelle. työstänI ylIopIstollA irtisanouduin vuonna 2012. Hienointa työssäni oli opettaminen. Muuten yliopisto alkoi olla sellainen työpaikka, etten enää halunnut olla siellä. Yliopistourani jälkeen olen oppinut arvostamaan paljon hyvää johtajuutta. Nykyisin toimin viestintäalan kouluttajana omassa yrityksessäni. Minusta median murros on huono sana, sillä media on ollut murroksessa ja liikkeessä aina. Sekä perinteisellä että sähköisellä puolella on opittava uusia asioita ja kykyjä. Nykyisin sähköisen ja printin puolen toimittajia ei oikein voikaan erottaa, sillä molempien täytyy kyetä tekemään kaikkea. Median tulevaisuus onkin siinä, että kaikki tulee yhdentymään. Ei ole enää raja-aitoja, vaan pääelementit ovat teksti, valokuva, liikkuva kuva ja ääni. Muoto alkaa olla sivuseikka, pääasia ovat näkökulmat ja sisältö. Ja laatutoimituksissa niistä osataan pitää kiinni. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Tatu Onkalo toim itta ja 23
95 95 (10 €) 95 95 (120 €) 95 95 (120 €) % % kevät uutta saapunut LISÄ ALE Sormikkaat, rukkaset, pipot, karvahatut, korvaläpät -20 % LISÄ ALE Sormikkaat, rukkaset, pipot, karvahatut, korvaläpät -20 % LISÄ ALE Sormikkaat, rukkaset, pipot, karvahatut, korvaläpät -20 % Kevyt, kova, ABS-muovinen VETOLAUKKU 4 PYÖRÄLLÄ • välilevy • RAJOITETTU PIENI ERÄ TARJOUS -50 % Kevään upeat VYÖT saapuneet alk. 9,95 € Suuret valikoimat AVAINKOTELOITA Klassikko jo vuodesta 1978 KÅNKEN-REPPU • yli 20 eri väriä Pirteät KUKKAROT • soveltuvat myös puhelinkoteloiksi 29,9 5 € 39,9 5 € 39,9 5 € 39,9 5 € 29,9 5 € 34,9 5 € sinin en sin., mu sta sin., rusk ea mu sta, rusk ea mu sta, rusk ., pun . valk ., rusk ., mu sta, v.sin . Laukkujen erikoisliike www.laukkuja.fi palvelua jo vuodesta 1975 Hyvitämme tunnin parkkimaksun TORI TORIKESKUS, Yliopistonkatu 36, p. (014) 614 465, ark. 10–19, la 10–17 Jyväskylän Forum 4. krs., Kauppakatu 20 • www.martina.fi www.rax.fi Rax Forum Jyväskylä Kruisaa Raxin jenkkiviikoille 17.3.–6.4. 9 95 Buffetissa tarjolla pannupizzaa, pannukakkuja ja muita amerikanherkkuja. Italialaisia makuja rennolla otteella 13,90 Hinta kanta-asiakaskortilla, ilman korttia 15,50 Martinan lasagne