Vessaraati ruoti ryyppäämistä ”Jos mies on ilkeä, kuuluu juoda.” Sivu 6 Autolta on maitohyllylle pitkä matka. Keskiaukeama Toriparkista keskustan pelastus? Jylkkäri ennusti Oscar-voittajat. Sivu 12 Kuninkaalliset kultapatsaat 16. HELMIKUUTA – 1. MAALISKUUTA 49. VUOSIKERTA KASVOT 15 NUMERO 3/2009 Pehmeä lasku telineiltä
16.2.09 UUTISET Joka seitsemännelle mätkyt liikatuloista Joka seitsemäs eli 46 800 opintotuen saajaa joutuu palauttamaan vuonna 2007 nostamiaan tukia. Kela on postittanut heille päätösehdotuksen takaisinperinnästä liikojen tulojen takia. Tulorajan rikkoneen opiskelijan pitää palauttaa keskimäärin 1 200 euroa. Rahaa peritään yhteensä 55 miljoonaa euroa. Takaisinperintäehdotuksen saavien määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna Kela lähetti maksuehdotuksia noin 42 000 opiskelijalle. Jos opiskelija ei ole perunut tai palauttanut opintotukea, liikaa maksettu tuki on peritty takaisin 15 prosentilla korotettuna. Vuoden 2008 vapaaehtoiset opintotukien palautukset on maksettava maaliskuun loppuun mennessä. 2 Opiskelijaterveydenhoidon voimavarat jakautuvat epätasaisesti yliopistopaikkakuntien välillä. Jatko-opiskelijat pudotetaan pois YTHS-hoidon piiristä. OPISKELIJOIDEN terveydenhuollon voimavarat ovat Jyväskylässä selvästi alle maan keskitason. Kun keskimäärin Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö tarjoaa tänä vuonna yliopistopaikkakunnilla 3,8 henkilötyövuotta tuhatta opiskelijaa kohden, suhdeluku Jyväskylän terveysasemalla on 3,3. Paras tilanne on Helsingissä, missä työntekijöitä on tuhatta opiskelijaa kohden 4,2 henkilötyövuotta eli noin 27 prosenttia enemmän kuin Jyväskylässä. Hiukan alle Jyväskylän lukujen jäävät Joensuu ja Rovaniemi. Kaikista surkein tilanne on Vaasassa. Jyväskylä jää keskimääräisestä yliopistopaikkakunnasta jälkeen erityisesti suun terveydenhoidon ja perusterveydenhoidon osalta. Pääkaupunkiseudulla perusterveydenhoito työllistää 90,4 henkilötyövuoden verran, kun Jyväskylässä sama luku on 14,3. Ero on kuusinkertainen, vaikka opiskelijoita Helsingissä on vain nelisen kertaa enemmän. Lisäksi hoitokäytännöt poikkeavat toisistaan: Esimerkiksi Helsingissä tarjolla on paljon myös erikoislääkärien, kuten gynekologien palveluita. Jyväskylässä taas gynekologiset tutkimukset hoitavat yleislääkärit. Mielenterveyspalvelut jäävät maan keskitasosta sen sijaan ainostaan hieman. YTHS:N TALOUSJOHTAJAN OlliPekka Luukon mukaan vinoutuma henkilökunnan määrässä johtuu siitä, että kunkin terveysaseman johtokunta on valinnut työntekijät tarkastellen paikkakunnan tarpeita. ”Jyväskylässä on panostettu ennakoivaan terveystyöhön ja siksi erikoislääkärien sijasta terveydenhoitajiin”, Luukko kertoo. Toisaalta Helsinki on saanut lisätyövoimaa myös siksi, että siellä palvellaan niitä, jotka ovat paikkakunnalla töissä. Luukon mukaan esimerkiksi Töölön terveysasemalla käy vuosittain 13 000 sellaista opiskelijaa, jotka opiskelevat muualla kuin pääkaupunkiseudun korkeakouluissa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaan kuuluvia heistä on noin 2 400. ERILAISIIN käytänteisiin on kuitenkin nyt suunnitteilla muutosta, sillä yli 8 000 opiskelijan kato viime vuoden massavalmistumisten myötä on luonut miljoonien eurojen säästöpaineet. Rahoittajilta – Kelalta, yliopistokaupungeilta ja valtiolta – saadaan tukea Luukon mukaan todennäköisesti saman verran per opiskelija kuin aiemminkin, mutta loppusummaan ei ole luvassa tasokorotusta. ”Henkilökuntaa tullaan vähentämään muun muassa eläkkeiden myötä”, Luukko sanoo. Myös aukioloaikoja supistettaneen. ”Voi olla, että esimerkiksi aiemmin koko kesän auki ollut Töölön terveysasema laitetaan muutamaksi viikoksi kiinni.” Säästöjä syntyy myös siitä, ettei YTHS syksyn alusta enää tarjoa palveluita jatko-opiskelijoille. Sosiaalija terveysministeriön on kuitenkin vielä hyväksyttävä tämä päätös, joten aivan varma se ei ole. ”Monet jatko-opiskelijat kuuluvat työterveyshuollon piiriin, ja on ollut vähän tälläistä vapaamatkustajaongelmaa erityisesti hammashuollossa. Väliinputoajan asemaan ovat kyllä jääYTHS:n terveysasemien henkilötyövuodet vuonna 2009 Hlötyövuodet / 1000 opiskelijaa 4,25 4 3,75 3,5 3,25 3 2,75 2,5 2,25 2 1,75 1,5 1,25 1 0,75 0,5 0,25 K a ik k i R o v a n ie m i K u o p io L a p p e e n ra n ta V a a s a J y v ä s k y lä J o e n s u u T a m p e re O u lu T u rk u H e ls in k i Lähde: YTHS:n vuoden 2009 talousarvio 4,2 4,0 3,5 3,5 3,2 3,3 2,9 3,3 4,0 3,2 3,8 R IKU S UONIO Jyväskylän pitää pärjä keskiarvoa vähemmäll
Joukkoliikenne kelpasi Jyväskylässä Joukkoliikenne kasvatti suosiotaan Jyväskylässä viime vuonna ennätykselliset 8,5 prosenttia. Kokonaismatkustajamäärä jäi kuitenkin edelleen merkittävästi pienemmäksi kuin vuonna 2000, jonka jälkeen bussin suosijoiden määrä kääntyi jyrkkään laskuun. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet myös muissa kaupungeissa. Syyksi epäillään lisääntynyttä ympäristötietoisuutta. Vuoden vaihteeseen saakka Jyväskylä oli Kuopion ohella yksi Suomen vähiten autoistuneista kaupungeista 444 henkilöautolla tuhatta asukasta kohden. Liitos väljemmin asuttuihin maalaiskuntaan ja Korpilahteen nosti kuitenkin henkilöautomäärän 446:een tuhatta asukasta kohden. 3 HAMPAIDEN oikomishoitoa kaipaavan opiskelijan on turha jonottaa YTHS:n aikoja. Jyväskylän toimipisteelle ei ole budjetoitu sitä varten ollenkaan rahaa, toisin kuin esimerkiksi Oulussa ja Helsingissä. Onko totta, ettei Jyväskylän YTHS tee ollenkaan hampaiden oikomishoitoja opiskelijoille, Jyväskylän toimipisteen vastaava hammaslääkäri Laura Jänkälä? ”Meillä ei tehdä ollenkaan oikomishoitoja. Meillä ei ole siihen resursseja eikä koulutettua henkilökuntaa. Vaikeista, toiminnallisista purentavirheistä kirjoitamme lähetteen erikoissairaanhoitoon, joka on opiskelijalle kaikista edullisin tapa. Sinne pääsyyn on kuitenkin tiukat kriteerit, pelkkää esteettistä haittaa ei korjata.” Milloin oikomishoidot on lopetettu? ”Oikominen on jäänyt kokonaan pois 2000-luvun alussa. Ilmeisesti sille ei ole ollut tarvetta. Oikomista ei aloiteta uudestaan, sillä budjetista pitäisi jälleen säästää kahdeksan prosenttia. Suukirurgia halutaan kuitenkin säilyttää, sillä viisaudenhampaiden leikkauksellinen poisto on opiskelijaiässä yleistä.” Minkälainen Jyväskylän YTHS:n tilanne on yleisesti hammashuollon osalta? ”Tilateemme on kohtuullinen, pystymme hyvin vastaamaan kuuden kuukauden hoitotakuuseen. Akuuttihoitoa varten vapaita aikoja on joka päivälle. Kaikki kuusi hammaslääkärin ja -hoitajan toimea on täytettyinä. Nyt ei ole lisäyksen tarvetta, mutta yhtään ei voisi supistaakaan.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Miksi Jyväskylän YTHS ei oio opiskelijoiden hampaita? Vielä ehdit vaihtoon Yliopiston Euroopan vaihtokohteiden hakuaika on meneillään. Erasmus-, Nordlysja FIRST-paikkoja voi hakea vielä 1. maaliskuuta saakka oman ainelaitoksensa kv-yhdyshenkilön kautta. Lisätietoa vaihtokohteista löytää osoitteesta www.jyu.?/hallinto/intl/opiskelijalle. Mattilanniemeen jää Nokian mentävä kolo Puhelinjätti Nokian lähtö Jyväskylästä vaikuttaa myös yliopiston suunnitelmiin. Yhtiön aivan Agoran kyljessä sijaitsevat tilat houkuttelevat yliopistoa, jonka oli tarkoitus olla mukana Jyväsjärven pohjukkaan suunnitellussa Technopolis-talossa. Hallintojohtaja Erkki Tuunasen mukaan yliopistolla aiotaan nyt harkita rakennussuunnitelmia uudelleen. Nokia on Jyväskylän tiloissa vuokralaisena ja sen sopimus päättyy kesällä 2010. Yhtiö ilmoitti vuoden 2009 loppuun mennessä tapahtuvasta asteittaisesta sulkemisesta viime viikon keskiviikkona. Jyväskylän tutkimusja tuotekehitysyksikössä työskentelee 320 nokialaista. JYYn vuosijuhlat jakavat aktiivien mielipiteet. Ylioppilaskuntaveteraanit pelkäävät, että tarjolla on ”nakkeja ja perunasalaattia”, vastustajat taas suunnittelevat mielenosoitusta. YLIOPPILASKUNNAN 75-vuotisjuhlaviikon huipentavien vuosijuhlien järjestelyt ovat saaneet niskaansa kritiikkiä vanhoilta aktiiveilta. Arvostelijoiden joukossa ovat ainakin entinen pääsihteeri Simo Pöyhönen ja entinen koposihteeri Katja Mielonen, jotka edustajistolle jättämässään aloitteessa kertovat kuulleensa pihistelystä juhlien järjestelyissä. He eivät ymmärrä, että vuosijuhla on aiempina vuosina voinut tehdä hieman tappiota, mutta 75-vuotisjuhlavuonna budjettiliinat vedetään kiinni. Nykyaktiivit kuitenkin näpäyttivät takaisin: Pöyhösen ja Mielosen aloite jätettiin käsittelemättä edustajiston viime kokouksessa pari viikkoa sitten myöhäisen jättämisajan takia. Saman kohtalon koki Pörssi & Dumpin vuosijuhla-aloite. Keskustelu juhlista jäi edustajistossa käymättä, sillä seuraava kokous on vasta juhlien alla. Eräs JYYn hallituksen jäsen on käsittänyt rintamalinjat näin: ”Vasemmisto taitaa vastustaa koko juhlia, hallitus pitää kiinni nollabudjetista, ja vanhat toimijat käyttäisivät rahaa enemmän. Edustajiston mielipiteestä minulla ei ole mitään käsitystä. Jostain syystä tämä tuntuu olevan jotenkin arka asia.” Hallituslainen näkee erimielisyyksien alkuna syksyn budjetin. Hänen mukaansa vuosijuhlien kuluihin menevä raha ”heitettiin hatusta”. JUHLAVUOSIVIIKON projektisihteerinä alkuvuoden toiminut Riikka Korpiluoma on hieman samoilla linjoilla. ”Hotelli Laajavuoren tarjoukset olivat tulleet jo kesällä. Niistä olisi ilmennyt suoraan, että kymppitonni ei riitä.” Rahaa menee aiottua enemmän. Jäsenmaksurahoja ei silti käytetä, vaan summa kerätään illalliskorteilla. Korpiluoman mukaan rahaa saadaan myös yhteistyökumppaneilta. Illalliskortin hinta jäsenille nousee viidestäkympistä 65 euroon, muut pulittavat 80 euroa. Samalla paikka vaihtuu Agoran Piatosta Laajavuoren Rantasipiin. Korpiluoman mukaan Piatoon ei olisi nyt mahduttu. Mukaan vuosijuhliin kutsutaan laaja joukko takavuosien JYY-toimijoita. Vain nykyinen hallitus, työntekijät ja pari korkeimman pro?ilin vierasta saavat ilmaiset illalliskortit, muut maksavat hupinsa itse. Korpiluoman käsityksen mukaan vanhat toimijat pelkäävät budjettikurin karsivan pieniä perinteitä, kuten alkusnapseja. VAIKKA NOLLABUDJETTI toteutuisikin, vuosijuhlat jakavat mielipiteet. Meneehän juhliin vähintään sihteeristön työaikaa, jonka rivijäsenet maksavat. ”Herraleikkien” lopettamista on aiempina vuosina vaadittu juhlapaikan edustalla, ja tänäkin vuonna mielenosoituksista on ollut puhetta. Tampereella ylioppilaskunta juhlii kunnolla vain joka viides vuosi. TYY:n pääsihteerin Kati Rajalan mukaan taustalla on takavuosien vasemmistolainen henki: perinteen muotoutuessa frakkijuhlia pidettiin porvarillisena hapatuksena. JYYn rahahanojen aukaisemista vaatineet Pöyhönen ja Mielonen alleviivaavat aloitteessaan juhlien tärkeyttä sidosryhmäyhteistyön kannalta. Tampereella se lienee siis melko huonossa jamassa? ”Enpä usko, että sidosryhmäyhteistyö olisi meillä kärsinyt juhlien pitämättömyydestä”, Rajala naurahtaa. Matti Tyynysniemi JYYn vuosijuhlat järjestetään lauantaina 28. maaliskuuta. Vuosijuhlillle voit ilmoittautua JYYn nettisivuilla. JYYn 75-vuotisjuhlista tuli ”arka paikka” Dekaani Jukka Pellisen mukaan törkeä plagiointi on hyvin harvinaisia. TALOUSTIETEIDEN tiedekunnan opiskelijan pro gradu -työ hylättiin plagioinnin takia. Rangaistukseksi kopiointivilpistä kauppatieteiden ylioppilas on erotettu yliopiston hallituksen päätöksellä yhdeksäksi kuukaudeksi Jyväskylän yliopistosta. Tarkastajien mukaan tutkielma oli ”käytännössä plagioitu lähes sanatarkasti” vuonna 2000 Vaasan yliopistossa hyväksytystä gradusta. ”Opiskelijalla oli pitkä aika opinnoista, ja hän palasi valmiin työn kanssa. Riski tämmöiseen on olemassa, kun opiskelija ei ole mukana normaalissa graduohjauksessa.”, taloustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Pellinen kertoo. PLAGIOINTI PALJASTUI , koska kopioinnin mallina ollut Vaasan yliopistossa tehty tutkielma oli toiselle tarkastajalle entuudestaan tuttu. ”Oli onnea matkassa”, Pellinen toteaa. Pellinen korostaa, että näin räikeä kopioiminen on hyvin harvinaista. Hänen mukaansa normaalisti graduohjauksessa olevilla lopputyöntekijöillä ei yleensä ole ongelmia tutkimusetiikan noudattamisessa. Vilpin välttämiseksi tutkimuseettisiä asioita pidetään jatkuvasti opetuksessa esillä. Pellisen mielestä tapaus on hyvä muistutus opiskelijoille, ettei plagiointi ole mitätön rike. ”Nämä ovat opettavaisia tapauksia kaikille. Tällaiset ovat oikeasti vakavia rikkomuksia ja siitä seuraa rangaistus. Yliopisto osoitti toimivuutensa, kun se tarttui reippaasti aiheeseen.” Yliopistolain mukaan opiskelijaa, joka ”on yliopiston piirissä syyllistynyt opetustai tutkimustoimintaa kohdistuvaan rikkomukseen, voidaan kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.” Varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Kopiogradu johti erottamiseen mässä pienen apurahan turvin jatkotutkintoaan tekevät”, Luukko myöntää. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei jatko-opiskelijoiden tiputtaminen pois YTHS:n hoidon piiristä suoranaisesti liity säästöpaineisiin. ”Aloite on tullut Suomen ylioppilaskuntien liiton suunnasta. On ajateltu, että YTHS:n ensisijainen tehtävä on palvella perusopiskelijoita – niitä joita automaatiojäsenyys koskee.” JATKO-OPISKELIJOIDEN sijaan YTHS:lle puuhataankin jo uutta asiakaskuntaa: ammattikorkeakouluopiskelijoita ja toisen asteen opiskelijoita. Vastikään perustettu työryhmä selvittää sosiaalija terveysministeriön johdolla, voitaisiinko nyt retuperällä oleva ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto liittää YTHS:n järjestelmän piiriin. ”Terveydenhoitosäätiöllä ei ole tähän lähtökohtaisesti mitään kantaa. Asiassa on kuitenkin lukuisia käytännön ongelmia, joista pienin ei ole se, että mikäli toinen aste ja ammattikorkeakoulut tulisivat meille, tarvitsisimme valtavasti lisää tilaa ja tuhat uutta työntekijää”, talousjohtaja Luukko pohtii. ”Käytännössä YTHS-terveysasema tarvittaisiin joka kunnassa.” Luukon mukaan säätiön johto onkin nyt odottavalla kannalla. Työryhmän raportin on tarkoitus valmistua kesäkuun lopulla. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Mikäli toinen aste ja ammattikorkeakoulut tulisivat meille, tarvitsisimme valtavasti lisää tilaa ja tuhat uutta työntekijää.” Olli-Pekka Luukko ” ätä lä
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Riku Suonio (kannen kuva) 010 423 4511, sivari@jyy.? Painos 52 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. NÄKÖKULMIA YFIn ilmoitustauluille uutta käyttöä Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja ?loso?an laitos ottaa jatkossa hoitaakseen niin sähköisen äänestyksen kuin Lippupisteen lipunmyynnin maailmantähtien Suomen vierailuille, tiedottaa laitoksen amanuenssi Wilhelm von Humboldt. Vastaisuudessa sähköinen äänestäminen tapahtuu Mattilanniemen A-rakennuksen toisen kerroksen ilmoitustaululla. Lippupisteen konserttilippuja voi varata MaB:n aulan ilmoitustaululla. "Yhteistyö tuli todellakin kreivin aikaan. Pelkäsimme jo taulujen jäävän tyhjiksi", sanoo von Humboldt. Laitos on viimein päättänyt siirtyä käyttämään tenttija kurssi-ilmoittautumisissa yliopiston sähköistä Korppi-järjestelmää välittömästi, kun käyttöliittymä saadaan käännettyä myös saksaksi ja latinaksi. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info OSCAR-GAALA (spektaakkeli). Puuduttava pönötysjuhla, jonka takia pitää kuitenkin valvoa. Maanantai 23.2. voisi olla yleinen vapaapäivä. KUUMA MEHU (juoma). Mikä olisi parempaa pakkasella? Toimii myös ilman terästystä. FINNHITS (mielentila). Joskus pitää kuunnella huonoakin musiikkia. 4 E duskunta saa eteensä helmikuun 20. päivänä lain, jonka valmistelussa unohdettiin ne, joita säädökset tulevat koskemaan. Hätäiseen tahtiin kokoon kursittu uusi yliopistolaki on valmisteltu ilman riittävää keskustelua yliopistolaisten kanssa. O piskelijoita ja henkilöstöä on kyllä kuultu lausuntokierroksella, mutta lakiesitys osoittaa, ettei heitä todella kuunneltu. Säätäessään yliopistojen hallituksiin ulkopuolisenemmistön eduskunta sivuuttaisi niin Suomen ylioppilaskuntien liiton, henkilöstöjärjestöjen sekä lukuisien yliopistojen tahdon. L ain pohjalla oleva ajatus itsenäisemmistä yliopistoista on hyvä, mutta jossain vaiheessa uuden lain lähtökohdaksi otettiin autonomian sijaan elinkeinoelämän tarpeet. Jos pahin käy toteen, esimerkiksi tutkijoiden mahdollisuudet päättää itse tieteellisen työnsä sisällöstä heikentyvät. Uuden lain myötä vaarassa ovat yliopistolaitoksen tärkeimmät arvot: vapaa ja kriittinen opetus ja tutkimus. M e allekirjoittaneet ylioppilaslehtien päätoimittajat emme vastusta yliopistolain uudistamista, mutta haluamme, että se palautetaan valmisteluun niin, että tällä kertaa avataan aito keskusteluyhteys yliopistolaisten ja lain valmistelijoiden kesken. Yliopistolaitoksen historiallisesti suurin mullistus sitten sen perustamisen ansaitsee huolellisen harkinnan ja valmistelun hätiköinnin sijaan. O n myös syytä taata, etteivät opiskelijat ja henkilöstö jää omalla työpaikallaan sivusta seuraajan asemaan samalla, kun ulkopuoliset nuijivat päätöksiä ehdotetun enemmistönsä turvin yliopiston tärkeimmässä päättävässä elimessä, hallituksessa. A inoastaan aidosti demokraattinen ja vapaa tiedeyhteisö voi tuottaa uusia avauksia ja kaivattuja innovaatiota. Tämän voisi kuvitella olevan viime kädessä olevan myös elinkeinoelämän etujen mukaista. Seppo Honkanen Aviisi Marja Honkonen Jyväskylän Ylioppilaslehti Veera Järvenpää Uljas Sebastian Laitila Vaasan Ylioppilaslehti Laura Myllykoski Oulun Ylioppilaslehti Anna Ruohonen Lapin Ylioppilaslehti Jani Sipilä Turun Ylioppilaslehti pääkirjoitus 16. helmikuuta 2009 Yliopistolaki tulee palauttaa valmisteluun Opiskelijoita ja henkilöstöä on kyllä kuultu lausuntokierroksella, mutta lakiesitys osoittaa, ettei heitä todella kuunneltu.” ” Henry Laasanen TIMO HÄNNIKÄISELTÄ on ilmestynyt kirja Ilman, jossa hän syyttää yhteiskuntaa vastentahtoisesta selibaatistaan. Samalla, kun seksuaalisesti hyväosaiset mässäilevät orgioissaan, puutteen riuduttamat miehet hautovat itsemurhaa. Osa miehistä on joutunut tyytymään pakkoselibaattiin kautta historian, sillä naisten tarjoamaa seksiä ei yksinkertaisesti riitä kaikille miehille. Seksi myös jakautuu hyvin epätasaisesti miesten kesken. Puolivallattomilla pelimiehillä seksiä on yllin kyllin, älykkönörteillä ei välttämättä ollenkaan. Eräs nuorempien miesten pakkoselibaatin syy jää yleensä vähälle huomiolle: tasokkaat vanhemmat miehet pariutuvat toisella kierroksella nuorempien naisten kanssa, jolloin nuoremmille miehille ei riitä partnereita. SAULI NIINISTÖ , Frederik, Pertti Ukkola ja lukuisat muut tasokkaat vanhemmat miehet ovat päivittäneet partnereikseen itseään huomattavasti nuoremman naisen. Ukkola paljastaa päivityksen motiivin: ”Tyttöystävä ja tuleva vaimo valitaan niin, ettei koskaan tarvitse mummun vieressä maata.” Onnea vaan heille, mutta nuoremmille miehille se tuottaa puutteen. Aina kun vanhempi mies rengastaa nuoremman naisen, joku nuorempi mies jää ilman. Jos vanhempi mies on tavallinen reiska, himot nuoria naisia kohtaan leimaavat hänet likaiseksi vanhaksi mieheksi. Nuorempia naisia ällöttää, kun vatsakkaat keski-ikäiset miehet tekevät limaisia ehdotuksiaan. Jos sen sijaan vanhempi mies on korkean statuksen valtakunnan prinssi, niin silloin kyse on romantiikasta. ”Ihanaa!”, naiset huudahtavat. ”Valtakunnan tavoitelluin poikamies on rengastettu!” Romantiikan ja ällötyksen välillä on se pieni ero. EIVÄTKÖ NUORET miehet voisi vastaavasti ottaa partnereikseen vanhempia naisia? Käytännössä ei, koska vanhemmat naiset ja nuoremmat miehet eivät muodosta toisilleen kysyntää. Ja vaikka muodostaisivatkin, perheen perustaminen ei ainakaan onnistu vaihdevuodet ylittäneen naisen kanssa. SEKSUAALISESSA liberalismissa vahvat jyräävät ja heikot masturboivat. Miesten keskinäisen tasa-arvon kannalta olisi suotavaa, jos miehet ottaisivat vain yhden ja pysyivät siinä. Ei kutsuillakaan saa santsata, jos munkkeja on tarjolla vain yksi miestä kohden. Sauli syö nuorten miesten kuormasta
Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.?. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. Get internationalized! DID YOU KNOW that there are about 600 foreign students at our campus at the moment? This amount consists of both degree and exchange students. In the academic year 2007–2008, there were 792 foreign students from 84 countries studying at our university. Most degree students came from Russia, China, Hungary and Canada, whereas most exchange students came from Germany, France and Spain. OUR CAMPUS is international and offers plenty of opportunities for internationalization. It is just a matter of HOW do you want to get more internationalized and WHAT are you interested in? Our Student Union organizes Subcommittee meetings for International Affairs about once a month to discuss about social and academic issues, whereas ESN (Erasmus Student Network) organises parties, trips, Buddy project, Café Lingua and other free time activities. The newest opportunity to get to know foreign or Finnish students is Suomikerho, Finnish club held in Kortepohja. Also some of the subject organisations have started integrating international students with Finns and paying attention to international and exchange students when organising events. WHEN IT COMES to studying, the best way to get to know each other is to take courses held in English and do group works in a multi-cultural group. International environment creates new possibilities. Do not miss your daily opportunities at our campus! It is important to remember that university life is lots more than just mere studying of books. It is time to ?nd out a bit more about yourself, get new friends, think about future plans, learn by doing and have fun! WE REALLY should not miss our opportunity to get international. There is so much to discover, we just have to ?nd individually our own way to do it. Internationalization is everybody's business! Marja Pietiläinen T he w ri te r is a Me mbe r o f th e Boa rd of E x ec u t i ve s o f J Y Y. Tero Uuttana , 24, kulttuuripolitiikka: ”Riippuu matkan pituudesta, mutta yleensä kävelen. Pidemmät matkat kuljen pyörällä. Talvella tulee käveltyä enemmän kuin kesällä.” Kerttu Happonen , 23, suomen kieli: ”Liikun jalkaisin. Silloin tällöin ajan myös pyörällä, mutta siitä on nyt kumi puhki. Ihan muutaman kerran olen käyttänyt linja-autoa.” Yulia Kozlova , 19, intercultural studies: ”Asun Kortepohjassa ja liikun yleensä kävelemällä. Joskus käytän myös bussia.” Millä kulkuvälineillä liikut Jyväskylässä? Tapani Linna , 25, puheviestintä: ”Pääsääntöisesti kävelen. Asun keskustassa, joten kävellen on helppo liikua joka paikkaan. Pidempiä matkoja kuljen autolla, jos saan sellaisen esimerkiksi kaverilta lainaan.” Naamattomia tomaatteja, mikäli mainoksiin on uskominen, ei kaupoista ole saanut aikoihin.” Tuomas Nevanlinna (Helsingin Sanomat 11. helmikuuta) ” Vaikuttaminen ja nuorten poliittisuus on ollut taas nousussaan. Eikä ihme, sillä järjestöihin on helppo lähteä mukaan – sinut suorastaan imaistaan sisään, ja kohta huomaat olevasi mukana monessa muussakin. Näin minulle ainakin kävi. Opiskelijat ovat kiinnostuneita järjestötoiminnasta, mutta ajan puute voi tulla esteeksi. Uusi yliopistolaki ja rakenteellinen kehittäminen uhkaavat ylioppilaskuntia ja ainejärjestöjä. Opiskelijat halutaan saada mahdollisimman nopeasti sisään ja ulos. Fakta kuitenkin on, että johtavat tehtävät ylioppilaskunnissa tai opiskelijajärjestöissä hidastavat opintoja. Tunnollisena tuskailen, kun haluan suorittaa hyvin sekä luottamustoimeni että opintoni. Ani harvasta opiskelijajärjestössä toimimisesta saa palkkaa tai palkkiota, tai jos saa, sillä ei elä. Vuokra ja ruoka on aina maksettava. Jos taas ei opiskele tarpeeksi, ei opintotukea tipu. Välillä tulee tuskainen tunne, kannattaako tämä ollenkaan. Opiskelijapolitiikassa toimiminen ei ole vain osallistumista, vaan siitä oppii, jopa enemmän kuin miltään luennnolta. Käytännön kokemukset johtamisesta, tiimityöstä ja talousasioista antavat eväät vastuullisempiin työtehtäviin jo heti valmistumisen jälkeen. Opiskelijapolitiikasta ponnistetaan korkealle, niin Nokian johtoon kuin ministeriksikin saakka. Ainoa konkreettinen asia on usein CV-merkintä, joka ei silti ole opiskelijajärjestöissä toimimisen itsetarkoitus. Ei kannata unohtaa sitä joukkoa ihmisiä, joihin tulet tutustumaan. Moni joutuu lopettamaan, kun huomaa, että tukikuukaudet loppuvat ja opinnot ovat vasta puolivälissä. Silloin on pakko mennä töihin. Aika opiskelijapolitiikassa ei ole mennyt luuhaamiseen – emme me ole laiskoja. Eikö olisi vähintä, että toimimistamme kaikkien opiskelijoiden eduksi arvostettaisiin edes sen verran, että saisimme ylimääräisiä opintotukikuukausia viedäksemme opintomme loppuun rauhassa? Hennamari Toiviainen Jyväskylän Keskustaopiskelijoiden (JOK) puheenjohtaja Opiskelija-aktiivisuuden arvo ja merkitys Vastavalmistuneena olen kauhistunein silmin seurannut toverieni joukkopakoa Helsinkiin ja Tampereelle. Ymmärrän kyllä heitä, sillä välillä yhteiskuntatieteilijän työnhaku KeskiSuomessa tuntuu tuulimyllyjä vastaan taistelevalta Don Quijotelta. Viestit pääkaupunkiseudulta kertovat työllistymisen olevan sielläkin vaikeaa. Yhä useampi viestittää löytäneensä itsensä kortistosta tai harjoittelutuella valtionhallinnosta. Harjoittelu on sitä pakollisen työkokemuksen hankkimista, tosin ilman asianmukaista palkkaa. Valtiolta tämä on kauaskantoista kasvatustoimintaa, jossa nuorille nuorille opetetaan työmarkkinoiden pelisääntöjä, niin kutsuttuja joustoja. Terminologian tarkoituksenahan on saada asiat kuulostamaan järkeviltä, vaikka tässä eivät markkinat tietenkään jousta yhtään. Pohtiessani työllistymistä olen saanut vanhemmiltani, sotien jälkeiseltä sukupolvelta arvokkaan elämänohjeen: ”Poikamme, elääksesi sinun on tehtävä töitä, ja töitä on otettava sieltä, mistä niitä saa”. Heidän mukaansa tämä on elämän realiteetti, joka minun on vain opittava hyväksymään. En koskaan ole täysin ymmärtänyt mitä ”elämän realiteeteilla” tarkoitetaan. Onko se vain sanonta, jolla halutaan uskotella myös itselle, että omat ratkaisut ovat olleet ainoita oikeita vaihtoehtoja? Minne yliopisto-opiskelijoiden Che Guevara -julisteet katoavat valmistumisen jälkeen? Uutiset hyvinvointiyhteiskunnan hautaamisesta ja tuloerojen kasvusta muistuttavat niille olevan tarvetta. Toivottavasti joku keksii avata nettiin palvelun, jossa chet välitetään seuraavalle sukupolvelle. Tarvitaanko nuoruuden idealismin tuhoamiseen loppujen lopuksi muuta kuin vain haave punaisesta tuvasta tai ulkomaanmatkoista? Viimeistään siinä vaiheessa, kun liikepankki ilmoittaa olevan lainan takaisinmaksun aika, näyttäytyy pääkaupunkiseutukin houkuttelevana, ellei jopa ainoana vaihtoehtona. Suomessa on yksi maailman korkeimpia elintasoja, mutta silti esimerkiksi köyhässä Etelä-Amerikassa asuu meitä paljon onnellisempia ihmisiä. Nouseeko vanhempieni sukupolven arvokkaimmaksi opetukseksi se, että elämän realiteettien edessä on oikein joustaa onnellisuudesta ja paremman yhteiskunnan tavoittelusta? Pyörivätkö tuulimyllyt voimakkaammin kuin me voimme taistella? Jarmo Pykälä Työmarkkinoiden tuulimyllyt Eikö olisi vähintä, että toimimistamme kaikkien eduksi arvostettaisiin sen verran, että saisimme ylimääräisiä opintotukikuukausia?” ” 5
6 Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Ostetaan: Alueellinen identiteetti ”VARKAUS, joo, me pysähdyttiin kerran siinä Nesteellä tankkaamassa.” Varkaus on ohikulkukaupunki, josta myös aika on ajanu ohi. Se menee samaan syssyyn niitten muuttotappijoisten kuntien kanssa, joita Suomessa riittää. Varkauven keskusta rankattiinkin joskus valtakunnallisesti köyhimmäks. Kaeke kaikkiaa Varkaus on valju ja mauton. Hajuton se tosin ei oo, sillä ohan siellä se tehdas. Varkautta vois luonnehtii sanalla ”väliinputoaja”. Onko se ejes Savoa tai puhutaanko siellä mittään murretta? Kuopiosta 76 kilometriä etelään ajettaessa katoo myös alueellinen identiteetti. Identiteetin katoon, tai mihi lie, varkautelainen löytää lievityksen huumeista. 2000-luvun alussa siellä ratsattiin iha urakalla, ja niiden yli 200 pijätetyn joukosta löyty niin tarhakaveria ku yläasteihastustaki. IMATRALLA , iloisten karjalaisten kaupungissa, taas vastustetaa huumeita – tai ylipääsäki iha kaikkea. Myö kait ollaa nii ilosii, että kaikkien pitääs vaa olla iha samanlaisii. Jos et oo, ni viimeistää grillijonossa sie saat turpaan. Myös ryssäviha istuu tiukassa, vaikka koko kaupungin taloudelline kehitys nojaa venäläisturismin varaan. On ne uudet kauppakeskukset ja hotellit hyvä juttu, mutta meijän maitahan työ ette osta! Yhden viikon vuodessa Imatralla on kuitenki nii kansainväline tunnelma, että voi veikkonen sentää. Varsinki nuoret odottaa Big Band Festivalia ku kuuta nousevaa, eikä mikää ihme, sillä festivaalien jälkee joutuu taas odottamaan vuoden, että törmää keskustassa edes yhtee ihmiseen. Oha meil myös nää karjalaiset vahvat naiset – Sarenit, Veitolat ja Uosukaiset. Mut hei venaa, nehän lähti Helsinkiin. Niin, sinnehän ne kaikki menee, koska siellä on kaikki ja kolmosen ulkopuolella ei oo mitään. Ann-Mari Huhtanen Kirjoittaja ei ole mistään kotoisin, mutta silti vähän kaikkialta. ”Olen juont omt pikuaivot pilale” Opiskelijaelämä ei vessaraatilaisten mielestä ole liian viinanhuuruista. JYLKKÄRIN KYSELY oli viime ja edellisviikolla kiinnitettynä ravintola Sohwin vessakoppien seinään. Naisten kopissa käyneistä 101 vastasi kieltävästi kysymykseen ”Onko opiskelijaelämä liian viinanhuuruista?” Vain 24 oli sitä mieltä, että viina virtaa liikaa. Miesten vessakopin plakaatissa tilanne oli tasaisempi, tosin myös vastanneita oli rutkasti vähemmän. Opiskelijaelämää piti liian alkoholipainotteisena 10 miestä. Ei-ruudukkoon sen sijaan oli ilmestynyt 24 rastia (sekä yksi sydän ja hymiö). Baarin vessan valitseminen kyselypaikaksi voi tietysti vaikuttaa tulokseen. Tähän muutama vastaajista kiinnittikin huomiota: ”Otos ei edustava – epätiedettä! Ei vaan – viinaa = kivaa” ”Mietin vaan, että ne ihmiset, jotka tähän vastaisivat kyllä, eivät ehkä käy Sohwissa hirveän paljon.” SUURIN OSA sekä miesettä naisvastaajista painotti sitä, että opiskeluaika on juhlimisen aikaa, rauhoittua ehtii sitten myöhemminkin. ”Ei (ole liian viinanhuuruista), jos on 2 lapsen äiti.” ”Ei (ole liian viinanhuuruista), mutta kyllä sitä osaa arvostaa jo sitäkin, että on jo työelämässä, eikä enää tarvitse juoda niin usein. Viina maistuu paremmalta silloin kun sitä ei ole varaa juoda.” (nainen) ”No, täytyyhän sitä joskus oikeesti elää. Mieluummin nyt ku sit ku on ne muksut kotona oottamasssa.” (nainen) ”Nyt pitää juhlia ennen kun on liikaa vastuuta (farmariauto, perhe, koira ja punanen omakotitalo!)” (mies) Moni vastaajista vaikuttaisi kokeneen pöntöllä housuhumalan riemua. ”Rakastan elämää!” (nainen) ”Kappas, lempijuomaani alkoholia...” (nainen) ”Istun tässä paskalla ja kirjoitan. Kiva olla mumlassa.” (nainen) ”Olen juont omt pikuaivot pilale.” (mies) ”Helan går – kahdesta en luovu, alkoholista ja ystävistä.” (mies) NAISTEN KOPISSA rahanmenosta ei valittanut yksikään vastaaja, kun miesten puolella useampikin totesi, että juominen syö rahaa. ”Rahaa menee niin helvetisti, mutta mahtava tapa verkostoitua!” ”Opiskelijat aina valittaa rahanpuutteesta, mutta on varaa riekkua haalareissa. Vituttaa tuollainen.” KUMMASSAKAAN vessakopissa ei plakaattiin ilmestynyt kovin kärkkäitä opiskelijaelämän viinanhuuruisuutta kritisoivia kommentteja. Erityisesti moni nainen korosti kohtuutta toteamalla, että juoda saa kunhan koulu tulee käytyä. ”Välillä täytyy unohtaa stressi, muuten opiskelusta tulee hankala keissi (=case).” Ainoastaan yksi naisvastaaja kirjoitti, että joskus opiskelijaelämässä painostetaan liikaa juomaan. Muutama tyytyi toteamaan, että opiskelijaelämä on liian viinanhuuruista, jos niin haluaa. Muutamat naiset miettivät sitä, miksi opiskelijat juovat: ”Viinanhuuru merkkaa opiskelijalle elämän merkit; ollaanko elossa vai ei” ”Opiskelu on välillä niin rankkaa, et voi sitä juodakin välillä vähän useemmin.” ”Ryhmähenki pidettävä yllä.” JA NAISET JUOVAT , koska miehiä on olemassa. ”Jos mies on ilkeä, kuuluu juoda.” ”Ehtii sitä suorittaa tulevaisuudessakin. Akateeminen vapaus takaa opiskelujen ja juhlinnan balanssin. PS. Ei niitä miehiä kuntosalilta löydä!” YKSIKÄÄN MIES sen sijaan ei kirjoittanut naisista sanaakaan. Yksikään ei edes piirtänyt tissejä. Jonna Rusanen G Jylkkäri teippaa kevän ajan viikottain yhteen kaupungin julkiseen vessakoppiin gallup-kyselyn. Jos kyseessä ei ole unisex-vessa, kiinnitämme sekä naisten että miesten puolelle omat plakaatit. Mielipiteensä voi kertoa rasti ruutuun -periaatteella ja kirjoittaa viereen näkemyksensä asiasta. Raadin tuomio kerrotaan aina seuraavassa Jylkkärissä. VESSARAATI YLIOPPILASKYLÄN suojissa lymyilee joukko, jolla on sydämellään se töiltä ja nukkumiselta jäävä kolmasosa ihmiselämästä. Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta, KVAT, pyörittää yhdeksää kerhoa, rokkaa Rentukassa ja lainaa sähkövatkaimia, muun muassa. Tässä kokouksessa ei äänioikeuteen riitä pelkkä JYYn jäsenyys, myös oman sängyn tulee sijaita ylioppilaskylässä. Lillukan sohvat ovat pehmeät ja omenastruudeli maistuu kotoisalta, joskin naapurin bänditilassa on volyymit kaakossa. ASIALISTALLA ON tasan kaksikymmentä kohtaa menneistä ja tulevista tapahtumista pöytälätkäpelin hankintaan. Tuore puheenjohtaja Heli Hämäläinen kiittelee joukkonsa yhteisöllisyyttä ja toiminnan monipuolisuutta. Jos valikoimasta ei löydä sitä omaa juttua, voi aina keksiä yhden lisää. Kortepohjassa tekemistä löytyy joka illalle kuorosta Suomi-kerhoon ja teatterista lautapeleihin. ”Harvalla yhdistyksellä tai valiokunnalla on niin kaiken kattavaa tarjontaa kuin KVATilla. Kaiken kruunaa KVAT-aktiivien omistautuminen valiokuntansa toimintaan ja uusien ideoiden kehittelyyn. KVAT on kuin suuri perhe", Hämäläinen kehuu. KOKOUKSESSA keskustellaan KVAT-kassien ontologisesta syystä ja kehitellään aktiiviset toimijat palkitsevan KVATupassin lanseerausta. Tulossa on myös eri tavoin yhteisvastuullisuutta korostavat kemistitalkoot sekä ensiapukurssi. Kylässä leijuu kylän henki. Kiitos aktiivitoimijoiden kaikki mihin KVAT ryhtyy tuntuu onnistuvan: hengailuiltakin oli menestys, vaikka siellä ei edes tehty mitään. KVATin salaisuus lienee juuri siinä itsessään. Täällä ei esittelykierroksella mainittu pääaineita. Kortepohjassa opiskelijallakin on vapaa-aikaa. Piia-Maria Vidgren DDR:n lempeässä varjossa VALIOJOUKOT Ehtii sitä suorittaa tulevaisuudessakin. Akateeminen vapaus takaa opiskelujen ja juhlinnan balanssin. PS. ei niitä miehiä kuntosalilta löydä.” Nainen ”
Yhä useammille ihmisille maailma on täynnä tuttuja kasvoja. Monet opiskelijat innostuvat opiskelujensa aikana tai niiden jälkeen matkaamaan ulkomaille – ja heistä tulee kansainvälisiä vaikuttajia. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA aikoinaan valmistuneet Kati Laurikainen, Peter Holm, Jukka Heiska ja Marko Filenius uskovat, että uusiin ihmisiin tutustuminen kannattaa. Ulkomailta saaduista kokemuksista voi oppia paljon. ”Yhtä oikeaa näkökulmaa asioihin harvoin löytyy”, tietävät entiset AIESEC:n jäsenet. Esimerkiksi Filenius tunnustaa olleensa kiivas, mutta osaa nyt laittaa asiat oikeaan perspektiiviin. JUKKA HEISKAN työhön liittyy maailman kiertäminen. Hän sai kipinän kansainväliseen toimintaan ollessaan AIESEC-järjestössä: Heiska lähti vuodeksi Kentuckyn yliopistoon Yhdysvaltoihin opiskelijavaihtoon. Heiskan nykyiset työmatkat ovat niin kiireisiä, ettei aikaa juurikaan riitä vieraassa kulttuurissa seikkailemiseen. Barcelonassa hän kuitenkin ehti asua vuoden. Tämän kaupungin lisäksi häntä kiehtovat San Francisco ja Singapore. ”San Franciscon monipuolisuus, tunnelma ja rakennukset ovat lumoavia. Singaporessa taas aasialaisuuden ja länsimaalaisuuden yhdistyminen on mielenkiintoista", Heiska kertoo. HEISKAN YSTÄVÄ Marko Filenius sanoo, ettei koskaan tiedä, kuka hänelle soittaa. ”Vieraalla kielellä puhelimeen puhuminen oli minulle aluksi vaikeaa. AIESEC:ssa ollessani opin luottamaan itseeni – ja puhumaan.” Filenius ei ole asunut ulkomailla, mutta työnsä ja ystäviensä vuoksi hän on vieraillut useissa maailmankolkissa. ”Latinalainen elämänmeno Caracasissa oli unohtumatonta. Tokiossa liikennettä oli hirveästi, mutta melua ei ollenkaan. Ihmiset väistivät kadulla kunnioittavasti, toisin kuin Lontoossa.” Fileniuksen mukaan ulkomaalaisten liikekumppanien kanssa ei tule useinkaan väärinymmärryksiä. Kun molemmat puhuvat vieraalla kielellä, asiat varmistetaan moneen kertaan. ”Raumalainen ja savolainen huomaavat vasta myöhemmin keskustelleensa eri asioista”, Filenius naurahtaa. MYÖS NOKIAN henkilöstöpäällikkö Kati Laurikainen on päivittäin tekemisissä ulkomaalaisten kanssa. Ensimmäisen pitkän ulkomaanreissunsa nainen teki Amerikkaan: hän oli vaihto-oppilaana Kansasissa. Laurikainen oli työharjoittelussa Suomen edustustossa Genevessä, missä hän tapasi Bill Clintonin. AIESEC:n kautta Laurikainen työskenteli etelä-afrikkalaisen lastenkodin henkilöstöosastolla. ”Afrikassa olimme lähes ainoat valkoiset, jotka kävelivät Johannesburgin keskustassa. Rotuerottelu oli lopetettu, mutta se ei ollut kadonnut ihmisten mielistä.” Laurikainen muistelee pelänneensä henkensä edestä kerran: hän eksyi kolmen ystävänsä kanssa auringonlaskun jälkeen. He eivät voineet pysähtyä autolla – ei edes liikennevaloihin. ”Jos halusi pysyä hengissä, piti olla liikkeessä. Siihen aikaan autoihin hyökättiin usein aseistettuina. Me, neljä blondia naista, olimme turvattomia.” EDELLISIÄ VANHEMPI Peter Holm lähti jo 16-vuotiaana perheensä kanssa Hollantiin, missä hän kirjoitti ylioppilaaksi. Holm palasi Suomeen, mutta 26-vuotiaana hän muutti vaimonsa ja tyttövauvansa kanssa Ranskaan. Sen jälkeen nykyisin talousjohtajana toimivan Holmin perhe asui kolme vuotta Belgiassa, kolme vuotta Venezuelassa ja kuusi vuotta Amerikassa. ”Jotakin positiivista löytyy kaikkialta. Ranskassa tunsin oloni ulkopuoliseksi kielen vuoksi, mutta kulttuuri oli kiehtova.” Vaikka venezuelalaisilla ei ollut oikein mitään, he olivat tyytyväisiä elämäänsä, Holm muistelee. ”Mutta naapureihin tutustuminen oli hankalaa: talojen ympärillä oli noin kolmen metrin paksuiset muurit”, Holm toteaa. Belgiassa ja Yhdysvalloissa Holmilla oli vilkas sosiaalinen elämä. ”Amerikassa oli miellyttävää olla asiakkaana. Tiukoissakin tilanteissa voi olla kohtelias ja ystävällinen.” Toisaalta ulkomailla asuminen myös yhdisti perhettä. ”Emme juosseet omien harrastustemme perässä, vaan vietimme aikaa yhdessä", nyt jo Suomeen asettunut Holm kertoo. Tiina Saari AIESEC Jyväskylä täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Haaste maailmankuvalle Marko Fileniuksen lempipaikkoja maailmalla ovat Caracas, Lontoo ja Tokio. Jukka Heiska vaikuttui San Franciscossa Piilaakson läheisyydestä. R IKU S UONIO
J yväskylän kävelykeskustaa pelastetaan maanalaisella parkkihallilla. Parkkitilaa tarvitaan ydinkeskustaan, sillä kiinteistösijoittaja ei usko kaupallisen menestyksen mahdollisuuteen, ellei autoileva asiakas pääse samaan kortteliin autollaan. Naapurikortteliinkin autoilija voi mennä, kunhan sinne pääsee maanalaista käytävää. Kyse on keskustan kaupan saavutettavuuskilpailusta laitakaupungin hypermarketien kanssa. Aikani asiasta kapakan pöydässä purnattuani, päätin turvautua empiiriseen tutkimukseen. Hypoteesini on ollut, että kolossaalisessa automarketissa autoilija kävelee pelkästään kaupan ovelta maitohyllylle sellaisen matkan, että samalla vaivalla kiertäisi koko keskustan. Kiinnitin askelmittarin vyölleni ja kävin työhön. Nollasin mittarin laajan pysäköintikentän laitamilla, ja lähdin reippain askelin kohti ostoskärrykatosta. Katokselta matka vei vihannesosaston läpi leipäosaston kautta kauimmaista kulmaa kohti. Kulutusmaitopurkin kohdalla käännyin kantapäilläni ja menin suorinta tietä kassoille, autolle ja palautin ostoskärryt. Askelmittari näytti 824 askelta. Merkitsin lukeman muistiin kulkiessani kevyen liikenteen väylää kohti Lidliä. Kun seinän avonaisesta luukusta kuului kysymys juomavalinnasta, nostin katseeni pahaa aavistaen. Samassa ajovalojen keila vangitsi paikoilleen jähmettyneen toimittajan. Kuin ihmeen kaupalla pelastuin lumessa kirskuvien farmariauton renkaiden tieltä. Kevyen liikenteen väylä olikin hampurilaisravintolan drive-in-kaista. Muistutus siitä, että tämä on autojen valtakunta. Keskustassa kuljin lievästi päihtyneempänä lyhyemmin ja mutkittelevimmin askelin Kauppakatua alas. Keljossa mitattu askelmäärä riitti Vaasankadun risteyksestä kävelykadun ensimmäisen korttelin ohi. Toisin sanoen maidonhakureissun mitta oli kaupunkiin tuotuna Sohwilta ohi Nordean. A lunperin Kirkkopuiston parkkihallin mahdollistava kaava oli tarkoitus siunata kaupunginvaltuustossa tämän lehden ilmestymispäivänä. Päätösprosessin muotovirheen takia valtuusto pääsee päättämään asiasta vasta 16.maaliskuuta. Lehtiä lukiessaan kiinnitin huomioni siihen, että hallia vastustettiin ja puolustettiin samalla argumentilla: haluamme autottoman, vetovoimaisen kaupunkikeskustan. No niin haluamme, mutta eikö autotonta saada, kun kielletään autot? Ei kai autoille maakuoppia ydinkeskustaan tarvita? Kävelisivät hieman, hyvää se vain tekee. Keskustan kehittämistä vetävä asemakaava-arkkitehti Anne Sandelin kertoo olevansa ”henkeen ja vereen” kävelykeskustan kannattaja. Mutta hänen mielestään realiteetit tulee muistaa. Suomalainen autoilija haluaa autonsa liikkeen ovelle tai ainakin jonnekin, mistä voi sisätiloissa kävellä liikkeeseen. Mikä sitten on suomalaisen autoilijan kantosäde pysäköidyn auton luota? ”Kyllähän se taitaa täällä KeskiSuomessa olla sellaiset puoli korttelia”, naurahtaa Sandelin. Sandelinia huolettaa keskustan näivettyminen. Keskustan ruokakauppa taistelee olemassaolostaan Keljon ja Seppälän hypermarketteja vastaan. Ruutukaava-alueen 5 000 asukasta eivät pidä pystyssä sen suurempia kauppoja kuin mitä maalaiskyliltä löytyy. Nykyisellään keskusta on eläväinen. Opiskelijakaupungissa erikoiskauppakin elää kävelykadun kulkijoiden varassa. Näistä kulkijoista monet tulevat kuitenkin autolla. T ulevaisuudessa on kaksi akuuttia uhkaa. Seitsemän kilometriä keskustasta Tampereelle päin ollaan kaavoittamassa Eteläportin aluetta. Seppälän Prisman ympärillä ollaan myös tekemässä kaavamuutosta, joka mahdollistaisi niin sanotun Seppälän keskuskorttelin kehittämisen. ”Näihin on suunnitteilla uudentyyppisiä ostoskeskuksia, jonne havitellaan myös erikoiskauppaa”, sanoo Sandelin. Jyväskylässä on jo pitkään velvoitettu keskustaan rakentavat ostamaan paikoitustilaa kaupungin omistamalta Jyväs-Parkki Oy:ltä. Näin joka tontille ei tarvita omaa parkkipaikkaa täyttämään lain velvoitteita. Kiinteistösijoittajat kuitenkin haluavat pysäköintipaikkansa lähelle. Esimerkiksi Väinönkadun alapään P-pisteen tyhjät ruudut ovat liian kaukana kävelykadun kompassilta: yli kaksi korttelinväliä. Kauemmista puhumattakaan. ”Matkakeskuksen parkkipaikkaa ei käytetä keskustan asioimispysäköintiin oikestaan ollenkaan”, sanoo Sandelin. P arkkihallilla on toinenkin tarkoitus. Sillä väistetään Valtiontalon remonttikustannukset. SRV Yhtiöt Oy on sopinut ostavansa Valtiontalon ja sen tontin ottaen samalla vastatakseen Alvar Aallon suojeluskuntataloksi piirtämän arvorakennuksen korjaamisen. Nyt rakennus on niin pahoin rapistunut, että sitä ollaan määräämässä käyttökieltoon ensi vuoden aikana. Remontin kustannusarvio on yli kymmenen miljoonaa euroa. Suojelukohde on kunnostettava, ja kaupunki haluaa Mustan Pekan pois käsistään. SRV:n ehtona on, että pysäköintitila järjestyy. Jyväs-Parkki Oy:n on määrä rakentaa Kirkkopuiston parkkihalli, josta myydään paikkoja kiinteistöjen omistajille. Parkkihallin kustannuksiksi on arvioitu noin 20 000 euroa per autopaikka. 330-paikkaisen hallin hinnaksi tulisi siis 6–7 miljoonaa euroa. Valtiontalo tontteineen on sovittu Korttelin kävely on autoilijalle liikaa Hyvä keskusta on kävelykeskusta. Autotonta keskustaa ei kuitenkaan tehdä kieltämällä autoja. N edes autoilijan laiskuus, vaan psykologinen harha. Toimittaja mittasi marketin maidonhakumatkan Teksti: Jarno Liski Kuva: Juha Korhonen
e on saatava keskustan alle. Syynä ei ole n askeleet keskustassa. myytäväksi reilun 200 000 euron hintaan. Nyt tyhjillään olevalle tontin osalle on määrä rakentaa liiketilaa ja hotelli. Valtiontaloon tulisi muun muassa hotellia palveleva ravintola. Kauas on kuljettu edellisestä suunnitelmasta. Yli kymmenen vuotta sitten tontin tyhjältä osalta purettiin funkistyylinen huoltoasema. Silloin tontille kaavailtiin musiikkija taidekeskusta. Kansainvälisessä suunnitelmakilpailussa palkittiinkin 1990-luvun lopulla sveitsiläisarkkitehtien voittoisa ehdotus 250 000 markalla. Nykyään Jyväskylä on ”Suomen toiseksi vilkkain messukaupunki sekä aktiivinen kokousja kongressikaupunki”, kuten kaupunki itsensä internetissä esittelee. Jos Suomen Ateena haluaa jonakin päivänä olla Keski-Suomen Itä-Pasila, ovat kaikki liikenevät kerrosneliöt tarpeen. K eskustassa parkkipaikkaa etsivän autoilijan mukavuudenhalu näyttää pohjaavan illuusioon. Eikö heitä voisi ravistella hereille? Sandelin ei usko autoilijoiden pakottamiseen. ”Uskon, että ainoa lääke autoilun vähentämiseen on bensan hinta.” Keskustan ja pelloille nousevien ”ostosja elämyskeitaiden” välinen kilpailu on kiivasta ympäri Suomea. Taloutensa kanssa painiskelevat kunnat ovat pakotettuja kuuntelemaan myös automarketgrynderien toiveita, sillä muuten työpaikat ja verotuotot menevät naapurille. Ympäristöministeriössäkin kavahdettiin viime kesänä kaupan suuryksiköiden vireillä olevia hankkeita. Liiketoimintaa kaavoitetaan yksityisautoilun varaan. Jyväskylän kävelykeskustan kehittämisessä lyödään nyt vetoa sen puolesta, että investointi yksityisautoiluun kannattaa. Yksityisautoilijoiden avulla elinvoimaisena pidetty keskusta nähdään myös joukkoliikenteen elinehtona. Tälle vuodelle kaupunki on budjetoinut kurjistuvan julkisen liikenteensä avustuksiin noin 3,5 miljoonaa euroa. Summa on koko uuden Jyväskylän alueelle. Sandelin itsekään ei pidä yksityisautoilusta keskusta-alueella. ”Mutta pelkään sitä, että yksisilmäisesti torjutaan yksityisautoilua keskustassa. Silloin pelataan puhtaasti yksityisautoilun varassa elävien hypermarkettien pussiin.” R IKU S UONIO Nykyinen parkkipaikkaverkosto ei jätä keskustaan katvealueita. Kunkin ympyrän säde on sama, kuin toimittajan mittaama matka automarketin parkkipaikan reunalta maitohyllylle.
K ATARIINA K ALMARI JYLKKÄRI IN ENGLISH Friends of the family 10 The Family Friendship Programme is designed to bring Finnish families and international students together. Sometimes the programme can even result in life-long frienships. THE UNIVERSITY international of?ce used to get a lot of feedback from foreign students saying that they enjoyed their stay in Jyväskylä, but because most international students were accomodated in the same ?ats they didn’t meet any Finnish people. Indeed, sometimes meeting Finns can be hard, even if you do live with them. This was the case for Italian exhcange student Gianluca Molino. ”I lived with a Finnish person for ?ve months and he never spoke to me. I found it strange, ‘cause I’m a friendly guy and I like to talk to people. I once even offered him alcohol, some Russian vodka, in case it would make him talk. But he just drank the shot, went to his room, and shut the door”, Gianluca laughs. Fortunately no such problems have arisen with Gianluca’s host parents, Jari-Matti and Tytti Sievinen. They meet with Gianluca few times a month for weekend lunches and dinners, and invite him to family parties, such as birthdays, anniversaries and graduations. Gianluca’s parents have visited them in Finland and Jari-Matti and Tytti are planning to make a trip to Italy. ONE OF THE goals of the programme is to introduce Finnish culture to foreign students, and to give Finnish families the chance to get to know the student’s culture. Such was also the reason why Gianluca and the Sievinen family took part in the programme. ”If I stayed in Finland for ten months and wouldn’t get to know the culture, I would be a little bit stupid”, Gianluca says. In addition to getting to know the students’ traditions Jari-Matti and Tytti also want to teach them their own. ”We see ourselves as kind of ambassadors for Finland. People can have such false assumptions about a culture. For instance, we had a student who would see something beind done in a certain way, like beer being thrown on the stones in a sauna, and then just took it as the only true way of doing things in Finland. We want to correct those assumptions and show how things are really done here”, Tytti explains. On the whole, Gianluca and the Sievinen family seem more than satis?ed with the programme. ”I’m very thankful for everything the international of?ce organises, and naturally for the students and this opportunity. The programme has changed our lives in some way”, Tytti says. ”I think a lot of Finns don’t trust themselves to speak a foreign language. But for me it’s not a problem anymore. This programme has certainly given us a lot”, Jari-Matti continues. Indeed, in the ?ve years Jari-Matti and Tytti have been involved in the programme they have had students from Belgium, France, Germany, Holland and Italy. They have visited more than half of the students’ home countries and still stay in touch with most of them. ”I just know with some we’ll be friends forever”, Tytti says. SUCH IS the case for Eleni Berki and Kari, Marja-Leena and Riikka Pitkäjärvi. Originally from Greece, Eleni came to Finland nine years ago to do research in the University of Jyväskylä. Now, she lives in Finland and meets with the Pitkäjärvi family regularly. ”Eleni is a member of the family”, Marja-Leena says. ”I think she has been to every family party from christianings to funerals”, Riikka continues. The Pitkäjärvi family has been involved in the programme for ten years and have learned a thing or two, not just about other cultures, but also about hosting students. ”You have to take into account the student’s own cultural background. For example, we once had a Canadian boy who was a mormon, so we just had to organise our sunday lunches so that he was able to go to church”, MarjaLeena says. MOSTLY THE activities have revolved around the family’s own routines and hobbies. ”We have gone to the cinema or concerts, and sometimes even on holidays together”, Riikka explains. ”To some we have shown the surrounding areas here. And the Aviasion Museum to everyone”, Kari adds. Both Eleni and the Pitkäjärvi family see the importance of the programme, particularly for young students. ”If you’re abroad by yourself for the ?rst time, something like this can really give you security. Students need a home abroad too”, Marja-Leena says. ”The international of?ce does an amazing job in supporting the students. For me, particularly Maarit Kinnunen, Elina Isänäinen, Tuija Koponen and Minna Ranta, who worked at the of?ce at the time were very helpful. And because it’s so cold here I think it’s important for foreigners to meet Finns and become friends with them, so they can see the warmth of the people”, Eleni concludes. Katariina Kalmari More families needed Gianluca Molino says his parents have been thrilled that he has learned how to cook while his stay in Finland. Tytti Sievinen has taught him, among other things, how to make waf?es. THE FAMILY Friendship Programme currently has approximately 80–90 Finnish families involved. According to Emilia Tolvanen from the university international of?ce, it’s hard to estimate how many students take part since some families can have more than one student at a time. One thing is for sure, however: more families are needed. ”We always get more applications from students than families. Fortunately this year almost all of the students got a family, but usually more than ten students are left without”, Tolvanen says. The international of?ce doesn’t actively promote the programme, except in the beginning of terms by e-mail lists and newspaper adds. ”People are welcome to take part any time of the year”, Tolvanen adds. Katariina Kalmari
11 Futsal on matkalla harrastelusta urheiluksi Kampuksen Dynamon raitapaidat hiovat taktiikkaa ja pelikuntoa Huhtaharjun liikuntasalissa. J UHA K ORHONEN SAMU KYTÖLÄ hörppii liikunnan laitoksen kuppilassa aamukahviaan, kun joukkuekaveri Lauri Tikkanen tulee kyselemään kyytiä illan treeneihin. Kampuksen Dynamon futsaljoukkueen pelaajavalmentaja ei pysty vielä vastaamaan, sillä ensin pitää pohtia, miten harjoitukset saisi soviteltua illan aikatauluun. ”Futsal on noussut minulle puhtaasta harrastuksesta kunnianhimoiseksi urheiluksi, ykköslajiksi jalkapallon edelle. Itseään haluaisi kehittää tosissaan aina siinä, mihin ryhtyy, mutta töiden, perheen ja opintojen lisäksi aika ei tahdo riittää”, kielten laitoksella jatko-opintoja suorittava Kytölä pohdiskelee. TILANNE ON futsalin parista tuttu. Harrastajamäärät lisääntyvät jatkuvasti, mutta lajia on vaikea mieltää huippu-urheiluksi. Se on useimmille edelleen jalkapallon talvinen harjoittelumuoto. Otteluiden ja pelaajien taso on kirjava, sillä esimerkiksi Kampuksen Dynamon vastustajina futsalin Ykkösessä on pelannut jalkapalloilijoita viitosdivarista aina Norjan jalkapalloliigaan saakka. Kampuksen Dynamo treenaa yhdessä pari kertaa viikossa. Se ei kuulosta huippu-urheilulta. ”Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa pelaa jalkapalloa futsal-kauden aikana. Moni harjoittelee myös omalla ajallaan.” VAIKKA JALKAPALLO antaa hyvän pohjan futsalille, ei salissa toimi kaikki nurmikentän kikat. Myös pelin taktinen puoli on täysin erilainen, onhan sali pienempi ja pelaajia kerrallaan kentällä alle puolet kesälajiin verrattuna. Futsal elääkin parhaillaan murrosvaihetta kohti omaa identiteettiä. Kytölän mielestä futsalissa saattoi ennen pärjätä keräämällä joukkueellisen kovia jalkapalloilijoita, mutta nykyään yhä useampi erikoistuu pelaamaan parketilla. Nurmikentällä viitosdivariin jämähtäneet jyrät saattavat vuosien futsalkokemuksella pistää tasaisesti kampoihin liigajalkapalloilijoille salin puolella. ”Liigatason futaajakin tarvitsee futsalista kokemusta ja näkemystä, jotta hän erottuu pienessä salissa edukseen”, Kytölä toteaa. Välimeren maissa ja EteläAmerikassa futsal haastaa pelaajamäärissä jalkapallon. Myös Suomessa riittää harrastajia, mutta kilpailutoiminta on nuorta. Nykyisin sinivalkoinen futsalmaajoukkue kamppailee tasaisesti esimerkiksi Andorran ja Kyproksen kaltaisia lilliputteja vastaan, joten tekemistä riittää. KAMPUKSEN DYNAMOLLA on mahdollisuus nostaa yliopistoseura liigakartalle vuosien tauon jälkeen. Joukkue aloitti Ykkösen häviämättä 13:sta ensimmäisestä ottelusta ainuttakaan. Rynnistys riittii lohkovoittoon, vaikka tahti hieman hiipui loppukaudesta. ”Viime vuonna asetimme tavoitteeksi päästä kahdessa vuodessa karsintoihin. Saavutimme sen vuodessa. Liiga ei ole pakkomielle, mutta tosissaan paikasta taistellaan.” Kytölän mukaan nousu olisi toivottava, vaikka se vaatisi entistä enemmän ammattimaisuutta. Pelien määrä ja matkat säilyisivät entisellään, mutta liigassa kaikki pitäisi jälleen tehdä hieman paremmin. Myös seuran taloutta pitäisi petrata. ”Futsal-liigan taso nousee koko ajan. Se ei ehkä ole huippu-urheilua, mutta varteenotettavaa kilpaurheilua kuitenkin”, Kytölä kertoo ja arvioi sarjan olevan urheilullisesti vertailukelpoinen esimerkiksi salibandyn ja kaukalopallon kanssa. Kolme Suonenjoelta Jyväskylään muuttanutta veljestä on vankka osa menestystä. Samu Kytölän pikkuveljet, yliopistolla ?loso?aa opiskeleva Mikko ja psykologian opinnot syksyllä aloittanut Jukka keikkuvat tehotilaston kärkisijoilla. Kytölän veljesten lisäksi joukkueen pelaajista yli puolet opiskelee yliopistossa. Vaikka seuran juuret ovat Seminaarinmäellä, ei akateemiset opinnot ole joukkueeseen pääsyn edellytys. Jos ystävänpäivän ottelu Huhtaharjun koulun liikuntasalissa kokkolalaista TP-Kaarlea vastaan päättyy voittoon, jatkuu KaDyn taistelu liigapaikasta. Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Kytölän veljessarja vie Kampuksen Dynamoa kohti Futsal-liigaa. Kytölän veljessarja vasemmalta lukien: Jukka, Mikko ja Samu. R IKU S UONIO
Yliopistotelevisio Visio uudistui Yliopiston netti-tv Visio jätti viime viikolla real-ajan taakseen ja siirtyi ?ashpohjaisiin videoihin ja YouTubeen. Nettitv:n osoite pysyy kuitenkin myös jatkossa samana. Viikoittain uutta ohjelmaa voi väijyä osoitteesta www.jyu.?/visio. Visiosta ovat vastuussa viestintätieteen laitoksen opiskelijat. 12 Miksi perhostenkerääjä vaikuttaa poissaolevalta? – Hän on haaveissaan. KULTTUURI Oscar-gaalassa jaetaan kunniaa viime vuoden parhaille elokuville, mutta onko pysteillä todellista arvoa? OSCAR-GAALA juhlisti viime vuonna 80-vuotista taivaltaan näyttämällä imelien kiitospuheiden välissä koosteen parhaiksi oscaroiduista elokuvista. Uneliaassa kotikatsomossa havahduttiin – missä ovat merkittävät elokuvat? Suuret klassikot Tuulen viemästä Casablancaan kyllä löytyivät ja tuttuja nimiä kasarivuosiin asti, mutta 1990lukua hallitsivat suuret ja pateettiset massatuotannot. Missä ovat ne elokuvat, joita on itse pitänyt uraa uurtavina? Meneekö Osku järjestään mitäänsanomattomille leffoille? ELOKUVAMUISTINI ulottuu vuoden 1994 ja Pulp Fictionin ehdokkuuksien paikkeille. Akatemian mielestä vuosi oli Forrest Gumpin, joka napsi parhaan elokuvan, ohjauksen ja käsikirjoituksen pystit. Tom Hanks toisti edellisvuotisen voittonsa siirtymällä Philadelphian homojuristin puvusta hyväntahtoisen pöljän tennareihin. Gumpin humaanit teemat varmasti koskettivat monia katsojia, mutta elokuvana Forrestin Amerikan lähihistorian läpijuoksu oli laskelmoitu ja särmätön, vaikkakin ammattitaitoisesti toteutettu. Palkinnot pokkasivat ansioituneet tekijät, mutta olisiko Pulp Fiction ollut kuitenkin merkittävämpi elokuva? Se ei ehkä puhutellut teemoillaan, mutta sen vaikutusta elokuvakulttuuriin ei voi kiistää. Quentin Tarantinon kädenjäljen vaikutukset eivät ole mihinkään hävinneet, vaikka ohjaajan särmä on laimentunut remake-ylilyönteihin. GUMP EI OLE ollut ainoa. Vuotta aiemmin aikuistuneen Steven Spielbergin sentimentoa säästelemätön Schindlerin lista kyykytti Akatemiaa tärkeällä aiheellaan, vaikka patsaita oli kärkkymässä Jane Campionin elokuvallisesti hallitumpi taidehitti Piano. Forrestia seuranneina vuosina Mel Gibsonin elokuvaksi naamioitu egotrippailu, Braveheart, tyhjensi pöydän kuolemantuomiota koskettavasti kuvanneen Dead Man Walkingin edestä, sekä vimpan päälle tyylitelty, mutta ontto rakkaustarina Englantilainen potilas kiilasi Coen veljesten täysosuman, Fargon, edelle. COENIT SAIVAT sentään viime vuoden Menetetyllä maallaan takautuvasti kunniaa. Tämä näyttäisi olevan 2000-luvun trendi kurjan alkupuoliskon jälkeen. Toissa vuonna Martin Scorsese sai The Departedilla viimein ansaitsemansa patsaansa. Arvostetun ohjaajan leffoista muun muassa Ma?aveljet hävisi aiemmin Tanssii susien kanssa -elokuvalle, jolla Kevin Costner onnistui huijaamaan olevansa varteenotettava elokuvantekijä. AKATEMIAN SUUNTA näyttäisi olevan pois lippuluukkumagneeteista kohti pienempiä elokuvia. Vuosituhannen alussa palkintoja rohmusivat vielä Gump-syndroomaan sairastuneet Gladiaattori ja Kaunis mieli, mutta loppupuolella ei ole tarvinnut Brokeback Mountainin, Junon tai Sidewaysin kaltaisten vaikuttavien pikkudraamojen tyytyä pelkkiin kultainen kädenpuristus -ehdokkuuksiin. Oscar-patsas on tavoitelluin palkinto, ja ainakin maineensa puolesta se kertoo laadusta. Oscarit ovat elokuville ennen kaikkea mainosta. Ilmaista se ei ole, ja tuotantoyhtiöt tietävät tämän. Ei liene yllätys, että suuret tuotannot, joilla on mahdollisuuksia palkinnoille, tuodaan teattereihin ehdokkuuksien julkaisun alla ja Akatemialle suunnatun kampanjan voimin. EIKÄ OSCAR-GAALA itsessään ole hyväntekeväisyystilaisuus lahjakkuuksien esiin tuomiseen. Mitä useampi silmäpari tuijottaa punaisella matolla vilkuttelevia ?lmitähtiä, sitä enemmän tippuu mainosrahaa. Viimevuosien ilmiö, jossa kassamagneettien sijaan ehdokkuuksille ovat nousseet matalan pro?ilin elokuvat, on näkynyt katsojalukujen laskuna. Rivikatsoja haluaa nähdä ehdokkaina hänelle tuttuja elokuvia ja oikeita starboja, eikä arthouse-draamoja tulkinneita nobodyja. Oscarit jaetaan lähes poikkeuksetta tunnetuille näyttelijöille ja nimekkäille ohjaajille. Riku Suonio sivari@jyy.? Yhdysvaltain elokuva-akatemia jakaa Oscarit vuoden 2008 parhaille elokuville 22. helmikuuta. Kultapoika on kallis mainos Mikä sen parempaa, kuin tuhlata sunnuntaiyö voittajia arvaillen. Jylkkärin mututuntuma on seuraava: ANIMAATIO: Koska ympäristöasiat ovat rapakon takanakin viimein tiedostettu, on roskienkerääjärobotti WALL-E melko varma voittaja. MIESSIVUOSA: Edesmenneelle Heath Ledgerille on povattu postyymia palkintoa Yön Ritarin ensi-illasta lähtien, joten pätevät Josh Brolin ja Philip Seymour-Hoffman mahdollisesti jättävät kiitospuheen kokonaan kirjoittamatta. NAISSIVUOSA: Sivuosissa on nähty yllätyksiä, mutta vahvin asema taitaa olla Woody Allenin ohjastelemalla Penélope Cruzilla. MIESPÄÄOSA: Brad Pittillä tuskin on saumaa, kun kädenvääntö käydään Mickey Rourken henkilökohtaisen comeback-roolin ja Sean Pennin kiitellyn homopoliitikon välillä. NAISPÄÄOSA: Kissatappelun aineksia on jälleen ehdolla olevien Kate Winsletin ja Meryl Streepin välillä. Winslet on kuudennen kerran ehdolla ja Streep aivan omassa luokassaan kahdella voitolla ja 15. ehdokkuudellaan. ADAPTAATIO: Benjamin Buttonin elämä voi tuoda Forrest Gumpin kynäilleelle Eric Rothille patsaan, jos sympaattisempi Slummien miljönääri ei jostain syystä vetoa Akatemiaan. KÄSIKIRJOITUS: Milkin Dustin Lance Black on vahvoilla, kun vastassa on animaatio WALL-E ja osittain improvisoitu Happy-Go-Lucky. OHJAUS: David Fincher, jonka modernit klassikot on ohitettu aiemmin tyystin, voi kärkkyä ”nyt tai ei koskaan” -palkintoa, mutta Gus Van Sant voi hyvinkin seurata Ang Leen Brokeback Mountainilla jättämiä jalanjälkiä korokkeelle. Danny Boyle pistää Miljonäärillään kampoihin. ELOKUVA: Ennakkosuosikki Slummien miljonääri ottanee tämän pystin, jos ohjaus menee Van Santille ja tiedostavampi Akatemia ei lähde Benjamin Buttonin Gump-syndroomaan mukaan. Yhdeksän oikein? Meneekö Osku järjestään mitäänsanomattomille leffoille? ”
13 Tapani Kansa: Unessani nainen tanssii (Columbia 1996) KÄÄNNÖSISKELMÄT ovat vanhan suomimusiikin penkojalle yksi antoisimmista aarreaitoista. Taso on kirjavaa ja kappaleita on paljon, sillä 60ja 70-luvun vaihteessa jopa 90 prosenttia Suomessa julkaistuista iskelmistä oli ulkomaista alkuperää. Esimerkiksi Syksyn sävel -laulukilpailun historia liittyy kiinteästi siihen, että noihin aikoihin suomalaisilta iskelmäsäveltäjiltä meinasivat totaalisesti loppua työt. Käännöslaulujen esittäjänä on kunnostautunut erityisesti Tapani Kansa, joka nousi pinnalle jo 1968 Tom Jones -käännöksellä Delilah. Suutari jatkoi lestissään aina 90-luvulle asti, jolloin hän levytti monessa paikassa Suomen huonoimmaksi käännöskappaleeksi valitun Rakastellessasi saat sen tietää, suomennoksen Bryan Adamsin Have You Ever Really Loved A Womanista. Käännöksen taso riittäisi jo yksinään tälle palstalle, mutta se löytyy albumilta, joka panee vielä paremmaksi. TAPANI KANSAN Unessani nainen tanssii -levyltä löytyvät nimittäin käännökset myös mm. seuraavista kappaleista: Take Thatin Back For Good (Enää ikinä me erota ei), Cyndi Lauperin Time After Time (Uudestaan taas), Huey Lewis & The Newsin The Power Of Love (Rakkauden tosi) ja All-4-Onen I Swear (Niin myötäkuin vastamäessäkin). Suomalaiset sanat kaikkiin on tehnyt Kansa itse. KANSAN RIIMITTELY on yritteliästä, mutta taso vaihtelee melkoisesti. ”Sun täytyy maistaa, hengittää haistaa, suonissas naista kuljetella. Kun näet syntymättömän lapsen silmissään, silloin sä rakastelet naista oikein.” on esimerkki Kansan unohtumattomasta elämänohjeesta Rakastellessasi saat sen tietää -kappaleen tyyliin. ROCKWEB-NETTISIVUSTO järjesti 2005 äänestyksen kaikkien aikojen huonoimmasta suomikäännöksestä. Kaikkiaan 25 käännöksen kärkeen mahtui peräti kahdeksan Tapani Kansan kappaletta. Tämän levyn helmien lisäksi mainittakoon 70-luvun tuotokset Laulumme soi (Y.M.C.A.) ja Kalajoen hiekat (California Dreamin'). Kansan aiheelle omistautumista ei siis voi kuin ihailla. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Kyllä Kansa tietää JUURI KUN LUULIT päässeesi taas hetkeksi eroon Idols-hysteriasta ja syksyn uuvuttavasta reality-putkesta turhine julkkiksineen, Kuorosota-hulabaloo pyörähti käyntiin Maikkarilla ja murskasi viimeisetkin haaveet television taiteellisesta musiikkitarjonnasta. Ärsyttääkö, musiikin opiskelija Heini Siltainsuu? ”Viihteellisistä musiikkisarjoista saa melko vääristyneen kuvan musiikin alasta ja bisneksestä, mikä joskus tuppaa turhauttamaan. Tuotteistaminen ja yleistäminen ärsyttävät, kun todellisuus kulissien takana on aika erilaista. Jotenkin huvittaa katsella sitä mediasirkusta”, Siltainsuu sanoo. Hän myöntää silti katsovansa ohjelmia. ”Ylen lähettämiä dokumentteja katselen joskus ihan tarkoituksella, mutta viihteellisiä ohjelmia tulee vilkuiltua vain, jos satun avaamaan television oikealla hetkellä. Kuitenkin omasta kaveriporukasta löytyy huomattavasti tasokkaampia muusikoita, joita seurata. Idolsia tuli katsottua tänä vuonna lähinnä huolehtiessani siitä, ettei se hirveän huono Kalle vaan pärjää!” ”MINÄ SEURASIN viime kauden Idolsia lähinnä sen takia, että Ari Koivunen oli Lahdesta”, kommentoi puolestaan Liisa Sihvonen, tuleva musiikin ammattilainen hänkin. Sääli, että uudessa Kuorosota-ohjelmassa yksi kuoroista tulee Heinolasta eikä Lahdesta. Menettääkö ohjelma yhden katsojan? ”Oikeastaan katson kyllä Kuorosotaa. Syynä on se, että kyseessä on minulle rakas taiteenmuoto ja vetonauloiksi on saatu artisteja, joista muutama on mielestäni itsekin varteenotettava taiteilija. Osa kiinnostuksestani heräsi myös, kun näin bussipysäkeillä ja lehdissä mainoksia, joissa kehotettiin ’Unohda kaikki, mitä tiedät kuorolaulusta!’”, Sihvonen selostaa. MAINOSTAJAT OSAAVAT ilmeisesti asiansa, mutta ovatko he myös täyttäneet Sihvosen odotukset Kuorosodan kohdalta? ”Ohjelma on mielestäni osin ’feikkiä’: kuorojen vetäjät eivät ymmärtääkseni itse harjoituta kuoroja, valitsevat vain esitettävät biisit ja luovat yhteishenkeä”, Sihvonen sanoo. Muutakin todellisuudesta poikkeavaa kuoro-ohjelmasta löytyy. ”Myös ulkomusiikilliset asiat ovat hyvin suuressa roolissa, esimerkiksi puvustus, koreogra?a, eläytyminen, kuoronvetäjän oma innostus ja heiluminen lavan edessä. Ovathan ne tietysti tärkeitä kuorokeikalla muutenkin, mutta jos ohjelman nimi on Kuorosota ja kuorojen tarkoitus on leikkimielisesti sotia keskenään, eikö kaikkein järkevintä olisi sotia pelkästään laulun voimalla?” Sihvonen pohtii. Karin Metsäpelto Sarjassa kysytään, mitä mieltä opiskelijat ovat oman alansa tv-ohjelmista. LAATIKON PAULOISSA Regina: Puutarhatrilogia Johanna Kustannus Reginan kolmas pitkäsoitto lupaa jo kevättä, vaikka pakkanen vielä jäätääkin jalkakäytävät. Puutarhatrilogia-niminen albumi ei kuitenkaan ole heleä ja viaton mutta julma kuin huhtikuu, vaan aikaisempia levyjä kypsempi, hieman tuhma ja hekumallinen toukokuun loppu. Kompit ovat tanssittavan tuttua Reginaa, mutta äänimaailma on monipuolistunut – vaikkei levyllä enää kahvinkeitintä sämplätäkään. Albumin ehdottomasti vahvin kappale on jo viime vuoden puolella sinkkuna ilmestynyt Saanko jäädä yöksi?, joka ehdittiin jo valita tunnetusti nirsossa Rumbassa vuoden parhaaksi kotimaiseksi kappaleeksi. Pienistä elementeistä rakentuvan täysiverisen discobiisin oboevälike vertautuu kauniisti yhtyeen laulajan Iisa Pykärin persoonalliseen ääneen. Myös Olet häviöllä, Pauli -kappaleen kertosäkeessä Pykärin ääni valittaa kuin jalopuinen puhallin. Vaikka Regina onkin menettänyt jotain vanhasta viattomuudestaan, se pysyy söpönä ja ihanana.Vähän kuten Iisa-laulaja, joka hipsterpoikien tappioksi on sitten viime levyn mennyt yhtyeen säveltäjä-sovittajan Mikko Pykärin kanssa naimisiin. Marja Honkonen ”Kypsynyttä söpöstelyä.” Ti 17.2. kello 19 Martin McDonagh: Kukkoilijat (USA 2008) Palkkamurhaajat Ray ja Ken saavat käskyn lähteä huilaamaan Bruggeen pieleen menneen keikan jälkeen. Kovaksikeitetyissä irlantilaisissa kaunis belgialaiskaupunki herättää ristiriitaisia tunteita. Pian kaksikolle selviää, että he eivät ole enää erityisen tervetulleita takaisin Lontooseen. Nimekkäitä näyttelijöitä, käänteitä ja mustaa huumoria pullollaan oleva Kukkoilijat on vuoden 2008 parhaita esikoisohjauksia. Ti 24.2. kello 19 Garth Jennings: Son of Rambow (Ranska/Iso-Britannia/Saksa 2007) Ohjaaja Garth Jenningsin esikoisohjaustyö oli Linnunradan käsikirja liftareille. Hänen seuraava produktionsa, Son of Rambow on saanut inspiraatiota Jenningsin lapsuudesta 80-luvulla. Elokuva kertoo kahdesta koulupojasta, jotka alkavat kuvata omaa toimintaelokuvaa nähtyään Sylvester Stallonen tähdittämän Rambo-elokuvan. Poikien erilaiset lähtökohdat antavat elokuvalle niin koskettavuutta kuin huvittavuutta. Oman lisänsä elokuvalle tuovat siinä runsaasti viljellyt kasarikliseet muotia ja musiikkia myöten. kampus kino Viihteellisistä musiikkisarjoista saa melko vääristyneen kuvan musiikin alasta ja bisneksestä, mikä joskus tuppaa turhauttamaan.” Heini Siltainsuu ” Mediaseksikäs musiikin maailma Osallistu valokuvakilpailuun Jyväskylässä 1. huhtikuuta pidettävien Projekt'09 -messujen yhteydessä järjestetään opiskelijoille tarkoitettu valokuvakilpailu. Kilpailun teemana on intohimo, ja kilpailuaika päättyy 2. maaliskuuta. Lisätietoa kilpailusta voi lukea osoitteesta www.projekt09.net. TÄMÄN VUODEN Jyrock-kattaus on vahvistunut miltei kokonaan. Huhtikuun 17.–18. päivinä järjestettävillä sisätilafestareilla esiintyvät suomalaisista yhtyeistä Regina, Anssi8000 & Maria Stereo, Plain Ride, Kap Kap, Cats on ?re, Äänijännite, Valkyrians, Joensuu 1685, The Wrecking Queens, The Nancy Wha sekä Aavikko. Ulkomaisista nimistä vahvistuneet ovat venäläiset Cheese People ja Dolphin sekä ruotsalainen Twiggy Frostbite. Tämän Jylkkärin mennessä painoon tilaa oli vielä kahdelle yhtyeelle, joista ainakin toinen on todennäköisesti ulkomainen. Ilokivessä pidettävillä festareilla kuullaan myös kuutta eri dj:tä. Vahvistuneet ovat myös lauantaina 14. maaliskuuta Lutakossa järjestettävän ennakkolubin esiintyjät. Festarilämmittelyistä vastaavat tänä vuonna Kauko Röyhkän kanssa voimansa yhdistäneet Mika Rättö ja Jussi Lehtisalo sekä energinen Pintandwefall. Liput sekä ennakkoklubille että itse festareille myydään Jelmun verkkosivujen kautta. Jälkimmäiset tulevat myyntiin 1. maaliskuuta. Aavikko ja Regina Jyrockiin
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ke 18.2. Apulanta + Klamydia. To 19.2. Napalm Death + Final Harvest. Pe 20.2. The Maniacal Alloy Tour 2009: Esoteric + Skepticism. La 21.2. Risto + Hypnomen. Ke 25.2. Tarot. To 26.2. Lay Low + Rilen. Pe 27.2. Entwine + Saralee. La 28.2. Lapko + Red Number Two. Poppari: Ma 16.2. Monday Club: Tuomas Paukku. To 19.2. Alex Zubkerman. Pe 20.2. El YoYo. La 21.2. Ke 25.2. Mama Africa. To 26.2. Nada. Pe 27.2. Hide & Cover. La 28.2. Boogie Chillen. Ilokivi: Pe 20.2. Hulinaklubi presents: Amazing Turbodisco Experience. La 21.2. Sunrise. Pe 27.2. DDR Party Program esittää: Doom, Death and Down-Tempo. Vakiopaine: Pe 20.2. Megafoni-iltamat. La 21.2. Kaipuuni tango. Ti 23.2. Cuenta Cuentos. Red Neck: Pe 20.2. Pekka Myllykoski ja Jytäjemmarit. Pe 27.2. United Underworld. Su 1.3. Club Luna Negra!: Hormonés. Pub Katse: To 19.2. Multiclimex. Pe 20.2. Mr. Breathless & Boogiehealers. La 21.2. Nugget Nemesis. Ti 24.2. Treenikämppä: Ainakaunis. Ke 25.2. Ruinside. To 26.2. Weeping Daemon. Pe 27.2. Monitors Alive & Novembersoundsbetter. La 28.2. Manufacturer's Pride. Jyväshovi: Ti 17.2. TT Purontaka & Tähtitaivas. Ke–to 18.–19.2. Q-raketti. Pe 20.2. Vallu Lukka & Groove President. La 21.2. The Dangers. Ti 24.2. Neljänsuora. Ke–to 25.–26.2. Christa Huikko Trio. Pe 27.2. Sputnik. La 28.2. Mestari Orikanto. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Galleria: Pienet keittiöt. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: Work # 2 – IPRN residence 2006. Holvi, alagalleria: Minja Revonkorpi: Kadonnut raja. Galleria Harmonia: 19.2. alkaen Kapa: Suuri kupla – eräänlainen koosteyritys. Keski-Suomen Museo: Ilkka Väätin maalauksia + Toivo Salervon akvarelleja. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Ilmarisen perilliset – Suomen taidesepät ry 30 v. Galleria: Antiikin kolme naista. EevaLiisa Salmelinin tekstiilitaidetta. Näytönpaikka: Anne Savolainen. Kujalla: Kerttu ja Rolf Ikkelän kansallispukuiset nuket Keski-Suomen luontomuseo: Vuoden luontokuvat 2008. Jyväskylän kaupunginkirjasto: 28.2. asti Suomen sota – kaksi näkökulmaa. Vaajakosken aluekirjasto-kansalaisopisto, Opistosali: Marita Lappalaisen nykytilkkutaidetta ja muita tekstiilejä 27.2. asti. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Viiru ja Pesonen: Ti 17.2. To 19.2. Pe 20.8. Ti 24.2. Ke 25.2. To 26.2. Pe 27.2. La 28.2. Fundamentalisti: Ke 18.2. La 21.2. La 28.2. Niskavuoren nuori emäntä: To 19.2. Pe 20.2. To 26.2. La 28.2. Betten ja Boon avioliitto: La 21.2. To 12.2. La 28.2. Veriveljet: La 21.2. Pe 27.2. Huoneteatteri: Likainen sukka (vierailu): Ma 16.2. Rikhard III: Ke 18.2. Pe 20.2. La 21.2. Su 22.2. Vakiopaine teatteri: Nollaneljäviisi: To 19.2. Pe 20.2. La 21.2. Su 22.2. Kansannäyttämö: Stand Up, Jesus! : Ke 18.2. To 19.2. ELOKUVAT Kampus Kino: Ti 17.2. Kukkoilijat. Ti 24.2. Son of Rambow Elokuvakerho Toveruus (Jyväskylän kaupunginkirjasto: Minnansali klo 18.00): Ma 16.2. Volver – Paluu. Ma 23.2. Lakshmi ja minä. Kansallinen av-arkisto (Dynamon auditorio klo 18.00): Ke 18.2. Polanski: Yö ei tunne armoa. Ke 25.2. Lehmuskallio: Korpinpolska. Järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia. järjestöt MA 16.2. Kasvispapupata Sitruunainen turskaleike Broilerkiusaus TI 17.2. Kasvispihvit, tomaattitimjamikastike Yrttikala Curry-porsaspata KE 18.2. Kasvisgratiini Lohikeitto Karjalanpaisti TO 19.2. Pinaattiohukaiset Gratinoidut tonnikalakääröt Riistapyörykät PE 20.2. Kasvispizza Kalamurekepihvi Tulinen lihapata MA 23.2. Punajuuriaurajuustokiusaus Savukalakastike, spaghetti Jauhelihapihvi, herkkusienikastike TI 24.2. Kasvishernekeitto, laskiaispulla Hernekeitto, laskiaispulla Broilerpyörykät KE 25.2. Ratatouille Sitruunasei Siskonmakkarakeitto Possuwokki TO 26.2. Kesäkurpitsakeitto Yrttikalkkunakastike Täytetyt jauhelihaohukaiset PE 27.2. Kasvispihvit, kermaviilikastike Broilerrisotto Nakkipannu LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,70 e – muut 5,50 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e, muille 55,00 e. MENOT 16.2.–1.3. 14 EVANKELISET OPISKELIJAT Pikkupakkasen keskellä palanen lämpöä ja raikasta rakkautta lauantaisin seitsemän jälkeen Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5)! Tulossa: 21.2. Yhteinen vastuu? – Leena Lehto, 28.2. Maailma ei riitä – Anne Hopeavuori. Olet tervetullut myös messuun sunnuntaisin klo 12 Lutherin kirkolle! HUOMAA! Su 22.2. EI ole messua. EXTRA: Viikolla 9 taas maanmainio SOFFA-ilta – seuraa sähköpostilistaa! Lisäinfoa raamistelusta ja muusta Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.? tai osoitteesta: www.sley.?/eo/jkl/ PEDAGO RY Pedago ry:n sääntömääräinen vuosikokous järjestetään keskiviikkona 25.2.2009 kello 18.00 Ilokiven ruokalan takaosassa. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat, muun muassa vuoden 2008 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Kaikki pedagolaiset tervetulleita!
”AKTIIVIURALLA vuodesta saattoi mennä noin 130 päivää ulkomailla, reilut sata päivää muualla kotimaassa ja noin sata kotona Jyväskylässä. Lopettamisen jälkeen ajattelin, että nythän on aikaa vaikka mihin. Muut kuviot tuli kuitenkin tilalle ja kiirettä on ollut sen verran, ettei isoa tyhjiötä ole huomannut. Ajankohtaisin haaste on gradun saaminen päätökseen. Sen aiheena on urheilun ja opiskelun yhdistäminen. Omaan koulunkäyntiin voimistelu heijastui juniori-ikäisenä jonkin verran, enimmäkseen positiivisesti. Illat menivät harjoitellessa, joten läksyjen lukuun käytettävä aika jäi vähäiseksi. Siinä oppi aikataulutuksen, ja koulussa olo piti käyttää tehokkaasti. MENIN HARJOITUKSIIN kuusivuotiaana, koska isoveli harrasti voimistelua. En jaksanut vain katsoa vierestä, vaan piti päästä kokeilemaan trampoliinia ja telineitä. Harjoittelu säilyi aika pitkään leikinomaisena, mikä on ollut valmentajani Mika Holopaisen hyvyyttä. Harjoitusmäärät nousivat tasaisesti ja yläasteella ne alkoivat olla aika isoja. Hauskaa tämä on ollut silti koko ajan. Suomessa voimistelulla ei ollut sellaisia perinteitä, että olisin osannut odottaa kansainvälistä menestystä. Kun harjoittelukaveri Jari Mönkkönen pääsi rekillä MM-kisoissa ?naaliin, ajattelin, että oho, me ollaan aika hyviä. Vuonna 1997 voittamani maailmanmestaruus tuntui tietysti hienolta, kun työ kantoi niin hyvään tulokseen. Ei ole liioittelua sanoa, että Suomessa kaikki olivat tosi yllättyneitä, kun suomalainen voimistelija sai arvokisamitalin. URHEILU-URA on antanut hirveän hyvän pohjan muuhun elämään. Huippu-urheilijan ura ja elämäntyyli on sellainen, että jos siihen pystyy sitoutumaan, pystyy siihen muillakin elämänalueilla. Siinä oppii ymmärtämään, että tavoitteisiin pääseminen vaatii työtä, ja on valmis sitä nöyrästi tekemään. Ilmaiseksi ei tule mitään. Toisaalta urasta on seurannut kansainvälistyminen, kielitaito, sosiaalisuus ja usko omaan tekemiseen. Ei arkaile sanoa työmarkkinoilla, että mä oon oikeasti hemmetin hyvä tässä. Monesti puhutaan, että urheilijalla ei ole uran jälkeen mitään. Heille on kehittynyt ihan samat verkostot, mutta vaaditaan koulutusta taustalle, että urheilusta saadun pääoman pystyy hyödyntämään. Nuorilta urheilijoilta koulu unohtuu helposti. Uskallan silti väittää, että sellaisia urheilijoita ei Suomessa ole, joilla ravinto, lepo, harjoitusten määrä ja palautuminen on hoidettu täydellisesti, ja koulu rasittaa liikaa. NYT KUN URA on ohi, pääsee entistä vapaammin kokeilemaan erilaisia juttuja, ja lajikirjo laajenee. Talven ollessa parhaimmillaan voi lähteä hiihtämään ja rinteeseen lautailua opettelemaan. Kesällä haluaisin pelata futista jossain porukassa. Jos tulee joku päähänpisto, niin sinne lähdetään. Saa nähdä, kuinka paljon voimistelua kaipaa, kun kilpailukausi alkaa keväällä. Mun kohdalla päätös lopettamisesta kuitenkin pitää.” Juha Korhonen toimittaja@jyy.? Tasapaino säilyy siviilissä Jani Tanskanen lopetti voimistelijanuransa pari kuukautta sitten. Rekin maailmanmestari lupaa, ettei palaa kilpailuihin. Liikuntatieteen opinnot, työ telinevoimistelun miesten lajipäällikkönä, liikuntalautakunta ja tulevat häät täyttävät harjoittelumerkinnöiltä väljentyneen kalenterin. 15 R IKU S UONIO 15. SIVUN KASVOT
Vain muutaman neliön tähden AIKOINAAN LUULIN Jyväskylän syksyistä asuntotilannetta vaikeaksi. Suurkaupungeissa, kuten Pariisissa, kaikkea on enemmän katutaiteilijoista ja kerjäläisistä design-putiikkeihin. Vain neliöistä on pula. Vuokra-asunnon löytäminen vaatii asennetta. VÄIJYN ASUNTOSIVUILLA ja vastaan ilmoitukseen kahdeksan neliön yksiöstä (kuudes kerros, ei hissiä, vessa käytävällä) kolmisen minuuttia ilmoituksen ilmestymisen jälkeen. Silti ennen kuin metro on kiidättänyt minut paikalle, on hyttiasuntoa tutkailemaan jonottamassa jo useampikin kiinnostunut. Huoneen ikkuna on sameaa panssarilasia, josta ei näe läpi. Mietin, kuinka kutaa kopissa eläminen mahtaisi tehdä mielenterveydelleni. Ainoa ero vankiselliin nähden on se, että avaimet luovutetaan asukkaalle itselleen. Illalla vuokranantajatäti viestittää hieman pahoillaan, että yli kolmekymmentä oli osoittanut kiinnostuksensa pikkuriikkistä huonetta kohtaan – pohjustusta sille, että en tule olemaan enempää kuin yksi heistä. Hänellä voisi kuitenkin olla jotakin tarjottavaa minulle asuntorintamalla, jotakin vielä pienempää tosin. Koirankoppi sisällä ehkä? Kieltäydyn kohteliaasti tarjouksesta. SEURAAVAN KOLMEN viikon ajan käytän kaiken vapaa-aikani suhaamalla metrolla ja lähijunilla pitkin kaupunkia ja sen laitamia asuntoa etsien. Ymmärrän, että vessa yksiössä on ylellisyyttä. Ikkunaakaan ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Ja joka kerta asunnon saa joku toinen rikkaampi, kauniimpi, parempi retorikko – tai oikeammin se, joka lupaa jäädä pisimpään. Sitten uskon hetkeni koittaneen. Ystävällinen herra John Coleman ilmoittaa palstalla kaipaavansa pikaisesti rehtiä ja siistiä vuokralaista: Luksusasunto 500 euroa kuussa. Ei hassumpaa, vai mitä? Mutta kiire on kova. Vasta kun rahoja pitäisi jo alkaa lähetellä, ja asunto on olemassa vain kuvissa, tajuan mistä on kyse. Nettihuijari Colemanille haluan sanoa, että vaikka et onnistunut viemään rahojani, veit silti viimeisetkin lapsenuskon rippeeni mitä ihmisten rehellisyyteen tulee. LOPULTA pitkäpiimäiseksi venähtänyt etsintä kantaa hedelmää. Kunhan vain ensin luovutan puolen sukuni yhteystiedot ja saavun paikalle käsiväsky seteleitä pullollaan. Kymmensivuisen vuokrasopimuksen pykälät tavattuani haltuuni siirtyy tusina pariisilaisneliötä. Kotiin palattuani voin laittaa Kortepohjan yksiön toisen puolikkaan vuokralle. Kiinnostuneita? Anne Lehto K i rj o it ta ja on k e v ä ä n t y ö ha rj o it telu ssa P ar ii sis sa . Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee Korkeakoulupoliittista SIHTEERIÄ 20.2.2009 alkaen tai sopimuksen mukaan Korkeakoulupoliittisen sihteerin tehtävänä on muun muassa organisoida ja kehittää ylioppilaskunnan koulutuspoliittista toimintaa ja opastaa opiskelijoita sen eri osa-alueilla sekä toimia näihin liittyvissä edunvalvontaja palvelutehtävissä. Korkeakoulupoliittinen sihteeri toimii myös opintoja tiedevaliokunnan sihteerinä ja organisoi yliopiston tutorkoulutuksen. Hakijalta edellytetään koulutuspoliittisten asioiden tuntemusta. Ylioppilaskunnan ja Jyväskylän yliopiston tuntemus katsotaan hakijan eduksi. Toimi on JYYn toimihenkilöohjesäännön alainen. Tehtävästä maksettava palkka on 1605,09 e/kk mahdollisine koulutusja kokemuslisineen. Kirjalliset hakemukset liitteineen on toimitettava JYYn keskustoimistoon (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalantie 2, 40600 JYVÄSKYLÄ) maanantaihin 16.2. klo 14.30 mennessä osoitettuna JYYn hallitukselle. Kuoreen tunnus “korkeakoulupoliittinen sihteeri” . Hakemuksia ei palauteta. Haastattelut ja valinta suoritetaan viikolla 8. Lisätietoja: ylioppilaskunnan pääsihteeri Minna Hautamäki, puh. 045 138 6816, e-mail: paasihteeri@jyy.fi, sekä ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Soile Koriseva, puh. 045 137 1964. Kortepohjan yo-kylä hakee PROJEKTISIHTEERIÄ Kevääksi 2009, 23.3. alkaen Projektisihteerin tehtävänä on kartoittaa, analysoida ja tehdä toimenpide-ehdotuksia energian säästämiseksi yo-kylässä. Hakijalta edellytetään kiinnostusta ja vähintään perustietämystä energia-asioista. Projektin toteutus on ajalla 23.3. – 15.5.2009. Tehtävään on käytettävissä noin sata tuntia ja siitä maksetaan 850 euroa. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa JYY:n asukastoimistoon, osoite Vehkakuja 2 B , 40700 Jyväskylä viimeistään 27.2.2009 klo 12.00. Lisätietoja tehtävästä antavat asukasneuvoston pj Janne Koskenniemi, s-posti jaiikosk@jyu.fi tai kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen, s-posti osmo.r.kaariainen@jyu.fi, puh. 014 – 607 207. Helppoa rahaa mediaalalta? Jaa Jylkkäriä. Jyväskylän Ylioppilaslehti hakee joukkoihinsa 16. maaliskuuta alkaen uutta nippujakelijaa. Tehtävänäsi on toimittaa lehdet ilmestymispäivän aikana noin 30 jakelutelineeseen kampuksella ja kaupungilla. Tehtävän hoitamiseen tarvitset oman auton ja reippaan asenteen. Lehti ilmestyy lukukausien aikana yhteensä 15 kertaa kahden viikon välein, pääsääntöisesti maanantaisin. Poikkeuksen tekevät kahdesti vuodessa keskiviikkoisin ilmestyvät kaupunkinumerot. Kesäisin lehti ei ilmesty. Jakelusta maksetaan 103 euron kertapalkkio per ilmestymispäivä. Vapaamuotoiset hakemukset nippujakelijan tehtävää varten tulee toimittaa joko sähköisessä tai kirjallisessa muodossa toimitukseen 1. maaliskuuta kello 14.30 mennessä osoitteella Jyväskylän Ylioppilaslehti, Keskussairaalantie 2, 4600 tai paatoimittaja@jyy.fi. Kuoreen tai sähköpostiin tunnus "Jylkkärin nippujakelija". Lisätietoja antaa päätoimittaja Marja Honkonen: puh: 010 423 4509 e-mail: paatoimittaja@jyy.fi.