JYLKKÄRI 18 Anurointia ja vertaistukea: Lepää rauhassa, Demi 12 ?Onko suohonlaulanta katoavaa kansanperinnettä? 02 Saako poliitikko somettaa sponsoroitua sisältöä? 05 Pääkirjoitus: Kusettakaa ja nauttikaa 10 Edustajisto lähetti hallituksen esityksen bumerangina takaisin 23 Karaokea, huumeita ja murhatutkintaa: Disco Elysium tulee taas #03 J y väsk yl än ylioppil a slehti 07. huhtikuuta – 25. huhtikuuta 2021 61. vuosikerta ??????
Helsinkiläinen diplomi-insinööri suhtautui sosiaalisen median vaikuttajiin epäilevästi. Hän kirjoitti niin Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipiteessään 11. helmikuuta. ”Onko somepersoona oikea ihminen hoitamaan kuntalaisten asioita”, otsikoitiin. Kahta päivää aiemmin lehdessä oli julkaistu artikkeli, jossa kerrottiin kuntavaaleihin ehdolle asettuneista somevaikuttajista. Oli myös haastateltu Hanna Reinikaista, somevaikuttajiin perehtynyttä väitöskirjatutkijaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta. Vaikuttajien ehdokkuudet olivat kehitys, jonka hän oli odottanut korostuvan vuosia. Reinikainen luki mielipidekirjoituksen. Siinä Antti Vuorela totesi, ettei asukkaiden asioita ”sometuksella hoideta”. Hänen mielestään paras vaihtoehto on paikallinen ehdokas puoluekannasta riippumatta. Sellainen, joka tuntee alueensa asiat. Koulut, joukkoliikenteen, kirjastot, terveyspalvelut. Aijaa, Reinikainen ajatteli. Että niitäkö asioita ei somevaikuttaja tunne. Sinänsä hän ymmärtää. Skeptinen asenne vaikuttajia kohtaan kertoo siitä, ettei heitä tunne. Keitä he siis ovat? Ensin Reinikainen vastaa lyhyesti: tavallisia ihmisiä, joille some on työpaikka. Sitten määrittelee pidemmin. Somevaikuttajista on puhuttu 2010-luvulta alkaen. He voivat olla bloggaajia, tubettajia, instaajia, snäppääjiä. Merkittävää on, että vaikuttajalla on oma yleisönsä somessa sekä halu jakaa ammattimaisesti tuotettua sisältöä. Seuraajamäärällä ei ole väliä. Monesti rinnastetaan julkisuuden henkilöihin. Sellaisia vaikuttajat eivät kuitenkaan ole, välttämättä. Harva pitää itseään julkkiksena, Reinikainen sanoo. Olennainen ero on myös, että julkkikset tulevat tunnetuksi usein joukkoviestimistä. Media tekee näkökulmavalintoja. Sen sijaan somevaikuttajat tekevät sisältöä omilla ehdoillaan. Muutosta on. Viime vuosina vaikuttajat ovat näkyneet yhä enemmän perinteisessä mediassa. On uutisoitu ”suosikkibloggaajista” ja ”tähtitubettajista”. Kerrottu, kuinka ”hurjia summia sometähdet tienaavat”. Vuonna 2017 Tubecon-tapahtuma selvitti keitä 13–19-vuotiaat suomalaiset seuraavat somessa. Listan kärki: Mmiisas, Lakko, Mariieveronica, Hermanni, Maiju. Kaikki suomalaistubettajia. Suosio heijastuu myös televisioon. Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa ovat esiintyneet Sonja »Soikkuu» Hämäläinen, Miisa »Mmiisas» Rotola-Pukkila, Veronica »Mariieveronica» Verho. Keväällä 2019 Selviytyjät-kilpailun voitti Miska »MiskaMH» Haakana, ja tänä keväänä mukana on Juuso »Herbalisti» Karikuusi. Monilla tubettajista on satojatuhansia seuraajia, enemmän kuin useilla ”perinteisillä julkkiksilla”. Silti ohjelman alussa moni ei tiedä, keitä nämä ovat. Pinnallinen asenne somevaikuttajia kohtaan kertoo, ettei heitä tunne. Väitöskirjatutkija Hanna Reinikaista kiinnostaa vaikuttajien ja yleisön suhde. TeksTi? Oona Komonen?kuva?Pi Mäkilä Reinikainen muutti Keski-Suomeen 1998, aloitti yhteisöviestinnän opinnot yliopistossa. Hän pohti väitöskirjaa, mutta ei keksinyt aihetta. Meni muutama vuosi yliopistolla, pääosin hallintopuolella. Sitten hän muutti Helsinkiin. Työskenteli viestintäkonsulttina eri yrityksissä, edisti asiakkaiden kuluttajabrändejä. Kun 2010luvun alussa alettiin puhua blogiyhteistyöstä, hän keksi. Väitöskirjaa hän on tehnyt päätoimisesti kesästä 2016. Aihe: somevaikuttajien yleisösuhde ja kaupallisten suositusten tehokkuus. Reinikaisen tutkimus on laajentunut. Ensin bloggaajista tubettajiin, sitten yleisemmin somevaikuttajiin. Siksi, että moni käyttää sometyössään eri alustoja ja kanavia. Teoria parasosiaalisesta vuorovaikutuksesta julkaistiin 1956. Antropologi Donald Horton ja sosiologi Richard Wohlin havaitsivat, että katsojat voivat pitää television uutisankkureita tuttavinaan. Heitä tervehdittiin, myötäiltiin eleitä. Psykologinen kokemus oli yksipuolinen, mutta silti merkittävä. Yleisö palasi sisällön äärelle yhä uudelleen, ”ystävän seuraan”. Alun perin määritelmällistä oli vastavuoroisuuden puute. Nykyään parasosiaalisen suhteen kohteeseen, kuten somevaikuttajaan, voi olla reaaliaikaisesti yhteydessä. Facebookissa, Instagramissa, YouTubessa, foorumeilla, verkkopeleissä. Suhde vaikuttajaan lisää tämän uskottavuutta, kasvattaa ”parasosiaalista pääomaa”. Se taas paitsi edistää vaikuttajan asemaa myös kiinnostaa ulkopuolisia. Maaliskuussa 2020 valtioneuvoston kanslia tuki somevaikuttajia välittämään koronavirukseen liittyvää tietoa seuraajilleen. Viestinnän lisäksi voi hyötyä taloudellisesti. Tutkimusten mukaan esimerkiksi seuraajien aikomus ostaa videolla nähty tuote tai palvelu kasvaa, jos he luottavat suosittelijaan – kuten tubettajaan. Se houkuttelee kaupallisia toimijoita. ”Vallan lisäksi tulee vastuuta”, Reinikainen sanoo. Erityisesti, jos seuraajat ovat lapsia ja nuoria. Elokuussa 2020 syntyi kohtu. Vihreiden varapuheenjohtaja ja kunnallispoliitikko Fatim Diarra sai Helkamalta sähköpyörän vastineeksi siitä, että kirjoittaa käyttökokemuksista someen. Sisältöyhteistyötä paheksuttiin. Poliisikin tutki, teki esiselvityksen. Diarra ei ollut valtuustossa ainoa someyhteistöitä tehnyt. Alkoi keskustelu, jossa kyseenalaistettiin somevaikuttajien poliittinen uskottavuus. ”Kummallista”, Reinikainen sanoo. Useille some on työpaikka. ”Jos vaikuttaja ei voi poliittisena toimijana harjoittaa ammattiaan, pitäisi keskustella laajemmin, mistä ihmisten toimeentulo tulee.” Ennennäkemättömät somevaalit, niin kuntavaaleista on puhuttu. Ei ole perinteisiä vaalikojuja, ei livetilaisuuksia. Moni ehdokas vertaa somea perinteisiin lehti-ilmoituksiin. Tekee Facebook-sivut markkinointia varten. Aika vanhanaikaista, Reinikainen sanoo. Keskeistä somessa on vuorovaikutus. Siksi ehdolle asettuneilla somevaikuttajilla voi olla muihin etumatka. Heillä on kokemusta verkossa järjestettävistä tilaisuuksista, ihmisten kokoamisesta yhteen, potentiaalisia äänestäjiä. Tosin ei voi tietää, realisoituvatko seuraajat ääniksi. Nuorille somevaikuttajien yhteiskunnalliset ja poliittiset kannanotot ovat melko luontevia. Sen sijaan vanhemmissa ikäryhmissä suhtaudutaan skeptisemmin. Ja mitä tulee vaaleihin, ei Reinikaisen mukaan vaikuttajaa vuosia seuranneelle tämän arvot ja puolue ole välttämättä yllätys. Vielä viitisen vuotta sitten tutkimusta somevaikuttajasta oli niukasti. Nyt uusia tutkimuksia ilmestyy päivittäin. Myös ymmärrys siitä, ketkä voivat olla parasosiaalisten kokemusten kohteita, on kasvanut. Reinikaisen brasilianterrieri Riolla on Instagramissa reilu tuhat seuraajaa. Kolme kertaa enemmän kuin omistajallaan.? ? 02?J ylkkäri?03 · 2021 Kasvo
»Jos vaikuttaja ei voi poliittisena toimijana harjoittaa ammattiaan, pitäisi keskustella laajemmin, mistä ihmisen toimeentulo tulee» J ylkkäri?03 · 2021? 03
LÖYDÄ PAIKKASI Mikä tekee kaupungista opiskelijakaupungin? Totta kai laaja valikoima oppilaitoksia, mutta ennen kaikkea ihmiset, opiskelijat itse ja opiskelijaelämä. Tiesitkö, että noin joka kolmas Jyväskylän asukas on opiskelija? Kaupungin 40 000 opiskelijaa muodostavat aktiivisen yhteisön, josta löydät helposti oman paikkasi. Kaupunki sykkii liikuntaa, kulttuuria ja tapahtumia. Jyväskylästä löydät ainekset sinua kiinnostavaan ja kiehtovaan opiskelijaelämään joka päivä. Tervetuloa joukkoon! jyvaskyla.?/opiskelijakaupunki KUVA: TERO TAKALO-ESKOLA
Tässä Jylkkärissä on muutamakin Jyyn jäsendemokratiaa koskeva juttu. Sivuilta 10 – 11 löytyy Kortepohjan ylioppilaskylän palvelumaksuja koskeva juttu, jonka voi tiivistää lyhyesti että asukkaita ja jäsenistöä ei kuultu esitystä tehdessä, vaikka se heitä mitä suurimmissa määrin kosketti. Sivulta 24 taas löytyy jäsenpalvelusihteeri Ismo Puhakan ylioppilaskunnan tarpeellisuutta puolustava teksti, jossa vedotaan muun muassa opiskelijoihin, jotta meidän keskuudestamme nousisi uusia tekijöitä palvelemaan yhteistä hyvää opiskelijaliikkeessä. Näihin kahteen juttuun kiteytyy, tavallaan, opiskelijaliikettä vaivaavat pulmat. Ylioppilaskunnat ja varsinkin pienemmät ainejärjestöt kärsivät säännöllisesti siitä, että porukkaa on vaikeahkoa saada kiinnostumaan yhteisen hyvän tekemisestä, saatika sitten vaikka asettumaan ehdolle edariin. Toisaalta jäsendemokratiassa monesti paahdetaan eteenpäin kuuntelematta rivijäsenistöä, jota taas ei toisaalta aina edes juuri kiinnosta mielipidettään ilmaista. ? Tämä on laajempi ajankuva. Suomessa perinteinen yhdistystoiminta riutuu ja valuu kuoleva yhdistys kerrallaan kohti apatialta haisevaa avohautaa. Tätä mustaa paraatia voi tarkastella livenä vaikkapa twitterissä, missä @EdesmenneetPrh-tili twiittaa kerran tunnissa yhden lakkauttamisuhan alla olevan yhdistyksen. Samalla korkeakoulut ovat muuttuneet lukuisten muutosten vuoksi yhä enemmän ja enemmän vain tutkintotehtaiksi, joissa jengiä ei niin kiinnosta osallistua opiskelijoiden aseman parantamiseen. Ja miksipä kiinnostaisi, jos asenne on, että yliopisto on "vain" koulu, joka vedetään tukka putkella mahdollisimman nopeaa lävitse. Pakollinen välivaihe, joka pitää suorittaa helvetinmoista kyytiä, että pääsee suorittamaan ja burnouttiin muualle. ? Vaikka tämä ei kuvaisikaan omaa asennetta niin yhteiskunta kuitenkin pakottaa kaikkialla tähän muottiin. Opintorahaa on pienennetty, opintotukikuukausia vähennetään säännöllisesti, eikä lainalla mielellään kauaa elä. Kun yliopistojen rahoitus on sidottu siihen, miten nopeasti tutkintoja pusketaan ulos, on myös korkeakoulujen etu tunkea opiskelijat mahdollisimman pian ulos. Pois se minusta, että kritisoisin ihmistä, joka valmistuu tavoiteajassa. Ikiopiskelijana olen salaa vähän kateellineen. Monelle se ei kuitenkaan ole niin hyvä vaihtoehto, on sopimattomia alavalintoja, yhä vain lisääntyvää uupumusta, erilaisia vaikeuksia opiskella. Lisäksi elääkin pitäisi. Käydä sitseillä ja tapahtumissa sitten kun niitä taas on, nähdä kavereita, laiskotella vaikka tentti olisi tulossa, juoda viiniä auringonnousuun ja sekoilla. Osallistua vähän siihen ylioppilaskunnan toimintaan, että ainakin seuraavilla opiskelijasukupolvilla olisi asiat helpommin. Yhteiskunta haluaa ehkä tehdä kaikista supersuorittajia, mutta siihen paineeseen ei ole pakko taipua. Jos elämä on vain suorittamista, se on tyhjää ja vie vain nurkan takana odottavan hermoromahduksen syliin. Annan vinkiksi kaikille opiskelijoille keskittyä enemmän omaan hedonismiin, ja yhdessä asuvien pariskuntien kannattaa muistaa väittää Kelalle etteivät seurustele niin tukiasioiden kanssa on helpompaa. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi Kusettakaa Kelaa ja eläkää hedoniassa "juoda viiniä auringonnousuun ja sekoilla." ? »Maailmanloppu on mahtavaa aikaa. Kaikista mahtavinta, itseasiassa. Tämä on ainoa aika historiassa, missä ihmisillä on mahdollisuus hyljätä kaikki huolensa ja taakkansa ja kuulua kokonaan vain itselleen. » Liu Cixin kirjassaan Synkkä metsä. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Saara Sund toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi TBA siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Saara Sund —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 49 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 26.4. · 30.8. AVUSTAJAPALAVERI TO 9.4. klo 16–18 Etänä, linkki ilmestyy Jylkkärin sometileille. SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?03 · 2021? 05 pääkirjoitus
• elokuvaja tv-työ • journalismi • kasvatustiede • näyttelijäntyö • psykologia • valokuvaus • yhteiskunnallinen linja: hallintotiede, historia, politiikan tutkimus, yhteiskuntatutkimus 10.8.2021–31.5.2022 TAMPERE HAE NYT! voitsi.fi VOITSILLA KANSANOPISTOVUOSI Hyrrääkö mielessäsi tulevaisuus? IDEOI SÄHKÖINEN RATKAISU JA VOITA 20 000 EUROA. Huomisesta ei tiedetä kaikkea. Mutta se tiedetään, että se tulee olemaan sähköinen. Ennen kunniaasiamme oli tuoda valot joka kylään. Nyt haluamme tehdä vielä enemmän: kehitämme elämääsi helpottavia uudenlaisia palveluita. Suomalaiset ovat paitsi urheilu-, myös keksijäkansaa. Siksi julistammekin Suuren Propellihattukisan. Suuri Propellihattukisa on innovaatiokilpailu, jossa etsitään sähköön liittyviä tulevaisuuden ratkaisuja. Mikä keksintö tekisi arjesta mukavampaa, säästäisi energiaa, tehostaisi omaa tai paikallista sähköntuotantoa tai hyödyntäisi esimerkiksi tekoälyn mahdollisuuksia? Paras keksintö palkitaan 20 000 euron palkintosummalla. Lisäksi Caruna LAB auttaa sinua kaupallistamaan ideasi. Osallistu 25.4. mennessä! Lue lisää ja osallistu: caruna.fi/kilpailu Make vappu great again. Kohota vapputunnelmaa Semman siman ja munkkien voimalla. Löydät tuotteet ravintoloistamme ja Semma Deliverysta. Vappukombo: 1,5l pullo simaa ja 4 munkkia 10 € Munkit yksittäin 1,50 € Simapullo yksittäin 5 €
Hyrrääkö mielessäsi tulevaisuus? IDEOI SÄHKÖINEN RATKAISU JA VOITA 20 000 EUROA. Huomisesta ei tiedetä kaikkea. Mutta se tiedetään, että se tulee olemaan sähköinen. Ennen kunniaasiamme oli tuoda valot joka kylään. Nyt haluamme tehdä vielä enemmän: kehitämme elämääsi helpottavia uudenlaisia palveluita. Suomalaiset ovat paitsi urheilu-, myös keksijäkansaa. Siksi julistammekin Suuren Propellihattukisan. Suuri Propellihattukisa on innovaatiokilpailu, jossa etsitään sähköön liittyviä tulevaisuuden ratkaisuja. Mikä keksintö tekisi arjesta mukavampaa, säästäisi energiaa, tehostaisi omaa tai paikallista sähköntuotantoa tai hyödyntäisi esimerkiksi tekoälyn mahdollisuuksia? Paras keksintö palkitaan 20 000 euron palkintosummalla. Lisäksi Caruna LAB auttaa sinua kaupallistamaan ideasi. Osallistu 25.4. mennessä! Lue lisää ja osallistu: caruna.fi/kilpailu
Onko rohkeat ja luovat juttuideasi torjuttu isoissa mediataloissa? Innostutko uusista ideoista ja osaat innostaa, tukea ja kannustaa ihmisiä kehittymään työssään paremmiksi? Haaveiletko mahdollisuudesta saada vapaat kädet kehittää jostain lehdestä Suomen paras? Tervetuloa varmistamaan Jylkkärin voittoputki! Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) hakee Jyväskylän ylioppilaslehteen uutta päätoimittajaa 1.8.2021 alkaen tai sopimuksen mukaan. JYY on noin 12 500 yliopisto-opiskelijan muodostama julkisoikeudellinen yhteisö. Toimimme jäsentemme edunvalvontaja palveluorganisaationa. Jyväskylän ylioppilaslehti on vuodesta 1960 julkaistu lehti, joka ilmestyy painettuna kahdeksan kertaa vuodessa lukuvuoden aikana. Printtipainosten ilmestymisten väleissä juttuja julkaistaan myös verkossa. Jylkkäri on ilmaisjakelulehti, joka rahoitetaan ylioppilaskunnan budjetista ja mainostuotoista. Lehti on jaossa yliopistolla, ylioppilaskylässä sekä kaupungilla. Lehden normaalipainos on 5 000 kappaletta. Lisäksi lehdellä on omat jylkkari.fi-osoitteessa toimivat verkkosivut sekä somekanavat. Päätoimittajana vastaat lehden toimituksellisesta sisällöstä ja teknisestä toteutuksesta sekä toimit toimitussihteerinä. Toimituksessa työskentelee myös vuosittain vaihtuva siviilipalvelusmies sekä kaksi kertaa vuodessa vaihtuva toimitusharjoittelija, joiden rekrytointi ja työn johtaminen kuuluu päätoimittajana tehtäviisi. Lehden tekemiseen osallistuu myös avustajajoukko, jonka ohjaamisesta päätoimittajana vastaat. Työhösi kuuluu myös vastuu lehden taloudesta. Edellytämme sinulta: ? taitoa kirjoittaa erityyppisiä juttuja sekä editoida muiden tekstejä ? erinomaista suomen kielen ja hyvää englannin kielen taitoa ? kokemusta lehden taittamisesta, valokuvauksesta ja kuvankäsittelystä ? kykyä ylläpitää ja kehittää lehden sähköisiä viestintäkanavia: nettisivut, sosiaalinen media ? soveltuvia korkeakouluopintoja ? kokemusta ihmisten johtamisesta Tarjoamme sinulle muun muassa: ? mahdollisuuden revitellä ja päästä julkaisemaan Suomen kiinnostavimpia juttuja ? mahdollisuuden kehittää luovasti lehden sähköistä viestintää (sosiaalinen media, videot, podcastit) ? korkeakoulukentän tarjoileman alati muuttuvan ja moniäänisen toimintaympäristön ? intohimoisen ja kannustavan työyhteisön ? mahdollisuuden hakea asumaan JYYn omistamiin asuntoihin ? vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen Tehtävä vaatii taitoa lehden suunnittelusta sekä kykyä tehdä itsenäisiä toimituksellisia päätöksiä. Tehtävän menestyksekkään hoidon edellytyksenä on yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemus. Päätoimittajan palkka on Journalistiliiton työehtosopimuksen mukainen, palkkaluokka IIIa. Lehden työntekijät lomautetaan kesä–heinäkuuksi ja joulukuuksi, jolloin lehti ei ilmesty. Työsuhteessa noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. Mikäli olet mielestäsi kaikkien aikojen paras tuleva Jylkkärin päätoimittaja, toimita hakemuksesi, ansioluettelosi ja työnäytteesi pdf-tiedostoina 15. huhtikuuta klo 8.00 mennessä osoitteeseen toiminnanjohtaja@ jyy.fi. Sähköpostin otsikoksi “Jylkkärin päätoimittajan haku”. Hakemukset kuitataan vastaanotetuksi. Tulemme ottamaan yhteyttä haussa etenevien hakemuksessaan ilmoittamiin suosittelijoihin. Lisäksi teetämme haastatteluihin kutsuttavilla ennakkotehtävän. Haastattelut järjestetään 19.–20.4. rekrytointiryhmän toimesta. Samainen ryhmä tekee esityksensä valittavasta henkilöstä edustajistolle. Lopullisen valinnan tekee 41-jäseninen edustajisto kuultuaan ensin kärkihakijoita. Hakemukset: JYYn toiminnanjohtaja Minna Oinas, toiminnanjohtaja@jyy.fi Lisätietoja: Jylkkärin päätoimittaja Tuukka Tervonen, paatoimittaja@jylkkari.fi JYY hakee päätoimittajaa ylioppilaslehti Jylkkäriin Eläköityvä päätoimittaja demonstroi lehden arkea havainnekuvassa Jy lk kä ri n ar ki st o E tu n im i S u k u n im i / k u va to im iS to 08?J ylkkäri?03 · 2021 Rekry
z JYYn jäsen Teemu Kovanen jätti edustajistolle viime syksynä asunnonvaihdon palvelumaksuja käsittelevän jäsenaloitteen. Kovanen piti epäoikeudenmukaisena käytäntöä, jossa Soihdun sisäisistä muutoista veloitetaan 55 euron suuruinen palvelumaksu, vaikka muutto tapahtuisi rakennuksen peruskorjauksen takia. Jylkkäri uutisoi asunnonvaihtomaksuista toukokuussa 2020. Soihtu on JYYn omistama liiketoimintakokonaisuus. Kovasen aloite jaettiin kolmeen eri osaan: vuokranantajasta johtuvat muutot, jo maksettujen palvelumaksujen palauttaminen sekä palvelumaksujen kerääminen yleisesti. Hallitus päätti, että kaksi ensimmäistä osaa käsitellään edustajiston joulukuun kokouksessa, ja kolmas osa vuoden 2021 aikana. Joulukuun kokouksessa edustajisto päätti luopua maksun perimisestä tapauksissa, joissa muutto johtuu vuokranantajasta. Lisäksi edustajisto päätti palauttaa A-D -talojen peruskorjauksista aiheutuneiden muuttojen yhteydessä perityt palvelumaksut niitä takaisin hakeville vuoden 2021 aikana. Päätös maksujen palauttamisesta ei ollut yksimielinen, vaan syntyi yhden äänen erolla. Maaliskuun 2021 kokoukseen hallitus valmisteli esityksen siitä, mitä asunnonvaihtomaksuille tehdään tulevaisuudessa. Kun summa jaetaan Soihdun 1 614 asunnon kesken, asuntokohtaiseksi kustannukseksi muodostuu hieman alle 7,5 euroa vuodessa. Korotus olisi siis varsin maltillinen verrattuna 50 euron kertamaksuun, joka on monelle opiskelijalle iso rahasumma. "Näimme oikeudenmukaisimpana kaikkia kohtaan, että kustannus menee sen aiheuttajan maksettavaksi", kertoo JYYn hallituksen varapuheenjohtaja Aku Buckbee. Hallitus valmisteli ehdotuksen yhdessä Soihdun liiketoiminnan edustuksen kanssa. Asukkaita ehdotuksen valmistelussa ei kuitenkaan kuultu. Asia kävi ilmi maanantaina 22.3. edustajiston ryhmävastaavien tapaamisessa, eli kaksi päivää ennen kokousta, jossa esitys oli tarkoitus käsitellä. "Emme tietoisesti päättäneet olla kysymättä asukkaiden mielipidettä. Se ei vain tullut missään vaiheessa esille", Buckbee kertoo. Hänen mukaansa hallitus pohti, olisiko mahdollista toteuttaa nopeasti kysely, mutta päätyi siihen, ettei aikaa ollut tarpeeksi kyselyn luotettavaan ja laadukkaaseen toteuttamiseen. Jyvivan Ira Vainikainen huomautti 24.3. edustajiston kokouksessa, että JYYn tämän vuoden toimintasuunnitelmaan on kirjattu asukasdemokratian parantaminen. Vainikainen oli hallituksen puheenjohtaja edellisellä hallituskaudella, kun aloite otettiin käsittelyyn. Vainikainen esitti, että asia palauAsukasdemokratian toteutuminen takkuaa TeksTi ja kuva? Saara Sund JYYn hallitus valmisteli asunnonvaihtomaksuista esityksen yhdessä Soihdun kanssa. Asukkaita ei kuultu, vaikka asukasdemokratian parantaminen on kirjattu JYYn toimintasuunnitelmaan. Hallitus esitti, että maksu perittäisiin jatkossa kaikista sisäisistä muutoista, joille ei ole terveydellistä tai vuokranantajasta johtuvaa perustetta. Aiemmin maksua ei ole peritty asuntotyypin vaihtuessa. Jatkossa siis esimerkiksi solusta yksiöön muuttava joutuisi kaivamaan kuvetta, mutta maksun hinta laskisi 50 euroon. Alkuperäisen aloitteen tehnyt Kovanen kritisoi ehdotuksen sisältöä mielipidekirjoituksessaan (Jylkkari.fi 22.3.2021) "täysin jäsenaloitteen hengen vastaiseksi". Kovanen esitti aloitteessaan palvelumaksuista luopumista, mutta nyt esitellyssä ehdotuksessa niiden määrää oltiin sen sijaan lisäämässä. "Tämä ei ole hyvä tapa suhtautua jäsendemokratiaan. Ylioppilaskunta on jo pitkään halunnut, että rivijäsenet olisivat kiinnostuneempia vaikuttamisesta ja osallistuisivat aktiivisemmin yhteiseen päätöksentekoon. Edustajiston hyväksyntä esitetyille toimenpiteille antaisi karun esimerkin jäsendemokratian vaikuttavuudesta", Kovanen kirjoittaa. Hallitus oli puntaroinut myös vaihtoehtoa, jossa palvelumaksujen perimisestä luovuttaisiin kokonaan. Tämä tarkoittaisi hallituksen laskelmien mukaan Soihdulle vuositasolla noin 12 000 euron kuluja ja lisäisi sitä kautta painetta nostaa vuokria. 10?J ylkkäri?03 · 2021
z Palvelumaksuilla katetaan muuttamisesta syntyviä kuluja, kuten asuntotarkastuksiin käytettyä työaikaa. Kun summa jaetaan Soihdun 1 614 asunnon kesken, asuntokohtaiseksi kustannukseksi muodostuu hieman alle 7,5 euroa vuodessa. Korotus olisi siis varsin maltillinen verrattuna 50 euron kertamaksuun, joka on monelle opiskelijalle iso rahasumma. "Näimme oikeudenmukaisimpana kaikkia kohtaan, että kustannus menee sen aiheuttajan maksettavaksi", kertoo JYYn hallituksen varapuheenjohtaja Aku Buckbee. Hallitus valmisteli ehdotuksen yhdessä Soihdun liiketoiminnan edustuksen kanssa. Asukkaita ehdotuksen valmistelussa ei kuitenkaan kuultu. Asia kävi ilmi maanantaina 22.3. edustajiston ryhmävastaavien tapaamisessa, eli kaksi päivää ennen kokousta, jossa esitys oli tarkoitus käsitellä. "Emme tietoisesti päättäneet olla kysymättä asukkaiden mielipidettä. Se ei vain tullut missään vaiheessa esille", Buckbee kertoo. Hänen mukaansa hallitus pohti, olisiko mahdollista toteuttaa nopeasti kysely, mutta päätyi siihen, ettei aikaa ollut tarpeeksi kyselyn luotettavaan ja laadukkaaseen toteuttamiseen. Jyvivan Ira Vainikainen huomautti 24.3. edustajiston kokouksessa, että JYYn tämän vuoden toimintasuunnitelmaan on kirjattu asukasdemokratian parantaminen. Vainikainen oli hallituksen puheenjohtaja edellisellä hallituskaudella, kun aloite otettiin käsittelyyn. Vainikainen esitti, että asia palautumisessa on se, että Soihdun asumisen ohjesäännössä ylioppilaskylän asukastoimikunnan kooksi on määritelty 10 henkilöä, eikä vaadittavaa määrää ole saatu kokoon. Viime lokakuussa puhutti asukastoimikunnan entisen varapuheenjohtajan Heta Ahon monisivuinen avoin kirje, jossa asukastoimikunnan vaikutusmahdollisuuksia ja Soihdun toimintaa kritisoitiin perusteellisesti. Asukasdemokratian toteutuminen takkuaa »asukastoimikunnan toiminta pitäisi saada aidosti vaikuttavaksi, jotta se olisi mielekästä» tetaan valmisteluun ja käsitellään sitten, kun myös asukkaiden mielipide on käytettävissä. Edustajisto asettui tukemaan Vainikaista. "Oman näkökulmani muodostamisessa on todella tärkeä tietää, mitä asukkaat haluavat", Vainikainen sanoo. Hän pitää sekä palvelumaksujen perimistä että niiden vuokriin sisällyttämistä varteenotettavina vaihtoehtoina. Haasteena asukasdemokratian toteuVainikaisen mukaan asukastoimikuntatoiminta pitäisi saada aidosti vaikuttavaksi, jotta toiminta olisi "palkitsevaa ja mielekästä". Sen lisäksi toimintaan olisi tärkeää löytää "ilon hetkiä". "Paikalle tuloon pitäisi olla muitakin houkuttimia kuin se, että pääsee vaikuttamaan, sillä se ei ole kaikille elämän ykkösasia."? ? J ylkkäri?03 · 2021? 11
Kerran syntyi maailman soisin valtio TeksTi TeksTi?? Oona Mynttinen Oona Mynttinen? ?kuvaT kuvaT?? Juho Kytömäki Juho Kytömäki 12?J ylkkäri?03 · 2021
Ainutlaatuisten luonnonvaraisten soiden katoaminen on uhka monimuotoisuudelle. Se voi jäädä huomaamatta, jos asiaa katsoo vain kokonaisuuden kannalta. _ _ Kaitasuo, Pirkanmaa. Ojittaminen vapauttaa turpeeseen sitoutuneita kasvihuonekaasuja ilmakehään, mutta myös suon ennallistaminen aiheuttaa päästöjä. J ylkkäri?03 · 2021? 13
s uomi on maailman soisin valtio. Aiemmin suota on ollut yli 10 miljoonaa hehtaaria. Se vastaa noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta. 70-luvulla soiden tuhoaminen kohosi uusiin mittaushteisiin, kun valtio etsi uusia ratkaisuja öljykriisiin. Nykyisin soiden pinta-ala onkin kutistunut 8,7 miljoonaan hehtaariin. Koko määrästä yli puolet on ojitettu turvetuotantoon. Vain loput 4 miljoonaa ovat luonnontilaisia soita eli ihminen ei ole koskenut niihin. Vielä. Luonnontilaisista soista suojeltuja on reilu neljäsosa. Niihin ihminen ei saakaan kajota, vaikka haluaisi. Suomi on edelleen maailman soisin valtio. Suuret hehtaarimäärät kertovat ehkäpä Suomen maaperästä ja historiasta, mutta ne eivät näytä soiden oikeaa tilaa tai kerro yksittäisten soiden kohtaloa. Ojituksista on kiistelty useita vuosia, ja soita on silti menetetty. Nykyisellä menolla loputkin luonnonvaraiset suot häviävät. Tässä on kolme esimerkkiä siitä, mitä arvokkaille soille voi käydä. ? Kaitasuo, Pirkanmaa Kaitasuo. Se on ollut täällä jo kauan ennen meitä ihmisiä. 9 000 vuotta sitten viimeisin jääkausi oli päättynyt, ja ilmasto oli alkanut lämmetä. Jääpeite oli painanut maan kuopalle, mutta jään sulaessa kuoppa alkoi täyttyä vedellä. Kaitasuo syntyi. Ilmasto lämpeni ja maa kuivui. Ihmiset saapuivat. Ilmasto viileni jälleen. Viilenemisen ansiosta vesi ei enää haihtunutkaan ilmakehään, vaan jäi maaperään. Maan soistuminen kiihtyi. Suurin osa Suomen soista syntyi juuri tällä ajanjaksolla noin 5 000 vuotta sitten. Urjalan luonnontilainen Kaitasuo sijoittuu siis soiden vanhempaan päähän. Kaitasuo on keidassuo, jonka keskustassa on sekä märkiä silmäkkeitä että kohollaan olevia rahkamättäitä. Suon keskiosa on suon laitoja kuivempi. Keidas tarjoaa monelle lajille elinympäristön. Keitaan reunoilla kasvaa marjoja, kuten karpaloita. Suolla on runsaasti vaarantuneita ja silmälläpidettäviä suotyyppejä. Kaitasuon monimuotoisuus on yksinkertaisesti arvokas. Arvokkuutensa ansiosta suo oli jo pelastumassa, sillä se oltiin ottamassa mukaan soidensuojelun täydennysohjelmaan. Toisin kävi. Suot ovat säilyneet tuhansia vuosia samalla, kun monet lajit ovat saapuneet ja lähteneet suolta. Suomessa elävät lintulajit asuvat ja lisääntyvät jossain vaiheessa elämäänsä soilla. Kaitasuolla elää tiltaltti, joka on valtakunnallisesti uhanalainen. Myös alueellisesti uhanalaiset metso ja käki sekä silmälläpidettävä teeri pesivät Kaitasuolla. Suolla elää lisäksi suuri määrä hyönteisiä, joista kaikkia ihminen ei ole vielä edes löytänyt. 3 500 vuotta sitten ihminen keksi muokata maata Suomessa. Ympäristöä käsiteltiin, jotta ihminen saisi viljeltyä ruokaa. 3 500 vuotta myöhemmin muokkaamme maata edelleen. Vuonna 2004 suomalainen energiaturpeen tuottaja Vapo Oy haki lupaa turpeennostoon Kaitasuon pohjoispuoliskolta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen vuonna 2008. Hakemus palautui ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Asiasta kiisteltiin yli 10 vuotta. Vuonna 2009 Vapo peruutti hakemuksensa, mutta haki sitä pian taas uudelleen. Kaksi vuotta myöhemmin Vapolle myönnettiinkin ympäristölupa turpeennoston aloittamiseen. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri valitti luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Luonnonsuojelupiiri »turve sitoo itseensä enemmän hiiltä kuin suomen metsät» Kaitasuon kahdeksanmetrinen turvekerros on muodostunut noin 9000 vuoden aikana. 14?J ylkkäri?03 · 2021
ei jättänyt asiaa siihen. Se valitti luvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös KHO hylkäsi valituksen. Vapon lisäksi Viipurin Turve ja Multatehdas Oy:lle myönnettiin ympäristölupa turpeenottoon Kaitasuolta. Keväällä 2016 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri valitti tästäkin päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Seuraavana vuonna korkein hallinto-oikeus myönsi luvan turpeenottoon suon eteläpuoliskolta. Vielä syksyllä 2018 oli pieni mahdollisuus, että Viipurin Turve ja Multa ei ehkä käyttäisi lupaa, ja osa suosta pelastuisi. Vuonna 2019 kaivaukset aloitettiin. Kaitasuo on ensimmäinen soidensuojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi todettu suo, josta aletaan kaivaa turvetta. Vaikka Kaitasuo ennallistettaisiin myöhemmin, sen suotyyppi ei välttämättä enää koskaan palaudu samanlaiseksi. Mörninsuo, Keski-Suomi Punakämmekkä on purppuranpunainen kasvi, joka kukkii kesä-heinäkuussa. Ilmaston lämpenemisen myötä sen kukinta-aika voi siirtyä syksymmälle. Suomen alkuperäisistä kasvilajeista neljäsosa on suokasveja. Punakämmekkä on yksi niistä. Se on myös uhanalainen laji. Näyttävä purppurakasvi kasvaa Pihtiputaalla sijaitsevalla Mörninsuolla. Punakämmekän juuret kasvavat suossa. Ne näkevät, mitä pinnan alla tapahtuu. Pinnan alla, jonne ihminen ei näe, sijaitsee suuret varastot. Hiilivarastot. Turve sitoo itseensä enemmän hiiltä kuin Suomen metsät, mutta tekee sen hitaammin, joten Suomen metsillä on J ylkkäri?03 · 2021? 15
yhtä tärkeä rooli hiilensidonnassa. Ihminen tarvitsee jalkojemme alla olevia varastoja hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Jotta punakämmekän kukinta-aika säilyisi kesä-heinäkuussa. Mörninsuon hiilivarasto vastaa arviolta 360 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä. Määrä voidaan suhteuttaa ihmisen toimintaan. Jos miljoona suomalaista lentäisi Berliiniin ja takaisin, syntyisi samanlaiset päästöt. Suossa tapahtuu paljon muutakin, mitä ihminen ei näe. Suo on luonnollinen vedenpuhdistaja. Suo myös ehkäisee eroosiota. Pohjoisessa pinnan alla muhii kuitenkin uhka. Suomen pohjoisosissa sijaitsee palsasoita, jotka ovat ikiroudan alla. Ikirouta on ollut siellä viime jääkaudesta asti. Ihmisen vaikutuksesta jää on alkanut sulaa. Kun ikirouta sulaa, palsasoilta vapautuu ilmaan hiilidioksidin lisäksi metaania. Hiilivarastot eivät kuitenkaan ole huolenaihe niin kauan kuin varastot pysyvät avaamattomina. Mörninsuon varastot yritettiin avata vuonna 2009. Silloin Vapo Oy haki turpeennostolupaa Mörninsuolle. Ympäristölupavirasto hylkäsi hakemuksen. Hylkäämiseen vaikutti Mörninsuon harvinaislaatuisuus. Suo on tyypiltään kahden suotyypin, leton ja nevan, yhdistelmä. Lettoneva on äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Vuonna 2018 arvioitiin, että Suomen suot ovat uhanalaistuneet entisestään. 50 arvioidusta suotyypistä hieman yli puolet on uhanalaisia. Vapo valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen seuraavana vuonna. Kaivuulupa kiellettiin vuoteen 2017 16?J ylkkäri?03 · 2021
asti. Vaarana oli, että Vapo hakisi sen jälkeen uutta ympäristölupaa Mörninsuolle ja laajentaisi kaivuualuetta myöhemmin. Keväällä 2020 tapahtui käänne. Valtio osti Vapo Oy:ltä luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita soita. Kauppa oli osa ympäristöministeriön Helmi-ohjelmaa, jonka tavoitteena on suojella soita. Valtio osti myös valtaosan Mörninsuosta. Marraskuussa 2020 Vapo ilmoitti energiaturpeen kysynnän laskeneen yllättäen 20 prosenttia edellisvuodesta. Vapo aikoo sulkea tuotantoalueita, joilla ei ole enää taloudellisesti kannattavaa tuottaa energiaturvetta. ? Sarvineva, Pirkanmaa Kihniön Sarvineva on luontoarvoiltaan maakunnallisesti merkittävä suo, mutta se ei silti ole suojeltu. Vapo Oy on hakenut alueelle turpeennostolupaa. Korkein hallinto-oikeus on evännyt luvan juuri luontoarvojen ja vesistökuormituksen takia. Yllättäen vuonna 2020 Pirkanmaan luonnonsuojeluliitto kertoi, että luonnontilaisella Sarvinevalla tapahtuu kaivuuta. Suolla nostetaan rahkasammalta. Rahkasammal on suon peitto, joka suojaa suon sisintä. Elollinen kasvillisuuspeite antaa kasvupaikan monelle kasville ja eliölle. Rahkasammal saattaa olla kahdesta pahasta, turpeesta ja sammaleesta, pienempi paha, mutta rahkasammaleen nosto tuhoaa suotyypin ja muuttaa suon ekosysteemin pitkäksi ajaksi. Sammalkerroksen poisto myös aiheuttaa metaanipäästöjä. Sarvinevan vihreä peite ei ole jäänyt turveyrityksiltä huomaamatta. Yritykset toivovat rahkasammaleesta turpeen korvaavaa ilmastoystävällisempää kasvualustaa. Rahkasammaleen keräämiseen ei tarvitse hakea lupaa ympäristölupavirastosta. Tällä hetkellä keräämiseen riittää maanomistajan lupa. Kun tilanne Sarvinevalla selvisi, Pirkanmaan luonnonsuojeluliitto esitti ympäristöministeriölle sammaleen noston asettamista kiireellisesti luvanvaraiseksi. Ministeriö aloitti keskustelun sammaleennoston sääntelystä jo vuonna 2017. Samaan aikaan turveyritykset ovat mainostaneet, että sammaleennostoalueita on saatavilla 300 000 hehtaaria. Etelä-Suomessa se tarkoittaisi lähes kaikkien jäljellä olevien koskemattomien soiden tuhoa. Rahkasammalen nosto uhkaakin viimeisiä luonnontilaisia soita. ? Suomi on maailman soisin valtio. Se ei ole tapahtunut hetkessä. Soiden syntymisessä kestää satoja, jopa tuhansia vuosia. Ihminen voi tuhota ne päivissä. Juttua varten on haastateltu Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksen opettaja Saana Kataja-ahoa sekä kerätty tietoa Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan ja Keski-Suomen piirin asiantuntijoilta. ? Yli puolet Suomen soista on ojitettu metsätalouskäyttöön. Usein puuntuotto on kuitenkin vähäistä pääasiassa kasvupaikan vähäravinteisuuden vuoksi. soiden syntymisessä kestää satoja, jopa tuhansia vuosia rahkasammalen nosto uhkaa viimeisiä luonnontilaisia soita J ylkkäri?03 · 2021? 17
Nuortenlehti Demi ja sen verkkosivusto lakkautetaan kevään aikana. Uutinen vastaanotettiin Demin keskustelupalstalla raskain mielin. Demi on ollut monelle tärkeä vertaistuen ja seuran lähde. tytöt jäävät ilman Demi-isosiskoa _ TeksTi? Katariina Järvinen?kuviTus?Saara Sund A-lehtien julkaisema nuortenlehti Demin ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1998. Lehti tunnettiin laadukkaasta tytöille suunnatusta journalistisesta sisällöstään. Demi oli ilmestyessään Suomessa ainutlaatuinen. Sen agendana oli kannustaa ja vahvistaa tyttöjä. Kulttuurinja sukupuolentutkija Aino Tormulainen arvelee lehden ilmestyneen näinkin kauan, sillä vanhemmat tilasivat sitä mielellään lapsilleen. Demistä on saanut luotettavasti vastauksia tyttöjä askarruttaviin kysymyksiin. Viimeinen lehti ilmestyy 8. huhtikuuta. Lehden verkkosivusto suljetaan kevään aikana. Keskustelupalstalle osallistuminen päättyi 8. helmikuuta. Lehti on osannut olla ajan hermoilla ja nostaa esille teemoja, jotka ovat olleet ajankohtaisia yhteiskunnassa ja tärkeitä tytöille. Demillä on ollut tiivis lukijasuhde. Lukijat ovat antaneet mielellään palautetta, ja toimitus on ollut valmis kehittämään sisältöjään lukijoiden toiveiden mukaan. Lukijapalautteen innoittamana Demin toimitus muun muassa on päättänyt, että lehden kielenkäytössä huomioidaan aina sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus. Tormulaisen mukaan nuoret saattavatkin haluta seuraavaksi neutraalin median, jossa käsitellään kaikille nuorille ajankohtaisia asioita. Tormulainen pohtii, menettääkö “perinteisenä pidetty” tyttökulttuuri asemaansa, sillä nuoret tiedostavat yhä varhemmin sukupuolen moninaisuuden. Kansallisen mediatutkimuksen mukaan Demin yksittäisellä numerolla on ollut keskimäärin 33 000 lukijaa. Verkkosivuilla kävijöitä on ollut viikossa keskimäärin 54 000. A-lehtien toimitusjohtajan Kaisa Ala-Laurilan mukaan Demin on ollut ”hyvin rakastettu brändi, jonka nuoret ovat kokeneet omakseen”, mutta lopettamiseen johtivat ”taloudelliset syyt ja lukijamäärien väheneminen”. Ala-Laurila kertoo, että taustalla on globaali trendi, sillä aikakauslehtien kulutus on laskenut tasaisesti jo yli 10 vuotta, ja mediakäyttäytyminen on muuttunut. “Nuorten mediakäyttäytymisen muutos on nopeampaa kuin vanhempien. Nykyinen sukupolvi lukee mieluummin ruudulta kuin paperilta”, Ala-Laurila sanoo. Valtaosa Demin tuotoista on tullut tilausmaksuista, eivätkä mainostulot pysty Ala-Laurilan mukaan yksin kannattelemaan Demiä. Mainostajat eivät kiinnostu lehdestä, jonka tilaajamäärä vähenee. Ala-Laurila sanoo, että alaikäiset kuluttajat ovat myös hankalampi kohderyhmä mainostajille, sillä alaikäisistä kerättävään dataan liittyy suurempia rajoituksia. Ala-Laurila kertoo, että Demin eteen on tehty paljon. Laadukasta ja vastuullista sisältöä on tehty yhä pienemmin voimin ja J ylkkäri?03 · 2021? 19
saakka. Demin sivustolla hänet on tunnettu nimimerkillä EmiliaDaEmppu. Ahosella on ollut monen vuoden tauko demittämisestä, mutta hän kirjautui uudestaan käyttäjätililleen kuultuaan uutiset. “Samanhenkiset naiset ja tytöt kokoontuivat yhteen puhumaan asioista, joista ei uskaltaisi edes kavereille puhua. Demistä sai vastaukset vaikeimpiinkin kysymyksiin”, Ahonen kuvailee Demin keskustelupalstaa. Ahonen oli aktiivinen Nuoret äidit -keskusteluissa, joista hän sai vertaistukea ja ystäviä. Nyt hänen esikoistyttönsä on samanikäinen kuin hän itse aloittaessaan demittämisen. Ahonen toivoo, että jatkossa tytär uskaltaisi kysyä äidiltään ne asiat, joihin hän itse on saanut vastaukset Demistä. Ahonen viihtyi keskustelupalstalla Suhteet-osiossa. Sieltä hän muistaa keskustelun poikaystävästä, joka oli varastanut tyttöystävänsä suuren arpajaisvoiton ja paennut rahojen kanssa ulkomaille. Keskustelua seurattiin monta päivää, kunnes se paljastui huijaukseksi. Demittäjien anonymiteetti oli Ahosen mukaan sekä hyvä että huono asia. Anonymiteetin turvin pystyi avautumaan vaikeistakin asioista, mutta toisaalta se mahdollisti häiriköinnin ja trollauksen. hyödyntämällä avustajia. Myös lukijat ovat olleet mukana sisältöjen tekemisessä korvausta vastaan. He ovat päässeet tekemään muutamia lehden numeroita sekä osallistumaan verkon kautta. Ala-Laurilan mukaan A-lehdillä oli Gen Z -hanke, jolla yritettiin kaupallistaa Demin kautta saatua tietoa nuorten ajatusmaailmasta sekä siitä, millainen sukupolvi heistä on tulossa. A-lehdet eivät kuitenkaan löytäneet riittävästi kaupallista kysyntää hankkeen myötä. “Mietimme myös, toimisiko Demi tappiollisena tuotteena esimerkiksi vahvistamassa A-lehtien imagoa, mutta emme löytäneet siitä riittäviä hyötyjä”, Ala-Laurila kertoo. ? Lehden verkkosivusto Demi.fi tunnetaan yhteisöllisyydestään. Sivustolta demittäjät ovat saaneet vertaistukea, seuraa ja viihdettä. Demin verkkosivuilla on ollut nuoria kiinnostavia juttuja niin tekstikuin videomuodossa. Keskustelupalsta on jaettu eri kategorioihin, joissa on keskusteltu muun muassa ihmissuhteista, kehosta, mielestä ja opiskelusta. Ronja Ahonen, 33, on ollut demittäjä aina Demin alkuajoista 20?J ylkkäri?03 · 2021
»demi jättää ison aukon internetiin. välittävä yhteisö katoaa ympäriltä» Kylkiasentoon käännetty hirvi ei selvinnyt hengissä median murroksesta. Vanhan demittäjän mukaan parasta Demin keskustelupalstalla oli se, että sieltä löytyi juttuseuraa kellon ympäri. Nyt Ahonen on siirtynyt Facebookin Naistenhuone-ryhmään. “Demin loppuminen on jonkinlainen aikakauden päätös”, Ahonen sanoo. Mielenterveyskokemusasiantuntijaksi kouluttautuva Hanna-Maija Valjanen, 35, aloitti demittämisen vasta 25-vuotiaana. Treb-nimimerkillä Demissä esiintyvä Valjanen on tunnettu keskustelupalstalla lempeänä Treb-tätinä. Valjanen on ollut nuoremmille demittäjille kuin isosisko, jolta on saanut aina vastauksen ja joka on auttanut apua tarvitsevia. “Olen koittanut vanhempana demittäjänä olla vastuullinen ja katsoa vähän nuorempien perään. Olen myös muistuttanut, ettei omia henkilökohtaisia tietojaan kannata jakaa netissä”, Valjanen kertoo. Valjanen on demittänyt viimeiset viisi vuotta aktiivisesti jopa päivittäin. Tässä ajassa hän on oppinut tuntemaan muiden demittäjien kirjoitustyylejä ja persoonallisuuksia. Valjasen mukaan keskustelut ovat olleet monipuolisia ja sivistyneitäkin: menkkapuheista aina politiikkaan asti. Valjasen mukaan Demissä on ollut monia sisäpiirijuttuja, jotka ovat säilyneet sukupolvelta toiselle. Näitä ovat muun muassa anurointi, hirven kääntäminen kylkiasentoon ja sanpo-hymiö. Anurointi tuli väärin kirjoitetusta nauroin-sanasta. ”Käännä hirvi kylkiasentoon” oli vastaus kokeessa, jossa kysyttiin, miten toimit hirvikolaritilanteessa. Sanpo-hymiö taas sai nimensä Salattujen Elämien Sampo-hahmon mukaan. Haastattelutilanteessa Valjasen luona on Demin kautta saatu ystävä, joka tunnetaan keskustelupalstoilla nimimerkillä Stunttisorsa. Valjasen mukaan Demi oli monelle elintärkeä yhteisö. Demittäjät ovat siirtyneet nyt eri keskustelupalstoille ja sosiaaliseen mediaan, kuten pikaviestintäsovellus Discordiin ja Facebookin Naistenhuone-ryhmään. Valjasen mukaan Demi oli rakenteensa ja yhteisöllisyytensä vuoksi kuitenkin korvaamaton. ? Valjasen mielestä yksi syy Demin sulkeutumisen taustalla saattaa olla sivuston kehnot uudistukset ja ylläpitäjien etäinen yhteys demittäjiin. Valjasen mukaan Demi.fi-sivustolle pari vuotta sitten tehty päivitys ajoi aktiivisia vanhoja demittäjiä pois. Hänen mukaansa Demiin tuli päivityksessä esimerkiksi varhaisteinimäisiä tehtäviä, jotka palvelivat ainoastaan nuoria käyttäjiä. “Ylläpito petti taas kerran”, Valjanen sanoo. A-lehtien Ala-Laurila kertoo, ettei pari vuotta sitten tehdyllä päivityksellä ollut vaikutusta lopettamispäätöksessä. Ala-Laurilan mukaan verkkosivujen kävijämäärä ei ollut olennainen kriteeri Demin taipaleen päättymisessä. Valjanen on saanut Demin verkkosivustolta paljon vertaistukea mielenterveysongelmiinsa. Hän on myös auttanut muita esimerkiksi kertomalla, mistä kannattaa hakea apua. Hänen mukaansa Demissä muiden puolesta on jopa soitettu tarvittaessa hätänumeroon. “Demi jättää ison aukon internetiin. Välittävä yhteisö katoaa ympäriltä”, Valjanen sanoo. Demi on ollut joillekin nuorille ainoa avautumispaikka. Valjasta huolettaa, mistä nuoret jatkossa saavat tukea. Kulttuurinja sukupuolentutkija Tormulainen toivoo, että joku tekisi myös jatkossa nuorille laadukkaasti kohdennettua sisältöä. Nuorilla on Tormulaisen mukaan paljon kysyttävää, mikä näyttäytyy esimerkiksi neuvontapalveluiden ja -chattien ruuhkautumisena. “Uusien sukupolvien tytöt jäävät vaille isosiskoa, joka Demi heille on ollut”, Tormulainen sanoo. Ala-Laurila kertoo, että A-lehdiltä ei ole tulossa uutta nuorille suunnattua tuotetta. Kustantamolle on tullut paljon yhteydenottoja halukkailta jatkajilta etenkin Demin verkkosivuille. Ala-Laurilan mukaan verkkosivua on hankala vain irrottaa ja jatkaa, sillä A-lehtien kaikki verkkopalvelut ovat samalla alustalla. “Toivon, että joku jatkaa Demiä, mutten uskalla luvata mitään”, Ala-Laurila sanoo. ? ri ch ar d le e, an n ie sp r at t/ u n sp la sh J ylkkäri?03 · 2021? 21
Tervetuloa noutamaan opiskelijahintaisesti maistuvat annokset mukaan! Seuraa instagramista @katriinankasvisravintola vaihtuvat ruokalistat ja uusimmat kuulumiset! psst, meillä jo myynnissä Katriina Delin uunituoreet juureen leivotut leivät Kauppakatu 11 40100 Jyväskylä Hyödynnä välivuosi, valitse alasi viisaasti avoimen väylällä. Tutustu tieteenaloihin ja yliopisto-opiskeluun. Avoimen opintoihin ei ole pohjakoulutusvaatimuksia. Tietoa JYU avoimen väylistä ja väylähaun kriteereistä: jyu.fi/avoimen-vayla AVOIN.JYU.FI AVOIMEN VÄYLÄ, YKSI TIE YLIOPISTOON TARJOUSTE N JUHLAA FORUMISSA 12.–17.4. Ohjelma turvallisesti digiviidakossa! Ilmaiset kotiinkuljetukset! Livelähetykset! Mitä jos saisit tilattua sen ihanan kesäpaidan meiltä kotiin etänä, ja perille jo samana päivänä? FORUMBAN aikana voit kokeilla – vieläpä ihan ilmaiseksi! Tsekkaa tarjoukset ja lue lisää: Forumjkl.fi Ps. Muista myös #munlemppari-kisa Instagramissa ja voita 100 € shoppailurahaa! @forumjkl #forumjkl + Omat alet opiskelijoille! ¡ALE ALE ALE ALE ALE ALE ALE ALE ALE ALE ALEEEEE!
Disco Elysium ilmestyi vuonna 2019 ja puhdisti pöydät palkinnoista. Nyt pelistä ilmestyi 30.3.2021 uusi Final Cut-versio lisäsisällöllä. Tiesin rakastuneeni Disco Elysiumiin alkuvaiheessa peliä, kun yksi lukuisista tehtävistä oli etsiä sopiva karaokebiisi ja laulaa se. Kaltaiselleni hc-pelaajalle se oli elähdyttävä kokemus. Minua kyllästytti pelien ikuinen grindaus, jossa tehtäväksi pelkistyy kymmenen hiiden tappaminen tai joku banaali, merkityksetön ajantappohomma pelin keston keinotekoisen pidentämisen vuoksi. Disco Elysium on täydellinen antiteesi nykypelejä riivavaan rutiiniin ja turhan paskan kierrättämiseen. Jokainen pienikin yksityiskohta virolaisen ZA/UM-firman unenomaisessa roolipelissä on syvästi merkityksellinen, tai ainakin tuntuu siltä. Useissa roolipeleissä joutuu tyytymään sieluttomiin, hassusti reagoiviin ja epäimmersiivisiin sivuhahmoihin ja heidän kanssaan "keskustelemiseen". Disco Elysium alkaa neuvottelulla omien liskoaivojen, limbisen järjestelmän ja pelaajahahmon kanssa. Sen enempää pelin juonen kulusta ei yksinkertaisesti saisi kertoa. Yksi Disco Elysiumin koukuttavimmista jutuista on kasata pikku pala kerrallaan sitä kummallista, eri suuntiin tempoilevaa ja kaoottista mosaiikkia, joka on pelin juoni ja sen kulku. Pelin kulku on muutenkin eräänlaista narratiivisen palapelin kasailua. Samalla kun tutkit pelin maailmaa ja täytät sen hämäriä tehtäviä, saat totta kai expaa kuten muissakin roolipeleissä. Disco Elysiumin taidot ovat kuitenkin villimpiä, kuin normaalit voimakkuus tai ketteryys. Joukossa on mm. käsitteistäminen, sisäinen imperiumi, joka kehittää mielikuvitusta sekä "näkymättömiin todellisuuksiin näkemistä" ja puolivalo, joka on "loputonta pelkoa ynnä selviytymisvaistoa". Vielä villimpää on se, että pelissä keräillään ajatuksia, jotka voi sisäistää ja jotka antavat erilaisia mahdollisuuksia reagoida juonenkäänteisiin ja sivuhahmojen sanomisiin. Voit sisäistää vaikka kommunismin tai fasismin tai sitten ysimilliset sormipistoolit. Myös tapoja pelata peli lävitse on loputtomasti. Voit olla natsisika, anteeksipyytelevä ja pahoillaan oleva raivoraitis sentristi, tai siisti -ainakin omasta mielestäsimaailDisco on kuollut, Disco Elysium elää ja voi hyvin Et u n im i Su ku n im i / ku va to im iS to manlopusta raivokkaan innostunut kaoottinen sekoilija ja monta muuta variaatiota. Peli voi olla henkilökohtainen matkasi eheytymiseen tai sitten Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa -henkinen sekava, mutta niin sensuellin kiihkeä kuumehoure. Alkuperäisen, vuonna 2019 ilmestyneen pelin suurin, ehkä ainoa heikkous oli sen vähäinen ääninäyttely, mutta massiiviset tekstimäärät. Disco Elysiumia kuvaakin hyvin sama lainaus kuin 1990-luvun parasta roolipeliä, sen kaukaista sukulaista Planescape Tormentia: "Yksi parhaista kirjoista, joita olen lukenut". Nyt ilmestyneessä Final Cut -versiossa tätä heikkoutta on korjattu ja ääninäyttelyn määrä on noussut tuntuvasti. Ääninäyttely on myös korkealaatuista ja sopii pelin uniikkiin tunnelmaan. Disco Elysium ei ole vain viime vuosikymmenen paras peli. Se on mahdollisesti viime vuosikymmenen paras kulttuurinen ilmiö. Se on liikuttava ja upea taideteos, jonka paikka on korkeakulttuurien suurtöiden rinnalla. Sitä ei voi arvostella millään määrillä tähtiä, sillä se on metaforinen supertähti, joka toivottavasti ei koskaan sammu. ? ? ? Tuukka Tervonen J ylkkäri?03 · 2021? 23 kulttuuri
”Juteltiin muutamien yksin maahan tulleiden nuorten kanssa ja yksi heistä oli lähdössä ystäväperheen kanssa mökkeilemään. Myös muut nuoret halusivat ystäväperheen, ja ajatus kantasuomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumisesta tuntui selvästi houkuttelevalta”, projektipäällikkö Kaisa Rautiainen kertoo hankkeen alkumetreistä. DOMINO-hankkeen tavoitteena on tukea yksin maahan tulleita nuoria sosiaalisten verkostojen rakentamisessa ja lisätä yhteisöllisyyden kokemusta heidän elämässään. Projektityöntekijä Funlayo Vesajoki kertoo, että hankkeen toiminta alkoi aika lailla tasan vuosi sitten, maaliskuussa 2020. ”Ihan aluksi oli myös lähihommia, mutta nopeasti mentiin kyllä etätöihin. Välillä on ollut turhauttavaa, kun ei ole ollut varmuutta siitä, kuinka kauan joudumme toimimaan etänä”, Vesajoki sanoo. Poikkeustilanteesta ei lannistuttu, vaan toimintaa lähdettiin kehittämään turvallisesti tilanteeseen sopivalla tavalla, DOMINO-hankkeen kivijalkana toimivaa sosiaalista vuorovaikutusta unohtamatta. 23-vuotias jyväskyläläinen Habib Afgaari tutustui Paremmin yhdessä ry:hyn vuonna 2017 ja on siitä lähtien ollut yhdistyksen toiminnassa mukana. ”Täällä ehdottomasti parasta on positiivisten ja avointen ihmisten kanssa keskusteleminen”, hän sanoo ja lisää vielä, että suomen kielen oppiminen on ollut tähän kiva ja tärkeä lisä. Myös Aku Nordling, 29, yhtyy Habibin mielipiteeseen yhteisön avoimuudesta: ”Kaisa otti tänne heti avosylin vastaan, konkreettisesti. En tiedä, onko missään muualla tullut vastaan näin avointa ilmapiiriä.” DOMINO-hanke on rakentunut nuorten tarpeista käsin, heidän toiveitaan kuunnellen. Uusia ideoita otetaan avoimesti vastaan, ja omia ajatuksiaan hankkeen toteutuksen suhteen on esittänyt myös harjoittelija Elina Janhunen. Tällä hetkellä DOMINOssa kehitetään monikulttuurista kaveritoimintaa, jonka lähtökohtana on ihmisten tarve kasvokkaiseen kohtaamiseen. Janhunen on vastuussa toiminnasta, jossa tuodaan yhteen retkeilystä kiinnostuneita nuoria. Myös kuntoiluja kalakavereita on etsinnässä. ”Monikulttuurisessa kaveritoiminnassa haetaan tasavertaista kaveria yhdessä tekemiseen. Kohderyhmämme on 18–29-vuotiaat nuoret, erityisesti miehet, jotka haluavat tutustua erilaisista taustoista tuleviin ikätovereihin”, Janhunen kertoo. Nordling ja Afgaari ovat olleet ilahtuneita DOMINO-hankkeen järjestämästä toiminnasta: muun muassa Vuoroin vieraissa -kokkauskerho on ollut molempien mieleen. ”Tämä on ollut omaa maailmaa rikastava kokemus, joka on avannut silmiä”, kuvailee Nordling. ”Niin, jos sydän on tarpeeksi suuri, ei mikään tila ole liian pieni”, Afgaari lisää.? ? ?MIINA KAKKO Monikulttuurista kaveritoimintaa avoimella asenteella Paremmin yhdessä ry:n DOMINO-hanke tuo suomalaiset ja yksin maahan tulleet nuoret yhteen. »EN TIEDÄ, ONKO MISSÄÄN MUUALLA TULLUT Vastaan näin avointa ilmapiiriä« Vuoroin vieraissa -kokkauskerhossa valmistettiin eri maiden ruokia vuorotellen jokaisen jäsenen luona. EM IL IA H U IT U LA 24?J yLKKärI?03 · 2021 yhteisöt
tatendipsa similitia quunduciur, omnim dolorero tem. Aceperum ut est pedis apic te con nos ea suntur res aut dolorrovidus doloria quiandam, omnimus et plandaepero delendus niet, opta nonseque odi beatem quaspides ande venihiliquam disitem ventiat ionsect oriasperovit optatio explit derum demperum fuga. Lacerore rem hit quam sam quibus aborion plit, quidund iorepro modi dere, consed utatiume nobissed quate sin et officiis reperori reiuscium entem re mo in praepellam, sumquidus et qui voluptatest vendele ssimusae exercia conecer chiliqui ute veliquis estibus. Nos et ressinctur aliant aut aliquam quatem nos quia quat la pligent vit vellam velest et la doluptur? Qui temqui offici del entia que et od eum qui nias autemporro dolupiendunt pore essi berspe con prero invelique nossimet dolupta nonserro od moluptatus et magnam, se esed min cus event occab in ent lam con natet ut et rerspitet enditaquo voluptas etus et exerro que sit am fuga. Nequatia quaero voluptam non comni cus ut ut aribea dipsand eliquasitium ipienestior aruptatia non. ? ?Etunimi Sukunimi Landandam ullantores dolo blaborest et et re ium sinti ut velleca tquatis adia plibusa perore est adi nem aut ditius aceperc hiliqua eratur? Ilman ylioppilaskuntia opiskelijan ääni ei kuuluisi myöskään yliopiston hallinnossa Lockdown-iltamat Tiistaisin ja torstaisin JYYn Lockdown-iltamat jatkuvat tiistaisin ja torstaisin klo 18.00 huhtikuun loppuun saakka Zoomissa. Monipuolisesta ohjelmasta vastaavat yliopiston aineja harrastejärjestöt. Vappuradio tulee taas 22.4.-1.5. Jyväskylän Vappuradio tuo vuoden tauon jälkeen vabbufiiliksen opiskelijoiden sydämiin. Ohjelmakartta on toteutettu yhteistyössä JYYn kanssa. Valintakokeet Kesä 1984 Jyväskylän yliopiston valintakokeiden osallistujia todennäköisestI kesällä 1984. Kuva on ilmestynyt alunperin yliopiston tiedotuslehdessä. ? Et u n im i Su ku n im i / ku va to im iS to m at ti Sa lm i/ JY Yn av o im in ti ED o n kE Sk u S J Ylkkäri?03· 2021? 25 ylioppilaskunta historia ajankohtaista JYY perustettiin 87 vuotta sitten. Se on todella pitkä aika ja on luonnollista, että aika ajoin käydään keskustelua siitä mihin ylioppilaskuntia tarvitaan ja mikä niiden rooli on 2020-luvulla. On ehkä tarpeetonta muistuttaa, että opintoraha, opintolaina, maksuttomat korkeakouluopinnot, ateriatuki ja opiskelija-alennukset eivät ole tulleet ilmaiseksi. Ne ovat monien opiskelijasukupolvien yhteisen edunvalvontatyön tulosta. Ilman ylioppilaskuntia opiskelijan ääni ei kuuluisi myöskään yliopiston hallinnossa tai ehkä kuuluisi, yliopiston hallinnon ehdoilla. Nyt pöydissä ollaan tasavertaisina. • Ylioppilaskunnan omaisuus on opiskelijoiden yhteistä omaisuutta ja ylioppilaskunnan valta on opiskelijoiden valtaa. Ylioppilastalo, ylioppilaslehti ja JYYn toiminta ovat opiskelijoiden vallan välineitä. Jos niitä käytetään vastuullisesti, ne siirtyvät eteenpäin myös seuraaville sukupolville. Ylioppilaskunta on opiskelijat ja opiskelijajärIsmo "Isse-pappa" Puhakka Kirjoittaja toimi JYYn jäsenpalveluja järjestösihteerinä 7.1.2020 8.4.2021. Mihin ylioppilaskuntaa tarvitaan? jestöt yhdessä. Yhdessä tekemällä saa enemmän aikaan ja yhteen liittyneillä opiskelijoilla on enemmän vaikutusvaltaa. Ylioppilaskunta on tehokas työkalu, joka mahdollistaa opiskelijoiden äänen ja vaikutusvallan näkymisen yhteiskunnassa. Mihin tuota ääntä ja vaikutusvaltaa käytetään, on opiskelijoiden itse ratkaistava. • Jokainen opiskelijasukupolvi tietää itse parhaiten millainen toiminta vastaa parhaiten ajan haasteisiin. Millainen on tämän sukupolven näköinen ylioppilaskunta? Mihin ylioppilaskuntaa tarvitaan on kysymys, johon voivat vastata viime kädessä vain opiskelijat itse. Syksy tuo uudet edarivaalit oletko sinä se tyyppi jolla on tahtoa ja ideoita ohjata isoa botskia tämän vuosikymmenen haasteissa? Olitpa vintage-fiilistejä, perinteiden vaalija tai isojen remonttien tekijä, sinulla on mahdollisuus tarttua ohjaksiin. ?
“Skeida keskellä Etelä-Pohjanmaata” – julisti valtatie 19:n varrella Nurmoon tervetulleeksi toivottanut mainostaulu vuorokauden verran, toistakymmentä vuotta sitten. Lehdissä kirjoiteltiin “imagonnakertajasta”, jota todellisuudessa tulisi tituleerata imagonrakentajaksi, sillä tämän “töhrijän” tekemästä tulmungista Nurmooo kolomella oolla muistetaan ikuisesti internetin kuvapalstoilla. Son pohojalaasta rehellisyyttä, notta ku mainostehtaalijat palkatahan maalaalemahan lupauksia jostaki perkeleen “keitahasta”, nii sen joku päässilimäänen mäläkki viimeestelöö vaikka ripahuksella hesan murretta, jotta totuus tuloo juluki. Kuvitelkaa tuo aakialla laakialla kannut kolisten hiippaillut Lakeuksien Banksy, joka latojen varjoissa saattoi aiemmin lähinnä painista, pesäpallosta, peltoaukeoista ja mieliumpioista tunnetun pitäjän valtakunnalliseen maineeseen katutaiteen keinoin. Veto valkoista ja toinen vihreää. Ristus! Epäilemättä Seinäjoen kaltaisen suurkaupungin välitön läheisyys turmeli körttiläistä yhtenäisyyttä harjoittavan maalaisyhteisön jälkikasvua, jonka parista erilainen nuoruus oli kitkettävä. Asennetta kuvastaa tuolloisen kunnanjohtaja Maunulan sekä mainostaulun suunnitelleen AD Tuurin lehdessä esittämät toivomukset taiteilijan “nenän krassaamisesta” ja “lyömisestä halolla päähän”. Nurmossa “Kaikki on katunu jokka Nurmoosta on lähteny, nekin jokka on takaasin tullu.” Harvalla kuopatulla kunnalla on oma sanonta ja tunnettu slogani. Nurmo oli sellainen kunta, tahattomastikin. uho on suosittu keino kehittyä ihmisenä, mikä käynee luonnostaan puukkojunkkarien perillisiltä. Poikkeuksellisen vahvasti kotiseutuylpeitten kuntalaisten vastustaman liitoksen myötä, abauttiarallaa tusinan tuhatta pelloilla ränkivää peränurmolaista ja juoruista hupinsa repivää esikaupunkilaista käännytettiin seinäjokisiksi vuonna 2009. Seutukunnaksi konvertoitu perheidylli on kieltämättä menettänyt perähien tuoksuista karismaansa, muodostuen ikään kuin Seinäjoen Vantaaksi. Ei pahalla vantaalaiset. Kuntaliitos oli Nurmon loppu kuitenkin vain paperilla, sillä sukupolvi toisensa perään tuotantoeläinten hyväksikäytöstä elantonsa riipivät atrialaiset mennä porskuttaa konformismin topatulla polulla, Herran enkelten johdattamana kohti keskustalaista unelmaa. Vaikka ilkivaltaa ei ole saatu loppumaan, se kohdistetaan nyt nurmolaisen kasvatuksen näkökulmasta oikein, sillä viime vuoden heinäkuussa Seinäjoen kaupungin rajakylttiin ilmestyi päälle spraymaalattu “Nurmo” sekä penis. ? Oskar Tunderberg Iliman Pielet Sarjakuvasarjassa Anssi Vieruaho käsittelee ilmastoahdistusta ja ilmastoahdistuksesta ahdistumista. Tiedoksi vain jylkkärin pää"toimittajalle" minä äänestän PERUS SUOMALAISIA etkä sinä voi siihen vaikuttaa !!!!!! JOSTAIN SYYSTÄ joku oli jättänyt talomme RAPPUUN rollaattorin!! MUISTAKAA että palo turvallisuus EI OLE LEIKIN ASIA. käytäviä EI SAA tukkia Kun koulua oli käyty tarpeeksi, niin mä päätin että minä en tule tarvitsemaan laskentoa, kirjoittamista ja lukemista. Mutta olin väärässä, niitä tarvitsee jatkuvasti Wau rakastan jyväskylää onpa kiva homma käydä viherlandiassa tai käsityömuseossa Tekstarit 26?J ylkkäri?03 · 2021 paska kotiseutu
Maailman vihatuin fontti, nettimeemi ja yleinen vitsailun aihe. Jos et halua, että sinut otetaan vakavasti, kannattaa turvautua Comic Sansiin. Miten yhdestä fontista on kasvanut näin iso ilmiö, vitsi ja vihan kohde? Fontin suunnitellut Vincent Connare on sanonut: “Jos rakastat Comic Sansia, et tiedä mitään typografiasta. Mutta jos vihaat Comic Sansia, et myöskään tiedä mitään typografiasta.” Alunperin fontti suunniteltiin käytettäväksi Microsoft Bob -ohjelmistossa, jonka tarkoitus oli hauskalla tavalla perehdyttää ihmiset tulossa olevaan ja tietokone-elämän mullistavaan Windows 95 -käyttöjärjestelmään. Fontti ei kuitenkaan ehtinyt ajoissa valmiiksi . lopulta ohjelmassa seikkailevan koiran puhekuplissa möllötteli – ainakin Connaren mielestä – hyvin huonosti tähän kontekstiin soveltuva Times New Roman. Eihän nyt iso keltainen koira voinut puhua Times New Romanilla! Comic Sans tuli lopulta valmiiksi ja siitä tuli yksi viidestä Windows 95 -käyttöjärjestelmän mukana tulleesta fontista. Se oli myös tulosteiden sommitteluun tarkoitetun Microsoft Publisherin oletusfontti, joka tarkoitti, että pian tulostetut ohjelappuset kaikkialla työpaikkojen kahvihuoneista lääkäreiden vastaanottotiloihin olivat täynnä lapsekkaan vänkyräisiä Comic Sans -kirjaimia. ? Vaikka Connare onkin sanonut saaneensa inspiraation fonttiin Batmanja Vartijat-sarjakuvakirjoista, sillä on lopulta hyvin vähän tekemistä sarjakuvatekstauksen kanssa. Sarjakuvissa pyritään yleensä jatkuvaan rytmiin ja muotoon niin, että sekä kirjaimet että teksti tuntuvat soljuvan eteenpäin. Puhekuplien sisällön ei pitäisi varastaa huomiota itse kuvilta. Comic Sansin kirjaimet kuitenkin sojottavat keskenäänkin eri suuntiin ja rytmin puutteen takia tuntuu, etteivät kirjaimet sovi yhteen edes toistensa kanssa. No onko tällä nähtävän hutaistusti tehdyllä fontilla sitten mitään hyviä puolia? Pitäisikö fontti jättää omaan arvoonsa tai sen käyttö jopa kieltää, kuten suunnittelijapariskunta Holly ja David Combs ovat Ban Comic Sans -kannanotossaan vaatineet? Princetonin yliopisto julkaisi vuonna 2010 tutkimuksen, jonka mukaan nimenomaan Comic Sansin rytmin puute ja hutaistun oloiset kirjasimet auttoivat koululaisia oppimisessa. Tai oikeammin tutkimuksen mukaan koululaiset käyttivät enemmän aikaa sellaisten tekstien lukemiseen, joissa kirjaimet kuten p ja q ja b ja d eivät olleet toistensa peilikuvia. Epäsäännöllisiä kirjasimia sisältävät fontit kuitenkin jättivät tekstin sisällön myös tehokkaammin koululaisten muistiin. Ja kyllä, tutkimuksessa käytettiin fontteina muun muassa Comic Sansia ja Arialia. ? Epäsäännöllisistä kirjasimista ja nimenomaan Comic Sansista on ajoittain uumoiltu olevan hyötyä myös lukivaikeudesta kärsiville, mutta mitään tieteellistä tutkimusta aiheen tueksi ei ole olemassa. Tutkimusten mukaan kirjainten koolla ja välistyksellä on huomattavasti enemmän merkitystä lukivaikeuksien kanssa painiville kuin kirjainten muodolla. Ja on Comic Sansilla myös omat faninsa: Yhdysvalloista löytyy oma Comic Sans Appreciation Society ja onpa fontille oma kansainvälinen päivänsä, jota vietetään heinäkuun ensimmäisenä perjantaina. Ehkäpä JYYnkin pitäisi tuolloin osoittaa kunnioitustaan maailman kenties tunnetuimmalle fontille ja vaihtaa oma kirjasimensa edes päivän ajaksi Comic Sansiin. Ehkäpä keskeisin syy sille, miksi Comic Sansista on niin helppo tehdä pilkkaa, on se, että sitä käytetään väärin ja väärissä asiayhteyksissä. Lapsekkaan huolimattomat kirjasimet eivät välttämättä toimi erityisen hyvin vakavissa asiayhteyksissä, lääkärin odotushuoneessa tai muistuttamassa, että vessan ovi pitää sulkea. Kenties Comic Sans ei olekaan niin huono fontti. Kenties sitä on vain käytetty väärin. Jopa Ban Comic Sans -kampanjan alullepanijat Holly ja David Combs tulivat lopulta toisiin aatoksiin ja vaihtoivat kampanjansa Facebook-sivun nimen muotoon Use Comic Sans. Eikä pidä unohtaa, että Comic Sans kuitenkin oli The Sims -pelissä käytetty fontti. ? »Ja onpa fontille oma kansainvälinen päivänsä, jota vietetään heinäkuun ensimmäisenä perjantaina» »Kaikki sanoo, että Comic Sans on paska fontti, mutta kukaan ei tunnu tietävän miksi» Teemu Rahikka "Kirjoittaja on fonttifanaatikko, joka harmittelee, että Jylkkärin meeminumerossa Comic Sans oli käytössä pelkästään numeron kannessa." Iliman Pielet Sarjakuvasarjassa Anssi Vieruaho käsittelee ilmastoahdistusta ja ilmastoahdistuksesta ahdistumista. Kun koulua oli käyty tarpeeksi, niin mä päätin että minä en tule tarvitsemaan laskentoa, kirjoittamista ja lukemista. Mutta olin väärässä, niitä tarvitsee jatkuvasti Wau rakastan jyväskylää onpa kiva homma käydä viherlandiassa tai käsityömuseossa Tekstarit Jylkkäri 03· 2021 27 viimeiset sanat
Keski-Suomi Keski-Suomen Kennedy! Kuntavaalien lähestyessä saadaan kuulla monenlaisia lupauksia ja väitteitä EU-direktiiveistä, NATO-jäsenyydestä, bensan hinnoista ja milloin mistäkin. Nämä asiat eivät tietenkään liity millään tavalla kunnallispolitiikkaan, joten on tärkeää varmistaa, että valtuutettuina on itse kaupungin ja sen ihmiset hyvin tuntevia poliitikkoja joiden arvomaailmaan ei sovi päätöstenteko ympäristömme ja luontomme hyvinvoinnista riippumatta. Sellaisia suoraselkäisiä kavereita, jotka eivät lupaile turhia. Seuraavan neljän vuoden aikana helppoja päätöksiä ei nimittäin ole luvassa. Tästä syystä ei olekaan tärkeää se mitä lupaan, vaan mitä minä kysyn teiltä. Kysyn teiltä rohkeutta lähteä mukaan rakentamaan sosiaalisesti tasa-arvoisempaa ja taloudellisesti kestävämpää Jyväskylää meille kaikille. Koska me kaikki yhdessä teemme tämän kaupungin. Me olemme Jyväskylä. Facebook: YannickLahti2020 Twitter: @YannickLahti Instagram: @yannickdolahti Ään estä Yannick kunn anvaltuustoo n! TORIKESKUS, Yliopistonkatu 36, p. (014) 614 465 ark. 10-18, la 10-15 HYVITÄMME TUNNIN PYSÄKÖINNIN K-S SUURIMMAN LAUKKUKAUPAN REPPUMAAILMA YLI 100 ERILAISTA REPPUA TIETOKONEREPPU TIETOKONEREPPU TIETOKONEREPPU etuja sivutaskut, lokeroita sisällä, tukeva kantokahva, pehmustetut olkaimet ja selkätuki paljon taskuja, pullotaskut, tukeva kantokahva, pehmustetut olkaimet ja selkätuki iso, paljon taskuja, pullotaskut, tukeva kantokahva, pehmustetut olkaimet ja selkätuki 24 , 95 29 , 95 29 , 95 Laadukkaita, pehmeitä ja lämpövuorellisia NAHKASORMIKKAITA Naisille 11,95/19,95/24,95/29,95 Miehille 6,95/9,95/16,95/19,95/29,95 UUTUUDET -20% Paljon eri malleja ja värejä Kysy opiskelija-alen nusta! Tilaa olla sinä. KEVÄT ON ASUNTOHAUN PARASTA AIKAA Vältä kesän ruuhka-ajat ja hae uutta opiskelija-asuntoa nyt! Meillä vesi, sähkö ja netti kuuluvat aina vuokraan. Vuokravakuus €. Hae osoitteessa: koas.fi Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 029 180 4444 @koas.fb @koasjyvaskyla