JYLKKÄRI 18 Pekkaroiko Mauri itsensä ulos eduskunnasta ja pakohuoneesta? 12 ?Leikkaukset veivät 20 miljoonaa, eikä tulevaisuus näytä rikkaammalta 06 Biologit ja fyysikot tekevät nanotiedettä käsi kädessä 08 Kirjakauppa Soppi hajoaa pieniksi palasiksi 27 JyväSpeksi tanssii kuoleman kanssa 31 Stressi teki vuoteestani taistelutantereen #03 J y väsk yl än ylioppil a slehti 1. huhtikuuta – 22. huhtikuuta 2019 59. vuosikerta ?????
»Olin aika rikki, Kun kuulin että pääsen jyväskylään opiskelemaan .» 02?J ylkkäri?03 · 2019
• Vuoden 2019 Jyrock-festivaalin promoottori. • Kotoisin Nastolan ja Lahden seudulta. • Valmistunut vuoden 2018 lopussa Jyväskylässä kulttuurituottajaksi. • Yläkaupungin Yön hallituksen jäsen. • Ollut mukana järjestämässä muun muassa Jyväskylän Kesää. • Tekee DJ-keikkoja nimellä DJ Jese. “Jyrock on ollut vuosia uudistamisen tarpeessa. Olemme pienillä ratkaisuilla yrittäneet järkeistää ja monipuolistaa festaria tänä vuonna.” Näin toteaa kevään 2019 Jyrock-festivaalin promoottori Jesse Brandelin. Hänellä on kokemusta niin DJ:n töistä kuin laajemminkin musiikkitapahtumien järjestämisestä. Yöelämässä hänet tunnetaan DJ Jesenä. Kulttuurituottaja Brandelin muutti Lahdesta Jyväskylään vuonna 2015. Alun perin haaveena oli opiskelupaikka Helsingistä tai Turusta. “Olin aika rikki, kun kuulin, että pääsin Jyväskylään opiskelemaan. En ollut koskaan käynyt Jyväskylässä enkä tuntenut täältä ketään”, Brandelin naurahtaa. “Nopeasti huomasin kuitenkin, että sain vastuullisia tehtäviä ja pääsin kehittämään Jyväskylän alakultturia tavalla, joka ei välttämättä olisi ollut mahdollinen muissa kaupungeissa.” Yhtenä onnistuneimmista Jyväskylässä järjestämistään tapahtumista hän mainitsee Ilokivi Dance Night -klubin. “Aloin järjestää sitä haastavista lähtökohdista, koska olin juuri muuttanut kaupunkiin eikä minulla ollut siis laajoja verkostoja tai tuntemusta paikallisesta skenestä.” Brandelin on halunnut uudistaa festivaalia järkevämpään suuntaan. Esimerkiksi tiloja on mietitty uusiksi. ”Käytännössä tämä tarkoittaa, että isoimmat bändit soittavat alakerrassa. Soundeiltaan haastavassa yläkerrassa esiintyvät pienellä kalustolla toimivat esiintyjät, kuten hiphop-artistit.” Kitaramusiikki on yhä suuressa roolissa Jyrockissa, mutta osittain nykyaikaisemmalla otteella. “Esimerkiksi itävaltalainen Elektro Guzzi on perinteinen kitara, basso ja rummut -bändi, mutta tyylillinen viitekehys on teknossa.” Brandelin kiinnitti huomiota myös viime vuoden Jyrockin räikeään, yli 90 prosentin miesedustukseen. “Musiikkitapahtumissa on siirryttävä tasa-arvoisempaan suuntaan sukupuolten edustuksessa.” Jyväskylän konemusiikkikulttuuri lepää tällä hetkellä pitkälti Brandelinin harteilla, koska muutama aktiivinen järjestäjä on muuttanut kaupungista pois. Hänen mielestään Jyväskylä kaipaa kipeästi pientä paikkaa, jossa soitetaan marginaalista musiikkia. “Ilokivi on hyvä paikka, mutta kaikessa suuruudessaan siellä ei synny samaa jännitettä kuin pienissä ja intiimeissä klubeissa.” ? ? Jyrockin promoottori Jesse Brandelin kaipaa Jyväskylän musiikkielämään marginaalisempaa otetta. TeksTi? Riku Lehtoranta?kuva?Felix Fiilin Faktat J ylkkäri?03 · 2019? 03 Kasvo
Kansanedustaja Anne Kalmari MMM, maaja metsätalousyrittäjä Peloton nainen periferiasta > Mukana JyväSpeksin ensi illassa ke 3.4. klo 18. Rakennusaineita koulutuspolitiikkaani: Ei leikkauksia yliopistoilta Mielenterveyspalveluita on lisättävä, varhainen apu on tärkeää Opiskelijan oikeutta tienata opintotukea menettämättä on parannettava www.annekalmari.fi GUMMERUKSENKATU 7 SU, MA, TI 15-00, KE-TO 15-02, PE-LA15-03 fb luckybar.mk -15% OPISKELIJA-ALE KAIKISTA NORMAALIHINTAISISTA OLUISTA, SIIDEREISTÄ & VIINEISTÄ SANDELS-III 5€/0.5 L OPISKELIJA OLUT 4,25€/0.5 L AVOIN. JUURI SINULLE. DRAAMAA OPPIMISEEN OPISKELE KIRJOITTAMISTA AVOIN.JYU.FI AVONEUVO@AVOIN.JYU.FI 040 576 7760 Draamakasvatuksen opinnot Jyväskylässä ja Helsingissä. Haku syksyllä alkaviin opintoihin: Haku kirjoittamisen opintoihin: Ilmaisutaidon aineenopettajakelpoisuuteen vaaditaan opetettavan aineen opintojen lisäksi ylempi korkeakoulututkinto ja opettajan pedagogiset opinnot (60 op). / AINEOPINNOT 22.4.–10.5.2019 / PERUSOPINNOT 5.8.–16.8.2019 / PERUSOPINNOT 8.4.–23.4.2019 04?J ylkkäri?03 · 2019
Neljän vuoden välein rakasta isänmaatamme riivaa suorastaan raamatullinen vitsaus: eduskuntavaalit. Vaalien alla poliitikot tekevät toinen toistaan epätodennäköisempiä lupauksia, sitkeästi tavoitellen meitä kaikkia joko kasvotusten torilla tahi sitten vähintään somessa. Useiden lupausten kohdalla tuntuu helposti siltä, että voi olla varma lupaajan ajavan hallituksessa täysin päinvastaista politiikkaa. Kukaan opiskelija tuskin on unohtanut vuoden 2015 koulutuslupausta, joka ei missään nimessä estänyt Juha Sipilää ja kumppaneita saksimasta niin opintotukea kuin kaikkea koulutusta. Kun Sipilän hallituksen leikkaukset yhdistetään edellisen hallituksen vielä suurempiin leikkauksiin, on Suomessa koulutuksesta irvokkaasti silvottu peräti 1,5 miljardia euroa viimeisen kahden hallituskauden aikana. Samaan aikaan armoitetut poliitikkomme ovat muun muuassa paiskanneet melkein miljardi euroa yhteen saastuttavaan ja tappiolliseen kaivokseen Kainuussa. Priorisoinnin taso suorastaan oksettaa. ? Näiden leikkausten aiheuttamat karmeat seuraukset ovat niin lukuisat, että niitä on mahdoton luetella yhteen pääkirjoitukseen, eikä ikävä kyllä tarvitsekaan. Moni pidempään opiskellut on nähnyt ja tuntenut muutokset lompakossaan ja koulutuksessaan. Lähes päivittäin eri medioissa välähtelee uutisia huutavasta resurssipulasta kouluissa, suomalaisten tutkijoiden aivovuodosta ulkomaille tai opiskelijoiden alati pahenevista mielenterveysongelmista, joiden yksi suurimmista aiheuttajista on ahdistus – ei vain omasta taloudesta, vaan ihan selviytymisestä. Ilmastonmuutos, digitalisaatio, tekoälyn esiinmarssi ja ennustukset siitä, että jopa suurin osa työpaikoista katoaa robottien takia seuraavina vuosikymmeninä tarkoittavat sitä, että juuri nyt olisi pitänyt satsata tutkimukseen, koulutukseen ja sivistykseen. Tehtiin silleen tyhmästi, että tehtiin aivan täysin päinvastoin. ? Viime vuosikymmentä ei ole edes pelkästään haaskattu, vaan viimeisen kahdeksan vuoden aikana on haaskattu pari seuraavaakin vuosikymmentä. Suomalainen aloittaa koulun seitsenvuotiaana ja valmistuu esimerkiksi maisteriksi keskiverrosti 29 vuoden kypsässä iässä. Siitä voi kukin omalla tahollaan alkaa laskea ja miettiä, kauanko kestää, että satsaukset koulutukseen alkavat täysillä näkyä. Vastaavasti viimeisen kahdeksan vuoden koulutusleikkauksien haavat mätivät vielä pitkään meissä kaikissa. Niinpä ei riitäkään, että äänestää vaaleissa. Pitää äänestää jotakuta, joka aivan satavarmasti aikoo tehdä kaikkensa saadakseen lisää rahoitusta opiskelijalle, koulutukselle ja tutkimukselle. Siihenhän turvallisin valinta on opiskelija. Sitä virhettä älkää ainakaan tehkö, että äänestäisitte jotakuta, joka heiluttelee jonkin sortin koulutuslupaus-kylttiä käsissään. Se vitsi vanheni neljä vuotta sitten eikä ollut koskaan yhtään hauska. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi Ei riitä, että äänestät vIIMEISEN kAHDEKSAN VUODEN KOULUTUSLEIKKAUKSIEN HAAVAT MÄTIVÄT vIELÄ PITKÄÄN MEISSÄ KAIKISSA. ? »Poliitikot ovat samanlaisia kaikkialla. Lupaavat rakentaa sillan sinnekin, missä ei ole jokea.» Neuvostoliiton pääsihteeri Nikita Hruštšov vuonna 1963 Chigago Tribune –lehden mukaan. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Laura Kangas toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Felix Fiilin siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Felix Fiilin —— ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 49 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 23.4 · 26.8 AVUSTAJAPALAVERI Ti 2.4. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?03 · 2019? 05 pääkirjoitus
Nanotiedekeskuksessa tehtävää tutkimusta voi hyvällä omallatunnolla kutsua piiperrykseksi, mutta nanotasolta löytyy vastauksia niin kysymyksiin maailmankaikkeudesta kuin ihmisten terveydestä. Vuonna 2004 perustettu keskus elää nimensäkin mukaisesti nanotieteestä. Nanotieteissä tutkitaan sekä teoreettisesti että kokeellisesti molekyylejä, materiaaleja ja rakenteita, jotka ovat nanometrien eli metrin miljardisosien kokoluokassa. Jyväskylän Nanotiedekeskus on ainutlaatuinen Suomessa sen poikkitieteellisyyden takia. Myös maailmalla samankaltaiset laitokset ovat harvassa. “Kansainvälisestikään ei ole monta keskusta, joissa olisi näin läheinen keskusteluyhteys fyysikoiden, kemistien ja biologien kesken. Tyypillisesti kaikilla aloilla on omanlainen tyyli ja kieli johon koulutetaan, mikä näkyy suhtautumisessa ongelmiin. Tämä tekee yhteistyöstä yleensä hankalaa. Täällä toimintatapamme mahdollistavat kommunikoinnin kuitenkin jollain tavalla”, naurahtaa Nanotiedekeskuksen johtaja ja teoreettisen fysiikan professori Tero Heikkilä. Poikkitieteellisyys näkyykin keskuksessa aina tutkimuksesta kahvitaukoihin. “Kyllä kahvihuonetta voi sanoa tärkeimmäksi huoneeksi. Järjestämme kerran kuussa kahvihuoneessa Explain This -nimisen kokoontumisen, jossa yksi ryhmä esittää kysymyksen tai ongelman ja pyytää apua muilta”, Heikkilä kertoo. Tutkijoiden lisäksi myös oppilaat saavat käyttää kaikkea rakennuksesta löytyvää huipputeknologista laitteistoa. • Nanotieteet taipuvat moneksi, joten keskuksessa on jatkuvasti monta rautaa tulessa. Yksi tämän hetken kuumimmista projekteista on SUPERTED. Projektissa kehitetään erittäin herkkiä sähkömagneettisen säteilyn ilmaisimia, jotka perustuvat suprajohteisiin. “Kehittämästämme ilmaisimesta tulee huipputarkka. Näitä ilmaisimia on käytetty erityisesti astrofysiikassa. Lähes kaikki tietomme avaruudesta ja maailmankaikkeudesta saadaan tällaisten suprajohtavien ilmaisimien avulla”, kertoo SUPERTED-hanketta johtava Heikkilä. Suprajohtavuus on ominaisuus, joka saavutetaan erittäin matalissa lämpötiloissa, ja joka mahdollistaa muun muassa sähkövirran häviöttömän kulun aineessa. Tarkimmat ilmaisimet ovat juuri suprajohtavia, sillä sähkövirran häviötön kulku vähentää ilmaisimen lämpenemistä. Lämpeneminen taas heikentää mittausten tarkkuutta. Astrofysiikan uudet kehityssuunnat eivät juuri tavallista ihmistä kosketa, mutta lämpösäteilyn ilmaisimia voidaan hyödyntää monessa arkisemmassakin yhteydessä – vaikka turvallisuuden takaamisessa. “Jos jollakulla on puukko taskussaan, niin se näkyy kamerassa koska sillä on eri lämpötila kuin ihmiskeholla. Vaatteet ovat mitatulla aallonpituusalueella läpinäkyviä Pienten ihmeiden keskus TeksTi ja kuva? Viivi Koivistoinen?NaNokuva?Miika Leppänen Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa pieni on todellakin kaunista. eli eivät näy kamerassa. Suomalainen Asqella-yritys testasi tätä turvallisuuskuvantamista viime kesänä rockfestivaaleilla”, Heikkilä selittää. Tällainen seulonta sallii enemmän yksityisyyttä kuin vaikkapa nykyään lentokentillä Yhdysvaltoihin lähdettäessä. Sen avulla on myös mahdollista tarkkailla suuria väkijoukkoja. Projektit ihmiskunnan hyväksi eivät suinkaan lopu turvallisuuteen tai astrofysiikkaan. Heikkilä nimeää yhdeksi tämän hetken mielenkiintoisimmista tutkimuksista (tietenkin omansa lisäksi) Mika Petterssonin johtaman grafeeni-tutkimuksen. Projekti kulkee nimellä GIN (Graphene-based Interfaces for Neuroapplications). Alkoholijuomaa ei siinä kuitenkaan tutkita, vaan tavoitteena on kehittää grafeenista sellaisia liitoksia proteesien ja ihmiskehon välille, joita keho ei ala hylkiä. Ylh: HIM:illä otettu ilmeisesti maailman paras kuva faageista, eli bakteerien omista viruksista. oik: Siobhan O'Hora työn touhussa solujen parissa Nanotiedekeskuksen laboratoriossa. 06?J ylkkäri?03 · 2019 tiede
Grafeeni on hiilen muoto, kuten timantti tai grafiitti, jota löytyy vaikkapa lyijykynistä. Se johtaa erittäin hyvin sähköä ja on erittäin kestävää, mikä tekee siitä otollisen materiaalin liitoskohtien kehittelyyn. Ihmisen motoriikka perustuu sähköisiin hermoimpulsseihin, joita aivot lähettävät hermoratoja pitkin ympäri kehoa. Tällä hetkellä liitoskohta proteesin ja kehon välillä koostetaan metallin avulla. Pettersson haluaa korvata tämän metallin grafeenilla. Futuristisilta kuulostavien projektien lisäksi koko keskus tuntuu humanistista scifimäiseltä laserlaboratorioineen ja virusviljelimöineen. Nanosauna on sentään tavallisen kokoinen ja muutenkin täysin normaali. • Keskuksen sokkelomaisten käytävien uumenista löytyy suuri harvinaisuus: Suomen ainoa helium-ionimikroskooppi, 5 Nanotieteen tutkimus voidaan jakaa Nanotiedekeskuksessa viiteen eri kategoriaan: nanobiologiaan, nanokemiaan, kokeelliseen nanofysiikkaan, spektroskopiaan ja fotodynamiikkaan sekä teoreettiseen ja laskennalliseen nanotieteeseen. 140 Nanotiedekeskuksesta julkaistaan vuosittain noin 140 tieteellistä artikkelia. 30 Keskus on tällä hetkellä 18 professorin, 30 tutkimusryhmän ja 140 tutkijan kansainvälinen tieteellinen yhteisö. tuttavallisemmin HIM. Tavallisesti nanotason mikroskoopit hyödyntävät elektroneja, atomeja pienempiä hiukkasia, mutta HIM käyttää niiden sijasta ioneja. Helium-ionit ja neon-ionit ovat raskaampia kuin elektronit, joten niillä saadaan tarkempia kuvia . Mikroskoopin avulla yksityiskohdat erottuvat kuvassa noin nanometrin tarkkuudella. Nanotiedekeskuksessa HIM:illä on onnistuttu kuvaamaan bakteerien ja niiden omien virusten eli faagien vuorovaikutusta. “Kyseessä on ensimmäinen HIM:illä otettu kuva faageista. Se on ilmeisesti maailman paras faageista saatu kuva”, kertoo Heikkilä sinistä ja vihreää vilisevästä kuvasta. Faagien ymmärtämisestä voi riippua tulevaisuudessa paljon. Antibioottien liikakäyttö on johtanut niiden tehon heikkenemiseen joidenkin bakteerien kehittyessä ja muuttuessa antibiooteille vastustuskykyiseksi. Faageja tutkitaan maailmalla uutena mahdollisuutena hyökätä bakteereja vastaan. Ellei antibiooteille keksitä korvaajaa, voivat nyt helposti hoidettavat taudit kuten keuhkokuume olla tulevaisuudessa jopa tappavia. Esimerkiksi antibiooteille vastustuskykyistä tuberkuloosia esiintyy jo nyt. Nanoteknologian hyödyntämistä ihmiskunnan hyväksi saattaa rajoittaa ainoastaan tutkijoiden oma mielikuvitus. Hyödyntämismahdollisuudet vaihtelevat bakteereita hylkivistä sukista kvanttitietokoneiden kehittämiseen. Voikin vain arvailla, mitä kaikkea eri alojen edustajat keksivät lyödessään viisaat päänsä yhteen. Kuten Nanotiedekeskuksessa on todistettu useaan otteeseen: yhteistyössä on voimaa.? ? J ylkkäri?03 · 2019? 07 tiede faktalaatikko
Yliopistokauppa Soppi sulkee ovensa 15. toukokuuta. Soppi päätettiin sulkea nyt, sillä pääkirjaston kyljessä sijaitsevan kaupan tilat suljetaan kirjaston peruskorjauksen myötä. “Remontti ei toki ole varsinainen syy kaupan tyhjentämiselle”, huomauttaa Jyväskylän yliopiston viestintäpalveluista ja Sopista vastaava Anu Mustonen. Hän oli perustamassa Soppia viisi vuotta sitten. “Kenties suurin syy kaupan lopettamispäätökseen on vähäinen asiointi. Asiakkaita käy nykyisellään muutama kymmenen päivässä.” Saman syyn toteaa Avoimen tiedon keskuksen johtaja Ari Muhonen. Hän vastaa Sopissa myytävästä kirjallisuudesta siinä missä Mustonen muista tuotteista. “Alennuskirjat ovat myyneet hyvin, mikä tarkoittaa, että kate on ollut pieni. Muu kirjallisuus ei käy kaupaksi”, Muhonen kertoo. “Jatkossa kirjat myydään lähinnä rajoitetusti verkossa. Käytännössä se tarkoittaa, että Jyväskylän yliopiston omat julkaisut sekä meidän opiskelijoiden ja henkilökunnan julkaisut tulevat muille kustantajille tulevat myyntiin.” Anu Mustosen mukaan Sopin kohtalosta on puhuttu jo pitkään. “Kun olin mukana perustamassa Soppia isolla porukalla, liikkeeseen koottiin kauppatoiminnan oheen infoja palvelupiste. Alusta asti meille on ollut selvää, että huomattava osa Sopin palveluista tulee muualta kuin varsinaisesta liiketoiminnasta.” Sopin infoja palvelupisteen osia on siirretty jo vuosia enemmän yliopiston eri verkkopalveluihin. Osa palveluista on poistunut kokonaan, kuten e-tenttitilan avaimen nouto Sopista. Osa palveluista taas siirtyy esimerkiksi talouspalveluiden yhteyteen. Myös kirjastossa tarjottaneen joitakin nykyisen Sopin palveluita, kunhan remontti valmistuu. Mietinnöissä on ollut myös koko Sopin siirtäminen joihinkin muihin tiloihin Seminaarinmäelle. “Olemme kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että varsinkaan kirjamyynnin takia siirtäminen ei ole kannattava eikä järkevä vaihtoehto”, Ari Muhonen sanoo. Yliopisto päätyi lopulta ratkaisuun, jossa Sopin palvelut on hajautettu useaan eri paikkaan. Yliopiston tuotteita myydään kesäkuun alusta alkaen Semma-ravintoloiden yhteydessä Ylistöllä, Piatossa, Lozzilla ja Belvederessä. Semma-ravintoloiden lisäksi Luontosoppi toimii Vesilinnan museon yhteydessä. Jatkossa yliopistopalvelut ovat siis saatavilla viidestä eri pisteestä nykyistä laajemmilla aukioloajoilla, Lozzilla myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Tuotteet tulevat ravintoloihin erillisiin pieniin myyntipisteisiin, sopukoihin. “Sopin kauppa ei siis sinänsä lakkaa, vaan tähtäämme parempiin palveluihin nykyiseen verrattuna", Mustonen sanoo. Myös yliopiston kahviloiden ja Kortepohjan paikoista on keskusteltu. “Uusia paikkoja voidaan edelleen ottaa käyttöön tarvittaessa.” Mustosen mukaan yliopiston t-paidat ja hupparit ovat olleet selkeästi Sopin myydyimpiä tuotteita ja ovat luultavasti jatkossakin.? ? Riku lehtoRanta Soppi hajautuu sopukoiksi Yliopistokauppa Soppi siirtyy kirjastoremontin tieltä, ja yliopistotuotteet myydään jatkossa useissa toimipisteissä. jatkossa kirjat myydään lähinnä rajoitetusti verkossa. Tiistai-iltapäivänä Sopissa oli rauhallista. Myyjä Tuula Markkusen mukaan etenkin kansainväliset opiskelijat hyödyntävät Sopin infopalveluja. Fe li X Fi il in 08?J ylkkäRi?03 · 2019 uutiset
Kortepohjan ylioppilaskylässä vuokra sisältää veden, sähkön, netin, kotivakuutuksen, Rentukan kuntosalin ja opiskelutilojen käytön sekä monia harrastusmahdollisuuksia. KÄYDÄ NAAPURISSA KAVERIN LUONA KAHVILLA KUNTOILLA RENTUKAN SALILLA MAKSUTTA PYÖRÄILLÄ KAMPUKSELLE 6,5 MINUUTISSA NAUTTIA OPISKELIJALOUNASTA RENTUKASSA PÄIVITTÄIN SAUNOA VAIKKA JOKA PÄIVÄ KÄYTTÄÄ YLIOPISTOVERKON PALVELUITA NOPEALLA NETILLÄ JYY Asukaspalvelut asunnot@jyy.fi 014 607201 kortepohja.fi JYYn jäsen – muuta kotiin! KUN ASUT KORTEPOHJASSA, VOIT… J ylkkäri?03 · 2019? 09
OIKEUDENMUKAINEN SUOMI KAIKILLE, EI HARVOILLE! SONJA KARPPINEN Erityispedagogiikan opiskelija, baarityöntekijä Jyväskylä MATLEENA KÄPPI Biologian opiskelija, muusikko Jyväskylä VESA PLATH Läänintaiteilija, YTM Jyväskylä 11 8 6 M A IN O KS EN M A KS A JA : TU LE VA VA SE M M IS TO R Y Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 029 180 4444 www.koas.fi Facebookissa löydät meidät nimellä @koas.fb Twitterissä ja Instagramissa @KOASJyvaskyla Asuntojen pohjakuvat, hinnat ja hakeminen: www.koas.fi OPISKELIJAN KOTI JYVÄSKYLÄSSÄ Koasilla asut turvallisesti ja edullisesti, sillä kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, nopea nettiyhteys ja pesutupa. Haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja. Katso asunnot: www.koas.fi Tilaa olla sinä. Social icon Square Only use blue and/or white. For more details check out our Brand Guidelines. 10?J ylkkäri?03 · 2019
8.4. klo 16.30 Tietokirjailija, kirjallisuushistorioitsija Minna Maijala: Herkkä ja vahva Minna Canth. Naisen kertomus 29.4. klo 16.30 Kulttuurin tuottamiseen erikoistunut yrityksen Anya Productions luova johtaja Anja Lappi: Kenelle kuuluu Kanttilan kunnostus? – näkökulmia kulttuuriyrittäjyydestä, taidehallinnosta, vaikuttamisesta ja päätöksistä, case Minna Canthin talo Kanttila 6.5. klo 18.00 Tietokirjailija Jussi Jäppinen: Minna Canthin Jyväskylä Jyväskylän yliopisto, S-rakennus, sali S212 (vanha juhlasali) Seminaarinmäki (Seminaarinkatu 15) LUENTOSARJA VAPAITA AATTEITA Minna ja Ferdinand Canth Jyväskylässä Näyttely avoinna 20.3.–31.8.2019 ke–pe 12–17, la 12–16 Jyväskylän yliopiston tiedemuseo NÄYTTELYKESKUS SOIHTU Seminaarinkatu 15, Seminarium-rakennus Vapaa pääsy! Kuva: Museovirasto HANNA Laakso Pastori Laukaa 112 REETTA Nummelin Yrittäjä, rakennusinsinööri Jyväskylä 106 LOTTA Ahola Sairaanhoitaja YAMK Jämsä 114 TERHI Simonen-Jokinen Eläinlääkäri (ELT), yrittäjä Karstula 116 SINUHE Wallinheimo Kansanedustaja, yritysvalmentaja, LitM Jyväskylä 111 TOMMI Lunttila Yrittäjä, maaja metsätaloustuottaja Äänekoski 108 113 TUIJA Siltanen Myyntipäällikkö, eläkeläinen Viitasaari 107 KATJA Isomöttönen Perhepäivähoitaja, tradenomi Jyväskylä 109 EMILIA Koikkalainen Yrittäjä Keuruu 119 VILLE Väyrynen Kirurgi Muurame 118 AKI Virtaniemi Sijoittaja, hallituksen pj. Luhanka 117 JANIIKA Vilkuna Europarlamentaarikon avustaja Jyväskylä 110 115 JUHA Suonperä Eversti evp Jyväskylä EELIS Loikkanen Eduskuntaryhmän viestintäsihteeri, korkeakouluopiskelija Jyväskylä EHDOKKAASI KESKI-SUOMESSA www.keski-suomenkokoomus.fi Ilm oi tu ks en m ak sa a: Ke sk i-S uo m en Ko ko om us #saatehdä HANNA Laakso Pastori Laukaa 112 REETTA Nummelin Yrittäjä, rakennusinsinööri Jyväskylä 106 LOTTA Ahola Sairaanhoitaja YAMK Jämsä 114 TERHI Simonen-Jokinen Eläinlääkäri (ELT), yrittäjä Karstula 116 SINUHE Wallinheimo Kansanedustaja, yritysvalmentaja, LitM Jyväskylä 111 TOMMI Lunttila Yrittäjä, maaja metsätaloustuottaja Äänekoski 108 113 TUIJA Siltanen Myyntipäällikkö, eläkeläinen Viitasaari 107 KATJA Isomöttönen Perhepäivähoitaja, tradenomi Jyväskylä 109 EMILIA Koikkalainen Yrittäjä Keuruu 119 VILLE Väyrynen Kirurgi Muurame 118 AKI Virtaniemi Sijoittaja, hallituksen pj. Luhanka 117 JANIIKA Vilkuna Europarlamentaarikon avustaja Jyväskylä 110 115 JUHA Suonperä Eversti evp Jyväskylä EELIS Loikkanen Eduskuntaryhmän viestintäsihteeri, korkeakouluopiskelija Jyväskylä EHDOKKAASI KESKI-SUOMESSA www.keski-suomenkokoomus.fi Ilm oi tu ks en m ak sa a: Ke sk i-S uo m en Ko ko om us #saatehdä HANNA Laakso Pastori Laukaa 112 REETTA Nummelin Yrittäjä, rakennusinsinööri Jyväskylä 106 LOTTA Ahola Sairaanhoitaja YAMK Jämsä 114 TERHI Simonen-Jokinen Eläinlääkäri (ELT), yrittäjä Karstula 116 SINUHE Wallinheimo Kansanedustaja, yritysvalmentaja, LitM Jyväskylä 111 TOMMI Lunttila Yrittäjä, maaja metsätaloustuottaja Äänekoski 108 113 TUIJA Siltanen Myyntipäällikkö, eläkeläinen Viitasaari 107 KATJA Isomöttönen Perhepäivähoitaja, tradenomi Jyväskylä 109 EMILIA Koikkalainen Yrittäjä Keuruu 119 VILLE Väyrynen Kirurgi Muurame 118 AKI Virtaniemi Sijoittaja, hallituksen pj. Luhanka 117 JANIIKA Vilkuna Europarlamentaarikon avustaja Jyväskylä 110 115 JUHA Suonperä Eversti evp Jyväskylä EELIS Loikkanen Eduskuntaryhmän viestintäsihteeri, korkeakouluopiskelija Jyväskylä EHDOKKAASI KESKI-SUOMESSA www.keski-suomenkokoomus.fi Ilm oi tu ks en m ak sa a: Ke sk i-S uo m en Ko ko om us #saatehdä HANNA Laakso Pastori Laukaa 112 REETTA Nummelin Yrittäjä, rakennusinsinööri Jyväskylä 106 LOTTA Ahola Sairaanhoitaja YAMK Jämsä 114 TERHI Simonen-Jokinen Eläinlääkäri (ELT), yrittäjä Karstula 116 SINUHE Wallinheimo Kansanedustaja, yritysvalmentaja, LitM Jyväskylä 111 TOMMI Lunttila Yrittäjä, maaja metsätaloustuottaja Äänekoski 108 113 TUIJA Siltanen Myyntipäällikkö, eläkeläinen Viitasaari 107 KATJA Isomöttönen Perhepäivähoitaja, tradenomi Jyväskylä 109 EMILIA Koikkalainen Yrittäjä Keuruu 119 VILLE Väyrynen Kirurgi Muurame 118 AKI Virtaniemi Sijoittaja, hallituksen pj. Luhanka 117 JANIIKA Vilkuna Europarlamentaarikon avustaja Jyväskylä 110 115 JUHA Suonperä Eversti evp Jyväskylä EELIS Loikkanen Eduskuntaryhmän viestintäsihteeri, korkeakouluopiskelija Jyväskylä EHDOKKAASI KESKI-SUOMESSA www.keski-suomenkokoomus.fi Ilm oi tu ks en m ak sa a: Ke sk i-S uo m en Ko ko om us #saatehdä HANNA Laakso Pastori Laukaa 112 REETTA Nummelin Yrittäjä, rakennusinsinööri Jyväskylä 106 LOTTA Ahola Sairaanhoitaja YAMK Jämsä 114 TERHI Simonen-Jokinen Eläinlääkäri (ELT), yrittäjä Karstula 116 SINUHE Wallinheimo Kansanedustaja, yritysvalmentaja, LitM Jyväskylä 111 TOMMI Lunttila Yrittäjä, maaja metsätaloustuottaja Äänekoski 108 113 TUIJA Siltanen Myyntipäällikkö, eläkeläinen Viitasaari 107 KATJA Isomöttönen Perhepäivähoitaja, tradenomi Jyväskylä 109 EMILIA Koikkalainen Yrittäjä Keuruu 119 VILLE Väyrynen Kirurgi Muurame 118 AKI Virtaniemi Sijoittaja, hallituksen pj. Luhanka 117 JANIIKA Vilkuna Europarlamentaarikon avustaja Jyväskylä 110 115 JUHA Suonperä Eversti evp Jyväskylä EELIS Loikkanen Eduskuntaryhmän viestintäsihteeri, korkeakouluopiskelija Jyväskylä EHDOKKAASI KESKI-SUOMESSA www.keski-suomenkokoomus.fi Ilm oi tu ks en m ak sa a: Ke sk i-S uo m en Ko ko om us #saatehdä LOTTA Ahola Sairaanhoitaja YAMK KATJA Isomöttönen Perhepäivähoitaja, tradenomi EMILIA Koikkalainen Yrittäjä HANNA Laakso Pastori EELIS Loikkanen Viestintäsihteeri, korkeakouluopiskelija TOMMI Lunttila Maaja metsätaloustuottaja REETTA Nummelin Yrittäjä, rakennusdinsinööri TUIJA Siltanen Myyntipäällikkö, eläkeläinen TERHI SimonenJokinen , Eläinlääkäri (ELT), yrittäjä JUHA Suonperä Eversti evp SINUHE Wallinheimo Kansanedustaja JANIIKA Vilkuna Europarlamentaarikon avustaja AKI Virtaniemi Sijoittaja VILLE Väyrynen Kirurgi EDUSKUNTAVAALIT 2019 ENNAKKOÄÄNESTYS 3.-9.4. VARSINAINEN VAALIPÄIVÄ 14.4. M ak sa ja : Ke sk i-S uo m en Ko ko om us Kaikki yhdessä Köntässä. Äänestä 14.4. Innokkaimmille ennakkoäänestys 3.-9.4. 43 J ylkkäri?03 · 2019? 11
Viime hallituskauden koulutusleikkaukset veivät yliopistoilta ison siivun. Jyväskylän yliopisto on välttynyt irtisanomisilta, mutta leikkauksiin on jouduttu vastaamaan isoilla muutoksilla. saksittu sivistys _ TeksTi? Riku Lehtoranta?kuva?Felix Fiilin Keväällä 2015 eduskuntavaalien alla kahden puolueen puheenjohtajat Alexander Stubb (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.) pitelivät käsissään kylttejä, joissa luvattiin olla leikkaamatta koulutuksesta. Tilanteista otettiin kuvat, jotka alkoivat levitä nopeasti Twitterissä. Nuo kuvat ovat yhä takuuvarmaa meemimateriaalia, mutta puheenjohtajien poseeraukset kameralle olivat aitoja. Lähes jokainen suomalainen ymmärtää jo edellisen perusteella, mikä kuvien meemimäisen luonteen selittää. Seuraava hallitus, Juha Sipilä pääministerinään, alkoi lupauksista huolimatta leikata välittömästi koulutuksesta. Koulutuksesta otettiin vuoteen 2019 mennessä yhteensä yli 690 miljoonaa euroa. Korkeakouluilta hallitus leikkasi yhteensä noin 335 miljoonaa euroa. Nämä leikkaukset koostuvat kahdesta osasta, indeksikorotuksen jäädyttämisestä (220 miljoonaa euroa) ja muista leikkauksista (115 miljoonaa euroa). Korkeakoulujen indeksikorotus on laissa määritelty säännöllinen prosentuaalinen korotus, jonka tehtävänä on varmistaa se, että yliopiston rahoitus pysyy samalla tasolla inflaatiosta huolimatta. Vuodesta 2016 eteenpäin indeksikorotus on kuitenkin jäädytetty. Koska inflaatio kuitenkin jatkuvasti laskee rahan arvoa, korkeakoulut ovat käytännössä menettäneet 220 miljoonaa euroa indeksikorotuksen puutteen vuoksi. Yliopiston talousja palvelujohtaja Päivi Sepällä on kattava kokonaiskuva siitä, miten leikkaukset vaikuttivat Jyväskylässä. Hänen mukaansa vuosien 2016–2019 aikana Jyväskylän yliopistolta on jäänyt saamatta yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. Jyväskylän yliopiston rahoitus on vuosittain reilut 200 miljoonaa euroa. "Näihin menetyksiin kuuluu hallitusohjelman mukainen rahoituksen leikkaus vuonna 2016 sekä indeksin jäädyttäminen neljän vuoden aikana”, Seppä kertoo. Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Minna-Riitta Luukka huomauttaa, että tiedekuntien rahanjakomallit eivät välttämättä noudattele täydellisesti opetusja kulttuuriministeriön rahanjakomallia, sillä yliopistoilla on myös vapauksia siinä, mihin ne rahoituksen osoittavat. Luukan mukaan yliopiston sisäisessä rahanjakomallissa eri tiedekuntia kohdellaan keskenään hieman eri tavoilla, mutta kunkin tiedekunnan rahoituksen osuus on kuitenkin viime vuosina pysynyt kohtuullisen tasaisena. “Tasaisuus johtuu siitä, että jokaiselta tiedekunnalta on viime vuosina leikattu perusosasta tasaisesti samalla viiden prosentin osuudella. Perusosan lisäksi tiedekunnat saavat ministeriön mallia mukaillen rahoitusta tuloksen perusteella”, Luukka valaisee. Toisaalta juuri neljän vuoden aikana tapahtunut indeksin jäädyttäminen on Luukan mukaan kova isku koko yliopistolle, koska se vähentää automaattisesti tiedekuntien rahoitusta tuloksesta riippumatta. “Kun jaettavaa on vähemmän, loppusumma on pienempi. Siinä J ylkkäri?03 · 2019? 13
14?J ylkkäri?03 · 2019 vuosittaisia muutoksia”, Seppä valaisee. Keväällä 2016 Suomen hallitus solmi kilpailukykysopimuksen, jossa ammattiliittojen kanssa sovittiin muun muassa lomarahojen, työeläkemaksujen ja sosiaaliturvamaksujen alentamisesta. Sen tarkoituksena oli tuoda työnantajille säästöjä. “Kilpailukykysopimus on todella vaikuttanut talouteen kuluja pienentämällä. Yliopisto on maksanut palkkojen henkilösivukuluja vuositasolla noin 1,5 miljoonaa euroa vähemmän, mikä tarkoittaa, että neljän vuoden aikana meille on kertynyt niistä noin 6 miljoonan euron säästöt”, Seppä kertoo. ? Talousjohtaja Seppä ei kuitenkaan ole erityisen ilahtunut muutoksista, joita yliopistojen rahoitukseen on tehty. Hän kritisoi etenkin sitä, että erikseen haettavan erillisrahoituksen osuutta on kasvatettu samalla, kun automaattisesti saatava perusrahoitus on vähentynyt. Erillisrahoitus on perusrahoitusta epävarmempaa, jolloin tulevaisuutta on vaikeampi suunnitella, ja sen hakeminen syö resursseja. “Toki toivon aina oman yliopistomme parasta. Erillisrahoitus on mielestäni talouden suunnittelun ja ohjauksen kannalta väärä suunta.” Luukkaa harmittaa erityisesti se, että ministeriö on asettanut valtakunnallisestikin humanistis-yhteiskunnallisten alojen tutkintokatot matalammalle kuin monilla muilla aloilla. Tutkintokattojen alhaisuus tarkoittaa, että opiskelijoiden sisäänottopaikkoja on vähennettävä, mikä puolestaan kurjistaa tiedekunnan taloutta entisestään. “Ei pelkästään Jyväskylässä, vaan kaikissa Suomen yliopistoissa näyttää olevan sama tilanne humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen kohdalla. Tämä saattaa heijastella puolestaan Suomessa laajemmin vallitsevaa outoa ja lyhytnäköistä ajattelua, jonka mukaan ihmistieteitä ei jostakin syystä tarvittaisi”, dekaani Luukka ihmettelee. Talousjohtaja Sepän mukaan edessä ovat vielä tiukemmat vuodet. Henkilöstökulut ovat kasvamassa, sillä osa työntekijöistä saa ansaittuja palkankorotuksia. “Näköpiirissä ei ole lisätuottoja niitä kuluja kattamaan, vaan resurssit näyttävät pysyvän tämän hetken tasolla. Aina on toki mahdollista, että tuotot kasvavat, jolloin kuluja voidaan kattaa enemmän”, Seppä ennustaa. ? ei auta, vaikka tekisi muuten kuinka hyvää tulosta.” Jyväskylän yliopisto on toteuttanut koulutussäästöjä erilaisilla selviytymiskeinoilla. Kenties tärkein suuri toimenpide tehokkuuden lisäämiseksi on ollut yliopiston rakenteiden muokkaaminen uuteen uskoon. Jyväskylän yliopistolla käytiin vuonna 2016 yt-neuvottelut, joissa toteutettiin iso rakenneuudistus. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta lakkautettiin, ja sen oppiaineet sulautettiin kasvatustieteellisen tiedekunnan ja humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sisään. Lisäksi laitoksia ja erillislaitoksia yhdistettiin. “Joitakin tiloja lukuun ottamatta mistään olennaisista resursseista ei olla jouduttu luopumaan kokonaan – ei koulutusaloistakaan.” ? Yt-neuvotteluista kuitenkin selvittiin ilman irtisanomisia. Kaikissa yliopistoissa ei niiltä ole vältytty. Esimerkiksi Helsingin yliopisto irtisanoi kevääseen 2016 mennessä yhteensä 371 työntekijää. Irtisanomiset olisivat olleet houkuttelevia, sillä henkilöstökulut muodostavat kaksi kolmasosaa kaikista yliopiston menoista. Jotain siis piti tehdä myös henkilöstöpuolella. “Kaiken kaikkiaan taloutta on täytynyt suunnitella aikaisempaa huolellisemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikkia vapautuvia tehtäviä ei ole voitu täyttää uudelleen eikä kaikkia määräaikaisia työsuhteita voitu jatkaa”, Seppä kuvaa. “Henkilöstökulut ovat toki yliopiston suurin kuluerä, mutta onneksi järisyttävän suurta muutosta henkilöstön määrässä ei tähän mennessä ole tapahtunut. Ainoastaan työntekijöiden lähtiessä on mietitty, palkataanko uusi työntekijä tilalle vai ei”, Luukka toteaa. Myös Seppä vahvistaa, että henkilökunta on taloudellisen painoarvonsa vuoksi ollut sellainen resurssi, josta yliopisto on joutunut hetkellisesti vähentämään. Seppä kertoo, että yliopisto vähensi muutaman vuoden ajan suunnitelmallisesti henkilökuntaa. “Hankerahoitus kasvoi kuitenkin vuosina 2016 ja 2017 ilahduttavasti ennakoitua enemmän.” Jyväskylän yliopistossa on viime vuodet ollut noin 2550–2700 työntekijää. Määrä notkahti eläköitymisten ja määräaikaisten työsopimusten päättymisten seurauksena 2445:een vuonna 2017, mutta sittemmin se on palannut reilun 2560 työntekijän tasolle. "Jyväskylän yliopisto on ollut pitkään henkilöstömäärältään aika lailla saman kokoinen, eikä meillä ole ollut suuria odottamattomia KÄDENTAITO HYVINVOINTI ANTIIKKIMESSUT 6.-7.4.2019 WWW.MEDIAPROMESSUT.FI Aikuiset 10€ • Lapset 7-15 v. 5€ La 10-17 • Su 10-16 LISÄTIEDOT
Ennakkoliput: Lippupiste • Tiketti • ilosaarirock.fi/liput 12.-14.7.2019 JOENSUU ALMA • RAE SREMMURD SUNRISE AVENUE • JVG US Jess Glynne UK • Architects UK • Cheat Codes US Perturbator FR • MONO JP • Pale Waves UK • Shame UK Chisu • Turmion Kätilöt • SOFA • Risto SANNI • J. Karjalainen • Vesala • Ville Valo & Agents Pariisin Kevät • Ellips • Swallow The Sun Pää Kii • Olavi Uusivirta • Kynnet • Lxandra Jukka Nousiainen • Viikate – Kuu kaakon yllä 10 v. Samuli Putro – Suuret rukoukset • Stam1na Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana • Henrik! Pauliina Kokkonen • Anna Puu • Gasellit Kingston Wall by JJylli, Kuoppis & VHB DJ SNAKE FR
J ylkkäri?03 · 2019? 12 ? ? (SWE) (US) (AUT) K A R IN A P Ä IV IÖ J A P Y H Ä M Ä N N Y N O K S A S A L M E L A N M U O V IS O R V A A M O IG jyrockfestival FB Jyrock LIPUT ALK. 25€ JYROCK.FI P Ä IV Ä K L U B I 6 .4 . O let ko va lm is ? O le tko va lm is ? IlokIven Street FoodIa tarjolla jYroCkIn aIkana YläkerraSSa pe ja la klo 20-01 Pizzaslice 5 € Chips & dip 5 € Beef / Vege / Vegan Burger 10 € www.IlokIvI.FI KesKussaira al antie 2, JYVÄsKYl Ä raVintOl a ilOKiVi TAKSIN TARPEESSA? Lataa ilmainen JYTAKSI-app ja varmista luotettava taksimatka! JYVÄSKYLÄ & MUURAME
? ? (SWE) (US) (AUT) K A R IN A P Ä IV IÖ J A P Y H Ä M Ä N N Y N O K S A S A L M E L A N M U O V IS O R V A A M O IG jyrockfestival FB Jyrock LIPUT ALK. 25€ JYROCK.FI P Ä IV Ä K L U B I 6 .4 . O let ko va lm is ? O le tko va lm is ? IlokIven Street FoodIa tarjolla jYroCkIn aIkana YläkerraSSa pe ja la klo 20-01 Pizzaslice 5 € Chips & dip 5 € Beef / Vege / Vegan Burger 10 € www.IlokIvI.FI KesKussaira al antie 2, JYVÄsKYl Ä raVintOl a ilOKiVi TAKSIN TARPEESSA? Lataa ilmainen JYTAKSI-app ja varmista luotettava taksimatka! JYVÄSKYLÄ & MUURAME
TeksTi? Valtteri Parikka?kuvaT?Laura Kangas
Yksi Suomen kautta aikain legendaarisimmista poliitikoista on pakenemassa eduskunnasta 40 vuoden uran jälkeen. Siksi toteutimme Mauri Pekkarisen jäähyväishaastattelun pakopelihuoneessa. pekkarisen pako _ _
M auri Pekkarisen mielestä kutsuni vaikuttaa tanskalaisen sukellusvenemurhaajan pyynnöltä. Hän lupasi silti tulla. Kauppakadun maanantaiaamu iskeytyy kasvoille harmaana ja koleana. Toppatakkeihinsa sulloutuneet työmuurahaiset taapertavat uutterina kohti työpaikkojaan panemaan Suomea kuntoon. Odottelen jo Pekkarista kadun laidassa ja arvaan, että hän on myöhässä. Pekkarinen soittaa. Pakopelihuone on hukassa. Äänestä kuulee, että nyt on hässäkkä päällä. Taustalla nakuttaa Raija-vaimon neuvova ääni. Sijainti alkaa hahmottua ennen kuin ehdin edes opastaa. ”Joo, joo, joo, nyt mä tiedän paikan, joo. Menee 6–7 minuuttia. Joo”, puhelimesta räpätään. Olen kutsunut Mauri Pekkarisen, 71, pakohuone Mysteeriin. Pekkarinen on Suomen viidenneksi pitkäaikaisin ministeri ja tämänhetkisen eduskunnan ensimmäinen varapuhemies. Sisäministeri hän oli 1991–1995, kauppaja teollisuusministeri 2003–2007 ja elinkeinoministeri 2008–2011. Hänen puolueensa on keskusta. Minä muistan hänet lapsuudesta Itse valtiaat -tv-ohjelmasta ja myöhemmin sadoista politiikan uutisista. Tänä keväänä Pekkarinen on jättämässä kansanedustajan työt. Taakse jää 40 vuoden kunnioitettava ura Arkadianmäellä. Mutta ensin taakse pitäisi jättää pakohuone. Vieläpä alle tunnissa. Se tulee Pekkariselle yllätyksenä. ”Siinä tapauksessa minun pitää soittaa vielä työpuhelu pääministerin erityisavustajalle”, Pekkarinen sanoo ja siirtyy viereiseen huoneeseen. Työpuhelu kestää noin vartin. Sen jälkeen saamme ohjeet huoneen ratkomiseen. Huoneeseen pitää mennä silmät suljettuna. Silmät saa avata vasta, kun siihen annetaan lupa. Seisomme Pekkarisen kanssa silmät ummessa kädet toistemme harteilla keskellä pakohuonetta. Ovi naksahtaa kiinni. Emme tiedä, mitä tuleman pitää. ”Jännittääkö?” kysyn Pekkariselta. ”Hirveästi”, hän myöntää. ? Vielä jokin aika sitten olin melko varma, ettemme ikinä olisi tässä. Tarmokkaasta ja asiakeskeisestä poliitikkolegendasta liikkuu tarinoita, joiden mukaan hän on ottanut matkan varrella kovaakin yhteen toimittajien kanssa. Välillä juttujen sisällöstä on väännetty rajuimmillakin äänentasoilla. Parlamentissa Pekkarista on kutsuttu ”eduskunnan terrieriksi”, sillä hän totisesti osaa pitää puolensa ja »Jännittääkö?» kysyn Pekkariselta. »Hirveästi», hän myöntää. vas.: Mauri Pekkarinen oli kuullut lapsenlapsiltaan, mikä on pakopelihuone. ylh.: Pakohuone perustui pitkälti numerokoodien selvittämiselle. alh.: Huoneen seinällä oli Pekkarisen entisen kollegan muotokuva. 20?J ylkkäri?03 · 2019
Mauri Pekkarinen valmistui 1974 yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. tuntee arvonsa. Jylkkärin perin oudoksuttavalle haastattelukutsulle Jyväskylän yliopiston kasvatti oli kuitenkin suotuisa. Värikkäässä sähköpostivastauksessaan hän kertoi, että hänellä on ”aina pötkö hyydytettyä käärmeen virtaa takataskussa” ja siksi suostuu heittäytymään mukaan. Avaamme silmämme. Olemme Wihtorin Wintillä, vanhassa antikvariaatissa. Kirjahyllyt ympäröivät meitä ja seinällä on Pekkarisen entisen kollegan presidentti Martti Ahtisaaren kuva. Puodin omistaja, Vihtori Lempinen, on kadonnut – tehtävänämme on selvittää, mitä hänelle on tapahtunut. Huoneen lempinimi on pahaenteisesti “Jyväskeskuksen limbo”. Vaikeinta on aloittaminen. Pälyilemme hetken toisiamme. ”Jaetaanko alueet?” on järjestelmällisen valtiomiehen avauslause pelin alkajaisiksi. Päätämme, että Pekkarinen tutkii ensin kassakoneen ympäristön ja minä kirjahyllyt. Pekkarinen löytää heti ensimmäisen avaimen ja avaa kaapin oven. Hän saa käsiinsä salkun, joka on suljettu numerolukolla. Alamme pähkäillä sen koodia. Pekkarinen ryhtyy tositoimiin. Hän asettaa päättäväisesti lukulasit silmilleen ja alkaa selata hyllystä ensimmäisenä käteen sattunutta kirjaa. Kirja paljastuu häntä kiinnostavaksi historiateokseksi. Hän jopa hieman uppoutuu siihen. Lukuhetkessä kuluu piinallisen arvokkaita sekunteja. Ymmärrän, että tahtimme on auttamatta liian verkkainen kiivastempoiseen pakohuoneeseen. Itsekin olen aika pihalla. On tsempattava. Enää 57 minuuttia aikaa. Pelin edetessä yllätyn hieman siitä, ettei Pekkarinen ota johtajan viittaa harteilleen pakohuoneessa. Hän on kuitenkin tehnyt elämäntyönsä vallakkaissa poliittisissa johtotehtävissä. Varapuhemies kyselee jatkuvasti minulta, miten mielestäni kannattaisi edetä. Hän käyttäytyy hyvin kohteliaasti ja miellyttävästi. Hänen sosiaaliset taitonsa ovat eittämättä erinomaiset. Pekkarisesta huokuu se, ettei hänen tapoihinsa kuulu panikointi vaan asiat käsitellään rauhallisesti järjestyksessä. Pekkarinen on mahdollisesti pakohuonehistorian ensimmäinen pelaaja, joka on alkanut tehdä huolellisia muistiinpanoja kesken painostavan aikapaineen. Myös työelämässä Pekkarinen on tunnettu perehtyneisyydestään, systemaattisuudestaan ja rautaisesta osaamisestaan. Vuonna 2015 Pekkarinen sai suuren tunnustuksen tietotaidoistaan. Hänet todettiin Suomen akatemian rahoittamassa laajassa tutkimuksessa viime vuosikymmenten vahvimmaksi ministeriksi. Valtio-opin dosentti Eero Murto pyysi tutkimusta varten merkittäviä vaikuttajia nimeämään vahvoja ministereitä ja kansliapäälliköitä. Useimmin kyselyssä mainittiin Pekkarinen. Hänen perässään kärkikolmikossa olivat Erkki Tuomioja ja Sauli Niinistö. ? Nykyisen eduskuntamme toiseksi pitkäaikaisin kansanedustaja istuu nyt pakopelihuoneen lattialla. Hän on palannut salkun arvoituksen pariin muutaman muun vihjeen jälkeen. ”Minulla oli tällainen samanlainen 20 vuotta sitten”, Pekkarinen sanoo. Salkku on edelleen lukossa. Sitten valokuvaajamme hoksaa kolminumeroisen koodin, jolla salkku saattaisi aueta. ”Kokeillaan sitä!” innostun. Koodi on oikea, salkku aukeaa. Huomaan, että Pekkarinenkin alkaa innostua. Rynnistämme kiireen vilkkaa seuraavan vihjeen pariin. Ehkä saatammekin päästä täältä vielä ulos. Kellossa on vielä 35 minuuttia. Kysyn Pekkariselta, minkä hän uskoo olevan syynä hänen pitJ ylkkäri?03 · 2019? 21
kään poliittiseen menestykseensä. Hän on saanut Keski-Suomessa vuosien varrella kymmenissä vaaleissa lähes satatuhatta ääntä. ”Olen ottanut tämän homman vakavasti ja paneutunut asioihin. Olen käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa”, hän aloittaa. ”En ollut valmis poliitikko, kun menin eduskuntaan. Mutta minä opiskelin ja perehdyin, tein tosi paljon töitä, jotta sain sen osaamisen, millä sain hommat hanskaan.” Pekkarinen kertoo, että alkutaipaleellaan hän keskitti voimiaan juuri Keski-Suomen asioihin. Keskisuomalaiset alkoivat luottaa hänen osaamiseensa, kun heidän asioitaan pidettiin esillä. Syntyi termi ”pekkarointi”. Ivallisen pekkarointi-termin 90-luvulla lanseerasi Pekkarisen ministeritoveri Iiro Viinanen, joka tarkoitti sillä poliittista kotiinpäinvetoa. Valtiovarainministeri Viinanen ei pitänyt siitä, kun Pekkarinen sai ajettua kalliin Kärkisten siltahankkeen Korpilahdelle Jyväskylän lähistölle Viinasen suunnitelmista poiketen. Korpilahti on keskellä Pekkarisen vaalipiiriä. ”Se oli Viinaselle raskas juttu ja hän katsoi, että minä olin pääsyyllinen”, Pekkarinen muistelee. Pekkarinen sanoo, että vähitellen uran edetessä hänen äänestäjänsä ovat luottaneet hänen hoitavan samalla intohimolla koko Suomen asioita. Pekkaroinnista Pekkarinen on edelleen ylpeä. Pekkarisen poliittista puhetta on itse asiassa todella kiinnostavaa seurata. Lupsakan miehen olemus jäntevöityy ja hartiat jäykistyvät joka kerta, kun puhe kääntyy politiikkaan. Muutos on kuin taikaisku. Samalla vastaukset muuttuvat pidemmiksi ja monipolvisemmiksi. Pakopelihuonetta ratkoo taas aivan erilainen Mauri. Huoneessa hän vaikuttaa enemmänkin tohkeissaan olevalta papparaiselta kuin tiukalta ministeri-Pekkariselta. ”Olen siinä mielessä ammattilainen, että politiikasta puhun analyyttisesti.” ? Pakeneminen Wihtorin Wintistä sujuu hitaasti mutta varmasti. Kirjapuodin nurkkia kolutessani löydän mystisen vivun, joka kutsuu vetämään. Kun vedän vivusta, eteeni liukuu yllättäen kalterit. Pekkarinen jää kaltereiden toiselle puolelle. Pekkarisen pitää ratkaista monimutkainen koodi ja viestittää se minulle, jotta pääsen vapaaksi. ”Jaahas”, toteaa kansanedustaja kinkkisessä tilanteessa. Kooditehtävä osoittautuu todella vaikeaksi. Vikaa on varmasti meissä molemmissa. Emme oikein ymmärrä toisiamme. Vähän alkaa jo naurattaakin, kun olen kaltereiden takana kiipelissä eikä tilanne etene. Tuhlaamme minuutteja. Koodi ei ratkea millään. Epätoivoisesti »Some-maailma on johtanut siihen, että asiat sisältyvät lauseeseen tai pariin.» Toimittajan ja poliitikon yhteistyö parani hetki hetkeltä. 22?J ylkkäri?03 · 2019
kokeilemme täysin sattumanvaraisia numeroita. Lopulta sompailuamme kameroista seuraava pakopelivirkailija kyllästyy ja antaa meille vapauttavan vihjeen, jolla pääsemme vihdoin eteenpäin nolosta tilanteesta. Aikaa on enää vajaat kymmenen minuuttia. On loppukirin aika. Pekkarinenkin ottaa jo pieniä spurtteja, kyllä hänestä kilpailumieltä löytyy. Jos joku, niin Mauri Pekkarinen, osaa arvioida sitä, miten poliittinen päätöksenteko on muuttunut Suomessa. Eduskuntatalossa työ on hyvin toisenlaista kuin vuonna 1979, kun hän sinne ensi kerran asteli. Esimerkiksi ydinvoimakantaansa Pekkarinen on muuttanut kielteisestä myönteiseksi, ja sitä hän perustelee sillä, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen sitä vaatii. Suuren muutoksen hän näkee eduskunnan keskustelukulttuurissa. Keskustelu on pinnallistunut. ”Siihen olen kyllä osittain itsekin syyllinen”, terrierinä tunnettu edustaja sanoo. Pekkarisen mukaan politiikka on liikkunut siihen suuntaan, että kaikkien pitää päästä esille – vaikka vain minuutiksi. Analyyttisimmät ja pitemmät puheenvuorot ovat vähentyneet, eikä lehdistöäkään kuulemma enää kiinnosta laajat, perustellut sisällöt kuten ennen. ”Some-maailma on johtanut siihen, että asiat sisältyvät lauseeseen tai pariin.” Pekkarinen sanoo, että puhemiehistössä on viime aikoina yritetty palauttaa keskustelukulttuuria syvällisempään suuntaan. Senkin puhetavan Pekkarinen kyllä taitaa. Pakopelin viimeiset minuutit tikittävät jo, kun löydämme viimeisen kallisarvoisen avaimen, mutta se kimmeltää sellaisessa välikössä, ettei sinne sormin pääse. Muistamme, että löysimme aiemmin työkalun, jolla saattaisimme saada avaimen kammettua itsellemme. ylh.: Antikvariaatissa piisasi kirjallisuutta. Mutta nyt työkalu on hukassa. Olen laittanut sen epähuomiossa jonnekin jemmaan. Alkaa armoton etsintä – mutta tuloksetta. Epätoivo hiipii puseroon, tähänkö tämä nyt kaatuu. Onneksi pakohuonevirkailija jälleen heltyy: hän vinkkaa, että eräs toinen väline toimii aivan yhtä hyvin ahtaassa rakosessa. Kesken hektisen loppurutistuksen mietin, mikä ihme saa yli seitsemänkymppisen Pekkarisen jaksamaan. Kun hän selviää tästä maanantaiaamun paosta, on heti perään kokous Keski-Suomen liiton tiloissa. Neljän lapsen isän ja kymmenen lapsenlapsen isoisän arki on ollut jo pitkään aivan mielettömän kiivastempoista suorittamista. Hän selätti eturauhassyövänkin pari vuotta sitten. Rutistukset eivät suinkaan lopu eduskuntatyön loppumiseen. Hän on ehdolla seuraavissa eurovaaleissa. Miten minäkin voisin olla yhtä aikaansaava ja energinen? ”Ensinnäkin kannattaa huolehtia fyysisestä kunnosta, se auttaa. Mutta henkinen puoli on vähintään yhtä tärkeä: kun suhteet läheisten kanssa ovat kunnossa, on helpompaa.” Viheliäisen väännön jälkeen saamme napattua viimeisen avaimen haltuumme. Riennämme etsimään sille lukkoa. En ehdi katsoa kelloa, mutta aikaa on korkeintaan minuutti. ? Pakopelimme on samassa pisteessä kuin Pekkarisen kansanedustajan ura eli aivan loppumetreillä. Minä tunnen jo tämänkin urakan loppumisesta pientä haikeutta. Voin vain kuvitella, mitä Pekkarisen päässä liikkuu eduskunnan loppusuoralla. ”40 vuotta. Se on kohtuullisen pitkä aika”, Pekkarinen huokaa. Pekkarisen mukaan eduskunnassa tuli kutakuinkin kaikki saavutettua, oikeastaan vain pääministerin ja presidentin virat jäivät saavuttamatta. Haikeuden hän uskoo tulevan vasta aivan viimeisinä päivinä. Pekkarinen on kertonut, ettei hänellä ole mitään erityistä syytä päätökseensä. Kotona joka tapauksessa huokaistiin helpotuksesta. Ehkä Juha Sipilän keskustasta ei enää löytynyt sitä aivan ominta paikkaa konkaripoliitikolle. Esimerkiksi soteja maakuntapallottelu ei ole miellyttänyt Pekkarista. Koko käsittelyä hän kuvaa ”surkeimmaksi näytelmäksi, jonka hän on 40 vuoden aikana nähnyt”. Mutta takaisin pakohuoneeseen. Löydämme viimeiselle avaimelle lukon. Tiedämme olevamme lähellä maalia. Alamme ratkoa aivan vihoviimeistä arvoitusta. Sormet syyhyävät, syke tihentyy. Kirimme on valtava. Mutta sitten, kesken kaiken. Oveen koputetaan. Aika on ikävä kyllä loppunut. ”Oiijoi”, Pekkarinen parahtaa pettyneenä. Lopettaminen on kuitenkin helpompaa, kun tietää, että on takuulla laittanut kaikkensa likoon. ? Pekkaroinnista Pekkarinen on edelleen ylpeä. alh.: Pekkarinen on Ilkka Kanervan jälkeen tämänhetkisen eduskunnan kokenein kansanedustaja. J ylkkäri?03 · 2019? 23
"Kansanedustaja Aila Paloniemi on tehnyt harravoimin töitä kehityspolirikan ja kehitysyhteistyön eteen nyt päääyvällä vaalikaudella. Tilanne on ollut leikkausten jälkeen vaikea, muäa Aila on tuonut esiin tämän työn merkitystä ja pitänyt yllä rakentavaa keskustelua Kehityspoliiisen toimikunnan puheenjohtajana. Olen oppinut tunteman Ailan asioihin perehtyvänä, innostavana ja Suomen kansainvälistä etua laajasr ymmärtävänä poliirkkona”. kkehityspoliiisen osaston päällikkö Satu Santala, Ulkoministeriö Aila Paloniemi, kansanedustaja Vahva vaikuttaja, Arvostettu asiantuntija Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys ovat pienen maan menestyksen avain! Opiskelijoiden toimeentulo turvattava, mielenterveyspalvelut vastaamaan tarvetta! Ilm oit uk sen m ak sa ja: Ai la Pa lon iem i aila.paloniemi@eduskunta.fi www.ailapaloniemi.net 47 Europarlamentaarikon avustaja, viestintäkoordinaattori janiika VILKUNA —enemmän ääntä keski-suomesta M ak sa ja : K es ki -S uo m en ää ni ry 24?J ylkkäri?03 · 2019
M ai no ks en m ak sa ja : eh do ka s “Opintotukea on nostettava, jotta se riittää elämiseen ilman opintolainaa. “ “Kannustetaan korkeakouluja kansainvälistymään.” Sorastajantie 4, 40320 Jyväskylä www.sovatek.fi Tulostuspalvelut, suurkuvatulosteet, mainokset, esitteet jne... Kysy lisää palveluistamme. Graafiset mediaja kopiopalvelut ma-pe 9-16 puh. (014) 333 7025 Tekstiilit,huonekalut, taloustavarat jne... Kierrätyskauppa ma-pe 10-16.30 puh. (014) 333 7020, 050 525 1356 Kunnostetut pyörät ja varaosat. Pyöräkirppis ma-pe 8-15.30 puh. (014) 333 7067 J ylkkäri?03 · 2019? 25
JyväSpeksin Kuoleman tanssin näytökset yliopiston C-rakennuksella 3.4., 5.4., 6.4., 9.4. ja 11.4. klo 18. Lisätietoa osoitteesta jyvaspeksi.fi. Miehiä ja poikia Joonas Berghäll | Suomi 2019 | 1h 23min Ti 9.4. klo 18 Arvosana: 7/10 Miesten vuoro -dokumentistaan tunnettu Joonas Berghäll jatkaa Miehissä ja pojissa suomalaisen miehen pohdintaa. Käsittelyssä on miesten vanhemmuus, läheisen menetys, alkoholismi, yksinäisyys ja muut elämän raskaat asiat. Dokumentti onnistuu näyttämään kohteensa henkisesti alastomassa tilassa. Tällä kertaa myös ohjaaja itse on tutkiskelun kohteena. Harmillisesti vahvimmat kohtaukset jäivät dokkarin alkuun. Kuitenkin taidokkaasti tehty elokuva. ?? tero uuttana Olliver Hawk Arthur Franck |Suomi 2019 | 1h 12min Ma 15.4. klo 18 Arvosana 6/10 Olavi Haka salo (1930–1988) eli Olliver Hawk oli melkoinen erikoistyyppi. Mies, joka ratsasti lemmikkihirvellä, on kaukana harmaasta. Dokkari pureutuu tähän hypnoosista innostuneen kaverin vaiheisiin. Elokuva sisältää paljon lavastettua materiaalia, joka näyttää vanhoilta kaitafilmeiltä. Sopii dokkariin, jossa liikutaan totuuden rajamailla. Leffa jää kuitenkin hieman pintapuoliseksi. Tai sitten tässä oli vain kaikki, mitä tästä mystisestä persoonasta on tallentunut aikalaiskirjoihin. ?? tero uuttana Lääkäri Herman Goethe (Markus Haapoja) Kuoleman tanssi -speksissä. JyväSpeksi sai alkunsa poliittisen filosofian luennolla helmikuussa 2012. Vappuun mennessä parin opiskelijan toive tehdä teatteria oli paisunut 20 hengen speksiksi, johon otettiin mallia Helsingistä. Ensimmäiseen työryhmään lähti kaverin kutsumana myös Mikko Halkiranta. “Ei meillä tainnut kellään olla teoreettista tietoa siitä, miten teatteria tehdään – kunhan vain tehtiin. Olihan se paikoin vähän särmikästä se jälki.” Speksi on musiikkiteatteria, jossa yleisön huutaessa “omstart” esiintyjät improvisoivat kesken käsikirjoitetun kohtauksen. Esimerkiksi huudolla “omstart rap battle” voi saada roolihahmot friistailaamaan. JyväSpeksillä on 80 jäsentä 22 eri ainejärjestöstä ja lähes tuhat katsojaa vuosittain – ja se kasvaa yhä. Speksi on harrastajateatteria, jota tehdään ammattimaisella kunnianhimolla. Bändiä ja tanssijoita lukuunottamatta uusilta tekijöiltä ei vaadita lähtötasoa, vaan laatu syntyy työryhmän jatkuvuudesta. “Tämä on elämäntapa”, sanoo Kuoleman tanssin ohjaaja Kaisa Eräpuro, neljännen vuoden speksiläinen. Kuoleman tanssi kertoo lääkäri Herman Goethesta, joka uskoo vaarallisen kulkutaudin uhkaavan kyläänsä. Pintatason alla tarina kertoo ihmisjoukkojen voimasta, vastakkainasettelusta ja totuuden hämärtymisestä. Tarina ei ota suoraan kantaa, vaan jättää päätelmät yleisölle itselleen. Kuoleman tanssi ei sitoudu myöskään genreen vaan edustaa “speksigenreä”. Speksi käsittelee naurun kautta koskettavia ja vakavia asioita, mutta tarinaa ei ole kirjoitettu komediaksi. “Yleisö tuo komiikan”, kertoo tuottaja Teemu Seppänen. “Vakavuudesta pystyy vapautumaan huutamalla omstart!”? ? ?eLISa PurSIaInen Uniikki kulttuurihelmi on vakavasti hauska Ju kk a m ar kk an en J yLkkärI?03 · 2019? 27 kulttuuri Ilokiven elokuvat ohjelmistossa myös 2.4. Ei koskaan enää 8.4. Pehmeä iho 16.4. Kaikki tietävät 22.4 Helsinki Napoli All Night Long + Jackpot 2 23.4. Kolme naista
“Jyväskylä on hyvä paikka tapahtumille, sillä tänne tulee ympäri Suomen opiskelijoita, jotka valmistuvat kauppatieteiden maistereiksi”, sanoo Nesu-Jyväskylän puheenjohtaja Jyri Humppi. Ei siis ole ihmekään, että pohjoismaista yhteistyötä rakentavan Nesun toiminta on hyvin aktiivista Jyväskylässä. Nesu eli Nordiska Ekonomie Studerandes Union on Pohjoismaissa ja Virossa toimiva kauppatieteiden opiskelijoiden järjestö. Se perustettiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa 1950-luvulla, kun Euroopan maiden välisiä suhteita haluttiin aktiivisesti parantaa. Nesu Finland on Suomen Nesu -yhdistysten kattojärjestö, jonka alaisuudessa toimii kolmetoista paikallisjärjestöä. Jyväskylän paikallisjärjestö oli ennen kauppatieteiden ainejärjestö Pörssi ry:n alaisuudessa, mutta nykyään se on itsenäinen yhdistys. “Ensi vuonna vietetään 5-vuotisjuhlia", Humppi paljastaa. Yhdistys järjestää muun muassa sitsejä kahdesti vuodessa Aalto-salissa. Nesu-Jyväskylä masinoi myös paljon rasteja eri tapahtumiin, ja yhdistys oli mukana myös Pörssin perinteisessä rinneriehassa. Maaliskuun lopussa Nesu-Jyväskylä lähti ensimmäistä kertaa risteilylle. Tällä hetkellä Nesu toimii Suomen lisäksi Islannissa ja Virossa. Nesun toiminta on kaikkein aktiivisinta täällä Suomessa, ja Jyväskylässäkin uusia jäseniä tulee joka vuosi. Kaikki Dumpin ja Pörssin opiskelijat ovat tervetulleita Nesun toimintaan. “Nesun tapahtumissa käy myös opiskelijoita, jotka eivät ole jäseniä”, talousvastaava Noora Lampinen kertoo. Vaikka paikallisyhdistykset järjestävät kukin runsaasti pienempiä tapahtumia, koko Nesun ytimessä on kuitenkin seminaari, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa viikon mittaisena tapahtumana. Seminaarissa osallistujat eri maista käsittelevät ajankohtaisia ja maailmanlaajuisia kaupan ja talouden teemoja. Tänä keväänä seminaari järjestetään Turussa, ja sen teemana on satamakaupunkiin sopivasti tuotantoketjujen ja logistiikan muutokset. Kuten muissakin järjestöissä, Nesu-Jyväskylän hallituksessa pääsee hoitamaan monenlaisia tehtäviä. “Olin pari vuotta katsellut menoa Nesun tapahtumissa ja halusin mukaan hallitukseen. Puheenjohtajan pestistä oli kaverin kanssa tiukka kisa”, aiemmin Dumppi ry:n tapahtumavastaavana toiminut Humppi tokaisee hymyillen. Loppujen lopuksi Nesun idea piilee kuitenkin siinä, miten se yhdistää kauppatieteilijöitä ympäri pohjoista Eurooppaa, ihan pelkästään maiden sisälläkin. Humpin paras Nesu-muisto on Wykypäiviltä, Vaasan Tropiclandiassa järjestettäviltä rastibileiltä. Humppi ei aluksi ollut lähdössä koko tapahtumaan, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun hänen kaverinsa kutsui Humpin aamuyöllä McDonaldsissa mukaansa Vaasaan. Muutaman tunnin päästä he olivat matkalla. “Meillä oli rastirata, kävimme kylpylässä Tropiclandiassa ja osallistuimme myös Wykypäivien silliaamiaiselle. Jäin sinne lopulta muutamaksi päiväksi hengaamaan”, Humppi kertoo.? ? ?markus puolakanaho Kansainvälistä kauppatieteilyä Nordiska Ekonomie Studerandes Unionin eli Nesun jäsenenä voi päästä kansainvälisiin kauppatieteen seminaareihin tai ex tempore -visiitille Tropiclandiaan. Nesun toiminta on kaikkein aktiivisinta täällä Suomessa, ja Jyväskylässäkin uusia jäseniä tulee joka vuosi. NESU-Jyväskylän nykyinen hallitus: Vertti Mäkikyrö (ylh.vas.), Petteri Puumala, Valerius Yläjoki, Jannika Mäenpää (alh.vas.), Jyri Humppi ja Noora Lampinen. n es u -j yv äs k yl ä 28?j ylkkäri?03 · 2019 yhteisöt
pyrimme siihen, että kaikki voivat nauttia festivaaleista omana itsenään. Mukaan vappuseikkailuun Lipunmyynti Amazing Race -tapahtumaan 8.4. Lipunmyynti vapun huipennukseen Amazing Race Jyväskylä -tapahtumaan alkaa maanantaina 8.4. kello 12.00. Mukaan mahtuu 150 joukkuetta. Vaalit tulevat, äänestys alkaa Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 3.4. Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen alkamispäivänä JYY järjestää tempauksen, jota ennen on tapaaminen kello 09.45 C-rakennuksen edustalla. Ovet lukkoon tuen vuoksi C-rakennuksen valtaus 30.–31.3.1977. Opintotuen riittämättömyys on ollut kestoaihe tukijärjestelmän perustamisesta 1972 lähtien. Tuen vähyyttä kritisoitiin jatkuvasti. Maaliskuussa 1977 C-rakennuksella järjestetyn opintotukitilaisuuden jälkeen osa osallistujista ei suostunut lähtemään. Siispä parisataa opiskelijaa valtasi päärakennuksen kahdeksi päiväksi. ? jy vä sk yl än yl io pi st o n ti ed em u se o j ylkkäri?03 · 2019? 29 ylioppilaskunta historia ajankohtaista Suomen vanhin sisäfestivaali, Suomen feministisin festivaali, nousevien artistien ja vaihtoehtomusiikin festivaali. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Viikonloppuna vietettävä Jyrock on JYYn tapahtumakevään huipennus, joka kokoaa musiikin ystäviä Ilokiveen nauttimaan livemusiikista. Jyrock on saanut medioissa huomiota alussa mainitsemien teemojen kautta, mutta tässä kolumnissani haluan lisätä edellä mainittuun listaan vielä yhden festivaalin kantavista teemoista. Tämä teema on häirinnästä vapaa festivaali. • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus JYYssä on ihmisten samanarvoisuuden kunnioittamista ja edistämistä sekä pyrkimystä ihmisten mahdollisuuksien tasavertaistamiseen. JYY pyrkii aktiivisesti kehittämään toimintaansa niin, että mikään yksilöön liittyvä ominaisuus ei estä toimimasta ylioppilaskunnassa, käyttämästä ylioppilaskunnan palveluita tai osallistumasta ylioppilaskunnan järjestämään toimintaan. Tämän periaatteen mukaan toimimme myös Jyrockissa. Haluamme tarjota jokaiselle kävijälle Laura Partamies Kirjoittaja työskentelee Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tapahtumatuottajana. Häirinnästä vapaa Jyrock turvallisen tilan ja pyrimme siihen, että kaikki voivat nauttia festivaaleista omana itsenään. Tämän tavoitteen voi oikeastaan tiivistää yhteen lauseeseen: emme suvaitse festivaaleilla minkäänlaista häirintää tai syrjintää. • Miten tätä periaatetta sitten toteutetaan? Festivaalin parissa työskentelevien perehdytyksessä on käytetty koulutusmateriaalina JYYn tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä yliopiston kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisyja puuttumismallia. Lisäksi festivaalin suunnittelussa on myös huomioitu JYYn yhdenvertaisuusohje tapahtumien järjestämisessä. Nämä mainiot oppaat ja suunnitelmat löytyvät JYYn verkkosivuilta, ja suosittelen vahvasti tutustumaan niihin myös omien järjestöjen tapahtumia suunnitellessa. Mikäli kohtaat häiritsevää käytöstä Jyrockissa, tule kertomaan siitä festivaalityöntekijöille. Kunnioitetaan muita, käyttäydytään huomaavaisesti ja vietetään mahtava festariviikonloppu! ?
Emmää ihav vaavvasta asti siä oo asunu, mutta nin kauav mää oon siä kekkaloinu, että kaimmää vähä ninkon paikalline oon. Sastamala sijaittee siis tua Pirkammaalla, Tampereen ja Porin pualesavälisä. Älkää ny huolikop, jos nimi ei herätä myteriä pipan alla, et sää pöpi oo. Sastamala oli meinaa enstensä semmonev paikka ko Vammala. Mutta näiren kuntaliitosten ja muiren yhteyresä se präntättiin vallan uusiks. Josset tiänny, nin ny tiärät. Sastamala on ittesänsä iänkaikkisev vanha nimi kivikaurelta ja meinaa jotaij pirum likasta lätäkköö. Mikä on kyä tavallaa aika osuvaa, kon kivikaurella siä eletää jossaim miälesä erellee. Joskus leikkisästi mää oon ulkomaam kölveille selittäny, että tää on Handicap City. Tulee vähä sellanen tärkeempi ja kansainvälinem tunnelma samontein. Sastamala on tunnettu tiätenkij kaikista parhaitten Mauri Kunnaksesta. Jossei nöösit tiärä, nin se on se miäs, kon niitä hauskoja koirakirjoja väsää. Täälä on si myäs toi Herra Hakkaraisen talo, mikä on aivam miäletön turistirysä. Sitä tullaa silmät pyäreenä ihmettelee jostai Parkanosta asti. Mutta kyä meilä täälä muutakim kulttuuria löytyy, jos vaa viittii ettiä. Täälä om meinaa vanhoja kirkkoja nin paljo, että norjalaine saatananpalvaajaki pelläästyis ja pyärtyis. Kirjallisuutta täälä on harrastettu tiäs kuinka kauan, vaikka toi lukupuali kyä vähä tökkii. Om meinaa Puukstaavia, vanhav kirjallisuuren päivää ja oikeiv kirjapainoki, joka meni kyä konkkaan. Nin ja on täälä tiätenki elokuvateatteri, mutta ei siä mitää elämyksiä kyä pääse kokeen, paitti ehkä masokistit. Täälä pruukataan puhua Tyrvääm murretta, joka on periaatteesa ninkon Tampereem murre, mutta viälä karmeempaa. Jos tää meirän mongerrus jostain kiinnostaa, nin kattokaa vaikka toi Kunnaxen Nyrok City. Iltasanomisa oli semmottee juttu, misä oli listattu, että millai misäkin kaupunkisa ollaa tyytyväisiä tohom seksuaalisee elämääm. No Sastamala oli pärjänny tiätenkij ernomasen hyvi, kon 73,6 rosenttia oli sitä miältä, että sänkysä meen oikeem hyvij. Jos kaikki muu menee päi jortaania, nin totta mar, ainaki erotiikkaa riittää. Kon jossai Tampereella miätitää jotai pirum ratikkaa, täälä ollaav pyäritelty varmaav jostai kuuskytäluvusta asti yhren perkuleem uimahallin rakentamista. Uusimpien arvioiren mukaa, sastamalalaiset pääsee uimaan ninkon pian kon 2100-luvulla.? ?? TATU VORNANEN Tervetuloa maistelemaan ruokalistan uutuudet! Tsekkaa lista ja tapahtumat www.sohwi.fi Vaasankatu 21, Jyväskylä sarjakuva Ernomasta erotiikkaa Kon mää meen kotio, nin mää sanon, että lähretääs nyssinne Sastamalaa. 30?J ylkkäRi?03 · 2019 paska kotiseutu
Minä pelkään nukkumaanmenoa. Sänkyni on muuttunut rauhoittumisen ja levon tyyssijasta sotatantereeksi, jolla käytävät taistelut häviän yöstä toiseen. Jos nukahdan, heräilen jatkuvasti. Aamut ovat perseestä muutaman tunnin yöunien jälkeen. Rämmin päivien läpi rättiväsyneenä. Nukahtelen yliopiston vessoihin ja kantakahvilani pöytään. Illalla olen niin poikki, että ehdin jo elätellä toivoa nopeasta sammumisesta. Sitten menen sänkyyn ja taistelut alkavat uudestaan. Unettomuus on varsin yleinen ongelma opiskelijoiden keskuudessa. YTHS:n käyntitilastojen mukaan unettomuus on yksi viidestätoista yleisimmästä syystä hakeutua lääkärin puheille. Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii noin 12 prosenttia aikuisväestöstä. Jatkuva unettomuus altistaa mielenterveysongelmille ja aiheuttaa muun muassa vastustuskyvyn heikkenemistä sekä muistin, keskittymiskyvyn ja oppimisen häiriöitä. Sanotaan, että vuorokauden valvominen vastaa noin promillen humalatilaa. Olen siis elänyt jatkuvassa pöhnässä ainakin viimeiset pari vuotta. ? Näiden parin vuoden aikana minulle on ehdotettu muun muassa liikunnan lisäämistä, alkoholin käytön lopettamista tai lisäämistä, terveellisempää ateriarytmiä, stressitekijöiden vähentämistä, melatoniinia, meditointia, ASMR-videoita, eteerisiä öljyjä ja enkelihoitoja. Kyllä, myös tuota viimeistä. Ja kyllä, olen kokeillut lähes kaikkia keinoja. Ei, mikään niistä ei ole toiminut. Tällä hetkellä kartoitan mahdollisuuksiani kokeilla unilääkitystä, enkä ole koskaan odottanut lääkäriaikaa näin hartaasti. Olen käynyt elämäni aikana lukemattomia väittelyitä ihmisten kanssa, jotka hartaasti uskovat lenkkeilyn tai appelsiinien syömisen parantavan uniongelmat. Monet unohtavat, että onnistunut nukahtaminen on paitsi fyysinen, myös psyykkinen prosessi. Sekä keho että mieli pitäisi saada uskomaan, että uneen vaipuminen on turvallista. Ongelmat alkavat siitä, jos itselleen ei osaa valehdella tarpeeksi uskottavasti. Esimerkiksi yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä aivot luulevat jatkuvasti, että tulossa on uhkaava tilanne ja siihen pitää valmistautua taistelemalla tai pakenemalla. Keho reagoi sen mukaisesti: sydämen syke kiihtyy, hengitys on pinnallista ja aistit ylikierroksilla. Mieti, miltä tuntuisi mennä nukkumaan, jos makuuhuoneen takana olisi karjuva ja nälkäinen leijona. Yliopiston hektinen arki ei ole paras mahdollinen ympäristö uniongelmista kärsivälle. Jotta jaksaisi opiskella, pitäisi nukkua kunnolla, mutta jotta ehtisi tehdä kaiken tarvittavan ajoissa, unet jäävät usein vähiin. Kokonaisvaltaisen pahoinvoinnin kehä on valmis. Näitä ongelmia yhä merkittävämmät koulutusleikkaukset eivät ainakaan helpota. ? Stressaavan opiskelun lisäksi olen huomannut joutuneeni suomalaisen pärjäämiskulttuurin uhriksi. Usein väsymyksestä puhuminen ystävien kesken muuttuu masokistiseksi kilpailuksi, jossa mittelöidään siitä, kuka saa eniten aikaan vähimmällä levolla. Väsymyksen myöntäminen on tabu. Pärjäämiskilpailu johti omalla kohdallani siihen, että paloin viime keväänä loppuun neljä opintopistettä vailla valmiina kandina. Kuitenkin sen sijaan, että olisin tajunnut levätä, menin kesätöihin ja jatkoin syksyllä opiskeluja normaaliin tahtiin. Nyt joudun kärsimään seurauksista, enkä ole vieläkään tajunnut ottaa kunnolla aikaa levolle. Tyhmästä kulttuurista kärsii tyhmä pää. Surullisinta on se, että moni muu kärsii samoista vaikeuksista eikä hae apua. Uniongelmat ovat todella pätevä syy mennä lääkärin tai terapeutin vastaanotolle, vaikka monet uskottelevat itselleen pärjäävänsä niillä lenkeillä tai appelsiineilla. Aina ei tarvitse pärjätä vain siksi, että muut haluavat väkisin mennä eteenpäin höyryillä. Olisi ollut mukavaa päättää tämä kirjoitus siihen, että kaikki kääntyy hyväksi ja uniongelmiin on loppujen lopuksi olemassa yksinkertainen ratkaisu. En kuitenkaan halua valehdella. Tyydyn vain toteamaan, etteivät ongelmat ainakaan omalla kohdallani ratkea, ennen kuin tämä ällöttävä pärjäämispakotus loppuu. ? »Sanotaan, että vuorokauden valvominen vastaa noin promillen humalatilaa.» »En saa unta, koska stressaava opiskelu muuttaa elämän uuvuttavaksi pärjäämiskilpailuksi.» Reetta Multanen Kirjoittaja on journalistiikan opiskelija, joka hoitaa unettomuuden traumoja lonkerolla. J ylkkäri?03 · 2019? 31 viimeiset sanat
ILMAINEN PYSÄKÖINTI 1H 17.11.–31.12. TERVETULOA! VIIKONLOPPUISIN ILMAINEN PYSÄKÖINTI 2H FORUMIN AUKIOLOAIKOINA TERVETULOA! FORUM Ruokailuja työskentelyrutiineihin muutoksia Seminaarinmäellä – suljemme Cafe Librin ja Librin 17.4. yliopiston kirjastorakennuksen peruskorjauksen johdosta. Huoli pois! Bongaa Huoli pois! Bongaa kartasta pätevät vaihtoehdot energian lataukseen ja työskentelytiloiksi peruskorjauksen aikana ja laita tehtävät liitämään! Keeps you working.