Jyväskylän ylioppilaslehti 2. HUHTIKUUTA – 21. HUHTIKUUTA 2013 53. vuosikerta 4 TyövoiTTo PIKKUoTsIKKo KAnTeen Kolmelle rIvIlle PIKKUoTsIKKo KAnTeen Kolmelle rIvIlle Opiskelijat nousivat barrikadeille ja ääni kantoi kehysriiheen asti.
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 O piskeiljat pääsivät huoahtamaan helpotuksesta, kun torstain 21.3. kehysriihi ei muuttanutkaan opintotukea nykyistä lainapainotteisemmaksi. Hyvillään kannattaa olla myös muun muassa lupauksesta sitoa tuki indeksiin suunniteltua aikaisemmin. Aivan kaikki ei silti mennyt opiskelijoiden ehdoilla. Tämän pääkirjoituksen kirjoittamishetkellä näyttäisi siltä, että opintorahan nostamiseen tulee uusia rajoituksia. Vahvistamattomien tietojen mukaan toista tutkintoaan tekevien lisätukikuukausia vähennetään kuudella. Lisäksi opintokea voi nostaa jatkossa todennäköisesti vain siinä tapauksessa, että suorittaa vuoden aikana vähintään 20 opintopistettä. Muutokset koskevat niihin, joiden opinnot eivät etene suoraviivaisesti fuksivuodesta kesätöiden kautta viiden vuoden kuluttua seuraavaan publiikkiin. Linja on sama kuin yliopiston hakuihin suunnitelluissa kiintiöissä. Ne tulevat todennäköisesti osaltaan tekemään alan vaihtamisen vaikeaksi. Viesti on selvä: Ihmettelyä ja harhailua ei katsota hyvällä, eikä varsinkaan kannata kuvitella, että yliopisto olisi jonkinlainen itseään etsivien nuorten aikuisten suojasatama. Paperit käteen ja katseet kohti oikeaa elämää. Käytännössä muutos on jo alkanut. Opiskelijapolitiikassa kokouspöydät täyttyvät kuuHarhailijat halutaan kuriin lemma yhä harvemmin, koska osanottajien tiukka opintoaikataulu säätelee arkea. tässä keppien ja porkkanoiden melskeessä olisi toivottavaa, että päättäjät muistaisivat ihan pelkän opinto-ohjauksenkin vievän pitkälle. Moni vaihtaa yliopistossa alaa siksi, ettei oman alan töitä vain löydy. Oppilaitosten pitäisi olla riittävän rehellisiä tarjoamiensa mahdollisuuksien suhteen. Nuoria on turha kouluttaa kortistoon, ja opiskelijoille pitäisi tehdä opintojen ohjauksella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa selväksi, millainen ammatillinen tulevaisuus omilla valinnoilla on odotettavissa. Jos tehty päätös osottautuu huonoksi, opiskelijan voisi olla järkevää uhrata pari vuotta täyspainoisesti uuden pääaineen opiskeluun sen sijaan, että aika kuluu Kelan työllistämiskurssien ja satunnaisten harjoittelujen parissa. Opiskeluaikoihin vaikuttaa lisäksi myös kurssiaikataulujen suunnittelu. Parhaiten opiskelijoita kannustetaan valmistumaan sillä, että kurssit järjestetään järkevästi ja niitä voi suorittaa joustavasti. Jos esimerkiksi pakollisen kurssin luennot pomppivat kalenterissa viikoittain eri päiville ja tunneille, yksi läsnäolopakollinen kurssi saattaa ahmaista tilan monelta muulta. Moni laitos saa katsoa peiliin seuraavan kerran, kun on aika motkottaa opiskeljoille vitkuttelusta ja venyvistä opintoajoista. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi PaPerit käteen ja katseet kohti oikeaa elämää. halUatko mainostaa jYlkkärissä? seUraavat varaUkset 10.4. mennessä ota YhteYttä: Piia.aaltonen@oPiskelijameDiat.Fi kansan ääni Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. www.jylkkari.fi/Palaute e dellisessä Jylkkärissä (3/2013) Taija Roiha kirjoitti artikkelin nimeltä Outoa pornoa kaikille! Se herätti monissa tuttavissani ihmetystä suppeahkon näkökulmansa takia. Sen vuoksi teinkin joitain kriittisiä havaintoja tekstiä koskien. Ensinnäkin termistö aiheutti ihmetystä. Itseäni näin pornon suurkuluttajana kiinnostaisi tietää, mitä tarkalleen ottaen tarkoitetaan ”peruspornolla”. Onko ne niitä juonivetoisia ison rahan leffoja, joita tehdään nykyään enää olemattomia määriä? Vielä 1990-luvulle asti nämä olivat varmaan sitä peruspornoa, mutta nykyään ns. gonzo-porno tuntuisi olevan tuotantomääriltään sitä yleisintä. ”Peruspornosta” puhuminen vuonna 2013 tuntuu omituiselta. Näyttäisi siltä, että pornotuottajien määrä on moninkertaistunut digitaaliteknologian ja internetin myötä ja sitä myötä pornon tyylilajien määrä räjähtänyt lukuisiin kategorioihin. Joku voisi jopa väittää, että mainstream on kuollut. Ns. amatööripornoa tuotetaan enemmän kuin koskaan, ja monista aiemmin oudoksutuista alalajeista on tullut hyvin suosittuja. Parikymmentä vuotta sitten kukaan ei kuvitellutkaan, että suosittu pornonäyttelijä voisi olla +40-vuotias tai painoindeksiltään reilusti yli keskiverron, mutta se on nykyään yhä yleisempää. Jutussa käytetään pornoelokuvien eri genrejen sekoittamattomuudelle argumenttina erotiikkaliikkeiden tiukkoja DVD:iden luokittelutapoja. Mielenkiintoinen havainto sinällään, mutta se ei argumenttina oikein tunnu olevan tältä vuosikymmeneltä. Uskaltaisin väittää, että kivijalkakauppojen DVD-myynti ei vastaa kuin korkeintaan joitain prosentteja koko alan liikevaihdosta, ja muutoinkin kaupallinen porno on ollut alamäessä vuosia. Siksi asiasta ei kannattaisi hirveän paljoa johtopäätöksiä tehdä. ”Nainen passiivisena vastaanottajana” tuntuu myös olevan mielikuva vuosikymmenten takaa. En sano, etteikö sitäkin vielä esiinny, mutta mielestäni ei voida sanoa, että nainen esitetään ”ikuisesti passiivisena ja vastaanottavana” kuten Roiha kirjoittaa. Tämän huomaa, jos yhtään enempää pornoa katsoo. Pornon nykytilan moninaisuuden huomaamisen luulisi olevan helppoa jo menemällä mille tahansa pornoa streamaavalle sivustolle ja selaamalla sieltä top -listoja tai katsomalla, kuinka moneen kategoriaan videot on jaettu. Ja kyllä, ne leikkaavat toisiaan. Ei porno ilmiönä nykyäänkään kaikilta osin kestä päivänvaloa, mutta sen käsittelyssä tulisi mielestäni silti ottaa huomioon sen tyylien kirjo eikä puhua siitä ikäänkuin suurin osa olisi sitä yhtä ja samaa ”peruspornoa”. Tero Uuttana Mitä on perusporno?
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 Kartalla 4-5 UUtiset: Risug voi mullistaa ehkäisyn, 6-7 kampUs: Harjoittelijan asema vaihtelee vahvasti aloittain, 7 kOlUmni: Kun vessa on elämäntapa, 8-9 maailma: JYY auttaa Intiassa, 10 talOUs: Eurokriisi käy kalliiksi Euroopan opiskelijoille. Tule avustajapalaveriin! ke 3.4. ti 23.4. Jylkkäri järjestää avustajapalaverin yleensä lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00 16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin sellaisen lehden, mitä opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. pitkäkatU 17 Ilmainen hiekkaparkkipaikka. Lähellä K-kauppa Vinkkiä ja ammattikorkeakoulun musiikin kampusta. mäki-matinkatU 6 4h kiekollisia parkkipaikkoja. kalervOnkatU 6-10 2h kiekollisia parkkipaikkoja. YrjönkatU 20 4h kiekollisia parkkipaikkoja kadulla. eerOnkatU 7 Pieni ilmainen hiekkaparkkipaikka. Lähellä ammattikorkeakoulun pääkampusta. pitkäkatU 2 Ilmainen hiekkaparkkipaikka uimahallin vieressä. Lähellä liikuntatieteiden laitosta. alvar aaltO -mUseOn parkkipaikka Ilmainen parkkipaikka Alvar Aalto -museon takana ja liikunnan rakennusta vastapäätä Keskussairaalantien toisella puolella. seminaarinkatU 20-25 3h kiekollisia parkkipaikkoja. jYlkkärin tOimitUs: Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Suvi-Tuulia Nykänen toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Siviilipalvelusmies Jere Kyrö sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Karoliina Vainikainen Painos: 52 000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 kaUppakatU Kirkkopuiston kioskin kohdalla ilmaisia pysäköintipaikkoja moottoripyöräilijöille kesäaikaan. asemakadUn ja HannikaisenkadUn kUlmaUs Asema-aukion merkityt paikat ilmaisia mopoilijoille kesäaikaan. jYväskYlän satama 4h kiekollisia parkkipaikkoja. jYlkkäri listasi keskusta-alueen ilmaiset tai kiekolliset parkkipaikat. ” luKIO KaSvaTTaa yhTeISKuNNaN JäSeNTeN SIJaaN alaMaISIa. OPPIMISeN IhaNuuS Ja hulluuS PuuTTuu. ” Anna-Sofia Berner Helsingin Sanomissa 24.3.2013
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 Ehkäisypillerille viimein haastaja vasalgEl. Uusi, hormoniton miehille suunnattu menetelmä saattaa rantautua Eurooppaan jo muutaman vuoden kuluttua. teksti Tuomo Leinonen kuvat Fernando Aguila T oimivaa ja helppoa miesten ehkäisymenetelmää on odotettu kauan. Ensimmäisenä markkinoille näyttää ehtivän hoito nimeltään Vasalgel. Se on pitkäaikaisen suojan tarjoava, peruutettavissa oleva ehkäisymenetelmä miehille, ja siitä saadut kokemukset ovat erittäin lupaavia. Vasalgelin vaikutus perustuu siemenjohtimeen injektoitavaan polymeerigeeliin, joka estää siittiöiden pääsyn eteenpäin. Toimenpide suoritetaan paikallispuudutuksessa. Ehkäisyteho kestää noin kymmenen vuotta ja polymeeri voidaan haluttaessa liuottaa pois ruokasoodaliuoksella. Vaadittava kirurginen toimenpide on yksinkertainen ja voidaan suorittaa varsin alkeellisissakin olosuhteissa. Eurooppaan hoito rantautuu USA:n jälkeen, nopeimmillaan muutamassa vuodessa. Hoito saattaa kuitenkin ehtiä ensimmäisenä markkinoille Intiassa, nimellä RISUG. Vasalgel taas on yleishyödyllisen Parsemus-säätiön tuotemerkki. Parsemus on omistanut tuotteen oikeudet Intian ulkopuolella vuodesta 2010 eteenpäin. suhTEEllisEsTa tuntemattomuudestaan huolimatta hoidolla on pitkä historia takanaan. RISUG on ollut testikäytössä jo vuodesta 1989. Intialainen tohtori Sujoy Guha kehitti Vasalgelin tärkeimmän ainesosan 1970-luvulla etsiessään vedenpuhdistusmenetelmää kaivovesien puhdistamiseksi. Polymeeri ei koskaan päätynyt vedenpuhdistuskäyttöön, mutta tarjosi lähes sataprosenttisen suojan ehkäisykäytössä. Parsemus-säätiön johtaja Elaine Lissner tutustui tohtori Guhaan ja Siivooja Leena Rautiainen yllättyi siitä, kuinka kova kiire siivousliikkeessä oli tehdä töitä. Yliopiston palveluksessa työtahti on inhimillisempi ja hän ehtii tehdä työnsä kunnolla. Miehet SuoRaStaan vaativat Saada oLLa avukSi. RISUG:iin jo 1980-luvulla etsiessään vaihtoehtoja naisten ehkäisypillerille. Lissnerin mukaan suurin syy uskonpuutteeseen on ollut Vasalgelin kohderyhmä. Miesten ei uskottu olevan kiinnostuneita omakohtaisesta ehkäisystä. Lissner toteutti kumppaneidensa kanssa pilottihankkeen USA:ssa 1990-luvun alussa. Hanke herätti kiinnostusta, mutta törmäsi toistuviin epäluuloihin: ”Tuote on hyvä, mutta miten aiot saada miehet käyttämään sitä?” NyT tilanne on toinen. Ainakin länsimaissa on tapahtumassa asennemuutos. Miesten pyyntöjä tulvii valmistajille enemmän kuin niihin voidaan vastata. Hoito on kuitenkin toistaiseksi rajattu Guhan koepotilaille. Parsemus-säätiön suunnitelmana on päästä kliinisiin testeihin vuoden 2013 lopulla. Siihen asti tarjolla on edelleen vain eioota, ja senkin jälkeen saattaa mennä pari vuotta ennen myyntilupaa. Tilanne on turhauttava, sillä varsinkin USA:ssa kysyntä on kovaa. ”Miehet suorastaan vaativat saada olla avuksi”, Lissner kuvailee. Pienen säätiön resurssit ovat kuitenkin olleet rajalliset. Lissner kuulostaakin tyytyväiseltä voidessaan toivottaa kaikki halukkaat mukaan kohta avattavaan joukkorahoitushankkeeseen. Koska säätiö ei tavoittele voittoa, se ei ole ottanut rahoitusta vastaan muuten kuin lahjoituksina. Myös lääkeyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita uudesta hoitomuodosta. Säätiön suhde niihin ei kuitenkaan ole täysin jännitteetön. Naisten hormonipillereiden myynti on tuottoisaa bisnestä, mutta pillereihin liittyy joskus ikäviäkin sivuvaikutuksia. Vasalgel tarjoaa siten vaihtoehdon myös naisille. Risugin toivotaan pääsevän kliinisiin testeihin tämän vuoden lopulla.
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 Hurjia eroja harjoittelukäytänteissä O piskelijat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa harjoittelupaikkaa hakiessaan. Kasvatusja terveystieteilijät, opettajaopiskelijat ja museologian sekä sosiaalityön opiskelijat joutuvat useimmiten tekemään pakolliset harjoittelunsa palkatta. Useat muut laitokset sen sijaan maksavat harjoittelutukena osan harjoittelijan palkasta. Samalla työnantajat kilpailuttavat yliopistoja ja laitoksia toisiaan vastaan minimoidakseen palkkauskustannuksia. Akavan opiskelijoiden valtuuskunta AOVA:n väistyvä puheenjohtaja Ted Apter näkee nykyisen tilanteen suurimpana ongelmana sen, että harjoittelukäytänteet suosivat työnhaussa tiettyjen alojen ja korkeakoulujen opiskelijoita toisten kustannuksella. ”Nykyisellään harjoittelu ei ole tasaarvoista. Toinen ongelma on siinä, ettei harjoitteluajalla pysty aina kerryttämään työssäoloehtoa, joka mahdollistaa peruspäivärahan työttömyyden yllättäessä valmistumisen jälkeen.” Akavan kanta on, että kaikkiin tutkintoihin tulisi jatkossa sisällyttää pakollinen harjoitteluosio tai vähintäänkin pakollinen kurssi työelämätaidoista. Vaikka Akavassa toivotaankin, että harjoitteluna tehdystä työstä maksettaisiin palkkaa, myönnetään, ettei se aina ole realistista. Esimerkiksi opettajaharjoittelujen käytäntö on varsin vakiintunut ja ohjauksen tarve suuri, jolloin palkallisuuteen tuskin ollaan siirtymässä. Jyväskylän yliopiston koulutusneuvosto asetti hiljattain työryhmän pohtimaan yhtenäistä harjoittelumallia. Opiskelijoita työryhmässä edustaa JYYn korkeakoulupoliittinen sihteeri Susanna Koistinen. Samalla yliopisto joutuu ottamaan kantaa Aarresaari-verkoston ehdotukseen harjoittelukäytänteiden yhdistämisestä kaikissa maan yliopistoissa. Aarresaaren ehdotuksen mukaan kaikki laitokset maksaisivat harjoittelutukea 600 euroa kuussa jokaista harjoittelukuukautta kohden. Kolmen kuukauden harjoittelun kohdalla se olisi enemmän kuin suurin osa Jyväskylän yliopiston opiskelijoista nykyään saa. Koistisen mukaan tuki ei todennäköisesti koskisi kuitenkaan niitä oppiaineita, joissa harjoitteluista ei nytkään saa rahallista korvausta. teksti Erno Mähönen kuvat Jere Kyrö Jyväskylään perustetaan tapahtumajärjestäjien kattojärjestö. Järjestön tarkoituksena on helpottaa vuorovaikutusta sekä tiedon jakamista jyväskyläläisten vapaaehtoisten kulttuuritoimijoiden kesken. Lisäksi tulevaisuudessa yhteistyössä järjestettävien tapahtumien rahoitus voisi kulkea järjestön kautta, ja myös yhteydenpito Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimen kanssa olisi jouhevampaa yhdistyksen voimin. Järjestö kulkee tällä hetkellä nimellä JKL Massive. Esimakua kattojärjestön toiminnasta on saatu esimerkiksi eri yhdistysten sekä muiden vapaaehtoisten toimijoiden yhdessä järjestämillä JKL All Stars -bileillä sekä maaliskuussa Kirkkopuistoon ilmestyneellä yhteisellä ilmoitustaululla. Taululta on helppo tarkistaa Jyväskylän kulttuuritapahtumia. Yhdistyksen perustamiskokous aiotaan pitää Jyväskylän Yläkaupungin Yössä toukokuussa. Suvi-Tuulia Nykänen tapahtumajärjestäjien viestintä helpottuu uuden kattoyhdistyksen myötä kOrkeakOuluHarJOIttelu. Palkkaus-, tukija opintopistekäytännöt vaihtelevat laitoksittain laidasta laitaan. Jyväskylän yliopisto suunnittelee parhaillaan käytänteiden yhdenmukaistamista. Liikuntalääketieteen opiskelija Elina Ahola lopetti hiljattain työharjoittelunsa Firstbeat Oy:ssä. Harjoittelu oli palkaton, kuten terveystieteissä yleensäkin. Harjoittelun ajan Ahola nosti opintotukea. Jyväskyläläisillä kulttuuritoimijoilla on nyt yhteinen ilmoitustaulu Kirkkopuistossa. kATARIINA RUUSkA
Jälkikirjoitus 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 I hmisiä on vain yhdenlaisia. Meidän kaikkien tarvitsee käydä vessassa. Toisille se on kuitenkin enemmän elämäntapa kuin toisille. Itse kuulun ensimmäiseen ryhmään. Olen aina käynyt tiuhaan vessassa. Jos vessaan ei pääse, ahdistun ja tarve käy entistä kovemmaksi. Minä olen se tyyppi, joka elokuvateatterissa lähtee vessaan vielä mainosten jo pyöriessä. Ihan vaan varmuuden vuoksi, taas. Kyselen lentoemännältä erityislupaa juosta vielä vessaan, kun turvavyövalot jo palavat. Minun takiani matkaan kuin matkaan voi laittaa puolisen tuntia lisää, koska huoltoasemalle on kurvattava vähän väliä. Festarit vietän enimmäkseen vessajonossa. Kun vessaan vihdoin pääsee, onkin aika palata takaisin jonon perälle. Ystäväni kertoi raskaana ollessaan, että ärsyttävintä on se, että rakkoa painavan mahan kanssa joutuu suunnittelemaan menojaan sen mukaan, missä pääsee vessaan. Minulle se on arkipäivää, mietin sitä aina. Pubiraitiovaunu, hirveän hauskaa, mutta onko siellä vessa? Kehitysmaajournalismin kurssi Afrikassa, siellä ei ainakaan pääse vessaan. Konsertissa eturiviin, kannattaako, jos juuri ennen keikan alkua täytyy kuitenkin lähteä vessaan? Myönnän, että ongelma on psykologinen. Jos en tiedä, mitä tekisin elämässä, menen vessaan. Internet on siitä hieno paikka, että sieltä tiedämme, ettei minkään asian kanssa ole yksin. Jossain joku muu miettii aina samaa kuin sinä, eikä epäröi aloittaa siitä nettikeskustelua. Vessassa käymistä pohtii moni muukin kuin minä. Jopa näkökulmista, joita en itse ole tullut ajatelleeksikaan. Esimerkiksi vuosi ennen häitä saatetaan aloittaa keskusteluketju siitä, miten vessassa käynti onnistuu tärkeänä päivänä. Tuleeko kaaso mukaan vessakoppiin pitelemään pukua? Onko parempi istua pöntölle hajareisin säiliö jalkojen välissä, jolloin laahus ei tipu pönttöön? Rentojen maalaishäiden henkeen sopii se, että morsian työntää helmojensa alle ämpärin ja pissii sinne. Amerikan ihmemaassa on jo ostettavissa erityisiä häävaippoja. Siis aikuisten vaippoja, joissa on pitsiröyhelöt. Silloin elämän parhaasta päivästä ei tarvitse haaskata sekuntiakaan vessassa. Siihen minä vedän rajan. HektIsessä maaIlmassa pissan mittainen tauko tekee terää. Sinne työpisteeltä kävellessä saa paljon puhuttua hyötyliikuntaa ja se on todella ihmisen omaa aikaa. Ihmettelenpä, ettei siitä ole kirjoitettu vielä lehdissä. No, nyt on. Emmi Tuomisto Ainahan se on mielessä ”Aarresaaren mallissa noin puolet kustannuksista jäisi työnantajan maksettavaksi, jotta työssäoloehto täyttyy. Työryhmässä on lisäksi puhuttu viidestä opintopisteestä kuukautta kohden, mikä mahdollistaisi kaikille opintotuen nostamisen, vaikkei palkkaa saisikaan. Tällä hetkellähän pedagogisen harjoittelun opintopistemäärä ei aina riitä edes opintotukeen.” enIten harjoittelutukea myönnetään tällä hetkellä fysiikan, yhteiskuntatieteiden, psykologian ja kauppakorkeakoulun opiskelijoille. Toisaalta monilla aloilla tuen saantia on rajattu. Kauppakorkeakoulun harjoittelutuki ei riitä kaikille hakijoille, ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian tuen edellytyksenä on maisteriseminaarien suorittaminen. Monilla laitoksilla harjoittelun palkattomuutta perustellaan sen kuulumisella pakollisiin opintoihin, mutta kuitenkin vastaavista pakollisista harjoitteluista maksetaan pääsääntöisesti palkkaa ja harjoittelutukea sekä psykologian että liikuntatieteiden laitoksella. Psykologan opiskelijat saavat myös harjoittelustaan kolme kertaa enemmän opintopisteitä kuin luonnontieteilijät. jos en tiedä, mitä tekisin elämässä, menen vessaan. Harjoittelut laitoksittain *opettajankoulutuslaitos sisältää myös kaikki aineenopettajaksi opiskelevien harjoittelut. susanna koistinen ted apter Markus LoMMi jyväskyläläisillä kulttuuritoimijoilla on nyt yhteinen ilmoitustaulu kirkkopuistossa.
Maailma 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 Unohdettujen ihmisten maa teksti: Minna Tiainen kuvat: Anna Kärkkäinen ja Swarnim Sinha Rajasthan. J YYn kehitysyhteistyöprojektin ansiosta intialaspoika sai estettyä sisarensa pakkoavioliiton. Bijoliyan kyläyhteisöjen elämä jatkuu köyhyydessä, mutta uudistukset parantavat arkea. h iekka pöllysi ja loputtomat kivikasat reunustivat huonokuntoisen tien varsia. Harvojen rikkaiden omistamat, tiheään kastellut peltotilkut erottuivat vihreinä keitaina aavikosta. Jyväskyläläinen Anna Kärkkäinen oli matkustanut aiemmin Ugandassa ja Intiassa, mutta Intian Bijoliyan alueen syrjäiset pikkukylät yllättivät suomalaisopiskelijan. “En ole ikinä elämässäni nähnyt niin paljon kiveä. Ympäristö siellä on niin karua, siellä ei oikein kasva mitään vihreää. Alueella on paljon kaivoksia, ja ne ovat saastuttaneet ympäristön.” Rajasthan on yksi Intian köyhimmistä osavaltioista, ja Bijoliya sen köyhimpiä alueita. Valtio on jättänyt kylien lukutaidottomat ihmiset pitkälti oman onnensa nojaan, ja kastilaitos sekä patriarkaaliset perinteet säätelevät elämää. Suuria kansalaisjärjestöjä ei näy mailla halmeilla. “Ne ihmiset on vähän niin kuin unohdettu sinne”, Kärkkäinen sanoo. jyväskyläläisille ylioppilaskunta-aktiiveille alue on kuitenkin tuttu. Ylioppilaskunta yhdessä intialaisen Bal Rashmi Societyn kanssa on pyrkinyt parantamaan tilannetta pikkukylissä vuodesta 2010 asti. Työtä suunnittelee Suomessa kaksi koordinaattoria, Swarnim Sinha ja Kärkkäinen. Intiassa projektilla on paikallisia työntekijöitä, jotka avustavat kyläläisiä monin tavoin. He esimerkiksi pitävät naisille ja lapsille keskusteluryhmiä, joissa puhutaan muun muassa hygieniasta, tasa-arvosta ja koulunkäynnin merkityksestä. “Tarkoitus on, että ihmiset oppivat, että omaa yhteisöä voi parantaa omilla teoilla”, Kärkkäinen kuvailee. Työn rahoitus tulee pääosin ulkoministeriöltä, mutta myös opiskelijoilta. Ilokiven ruokalan kehy-ruokalippuihin sijoitetut pennoset päätyvät siis tänne: esimerkiksi lainaksi intialaiselle naiselle, joka ostaa rahalla vuohia. kooRdinaattoRit matkUstivat paikan päälle tammikuussa. He aloittivat matkansa Rajasthanin osavaltion pääkaupungista Jaipurista, josta he jatkoivat autolla Bijoliyan alueelle. Alle 300 kilometrin reissu kesti kuudesta seitsemään tuntia. Mitä lähemmäs määränpäätään he tulivat, sitä aavikkomaisemmaksi maasto muuttui. Kärkkäinen ja Sinha tutustuivat projektiin ja paikalliseen kulttuuriin kiertelemällä kyliä ja juttelemalla kyläläisten kanssa. Naisten asema paikallisissa yhteisöissä valkeni koordinaattoreille nopeasti. He kuulivat muun muassa perheestä, jonka neljä tytärtä kantoivat nimissään perinteisiä asenteita. Vanhin sai nimen Asha, mikä tarkoitti toivoa. Seuraavasta tuli Rasila, “vähän onnellinen”. Kolmannen nimi oli Ronak, “kaikki itkivät” ja neljännestä tuli Dhapu “riittää”. “Kun poikalapsi syntyy, koko kylä juhlii. Kun se on tyttö, kaikki ovat hiljaa”, Kärkkäinen kuvailee. Kulttuurierot vaikeuttivat myös kommunikointia. Kärkkäinen kertoo pyytäneensä eräältä naiselta lupaa ottaa tästä valokuvaa. Vastausta oli mahdoton ymmärtää, ja tulkki selitti, etteivät itsenäiseen päätösvaltaan tottumattomat naiset osanneet reagoida kysymykseen. Intialainen nainen osti vuohia projektin kautta hankitulla lainalla. Lapsille jaetaan koulutarvikkeita. Kylien ympäristö on karu ja kuiva.
Jälkikirjoitus 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 Unohdettujen ihmisten maa teksti: Minna Tiainen kuvat: Anna Kärkkäinen ja Swarnim Sinha O len pari kertaa ollut apumiehenä eläkkeellä olevalle isoisälleni, joka on tarvinnut kolmatta työmiestä sahalla. Sahuri on samaa ikäluokkaa lähentelevä lempeä kaveri ja pyörittää pientä sahaa kotitalonsa pihassa, syvällä periferiassa. Vaikka en tunne sahateollisuutta sen suuremmin, uskallan väittää, ettei suuren pöytäsirkkelin näköinen vekotin ole kansantalouden suurin kulmakivi. Mutta sahan meininki on kovempi kuin missään innovaatioyrityksessä. SUkUpolvelleni tyypilliSenä tissiposkena tällainen rehellinen työnteko on minulle vierasta. Työt alkavat ennen kukonlaulua, jonka jälkeen bailataan 13 tuntia putkeen. Järkyttävintä on silti hiljaisuus. Saha pitää sen verran kovaa ääntä, ettei Peltorit päässä jutella. Eikä niissä kuulu radio, vaan pelkkä oman veren kohina. Harvoilla tauoilla syödään tuhdisti täytetyt eväsleivät tai hernekeitot, eikä jauheta joutavia. Töitä jatketaan mahdollisimman nopeasti. kakSi työkaveriani ovat kuitenkin innoissaan. Jossain vaiheessa päivää tajuan, että nämä miehet hymyilevät. Eikä se ole pelkkää tyhjää hymyä. Lautoja syntyy hirvittävällä kiimalla ja eläkeläisukkojen suunpielistä erottuu lähes maaninen into. Pelottaa. Olen tottunut lässytykseen työn palkitsevuudesta, työyhteisöjen kehittämisistä, tietotyön ihmeellisyyksistä ja tuottavuuden kasvamisesta työntekijöiden tyytyväisyyden kautta. Nämä kaksi kaverusta ohittavat koko läpätyksen ja nauttivat työnteosta protestanttisessa euforiassa, eivätkä viitsi lopettaa edes eläkkeellä. perinteiSenä pUllamöSSötyyppinä minun on vaikea samaistua ajatusmaailmaan, jossa duunin painaminen on hienoa juuri työnteon takia. Silloin harvoin, kun joudun ”oikeisiin töihin” ja teen ”naurettavan pitkää päivää”, yritän keulia saavutuksellani kaikille puolitutuista eteenpäin. Edellä mainitut eläkeläisherrat kohauttavat olkiaan ja valmistautuvat seuraavaan päivään, jolloin voi jälleen toteuttaa ihmisen luonnollisinta toimintaa. Työ on heille merkityksellistä ja heidät tekee onnelliseksi. iSoiSän ja sahurin työmoraali on kunnioitettavaa. Kun akateemisessa tuttavapiirissä pyörii tyyppejä, jotka heräävät kahdelta iltapäivällä ja katsovat kissavideoita kunnes nukahtavat, on hyvä muistaa myös toisenlaisen elämäntavan olemassaolo. Aina voi olla turpa kiinni ja sahata lautoja. En halua romantisoida fyysistä työntekoa, mutta minulle se tarjoaa mukavan tavan viettää yhteistä aikaa papan kanssa. Ilkka Penttinen Työ, joka tekee onnelliseksi “Kun olet nainen tai tyttö siellä, sinulla ei ole sellaistakaan arvoa, että pystyisit vastaamaan tuollaiseen kysymykseen”, Kärkkäinen kuvailee. kärkkäinen Sanoo huomanneensa selkeän eron projektissa mukana olleiden ja sen ulkopuolelle jääneiden kylien välillä. Köyhyyttä keskusteluryhmät eivät ole pystyneet poistamaan, mutta avun piirissä olleissa kylissä esimerkiksi rokotettujen ja koulua käyvien lasten määrä on selvästi korkeampi ja lapsiavioliittoja solmitaan vähemmän. “Ne ovat kuin eri maailmoista.” Tässä vaiheessa saavutetut voitot näkyivät pienissä asioissa: Erässä kylässä miesten aika ja perheiden rahat olivat aiemmin päätyneet laittomalle alkoholinmyyjälle. Kun kylän naiset olivat harmitelleet asiaa tarpeeksi keskusteluryhmässään, he päättivät marssia myyjän puheille ja uhata tätä poliisilla. “He olivat siitä hirveän ylpeitä. Että me mentiin sinne ja meitä oli 20”, Kärkkäinen kertoo iloisesti. Sen jälkeen myyjää ei ole näkynyt. Yhdessä perheessä projektin vapaaehtoisena toimiva poika oli onnistunut kääntämään isänsä suunnitelmat naittaa alaikäinen sisko. Kehitysyhteistyötä opiskeleva Kärkkäinen pitää JYYn projektia esimerkkinä toimivasta kehitysavusta. Paikallisten työntekijöiden vuoksi avustustyössä pystytään ottamaan huomioon kyläläisten oma kulttuuri. kärkkäinen ja Sinha viipyivät Intiassa kolme viikkoa. Seuraavan kerran koordinaattorit matkustavat Bijoliyan alueelle vuoden päästä. Silloin Kärkkäinen toivoo, että avustustyön piirissä olleet kylät olisivat vähitellen pystyneet irtautumaan projektista ja pärjäämään omillaan. Työntekijöiden tarkoituksena on tulevaisuudessa keskittyä aiemmin projektin ulkopuolelle jääneiden kylien auttamiseen. intia-projekti z z Projektizaloitettiinzvuonnaz2010zjazsenz rahoituszjatkuuzvuodenz2015zloppuun. z z HankkeellazonzIntiassaztyöntekijöitä,z minkäzlisäksizpaikallisiaznuoriazkoulutetaanzvapaaehtoisiksi.zNämäzesimerkiksizauttavatzkyläläisiäzhakemaanzvaltioltaz heillezkuuluviazavustuksia. z z Projektinzkauttazmyönnetäänzmyösz pieniäzlainojaznaisille.zLisäksizprojektissazhankitaanzlapsilleztarvikkeitazkoulunkäyntiäzvartenzjazkoulutetaanzpaikallisiaz hallinnonzedustajiazjazpalveluntarjoajia. z z Bijoliyanzalueellazonz115zkylää,zjoistaztoimintaazonztälläzhetkelläz70zkylässä.z Projektinzloppuaikanazloputkinzkylätzonz tarkoituszottaazmukaanztoimintaan. z z JYYzrahoittaazprojektistaznoinz15zprosenttia,zjostazpuoletzonzvapaaehtoistenz työtäzjazpuoletzrahaa.zJälkimmäinenztuleez pääosinzIlokivenzkehyruokalippujenztuotoista,zminkäzlisäksizJYYnzjäsenmaksunz vapaaehtoisenzkehy-osanztuottozpäätyyz projektinzhyväksi. Kylien ympäristö on karu ja kuiva. Projektin tyttöryhmän tapaamisessa koulua käyville jaettiin sanakirjat. Bijoliyan alue Anna Kärkkäinen koordinoi projektia. Jere Kyrö AinA voi ollA turPA Kiinni jA sAhAtA lAutojA.
Talous 10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 Demokratia kadoksissa Käännös englannista Minna Tiainen kuva Paula Tiainen E uroopan nuoret maksavat kovaa hintaa muiden virheistä. Talouskriisi painaa eri tavoin eri maissa, ja jälki on paikoin pahaa. Etelä-Euroopassa kriisin hinta on valtava nuorisotyöttömyys. Esimerkiksi Kreikassa se on noussut noin 60 Eurosotkut varjostavat Euroopan nuorten tulevaisuutta. Heillä ei kuitenkaan ole niiden hoitoon paljoa sanottavaa. EKP siirtää pohjoiseurooppalaisten rahoja etelään äänestäjien selän takana. Näkökulma Matthias Strifler prosenttiin. Ja voitte kuvitella, millaisia töitä lopuille nuorille on tässä tilanteessa tarjolla. Lehdistössä puhutaan Euroopan menetetystä sukupolvesta, ja etelässä ilmaus näyttää osuvalta. Ongelmien voidaan odottaa jatkuvan vielä 10 vuotta, koska Etelä-Euroopan maiden tuottavuus on huomattavasti pohjoista matalammalla tasolla. Tämän päivän opiskelijoille ennuste ei näytä ruusuiselta talouden elvyttyäkään. Lama-aikaan valmistunut nuori kärsii huonon ajoituksen seurauksista usein vuosia sen jälkeen, kun muilla jo menee paremmin. Fiksuin siirto esimerkiksi tavalliselle espanjalaiselle opiskelijalle on lähteä ulkomaille työn perässä. Vikkelään. Täällä pohjoisEssa kaikki maksavat tilanteesta ainakin inflaation muodossa. Nykyinen rahapolitiikka uhkaa nostaa hintoja melkoisesti, kuten asian ytimessä toimivat tietävät. Viime vuonna Euroopan Keskuspankin (EKP) työntekijät vaativat, että heidän eläkkeidensä suuruus sidotaan hintojen nousuun. Miksiköhän. Muihin suomalaisiin verrattuna hintojen nousu on tietysti ollut erityisen ongelmallista opiskelijoille, sillä opintotuki ei vielä nouse elinkustannusten mukana. Äskettäin päätetty opintotuen sitominen indeksiin tuli siis erinomaiseen aikaan. Rahan arvon laskiessa myös säästetyt kesätyöpennoset menettävät ostovoimaansa melkoista vauhtia. Vaikka pElissä on kaikkien ostovoima ja mahdolliset säästöt, tilanteen hoito ei ole kansalaisten käsissä. Mediassa kohkataan poliitikkojen hyväksymistä pelastuspaketeista, mutta käytännössä niiden merkitys on suhteellisen vähäinen. Kun Katainen ja Urpilainen palasivat vuonna 2012 kotiin neuvoteltuaan Suomen Espanjan-avulle takuut, he väittivät tehneensä hyvät kaupat. Oikeasti koko paketti oli vain pisara meressä. Valtaosa etelään virtaavasta rahasta ei kulje enää poliitikkojen käsien läpi. Yhteensä euroalueella on käytetty yli 1300 miljardia euroa Etelä-Euroopan pelastamiseksi. Tästä noin 25 prosenttia kulki poliitikkojen sopimien lainaohjelmien kautta, kuten esimerkiksi edellä mainittu tuki Espanjalle. Neljäsosalla taloudellisesta avusta on siis parlamenttien hyväksyntä. Lopulla ei ole. Yllä mainittujen lainaohjelmien ohi suomalaisten säästöjä on siirretty Etelä-Eurooppaan 40 miljardin euron verran. Nämä rahat ovat kulkeneet EKP:n kautta. EuroopaN kEskuspaNkki siirtää Etelä-Eurooppaan rahaa ostamalla alueen valtioiden obligaatioita. Tämä tarkoittaa, että se on alkanut rahoittaa kriisimaita suoraan. Tällainen käytäntö on vastoin pankin omia periaatteita. Lissabonin sopimus sanoo, että Euroopan Keskuspankki määrittää ja toteuttaa rahapolitiikkaa. Rahoittamalla valtioita suoraan se kuitenkin tekee finanssipolitiikkaa, joka kuuluisi valtioille. Poliitikoille kuuluvia päätöksiä tekee siis tällä hetkellä EKP:n johtokunta, jota me emme valinneet ja jota kukaan ei valvo. Lisäksi EKP:n päätehtävä on pitää inflaatio kurissa, mikä nykytilanteessa näyttää mahdottomalta. TämäNhETkisTä käyTäNTöä käyttävät hyväkseen niin Eteläkuin PohjoisEuroopankin maiden hallitukset. Etelälle se tarkoittaa halpaa rahaa. Pohjoiselle se tarkoittaa, että EKP tekee hallitusten työtä heidän puolestaan. Käytännössä se säästää hallitukset kritiikiltä; kun suurin osa etelään siirretystä rahasta ei kulje poliitikkojen käsien läpi, heidän ei tarvitse selitellä päätöksiään äänestäjille. Hallitukset ovat menestyksekkäästi luoneet puhetavan, jossa vaihtoehtoja ei ole ja kritiikki on automaattisesti eurotai Eurooppa-vastaista. Nyt olisi hyvä hetki alkaa keskustella vaihtoehdoista. Opiskelijat ovat viime aikoina aktivoituneet osoittamaan mieltään toimeentuloonsa liittyvissä kysymyksissä. Seuraavaksi voisi olla aika vaatia sananvaltaa myös siihen, mihin suuntaan Eurooppaa viedään. Nykynuoret kuitenkin joutuvat selviytymään kriisin jälkimaininkien kanssa vielä kymmenien vuosien päästä. Kirjoittaja on kansantaloustieteen jatko-opiskelija suvi-tuulia nykänen
www.jyrock.fi 19.—20.4.2013
Opiskelijan koti Jyväskylässä Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 820 4444, fax 010 820 4411 asiakaspalvelu@koas.fi, www.koas.fi AsuntoJen PohJAKuvAt, hinnAt JA hAKeminen: www.koas.fi löydät meidät myös fAcebooKistA! www.facebook.com/koas.fb Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. vuokrataso on edullinen. lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. p. 014 217 001 Yrjönkatu 35 40100 Jyväskylä ESP kitarat alk. 189,Tokai kitarat alk. 299,Blackstar vahvistimet alk. 199,Korvenkyläntie 42, 40950 MUURAME puh. 014 3732 848, myynti@pianojylha.com Avoinna: Ma Pe 10 18 La 10 15 Tykkää meistä facebookissa, ja osallistu JyRockin lippujen arvontaan!
15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 6.-7.4. JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI YhdeSSÄ pidettävät Jyväskylän kädentaitomessut ja Jyväskylän antiikkimessut tarjoavat antiikkia, taidetta, suunnittelua ja käsityötaitoa. Mukana yli 200 näytteilleasettajaa. Jos käsityöt kiinnostavat muuallakin kuin peiton alla, niin täällä on hyvä tilaisuus inspiroitua. 16 KAmPuS: Speksi tuo maailmanlopun, 18 RAVINtO Raakaa kesäkurpitsapastaa, 19 heLPOtuS: Istuminen vie terveytesi, 20-21 KuLttuuRI: 12 kuukautta, 12 runokirjaa, 23. SIVuN KASVO: Tatuointitaitelija Antti Rossi ei halua vielä eläkkeelle. Menot Jyrock lyö kevään ensi tahdit tÄYdeLLINeN Jyrock-viikonloppu voisi mennä jotensakin näin: perjantain alkuilta on lämmin, valoisa ja keväinen. Aurinko on sulattanut Harjulta enimmät lumet ja ehtinyt lämmittää maata niin, ettei ulkona ole kylmä. Tämä on se hetki, jolloin arjen selkä taittuu. Ystävien seurasta ja omista eväistä riittävästi nautittua lähdetään Ilokiveen, missä illan toinen esiintyjä, Faarao Pirttikangas ja Kuhmalahden Nubialaiset on juuri aloittanut nyrjähtäneen rytmisen itämais-suomalais-afrikkalaisen poljentansa. Otan oluen ja kuuntelen musaa. On rento ja kotoisa olo. Jyrockin aikaan Ilokivessä eivät vallitse normaalit todellisuuden lait. Tuuttimörkö ja Hidria Spacefolk viimeistelevät psykedeeliset vibat. Perjantain päättävä Kemmuru räpäyttää sellaisella energialla, että kollektiivinen mieli alkaa miettiä, missä jatkot vietetään. Lauantaiaamu alkaa hivenen kohmeisena, mutta pehmeänä. Missä olen? Ehkä parit lonkerot ja Vakkarin päiväklubille loiventamaan. 23:23-yhtyeen pehmeän samettimen lo-fi –pop siloittaa terävimmät kulmat itsen ja maailman välillä. Hetken on pumpulinen olo. Postrock-jazzia tuuttaava Virta iskee kehon täyteen elämänvoimaa kuin auringonsäde. Illalla Ilokivessä on pakko nähdä ainakin legendaarisen 22 Pistepirkon nokkamies PK Keränen. Soolona vaikka Afrikka-bluesiksi heittävä karismaattinen taituri ei koskaan heitä rutiinikeikkaa. Mieli laskee suojamuurit. Loppuilta on kiinnostavan musiikin ja yllättävien tilanteiden seikkailu. Sunnuntaita, saati sitten maanantaita, ei vielä ole. Tämän vuoden Jyrockin viimeinen esiintyjä on psykedeelistä rytmimusiikkia soittava Plutonium 74. 9.4. AALtO-SALI (KAuPPAKAtu 30) mIKAeL AgRIcOLAN päivänä järjestettävässä Rauhanseminaarissa puhuvat kello 17 alkaen Erkki Tuomioja, Kai Sadinmaa, Martti Korhonen ja Noora Luukka. Lisäksi seminaarissa esitetään Timo Virtalan draama suomalaisen aseistakieltäytymisen pioneerista, Arndt Pekurisesta. Pekurisen mukaan säädettiin vuonna 1931 siviilipalveluksen mahdollistava laki, eli niin sanottu Lex Pekurinen. 12.4. muStA KYNNYS JOS ette ole ikinä todistaneet neljän nuoren naisen vuonna 2006 perustaman garagerockbändi Pintandfewallin estototonta live-energiaa, niin nyt olisi tilaisuus. Yhtye aloitti soittamalla juuri niitä soittimia, joita he eivät (vielä silloin) hallinneet, heillä on Spice Girls -tyyliset nimet ja Zorro-naamiot. He ovat ihania. 19.-20.4. ILOKIVI (JA VAKIOPAINe) 3.4. ReNtuKKA ReNtuKAN renessanssi jatkuu, kun Runon ja viinin ilta palaa parin vuoden tauon jälkeen. Runoutta tarjoilevat kulttuurin sekakäyttäjä Riku Ylönen sekä tekstinikkari ja laulumies AP Kivinen. Iltaan kuuluu myös Open mic –osuus, Trio Trabant-bändi, Korteforte-kuoro sekä DJ Roope Lehto. Tarkoin valikoituja viinejä tarjoilevat Rentukan baarimikot ja illan juontaa iki-ihana Heli Hämäläinen. KAmPuS KINO PETTERI KALLIOMäKI ARVOSTELEE ILOKIVEN TuLEVIA NäYTÖKSIä. Soul Kitchen FAtIh AKIN, 2009 mA 8.4. KLO 17.00 Lähes täydellinen pikkukomedia Hampurissa ravintolaa pitävän kreikkalaismiehen monista ongelmista. Ohjaajan ote rentoutuu ja paranee vuosi vuodelta. Arvosana: 5/5 Enkelten siivu KeN LOAch, 2012 mA 8.4. KLO 19.00 Loachin uusin muistuttaa hänen Looking for Eric -elokuvaansa. Tällä kertaa jalkapallotähti Cantonan asemasta deus ex machinan virkaa toimittavat hienostoviskit. Hyväntuulista itsevarmuutta huokuva teos. Arvosana: 5/5 Säveltäjä Glinka gRIgORI ALeKSANdROV, 1952 mA 8.4. KLO 21.00 Musikaalimaestro Aleksandrovin näkemys Mihail Glinkan taipaleesta on täyteläinen saavutus elämäkertaelokuvien genressä, josta ei puutu epookkiloistoa tai kansallisromantiikkaa. Arvosana: 5/5 Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja tOmAS ALFRedSON, 2011 tI 9.4. KLO 19.00 Agenttimyyttejä muodikkaasti, mutta tarpeettomasti uudelleenarvioiva tekele vaihtaa jännityksen ja tyylikkyyden kaikenkattavaan kalpeuteen. Arvosana: 2/5 Liekehtivä manner ROmAN KARmeN, 1972 mA 15.4. KLO 21.00 Dynaaminen kiertoajelu ristiriitojen repimässä latinalaisessa Amerikassa. Kuvavirta tarjoaa unohtumattoman näyn alkaen Coca-Colan sponsoroimasta kukkotappelusta ja päätyen kuviin Allenden kasvoista – vuotta ennen vallankaappausta… Arvosana: 2/5 LISÄKSI OhJeLmIStOSSA: Lynne Ramsay: Poikani Kevin Yasemin ?andereli: Almanya Joris Ivens: Power and the Land Englantilaisia dokumentteja Paolo Sorrentino: This Must Be the Place 6.4., 7.4., 9.4. gALLeRIA hOPPA VIeLÄ ehtII nähdä Mirka Seppäsen paikallisten runoilijoiden (mm. Tero Hannulan ja Katariina Vuorisen) teksteistä dramatisoima ja ohjaama esitys Opettajatar. Rooleissa ovat Laura Laakso ja Antti Suora. Suosi paikallista ja luomua niin elät kauemmin ja/tai onnellisempana! 13.4. FReetIme mAAILmANKIRJAt OVAt menneet sekaisin sitten Menot-sedän nuoruuden päivien, sillä Freetimessä on nykyään kiinnostavia keikkoja ja paljon. Punk-rock/post-hardcore-yhtye Disco Ensemblen kanssa soittaa yhtye nimeltä NEØV. Mikä bändin nimi sekin on? Tarkoittaako se uutta? Maalailevaa kitaramusiikkia soittavan bändin soundia on verrattu Deerhunteriin ja Slowdiveen sekä Sigur Rosiin. 17.4. VAKIOPAINe POetRY SLAm eli lavarunous on Yhdysvalloissa 1980-luvulla syntynyt runoilun laji, jossa kilpailijat esittävät itsetekemiään runoja, joita yleisöstä valittu viisihenkinen raati tuomaroi. Runojen enimmäispituus on kolme minuuttia. Vakiopaineen kisa on SMesikisa, jonka voittaja pääsee kilpailemaan Suomen mestaruudesta. Tämän tittelin on Jyväskylään tuonut kerran Slammaster Juha Mäkinen. Jyrockin AikAAn ilokivessä eiväT vAlliTse normAAliT Todellisuuden lAiT. tekstit Petri Kaikosuo JuSSI JäPPINEN KuVA: JANNE SuHONEN AKI ROuKALA FuLLSTEAM RECORDS TOPIAS HIRVONEN WTF? disco ensemblen musiikkia on kuultu muun muassa nHl 08-, FiFA 08 ja nHl 10-peleissä. “remumAisTA meininkiä oli muuAllAkin kuin rumPAli iiTi “TougH-PinT” yliHArJun TAnAkAssA PolJennossA. uuH, AAH sHAke bAby, sHAke!” Keskisuomalaisen kriitikko Pintandfewallin keikasta 18.1.2008.
Kampus 16 TalviseT liiKUNTaTapahTUmaT ovat liikuttaneet opiskelijoita parin viime viikon aikana. Lumiset riennot käynnisti 13. päivä helmikuuta vietetty Snowday ja samalla teemalla jatkoi 20. helmikuuta perinteinen Rinnerieha. ”Snowdayn osallistujamäärää on hankala arvioida, sillä porukka vaihtui päivän aikana niin tiuhaan”, kertoo JYYn Karoliina Vainikainen. ”Veikkaisin, että opiskelijoita pyöri rannassa yhteensä muutama sata.” Rinneriehan myötä Laajavuoren laskettelukeskukseen taas matkasi lähes 600 opiskelijaa. molempieN TapahTUmieN ohjelmaan kuului leikkimielistä talvista kisailua sekä hauskaa yhdessäoloa. Sekä Snowdayssa että Rinneriehassa järjestettiin esimerkiksi lumifutisturnaukset. Lisäksi Snowdayn pilkkikisassa palkittiin Jyväsjärvestä ongittu pienin kala. Kisan ainut kiiski painoi 5 grammaa. Snowdayn järjestäjäportaassa toimivat JYY, JAMKO sekä Kools ry yhteistyökumppaneineen. Tapahtuma järjestettiin Mattilanniemessä Alban rannassa. Rinnerieha taas on Pörssin organisoima rinnetapahtuma Laajavuoressa. Suvi-Tuulia Nykänen maailmanloppu on naurun asia teksti Emmakaisa Jokiniemi kuva Akseli Vanhala speKsi. M iksi MaA103:ssa joukko opiskelijoita tanssii Thrilleriä? Kyseessä eivät ole Michael Jacksonin musiikkivideon kuvaukset, vaan speksiryhmän harjoitukset. Talvitapahtumissa runsas osaanotto Näyttelijät Eveliina Kursula ja Jenna Papunen sekä ohjaaja Mikko Halkiranta ottavat speksillä kantaa nykyihmisten kännykkäriippuvuuteen. Snowdayn lumifutisturnauksen varustukseen kuuluivat tietenkin haalarit. s peksi. Niin mikä? Speksi on farssityylinen opiskelijoiden tekemä näytelmä, joka koostuu sketsityylisistä kohtauksista. Speksissä on käsikirjoitus, mutta käsikirjoituksen militanttisen seuraamisen sijaan ideana on, että näytelmää tehdään interaktiivisesti yhdessä yleisön kanssa. Yleisö voi osallistua speksiin huutamalla ”omstart” ja samalla antaa lisämääreitä, kuten jonkin tyylilajin. Näyttelijöiden tehtävä on kuunnella yleisön ehdotuksia ja improvisoida kohtaus uudestaan annetulla tyylilajilla. Näyttelemisen lisäksi speksissä on paljon musiikkia ja tanssia, jotka on niin ikään sovitettu speksin teemaan sopiviksi. Ensimmäinen yhteiskuntatieteilijöiden speksi nähtiin Jyväskylässä vasta viime vuonna, vaikka muissa Suomen isoissa yliopistokaupungeissa spekseillä on jo pitkät perinteet. Speksin ohjaaja Mikko Halkiranta kertoo, että viime vuonna muutama uuttera henkilö päätti tehdä tähän epäkohtaan muutoksen ja polkaista käyntiin Speksi ry:n, jonka tavoitteena on juurruttaa speksiperinne myös Jyväskylään. speKsiiN KUUlUU olennaisesti parodia. Tänä vuonna yhteiskuntatieteilijöiden speksissä parodian kohteena on ihmisen suhde puhelimeen ja yleisesti teknologiaan. Speksi on nimeltään Pineapple Day: iPocalypse, josta voi päätellä, että joka koloon levinnyt Apple on tässä näytelmässä valokeilassa. Speksi alkaa maailmanlopusta, jonka matkapuhelimet ovat aiheuttaneet. Eikä Applea ilman hipsteriä. Vai toisin päin? Sama kai tuo, kun speksistä löytyy molemmat. Siitä pitää huolen Jenna Papunen, joka näyttelee iPhoneaan puolustavaa hipsteriä. Edellä mainittujen lisäksi speksissä on luvassa sopuleita, ripaus tyttörakkautta, räävittömiä sanoituksia sekä paljon herkullisia omstart-tilaisuuksia. Ja juuri sen verran ja niin laadukasta tilannekomiikka kuin yleisö osaa vaatia. Speksit ovat tulleet Papuselle tutuiksi Lappeenrannasta teekkareilta ja Kuopiosta lääketieteen opiskelijoilta. Yhteiskuntatieteilijöiden speksi on Papusen mukaan kuitenkin ymmärrettävämpi, koska läppä on, yllätys yllätys, yhteiskunnallista. Papusen mukaan kännykkähypetyksen piikittely onkin yliopistossa nyt paikallaan. ”Huvittaa, kun näkee porukkaa istumassa hiljaa pöydässä ja kaikki räpeltää vaan omaa puhelinta. Ihmisillä tuntuu olevan nykyisin liiankin läheinen suhde kännykköihinsä”, toteaa Papunen. Musikaalisia syntymäpäiviä JyväsKyläN yliopisToN orkesterit täyttävät tänä vuonna pyöreitä vuosia. Lyömäja puhallinsoitinorkesteri Puhkupillit täyttää 30 vuotta, ja se on juhlistanut taivaltaan jo aikaisemmin juhlanäyttelyllä Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Juhlavuosi huipentuu 20. huhtikuuta järjestettävään juhlakonserttiin Aalto-salissa. Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri Sinfis viettää myös syntymäpäiviään ja juhlii kaksikymmentävuotista taivaltaan soittamalla juhlakonsertin 13.4 Aalto-salissa. Suvi-Tuulia Nykänen Opiskelijat valittivat omasta käytöksestään valiTUsviiKoT Keräsi opiskelijoilta yli 1000 valitusta. “Opiskeluun, ruokaan sekä kampuksen remontteihin liittyvät valitukset olivat yleisempiä. Lisäksi tämän vuoden trendi tuntui olevan omasta ja toisten käytöksestä valittaminen”, kertoo JYYn koposihteeri Susanna Koistinen. Valitusviikko ei pääty pelkkään valitusten keräämiseen, vaan ne aiotaan toimittaa asianomaisille. “Esimerkiksi JYYhyn, Sonaattiin ja tiedekuntiin kohdistetut valitukset viemme heille eteenpäin”, Koistinen kertoo. Suvi-Tuulia Nykänen Puhkupillit täyttää 30 vuotta. speKsi z z Speksizonzhumoristinenzopiskelijanäytelmä,zjohonzmyöszyleisölläzzonzmahdollisuuszzosallistua.z z z Speksiterminologiassazsitseiltäkinztuttuzhuudahdusz”omstart”ztarkoittaazuudestaan. z z Omstartinzkuultuaanznäyttelijätztoistavatzedelläzsanomansaztaiztekemänsäzasianzhiemanzmuunneltunaztaizomstartinz määritelmänzmukaan. z z Jyväskylässäzspeksizonzvainzyhteiskuntatieteilijöillä,zmuttazmuuallazSuomessaz omazspeksinsäzonzesimerkiksizhumanisteilla,zlääketieteenzopiskelijoilla,zoikeustieteilijöilläzjazteekkareilla. z z Yhteiskuntatieteilijöidenzspeksinzensiiltazonzz12.4. cArO K. JErE KYrö Yrittäjyysasiat pian yhdestä paikasta yliopisToN verKKosivUJeN yhteyteen perustetaan yrittäjyysportaali. Näin ideointiin ja yrittäjyyteen liittyvät tapahtumat ja kurssit löytää pian samasta paikasta, kun aikaisemmin tiedot ovat olleet siroteltuina eri sivustoille. Portaali on suunniteltu pääsääntöisesti yliopiston opiskelijoille ja tutkijoille. “Portaalin suunnittelussa ovat olleet mukana kaikki yliopiston eri tiedekunnat”, kertoo projektisuunnittelija Eeva Pöykkö. Vastaavia portaaleja löytyy myös muista Suomen yliopistoista. Suvi-Tuulia Nykänen Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013
17 Opiskelijan koti Jyväskylässä ASUNTOMME ON SUUNNITELTU OPISKELIJOILLE! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. Vuokrataso on edullinen. Lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. YKSIÖT 814 yksiötä eri puolilla Jyväskylää. SOLUASUNNOT Soluasuntoja sekä yksin muuttavalle että kimppakämppään haluaville. Soluissa asuu 2 – 4 opiskelijaa. PERHEASUNNOT Perheasuntoja pariskunnille sekä lapsiperheille. Toisen hakijoista tulee olla opiskelija. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 820 4444, fax 010 820 4411 asiakaspalvelu@koas.?, www.koas.? ASUNTOJEN POHJAKUVAT, HINNAT JA HAKEMINEN: www.koas.? LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS FACEBOOKISTA! www.facebook.com/koas.fb Jyväskylän Seta ry p uh. päivystys ke 19-21 puh. 045-638 9540 Avoimet ovet to 18.30-20.00 Matarankatu 6. (2. krs. h. 217) Club Kaappi-bileet rav. Ilokivessä: 6.4., 10.5.,1.6. Liity opiskelijaryhmä Pinkon listalle: pinko@list.cc.jyu.? Nuorten ryhmä: nury@jklseta.? jklsetainfo@gmail.com jklsetabi@gmail.com Elämänkatsomusryhmä Liity jäseneksi: jäsenmaksu 10/15 € Lisätietoja www.jklseta.? Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013
Ravinto 18 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 ei herkkävatsaisille RAAKARUOKA. Luonnonmukaiset vaihtoehdot kiinnostavat ruoassa, mutta suinpäin niihin ei kannata rynnätä. R aakaruoan suosion salaisuus on siinä, ettei sen tarvitse olla tiukasti noudatettava elämäntapa. Jokainen voi itse valita sen hyvät puolet omaan ruokavalioonsa. Raakaruoka on kypsentämätöntä ruokaa, jonka lämpötila on alle 42 astetta. Näin entsyymit ja vitamiinit pysyvät tallessa kypsennettyä ruokaa paremmin. Sen perusruokiin kuuluvat salaatit ja smoothiet, mutta ruokavalioon sopivat myös esimerkiksi raakapitsatja keitot. Ja herkkusuille tiedoksi: raakasuklaa on niin terveellistä, että sitä saa syödä niin paljon kuin vain jaksaa! Perusteellinen raakaruokailu vaatii viitseliäisyyttä ja välineitä, mutta raakaruokaa voi valmistaa myös opiskelijabudjetilla. Jylkkäri esittelee raakaruokapastan, jonka tekemiseen ei tuhraudu paljoa aikaa. Vaikka raakaruoan terveydelliset hyödyt ovatkin varmasti huomattavat, vaatii makuihin tottuminen aikaa enemmän kuin tämän yhden aterian. Raa’asta kesäkurpitsasta ei valitettavasti saa ”oikeaa” pastaa tekemälläkään ja tämän ohjeen sipulin määrä voi hirvittää myös kanssaeläjiä. Raakaruoan kokeileminen kannattaakin siis aloittaa maltilla ellei halua saada vatsaoireita, kuten allekirjoittanut. teksti ja kuva Suvi-Tuulia Nykänen KESÄKURPITSAPASTA z z 1zkesäkurpitsa z z oliiviöljyä z z pippurisekoitusta SUIKAlOI KESÄKURPITSA pastanauhoiksi kuorimaveitsellä. Mikäli haluat pastasta aidon näköistä, kuori kesäkurpitsa ennen suikaloimista. Lisää sekaan oliiviöljyä ja pippurisekoitusta. PÄHKINÄKASTIKE: z z 2zdlzcashew-pähkinöitä z z ½zsipulia z z 1zvalkosipulinzkynsi z z ½:nzlimenzmehu z z vettä z z ripauszsuolaaz SEKOITA PÄHKINÄT ja vesi tehosekoittimella tai sauvasekoittimella kastikkeeksi. Jos haluat kastikkeesta löysän, lisää siihen enemmän vettä. Lisää sipulit, puolikkaan limen mehu ja mausteet ja sekoita. TAPENADE z z 2zdlzvihreitäzoliiveja z z ½zpaprika z z 1zvalkosipulinzkynsi z z ½:nzlimenzmehu z z tuorettazbasilikaa z z mustapippuria z z oliiviöljyäz SEKOITA KAIKKI ainekset tehosekoittimella tai sauvasekoittimella tasaiseksisoseeksi. Lähde: http://www.trendi.fi/blogi/kiitos-hyvaa Raakapasta pähkinäkastikkeen ja tapenaden kera Meitäzonzkolmezkämppistäztässäzkämpässä.zJokaisellazonz omazhyllyzjazyksizyhteinenzhyllyzsittenzpäälle. Sielläzonzmeikänzhyllynzkohdallazsekäzyläpuolellazettäzalapuolellaztarrazjossazlukeez”Ollinzhylly”zjaznuoli.zMäzenzehkäzooztämmöistenzasioidenzsuhteenzniinzsuurpiirteinen,zniinz munzkämppiszjossainzvaiheessazvähänzehkäzkyllästyizsiihen,zettäzmunztavaroitazlojuizsenz hyllyllä.zzSittenz sezhienovaraisestiztekizvihjeenzettäz”Ollinz hylly”. Mustazsez olizihanzloistavaztapazilmaistaztoizasia.z Muazhuvittiztosizpaljon,zmuttazymmärsinz myös.zmistäz olizkyse. Arimo Kerkelä OPISKElIjA, POST OUR DREAmS -SIvUSTON PERUSTAjA OllI lUKKARI: jÄÄKAAPPIRATSIA JylkkärizkurkiStaazJääkaappiiSi. Kesäkurpitsapasta näyttää samalta kuin oikea pasta.
Helpotus 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 Miä oon Kuusaalt eli Kusiksest. Vaik ettehä työ kuitenkaa tiiä mikä se on. No Kuusankoski. Sellain pien tehaskaupunki tuol Kymijoen varrel, nykysen Kouvostoliiton alueel. Kuusaan asukkaat voi jakaa karkeestee kahtee osaa. On kuusaalaisii ja sit on voikkaalaisii, ja jälkimmäiset on iha oma lukunsa. Ja jos oot homo, erilain tai muuten vaa outo, ni viimeistää Voikkaal saat turpiis. Mulle meinas kerran käydä niin, mut onneks puhuin samaa murretta ku se voikkaalain ja ymmärrettii toisiamme. Muuten täst murteest ei sit ookaa ollu ku harmii. Mitä oon liikkun Kuusaan ulkopuolel, ni kukaa ei tajuu minuu. LapsuuLest KuusaaL minul on jääny mielee kaks juttuu. Tehas, joka hais paskalt, ja poliisi, jol ei ollu autoo. Lopult se poliisi sai Puolast lahjotukseen Trabantin. Se ol sellain murhan hieno itäsaksalain kulkupeli ja sehä sopi Kuusaalle vallan mainiost, ku siel on toi arkkitehtuurikii vähä samallaist ku Kortepohjan deedeeärräs. Mut ne oli niit vanhoi hyvii aikoi. Sit tuli kuntaliitos ja mitä oon seuraillu, ni kaik palvelut hävii pikkuhiljaa ja tilalle rakennetaa liikenneympyröi. Keskusta onkii nykyää varsinain köyhän miehen Tykkimäki. Jos pitää ettii hyvii puolii, ni on tos min kotiseulus yks sellainkii. Siel on asema ja sielt pääsee äkkii junal pois. Paitti, jos juna eksyy matkal. Ilona Pesu Suomen kielen ja journalistiikan opiskelija Ole hyvä, älä istu ergonoMia. Ihmiset istuvat liikaa. Jylkkäri testasi, miltä tuntuu seisoa kokonainen työpäivä yhteen soittoon. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Jere Kyrö n iskaja hartiakipuja? Alaselkäänkin koskee? Ihmekös tuo, sillä ihminen istuu keskimäärin 9,3 tuntia päivässä eli yli puolet valveillaoloajastaan. Moni paikkaa päivän liikkumattomuuttaan käymällä muutaman tunnin lenkeillä tai jumpissa iltaisin, mutta uusimpien tutkimusten mukaan tämäkään ei riitä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan kuntoliikunta ei yksin riitä ylläpitämään ja parantamaan terveyttä, vaan istumatyö voi olla terveysriski jo itsessään. Normaalien tukija liikuntaelinsairausten lisäksi liialla istumisella on todistettu olevan yhteyksiä myös esimerkiksi sydänja verenkiertosairauksien sekä diabeteksen syntyyn. Jylkkärin toimituksessa tehtiin muutama päivä töitä seisten ja testattiin, miten yli kymmenen tuntia päivässä istumaan tottunut keho reagoi äkilliseen ja jatkuvaan pystyssä pysymiseen. Sormet liikkuivat pahvilaatikoiden päälle kasatulla näppäimistöllä aluksi aivan entisen malliin ja hieman normaalia korkeammalla oleva hiirikäsikin toimi vallan moitteettomasti. Ensimmäiset tunnit tietokoneen ääressä seisten tuntuivat jopa miellyttävältä vaihtelulta ainaiseen työtuolissa vempuiluun verrattuna. Ilo oli kuitenkin lyhyttä. Pian oli pakko alkaa venytellä jo muutaman minuutin välein. Puhelimessa puhumisetkin teki mieli hoitaa kävellen ympäri toimitusta. Hyvää ja pitkäaikaisesti sopivaa seisoma-asentoa ei vain tuntunut löytyvän. Into seisomiseen laantui nopeasti ja niin myös testaus päättyi jo parin päivän jälkeen. opisKeLijat istuvat yhtäjaksoisesti erittäin paljon. Luennot kun kestävät parhaimmillaan jopa kolme tuntia ja yleisenä tenttipäivänä tenttivastausta voi joutua raapustamaan vanerialustan päällä jopa neljä tuntia yhteen soittoon. Riittävän seisomisen sisällyttäminen tavalliseen arkipäivään on oikeasti vaikeaa. Tentteihin kun lukisi mielellään sohvalla röhnöttäen ja television tuijottaminenkin tuntuisi hölmöltä seisaaltaan, luennoitsijan paasauksen kuuntelemisesta puhumattakaan. Baaritiskillä seisominenkaan ei valitettavasti taida mennä yksiin yleisten “vähennä istumista”-suositusten kanssa. Koko ajan ei tarvitse seisoa, mutta seisomaja kävelytaukoja olisi työssä kuin työssä hyvä pitää. Jos ei fyysisistä, niin sitten sosiaalisista syistä: kävelytauolla voi vaihtaa vaikkapa kuulumiset samaan kahvijonoon sattuneen kaverin kanssa. jyväsKyLän yLiopiston koulutuksentutkimuslaitoksella informaatikkona toimiva Riitta Pitkänen pyrkii seisomaan työpäivästään vähintään puolet. Seisomaurakassa häntä auttavat sähköllä toimiva pöytä, jonka voi säätää haluamalleen korkeudelle sekä ergonomisesti suunnitellut näppäimistö ja hiiri. “Lisäksi minulla on käytössäni satulatuoli sekä selkänoja siihen. Istun satulatuolilla yleensä työpäivän toisen puoliskon. Silloin seisominen alkaa jo vähän tuntumaan jaloissa”, Pitkänen nauraa. Pitkänen kärsii omien sanojensa mukaan “tavallisista tietokonetyötä tekevien ihmisten vaivoista”, kuten tenniskyynärpäästä ja olkapääkivuista. Seisominen ja säädettävät työvälineet ovat kuitenkin helpottaneet kipujen kanssa elämistä. Normaalia työtuolia Pitkänen ei käytä enää ollenkaan. “Minun hyvinvointini ei ole enää työvälineistä kiinni. Pidän apuvälineistäni erittäin paljon ja suosittelen niitä ehdottomasti kaikille, joilla on vain mahdollisuus niitä hyödyntää”, Pitkänen sanoo. Työergonomia kunnossa terkkui ratapenkalt paska kotiseutu Riitta pitkänen seisoo puolet työpäivästään.
Kulttuuri 20 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 P ystyykö näin nopeasti tekemään taiteellisesti kiinnostavia teoksia ja elättämään itsensä runoudella? Henriikka Tavin Teossarja 12 valmistui maaliskuussa 2013. Yksittäiset runokokoelmat on nimetty kuukausien mukaan. Ne käsittelevät yhteiskunnallisia teemoja kuten taiteen kaupallistumista, tehokkuusajattelua ja ilmastonmuutosta erilaisten runokielien ja tekstuaalisten muotojen avulla. 12-sarjan keskeinen taiteellinen arvo syntyy runouden ja nykytaiteen ilmaisutapojen yhdistämisestä uudella tavalla. Runokokoelmien lähtöidea on avoimesti nähtävissä kirjojen jälkisanoissa ja niiden tekoprosessia pystyy seuraamaan nettiblogista. Suomalaiselle nykyrunoudelle tyypillisesti tekotapa on merkittävä osa kokonaistaideteosta. Samankaltaista runouden ja nykytaiteen välistä aluetta ovat tutkineet muun muassa Mikael Bryggerin konkreettiset runot kokoelmassa Valikoima asteroideja, Karri Kokon visuaalinen runous Text Art-näyttelyssä ja Harry Salmenniemen Texas – sakset -näyttely ja sen pohjalta tehty nettisivu. 12-sarjaan on onnistuttu valitsemaan käsitteellisiä ideoita, joilla on laaja yhteiskunnallinen kosketuspinta. Kokoelma Joulukuu on tehty kysymällä eri puolilla maailmaa asuvilta ihmisiltä, miten he kokevat kotimaansa ilmaston muuttuneen elinaikanaan. Kirja koostuu haastattelijoiden eri kielillä antamista vastauksista ja niiden suomenkielisistä käännöksistä. Eri kielien ja kirjoitusjärjestelmien sijoittaminen käännöksien rinnalle asettaa lukijan maailmankansalaisen asemaan, mikä onkin rehellinen lukuasento koko maailmaa koskettavaa ongelmaa käsiteltäessä. Erot eri maiden ongelmien välillä korostuvat, kun haastattelut esitetään rinnakkain. Euroopassa muutokset ovat vähäisiä verrattuna Australian kaltaisiin herkän ilmaston maihin. Kaiken kaikkiaan kirja vetää hiljaiseksi. Toinen yhteiskunnallisesti kiinnostava teema nousee esiin kirjan Helmikuu runossa Mikä kosketti minua tänään. Tavi listaa runossa aineita, joiden kanssa hän on kosketuksissa huolehtiessaan normaalista hygieniasta tavallisena työpäivänä. Kahdeksan sivua pitkä runo sisältää kieltä, jonka kanssa me kaikki olemme tekemisissä joka päivä, mutta jota emme ymmärrä:”Aqua, Sodium Laureth Sulfate, Cocamidopropryl Betaine, Sokuukausien työ arvio. Runoilija Henriikka Tavi tutki, mitä tapahtuu, kun pyrkii kirjoittamaan yhden julkaisukelpoisen runokokoelman vuoden jokaisena kuukautena. teksti Riikka Ala-Hakula pääkuva Leena Lahti pienet kuvat Jere Kyrö z z TekeeztohtoriopintojazJyväskylänzyliopistoonzpääaineenaanzkirjoittaminen. z z Opiskellutzteoreettistazfilosofiaaz Helsinginzyliopistossa. z z VoittanutzrunoteoksillaanzKalevizJäntinzpalkinnonz2011,zTanssivaz Karhuz-palkinnonz2011zjazHelsinginzSanomienzkirjallisuuspalkinnonz2007. z z 12-teossarjazonzilmaiseksizladattavissazPoesianznettisivuilta. henriikka tavi
Pika-arviot 21 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 Veljekset suurella sydämellä Von Hertzen BrotHers: nine LiVes (UniVersaL) Von Hertzen Brothers palkitsee kärsivälliset kuulijansa. Progerokkareiden viides levy Nine Lives ei koukuta välittömästi, mutta pidemmän syventymisen jälkeen kappaleiden kiemurat tekevät vaikutuksen. Näin mainioon levyyn on vaikea pettyä. Tyylillisesti Nine Lives on viisikolta looginen askel eteenpäin. Ensisingle Flowers & Rust kuulosti tutulta VHB:ltä, mutta muissa kappaleissa kuullaan enemmän uusia tuulahduksia. Hirveän suuriin irtiottoihin ei kuitenkaan ole ryhdytty. Mikäli mahdollista, kannattaa albumi hankkia kolmen lisäbiisin erikoisversiona. Bonusraidat nousevat nimittäin levyn parhaimmistoon. Arimo Kerkelä Karjalasta kajahtaa WÖYH!: iKKiLLYK (KasKeLotti records) Tänä keväänä ei tarvitse tyytyä vain yksiin progeileviin rokkariveljeksiin. Jos kaipaa vaihtelua Von Hertzenien ryppyotsaiseen kikkailuun, kannattaa levysoittimeen sulloa WÖYH!:n esikoisalbumi IKKILLYK. Stam1nan Antti ”Hyrde” Hyyrysen ja YUP:n Jussi Hyyrysen yhteisprojekti tarjoaa avantgardistista rokkia pilke silmäkulmassa. Ja maittavasti tarjoaakin. Kymmenen biisin pääruoka on juuri sopivan tulisesti maustettua ja kestää pidempääkin mutustelua. Lisukkeena tarjottava upea kansilehtinen ansaitsee myös kehuja. Arimo Kerkelä Yhden miehen rojushow taVarataiVas Dokumenttielokuvan idea on yksinkertaisen nerokas. 26-vuotias helsinkiläismies Petri Luukkainen on vuosien ajan pönkittänyt egoaan tavaroiden hamstrauksella, mutta nyt hän päättää vaihtaa elämänsä suunnan. Kaikki laitetaan vuodeksi varastoon. Joka päivä Luukkainen saa hakea jonkun tavaran pois. Vuoden aikana ei saa ostaa mitään tavaraa. Mielenkiintoisesta ideastaan huolimatta dokumentti haukotuttaa. Elokuva toimisi paremmin Luukkaisen kotivideona pienen piirin nähtävänä kuin ympäri valtakunnan esitettävänä. Tavarataivaassa on jotain samaa kuin Iholla-sarjassa: tavallisten ihmisten elämästä jaksaa olla kiinnostunut hetken. Sitten alkaa miettiä, miksi tuhlaisi osan ankeasta arjestaan katsomalla muiden ankeaa arkea. Laura Piiroinen Mielenkiintoinen mosaiikki PiLViKartasto Pilvikartasto on turhaan vaikean elokuvan maineessa. Okei, kyseessä on ties kuinka monella aikatasolla pomppiva scifieepos. Ja myönnetään, onhan leffalla pituutta lähes kolme tuntia. Elokuvan perimmäiset ajatukset ovat kuitenkin hyvin yksinkertaisia, jopa naiiveja. Virheineenkin Pilvikartasto on yksi mielenkiintoisimmista koskaan näkemistäni elokuvista. Se syöpyy mieleen ja kestäisi helposti useammankin katselukerran. Pilvikartasto kannattaa katsoa porukassa, sillä jälkikäteen teoksen arkkityypeissä ja näiden valinnoissa riittää keskusteltavaa. Arimo Kerkelä Verkkainen maisemamatka Matti JoHannes KoiVU: Matti JoHannes KoiVU (sonY MUsic) Matti Johannes Koivu tarttuu uudella levyllään kuuntelijaa hihasta ja vie mukanaan maisemamatkalle perustarkoitusten ääreen. Koivu luottaa läsnäoloon ja vähäeleiseen, herkkään tunnelmointiin. Tunnelmassa on jotain samaa kuin keikalla, jossa ei raaski kuiskailla vieruskaverille. Loppupuolen kappaleet eivät ole huonompia kuin alussakaan. Pari kulkevampaa kappaletta olisi silti tarvittu, jotta levy olisi tasapainoisempi. Bossanovapoljentoinen Paratiisi lasilla kohottaa tunnelmaa, mutta ei vielä niksauta levyä tasapainoon. Olisi kuitenkin vaikea kuvitella Koivun säveltävän levylle täytteeksi menevämpiä ralleja. Kappaleet kuulostavat syntyneen omasta halustaan. Joni Nikkola Paratiisin sävyt saMae KosKinen: HYVä PäiVä (Warner MUsic nordic) Samae Koskinen julistaa neljännellä soololevyllään positiivisuuden puolesta. Nimikkobiisissä napataan huolettoman oloisesti fillari ja lähdetään kaupunkiin. Kaverin kanssa ollaan läskejä mulkkuja, mutta se ei haittaa. Levy ei kerro täydellisten ihmisten täydellisestä päivästä, vaan useammalla kuuntelulla kappaleista paljastuu sävyjä, jotka ovat traagisiakin. Kaikki tämä tapahtuu kuitenkin lohdullisen auringonpaisteen suojissa. Lopetuskappaleen mies, joka kerää kaikki sairaudet itseensä miettimällä vain kuolemaa, on todentuntuinen ja jotenkin ajassa läsnä oleva hahmo. Sellaiseksi ei halua päätyä, vaan mielummin laittaa levyn uudelleen soimaan. Joni Nikkola dium Chloride, Sodium Laurolyl Glutamate, Glycol Distearate, PEG150 Distearate, Cocamide MEA, Betaine Betaine.” Runo nostaa esiin arkikielen byrokratisoitumisen. Samoin se kertoo puhtauteen liittämistämme uskomuksista. Pesemme itseämme päivittäin saippuan ja hammastahnan kaltaisilla aineilla, joiden sisältämiä kemikaaleja emme varsinaisesti tunne. Uskomme silti niiden likaa poistavaan voimaan. nYKYrUnoUdeLLe on tyypillistä myös teoksien laajentaminen kirjan sivujen ulkopuolelle. 12-teossarjan jokaiseen kirjaan liittyi Lija Fischerin ohjaama tanssiteos, jotka esitettiin kirjojen ilmestyttyä. Tanssiteoksien etenemiseen liittyvä blogi kaksitoista on avoimesti luettavissa netissä. Idea tutkia runouden ja tanssin välistä aluetta on kiinnostava ja teokset itsenäisinä ovat varmasti löytäneet yleisönsä. Silti tanssiteoksien liittäminen 12-sarjaan on rohkeaa, koska se laajentaa jo valmiiksi suurta teossarjaa entisestään. Yleisön vastaanottokyky on tässä suhteessa rajallinen. Sarjan runoteosten piirissä ideoiden runsaus on mielestäni onnistuttu säilyttämään helposti vastaanotettavassa muodossa. Olisin kuitenkin kaivannut enemmän teossarjan lähtökohdista ja ideoista syntyviä perusteluja siihen, miksi sitä laajennettiin vielä tanssitaiteen suuntaan. KaiKen KaiKKiaan 12 on mielestäni onnistunut teossarja. Se ei ole yleisyydessään mitäänsanomaton, ja jotkut sarjan kokoelmista on jopa suunnattu selvästi muita rajatummalle lukijakunnalle. Esimerkiksi pelkkää visuaalista runoutta sisältävä Kesäkuu tutkii Wordin kuvallisten työkalujen mahdollisuuksia. Kokonaisuudessaan sarja valottaa nykytaidetta ja runoutta yhdistelevää ilmaisua monesta eri näkökulmasta, jolloin se ei jää pelkästään pienelle yleisölle suunnatuksi yksittäiseksi kokeiluksi. HenriiKKa taVin yksi keskeinen lähtökohta teossarjalle 12 oli kirjoittaa vuodessa niin monta runokokoelmaa, että niiden tekijänpalkkiot riittäisivät köyhyysrajan ylittävän elannon hankkimiseen. Tämä tarkoitti käytännössä kahdentoista runokokoelman kirjoittamista vuoden aikana. Taloudellinen lopputulema on vielä epävarma. “Tekijänpalkkioita ei ole vielä laskettu, joten en pysty antamaan konkreettista vastausta”, Tavi toteaa lopullisista tienesteistään. esiMerKiKsi taVin ja Mikael Bryggerin yhteistyössä toteuttama kirja Elokuu koostuu yritysten ilmoituksista ja näiden tilaamista mainosrunoista . Tavin mukaan teossarjan oli tarkoitus ottaa näin kantaa myös vallalla olevaa kulttuuria kohtaa. Taidemaailma on Tavin mukaan toisaalta läpeensä kaupallinen, mutta toisaalta taiteen ja kaupallisuuden yhdistäminen on tabu. Mainosten myynnistä jäi tekijöille joka tapauksessa hyvä mieli. “Projektiimme suhtauduttiin hyvin kunnioittavasti. Esimerkiksi SOK kiinnostui heti hankkeestamme ja osti mainosrunon kirjaan”, Tavi kertoo kokemuksesta. Ajoitus ei kuitenkaan osunut kohdalleen kaikkien suurten yritysten kanssa, sillä kirjaa tehtiin nopealla aikataululla. “Niissä ostopäätöstä ei pystytty tekemään kuukaudessa, jonka käytin kirjan tekemiseen”, Tavi kertoo. “Yhteensä saimme myymistämme mainoksista 3000-4000 euroa. Kirjan tuotto meni pieniä myyntiproviikkoja lukuunottamatta 12-sarjan kustantajalle Poesialle.” taVi UsKoo, että kirjanteon menetelmä on olennainen osa teosta. “Minulle on jollain tavalla luontaista ensin keksiä idea tai konsepti ja lähteä sitten tekemään teosta sen perusteella. Mielestäni käsitteellisillä konsepteilla on usein yhteiskunnallista voimaa, jonka avulla pystyy nostamaan nostamaan esiin laajoja ihmisjoukkoja koskettavia aiheita”, hän toteaa. Voiko runoutta kirjoittamalla hankkia elannon? Yliopistonkatu 6 | ma-to 10-17, pe 10-16 | p. 050 341 0224 | jkl@ovv.com
Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 Ylioppilaskunta 22 Ma 15.4. Kasvisherkkusienirisotto Sitruunainen turskaleike ja jogurttikastike Jauhelihalasagne Ti 16.4. Kasviskaalikääryle Currykala Paprikapossua punaviinikastikkeessa Ke 17.4. Quornkeitto Oopperakellarin silakat Broilerwokki To 18.4. Pinaattiohukaiset Kalaa sitruunakastikkeessa Jauhelihapihvi ja kerma-pippurikastike Pe 19.4. Ilokivi suljettu JYROCKIN valmistelujen vuoksi Ma 8.4. Aurajuusto-punajuurikiusaus Mantelikala Jauhelihakastike Ti 9.4. Pinaattikeitto Uunimakkara Curryporsaspata Ke 10.4. Soijapyörykät Silakkaherkku Intialainen lihapata To 11.4. Kasvisjuustokeitto Chilikastike Täytetyt jauhelihaohukaiset Pe 12.4. Quornwok Lohilasagnette Riistapyörykät Ma 1.4. Pääsiäispäivä Ilokivi suljettu Ti 2.4. Kasvispapupata Bordelaisekala Kinkkukiusaus Ke 3.4. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Kirjolohimurekepihvit Burgundin lihapata To 4.4. Kasvissosekeitto Broilerpastapaistos Jauhelihapihvit, sienikastike Pe 5.4. Kasviskolmiot, tomaattisalsa Paella Nakkipannu iloKiven ruoKalisTa 1.4.–19.4. vKo 16 vKo 15 vKo 14 www.sisustussuunnittelukroger.fi 79 JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta JYY kiittää vuosijuhlayhteistyöstä JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta JYY Jyv äs ky län ylio piston yliop pila sku nta JYY on yliopistolailla säädetty julkisoikeudellinen yhteisö, joka harjoittaa palveluja edunvalvontatehtävien lisäksi kiinteistö-, liikeja asuntolatoimintaa. Liikevaihto oli vuonna 2012 noin 17 miljoonaa euroa ja konsernitase noin 51 miljoonaa euroa. Talouspäällikkö toimii taloustoimiston esimiehenä ja vastaa ylioppilaskunnan taloushallinnosta sekä konsernin talousasioiden suunnittelusta. Haemme joukkoomme oma-aloitteista ja yhteistyökykyistä osaajaa, jolla on koulutusta ja vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta sekä kokemusta konsernitilinpäätösten laadinnasta. Hakemukset 5.4. klo 10 mennessä. Lue ilmoitus kokonaisuudessaan osoitteessa jyy.fi JYY on yliopistolailla säädetty julkisoikeudellinen yhteisö, joka omistaa muun muassa Kortepohjan ylioppilaskylän. Vuokrasihteeri-kirjanpitäjän työtehtäviin kuuluvat vuokralaskutuksen ja -reskontran hoito sekä perintä ja muut kirjanpidon ja asukashallinnon avustavat tehtävät. Työ tarjoaa hyvät mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen asukasja taloushallinnon tehtävissä. Haemme joukkoomme oma-aloitteista työntekijää, jolla on soveltuva kaupallinen koulutus, hyvät vuorovaikutusvalmiudet sekä erinomainen suomen ja englannin kielen taito. Hakemukset 5.4. klo 10 mennessä. Lue ilmoitus kokonaisuudessaan osoitteessa jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY hakee 15.4.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen TALOUSPÄÄLLIKKÖÄ VUOKRASIHTEERI-KIRJANPITÄJÄÄ Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY hakee 15.4.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen
23. sivun kasvo 23 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013 ItseoppInut tatuoIntItaIteIlIja TaTuoinniT. Jyväskyläläisen tatuointitaiteilijan Antti Rossin tatuointistudio Fireline Tattoo täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yrityksen perustamisen alkuaikoina Rossi harjoitteli tatuoimista siannahkaan. a ntti Rossi haki apurahaa tatuointihaaveeseensa vuonna 1993. ”Vastassa oli semmoinen keski-ikäinen mies, jonka mukaan tatuointibisnes oli ohimenevä ilmiö, eikä semmoisiin voitu myöntää pyytämiäni rahoja. Päädyin sitten lopulta juttelemaan vanhempieni kanssa, ja heidän tuellaan ostin ensimmäiset tatuointivälineeni.” Liiketilan löytäminen oli myös hankalaa. Aloittelevalta tatuoijalta meni useita mahdollisia liiketiloja sivusuun, koska yleinen käsitys oli, että “kaikki tatuoijat ovat prätkäpoikia, käyttävät huumeita, potkivat mummoja ja ovat muutenkin rikollista ja epäsosiaalista sakkia.” Lopulta liiketila kuitenkin löytyi. ”Menin henkilökohtaisesti paikalle, sillä itse en juurikaan tatuointitaiteilijalta näytä. Keskustelu oli tatuoijiin kohdistuneiden ennakkoluulojen takia aina helpompaa naamatusten kuin puhelimessa.” Antti Rossi on tatuoijana itseoppinut. Hänellä on piirtäminen ja taiteileminen verissä, ikään kuin luonnonlahjana tullut. “Aloittaessani tatuointihommat internet ei vielä ollut levittäytynyt kaikkialle nykyisessä laajuudessaan. Toisille tatuoijille piti soittaa tai kirjoittaa, mutta sieltä naurettiin usein päin naamaa. Kukaan ei neuvonut tai vastannut mitään.” Alan kirjallisuuttakin oli 90-luvun alussa tarjolla hyvin heikosti. “Yksi englanninkielinen opus oli. Luin sen läpi moneen kertaan ennen kuin edes tartuin yhteenkään New Yorkista tilaamaani tatuointivälineeseen. Opettelin kirjan ulkoa, harjoittelin piirtämistä siannahkaan ja sain muutaman kaverin koekaniineiksi. Siitä se sitten pikkuhiljaa lähti.” anTTi Rossi on tunnettu nimi omalla alallaan. Erityisen tunnettu hän on musta-harmaatatuoinneistaan. Suomen käsityön museo valitsi Rossin vuoden käsityöläiseksi vuonna 2010. Hänen tatuointejaan on myös palkittu useilla kansainvälisillä tatuointimessuilla. ”Tatuointimessut ja niissä järjestettävät kilpailut ovat hyvä paikka saada itsensä näkyville ja kuuluville. Esimerkiksi Tukholman messuilla, jotka ovat Skandinavian suurimmat ja oikeasti isot kansainväliset messut, olisi hyvä päästä palkinnoille. Siellä on kuitenkin maailman ja Euroopan parhaimmistoa aina kisailemassa”, Rossi kertoo. Liikkeen asiakkaat ovat tyypillisesti 20–30-vuotiaita naisia tai miehiä. Asiakkaita tulee ympäri maailmaa. Tatuointiaiheet ovat vaihdelleet kahdenkymmenen vuoden aikana. Vaikutteita aiheisiin on otettu elokuvatähdiltä, urheilijoilta ja muilta idoleilta, mutta nykyisin suositaan yksilöllisempiä tatuointeja. ”Yhteen aikaan oli paljon inkkareita, kotkia ja panttereita ja sitten tuli tribaali-villitys. Lisäksi tein paljon kiinalaisia kinkkimerkkejä. Nyt ihmiset ovat ymmärtäneet, että tatuointina voi olla millainen kuva vain. Sen ei välttämättä tarvitse olla samanlainen kuin muilla tai esimerkiksi lehdestä löydetty ”, Rossi kuvailee. Tietyt suosituimmat aihealueet ovat kuitenkin säilyneet. “Kaikennäköiset tekstit ja lasten kuvat ovat aina suosittuja. Naisille teen paljon köynnöksiä ja kukkia, miehille vähän rajumpia kuvia. Yleensä pääkalloja tai sotureita, mutta ehdotuksia tulee kyllä laidasta laitaan.” Rossi Toivoisi voivansa jatkaa alalla vielä pitkään. Ammatin kääntöpuoleksi hän kuitenkin kokee sen ruumiillisen vaativuuden. Erityisesti selkä ja kädet ovat koetuksella. “Jo pelkkä kymmenen tunnin istuminen tekee tästä työstä yhdenlaisen urheilusuorituksen. Lisäksi vastuu on kova. Tämä on vähän niin kuin aivokirurgina toimimista: joka kerta pitää onnistua ja pyyhekumia ei ole. Toivottavasti saan kuitenkin tehdä näitä hommia vielä pitkään ennen eläkkeelle siirtymistä”, hän hymyilee. teksti Satu Sironen kuva Jere Kyrö
(uusi osoite) TORIKESKUS, Yliopistonkatu 34, p. 014–614 465, ark. 10–19, la 10–17 TORI Kysy opiskelija-alennusta MATKAKASSIT • olkahihnalla • koko 60x30x27 cm • päätytaskut • etutasku Naisten, miesten ja nuorten 1 95 1 95 (4 ) NEULESORMIKKAAT musta, rus, t.sin säästä -50% NEULESORMIKKAAT 3 95 3 95 (7 ) thinsulatevuorilla säästä -40% Laadukkaat ja suositut MATKAKASSI • olkahihnalla • koko 50x30x27 cm • 2-osainen • 2 x etutasku MATKAKASSI lämpövuorella 7 95 7 95 (12 ) NAHKASORMIKKAAT säästä -30% Naisten ja miesten 5 95 5 95 (12 ) KORVALÄPÄT ALK. Koko perheelle säästä -50% 22 95 22 95 (32 ) säästä -25% NYT MEILLÄ TORIKESKUKSESSA NYT MEILLÄ TORIKESKUKSESSA Värikäs kevät Värikäs kevät 7 18 5 KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot 190–260 € / kk / asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi • www.latokartanonyokyla.fi KTM-tutkinto pääaineena taloustiede JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY SCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS Tule opiskelemaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkea kouluun KTM-tutkinto pääaineena taloustiede. Meillä voit halutessasi valita joko makrotalous ja rahoitustai työmarkkinat ja aluetaloudet -suuntautumisvaihtoehdon. Tarkemmat tiedot: https://www.jyu.fi/jsbe/opiskelu/maisteriopinnot 24 Jyväskylän Ylioppilaslehti 4/2013