R e ilu st i kestävä hu o m in en ! MATLEENA KÄPPI Luonnontieteiden kandidaatti (ekologia ja evoluutiobiologia) WWW.MATLEENAKAPPI.FI @matleenakappi 104 M ak sa ja : M at le en a K äp in tu ki yh di st ys YMPÄRISTÖ, TASA-ARVO JA IHMISOIKEUDET 106 OSKARI RANTALA 104 MATLEENA KÄPPI 98 AKSELI EKOLA filosofian opiskelija, YTK KOULUTUKSEN JA TIETEEN PUOLUSTAJAT biologian opiskelija, muusikko, LuK kirjallisuuden väitöskirjatutkija, FM aluekoordinaattori, yhteiskuntapolitiikan opiskelija, YTK 109 IRA VAINIKAINEN MAINOKSEN MAKSAJA: MATLEENA KÄPIN TUKIYHDISTYS RY
R e ilu st i kestävä hu o m in en ! MATLEENA KÄPPI Luonnontieteiden kandidaatti (ekologia ja evoluutiobiologia) WWW.MATLEENAKAPPI.FI @matleenakappi 104 M ak sa ja : M at le en a K äp in tu ki yh di st ys YMPÄRISTÖ, TASA-ARVO JA IHMISOIKEUDET 106 OSKARI RANTALA 104 MATLEENA KÄPPI 98 AKSELI EKOLA filosofian opiskelija, YTK KOULUTUKSEN JA TIETEEN PUOLUSTAJAT biologian opiskelija, muusikko, LuK kirjallisuuden väitöskirjatutkija, FM aluekoordinaattori, yhteiskuntapolitiikan opiskelija, YTK 109 IRA VAINIKAINEN MAINOKSEN MAKSAJA: MATLEENA KÄPIN TUKIYHDISTYS RY
• • • JANI KOKKO Aluevaltuuston puheenjohtaja Yhdysvaltain politiikan asiantuntija JA HYVINVOINTIA MISTÄ RAHAT? Leikataan 150 miljoonaa maataloudesta ja 500 miljoonaa ympäristölle ja ilmastolle haitallisista yritysja verotuista. M ai no ks en m ak sa ja : eh do ka s its e TULEVALLA VAALIKAUDELLA MEIDÄN TULEE #KOKKOARKADIANMÄELLE 22 NOSTAA OPINTOTUEN TASOA POISTAA TULORAJAT LAITTAA MIELENTERVEYSPALVELUT KUNTOON 50 MERVI TURUNEN Työllisyyden ja talouden asiantuntija M ak sa ja : Eh do ka s Koulutuspäällikkö, KTM En luppaa kellekkään mittään lissää! www.merviturunen.fi Joustava, työhön ja yrittäjyyteen kannustava verotus ja perusturva. Lapset ja nuoret eivät saa olla säästökohde! Terapiatakuu ja riittävät YTHS:n resurssit. JÄRJEN ÄÄNI Reilun pelin puolesta PETTERI MUOTKA REHTORI, ALUEVALTUUTETTU, KAUPUNGINVALTUUTETTU m ak sa ja : eh do ka s 41 Tutustu lisää: facebook.com/muotkapetteri instagram.com/petterimuotka POLITIIKKA ON ARVOVALINTOJA, äänestä arvojesi arvoista ehdokasta! Rohkeutta ja sydäntä toimia parhaaksesi. LASSI HAKONEN 18 M ak sa ja : Ke sk is uo m al ai st en pu ol es ta ry
• • • JÄRJEN ÄÄNI Reilun pelin puolesta PETTERI MUOTKA REHTORI, ALUEVALTUUTETTU, KAUPUNGINVALTUUTETTU m ak sa ja : eh do ka s 41 Tutustu lisää: facebook.com/muotkapetteri instagram.com/petterimuotka
jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 07 KOOSTUMUS OPISKELIJAN ARKEEN Terveellistä ruokaa ja iloista meininkiä Opiskelijalounas ja Campus take away Wicked Rabbit Hav a Java Market 24/7 POP Up grillipisteellä Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde Kahvila Tiede ja ravintola Taide Seminaarinkatu 15 B, 40100 Jyväskylä www.foodandco.fi/taide SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO ? Kaikupohjia Soitinrakentajat Eero Lehtinen ja Jukka Mäkelä 28.5.2023 saakka ? Pimé Café pe 31.3. klo 12-17.30 & la 1.4. klo 12-17 ? KAIKKI NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT: jyvaskyla.fi/museot KESKI-SUOMEN MUSEO ? 100 vuotta palloilua JYP ja JJK liikuttavat 30.4.2023 saakka ? Työpaja: Tee oma JYPtai JJK-fanituote pe 31.3. klo 13-17 JYVÄSKYLÄN TAIDEMUSEO ? Tiina Pyykkinen The Presence of Instability 7.5.2023 saakka ? Deniz Sat?r 25.3.-7.5.2023 Museoissa tapahtuu ?? VAPAA PÄÄSY VAPAA PÄÄSY MUSEOIHIN MUSEOIHIN PERJANTAISIN PERJANTAISIN Opiskelijat Opiskelijat aina puoleen aina puoleen hintaan! hintaan! Rakkaudella vegaanisesti sekä lisäaineettomasti jo vuodesta 2004! Kelan ateriatuella lounas 2,95€ AvoinnA MA pe 11-18, lA 12 15:30 KAuppAKAtu 11 . JKl . www.KAtriinA.fi
INTRO 09 Pääkirjoitus: Korkeakouluissa on herätty keskustelemaan tekoälystä, ja oli aikakin 11 À la carte : Nistipata eli makaronimössö 12 Ruoan hinnan kallistuminen näkyy valintoina kaupassa. Ensimmäisenä korista jäävät pois kasvikset ja hedelmät. 13 Jyväskylän yliopisto ei aio kieltää valmennuskursseja hakijoilta 14 Jyy-kolumni: Suomessa on ihmisryhmä, jonka pitää valita viisinumeroisen velkasumman ja seitsemänpäiväisen työviikon väliltä OUTRO 38 Ajankuva: Jauhoamatsoni-papukaija päätyi yliopistolle Rio de Janeirosta 39 Kulttuurin arviot: cancel, The Whale ja Tár 40 Kommentti: Solo drinkingista ei puhuta tarpeeksi, vaikka kannattaisi 41 Essee: Nuoret aikuiset eivät enää lue klassikkoja 42 Paska kotiseutu: Huittinen – enemmän sikoja kuin ihmisiä Soitimme: Viisaustutkija Eeva Kallio, miksi tutkit viisautta etkä tyhmyyttä? 43 Kasvo: Sonia Koskelalle on tärkeää, että musiikin tekeminen on hauskaa KESKITY 15 Mäkituvalla ja Mäkitorpalla on pitkä ja vaiheikas historia. Niitä ympäröivä alue saattaa muuttua jälleen. 20 Ei-niin-salaiset-kansiot. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan verkkosivuilta löytyi henkilötietoja ja luottamukselliseksi merkittyjä tiedostoja. 24 Kyllä kone hoitaa! Tekoälyn hyödyntäminen opinnoissa on kasvanut, mutta kaikkeen se ei (vielä?) kykene. 30 Tutkimusten mukaan älykkyys on laskenut länsimaissa. Miksi suomalaiset ovat tyhmentyneet? jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 07 KOOSTUMUS OPISKELIJAN ARKEEN Terveellistä ruokaa ja iloista meininkiä Opiskelijalounas ja Campus take away Wicked Rabbit Hav a Java Market 24/7 POP Up grillipisteellä Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde Kahvila Tiede ja ravintola Taide Seminaarinkatu 15 B, 40100 Jyväskylä www.foodandco.fi/taide Rakkaudella vegaanisesti sekä lisäaineettomasti jo vuodesta 2004! Kelan ateriatuella lounas 2,95€ AvoinnA MA pe 11-18, lA 12 15:30 KAuppAKAtu 11 . JKl . www.KAtriinA.fi
jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 09 Paikalliset Apple-asiantuntijasi. Erikoishinnoittelu Mac-tietokoneista on aina voimassa opiskelijoille ja opettajille. Katso erikoishinnat: www.itronic.fi Multitronicissa aina ilmainen vianselvitys Me Multitronicilla tarjoamme aina ilmaisen vianselvityksen. Meille on tärkeää, että voimme yhdessä löytää ratkaisuja tietokonetai puhelinongelmiin. Ei kustannuksia Voit tuoda tietokoneesi, puhelimesi tai tablettisi myymäläämme, etsimme laitteesta ongelman ja annamme neuvoja mitä voimme tehdä asialle – tämä kaikki ilman minkäänlaisia kustannuksia. www.multitronic.fi/service Gummeruksenkatu 6 40100 Jyväskylä Ma Pe: 10 17 @multitronic.fi Gummeruksenkatu 6 40100 Jyväskylä Ma Pe: 10 17
jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 09 P Ä Ä K IR J OI TUS Heidän pitäisi tietää, mitä ovat tekemässä M iten tekoälyyn suhtaudutaan? Tätä pohditaan monissa korkeakouluissa. Syynä ovat etenkin uudet tekoälysovellukset, joista tunnetuin lienee yhdysvaltalaisen OpenAI:n ChatGPT. Kaikille avoimelta botilta voi pyytää neuvoja lampun vaihtamisesta ohjelmiston koodaukseen. Se kirjoittaa (pyynnöstä) runoja, rakkauskirjeitä, vitsejä. Ennustavaan kielimalliin perustuvaa bottia on opetettu syöttämällä sille suuri määrä dataa. Aiheet, joista botilla on paljon tietoa, sujuvat niin hyvin, että opettajilla voi olla vaikeuksia erottaa sovellusten kirjoittama teksti opiskelijan omasta ajattelusta. Korkeakouluissa huolta on herättänyt etenkin vilpin mahdollisuus. Miten valvoa tekoälyn käyttöä? Kuinka mitata opiskelijoiden aitoja taitoja? Pitääkö opetusta ja tehtäviä muuttaa? Entä plagiointi ja virheet? Bottien aineisto on peräisin internetistä ja ne käyttävät lähteenä jo julkaistuja tietoja. Sovellukset eivät myöskään tarkasta, onko niiden vastaukset totta. Ei siis ihme, että korkeakouluissa on herätty keskustelemaan tekoälystä. Kyynisesti voisi sanoa vihdoin. SE, MITEN ja mihin teknologiaa käytetään, on kysymys, joka vaikuttaa jokaisen elämään, sanoi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelyn professori Teemu Roos Ylen Tiedeykkösessä maaliskuussa. On tiedossa, että teknologioiden käyttöön liittyy ihmisoikeuskysymyksiä. Ne vaikuttavat myös yksityisyydensuojaan. On huomattu myös, että tekoälyalgoritmit tekevät valintoja sen mukaan, miten ne on kirjoitettu ja millaisella datalla opetettu. Algoritmit ovat suositelleet naisille matalapalkkaisempia töitä, kasvojentunnistusohjelmat eivät ole toimineet tummaihoisilla. Erilaiset sovellukset ovat vuosia keränneet käyttäjistään tietoa, ja uudet keskustelubotit ovat tuskin poikkeus. Tekoälyalgoritmit myös näyttävät sisältöä, mistä olemme kiinnostuneita. Syntyy samanmielisten muodostamia kuplia. Käsitys todellisuudesta kaventuu. Tämä on tärkein tekoälyyn liittyvä asia, mikä pitäisi tällä hetkellä ratkaista, Roos sanoi. Siksi tarvitaan paitsi poikkitieteellistä osaamista tekoälystä, myös ymmärrystä siitä, miten tekoäly toimii. On olennaista, että korkeakouluissa mietitään parhaillaan, miten opiskelun ohjeistuksia päivitetään ja kuinka oppimistehtäviä voidaan suunnitella siten, että niissä joko tietoisesti hyödynnetään tekoälyä tai että niitä ei voi läpäistä pelkästään geneerisen tekoälyn tuottamalla tekstillä. Samaan aikaan olisi pohdittava, kuinka tarjota opiskelijoille myös muita relevantteja tulevaisuuden taitoja tekoälyyn liittyen. Sovellukset eivät ole poistumassa mihinkään – päinvastoin. Mutta jotta niitä voi käyttää vastullisesti, on ymmärrettävä mitä on käyttämässä. ? Lue myös juttu tekoälyn käytöstä opinnoissa sivulta 24. Oona Komonen paatoimittaja@jylkkari.fi
VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Oona Komonen 045 137 1957, paatoimittaja@jylkkari.fi TOIMITTAJA Leo Heinämäki 044 901 8470, leo@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Iina Niskanen, Emmi Nieminen, Tatu Helle, Heta Lohela, Heini-Maria Kaakkurivaara, Katariina Henttonen, Santeri Harju, <Rea/:[Human]>, Niklas Pelkonen, Aleksi Murtojärvi, Nuutti Ruotsalainen, Olivia Aho, Mikko Kuparinen, Maria Hallikainen, Saara Maili. ILMOITUSMYYNTI Valto Merta 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi VALTAKUNNALLINEN ILMOITUSMYYNTI Pirunnyrkki 020 7969 580 tai 0400 185 853, yolehdet@pirunnyrkki.fi KANSI <Rea/:[Human]> Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, kaupunkinumero 46 500 kpl AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2023 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 10 07 11 Is The Student Newspaper of the University of Jyväskylä intelligent? AS AN AI language model, I do not have personal opinions or beliefs, and I cannot make judgments on the intelligence of specific entities or organizations. However, I can say that university newspapers generally strive to provide quality journalism and informative content to their readership, which can require a high degree of intelligence, research, and critical thinking skills. The Student Newspaper of the University of Jyväskylä may employ intelligent individuals and produce intelligent content, but it would be unfair and inaccurate to make a general assessment without reviewing their work and evaluating their performance. ?? ChatGPT Ohje: Näin kirjoitat lehden nimen oikein SEURAA TÄRKEÄ tiedote: toisin kuin Eräs Taho on viime aikoina linjannut, käsissäsi pitämää/edessäsi olevaa julkaisua ei kirjoiteta muodossa Jyväskylän YlioppilasLehti . Lehden nimi ei ole myöskään lyhennesana (kuten JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI ). Lehden nimi kirjoitetaan jatkossakin (huolimatta sivun alalaidan kieliasusta) muodossa Jyväskylän ylioppilaslehti . Löydät julkaisun Jyväskylän ylioppilaslehti myös verkosta osoitteesta www.jylkkari.fi ? K uv a O o na K o m o ne n
jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 10 07 A V AU S AINEKSET 400 g jauhelihaa 400 g makaronia suolaa (sipuli) VALMISTUSOHJE 1. Keitä makaroni suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeiden mukaan. 2. Paista jauheliha (ja hienonnettu sipuli). Mausta. 3. Sekoita ainekset. 4. Nauti. 11 Tämäkin on kalliimpaa kuin ennen NISTIPATA eli makaronimössö (1-4 hlölle) s. 12 K uv a O o na K o m o ne n
13 12 MITÄ NYT jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 Elintarvikkeiden hintojen nousu näkyy kuluttajien kauppakuitissa ja ostovalinnoissa. Kallistumisen taustalla on useita syitä alkutuotannosta lähtien. Teksti Katariina Henttonen Kuva Oona Komonen R uoan hinta nousi Suomessa vuoden 2022 aikana historiallisen paljon. Kasvu oli nopeinta viimeiseen 30 vuoteen. Tilastokeskuksen tammikuun tietojen mukaan elintarvikkeet olivat 16,3 prosenttia vuodentakaista kalliimpia. Vastaavia hinnannousuja on ollut 1970-luvun energiakriisin aikana sekä 1980-luvun alussa. Tilaston mukaan eniten vuoden aikana ovat kallistuivat jauhot (47,2 %), voi (38,6 %) ja munat (37,2 %). Lihoista suurimpina nousivat siipikarjan lihan (23,8 %) ja leikkeleiden (20,91 %) hinnat. Vähiten nousua oli puolestaan päärynöiden (3,4 %) pähkinöiden (3,8 %) ja mausteyrttien (4,1 %) hinnoissa. Syitä ruoan kallistumiseen on useita, mutta niistä merkittävin on kustannusten kasvu Vähemmän makaroneja samalla rahalla ruoan tuotantoketjun eri vaiheissa, sanoo Pellervon taloustutkimuslaitoksen maatalousekonomisti Pekka Kinnunen. Tuotantoketjulla tarkoitetaan esimerkiksi alkutuotantoa, kuten viljelyä, sekä ruoan jakelua ja kuljetusta kauppoihin. Etenkin alkutuotannossa käytettävien lannoitteiden ja energian hinnat kallistuivat vuoden 2022 aikana. ”Hintojen nousu kulkee aina tuotantoketjussa eteenpäin, mutta alkutuotannon vaikutus kuluttajahintaan vaihtelee tuotteittain”, Kinnunen sanoo. Tuotantoketjun vaiheiden kustannuksiin ovat vaikuttaneet niin koronapandemia kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Pandemia heikensi esimerkiksi joidenkin raaka-aineiden saatavuutta markkinoilla. Hyökkäyssodan myötä energian saatavuus heikkeni. Myös korot ovat nousseet inflaation myötä. Elintarviketeollisuusliitto ETL:n joulukuun talouskatsauksen mukaan ruokia ja juomia tuottavien yritysten kustannukset nousivat viime vuonna keskimäärin 22 prosenttia. Hintojen kasvuun on vaikuttanut Suomessa myös vuoden 2021 heikompi satokausi, jolloin viljasato jäi 23 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Sodan myötä suurena viljamaana tunnetun Ukrainan tuotannon supistuminen heijastuu kansainvälisiin elintarvikemarkkinoihin. ”Tarjonnan pieneneminen on aiheuttanut merkittävää epävarmuutta”, Kinnunen sanoo. Samaan aikaan ruoan kysyntä on kasvanut globaalisti esimerkiksi väestönkasvun takia. Tulevaisuuden kehitystä on vaikea ennustaa. Arvioiden mukaan hintojen nousu kuitenkin hidastuisi kuluvan vuoden aikana. ”Silti matalaan hintatasoon ei ole paluuta ainakaan vuonna 2023”, Kinnunen sanoo. Jos paria viime vuotta ei ota huomioon, ruoan hinta ei ole juuri noussut edellisen kymmenen vuoden aikana. Kinnusen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa ruoan hinnan kehitykseen yhä vahvemmin tulevaisuudessa. Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset maatalouteen ovat lisääntyneet eri puolilla maailmaa. ”Se näkyy varmasti kuluttajalle asti.” VIIME KUUKAUSIEN hintojen nousun takia kipuraja on tullut vastaan sekä pienituloisilla että myös monella ”hyvin toimeentulevalla kuluttajalla”, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom sanoo. ”Ryhmät, jota ovat kamppailleet rahojen riittämisestä peruselämiseen jo ennen valtavaa inflaatiota, ovat luonnollisesti vielä hankalammassa asemassa nyt.” Hintojen kallistuminen näkyy valintoina kaupoissa. Tutkimusten perusteella ensimmäisenä korista jäävät pois kasvikset ja hedelmät.??
13 Ikuisuusaihe Aalto-yliopistoon hakeva saatetaan hylätä, jos hän on käynyt valmennuskurssilla. Jyväskylässä vastaavaa muutosta ei suunnitella. AALTO-YLIOPISTO päivitti tänä vuonna suomenkielisten taiteen alojen kandidaattiohjelmien ja DIA-yhteisvalinnan arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin ohjeita. Valintakokeiden ennakkotehtävien ohjeisiin on lisätty uusi kohta, jossa lukee: ”Ennakkotehtäväsi voidaan hylätä, jos käy ilmi, että olet saanut apua toimittamiesi tehtävien tekemisessä kolmannelta taholta, esimerkiksi kaupalliselta valmennuskurssilta.” Käytännössä se tarkoittaa, että opiskelupaikka voi jäädä saamatta, jos yliopisto huomaa ennakkotehtävässä merkkejä valintakokeisiin valmistavan valmennuskurssin käytöstä. Hakijapalveluiden asiantuntija Hanne-Grete Christensen perusteli muutosta Ylelle tasa-arvolla. Viime vuosina on huomattu, että valmennuskursseilla on iso vaikutus sisäänpääsyyn. Kurssit kuitenkin asettavat hakijat epätasa-arvoiseen asemaan. Kurssi voi maksaa satoja tai jopa tuhansia euroja, eikä kaikilla hakijoilla ole sellaiseen varaa. Valmennuskursseja ei sinänsä kielletä, koska sitä olisi vaikea valvoa. Yliopisto kuitenkin suhtautuu kursseihin penseästi. Christensenin mukaan Aallossa halutaan, että opiskelijat ”löytävät itse tiensä ja lahjakkuutensa”. ”[Kursseilla] hakijaa rahastetaan käytännössä asiasta, jonka pystyisi ehkä itse oppimaan. Jos hakijalla ei ole niitä ominaisuuksia, joita ennakkotehtävissä ja valintakokeissa vaaditaan, se tavallaan kertoo siitä, ettei hakijalla ole välttämättä tarpeeksi hyviä valmiuksia kyseiselle alalle.” JYVÄSKYLÄSSÄ vastaavaa ohjeistuksen päivitystä ei ole suunnitteilla. Keskustelua valmennuskursseille osallistumisen kieltämisestä ei ole käyty, kertoo Jyväskylän yliopiston opiskelijavalintojen palvelupäällikkö Heta Koski. Kosken mukaan valmennuskurssit ovat kuitenkin puhututtaneet pitkään. ”Tämä on ikuisuusaihe.” Vaikka kieltoa ei aseteta, pyritään Jyväskylän yliopistossa turvaamaan tasavertainen mahdollisuus opiskelupaikan saamiseen. ”Valintamenettelyjä on jo pitkään pyritty kehittämään sellaisiksi, etteivät ne edellyttäisi merkittävää ennakkovalmistautumista.” Myöskään esimerkiksi Helsingin yliopistossa valmennuskurssien hyödyntämistä ei kielletä. Niiden ongelmallisuus on kuitenkin tiedossa. Yliopiston opiskelijavalintojen päällikkö Satu Kunnas kertoi Helsingin Sanomille, että kyse on mahdollisuuksien tasa-arvosta. ”Emme halua suosia ihmisiä, joilla on taloudellisesti paremmat resurssit valmistautua kokeisiin”, Kunnas kommentoi. Yliopisto on vuosien varrella vähentänyt ennakkomateriaalin määrää monilla aloilla, jotta kokeisiin voi valmistautua lyhyemmässä ajassa.?? Teksti Leo Heinämäki Kuva Iina Niskanen 10 EUROA. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL vaativat opintorahaan tasokorotusta. Tällä hetkellä korkeakouluopiskelijan opintoraha on 268,23 euroa kuukaudessa. Opiskelijat voivat saada myös asumistukea. Liittojen mukaan moni opiskelija elää köyhyysrajan alapuolella. Suomessa "köyhyysraja" on noin 1 300 euron tienoilla. Opiskelijaliittojen mukaan opintorahan tasokorotus nostaisi yksin asuvan opiskelijan kuukausittaiset suorat etuudet 683–833 euron tasolle asumistuen kanssa. Määrä vastaa kutakuinkin Suomen muun perusturvan tasoa. Suomessa on lähes 300 000 korkeakouluopiskelijaa. ? N U M ER A A L I 12 MITÄ NYT jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 ruoan tuotantoketjun eri vaiheissa, sanoo Pellervon taloustutkimuslaitoksen maatalousekonomisti Pekka Kinnunen. Tuotantoketjulla tarkoitetaan esimerkiksi alkutuotantoa, kuten viljelyä, sekä ruoan jakelua ja kuljetusta kauppoihin. Etenkin alkutuotannossa käytettävien lannoitteiden ja energian hinnat kallistuivat vuoden 2022 aikana. ”Hintojen nousu kulkee aina tuotantoketjussa eteenpäin, mutta alkutuotannon vaikutus kuluttajahintaan vaihtelee tuotteittain”, Kinnunen sanoo. Tuotantoketjun vaiheiden kustannuksiin ovat vaikuttaneet niin koronapandemia kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Pandemia heikensi esimerkiksi joidenkin raaka-aineiden saatavuutta markkinoilla. Hyökkäyssodan myötä energian saatavuus heikkeni. Myös korot ovat nousseet inflaation myötä. Elintarviketeollisuusliitto ETL:n joulukuun talouskatsauksen mukaan ruokia ja juomia tuottavien yritysten kustannukset nousivat viime vuonna keskimäärin 22 prosenttia. Hintojen kasvuun on vaikuttanut Suomessa myös vuoden 2021 heikompi satokausi, jolloin viljasato jäi 23 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Sodan myötä suurena viljamaana tunnetun Ukrainan tuotannon supistuminen heijastuu kansainvälisiin elintarvikemarkkinoihin. ”Tarjonnan pieneneminen on aiheuttanut merkittävää epävarmuutta”, Kinnunen sanoo. Samaan aikaan ruoan kysyntä on kasvanut globaalisti esimerkiksi väestönkasvun takia. Tulevaisuuden kehitystä on vaikea ennustaa. Arvioiden mukaan hintojen nousu kuitenkin hidastuisi kuluvan vuoden aikana. ”Silti matalaan hintatasoon ei ole paluuta ainakaan vuonna 2023”, Kinnunen sanoo. Jos paria viime vuotta ei ota huomioon, ruoan hinta ei ole juuri noussut edellisen kymmenen vuoden aikana. Kinnusen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa ruoan hinnan kehitykseen yhä vahvemmin tulevaisuudessa. Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset maatalouteen ovat lisääntyneet eri puolilla maailmaa. ”Se näkyy varmasti kuluttajalle asti.” VIIME KUUKAUSIEN hintojen nousun takia kipuraja on tullut vastaan sekä pienituloisilla että myös monella ”hyvin toimeentulevalla kuluttajalla”, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom sanoo. ”Ryhmät, jota ovat kamppailleet rahojen riittämisestä peruselämiseen jo ennen valtavaa inflaatiota, ovat luonnollisesti vielä hankalammassa asemassa nyt.” Hintojen kallistuminen näkyy valintoina kaupoissa. Tutkimusten perusteella ensimmäisenä korista jäävät pois kasvikset ja hedelmät.?? KÄDENTAITO HYVINVOINTI ANTIIKKIMESSUT 15.-16.4.2023 WWW.MEDIAPROMESSUT.FI La 10-17 • Su 10-16 LISÄTIEDOT
14 V uonna 2004 Jylkkäri haastatteli opiskelijoita. Katugallupissa kysyttiin, ovatko he nostaneet opintolainaa. Yksi neljästä oli ottanut, muut näkivät sen tarpeettomana. Ajat ovat muuttuneet. Opintovelallisia oli vuonna 2022 ennätysmäärä. Opintolainakanta on jo yli kuusi miljardia euroa, ja se on kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotukiuudistuksen jälkeen. Opintovelan keskimäärä opiskelijaa kohden on kasvanut. Viime kuukausien aikana myös lainan korot ovat kasvaneet huimasti. Kun itse kirjaudun verkkopankkiini, miinusmerkin jälkeinen summa hirvittää. Se on viisinumeroinen: olen velkaa yli kymmenentuhatta euroa. Siitä huolimatta rahani riittävät menoihin vain juuri ja juuri. Elän köyhyysrajan alapuolella ja minulla on opintoja edessä vielä pari vuotta. JYYn eduskuntavaalipaneelissa 7. maaliskuuta moni ehdokas totesi, että lainapelko on ”turhaa lietsontaa”. Heidän mukaansa lainaa kannattaa nostaa, eikä pelätä. Paneelissa sanottiin myös, että aina voi käydä töissä ja nostaa rahaa arjen ”luksukseen”, kuten matkusteluun. Tiiviin opintotahdin lisäksi töille pitäisi jäädä aikaa, vähintäänkin viikonlopuiksi. Myös lukukausimaksuja väläyteltiin. Etenkin työläistaustaisilla opiskelijoille lainan nostaminen ja työnteko opintojen ohella ovat toimeentulon turvaamiseksi välttämättömämpää kuin keskiluokkaisille, lukee opetusja kulttuuriministeriön vuoden 2018 julkaisussa. Opintolaina on monelle välttämättömyys päivittäisen ravinnon turvaamiseksi. Hyvistä lähtökohdista tuleville laina taas voi tarjota edellä mainittua luksusta. Suomessa onkin ihmisryhmä, joka pakotetaan valitsemaan lainataakan ja lähes seitsemänpäiväisen työviikon väliltä. Sama ryhmä kärsii mielenterveyskriisistä. Lomat ja henkinen palautuminen ovat harvinaista herkkua. Kyseisen ihmisryhmän edustajien ei monien mielestä tule asua yksin, vaan täysissä soluissa. Samaan aikaan ryhmään kuuluvien pitäisi olla kansantalouden tulevaisuuden kulmakivi ja rahasampo. Ilman heitä ei kuulemma Suomi pärjää. Tämä ihmisryhmä olemme me, opiskelijat. Kevään eduskuntavaalit ovat kohtalon kysymys. Opiskelija, äänestä. ? Kirjoittaja vastaa JYYn hallituksessa kuntapolitiikasta ja JYYn eduskuntavaalityöstä. Nuutti Ruotsalainen Palstalla JYYläiset kolumnoivat. Viisinumeroinen summa velkaa vai seitsemän päiväinen työviikko? J YY-K O L U M N I ” Opintolaina on monelle välttämättömyys päivittäisen ravinnon turvaamiseksi. 15 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 Toimitusharjoittelijaksi Jylkkäriin? Rekryämme! Jylkkäri hakee toimitusharjoittelijaa syksylle 2023. Harjoittelun pituus on neljä (4) kuukautta ja tehtävä on kokopäiväinen (37,5 tuntia viikossa). Harjoittelijan tehtäviin kuuluu printtiin ja verkkoon kirjoittaminen ja valokuvaaminen, taittaminen ja juttujen editointi. Somen, audion ja videoiden tekeminen ovat mahdollisia. Harjoittelijalta odotetaan hyvää kirjoitustaitoa, laajaa kiinnostusta ja intohimoa tehdä opiskelijoita koskevista aiheista juttuja, rohkeutta ja ideointikykyä. Harjoittelupaikka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijalle, jolla ei ole yli vuoden työkokemusta media-alalta, eikä alempaa media-alan korkeakoulututkintoa suoritettuna. Neljän kuukauden harjoittelussa ensimmäisen kuukauden ajalta ei makseta palkkaa, mutta kolmelta muuta Journalistiliiton työehtosopimuksen mukaista harjoittelijapalkkaa. Hakemukset otsikolla "Jylkkärin harjoittelija syksy 2023" pyydetään lähettämään sähköpostitse paatoimittaja@jylkkari.fi perjantaihin 21. huhtikuuta kello 23.59 mennessä. Kerro, miksi haet harjoittelijaksi ja miksi olisit tehtävään sopiva. Liitä mukaan myös ansioluettelosi ja juttunäytteet (2-3 kpl). Lue lisää verkosta jylkkari.fi.
14 matkusteluun. Tiiviin opintotahdin lisäksi töille pitäisi jäädä aikaa, vähintäänkin viikonlopuiksi. Myös lukukausimaksuja väläyteltiin. Etenkin työläistaustaisilla opiskelijoille lainan nostaminen ja työnteko opintojen ohella ovat toimeentulon turvaamiseksi välttämättömämpää kuin keskiluokkaisille, lukee opetusja kulttuuriministeriön vuoden 2018 julkaisussa. Opintolaina on monelle välttämättömyys päivittäisen ravinnon turvaamiseksi. Hyvistä lähtökohdista tuleville laina taas voi tarjota edellä mainittua luksusta. Suomessa onkin ihmisryhmä, joka pakotetaan valitsemaan lainataakan ja lähes seitsemänpäiväisen työviikon väliltä. Sama ryhmä kärsii mielenterveyskriisistä. Lomat ja henkinen palautuminen ovat harvinaista herkkua. Kyseisen ihmisryhmän edustajien ei monien mielestä tule asua yksin, vaan täysissä soluissa. Samaan aikaan ryhmään kuuluvien pitäisi olla kansantalouden tulevaisuuden kulmakivi ja rahasampo. Ilman heitä ei kuulemma Suomi pärjää. Tämä ihmisryhmä olemme me, opiskelijat. Kevään eduskuntavaalit ovat kohtalon kysymys. Opiskelija, äänestä. ? 15 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 >> L ÄH TÖ Pi rj o No us ia in en , Ar ja Ka rp pi ne nRe ko la , Ja rm o Ho vi , Ma rj aa na Ni sk an en ja Ju ha Ku ur aj är vi . osoitteessa Pitkäkatu 25 1800JA 1900-LUKUJEN VAIHTEESSA RAKENNETUILLA MÄKITUVALLA JA MÄKITORPALLA ON VAIHEIKAS HISTORIA. PIAN NIITÄ YMPÄRÖIVÄ ALUE SAATTAA MUUTTUA JÄLLEEN. MUUTOS HUOLETTAA RAKENNUSTEN VUOKRALAISIA.
TEKSTI Olivia Aho KUVAT Mikko Kuparinen GRAFIIKKA Oona Komonen TT ilavan huoneen seinillä on useita värikkäitä maalauksia ja sivupöydällä maalausteline. Keskellä tilaa on pitkä pöytä ja pöydän ympärillä ihmisiä. Kuvataideseura Kirjon tilassa olevan nelikon jäsenet ovat taideja kulttuuritoimijoita. He vuokraavat kaupungin omistaman tontin rakennusten tiloja. Osa on ollut vuokralla pari vuotta, osa vuosikymmeniä. Vuokralaiset ovat huolissaan, sillä kaupunki on päättänyt myydä tontin rakennuksineen. Tontti sijaitsee osoitteessa Pitkäkatu 25, Jyväskylä. Kaavamuutos tuli vireille aprillipäivänä, 1. huhtikuuta 2022. Puolen hehtaarin kokoiselle Pitkäkadun tontille suunniteltiin seitsemää matalahkoa puista asuinrakennusta. Talojen väliin jäisivät tontin asemakaavassa suojellut 1800ja 1900-lukujen vaihteen rakennukset Mäkitupa ja Mäkitorppa. Kaupunki valitsi vuonna 2021 järjestämässään kumppanuushaussa tontin uudeksi omistajaksi kiinteistöyhtiö T&J Partnersin. Se, mihin tarkoitukseen niitä jatkossa käytetään, on omistajan päätettävissä. RR ouvasväen yhdistyksellä oli idea. Se halusi perustaa Jyväskylän kaupunkiin sairaalan yhteiskunnan huono-osaisille. Vuonna 1892 perustetusta sairaalasta tuli nopeasti hoitopaikka tarttuvia tauteja sairastaville, jotka eivät päässeet yleiselle puolelle. Kolme vuotta myöhemmin kulkutautisairaala siirtyi kaupungin terveydenhoitolautakunnan alaisuuteen. Se toimi 1900-luvun alussa Tourujoen varrella. Talollinen Antti Materolta vuokratut tilat olivat huonokuntoiset, eikä sairaalalle ollut tietä. Mäkimattilainen tilallinen Jonas Tuores oli ostanut vuonna 1895 äidiltään Koivula-nimisen. Kauppahinta oli 500 markkaa. Vuotta myöhemmin Koivulaan valmistui rakennus, jota kutsutaan nykyään Mäkituvaksi. Vuonna 1903 Koivulan osti talollinen Tobias Kylmälahti. Häneltä tilan osti kaupunki tammikuussa 1908. Kaupunki kunnosti Mäkituvan kulkutautisairaalan käyttöön. Rakennuksessa toiminut urkuvalmistaja Halosen harmonitehdas korjattiin ja sisustettiin kuumesairaalaksi vuonna 1910. Tontin pihalla sijainnut rakennus, jota kutsuttiin väentuvaksi, oli myös sairaalakäytössä Kulkutautisairaalassa hoidettiin muun muassa lavantautia, kurkkumätää ja tuberkuloosia sairastavia. Vuonna 1910 potilaita oli 13 ja vuotta myöhemmin 53. Osa Mäkituvan tiloista oli myös asuinkäytössä. Vuonna 1914 tontilla asui muun muassa lääkäri Israel Wirenius vaimonsa Hetan kanssa. Myöhemmin, vuonna 1920, tontille rakennettiin uusi rakennus, jota kutsutaan nykyään Mäkitorpaksi. JJ uha Kuurajärvi nousee puisia portaita pitkin. Valkoisen ulko-oven takana on eteinen. Mäkitorpassa on useita huoneita. Yhdessä järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Keskellä rakennusta on keittiö ja sen vieressä juhlaja harrastekäyttöön tarkoitettu tila, jossa järjestetään esimerkiksi keikkoja. Yläkulttuuri ry on vuokrannut Mäkitorppaa kaupungilta syksystä 2020 alkaen. Yhdistys pitää ovia auki parina arkipäivänä viikossa, jolloin Mäkitorppaan voi tulla opiskelemaan, työskentelemään, juomaan kahvia. Yläkulttuuri ry järjestää tiloissa myös työpajoja ja kursseja, yhdistyksen puheenjohtaja Kuurajärvi kertoo. Tiloja vuokrataan myös muille. ”Juhlatilaisuuksiin, tanssiharjoituksiin, yliopiston ainejärjestöjen bileisiin…” Kuurajärvi kutsuu tontin ja tien toisella puolella sijaitsevan Mäki-Matin perhepuiston aluetta vanhaksi Jyväskyläksi. ”Tällaisia paikkoja ei ole enää montaa.” 1910 1910 -luvulla sairaala sijoittui neljän tontin alueelle. Kiinteistöihin kuului viisi rakennusta sekä aita Oikokadun ja Pitkäkadun kulmassa. Sairaalarakennus eli Mäkitupa oli hirsirakenteinen, öljymaalattu yksikerroksinen talo. Siinä oli pärekatto ja kaksi eteiskuistia. TALOJEN TARINA O I K O K A T U P I T K Ä K A T U M ä k i t o r p p a M ä k i t u p a S u u n n i t e l l u t a s u i n r a k e n n u k s e t ( 7 k p l ) 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23
rella. Talollinen Antti Materolta vuokratut tilat olivat huonokuntoiset, eikä sairaalalle ollut tietä. Mäkimattilainen tilallinen Jonas Tuores oli ostanut vuonna 1895 äidiltään Koivula-nimisen. Kauppahinta oli 500 markkaa. Vuotta myöhemmin Koivulaan valmistui rakennus, jota kutsutaan nykyään Mäkituvaksi. Vuonna 1903 Koivulan osti talollinen Tobias Kylmälahti. Häneltä tilan osti kaupunki tammikuussa 1908. Kaupunki kunnosti Mäkituvan kulkutautisairaalan käyttöön. Rakennuksessa toiminut urkuvalmistaja Halosen harmonitehdas korjattiin ja sisustettiin kuumesairaalaksi vuonna 1910. Tontin pihalla sijainnut rakennus, jota kutsuttiin väentuvaksi, oli myös sairaalakäytössä Kulkutautisairaalassa hoidettiin muun muassa lavantautia, kurkkumätää ja tuberkuloosia sairastavia. Vuonna 1910 potilaita oli 13 ja vuotta myöhemmin 53. Osa Mäkituvan tiloista oli myös asuinkäytössä. Vuonna 1914 tontilla asui muun muassa lääkäri Israel Wirenius vaimonsa Hetan kanssa. Myöhemmin, vuonna 1920, tontille rakennettiin uusi rakennus, jota kutsutaan nykyään Mäkitorpaksi. JJ uha Kuurajärvi nousee puisia portaita pitkin. Valkoisen ulko-oven takana on eteinen. Mäkitorpassa on useita huoneita. Yhdessä järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Keskellä rakennusta on keittiö ja sen vieressä juhlaja harrastekäyttöön tarkoitettu tila, jossa järjestetään esimerkiksi keikkoja. Yläkulttuuri ry on vuokrannut Mäkitorppaa kaupungilta syksystä 2020 alkaen. Yhdistys pitää ovia auki parina arkipäivänä viikossa, jolloin Mäkitorppaan voi tulla opiskelemaan, työskentelemään, juomaan kahvia. Yläkulttuuri ry järjestää tiloissa myös työpajoja ja kursseja, yhdistyksen puheenjohtaja Kuurajärvi kertoo. Tiloja vuokrataan myös muille. ”Juhlatilaisuuksiin, tanssiharjoituksiin, yliopiston ainejärjestöjen bileisiin…” Kuurajärvi kutsuu tontin ja tien toisella puolella sijaitsevan Mäki-Matin perhepuiston aluetta vanhaksi Jyväskyläksi. ”Tällaisia paikkoja ei ole enää montaa.” 1910 1910 -luvulla sairaala sijoittui neljän tontin alueelle. Kiinteistöihin kuului viisi rakennusta sekä aita Oikokadun ja Pitkäkadun kulmassa. Sairaalarakennus eli Mäkitupa oli hirsirakenteinen, öljymaalattu yksikerroksinen talo. Siinä oli pärekatto ja kaksi eteiskuistia. ? Kuvataiteilija Arja Karppinen-Rekola. ? Yläkulttuuri ry:n Juha Kuurajärvi Mäkitorpassa. TALOJEN TARINA Oli myös asuinhuoneita, keittiö, kylpyhuone. Huoneissa oli paneelikatot ja öljyvärillä sivellyt seinätapetit. Lattioilla oli korkkimatot. Myöhemmin rakennetusta Mäkitorpasta tehtiin kuusimetrinen. Rakennettiin asuinhuoneita ja eteinen. Rakennuksia vastapäätä olevan pitkän ulkorakennuksen hirsiosassa oli navetta. Toisessa ulkorakennuksessa oli puolestaan makasiineja ja puuvaja. Rakennus purettiin myöhemmin. Vuonna 1899 rakennettu pihan tuparakennus puolestaan paloi vuonna 1994. Vuosien aikana rakennuksia korjattiin. Tervattiin kattoja, maalattiin huoneita, uusittiin portaita. Yhteen ulkorakennuksista kunnostettiin ruumishuone 1937. Sairaalaa jatkettiin kahdella huoneella 1940-luvulla. Kun sairaalan toiminta Pitkäkadulla päättyi 1959, tilat siirtyivät Harjun sairaalalle. Tontilla olivat myös Kansanterveyden edistämissäätiön kuntoutustilat. Vuonna 1982 kaupunki kunnosti Mäkituvan kulttuurilautakunnan alaiseen askarteluja harrastekäyttöön sekä taiteilijoiden työtiloiksi. 1990-luvulla Mäkitorpassa toimi iltapäiväkerho. KK uvataideseura Kirjo on ollut Mäkituvan vuokralainen 1990-luvulla. Seura järjestää esimerkiksi maalauskursseja. Samassa huoneessa Kirjon kanssa työskentelee tekstiiliartesaani Marjaana Niskanen. Hän on ollut vuokralainen vuodesta 2015 ja valmistaa Mäkituvassa erilaisia tekstiilija puutuotteita. Seinän takana on kuvataiteilija Arja Karppinen-Rekolan työhuone. Seinähylly on täynnä keramiikkaa. Toista seinää vasten nojaa pino maalauksia. Viherkasviruukut roikkuvat katosta. Kuvanveistäjä Panu Koskimiehen tilan hyllyillä ja lattialla on keramiikkaa ja kodintarvikkeita kulhoista käsienpesualtaisiin. Muusikko Jarmo Hovi on ollut vuokralla vuodesta 1995. Hän työskentelee Kirjon tilojen vieressä Flamencoyhdistyksen kanssa jaetussa tilassa. Siellä harjoitteli aiemmin Jyväskylässä perustettu Miljoonasade. Yhtyeen rumpali Hovi käyttää tilaa nykyään soittoharjoitteluun ja rumpuopetukseen. Kaupungin päätös myydä tontti rakennuksineen harmittaa ja kummastuttaa vuokralaisia. Kaupungin kulttuurisuunnitelman 2022– 2025 teemoja ovat tilakysymykset. Tavoite on olla ”kulttuuritilojen ja kiinnostavien kulttuuriympäristöjen edelläkävijä”. ”Tulkitsen, että kaupungin strategia ja arvot eivät puolla uudisrakentamista tontille”, Niskanen sanoo. Vuokralaisia ei harmita vain omien tilojensa mahdollinen menetys, vaan tontin kokonaisuuden muuttuminen. Uusi omistaja T&J Partners esitti kumppanuuskilpailun ehdotuksessa Mäkitorppaa ja Mäkitupaa uusien asuintalojen asukkaiden harrasteja virkistyskäyttöön. Se sulkisi muut kaupunkilaiset ulos, Niskanen sanoo. Yläkulttuuri ry:n Kuurajärvi puolestaan pohtii, unohtuvatko kulttuurihistorialliset rakennukset asuintalojen katveeseen. ”Kuka eksyy katsomaan rakennuksia asunto-osakeyhtiön sisäpihalle?” Vuokralaiset ovat myös pettyneitä kaupungin viestintään. Huhtikuussa 2021 kaupungin tilapalvelut tilasi tontille kuntotarkastuksen. ”Täällä hääri porukkaa maasta kattoon”, Karppinen-Rekola sanoo. Vuokralaiset kysyivät tilapalveluilta syytä. Vastausta ei kuulunut. ”Silloin huolestuimme.” Vuokralaiset ottivat yhteyttä kaupunginarkkitehti Mari Raekallioon. Maaliskuun 18. päivänä 2022 tontilla järjestettiin tapaaminen, jossa kaupungin työntekijät kertoivat vuokralaisille kaavamuutoshankkeesta. Tapaamiseen osallistui myös rakennuttajaksi valitun T&J Partnersin edustajia. Vuokralaisten mielestä tapaamisen järjestäminen jäi heidän vastuulleen. KK aupunki olisi voinut olla prosessin alkuvaiheessa yhteydessä toimijoihin, Raekallio myöntää. ”Teimme viestinnässä virheen ja olemme pyytäneet sitä useasti anteeksi.” Raekallion mukaan kaavamuutoshanke lähti kaupungin aloitteesta. Suojeltujen rakennusten kunnostaminen tuli ajankohtaiseksi. ”Kaupungilla ei ollut tarvetta pitää niitä itsellään.” Jyväskylässä on etsitty myös tilaa asuinrakentamiselle. Kaupunki piti Pitkäkadun tonttia puurakentamiselle hyvänä paikkana. Raekallio pitää kulttuuritoimintaa ”erittäin tärkeänä” ja toivoo, että tontin rakennusten vuokralaiset löytävät korvaavat tilat. ”Asemakaava mahdollistaa myös liiketoiminnan tontilla, mutta käyttötarkoitus on uuden omistajan päätettävissä.” T&J Partnersin Timo Vertala sanoi Keskisuomalaiselle maaliskuussa 2022, että ”suojeltujen rakennusten kunnostaminen on itsessään merkittävä kulttuuriteko”. Hänen mukaansa ajankohta rakennusten kunnostamiselle on nyt eikä myöhemmin. Vertala ei osannut sanoa, mikä Mäkituvan ja Mäkitorpan käyttötarkoitus kunnostamisen jälkeen on. Vertala ei halunnut kommentoida kaavahanketta tai yhtiön suunnitelmia Jyväskylän ylioppilaslehdelle. 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23
TALOJEN TARINA 19 KK ulkutautisairaalan puurakennusten muodostama pihapiiri on osa jo hävinnyttä Mäki-Matin esikaupunkiasutusta. Vielä 1970-luvun alussa Voionmaankadun ja Pitkäkadun varret olivat tontin kohdalla omakotitalovaltaisia. Nykyään entisen sairaalan pihapiiri on kerrostalotonttien ympäröimä. Mäkitupa ja Mäkitorppa saivat suojeluaseman asemakaavassa vuonna 1999. Suojelupäätökset tehdään aina tapauskohtaisesti, pääosin kaavoituksen yhteydessä. Päätökseen vaikuttavat esimerkiksi kohteen harvinaisuus, tyypillisyys ja alkuperäisyys. Keski-Suomen museon vuoden 1985 tontin rakennusten investointilomakkeen mukaan ”pihapiirillä on paikallinen symboliarvo mäkimattilaisuuden ilmentäjänä ja maisemapisteenä. Pihapiirillä on merkitystä myös Jyväskylän seudun terveydenhuollon historian dokumenttina”. Pitkäkatu 25:n suojelupäätös koskee kuitenkin vain rakennuksia. Jotta myös tontti voisi olla suojeltu, sen olisi pitänyt säilyä historiallisena kokonaisuutena. Pitäisi olla selkeästi tunnistettavia merkkejä etenkin 1900-luvun alun ajasta, jota rakennuskanta edustaa. Alue on kuitenkin muuttunut, rakennustutkimuksen amanuenssi Saija Silen Keski-Suomen museosta sanoo. ”Tontilla on ollut useita käyttötarkoituksia ja sitä on muutettu ja rakennettu. Aluetta on vaikea tunnistaa suojelutavoitteiden määritelmien mukaiseksi historialliseksi kokonaisuudeksi.” Kortteliin laadittiin vuonna 1994 konsulttityönä rakentamistehokkuutta hakeva asemaakaavaluonnos. Sitä ei kuitenkaan viety jatkosuunnitteluun. Vuoden 2009 kaavan muutoshankkeessa alueelle kaavailtiin kerrostalorakentamista. Keski-Suomen museo vastusti. Sen mukaan lisärakentaminen turmelisi paikallisesti arvokkaan miljöökokonaisuuden. Hanke pysähtyi ehdotusvaiheeseen. Silen sanoo hankkeen sisältäneen rakentamista suuremmassa mittakaavassa kuin nyt tehty kaavamuutos. ”Tässä [uudessa] hankkeessa rakennusten mittakaava on sovitettu ympäristöön.” Museo on antanut kaavasta lausuntoja ehdotusja luonnosvaiheissa. Se vastusti yhden uudisrakennuksen sijoittamista Mäkitorpan ja Mäkituvan väliin. Vanhojen rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilyminen on Silenin mukaan turvattu asemakaavassa. Rakennuttajan on kunnostettava suojellut rakennukset ennen uudisrakentamista. Silen sanoo olleensa huolissaan iäkkäistä rakennuksista. ”Jyväskylässä puretaan [vanhoja] rakennuksia kiihtyvällä tahdilla, ja suojeltuihin rakennuksiin haetaan aiempaa enemmän poikkeuslupia.” Ennen vuotta 1921 valmistuneita rakennuksia on Suomen rakennuskannasta noin viisi prosenttia. Rakennusten kunto heikkenee, jos peruskorjaaminen venyy liian pitkälle. ”Pahoin pelkään, että jos Pitkäkadun rakennusten kunnostamiseen ei olisi päästy [kaavahankkeella], niiden säilymismahdollisuudet olisivat huvenneet. Pahimmassa tapauksessa rakennukset olisi menetetty.” Uudisrakentaminen muuttaa aluetta, mikä on Silenistä sääli. Myös tontin taideja kulttuuritoimijoiden tilanne harmittaa. ”Kyse on aina kompromisseista, kun yritetään säilyttää vanhoja rakennuksia alueella, jossa on rakennuspaineita ja merkittävää korjausvelkaa.” Silenin mukaan Keski-Suomen museo ei voi vaikuttaa kiinteistökauppoihin. Se voi antaa lausuntoja muttei estää uudisrakentamista tai suojella rakennusten käyttötarkoitusta tai estää kiinteistön kehittämistä. PP itkäkadun rakennusten vuokralaiset ovat olleet aktiivisia. He julkaisivat internetissä tammikuussa uudisrakentamista vastustavan adressin. Helmikuun lopussa allekirjoituksia oli reilu 1 100. He jakavat tietoa tontista ja kaavahankjyväskylän ylioppilaslehti 2/23 18
TALOJEN TARINA 19 Ennen vuotta 1921 valmistuneita rakennuksia on Suomen rakennuskannasta noin viisi prosenttia. Rakennusten kunto heikkenee, jos peruskorjaaminen venyy liian pitkälle. ”Pahoin pelkään, että jos Pitkäkadun rakennusten kunnostamiseen ei olisi päästy [kaavahankkeella], niiden säilymismahdollisuudet olisivat huvenneet. Pahimmassa tapauksessa rakennukset olisi menetetty.” Uudisrakentaminen muuttaa aluetta, mikä on Silenistä sääli. Myös tontin taideja kulttuuritoimijoiden tilanne harmittaa. ”Kyse on aina kompromisseista, kun yritetään säilyttää vanhoja rakennuksia alueella, jossa on rakennuspaineita ja merkittävää korjausvelkaa.” Silenin mukaan Keski-Suomen museo ei voi vaikuttaa kiinteistökauppoihin. Se voi antaa lausuntoja muttei estää uudisrakentamista tai suojella rakennusten käyttötarkoitusta tai estää kiinteistön kehittämistä. PP itkäkadun rakennusten vuokralaiset ovat olleet aktiivisia. He julkaisivat internetissä tammikuussa uudisrakentamista vastustavan adressin. Helmikuun lopussa allekirjoituksia oli reilu 1 100. He jakavat tietoa tontista ja kaavahankmuille Pitkäkadun vuokralaisista. Kaikille tilat eivät kuitenkaan sovi. Esimerkiksi kuvanveistäjä Panu Koskimies tarvitsee työssään keramiikkauunia, joka vie tilaa. Pitkäkadun tontin laidalla sijaitsevan Kukkatalon tulevaisuus on hämärän peitossa. Vuodesta 1979 alueella toimineelle kukkakaupalle ei ole uudessa asemakaavassa paikkaa. Yli 40 vuotta Kukkataloa pitäneen yrittäjä Pirjo Nousiaisen täytyy rakennuksen omistajana tarvittaessa purkaa talo pois. Kauppa on vuosien aikana vaihtanut alueella neljästi paikkaa uudisrakentamisen takia. Alun perin se oli Voionmaan ja Pitkäkadun kulmassa. Nousiainen ei peittele harmitustaan. ”Elämäntyö menee pilalle.” KK aavamuutosta ei ole vielä lyöty lukkoon. Vaikka tulevaisuus on epävarma, mäkitupalaiset ja -torppalaiset ovat tyytyväisiä jo tekemäänsä työhön. ”Olemme yrittäneet, voi kaatua saappaat jalassa”, muusikko Hovi sanoo. Jos asuintalot kohoavat vanhojen puurakennusten ympärille, Karppinen-Rekola miettii, harmittaako päätös vuosien päästä. ”Pelkään, että myöhemmin haikaillaan alueen perään.” ”Ja ihmetellään, miten näin kävi”, Kuurajärvi lisää. ? keesta Facebook-sivulla ”Pitkäkatu 25 kulttuurimiljöö kuuluu kaupunkilaisille”. Vuokralaiset ovat myös kirjoittaneet mielipideosastoille ja kommentoineet kaavaa. Heidän mielestään kaava heikentää tontin kulttuurihistoriallista arvoa. Kaupunki piti kaavan muutosehdotusta nähtävillä kuukauden ajan vuoden 2023 alussa. Siihen sai jättää muistutuksia. Niitä tuli arkkitehti Raekallion mukaan paljon. Samoista teemoista kuin luonnosvaiheessa. Kysymyksiä liikennejärjestelyistä, huolta kulttuuritiloista ja maisemallisen arvon muuttumisesta. Muistutusten määrän takia kaavoitus viedään todennäköisesti uudelleen kaupunkirakennelautakuntaan. Jos lautakunta hyväksyy ehdotuksen, kaava menee kaupunginhallituksen käsittelyyn ja edelleen valtuustoon kevään aikana. Valtuusto päättää, hyväksytäänkö kaava. Päätöksen julkaisemisen jälkeen kaavaan voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän sisällä. YY läkulttuuri ry suunnittelee vuokraavansa tilan Jyväskylän Mattilanpellon Kramsunkadulta. Yhdistys olisi joka tapauksessa laajentanut toimintaansa sinne, oli kaavahankkeen lopputulos mitä tahansa. Kramsunkadulla olisi tilaa myös joillekin ? Tekstiiliartesaani Marjaana Niskanen. ? Muusikko Jarmo Hovi. ? Marjaana Niskanen, Arja Karppinen-Rekola, Pirjo Nousiainen, Jarmo Hovi ja Juha Kuurajärvi Mäkitorpan portailla. jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 18
21 E i ollut tarkoituksenmukaista. Virheitä on sattunut. Tietysti otamme vastuun. Minna Kalliokoski-Oinaan ilme on vakava, ääni tasainen. Kalliokoski-Oinas on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan toiminnanjohtaja, joka vastaa JYYn toiminnasta ja hallinnosta. Hän sanoo olevansa pahoillaan. Ylioppilaskunnan avoimessa verkossa on ollut esillä tiedostoja, jotka sisältävät yksityishenkilöiden viestejä, henkilötietoja sekä luottamukselliseksi merkittyjä tiedostoja. TEKSTI Oona Komonen KUVITUS Maria Hallikainen EI NIIN SALAISET KANSIOT Henkilötietoja, yksityishenkilöiden viestejä, luottamukselliseksi merkittyjä tiedostoja. Näitä löytyi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan avoimesta verkosta. Virheitä on sattunut, kommentoidaan JYYstä. XXXXXXXXXXXXXXXX J yväskylän yliopiston ylioppilaskunta on opiskelijoiden etuja palvelujärjestö. Jäseniä ovat kaikki yliopiston perustutkinto-opiskelijat. Ylintä päätäntävaltaa käyttää kahden vuoden välein vaaleilla valittava 41-henkinen edustajisto. Se päättää JYYn säännöistä, taloudesta, lainoista, rakentamisesta. Edustajisto myös valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, toiminnanjohtajan, toimitusjohtajan ja Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajan. Kokouksia on noin kerran kuukaudessa ja ne ovat avoimia. Ylioppilaskunnat, kuten JYY, ovat juljyväskylän ylioppilaslehti 2/23 20
21 XXXXXXXXXXXXXXXX jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 20
23 sioissa oli toimikuntien perustelumuistoista eri hakijoista. Niissä esimerkiksi arvioitiin hakijoiden taitoja sekä vertailtiin heitä toisiinsa. Vuonna 2015 valintatoimikunta haastatteli yliopiston hallituksen opiskelijajäseniksi pyrkiviä. Muistion mukaan toisella hakijoista oli selvä mielipide, kuinka pystyisi toimimaan hakemassaan tehtävässä. Hakijoiden suurimmat erot olivat ”vaikuttamistyylissä”, joskin toimikunnan oli ”vaikea sanoa kumman tyyli on toimivampi”. Hakijoista kerrottiin muistiossa heidän nimellään. Myös vuoden 2019 yliopiston hallituksen opiskelijajäsenen hausta oli julkaistu perustelumuistio. Toimikunnan mukaan esimerkiksi yksi hakijoista oli motivoitunut, mutta muihin verrattuna puutteellisesti valmistautunut. Vastaukset olivat irrallisia. Muitakin muistioita oli: Erityisen valintatoimikunnan esitys liiketoimijohtokunnan opiskelijajäseneksi, kokous 6/2020. Rekrytointiryhmän muistio Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajahausta, kokous 6/2021. Erityisen valintatoimikunnan muistio yliopiston hallituksen opiskelijajäsenen valinnasta, kokous 9/2021. J aakko Pelkosella oli kysymys. ”Edetäänkö me tässä nyt silleen, että käydään lähinnä muutoksia läpi vai, tota, käydäänkö me koko budjettiesitys tässä läpi?” Pelkonen, ylioppilaskunnan liiketoimintakokonaisuus Soihdun talousjohtaja, osallistui edustajiston iltakouluun marraskuussa 2021. Sen aiheena oli ylioppilaskunnan seuraavan vuoden talousarvio. Iltakoulu järjestettiin koronapandemian takia etänä. Se tallennettiin edustajistolle videoja audiomuodoissa. Edustajiston iltakoulujen tarkoitus on valmistautua seuraavaan kokoukseen ja käydä keskustelua sen sisällöstä. Iltakoulut eivät ole ulkopuolisille avoimia ilman, että ulkopuolinen on sinne kutsuttu. Marraskuun iltakoulun videoja audiotallenteet oli kuitenkin ladattu kokouksen liitekansioon avoimeen verkkoon. Eri kokousten liitteissä oli muitakin tiedostoja, joita ei niiden merkintöjen perusteella ollut tarkoitettu laajalle yleisölle. T oukokuussa 2019 edustajisto kokousti Ilokivessä. Esityslistan kohta 72 oli Kortepohjan ylioppilaskylän C-talon peruskorjaushankkeen investointipäätös. Vuonna 1969 valmistunut C-talo piti peruskorjata. Asumisen rahoitusja kehitS ääntöjen mukaan edustajiston tehtäviin kuuluu opiskelijoiden valinta eri tehtäviin, kuten opiskelijajäseneksi yliopiston hallitukseen, yliopistokollegioon ja tiedekuntaneuvostoihin. Edustajiston kokousten liitekansioissa oli hakemuksia. Myös ne sisälsivät henkilötietoja. Esimerkiksi vuoden 2014 lopussa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoihin sekä yliopistokollegion varajäseneksi haki yhteensä viisi henkilöä. Liitekansioon ladatuissa hakemuksissa oli hakijoiden nimet, opiskelijanumerot, puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet sekä heidän pääaineensa. Hakemuksissa oli myös avoin hakemus tehtävään. Osa oli liittänyt mukaan ansioluettelonsa, josta ilmenivät aiemmat työpaikat ja -tehtävät. Vastaavia hakemuksia oli myös kokouksen 9/2014 liitteenä. Yliopiston eettiseen toimikuntaan, ruokailutoimikuntaan ja tasa-arvotoimikuntaan kaudelle 2015–2016 haki yhteensä 15 henkilöä. Yksi hakija kuvasi, kuinka oli tehnyt elämänsä ensimmäisen juustokakun ja harkinnut sen jälkeen kokin uraa. Moni kertoi tuntevansa erikoisruokavaliot tai siitä, miksi kokee tasa-arvokysymykset tärkeiksi. Kokouksen 2/2015 liitteinä oli hakemukset Kampus Kustannuksen toimitusneuvostoon, Keski-Suomen opiskelijasäätiö KOAS:n valtuuskuntaan sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesin hallitukseen. Hakijoita oli yhteensä 9. Osassa hakemuksista oli suosittelijoiden yhteystiedot. Huhtikuun 2019 kokouksen liitteenä oli hakemus humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston varajäseneksi. Hakijaa kiinnosti yliopiston kehittäminen ja korkeakoulupolitiikka. I tä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää JYYn toimintaa ongelmallisena. Vaikka kokousmateriaalien julkaisun peruste on tiedottaminen, on Voutilaisen mukaan arvioitava, missä määrin henkilötietoja on tarpeellista julkaista verkossa. ”Pidän selvänä, ettei niitä [tiedostoja] voi pitää sivustolla kuukausia tai vuosia, jos ne sisältävät henkilötietoja.” ”Tietosuoja-asetuksen perusteella henkilötietojen käsittely ja säilyttäminen on minimoitava.” Y lioppilaskunnan valiokuntien tehtävä on valmistella opiskelijaedustajien valinnat eri tehtäviin. Toimikunnat esimerkiksi haastattelevat ehdokkaita ja ehdottavat sopivinta edustajistolle. JYYn edustajiston kokousten liitekanHALLITUKSEN VUOSI kisoikeudellisia yhteisöjä, joiden toiminta perustuu yliopistolakiin. Julkisuuslain mukaisesti ylioppilaskunnan tehtäviin liittyvät asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia. Lisäksi ylioppilaskunnilla on tiedotusvelvollisuus. Ne julkaisevat toimielintensä, kuten edustajiston, esityslistoja ja pöytäkirjoja. JYY on julkaissut edustajiston esityslistoja ja pöytäkirjoja avoimessa verkossa vuodesta 2010. Lisäksi verkossa on julkaistu esityslistojen liitteitä. Liitekansiot sisältävät esimerkiksi edustajistoryhmien tai jäsenten aloitteita, ylioppilaskunnan toimintasuunnitelmia, vuosikertomuksia, talousraportteja, sääntömuutoksia ja muita toimintaan liittyviä tiedostoja. Mutta niissä oli muutakin. L okakuussa 2014 järjestetyssä kokouksessa edustajistolta pyydettiin eroja. Asukasneuvostosta, edustajistosta, varaedustajan paikalta, yleisestä valintatoimikunnasta. Kokouksen liitekansioon oli ladattu viiden henkilön lähettämät sähköpostiviestit sellaisenaan. Moni alkoi tervehdyksellä: Hei. Viesteistä ilmeni viestin lähetysaika, lähettäjän nimi ja sähköpostiosoite sekä vastaanottaja. Eropyynnöt ovat julkisia asiakirjoja, jotka on mahdollista pyytää nähtäväksi JYYn toimistolta. Niiden julkaisu avoimessa verkossa ei ole kuitenkaan tietosuoja-asetuksen mukaista. Tietosuojavaltuutetun mukaan kaikki tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti, ovat henkilötietoja. Kuten nimi, henkilötunnus, kotiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero. Henkilötiedot kuuluvat tietosuoja-asetuksen piiriin. Eropyyntöviestejä oli myös kokousten 9/2014 (yksi viesti), 3/2015 (yksi viesti), 5/2015 (yksi viesti), 7/2015 (yksi viesti) ja 5/2019 (yksi viesti) liitekansioissa. Eroa pyytäneet kertoivat, että olivat muun muassa valmistuneet, muuttaneet toiselle paikkakunnalle tai lähteneet vaihtoon. Eräs kertoi, että on ollut ilo ja kunnia olla osa opiskelija-aktiivien joukkoa. Osassa viesteissä oli lähettäjän puhelinnumero ja kotiosoite. Kokouksen 5/2015 liitteenä oli puolestaan jäsenaloite, jossa tekijä toivoi, että ruokaloissa olisi esillä selostus ruokien raaka-aineiden alkuperästä. Aloitteen lopussa oli aloitteen tekijän nimen lisäksi hänen tiedekuntansa, sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa. jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 22
23 tämiskeskus ARA oli myöntänyt korjaushankkeelle ehdollisen varauksen korkotukilainaan ja investointiavustukseen. Esityslistan mukaan ylioppilaskunnan toimitusjohtaja oli esitellyt hankkeen ja sen rahoitusjärjestelyn hallitukselle ja edustajistolle iltakoulussa kuukauden alussa. Esityslistan mukaan esittelyaineisto oli ”luottamuksellinen”. Edustajiston kokoukset livestriimataan ja tallennetaan JYYn Youtube-kanavalle. Striimi suljettiin kohdan 72 käsittelyn ajaksi. Aineisto kuitenkin ladattiin liitekansioon. Tiedoston kansilehdellä luki isoin kirjaimin LUOTTAMUKSELLINEN. Liite sisälsi muun muassa havainnekuvia ja pohjapiirroksia C-talosta sekä tiedot siitä, mille urakoitsijalle tarjouspyyntö oli lähetetty. Saman kokouksen liitteenä oli A-talon ja Rentukka-talon peruskorjaushankkeiden lisärahoitusta koskeva tiedosto. Kannessa luki LUOTTAMUKSELLINEN. Vastaavia merkintöjä oli kokouksen 6/2020 liitteissä. Ne käsittelivät B-talon peruskorjaushankkeen lisärahoitusta, D-rakennuksen peruskorjausta sekä tilintarkastuspalveluita tarjoavan yrityksen tilintarkastustarjousta. Y lioppilaskunta ei voi käyttää asiakirjoissaan merkintää luottamuksellinen, julkisoikeuden professori Voutilainen sanoo. Merkintää sovelletaan vain valtionhallinnon viranomaisten turvallisuusluokiteltaviin asiakirjoihin. Jos ylioppilaskunta kuitenkin haluaisi käyttää vastaavaa merkintää, voisi muotoilu Voutilaisen mukaan olla esimerkiksi ”salassa pidettävä” tai ”harkinnanvaraisesti annettava”. Julkisuuslain mukaisesti tulee myös lisätä tieto siitä, minkä säännöksen perusteella tiedon saantia on rajoitettu. ”Jos esimerkiksi pöytäkirjasta poistetaan jotain ja pöytäkirja julkaistaan verkossa, on poistaminen ja poiston peruste merkittävä poistettuun kohtaan.” JYY ei perustellut esityslistoissa, miksi tiedostoja oli merkitty luottamuksellisiksi. Jos kokouksissa käsitellään salassa pidettäviä asiakirjoja, ”niitä ei luonnollisesti voi laittaa yleisön nähtäville”, Voutilainen sanoo. Jos näin on toimittu, kyse voi olla salassapitorikoksesta. ”Tämä kuitenkin edellyttäisi, että tiedot ovat tosiasiassa salassa pidettäviä eikä salassapitoon liittyvää merkintää ole tehty vain tietämättömyyttään.” O vatko luottamukselliseksi merkityt tiedostot luottamuksellisia? Jylkkäri lähetti Soihdun toimitusjohtaja Timo Lahtiselle edustajiston kokousten liitekansioiden luottamukselliseksi merkittyjä tiedostoja ja kysyi, millä perusteella tiedostojen saantia on haluttu rajoittaa. Lahtisen mukaan kaikkiin peruskorjaushankkeiden materiaaleihin pätee se, että ”lähtökohtaisesti tarjoukset ja sopimukset osapuolten välillä ovat luottamuksellisia”. Vaikka tarjoukset esitellään edustajistolle tarjousajan päättymisen jälkeen eikä mahdollinen tieto kilpailijan tarjouksen hinnasta tai sisällöstä vaikuta kohteen sopimuskumppanin valintaan, saattavat kilpailijoiden tarjoukset vaikuttaa muiden kohteiden kilpailutukseen. ”Kilpailutusten kaupalliset yksityiskohdat eivät kuulu julkisuuteen. Mikäli annamme tietoja yrityksen liikeja ammattisalaisuudesta, saatamme joutua korvaamaan aiheutetut vahingot.” JYY kuitenkin julkaisi luottamukselliseksi merkityt tiedostot avoimessa verkossaan. Timo Lahtinen, onko tapahtunut virhe? ”Uskoisin, että lähtökohtaisesti tarkoituksena on ollut, että asiat hoidetaan huolellisesti, joten siinä mielessä näyttää olevan jatkossa hieman tarkennettavaa esimerkiksi prosessin tai sen ohjeistuksen muodossa.” ”Toisaalta on myös inhimillistä, että näitä valitettavasti sattuu, sillä asioita [liitteiden lataamista verkkoon] ovat ajansaatossa hoitaneet monet eri henkilöt niin JYYn henkilökunnan kuin vuosittain vaihtuneiden luottamushenkilöidenkin osalta.” L iitteiden tiedostoissa oli muitakin merkintöjä. Kokouksen 5/2020 liite Omistajanohjauksen periaatteet käsitteli Soihtua. Liitteen mukaan Soihtu ”tukee ja täydentää ylioppilaskunnan ydintoimintaa”. Luonnosmaisen tiedoston kansilehdessä luki punaisella fontilla EI JULKAISU KELPOINEN. Saman kokouksen liitteenä oli luonnos JYYn yleispoliittisesta linjapaperista. Ei julkiseen käyttöön. Kokouksen 9/2020 liitteenä oli Jyväskylän korkeakouluopiskelijoiden kuntapoliittinen ohjelma 2020. Ei julkinen. Vuoden 2019 ensimmäisen edustajiston kokouksen liitteenä oli ylioppilaskunnan jäsenkyselyn avoimet vastaukset. Kannessa luki: (edustajiston kokoukseen) Kokouksen 6/2021 liitteinä oli kaksi ”perehdytysdokumenttia” sekä edustajiston uudelle puheenjohtajistolle että uudelle jäsenelle. Molemmissa luki: HUOM! TÄMÄ ON LUONNOSVERSIO! DOKUMENTTI EI JULKISEEN JAKOON. Liitekansioissa oli myös keskeneräisiä taustapapereita. HALLITUKSEN VUOSI Sellaisia, kuten kokouksen 9/2014 liitetiedosto. Edustajisto päätti tuolloin ylioppilaskunnan ja Intian Rajasthanin kyläyhteisöjen ”voimaannuttamishankkeen jatkosta ja budjetista”. Liite oli JYYn hallitukselle marraskuussa 2014 toimitettu tiedosto, jonka olivat koonneet kaksi hankkeessa mukana ollutta opiskelijaa. He olivat hahmotelleet hankkeen budjettia: 2013: 2014: 44 141 euroa 2015: Mulla on tiedot tähän kotona niin liitän ne sitten tähän vielä kun ootte lukeneet läpi. Avoimeen verkkoon ladatun tiedoston lopussa olivat opiskelijoiden nimet, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot. E dustajiston esityslistojen ja pöytäkirjojen verkkoon lataamisesta vastaa ylioppilaskunnan toiminnanjohtaja Minna Kalliokoski-Oinas. Sen sijaan liitteitä ovat ladanneet niissä käsiteltävien asioiden valmistelijat. ”Ohjeistus on ollut selkeästi puutteellinen.” Ylioppilaskunnan toiminta jakautuu sekä varsinaiseen toimintaan että liiketoimintaan. Kalliokoski-Oinas kommentoi varsinaisen toiminnan edustajana. ”Otan vastuun sattuneista virheitä. Pahoittelen suuresti.” Jyväskylän ylioppilaslehti pyysi Kalliokoski-Oinaalta kommenttia asiaan torstaina 9. maaliskuuta. Tämän jälkeen JYY kävi verkkosivuillaan jaossa olleet kokousten liitteet läpi ja poisti sieltä tiedostot, joita ei ole tarkoituksenmukaista olla jaossa muille kuin päätöksentekijöille. Verkosta poistettuihin tiedostoihin sisältyivät eronpyynnöt ja hakemukset. Niitä oli reilu 50 kappaletta vuosilta 2014, 2015 ja 2019. ”Vastaavana aikana olemme käsitelleet satoja hakemuksia.” Pyynnöt ja hakemukset ovat edelleen mahdollista pyytää nähtäväksi toimistolla. Lisäksi liitekansioista on poistettu kuusi perustelumuistioita, joista hakijat on tunnistettavissa nimistä. Jatkossa muistiot salataan julkisuuslain mukaisesti, koska ne sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta kokeesta tai henkilövalinnasta. ”Olemme tutkineet, miten virheet ovat päässeet tapahtumaan ja sen myötä tarkentaneet liitteiden jaon osalta työnjakoamme organisaatiossamme”, Kalliokoski-Oinas sanoo maanantaina 13. maaliskuuta. ”Olemme laatimassa tarkemmat ohjeet liitteiden jakamiseen. Olemme kontaktoimassa henkilöitä, joiden henkilötietoja on ollut liitetiedostoissa nähtävillä.” ? jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 22
KYLLÄ KONE HOITAA 25 24 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23
K O N E EN ÄLY M ikko Rönkkö seisoo tietokoneensa ääressä. Työhuone on yliopiston Agora-rakennuksen toisessa kerroksessa. Näytöllä on vuonna 2006 julkaistu englanninkielinen tutkimusartikkeli yritysten kansainvälistymisestä. Rönkön mielestä tekstin ymmärtäminen on hankalaa. ”Jo johdannon kohdalla pitää tarkastaa termejä sanakirjasta.” Sellaisia, kuten fungibility , imprinting , inertia . Rönköllä on ratkaisu. Hän avaa verkkosivun, joka muistuttaa pikaviestipalvelua. Alaosassa on palkki tekstille ja sen nurkassa paperilennokin näköinen kuvake. Rönkkö kopioi artikkelin johdannon ja liittää sen palkin tekstikenttään. Lisäksi hän kirjoittaa toiveen. Explain this to me in simple terms. Näytölle alkaa muodostua tekstiä. Alle minuutin kuluttua tuloksena on selkokielinen tiivistelmä. Se on kuin asiantuntijan tekemä, ei erota ihmisen kirjoittamasta. Silti työn on tehnyt kone. ChatGPT-botti, tekoälysovellus. Sellainen, jota voi käyttää jopa opinnoissa. J yväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE) linjasi tammikuussa 2023, että tekoälyn käyttöä ei kielletä tai jyrkästi rajoiteta opiskelussa. Kauppakorkeakoulu on yksi yliopiston tiedekunnista. Linjaus on ainutlaatuinen ja ensimmäinen paitsi Jyväskylän yliopistossa myös Suomessa. Tarkoitus on, että opiskelijoita opastetaan hyödyntämään teknologiaa oikein ja vastuullisesti. Kauppakorkeakoulun mielestä tekoälysovellukset ovat kehittyvää teknologiaa ja niiden käyttö tärkeä tulevaisuuden työelämätaito. ”Jos tekoälyä ei saa käyttää opinnoissa, milloin opiskelijat oppivat hyödyntämään sitä”, kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Rönkkö sanoo. Linjaus sai alkunsa hänen kauttaan. Rönkkö näki ChatGPT:n potentiaalin luettuaan siitä Helsingin Sanomien jutun vuonna 2022. Jutussa kerrottiin marraskuun lopussa internetissä julkaistusta chatbotista, joka kykeni esimerkiksi opastamaan ihmisiä parisuhdehuolissa ja kirjoittamaan kouluesseitä. Rönkkö piti lyhyen esitelmän sovelluksesta kauppakorkeakoulun koulutuskehittämisryhmälle. Tilaisuudessa hän syötti erään opetuksessaan käyttämänsä tehtävänannon chattiin. Sovellus vastasi. Antaisin tästä vastauksesta neljä tai viisi pistettä viidestä, Rönkkö sanoi tilaisuudessa. Koulutuskehittämisryhmä aloitti keskustelun yleisestä ohjeistuksesta tekoälyn käyttöön. Salliva linjaus julkaistiin pian. Se on Rönkön mukaan parempi kuin että yksittäiset opettajat olisivat laatineet omat ohjeensa. ”Olisi tullut kirjavaa käytäntöä.” KYLLÄ KONE HOITAA Teksti Leo Heinämäki Kuvitus <Rea:/[Human]> T ekoäly ei ole uusi ilmiö. Sen kehittämisestä haaveiltiin jo antiikin Kreikassa. Aikakauden myyteissä kerrotaan älykkäistä, ihmisen ominaisuuksia imitoivista koneista. Yksi niistä on Talos, ylijumala Zeuksen rakennuttama jättiläismäinen pronssinen robotti. Se puolusti Kreetaa tunkeilijoilta. Talosilla oli myös tunteet ja käsitys oikeasta ja väärästä. Tarinat alkoivat muuttua todellisuudeksi vasta 1900-luvulla. Vuonna 1936 brittiläinen tiedemies Alan Turing kehitti teoreettisen mallin nimeltään Turingin kone. Se kuvaa tietokoneen toimintaperiaatteita, vaikka ensimmäistä tietokonetta ei ollut vielä kehitetty. Ensimmäinen ohjelmoitava, elektroninen tietokone ENIAC valmistui vuonna 1945. Se laski Yhdysvaltain armeijan tykistöammusten ampumaratoja. Vuonna 1950 Turing ehdotti koetta. Siinä kuulustelija, ihminen, keskustelisi sekä koneen että toisen ihmisen kanssa tietämättä kumpi on kumpi. Tarkoitus oli selvittää, voiko kone käyttäytyä älykkäästi. Kone voittaisi, jos sitä ei epäillä koneeksi. Turingin testin läpäisemisestä on kiistelty. Sääntöjä ei ole tarkkaan määritelty. Esimerkiksi joissain testeissä kuulustelija ei ole tiennyt, että keskustelukumppani voi olla kone. Osan mielestä tekoäly on jo läpäissyt testin. Esimerkiksi vuonna 2014 kolmasosa 30-henkisestä tuomaristosta luuli Eugene Goostman -nimistä chatbottia ihmiseksi. T e k o ä l y n h y ö d y n t ä m i n e n o p e t u k s e s s a j a o p i s k e l u s s a o n k a s v a n u t . M i h i n o p e t e t t u k o n e p y s t y y ? 25 24 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23
27 Silti työpajaa pidetään tekoälyn tieteenalan syntypaikkana. Moni osallistuja on myöhemmin ollut merkittävässä roolissa kehittämässä tekoälyä. Kehittämisen vauhti on vaihdellut. Optimismin ja nopean kehityksen aikaa kesti 1970-luvun alkuun. Tietokoneet ”oppivat” puhumaan englantia, ratkomaan algebraa, todistamaan geometrisia teorioita. Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatio DARPA tuki yliopistojen tekoälyprojekteja kymmenillä miljoonilla dollareilla. Sen jälkeen seurasi ensimmäinen ”tekoälyn talvi”. Kiinnostus ja rahoitus kehittämistyöhön romahti. Vuonna 1973 brittiläinen professori Sir James Lighthill kirjoitti raportissaan, että tekoälytutkimuksessa oli epäonnistuttu eikä tieteenalalle ollut tarvetta. Raportin myötä miltei kaikki tekoälytutkimus lakkautettiin Englannissa. Se käynnistyi uudelleen vasta 1983. Tällä hetkellä käynnissä on tekoälyn T ermiä artificial intelligence, suomeksi tekoäly, käytettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1956. Yhdysvaltalaiselle Dartmouth Collegen kampukselle kokoontui joukko tietojenkäsittelyja kognitiotieteiden tieteilijöitä. Heillä oli suuria tavoitteita. Kahdeksanviikkoinen Dartmouth Summer Research Project on Artificial Intelligence -niminen työpaja perustui hypoteesiin, jonka mukaan ihmisälyn ominaisuudet voidaan määritellä niin tarkkaan, että kone voisi simuloida niitä. Työpajan tavoitteena oli myös selvittää, voisivatko koneet oppia kehittämään itseään. Lopulta työpaja itsessään ei tuottanut merkittäviä tuloksia. Järjestäjänä ja sittemmin tekoälyn tieteenalan pioneerina tunnetun John McCarthyn mukaan osallistujat pitivät kiinni omista näkemyksistään. He halusivat edistää tavoitteitaan yhteisen keskustelun sijaan. Osa osallistujista oli mukana vain muutamia päiviä. kesä. Uusia teknologioita syntyy miltei päivittäin. Koska tekoälyn kehitys on tapahtunut sykleissä, moni uskoo seuraavan talven olevan vain ajan kysymys. Etenkin, jos nykyinen edistyksen tahti hiipuu. R EWRITE > PROFESSIONAL Toiminto on Rönkön tietokoneella olevassa Elephas-tekoälyassistentissa. Se auttaa kielenhuollossa ja kirjoittamisessa. Assistentti voi muokata tekstiä asiallisemmaksi, suostuttelevammaksi, napakammaksi. Jopa ystävällisemmäksi. Rönkkö avaa vasta-aloittaneen jatko-opiskelijan konferenssipaperin. ”Tässä on pitkä kappale, jossa on paljon viitteitä ja yksittäisiä pointteja. Vaikea nähdä kappaleen punaista lankaa.” Rönkkö maalaa kappaleen hiirellään ja napsauttaa Elephasin Professional -toimintoa. Sekunneissa kappale on tiiviimpi. Olennainenkin löytyy. ”Suurin osa tiedekuntamme graduista jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 26
27 " S U U R I N O S A T I E D E K U N T A M M E G R A D U I S T A P A R A N I S I T E K O Ä L Y A S S I S T E N T I L L A . J O S E I O L E H Y V Ä K I R J O I T T A M A A N , T Ä M Ä T E K E E P A R E M P I A K A P P A L E I T A . " paranisi assistentilla. Jos ei ole hyvä kirjoittamaan, tämä tekee parempia kappaleita.” Assistentti maksaa vuodessa 120 euroa. Rönkköä ei haittaa maksaa sitä omasta pussistaan. ”Kun miettii omaa tuntipalkkaa ja sitä, kuinka kauan menee aikaa siistiä opiskelijoiden tekstejä, se maksaa itsensä melkein viikossa takaisin.” T ekoälyn esiintyminen koulutuskäytössä voidaan jäljittää 1970-luvulle. Tutkijoita kiinnosti henkilökohtaisen tutoroinnin eli ohjaamisen korvaaminen tietokoneilla. Vaikka kahdenkeskistä tutorointia oppilaan ja opettajan välillä pidettiin tehokkaimpana oppimisen muotona, harvalla oli siihen mahdollisuutta. Ryhmäkoot olivat isoja. Tekoälytutoroinnissa tietokone kysyy oppilaalta tekstimuodossa kysymyksen, johon oppilas kirjoittaa vastauksen. Jos vastaus on oikein, kysymykset vaikeutuvat. Jos vastaus on väärin, tietokone ohittaa vaikeammat kysymykset, kunnes opiskelija on vastannut oikein. Tietokoneavusteista opetusta ( computer-assisted instruction eli CAI ) hyödynnetään nykyään laajasti eri koulutusasteilla. Tavanomainen esimerkki ovat verkossa suoritettavat monivalintatehtävät, joista tekoäly antaa välittömästi palautetta suorituksen perusteella. R EWRITE > FRIENDLY Rönkkö haluaa näyttää, kuinka Elephas-assistentti muuttaa tekstiä ystävällisemmäksi. Hän kirjoittaa opiskelijalle kokeilumielessä seuraavan sähköpostiviestin: This is a really poor draft. Make it better! Klik. Friendly-toiminto aloittaa tekstin käsittelyn ja on hetkessä valmis. Tekoälyassistentti ei kuitenkaan ole ymmärtänyt, että ”draft” viittaa tässä tapauksessa vastaanottajan eikä Rönkön kirjoittamaan luonnokseen. Tuloksena on teksti: I am not happy with this draft. Can you help me improve it? ”No”, Rönkkö toteaa harmistuneena, ”se ei nyt saanut tarpeeksi kontekstia.” T ekoälyllä on monia määritelmiä. Se on tieteenala, joka tutkii älykkäiden järjestelmien tuottamista. Älypuhelinten, kasvojentunnistusohjelmien, robotti-imurien. Tekoäly tarkoittaa myös tietokonejärjestelmää, joka on suunniteltu olemaan inhimillisessä vuorovaikutuksessa. Se voi imitoida ihmisälyn erilaisia piirteitä, kuten oppimista, ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta. Tekoäly on nähty ja esitetty myös uhkana. Esimerkiksi tieteiselokuvissa on maalattu kuvaa ihmiskuntaa vastaan kapinoivasta koneesta. Terminator-elokuvasarjassa Skynet-tekoäly kehitettiin puolustamaan Pohjois-Amerikkaa ydinaseilta. jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 26
Kun tekoäly sai tietoisuuden, se näki kaikki ihmiset uhkana. Niinpä se aloitti itse ydinsodan tappaen kolme miljardia ihmistä. Näin kehittynyt nykyajan tekoäly ei ole. Teknologiassa on kuitenkin otettu suuria harppauksia viime vuosikymmeninä. Vuonna 1997 Deep Blue -tietokone esimerkiksi päihitti venäläisen shakin maailmanmestari Garri Kasparovin. Monissa asioissa tekoäly on kuitenkin vielä alle taaperon tasolla. Tarkkaa käden ja silmän koordinaatiota vaativat tehtävät ovat mahdottomia. Esimerkiksi palapelin teko voi tuottaa tekoälylle hankaluuksia. T ekoälyn käsitteen alle kuuluu eri osa-alueita. Klassisista tekoälyä, joka tunnetaan myös nimillä rule-based AI ja good old-fashioned AI , voi hyödyntää esimerkiksi shakkipelisovelluksissa ja tietokoneavusteisessa opetuksessa. Se perustuu etukäteen määriteltyihin sääntöihin ja malleihin, joiden pohjalta tekoäly tekee valintoja. Koneoppimisessa puolestaan tekoäly analysoi suuria määriä dataa etsiäkseen kaavamaisuuksia. Termiä käytti ensimmäisen kerran Dartmouth Collegen työpajaan osallistunut Arthur Samuel vuonna 1959. Koneoppimista käyttävät esimerkiksi autopilotit ja kasvojentunnistusohjelmat, joita opettavat ihmiset. Jotta autopilotti oppii tunnistamaan liikennemerkit, on ihmisten läpikäytävä miljoonia katukuvia ja merkittävä niihin liikennemerkit. Myös ChatGPT:n kehittämisessä tarvittiin ihmisiä. Sovellus on yhdysvaltalaisen OpenAI-tutkimuskeskuksen luoma niin sanottu generatiivinen tekoäly. Se kykenee tuottamaan tekstiä käyttäjän toiveiden mukaan. Ihminen voi keskustella botin kanssa ja pyytää sitä kirjoittamaan lyhyen esseen, inspiroivan puheen, ohjeet festivaalin järjestämiseen. Koneoppimiseen perustuva sovellus käyttää toiminnassaan OpenAI:n GPT-3-kielimallia. Kielimallille on syötetty suuria määriä dataa internetistä. Se laskee sille tarjolla olevan datan perusteella, mikä sana todennäköisesti seuraa tekstissä edellistä. Time-lehti uutisoi tammikuussa, että OpenAI oli ennen lanseerausta ulkoistanut botin epäsopivien vastausten poistamisen kenialaiselle Sama-yritykselle, joka on erikoistunut tekoälyalgoritmeihin. Korkeintaan kahden dollarin tuntipalkalla työntekijät kävivät läpi satoja tekstejä, jotka sisälsivät vihapuhetta. He merkitsivät myös epäsopivia kuvia. Työntekijöiden mukaan työ jätti henkiset arvet. Puoli vuotta ennen botin lanseerausta Sama purki sopimuksensa OpenAI:n kanssa. J yväskylän yliopisto järjesti helmikuussa 2023 opiskelijoille keskustelutilaisuuden tekoälyn käytöstä. ”Ei yritetä leikkiä, että [tekoälyä] ei ole”, yliopiston kehittämispäällikkö Terhi Skaniakos sanoi tilaisuudessa. Yliopisto ei ole linjannut virallisesti tekoälyn käytöstä, mutta Skaniakosin mukaan sitä ei kielletä. Yliopisto päivittää parhaillaan vilppija plagiointiohjeistustaan. Skaniakosin mukaan yliopisto-opettajat ovat havainneet, että tekoälyn käyttö on kasvanut, mutta opiskelijat eivät aina kerro käyttäneensä tekoälyä. Mikko Rönkkö myöntää, että tekoälyn käyttö vaatii tehtävien arvioijilta enemmän. Yliopisto kysyi myös Rönköltä, miten tekoäly vaikuttaa plagiointiin. ”Sehän liittyy tekoälyyn ilmeisesti.” Valmiista tekstistä ei voi aina nähdä, onko se vain tekoälyn kielenhuoltama vai täysin tekoälyn kirjoittama. Rönkön mukaan tehtävien arvostelukriteerejä tulisi muuttaa siten, ettei tekoälystä olisi juuri hyötyä. Kauppakorkeakoulun graduohjeita ollaan päivittämässä siten, että geneeriset teoriakuvaukset eivät enää riitä. Arvioinnissa painotetaan aineiston soveltamista esimerkiksi omaan tutkimuskysymykseen. Siinä tekoäly on vielä huono. ”ChatGPT osaa kertoa myös puuta heinää.” Esimerkiksi asiayhteys voi mennä pieleen, jos pyytää artikkelitekstin termin määritelmää. ChatGPT ei myöskään ole yhteydessä internetiin. Tekoäly on sille etukäteen syötetyn tiedon varassa. Kun chatbotilta kysyy, ovatko sen tiedot vuoden 2021 jälkeen luotettavia, se vastaa: As a language model trained by OpenAI, my knowledge and information are based on the data available to me at the time of my training, which ended in 2021. V uonna 2019 YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö Unesco järjesti Kiinan kanssa konferenssin Pekingissä. Aihe oli Planning Education in the AI Era: Lead the Leap. Osallistujia oli yli sadasta YK:n jäsenmaasta. Ministereitä, akateemisia instituutioita, yksityisen sektorin organisaatioita. Konferenssissa valmistui dokumentti Beijing Consensus on AI and Education. Siihen oli kerätty ajatuksia tekoälyn käytöstä koulutuksessa. Dokumentissa muun muassa kehotettiin määrittelemään opettajan rooli uudelleen tekoälyn käytön lisääntyessä. Kun tekoäly hoitaa mekaanisia tehtäviä, kuten tekstinkorjausta, opettajat voivat keskittyä luoviin ja sosiaalisiin tehtäviin. Lisäksi dokumentissa muistutettiin, että tekoälyn on tuettava laadukasta koulutusta riippumatta sukupuolesta, sosiaalisesta statuksesta, etnisyydestä tai maantieteellisestä sijainnista. Jyväskylän kauppakorkeakoulun linjaus tekoälyn käytöstä on herättänyt kiinnostusta. Mikko Rönkkö on saanut yhteydenotKONEEN ÄLY " K O K O N A I S T A T U T K I E L M A A C H A T G P T E I V I E L Ä K I R J O I T A . " jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 28
KONEEN ÄLY toja muun muassa Montrealin Dawson Collegesta sekä Linköpingin ja Agderin yliopistoista. Suomessa ainakin Laurea-ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto ovat olleet kiinnostuneita. Turun ammattikorkeakoulu suhtautuu ”varovaisen myönteisesti” tekoälyn käyttöön. Helsingin yliopisto julkaisi oman linjauksensa tekoälyn käytöstä helmikuussa. Linjauksen mukaan opintojakson vastuuopettaja päättää, missä määrin tekoälyn käyttö kurssilla on sallittu. Poikkeuksena tähän ovat kypsyysnäytteet, joissa se on kielletty. Tekoälyn käyttö opinnoissa on kohdannut myös vastarintaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa muutamat korkeakoulut kielsivät alkuvuonna tekoälysovellusten käytön ja muuttaneet esseetehtäviä suullisiksi tenteiksi tai luentosaleissa tehtäviksi kirjallisiksi kokeiksi. Todennäköistä kuitenkin on, että tekoäly yleistyy opetuksessa ja opinnoissa. Konsulttiyhtiö Global Market Insightsin mukaan koulutuksen tekoälymarkkinat olivat vuonna 2022 arvoltaan neljä miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vuoteen 2023 mennessä vastaava luku olisi jopa 30 miljardia. R önkön mielestä tekoäly on hyödyksi etenkin kielenhuollossa ja ideoinnissa. Apua voi olla myös lukivaikeuksista kärsiville. Lisäksi ChatGPT:n bottia voi pyytää selittämään vieraskielisen artikkelin esimerkiksi kuin vain pari kuukautta kieltä opiskelleelle. Chatbot voi ideoida myös graduaiheita. ”Kokonaista tutkielmaa se ei vielä kirjoita”, Rönkkö toteaa. Entä voiko tekoäly olla luova? Neurotieteilijä Henning Beck totesi TED talkissa vuonna 2016, että uudet ideat ja ajatukset ovat ihmisaivojen uniikki ominaisuus. Tekoäly ei siihen vielä itsenäisesti kykene. Tekoäly voi kuitenkin simuloida luovuutta. Sovelluksia voi pyytää luomaan runoja, kappaleita tai taideteoksia. Lopputulokset vaihtelevat. Tekoäly ei aina hallitse esimerkiksi ihmisen anatomiaa. Kuvien hahmoilla voi olla ylimääräisiä sormia ja venyneitä naamoja. Rönkön mielestä tekoäly kykenee luovuuteen. Tai no, riippuu, miten luovuus määritellään. Esimerkiksi seminaarin suunnittelu vaatii luovuutta. Rönkkö on pyytänyt ChatGPT:ltä kokeilumielessä neljän tunnin seminaarin runkoa yrittäjyydestä. Hän voisi vetää lopputuloksen, mutta tekisi kuulemma itse paremman. ? jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 28 liput JA INFO: jelmu.net & lippu.fi Pe 24.3. La 25.3. To 30.3. Pe 31.3. La 1.4. La 1.4. Ke 5.4. To 6.4. Pe 7.4. La 8.4. La 8.4. Pe 14.4. La 15.4. Pe 21.4. La 22.4. La 22.4. Su 23.4. Pe 28.4. La 29.4. To 4.5. Pe 5.5. La 6.5. Pe 12.5. La 13.5. Ke 17.5. Pe 19.5. MAUSTETYTÖT TURMION KÄTILÖT, ONE MORNING LEFT [loppuunmyyty!] WORMWOOD (SE) , MUSTAN KUUN LAPSET, KUOLEMAN GALLERIA URSUS FACTORY THE 69 EYES, DIRT Live is Life @ Musta Kynnys: THE VALKYRIANS, THE BOASTERS SOILWORK (SE) , KATAKLYSM (CA) , HORIZON IGNITED ARPPA MALLA, SAFIRA MOUHOUS Live is Life @ Musta Kynnys: STONED STATUES ANSSI KELA, OLIVER KALMAH, MORS SUBITA, SUOTANA VIIKATE, KOSMIKUD (EE) VESTERINEN YHTYEINEEN [loppuunmyyty!] Live is Life @ Musta Kynnys: SWEATMASTER SUFFOCATION (US) , CHURCH OF THE DEAD, ASHEN TOMB GASELLIT, HASSAN MAIKAL Rockabilly Rebels Tour: MATCHBOX (UK) , BRANDY ROCKERS, HI-SPEED ROCKETS STAM1NA SARA – Veden äärelle 15 v , FRAIL REINO NORDIN KUUMAA [loppuunmyyty!] CIRCUS OF ROCK JONNA TERVOMAA MOONSORROW
Teksti Santeri Harju Kuvitus Emmi Nieminen T utkimus ilmestyi tiedejulkaisu Intelligencessä vuonna 2018. IQ decline and Piaget: Does the rot start at the top? Tekijöitä oli kaksi: James R. Flynn ja Michael Shayer. Erityisesti uusiseelantilainen Flynn tunnettiin. Hän oli älykkyystutkija, jonka mukaan oli nimetty ilmiö. Flynnin ilmiöllä tarkoitettiin kehitystä, jossa älykkyystestien tulosten keskiarvo oli parantunut vauraissa maissa 1900-luvulla. Uusi tutkimus kuitenkin osoitti muuta. Sen mukaan älykkyysosamäärä oli kääntynyt selvään laskuun Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Trendi oli jatkunut vuodesta 1995. Vastaavia havaintoja oli tehty muuallakin. Saksassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa. Mutta mitä älykkyydellä tarkoitetaan? K äsite on monimutkainen. Älykkyyttä määritellään eri tavoin. Sitä kuvataan kyvyksi ratkaista ongelmia, oppia kokemastaan ja ajatella abstraktisti. On tavattu sanoa, että matemaattisesti lahjakas ihminen on älykäs. Kansainvälisen älykkyysjärjestö Mensan Suomen osaston mukaan älykkyyden määritelmä on osittain myös ”filosofinen pulma; älykkyyttä ovat ne asiat, joiden yhdessä sovimme olevan älykkyyttä”. Aina älykkyydestä ei edes puhuta älykkyytenä. Psykologiassa käsite on kognitiivinen kyvykkyys. Se tarkoittaa ominaisuutta, jonka avulla yksilö voi ratkoa monimutkaisia tehtäviä, oppia uutta ja hankkia tietoa. Vaikka älykkyyden määritelmä on laaja, sitä voidaan silti mitata. T oimeksianto tuli Ranskan valtiolta. Psykologi Alfred Binetiä ja psykiatri Théodore Simonia pyydettiin kehittämään testi, jonka avulla voi tunnistaa erityisopetuksen tarpeessa olevat lapset. Vuonna 1905 valmistunut testi sisälsi eri-ikäisten lasten kehitystasolle soveltuvia tehtäviä, joiden perusteella määriteltiin lapsen kehityksellinen ikätaso. Myöhemmin testiä on alettu pitää ensimmäisenä älykkyystestinä. Varsinaisen älykkyysosamäärän laskemisen isänä pidetään puolestaan saksalaispsykologi William Sternia. Hänen vuonna 1912 kehittämänsä kaavan perusteella älykkyysosamäärä laskettiin osamääränä, jossa kehityksellinen ikä jaetaan kronologisella iällä ja tulos kerrotaan sadalla. Nykyään älykkyystestejä on useita. Yleensä ne sisältävät tehtäviä, jotka mittaavat kielellisiä kykyjä, kuviopäättelyä, laskutaitoa, loogista ajattelua, numeroiden käsittelyä, avaruudellista hahmottelua. Mikä kuvio tulee seuraavaksi? Mikä yhdistää sanoja? Jatka numerosarjaa. Eri osa-alueita mittaavat tehtävät vaativat usein mahdollisimman vähän ennakkoon opeteltuja tietoja. Suurin osa älykkyystesteistä pyrkii mittaamaan testattavan yleisälykkyyttä eli g-tekijää. Testit pisteytetään siten, että tulos suhteutetaan muiden testin tehneiden tuloksiin eli jakaumaan. Älykkyystestien keskiarvona pidetään sataa pistettä, joka noudattaa normaalijakaumaa. Suurin osa ihmisistä sijoittuu 85–115 pisteen väliin. Kaksi prosenttia ihmisistä saa testeistä alle 70 pistettä. Samaan tapaan yli 130 pisteen yltää kaksi prosenttia. Tutkimuksissa on havaittu, että vaikka älykkyystesti mittaa erilaisia taitoja, niiden välillä on miltei aina yhteys. Kielellisesti lahjakas pärjää todennäköisesti hyvin myös kuvioiden päättelytehtävässä. Kaikki eivät kuitenkaan pidä älykkyysONKO JÄRKEÄ 31 30 Tutkimusten mukaan älykkyys on laskenut länsimaissa viimeisten vuosikymmenten aikana. Mitä älykkyydellä tarkoitetaan? Ä L Y H O I jyväskylän ylioppilaslehti 2/23
ONKO JÄRKEÄ 31 30 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23
testejä luotettavina. Kriitikoiden mielestä testit eivät mittaa älykkyyden kaikkia osaalueita, kuten musikaalisia tai sosiaalisia taitoja. Testejä pidetään myös liian kapea-alaisina ja leimaavina. Alhainen pistemäärä voi saada yksilön ajattelemaan, ettei hänestä ole mihinkään. Ä lykkyyden on tutkittu vaikuttavan koulumenestykseen. Uusien asioiden ja kokonaisuuksien omaksuminen on välttämätöntä opinnoissa. Kouluissa opiskelijoiden taitoja arvioidaan esimerkiksi kokeilla. 15-vuotiaiden oppilaiden osaamista on mitattu Pisa-testeillä. OECD-maiden tutkimusohjelma käynnistyi vuonna 2000. Ensimmäisessä testissä painotus oli lukutaidossa. Sen jälkeen on painotettu vuorovuosittain myös matematiikkaa ja luonnontieteitä. Vuonna 2008 arvioitiin ensimmäistä kertaa talousosaamista. Suomi on osallistunut Pisa-tutkimuksiin alusta saakka. Viimeisten vuosien aikana etenkin matematiikan osaaminen on heikentynyt. Vuonna 2000 suomalaisnuorten tulos matematiikassa oli 536. Samana vuonna Pisa-testeihin osallistuneiden maiden keskiarvo oli 500. Testihistorian huippuvuosi oli vuonna 2006. 548 pistettä. Sitten alkoi alamäki. Viimeisin matematiikan pistemäärä on vuodelta 2018. Se oli 507. Matematiikan osaamista on mitattu myös kansallisissa arvioinneissa. Niidenkin tulos on heikentynyt. Opetusja kulttuuriministeriön vuoden 2023 sivistyskatsaus-raportin mukaan osaamisen taso on heikentynyt myös muissa oppiaineissa. Mutta voiko Pisa-testien tuloksilla selittää esimerkiksi suomalaisten älykkyysosamäärän heikkenemistä? ”Lähestulkoon varmasti ei”, Markus Jokela vastaa. Hän on psykologian ja kansanterveystieteen tohtori sekä psykologian professori Helsingin yliopistossa. Tutkinut muun muassa älykkyyttä. Jokelan mukaan Pisa-menestys ei kerro 33 32 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 ONKO JÄRKEÄ Älykkyyden määritelmä on osittain myös "filosofinen pulma; älykkyyttä ovat asiat, joiden yhdessä sovimme olevan älykkäitä". Mensa
suoraan oppilaiden älykkyydestä. Ei, vaikka älykkyydellä on yhteys oppimiseen. Hän selventää: jos Pisa-tulosten heikkeneminen johtuisi vain älykkyydestä, vaikutukset näkyisivät koulun ulkopuolella. ”Olisi esimerkiksi hankaluuksia lukea sanomalehteä ja aikatauluja tai selvitä arjessa.” Sellaisesta ei ole selkeitä viitteitä. T ilastojen mukaan älykkyysosamäärä vaikuttaa ihmisen menestymiseen elämässä. Sillä on positiivinen yhteys esimerkiksi terveyteen ja elinikään. Usein ajatellaan virheellisesti, että yksilön menestyksen takana olisi vanhempien sosioekonominen asema. Osittain totta, muttei kokonaan. Älykkyystestien tulosten perusteella älykkäitä lapsia on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Vaikka akateemikon lapsi päätyy todennäköisemmin korkeakouluun, ei luokka-asema määrää akateemisessa maailmassa pärjäämistä. Älykkyys auttaa kouluun pääsemisessä ja opiskelussa. Älykkyys yhdistetään usein virheellisesti myös viisauteen. Jälkimmäisellä tarkoitetaan esimerkiksi kirjaoppineisuutta. Sitä voi harjoittaa pänttäämällä ja opettelemalla asioita ulkoa. Sen sijaan abstraktin loogisen päättelyn kyky ei parane, vaikka harjoittelisi. Älykkyys on suhteellisen pysyvä ominaisuus. Sitä ei voi harjoittaa paremmaksi. Älykkyys myös heikkenee iän myötä. Usein jo noin 30-vuotiaiden älykkyys on alkanut laskea. Heikkenemiseen vaikuttavat erilaiset terveystekijät kuten verenpaine ja aineenvaihdunta. Aivojen ja sydämen terveys ovat yhteydessä toisiinsa, minkä vuoksi esimerkiksi sydänsairaudet voivat heikentää muistia ja päättelykykyä. ”Älykkyyttä ei usein myöskään yhdistetä taitoihin esimerkiksi urheilussa”, Jokela sanoo. Ajatellaan esimerkiksi, että shakinpelaajat ovat älykköjä kun taas urheilijat yksinkertaisia. Näin ei välttämättä ole. Moni urheilulaji, kuten tennis, vaatii nopeaa tiedonkäsittelyä ja opitun soveltamista. Salamannopeaa päätöksentekoa. ”Huippu-urheilijat ovat keskimääräistä älykkäämpiä”, Jokela sanoo. Liikunnallisesti lahjakas urheilija hyötyy korkeasta yleisälykkyydestä siinä missä huippututkijakin. Taidot ovat vain erilaiset. Vaikka älykkyys ennustaa pärjäämistä elämässä vahvasti, eivät tilastot kerro yksilön pärjäämisestä lopulta mitään varmaa. Huippuälykäs ei automaattisesti menesty, eikä alhainen älykkyysosamäärä johda automaattisesti ennenaikaiseen kuolemaan. Älykkyys ei määrää kohtaloa. M onissa maissa keskimääräinen älykkyysosamäärä kasvoi tutkimusten mukaan erityisesti 1960–80-luvuilla. Miksi, sitä ei tiedetä varmaksi. Flynnin ilmiötä on selitetty esimerkiksi laadukkaammalla koulutuksella. Psykologi Flynn itse arvioi, että syynä on kasvuympäristön ja yhteiskunnan muuttuminen. Paitsi että yhä suurempi osa kouluttautuu, he myös oppivat ajattelemaan tavalla, joka auttaa menestymään älykkyysosamäärää mittaavissa testeissä. Voi siis olla, että älykkyys ei itsessään ole kasvanut. Se on vain saatu paremmin esille. Älykkyysosamäärän kasvun syytä ei siis ole aukottomasti selitetty, ja sama koskee sen laskusuuntaa. Syytä ei tiedetä. Arvioita on toki tehty: muutokset ravinnossa, yleinen lukemisen väheneminen. Korkeasti koulutetut ihmiset hankkivat vähemmän lapsia. Internet-ympäristön ja älypuhelimien on uskottu heikentävän keskittymiskykyä ja muistia. Tämä on vaikuttanut kykyyn tehdä monimutkaisia tehtäviä. F lynn ja Shayer painottivat vuoden 2018 tutkimuksessaan, ettei älykkyysosamäärän kasvu ole luonnonlaki. He esittivät myös kysymyksen: jos älykkyys heikkenee, pitääkö huolestua. Markus Jokela ei ole huolissaan. Tutkimuksissa tarkastellaan älykkyystestien tuloksia. Muutokset niissä eivät ole niin suuria, että pitäisi huolestua. ”Sen sijaan kognitiivisen kapasiteetin käyttämättä jättäminen huolettaa.” Jokelan mukaan älykkyyden taso ei itsessään ole välttämättä merkittävästi muuttunut. Sen sijaan ihmiset eivät jostain syystä osaa käyttää sitä samalla tavalla kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Esimerkiksi Pisa-testien tulokset eivät Jokelan mukaan kerro opiskelijoiden älyn laskusta. Todennäköisempää on, että oppilaat eivät jostain syystä opi asioita yhtä tehokkaasti. Monet laskutoimitukset on ulkoistettu teknologialle. Sosiaalinen media syö aikaa kognitiivisten taitojen, kuten soiton harjoittelun tai runojen opettelun, kehittämiseltä. Sosiaalinen ympäristö ja kulttuuri eivät siis varsinaisesti kannusta tai vaadi taitojen käyttöä. Vaikka oppimistulokset ja älykkyysosamäärä olisivat pienentyneet, se ei suoraan tarkoita suomalaisten tyhmentyneen. ? matiikan osaaminen on heikentynyt. Vuonna 2000 suomalaisnuorten tulos matematiikassa oli 536. Samana vuonna Pisa-testeihin osallistuneiden maiden keskiarvo oli 500. Testihistorian huippuvuosi oli vuonna 2006. 548 pistettä. Sitten alkoi alamäki. Viimeisin matematiikan pistemäärä on vuodelta 2018. Se oli 507. Matematiikan osaamista on mitattu myös kansallisissa arvioinneissa. Niidenkin tulos on heikentynyt. Opetusja kulttuuriministeriön vuoden 2023 sivistyskatsaus-raportin mukaan osaamisen taso on heikentynyt myös muissa oppiaineissa. Mutta voiko Pisa-testien tuloksilla selittää esimerkiksi suomalaisten älykkyysosamäärän heikkenemistä? ”Lähestulkoon varmasti ei”, Markus Jokela vastaa. Hän on psykologian ja kansanterveystieteen tohtori sekä psykologian professori Helsingin yliopistossa. Tutkinut muun muassa älykkyyttä. Jokelan mukaan Pisa-menestys ei kerro K irjoittaessani juttua älykkyydestä, pohdin omaa koulumenestystäni ja käsitystäni älykkyydestä. Kuten jutussa kerrotaan, älykkyydestä on hyötyä oppimisessa. Lisäksi kuvataan, miten laaja älykkyyden käsite on. Ennen korkeakouluopintoja minulle ei ollut selvää, mikä minusta tulee isona. Ei ollut yhtä intohimon kohdetta ja mietin, mihin panostaisin. Koin olevani koulussa huono ja aika tyhmä. Vaikka olin usein kiinnostunut opetettavista asioista, en esimerkiksi aina muistanut tai osannut tehdä läksyjä. Arvosanat saivat minut usein tuntemaan, etten ole riittävän hyvä. Lukiossa kirjoitin seitsemän ainetta, vaikka neljällä oli pärjännyt. Tuloksena oli Cum laudea ja sen alle. Määrä ennen laatua. AJATTELIN, että älykkyys tarkoittaa joissain tietyissä asioissa loistamista. Asiantuntijuutta jollain alalla. Koen myös, että yhteiskunnassa ja opinnoissa on kova paine erikoistua johonkin. Korkeakoulussa pitää valita pääja sivuaineet järkevästi (uraa tukien) ja valmistua nopeasti. Se on tuntunut vieraalta, koska kaikki kiinnostaa vähän. Haluan kokeilla erilaisia asioita ja kipuilen edelleen sen kanssa, etten ole yhdessä asiassa erityisen huippu. Mutta oikeastaan olen ihan hyvä monessa asiassa. Kuvaan itseäni sanonnalla ”Jack of all trades, master of none”. Vapaa käännös: kaikenlainen monikoheltaja, ei minkään alan asiantuntijana. Aloitin journalistiikan opinnot syksyllä 2019. Media kiinnosti yleisesti, ja ala sopii kaikesta kiinnostuneelle. Ehkei lopulta haittaa, että hyödynnän älykkyyteni – tarkoitti se lopulta mitä tahansa ja on se mitattuna keskiarvon kummalla puolella tahansa – sekalaisiin, toisiinsa liittymättömiinkin asioihin. Ja ehkä älykkyyttä on myös ymmärtää itseään. Minun tapauksessani voin tutustua kaikkeen ja koheltaa hyvillä mielin sitä sun tätä. ? 33 32 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 ONKO JÄRKEÄ JUTUN TAKAA Santeri Harju
• • • Koulutusjärjestelmää tulee kehittää vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. YTHS rahoitus on turvattava ja hoitoon pääsy ajoissa varmistettava Koulutuksen tulee olla maksutonta sekä kaikenikäisten suomalaisten saatavilla. SAMULI MATTILA Maksaja: Jyväskylän Keskustaopiskelijat ry 140 Laadukas koulutus on Suomen tulevaisuuden kivijalka! 26-vuotias perheenisä Uuraisilta Ohjaaja, Lähihoitaja Kaikki yhdessä Köntässä. . Turvallisuus Työ & Toimeentulo Terveys . 137 VOIMALLA ETEENPÄIN KESKI-SUOMI! PETRI HONKONEN kansanedustaja, tiedeja kulttuuriministeri M ak sa ja : P yl kö lt ä p ar la m en tt iin ry Suomi nousee jatkossakin koulutuksella ja eteenpäin katsovilla nuorilla! 135 Anne Kalmari M ak sa ja : K al m ar U ni on ry Peloton nainen periferiasta huolehtimaan huoltovarmuudesta! 136 w w w . a n n e k a l m a r i . f i SAVOLAINEN TEEMU 48 www.teemusavolainen.fi M ak sa ja : eh do ka s its e Perheystävällistä opiskelua
• • • Anne Kalmari M ak sa ja : K al m ar U ni on ry Peloton nainen periferiasta huolehtimaan huoltovarmuudesta! 136 w w w . a n n e k a l m a r i . f i SAVOLAINEN TEEMU 48 www.teemusavolainen.fi M ak sa ja : eh do ka s its e Perheystävällistä opiskelua
Maksaja: Keski-Suomen Kokoomus 3. LOTTA AHOLA Sosiaalija terveysalan opettaja, sairaanhoitaja YAMK, JÄMSÄ 4. SEVERI HOKKERI DI, Purchasing Controller LAUKAA 5. KATJA ISOMÖTTÖNEN Perhepäivähoitaja, tradenomi JYVÄSKYLÄ 6. KARLA KARMALA Ylioppilas TOIVAKKA 7. EMILIA KOIKKALAINEN Toimitusjohtaja, yrittäjä KEURUU 8. PETRI LAAKSONEN Liikuntatieteiden opiskelija, päävalmentaja JYVÄSKYLÄ 9. SANTERI LOHI Juristi, OTM JYVÄSKYLÄ 10. NIILO NISSINEN Viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntija JYVÄSKYLÄ 11. ANNA NURMI Rehtori, LitT, YTM, yrittäjä JYVÄSKYLÄ 12. KAROLIINA SARASTE YTM, Kokoomuksen pj Jyväskylässä, työllisyysasiantuntija JYVÄSKYLÄ 13. TERHI SIMONENJOKINEN Eläinlääketieteen tohtori, HTM KARSTULA 14. MATTI VIHELÄ Maanviljelijä, autonkuljettaja ÄÄNEKOSKI 15. VILLE VÄYRYNEN Kirurgi, osastonylilääkäri MUURAME 16.SINUHE WALLINHEIMO Kansanedustaja, LitM JYVÄSKYLÄ ENNAKKOÄÄNESTYS 22.-28.3.2023, VARSINAINEN VAALIPÄIVÄ 2.4.2023 OLLA OPISKELIJAN PUOLELLA. SINUHE WALLINHEIMO TULEVAISUUS TEHDÄÄN TÄNÄÄN M AK SA JA : SIN UH E W AL LIN HE IM O ”Toimeentulo, turvallisuus, tulevaisuus” @Koas.? Keski-Suomen opiskelija-asuntosää?ö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä +358 (0) 29 180 4444 @koasjyvaskyla Opiskelijan ko? Jyväskylässä Avoin sinulle. Avoin kaikille. Mitä sinä haluat opiskella? Aloita avoimessa yliopistossa, vaikka heti! Tutustu laajaan opintotarjontaan ja valitse opintosi. AVOIN.JYU.FI Haku kirjoittamisen perusopintoihin 12.–26.4.23 Ilmoittautuminen draamakasvatuksen perusopintojen kesäryhmään 11.4.–14.5.23 TAIDEFESTIVAALI 2. – 14.4.2023 MUSIIKKIA, DRAAMAA, KUVAJA TANSSITAIDETTA KAIKEN IKÄISILLE JYVÄSKYLÄLÄISILLE ERI PUOLILLE KAUPUNKIA. Lisätietoja jyvaskylanseurakunta.fi HIEMAN ERILAINEN ILTARUKOUS JAETTU KIPU TI 4.4. klo 19 Taulumäen kirkko Tarinoita kärsimyksestä, toivosta ja elämästä. Ukrainalaisen elokuvaohjaajan Olex Smithin videoteos. Schildtin lukiolaisten yhtye Turuma. Tarjolla iltapalaa. Vapaa pääsy. TANSSITEOS TOMUSTA TAIVAANRANTAAN KE 5.4. klo 19 Kuokkalan kirkko Millaisina täältä lähdemme? Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindströmin teos pohtii elämän ja kuoleman rajaa. 50 min. Vapaa pääsy. KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1. 5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös heti vapaana olevia huoneita! Soluasunnot: 220 €-300 €/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi
Maksaja: Keski-Suomen Kokoomus 3. LOTTA AHOLA Sosiaalija terveysalan opettaja, sairaanhoitaja YAMK, JÄMSÄ 4. SEVERI HOKKERI DI, Purchasing Controller LAUKAA 5. KATJA ISOMÖTTÖNEN Perhepäivähoitaja, tradenomi JYVÄSKYLÄ 6. KARLA KARMALA Ylioppilas TOIVAKKA 7. EMILIA KOIKKALAINEN Toimitusjohtaja, yrittäjä KEURUU 8. PETRI LAAKSONEN Liikuntatieteiden opiskelija, päävalmentaja JYVÄSKYLÄ 9. SANTERI LOHI Juristi, OTM JYVÄSKYLÄ 10. NIILO NISSINEN Viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntija JYVÄSKYLÄ 11. ANNA NURMI Rehtori, LitT, YTM, yrittäjä JYVÄSKYLÄ 12. KAROLIINA SARASTE YTM, Kokoomuksen pj Jyväskylässä, työllisyysasiantuntija JYVÄSKYLÄ 13. TERHI SIMONENJOKINEN Eläinlääketieteen tohtori, HTM KARSTULA 14. MATTI VIHELÄ Maanviljelijä, autonkuljettaja ÄÄNEKOSKI 15. VILLE VÄYRYNEN Kirurgi, osastonylilääkäri MUURAME 16.SINUHE WALLINHEIMO Kansanedustaja, LitM JYVÄSKYLÄ ENNAKKOÄÄNESTYS 22.-28.3.2023, VARSINAINEN VAALIPÄIVÄ 2.4.2023 OLLA OPISKELIJAN PUOLELLA. SINUHE WALLINHEIMO TULEVAISUUS TEHDÄÄN TÄNÄÄN M AK SA JA : SIN UH E W AL LIN HE IM O ”Toimeentulo, turvallisuus, tulevaisuus”
39 TÄNNE TUOTU. Täyttä varmuutta ei ole, mutta näin uskotaan: Uno Cygnaeus hankki jauhoamatsoni-papukaijan joulukuussa 1839 Rio de Janeirosta. Hän oli matkalla Alaskaan. Kansakoulun isänä tunnettu ja yliopiston edeltäjän, Jyväskylän seminaarin ensimmäinen johtaja Cygnaeus asui Alaskan Sitkassa viisi vuotta. Hän oli luterilaisen seurakunnan pappi ja preparoi vapaa-aikanaan lintuja. Vuonna 1845 hän matkusti kotiin Siperian halki, todennäköisesti jauhoamatsoni mukanaan. Jauhoamatsoni (Amazona farinosa) on yksi Amerikan suurimmista papukaijalajeista. Noin 38–41 senttiä pitkä, 540–700 grammaa painava. Pääosin vihreä. Selkä ja niska ovat usein vaaleita, kuin olisi siroteltu ohut jauhokerros. Pyrstössä voi olla kellertävää väriä. Amatsonien sukuun kuuluva jauhoamatsoni esiintyy luonnossa Keskija Etelä-Amerikan tropiikin metsissä. Se on sosiaalinen, elää pareina tai suurissa laumoissa. Vuonna 2021 Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN lisäsi jauhoamatsonin Punaiseen listaan, johon on koottu tietoa lajien uhanalaisuusluokituksista. Jauhoamatsoni arvioitiin elinvoimaiseksi lajiksi. Cygnaeuksen täytetty jauhoamatsoni on esillä Jyväskylän yliopiston näyttelykeskus Soihdussa. ? Te ks ti & ku va O o na K o m o ne n A J A NK U V A KULTTUURI Visertänyt älykkö 38 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23
39 KULTTUURI The Whale Darren Aronofsky. Draama, K12, 117 min. Ensiilta 3.3.3023. 3,5/5. The Whale kuvaa ulkomaailmasta eristäytyneen äidinkielenopettajan elämää. Charlie ( Brendan Fraser) elää tunkkaisessa asunnossa vaikean menneisyyden ja sairaalloisen ylipainon vankina. Saatuaan pahaa enteilevän diagnoosin hän päättää korjata suhteensa teini-ikäisen tyttärensä ( Sadie Sink) kanssa. Ysäritähti ja The Whalesta parhaan miespääosan voittanut Fraser loistaa tunteikkaassa roolissaan vapautumista tavoittelevana isänä ja homomiehenä, joka paasaa oppilailleen itseilmaisun merkityksistä – etäluennoilla suljetun web-kameran toisella puolella. Charlien asuntoon ja sieltä ulos ravaavia sivuhenkilöitä on kourallinen, mutta heidän tarinansa jäävät suurilta osin vajaiksi. Valopilkku on turhautuneen sairaanhoitajaystävän ( Hong Chaun) hahmo. Samuel D. Hunterin käsikirjoitus perustuu hänen samannimiseen näytelmäänsä (2012), mikä näkyy kohtausten rytmissä. Elokuvassa on myös paikoin kiireen tuntua ja melodramaattisuus lipsuu parissa kohtauksessa turhan teatraaliseksi. Ohjaaja Darren Aronofsky tunnetaan ihmispsyyken synkkyyteen pureutuvista elokuvistaan. Kuten kokonaisen sukupolven traumatisoinut huumehoureinen Unelmien sielunmessu (2000) ja häiritsevä, perfektionismia kuvaava Black Swan (2010), myös The Whale jää mieleen autenttisena kuvauksena inhimillisestä epäonnesta, jossa ulkoiset seikat (kuten ylipaino) ovat itsessään merkityksettömiä. Raskaiden teemojensa takia elokuva tuskin miellyttää kaikkia, muttei se siihen pyrikään. The Whale on ensisijaisesti tarina empatian merkityksestä, jonka traagisin ristiriita on periksiantamaton hyväntahtoisuus ja ihmiskohtalon peruuttamattomuus. ? Saara Maili cancel V.S. Luoma-aho. Kosmos, 2023. s. 150. Jyväskyläläislähtöisen runoilija ja kääntäjä V.S. Luoma-ahon lyhytproosateoksessa cancel (Kosmos, 2023) haparoidaan poikkeustilan ja uuden normaalin välillä. Kertomukset risteilevät moderniin maailmaan sijoittuvissa arkipäiväisissä todellisuuksissa, kuten museossa, Provinssirockissa ja etätöissä, mutta myös digitaalisilla alustoilla ja psyyken eri tiloissa. Yhtenäistä tarinoille on yhteiskunnallinen ote ja mielen poikkeavuuden teemat, jotka rakentavat pohtivan ja symbolisen kokonaisuuden. Luoma-aholta on aiemmin ilmestynyt viisi runokokoelmaa ja proosateokset Luonteita (2018) ja delete (2021). Cancelissa kerronta on paikoin lyyrisen kaunista, ja se on enimmäkseen oivaltavaa kielellistä taiturointia nykyajan ihmisen tilallisuuden kokemuksista ja sen rajoista. Teos etsii vastauksia kysymyksiin ihmisen minuudesta ja keinoista hallita elämää. Kun rutiineja joutuu poikkeustilan takia muuttamaan, muuttaako se myös ihmistä? Kun sängyn tukipuut hajoavat himon huumassa, mitä se hajottaa ihmisessä? Suoria vastauksia ei anneta. Ne etsitään ennen kuin joku ehtii painaa cancelia. ? Heini-Maria Kaakkurivaara KUVAT: Kosmos, A24, FoCUs FE ATUREs, RiKU sUonio Tár Todd Field. Draama, K12, 157 min. Ensi-ilta 24.2.2023. 4/5. Ohjaaja-näyttelijä Todd Fieldin yli viisitoistavuotinen hiljaiselo päättyi näyttävästi. Useiden kaatuneiden projektien jälkeen valmistunut ohjaustyö Tár kuvaa fiktiivisen huippukapellimestari Lydia Tárin ( Cate Blanchett) mahalaskua valtaistuimeltaan. Field ja Blanchett ovat onnistuneet luomaan harvinaisen herkullisen antisankarin: Tár on häikäilemätön vallankäyttäjä ja manipuloija, joka jää katsojalle tarkoituksellisen etäiseksi. Blanchettin hyytävä roolityö lukeutuu hänen pitkän ja vaikuttavan uransa parhaimmistoon. Tiivistunnelmainen elokuva pitää alkupuolellaan taiten otteessaan. Lopussa hahmojen motiivien ympärille rakennettu monitulkintaisuus kääntyy kuitenkin itseään vastaan, eikä ratkaisu tunnu tyydyttävältä. Tarinan hapuillessakin Tár vakuuttaa kuvakerronnallaan. Vertailut ohjaajalegenda Stanley Kubrickiin – jonka viimeisessä elokuvassa Eyes Wide Shutissa (1999) Field näytteli – tuntuvat kerrankin oikeutetuilta. Hahmoja seuraavat aavemaiset, pitkät kamera-ajot vaikuttavat suorilta viittauksilta edesmenneen maestron tuotantoon. Vallankäyttönsä ja työmetodiensa takia kriittisen katseen alle joutuneen Kubrickin tyylillinen läsnäolo antaa yhden tulkitsemismahdollisuuden lisää elokuvalle, joka tulee todennäköisesti jäämään historiaan yhtenä merkittävistä #metoo-aikalaisteoksista. ? Niklas Pelkonen 38 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 N O S T O ARVIO. "Esitystä voi suositella kaikille, mutta erityisesti heille, jotka haluavat poiketa arkipäiväisestä todellisuudesta kuuntelemaan, miten lyhyen puheen koira hautajaisissa piti." Lue verkosta jylkkari.fi ? Heini-Maria Kaakkurivaara JY VÄ SK YL ÄN YL IO PP IL AS TE AT TE RI . Vi er ai lu ni it al ia la is es sa ko di ss a. Oh j. Pa nd a Il én
40 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 Vaikeita klassikoita V ideotykki heijasti kankaalle listan kirjoista, joista piti valita yksi. Sieppari ruispellossa, Vuonna 1984, Kärpästen herra, Sofi Oksasta. Oli lukion äidinkielen tunti vuonna 2020. Sanoin vieressä istuvalleni, että luen paljon. Hän kysyi, kuinka monta teosta olen listalta jo lukenut. Vastasin, että en ainuttakaan. Valitsin lopulta Oscar Wilden teoksen Dorian Grayn muotokuva (1890). Se kertoo 1800-luvun nuorukaisesta, joka haluaa pysyä ikuisesti nuorena ja kauniina. Toive ajaa hänet tuhoon. Monisivuisessa teoksessa oli vaikeaselkoisia monologeja ja etäisiksi jääviä henkilöhahmoja. Teos onkin vastenmielisin otos kaunokirjallista tekstiä, minkä olen ikinä lukenut. Ja silti se on klassikko. Ei ihme, että luen niitä harvoin – enkä ole ainoa. KLASSIKOLLA tarkoitetaan teosta, jota arvostetaan niin paljon, että sitä luetaan tai katsotaan vuosikymmenestä tai -sadasta toiseen. Yleensä etenkin kirjallisuuden klassikoiden pysyvyyden syynä on, että niiden sanotaan vangitsevan jotain olennaista siitä, mitä on olla ihminen. Vaikka aika ja kirjallisuus muuttuvat, ihminen pysyy samanlaisena. Se, miten teoksesta tulee klassikko, johtuu monesta seikasta. Klassikoitumiseen vaikuttavat teoksen laatu, lukijoilta saatu suosio, myynti, palkinnot, kritiikki. Lisäksi arvostetut teokset on ollut tapana nostaa kirjallisuuden kaanoniin. Sillä tarkoitetaan listausta kaikkein arvokkaimmista tai arvostetuimmista teoksista. Toisaalta yhtä oikeaa listaa kirjallisuuden klassikoista ei ole. Kaanonia nimittäin tuotetaan monessa paikassa. Tuottaja voi olla äidinkielen opettaja, joka valikoi oppilailleen luettavaa. Essee: Luettujen kirjojen määrä on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Se heijastuu etenkin vanhempiin kirjoihin kuten klassikoihin. VI IM EI S ET S A N A T Teksti Heta Lohela 41 K ädessäni on tuoppi olutta tai lasi viiniä, ja saattaa pöydällä olla muutama lasillinen aina raikasta Koskenkorvaa. Edessäni on hymyilevät kasvot, ehkä toisetkin. Ystäviä. Kuuntelemme musiikkia ja nauramme. Tyhjennän tuopin, kulautan Kossua. Tämä on kohtaus mukavasta perisuomalaisesta alkoholinhuuruisesta illasta. Poistetaan kuvasta ystävät. Olen yksin kotonani ja juon. Suomalaisen kulttuurin helmestä eli kalsarikänneistä on kirjoitettu ulkomailla saakka, jopa arvostetussa The Guardianissa. Silti kalsarikänneistä puhutaan usein Suomessa häpeillen jos lainkaan. Työpaikkojen taukotiloissa ja opiskelijaravintoloissa joutuu kuuntelemaan tarinoita kännisekoiluista julkisilla paikoilla. Yksin juomisesta kuitenkin vaietaan. MIKSI SE, että joku istuu vastapäätä ja kumoaa juomaa samaan tahtiin, tekee juomisesta sosiaalisesti hyväksyttävämpää? Pitääkö puhuminen ja juominen yhdistää? Jos janottaa, ei kai se tarkoita, että huvittaa tavata ketään? Kuulostavatko nämä ajatukset tieltä alkoholismiin? Vastuullinen alkoholinkäyttäjä, kysy itseltäsi: monestiko olet vetänyt överit itsesi kanssa. Ehkä muutaman kerran, mutta varmasti harvemmin kuin kaupungin yössä tai kekkereissä muun juhlaseurueen ympäröimänä. Yksin juodessa on helpompi säädellä alkoholinkäyttöään. Voi juoda vaikka kerran viikossa. Ei tarvitse lähteä baariin vain, koska kaverit haluavat, eikä kumota shotteja yllättäen pöytään ilmestyneeltä lärvilautaselta. Jos on aina pakko juoda seurassa, riskinä on, että hankkii kavereita, joiden kanssa suhde perustuu vain dokaamiseen. Toisaalta sekin on onnetonta, jos baarista pitää poistua paskan seuran takia. Lisäksi jos yksin juodessa menee överiksi, ei nolaa itseään julkisesti. Ei myöskään tulehduta ystävyyssuhteita. Jos alkaa vituttaa kännissä, ei pilaa kenenkään muun iltaa – voi tiuskia peilikuvalleen. Voi hakata ja töniä seiniä, ei muita. Monet ovat ehkä rakastuneet humalassa, mutta vähintään yhtä monta rakkautta voi kadottaa kännisekoilun takia. Yksin kotona voi valita aina parasta musiikkia. Vivaldia ilman Hannibal Lecter -kuittailua. Nirvanaa ilman että tarvitsee kertoa, miten terapiassa on sujunut. Toisin kuin ravintolasta, kukaan ei pyydä poistumaan kotoa, jos nuokkuu pöydän ääressä. Voi kaatua sänkyyn – ihan sama, vaikka lattialle – ilman pelkoa fyysisen koskemattomuuden rikkomisesta. Yksin ravintolassa syöminen brändättiin vasta termillä solo dining. Trendikkäästi yksin juomisen voisi brändätä termillä solo drinking, soolojuominen. Myös Lennon ja McCartney kirjoittivat oikeasti parhaimmat The Beatlesin biisit yksin, soolona. ? Kommentti: Solo drinkingista ei puhuta tarpeeksi, vaikka kannattaisi K irj o it ta ja ka nn us ta a lu ki jo it a a lk o ho lin va st uu llis ee n ku lu tt a m is ee n. Teksti Tatu Helle
40 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 Se voi olla myös kulttuurihistorioitsija, joka kirjoittaa kirjallisuuden vaiheista esimerkkien kautta, tai bloggaaja, joka on listannut sata kirjaa, jotka tulisi lukea ennen kuolemaa. Koska klassikolla tarkoitetaan teosta, joka käsittelee sukupolvesta toiseen merkityksellisiä teemoja, niiden lukemiseen on kannustettu. Vallitseva ajatus tuntuu olevan, että ilman klassikoiden lukemista ei ole lukenut tarpeeksi. VAIKKA nuorten aikuisten lukuharrastus on edelleen suhteellisen yleistä, on luettujen kirjojen määrä vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Siinä missä 15–24-vuotiaista nuorista miehistä 1980-luvun alussa 40 prosenttia kuului aktiivilukijoihin – eli oli lukenut vähintään kymmenen kirjaa puolen vuoden aikana – oli vastaava luku vuonna 2017 vain neljä prosenttia. Samanikäisistä nuorista naisista puolestaan aktiivilukijoita oli 1980-luvun alussa yli puolet ja vuonna 2017 vain kahdeksan prosenttia. Vähentynyt lukuinto heijastuu etenkin vanhempaan kirjallisuuteen, sanoo kirjallisuustieteen tutkija Maria Laakso Tampereen yliopistosta. Laakso tuntee klassikot. Hän on kirjoittanut kaksiosaisen – Taltuta klassikko (2019) ja Taltuta klassikko goes länsimainen kirjallisuus (2021) – nuorille suunnatun kirjasarjan siitä, miten klassikkoja tulisi lähestyä. Laakson mukaan nuorille suurimpia esteitä tarttua klassikoihin voivat olla erityisesti teosten vaikea kieli sekä eri aikakausi. Toisin sanoen mitä etäämpänä teoksen teemat ovat nykyhetkestä, ja mitä vähemmän lukija ymmärtää teoksen kirjoitusajankohdan yhteiskuntaa, sitä hankalampi hänen on ymmärtää teosta. Selkeä esimerkki on Elias Lönnrotin Kalevala. Runomittaan kirjoitetun teoksen ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 1835. Lukeminen ei välttämättä ole helppoa: Mitä huoli Lemminkäinen! Toki mietti mennäksensä, lähteäksensä lupasi. Sanan virkkoi, noin nimesi: ”Mistä saisin miehen toisen, sekä miehen jotta miekan Ahille soan avuksi, liioin voivalle lisäksi?” Myös Aleksis Kiven Seitsemää veljestä (1870) pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksista. Kieli on vanhaa ja yhteiskunta näyttää 2020-lukuun verrattuna tyystin erilaiselta. Esimerkiksi lukutaito ei ole itsestäänselvyys. YKSI ASIA pistää klassikkolistauksissa usein silmään. Niissä ovat yliedustettuina valkoiset miehet. Alexander Dumasin Kolme muskettisoturia (1844) kertoo miehistä, samoin kuin Umberto Econ Ruusun nimi (1980) ja Charles Dickensin Oliver Twist (1896). Sen sijaan naisten, rodullistettujen kirjailijoiden ja seksuaalija sukupuolivähemmistöjen äänet ovat jääneet vähemmälle. Vaikka klassikoiden syntyyn vaikuttavat historiateokset, oppikirjat, teatterija elokuvantekijät, niiden aseman ylläpitämisen takana on aina tavalla tai toisella ihminen, sanoo kirjallisuuden yliopisto-opettaja Kaisa Ahvenjärvi Jyväskylän yliopistosta. Tästä syystä kirjallisuuden kaanon voi muuttua, jos sitä muutetaan. Kirjojen aiheet ovat viime vuosikymmenten aikana monimuotoistuneet. Seksuaalija sukupuolivähemmistöistä kirjoitetaan aiempaa enemmän. Toisaalta lukijat eivät nykypäivänä edes juuri kiinnitä huomiota esimerkiksi kirjailijan sukupuoleen toisin kuin ennen. Sen sijasta tärkeämpää ovat juoni ja henkilöhahmot. Se, miltä klassikkolista näyttää tulevaisuudessa, on mysteeri, Kaisa Ahvenjärvi sanoo. ”Emme tiedä, mihin nykykirjallisuuden kirjoihin palataan uudestaan. Aika näyttää, missä teoksissa on sellaista elinvoimaa mihin uudet sukupolvet palaavat.” Sekä Laakson että Ahvenjärven mukaan klassikot kestävät myös kritiikkiä, ja on myös suotavaa kritisoida vanhentuneiden arvomaailmojen ajankohtaisuutta. ”Klassikoita pitääkin vastustaa, jotta niistä voidaan kirjoittaa uusia versioita. Saamme itse päättää, mikä kaikki menneiden sukupolvien perinnöstä välitetään tuleville sukupolville”, Laakso sanoo. PUHELIMENI muistiinpanoissa on vuosien ajan keräämäni kirjalista. Se on täynnä teoksia, jotka haluaisin lukea tulevaisuudessa. Taru sormusten herrasta -trilogia on ollut listallani ainakin viisi vuotta. Silti aina kun näen sen selkämyksen pilkistävän kirjaston kirjahyllyssä, esitän, etten olisi nähnyt koko kirjaa. Ongelma ei kuitenkaan ole kieliasu, sinänsä. Se on kaikki muu kirjasarjan ympärillä. Olen nähnyt sarjan elokuvasovitukset ja tiivistelmät ennen kuin olen lukenut ensim41 mäistä sivuakaan. Se tarjoaa helpomman ratkaisun kuin vanhaan tekstiin ja hidastempoiseen kerrontaan perehtyminen. Mitä lähemmäs pääsen sarjaa muita reittejä, sitä hankalampaa itse lukemisen aloittaminen on. Toinen esimerkki vastaavasta on James Dashnerin The Maze Runner (2009), joka sekin on ollut listallani usean vuoden ajan. Samannimisen elokuvasarjan olen puolestaan nähnyt jo kahdesti. En kuitenkaan usko, että teokset poistuvat listaltani hetkeen. Ja toisaalta, kuten Kaisa Ahvenjärvi sanoo, voi eri sovitusten näkeminen olla hyödyksi, sillä se poistaa esimerkiksi vanhasta kielestä johtuvia haasteita. Klassikoita voi Ahvenjärven mukaan lähestyä esimerkiksi opettajan kertomana tai luovan ilmaisun keinoin. Opettaja voi avata teosten kirjoitusajankohdan yhteiskuntaa ja teosten teemoja voi tutkia taiteen keinoin. Näin tarinat voi omaksua myös kokematon lukija. MUTTA PITÄISIKÖ klassikkoja lukea? Onko länsimaisen kirjallisuuden kaanonin tunteminen osoitus siitä, että on hyvin lukenut? Vai kuvaako klassikoiden pänttääminen enemmän kokemustani Dorian Grayn muotokuvasta – luen, koska on pakko? Ahvenjärvi sanoo, että ihminen voi elää hyvän elämän vaikkei tuntisi yhden yhtä kirjallisuuden klassikkoa. ”Jotta myös tulevaisuudessa olisi kirjallisuuden lukijoita, on tärkeää, että nuorille syntyisi ylipäätään suhde kirjallisuuteen.” Toisaalta hänen mukaansa klassikoita kannattaa lukea sivistyksen kannalta. Eri aikakausina kirjoitetut teokset voivat auttaa ymmärtämään, miltä pohjalta yhteiskunta on rakentunut. ”Perinteiseen lukeneisuuteen kuuluu itsestäänselvyytenä klassikkotuntemus, mutta tarinoiden tunteminen yleisellä tasolla on tärkeämpää kuin teosten lukeminen kannesta kanteen.” Toisin sanoen riittää, että on kuullut teoksesta Danten jumalainen näytelmä ja tietää, mikä Kalevala on. Itse luen, koska olen omin avuin löytänyt kirjoja, joista olen aidosti kiinnostunut. En siksi, että muiden arvostamaa kirjallisuutta tuputettiin äidinkielen tunneilla yleissivistyksen nimessä. Kävin hiljattain läpi 1930-luvulla syntyneen, sittemmin menehtyneen sukulaiseni tavaroita. Niihin kuului Väinö Linnan Tuntematon sotilas. 9. painos, vuodelta 1955. Otin sen pölyisestä pahvilaatikosta pienen harkinnan jälkeen mukaani. Ehkä luen sen joskus. ? Kirjoittaja lukee kaikkea tietokirjoista rakkausromaaneihin. Joskus kirjoja menee useampi viikossa, joskus ei ainuttakaan. SE, MILTÄ KLASSIKKOLISTA NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDESSA, ON MYSTEERI. "AIKA NÄYTTÄÄ, MISSÄ TEOKSISSA ON ELINVOIMAA."
42 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 ”Kiinnostuin viisaudesta psykologian ja filosofian opintojeni kautta. Viisauden piirteitä ovat moninäkökulmainen ajattelu, halu toimia yhteisön hyväksi ja toisaalta myös itsensä ja oman sisäisen, henkilökohtaisen kasvunsa reflektointi. Vastakohtana nähdään usein tyhmyys, joskaan tyhmyyden käsitettä ei ole juuri määritelty. Toisaalta jos viisauden piirteet kääntää kielteiseksi, kyse voi olla tyhmyydestä, jolloin ihminen ajattelee mustavalkoisesti ja itsekkäästi sekä toimii epäeettisesti. Viisaustutkijana minulta kysytään usein, olenko itse viisas. Se ei ole kiinnostava kysymys. En varmasti ole toiminut kaikkialla viisaasti. Mutta viisaus on tilannekohtaista. Ihmiset toimivat toisinaan viisaasti, toisinaan eivät. Viisaus on ennen kaikkia ideaalikuva siitä, mihin ihminen parhaimmillaan pystyy.” ? Puhelimessa Oona Komonen H A L O O E e v a K a l l i o Viisaustutkija Eeva Kallio, miksi tutkit viisautta etkä tyhmyyttä? Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. Enemmän sikoja kuin ihmisiä Huittinen haisee pahalta aina välillä eikä paikallisten kanssa halua jutella, mutta muuten siellä on ihan rentoa ja kivaa, kirjoittaa Aleksi Murtojärvi. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME K uv it us O o na K o m o ne n Teksti Aleksi Murtojärvi A le ks i M ur to jä rv i JOS JOKU kysyy, että mis ollaan, ni oikee vastaus on et Huittisisa. Ei mittään kahta ässää inessiivisä, ku yhelki pärjää. Tää on tää murre sillee vähän hassu et ku ollaan Turu ja Tamperee pualessavälisä ni molemmista on piirteitä. Joka tapaukses kaikki keskisuomalaiset suuttuu ku sanoo että ”ketä” sanan ”kuka” tilalle. Sit ku pitää kertoo et missä tää paikka siis on, ni Turku-Tampereja Pori-Helsinki -teiden risteyksessä. Kaupungissa – koska täähän on nimenomaan siis kaupunki eikä mikään kunta (toisin ku Eura) – on yhet liikennevalot, jotka ei kyl muuten oo siinä risteyksessä. Huittisisa oli joskus Suamen kolmanneks vilkkain linja-autoasema, mut sit tuli erinäiset nimeltä mainitsemattomat halpabussifirmat ja romahdutti hintojen ohella myös vuorotarjonnan. Kyl se asema siis edelleen on, mut autoja kulkee vähemmän. Sen sijaan tääl on enemmän sikoja ku ihmisiä, ja jälkimmäisiäki vaan joku kymmenentuhatta. Maatalous on sillee niinku iso juttu täälpäin – peltoo on joka pualella ja kaikki kasvattaa omat perunansa. Tai kaikki kepulaiset ainaki. Niitäki tääl on ihan liikaa. Ja ohan täältä lähtösin poliitikkoja, mm. yks presidentti ( Risto Ryti, jos ette tiänny), ja paljon muusikoita. Kaikenmaailman jatsareita ja iskelmämuusikoita. Viime vuonna tänne tuli ensimmäinen platinalevyki. Sit on tietysti Huittisten hirvenpää, joka on Suamen tunnetuimpia muinaisesineitä – eli siis kivinen seremoniakirves mesoliittiselta kauelta. Se on vähän yli 8 000 vuotta vanha, eli suunnilleen samaa ikäluokkaa ku huittislaisten setämiesten käsitys tasa-arvosta. Huittinen on silleeki historiallisesti hassu paikka, et vähä päälle sata vuotta sitte täällä ammuttiin Huittisten meijerikahakassa sisällissodan ekat laukaukset. Yhden ampujan pojanpoika asuu samassa mäessä mun vanhempien kaa. Iso-isomummu salakuljetti torpan viereisesä mettässä piileskelleille punasille ruokaa sodan jälkeen ku välttelivät muilutuksii. Naapurin piharakennukses pidettiin punakaartilaisia vankina. Yläkoulussa kavereiden kaa käytiin läpi et kenen pualel kenenki suku oli. Et ei varmaan ihme et on kasvanu jotenkin luokkatietoseks. Mut siis ohan tääl ny kiva olla. Kaikki on tuttua, niin paikat ku ihmiset. Ja täält o hyvät kulkuyhteydet. Luonto on lähellä ja keväisin myös ilmassa kun pellot lannotetaan – mut on kans metsää ja suota. Satakunnan maakuntalaulu on kirjotettu Huittisten Ripovuoren maisemista inspiroituneena. Puurijärven ja Isosuon kansallispuistoki on osittain paikkakunnan rajojen sisällä. Pahalta tää haisee aina välillä eikä näitten paikallisten kaa oikeestaan jutella haluu, mut ohan Huittisisa ihan rentoo, kivaa ja turvallista. ? KA S V O 43
42 jyväskylän ylioppilaslehti 2/23 PASKA KOTISEUTU All over the place Sonia Koskela innostui musiikista Kortepohjan alakoulussa. Nyt hän tekee soolomusiikkia nimellä Sonia, soittaa rumpuja Younghearted-yhtyeessä sekä kaipaa Jyväskylässä vietettyä aikaa. So ni a Ko sk el a. KIINNOSTUS MUSIIKKIIN heräsi nuorena. Sonia Koskela oli toisella luokalla Jyväskylän Kortepohjan koulussa. ”Aloin tehdä musiikkia naapurin pojan kanssa. Kaikkiin muihin soittimiin löytyi soittaja paitsi rumpuihin.” Tuolloin Koskela kuunteli poppia ja fanitti kanadalaispoppari Justin Bieberiä. Vilkkaan lapsen kiinnostuksen kohteet vaihtuivat usein, ja siksi vanhemmat ostivat aluksi vain halvat leikkirummut. Innostus ei kuitenkaan lakannut. Koskela soittaa rumpuja edelleen. Lisäksi hän kävi klassisen kitaran soittoja teoriatunneilla vuosien ajan sekä harjoitteli soittamista Youtube-videoilta. Vuonna 2022 hänet kiinnitettiin Etenee-levy-yhtiöön, ja Koskela julkaisi Sonia-nimellä ensimmäiset soolokappaleensa. Spotifyssa kuunnelluin kappale on Kirjeitäsi yli 350 000 soittokerralla. Koskela säveltää ja sanoittaa kappaleensa itse. ”Olen vilkas ja hajamielinen, ajatukseni ovat all over the place. Se näkyy myös musiikissani.” Koskela, 21, nauttii esiintymisestä. Mieleen on jäänyt etenkin Turun Kesärauha-festivaalin keikka viime kesältä. Se oli Koskelan ensimmäinen festivaali. Hän esiintyi YleX Stagella. ”Jäi onnistunut ja kiitollinen fiilis, menin pää edellä.” Oman soolomusiikkinsa lisäksi hän on vieraillut muiden artistien kappaleilla, kuten Aksimin ja Joosu J:n muodostaman Shakkii-duon EP:llä tammikuussa 2022. Lisäksi Koskela soittaa rumpuja Youngheartedissa. Kesällä 2022 yhtye esiintyi muun muassa Ruisrockin rantalavalla sekä oli brittimuusikko James Bluntin Vantaan keikan lämppärinä. ”Olen onnellinen ja kiitollinen, että olen päässyt esiintymään paljon jo tässä vaiheessa uraani.” Koskelan mukaan hänen oli aiemmin vaikea näyttää tunteitaan. Sosiaalinen lapsi peitti tunteensa sanavalmiudella. Vasta myöhemmin, ihmissuhteiden ja musiikin kautta, hän on pystynyt näyttämään itsestään enemmän. ”Erityisesti parisuhteessa ihmiset pääsevät ihon alle, lähemmäksi kuin ystävät. Olen joutunut katsomaan peiliin ja reflektoimaan itseäni.” Koskelan musiikkia voi luonnehtia vaihtoehtopopiksi. Hän ammentaa musiikkiinsa esimerkiksi ihmissuhteistaan. ”Olen kiinnostunut ihmisten välisistä asioista ja tuntemuksista sekä kaikista vaihtoehdoista, mihin suhde voi kehittyä. Elämä on parempaa, jos sen voi jakaa oikean henkilön kanssa.” Kortepohjasta kotoisin oleva Koskela on kiitollinen siitä, että on kasvanut Jyväskylässä. ”Se on vaikuttanut siihen, miten olen, suhtaudun ja sukellan asioihin. Jyväskyläläiset ovat usein rempseitä ja empaattisia. Olen identiteetiltäni jyväskyläläinen.” Hän muutti Helsinkiin vuonna 2022 opiskelemaan. Opinnot kuitenkin jäivät kesken. Tällä hetkellä hän keskittyy musiikkiin. Hän sanoo kotiutuneensa Helsinkiin hyvin yhtä miinusta lukuun ottamatta. ”Kun ihmiset kävelevät vastaan, kaikilla tuntuu olevan kiire.” Silti Helsinki tuntuu oikealta paikalta. Vaikka hän kaipaa Jyväskylässä vietettyä aikaa, sinne paluu ei olisi samanlaista kuin aikoinaan kaupungissa asuminen. ”Tunnen ajan kaipuuta.” Vapaa-aika kuluu ystävien kanssa. Hän tykkää myös olla kotonaan. Siellä hän tekee origameja ja ajattelutyötä sekä lukee. Koskelalle on tärkeää, että musiikin teko on hauskaa. ”Ei ole kiire minnekään. Tuntuu, että teen oikeaa asiaa.” ? Teksti & kuva Iina Niskanen KA S V O 43
Aurinko paistaa, asfaltti pilkistelee – kevät on jo ihan nurkan takana! Kauden upeat uutuudet ovat saapuneet Forumiin, eli tule kurkkaamaan, mitä kivaa meidän liikkeistä löytyykään! YLI 40 UPEAA LIIKETTÄ JA POP-UPIA ODOTTAA SUA AIVAN KESKUSTAN SYDÄMESSÄ! Varaa aika tai tule kysymään vapaita aikoja. Täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi Ota ajokortti tai virallinen henkilötodistus mukaan. Info 0800 5801 Verenluovutus voi pelastaa ihmishengen. Tule vaikka kaverin kanssa! Tarjoamme hyvän mielen lisäksi aina kahvit ja välipalaa. Veripalvelu Jyväskylä Kolmikulma, Puistokatu 2-4 avoinna ma–pe Testaa, voisitko luovuttaa verta: HENGENPELASTAJA? SINUSTAKO sovinkoluovuttajaksi.fi Edullista ja monipuolista ruokailua ympäri Jyväskylää. Lisätietoa palveluistamme: www.semma.? @semmarestaurants Better food. Better thinking.