JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 6. MAALISKUUTA – 26. MAALISKUUTA 2017 57. VUOSIKERTA 3 ALAMÄKI PITÄISIKÖ MEIDÄN HUOLESTUA ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHTAASTA? Puolen minuutin LAKI MUUTTUI, PIKAVIPIT PYSYVÄT FOORUMI INSPIROI DIGIAJAN LÖNNROTEJA Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari INTERESTING STORY MAKES LOCAL BRANDS STAND OUT
KANSAN ÄÄNI Kartalla TULE TEKEMÄÄN KANSSAMME JYLKKÄRIÄ! Seuraava avustajapalaveri poikkeuksellisesti ma 6.3. klo 18 YläRuthin kabinetissa. Palaverin jälkeen käynnistyy Jylkkäri-ilta, jossa ideoidaan juttuja ja kehitetään lehteä. Seuraavat avustajapalavaverit normaalisti lehden ilmestymisen jälkeen Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. ma 6.3. ti 28.3. ti 25.4. SEURAAVAT AVUSTAJAPALAVERIT ILMOITUKSET Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin seuraavat ilmestymispäivät: 27.3. 25.4. JYLKKÄRIN TOIMITUS Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilona Pesu toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Aleksi Tolppi sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Khairul Riyadh Painos: 6000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 3 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 ”ELÄMÄ MYÖS POLTTAA JA SATUTTAA, MUTTA VÄHÄ VÄHÄLTÄ SIIHEN SUOSTUMALLA TULEE IHMISEKSI. ” Jyväskylän yliopiston varainhankintakonsertin kuvaus Brunssitrendi on rantautunut maailmalta Suomeen parin viime vuoden aikana. Jyväskylässä brunssit keskittyvät sunnuntaihin. Parin säännöllisen brunssin lisäksi aamupalan ja lounaan yhdistelmästä voi nauttia satunnaisilla teemabrunsseilla. KAHVILA MUISTO CYGNAEUKSENKATU 2 Brunssi sunnuntaisin klo 12-15. Brunssilla tarjotaan salaatteja, lämpimiä ruokia, kalaa, lihapullia, leipiä, jälkiruokabuffet ja kahvia ja teetä. Brunssi on laktoositon. Muut erityisruokavaliot ilmoitettava pöytää varattaessa. Pöytävarausta toivotaan. Hinta 24 e PASSION FOOD & BAR KAUPPALAISPIHA 3 Brunssi sunnuntaisin klo 12-16. Brunssi sisältää salaatteja, kasvisruokia, kanaa ja vaihtuvia liharuokia. Lisäksi tuoreita piirakoita, sämpylöitä, croissantteja, kakkuja ja leivonnaisia sekä kauden marjoja ja tuoreita hedelmiä. Hinta 17,90 e DE CAFÉ YLIOPISTONKATU 36 Brunssi vaihtuvalla teemalla noin kerran kuussa sunnuntaisin. Brunssilla tarjotaan teemasta riippumatta salaatteja, lämpimiä ruokia, hedelmiä, jälkiruokia, kivennäisvettä, mehua ja kahvia/teetä. Hinta 25 e CAFÉ ALVAR ALVAR AALLON KATU 7 Brunssi vaihtuvalla teemalla noin kerran kuussa sunnuntaina. Seuraava brunssi 19.3. teemalla keväinen vegebrunssi. Brunssin sisältö vaihtelee teeman, museon näyttelyiden, leipurien mielialojen ja planeettojen asennon mukaan. Pöytävarauksen tekoa suositellaan. Hinta 19 e, alle 12-vuotiaat euro ikävuotta kohti. RAVINTOLA HARMOONI VÄINÖNKATU 1 Brunsseja tarjolla erityisinä juhlapäivinä, kuten äitienja isänpäivänä, vappuna ja pääsiäisenä. Hinta vaihtelee menun ja teeman mukaan. KOONNUT: JAANA KANGAS
Uutiset 4 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 Opiskelun, työn ja vapaa-ajan yhteen sovittaminen aiheuttaa päänvaivaa. E nsin hyvät uutiset: enemmistö korkeakouluopiskelijoista voi hyvin ja jaksaa opinnoissaan. Sitten huonot uutiset: vain 66 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi YTHS:n tuoreimman terveystutkimuksen mukaan. Joka kolmannella opiskelijalla on psyykkisiä vaikeuksia, ja yhtä moni kokee runsaasti stressiä. Diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on merkittävästi lisääntynyt vuodesta 2000 alkaen. Yleisimpiä ongelmia ovat jatkuva ylirasitus, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, tehtäviin keskittymisen vaikeus sekä valvominen huolien takia. Neljännes opiskelijoista ilmoittaa murehtivansa opiskeluasioitaan paljon vapaa-aikanaan. YKSI ENITEN stressiä opiskelijoille aiheuttava asia on toimeentulo. YTHS:n tutkimusraportissa todetaan, että opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat ovat yleistyneet ja välittyvät psyykkiseksi oireiluksi entistä voimakkaammin. Opiskelijoiden mielen hyvinvointia edistävän Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen uskoo, että huono työmarkkinatilanne heijastuu opiskelijoiden henkiseen hyvinvointiin. ”Opiskeluaikojen niukka toimeentulo tuntuu raskaalta, kun työllistyminen opintojen jälkeen näyttää epävarmalta. Aiemmin kituuttamisen saattoi kestää, kun tiesi, että valmistumisen jälkeen toimeentulo paranee. Tänä päivänä näyttää siltä, että opintoaikojen ILOKIVEN RUOKASALIN äänenvaimennusta kohennettiin helmikuun lopussa. Samalla parannettiin Ilokivellä sijaitsevien JYYn toimistojen ja neuvotteluhuoneiden äänenvaimennusta. Ruokasalin uudet äänieristeet maksoivat noin 1500 euroa. Suunnilleen saman verran rahaa kului toimistojen uusiin äänieristyksiin. Ilokiven meluongelmaa pyrittiin hillitsemään jo marras-joulukuussa, kun ruokasaliin ripustettiin verhot ja salin päätyihin asennettiin akustiikkalevyt. ”Ne paransivat tilannetta, mutta palautetta tuli edelleen”, kiinteistöpäällikkö Kimmo Moilanen JYY-Palveluista kertoo. Loppuvuodesta hankitut verhot ja akustiikkalevyt maksoivat yhteensä 14 000 euroa. Ilona Pesu Tutkimus: Raha stressaa opiskelijoita TOIMEENTULO. Opiskelijoiden toimeentulon ongelmat näyttäisivät olevan kroonistumassa, selviää tuoreimmasta YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta. Ilokiven ruokasaliin lisää äänenvaimennusta teksti Jaana Kangas kuva Ilona Pesu ILONA PESU Vaimentavia levyjä asennettiin Ilokiven ruokasalin kattopalkkien kylkiin ja kassan viereiselle seinälle. kituuttaminen tulee vain jatkumaan ja jatkumaan.” Heikon toimeentulon on tutkimuksissa todettu vaikuttavan suoraan opintojen sujuvuuteen. Toimeentuloon liittyvä epävarmuus voi myös lisätä stressin kokemista ja rajoittaa sosiaalisia suhteita. Savolaisen mukaan päivittäisestä elämästä selviytyminen ahdistaa monia VÄLILLÄ VOI TUNTUA, ETTÄ ELÄMÄ ON MENOA KRIISISTÄ TOISEEN. opiskelijoita. Opiskelijat elävät varsin kuormittavassa elämäntilanteessa, jossa ongelmat helposti kasautuvat. ”Vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja välillä voi tuntua, että elämä on menoa kriisistä toiseen. Kuka tahansa pärjää yhden tai kahden stressitekijän kanssa, kun muut elämän osa-alueet kompensoivat sitä. Mutta kun lastia kertyy liikaa, kuka tahansa alkaa oireil
5 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 151 VAASAN YLIOPISTON kielten perusja jatkotutkinto-opiskelijaa haki siirtohaussa Jyväskylän yliopistoon. Määrä on reilu neljännes kevätlukukaudella 2017 läsnä olevaksi Vaasassa ilmoittautuneista 560 kielten opiskelijasta. Yliopistojen mukaan erityisesti jatko-opiskelijat olivat aktiivisia siirtohaussa. Siirtohaussa opiskelupaikan vastaanottavan opiskelijan opinto-oikeus siirtyy Vaasasta Jyväskylään syksystä 2017 alkaen. ”Voimme olla hakutulokseen tyytyväisiä. On ymmärrettävää, että opiskelijat suhtautuvat varovaisesti yliopiston vaihtamista koskeviin järjestelyihin siitäkin huolimatta, että siirtoa on järjestelty ja siitä on tiedotettu aktiivisesti”, Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto sanoo. Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten opetus ja tutkimus siirtyvät liik151 kielten opiskelijaa haki siirtoa Vaasasta Jyväskylään Rehtorihaun kärki selvillä, hakijat paneelissa maaliskuussa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON hallitus on valinnut rehtorihaun viisi kärkihakijaa. Heitä pääsee kuulemaan rehtoripaneelissa, joka pidetään Ruusupuiston aulassa maanantaina 13. maaliskuuta kello 18 alkaen. Paneelin järjestävät Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY), Jyväskylän yliopiston tieteentekijät (JYTTE) ja Professoriliiton Jyväskylän yliopiston paikallisosasto. Keskustelua voi seurata myös Moniviestimen kautta. Viiden kärkihakijan joukkoon kuuluvat professori Petri Karonen, dekaani Henrik Kunttu, dekaani Minna-Riitta Luukka ja dekaani Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopistosta sekä vararehtori Keijo Hämäläinen Helsingin yliopistosta. Hämäläinen tuli viime metreillä mukaan hakuun suorahaun kautta. Yliopiston hallituksen tavoitteena on valita rehtori huhtikuun aikana. ”Siellä on hyvin vahvoja hakijoita. Yliopisto on joka tapauksessa hyvissä käsissä”, hallituksen puheenjohtaja Anne-Christine Ritschkoff sanoo. Ilona Pesu Yliopisto järjestää sisäilmainfon JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO järjestää opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnatun tiedotustilaisuuden sisäilma-asioista. Tilaisuudessa kerrotaan ajankohtaisia asioita yliopiston käyttämien rakennusten kunnosta ja sisäilmasta. Infotilaisuus pidetään Agoralla Auditorio 1:ssä maanantaina 20. maaliskuuta kello 13–15. Sitä voi seurata myös Moniviestimestä sekä suorana että jälkikäteen. Ilona Pesu Jylkkäriä voi seurata myös Instagramissa JYVÄSKYLÄN ylioppilaslehti on liittynyt Instagramiin. Lehti löytyy käyttäjänimellä @Jylkkari. Jylkkäri julkaisee Instagramissa kuvia muun muassa kampuksen tapahtumista, tulevista jutuista ja toimituksen arjesta. Jylkkärin lukijat voivat käyttää kuvissaan tunnistetta #Jylkkäri, jolloin kuvia voidaan jakaa Jylkkärin kanavissa tai käyttää lehdessä. Instagramin lisäksi Jylkkäri löytyy Facebookista ja Twitteristä. Ilona Pesu Tutkimus: Raha stressaa opiskelijoita teksti Jaana Kangas kuva Ilona Pesu ILONA PESU la ja murtuu.” MINNA SAVOLAINEN näkee lisääntyneissä mielenterveysongelmissa kaksi puolta. Yhtäältä hän pitää tulosta huolestuttavana, sillä vaikka opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia yritetään parantaa monin keinoin, trendi ei ole laskeva. Tuloksista käy myös ilmi, että erityisesti miesten psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Toisaalta psyykkisiä ongelmia osataan tunnistaa paremmin, eikä niihin liity enää samanlaista häpeää kuin aiemmin. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat normalisoituneet, kun esimerkiksi julkkikset ovat kertoneet avoimesti sairauksistaan. ”Suomalaisessa kulttuurissa on pitkään ollut ajatus, että tosimies ei puhu eikä valita turhasta. Kulttuuri on muuttunut, ja nykyään nuoret miehet uskaltautuvat puhumaan ja hakemaan apua”, Savolainen toteaa. SAVOLAISEN MIELESTÄ mielen hyvinvoinnin edistäminen lähtee stressinhallintakeinojen vahvistamisesta. Hän innostuu kuullessaan Jyväskylän yliopiston Akateeminen opiskelukyky -kurssista, sillä Nyyti ry on vaatinut Helsingin Sanomissa 16. helmikuuta julkaistussa mielipidekirjoituksessaan mielenterveystaitoja osaksi opintoja. ”Juuri tällaisia pitäisi olla. Vaikka hyötyä ei koe heti, toivon mukaan kurssilta jäisi jotain eväitä reppuun tulevaisuutta varten.” keenluovutuksena Jyväskylän yliopistolle 1.8.2017 alkaen. Liikkeenluovutuksen piiriin kuuluvat Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan kieliaineiden henkilöstö ja opiskelijat. Liikkeenluovutus koskee suomen kieltä ja sen sukukieliä, pohjoismaisia kieliä (sisältäen kielikylpykoulutuksen), englantia ja saksaa sekä venäjän ja ranskan sivuaineita. Jaana Kangas NYKYÄÄN NUORET MIEHET USKALTAUTUVAT PUHUMAAN JA HAKEMAAN APUA. OPISKELIJAN TERVEYS z Psyykkisiä vaikeuksia oli 30 prosentilla opiskelijoista. Ongelmat olivat yleisimpiä pisimpään opiskelleilla. z Yleisimpiä ongelmia olivat jatkuva ylirasitus, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, vaikeus keskittyä tehtäviin, valvominen huolien takia sekä itseluottamuksen menettäminen. z Ylipaino on lisääntynyt. Opiskelijamiehistä 36 ja naisista 26 prosenttia oli ylipainoisia. z Raittiiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000. Alkoholinkäyttö on vähentynyt etenkin miehillä. Lähde: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 Jylkkäri on nyt myös Instagramissa.
In English 6 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 F irst time stepping into the office of Riva Clothing, it’s hard to differentiate it from an ordinary apartment except for one room where you’ll find heaps of various clothing hanging from racks, a solitary sewing machine sitting on a small table and a bunch of different things like scissors, tapes, and pens lying here and there. This is the room where Eeva Geier and Riku Keihäsniemi manage their clothing brand Riva Clothing which turned from an idea to an actual business almost a year ago. They are both in their third year of business management studies at JAMK University of Applied Sciences in Jyväskylä so the idea of becoming entrepreneurs came naturally to them. ”I just had that kind of feeling,” remarked Geier. ”In the second year of studying, I felt like we had learned a lot but it’d be nice to apply what we had learned in real life,” added Keihäsniemi. They import clothes like t-shirts and hoodies and print on them pictures they themselves design. In the most popular products are designs of wolves, bears and reindeer. As their home is also their office, customers picking up their orders throughout the day can be challenging for the young entrepreneurs. To them, it’s a question of attitude. ”It’s great to see customers sat i s f i e d a nd happy when they are able to pick up their clothes when they want to,” said Keihäsniemi. AND WHY do customers come to them? ”Maybe being local is the thing. Our clothes are not made in Finland but the brand is Finnish and a big part of the money from a single t-shirt stays here. I think a lot of people are interested in that,” thinks Geier. Terhi-Anna Wilska, professor of sociology at the University of Jyväskylä, has noticed that locality is a fast growing global trend but is not in itself enough to make products stand above the competition. ”You always need to have an interesting story or otherwise interesting concept. And of course, the products need t o b e w h a t the customers expect.” Ke i h ä s n i e m i and Geier both fe e l that the personality of their brand might be the number one thing they have against bigger, more professional companies. ”Quite often you have these clothing companies that don’t really bring forth the people who are actually behind everything. We’ve tried to brand ourselves just as two students doing this thing and that we design the prints ourselves,” Keihäsniemi explained. ”We also attach a little note with a personal message to all of our orders.” Wilska also echoed this sentiment. ”Human part of the brand weighs a lot. People appreciate this sort of traditional CLOTHING. Locality, personal values, and individuality have been rising global trends for some time already especially in the clothing business. How are local entrepreneurs faring in this current climate and how are the trends evolving? Brands, values and local business text and pictures Aleksi Tolppi Eeva Geier hopes that one day she can be a full-time entrepreneur and maybe employ other people as well. HUMAN PART OF THE BRAND WEIGHS A LOT. IT’S COOL THAT IT’S SELF-MADE OR SELF-MODIFIED.
Kolumni 7 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 importer more in line with our values without the prices rising too much,” Keihäsniemi explained. The future seems bright for the young entrepreneurs. There is a steadily growing demand for their products, customers rarely return clothes and they are already planning to expand their business. “I feel optimistic,” Geier replied when asked about the future. “It’s been better than what we exp e cte d and we’ve learned a lot. We hope we could both do this full-time after graduation and maybe at some point, we could employ other people as well.” Ke i h ä s n i e m i thought the same way. “We are at a critical point right now. We have to decide the direction we want to take this company and we both feel that this will be our job after finishing school.” K uinka monta työssäkäyvää graduntekijää voi olla kirjoilla Kortepohjan halvimmassa yksiössä (vuokra 229 euroa kuussa)? Muun muassa tätä olen viime aikoina miettinyt. Syynä on elokuun alussa voimaan tuleva opintotuen muutos, jossa opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Muutos kun on monessa mielessä hyvä, mutta pariskuntien kannalta kettumainen. Onhan siitä puhuttu, mutta kerrataanpa vielä: Yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen. Siksi esimerkiksi pariskunta, jossa toinen opiskelee ja toinen käy töissä, häviää selvää rahaa aiempaan opintotuen asumislisään verrattuna, koska asumistuki myönnetään talouden yhteenlaskettujen tulojen perusteella. Juuri voimaan tulleen tasa-arvoisen avioliittolain myötä sama koskee avopareja sukupuolesta riippumatta. Sivuvaikutuksena myös samaa sukupuolta olevat kämppikset saattavat joutua selittämään suhdettaan, jotteivät ole elatusvelvollisia (HS 7.2.2017). KÄYTÄNNÖSSÄ TYÖSSÄKÄYVÄT saavat pian elättää opiskelevia puolisoitaan – tai pahimmassa tapauksessa myös muita ruokakuntansa jäseniä, jos vuokrasopimusasiat eivät ole mallillaan. Opiskelevat puolisot taas joutuvat ikävään tilanteeseen: heidän täytyy valita avoliitto tai taloudellinen itsenäisyys. Opiskelijana tilanteet elävät ja tulot vaihtelevat. Muutoksen myötä pariskunnat joutuvat miettimään, kannattaako ylipäätään asua yhdessä, jos se tulee yksin asumista kalliimmaksi. Uskaltaako muuttaa yhteen, jos toinen käy töissä? Onnistuuko raha-asioista sopiminen, vai alkavatko ne hiertää? Ja vaikka molemmat opiskelisivat vielä, kuinka käy, jos toinen valmistuu aiemmin? MUUTOKSEEN KANNATTAA ainakin ajatuksen tasolla varautua viimeistään heti eikä ensi syksynä. Kortepohjan halvimpiin kämppiin, A–E-talojen miniyksiöihin, ei ylioppilaskylän nettisivujen mukaan tehdä vuokrasopimuksia kuin yhdelle hengelle, joten työssäkäyvien kavereiden kanssa hankittu valeosoite ei taida maksaa vaivaa. Meillä, kahden enemmän ja vähemmän työssäkäyvän graduntekijän taloudessa, varautuminen tarkoittaakin lähinnä sitä, että nielemme ketutuksemme ja yritämme olla iloisia siitä, että muutos tulee vasta nyt, kun valmistuminen on jo lähellä. Kuulemani mukaan on tehty myös esimerkiksi näin: ”Meillä on kolmio, ja yhdessä huoneessa oli väliaikaisesti vierassänky. Otin Kelalle kuvat siitä ja meidän parisängystä ja selitin, että ollaan kämppiksiä.” Helpoin vaihtoehto lienevät kuitenkin täysin erilliset vuokrasopimukset, jos sellaisille on esimerkiksi kämppisasumisen takia aihetta. Tsemppiä muutossoppaan itse kullekin! Ilona Pesu Brands, values and local business text and pictures Aleksi Tolppi Eeva Geier and Riku Keihäsniemi have tried to brand themselves just as two students. Seppo, who is barely as old as the business, keeps watch around the office. Eeva Geier hopes that one day she can be a full-time entrepreneur and maybe employ other people as well. Valitsetko avoliiton vai taloudellisen itsenäisyyden? handicraft. It’s cool that’s it’s self-made or self-modified.” ACCORDING TO Wilska there has also been development towards a more focused way of shopping. Quite often people are willing to spend more money on things that represent their values and have more meaning to them in that way. Geier and Keihäsniemi have also noticed that ethical and ecological factors can weigh a lot for some customers. ” It’ s a b it surprising how interested people are in these things, but they really are and we try to answer every question as honestly as possible. Usually, we also link the page of our importer and give further contact information so that people can find out more if they want to,” Geier said. ”The image people often have is that ecological products are always more expensive, so it was really nice to find an KORTEPOHJAN HALVIMPIIN KÄMPPIIN EI TEHDÄ VUOKRASOPIMUKSIA KUIN YHDELLE HENGELLE, JOTEN VALEOSOITE EI TAIDA MAKSAA VAIVAA. WE BOTH FEEL THAT THIS WILL BE OUR JOB AFTER FINISHING SCHOOL.
8 Kampus Ilmiöt 8 Ilmiöt 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2017 Pikavipistä tuli kallis luottokortti teksti Tuukka Tervonen kuva Ilona Pesu kuvankäsittely Aleksi Tolppi FLEKSILUOTOT. Vuonna 2013 säädettiin laki, jonka tarkoitus oli suitsia pikavippien huikeita vuosikorkoja. Painomuste oli tuskin ehtinyt kuivua lakikirjaan, kun firmat loivat keinot kiertää lain henkeä. ”EN OIS ikinä uskonut, että sellaisen ottaisin. Pidin kaikkia niihin sortuneita typerinä, mutta epätoivon hetkellä se vaikutti ihan hyvältä idealta”, Aino kertoo. Tampereella asuva Aino kuuluu pikavippien ottajien tyypilliseen ryhmään: alle 30-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin, joiden menot ja tulot eivät aina kohtaa. Hän haluaa esiintyä jutussa vain etunimellään. Aino nosti Vivus.fi:ltä kaksi pikavippiä, ensimmäisen vuonna 2014 ja toisen vuonna 2015. Ensimmäisen, 400 euron suuruisen pikavippinsä hän nosti vuokranmaksua varten. ”Olin tuhlannut vuokrarahani äkkilähtöön Tukholmaan. Toinen oli sitten pienempi, sata euroa, ja nostin sen vain päästäkseni baariin”, Aino kertoo. Aino kertoo olleensa aina varsin huoleton laskujen suhteen, mutta elämäntilanne pikavippien ottohetkellä oli vielä normaaliakin sekavampi. ”En ottanut bipolaaridiagnoosiani tosissani ja rellestin, rahat paloivat päihteisiin, ja tilailin vaatteita netistä osamaksulla, enkä toki niitäkään laskuja maksanut. Olin siinä vaiheessa aika syrjäytymisvaarassa, joten en ihmettele yhtään enää, miksi niin monilla nuorilla on mennyt luottotiedot.” Hän sai maksettua molemmista pikavipeistä noin puolet. Diilit olivat sinänsä hyviä: maksuaikaa oli kuusi kuukautta, ja velan sai maksaa osamaksulla takaisin. VUONNA 2013 Suomessa säädettiin laki, joka määritti alle 2000 euron luottojen vuosikoroksi maksimissaan viisikymmentä prosenttia plus viitekoron, joka on tällä hetkellä käytännössä nollassa. Lakiin jäänyt porsaanreikä mahdollisti sen, että pikavippifirmat alkoivat myöntää niin kutsuttuja fleksiluottoja. Fleksiluotot ovat firmasta firmaan samanlaisia: asiakkaalle myönnetään yli 2000 euron luotto, joka toimii samalla tavalla kuin luottokortti. Luotolta voi nostaa pienempiä rahasummia, aivan kuin vanhoja pikavippejä, ja firmat voivat jälleen periä massiivisia todellisia vuosikorkoja. Laki myös velvoitti luotonantajat tarkastamaan asiakkaidensa taloudellisen aseman. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa nettilomaketta, johon asiakas itse ilmoittaa omat tulonsa ja olemassa olevat lainansa. Kun lainan saa nopeimmillaan parissa minuutissa, on varsin selvää, että kukaan ei selvitä, pitävätkö asiakkaan antamat tiedot itse asiassa lainkaan paikkansa. ESIMERKIKSI VIVUS.FI -sivustolla tarjotaan lainoja 10 eurosta 2010 euroon asti. Lainan todellinen vuosikorko on 446,2 prosenttia. Vivus.fi:n omistaa 4Finance oy, joka pyörittää myös muita pikavippisivustoja, kuten Onnen.fi:tä ja Fleksiluotto.fi:tä. Pikavippifirmat tarjoavat myös ensimmäinen kerta on ilmainen -tarjouksia. Mainosten mukaan ensimmäinen nosto on koroton ja kuluton.
Pakina 9 Pakina 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2017 K ävin konsertissa, jonka ensimmäiset sävelet herättivät yhden simppelin mutta sitäkin kirkkaamman kysymyksen: miksi? Viimeiset sävelet muotoilivat kysymyksen uudelleen: minkä tähden? Hankalaa mitään on sanoa mitäänsanomattomasta, mutta kirjoitin, että preparoidulla pianolla pyrittiin ilmeisesti peittämään etenkin älylliset puutteet, koska niin ilmeisesti pyrittiin tekemään. Kriitikon on oltava objektiivinen ja rehellinen paitsi itselleen, myös ennen kaikkea taiteilijalle. SEN JÄLKEEN, kun kritiikkini sai valtakunnallisella tasolla huomiota ja hykerrystä, sen kohde uhriutui ja ilmoitti muuttavansa Berliiniin. Siellä eivät kuulemma kriitikot ”hiero paskaa naamaan” kuten täällä ”jääkylmässä kotimaassa”, jossa ”paska syväjäätyy naamaan kiinni niin ettei se lähde millään, vaikka kuinka rapsuttelisi ja sulattelisi”. Mitä tuohon sanoisi? Kyseessä on taiteilijan tyypillinen purkautuminen tilanteessa, jossa ei ole aikomustakaan ymmärtää, etten minä häntä arvostellut, vaan taidetta, objektiivisesti ja asiantuntevasti. Minkä minä mahdan tosiseikoille? Maanpaolla uhkailu on turhan marttyyrimäinen ele, mutta toisaalta terve osa prosessia, jossa taiteilija kamppailee itsensä kanssa tullakseen paremmaksi. TOISAALTA SAKSAAN pakeneminen on pakenemista omasta taiteilijuudesta. Siellä perinteinen sanomalehti kulttuurisivuineen on näet niin pahasti kriisissä, että kriitikotkin ovat subjektiivisia taidefaneja, eivät asiantuntijoita. On siis se ja sama, mitä kriitikko siellä kirjoittaa. Sitä ei voi ottaa vakavasti eikä taiteilijan tarvitse vetäytyä itseensä. Moni taiteilija Karita Mattilasta Aki Kaurismäkeen on viettänyt aikaa milloin Lontoossa, milloin viinitilalla Portugalissa, ja pistäytynyt välillä Suomessa vain todistaakseen, ettei kuuluisuus ja taiteilijaelämä eli juoppous tee taiteilijasta huippua. Suomen kaltaisessa viileässä ja pienessä maassa taiteilija joutuu aivan eri tavalla uutta luodessaan alituiseen kysymään itseltään: mitähän kriitikot tästä ajattelevat? Hyvä niin! MIKSI SITTEN moni teos tajutaan klassikoksi vasta vuosien jälkeen? Tähän voi todeta, että vaikka ammattimainen kritiikki on objektiivista, se joutuu korjaamaan itseään jatkuvasti siinä missä tiedekin. Oliko August Ahlqvist rehellisesti väärässä murjoessaan Seitsemän veljestä? Mahdotonta vastata jälkikäteen, mutta kannattaa muistaa, että Suomenkin kaltaisessa pienessä maassa kriitikoilla on ollut suuri kiusaus korruptoitua, ajaa kavereidensa etua ja lytätä muut. Sama pätee toisinpäin. Maailmasta löytyy rockkriitikoita, jotka tunnustavat pitävänsä Nickelbackyhtyeestä. Se kuulostaa absurdilta, mutta löytyyhän tieteenkin puolelta tutkijoita, jotka eivät usko ilmastonmuutokseen. Heikki Heimolainen Nyt puhuu objektiivinen kriitikko MONET ASIAKKAAT KERTOVAT HAKEVANSA LAINAA USEAMMASTA PAIKASTA YHTÄ AIKAA. SIELLÄ EIVÄT KUULEMMA KRIITIKOT ”HIERO PASKAA NAAMAAN” KUTEN TÄÄLLÄ ”JÄÄKYLMÄSSÄ KOTIMAASSA”, JOSSA ”PASKA SYVÄJÄÄTYY NAAMAAN KIINNI”. Jylkkäri testasi asiaa ottamalla pikavipin ja maksamalla sen heti takaisin, eikä siitä syntynyt lisäkustannuksia. Ainoa bisneslogiikka tällaisissa lainoissa lienee siis uusien asiakkaiden houkuttelu, jotta päästään perimään isompia korkoja. Tavalliselle tallaajalle saattaa vaikuttaa järjenvastaiselta, että yritys tarjoaa kiskurimaisia lainaehtoja luotoille, joista useat joutuvat perintään. Velkaongelmaisille apua tarjoavan Takuusäätiön tak a u s j o h t a j a n Minna Backmanin mukaan asia ei kuitenkaan ole niin. ” Kysyttäes sä firmat kertovat, että on niin paljon hyviä maksajia. Kun korot ja kulut ovat tolkuttomat, niin ajallaan maksajista saadaan kerättyä hyvät voitot, jotka kattavat nämä isot riskit. Se on vaan niin hyvää bisnestä.” 4Finance oy:n maajohtaja Tuomas Louhela suostui alun perin Jylkkärin haastatteluun, mutta lakkasi vastaamasta saatuaan kysymykset sähköpostitse. VUODEN 2013 lakimuutos vähensi yli kahden tuhannen euron luottoja ja kutisti ihmisten eri velkojen määrää. Velkojen yhteenlasketut summat ovat kuitenkin nousseet. ”Tämä selittyy sillä, että otetaan kaikki, mitä irti saadaan. Välillä asiakkaiden velkaluettelot ovat aivan huikeaa luettavaa, heillä voi olla toistasataa lainaa yhtä aikaa”, Backman kertoo. Monessa lainassa on ehtona, että ensimmäinen laina on maksettava ennen kuin voi ottaa toisen. Jos samalla firmalla on monta eri sivustoa käytännössä samoilla lainaehdoilla, ne voivat tarjota samalle henkilölle monta lainaa kerrallaan. ”Hirveän monet asiakkaat kertovat hakevansa lainaa useammasta paikasta yhtä aikaa, koska eivät tiedä, saavatko sitä. Sitten yllättäen kaikista saadaan, eikä käytetä peruuttamisoikeuksia eikä mietitä, mitä se raha maksaa, kun tulee maksun aika.” Pikavipit ovat usein viimeinen etappi sen jälkeen, kun rahat eivät enää riitäkään. Avioero tai pitkä sairausloma syöksevät ottamaan velkaa velanmaksuun kierteenomaisesti. ”Tekisi mieli sanoa, että olisi paljon helpompaa, jos lopetettaisiin pikavipit kokonaan”, Backman sanoo nauraen kysyttäessä henkilökohtaista näkemystä pikavipeistä. Porsaanreiät halutaan pois MYÖS OIKEUSMINISTERIÖSSÄ on herätty fleksiluottojen muodostamaan ongelmaan. Ministeriö julkaisi 20. helmikuuta arviomuistion, jossa käsitellään pikaluottosääntelyn tarkastamistarpeita. Muistiossa esitetään oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sofia Aspelundin mukaan, että nyt voimassa oleva alle kahden tuhannen euron luottojen korkokatto laajennettaisiin koskemaan myös suurempia summia. Lisäksi on pohdittu, että suurempien luottojen korkokaton todellinen vuosikorko asetettaisiin alemmaksi kuin pienemmillä luotoilla, mahdollisesti noin 30 prosenttiin. Toteutuessaan arviomuistion esitykset täyttäisivät porsaanreikiä, joita on vuoden 2013 laissa. Aspelundin mukaan lakiin jäi aukkoja, koska markkinat olivat erityyppiset kuin nykyään. Luotot olivat pienempiä ja ongelmat koskivat nimenomaan alle 2000 euron luottoja. ”Korkokatto on aina järeä toimenpide ja se on syytä kohdistaa sinne missä ongelmat ovat suurimpia. Tiedostettiin kyllä, että osa firmoista voi siirtyä suurempiin luottoihin, mutta ajateltiin, että kovemman kilpailun takia korkotaso jäisi alhaiseksi.” Arviomuistiossa todetaan myös, että asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointi ei toteudu toivotulla tavalla. Asiasta huomautettiin jo lain säätämisvaiheessa, mutta valvontaviranomaisten on vaikea puuttua asiaan. ”Viranomainen voi kyllä katsoa, millaisia prosessit ovat, mutta toisaalta henkilön luottokelpoisuus on jossain määrin tulkinnanvarainen asia.” Pikavippiasiakkaan taloudellisen tilanteen selvittäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakas ilmoittaa lomakkeella tulonsa ja velkansa.
10 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan rakennustyöt ovat käynnissä. Tehdas käynnistyy suunnitelmien mukaan vielä tämän vuoden aikana.
11 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 METSÄT BIOTALOUDEN HAMPAISSA BIOTALOUS. Äänekoskelle nousevaa biotuotetehdasta pidetään tärkeänä suunnannäyttäjänä Suomen biotaloudelle. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että biotaloudessa on vielä toistaiseksi kyse samasta vanhasta sellusta – metsäluonnon kustannuksella. M assiivinen. Se tulee ensimmäisenä mieleen, kun katselee Äänekosken vanhan sellutehtaan viereen nousevaa biotuotetehdasta. Tehtaan piipulla on korkeutta 120 metriä. Se on noin kaksi ja puoli kertaa korkeampi kuin Horisontti-tornitalo Jyväskylän Lutakossa. Kohtalaisen massiivisia tulevat olemaan myös hakkuut Suomen metsissä sen jälkeen, kun Äänekosken uuden tehtaan toiminta pyörähtää tosissaan käyntiin tämän vuoden loppupuolella – valtakunnallisten biotaloustavoitteiden etulinjassa. Luonnonsuojelijat ja ekologian tutkijat ovat esittäneet huolensa biotalousbuumin vaatimista puunhakkuista. Miksi he ovat tilanteesta niin huolissaan? Ja tulisiko meidän muidenkin olla? Metsien lisäkäyttöä ajaa eteenpäin Suomen biotalousstrategia vuodelta 2014. Sen laatimiseen osallistuivat ministeriöt, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Sitra. Strategiassa todetaan, että luonnonvaroja käytetään liikaa, ilmasto on lämpenemässä päästöjen vuoksi ja ekosysteemit – joista me ihmisetkin olemme riippuvaisia – uhkaavat heikentyä. Siksi tarvitsemme biotaloutta eli uusiutuvien luonnonvarojen käyttämistä sekä jätevirtojen tehokkaampaa kierrättämistä. Strategian mukaan Suomi pyrkii vastaamaan ekologisiin haasteisiin hyödyntämällä ”runsaita metsävaroja”. Samalla kohennetaan vientiä ja luodaan paljon kaivattuja työpaikkoja. Strategiassa tähdennetään, että on tärkeää ”saada nopeasti aikaan” uutta biotaloustoimintaa. Siksi ”on varmistettava, että EU:n lainsäädännöllä tai muilla kansainvälisillä päätöksillä ei estetä, vaan edistetään biomassojemme käyttöä”. SUOMEN VALTIO haluaa siis laittaa biotalouden tallan pohjaan lähes hinnalla millä hyvänsä. Yksi keskeinen toimija tässä on Äänekoskelle parhaillaan nouseva biotuotetehdas, joka on Metsä Group -konserniin kuuluvan Metsä Fibren silmäterä. Tehtaan investointisuunnitelma julkistettiin huhtikuussa 2014. Toukokuussa alkoi tehtaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja ympäristöluvan hankinta. Samassa kuussa julkistettiin myös Suomen biotalousstrategia. Ikään kuin strategian periaatteita noudattaen tehtaan YVA-menettelyä ”sujuvoitettiin” pilottiluonteisesti. Koko YVA-menettely oli ohi alle puolessa vuodessa. Yleensä menettelyyn menee 12–15 kuukautta, lyhimmillään 7–9 kuukautta. Alusta lähtien poliitikot ja tehtaan edustajat hehkuttivat mediassa, kuinka paljon tehdas kasvattaa kansantaloutta (yli 0,5 miljardia vuodessa) ja tuo uusia työpaikkoja (yli 2 500 koko arvoketjussa). Kehittyvät taloudet erityisesti Aasiassa nostavat esimerkiksi vessaja talouspaperien kysyntää. Kasvava globaali verkkokauppa lisää pakkausmateriaalien markkinoita. Kaikkea tätä varten tarvitaan sellua – sitä samaa raaka-ainetta, josta vielä vuosikymmen sitten puhuttiin menneiden aikojen ilmentymänä. Äänekosken uuden tehtaan puolustajat ovat korostaneet, ettei tehdas tuota pelkästään sellua vaan myös korkeamman jalostusarvon biotuotteita, jotka edistävät sekä kansantaloutta että kiertotaloutta. ”Alusta lähtien kantavana ajatuksena on ollut se, että kaikki tehtaalle tuleva puu pyritään hyödyntämään monipuolisesti ja mahdollisimman korkealla jalostusarvolla”, painottaa Äänekosken biotuotetehtaan projektijohtaja Timo Merikallio. Merikallio luettelee tehtaan mahdollisuuksia, kuten hajukaasujen jalostamisen rikkihapoksi sekä biokaasun valmistamisen selluntuotannosta syntyvistä lietteistä. Lisäksi hän muistuttaa, että tehtaasta tulee hiilivapaa ja 240-prosenttisesti omavarainen sähkön suhteen. Myös Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja Riikka Joukio alleviivaa Äänekosken tehtaan suunnittelun periaatteita: resurssiviisautta ja kiertotaloutta. ”Tavoitteena on hyödyntää teolliset sivuvirrat sataprosenttisesti ja olla siten mukana kiertotaloudessa. Esimerkiksi sellusta valmistettuja tuotteita kierrätetään tehokkaasti Euroopassa. Sen sijaan puun polttaminen on kertakäyttöistä, eikä pohjoisen puun hyviä ominaisuuksia saada hyödynnettyä parhaalla tavalla.” LUONTOIHMISET EIVÄT näe tehdasta yhtä myönteisessä valossa. Jyväskylän yliopiston ekologian professori Mikko Mönkkönen avaa kokonaiskuvaa tuomalla esiin ekologisia haasteita, jotka voivat jäädä sellutehtaiden YVA-menettelyn ulkopuolelle. Hän havainnollistaa asiaa Kuopioon suunnitteilla olevan sellutehtaan, Finnpulpin, YVA:n kautta, josta hän antoi lausunnon joensuulaisten kollegoidensa kanssa. ”Ensinkään Finnpulpin YVA-selostuksessa ei esitetä arvioita siitä, mitkä ovat puunhankinnan vaikutukset metsien monimuotoisuuteen, kuten ikärakenteeseen ja metsiensuojeluverkostoon. Toiseksi selostuksessa ei arvioida, mitkä ovat hankkeen vaikutukset metsien hiilensidontaan eli ilmastonmuutoksen hillitsemiseen verrattuna tilanteeseen, jossa hanketta ei toteuteta. Veikkaan, että Äänekosken tehtaan YVA:ssa on tehty samoin.” Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Matti Aalto vahvistaa Mönkkösen veikkauksen. Aalto antoi piirin toiminnanjohtajan Juhani Paavolan kanssa lausunnon tehtaan YVAohjelmasta kesäkuussa 2014. He eivät varsinaisesti kritisoineet itse ohjelman sisältöjä vaan toivat esille asioita, jotka jäivät ohjelman ulkoteksti Sini Lemmetty kuvat Jaana Kangas ALE K S A N T E RI PI KK AR A IN EN ALE K S A N T E RI PI KK AR A IN EN
12 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 puolelle: metsäluonnon monimuotoisuuden hupenemisen sekä hakkuista vapautuvat päästöt. Aallon mukaan puunkäytön kokonaisvaltainen suunnittelu vaikuttaa jääneen sivuun biotalousbuumissa. ”Hakkuumäärät pitäisi laskea tarkasti: miten ja minkä verran puuta pystytään hyödyntämään. Ei sillä lailla, että kilpailevat firmat suunnittelevat ja rakentelevat tehtaita sinne tänne ja toivovat, että kaikille riittää puuta.” Myös Mönkkönen tähdentää tarvetta kokonaisvaltaiselle metsien käytön suunnittelulle. ”Nythän puu otetaan irti sieltä, missä sitä on saatavilla. Hakkuita ei suunnitella yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta järkevästi. Tällaiseen suunnitteluun olisi kuitenkin olemassa työkalut, joiden avulla tarvittava määrä puuta voidaan korjata minimoiden ympäristölle aiheutuvat haitat.” KESTÄVÄN KEHITYKSEN johtajan Riikka Joukion mukaan Metsä Group pyrkii varmistamaan metsien monimuotoisuuden pääsääntöisesti sertifiointijärjestelmien – PEFC:n ja FSC:n – kautta. Metsäsertifioinnissa ulkopuolinen taho tarkastelee esimerkiksi puun alkuperää ja hakkuiden vesistövaikutuksia. Vaikka Metsä Group tekee jonkin verran yhteistyötä ekologian tutkijoiden kanssa tiettyjen metsäkohteiden osalta, Joukio toteaa, että tuo yhteistyö on ollut rajallista yrityksen arkitoiminnassa. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomen metsät ovat kasvaneet hyvin. Myös projektijohtaja Merikallio tuo esille, että metsissä on tällä hetkellä runsaasti käyttämätöntä puuta. Samaa sanoo Suomen biotalousstrategia. Väite pitää osittain paikkansa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomen puusto on kasvanut 1970-luvulta saakka yli 40 prosenttia. Vuoden 2015 aikana puusto kasvoi noin 100 miljoonaa kuutiometriä. Luken määrittelemä raja kestävälle puunkäytölle metsätaloudessa menee tällä hetkellä noin 80 miljoonassa kuutiossa per vuosi. Vuonna 2015 metsäteollisuus käytti kotimaista puuta noin 56 miljoonaa kuutiota Luken tilastojen mukaan. Kun lasketaan yhteen Äänekosken uuden tehtaan, suunnitteilla olevan Kuopion Finnpulptehtaan sekä Juha Sipilän hallituksen biotalouden nimissä suunnittelemat lisäykset puunkäyttöön, hakkuumäärät nousevat noin 80 miljoonaan kuutioon vuodessa valtioneuvoston helmikuun 2017 raportin mukaan. Toisin sanoen kolkuteltaisiin puiden kestävän hakkuukäytön nykyistä ylärajaa. On mahdollista, ettei lisähakkuita toteuteta suunnitelmien mukaisesti. Oletetaan, että vain uusi biotuotetehdas toteutuu Äänekoskella ja hakkuita lisätään neljällä miljoonalla kuutiolla vuodessa. Se ei ole vielä paljon, eihän? Vaikka metsät ovat määrällisesti kasvaneet, ne ovat yksipuolistuneet ja nuortuneet merkittävästi 1950-luvulta lähtien, kun on harjoitettu intensiivistä metsätaloutta ja suosittu tiettyjä puulajeja. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin (2010) mukaan metsissä elää eniten uhanalaisia eliölajeja, kaikkiaan yli 800 – enemmän kuin aikoinaan rankasti kuivatuilla soilla. Suomen metsät ovat siis valmiiksi haavoittuvaisessa tilassa. Kun hakkuita lisätään esimerkiksi vain kymmenyksellä, metsien monimuotoisuus on koetuksella. MUTTA MITÄ väliä metsäluonnon monimuotoisuuden heikentymisellä on rivikansalaisille? Professori Mönkkönen nostaa esimerkiksi niinkin kotoisan asian kuin mustikan. Jos metsien käyttöaste halutaan nostaa nykyisestä 70 prosentista 100 prosenttiin ilman mittavaa suunnittelua, mustikkasadot tulevat pienenemään. Luonnonsuojeluliiton Aalto huomauttaa, että monille tutut lintulajit, kuten jo uhanalaistuneet hömöja töyhtötiaiset, voivat selvästi harvinaistua lisähakkuiden myötä. Metsät siis hiljenevät edelleen. Suomen metsien monimuotoisuusongelmien rinnalla on globaali ilmaston lämpeneminen, jonka suomalaisetkin ovat jo osittain kokeneet leudompina talvina. Ilmastonmuutoksen yhtenä hidastajana ovat metsät, jotka sitovat ihmisten toiminnasta aiheutuvaa ylimääräistä hiilidioksidia. Valtioneuvoston raportin (2017) mukaan Suomen metsät tulevat sitomaan puolet vähemmän hiilidioksidia kuin nykyään, mikäli hakkuut nostetaan kestävän käytön ylärajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen panos ilmastonmuutoksen ehkäisyyn voi jäädä nollatasolle vuoteen 2030 saakka, kun otetaan huomioon myös Suomen tuottamat päästöt. Metsä Groupin Joukion mielestä raportin tulokset ovat jossain määrin virheellisiä ja myös epäreiluja Suomea kohtaan. ”Jos ilmastotavoitteet sidotaan varsin lyhyeen vertailuaikaan, suomalaisten pitäisi luopua mahdollisuudestaan kehittää biotaloutta. Tällöin menetetään myös mahdollisuuksia korvata biotalouden tuotteilla fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Toki hiilinielu pienenee, kun metsiä hakataan, mutta toisaalta hiilinielu on kasvanut valtavasti vuosikymmeniä ja kasvaa tulevaisuudessakin. Eli lisähakkuiden myötä metsien hiilivarastot pienenevät vain hetkellisesti.” MÖNKKÖNEN KUITENKIN muistuttaa hakkuiden lyhytnäköisyydestä ilmaston kannalta. ”Tutkimuksissa on arvioitu, että kun vie yhden kilon hiiltä metsästä jalostettavaksi, nykyisillä käyttötavoilla puolet siitä on alle viiden vuoden päästä takaisin ilmakehässä. Jos sellua käytetään vessaja kuitupaperiin, niihin varastoitunut hiili vapautuu hyvin nopeasti. Juuri tällaista toimintaa ollaan nyt pääsääntöisesti suunnittelemassa Suomeen.” Samoin kuin projektijohtaja Merikallio, myös Mönkkönen peräänkuuluttaa puunkäytön jalostusasteen roimaa nostoa. Hän enemmänkin toivoo kuin uskoo, että lähivuosina nähdään yhteiskuntaa mullistavia keksintöjä puusta. Sitä ennen hän panostaisi puunkorjuun kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja esimerkiksi puurakentamiseen, jossa hiili pysyy vuosikymmeniä pois ilmakehästä. Korkean jalostusarvon puutuotteet tulevat kattamaan noin 20–30 prosenttia Äänekosken biotuotetehtaan liiketoiminnasta. Projektijohtaja Merikallio puhuu nopeaan tahtiin mahdollisista innovaatioista: puusta voidaan tehdä tekstiilikuituja, tällä hetkellä energiana hyödynnetystä ligniinistä voidaan jalostaa korvaajia maaöljypohjaisille tuotteille... Hän ei kuitenkaan pysty lupaamaan, milloin näitä uusia innovaatioita alkaa tulla markkinoille. Ehkä 2020-luvulla. Ennen innovaatioita hyödynnetään siis paljolti sellua perinteiseen tyyliin esimerkiksi vessapaperina ja kartonkina. Tätä luontoihmisten on vaikea niellä. ”Kuten kollegani, professori Janne Kotiaho on kärjistänyt: mitä järkeä on jauhaa hitaasti kasvavaa suomalaista puuta kiinalaisten vessapaperiksi”, Mönkkönen toteaa lakonisesti. Äänekosken biotuotetehtaan projektijohtaja Timo Merikallio haluaa nostaa puun jalostusastetta. SUOMEN METSÄTEOLLISUUS 2015 z Investoinnit 974 miljoonaa euroa z Viennin arvo 11,6 miljardia euroa (21 % Suomen viennistä) z Työllisti noin 42 000 henkilöä z Käytti raakapuuta 64,6 miljoonaa kuutiota: kotimaista 56,1 miljoonaa ja ulkomaista 8,5 miljoonaa z Tuotti sellua 7,1 miljoonaa tonnia ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS z Käynnistyy syksyllä 2017 z Metsäteollisuushistorian suurin investointi: 1,2 miljardia euroa z Lisää vientiä 0,5 miljardilla vuodessa (arvio) z Työllistää noin 2 500 henkilöä koko arvoketjussa (vanha tehdas: noin 1 000) z Käyttää raakapuuta noin. 6,4 miljoonaa kuutiota vuodessa (vanha tehdas: 2,4 miljoonaa) z Tuottaa sellua noin 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa (vanha tehdas: 0,5 miljoonaa) Äänekosken uusi biotuotetehdas on massiivinen laitos.
13 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 Teehen tuoretta inkivääriä ja sitruunaa, leivän päälle tahinia, banaania ja hunajaa. Näillä pysyy kunnossa! Menot ”Kuinka paljon pystyy kertomaan ilman sanoja?” JYVÄSKYLÄN kaupunginteatterilla nähdään mielenkiintoinen kantaesitys. Jyväskyläläisen esittävän taiteen ryhmän Company Uuden Maailman Ultrassa yhdistyvät baletti, nykytanssi ja kilpavoimistelu, cyrja lattia-akrobatia sekä menevä, meditatiivinen ja raaka musiikki. Liikkeen ja musiikin ohella valot ja visuaalisuus kannattelevat ”mystistä, outoa, kaunista, viettelevää, rujoa ja avaraa teosta, jota absurdi tyyli ja musta huumori raamittavat”. ”Tuloksena on sanaton mielenmaisema, jossa maailman alun ja lopun välissä tapahtuu muun muassa muotinäytös ja eläinnäyttely”, kuvaa esityksen ohjaaja, CUM:n perustaja ja taiteellinen johtaja Seija Hakkarainen. 10.3. MUSTA KYNNYS PSYKEDEELINEN hc-proge-äärimetallibändi FM2000 Pieksämäeltä on musiikillisesti ja muutenkin sen verran kummallinen keitos, että oksat pois, mutta pistää tanssit pystyyn samalla raivolla kuin System Of A Down ja Eläkeläiset yhteensä. 9.–10.3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI Ultra-esityksessä liike, valot ja musiikki kertovat tarinaa. ILOKIVEN ELOKUVAT TERO UUTTANA ARVOSTELEE ILOKIVEN TULEVIA NÄYTÖKSIÄ Moonlight BARRY JENKINS | USA 2016 | 111 MIN MA 6.3. KLO 20.30 Barry Jenkins saapui rytinällä parrasvaloihin vieden täysin ansaitusti parhaan elokuvan Oscar-pystin Moonlightilla suoraan La La Landin edestä. Elokuva on kolmeen osaan jaettu kasvutarina Miamin ghetoissa asuvasta pojasta, jonka elämää seurataan lapsuuden, teini-iän ja aikuisuuden käännekohdissa. Leffa kertoo paljon asioita olemalla kertomatta niistä. Katsojan vastuulle jää täydentää päähahmon tarinaa niiltä osin, mitä ei ruudulla näytetä. Moonlight onnistuu tyylikkäällä kuvakerronnallaan ja hienovaraisuudellaan olemaan virkistävä tarina sellaisesta Amerikasta, jota ei ole liikaa valtavirtaelokuvissa käsitelty. Arvosana: 4/5 The Big Lebowski ETHAN & JOEL COEN | USA 1998 | 117MIN TI 7.3. KLO 20.30 The Big Lebowski on elokuva, jota moni rakastaa tai vähintään pitää siitä varsin paljon. Coenin veljesten elokuva kertoo “The Dude” -nimellä kulkevasta kaverista ( Jeff Bridges), jota erehdytään luulemaan samaa sukunimeä kantavaksi miljonääriksi. Mattokin pilataan ja hyvitystä on haettava. The Big Lebowski on täynnä absurdeja kohtauksia ja jopa Coeneiden tasolla erikoista huumoria. Soppaa täydentävät mahtavat sivuhahmot, kuten John Goodmanin esittämä Vietnam-veteraani Walter sekä Steve Buscemin esittämä sivulliseksi usein jäävä Donny. Jos et ole vielä nähnyt tätä hieman outoa mestariteosta, suosittelen lämpimästi. Arvosana: 5/5 OHJELMISTOSSA MYÖS 6.3. klo 18.00 Tom of Finland 7.3. klo 18.00 Valmistujaiset (Arvosana 4/5) 13.3. klo 18.00 Swiss Army Man 13.3. klo 20.30 Mies, joka rakasti järjestystä 14.3. klo 18.00 Matka merelle 21.3. klo 20.30 Ajolähtö 21.–25.3. JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄN 180-vuotissyntymäpäiviä vietetään hyväntuulisena kaupunkijuhlana tiistaista lauantaihin eri puolilla kaupunkia. Eri kohderyhmille suunnattuja monipuolisia tapahtumia, ohjelmaa ja markkinahumua on luvassa ympäri kaupunkia. Suomi 100 -juhlavuosi tuo myös oman säväyksensä juhlaviikkoon. Osaan tapahtumista on liput, osaan vapaa pääsy. Ohjelma löytyy kokonaisuudessaan netistä osoitteesta jyvaskyla.fi/paivat. tekstit Menot-setä menotseta@gmail.com OONA AHOKAS Vuodesta 2014 valmisteltu projekti on ollut pitkä ja monivaiheinen. Teos on elänyt nimeä ja ilmaisun tapaa myöten. Tuotannon ja esityksen muoto alkoi vakiintua 2015, kun kiertäväksi suunnitellulle esitykselle saatiin rahoitusta Opetusja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelmasta. ”Samalla varmistui suomalais-venäläinen yhteistuotanto meidän ja Komin tasavallan akateemisen draamateatterin kanssa.” Ultra on suunnattu kaikille yli 12-vuotiaille. ”Moni perinteisemmän teatteri-ilmaisun ystävä on yllättynyt, kuinka paljon pystyy kertomaan ilman sanoja.” 10.3. POPPARI EDU KETTUNEN on suomalaisten lauluntekijöiden aatelia. Jos joku ei usko, niin kuunnelkaa vaikka Rodeo tai Wilma ja unohtakaa Lentäjän poika. Tuoreinkin albumi Autioilla rannoilla (2016) on ehdolla Teosto-palkinnon saajaksi. Popparissa vanha konkari esiintyy yhdessä nuoremman polven lauluntekijöiden Tommi Kaleniuksen, Ninni Poijärven ja Mika Kuokkasen kanssa. Luvassa akustista roots-meininkiä, omia ja vieraita. 8.8. VAKIOPAINE AD ASTRA -teatterin esityskauden aloittaa jyväskyläläisen Erika Hastin käsikirjoittama ja ohjaama kantaesitys Valkoinen kani. Näytelmä on sopimatonta leikkiä mielenterveydellä ja mielen sairaudella. Valkoinen kani on absurdi persoonallisuuspeli, jossa tavoitteena on riisua potilaalta turhat sivupersoonat ja jättää jäljelle se oikea ihminen. Kuka lopulta voittaa? Ihminen? Mielenterveys? Lääketeollisuus? Peli alkakoon. 18.3. LUTAKKO SE-YHTYE TUNNETAAN 1970–80-lukujen punk-maailman kummajaisena. Nämä ”hämypunkkarit” edustivat uuden punkrockin aaltoa rikkoen kolmen soinnun rämpytyksen traditiota. Yhtye jäi tauolle 1985. Nyt keulahahmo Yari on ryhdistänyt rivinsä muutamaa keikkaa varten kootulla kokoonpanolla, jossa punkveteraanin taustalla soittaa yksi Jyväskylän tämän hetken kuumimmista bändeistä, Litku Klemetti & Tuntematon Numero. HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN PETRI VILÉN ”KAIKKI SURUT VOIDAAN KANTAA, JOS NE OVAT OSA TARINAA.” Summaus ihmisen osasta näytelmässä Päällystakki, ensi-ilta Huoneteatterissa 10. maaliskuuta.
Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 Kuvassa kyberturvallisuustutkija Viivi (vas.) ja UX Designer Eija (oik.) #itkaikkialla100tarinaa @ittiedekunta it-studyaffairs@jyu.fi | | jyu.fi/it facebook.com/jyu.it NICE ICT Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi Ruusupuistossa ke 8.3. klo 15 17 (Alvar Aallon katu 9, Jyväskylän yliopisto) Tiedätkö, mihin kaikkii tehtäviin IT-alalla voi työllistyä? Tule jututtamaan opiskelijoita ja alalla työskenteleviä naisia! Koulutusteknologian osastolla pääset kokeilemaan mm. virtuaalitodellisuutta, ohjelmointia ja robotiikkaa. Kognitiotieteen aistinäyttelyssä voit määritellä värejä kosketuksen ja hajuaistin perusteella. Opiskelupaikkaa miettivä tai alan vaihtoa harkitseva tule tutustumaan! Paikalla on myös opintoneuvojia, joilta saat apua eri opiskeluvaihtoehtoihin ja hakuun liittyen. Osallistumalla voit voittaa 1kk kesätyön tai lisää älyä elämääsi (max 500e)! Lisätietoja: www.jyu.fi/it/uutiset/tiedekunta/niceict www.facebook.com/events/1237402019714303/ Tervetuloa! www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA oPisKELiJATARJoUKsiA! Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ PE-LA AVoiNNA 03 sAAKKA! hUoM! sohwiLLA TAPAhTUU : 17.3. ÄssiÄ hATUsTA – iMPRoVisAATio 18.3. MAssiVE fERGUssoNs – oLD sChooL RoCK ‘N’ RoLL NiGhT 24.3. ÄLYLÄN EhToo 25.3. KEhY – TEATTERiKAUDEN AVAJAisKLUBi Tervetuloa Jyväskylän taidemuseon avoimiin avajaisiin to 9.3. klo 18–20 Kitaraduo Joonas Widenius & Petri Kumela esiintyy klo 18.15 JUHO KARJALAINEN taidegraafikko 10.3.–21.5. HAUTAMÄKI – HAVIA – SOMERVUORI alagalleria 10.3.–21.5. Jyväskylän taidemuseon Holvi Kauppakatu 23, ti-su 11–18 vapaa pääsy perjantaisin, aina avajaisiin, alagalleriaan ja kuvataiteen, museoaineitten sekä OKL:n opiskelijoille opiskelijalippu 3 € Juho Karjalainen, Vieras, 2017, kuva Martti Kapanen Suoramarkkinointi Mega Oy on 30-vuotias, Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Kuulumme vahvasti kehittyvän Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön. NUOREKAS KOLMEKYMPPINEN etsii hyviä tyyppejä Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö. Soita puh. 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: www.sm-mega. Ota rohkeasti yhteyttä! Vapaudenkatu 38 C, 2. krs., Jyväskylä • www.sm-mega.?
Viihde 15 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 ERI PAIKKAKUNNILTA TULEVAT OPISKELIJAT HAUKKUVAT KOTIKUNTANSA OMALLA MURTEELLAAN. PASKA KOTISEUTU Niin ku Jyväääskylästä, mut vähä alapuolelta KU SANOO olevansa Toivakasta kotosin, ei se junnuille sano juuri mitään. Ite useimmiten sanon olevani vaan Jyväskylästä, ni säästyy vaiva. Sinne kaikki kuitenkin lähtee peruskoulun jälkeen. Takasin tulevat harvat, ja silloinkin vasta parin mukulan ja puolison kanssa etsimään täydellistä omakotitaloelämää. Jyväskylän Kauniaisena ne tätä nykyään yrittää markkinoida. No jaa. Ikäihmiset osaakin sit Toivakasta sanoa yhden asian: sehän on se Korisevan Arjan kotikunta! No joo, kyllähän täällä kaikki Arjan jotenkuten tuntee. Se on se meidän ainoo kunnon julkkis, Toivakan oma tangokuningatar. Jos kesämarkkinoilla valittava Vakkahenkilö-tittelin vois voittaa useemmin ku kerran, Arja veis sen joka vuos. Jos muita julkkiksii pitäs nimetä, ni porukka osaa heittää vaan Pellervo Lukumiehen. Eikä sekään ny mikään julkkis oo, kuhan maalas meidän kirkon kattomaalaukset. Sieltä löytyy aika psykedeelistä kamaa hippiJeesuksesta lähtien. Toivakkalaiset rakastaa tarinaa siitä, miten Pellervo kielloista huolimatta kiipeili öisin kirkontornin kautta maalaamaan teoksensa loppuun. Mut ohan ne ny aika päheet, oli ainakin tekemistä niitä tuijotellessa joulukirkossa. MUUTOIN TOIVAKASSA eletään aika seesteistä maalaiselämää. Seurakunta ja joku 4H-kerho joskus jotain järkkäilee, mut aika pienessä isommat häppeningit on. Joskus ne yritti jotain omakotitalomessuja järkätä, mut eihän niistä mitään tullu, kun ei kiinnostuneita rakentajia löytyny. Leenan baarikin suljettiin pari vuotta sitten. Tosin nyt joku uus rafla on avautumassa K-marketin viereen, ja sitäkös tykätään kylillä hehkuttaa. KYLLÄHÄN Toivakassakin kerran 20 vuodessa tapahtuu. 2001 Toivakan Osuuspankki ryöstettiin. Kerrankin nähtiin kunnon äktiöniä, kun Upin grillin Upi lähti ajamaan pankkiryöstäjiä takaa autollaan. Eihän se niitä kiinni saanu, ja tuli sakkojakin liian hyvästä kansalaisuudesta. Upi sai kuitenkin sankarin maineen kylällä. Huhujen mukaan sillä on grillillä haulikko tiskin takana. Toivakan oma seriffi. Topias Peltonen VÄÄRÄT KIRJAT OVAT HARVASSA KAMPUS. Jos palauttaa kirjastoon vahingossa oman kirjansa, se saattaa ennen pitkää päätyä Ilmaista luettavaa -hyllyyn. Palautusautomaatti on vähentänyt palautuksia väärään paikkaan. MONELLA OPISKELIJALLA on kotona kokoelma omia ja eri kirjastoista lainattuja kirjoja. Palautetaanko yliopiston kirjastoon paljon kirjoja, joita ei ole lainattu sieltä? Mitä niille tapahtuu? Kirjastonhoitaja Annikki Järvinen Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksesta vastaa: ”Meille tulee erittäin vähän kirjoja, jotka eivät kuuluisi tänne, ehkä kirja tai korkeintaan pari kuukaudessa. Se johtuu palautusautomaatista, joka ei ota vastaan muita kirjoja. Automaatti on ollut käytössä vuodesta 2011. Sitä ennen muiden kirjastojen kirjoja tuli enemmän. Nykyään niitä voi tulla palautuslaatikkoon, jos kirjasto on kiinni. Jos meille palautetaan Jyväskylän kaupunginkirjaston tai ammattikorkeakoulun kirjaston kirja, kirja otetaan sivuun ja ilmoitetaan kirjastoon sen tieteksti ja kuva Ilona Pesu dot. Kirjasto, josta kirja on lainattu, ilmoittaa asiakkaalle, että kirja on palautettu väärään paikkaan. Sen jälkeen asiakas voi hakea kirjan ja palauttaa sen oikeaan kirjastoon. Jos kirja on lainattu jostain muualta, odotetaan, että asiakas huomaa asian. Jos kirjan perään ei kysellä, se postitetaan ennen pitkää oikeaan kirjastoon. Silloin tällöin asiakkaat palauttavat omia kirjojaan. Ne päätyvät löytötavaroihin. Jos kirja jää noutamatta, se laitetaan Ilmaista luettavaa -hyllyyn. Löytötavaraa, esimerkiksi penaaleita, vihkoja ja kännyköitä, meille kertyy reippaasti. Joskus on jäänyt myös urheiluvälineitä, kuten luistimia tai kasseja, joissa on uimapuku ja pyyhe.” Mitä olet aina kampuksella pohtinut? Vinkkaa Jylkkärille somessa tai toimittaja@jylkkari.fi! Kirjastonhoitaja Annikki Järvinen yliopiston pääkirjastossa Ilmaista luettavaa -hyllyn äärellä. AVOIMEN TIEDON KESKUS z Jyväskylän yliopiston kirjasto tottelee tätä nykyä nimeä Avoimen tiedon keskus / Kirjasto. z Taustalla on 1.1.2017 voimaan tullut hallinnollinen muutos, jonka myötä Jyväskylän yliopiston kirjasto ja tiedemuseo yhdistyivät. z Avoimen tiedon keskuksen tehtävänä on ”edistää avointa tiedettä Jyväskylän yliopistossa”. z Keskus vastaa tiedonhankinnan opetuksesta, hoitaa tieteellistä julkaisutoimintaa ja tallentaa yliopistossa tehdyt tutkimukset. z Lisäksi se tutkii, säilyttää ja esittelee yliopistoon, kulttuurihistoriaan ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvää aineistoa. z Avoimen tiedon keskuksen verkkosivut löytyvät osoitteesta osc.jyu.fi. Ne avataan kokonaisuudessaan vuoden 2017 aikana. JYLKKÄRI KYSYY OPISKELIJOIDEN MIELTÄ KUTKUTTAVIA KYSYMYKSIÄ. KYSYN VAAN
Kulttuuri 16 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 DIGIAJAN LÖNNROTIT MUSIIKKI. Nettikansanmusiikkia tekevä Kalevauva.fi-yhtye julkaisee pian esikoislevynsä, jonka sanoitukset on kerätty Vauva.fi-foorumilta. teksti ja kuvat Laura Kuivalahti V älillä eteen osuu kysymyksiä, joita ei yksinkertaisesti kehtaa kysyä lähipiiriltä. Eihän sitä nyt naapurilta tohdi tiedustella, pitääkö synnytyksessä olla alapää paljaana tai että mitä pitäisi ajatella, jos mies kertoo telakoituneensa saunaillassa. Onneksi aivan jokaiseen kysymykseen saa vastauksen Vauva.fisivulta. Keskustelufoorumeilta jos mistä löytyvät kansan syvien rivien ongelmat ja ajatukset. Siellä ei itsesensuuri kuki, vaan anonyymiyden turvalla voi kysyä mitä vain parisuhteeseen, seksiin tai vaikkapa kuorsaavaan kissaan liittyen. Tuhansissa keskusteluissa nousevat esiin legendat, vertaistuki ja tarinat, jollaisia ennen nettiaikaa keräsi Elias Lönnrot. NYKYAJAN VERSIO kalevalaisesta perinteestä on kalevauvalainen kansanlaulu. Runonkeruumatkoille keskustelufoorumin syövereihin antautuivat viime keväänä Kimmo Numminen ja Aapo Niininen. Vauva-foorumin kommenteista suoraan poimitut sanoitukset kansanmusiikkihenkeen sävellettynä nostavat esille verkkokeskustelujen luonteen. Mitä kummallisimpaankin keskustelunaloitukseen saattaa tulla nopeasti satoja vastauksia. ”Olen yrittänyt kertoa isovanhemmilleni tätä juttua, mutta se on vähän vaikeaa, kun he eivät käytä ollenkaan internetiä. Olen selittänyt, että tämä on kuin laulaisimme yleisönosastokirjoituksia Hesarista”, Jyväskylän yliopistosta viime keväänä musiikinopettajaksi valmistunut Numminen sanoo. KALEVAUVA.FI PERUSTETTIIN vuosi sitten maaliskuussa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia varten. Ihan puhdasta suomalaista kansanmusiikkigenreä duo ei edusta, vaan vaikutteita on runsaasti popista, rockista ja yhdysvaltalaisesta folk-perinteestä. ”Mietimme, voivatko kansanmusiikkipiirit pahastua, etenkin kun rienaamme Kalevalan nimeäkin. Onneksi kaikki ovat olleet vastaanottavaisia, uudistaminen kuuluu kansanmusiikkiinkin”, Numminen sanoo. Erityisen hyvin nettikansanmusiikki näyttää uppoavan nuoriin kuulijoihin, joille verkko on arkipäivää, mutta kansanmusiikki ei välttämättä niin tuttua. Humoristinen ote auttaa kappaleiden leviämiseen sosiaalisessa mediassa. ”Selvästi alapääasiat koskettavat kansaa, koska ne ovat suosituimmat biisit meillä”, Numminen naurahtaa. Kansanmusiikilla ja rivouksilla on toki pitkä yhteinen taival jo ennen kalevauvalaista kansanlaulua. ”Kaustisella pelimannituvassa ihmiset saattavat istua kuin kirkonpenkeissä, ja viisikymppinen nainen harmonin takana laulaa sellaisia, että minulla alkavat korvat punottaa, vaikka olenkin Kalevauvasta”, Numminen kuvailee. EI OLE TIETENKÄÄN ensimmäinen kerta, kun muusikot naaraavat laulujen sanoituksia eriskummallisista paikoista. M. A. Numminen lauloi lakitekstiä, ja myöhemmin sanoituksiksi on nostettu twiittejä Aapo Niininen (vas.) ja Kimmo Numminen esiintyivät Kalevauva.fi-duona ensimmäistä kertaa viime kesänä. Toinen keikka Kaustisilla piti siirtää ulkolavalle, jotta kaikki halukkaat pääsivät kuuntelemaan uutta nettikansanmusiikkia. KALEVAUVA.FI z Perustettiin maaliskuussa 2016. z Sanoitukset poimitaan Vauva.fi-sivun keskustelufoorumilta. Sivuston omistava Sanoma Media Finland on antanut luvan viestien käyttöön. z Puolet sanoitusten tekijänoikeuskorvauksista lahjoitetaan Ensija turvakotien liitolle. z Täytyykö synnytyksessä todellakin olla alapää paljaana -kappaleella on YouTubessa liki 139 000 näyttökertaa.
Pika-arviot 17 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 Salonkikelpoista homopornoa DOME KARUKOSKI: TOM OF FINLAND Homoeroottisen taiteen mestari Tom of Finland eli Touko Aaltonen on vihdoin saanut oman elämäkertaelokuvansa. Touko Aaltonen teki pornokuviaan aikana, jolloin homous oli Suomessa pahimmillaan rikos ja parhaimmillaan sairaus. Eipä varmaan Touko silloin arvannut, että hänen kuvastonsa koristaisi joskus kotirouvien tyynyliinoja ja postimerkkejä. Dome Karukosken ohjaama Tom of Finland on sliipattu suurmieselokuva jatkosotineen kaikkineen. Juoni ja ohjaus eivät onnistu tekemään kunniaa Tom of Finlandin roisille taiteelle saati suomalaisen homokulttuurin historialle. Sen sijaan Laaksosen elämästä on väännetty väkisin kliseemuottiin sopiva nyyhkytarina. Näyttelijät, etenkin itse Laaksosta näyttelevä Pekka Strang, tekevät erinomaista työtä, mutta se ei pelasta yllätyksetöntä elokuvaa. Laura Kangas Hieman haalea kolmoslevy PIMEYS: SILKKITIE (SONY MUSIC) Pimeys on kotimainen popyhtye, jonka musiikissa kuuluu kaikuja Egotripiltä ja muilta suomirockin konkareilta. Kolmannella levyllään Pimeys tarjoaa rentoa kitarapoppia, jolta toivoisi hieman enemmän. Pimeyden Silkkitie jakaa nimensä sekä netin huumekaupan että Jyväskylän etnisten ruokakauppojen kanssa. Pimeyden albumi ei tarjoa yhtä suuria elämyksiä kuin nimikaimansa, mutta on silti varsin hyvä. Levyn ongelma on tosin siinä, etteivät laulu, musiikki ja sanat herätä aina riittävästi tunteita. Osa kappaleista jää etäisiksi. Hetkittäin Pimeys näyttää, että siltä voisi odottaa enemmänkin. Esimerkiksi levyn muusta linjasta poikkeava Ollaan hiljaa on hyvin kauniisti soiva erolaulu. Arimo Kerkelä Hurmoshenkinen Suur-Suomen pappi MIIKA SIIRONEN: MUSTAN LIPUN ALLA – ELIAS SIMOJOEN ELÄMÄ JA UTOPIA (ATENA) Äärioikeistolaisen hurmoshenkisen saarnamiehen Elias Simojoen tarina kertoo samalla suomalaisen fasismin syntyhistorian. Sisällissodassa valkoisten puolella taistellut Simojoki kantoi viholliskuvia mukanaan koko elämänsä. Sodan jälkeen Simojoki haki tarkoitusta nationalismista ja uskonnosta. Hänen kantavat voimansa olivat usko ”yhteen suureen Jumalaan ja yhteen suureen Suomeen”. VTT Miika Siironen kirjoittaa Simojoesta kohdetta ymmärtäen, mutta kriittisesti. Teos on mielenkiintoinen kuvaus oman aikakautensa edustajasta. Simojoki oli ykkösketjun fasisti, Akateemisen Karjalaseuran perustaja ja huomattavan taitava puhuja. Kirja heijastelee vahvasti nykypäivään, rasismi ja fasismi eivät ole kadonneet. Eetu Heiska Konkarin kompuroiva paluu SAMULI PUTRO: VALKOINEN HETERO (UNIVERSAL MUSIC) Kappaleessaan Viihdettä Samuli Putro laulaa ikääntyneestä rocklaulajasta, joka etsii kadonnutta yleisöään. Entisen Zen Café -laulajan uusimmalla levyllä jää tosin epäselväksi, yrittääkö Putro itse löytää vai karkottaa kuulijansa. Samuli Putron edelliset sooloalbumit olivat jo täysiverisiä bändilevyjä, joiden biisit oli sovitettu rikkaasti ja rokkaavasti. Luovan tauon jälkeen Putro palaa riisutumpaan linjaan, mutta lopputulos hämmentää. Biisien taustat kuulostavat halvalta ysäriltä, ja levyä hallitsee oudon ponneton pohjavire. Jos Putrolla ja sovituksista vastanneella Zen Café -tuottajalla Martti Salmisella on ollut jokin suuri visio ratkaisujensa taustalla, ajatus ei välity kuulijalle asti. Arimo Kerkelä Balalaikka ja iskelmällinen punk soikoon! LITKU KLEMETTI: JUNA KAINUUSEEN (LUOVA RECORDS) Juna Kainuuseen on Litkun eli Sanna Klemetin soololevy, minkä veikkaan johtuvan siitä, että se on täysin hänen visionsa mukainen. Siltä se sovituksillaan, suorilla teksteillään ja etenkin hienon nimibiisin sydämen pysäyttävillä kielikuvillaan kuulostaa. Bändi on toki Tuntematon Numero. Tiukemmasta yhtyesoitosta en osaa uneksia. Ilman isompaa nostalgisointia on sanottava, että levy herättää kaipuun aikaan, jota en ole edes elänyt: 70-lukuun, kun hitit olivat hyviä. Sumuverho menneen ja nykyhetken välillä haihtuu, kun näitä rykäisyjä kuuntelee. On siis mahdollista, että oikeilla taiteellisilla ansioilla voi yhä saavuttaa laajaa kiinnostusta Suomessa! Tuntuu, että lauluun suhtaudutaan aivan liian itsestään selvänä elementtinä rokkibiiseissä. Siispä ei tunnu lainkaan liioitellulta hehkuttaa, että Klemetti on loistava laulaja. Riku Lehtoranta Kaurismäki taipuu teatterin lavalle JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI: KAUAS PILVET KARKAAVAT Jyväskylän kaupunginteatteri toi Aki Kaurismäen klassikkoleffan teatterilavalle. Tammikuun lopussa ensi-iltansa saanut Kauas pilvet karkaavat kertoo Ilonasta ja Laurista, jotka menettävät yllättäen työnsä. Lavalla yhdistyvät kaurismäkeläinen tyyli, vaikuttavat visuaaliset elementit ja musiikki, jota on juuri sen verran, että katsomoon mahtuvat niin musikaalien kuin puhenäytelmienkin ystävät. Kertojaratkaisu on erikoinen: vaihtuvat kertojat selittävät sen, mitä näyttelijät tekevät samanaikaisesti lavalla. Se tukee virkistävällä tavalla vaikutelmaa siitä, että kaikessa on kyse elokuvan kuvauksista – tai vaihtoehtoisesti raivostuttaa. Plussan puolelle esitys jää joka tapauksessa. Ilona Pesu ja Metro-lehden tekstiviestipalstan antia. Jopa Anssi Kelan sanotaan hakevan välillä inspiraatiota ja ideoita verkkokeskusteluista. Numminen ja Niininen sen sijaan käyttävät kommentteja suoraan niitä muokkaamatta. ”Olemmeko aikaisemmin maininneetkaan, että videoidemme tekstitykset ovat screen shoteja keskusteluista? Valikoimme kommentit, mutta emme lähde muokkaamaan niitä esimerkiksi riimittelemällä”, Niininen sanoo. Rivouksien lisäksi duon kappaleissa pureudutaan myös vakaviin asioihin. Ylen Perjantai-ohjelmaan tehty Täydelliset vanhemmat -kappale on tehty kevyellä otteella, mutta se porautuu vanhempien kohtaamiin liiallisiin odotuksiin. Toistaiseksi kaksikko on jättänyt rasistiset kommentit vaille huomiota, mutta toisaalta huumori voisi olla tapa aiheen käsittelyyn. ”Olisi kiva ajatella, ettei olisi aihetta, josta emme voisi laulaa. Antti Holmahan teki balladin Olli Immosen monikulttuurisuuden vastaisesta julistuksesta. Ottamatta kantaa hän laulamalla näytti julistuksen naurettavuuden”, Numminen pohtii. ”Tähän asti olemme menneet positiivisen kautta, mutta jos löytyy hyvä tulokulma, niin rasismi ja vihapuhe ovat laulun aiheita siinä missä kaikki muukin”, Niininen lisää. Vauva-foorumilla on toki paljon kieli poskessa trollausta, mutta myös vakavissaan kirjoitettuja huolia. Muusikot eivät kuitenkaan pelkää loukkaavansa kommentoijia; ennemminkin mielipahaa aiheuttaa se, että omat kommentit jäävät ilman huomiota. Sivustolle on jopa perustettu Vituttaako muita kun Kalevauva ei tajua teidän lyyristä neuroutta? -keskusteluketju. Kärkkäimmät arvostelijat veikkaavat muusikoiden kirjoittavan itse mainoshenkisiä viestejä foorumille, mutta Numminen ja Niininen kiistävät väitteet – he ovat vain viestintuojia. VAJAASSA VUODESSA Kalevauva.fi on luonut yli kaksikymmentä laulua. Kevään aikana niistä julkaistaan levy. ”Laulukirjakin olisi hauska, hanurille sovitettuna”, Niininen visioi. Julkisia esiintymisiä duolla on ollut vielä varsin vähän, mutta monenmoisia tilaisuuksia he ovat jo kohdanneet. MM-kisabussissa kaksikko viihdytti katsojia, elokuussa Taiteiden yössä heidän esitystään tunnelmoi monisatapäinen yleisö. ”Ääripäitä ovat teekkareiden vuosijuhlabileet, joissa haalariopiskelijat lauloivat ja bailasivat mukana, sekä kirjastoseminaari, jossa ihmiset istuivat hiljaa”, Numminen muistelee. Kalevauva.fi esiintyy Mustassa Kynnyksessä perjantaina 17. maaliskuuta. Kalevauva.fi on saanut vaikutteita esimerkiksi Bob Dylanilta, Neil Youngilta ja J. Karjalaiselta.
Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 Maailmalla 18 MA 20.3. Juustoinen quornkastike* Värikäs uunikala* Mausteinen broilerikastike* TI 21.3. Kasvismakaronilaatikko* Makaronilaatikko* Nakkikastike Kalakeitto* KE 22.3. Pinaattiohukaiset* Broileri-juustokebakot Aprikoosinen porsaspata* TO 23.3. Feta-kasvispata* Kirjolohimurekepihvit Tulinen lihapata* PE 24.3. Härkäpapu-lehtikaalipihvit Yrttikala* Jauhelihakastike, spagetti* MA 13.3. Herkkusieni-kikhernekasvispata* Sitruunanmakuiset kalaleikkeet* Jauhelihalasagne TI 14.3. Pinaattikeitto* Uunimakkara Barbequekalkkunakastike* KE 15.3. Kasvispyörykät, tomaattisalsa* Broileri-kookoskeitto* Meksikolainen uunipaisti TO 16.3. Hernerouhecurry* Bordelaisekala* Jauhelihapihvi, tomaattikastike PE 17.3. Kasvispizza* Rapeat kalapihvit Kebabwokki* MA 6.3. Kesäkurpitsakeitto, raejuusto* Juustoiset lohipyörykät Kinkkukastike, spagetti* TI 7.3. Marokkolaiset kasvispihvit, kurkkutsatsiki* Broilerikiusaus Appelsiini-porsaspata* KE 8.3. Kasvislasagne* Yrttiporkkanasei* Nakkikeitto Kiinalainen lihapata* TO 9.3. Kasvislinssikeitto* Tonnikalatortillat* Intialainen lihapata* PE 10.3. Quornwokki* Matruusin kala* Riistapyörykät ILOKIVEN RUOKALISTA 6.–24.3. VKO 12 VKO 11 VKO 10 JYLKKÄRIN ENTINEN TOIMITTAJA RAPORTOI MATKASTAAN MAAILMAN YMPÄRI. ARIMO REISSAA Ihmisen jättämiä jälkiä KUN OLIN alkusyksystä Nepalissa, huomasin ilmaston käyttäytyvän hieman hassusti. Normaalisti syyskuussa hiipunut monsuunikausi jatkuikin vielä pitkälle lokakuuhun. Paikalliset kertoivat, että sadekausi oli jatkunut poikkeuksellisen pitkään myös parina edellisenä vuonna. Talvella sain kuulla muiden matkaajien tarinoita Thaimaan tulvista ja rankkasateista. Eteläisen Thaimaan tulvat vaativat tuolloin kymmeniä kuolonuhreja. Tulvat iskivät suurimman turistisesongin aikaan joulu-tammikuussa, kun Thaimaassa on yleensä kuiva kausi. Filippiineille saavuin tammikuussa pari viikkoa sen jälkeen, kun taifuuni Nock-Ten pyyhkäisi maan yli. Taifuuneja on nähty Filippiineillä ennenkin, mutta viime vuosina voimakkaiden taifuunien määrä on kasvanut huomattavasti. Alan oppia, ettei matkaoppaiden parin vuoden takaisiin tietoihin parhaista sesongeista kannata luottaa liian sokeasti. EN VOI varmuudella sanoa, johtuvatko nämä säiden vaihtelut pysyvästä ilmastonmuutoksesta. Ainakin ilmastotutkijat ovat sitä mieltä, että taifuunien ja muiden sään ääri-ilmiöiden määrä tulee lisääntymään, jos ja kun ilmasto jatkaa lämpenemistään. Muiden ihmisen luontoon jättämien jälkien bongaaminen on ollut helpompaa. Nyt olen Borneolla, jossa saaren sademetsistä vain pieni osa on säilynyt koskemattomana. Sademetsien sijaan linjaautojen ikkunoista näkyy valtavia palmuöljyplantaaseja. Matkamme sademetsien läpi kulkevan Kinabatangan-joen sivuhaaraa pitkin päättyi puolestaan umpikujaan, kun vastaan reitille osui ohittamaton vesihyasinttikasvusto. Koristekasvina Borneolle tuotu vesihyasintti on nykyisin haitallinen vieraslaji, jonka nopeaa leviämistä on lähes mahdotonta estää. REISSAAJANA omakaan omatuntoni ei ole puhdas. Esimerkiksi lentomatkailun osuus ilmaston lämpenemisestä on nykyisin muutaman prosentin luokkaa, ja osuuden uskotaan edelleen kasvavan. Pyrin itse maailmanympärysmatkallani välttämään lentämistä, kun aikataulut vain antavat myöten. Lentomatkoista maksan vapaaehtoisen lentomaksun, joka käytetään päästövähennyshankkeisiin ja ympäristötyöhön. Päästömaksuja parempi ratkaisu olisi silti välttää lentämistä. Viime viikolla laiVesihyasintti tukkii Borneon vesiä. MALESIA. Ihmisten luonnolle aiheuttamat vauriot ovat tulleet tutuiksi matkani aikana. toinkin sähköpostia eri yhtiöille kysyäkseni, pääsisinkö kesällä Tyynen valtameren yli rahtilaivan kyydissä. Arimo Kerkelä ARIMOTRAVELS.COM
Kasvo 19 Jyväskylän ylioppilaslehti 3/2017 VANHANA UKKONA HUIPULLE teksti Ilona Pesu kuva Khairul Riyadh MARKUS JUOLA z Syntynyt vuonna 1985 Siilinjärvellä. z Opiskelee Jyväskylän yliopistossa liikuntapedagogiikkaa. z Kuuluu alamäkiluistelun maajoukkueeseen ja Liikunnan Riemun Pingviineihin. z Oli Jylkkärin painoon mennessä MM-sarjassa sijalla 23. ”TAISIN OLLA kolmevuotias, kun opin luistelemaan. Meillä oli kotona Siilinjärven Jännevirralla rantatontti, ja rannasta pääsi luistelemaan. Olen pelaillut jääkiekkoa ja jalkapalloa, mutta ohjattua urheilua minulla ei ole taustallani ollenkaan. Alamäkiluistelu lähti Liikunnalta, kun näin pelivuoroilla Pihlaisen Arttua, joka oli silloin lajin huipulla, ja aloin sitä kautta seurailla lajia. Vuonna 2013 Espoon Serenaan tuli Suomen ensimmäinen alamäkiluistelurata, ja meitä lähti Liikunnalta muutama kaveri kokeilemaan lajia. Olisiko siinä ollut pari harjoituslaskua ja sitten heti aika-ajo. Lajiin jäi koukkuun ja menestys ruokki intoa. Heti seuraavalle kaudelle nousin maajoukkueeseen, kun pari kaveria lopetti. En kuitenkaan menestynyt ensimmäisellä kaudella, ja sain kenkää maajoukkueesta. Kaudelle 2014–2015 varasin vain lentolipun USA:han kisoihin ja toivoin parasta. Lopulta olin MM-sarjan 26:s ja pääsin takaisin maajoukkueeseen. Nyt menossa neljäs kausi MM-sarjaa ja kolmas maajoukkueessa. Alamäkiluistelu on sitä, että lähtee ylhäältä, jää täryttää ihan hulluna, menee 30 sekuntia ja on maalissa eikä muista, mitä on tapahtunut. Ja pakko päästä uudelleen radalle. Kisoissa taas päästetään neljä eläintä kerrallaan häkistä ulos. Alkuun sitä koetti vain pysyä hengissä. Myöhemmin on päässyt paremmin käsiksi hommaan. Ruhjeita ja mustelmia on tullut, mutta niveliä ei ole vääntynyt tai luita murtunut. Laji on extremeä siinä missä muutkin action-lajit. Hyväksyn sen, että laji on vaarallinen, ja panostan kamoihin, esimerkiksi selkäsuojiin. Myös kaatumisia kannattaa harjoitella. Minua motivoi se, että olen pystynyt vanhana ukkona oppimaan uuden lajin. Moni on sanonut, ettei tällä iällä pääse missään lajissa huipulle, mutta olen päässyt kuittailemaan takaisin. Talvella harjoittelen Jyväskylässä. Laajavuorta pitää vähän kehua: aluksi jäädytimme rataa puutarhaletkuilla, nyt täällä on maailman pisin rata. Kesät olen ollut töissä Helsingissä ja treenannut skeittiparkissa ja käynyt Tallinnassa sisähallissa. Vaikka alamäkiluistelu on pieni laji, näkyvyys on valtava: kisat näkyvät Ylellä, ja laji kiinnostaa. Kaksi viimeistä kautta kilpailuja on järjestetty Alamäkiluisteluliiton alla. Lajin kehittymistä voisi verrata esimerkiksi siihen, kuinka lumilautailu kehittyi. Kun radalla ei ole enää vain kavereita, pitää kehittää sääntöjä. Red Bull on keksinyt lajin, mutta sieltä ei tule rahaa luistelijoille. Tällä hetkellä hommaan itse kaiken rahan, mitä tarvitsen lajiin, eikä kukaan maailmassa vielä tee tällä tiliä. Nykyinen kärki treenaa kuitenkin vain tätä, ja itsellenikin alamäkiluistelu on selkeä ykköslaji. Kausi kestää joulukuusta maaliskuuhun. Kun kisakalenteri tulee, merkkaan kisat kalenteriin, ja kun kausi päättyy, menen Korppiin ja katson, että mites opinnot.” EXTREME. Kun alamäkiluistelija Markus Juolan kausi päättyy, hän menee Korppiin ja katsoo, mitä opinnoille kuuluu.
multitronic.fi Multitronic Jyväskylä Gummeruksenkatu 6, 40100, Jyväskylä 010 320 90 70 Ma-Pe 10:00 17:00 499 ,00 Intel Core i5-4210U 1,7GHz 8 Gt RAM | 128 Gt SSD Windows 10 Home ACER ES1-571 15,6” KANNETTAVA 139 ,00 1920 x 1080 | 5 ms | 250 cd/m2 VGA, DVI, HDMI ACER V246HLbid 24" NÄYTTÖ 239 ,00 1920 x 1080 | 1 ms | Nvidia Vision 2 144 Hz | VGA, DVI, HDMI | norm. 279€ Acer GN246HL Predator 24" PELINÄYTTÖ 799 ,00 2560 x 1440px WQHD | IPS | NVIDIA G-Sync 165Hz | HDMI, DP, USB 3.0 | norm. 899€ Erikoishinta voimassa 12.3. saakka. Erikoishinta voimassa 12.3. saakka. ACER XB Predator 27” PELINÄYTTÖ SÄÄSTÄ 40 € SÄÄSTÄ 100 € Tarjoamme täyden huollon kaikkiin tietokoneisiin. AINA ILMAINEN VIANETSINTÄ JA SAAT HUIKEITA ETUJA Liity 6.–19.3. Keskimaan omistajaksi, saat yli liittymisedut! 90€ Osuuskaupan jäseneksi, omistajaksi, liityt maksamalla osaosuusmaksun 20 €. Voit kerryttää loput osuusmaksusta (80 €) Bonuksilla seuraavan kahden vuoden aikana. Voit myös maksaa koko osuusmaksun (100 €) kerralla. Osuusmaksu on kertasijoitus osuuskaupan pääomaan ja omistajana voit saada sille tuottoa eli osuusmaksun korkoa. Osuusmaksun saa erotessa kokonaisuudessaan takaisin. Lue lisää: keskimaa.fi/liity pistä ässä taskuun www.sonaatti.fi kahvikuppia vuodessa Tervetuloa!