Jyväskylän ylioppilaslehti 11. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 2013 53. vuosikerta 3 aikuisuus saa ODOTTaa sukusOlujen luOvuTTaminen On ylläTTävän helppOa miTen käy OpinTOTuen?
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 H yvät opiskelijat, teillä on nyt tilaisuus sankaritekoihin. Suomen huoltosuhde uhkaa rapautua, ja koska kukaan muu ei halua luopua saavutetuista eduista, katseet kohdistuvat teihin. Katseiden lisäksi opiskelijoihin uhkaa kohdistua myös iskuun viritetty keppi. Hallitus haluaa nuoret entistä aiemmin täysipäiväiseksi työvoimaksi Suomen bruttokansantuotetta kasvattamaan. Tämän uskotaan tapahtuvan kätevästi sorkkimalla opiskelijan toimeentuloa. Kukapa muukaan tasapainottaisi kiikkerää taloustilannetta kuin muutaman satasen kuukausituloilla kitkuttavat nuoret aikuiset. Tulilinjalla on siis opintotuki. Valtionpäämiesten haaVeissa pyörivät erilaiset mallit, joissa opiskelijoita usutettaisiin vaihtelevin painotuksin lainan ottamiseen. Viime vuosikymmeninä suosiotaan menettänyt opintolaina pitäisi saada jälleen kiinnostavaksi. Ilmeisesti on taloudellisesti kaikkien kannalta hyvä, että opiskelija valmistuu epävarmaan taloustilanteeseen ja vuosien pätkätyöviidakkoon tuhansien eurojen lainasumma harteillaan. Päätöksiä odotetaan maaliskuun 21. päivän kehysriihestä. Lopputulosta on vaikea ennustaa, koska suuret puolueet ovat olleet vaitonaisia suunnitelmiensa suhteen. Opiskelijajärjestöt ovat vaatineet hallituspuoOpiskelijoiden toimeentulo vaarassa lueita avaamaan keskustelua yleisölle, mutta toistaiseksi pyynnöt näyttävät kaikuneen kuuroille korville. Julkisuudessa on puitu erilaisia opintotukimalleja. Esimerkiksi kahdessa esillä olleessa vaihtoehdossa osa niistä opiskeluvuosista, joiden aikana voi nykysysteemissä nostaa opintorahaa, täytyisi vastaisuudessa rahoittaa kokonaan opintolainalla. Lainavuosien määrä vaihtelee malleittain. Opintotuen maksamista on myös kaavailtu rajattavan lukuvuosien määrän mukaan. Lisäksi on väläytelty muun muassa opintolainavähennyksestä luopumista. Edellä kuvatut mallit eivät yllättäen ole saaneet opiskelijajärjestöjen varauksetonta tukea. Ne eivät onneksi ole ainoita vaihtoehtoja, mutta uhka on kuitenkin todellinen. lainapainotteisuuden lisääminen olisi ongelmallista myös siksi, että se painaisi eri alojen opiskelijoita eri tavoin. Jos tulevaisuuden työja palkkausnäkymät ovat hyvät, muutaman tonnin laina tuskin painaa takaraivossa kovin kummoisesti. Kaikista ei kuitenkaan voi tulla lääkäreitä tai asianajajia, eikä yhteiskunta pyöri vain näiden ammattien voimin. Monta tärkeää työtä tehdään pienellä korvauksella, ja tällaisten alojen opiskelijoille lainapainotteisuus olisi lisärangaistus muutenkin epämiellyttävässä tilanteessa. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi Päätöksiä odotetaan maaliskuun 21. Päivän kehysriihestä. Angry Birds -linnut nyt Osuuspankin maksukorteissa. Tilaa omasi. op.fi/angrybirds An gr y Bi rd s is a tr ad em ar k of Ro vi o En te rt ai nm en t Lt d. Co py rig ht 20 09 -2 01 3 Ro vi o En te rt ai nm en t Lt d. Al l rig ht s re se rv ed . Bongaa Osuuspankin uudet maksukortit.
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 Jylkkärin toimitus: Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Suvi-Tuulia Nykänen toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Siviilipalvelusmies Jere Kyrö sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Jere Kyrö Painos: 7000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 Kartalla 4-5 uutiset: Opintotuen uudistus uhkaa opiskelijoita 6-7 kampus: Virtahepona tanssitunnilla, 8 kampus: Lumi peittää pyörätelineet, 9 kolumni: Yliopisto kannustaa nettiriippuvuuteen, 10–12 keskiaukeama: Spermaa lahjoittamalla voi tienata. ravintola piato, Agora ma-pe: 8:00-9:30 Hinta: Hinta määräytyy kerättyjen tuotteiden mukaan. Puuroa, mysliä, jogurttia, leikkeleitä, juustoa ja mehua. raJacafe, Ammattikorkeakoulu pääkampus ma-pe 7:45-10:00 Hinta: Hinta määräytyy kerättyjen tuotteiden mukaan. Kahvia, teetä, puuroa, kananmunia, leipää, leikkelettä, juustoa ja muroja. ravintola lozzi, Keskussairaalantie 4, P-rakennus ma-pe: 7:30-10:00 Hinta: 1,20 € tai 3,50€ Puuro ja mehu tai maito. Kalliimpaan aamupalaan sisältyy sämpylä. kahvila Wilhelmiina, Asemakatu 3 ma-la: 7:00-10:00 Hinta: 5,90 € Täytetty sämpylä, kahvi/tee, tuoremehu, jogurtti, hedelmä. Jylkkäri listasi keskustan aamiaispaikkoja. cafe voca, Forum ja Anttila ma-pe: 8:00-10:30 Hinta: 4,90 € Kahvi/tee, tuoremehu, sämpylä. ravintola pöllövaari, Yliopistonkatu 23 ma-pe: 6:30-10:30 la: 7:30-11:00 su: 8:00-11:00 Hinta: ma-pe: 19 €, la-su: 23 € Erikoisuuksina sesongin herkkuja, mm. pikkuahvenia ja itse leivottua kakkua. Viikonloppuna kuohuviiniä ja alkoholitonta lehtikuohujuomaa. cafe libri, yliopiston kirjaston aulakerros ma-pe: 8:00-10:00 Hinta: 1,20 € Kahvilatuotteiden lisäksi tarjolla aamupuuroa. Tule avustajapalaveriin! 12.3. 3.4. 23.4 Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00 16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin sellaisen lehden, mitä opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ”JOKIN ON KuITeNKIN MeNNyT PIeleeN, KuN PuOlueIdeN vaalIOhJelMaT OvaT alKaNeeT Olla vIeSTINTäTOIMISTOJeN MuOTOIleMIa.” Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 Opiskelijat jäämässä jalkoihin Koska hallitus on sitoutunut pidentämään työuria ja Sdp kieltäytyy koskemasta eläkkeisiin, paine kohdistuu opiskelijoihin. J ulkisuuteen on viime aikoina tihkunut tietoja siitä, että hallituspuolueista erityisesti Kokoomus ja Sdp ovat halukkaita voimakkaasti uudistamaan opintotukea. Koska opintotuen rakenteellista kehittämistä pohtinut työryhmä ei viime vuoden viimeisinä päivinä julkaistussa loppuraportissaan onnistunut ehdottamaan mitään yhtenäistä mallia opintotuen kehittämiseksi, lopullinen päätöksenteko jää hallituspuolueiden käsiin. Hallituksen toive kehittää opintotukea liittyy keskusteluun työurien pidentämisestä. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu valtiontalouden kestävyysvajeen korjaaminen, ja keinovalikoima sisältää muun muassa työurien pidentämisen. ValtiOVarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on ilmoittanut julkisuudessa useita kertoja, ettei hän tule koskemaan eläkeikään. Jo vuonna 2010 Urpilainen linjasi Sosialidemokraattisen puolueen kesäkokouksessa, ettei suostu mukaan sellaiseen hallitukseen, joka nostaa eläkeikää. Tämän jälkeenkin Urpilainen on vahvistanut kantansa useita kertoja. Hän ei halua olla mukana edes sellaisessa hallituksessa, joka päättäisi tällä vaalikaudella eläkeiän nousevan esimerkiksi 10 tai 15 vuoden päästä. Muiden puolueiden painostuksesta huolimatta Sdp pitää kynsin hampain kiinni vaalilupauksestaan. Katse kohdistuu siis väkisinkin työuran aikaisempiin vaiheisiin. Kun työuria pitää joka tapauksessa jollain tavalla pidentää, on opintotuki houkutteleva työurapolitiikan väline. Palkansaajajärjestöt SAK mukaan luettuna ovat lupautuneet harkitsemaan eläkeiän nostoa, mutta Urpilainen ei ole valmis edes keskustelemaan asiasta. Sen sijaan hän pitää eläkemaksujen nostoa välttämättömänä. tilastOkeskuksen asiantuntija Markus Rapo kirjoitti Tieto&Trendit-lehdessä (1/2013) työurien pidentämisestä artikkelin, jossa hän tilastotietoon perustuen argumentoi, että työuria olisi kannattavinta pidentää keskeltä. Rapon mukaan 20 – 24-vuotiaat opiskelijat ja 62 – 64-vuotiaat eläkeläiset muodostavat vain 9 prosentin osuuden väestöstä. Täten näihin ikäryhmiin kohdistuvat toimenpiteet jäävät aina vaikutukseltaan marginaalisiksi. Lisäksi Rapon mukaan 25 – 29-vuotiaista opiskelijoista jopa suurempi osa on työelämässä kuin työikäisestä väestöstä keskimäärin. Monet ovat valmistuessaan jo oman alan töissä, eikä valmistumisen jälkeen tule usein lyhyttäkään työttömyysjaksoa. Sen sijaan 30 – 44 -vuotiaiden työllisyysaste ei ole vieläkään palautunut lamaa edeltävälle tasolle. Työurien keskeltä menetetään niin paljon enemmän työvuosia kuin niiden alusta, että niitä ei millään pystytä korvaamaan opiskelijoiden nopeammalla valmistumisella. työurien pidentäminen keskeltä ei kuitenkaan näyttäydy hallituspuolueille yhtä houkuttelevana vaihtoehtona kuin opintuella politikoiminen, sillä toisin kuin opiskelijajärjestöjen, työntekijäjärjestöjen neuvotteluasema on Suomessa vahva. Monet työuria keskeltä tai lopusta pidentävät toimenpiteet vaatisivat palkansaajajärjestöjen yhteistyöhalukkuutta. Opiskelijoilla ei ole virallista neuvotteluasemaa eikä lakkoasetta käytössään. Opiskelijoiden edunvalvoja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ei sekään ole kunnostautunut tehtävässään. Voima-lehden tietojen mukaan liitto vuosi itse oman neuvotteluaseensa, eli opintotuen niin sanotun 5+1-mallin Sdp:lle ja Kokoomukselle. Mallin oli tarkoitus olla opiskelijajärjestöjen viimeinen oljenkorsi, mutta päähallituspuolueet näyttävät suhtautuneen siihen opiskelijärjestöjen pohjaehdotuksena. Tilanne on siis hankaloittanut neuvotteluja muiden, opiskelijoille edullisempien vaihtoehtojen puolesta. Kokoomuksen kerrotaan esittäneen myös rajumpaa 3+2 -mallia, jossa opintorahaa olisi mahdollista nostaa vain kolmelta ensimmäiseltä opiskeluvuodelta ja kahden viimeisen vuoden opinnot pitäisi rahoittaa kokonaan ottamalla opintolainaa. 5+1 -malli toimisi vastaavalla tavalla, mutta tässä vaihtoehdossa opintorahaa olisi mahdollista saada viiden vuoden ajan. Molemmissa malleissa yhdenkin tukikuukauden käyttäminen vuoden aikana saisi aikaan sen, että kyseinen vuosi laskettaisiin kokonaisuudessaan opiskeluvuodeksi. Näin vain yhden tai muutaman tukikuukauden käyttö vähentäisi käytettävissä olevaa tukiaikaa tuntuvasti. Opintotukiasiat keskusteluttivat Ilokiven infotilaisuudessa NykytIlaN puOlustamINeN vOI Olla haNkalaa, kuN hallItusOhjelmassa ON NIIN selkeä kIrjaus työurIeN pIdeNtämIsestä. näkökulma Annimaria Valli
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 Uudistusta valmisteltiin salaillen HallitUs asetti viime keväänä työryhmän valmistelemaan opintotuen kehittämistä. Työryhmän oli määrä saada esityksensä valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Raportti valmistui, mutta työryhmä ei päässyt sopuun mistään yhtenäisestä mallista. Työryhmän tavoitteeksi asetettu kustannusneutraali uudistus oli alusta asti haasteellinen tavoite. Kustannusneutraali-sanan merkityksestä oli epäselvyyttä, ja työryhmän tavoitteisiin sisältynyt toisen asteen opiskelijoiden aseman parantaminen ilman siihen suunnattuja resursseja kuulostaa ulkopuolisenkin korvaan mahdottomalta yhtälöltä. Työryhmän jäseniltä saatujen tietojen mukaan ainoastaan opiskelijärjestöt toivat pöytään konkreettisia malleja. Muut jäsenet eivät olleet edes halukkaita keskustelemaan vaihtoehdoista. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet ovat perinteisesti olleet parhaimmillaan juuri työryhmätyöskentelyssä, jonka kautta opiskelijajärjestöt ovat saaneet äänensä kuuluviin opintotukea uudistettaessa. Esimerkiksi edellistä opintotuen rakenteellista uudistusta valmisteltiin vuoden ajan, ja silloin kokoontunut työryhmä esitti selkeitä toimenpiteitä, jotka johtivat vuonna 2011 voimaan tulleisiin lakimuutoksiin. Nyt työryhmä jätti jälkeensä vain poliittisen tyhjiön, jota hallituspuolueet ovat rynnänneet täyttämään erinäisin hätiköidyn oloisin ehdotuksin. Koko prosessia on leimannut salailun ilmapiiri ja kiireen tuntu. Opiskelijoille ei ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin odottaa kehysriihen päätöksiä pelonsekaisin tuntein. Kannanotto avioliittolaista on saanut myös opiskelijat väittelemään tasa-arvokysymyksistä. JYYn edustajisto äänesti kiivaan keskustelun jälkeen 28. helmikuuta tukevansa kansalaisaloitetta, jolla kerätään nimiä tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Hallitus päätti tuoda asian edustajiston käsiteltäväksi, sillä se uskoi asian kirvoittavan edustajistossa erilaisia mielipiteitä. Kristilliset opiskelijat keräsivät ennen kokousta nettiadressiin nimiä henkilöiltä, jotka eivät toivoneet JYYn tukevan kansalaisaloitetta. Adressin oli allekirjoittanut noin sata ihmistä. Kansalaisaloitteen kannattaminen herätti keskustelua myös JYYn Facebook-sivulla, jonne kirjoittaneet olivat vahvasti samaa mieltä edustajiston kanssa. Edustajisto päätti lopulta tukea aloitetta äänin 31-2. Kansalaisaloitteen taustalla on lakivaliokunnan kieltävä päätös ottaa tasa-arvoinen avioliittolaki eduskunnan käsittelyyn. Tahdon2013-nimistä aloitetta voi allekirjoittaa netissä 19.3 alkaen. Jos 50 000 ihmistä allekirjoittaa aloitteen, se otetaan käsittelyyn myös eduskunnassa. Suvi-Tuulia Nykänen Homolaki kuohutti edustajistossa Kristillisiä lukuun ottamatta kaikki puolueet olivat kansalaisaloitteen tukemisen kannalla. Kuvassa asiaa kommentoi Erno Mähönen Demariopiskelijoista. sUomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK järjestävät suurmielenosoituksen 20. maaliskuuta Helsingin Senaatintorilla. Näpit irti opintotuesta -nimellä kulkeva mielenosoitus pyrkii vaikuttamaan hallitukseen sekä nostamaan esiin kysymykset mahdollisesta opintotuen rajaamisesta sekä lainapainotteisuudesta. JAMKO ja JYY järjestävät bussikuljetuksen mielenosoitukseen. Ilmoittautuminen bussiin tapahtuu Korpissa hakusanalla “jyymiekkari”. “Toivomme, että mahdollisimman paljon ihmisiä lähtisi mukaan myös JYYstä”, sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen sanoo. “Mielenosoitus ja sen luoma massavoima on hyvä lisä kaikelle sille muulle työlle, jota opiskelijoiden ja esimerkiksi opintotuen hyväksi tehdään. Tällaiset tapahtumat lisäävät myös yhteisöllisyyttä opiskelijoiden kesken”. Facebookissa opiskelijoiden mielenosoitukseen on ilmoittautunut jo yli 2000 ihmistä. Suvi-Tuulia Nykänen viime vUonna nostetut ylimääräiset opintotuet täytyy palauttaa tämän kuun loppuun mennessä. Tämä palautus on viimeinen laatuaan, sillä ensi vuonna opiskelijan ei enää tarvitse itse laskea palautettavia tukikuukausia. Opintotuen vapaaehtoisten palautusten määräaika pitenee maaliskuun lopusta toukokuun loppuun, ja näin ylimenevät kuukaudet voi helposti tarkistaa huhtikuussa kotiin tulevasta esitäytetystä veroilmoituksesta. Kun opintotuen palauttaa vapaaehtoisesti, välttää tukien takaisinperinnän 15 prosentin korotuksella. Opintotuen vapaaehtoinen palautus on mahdollista pankissa 28.3 asti ja verkkopankissa 31.3 asti. Kela suosittelee tekemään palautuksen verkossa, jolloin opiskelija voi maksaa tuet heti takaisin verkkopankissa. Suvi-Tuulia Nykänen opiskelijat osoittavat mieltä opintotuen puolesta viimeiset itselaskettavat opintotuet palautukseen nyt JERE KyRö opintotUKea on UUdistettU ennenKin z z 1969zOpintolainanzvaltiontakauksenz saaminenztulizmahdolliseksizkaikillezopiskelijoille. z z 1972zLainanzlisäksizkäyttöönztulizopintoraha,zjonkaztasozolizkuitenkinzhuomattavastiznykyistäzmatalampi. z z 1977zAsumislisäztulizkäyttöön. z z 1992zKorkeakouluopiskelijoidenzopintotukiuudistusznostizopintorahaazmerkittävästi.zOpintorahanzostovoimazoliztänäz vuonnazsuurimmillaan. z z 1995zLamanzseurauksenazopintorahaaz leikattiin. z z 2005zOpintolainavähennyszkäyttöönz määräajassazvalmistuneille. z z 2011zOpintotuenzrakenteellisetzmuutoksetzeliztukizmyönnetäänzkaksiportaisena,zensinzkandinztutkintoonzjazsittenz maisterinztutkintoon.zMyöszpelkänzasumislisänznostaminenzlasketaanztästäzlähtienztukikuukaudenzkäyttämiseksi. HallitUspUolUeista viHreät ja Vasemmistoliitto ovat julkisesti kertoneet vastustavansa heikennyksiä opintotukeen. Kumpikaan ei kuitenkaan ole tuonut mitään omaa malliaan esille. Nykytilan puolustaminen uudistuksia vastaan voi olla hankalaa, sillä hallitusohjelmassa on hyvin selkeä kirjaus työurien pidentämisestä. Kokoomus ja Sdp tuntuvat olevan haluttomia kuuntelemaan tutkijoiden näkemyksiä työurien pidentämisestä keskeltä. Puolueet eivät myöskään hyväksy niitä toimia, jotka oikeasti parantaisivat huoltosuhdetta. Lopullisia päätöksiä saadaan vasta kehysriihessä maaliskuun 21. päivä. Siihen asti tilanne säilynee epävarmana ja sekavana, sillä opiskelijajärjestöjen toiveista huolimatta yksikään hallituspuolue ei ole selkeästi asettunut minkään mallin taakse. Jos Kokoomus ja Sdp löytävät yhteisen sävelen opintotuen lainapainotteisuudesta, muiden hallituspuolueiden on vaikea lähteä haastamaan sitä. Opiskelijaliikkeen toivo lepää nyt Vihreiden ja Vasemmistoliiton harteilla. JERE KyRö
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 S osiologian opiskelija Ilkka Penttinen lähti tutustumaan tähän tyttöjen ja naisten maailmaan kokeilemalla eroottiseksi tanssiksi luokiteltua tankotanssia, klassista trikoissa tanssittavaa aikuisbalettia sekä Flashdance -elokuvasta tuttua jazzia. Aivan ummikkona Ilkka ei tanssin saloihin heittäytynyt. Hän on tutustunut lajiin naispuolisten ystäviensä kautta, jotka treenaavat tankotanssia. Puoliharmittomasti Ilkkakin oppi samalla lajin perustekniikkaa. ”Ainejärjestön kurssin myötä pääsin Ready Set Polelle testaamaan lajia. Tankotanssi muistuttaa mielestäni todella vähän tanssia, koska harjoittelimme pelkästään yksittäisiä liikkeitä. Ehdottomasti näistä lajeista oma bravuurini! Lajissa auttaa puhdas lihasvoima”, miehekkäämpiä urheilulajeja harrastava Ilkka toteaa. Tankotanssitunnilla ongelmaksi muodostuivat säärikarvat, joita Ilkalla on omien sanojensa mukaan todella paljon. Kiipeäminen tangolle ja jaloista roikkuminen ei luonnistunut, koska säärissä ei ollut pitoa. ”Mitään eroottista lajissa ei ole. Sama kuin kysyisi, tuntuuko eroottiselta pumpata levypainotangolla hauista. Varmasti viimeisetkin erotiikan rippeet katoaa, kun karvaiset sääret alkavat liukua tankoa pitkin.” Ready Set Polen lisäksi Salsastudio järjestää tankotanssitunteja Jyväskylässä. Salsaamaan Ilkka ei kuitenkaan ehtinyt omilta treeneiltään, vaikka juuri salsan ja ruedan kautta moni mies on innostunut harrastamaan perinteikkäämpiä tanssilajeja. Ilkan mielestä paritanssit ovat helpompi tie tanssinaailmaan. Tällöin voi tutustua ja harrastaa tyttöystävän kanssa. Ilkkakin joutui selittämään naljaileville kavereilleen, miksi hän lähtee kokeilemaan balettia omasta vapaasta tahdostaan. ”Aikuisena on iso kynnys lähteä harrastamaan uutta lajia, saatikka tanssia, jota ei mielletä miesten lajiksi. Tanssissa mietitään paljon esteettisyyttä ja linjoja. Nämä asiat ovat vieraampia miesten urheilulajeissa, joissa tavoitteena on potkia palloa maaliin.” Baletin maailma inspiroi Ilkkaa, vaikka ensin tunnille meno ahdisti. Hänestä tuntui surrealistiselta kokea Black Swan -elokuvan harjoitussali tankoineen ja peileineen astellessaan Jyväskylän vanhimman tanssikoulun uumeniin. Jyväskylän tanssiopistolla on tarjolla aikuisille omia balettija hiphoptunteja, joissa ikäjakauma ei ole hurjan suuri. ”Voisin vinkata sinkkumiehille, että tämä on se paikka, aikuisbaletti! Oikeasti baletti on hyvä mekaanisen treenaamisen muoto. Laji muistutti hyvin pitkälti itsepuolustuslajeja, joita olen treenannut. Askelsarjat ja hypyt olivat verrattavissa potkuihin, joita olen tehnyt itsepuolustuslajien puolella. Baletti on silti haastavaa. Varsinkin tasapainon hallinta ja hyvä ryhti on vaikea löytää.” Aikuisbalettia ohjaava Laura Suonperä tuntee paljon aikuisiällä aloittaneita tanssijoita, jotka ovat nykyään ammattilaisia. Hänen mielestään on omasta itsestä kiinni, kuinka hyväksi tanssissa haluaa tulla. ”Harrastusta aloittaessa kannattaa pohtia, kuinka paljon on aikaa ja halua panostaa uuteen lajiin. Voi olla, että töitä joutuu tekemään enemmän saadakseen kiinni muut, jotka ovat harrastaneet tanssimista lapsuudesta asti. Iän myötä syntyy kuitenkin asioita, jotka voivat tuoda myös hyviä asioita tanssimiseen. Ilkkakin pyörähteli oikein hyvin mukana tunneilla. Pääasiahan on, että harrastaminen on hauskaa”, Suonperä toteaa. tanSSi. Jyväskylään on syntynyt uusia tanssikouluja kuin sieniä sateella. Miesten osuus tunneilla ei ole kasvanut, vaikka alunperin miesvoittoisten katutanssilajien tarjonta on lisääntynyt. tosimiehen seikkailu tanssimaailmassa teksti Johanna Hurme kuvat Jere Kyrö Jazz-tanssi osoittautui haastavaksi lajiksi Ilkalle. Edessä Ilkka Penttinen. Tämä EI olluT ollEnkaan ahdIsTava kokEmus
Jälkikirjoitus 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 Tosimiehen seikkailu tanssimaailmassa Viimeiseksi Tunniksi lukujärjestysten syövereistä valikoitui Cooma Dance Academyn Jazz alkeet 2 -tunti. Opettaja Anna-Maria Nurmen vinkkauksesta Ilkka ei onneksi päätynyt nuorimmaisten jazz-tunnille. Lukujärjestysten selkeyttämiseksi suositellaan olemaan yhteydessä tanssikouluihin. ”Tanssiharrastusta aloittavan aikuisen kannattaa varautua siihen, että tunnilla on usein myös nuorempia. Erikseen on merkitty pelkästään aikuisille suunnatut tunnit”, Nurmi selventää tuntien kuvausta. Jazz poikkesi Ilkan mukaan eniten muista tunneista, sillä tunnilla rakennettiin sarjaa, jota oli tehty jo aikaisemmin. ”Välillä vain hiihdin perässä. Onneksi baletin avulla sain kiinni tietyistä askelsarjoista. Kesken lukuvuotta tunneille tuleminen ei ole paras mahdollinen idea vasta-alkajalle”, Ilkka naurahtaa muistellessaan jazztuntia. Kokonaisuudessaan Ilkka oli tyytyväinen kokeilemiinsa tunteihin. Hän huomasi tanssin puolella yhteisöllisyyden, joka tukee ja auttaa vasta-alkajia eteenpäin harrastuksensa parissa. ”Kaikki olivat hyvin kannustavia ja opettajat neuvoivat minua yksityiskohtaisesti. Tämä ei ollut ollenkaan ahdistava kokemus”, Ilkka toteaa tunneista, jotka ovat kylväneet mieheen tanssiharrastuksen siemenen. M inä pidän punttisaleista. Sellaisista punttisaleista, joissa maatalouskoneen kokoiset miehet ähisevät mopoauton kokoisten painojen kanssa naurettava irve naamallaan. Kommunikointi koostuu yksitavuisista murahduksista ja silmiin ei katsota. Tanssitunti ei ole samanlainen paikka. Miehet ovat auttamaton vähemmistö. Baletissa olen enemmän yksin kuin naistutkimuksen luennolla. Muutamat tytöistä painavat varmaan kolmanneksen siitä, mitä punttisalin jäbien puntari näyttää. Nämä jäbättäret eivät ole myöskään pukeutuneet nappiverkkareihin tai likaisiin hihattomiin paitoihin. Paikka on puhdas, eikä haise myskille. Tällaisiin paikkoihin minä en ole tottunut. Olo ei ole mukava edes miesten pienessä pukuhuoneessa, joka sekin on hajuton, siisti. Taustalla kuuluu pianomusiikin lisäksi balettihyppyjen pauke. Jännittää niin paljon, että Ylioppilaslehden toimittajana olisin jo kakannut housuun. Liikunnassa huomaa helposti, mihin oma kroppa on tottunut. Baletti kuulemma kannattaa aloittaa 7-vuotiaana, eli paras herkkyyskausi on jo takanapäin. Sellaiset simppelit jutut, kuten selän suorassa pitäminen, yhdellä jalalla seisominen ja vakavan naaman pitäminen, ovat hyvin vaikeita. Eikä asiaa auta, että ympärillä olevat tytöt ja naiset saavat kaiken näyttämään niin helpolta. Mikäs siinä nyt vaikeaa olisi? Pitää vaan heilutella käsiä ja jalkoja oikeassa järjestyksessä. epämukaVuusaLue on kuitenkin jotain aivan muuta kuin fyysistä tottumattomuutta. Se löytyy pään sisältä. Jo baletin ohjaajan seuraamiseen tarvitsee vähintään välttävän ranskan taidon. Mikä hitto on plié? Oma suorituksensa seuraaminen peilistä tuntuu myös hyvin oudolta. Liikun kevyesti ja elegantisti kuin virtahepo. Huomaa kyllä, että oikea tanssi on minulle vieraampaa kuin yökerhoissa sätkiminen ja tuoppien hajottelu. Onneksi meno on muuten asiallinen ja jopa kannustava. Ehkä kahdentoista ikäinen teinityttö taputtaa olkapäälle ja positiivisesti ilmoittaa, että “hyvinhän se menee”. Myötähäpeää voisi tosin leikata veitsellä. epämukaVuudesTa huoLimaTTa opin tanssitunneilla monta juttua. Häpeään ei ilmeisesti voikaan menehtyä. Palaan kuitenkin iloisin mielin turvalliseen nostomonttuun omieni joukkoon, jossa peilistä irvistää takaisin vain oma naurettava ilme. Lämpimästä vastaanotosta ja ystävällisestä ilmapiiristä huolimatta tanssitunnit taitavat jäädä kokeiluiksi. Parantelen kipeitä pohkeita ja kolhiintunutta miehisyyttä mukavammalla alueella, vaikka siellä haiseekin. ilkka Penttinen Innokas urheilija muistaa nesteytyksen. Harrastajien yhteisöllisyys vetosi vasta-alkajaan. Kipeät pohkeet ja kolhittu miehisyys LIIkun kevyestI ja eLegantIstI kuIn vIrtaHepo. Vinkkejä harrasTuksen aLoiTTamiseen z z Lempimusiikinzkauttaz onzhelpompizvalitazitselleenzsopivaztanssilaji. z z Tunnitzkannattaazaloittaazjokozsyksylläztaizkeväällä. z z Lukujärjestyksenzryhmistäzkannattaazottaazselvääztanssikouluilta. z z Kaikkiaztanssilajejazyhdistääzfyysisyyszjazsosiaalisuus. z z Tanssizkehittääzluovuuttazjazkehollistazmuistia.
Kampus 8 KorKeaKouluopisKelijoiden terveystutkimus vuodelta 2012 valottaa nykyopiskelijoiden elämäntapoja. YTHS:n tekemän tutkimuksen mukaan opiskelijoiden juomatottumukset ovat kansanterveydellisestä näkökulmasta parantuneet, mutta ruokatottumuksissa riittäisi edelleen muutettavaa. Tutkimukseen vastanneista miehistä ylipainoisia oli 41 prosenttia. Naisista 23 prosenttia oli ylipainoisia. Miehillä ylipaino oli lisääntynyt 15 prosenttiyksikköä reilussa kymmenessä vuodessa. Yliopisto-opiskelijoiden elämäntavat olivat tutkimuksen mukaan keskimäärin terveellisempiä kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden. Opiskelijat ovat vähentäneet tupakointia ja alkoholin käyttöään viime vuosina. Alkoholin juominen on vähentynyt erityisesti miesten keskuudessa. Perinteet elävät silti edelleen, sillä lievistä muutoksista huolimatta humalahakuinen alkoholin käyttö on yhä yleistä.Yliopisto-opiskelijoista vain viisi prosenttia polttaa tupakkaa päivittäin. Sen sijaan nuuskan käyttö oli yleistynyt viiteen prosenttiin vastaajista. Minna Tiainen ei talvikunnossapitoa teksti Annimaria Valli kuvat Jere Kyrö pyöräily. Moni opiskelija pyöräilee luennoille ympäri vuoden, mutta kampusalueen pyörätelineet ovat tänäkin talvena suurilta osin lumen peitossa. opiskelijat lihovat ja raitistuvat j yväskylän pyöräilyseuran tietojen mukaan yliopistolla ei ole lainkaan sopimusta pyöräparkkien talvikunnossapidosta. Kampusalueen pyöräparkkien kuuluukin olla talvisin lumen peitossa. Pahimmillaan telineet on aurauksen yhteydessä työnnetty vääntyneinä lumikasan alle. Tilanne on yhtä surkea myös suurimmassa osassa yritysten, taloyhtiöiden ja muiden oppilaitosten parkkeja. Toivon pilkahduksen lumen keskelle tuo Jyväskylän kaupunki, joka on tänä vuonna ensimmäistä kertaa tehnyt sopimuksen pyöräparkkien talvikunnossapidosta. Jatkossa kaupungin palkkaama urakoitsija puhdistaa kaikki keskusta-alueen kaupungin hallinnassa olevat pyörätelineet muutamia kertoja talvikaudessa lumitilanteen mukaan. Pyörätelineiden alustat puhdistetaan käsityönä. Kaupunki onkin helmikuun viimeisinä viikkoina puhdistanut lähes kaikki keskustan pyöräparkit lumesta, ja Kaupunkifillari-blogin havaintojen mukaan tämä on selkeästi lisännyt pyöräparkkien käyttöastetta. lauantaina 23.2. Jyväskylän pyöräilyseura järjesti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöja liikuntavaliokuntien kanssa pyöräparkkien putsaustempauksen. Tarkoituksena oli ikään kuin malliksi puhdistaa joitakin telineitä lumesta ja näin haastaa parkeista vastaavia tahoja pitämään parempaa huolta vastuullaan olevista pyörätelineistä talviaikaan. Tempauksessa puhdistettiin kolme keskusta-alueen parkkia, joita niiden omistajat eivät ole hoitaneet. Kampusalueelta mukaan valikoitui yliopiston kirjaston edusta, joka on yksi Seminaarinmäen suurimmista pyöräkeskittymistä. Pyörätelineet pullistelevat pyöristä lumettomanakin aikana, eikä talvikaudella usein jää muuta vaihtoehtoa kuin jättää pyörä hankeen tai kulkureitille. syKsyllä 2012 valmistuneen Seminaarinmäen pyöräpysäköintisuunnitelman mukaisesti kampusalueelle on viime aikoina asennuttu uusia karsinamallisia korkeita pyörätelineitä, jotka eivät hautaudu yhtä helposti lumen alle kuin vanhat matalat telineet. Näitä uusiakaan telineitä ei ole talven aikana kertaakaan puhdistettu lumesta. Jylkkäri ei tavoittanut yliopiston hallinnosta ketään vastaamaan, pitävätkö pyöräilyseuran tiedot pyöräparkkien huoltosopimuksen puuttumisesta paikkaansa. Radio Hear täytti kymmenen vuotta nettiradio ja kulttuuriyhdistys Hear täyttää pyöreitä vuosia. Helmikuun viimeisellä viikolla radio juhlisti kymmenvuotista taivaltaan erilaisilla tapahtumilla, muun muassa Linnunlaulupubilla ja Kylpytakkiklubilla. Juhlallisuuksia pystyi luonnollisesti kuuntelemaan myös radiosta. Radiotoiminnan lisäksi Hear on tunnettu tapahtumajärjestäjä. Varsinkin syksyisin järjestettävä, indieja underground-musiikkiin keskittyvä Höstfest on vakiinnuttanut paikkansa arvostettuna jyväskyläläisenä musiikkitapahtumana. Suvi-Tuulia Nykänen Jyrock palkittiin Femmagaalassa jyyn jyrocK -festivaali palkittiin helmikuun 15. päivä Femmagaalassa musiikkilehti Suen Sue, Kuokka ja Jussi -palkinnolla. Jyrock sai positiivista palautetta hienoista esiintyjistään. Sue, kuokka ja Jussi -palkinto jaetaan vuosittain tärkeää alakulttuurityötä tekeville toimijoille. Ensimmäisenä samaisen palkinnon sai Turun TVO vuonna 2007, ja sen jälkeen palkinto on jaettu muun muassa Ektro Recordsille ja Vastavirta ry:lle. “Palkinto kyllä lämmittää mieltä”, toteaa JYYn kulttuurisihteeri Anniina Hartikainen. “Tämä on hieno kiitos sekä vanhoille että uusille Jyrockin tekijöille sekä kunnioitus sen historialle. On hienoa saada tunnustusta myös ulkoapäin”. Minna Tiainen Hear JYYn järjestömessuilla 2012. KuKa vastaa talviKunnossapidosta? z z Kampusalueenzpöyräparkitzovatzyliopistonztilapalveluidenzvastuulla,zkutenz kampusalueenztalvikunnossapitozyleensäkin. z z Keskustanzpyöräparkeistazsuurinzosaz onzkaupunginzasentamiazjazniidenzkunnossapitovastuuzkuuluuzkaupungille. z z Taloyhtiötzvastaavatzomillazpiha-alueillaanzolevienzpyöräparkkienzpuhdistamisesta. z z Samallaztavoinzzyrityksetzvastaavatz omistazpyöräparkeistaan,zjosznezovatzsellaisiazasiakkaitaanzvartenzasentaneetz (esimerkiksizmarkettienzpihoillazolevatz parkit). Vaikka alkoholin käyttö on vähentynyt, se on edelleen opiskelijoiden arkea. HEaRin aRKiSTO JERE KYRö Kampuksen pyöräparkit pääsevät monin paikoin talviunille. Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 Klassismin KlassiKKo -näytelmäarvion kirjoittaja oli Johannes Silvennoinen, ei Joni nikkola. stray esiintyi ilokivessä 1.3., ei Lutakossa 2.3. Opiskelijakortilla voi kohta taas maksaa valtaKunnalliset opiskelijajärjestöt perustavat uuden korttija etupalvelun. näin ollen opiskelijapalvelukokonaisuus Lyyran toiminta siirtyy uuden nimen alle, SPV Services Finland Oy:lle. Yritys tarjoaa opiskelijoille laajoja etuja ja alkaa lisäksi tuottaa maksamiseen sopivaa opiskelijakorttia yhteistyössä Elisan kanssa. nykyinen Lyyranimi ja sen sen verkkopalvelut jäävät toimintaan toistaiseksi. Suvi-Tuulia Nykänen Oikaisuja
Kampus 9 teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Jere Kyrö LÖYTÖTAVARAT. Hävisitkö kännykkäsi? Tai minihameesi? Vai kenties kukkaruukkusi? Yliopiston vahtimestarit pääsevät hämmästelemään mitä kummallisimpia löytötavaroita, kun hajamieliset opiskelijat kylvävät omaisuuttaan ympäri kampusta. Y liopistolta löytyy päivittäin kymmeniä muistitikkuja ja avaimia vailla omistajaansa. Löytötavarakaapit ja vaatenaulakot pullistelevat erilaisia tekstiilejä ja kadonneet kännykät värisevät yksinäisinä kampuksen pihateillä. Jopa oman koiran naamalla varustettuja pankkikortteja pyörii vahtimestareiden pöytälaatikoissa. Välillä joukkoon eksyy hieman erikoisempiakin tavaroita. Esimerkiksi Agoran löytötavarakaapista löytyy perinteisten pipojen ja hanskojen lisäksi myös kukkaruukku. “Yksi kummallisimmista löytötavaroista on kyllä ollut luokkatilasta löytynyt minihame. Siinä sitten mietittiin, että mitä lie tyttö laittanut päälleen kun oli pois lähtenyt”, nauraa Agoralla vahtimestarina toimiva Jyrki Majala. “Toinen hauska vaatekappale oli naulakosta löytynyt labratakki sekä suojalasit. Epäilen niiden liittyneen kyllä jollain lailla johonkin illanviettoon.” Hauskoja tilanteita ovat aiheuttaneet myös kadonneet kännykät. Vahtimestareilla kun on tapana vastata löytyneeseen puhelimeen sen soidessa. “Kyllähän se tietysti saattaa huolestuttavalta kuulostaa, jos naisen puhelimeen vastaa vieras mies”, Majala tokaisee. Kyselyjä löytötavaroista saattaa tulla myös yllättävään aikaan. “Kerran yhdentoista aikaan illalla soitti eräs nuori mieshenkilö ja kyseli takistaan, joka oli jäänyt naulakkoon. Samalla olivat jääneet myös kotiavaimet ja tuohon aikaan perjantai-iltana niitä yleensä alkaa jo vähän kaipaamaan”, Majala toteaa. VAikkA YLiopisToLLe unohtuisi arvokkaampikin kapistus, se löytää onneksi usein tiensä takaisin omistajalleen. Opiskelijat palauttavat eksyneitä esineitä tunnollisesti. Majalan mukaansa suurin osa Agoralta kysytyistä tavaroista löytyy. “Arvokastakin tavaraa palautetaan, ihan koruista lähtien”, hän toteaa. Majala kiitteleekin agoralaisia erityisesti rehellisyydestä. “Uskon, että ainakin tähän taloon sisään tuleviin voi tässä asiassa luottaa”, hän hymyilee. Vahtimestarit ottavat löydetyt tavarat vastaan pisteisiinsä ja säilyttävät niitä toimistossaan hetken aikaa. Ongelmia tuottavat erityisesti muistitikut sekä avaimet. Koodinimi “valkoinen Kingston” ei vahtimestarille valitettavasti riitä, vaan kadonnutta esinettä pitäisi osata kuvata hieman tarkemmin. ”Yksi ongelma on myös muiden kuin suomalaisten pankkikortit sekä puhelimet. Niiden omistajaa on vaikea lähteä selvittämään, sillä meillä ei ole pääsyä esimerkiksi yliopiston henkilötietojärjestelmään”, Majala kertoo. Käyttäytymishäiriö online E lämä on nykyään ennemmin online kuin offline. Jokainen yliopistossa opiskeleva voi varmasti myöntää, että päiväkin ilman nettiä olisi jo pelkästään opiskelujen kannalta tukalaa, puhumattakaan sosiaalisesta elämästä. YTHS:n tuore tutkimus osoittaa, että alkoholin rinnalle yhä suuremmaksi möröksi korkeakouluopiskelijoiden elämässä on tullut netti. Itse en pidä netin käytössä ongelmallisena sen parissa käytettävää aikaa vaan netin käyttötapaa. Miksi turhaan rajoittaa netin käyttöä, kun se kerran on niin viisas, tehokas ja kätevä? Eihän sitä turhaan kannata hiottaa käsiä, kuivata suuta ja mustentaa mieltä hetkillä ilman täydellistä saavutettavuutta, jos sille ei ole mitään painavaa syytä. Rajaa riippuvuuden ja hyötykäytön välillä on tuntimääräisesti mahdoton eritellä, kun netti on pyhän kolminaisuuden työn, koulun ja huvin yhteinen punainen lanka. HenkiLÖkoHTAisesTi neTin käytössä, sekä omassa että muiden, minua potuttaa suoranainen internet-ADHD. Netissä on mahdollista olla monessa paikassa samaan aikaan. Keskustelen Facebookissa, etsin päivän kuumimpia puheenaiheita Twitteristä, vastaan sähköpostiin ja etsin Ilta-Sanomien sivuilta päivän älyttömintä lööppiä. Ihan varmasti pystyn vielä samaan aikaan seuraamaan Turo Uskalin esittämiä Venäjän tulipallovideoita Youtubesta mediakritiikkikurssilla. Kun en pysty. Kukaan ei marmata netissä roikkumisesta korkeakouluopiskelijalle. Päinvastoin. ”Katsokaa Korpista, ohjeet on Optimassa, laittakaa sähköpostia, tehkää Facebook-ryhmä.” Ja sitten on myös tämä ”kustannustehokkuus kattoon” -keksintö, videoluennot. Jos kymmenen vuotta sitten olisin tiennyt olevani kontaktissa maailmaan 24/7, olisin saanut hermoromahduksen jo pelkästä ajatuksesta. Nyt kännykkä saattaa kertoa värinähälytyksellä saapuneesta Facebook-viestistä yöpöydällä vielä nukkumaan menon jälkeenkin. Menin itseeni ja pohdin hetken omaa netin käyttöäni. Aika ajoin pysähdyin ja mietin, millä sivulla olin ollut ja mitä lukenut kolme klikkausta sitten. Ei mitään muistikuvaa. Jos yrittää olla kaikkialla, ei ole oikeastaan yhtään missään. iLmAn neTTiä en pysty elämään, mutta nettikäyttäytymisessä on paljon järkeistettävää. Pallosalamasinkoilu eri sivuilla, uutisissa, päivityksissä ja palveluissa poukkoilu loppuu nyt! Pidemmän päälle oman ajatuksen pilkkominen kymmeneen välilehteen on melkoisen turhauttavaa. En suostu siihen, että muistini ulkoistuu tietokoneen välimuistiin. Haluan muistaa ihan itse. Lähdin lupaavasti liikkeelle, enkä vastannut yhteenkään Facebook-viestiin tätä kolumnia kirjoittaessani. En muuten muista, milloin olisi tullut yhtä nopeasti valmista. Emmakaisa Jokiniemi. Miksi turhaan rajoittaa netin käyttöä, kun se kerran on niin viisas, tehokas ja kätevä? Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 etsivä löytää myös löytötavarat opiskelijat jättävät yliopistolle usein kännyköitä ja avaimia. Jere Kyrö
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 Elämän lahjasta pari sataa
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 Elämän lahjasta pari sataa hedelmöityshoidot. Sperman ja munasolujen luovutuksesta maksetaan hieman päälle kaksi sataa euroa. Luovuttajalla ei ole vastuuta syntyvään lapseen liittyen. Prosessi on vieläpä naurettavan helppo. Oman perimänsä antaminen vaikuttaa melko kevyeltä päätökseltä. Tosin siitä saattaa syntyä lapsi. s ukusolujen luovutus kuulostaa harmittomalta ja hauskalta hommalta. Runkkaa kuppiin, nosta käteiset ja juhli. Näppärältä tulonlähteeltä kuulostava prosessi saattaa vaikuttaa jopa koomiselta. Kolikon kääntöpuolella ei kuitenkaan ole mitään naurettavaa. Raskauden aikaansaaminen on sotkuista hommaa, eikä todellakaan helppoa. Suomalaiset ensisynnyttäjät ovat jatkuvasti vanhempia. Elämäntavan muutokset ovat radikaalisti heikentäneet myös suomalaisten miesten sperman laatua. Lasten hankkiminen on muuttunut vaikeammaksi, useilla henkilöillä jopa mahdottomaksi. Lapsettomuus on arka ja vakava asia. ”Kyseessä voi olla suuri henkilökohtainen tragedia”, toteaa KeskiSuomen keskussairaalan ylilääkäri Jyrki Jalkanen. Sukusolujen, eli sperman, munasolujen tai alkioiden luovuttaminen, vaikuttaa helpolta tavalta auttaa. Kyse on kuitenkin verenluovutusta vastuullisemmasta päätöksestä. Hedelmöityshoitolain tultua voimaan (1237/2006), luovutetuista sukusoluista syntyneet lapset ovat saaneet täysi-ikäisiksi tultuaan ottaa selville biologisen vanhempansa. Munasolujaan luovuttanut Ella ei asiasta järkyttynyt. ”Ei se oikeastaan kuumota. Mietin, että mä olen kuitenkin nelikymppinen siinä vaiheessa, jos ovelle tulee tutun näköinen nuori mies tai nainen. Ei ne ole kuitenkaan millään tapaa mun omia lapsia.” Ajatus oman perimänsä antamisesta toisille voi vaikuttaa arkijärjellä oudolta. Yksittäiseltä luovuttajalta voidaan hankkia viiteen perheeseen lapsi. Sama perhe voi myös hankkia samalta luovuttajalta useampia lapsia. Teoriassa biologisia lapsia voi siis kävellä kadulla vastaan useampiakin, ilman että heistä tietää. Aluksi lakiuudistus käänsi luovuttajien määrän laskuun. Luku kuitenkin palautui muutamassa vuodessa ennalleen. ”Luovuttajien profiili vaihtui niin, että nykyisin luovuttajasta on hyvä asia, että lapsi saa selville biologisen alkuperänsä. Luovutus nähdään hienona mahdollisuutena auttaa lapsettomuudesta kärsiviä”, kertoo Lapsettomien yhdistyksen Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Anne Lindfors. Lindforsin puheista käy ilmi, että useat ovat uteliaita oman perimänsä osalta ja ottavat yhteyttä hedelmöitysklinikoihin luovutuksen jälkeen. Vaikka luovuttajalla ei olekaan oikeudellisia velvotteita syntyneeseen lapseen, myös luovuttajat ovat kiinnostuneita omien sukusolujensa matkasta. ”Monet luovuttajat toivovatkin, että saavat tietää onko raskaus alkanut. Mutta ne eivät ole missään tapauksessa omia lapsia”, täsmentää Lindfors. Saman vahvistaa myös naurahtava Ella. ”Olisihan se mielenkiintoista nähdä, miten elämässä potkii näillä geeneillä.” teksti Ilkka Penttinen kuvat Jere Kyrö
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 SukuSolujen luovuttaminen z z Palkkiotazsukusolujenzluovutuksestazeizsaazmaksaa,zmuttaz luovuttajalleztarjotaanzkulunkorvaus,zjokazperustuuzluovuttajanz kustannuksiin. z z Kulunkorvauszsukusolujenzluovuttamisestazonzkorkeintaanz250z euroa. z z Luovutuksestazsyntyneelläz lapsellazonzoikeusztäysi-ikäiseksiz tultuaanzsaadaztietääzbiologinenz alkuperänsä. z z Luovuttajallazeizolezluovutuksestazsyntyneenzlapsenzsuhteenz velvollisuuksia. z z Lapsettomienzheteroparienzlisäksizsukusolujazvoizluovuttaaz naispariskunnillezjazyksinäisilleznaisille. z z Sukusolujazvoidaanzkäyttääz korkeintaanzviidellezperheelle.z Perheetzvoivatzkäyttääzmyöszsamanzluovuttajanzsukusolujazuseamminzmahdollisuuksienzmukaan. z z Spermaazvoizluovuttaaz20z–z45z -vuotiaszjazsukusolujaz20z–z35z -vuotiaszhenkilö,zjollazeizolezperinnöllisiäzsairauksia. Miehillä sukusolujen luovutus on teknisesti hyvin helppoa ja nopeaa. Apuvälineitä luovutukseen on lapsettomuusklinikalla tarjolla runsaasti. Jyväskylän lapsettomuusklinikka In-tiimin henkilökunta näyttää asialliseen ja ystävälliseen sävyyn alan laitteistoa. Vaikka he käsittelevätkin päivittäin siemennestettä, asiasta ei heitetä huumoria. Sukusolujen luovuttaminen on noussut lapsettomuushoidoissa merkittäväksi keinoksi taistelussa lapsettomuutta vastaan. Selitys tähän löytyy lapsettomuuden syistä, jotka ovat Lindforsin mukaan hankalasti havaittavissa. ”Monesti syynä on useampia tekijöitä, miksi raskaus ei ala. Usein ei ole yhtä tarkkaa syytä tai syytä ei yksinkertaisesti löydy.” Miehillä syy on usein heikentynyt siemennesteen laatu. Suuntaa antavia lukuja lapsettomuuteen on vaikea antaa. Korkea ikä ja ylipaino aiheuttavat lapsettomuutta. Naisilla myös liiallinen laihuus vaikuttaa negatiivisesti hormonitoimintaan. ”Lääkärit eivät pysty ratkaisemaan esimerkiksi sitä, miksi hyvälaatuinen alkio ei tartu kohtuun. Siinä on paljon ratkaisemattomia seikkoja. Luontoa tai ihmisen kehoa ei voi pakottaa aloittamaan raskautta. Mutta hyvin monia pystytään auttamaan luovutetuilla sukusoluilla.” Hoidot ovat usein psyykkisesti raskaita. Niihin liittyy vaihtelua toivon ja epätoivon välillä. Lapsettomien panostus on myös ajallisesti ja taloudellisesti suuri. Arviolta jopa viidenneksellä pariskunnista on ongelmia lasten hankkimisessa. Osa joutuu jonottamaan sukusoluja pitkäänkin. Tilanne vaihtelee paikkakunnittain, mutta useimmat joutuvat jonottamaan hoitoja luovuttajien pulasta johtuen. Kalliit hoidot joudutaan ostamaan usein yksityiseltä puolelta, joka asettaa myös lapsettomat parit eriarvoiseen asemaan. ”Etenkin spermanluovuttajista on pulaa. Olisi toivottavaa, että jos joku näkee pystyvänsä sellaiseksi hyväntekijäksi lapsettomille, hän ottaisi klinikoihin yhteyttä”, toivoo Klinikka In-tiimin erikoislääkäri Anna Kivijärvi. Raha ei kuitenkaan ole ainoa eriarvoistava tekijä. Ylilääkäri Jalkasen mukaan esimerkiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ei hoideta naispareja, joka on linjassa muiden julkisten sairaaloiden tarjoaman hoidon kanssa. Syy tähän ei ole eettinen periaate, vaan hoitojen priorisointi. Luovutetuista sukusoluista on niin suuri pula, ettei julkinen puoli kykene hoitamaan kaikkia. SukuSolujen luovuttamiSen tavallisuudesta kertovat hedelmöityshoitojen tilastot. Vuonna 2010 kaikista hedelmöityshoidoista 15 prosenttia tehtiin luovutetuilla sukusoluilla. Kaiken kaikkiaan hedelmöityshoidoista syntyi 2687 lasta, joka on hieman yli neljä prosenttia vuonna syntyneistä lapsista. Hoitojen kautta apua saaneita perheitä on useita ja tutkimusten valossa hoidot näyttävät toimivan. Esimerkiksi lastenpsykiatri Leena Repokarin kaikkia hedelmöityshoitoja tarkasteleva väitöstutkimus vuodelta 2008 paljastaa, ettei koeputkihedelmöitys ole riski vanhempien mielenterveydelle, parisuhteelle tai vanhemmuudelle. Lindforsin mukaan tämä voi johtua hedelmöityshoitoihin lähteneiden sitoutumisesta projektiin. ”Vaikka luulisi, että koeputkihedelmöitys toisi omat haasteensa vanhemmuuteen, niin se tuntuu toimivan hyvin juuri valmentautumisen takia.” Perimä vaihtuu melko ripeään tahtiin. Terveystarkastuksien jälkeen luovuttajille annetaan lain edellyttämä neuvonta, jossa käy ilmi lapsen oikeuksien lisäksi myös se, ettei luovuttajalla ole lapsen suhteen velvollisuuksia tai oikeuksia. Itse luovutusprosessi on hyvin yksinkertainen. ”Naisluovuttajalle prosessi vaatii hormonihoidon ja pienen kirurgisen toimenpiteen munasolujen kalastamiseen. Miehellä sukusolujen luovutus on teknisesti helpompi juttu. Riskit siihen luovutukseen liittyen ovat olemattomat”, kertoo ylilääkäri Jalkanen. Kivijärven mukaan naisilla saattaa esiintyä pientä turvotusta, mutta oireet eivät ole erityisen vakavia. Myös Ella toteaa, etteivät hänen kohdallaan hoidot olleet erityisen raskaat. Päällimmäiset syyt sukusolujen luovuttamiseen eivät näytä liittyvän niinkään riskeihin tai kulunkorvaukseen. ”Alun uteliaisuuden jälkeen koin, että on hienoa olla auttamassa ihmisiä, jotka uhraavat oman lapsen hankkimiseen tolkuttoman määrän aikaa ja rahaa. Lisäksi äiti on valmis kantamaan vieraan ihmisen perimän vain raskauden kokemisen ja biologisen äitiyden takia.” Lindforsin mukaan lakiuudistus selkeytti prosessia, joka tukee kaikkien luovutuksessa osana olevien tilannetta. ”On monia lasta toivovia, joilla on kaikki kunnossa, mutta eivät saa lasta. Jos joku siinä pystyy auttamaan, niin miksi ei? Silloin hän antaa elinikäisen avun.” Nykyiset olosuhteet ovat hyvät sekä luovuttajille että vastaanottajille. Sukusoluluovutuksilla syntyneiden lasten määrä on kasvanut jatkuvasti. Vaikka luovuttajien määrä on kasvanut, lähes kaikki kotimaiset klinikat joutuvat hankkimaan sukusoluja myös ulkomailta. Suomalaista siementä tarvitaan yhä lisää. Ellan nimi on muutettu. Anna Kivijärven mukaan spermanluovuttajista on pulaa Keski-Suomessa. Naisilla sukusolujen luovutukseen kuuluu hormonihoitoja sekä pieni kirurginen toimenpide.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 8.3.-26.3. MEDIAPAJA (SEPÄNKATU 3) SAArA TUrUSEN kirjoittama Puputyttö on tarina Sofiasta, joka viettää elämänsä karuimmat hetket mielisairaalassa muistoissaan ja kuvitelmissaan eläen. Puputytön esittävä Musiikkiteatteri Kaipaus on Jyväskylän ammattiopiston opiskelijoiden perustama kunnianhimoinen musiikkiteatteriryhmä, jota johtaa Jorma Nieminen. 14 rAvINTo Seitania Jylkkärin tyyliin, 15 hElPoTUS: Opiskelijoiden punttisaleilla kelpaa treenata, 16 KUlTTUUrI: Kotirouvaporno ei haasta lukijaa, 18 ylIoPPIlASKUNTA: Uusi toimittaja aloitti Jylkkärissä, 19. SIvUN KASvo: Katutanssija Mikko Ahlgren tahtoisi opetella flamencoa. Menot Kiitos meidän jokapäiväisestä leivästämme Ismo Alanko kiertää esittämässä maaliskuun alussa ilmestyvän Maailmanlopun sushibaari-albumin materiaalia rokkibändin kanssa. 23.03. vAKIoPAINE MUIDEN MUASSA Enon opetuksista tunnettu kirjailija Petri Tamminen sekä vuonna 2011 esikoisensa Musta timantti julkaissut kyläkoulun rehtori Seppo ”Mooses” Mentula lukevat novellejaan ja kertovat teostensa taustoista Vakiopaineen Prosakproosaklubilla. 15.3. IloKIvI lIvE-MUSIIKKIA gENrEEN katsomatta tarjoavan Hattutemppuklubin ensimmäinen toimintakausi huipentuu Ilokivessä Jyväskylän kevään suurimpaan hip hop-tapahtumaan. Livevedoista vastaavat Asa, Polarsoul, Tykopaatti, Laiska Leppone & Timo Kotipoltto sekä Gettomasa. Tiukka tiukka DJ-troikka Rekami, Kriso K ja Pex Pistols pitävät huolen siitä, että meno ei hyydy esiintyjien välilläkään. KoKo MAAlISKUU: lUTAKKo 14.3. MATTIlANNIEMEN rANTA JAMKoN, JYYn ja Kools ry:n yhteinen talvirieha Snowday Alban edustalla torstaina 14.3. kello 10.30-16.30 tarjoaa mahdollisuuden muun muassa lumizumbaan ja -kenkäilyyn, opiskelija-agilityyn sekä pilkkikisaan, jossa pienin kala palkitaan. Tapahtumasta on mahdollisuus saada YLIY/Löydä oma lajisi –merkintä. ShAME Steve McQueen, 2011 ti 12.3. klo 19.00 Seksiaddiktiota käsittelevä elokuva lähestyy vaikeaa aihettaan vailla sensationalismia. McQueen vaatii päätähdiltään paljon ja asettaa heidät ankariin tilanteisiin pitkien otosten edessä. Tuloksena on koskettavinta näyttelijätaidetta vuosikausiin. Arvosana: 5/5 WolKE 9 Andreas Dresen, 2008 ma 18.3. klo 17.00 Suoraviivaisesti etenevä saksalaiskolmiodraama, jonka jippo on siinä, että triangelin osapuolet ovat kaikki eläkeläisiä. Dresen ei piittaa Hollywoodin ja mainostoimistojen laeista, vaan tunnustaa avoimesti vanhusten seksuaalisuuden. Arvosana: 3/5 BEASTS of ThE SoUThErN WIlD Benh Zeitlin, 2012 ma 18.3. klo 19.00 Louisianan perämaille sijoittuvan köyhälistökuvauksen suola on upeiden amatöörinäyttelijöiden tulkitsema, raadollinen isä–tytär-suhde. Valitettavasti kokonaisuus tukehtuu turhien, tekotaiteellisten tehokeinojen alle. Arvosana: 2/5 vAIN KylÄlÄÄKÄrI Sergei Gerasimov, 1951 ma 18.3. klo 21.00 Kertomus maalaisyhteisöön saapuvasta, emansipoituneesta naislääkäristä ei kurkota korkealle eikä saavuta paljon. Kolhoosien Kotikatu-draamaa. Arvosana: 2/5 50/50 Jonathan Levine, 2011 ti 19.3. klo 19.00 Buddy-elokuvan, romanttisen komedian ja syöpädraaman höyhenenkevyt risteytys. Kuuluisi enemmän Finnkinon popcorn-mussutukseen kuin Kampus Kinon laatuohjelmiston sekaan. Arvosana: 1/5 fAUST Aleksandr Sokurov, 2011 ti 26.3. klo 19.00 Goethen ja Mannin Faust-tulkintojen filmatisointi rypee kalpeissa väreissä ja visvaisissa tunnelmissa. Kokonaisuus on yhtä vastenmielinen kuin mitä se on persoonallinenkin. Arvosana 2/5 vIIDEN TÄhDEN fESTIvAAlI 22.03. vIISI ArTISTIA, viisi estradia. Yhteensä 25 keikkaa yhden illan aikana. Tänä vuonna Viiden tähden festivaalin esiintyjät ovat Timo Rautiainen & Tapio Liinoja, Voice of Finlandin voittanut Mikko Sipola & Krista Ruusunen, helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä Heli Kajo, bluesnainen Marjo Leinonen White Trash –yhtyeensä kanssa sekä rap-artisti Redrama. Keikkoja Popparissa, Redneckissä, Hemingway’sissa, Old Brick’s Innissä ja Harrys’sissa. 13.3. ylIoPISToN KIrJASTo KESÄllÄKIN oPISKElIJAN pitää elää. JYYn pääkirjastolla kello 13-15 järjestämässä toimeentuloinfossa on paikalla asiantuntijoita kertomassa kesän työ-, opiskeluja vaihtoehtoisista toimeentulomahdollisuuksista. Paikalla on myös mahdollisuus tutustua (ja allekirjoittaa) JYYn kannattamaan kansalaisaloitteeseen perustulosta. Miettikääpä, miten mukava sellainen olisi omalle kohdalle! VILLE MALJA SItä pItää Jo ItSeStäänSeLvyytenä, että tAnSSISALI LutAkon keIkkAtArJontA on runSAStA JA MonIpuoLIStA. tekstit Petri Kaikosuo 30.3. IloKIvI ylÄKAUPUNgIN yöN ennakkoklubi Älylän Ehtoon illan aloittavat musiikillaan jyväskyläläinen Petrus Piironen sekä helsinkiläiset Kanerva ja Sansa. Toukokuussa päätapahtumassa nähtävästä Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijoiden Aurelia13-muotinäytöksestä saadaan esimakua. Epic Stand Up Battle sekä Jyväskylä vs. Muu Maailma ovat hämmentävää stand up-komiikkaa. HETA NYKÄNEN Maailmanpalo saapuu 22.3. pitkästä aikaa soittamaan äärimmäisen intensiiviseksi hioutunutta apokalyptista folkiaan. Kun vielä loppukuusta nähdään Soundissa oman numeron saanut ja siinä Seitsentahokas-albumin julkaissut avantgardesuomi-taidepunkrockin mammutti CMX sekä suomalaisen 2010-luvun progerockin tähti Von Hertzen Brothers, voi vain todeta: Jyväskylässä hellitään kotimaisen laadukkaan rockin ystäviä jo pelkästään tämä yhden klubin tarjonnalla yhdessä kuukaudessa enemmän kuin rokkari ehtii raahustaa. ElÄMÄSSÄ hElPoSTI tottuu asioihin, jotka ovat hyvin. Sitäkin on jo oppinut pitämään itsestäänselvyytenä, että Tanssisali Lutakon keikkatarjonta on runsasta ja monipuolista, mutta silti vilkaisu maaliskuun keikkatarjontaan sai Menotsedän hiljaiseksi. Ennen tämän lehden menoa painoon Lutakossa on jo nähty tässä kuussa valtakunnan isoista nimistä Pariisin kevät (2.3.), Irina (7.3.), Steen1 sekä metallibändit One Morning Left ja Circle Of Contempt. Tämän lehden ilmestymisviikolla meitä hellitään ensin Ismo Alangolla (14.3.) ja sitten Paleface & Matrellla (16.3.). Joose Keskitalo ja Kolmas PETTERI KALLIOMÄKI ARVOSTELEE ILOKIVEN TuLEVAT KAMPUSKINo TOPI PAKARINEN PASI SALMINEN “kAunIStA. SyDäMeSSänI JA koko kehoSSAnI tuuLee JA rAvIStAA. oLen onneLLInen JA SAMALLA hIeMAn SuruLLInen.” Kommentti Ismo Alangon uudesta kappaleesta Tuulen selkään.
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 Voi seitan sentään! kAVISRUOkA. Seitan eli vehnäproteiinista tehty lihankorvike tuntuu olevan useimmille kasviskeittiön pahin peikko. SeItAnIStA AjAtellAAn, että sitä on lähestulkoon mahdotonta valmistaa, jos ei ole vuosien ajan aiheeseen perehtynyt guru. Nyt tämä myytti päästään kumoamaan, sillä Jylkkäri ohjeistaa lähestulkoon kädestä pitäen kaikkia niitä, joita tämä eksoottinen herkku on kiinnostanut. Itse valmistukseen ei mene paljoakaan aikaa, mutta ihan pikaruoaksi seitan ei välttämättä sovellu. Parasta seitania nimittäin saa, kun malttaa antaa sen marinoitua yön yli tai ainakin vähintään muutamia tunteja. Seitaniin tarvitaan muutama hieman epätavallisempi raaka-aine, joita kannattaa metsästää kaupoista, joiden nimet alkavat sanoilla “eko”, “vege” tai jotakin sinne päin. Muuten tarvikkeet ovat sellaisia, että ne löytyvät lähes jokaisesta ruokakaupasta. Seitanin hyviä puolia ovat koostumuksen lihamaisuus ja se, että taikinan saa maustettua juuri itselleen sopivaksi. Tämä resepti on vain esimerkki: keitinliemen ja marinadin ideoinnissa saa ja on toivottavaa käyttää luovuutta! teksti&kuva Laura Piiroinen tAIkInA z 2,5 dl gluteenijauhoja z 1,25 dl grameli kikhernejauhoja z 1 tl (savu)paprikajauhetta z 2 tl soijakastiketta z 1,5 dl vettä keItInlIemI z 1,5 l vettä z 2 kasvisliemikuutiota z 0,25 dl soijakastiketta z 0,25 dl balsamicoa mARInAdI á lA j YlkkÄRI z 1-1,5 l vettä z 1 valkosipulinkynsi z 1,5 tl chilirouhetta z 1 tl mustapippuria z 1 tl suolaa z 2 rkl ketsuppia Lisää mausteita maun mukaan HelppO jOgURttIkAStIke z 1 purkki creme fraichea z 2,5 dl maustamatonta jogurttia z 2 dl kurkkusalaattia z 2 rkl hunajaa SekOItA tAIkInAn kuivat aineet keskenään. Yhdistä vesi sekä soijakastike ja kaada kuivien aineiden joukkoon. Vaivaa taikinaa, kunnes siihen alkaa muodostua sitkoa. (Vinkki! Jos taikina yrittää jumiutua alustaan, kastele kädet ja jatka vaivaamista.) Tee taikinasta pötkö ja leikkaa viipaileiksi. Lisää keitinliemen ainekset kattilaan. Sekoita ja kiehauta. Lisää viipaleet ja keitä puolisen tuntia. Jos haluat, voit paistaa ja syödä seitanviipaleet samoin tein. Suositeltavaa kuitenkin on, että jatkat marinadin teolla. Sekoita marinadin ainesosat keskenään. Soseuta, jos näet sen tarpeelliseksi. Laita viipaleet maustumaan marinadiin yön yli. Voit joko pakastaa marinoituneet viipaleet myöhempää käyttöä varten tai paistaa ne heti. Seitania Jylkkäri-marinadilla ”Jääkaapistani löytyy aina juustoa, Oivariinia sekä appelsiinimehua. Elän pääasiassa niillä. Rakastan riisifrutteja ja niitäkin tulee syötyä lähes päivittäin. Myös maitotuotteita, kuten rahkaa, jogurttia ja raejuustoa, menee paljon. En syö punaista lihaa, joten yritän napata proteiinini sitten niistä. Olen kaupasta suuhun syöjä, eli syön heti kaiken minkä ostan. Ja juon. Siksi onkin hassua, että jääkaapissani pyörii tällä hetkellä pari yksinäistä tölkkiä kaljaa ja siideriä. Laura ja Aleksi, milloin tulette hakemaan ne pois? Haluaisin syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä, mutta en vain ehdi. Siksi kasaan yleensä Lozzin lautaset kukkuralleen apetta ja usein sorrun vielä jälkiruokaankin. Ne kun ovat niin hävyttömän halpoja. Ja hyviä!” jYlkkÄRIn UUSI tOImIttAjA SUVI-tUUlIA nYkÄnen: jÄÄkAAppIRAtSIA JYLkkäRI kuRkISTaa JääkaaPPIISI. Seitanin valmistukseen kannattaa varata aikaa. Jere Kyrö
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 Opiskelijapunttisten uusjakO kuntosalit. Liikunnan rakennuksen salin aukeamisen jälkeen yliopiston opiskelijoilla on tarjolla useampia kuntosaleja, joita voi hyödyntää joko opiskelijakortilla tai liikuntatarralla maksutta. teksti Ilkka Penttinen & Tuomo Leinonen kuvat Jere Kyrö kaikk’ aina luulloo ett Joessuus ois paljo skinilöitä. Vuan ei oo! Ainakkaan ennää. Mut muita rosmoja meill kyll on. Nimittäi sellassii ässäroistoi, jotka viepi miulta kaikki lempparikuppilat. Vanhaj’ Jokelan ne pirut mäni sulukemmaa ja nyt ostivat Palaveri’ rakennuksenkkii. Muka meinnoovvat jonku opiskelijamualiman sinne pykätä! Kohta ei oo koko kaupungis yhttään puljjuu, jonka nimi ei alakas ässällä. Mut osattaan myö karjalaiset olla ilossiiki! Koskkaan en oo Jyväskyläs nähny ett paarissa ois ruvennu porukat tanssiin polokkaa tost vuan. Jokelass’ on tääki nähty. Ja mussiikki, sehä se on se joessuulaiste juttu. Tiäl on rokkikii ja meijjän bändit o vallottannu koko Suomen ja koht maalimankkii. Ja Joessuussa tapahttuu aina jottain. Jussinakkaa ei oo yhtään niin kuollutta ku Jykylässä. suuri ongelma Joensuussa liennöö työttömmyys. Jos jottain Pohjanmuan immeisiltä vois oppii, niin kenties sitä yrittäjähenkkee. Mut kun se on niin ikävvee, ois paljo kivempi ellää huoaletta. Viime aikoina on kuitenkkii pistetty niin monta työpaekkoo ja koulluu matalaks, että ihan hirvittää. Kannattava mehtätallouski piti lopettaa, jotta voitas siästee muutaman opiskelijan kansammussiikkilinja. tiiättekö muuten miten kävi, ku Jari Sillanpiä tul Joensuuhu? No Joe meinas tukehttuu. Erno Mähönen Yhteiskuntapolitiikan ja journalistiikan opiskelija paska kotiseutu Karjalan perintö ja ässämafia Yliopistoliikunnan liikuntapäällikkö Anneli MöräLeino kertoo liikunnan kuntosalista tulleen palautteen olevan yleisesti tyytyväistä. Ennen vuodenvaihdetta avattu sali saatiin käyttöön pääasiassa aikataulun mukaan. ”Painonnostoon tarkoitetut pientavarat tulivat toiselta toimittajalta ja viipyivät matkalla, mutta muut laitteet saatiin ajoissa.” Liikunnan salin käyttöönotto on siis sujunut pääasiassa hyvin. Uusitulle salille on jo kuitenkin ehditty esitettämään joitakin toiveita. ”Osa haluaa radiota ja TV:tä, osa ei. Valtaosalla opiskelijoista on kuitenkin älypuhelimet, eli nappikuulokkeet käyttöön”, Mörä-Leino toteaa. Suurimmat ongelmat liikunnan salilla liittyvät tällä hetkellä vapaiden painojen äänekkääseen pudottamiseen. Käyttäjät ovatkin toivoneet, että painonnostoalusta korjattaisiin. liikunnan saliin ollaan tyytyväisiä kortepohjan salin käyttöaste korkea Monnarilla huippu-urheilun ehdoilla Kun liikunnan rakennuksen remontti oli valmistunut, yliopistoliikunnalla valmistauduttiin Kortepohjan ylioppilaskylässä sijaitsevan kuntosalin käytön vähenemiseen. Valinnanvaran lisäntymisestä huolimatta käyttöaste on kuitenkin pysynyt suurena. ”Kortepohjan sali näyttää vakiinnuttaneen paikkansa. Sillä on käyttäjiä, jotka käyttävät salia vastuullisesti”, Mörä-Leino kertoo. Kortepohjan kuntosalin tilojen sopimus on toistaiseksi voimassa. Sen kohtalo riippuu tilapalveluiden ratkaisuista ja siitä, pysyvätkö salin laitteet kunnossa ja O-rakennus pystyssä. Mörä-Leino kertoo, että Kortepohjan kuntosalilaitteita huolletaan jatkuvasti. Esimerkiksi salin verhoilua on uusittu. Viime vuonna jaettujen korttien perusteella Kortepohjan salilla on noin tuhat käyttäjää. Monitoimitalon sali on yksi suosituimmista kaupungin ylläpitämistä kuntosaleista. Jyväskylän kaupungin liikuntajohtaja Pekka Sihvosen mukaan monnarin salia kehitetään yhdessä Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa. ”Salin tarkoitus ei ole olla kaupallisen kuntosalin kaltainen, vaan sen kehittämisessä huomioidaan myös alueella toimivien urheilujärjestöjen tarpeet.” Viimeaikaiset kalustohankinnat ovat painottuneet Aalto-Alvarin punttisalin uudistamiseen. Lisäksi Graniitin kuntosalia on paranneltu. Kuntosalien taso on Sihvosen mukaan hyvä. Laadukkaimmat laitteet löytyvät tällä hetkellä Aalto-Alvarista. Kuntosalien kalustukseen tai tilanahtauteen väsyneille Sihvosella on hyvä neuvo. ”Kannattaa olla yhteydessä oppilaitokseen. Laajennamme mielellämme opiskelijakortin käyttöoikeutta, jos tahtoa löytyy. Liikunnan sali avattiin vuoden vaihteessa.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 E L Jamesin Fifty Shades -kirjasarja rantautui Suomeen vuoden 2012 loppupuoliskolla. Sarja kertoo Anastasia Steelen ja Christian Greyn kieroutuneesta parisuhteesta, johon kuuluu myös sadomasokistisia seksileikkejä. Kirjat eivät ole niin riettaita kuin aiheen ympärillä käydystä keskustelusta voisi päätellä. Ensimmäistä seksikohtausta saa etsiä keskimäärin sadan sivun verran, ja tarinan keskiössä on ennemminkin päähenkilöiden ihmissuhteen kehittyminen kuin seksin kuvailu. ”Vähän kuin pornon vastine naisille”, toteaa anonyymi kommentoija aiheesta Vauva.fi:n keskustelufoorumilla. Tämäkö todella on parasta, mitä tarjolla on? Vaikka FiFty Shades rohkaisikin monia lukijoitaan nauttimaan seksistä vapautuneemmin, teoksen sisällössä on ongelmansa. Kirjan antifeminismi näkyy ihmissuhdekuvauksessa, jossa naisen jatkuva kontrollointi ja seuraaminen nähdään rakastavana eleenä vainoharhaisen stalkkeroinnin sijaan. Kirjaan kohdistuva feministinen kriitiikki olisikin syytä suunnata päähenkilönaisen seksuaalisten mielihalujen sijaan teoksen esittämiin ahtaisiin sukupuolirooleihin ja heteronormatiiviseen seksuaalisuuden kuvaukseen. Syystä tai toisesta kriitikot kuitenkin nostivat esille sadomasokistiseen seksiin liitettyjä, osittain perusteettomiakin ongelmia naisen vapaan tahdon rajoittamisesta. Perinteistä, miehistä katsetta palvelevaa heteropornoa on arvosteltu antifeministiseksi usein juuri sen rajoittavuuden ja naista esineellistävän kuvaston vuoksi. Naisen esittäminen ikuisesti passiivisena ja vastaanottavana, isorintaisena, mutta hoikkana saattaa sytyttämisen sijaan synnyttää paineita naislukijoissa ja -katselijoissa. Ilman sen kummempaa pornokuvaston sisällönanalyysiä naiset kuitenkin usein arkikeskustelussa leimataan haluttomiksi ja tiukkapipoisiksi, mikäli perusporno ei sytytä. Seksuaaliseen alistamiseen liittyvät mieltymykset ovat makuasioita, mutta selvää on, että peruspornossa kuvasto on varsin yksipuolista: mies vie ja nainen vikisee. Rajoituksista saavat osansa myös seksuaalija sukupuolivähemmistöt. Pornon antifeministisyys ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, etteivätkö kuvastosta voisi nauttia muutkin kuin valkoiset, keskiluokkaiset heteromiehet. Fifty Shadesin myyntiluvuista voi vetää selkeän johtopäätöksen siitä, että porno kiinnostaa myös naisia – olkoonkin, että sen sisältö rakentuu perinteisten sukupuoliroolien varaan. HEtErot, mustat, ruotsalaiset, transut... Vaikka pornoelokuvien teemat ovat moninaisia, ei niiden sisältöjä päästetä hevillä sekoittumaan keskenään. Esimerkiksi erotiikkaliikkeet jakavat elokuvavalikoimansa kymmeniin eli alaketegorioihin, jotka määrittyvät niin seksuaalisuuden, sukupuolen kuin etnisyydenkin perusteella. Alalajit pysyvät siististi omissa lokeroissaan, mikä vahvistaa entisestään kuvaa jähmeästä ja muuttumattomasta seksuaalija sukupuoli-identiteetistä. Feministinen pornokeskustelu on pitkään keskittynyt pornografisen materiaalin demonisoimiseen. Porno nähdään usein pahimpana mahdollisena naisen alistamisen muotona. Varsinaisen pornoteollisuuden ohella ongelmana on nähty niin sanottu yhteiskunnan pornoutuminen, minkä myötä naista esineellistävä eroottinen kuvasto on tullut osaksi jokapäiväistä arkea esimerkiksi katumainosten ja tv-virran kautta. Feministiset vaihtoehdot kovalle pornolle ovat usein sisältäneet lähinnä lempeän eroottista kuvastoa. Romanttisen pumpulipornon tuottaminen kuitenkin olettaa, että pornografisen materiaalin suurin ongelma on sen tunteeton sisältö. Lähestymistapa ei niinkään haasta pornoteollisuuden myyttejä yksiulotteisesta sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, vaan tarjoaa kuvaston rinnalle oman myyttinsä naisesta, joka haluaa vain rakastavaa, tunnepitoista ja sensuellia seksiä. Samalla vahvistetaan näkemystä miesten ja naisten perimmäisestä erilaisuudesta. mikä iHmEEn quEEr? z z Sananmukaisestizqueerztarkoittaaz’outoa’,z’kummallista’. z z Sukupuolentutkimuksenzsarallazqueerz viittaazkriittiseenzsukupuoltenzjazseksuaalisuuksienztutkimukseen. z z Queer-tutkimuszsanoutuuzirtizheteronormatiivisuudestazjazkaksijakoisestaztavastazjäsentääzsukupuolia. OutOa pOrnOa kaikille! porno. Huolella brändätty ja sidontaleikein höystetty b-luokan viihdekirjallisuus sai kotiäidit tarttumaan pornokirjaan. Naisyleisölle suunnatusta markkinoinnista huolimatta Fifty Shadesin sisältö perustuu tutulla heteronormatiivisella kuvastolla ilotteluun. Vaihtoehtoja kuitenkin löytyy: vastavirtaista pornoa tehdään nyt myös Suomessa. teksti Taija Roiha kuvat Jere Kyrö
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 ”Se vaikea 14. levy” CMX: SEITSENTAHOKAS (RATASMUSIC) Moni saattoi povata popahtavan Iätin (2010) toimivan tiennäyttäjänä CMX:n myöhempään tuotantoon. Loppuvuodesta julkaistu kahdeksanminuuttinen single Kusimyrsky valoi jo uskoa, mutta vasta Seitsentahokkaan alkupuolen raivokas räyhä ravisteli nopeudellaan viimeisetkin ennakkoluulot. (Väli)rikkonainen levyntekoprosessi on työntänyt seesteiset balladit marginaaliin, ja raskaat progeriffit vuorottelevatkin raikkaamman ilmaisun kanssa moitteetta. Tällä kertaa Yrjänä onkin piilottanut sanottavansa geometrisen kuvion kryptisiin syövereihin. Humaani eetos ja profetiat välittyvät kuitenkin jo ensikuuntelulla. Toinen sinkkubiisi Rikkisuudeltu on selkeästi albumin heikoin lenkki, mutta yksittäistä helmeä on vaikea nimetä. Kyseessä onkin varsin yhtenäinen kokonaisuus, joka näyttää sopivasti kesoa massakulttuurille. Olli Ruha Moninkertaisesti ajatuksia yksinkertaisesta OllI-PEKKA TENNIlä: YKSINKElTAINEN ON KAKSINKElTAISTA (POESIA 2012) Jyväskyläläisen runoilijan Runeberg-palkittu runokirja on taideteos, jonka materiaalina on suomen kieli ja rakennusmestarina kirkas ajatus. Toisinaan Tennilä hullaantuu kirjoittamaan pitkästi, mutta pääasiassa runoteos on sanojen käytössä kustannustehokas ilmaa rivien välissä, täynnä kohisevaa ajatusta. Tekstikatkelmat ovat pohtivia: ”Miten häiritseekään, jos kirjain ei ole aivan itsensä”. Runoteoksessa usko horjuu omiin totuuksiin, jopa yksittäisten kirjaimien tasolla. Tennilä yllättää lukijan keikauttamalla kirjaimen A yhtäkkiä väärinpäin. Onko se sittenkin V? Tämän runoteoksen lukija ei pääse helpolla. Tekstiä lukiessa on ajateltava ihan itse, pienen kylän energialla. Tennilän kirkkaiden ajatusten lomassa omista tulee toisinaan täyttä puuroa. Luettuani kaikki 89 sivua päällimmäisenä mielessäni on tekstikatkelma: ”Olisipa hän osannut lukea. Olisipa hän osannut vain lukea”. Emmakaisa Jokiniemi Maailman tylsin kaappaus KAAPPARI Haa, kaappasin lentokoneen! Lennetään Ouluun! Helsinkiin! Tukholmaan! Ei kun sittenkin takaisin Ouluun! Kas siinä Suomen ensimmäisestä lentokonekaappauksesta kertova Kaappari pähkinänkuoressa. Säästin teiltä juuri leffalipun hinnan ja puolitoista tuntia kullanarvoista aikaa. Aleksi Mäkelän ohjaama jännityksetön ja vitsitön jännärikomedia on yhtä päämäärätön kuin päähenkilönsäkin, tunnetilasta toiseen poukkoileva kaappaaja Aarno Lamminparras (Kari Hietalahti). Elokuvan keskeinen idea on se, että kaappaus maltillisessa Suomessa on varsin tylsä tapahtuma. Minuutin sketsinä oivallus ehkä toimisi, mutta täyspitkäksi elokuvaksi siitä ei ole. Arimo Kerkelä Itkisinkö vai nauraisinko? 21 TAPAA PILATA AVIOLIITTO Putous-näyttelijöillä tähditetty elokuva on iloinen komediaa ja tragediaa yhdistelevä sillisalaatti, joka selvittää syitä avioliittojen kariutumiseen. Elokuva on myönteinen yllätys suomalaisten leffojen paheksujalle: tämän pätkän katsottuaan ei tarvitse poistua elokuvateatterista flegmaattisena ja masentuneena. Leffa ei myöskään mässäile ryyppäämisellä, seksillä ja alastomuudella, mitä voidaan pitää varsin poikkeuksellisena suomalaisessa elokuvassa. 21 tapaa pilata avioliitto kuitenkin hieman sekava. Hahmot jäävät pintapuolisiksi ja juoni ensikatsomalta poukkoilevaksi. Elokuva on silti viihdyttävä ja hauska. Lisäksi parisuhdeopit ovat kaiken viihteen keskellä niin rautalangasta väännettyjä, että luulisi hitaammankin sisäistävän edes muutaman kohdan. Nyt vain odottamaan tuoreita avioliittotilastoja! L a u r a Piiroinen Uutta parhautta ISMO AlANKO: MAAIlMANlOPUN SUSHIbAARI (FUllSTEAM RECORdS) ”Tämä on eräänlainen Best Of -kokoelma. Tosin kaikki kappaleet on uusia”, kommentoi Ismo Alanko uutuuslevyään Ylen haastattelussa. Kuvaus on mielestäni hyvin osuva. Menneisyydestä ammentava albumi rönsyilee estoitta tunnelmasta toiseen. Samalla useat biiseistä nousevat Alangon tuotannon kärkikastiin. Maailmanlopun sushibaari svengaa, rokkaa ja koskettaa. Sovitukset ovat kaikin puolin onnistuneita. Keskenään erilaiset kappaleet muodostavat kauniin ja toimivan kokonaisuuden. Arimo Kerkelä Vielä virtaa OlAvI UUSIvIRTA: 27 SUOSIKKIA (JOHANNA KUSTANNUS) Vuosikymmenen estradeilla esiintynyt Olavi Uusivirta on julkaissut ensimmäisen kokoelmansa. 27 suosikkia tarjoaa kattavan läpileikkauksen popin ja rokin välillä tasapainoilevan artistin urasta, vaikka biisivalikoima painottuukin menevämpiin radiorallatuksiin. Kahden levyn nippu erottuu pahimmasta kokoelmamassasta omalla sisällöllään. Mukana on peräti viisi ennenjulkaisematonta kappaletta. Uusien veisujen ei kuitenkaan tarvitse hävetä vanhojen hittien rinnalla. Etenkin Tiet etäisyyksiin ja Päiväperho ovat varmoja osumia. 27 suosikkia on laadukas läjä biisejä. Levyn kautta Uusivirran tuotantoon on ummikonkin helppo tutustua. MERKKEJä TUOTANTOvälINEIdEN haltuunotosta on kuitenkin alkanut esiintyä muuallakin kuin undergroundpiireissä. Muutos on selvästi kytkettävissä queerin nousuun feministisessä liikkeessä ja tutkimuksessa. Niin sanottu queerinen lähestymistapa painottaa sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuutta. Yksi merkittävimmistä näkökulman popularisoinneista on Ruotsissa vuonna 2009 tuotettu Dirty Diaries. Dirty Diaries on kolmestatoista lyhytelokuvasta tehty kokoelmateos, joka rahoitettiin pääosin valtion varoilla. Queer-feministinen porno ei sullo seksuaalisuutta ahtaisiin lokeroihin peruspornon tavoin. Esimerkiksi suosittujen queer-feministististen pornoblogien kuvasto koostuu erilaisista homo-, lesbo-, ja heteroseksiä harrastavista ihmisistä, joiden sukupuoli voidaan määritellä naiseksi, mieheksi, joksikin siltä väliltä tai sen ulkopuolelta – tai jättää kokonaan määrittelemättä. Queer-feministinen pornokuvasto edustaa konkreettisesti sitä, mistä feministisessä vallankumouksessa on kyse: ei miesten alistamisesta, vaan moninaisuuden ja tasa-arvon ymmärtämisestä, ja erityisesti siitä nauttimisesta. Suomen ensimmäinen queer-feministinen pornolehti Ménage à Trois julkaistiin lokakuussa 2012. Ménaga à Trois tarjoilee pornokuvastoa, jonka tarkoituksena on kiihottamisen lisäksi monipuolistaa median tarjoamaa näkökulmaa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Myös pornon tekemisen eettisyys on lehdelle tärkeä toimintaperiaate. Ménage à Trois’n sisältö koostuu esteettisestikin kauniista kuvastosta, joka sisältää valokuvia, sarjakuvia, piirroksia, runoja sekä novelleja. Ménage à Trois’ta päätoimittavat taiteilijanimi Begemot ja Saija Nojonen, joiden mukaan yhtenä lehden tavoitteena on ”luoda sanoja ja kuvia sille, että me olemme olemassa”. Tavoite on ajankohtainen. Vaikka pornon katselemisen voi sen arkipäiväistymisen myötä katsoa tulleen hyväksytymmäksi, on se sitä vain harvoille: epäkonventionaalista pornoa päätoimitetaan edelleen nimimerkin takaa. OutOa pOrnOa kaikille! PORNO. Huolella brändätty ja sidontaleikein höystetty b-luokan viihdekirjallisuus sai kotiäidit tarttumaan pornokirjaan. Naisyleisölle suunnatusta markkinoinnista huolimatta Fifty Shadesin sisältö perustuu tutulla heteronormatiivisella kuvastolla ilotteluun. Vaihtoehtoja kuitenkin löytyy: vastavirtaista pornoa tehdään nyt myös Suomessa. teksti Taija Roiha kuvat Jere Kyrö Arimo Kerkelä
Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 Ylioppilaskunta 18 IlokIven ruokalIsta 11.03.–29.03. vko 11 Ma 11.3. Linssikeitto Italialainen kala Lindströmin pihvi tI 12.3. Kasvismakaronilaatikko Broilerkookoskeitto Makaronilaatikko Curry-porsaskastike ke 13.3. Täytetyt kasvis-herkkusieniohukaiset Päivän kala Lihakastike to 14.3. Meksikolainen risotto Silakkapihvit, kermaviilikastike Karjalanpaisti Pe 15.3. Quorn-bolognese, spaghetti Jauhelihakastike, spaghetti Pyttipannu vko 12 Ma 18.3. Kasvispihvit, tomaatti-timjamikastike Kalakeitto Kebabwokki tI 19.3. Kesäkurpitsakeitto Kalamurekepihvi Mangobroileri ke 20.3. Kasvispyttipannu Kalkkunapihvi Riistakäristys to 21.3. Kasvishernekeitto, pannari Soijastroganoff Broilerpyörykät Hernekeitto, pannari Pe 22.3. Kasvislinssikastike Savukalakastike, spaghetti Pizza vko 13 Ma 25.3. Kasvistortillat Lohikiusaus Yrttikalkkunakastike tI 26.3. Ratatouille Merellinen lasagne Sitruunainen kananpojanleike ke 27.3. Porkkanaohukaiset Lohipyörykät Chili Con Carne to 28.3. Kasvispihvit Kala Thaimaan porsaspata Pe 29.3. Pitkäperjantai Ilokivi suljettu. Hyvää pääsiäistä! Opiskelijan koti Jyväskylässä ASUNTOMME ON SUUNNITELTU OPISKELIJOILLE! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. Vuokrataso on edullinen. Lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. YKSIÖT 814 yksiötä eri puolilla Jyväskylää. SOLUASUNNOT Soluasuntoja sekä yksin muuttavalle että kimppakämppään haluaville. Soluissa asuu 2 – 4 opiskelijaa. PERHEASUNNOT Perheasuntoja pariskunnille sekä lapsiperheille. Toisen hakijoista tulee olla opiskelija. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 820 4444, fax 010 820 4411 asiakaspalvelu@koas.?, www.koas.? ASUNTOJEN POHJAKUVAT, HINNAT JA HAKEMINEN: www.koas.? LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS FACEBOOKISTA! www.facebook.com/koas.fb 19-vuotIas Suvi-Tuulia Nykänen aloitti Jylkkärin toimittajana helmikuun lopulla. Uusi toimittaja on ehtinyt tutustua Jylkkäriin lukijana reilun lukukauden verran, ja hänellä on selvä näkemys siitä, millaista sävyä hän tahtoisi tuoda lehteen. ”Olisi hyvä, jos asioita käsiteltäisiin enemmän opiskelijan kannalta”, hän toteaa. JournalIstIIkkaa opiskeleva Nykänen ihailee Jylkkärin kovia uutisia, mutta liputtaa myös positiivisen uutisoinnin puolesta. Hän lukee mielellään juttuja, jotka paljastavat yleisölle elämän valoisia puolia. ”Nostettaisiin epäkohtia esiin, mutta niiden lisäksi myös onnistumisia. Sitä, mitä täällä on tehty hyvin”, Nykänen sanoo. ”Kaikki ei ole aina niin vakavaa.” Vaikkei Nykänen ole ehtinyt kerryttää lihavaa ansioluetteloa, toimittajan työssä hän jo on päässyt kantamaan melkoista vastuuta. Hän vietti viime kesän paikallislehti Haukivuoren Seudussa, jossa aloittelijan kontolle sysättiin muun muassa kaikkien lehden juttujen ideointi, kirjoittaminen, kuvaaminen ja osittain myös lehden ilmoitusmyynti. Lisäksi hän on kirjoittanut avustajana lukuisiin pieniin lehtiin. nykäseen voi törmätä kampuksella useassa yhteydessä. Hän on journalistiikan ainejärjestö Lööpin kopoja sopoministeri, minkä myötä hän viihtyy myös ylioppilaskunnan eri valiokuntien kokouksissa. Nykäsen tavoite on jatkaa opintoja toimittajan työn ohella, eikä hän pidä mahdottomana, että yliopisto kiinnostaisi vielä maisterin tutkinnon jälkeenkin. Ja vielä hyvät uutiset työtätekeviä opiskelijoita karsastaville valtionpäämiehille: ”Kyllä minulle on tärkeää saada paperit pihalle.” Minna Tiainen JYYn Wanhain ToimiJain YhdisTYs rY:n säänTömääräinen vuosikokous pideTään lauanTaina 23.3.2013 klo 14.00 alkaen opinkiven saunalla. vuosikokouksessa käsiTellään säänTömääräiseT vuosikokousasiaT. JWTY:n halliTuksen puheenJohTaJa kaTJa mielonen Jylkkäri sai uuden toimittajan JeRe KYRÖ suvi-Tuulia nykänen on monessa mukana.
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013 Elämäntyönä tanssiminEn Tanssi. Viime marraskuussa Finnish Dance Organization palkitsi Mikko Ahlgrenin tämän työstä tanssin parissa. M inulla tanssin harrastaminen lähti telinevoimistelusta. Ensimmäisen kipinän itse tanssiin sain isoveljeni tyttöystävän myötä, kun hän vei minut työväenopiston tanssikoulun jazz-tunnille. Siirryin tanssin puolelle pikkuhiljaa taitovoimistelu-urani pysähtyessä valmennusryhmiin, joihin en päässyt. 80-luvulla näin katutanssia musiikkivideoilla. Freeezen I.O.U oli ensimmäinen video, jossa näin electric boogieta. Tämän jälkeen Levyraadissa tuli ulos Rock Steady Crewn -musiikkivideoita, joissa breikattiin. Innostuin b-boyingista eli breikkaamisesta kovasti, sillä pystyin yhdistämään akrobatiataitoni tanssimiseen. Jyväskylään b-boying rantautui Kimmo Lahtisen kautta. Hän saapui Ruotsista mukanaan liikkeitä ja videomateriaalia breikistä. Kuukauden verran opettelimme tanssia intensiivisesti. Perusaskeleet, kuten SixStep, tulivat tutuiksi. Nimiä liikkeille emme silloin tienneet. Lajeistakin tunsimme vain b-boyingin, poppingin ja electric boogaloon. Treenasimme todella usein monnarin kahdella tasanteella tai kesäisin Lounaispuistossa. Haimme inspiraatiota kaikkialta. Itse opin muutamia b-bo -liikkeitä venäläiseltä kasakkaryhmältä, joka esiintyi Jyväskylässä. Ensimmäinen crewini oli Spiders, johon kuului lisäkseni Kaj Nekkula, Piia Jättömäki sekä Pia Cabble, jonka kanssa pääsin esiintymään Spede show’hun. Hän oli silloin todella nuori, mutta hyvin lahjakas tyttö. MuisTan alkuajoilTa hiphopkulttuurille muodostuneen vastarintaliikkeen, jossa lieveilmiönä oli väkivaltaa. Emme esimerkiksi uskaltaneet lähteä Eazy E:n keikalle, koska kaverini sai pullosta päähän jo ennen keikkaa. Tietämättömyys loi hiphoprasisteja, vaikka itse kulttuuriin väkivalta ei todellakaan kuulu. Dissaukset ja muut asiat ratkaistiin ringissä aina tanssimalla. Tosin 80-luvulla ja vielä 90-luvun alussakin asetelma oli Helsinki vastaan muu Suomi. Tämä aiheutti sen, että tutustuimme matkoillamme paljon Helsingin ulkopuolella asustaviin tanssijoihin, kuten lohjalaisiin ja turkulaisiin. Yhteisöllisyys on ollut avain jyväskyläläisen katutanssiskenen kehittymisessä elinvoimaiseksi. Minulle isojen muutosten vuosi oli vuosi -86.Voitin vuotta aikaisemmin SM-kisat ja pääsin sitä kautta MM-kisoihin. Matkustaminen ja muiden maiden tanssijoihin tutustuminen avasivat minulle uuden maailman, jonka kautta kehityin nopeasti. Voittojen myötä Tanssikoulu Saran omistaja Tarja Sara pyysi minua opettamaan katutanssia pojille. Pian myös tytöt vaativat oman ryhmän. Olin näihin aikoihin ainoa katutanssinopettaja Jyväskylässä, sillä muut olivat siirtyneet muihin töihin. Harrastajamäärät kasvoivat valtaviksi muutaman vuoden sisällä. Tämä toinen sukupolvi on se, josta katson jyväskyläläisen katutanssiskenen kummunneen. VilliTys breikkiin laantui 90-luvun puolivälin jälkeen ja siirryin showja discotanssin puolelle, jonka parissa kilpailin yhdessä Jani Kuparisen kanssa. Jatkoin silti opettamista esimerkiksi Muuramessa. Tunneilleni ilmestyivät muun muassa Jussi Sirviö, Antti Lahti sekä Jani ja Juuso Salonen, jotka nykyisin ovat kovia nimiä b-boy -piireissä. Porukka oli todella motivoitunutta ja osallistuimme vuonna 1999 uudelleen elvytettyyn Helsinki Battleen, josta tuli legendaarinen. Mid Point Rockers oli treenannut koko suvantovaiheen, kun muualla Suomessa breikin harrastaminen oli ollut vähäistä. Jyväskylä oli taas kaikkien huulilla: Suomen vanhimpiin lukeutuvassa hiphop-kaupungissa ei oltu lopetettu harrastamista. 2000-luvun alussa ryhmät ympäri Suomea hajoilivat ja perustettiin ensimmäisiä kaupunkien rajoja rikkovia crewejä. Tällöin myös maailmallakin tunnettu Flow Mo Crew sai alkunsa, jossa Sirviön Jussikin nykyisin on. Puhuttiin toisesta aallosta, johon vaikutti Bomfunk MC’s:n musiikkivideot ja live-esityksissä mukana olleet breikkarit. Tätä kautta koko Suomi tutustui b-boyingiin. Olen opettanut yli 20 vuotta ja toivon ohjaavani vielä monia vuosia. Olen myös aikuisena ehtinyt opiskella ja tulevana keväänä valmistun nuoriso-ohjaajaksi. Haluaisin vielä oppia myös uusia tanssilajeja, kuten flamencoa ja lattareita. Miten nyt sanoisin... Aikuisena. Tanssijahan ei kasva ikinä aikuiseksi. Mikko aHlGren z z Perustizlukionzjälkeenzohjelmatoimistonz jazkeskittizaikansaztanssimiselle. z z Hankkizensimmäisenzkoulupätevyydenz 15zvuottazlukionzjälkeen. z z Toiseltazammatiltaanzhieroja,zsuorittanutz aikuisenazmyösztanssipedagoginzAMKtutkinnon. z z VoittanutzDiscozFreestylenzmaailmanmestaruudenz1995zjazneljätoistaz Suomenzmestaruutta. teksti Johanna Hurme kuvat Jere Kyrö
Maisteriopinnoissa voi lisäksi suuntautua mediakulttuuriin sekä teatterin ja draaman tutkimukseen. Kandidaatin opinnoissa voi suuntautua • journalistiikkaan • kuvajournalismiin (erillinen valintaväylä) • puheviestintään (erillinen valintaväylä) Hakuaika alkaa 4.3.2013 ja päättyy 3.4.2013. Lisätietoja: http://www.uta.fi/opiskelijaksi/hakukohteet/ tutkinto-ohjelmat/jov.html Lähde opiskelemaan viestintää alan johtavassa yliopistossa Suomessa! Viestinnän, median ja teatterin yksikkö (CMT) ottaa journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaansa 65 uutta opiskelijaa, jotka ovat kiinnostuneita journalismista, kuvajournalismista, mediakulttuurista, puheviestinnästä tai teatterin ja draaman tutkimuksesta. HALUATKO VIESTINVIEJÄKSI? Tampereen yliopisto tarjoaa monipuolisen ja innostavan opiskeluympäristön. Yksin CMT:ssä on noin 900 opiskelijaa. Professoreita on 12, opettajia ja tutkijoita on useita kymmeniä. Opetuksessa käytetään lukuisia ulkopuolisia asiantuntijoita. Opiskelijoille on tarjolla ajanmukainen harjoitustoimitus, yliopistoradio ja studiotilat sekä viestinnän alan paras tieteellinen asiantuntemus. CMT:stä valmistuneet työskentelevät toimittajina, tiedottajina, kouluttajina, tutkijoina ja erilaisina viestinnän ja kulttuurin asiantuntijoina. Tykkää meistä facebookissa. Lauantaisin elävää musiikkia genrestä toiseen. Tiistaisin tietovisa kello 21. Meiltä löytyy myös kabinetti, jonka voi varata ilmaiseksi eri aine-järjestöjen käyttöön. Terveysliikunnan ohjaaja Henkilökohtainen avustaja/ Hoiva-avustajalinja Kasvatusja psykologisten aineiden linja Käsityön erityistekniikoiden linja Liikuntalinja Kysy opintosetelirahoitusta tai omaehtoisesta opiskelusta työttömyysetuudella! Lisätiedot: kansanopisto@keokarstula.fi Kokkolantie 12, 43500 KARSTULA puh. (014) 5252 200, 044 3252 213 www.keokarstula.fi Koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjauksen at:n valmistava koulutus Perhepäivähoitajan at:n valmistava koulutus VALMIUKSIA JATKO-OPINTOIHIN AMMATTITUTKINTOKOULUTUS Yhteishaku alkoi myös Megalla! Viime vuonna meillä oli kesä-elokuussa yli 30 kesätyöntekijää. -----------------------------Varmista kesätyöpaikkasi lähettämällä hakemus viimeistään 27.3. Ota rohkeasti yhteyttä! Suoramarkkinointi Mega Oy on vuonna 1986 perustettu Suomen johtava telemarkkinointiyritys. Toimimme 17 paikkakunnalla työllistäen noin 400 henkilöä. Kuulumme Talentum-konserniin. 20 Jyväskylän Ylioppilaslehti 3/2013