LAUKAA SUOMEN SYDÄN KOKEILE ASUMISTA LAUKAASSA Opiskelija! Maksuton asunto ja palkallinen työ 2 viikoksi kesäkuussa 2022 Hae 20.4. mennessä: www.laukaa.fi/kokeileasumista Verenluovutus voi pelastaa ihmishengen. Tule vaikka kaverin kanssa! Tarjoamme hyvän mielen lisäksi aina kahvit ja välipalaa. Veripalvelu Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2-4 avoinna ma–pe Varaa aika: veripalvelu.fi Muista virallinen henkilötodistus. Luovuttajainfo 0800 5801 Testaa, voisitko luovuttaa verta: HENGENPELASTAJA? SINUSTAKO sovinkoluovuttajaksi.fi jyväskylän ylioppilaslehti 03
jyväskylän ylioppilaslehti 03 K O O ST U M U S INTRO 05 Pääkirjoitus: Meillä on vielä toisemme 07 Avaaja: Näillä eväillä 09 Kommentti: The only thing that matters is that you and your family are alive 10 Plagioinnista ei aina rangaista 12 Perintötekijät vaikuttavat koulutustasoon 13 Mika Aaltola on puhunut äänensä käheäksi 14 Opiskelijajärjestöt luopuivat Frankista KESKITY 15 Skeittihallin vuosi (kuvassa) 18 Sota tuli lähelle 22 Pienpanimoiden juomissa maistuu vapaus OUTRO 28 Ajankuva: Luukas Oja pukee yhteiskunnan epäkohdat musiikiksi 30 Kulttuuri: Vampyyri täytti sata vuotta 32 Essee: Sosiaalinen media on vauhdittanut pikamuodin kulutusta 33 Kommentti: Yliopisto-opinnot saivat ymmärtämään, etten ole erityinen 34 Paska kotiseutu: Kun lehmän paska alkaa haista, tietää että Nilsiä on lähellä 35 Kasvo: Martti J. Kari on kysytty Ukrainan sodan analysoija Kuva Iina Niskanen
jyväskylän ylioppilaslehti 05 Soihdun uudiskohde Korttelikylä Mäki-Matissa ja peruskorjattu E-talo Kortepohjan ylioppilaskylässä ottavat vastaan uudet asukkaat ensi kesänä. Täytä hakemus netissä soihtu.fi/asuminen Milloin voin hakea? Hakuaika 1.-30.4.2022 Mitä voin hakea? Korttelikylästä yksiötä tai kaksiota. Ylioppilaskylän E-talosta yksiötä. Milloin pääsen muuttamaan? Korttelikylään 1.7.2022 Ylioppilaskylän E-taloon 1.8.2022 @soihtuasuminen Muuta mieleiseesi kotiin nyt on mistä valita! elä m isen uus i ai ka Tervetuloa ruokailemaan KaTriinaan! Valmistamme ruoan sekä sämpylät joka päivä tuoreista raaka-aineista alusta alkaen ja tietenkin ilman lisäaineita. Opiskelija-alennus kelan ateriatuella. Palvelemme Ma-Pe 11 15:30 La 12 15:30 Kauppakatu 11 40100 Jyväskylä nYT TÄYSin VEGaaninEn! redneck bar & kitchen Forum, Asemakatu 7, Jkl keittiö avoinna joka päivä myöhään yöhön best wings craft beer kaikista ostoista asiallinen OPISKELIJA-ALENNUS BURGERI +ranskalaiset 11€ liha/kana/vegan SALAATTI valitse täyte 10€ RANSKALAISET+dippi 4€ BATAATTIRANSKALAISET+dippi 5€ KAUSIOLUT 5€ /0.4l hana SIIDERI 4,50€ /0.33l hana VIINI / KUOHUVIINI 3,50€ /12cl KAHVI / TEE 1€ BURGER +fries 11€ beef/chicken/vegan SALAD choose filling 10€ FRIES +dip 4€ SWEET POTATO FRIES +dip 5€ BEER of the month 5€/0.4l tap CIDER 4,50€ /0.33l tap WINE / sparkling wine 3,50€ /12cl COFFEE / TEA 1€
jyväskylän ylioppilaslehti 05 T iedote julkaistiin keskiviikkona 9. maaliskuuta 2022. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan oli kulunut kolmetoista päivää. Sota Ukrainassa järkyttää kaikenikäisten perusturvallisuutta, oli otsikoitu. Tiedotteessaan suomalainen mielenterveysalan kansalaisjärjestö Mieli ry kertoi, että sen ylläpitämään kriisipuhelimeen oli tullut yli 400 puhelua, joiden syynä oli Euroopassa syttynyt sota. Pelkojen aiheet olivat moninaiset: sodan leviäminen Suomeen, huoli maailmansodan ja ydinsodan uhasta... Soittajat pohtivat riittävätkö väestönsuojat. Osa muisti omat sotakokemuksensa Suomessa tai muualla maailmalla, osa oli huolissaan läheisistään Ukrainassa ja Venäjällä. Ahdistus sodasta oli heikentänyt toimintakykyä, pahentanut mielenterveyden ongelmia. Osalla johtanut sairauslomiin. Levottomuutta, pelkoa, ahdistusta ja jopa vihaa ilmeni kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti tilanne puhutti 20–24-vuotiaita nuoria aikuisia. ”Ensimmäisten päivien aikana moni mietti, pitääkö Suomessa pelätä. Sitäkin enemmän näkyy sinniteltyjen voimavarojen loppuminen”, sanoi Sekaisin kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana. ”Kahden koronavuoden jälkeen alkoi kriisi, joka tulee vielä enemmän iholle. Tällaisessa tilanteessa nuorten maailma voi näyttää aika toivottomalta.” YKSI UUSIMMAN Jyväskylän ylioppilaslehden teemoista on Ukrainan sota. Helmikuun 24. päivänä Suomen aikaa aamuyöstä Meillä on vielä toisemme Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi hyökkäyskäskyn. Hän perusteli sotatoimiaan Venäjän ja venäläisten suojelemisella väittäen myös, että Venäjä on pakotettu sotaan. Putinin esittämät väitteet on tuomittu laajasti maailmalla perusteettomiksi. Vaikka Suomessa ei ole sodan uhkaa, on hyökkäys horjuttanut turvallisuuden tunnetta myös täällä. Pelko on ruokkinut myös vihapuhetta. Se kohdistuu osapuoliin, jotka eivät ole osallisia sodassa. Esimerkiksi tämän lehden jutussa (s. 18) venäjän kieltä ja kulttuuria yliopistossa opiskeleva Betty Salm kertoo kuulleensa, kuinka venäjää puhuvan naisen päälle on syljetty. Salmin äiti myös pyysi, ettei Salm puhuisi äidinkieltään eli venäjää julkisella paikalla. AMERIKKALAINEN tutkija ja rauhanaktivisti David Cortright on sanonut, että perustavanlaatuisin ihmisoikeus on oikeus elämään. Kun sitä vastaan hyökätään, muut oikeudet menettävät merkityksensä. Kaikilla on oikeus turvalliseen arkeen ja elämään. On normaalia (ja myös inhimillistä), että sota ja sen tuoma epävarmuus huolestuttaa ja pelottaa. Kriisin aikanakin vaikeita tunteita voi pyrkiä onneksi helpottaa: säilyttämällä arjen rutiinit, hyväksymällä epävarmuus. Näin ohjeistavat mielenterveysja hyvinvointijärjestöt. Ja ennen kaikkea: vahvistamalla yhteenkuuluvuutta. Meillä on vielä toisemme. ? Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi P Ä Ä K IR J OI TUS
VUODESTA 1960 POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen, 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Tatu Helle, 050 353 3362, toimittaja@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA AVUSTANEET Irina Hasala, Santeri Harju, Mariya Kinovych, Sofia Kyllönen, Siiri Muhonen, Iina Niskanen, Mikko Kuparinen, Leo Heinämäki, Iida Vashko, Niklas Pelkonen, Larissa Vauraste, Emma Häkkinen, Petro Pitkänen, Lauri Niemelä, Tuukka Tervonen. KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA JA PAINOSMÄÄRÄ BotniaPrint, Kokkola, botniaprint.fi Ilmestyy 8 kertaa lukuvuoden aikana 5 000 kpl (abinumero 7 000 kpl, kaupunkinumero 49 000 kpl) ILMOITUSMYYNTI Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI Tilaa Jylkkäri kotiin verkkosivun kautta, tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 9e, muut 47e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti KANSI Kuvitus: Mariya Kinovych Jyväskylän Ylioppilaslehti 03/2022 Hae Jylkkärin harjoittelijaksi! JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI hakee toimitusharjoittelijaa syksylle 2022. Harjoittelun pituus on neljä (4) kuukautta. Työ alkaa elokuun alussa ja jatkuu marraskuun loppuun. Tehtävä on kokopäiväinen eli yhteensä 37,5 tuntia viikossa. Harjoittelijan tehtäviin kuuluu sekä Jylkkärin printtiin että verkkoon kirjoittaminen ja valokuvaaminen, sosiaalisen median kanavien päivittäminen, lehden taittaminen ja juttujen editointi. Myös videoiden ja audion tekeminen on mahdollista. Harjoittelijalta odotetaan hyvää kirjoitustaitoa, laajaa kiinnostusta ja intohimoa tehdä opiskelijoita koskevista aiheista juttuja, rohkeutta ja ideointikykyä. Taitto-ohjelma InDesignin ja verkon julkaisujärjestelmä WordPressin käyttökokemukset ovat eduksi, samoin somen hallitseminen. Harjoittelupaikka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijalle, jolla ei ole yli vuoden työkokemusta media-alalta, eikä alempaa media-alan korkeakoulututkintoa suoritettuna. Neljän kuukauden harjoittelun ajalta ensimmäisen kuukauden ajalta ei makseta palkkaa, mutta kolmelta muulta Journalistiliiton työehtosopimuksen mukaista harjoittelijapalkkaa. Hakemukset otsikolla ”Jylkkärin harjoittelija syksy 2022” pyydetään lähettämään sähköpostitse osoitteeseen paatoimittaja@jylkkari.fi perjantaihin 22. huhtikuuta kello 23.59 mennessä. Kerro hakemuksessa, miksi haet harjoittelijaksi ja miksi olisit tehtävään sopiva. Liitä sähköpostiin mukaan myös ansioluettelosi sekä juttunäytteet (2–3 kpl). Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun. Haastattelut pidetään ennen vappua viikolla 17, ja rekrytointi viikon 18 alussa. Lisätietoja antaa päätoimittaja Oona Komonen sähköpostitse paatoimittaja@ jylkkari.fi ja puhelimitse 045 137 1957. Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkäri on vuonna 1960 perustettu suomenkielinen opiskelijalehti. Jutut käsittelevät opiskelijaelämää, politiikkaa ja yhteiskuntaa, kulttuuria, tiedettä sekä ajankohtaisia ilmiöitä. Jylkkäri on sitoutunut JYYn arvoihin, joita ovat muun muassa yhteisöllisyys, vastuullisuus ja yhdenvertaisuus. ? s. 9 >> jyväskylän ylioppilaslehti 06 jyväskylän ylioppilaslehti 07 jyväskylän ylioppilaslehti 07
jyväskylän ylioppilaslehti 06 jyväskylän ylioppilaslehti 07 A V AU S Torstaina 24. maaliskuuta 2022 järjestettiin kokous. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto tapasi toisensa ylioppilastalo Ilokivessä kahden vuoden tauon jälkeen. Samana päivänä JYY täytti 88 vuotta. Kokouksessa oli tarjolla vegaanista voileipäkakkua. Näillä eväillä s. 13 >> Teksti ja kuva Oona Komonen jyväskylän ylioppilaslehti 07
Ilahduta läheistä Semman lahjakortilla! Semman lahjakortti on varma lahjaidea, joka tulee takuulla hyötykäyttöön jokaisella! Lahjakortilla voi maksaa lounaiden ja kahvilatuotteiden lisäksi myös esimerkiksi Semma Bakeryn leivonnaisia. LLahjakortteja voit ostaa jokaisesta Semman toimipisteestä. Lisätietoa löydät nettisivuiltamme www.semma.?. @semmarestaurants Museoissa tapahtuu Jyväskylän taidemuseo • Petri Ala-Maunus ja Marko Annala -taiteilijatapaaminen la 23.4. klo 14 • Kokemuspisteitä videopelien taidetta 8.5. asti • Vapaa pääsy alle 24-vuotiaille Keski-Suomen museo • KeMu90-luentosarja: Heiskan taiteilijakoti ti 26.4. klo 17.30 • Nuoriso pyörien päällä -näyttely 8.5. asti • Vapun käsialoja -näyttely 22.5. asti Suomen käsityön museo • Burleskia ja piirtämistä -ilta la 9.4. klo 18-22 (K-18) Mukana burleskitähti Pepper Sparkles! • Modistit hattuja, asusteita ja ammattisalaisuuksia -näyttely 15.5. asti Lisätietoa museoista, näyttelyistä ja tapahtumista: jyvaskyla.fi/museot Vapaa pääsy kaikkiin museoihin perjantaisin! ? EDUFUTURAN OPINTOTARJOTTIMELLA YLI 200 OPINTOJAKSOA! Mitä kiinnostavaa sinä löydät? edufutura.fi/opintotarjotin KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1. 5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi jyväskylän ylioppilaslehti 09
I didn't believe that war is possible. Of course there were a lot of rumors, articles, everyone were talking about dates of the invasion, of what you have to buy etc. I didn't do anything to prepare to this invasion and now I see that I was too naive. I am a Kyiv-based illustrator. Actually I'm not only living here, I was born here and have never left it for more than two weeks. This full-scale invasion started on 24th of February, but the war on my homeland have been going for 8 years now. We decided to left our home on the 25th and go to our relatives in the western part of Ukraine. Our adopted dog has anxiety issues so we decided to go to protect him from stress and loud explosions. It was a very hard decision for me and the road was very stressful: we drove for two days (first day it was for 17 hours) while regularly this distance we could manage in 8 hours most. This war consumed all my previous life at once like a big black hole. Before this my problems were so simple and even foolish. When you need to survive and leave your roots behind you understand that the only thing that matters is that your family is alive, you are alive and you can keep going. ? Kommentti: Kun täytyy jättää kaikki taakseen ymmärtää, että merkitystä on vain sillä, että perheesi ja sinä itse olette elossa E n uskonut, että sota syttyisi. Totta kai ennen hyökkäystä liikkui paljon huhuja, oli lehtijuttuja, kaikki puhuivat mahdollisesta hyökkäyspäivästä ja siitä, mitä tarvikkeita pitäisi varmuuden vuoksi ostaa ja niin edelleen. Itse en ollut valmistautunut hyökkäykseen mitenkään ja nyt ymmärrän, kuinka naiivi olin. Olen kiovalainen kuvittaja. En pelkästään asu Kiovassa, vaan myös synnyin siellä, enkä ole koskaan jättänyt kotikaupunkiani pidemmäksi aikaa kuin kahdeksi viikoksi. [Venäjän] täysimittainen hyökkäys alkoi 24. helmikuuta, mutta sota kotimaassani on kestänyt jo kahdeksan vuotta. Helmikuun 25. päivänä päätimme jättää kotimme Kiovassa ja lähteä sukulaisteni luo Länsi-Ukrainaan. Koirallamme on ahdistusoireita ja halusimme suojella sitä stressiltä ja räjähdyksien ääniltä. Päätös oli minulle vaikea. Aika tien päällä oli hermoja raastavaa. Ajoimme kaksi päivää – ensimmäisenä päivänä 17 tuntia. Normaalisti matka sukulaisteni luo kestää kahdeksan tuntia. Nyt entinen elämäni katosi mustaan aukkoon. Ennen tätä kaikki ongelmani olivat niin yksinkertaisia, jopa hölmöjä. Kun on selviydyttävä ja jätettävä juuret taakseen ymmärtää, että merkitystä on vain sillä, että perheesi on elossa, olet itse elossa ja kykenet jatkamaan elämää. ? Mariya Kinovych @marikino When you need to leave your roots, the only thing that matters is that you and your family are alive V Ä L IK O M M E NT T I The author is a Ukrainian illustrator. Te ks ti n kä nn ö s Ta tu H el le . jyväskylän ylioppilaslehti 09
10 jyväskylän ylioppilaslehti 11 jyväskylän ylioppilaslehti Harvoin rangaistavaa Plagiointitapauksia opinnäytetöissä ei Suomessa keskitetysti tilastoida. Plagiointiin perehtynyt yhteiskuntatieteiden tohtori Erja Moore epäilee, että vilppitapauksia jää merkittävästi pimentoon. TENK:n pääsihteeri on eri mieltä. Teksti Tatu Helle Kuvitus Irina Hasala P lagioinnin havaitseminen opinnäytetöissä on korkeakouluissa puutteellista, väittää plagiointiin perehtynyt yhteiskuntatieteiden tohtori Erja Moore. Moore on selvittänyt asiaa käymällä läpi opinnäytetöitä eri korkeakoulujen julkaisujärjestelmistä. Aina kun hän huomaa työn sisältävän plagiointia, hän ottaa yhteyttä korkeakouluun, jossa tutkielma on tehty. Suhtautuminen yhteydenottoihin vaihtelee. ” Osa korkeakouluista alkaa tutkia asiaa, osa ei reagoi.” Moore arvelee, että joidenkin k orkeakoulujen nihkeän suhtautumisen syy on pelko mainehaitasta. Vilppiä ei haluta myöntää. Moore on entinen Karelia-ammattikorkeakoulun opettaja. Hän kirjoittaa Plagiointitutkija-blogissaan säännöllisesti korkeakouluissa tapahtuvasta plagioinnista. Erityisesti hän on keskittynyt tutkimaan ylempiä ammattikorkeakoulututkielmia, jotka vastaavat tasoltaan yliopistojen maisterintutkielmia. ” Niissä on tapahtunut hirveä tason lasku. Joistain tutkielmista näkee, ettei kukaan ole lukenut niitä koskaan.” Moore myöntää olevansa lausunnoissaan ”hyvin raaka”. Hänen mukaansa ongelmat YAMK-opinnäytetöissä juontuvat opiskelijoiden heikoista menetelmällisistä valmiuksista ja kopioinnista. Suomessa plagiointia tai muuta opiskelijavilppiä ei tilastoida keskitetysti toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa erinäisten kurinpitotoimien kohteena oli vuonna 2021 yhteensä 3 055 korkeakouluopiskelijaa. Määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viimeiset kymmenen vuotta. Yleisin syy toimiin on ollut plagiointi. Mooren mukaan tilanne tuskin on erilainen Suomessa. T IETEELLINEN neuvottelukunta eli TENK on yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa laatinut Hyvän tieteellisen käytännön ohjeen eli HTK-ohjeen. Sen mukaan plagiointi eli luvaton lainaaminen voi tarkoittaa jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin PLAGIOINTI
10 jyväskylän ylioppilaslehti 11 jyväskylän ylioppilaslehti epäiltyjä plagiointitapauksia pro gradu -tutkielmissa on käsitelty HTK-prosessin kautta 2010-luvulla neljästi. Niistä kahdessa tutkielmassa esiintyi plagiointia. Tutkintoja ei kuitenkaan mitätöity. Joskus niin kuitenkin on käynyt. Vuonna 2013 Itä-Suomen yliopisto purki myöntämänsä maisterintutkinnon. Jatko-opiskelija jäi kiinni, kun hän lähetti artikkelinsa julkaistavaksi kansainväliseen lehteen, josta se palautettiin merkittävän plagioinnin takia. Tämän jälkeen opiskelijan maisterintutkielma tarkistettiin uudelleen ja myös siinä todettiin olevan plagiointia. Yliopisto purki tutkinnon. Hallinto-oikeus kuitenkin kumosi päätöksen, koska katsoi, että yliopiston olisi pitänyt huomata plagiointi ensimmäisellä tarkastuskerralla. Tapaus eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, joka päätyi ratkaisussaan tutkinnon purkamiseen. Vuonna 2018 Karelia-ammattikorkeakoulu puolestaan teki päätöksen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon purkamisesta plagioinnin vuoksi. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi päätöksen. KHO:n mukaan kyse ei ollut poikkeuksellisen vakavasta ja suunnitelmallisesta plagioinnista. 2010-luvulla korkeakoulut ovat ottaneet käyttöönsä erilaisia plagiaatintunnistusjärjestelmiä. Tunnetuimpia näistä ovat Turnitin ja Urkund. Järjestelmät tunnistavat tekstien samankaltaisuuksia aiemmin julkaistujen töiden kanssa. Erja Mooren mielestä järjestelmät eivät vähennä kopiointia, vaan johtavat tekstien muunteluun. ”Suomen kielessä on helppo muuttaa lauseita. Tekstiä kopioidaan ja muunnellaan sen verran, ettei plagiaatintunnistin tunnista.” MITÄ MIELTÄ suomalaiset yliopistot ovat? Jylkkäri kysyi, kuinka paljon yliopistoissa havaitaan plagiointia opinnäytetöissä ja miten ilmiöön puututaan. Kaikkiaan kolmestatoista yliopistosta vastasi kaikki muut paitsi Tampere. Vastausten perusteella plagiointia opinnäytetöissä havaitaan vuosittain nollasta kahteen tapaukseen. Vakavuudeltaan ne ovat olleet pienimuotoisesta kopioinnista koko opinnäytetyön plagiointiin. Kaikissa yliopistoissa on käytössä jonkinlainen plagiaatintunnistusjärjestelmä, joka toimii pääasiallisena keinona ehkäistä plagiointia. Suurin osa vastaajista korosti plagioinnin ehkäisemisessä tutkimuseettisen koulutuksen tärkeyttä opintojen aikana. Useissa yliopistoissa opiskelijoiden pakollisiin kursseihin kuuluu vähintään jonkinlainen johdatuskurssi akateemisiin opintoihin, jossa käsitellään tutkimusetiikkaa. Moore myöntää olevansa lausunnoissaan ”hyvin raaka”. Hänen mukaansa ongelmat YAMK-opinnäytetöissä juontuvat opiskelijoiden heikoista menetelmällisistä valmiuksista ja kopioinnista. Suomessa plagiointia tai muuta opiskelijavilppiä ei tilastoida keskitetysti toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa erinäisten kurinpitotoimien kohteena oli vuonna 2021 yhteensä 3 055 korkeakouluopiskelijaa. Määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viimeiset kymmenen vuotta. Yleisin syy toimiin on ollut plagiointi. Mooren mukaan tilanne tuskin on erilainen Suomessa. T IETEELLINEN neuvottelukunta eli TENK on yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa laatinut Hyvän tieteellisen käytännön ohjeen eli HTK-ohjeen. Sen mukaan plagiointi eli luvaton lainaaminen voi tarkoittaa jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi. Suomessa kaikki korkeakoulut, joihin kuuluu 13 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua, ovat sitoutuneet noudattamaan tieteellisen käytännön ohjetta. Ohjeen mukaan epäillyt plagiointitapaukset ylemmissä korkeakoulututkinnoissa käsitellään ensin oppilaitoksissa. Jos tutkielma on jo hyväksytty, epäily menee HTK-prosessiin. Sitä johtaa oppilaitoksen rehtori tai kansleri. Jos esiselvityksen mukaan ilmenee aihetta epäillä vilppiä, varsinaisen tutkinnan tekee tutkintaryhmä, jossa on myös oppilaitoksen ulkopuolisia jäseniä. Yleensä plagiointitapausten toteaminen johtaa tutkielman arvosanan laskemiseen ja merkintään, että tutkielma sisältää plagiointia. Sen sijaan tutkintojen purku on harvinaista. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa PLAGIOINTI Lisäksi aihetta käydään läpi tutkielmaseminaareissa. Åbo Akademi toivoi, että plagiointitapaukset ilmoitettaisiin kansallisesti Ruotsin tapaan ja että plagioinnista käytäisiin avoimempaa keskustelua. Yliopistojen mukaan epäillyt plagioinnit käsitellään HTK-ohjeen mukaisesti. Opintojen aikana paljastanut plagiointi voi johtaa varoitukseen ja opintosuorituksen hylkäämiseen sekä pahimmillaan määräaikaiseen, enintään vuoden kestävään erottamiseen. LOPULTA VILPPI voi myös päätyä TENK:n käsittelyyn. Näin menetellään, jos vilpistä epäilty tai oppilaitos haluavat tapauksesta TENK:n lausunnon ja tapaus on käsitelty HTK-prosessin mukaisesti oppilaitoksessa. Tämä on kuitenkin harvinaista. TENK:n pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoofin mukaan tapauksen täytyy olla täysin poikkeuksellinen, että se päätyy neuvottelukunnan pöydälle. Spoofin mielestä plagiointi tunnistetaan plagiaatintunnistusjärjestelmien avulla ja normaalissa opinnäytetyön tarkastusprosessissa. ”Ohjaustyön aikana ohjaajat yleensä huomaavat, jos teksti poikkeaa opinnäytetyön tekijän tavasta kirjoittaa.” Spoof ei pidä plagiointia opinnäytetöissä merkittävänä ongelmana Suomessa. Hänen mielestään plagiointia kiinnostavampi kysymys on tehdäänkö Suomessa opinnäytetöiden tilauksia niin sanotuilta haamukirjoittajilta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opinnäytetyö tilataan toiselta kirjoittajalta ja esitetään omana. Tällainen vilppi on yleistynyt muualla maailmassa, erityisesti englanninkielisissä maissa. ”Suomi on pieni kielialue, mikä osaltaan ehkäisee töiden tilaamista ulkomailta.” Spoof kuitenkin huomauttaa, että englanninkielisten tutkinto-ohjelmien kasvu Suomessa voi lisätä haamukirjoittajien käyttöä. ”Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka paljon tätä Suomessa tehdään. Sitä ei ole tutkittu.” TÄLLÄ HETKELLÄ TENK uudistaa nykyistä, vuodesta 2012 käytössä ollutta HTK-ohjettaan. Luonnos lähetetään korkeakouluihin palautekierrokselle, ja lopulliseen versioon tarvitaan kaikkien korkeakoulujen hyväksyntä. Todennäköistä on, että TENK suosittelee ohjeessaan, että gradutasoisia töitä ei tarvitsisi jatkossa käydä läpi HTK-prosessin kautta, ellei näin välttämättä halua. Miksi tällainen gradu ja ylempien ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä koskeva suositus tehdään? Spoofin mielestä HTK-prosessi on ”työläs, raskas ja aikaa vievä”, jos ajatellaan satasivuista gradua. TENK suosittelee, että tapaukset käsiteltäisiin kevyemmässä oppilaitoksen omassa plagiointitutkinnassa. ”HTK-prosessi on lähtökohtaisesti tarkoitettu tieteellistä tutkimusta eli ammattitutkijoita varten.” ?
Peritty ammattiasema 12 jyväskylän ylioppilaslehti 05 jyväskylän ylioppilaslehti Usein ajatellaan, että yksilön sosioekonominen asema määräytyy lapsuuden ympäristön perusteella. Vaikutusta on kuitenkin myös perintötekijöillä. Teksti Santeri Harju Kuvitus Sofia Kyllönen K aksoset saavat postia. Toinen aloittaa pian luonnontiedelukiossa, toinen musiikkilukiossa. Tähän saakka ei-identtisten kaksosten hyvin yhteneväinen koulutuspolku eroaa, vaikka lapsuuden ympäristö on ollut sama. Tyypillisesti on ajateltu, että ympäristötekijät vaikuttavat yksilön elämään. Geeniperimän vaikutusta ei ole pidetty merkittävänä. Vuoden 2022 alussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan kuitenkin sosiaalisen ympäristön lisäksi koulutukseen ja ammattiasemaan vaikuttavat myös perintötekijät eli geenit. Sekä geeneillä että ympäristöllä on merkitystä yhdessä. Turun yliopiston INVEST-tutkimuskeskuksen sekä Oslon ja Helsingin yliopistojen yhteistutkimuksessa Socioeconomic Background and Gene-Environment Interplay in Social Stratification across the Early Life Course selvitettiin sosiaalisen ja biologisen taustan roolia yksilön koulutukseen, ammattiasemaan ja tuloihin. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen tietoja vajaasta 7 000:sta vuosina 1975–1986 syntyneestä kaksosparista. Tulosten mukaan geeneillä on merkitystä sosioekonomiseen asemaan. Korkea sosioekonominen tausta korostaa perimän tuomia hyötyjä ja vähentää heikkouksien merkitystä. Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan sekä hyvinvoinnin aineellisia voimavaroja, kuten tuloja, omaisuutta ja asumistasoa, että edellytyksiä, joita tarvitaan voimavarojen hankkimiseen. Näitä edellytyksiä ovat koulutus, ammatti ja asema työelämässä. KOSKA GEENIEN ja ympäristön yhteisvaikutukset näkyvät koulutuksen ja ammatillisen aseman periytymisessä, voisi ajatella, että ne heijastuvat myös tuloihin. Tällaista yhteyttä ei kuitenkaan huomattu, sanoo Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola. Tutkimuksen aineistosta selvitettiin paitsi kaksosten koulutustaso 28 vuoteen mennessä, ammattiasema 30-vuotiaana ja henkilökohtaiset tulot 32–36-vuotiaana. Erola sanoo, että moni voi olla tuon ikäisenä työurallaan suhteellisen alussa. Toisaalta tuloihin vaikuttavat myös vahvasti erilaiset satunnaiset tekijät, kuten harrastuksista kumpuava kiinnostus tiettyä alaa kohtaan. Kaksosista toinen voi kiinnostua esimerkiksi kielistä ja kouluttautua kääntäjäksi, toinen taas opiskella diplomi-insinööriksi. Vaikka koulutustaso olisi sama, tulotaso ei. ”Se, mikä johtaa tietylle urapolulle voi olla hyvinkin triviaali juttu koulutuspolun valintavaiheessa.” Koska geenit vaikuttavat yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen, keskeinen kysymys on, pitääkö ongelmaan puuttua ja jos, miten. ”Jos eroja halutaan tasata, on puhtaasti sosiaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutukset kyettävä erottamaan toisistaan.” Eroihin puuttuminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Nyt valmistunut tutkimus osoittaa vasta sen, että yhteys biologisten tekijöiden eli geeniperimän ja sosiaalisten tekijöiden välillä todella on olemassa. YHTEISKUNNALLISESSA keskustelussa on eriäviä mielipiteitä siitä, kuinka paljon yksilöä tulisi palkita periytyvistä kyvyistä. Erola nostaa esimerkiksi urheilukilpailut: pitääkö geneettisistä ominaisuuksista hyötyviä palkita. Tai entäpä perinnölliset haasteet kuten lukivaikeus? Tulisiko yhteiskunnan tukea lukihäiriöisiä ja näin pyrkiä tasaamaan perintötekijöiden eroja? ”Tämä on yhteiskuntafilosofian alalla hyvin tunnettu kysymys, mutta sosiaalisen aseman periytymisen suhteen tätä on pohdittu hyvin vähän.” Ja jos eriarvoisuutta halutaan vähentää, keinot ovat vielä epäselvät. Erolan mukaan on tärkeää tuntea hyvin sekä taustasyyt että keskeiset eriarvoisuutta synnyttävät mekanismit, kuten geenien ja ympäristön yhteisvaikutukset ja yhteiskunnalliset rakenteet. Täsmälääkettä erojen tasaamiseen ole keksitty. ? MITÄ NYT
12 jyväskylän ylioppilaslehti 13 jyväskylän ylioppilaslehti Edustajisto kokousti Ilokivessä Koronapandemian vuoksi viimeiset kaksi vuotta kokoukset on pidetty etäyhteyksin. Nyt edustajisto pääsi palaamaan Ilokiveen. KOKOUKSEN PITI alkaa viisitoista minuuttia yli viisi. Pöytämikrofonien kanssa oli ongelmia. Kello 17.22 edustajiston puheenjohtaja Elma Hyöky aloitti: ”Arvoisa edustajisto ja myös muut läsnäolijat...” Torstaina 24. maaliskuuta 2022 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto kokousti ylioppilastalo Ilokiven ravintolan salissa pitkästä aikaa. Koronapandemian vuoksi viimeiset kaksi vuotta kokoukset oli pidetty etäyhteyksin. Aluksi edustajisto piti hiljaisen hetken, syynä Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopussa. Sitten nimenhuuto, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinnat... Kokouksen esityslistalla ei ollut päätösasioita, ainoastaan keskusteluasioita. Niitä olivat lähiopetukseen palaaminen, mistä Jyväskylän yliopisto on linjannut, sekä tilannekatsaus siitä, miten yliopisto on varautunut maailman turvallisuuspoliittisen tilanteen muutokseen. Yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen ja vararehtori Marja-Leena Laakso kertoivat, että molempia asioita seurataan tiiviisti. Lisäksi he halusivat kuulla edustajiston eli opiskelijoiden näkemyksiä esimerkiksi siitä, millaisia ajatuksia heillä on esimerkiksi hybridiopiskelun järjestämisestä. Myöhemmin kokouksessa JYYn toimitusjohtaja Timo Lahtinen kertoi, miten Kortepohjan ylioppilaskylän remontti on sujunut ja miten ylioppilaskylää on tarkoitus kehittää lähitulevaisuudessa. Muissa esille tulevissa asioissa edustajistoryhmä P&D piti puheenvuoron, jossa ilmaisi huolensa opiskelijoiden hyvinvoinnista. ”Opiskelijoiden mielenterveys ja terveys yleisestikin on ollut erityisesti viimeiset kaksi vuotta kovalla koetuksella. Jonot melkein mihin tahansa YTHS:n palveluut ovat pitkät [...] Apu tulisi saada nopeammin.” ”Pyydämmekin, että ylioppilaskunta kehittää opiskelijoiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tiedon saavutettavuutta ja omaa tiedotustaan näihin liittyvistä palveluista.” Ilokiven ravintolan salissa taputettiin. ”ONNISTUNUT kokous”, edustajiston puheenjohtaja Hyöky sanoo, ja listaa: ”Edustajistoa osallistetaan ja yliopisto haluaa kuulla opiskelijoita oikeasti...” ”... että näillä asioilla on väliä, niitä edistetään yhdessä...” Ja lisäksi: ”Koen ehdottomasti, että lähikokoustamiseen siirtyminen on hyvä asia. Paitsi että ihmiset tapaavat toisensa, syntyy ehkä enemmän keskustelua. Pääsee vaihtamaan ajatuksia myös ennen ja jälkeen kokouksen.” ”Toivon myös, että muutkin kuin edustajiston jäsenet löytävät paikalle seuraamaan kokousta ja saavat käsityksen siitä, mistä edustajistossa on kyse.” Kokouksen järjestämisajankohta osui JYYn vuosijuhlapäivään. Ylioppilaskunta täytti maaliskuun 24. päivänä 88 vuotta. Kokouksessa oli tarjolla vegaanista voileipäkakkua. Vuosijuhlat järjestetään syyskuussa. JYYn edustajisto tekee päätökset tärkeimmistä ylioppilaskuntaa koskevista asioista. Opiskelijat valitsevat edustajiston 41 jäsentä joka toinen vuosi järjestettävissä edustajistovaaleissa. Edustajisto päättää muun muassa JYYn säännöistä, talousarviosta, tilinpäätöksestä, lainoista ja rakentamisesta, sekä valitsee ylioppilaskunnan hallituksen sekä tärkeimmät JYYn työntekijät. ? Teksti Oona Komonen 90 PROSENTTIA. Maaliskuussa julkaistun Nuorisobarometrin 2021 mukaan suurin osa suomalaisnuorista pitää ihmisten vaikutusta ilmastoon lämpenemiseen tosiasiana. Vuonna 2016 vastaava luku oli 85 prosenttia. Tuoreen barometrin mukaan nuoret myös luottavat tieteeseen, ja heidän mielestään tehokkaimmat vaikuttamisen keinot ovat äänestäminen, ostopäätökset ja vapaaehtoistyö. Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston vuosittain julkaisema Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15-29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Uusimmassa barometrissa tarkasteltiin nuorten näkemyksiä kestävästä kehityksestä ja ilmastokysymyksistä, ja siihen haastateltiin puhelimitse 1 835 nuorta joulukuun 2020 ja maaliskuun 2021 välillä. ? "Pahottelut siitä, että ääni on vähän painoksissa, ihmisten tiedonnälkä on aika valtava ja päivät menee puhuessa ja pitämässä kokouksia." Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Ylen A-studiossa 30. maaliskuuta 2022. Vaikka koulutustaso olisi sama, tulotaso ei. ”Se, mikä johtaa tietylle urapolulle voi olla hyvinkin triviaali juttu koulutuspolun valintavaiheessa.” Koska geenit vaikuttavat yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen, keskeinen kysymys on, pitääkö ongelmaan puuttua ja jos, miten. ”Jos eroja halutaan tasata, on puhtaasti sosiaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutukset kyettävä erottamaan toisistaan.” Eroihin puuttuminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Nyt valmistunut tutkimus osoittaa vasta sen, että yhteys biologisten tekijöiden eli geeniperimän ja sosiaalisten tekijöiden välillä todella on olemassa. YHTEISKUNNALLISESSA keskustelussa on eriäviä mielipiteitä siitä, kuinka paljon yksilöä tulisi palkita periytyvistä kyvyistä. Erola nostaa esimerkiksi urheilukilpailut: pitääkö geneettisistä ominaisuuksista hyötyviä palkita. Tai entäpä perinnölliset haasteet kuten lukivaikeus? Tulisiko yhteiskunnan tukea lukihäiriöisiä ja näin pyrkiä tasaamaan perintötekijöiden eroja? ”Tämä on yhteiskuntafilosofian alalla hyvin tunnettu kysymys, mutta sosiaalisen aseman periytymisen suhteen tätä on pohdittu hyvin vähän.” Ja jos eriarvoisuutta halutaan vähentää, keinot ovat vielä epäselvät. Erolan mukaan on tärkeää tuntea hyvin sekä taustasyyt että keskeiset eriarvoisuutta synnyttävät mekanismit, kuten geenien ja ympäristön yhteisvaikutukset ja yhteiskunnalliset rakenteet. Täsmälääkettä erojen tasaamiseen ole keksitty. ? N U M ER A A L I MITÄ NYT ÄLÄYS
14 jyväskylän ylioppilaslehti 15 jyväskylän ylioppilaslehti Opiskelijajärjestöt luopuivat Frankista PUHEENVUORO ALKOI tarinalla. Siinä Miriam Putula seisoi opiskelijaravintolan jonossa. Muovinen opiskelijakortti oli kotona, puhelinsovellus ei toiminut. Jono takana kasvoi, samoin hien määrä. Lopulta sovellus aukesi. Pöydässä kaverit lohduttivat: noin käy aina. ”Siinä minun kokemukseni Frankista”, Putula sanoi torstaina 12. marraskuuta 2020 Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa. Käsittelyssä oli Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jäsenaloite, jossa esitettiin: SYL lopettaisi opiskelijatunnistautumisen palveluita ja opiskelija-alennuksia Suomessa tarjoavan Oy Frank Students Ab:n pääomituksen ja hankkiutuisi sen osakkeista eroon. Silloinen OYYn hallituksen puheenjohtaja Putula jatkoi: ”Frank hukkasi muutamassa vuodessa täydellisen monopoliasemansa eikä ole koko historiansa aikana tehnyt voittoa. Sen sijaan sitä on useamman kerran pääomitettu meidän ylioppilaskuntien jäsenmaksurahoilla.” SYLin halitus ei ollut aloitteen kannalla ja esitti hylkäämistä. Perusteltiin: Frankin omistajaohjausta on kehitetty, liiketoiminnan tulos on parantunut, etsitään uusia sijoittajia, kasvupotentiaalia on... Lähetekeskustelun jälkeen aloitetta käsiteltiin liittokokouksen työryhmissä, ja kokouksen toisena päivänä eli perjantaina äänestettiin. Sen tuloksena Frankista päätettiin luopua. Helmikuussa 2022 opiskelijajärjestöt tiedottivat: ne ja Kilroy myyvät omistuksensa Oy Frank Students Ab:sta. Uusi omistaja, ruotsalainen Mecenat Holding AB ostaa koko osakekannan. ”Opiskelijajärjestöjen toimintaympäristö on muuttunut paljon viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tämä päätös mahdollistaa sen, että Frank voi keskittyä kasvamaan ja kehittymään – ja opiskelijajärjestöt taas omaan ydintoimintaansa, eli jäsentensä etujen ajamiseen”, opiskelijajärjestöjen pääsihteerit toteavat tiedotteessaan. Frankin käyttäjiltä omistajavaihdos ei vaadi toimenpiteitä. Käyttö säilyy samanlaisena kuin ennen. Frankin lisäksi digitaalisia opiskelijakorttipalveluita tarjoavat muun muassa Pivo, Slice ja Tuudo. ? Oona Komonen Sputnik vetoaa venäläisvihaa vastaan ”VIIME PÄIVIEN uutiset ovat herättäneet monissa meissä erilaisia tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta, tietämättömyyttä, vihaa ja surua. Haluamme ainejärjestönä muistuttaa, että Ukrainan ja Venäjän välinen tilanne ei ole Suomessa asuvien venäläisten ja venäjänkielisten vika”, kirjoitti Jyväskylän yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestö Sputnik eri sosiaalisen median kanavissaan sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Mistä päivitys johtui? ”Meillä on paljon venäläistaustaisia jäseniä, joilla on sukulaisia ja läheisiä sekä Venäjällä että Ukrainassa. Sota vaikuttaa totta kai meihin kaikkiin”, sanoo Sputnikin puheenjohtaja Nanna Peltokangas. ”Sota ei ole Suomessa asuvien venäläisten tai venäjänkielisten syy.” Peltokankaalle ei ole kantautunut tietoa epäasiallisesta kohtelusta yksittäisiä venäjän opiskelijoita kohtaan, mutta sosiaalisessa mediassa on ollut epäasiallisia viestejä. ”Jodelissa pohdittiin, pitäisikö boikotoida Sputnik-ainejärjestöä. Toivon, että se oli tehty läppämielellä. Järjestönä emme hyväksy sotaa. Korostamme, ettei venäläistaustaisia kuulu syrjiä tai boikotoida.” Sota saattaa vaikuttaa myös venäjän kielen ja kulttuurin opintoihin. Koulutusohjelman opiskelijat ovat usein tehneet kieliharjoittelun venäläisessä yliopistossa. Koronapandemian aikana harjoitteluja ei ole tehty. Länsimaiden ja Venäjän tulehtuneet välit saattavat lopettaa harjoittelut vuosiksi eteenpäin. ”Paljon on myös sitä, että opiskelijat lähtevät keskenään Venäjälle. Siellä käyminen tukee kielen ja kulttuurin opiskelua.” Sodan seurauksena ainejärjestö veti myynnistä humoristisen Putin-haalarimerkin. ”Emme koe sitä kauhean soveliaaksi, eikä meillä ole halua laittaa sitä enää myyntiin. Nyt ei ole oikea hetki vitsailla sen naaman kanssa.” ? Tatu Helle PITKÄ jyväskylän ylioppilaslehti S uomen hallitus esittää, että kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tulisi myöntää Suomessa oleskelulupa koko heidän opintojensa ajaksi. Lakiesityksen tavoite on kolminkertaistaa kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä. Lisäksi toiveena on, että näistä opiskelijoista kolme neljäsosaa eli 75 prosenttia jäisi Suomeen töihin. Työministeri Tuula Haatainen (sd) sanoi, että muutos parantaisi Suomen työllisyysprosenttia sekä lisäisi työssäkäyvien korkeakoulutettujen määrää. Lisäksi toimi lisäisi kansainvälistä erityisosaamista. Hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Itse kuitenkin huolestuin muutokseen tarvittavien resurssien riittämättömyydestä. Tällä hetkellä yliopistolla ei ole resursseja edes nykyisille tutkinto-opiskelijoille. Esimerkiksi opettajien, kurssikirjallisuuden ja opiskelutilojen määrä ovat tällä hetkellä riittämättömät suurimmilla tieteenaloilla kuten varhaiskasvatusja kauppatieteissä, joissa molemmissa aloittavien opiskelijoiden määrää on kasvatettu merkittävästi viime vuosien aikana. Kestämätön tilanne on näkynyt esimerkiksi omissa opinnoissani siten, ettei kurssikirjallisuutta ja opetushenkilökuntaa ole tarpeeksi. Opiskelijamäärän lisääminen ilman opetusja ohjaushenkilöstön määrän kasvattamista siis sakkauttaisi opintoja entisestään, eivätkä opiskelijat valmistuisi määräajassa. Mutta kuinka kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämistä voisi helpottaa? Paljon on vielä tehtävää varsinkin kv-opintojen markkinoinnissa, siihen liittyvissä asenteissa sekä opiskelijoiden toimeentulon turvaamisessa. Lupanormien suoristaminen eli nykymallin byrokratian karsiminen on toki tärkeää, mutta toivon tulevaan kevään budjettiriiheen konkreettisia ja aitoja toimia kv-tutkinto-opiskelijoiden oikeuksien toteutumisen takaamiseksi. En todellakaan ole tätä ehdotettua lakimuutosta vastaan, päinvastoin. Tämä on juuri sellainen toimi, joka edistää Suomen houkuttelevuutta, sekä lisää korkeakoulujen moninaisuutta ja kotikansainvälisyysmahdollisuuksia. Sen sijaan huoleni on jo valmiiksi pienten resurssien riittämättömyys. Rahaa pitää saada lisää, eikä tiedossa ole, mistä sitä saataisiin. ? Kirjoittaja on JYYn kansainvälisistä asioista ja kansainvälisestä tutoroinnista vastaava jäsen. Siiri Muhonen Kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääminen ei onnistu ilman rahaa Palstalla JYYläiset kolumnoivat. LYHÄRIT J YY-K O L U M N I ODOTUS
14 jyväskylän ylioppilaslehti 15 jyväskylän ylioppilaslehti saan sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Mistä päivitys johtui? ”Meillä on paljon venäläistaustaisia jäseniä, joilla on sukulaisia ja läheisiä sekä Venäjällä että Ukrainassa. Sota vaikuttaa totta kai meihin kaikkiin”, sanoo Sputnikin puheenjohtaja Nanna Peltokangas. ”Sota ei ole Suomessa asuvien venäläisten tai venäjänkielisten syy.” Peltokankaalle ei ole kantautunut tietoa epäasiallisesta kohtelusta yksittäisiä venäjän opiskelijoita kohtaan, mutta sosiaalisessa mediassa on ollut epäasiallisia viestejä. ”Jodelissa pohdittiin, pitäisikö boikotoida Sputnik-ainejärjestöä. Toivon, että se oli tehty läppämielellä. Järjestönä emme hyväksy sotaa. Korostamme, ettei venäläistaustaisia kuulu syrjiä tai boikotoida.” Sota saattaa vaikuttaa myös venäjän kielen ja kulttuurin opintoihin. Koulutusohjelman opiskelijat ovat usein tehneet kieliharjoittelun venäläisessä yliopistossa. Koronapandemian aikana harjoitteluja ei ole tehty. Länsimaiden ja Venäjän tulehtuneet välit saattavat lopettaa harjoittelut vuosiksi eteenpäin. ”Paljon on myös sitä, että opiskelijat lähtevät keskenään Venäjälle. Siellä käyminen tukee kielen ja kulttuurin opiskelua.” Sodan seurauksena ainejärjestö veti myynnistä humoristisen Putin-haalarimerkin. ”Emme koe sitä kauhean soveliaaksi, eikä meillä ole halua laittaa sitä enää myyntiin. Nyt ei ole oikea hetki vitsailla sen naaman kanssa.” ? Tatu Helle PITKÄ jyväskylän ylioppilaslehti ›› noissani siten, ettei kurssikirjallisuutta ja opetushenkilökuntaa ole tarpeeksi. Opiskelijamäärän lisääminen ilman opetusja ohjaushenkilöstön määrän kasvattamista siis sakkauttaisi opintoja entisestään, eivätkä opiskelijat valmistuisi määräajassa. Mutta kuinka kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämistä voisi helpottaa? Paljon on vielä tehtävää varsinkin kv-opintojen markkinoinnissa, siihen liittyvissä asenteissa sekä opiskelijoiden toimeentulon turvaamisessa. Lupanormien suoristaminen eli nykymallin byrokratian karsiminen on toki tärkeää, mutta toivon tulevaan kevään budjettiriiheen konkreettisia ja aitoja toimia kv-tutkinto-opiskelijoiden oikeuksien toteutumisen takaamiseksi. En todellakaan ole tätä ehdotettua lakimuutosta vastaan, päinvastoin. Tämä on juuri sellainen toimi, joka edistää Suomen houkuttelevuutta, sekä lisää korkeakoulujen moninaisuutta ja kotikansainvälisyysmahdollisuuksia. Sen sijaan huoleni on jo valmiiksi pienten resurssien riittämättömyys. Rahaa pitää saada lisää, eikä tiedossa ole, mistä sitä saataisiin. ? LYHÄRIT S K E IT T I H AL LIN V UOS I Kolme vuotta sitten Jyväskylä ssä suljettiin skeittihal li. Korvaavie n tilojen etsiminen kesti kauan. Kun tila löytyi, koronapa ndemia viivästytt i käyttöön ottoa. Nyt halli on auki. Millainen siitä tuli? ODOTUS
Teksti ja kuvat Iina Niskanen U lkoapäin se näyttää miltä tahansa laatikkomaiselta rakennukselta keskellä Seppälän kauppakeskittymää. Sisällä tunnelma muuttuu. Tilana halli on korkea. Siellä on miniramppi, erikokoisia ja -pituisia kaaria ja kaiteita. Bänkkejä, ledgejä. Torstai-iltana 17. maaliskuuta Jyväskylän skeittihallin avoimella vuorolla on skeittaajia ja skuuttaajia lapsista aikuisiin. Vauhtia riittää, ja vaarallisia tilanteita. Aina temput eivät onnistu, mutta kaverit tsemppaavat. Skeittihalli täytti yhden vuoden maaliskuun lopussa. Vuosipäivä ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä hallin saaminen ei ollut yksinkertainen projekti. K evättalvella 2019 Jyväskylän kaupunki tiedotti, että Salmirannan skeittihalli puretaan rakennevikojen takia. Viisitoista vuotta sitten rakennettu, aikanaan talkoovoimin skeittauskäyttöön muutettu halli oli vanha ja huonokuntoinen. Saman vuoden elokuussa myös maanlaajuisen trampoliinija skeittipuisto Superparkin Jyväskylän puiston toiminta päättyi. Tilanne tuntui skeittaajien mielestä erikoiselta, pitihän Jyväskylän kaupunki itseään Suomen liikuntapääkaupunkina. ”Yleisesti ottaen suhtautuminen skeittaamista kohtaan oli nihkeää, ja Jyväskylän kaupungin kiinnostus hallia kohtaan oli prosessin alussa lähellä nollaa”, kertoo paikallisen lajiseuran Jyväskylän rullalautailijoiden puheenjohtaja Ville Leppänen. Lajiseuran arvion mukaan Jyväskylässä on noin tuhat skeittauksen harrastajaa. Monille heistä laji on enemmän kuin harrastus, pikemminkin elämäntapa. Kun kaupungista puuttui halli, osa kävi skeittaamassa toisissa kaupungeissa. Jotkut jopa muuttivat muualle. Jyväskylän rullalautailijat alkoi omatoimisesti etsiä uutta hallitilaa kesällä 2019. Moni skeittaja oli myös itse yhteydessä kaupungin päätöksentekijöihin. Paineen kasvaessa myös kaupungin ymmärrys hallitarpeista lisääntyi. Elokuussa 2019 rullalautailijat kävi katsomassa ensimmäisiä tiloja kaupungin edustajien kanssa. Yhteensä syksyn aikana tällaisia katsauksia oli noin kymmenen. Mikään ei tuntunut sopivalta: liian pieni, liian matala, liian kaukana. Liikaa toimenpiteitä vaativa, että tilasta saisi skeittihallin. Sopivan tilan löytämiseen vaikutti myös se, että valinnassa piti ottaa huomioon rakentamistarpeet, esteettömyys ja erilaiset lupaprosessit. Lisäksi oikeankokoisen hallin löytämistä rajoitti kaupungin tiukka budjetti, joka tuntui rullalautailijoiden mielestä riittämättömältä. Tilojen lisäksi rahaa tarvittiin myös hallin sisällä olevaan parkkiin ja sen rakentamiseen. ”Jyväskylässä oltiin totuttu siihen, että skeittarit tekevät kaiken ilmaiseksi, rakkaudesta lajiin”, Leppänen sanoo. Syksyllä 2019 eräs skeittihallille soveltuva tila löytyi Savelasta, ja hidas luvanhakuprosessi alkoi. Sen edetessä kuitenkin paljastui, että kiinteistön elinkaari olisi liian lyhyt. Palattiin takaisin lähtöviivalle. L opulta onnisti. Kesällä 2020 sopiva tila löytyi Seppälästä, Gummeruksen talon entisistä kirjapainotiloista. Lupien hakeminen ja hallin suunnittelu alkoi. Tilan koko oli noin 900 neliötä. Siitä iso osa, noin 550 neliötä, lohkaistiin skeittaukseen, skuuttaukseen ja bmx-pyöräilyyn. Pienemmälle puolelle, noin 130 neliön SKEITTIHALLIN VUOSI jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 17 16 ? Oona Mård. ? ? Naisten skeittivuoro. ? ? Topi Summala.
U lkoapäin se näyttää miltä tahansa laatikkomaiselta rakennukselta keskellä Seppälän kauppakeskittymää. Sisällä tunnelma muuttuu. Tilana halli on korkea. Siellä on miniramppi, erikokoisia ja -pituisia kaaria ja kaiteita. Bänkkejä, ledgejä. Torstai-iltana 17. maaliskuuta Jyväskylän skeittihallin avoimella vuorolla on skeittaajia ja skuuttaajia lapsista aikuisiin. Vauhtia riittää, ja vaarallisia tilanteita. Aina temput eivät onnistu, mutta kaverit tsemppaavat. Skeittihalli täytti yhden vuoden maaliskuun lopussa. Vuosipäivä ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys, sillä hallin saaminen ei ollut yksinkertainen projekti. K evättalvella 2019 Jyväskylän kaupunki tiedotti, että Salmirannan skeittihalli puretaan rakennevikojen takia. Viisitoista vuotta sitten rakennettu, aikanaan talkoovoimin skeittauskäyttöön muutettu halli oli vanha ja huonokuntoinen. Saman vuoden elokuussa myös maanlaajuisen trampoliinija skeittipuisto Superparkin Jyväskylän puiston toiminta päättyi. Tilanne tuntui skeittaajien mielestä erikoiselta, pitihän Jyväskylän kaupunki itseään Suomen liikuntapääkaupunkina. ”Yleisesti ottaen suhtautuminen skeittaamista kohtaan oli nihkeää, ja Jyväskylän kaupungin kiinnostus hallia kohtaan oli prosessin alussa lähellä nollaa”, kertoo paikallisen lajiseuran Jyväskylän rullalautailijoiden puheenjohtaja Ville Leppänen. Lajiseuran arvion mukaan Jyväskylässä on noin tuhat skeittauksen harrastajaa. Monille heistä laji on enemmän kuin harrastus, pikemminkin elämäntapa. Kun kaupungista puuttui halli, osa kävi skeittaamassa toisissa kaupungeissa. Jotkut jopa muuttivat muualle. Jyväskylän rullalautailijat alkoi omatoimisesti etsiä uutta hallitilaa kesällä 2019. Moni skeittaja oli myös itse yhteydessä kaupungin päätöksentekijöihin. Paineen kasvaessa myös kaupungin ymmärrys hallitarpeista lisääntyi. Elokuussa 2019 rullalautailijat kävi katsomassa ensimmäisiä tiloja kaupungin edustajien kanssa. Yhteensä syksyn aikana tällaisia katsauksia oli noin kymmenen. Mikään ei tuntunut sopivalta: liian pieni, liian matala, liian kaukana. Liikaa toimenpiteitä vaativa, että tilasta saisi skeittihallin. Sopivan tilan löytämiseen vaikutti myös se, että valinnassa piti ottaa huomioon rakentamistarpeet, esteettömyys ja erilaiset lupaprosessit. Lisäksi oikeankokoisen hallin löytämistä rajoitti kaupungin tiukka budjetti, joka tuntui rullalautailijoiden mielestä riittämättömältä. Tilojen lisäksi rahaa tarvittiin myös hallin sisällä olevaan parkkiin ja sen rakentamiseen. ”Jyväskylässä oltiin totuttu siihen, että skeittarit tekevät kaiken ilmaiseksi, rakkaudesta lajiin”, Leppänen sanoo. Syksyllä 2019 eräs skeittihallille soveltuva tila löytyi Savelasta, ja hidas luvanhakuprosessi alkoi. Sen edetessä kuitenkin paljastui, että kiinteistön elinkaari olisi liian lyhyt. Palattiin takaisin lähtöviivalle. L opulta onnisti. Kesällä 2020 sopiva tila löytyi Seppälästä, Gummeruksen talon entisistä kirjapainotiloista. Lupien hakeminen ja hallin suunnittelu alkoi. Tilan koko oli noin 900 neliötä. Siitä iso osa, noin 550 neliötä, lohkaistiin skeittaukseen, skuuttaukseen ja bmx-pyöräilyyn. Pienemmälle puolelle, noin 130 neliön tilaan, rakennettiin alue trial-pyöräilijöille, ja loput 240 neliötä sai AKK-Motorsport ry toimitilakseen. Projekti eteni kaupungin ja muiden tilaa käyttävien seurojen yhteistyönä. Hallin sisällä olevan parkin, eli kaaret, reilit ja muut skeitattavat obstaakkelit, suunnitteli jyväskyläläinen skeittari Ville Keituri. ”Skeittareilla oli erilaisia toiveita parkin suhteen, ja niiden yhdistäminen oli haastavaa. Piirsin yhteensä noin viisikymmentä versiota parkista ennen kuin lopullinen versio valmistui”, Keituri kertoo. Suunnittelun jälkeen alkoi rakentaminen. Säynätsalon vaneritehdas lahjoitti vaneria ja kaupunki kustansi loput materiaalit. Lisäksi se avusti rahallisesti rakennustyössä. Valmistunut skeittihalli avattiin maaliskuussa 2021. Koronapandemian ja siitä johtuvien kokoontumisrajoitusten vuoksi ovet kuitenkin pysyivät vielä kiinni. L okakuussa 2021 Jyväskylän Rullalautailijat kertoi Facebook-tilillään: SKEITTIHALLI AUKEAA LA 9.10.2021 klo 14 seuran skeittivuorolla. Nyt se tapahtuu! Kahden vuoden tauon jälkeen Jyväskylässä aukeaa skeittihalli! Viime syksystä lähtien hallin toiminta on ollut täydessä vauhdissa viikon jokaisena päivänä. Käyttö on jaettu vuoroihin: esimerkiksi skeittaajille, skuuttaajille ja bmx-temppupyöräilyn harrastajille on kaikille omat aikansa hallin vuorolistassa. Lisäksi hallilla järjestetään skeittija skuuttikouluja, ja myös naisille on oma hallivuoro. Kaupungin vuoro puolestaan on avoin kaikille. Kaiken kaikkiaan pitkäksi venyneestä halliprojektista on seurannut myös paljon hyvää. Jyväskylän skeittaajat ovat aiempaa järjestäytyneempiä ja yhteisöllisyys on kasvanut. ”Jyväskylässä on suuri ja tiivis skeittiyhteisö. Yhdessä tekemisen meininki lisääntyi halliprojektin myötä”, paikallisen lajiseuran entinen puheenjohtaja, hallihanketta edistänyt Santeri Nikkinen sanoo. Myös keskusteluyhteys skeittaajien ja kaupungin välillä on parantunut. Kaupungin liikuntapalveluiden esihenkilö Jukka Karttunen harmittelee, että halliprojekti venyi pitkäksi. ”Skeittihalliin liittyvien asioiden ja yksityiskohtien sopimiseen meni valitettavan pitkään, ja lisäksi korona osaltaan hidasti prosessia.” Viime aikoina kaupunki on pyytänyt rullalautailijoita mukaan esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun. Osaltaan muutokseen on vaikuttanut se, että skeittaus debytoi kesäolympialaisissa Tokiossa 2021. Olympiastatus on merkittävä asia, kun eri lajien olosuhteita sekä harrastuspaikkojen määriä ja sijainteja mietitään. ”Lajin muuttuminen ammattimaisempaan suuntaan tarkoittaa automaattisesti sitä, että harrastamiseen tulee olla hyvät olosuhteet ympäri vuoden”, Karttunen kertoo. Toisaalta Jyväskylän skeittihalli eroaa muista kaupungin liikuntapaikoista siten, ettei hallilla ole töissä kaupungin henkilökuntaa. Jyväskylän rullalautailijat on ottanut vastuun toiminnan pyörittämisestä hoitamalla esimerkiksi vuorot ja valvonnan. Karttusen mukaan kaupungilla ei ole tähän riittävästi resursseja. Tulevaisuudessa hallia on tarkoitus kehittää yhdessä käyttäjien ja kaupungin toimesta. Uusia harrastajia kaivataan. Sekä Jyväskylän rullalautailijat että kaupunki toivottavat kaikki tervetulleeksi skeittaamaan. T orstai-iltana kello lähestyy kahdeksaa. Jyväskylän skeittihallissa on hallivuoron vaihto. Yleinen vuoro päättyy ja naisten skeittivuoro alkaa. Halli rauhoittuu: päivän viimeiselle vuorolle saapuu kymmenisen skeittaajaa. Vaikka ilta on jo pitkällä ja vähän väsyttää, kaikilla on hyvä fiilis. Tunnelma on kannustava ja toisia tsempataan, kuten lajiin kuuluu. ? Jyväskylän skeittihallin toiminnasta vastaa Jyväskylän rullalautailijat ry. Myös kaupunki järjestää hallilla avoimia vuoroja. Tietoja hallin käytöstä ja vuorosta löytyy JyRu:n nettisivuilta www.jyru.fi. SKEITTIHALLIN VUOSI jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 17 16
SOTA UKRAINASSA ennen hän kävi Ukrainassa joka kesä j jyväskylän ylioppilaslehti 19 18
Teksti Tatu Helle Kuvat Mikko Kuparinen SOTA UKRAINASSA ennen hän kävi Ukrainassa joka kesä Yliopisto-opiskelija Betty Salmin sukulaiset asuvat Ukrainassa ja toiset sukulaiset Venäjällä. Samalla hänen äitinsä toivoo, ettei hän puhuisi venäjää Suomessa. H elmikuun 24. päivänä Betty Salm soitti äidilleen ja itki. Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan saman päivän aamuna. Se oli Salmille sodan tähän asti pahin päivä. ”Se tuli shokkina. Soittelin kavereilleni, että ihan perseestä. Itkin koko illan ja purin tunteita.” Kotoisin hän on Virosta, josta hän muutti Suomeen yläkouluikäisenä. Äiti on venäläinen, isä virolainen. Salmin äidinkieli on venäjä. Sukulaisia hänellä on Viron lisäksi sekä Ukrainassa että Venäjällä. Hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä Venäjän joukot iskivät Ukrainaan idästä Donbasin ja Luhanskin separatistialueiden kautta, pohjoisesta Valko-Venäjältä ja etelästä miehitetyltä Krimiltä. Salmen äidin puolen isovanhemmat asuvat Keski-Ukrainassa Pultavassa. Kaupungissa ei ole ollut toistaiseksi taisteluita. Isovanhemmat onnistuivat poistumaan maasta muutama päivä sodan alkamisen jälkeen ja ovat nyt Tallinnassa. ”He pääsivät pois helposti.” Mutta Ukrainassa on yhä sukua. Viisi serkkua, joista kolme on päiväkoti-ikäisiä ja kaksi suurin piirtein saman ikäisiä kuin Salm itse. Tädit ovat puolestaan 40–50-vuotiaita. He kaikki asuvat Harkovan kaupungin lähistöllä, missä venäläiset ovat tulittaneet sodan alusta lähtien useita siviilikohteita. Harkovan alueen kuvernööri Oleg Sinegubov kertoi medialle 2. maaliskuuta, että vain yhden vuorokauden aikana iskuissa alueelle kuoli ainakin 21 ihmistä ja haavoittui yli sata. Sitä seuraavalla viikolla lähistöllä Izyumin kaupungissa venäläiset pommittivat psykiatrista sairaalaa, jossa oli iskun aikaan 330 ihmistä, osa liikuntakyvyttömiä. Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallinnon säälimätön taktiikka pommittaa siviilikohteita on tuttu maan toimista Syyrian sodassa. S alm on ollut sukulaisiinsa yhteydessä päivittäin. Jatkuva sireenien ulina alueella kertoo ilmahälytyksistä. Räjähdysten äänet kantautuvat sukulaisten koteihin. Normaalit päivärutiinit ovat lakanneet. Sukulaiset eivät juuri poistu kotoaan paitsi hakeutuessaan suojaan. ”Heillä on kellaribunkkeri, jossa he ovat olleet pommitusten aikaan.” ”Heidän asuinalueelleen ei ole vielä tullut sotilaita, mutta he pelkäävät, että alue tullaan kohta valloittamaan.” Serkut ovat harkinneet pakenevansa, mutta yksi heistä on miespuolinen. Hän on asevelvollinen eikä voi Ukrainan hallinnon määräyksen mukaan poistua maasta. Toinen naispuolinen serkku haluisi lähteä, mutta hän ei halua jättää vanhempiaan. ”Vanhemmat ovat sillä tavalla isänmaallisia eivätkä suostu lähtemään. Ymmärrän heitäkin.” ”Toivoisin, että he lähtisivät, koska tilanne ei näytä hyvältä.” Ukrainalaiset sukulaiset olivat toki pelänneet Venäjän hyökkäystä siitä lähtien, kun se miehitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014. Nyt helmikuussa alkanutta hyökkäystä edelsi useita kuukausia kestänyt tilanne, jossa Venäjä keräsi sotajoukkojaan Ukrainan rajoille. Läntisten tiedustelutietojen arvioiden mukaan rajoilla oli ennen hyökkäystä liki 200 000 sotilasta. Kaksi päivää ennen hyökkäystä Putin tunnusti itäukrainalaisten Donbasin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden ja ilmoitti lähettävänsä niihin niin sanottuja rauhanturvajoukkoja. ”Serkut uskoivat, että Putin pullistelee eikä oikeasti hyökkää.” Toisin kävi. V enäjän kieltä ja kulttuuria opiskelee Jyväskylän yliopistossa Salmin lisäksi useita muita venäläistaustaisia tai venäläisiä opiskelijoita. Salm on puhunut paljon sodasta heidän kanssaan. ”Kavereitani ahdistaa ehkä enemmän se, että Suomeenkin hyökättäisiin. Minua ahdistaa enemmän sukulaisteni puolesta.” Venäjällä vanhemmille ihmisille merkittävin tiedon lähde on televisio, josta uutij jyväskylän ylioppilaslehti 19 18
RAKAS YSTÄVÄ sensa saa 80 prosenttia väestöstä. Televisiokanavat ovat Putinin ja hänen lähipiirinsä hallinnassa ja ne kertovat Kremlin versiota Ukrainan sodasta. Kremlin virallisen linjan mukaan Venäjä on vapauttamassa Ukrainaa natsihallinnosta. Sen mukaan kyse ei edes ole sodasta, vaan Venäjän erikoisoperaatiosta. Väitteet ovat vailla totuuspohjaa. Siviilikohteiden pommituksista ja kaatuneiden venäläisten sotilaiden lukumäärästä vaietaan. O sa opiskelijakavereiden venäläisistä vanhemmista katsoo vain venäläisiä tv-uutisia. ”Heidän vanhempansa eivät varsinaisesti ole sanoneet kenen puolella ovat, mutta he saavat infoa vain yhdestä lähteestä ja se ei ole kaikkein paras lähde.” Venäjä on rajoittanut pääsyä muun muassa BBC:n venäjänkieliseen uutispalveluun, Radio Libertyyn ja riippumattomaan venäjänkieliseen Meduzaan. Sosiaalisen median kanavien kieltolistalle ovat joutuneet Facebook, Instagram ja Twitter. Venäjällä tuli hiljattain voimaan laki, jonka mukaan armeijaa koskevan ”valheellisen tiedon” julkaisusta voi saada 15 vuotta vankeutta. Myöhemmin lakia laajannettiin koskemaan tiedon levittämistä Venäjän hallintoelimien tekemisistä ulkomailla. Hallintoelimiin kuuluvat muun muassa lähetystöt, valtakunnansyyttäjä ja kansalliskaarti. Laki rajoittaa merkittävästi tiedotusvälineiden toimintaa Venäjällä. Salmilla on sukulaisia myös Venäjällä. Sukulaiset Venäjällä ovat ”juuri niitä vanhempia ihmisiä”. ”Eivät he sano, että tämä on oikein, mutta...” ”Heidän mielestään kaikkien slaavien pitäisi pitää yhtä. Heidän ajattelunsa on vähän sen suuntaista, että tehdään uusi Neuvostoliitto, vaikka eivät he sitä suoraan sano.” S alm ei kuitenkaan usko, että valtaosa tavallisista ihmisistä Venäjällä haluaa sotaa, eivät etenkään nuoret venäläiset. ”Jollain vanhemmilla ihmisillä, jotka ovat eläneet neuvostoaikana on varmaan ideologia, joka sopii yhteen Putinin ajatusmaailman kanssa.” Salm vain haluaa, että sota päättyisi. ”Itse olen osa molempien maiden kulttuureja.” Siksi Salmin mielestä sota on ”todella turha”. ”Niin kuin [Ukrainan presidentti] Zelenskyi on sanonut, tämän olisi voinut sopia puhumalla, mutta Putin ei vissiin sitä halua.” Hän korostaa olevansa sodassa Ukrainan puolella. ”Venäjällä ei ole mitään oikeutta mennä Ukrainaan. Se on itsenäinen valtio, eikä heidän [ukrainalaisten] tarvitse tehdä niin kuin Putin haluaa.” Sotaan suhtautuminen ei ole aiheuttanut kaveripiirissä ristiriitoja. ”Olemme kaikki samoilla linjoilla asian suhteen.” Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut länsimaat asettamaan Venäjälle ennen näkemättömän raskaita talouspakotteita. Pakotteet kohdistuvat etenkin Venäjän pankkisektoriin ja teknologian tuontiin. McDonald’s, Apple, British Petroleum, Airbus, Coca-Cola, Ikea, Amazon, VISA, Mastercard, Volkswagen, Spotify, Maersk. Lista maasta vetäytyvistä yrityksistä on pitkä ja jatkaa kasvamistaan. Salm kannattaa talouspakotteita. ”Kaikki toimenpiteet mitä nyt käytetään vaikuttavat olevan ainoa mahdollisuus, mikä ehkä avaa Putinin silmät.” Salm tosin epäilee, ettei Putin ole juuri kiinnostunut siitä, mitä pakotteet tavalliselle kansalle aiheuttavat. ”Onhan Venäjä ollut jo pitkään vähän sellainen kehitysmaa. Siellä keskitytään vain isoimpiin kaupunkeihin. Jos tämä jatkuu näin, eivät asiat Venäjällä ainakaan parempaan suuntaan mene.” V enäjän hyökkäys Ukrainaan on näkynyt myös Suomessa. Ukrainalaisten kärsimys on herättänyt huolta, kuten myös pelko sodan laajentumisesta Suomeen. Lisäksi on oltu huolissaan kasvavasta venäläisvihasta. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kirjoitti maaliskuun alussa kolumnissaan, että on tärkeää, että suomalaiset eivät kohdista vihaa ja häirintää Suomessa asuviin venäläisiin. Hän totesi, että yhteiskunnan sisäisten jakolinjojen kaivaminen ja venäläistaustaisten ihmisten epäasiallinen kohtelu heikentävät Suomea sisäisesti ja antavat aseita Venäjän valtiojohdon propagandakoneiston käyttöön. Putin on Ukrainassa perustellut toimiaan sorrettujen venäläisten suojelemisella. Vihaa kuitenkin on ilmennyt. Helsinkiläinen venäläistä ruokaa myyvä ravintola BLINit teki maaliskuun alussa Facebook-päivityksen, jossa ravintola kertoi henkilökuntaan kohdistuneesta venäläisvihasta. Päivityksessä ravintolan omistaja huomautti olevansa itse ukrainalainen ja että useat ravintolan työntekijöistä ovat ukrainalaisia. Salmin lähipiirissä liikkui sodan ensimmäisinä päivinä huhuja, että naisen päälle olisi syljetty Helsingin metrossa, koska hän puhui venäjää. Salmin äiti pyysi, ettei Salm puhuisi äidinkieltään eli venäjää julkisella paikalla. ”En kirjaimellisesti voi olla oma itseni, jos täytyy pelätä, että joku tulee uhkailemaan.” Vaikka Salmin äidinkieli on venäjä, hän pitää itseään enemmän virolaisena. Syntynyt hän on Virossa. Venäläisyys on hänelle kieli ja kulttuuri, ei maa. ”Miten ihmiset erottavat, jos puhun venäjää, olenko Virosta, Venäjältä vai Ukrainasta.” Venäjällä hän on käynyt muutaman kerran elämänsä aikana, viimeksi Pietarissa 2019. Ukrainassa hän vieraili isovanhempiensa mökillä joka kesä aina kesäkuusta elokuuhun ennen Krimin miehitystä. K aikesta huolimatta Salm on pyrkinyt jatkamaan normaalia elämää – opiskelemaan, tapaamaan ystäviään ja käymään töissä Aalto Alvarin uimahallissa. Uutiset ja sukulaisten tilanne Ukrainassa ahdistavat silti paljon. Salmin Harkovan alueella asuva miespuolinen 20-vuotias serkku saattaa joutua yleisen liikekannallepanon vuoksi liittymään Ukrainan asevoimiin. ”Vielä hän ei ole joutunut armeijaan, mutta kyllä uskon, että hän aika pian lähtee sinne. Ei ole oikein muita vaihtoehtoja.” ”Se on todella pelottavaa. Hänhän voi sitten kupsahtaa siellä ihan milloin tahansa.” Salm seuraa uutisia Ukrainasta päivittäin ja haluaa pysyä sodasta ajan tasalla. ”Mutta jos koko ajan katsoo negatiivisia juttuja, oma päivä menee täysin pilalle, kun asia ahdistaa ja sitä murehtii.” ? "SERKUT USKOIVAT, ETTÄ PUTIN PULLISTELEE EIKÄ OIKEASTI HYÖKKÄÄ. " SOTA UKRAINASSA jyväskylän ylioppilaslehti 20 21
RAKAS YSTÄVÄ Putin on Ukrainassa perustellut toimiaan sorrettujen venäläisten suojelemisella. Vihaa kuitenkin on ilmennyt. Helsinkiläinen venäläistä ruokaa myyvä ravintola BLINit teki maaliskuun alussa Facebook-päivityksen, jossa ravintola kertoi henkilökuntaan kohdistuneesta venäläisvihasta. Päivityksessä ravintolan omistaja huomautti olevansa itse ukrainalainen ja että useat ravintolan työntekijöistä ovat ukrainalaisia. Salmin lähipiirissä liikkui sodan ensimmäisinä päivinä huhuja, että naisen päälle olisi syljetty Helsingin metrossa, koska hän puhui venäjää. Salmin äiti pyysi, ettei Salm puhuisi äidinkieltään eli venäjää julkisella paikalla. ”En kirjaimellisesti voi olla oma itseni, jos täytyy pelätä, että joku tulee uhkailemaan.” Vaikka Salmin äidinkieli on venäjä, hän pitää itseään enemmän virolaisena. Syntynyt hän on Virossa. Venäläisyys on hänelle kieli ja kulttuuri, ei maa. ”Miten ihmiset erottavat, jos puhun venäjää, olenko Virosta, Venäjältä vai Ukrainasta.” Venäjällä hän on käynyt muutaman kerran elämänsä aikana, viimeksi Pietarissa 2019. Ukrainassa hän vieraili isovanhempiensa mökillä joka kesä aina kesäkuusta elokuuhun ennen Krimin miehitystä. K aikesta huolimatta Salm on pyrkinyt jatkamaan normaalia elämää – opiskelemaan, tapaamaan ystäviään ja käymään töissä Aalto Alvarin uimahallissa. Uutiset ja sukulaisten tilanne Ukrainassa ahdistavat silti paljon. Salmin Harkovan alueella asuva miespuolinen 20-vuotias serkku saattaa joutua yleisen liikekannallepanon vuoksi liittymään Ukrainan asevoimiin. ”Vielä hän ei ole joutunut armeijaan, mutta kyllä uskon, että hän aika pian lähtee sinne. Ei ole oikein muita vaihtoehtoja.” ”Se on todella pelottavaa. Hänhän voi sitten kupsahtaa siellä ihan milloin tahansa.” Salm seuraa uutisia Ukrainasta päivittäin ja haluaa pysyä sodasta ajan tasalla. ”Mutta jos koko ajan katsoo negatiivisia juttuja, oma päivä menee täysin pilalle, kun asia ahdistaa ja sitä murehtii.” ? SOTA UKRAINASSA jyväskylän ylioppilaslehti 20 21
TÄMÄN OLUEN AINESOSIA VOISIVAT OLLA MIELIKUVITUS, ROHKEUS, REHTIYS, VAPAUS... P IE NI Ä PA N I M O I TA jyväskylän ylioppilaslehti 23 jyväskylän ylioppilaslehti 22
Teksti Leo Heinämäki Kuvat Oona Komonen & Leo Heinämäki TÄMÄN OLUEN AINESOSIA VOISIVAT OLLA MIELIKUVITUS, ROHKEUS, REHTIYS, VAPAUS... VIIMEISEN VUOSIKYMMENEN AIKANA PIENPANIMOIDEN PIENPANIMOIDEN MÄÄRÄ ON SUOMESSA JOPA KOLMINKERTAISTUNUT. KASVU NÄKYY MYÖS KESKI-SUOMESSA. MIKSI? I lmassa leijuu maltaan tuoksu. Suuressa ja avarassa hallissa kookkaiden koneiden ja kattiloiden humina luo tyyntä tunnelmaa. Katse kiertää tilaa. Näkyy pullonkorkkeja, säkkejä, puisia tynnyreitä ja lukuisia pahvisia laatikoita. Niiden sisältö on helppo arvata. Täällä Jyväskylän Palokankaalla, noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta, valmistuu olutta. Eikä mitä tahansa olutta. Vaikkei juomien erikoisuus sinänsä ole päämäärä, hallissa valmistuvat oluet eroavat monien perinteisten suurten oluttuottajien massatuotteista. Niissä näkyy kokeilunhalu. Kyseessä on jyväskyläläinen Hiisi. Se on yksi Suomen pienpanimoista. Paitsi pienpanimoiden määrä, myös niiden tuotteiden suosio on kasvanut. E nsimmäiset panimolaitokset syntyivät Suomeen 1800-luvulla. Vuosisadan puoliväliin mennessä panimoita oli yhteensä kuusi, ja ne sijaitsivat Helsingissä, Viipurissa, Turussa ja Kuopiossa. Vielä tuolloin alaa hallitsivat pintahiivaoluet. Muutos tapahtui 1800-luvun loppupuolella. Markkinoille tuli niin kutsuttu baijerilainen oluttyyppi eli pohjahiivaolut. Tuotanto tehostui ja panimotoiminta kasvoi. Vuosisadan lopulla panimoita oli kymmeniä eri puolilla maata. Nopean kasvun keskeytti raittiusliikkeen vaikutus. Sen tavoitteena oli saada Suomeen täydellinen kieltolaki, jossa liike onnistui vuonna 1919. Lain myötä puolet panimoista lopetti ja loput alkoivat valmistaa enintään 2,2-prosenttista mietoa alkoholijuomaa. Kieltolaki päättyi 1932. Seuraava buumi alalla koitti 1960-lopulla, kun keskioluen myynti vapautui. Kulutus kasvoi ja toi liikevaihtoa alalle. Seuraavan suuren muutoksen toi Suomen liittyminen Euroopan unioniin 1995. Jäsenyys merkitsi panimoluvan hankinnan helpottumista. Samaan aikaan perustettiin ensimmäisiä pienpanimoita. Suomen lainsäädännön mukaan ne tarkoittavat kalenterivuosittain alle 15 miljoonaa litraa olutta valmistavia panimoita. Juuret ovat tyypillisesti joko kotiolutharrastuksessa, jonka myötä innostus alalle kumpuaa, tai vanhassa perheyritysperinteessä. Vielä 1990-luvun lopulla pienpanimoita oli vain kolmisenkymmentä. Viimeisen vuosikymmenen jyväskylän ylioppilaslehti 23 jyväskylän ylioppilaslehti 22
PIENIÄ PANIMOITA "EMME OLE IKINÄ KIELTÄNEET ITSELTÄMME SITÄ, ETTÄ EMME VOISI KEHITTÄÄ JA MUOKATA OLUTTA, TEHDÄ SIITÄ PAREMPAA." Mikko Mäkelä aikana määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Nyt luku on 126. Eteläisin sijaitsee Hangossa, pohjoisin Saariselällä. M ikko Mäkelä marssii pitkin hallia. Välillä hän pysähtyy milloin kertomaan oluen tynnyrivalmistuksesta, milloin esittelemään eri tiloja, kuten panimohallissa sijaitsevaa kokeilukeittiötä tai laboratoriota koeputkineen ja petrimaljoineen. Niissä voidaan tarkastella oluen käymisprosessia, testata uusia reseptejä. Mäkelä on panimo Hiiden toimitusjohtaja. Vuonna 2013 Keski-Suomessa oli olutpanimon kokoinen aukko. Edellinen paikallinen jyväskyläläinen panimo Mestari oli lopettanut 2001. Kahdella yrittäjällä Mika Silajärvellä ja Tatu Hiitolalla oli haave omasta panimosta. Paikaksi valikoitui Jyväskylä. Mukaan tuli myös Mikko Mäkelä. Ensimmäinen tila sijaitsi Palokan Heinämäessä. Tuolloin olutta tuotettiin 30 000 litraa vuodessa. Tilojen käytyä pieneksi Hiisi muutti muutaman kilometrin päähän nykyisiin tiloihinsa. Tänä päivänä hallissa valmistuu noin 180 000 litraa per vuosi. Nykypäivään tultaessa valmistettu on yli 300 olutta, joista jatkuvassa tuotannossa pidetään yhtä aikaa pariakymmentä. Olutta myydään esimerkiksi ravintoloihin ja kauppoihin. Valtaosa pullojen kuvastosta nojaa kotimaiseen tarustoon. On mystinen Nuri, jylhä Iku-Turso, hyytävä Nuutti. Hahmojen ohella pullojen etiketteihin on painettu kappalesuositukset. Esimerkiksi panimon ensimmäinen olut, vuonna 2013 valmistettu ja edelleen tuotannossa oleva Raivoava rakki suositellaan nautittavaksi ”viilennettynä mausteisen curryn tai rasvaisen grillilihan kera”, ”toimii myös Motörheadin kanssa”. ”Hahmojen luonne ja tunnelma ovat osa olutta”, Mäkelä sanoo esitellessään värikästä pullojen kirjoa. Käytetyt ainesosat voivat yllättää: oluen valmistuksessa on kokeiltu habaneroa, maitorahkaa, korvapuustia. Kuusenkerkkää on kerätty lähiseudulta. Musta munkki -niminen olut valmistui yhteistyössä helsinkiläisen pienpanimo Donut Island Brewingin kanssa. Siinä käytettiin lähileipomo Jyväspakarin kovaksi menneitä hillomunkkeja. Hävikin minimoimiseksi valmistuksessa käytettyä mäskiä on viety leipomoihin ja ravintoloihin, tai biokaasulaitokselle, jossa siitä on valmistettu biopolttoainetta myös panimon omaan autoon. Uusi idea voi syntyä Mäkelän mukaan monin eri tavoin: läpänheitosta, uudesta ainesosasta – tai mistä tahansa muusta. ”Emme ole ikinä kieltäneet itseltämme sitä, että emme voisi kehittää ja muokata olutta, ja tehdä siitä parempaa.” 24 jyväskylän ylioppilaslehti 25 jyväskylän ylioppilaslehti
PIENIÄ PANIMOITA Lähde Valvira Grafiikka Oona Komonen Pienpanimoiden määrä ja oluen valmistusmäärät 1997–2021 S uomen mittakaavassa pienpanimokulttuurilla on lyhyt historia, ainakin jos vertaa Keski-Eurooppaan. Saksasta löytyy käsityöläispanimoita, jotka ovat satoja vuosia vanhoja. Silti myös Euroopan mittakaavassa kehitystä on tapahtunut. Buumi ja oluiden erikoislaatuisuuteen tähtääminen on näkynyt Suomen lisäksi myös Italiassa, Tšekissä, Venäjällä, Ruotsissa. Suosio on mullistanut olutkulttuuria vaihtelevien trendien myötä. 2000-luvulla etenkin IPA-oluiden kulutus kasvoi nopeasti. Viime aikoina niiden rinnalle ovat nousseet hapanoluet. Hinnoissa on vaikea kilpailla suurten tuottajien kanssa. Siitä huolimatta jokin pienpanimoiden tuotteissa vetää ihmisiä enemmän ja enemmän puoleensa. Vuonna 1997 pienpanimo-oluet kattoivat vain vähän yli miljoona litraa kaikesta suomalaisesta oluttuotannosta, mutta vuonna 2019 vastaava luku oli jo 20,9 miljoonaa litraa. Pienpanimoiden määrän kasvaessa kiihtyy myös alan toimijoiden välinen kilpailu. Miten joukosta voi erottua? R akastamme olutta sellaisenaan kuin se kautta aikain on ollut: maistuvana, rehtinä ja mutkattomana juomana niin arjessa kuin juhlassa.” Näin on kirjoitettu aikana määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Nyt luku on 126. Eteläisin sijaitsee Hangossa, pohjoisin Saariselällä. M ikko Mäkelä marssii pitkin hallia. Välillä hän pysähtyy milloin kertomaan oluen tynnyrivalmistuksesta, milloin esittelemään eri tiloja, kuten panimohallissa sijaitsevaa kokeilukeittiötä tai laboratoriota koeputkineen ja petrimaljoineen. Niissä voidaan tarkastella oluen käymisprosessia, testata uusia reseptejä. Mäkelä on panimo Hiiden toimitusjohtaja. Vuonna 2013 Keski-Suomessa oli olutpanimon kokoinen aukko. Edellinen paikallinen jyväskyläläinen panimo Mestari oli lopettanut 2001. Kahdella yrittäjällä Mika Silajärvellä ja Tatu Hiitolalla oli haave omasta panimosta. Paikaksi valikoitui Jyväskylä. Mukaan tuli myös Mikko Mäkelä. Ensimmäinen tila sijaitsi Palokan Heinämäessä. Tuolloin olutta tuotettiin 30 000 litraa vuodessa. Tilojen käytyä pieneksi Hiisi muutti muutaman kilometrin päähän nykyisiin tiloihinsa. Tänä päivänä hallissa valmistuu noin 180 000 litraa per vuosi. Nykypäivään tultaessa valmistettu on yli 300 olutta, joista jatkuvassa tuotannossa pidetään yhtä aikaa pariakymmentä. Olutta myydään esimerkiksi ravintoloihin ja kauppoihin. Valtaosa pullojen kuvastosta nojaa kotimaiseen tarustoon. On mystinen Nuri, jylhä Iku-Turso, hyytävä Nuutti. Hahmojen ohella pullojen etiketteihin on painettu kappalesuositukset. Esimerkiksi panimon ensimmäinen olut, vuonna 2013 valmistettu ja edelleen tuotannossa oleva Raivoava rakki suositellaan nautittavaksi ”viilennettynä mausteisen curryn tai rasvaisen grillilihan kera”, ”toimii myös Motörheadin kanssa”. ”Hahmojen luonne ja tunnelma ovat osa olutta”, Mäkelä sanoo esitellessään värikästä pullojen kirjoa. Käytetyt ainesosat voivat yllättää: oluen valmistuksessa on kokeiltu habaneroa, maitorahkaa, korvapuustia. Kuusenkerkkää on kerätty lähiseudulta. Musta munkki -niminen olut valmistui yhteistyössä helsinkiläisen pienpanimo Donut Island Brewingin kanssa. Siinä käytettiin lähileipomo Jyväspakarin kovaksi menneitä hillomunkkeja. Hävikin minimoimiseksi valmistuksessa käytettyä mäskiä on viety leipomoihin ja ravintoloihin, tai biokaasulaitokselle, jossa siitä on valmistettu biopolttoainetta myös panimon omaan autoon. Uusi idea voi syntyä Mäkelän mukaan monin eri tavoin: läpänheitosta, uudesta ainesosasta – tai mistä tahansa muusta. ”Emme ole ikinä kieltäneet itseltämme sitä, että emme voisi kehittää ja muokata olutta, ja tehdä siitä parempaa.” Aalto Panimon verkkosivuilla. Sen tilat sijaitsevat Säynätsalossa. Pihalta avautuu näkymä Päijänteelle. Pekka Kuitunen, yksi panimon kolmesta pääomistajasta, tarjoaa pullon panimon vaaleaa lageria ja alkaa kertoa panimon historiasta. Aalto on verrattain nuori pienpanimo. Se perustettiin vuonna 2017. Toiminta alkoi kiertolaispanimona: reseptit luotiin itse, mutta juomat pantiin muissa panimoissa. Esimerkiksi Aallon ensimmäistä olutta Tyyntä valmistettiin aluksi Hiiden panimossa. Liiketoiminnan pyörittäminen osoittautui tuolloin liian vaativaksi, minkä seurauksena toiminta laitettiin tauolle. Silloin pääomistaja Mikko Toikkanen kysyi ravintola-alalla toiminutta Kuitusta mukaan. Uuden strategian ja liiketoimintasuunnitelman myötä panimotoiminta jatkui. ”Toiminta menee eteenpäin koko ajan, nyt nämä asiat alkavat pikkuhiljaa konkretisoitua”, Kuitunen toteaa. Hän allekirjoittaa alan toimijana pienpanimobuumin olemassaolon. Se näkyy paitsi panimoiden välisessä kilpailussa, myös kauppojen tarjonnan laajenemisessa. Mutta mistä suosio johtuu? Kuitunen sanoo taustalla vaikuttavan muun P ie n p a n im o id e n m ä ä rä V a lm is tu s / m ilj . lit ra a 24 jyväskylän ylioppilaslehti 25 jyväskylän ylioppilaslehti
27 "PITÄISI OLLA, ETTÄ KESKI-SUOMESSA JUOTAISIIN JYVÄSKYLÄN PIENPANIMOIDEN OLUITA... ETTÄ ALETTAISIIN TUNTEA PAIKKAKUNTIA OLUIDEN MUKAAN." Pekka Kuitunen Se on pienpanimokulttuurin uusi trendi. Etenkin maailmalla taproomit eli panimobaarit ovat yleistyneet. Oma baari on tehokas keino erottua muiden joukosta sekä tarjota asiakkaalle autenttinen ja uniikki olutkokemus. Suomessa panimobaarit ovat vielä verrattain harvinaisia, mutta aivan viime vuosina nekin ovat olleet yleistymään päin. Myös Jyväskylässä. V uonna 2020 Lutakossa avautui Hiisi Taproom & Bottleshop, joka ravintolana ja olutmyymälänä tarjoaa oluttuotteiden ohella omintakeista ruokaa villisikamakkarasta tattariblineihin. Ravintola-myymälä on yhteydessä Tanssisali Lutakkoon. Niiden välillä voi siirtyä sisäkäytävää pitkin. Panimon ystäville näkymä sisällä on tuttu: ovet ja ikkunat on koristeltu panimon kuvastolla. Takaseinällä komeilee kolmipäinen koira. Alku oli hankala koronapandemian vuoksi. Virus on vaikuttanut myös yleisesti pienpanimoiden toimintaan. Tapahtumien peruminen, anniskeluliikkeiden aukiolojen rajaaminen ja näiden myötä oluiden myynnin lasku on aiheuttanut hallaa. Nyt rajoituksista on luovuttu. Mikko Mäkelä uskoo, että tulevaisuus on astetta valoisampi. M iten pienpanimoala kehittyy Suomessa? Ei voi tietää varmaksi, aika näyttää. Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että suunta on kasvamaan päin. Tällä hetkellä Keski-Suomen alueella on kuusi pienpanimoa, jotka valmistavat olutta. muassa ”support your local” -ajattelun kasvun sekä oman panimon omistamisen kasvaneen trendikkyyden. Myös korona-ajan herättelemä omavaraisuus on osaltaan motivoinut monet yksityishenkilöt kotipanemiseen. Mitä yleisesti pienpanimoiden tulevaisuuden kehitykseen tulee, haluaisi Kuitunen nähdä oluttuotteissa vastaisuudessa enemmän alueellisuutta. ”Pitäisi olla vaikka silleen, että Keski-Suomessa juotaisiin Jyväskylän panimoiden oluita… että alettaisiin tuntea paikkakuntia niiden oluiden mukaan, se olisi musta aivan mahtavaa.” Aalto Panimon inspiraatio ja kuvasto on peräisin paikallisesta luonnosta, kuten keskisuomalaisesta saaristosta. Teema näkyy muun muassa Tyynen ja Päijänteen nimissä ja etiketeissä. ”Nämä ovat perinteisiä, hyviä täysmallasoluita.” Kuitusen mukaan toiminnassa tärkeää on varma suorittaminen. Maailmanvalloituksen sijaan tavoitellaan tasaista nousua. ”Olutta on tehty hyvin ennenkin, miksei sitä voi samalla tyylillä tehdä nytkin.” Erikoisten kokeilujen ja ainesosien sijaan tuotteissa näkyy siis perinteikkyys. Kuitusen mukaan se voi olla kilpailun kannalta positiivinen asia. Omanlainen tyyli takaa omanlaiset kohderyhmät. Vaikkei Aallon tavoite olekaan maailmanvalloitus, riittää nuorella panimolla tulevaisuudensuunnitelmia: uudet toimitilat odottavat Säynätsalon rannassa parhaillaan valmistumistaan. Samaan paikkaan on tarkoitus avata myös oma ravintola kesään mennessä. Hiisija Aalto-panimoiden lisäksi niitä ovat oman tuotantonsa vuonna 2019 käynnistänyt jyväskyläläinen Panimoyhtiö X, joutsalainen Varastopanimo, vaajakoskelainen 1000 Lakes Distillery ja uusimpana vuonna 2021 perustettu Tikkalassa sijaitseva YMIS panimo. Vaikka pienpanimoiden toiminnassa on toisiinsa verrattuna useita eroja, yhdistää niitä halu tehdä omalaatuista olutta ja kokeilla eri ideoita. Asenne ja intohimo ratkaisevat. Samoin vapaus. Juuri sitä oluiden tekijät haluavat. ? jyväskylän ylioppilaslehti 26
27 "PITÄISI OLLA, ETTÄ KESKI-SUOMESSA JUOTAISIIN JYVÄSKYLÄN PIENPANIMOIDEN OLUITA... ETTÄ ALETTAISIIN TUNTEA PAIKKAKUNTIA OLUIDEN MUKAAN." Pekka Kuitunen P IE N I Ä PA NI M O I TA Hiisija Aalto-panimoiden lisäksi niitä ovat oman tuotantonsa vuonna 2019 käynnistänyt jyväskyläläinen Panimoyhtiö X, joutsalainen Varastopanimo, vaajakoskelainen 1000 Lakes Distillery ja uusimpana vuonna 2021 perustettu Tikkalassa sijaitseva YMIS panimo. Vaikka pienpanimoiden toiminnassa on toisiinsa verrattuna useita eroja, yhdistää niitä halu tehdä omalaatuista olutta ja kokeilla eri ideoita. Asenne ja intohimo ratkaisevat. Samoin vapaus. Juuri sitä oluiden tekijät haluavat. ? jyväskylän ylioppilaslehti 26
jyväskylän ylioppilaslehti 29 KULTTUURI 28 jyväskylän ylioppilaslehti Luukas Oja. AJA NK U V A
jyväskylän ylioppilaslehti 29 KULTTUURI 28 jyväskylän ylioppilaslehti Lauluja yhteiskunnan epäkohdista Luukas Oja -bändin nimen synty on peräisin elokuvasta. Yhtyeen toinen albumi ilmestyy huhtikuussa. Sen teemoina ovat totuttujen valtasuhteiden ja perinteisten parisuhdemallien kyseenalaistaminen sekä viime vuosien epävarmuus. J oensuuhun ja kesään 1980 sijoittuvassa Perttu Lepän elokuvassa Pitkä kuuma kesä (1999) sanotaan, että paras bändin nimi muodostuu kahdesta suomenkielisestä sanasta. Näin kyseisen elokuvan keskiössä oleva bändi nimetään Kalle Päätaloksi. Samalla tavalla syntyi Luukas Ojan nimi. Viisihenkinen bändi soittaa 2020-luvun henkeä huokuvaa rockia. Yhtyeen toinen albumi Lähdinkö liian varhain ilmestyy huhtikuussa. ALUN PERIN kyse oli lukioikäisten Iita Ylösen ja Jessica Kräkin duosta. Kokoonpano täydentyi vuosina 2017 ja 2018, kun mukaan tulivat kitaristi Iivari Nenonen, basisti Ilkka Nanouche ja rumpali Olavi Tanttu. Luukas Ojan jäsenet ovat syntyneet vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Inspiraatio bändin genrevalintaan, eli Ylösen ja Nenosen kuvailun mukaan punkin ja suomirockin sekoitukseen, on samalta aikakaudelta. Innoittajina suomalaisista musiikin tekijöistä ovat muun muassa Irina ja Apulanta. Vuonna 2018 YleX Nosteessa -realitysarjassa Luukas Ojaa verrattiin PMMP:hen, ja sama vertaus on toistunut myös myöhemmin. Bändi ei kuitenkaan itse tällaista vertausta tee. ”Ainakin alkuaikoina PMMP-vertausta tuli joka tuutista. Sitä me ehkä jopa vältellään ja tuodaan mieluummin muita inspiraation lähteitä esille”, Iita Ylönen ja Iivari Nenonen sanovat. VAIKKA GENRE ja bändiä inspiroiva musiikkityyli ovat vuosituhannen vaihteesta, keskittyvät sanoitukset 2020-lukuun. Luukas Oja ottaa kantaa nyky-yhteiskunnan ilmiöihin ja epäkohtiin, joista ei mielellään puhuta. Syksyllä 2020 ilmestynyt ensimmäinen albumi Väritetty todellisuus käsitteli muun muassa seksuaalista häirintää. Esimerkiksi kappale Ei on ei kritisoi toiseen luvatta koskemista. Ei mene niin Et komeena on vapaus kaikkii koskea Kauniina ei tarvetta kysyy lupia Promillet veressä kaikki sallittua Seis pidä kourasi omalla puolella Bändin sisällä vallitsee yhtenäinen arvomaailma. Moni kappale lähtee siitä, että jokin asia ”nyppii”. Inspiraatiota on haettu muualtakin, jopa elokuvista. Iita Ylönen pohti Spidermanin katsottuaan nykyajan supersankareita. ”Mietin, ketkä oikeasti ovat supersankareita, ja mitä supersankaruus tarkoittaa.” Syntyi kappale Supersankari, joka julkaistiin helmikuussa 2022. Siinä lauletaan näin: Mä osaan Johtaa, ajaa, rakentaa Ei huulipuna vähennä Älykkyyttä Kappale kertoo naiseudesta ja naisjohtajuudesta. Ylösen mielestä tasa-arvoasiat ovat Suomessa edenneet paljon, mutta eivät riittävästi. ”[Pääministeri Sanna] Marinin hallituksesta puhutaan nimellä ’huulipunahallitus’. Se tarkoittaa, että aika paljon duunia on tehtävänä.” Supersankari oli viimeinen ennakkosingle 22. huhtikuuta ilmestyvältä albumilta Lähdinkö liian varhain. Teemoina ovat valta-asetelmien lisäksi perinteisten parisuhdemallien ihannoinnin kyseenalaistaminen ja viime vuosien epävarmuus, kuten koronapandemian aiheuttamat ongelmat. Ylönen ja Iivari Nenonen sanovat, että albumia kuvaa parhaiten levottomuus. ”Kun kuuntelimme albumin läpi, siinä näkyi vahvasti kaikki se, mitä olemme korona-aikana käyneet läpi.” BÄNDI ODOTTAA levyn julkaisutilaisuutta, joka pidetään toukokuussa Helsingin Tavastialla. Jäsenet kuvailevat Luukas Ojaa livebändiksi, minkä vuoksi lavalle nouseminen on tärkeää. Koronavirus ajoi tapahtuma-alan kriisiin muun muassa keikkojen peruuntumisella. Haaveileminen ja tavoitteiden asettaminen on ollut Nenosen mukaan vaikeaa. Siksi pidemmän tähtäimen haaveita ei ole, vaan bändi keskittyy pääasiassa jo tälle vuodelle sovittuihin keikkoihin. Kevään ja kesän keikkakalenteri näyttää täydeltä, ja suunnitelmissa on kiertää klubeja myös syksyllä. ”Toivomme vaan tosi paljon, että tänä kesänä tapahtuu”, Ylönen ja Nenonen sanovat. ”Odotamme, että kohtaamme seuraavan puolen vuoden aikana paljon jengiä.” ? Luukas Oja esiintyy Jyrockissa, joka järjestetään ylioppilastalo Ilokivessä 8.–9. huhtikuuta. Muita esiintyjiä Suomen pitkäikäisimmällä sisäfestivaalilla ovat Knife Girl, Litku Klemetti, Rosa Coste, Ty Roxy, Kohti Tuhoa, Pekka Nisu, Yeboyah, Louie Blue, Pasa, Nelma U, Nelli Milan, Lyyti, Einari Stylman ja Sophia Mitiku. Teksti Iida Vashko Kuva Meri Björn
M M ies epäili jäljistä hyttysiä. Kaulassa kaksi pistosta melko lähellä toisiaan, kumpikin samalla puolella... Hän kirjoitti niin kirjeessään vaimolleen. Mies nimeltään Hutter oli matkannut kaukaa. Lähtenyt Wisborgin kaupungista, kulkenut aina Transilvaniaan, ja Karpaattien vuoriston laella sijaitsevaan linnaan tapaamaan työasioissa kreivi Orlokia. Päivänvalossa kaikki oli hyvin. Mutta illan saapuessa kummitusmaiseksi muuttuva valo herätti linnan varjot. SATA VUOTTA sitten, maaliskuun 4. päivänä 1922 Berliinissä sai ensi-iltansa saksalainen ekspressionistista suuntausta edustanut elokuva Nosferatu – Eine Symphonie des Grauens. Se sijoittuu 1830-luvulle ja kertoo verenhimoisesta, pelkoa ympärilleen kylvävästä vampyyrista. Keskiössä on valon ja pimeän kamppailu. F.W. Murnaun (1888–1931) ohjaama Nosferatu on ensimmäinen virallinen sovitus irlantilaisen kirjailijan Abraham ”Bram” Stokerin (1847–1912) romaanista Dracula (1897). Tuotantoyhtiö Prana Films ei koskaan saanut Stokerin perikunnalta lupaa filmatisointiin. Siksi hahmot ja paikat nimettiin uudelleen (Draculasta tuli Nosferatu ja kreivi Orlok, Jonathan Harkerista Thomas Hutter; Mina Murraysta Ellen; van Helsingista tohtori Bulwer; Englannin Witbyn kaupungista fiktiivinen Wisborg, ja niin edelleen). Muutoksista huolimatta perikunta haastoi tuotantoyhtiön oikeuteen ja voitti vaatien jokaisen elokuvakopion hävittämistä. Kaikkia ei kuitenkaan onnistuttu tuhoamaan. Toisen maailmansodan jälkeen Transit Film -yhtiö sai elokuvan tekijänoikeudet, ja Nosferatun esittämisestä tuli laillista 1900-luvun puolivälissä. Uuteen arvoon elokuva nousi 1970-luvulla, jolloin ilmestyi Werner Herzogin uusintafilmatisointi Nosferatu: Phantom der Nacht (1979), sekä myöhemmin vielä vuonna 2000 E. Elias Merhigen ohjaaman Shadow of the Vampiren myötä. Se kertoo alkuperäisen elokuvan kuvauksista. Ideana on, että Nosferatua esittänyt Max Schreck olikin oikeasti vampyyri. Nosferatua pidetään merkittävänä ja kulttuurisesta arvokkaana elokuvana, sekä yhtenä kaikkien aikojen vaikuttavimmista mykkäelokuvista. ? KULTTUURI 30 jyväskylän ylioppilaslehti The Batman Matt Reeves | Draama, jännitys, toiminta |2022|176 min. Ensi-ilta 4.3.?????? Vuoden 1997 Batman & Robin -campfiaskon jälkeen elokuvantekijät ovat pitäytyneet suosiolla synkemmissä tulkinnoissa legendaarisesta viittasankarista. Tällä kertaa ohjausvuorossa on Matt Reeves, joka lainaa The Batmanin tyylin David Fincherin sarjamurhaklassikoista Se7en (1995) ja Zodiac (2007). The Batman on ensisijaisesti elokuva vihaisista nuorista miehistä, joiden rimpuilu aiempien sukupolvien luoman maailman korjaamiseksi vain pitkittää väkivallan kierrettä ja kaikkien muidenkin ahdinkoa. Tässä versiossa Robert Pattinsonin näyttelemä Bruce Wayne on ihanan emoileva hyypiö, jonka erottaa päävastustajastaan lähinnä parempi tausta ja inhimillisemmät metodit. Reeves osoitti jo kahdella Apinoiden planeetta (2014 ja 2017) -ohjauksellaan osaavansa luoda näyttäviä ja dynaamisia toimintakohtauksia. Taito on tallella, mutta The Batmanissa ei riitä jännitettä rönsyilevän elokuvan viimeiselle kolmannekselle saakka. ? Drive My Car Ryûsuke Hamaguchi | Draama |2022|179 min. Ensi-ilta 18.3. ????? Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin voittanut Drive My Car kertoo henkilökohtaiset tragediansa sisälleen koteloineesta teatteriohjaajasta ( Hidetoshi Nishijima), joka saa nuoren naisen ( T?ko Miura) autokuskikseen uuden Anton Tšehov -produktion ajaksi. Parhaissa hetkissään elokuva sisältää vähäeleisen kerronnan taidonnäytteitä. Hidetoshi Shinomiyan huikea kuvausjälki tavoittaa autossaan mököttävän päähenkilön elämän rytmin ja antaa katsojalle aikaa upota tämän maailmaan. Teos kuitenkin taantuu edetessään yhtä sisäänpäin kääntyneeksi ja tyhjäkäynnille kuin sen keskushenkilö. Kiinnostavammat sivuhahmot jäävät keskeneräisiksi karikatyyreiksi. Ohjaajalle vähitellen avautuva kuljettaja, kuuro näyttelijätär ja epävakaa nuori tähti päätyvät kaikki vain tukemaan etabloituneen maestron henkistä kasvua. Kunnianhimoinen elokuva osaakin lopulta kertoa ainoastaan tarinan surevasta miesnerosta, joka ei viitsisi enää näytellä Vanja-enoa. Mutta sellaiseksi tarinaksi se on ihan hyvä. ? ELOKUVAT KU VA T: w Ar n er br o s, fU TU re fi lm s Arviot Niklas Pelkonen POIMINTA 1 00v uoti a s vam pyyr i Te ks ti O o na K o m o ne n
KULTTUURI 30 jyväskylän ylioppilaslehti Te ks ti O o na K o m o ne n Multitronic Jyväskylä
32 jyväskylän ylioppilaslehti 33 jyväskylän ylioppilaslehti Trendikäs vai algoritmien vanki? S osiaalisen median vaikuttaja Emma Chamberlain julkaisi syksyllä 2021 videon. Siinä hän kertoi 11 miljoonalle Youtube-seuraajalleen, kuinka pukeutuu legginseihin ja Ugg-saappaisiin. ”Like, I'm turning into something I never thought I'd turn into”, hän sanoi ja nauroi. Uggit eli lampaannahkasaappaat löivät ensimmäistä kertaa läpi vuosituhannen vaihteessa. Sitten jalkineiden suosio laski, mutta viime syksynä, Chamberlainin videon myötä, on Uggeja näkynyt jälleen ympäri nettiä – ja katuja. Se kertoo viime vuosien kehityksestä, jonka mukaan some-vaikuttajat voivat määritellä muotitrendien suunnan ja sitä kautta, miten ihmiset kuluttavat. Tai ainakin, mitä minä kulutan. SELAAN NETTIKAUPPOJA lähes päivittäin. Ostan kuukausittain vaatteita. Postissa ravaaminen, tuontitullien maksaminen ja lähettipalveluiden kanssa soittelu käy työstä. Nopealla laskennalla kulutin nettishoppailuun viime syksynä useita satasia. Kulutuspäätökseni tapahtuvat usein hetken mielijohteesta. Olen monesti ostanut vaatteen vain nähtyäni sen somessa seuraamani vaikuttajan yllä. Ilmiö ei sinänsä ole uusi, sanoo Aalto-yliopistossa muotiin perehtynyt tutkijatohtori Linda Turunen. Muodin maailmassa on aina ollut seurattuja henkilöitä. Aiemmin he olivat esimerkiksi näyttelijöitä tai laulajia. Nykyään kuitenkin kuka tahansa voi riittävällä seuraajamäärällä vaikuttaa vaateteollisuuteen sekä kuluttajien päätöksiin. Lisäksi vaikutusta on some-alustoilla ja algoritmeilla. Sosiaalisen median kupla tarkoittaa ilmiötä, jossa käyttäjä on yleensä tiedostamattaan ympäröinyt itsensä samanmielisten kanssa. Havaitsen tämän itsekin kun vertaan somevirtaani ystävieni kanssa. Yhdellä on nyrkkeilyvideoita, toisella söpöjä eläimiä – ja minulla ostosja asuesittelyjä. Mitä enemmän muotivideoista tykkään, sitä enemmän niitä tulee vastaan. Sykli on ongelmallinen, koska aktiivinen somen käyttäjä löytää joka päivä uutta ostettavaa. MIKROTRENDEIKSI kutsutaan trendejä, jotka syntyvät ja poistuvat muodista jopa viikoissa. Turusen mukaan pikamuotiin on aina liittynyt mielikuva vaatteiden kertakäyttöisyydestä, mutta sosiaalinen media on lisännyt tätä entisestään. ”Kun julkaiset kuvan tuotteesta, se on käytännössä päälläsi niin kauan kuin kuva on näkyvillä, jonka jälkeen vaate on ikään kuin käytetty.” Kuten Uggien tapauksessa, muotitrendeistä tulee viraaleja, kun some-vaikuttajat tai julkisuuden henkilöt mainostavat niitä. Seurauksena jonkin tietyn tuotteen kysyntä voi olla niin suurta, ettei valmistaja pysty vastaamaan siihen. Tuolloin muut yritykset tekevät siitä oman version. Ongelma kuitenkin on, että kun ”hypetys” tuotteen ympäriltä poistuu, sen arvo katoaa. Pikamuotiin liittyy paljon haasteita. Tekstiilija muotiteollisuus on maailman toiseksi saastuttavin teollisuuden ala. Yhden puuvillaisen t-paidan tekemiseen kuluu 2 720 litraa vettä, farkkujen taas 10 850 litraa. Kuluttajaliiton mukaan yli 40 prosenttia vaateteollisuuden kasvihuonepäästöistä olisi ratkaistavissa kuluttajien valinnoilla. Eettiset ongelmat eivät koske vain ympäristöhaittoja. Erityisesti pikamuotiteollisuuteen liittyy ihmisoikeuskysymyksiä, kuten matalat palkat ja huonot työolot. Olennainen kysymys on, miksi sitten kulutamme. VAIKKA NUORET ovat tietoisia ongelmista pikamuodin takana, niiden tiedostaminen ei vaikuta ostopäätökseen, selviää Aino Waldenin huhtikuussa 2020 valmistuneesta kandidaatintutkielmasta. Walden tutki Tampereen yliopistossa miten nuoret kuluttajat oikeuttavat päätöksiään kuluttaa pikamuotia. Kulutuspäätöksiä ohjaa vahvimmin nuorten tyylilEssee: Sosiaalinen media on vauhdittanut pikamuodin kulutusta entisestään. Pelkkä trendien seuraaminen ei koskaan tyydytä, sillä somesta löytää aina jotain uudempaa ja hienompaa, kirjoittaa Larissa Vauraste. Aktiivinen somen käyttäjä löytää joka päivä uutta ostettavaa. K irj o it ta ja o n jo ur na lis ti ik a n o p is ke lij a , jo ka o n p ä ä ss yt er o o n ne tt is ho p p a ilu o ng el m a st a a n ja jo ka et si i su ur ia tu nt ei ta ny ky ä ä n m uu a lt a . VI IM EI S ET S A N A T K uv itu s M a ria H a lli ka in en
32 jyväskylän ylioppilaslehti 33 jyväskylän ylioppilaslehti liset halut, tuotteen hinta ja saatavuus. Turunen selittää ilmiötä myös identiteetin rakentamisella. ”Omalla sosiaalisella viiteryhmällä on paljon merkitystä. Esimerkiksi nuorena sekä elämän eri siirtymävaiheissa on tärkeää sopeutua joukkoon. Pukeutuminen on yksi keino osoittaa yhteenkuuluvuutta.” Lisäksi eettisesti tuotettu muoti voi olla monelle nuorelle kuluttajalle kallista. Myös tietämättömyys siitä, milloin vaate on eettinen, on Waldenin tutkielman mukaan yksi selitys pikamuodin suosioon. Kertakäyttöisyys näkyy nykyisin myös netin kaupankäyntialustoilla tai käytettyjä vaatteita myyvissä liikkeissä. Useilla kirpputoreilla on myynnissä vaatteita, joissa on edelleen kiinni kauppojen alkuperäiset hintalaput. Esimerkiksi second hand -liike Relove ottaa myyntiin pikamuotia, kunhan se on mahdollisimman ajankohtaisten trendien mukaista. ”Ilmiö kannustaa siihen, että kerran käytetyn tuotteen voi laittaa heti uudestaan myyntiin. Tämä taas nopeuttaa kiertoa, kun ajattelemme, että voimme ostaa uutta ja saada siitä vieläpä rahat takaisin”, Turunen selventää. KUN NETTI on täynnä ihania tuotteita on hankala hahmottaa pidänkö vaatteista siksi, että ne ovat suosikkijulkkisteni päällä vai siksi, että ne miellyttävät oikeasti. Pelkkä trendien seuraaminen ei tyydytä, sillä somesta löytyy aina jotain uutta ja hienoa. Mutta vaikka vaatekaappini on pullollaan, ei minulla ole mitään päällepantavaa. Kuinka pääsen irti ajatuksesta, että muodikkuus tarkoittaa vain uusimpiin trendeihin pukeutumista? Linda Turusen neuvo on yksinkertainen: osta harkitummin ja vähemmän. Lisäksi pitäisi kysyä itseltään, miksi haluan jonkin vaatteen ja keksinkö sille käyttötarkoituksia yhden illan jälkeen. Myös kirpputoreilta ostaessa on hyvä miettiä, oikeutanko vaatteen ostamista itselleni vain sen edullisuudella, enkä esimerkiksi käytännöllisyydellä. Aino Waldenin tutkielman mukaan pikamuodin kuluttamisen syiden tiedostaminen voi lisätä kulutuskäyttäytymisen kestävyyttä. Lisäksi vastuu on markkinoilla ja tuottajilla. Kuluttajien toiveet huomioimalla kestävämmästä muodista voi tulla houkuttelevaa. Muutosta on onneksi havaittavissa. Suositun ruotsalaisen vaikuttajan Matilda Djerfin yritys Djerf Avenue valmistaa eettisesti tuotettuja ajattomia vaatteita, jotka ovat tällä hetkellä suosittuja erityisesti Pohjoismaissa. Yritys perustettiin vuonna 2019 prioriteetteina neutraalin, vintagehenkisen tyylin tavoittelu sekä kestävyys. Ajattomat värit ja leikkaukset eivät poistu muodista hetkessä. Tiktokissa tunnisteella #DjerfAvenue on tällä hetkellä lähes 21 miljoonaa näyttökertaa. ? Ä idinkielenopettajani ilmoittaa haluavansa minut koulun lehden päätoimittajaksi. Hymyilen ja otan paikan vastaan, olinhan todennäköisin valinta. Long Playn lehtistipendin saa Emma Häkkinen. Olen lukenut nimeni jo lakkiaisjuhlan lehtisestä, joten tieto ei yllätä. Eikä se ole ensimmäinen mediastipendi, jonka olen voittanut. Onneksi olkoon! Sinulle on myönnetty opiskelupaikka Jyväskylän yliopiston journalistiikan kandidaattija maisteriohjelmasta. Tiesin jo ennen sähköpostia pääseväni sisään. Minun ei tarvinnut edes osallistua valintakokeeseen. En muista aikaa, jolloin en olisi haaveillut toimittajan ammatista. Se ei ollut minulle pelkkä haave, vaan keskeinen osa identiteettiäni. Kirjoittaminen oli ja on yksi asioista, joissa olen hyvä. En tuntenut kotikaupungistani lukioikäisenä muita, jotka haaveilivat toimittajuudesta. Urahaaveideni ja taitojeni ansiosta koin olevani erityinen. ALOITIN yliopisto-opinnot vuonna 2021. Kotikaupunkini koko miltei kolminkertaistui. Samalla ruma totuus iski päin kasvoja. Jokainen ihminen ympärilläni oli myös hyvä kirjoittamaan. Eivätkä pelkästään hyviä, vaan parempia ja kokeneempia. Heiltä onnistui myös valokuvaaminen, taittaminen, kameran edessä ja radiossa työskentely paljon paremmin kuin minulta. Heillä oli ammatillista intoa, jota minulla ei ollut. Kaikki, josta olin itsessäni ollut ylpeä kalpeni muiden rinnalla. Tunsin oloni typeräksi ja naiiviksi siitä, että olin koskaan kokenut erityisyyttä. Todellisuudessa olin vain yksi muiden joukossa. Tarpeeksi hyvä päästäkseni yliopistoon, tarpeeksi taitava pärjäämään opinnoissa, mutta auttamattoman keskiverto. Aluksi tuntui kuin olisin menettänyt osan itsestäni. Opintojeni edetessä olen kuitenkin tajunnut, että suhtautumiseni saattoi olla väärä. PIKKUKAUPUNGISSA kehittyneen erityisyyden tunteen mukana oli tullut myös yksinäisyys. Yliopistossa en ehkä ollut erityinen, mutta ensimmäistä kertaa elämässäni minulla oli ympärillä ihmisiä, jotka jakoivat intohimoni. En ole koskaan aiemmin ollut yhtä lähellä unelmatyötäni kuin tällä hetkellä. Minkäänlainen ylemmyys, jota lukioikäisenä tunsin, ei korvaa siitä saamaani tunnetta. Erityisyyden ajatuksesta irti päästäminen on vaikeaa. Olen kuitenkin alkanut ymmärtää, ettei oma erityisyyteni tehnyt minua koskaan todella onnelliseksi. On paljon mukavampaa iloita muiden puolesta ja nauttia yhteisöön kuulumisen tunteesta kuin katkeroitua ja rypeä itsesäälissä turhien asioiden takia. Ehkä en ole erityinen. Olen vain yksi muista. Mutta se ei ole niin hirveää kuin luulin. ? Kommentti: Yliopisto-opinnot saivat minut ymmärtämään, etten ole erityinen Pikkupaikkakunnalla uniikki urahaaveeni teki minusta erilaisen kuin muut. Korkeakoulussa kupla kuitenkin puhkesi, kirjoittaa Emma Häkkinen. Kirjoittaja on journalistiikan oppiaineen fuksi, jolla on ylemmyyskompleksi.
34 jyväskylän ylioppilaslehti "(Nauraa) Musiikkivideoista tietäisin heti, se olisi Punaisten messiaiden Tuu mun luo. Se on ylivoimaisesti paskin mitä olen ikinä tehnyt, se on ihan hirveä. Tekemisestä on kyllä aikaa, se on tehty joskus -94 tai -95. Onneksi sitä ei taida mistään nähdä. Mutta elokuvistani ehkä kuitenkin paskin on Apulanta-leffa Teit meistä kauniin. Se on ensimmäinen leffani ja siinä on paljon puutteita. Tekisin sen nykyään hyvin eri lailla. Leffa on kömpelö monella tapaa ja leikkaukseltaan todella hidas. Olisi pitänyt olla tarkempi ohjauksen kanssa joissakin kohtauksissa. Mutta mistäs noita tietää, kun ensimmäistä kertaa tekee." H A L O O T u u k k a T e m o n e n Mikä on paskin elokuvasi? Puhelimessa Lauri Niemelä Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. jyväskylän ylioppilaslehti 35 Nilisijä, Tahkon kylestä löötyypi AENA KUN ruppeen kertommaan että mistee suunnilta tänne Keski-Suommeen oon piätyny, niin alakaa hirvee selitteleminen että se on se Nilisijä siellä Pohjois-Savossa, Kuopijosta kun männöö vähän pitemmälle ja Siilinjärven ohi kun ajeloopi Nurmeksen suuntaan niin sieltähän se vastaan tulloopi. Tahkostahan nuo kaikki viimeistään tajuaapi että mistee suunnalta sitä Nilisijän kyllää kannattaa lähtee hakemmaan. Muaseutua ja pelttohan tuo kylänpahanen enimmäkseen on, ee tarvii keskustasta mennä kovin kaavas kun ruppee jo traktorin iäni kuulummaan ja lehemän paska haasemaan. Siitäpähän tietää aana että nyt on koti lähellä. Eepä sitä kevväistä lannan hajua näin maetotilallisen poikana edes ossoo vihata, kun se niin kotosan hajusta tuppaa olemmaan. VUAN ILIMAN tuota Tahkova ja sen suommoo turistiryssäästä ee Nilisijässäkään taetais ennää kummosesti kukkaan asustella. Viimesinä vuosinahan tuo on keskustakkii jo sen verta näivettynänä, ettei siellä oo ennee ku yks pankki ja sekkii ee oo melekein koskaan aaki. Artomarkettihan se siellä edelleen vuan pyörii ja Kesportti, mistä suapi alennusta aena nilisijäläiset kysymättäkkii, turisteille kun myyvvään tietennii kalliimmalla. Tahkohan se on tietennii Nilisijän ylypeys. Tämän muan kolomanneks suurin laskettelukeskus vettee sen verta porukkata että väkiluku kolominkertastuu aena hiihtolommiin aekaan. Kesällähän sitä siellä vuan jottii golohvarit kääpi, muuten aekalailla hilijasta siellä tuppaa olemmaan talaven sesongin ulukopuolella. Vuan senhän tuo on tuonunna että Nilisijässä on edelleen oma lukio ja siellä alappihiihtäjien oma linja! Tulloo kuule ihan etelästä suakka noita kovan tason laskijoeta lukemmaan ihtensä yl’oppilaaks Nilisijän pienessä mutta piskuisessa lukiossa. Ja onpahan siellä kulttuurinnii alalla hyvvee meeninkiä, omana lukioaekoina pyöräytettiin kolomituntinen musikaali esittee ja ihan immeiset ulukopaekkakunnilta suakka tulivat sitä ihmettelemään. Ihanpa tuota hyvvee pallautettakkii tuli. VUAN EEPÄHÄN tuota ennee lukion piättötodistuksen suatua oo nuorelle ennee paljoo tekemistä Nilisijän kylillä. Tahkolle voepi mennä töihin tahi Kaikuun mennä kaljatuopin kanssa istuskelemmaan, mutta siihenpä nuo suunnittelmat sitten parikymppiselle immeiselle jiäpi. Pittee lähtee issoon mualimmaan tahi vähinttään kaapunkiin (Kuopijjoon) josko haluais itelleensä jotakkii ammatintynkää tai tutkintoo suoritella. Mukavoohan siellä on aena välillä käävä, varsinnii kesällä. Vuan taetaahan tuota tämmöselle korkeekouluopiskelijalle enemmän tekemistä löytyä tiältä Suomen Ateenasta. ? Kun traktorin ääni alkaa kuulua ja lehmän paska haista tietää, että koti on lähellä, kirjoittaa Petro Pitkänen. Palstalla esitellään kotiseutuja. KA S V O PASKA KOTISEUTU SOITIMME K uv it us O o na K o m o ne n
34 jyväskylän ylioppilaslehti jyväskylän ylioppilaslehti 35 Ikuinen oppija Nuori Martti J. Kari haaveili historianopettajuudesta, mutta päätyikin puolustusvoimien leipiin. Se ei kuitenkaan sammuttanut akateemisia haaveita. Nykyään hän työskentelee Jyväskylän yliopiston opettajana ja on kysytty Ukrainan sodan analysoija. M a rt ti J. K a ri . HÄNESTÄ EI PITÄNYT tulla everstiä. Martti J. Karin nuoruuden haaveammatti oli historianopettaja. Varusmiespalvelus laskuvarjojääkärinä oli kuitenkin innokkaalle partiolaiselle mieluista, ja hän päätyi kadettikouluun. ”Viisi vuotta yliopistossa ja isot opintolainat tai kolme vuotta kadettikoulussa ja varma työpaikka”, Kari selittää valintaansa. Tosin hänestä tuli opettaja, myöhemmin, ja taatusti Jyväskylän yliopiston katsotuimman luennon pitänyt. Mutta tie ammattiin oli pitkä. Vaikka Kari päätyi yliopiston sijaan puolustusvoimiin, ei uravalinta estänyt akateemisia haaveita – päinvastoin. Koska hän työskenteli sotilastiedustelussa, työnantaja tuki venäjän kielen opiskelua. ”Oli hyvä tuntea ystävän ja naapurin kieli.” Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1993 pääaineenaan venäjän kieli ja kirjallisuus. Opinnot jäivät hetkeksi, mutta siirryttyään reserviin Kari teki vielä toisen maisterin. Tällä kertaa ala oli kyberturvallisuus, josta hän luki vielä itsensä tohtoriksi. Lisäksi Kari opiskeli kansainvälistä oikeutta, arabian kieltä ja islamin tutkimusta. ”Olen ollut tavallaan koko ajan toinen jalka yliopistossa. Olen koko ajan kehittänyt itseäni paitsi sotilaana myös akateemisesti, koska tykkään oppia uutta. En opiskellut siksi, että saisin noppia.” Sotilasuran jälkeen Karia ei kiinnostanut eläkkeelle jääminen. Jatkuva himo oppia uutta toi hänet lopulta yliopistolle kyberturvallisuuden opettajaksi. ”On mahtavaa olla täällä!” ”Ympärillä on nuoria ihmisiä, jotka haluavat tehdä ja oppia, ja hyvä henkilökunta opettajista Agoran ruokalan porukkaan saakka. Yliopistolla olo pitää mut nuorena”, Kari innostuu. Aiempi venäjän opiskelu on kannattanut. Ensin kielitaidosta oli hyötyä sotilastiedustelussa, ja nyt se on osasyy siihen, miksi Kari on Ukrainan sodan aikana noussut tunnetuksi Suomessa. Syynä on hänen vuonna 2018 pitämänsä luento nimeltään Venäläinen strateginen kulttuuri – miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii? Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 anonyymi nettikäyttäjä latasi luennon videotallenteen Youtubeen. Nyt englanniksi tekstitettyä videota on katsottu yli 1 300 000 kertaa. ”Se lähti leviämään kuin pensaspalo”, Kari sanoo. ”Tuntuu se siinä mielessä hyvältä, että kun olen vuonna 2018 kertonut, miksi Venäjä tekee asioita, nyt neljä vuotta myöhemmin ihmiset ovat kiinnostuneet asiasta.” Tietoa on myös sodan toisesta osapuolesta. Kari on ollut kahdesti Ukrainassa töissä ensin puolustusasiamiehenä sotilasuran aikoihin ja toissa vuonna siviilinä neuvonantajana. Helmikuun jälkeen Kari on ollut sotaan ja Venäjään liittyen kysytty kommentaattori eri medioissa. Tutkintoja 62-vuotias Kari ei enää aio tehdä, mutta opiskelee ranskaa, koska ”se on kaunis kieli”. Silloin kun hän ei opiskele, hän harrastaa vaimonsa kanssa tanssia. Suosikki on ruotsalainen bugga eli tanssi, ”jota Matti ja Teppokin esittävät”. Lisäksi hän viettää aikaa mökillään huhtikuusta toisinaan jopa itsenäisyyspäivään saakka. Kalastaa ja tekee puutöitä pieni villakoira seuranaan. Harrastuksiin kuuluu myös dekkareiden kuuntelu. ”Ne vievät ajatukset pois töistä ja Ukrainan sodasta.” ? Teksti Tuukka Tervonen Kuva Mikko Kuparinen KA S V O PASKA KOTISEUTU
TARJOUSTEN JUHLAA FORUMISSA 21.–23.4. Muotiesityksiä, skaboja ja upeita tarjouksia! Forumban alekarnevaali tulee taas huhtikuussa! Tuu katsastamaan parhaat alet, osallistumaan hauskoihin kilpailuihin ja nappaamaan kevään upeimmat trendivinkit paikan päältä. Ohjelma julkaistaan 8.4. – pysy kuulolla! KATSO AJANKOHTAISET TARJOUKSET: forumjkl.fi SEURAA MEITÄ IG:SSÄ JA TIKTOKISSA: @forumjkl Parhaat etkot & jatkot! Bingo torstaisin klo 21 Elävää musiikkia viikonloppuisin ma 10 22 (04) ti-to 10 01 (04) pe 10 02 (04) la 12 02 (04) su 12 22 (04) Aukioloajat Opiskelijakortilla Hanatuotteista 0,50 € Kahvi/tee 1€ ELÄMME. OPIMME. ILMOITTAUDU >> AVOIN.JYU.FI Abi! Muista avoimen väylä, yksi tie tutkinto-opiskelijaksi > jyu.fi/avoimen-vayla Tutustu JYU:n tutkinto-opiskelijoille maksuttomiin opintoihin > avoin.jyu.fi/tutkinto-opiskelijoille > Haku draamakasvatuksen kesäopintoihin maaliskuussa Yliopisto-opintoja kaikille JYU avoimessa Avoimessa opiskelet joustavasti sinulle sopivassa rytmissä.