2 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 26. HELMIKUUTA – 25. MAALISKUUTA 2018 58. VUOSIKERTA EDUSTAJISTON JÄSENTEN POISSAOLOT SYYNISSÄ Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari twitter.com/jylkkari HYVISTOIMINTA JAKAA MIELIPITEET APUA MELKEIN LIIAN LÄHELTÄ JÄRJESTELMÄT MULLISTUKSESSA JÄÄHYVÄISET KORPILLE LAJINSA VIIMEISET JYVÄSKYLÄSSÄ OSAKUNNAT KATOAMASSA KOTIKAUPUNGIN KADUT RAP-BIISEISSÄ JYVÄSKYLÄN GHETOT APPS THAT HELP KEEP FOCUS TAKE YOUR EYES OFF THE PHONE
J yväskylän yliopistossa aloitti viime syksynä vain viisi EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevaa opiskelijaa, jotka maksavat lukukausimaksunsa itse (Jylkkäri 1/2018). Yliopistoon hyväksyttiin 72 opiskelijaa EUja ETA-maiden ulkopuolelta, joista 34:lle myönnettiin stipendi. Heistä 25 lopulta aloitti opintonsa. Niistä 38 opiskelijasta, joiden piti maksaa lukukausimaksunsa itse, vain viisi saapui paikalle. Jyväskylän yliopiston periaatteena on, että lukukausimaksun maksavia opiskelijoita olisi saman verran kuin stipendin saaneita. Se ei toteutunut viime syksynä, kun käytännössä lähes kaikki maksuvelvolliset päättivät olla aloittamatta opintojaan. Lukukausimaksujen maksajia ei ole liiemmälti muissakaan Suomen yliopistoissa. Savon Sanomien (18.2.2018) selvityksen mukaan kaikissa Suomen yliopistoissa on vain noin 130 lukukausimaksunsa täysimääräisenä itse maksavaa opiskelijaa. Muut maksuvelvolliset opiskelevat esimerkiksi stipendin turvin tai ovat saaneet huojennusta lukukausimaksuun yliopistolta. Viime syksynä Suomen yliopistoissa aloitti noin 1300 EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevaa opiskelijaa. VIIME VUOSI oli ensimmäinen, kun lukukausimaksuja vaadittiin EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella käytäntö ei vaikuta kultakaivokselta yliopistoille, mutta vasta tuMaksulliset opinnot eivät kiinnostaneet Aika yhdistää korkeakoulut levat vuodet näyttävät, mikä on ulkomaisten opiskelijoiden maksuhalukkuus suomalaisesta korkeakoulutuksesta. Rahoille pitää myös saada vastinetta. Lukukausimaksujen perimistä perusteltiin muun muassa koulutuksen laadun parantamisella. Kuinka paljon opetuksen laatua voidaan parantaa, jos kurssilla on vain yksi maksava opiskelija, onkin sitten kokonaan toinen kysymys. Maksut ovat myös tasa-arvokysymys. Kun vain muutama maksaa, on se omiaan aiheuttamaan kateutta ja eriarvoisuuden tunnetta opiskelijoiden keskuudessa. OPISKELIJAJÄRJESTÖT OVAT kantaneet huolta maksuttoman koulutuksen säilymisestä sen jälkeen, kun eduskunta päätti lukukausimaksujen perimisestä EUja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Kun lukukausimaksut on asetettu yhdelle ihmisryhmälle, mikä estää niiden laajentamista suomalaisillekin opiskelijoille? Työ maksuttoman koulutuksen säilyttämiseksi ei ole loppumassa. Asia nousee säännöllisin väliajoin julkiseen keskusteluun milloin kenenkin aloitteesta. Korkeakouluopintojen maksullisuutta perustellaan usein sillä, että ne ovat satsaus tulevaisuuteen. Näissä puheenvuoroissa unohdetaan, että jo nyt opiskelijat panostavat rahallisesti opintoihinsa. Keskimääräinen opintolainan määrä lukuvuoden 2016–2017 lopussa oli lähes 7000 euroa. Kuinka paljon isompaa riskinottoa nuorilta opiskelijoilta kaivataan? Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi KORKEAKOULUKENTTÄ on ollut Suomessa muutosten kourissa ja uudistukset tullevat jatkumaan myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Lappeenrannassa, Rovaniemellä ja Tampereella on tutkittu korkeakoulujen yhdistämistä ennakkoluulottomasti. Jamk on jo pitkään tarkastellut mahdollisuuksia siirtyä kokonaan tai ainakin osittain uusiin toimitiloihin. Kokemukset yhteisistä tiloista muun muassa musiikkikampuksen osalta ovat rohkaisevia. Pitkällä aikavälillä olisikin suotavaa, että Jamk siirtyisi kokonaan lähelle yliopistoa. Tärkeintä ei tietenkään ole seinät, vaan laatu. Yhteistyötä tulisi entisestään tiivistää ja lähitulevaisuudessa yliopisto ja ammattikorkeakoulu tulisi yhdistää Jyväskylässä. Tavoitteena tulee olla Suomen paras teorian ja käytännön ”seminaari”. OPPILAITOSTEN TARPEET ja tehtävät ovat erilaisia. Ammattikorkeakoulussa tutkinto valmistaa selkeämmin tiettyjen alojen työtehtäviin ja yliopistossa tutkinnot ovat akateemisempia. Myös tutkimuksen osalta roolit ovat erilaiset. Tämä ei kuitenkaan poissulje mahdollisuutta yhdistämiseen. Opiskelijan kannalta muutos olisi tarpeellinen ja toivottava. Yhdistetty korkeakoulu tarjoaisi monipuolisia opintopolkuja ja mahdollistaisi luontevan siirtymän ammattikorkeakoulututkinnosta yliopistotutkintoon ja päinvastoin. Monissa oppialoissa on jo paljon yhtäläisyyksiä. Samalla opetusresursseja sekä tutkimusja opetustiloja voitaisiin käyttää viisaammin ja tehokkaammin. Myös hallintoa olisi mahdollista tehostaa. Nämä toimet toisivat myös kustannussäästöjä. YHDISTÄMÄLLÄ JYVÄSKYLÄN yliopiston ja Jamkin Jyväskylästä tulisi nykyistä vahvempi koulutuskaupunki, joka pystyisi tarjoamaan entistä osaavampia työntekijöitä ja yhä monipuolisempaa tutkimusta yritysten käyttöön. Samalla Jyväskylän houkuttelevuus paranisi merkittävästi opiskelijoiden silmissä. Tämä veisi koko Keski-Suomen maakuntaa eteenpäin. Mielestäni yliopiston ja amk:n olisi yhdistyttävä Jyväskylässä ja oppilaitosten hallitusten tulisi aloittaa yhdistymisneuvottelut pikimmiten. Vasta aloittaneet korkeakoulujen uudet hallitukset ovatkin paljon vartijoina. Nyt tarvittaisiinkin rohkeaa katsetta tulevaisuuteen, jota toivon erityisesti hallitusten puheenjohtajilta, Krista Varantolalta (yliopisto) ja Sinuhe Wallinheimolta (Jamk). Joonas Könttä KAUPUNGINVALTUUTETTU (KESK.) MAAKUNTAVALTUUTETTU JYVÄSKYLÄ KANSAN ÄÄNI PUHU SUUSI PUHTAAKSI. ANNA PALAUTETTA JA HERÄTTELE KESKUSTELUA. VASTA TULEVAT VUODET NÄYTTÄVÄT, MIKÄ ON ULKOMAISTEN OPISKELIJOIDEN MAKSUHALUKKUUS. JUHANA SALOSEN omaelämäkerta Viiton – olen olemassa on mielenkiintoinen kuvaus yksilön matkasta identiteetin rakentamisen tiellä. Kirjasta kertovassa artikkelissa Jylkkärissä (29.1.2018) mainittiin sisäkorvaistukkeet (oikea termi: sisäkorvaistutteet). Kuulo on ensimmäinen ihmisen aisteista, joka pystytään korvaamaan sähköisesti. Sisäkorvaistutteet tuovat kuurolle mahdollisuuden kuulla ympäristön ääniä, puhetta, laulua ja naurua. Useimmiten ne auttavat kuuroa lasta myös omaksumaan puhutun kielen. Sisäkorvaistutteen saaneita lapsia on Suomessa useampi sata. Yli 95 % lapsista, joilla todetaan kuulovamma, syntyy vanhemmille, joiden kuulo on normaali. Kuulevissa perheissä puhutaan yhtä, joskus jopa useampaa puhuttua kieltä. Sisäkorvaistutteiden avulla lapsille tulee usein mahdolliseksi oppia perheessä käytetty puhekieli tai puhekielet. Myös viittomakielisisissä perheissä on sisäkorvaistutteen saaneita lapsia, ja heille luonnollinen kielivalinta on viittomakieli ja puhekieli. SALOSEN SUKUPOLVELLE sisäkorvaistutteita ei vielä ollut saatavilla. Ensimmäisen sukupolven SI-käyttäjät saivat useimmiten yhden sisäkorvaistutteen eli vain toiseen korvaan toimivan aistin. Lisäksi leikkausikä oli korkeampi. Nykyisin leikkaus tehdään yleensä noin vuoden ikäiselle lapselle. Lapsi yleensä saa sisäkorvaistutteet molempiin korviin. Puhekielen omaksuminen tapahtuu nykyään melko luonnollisesti. Sisäkorvaistutelasten perheet pitävät usein tärkeänä, että kuuroja hetkiä varten on olemassa myös toinen tapa kommunikoida. Monet perheet opiskelevat viittomakieltä, jotkut vinkkipuhetta, jotkut kuvakommunikaatiota. Osalle perheistä riittää huulioluvun antama tuki. Kukin perhe valitsee itse tavan, joka sopii heille. JUHANA SALOSEN tarina on ymmärrettävä kannanotto 36-vuotiaan huonokuuloisen kokemusmaailmasta, ja tarinana ansiokas. Viittomakielen olemassaolo on tärkeää. Sen tulee säilyä yhtenä vaihtoehtona myös sisäkorvaistutekäyttäjille. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut valtava kuulotekniikan kehitys ja sen suomat mahdollisuudet ovat tosiasia. Niiden ansiosta kuulovammasta tulee monille lapsille ominaisuus muiden joukossa, ei kokonaisvaltainen identiteetin rakennuspuu. Monet sisäkorvaistutelapset kokevat olevansa sekä kuuroja että kuulevia. Tämä kahtalainen identiteetti on monille heistä luonnollisin tapa olla olemassa. Leena Hasselman TOIMINNANJOHTAJA LAPCI RY – SISÄKORVAISTUTELASTEN VALTAKUNNALLINEN YHDISTYS Kuulotekniikka kehittyy vauhdilla Pääkirjoitus 2 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018
KANSAN ÄÄNI Kolmonen TULE TEKEMÄÄN KANSSAMME JYLKKÄRIÄ! Jylkkärin avustajapalaveri järjestetään lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Kulttuuriravintola Ylä-Ruthin kabinetissa klo 16-18. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 27.2. ti 27.3. ti 24.4. SEURAAVAT AVUSTAJAPALAVERIT ILMOITUKSET Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin kevään ilmestymispäivät: 26.3. 23.4. JYLKKÄRIN TOIMITUS Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Päätoimittaja: Jaana Kangas paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Laura Kangas toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Toimittaja: Niko Karvanen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Laura Kangas Painos: 7000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) 11-vuotias keksi nimen ylioppilastalolle PÄIVI NURMI-STEINKE oli 11-vuotias, kun hän voitti vuonna 1964 valmistuneen ylioppilastalon ravintolan nimikilpailun. ”Isäni oli silloisen Kasvatusopillisen Korkeakoulun lehtori ja ehdotti, että me lapset osallistuisimme nimikilpailuun. Hän ei itse kehdannut asemansa takia.” Nurmi-Steinke keksi ehdottaa ravintolan nimeksi Ilokiveä, sillä se viittasi Seminaarinmäen kupeessa sijaitsevaan kiveen, jonka ympärillä opiskelijat tapasivat toisiaan ja juhlivat. Ilokiveä ehdotti ravintolan nimeksi NurmiSteinken lisäksi H. Järvenpää, jonka kanssa he jakoivat 80 markan voittopotin. ”Voittorahoilla ostin itselleni siihen aikaan muodissa olleen Coca Cola -kameran”, Nurmi-Steinke muistelee. Nurmi-Steinke ei ole koskaan opiskellut Jyväskylän yliopistossa, sillä hän muutti Saksaan opiskelemaan ylioppilaaksi päästyään vuonna 1972. ”Kesäisin käyn melkein aina mökiltä käsin Jyväskylässä, ja syön mielelläni lounaan mieheni kanssa juuri Ilokivessä.” Jaana Kangas ”KOKEMUKSENI MUKAAN VAUVAAIKANA NUKKUU PAREMMIN KUIN VÄITÖSKIRJAA TEHDESSÄ.” Tohtori ja pienen lapsen äiti Oulun ylioppilaslehdessä 13.2.2018 JYLKKÄRIN GALLUP KYLLÄ KANSA TIETÄÄ. Harrastatko talviurheilua? LIIKUNTA. Lumi saapui alkuvuodesta rykäyksellä. Tiedustelimme talviurheilun suosiota opiskelijoiden keskuudessa. ”Ei kyllä tule harrastettua minkäänlaista talviurheilua. En omista sopivia välineitä ja en ole myöskään kovin liikunnallinen tyyppi. Kävisin ehkä joskus hiihtämässä, jos vehkeet löytyisi.” Jyri Väisänen Englanti ”En yleensä harrasta talviliikuntaa missään muodossa. En ole sillä lailla sporttinen, että tulisi lähdettyä liikkumaan. Joskus olisi siistiä kokeilla sellaista kilpailullista lumisotaa jossain talviriehassa.” Aleksi Voutilainen Englanti ”Käyn hiihtämässä jonkin verran, mutta en kovin usein. Hiihtämisessä parasta on, kun on kunnolla lunta ja pääsee esimerkiksi ladunvarsikahvilaan syömään munkkia. Lapissa löytyy mahtavia tällaisia paikkoja.” Helmi Möttönen Englanti teksti ja kuvat Niko Karvanen 3 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018
Uutiset 4 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 Hyvikset ovat jopa liian lähellä HYVINVOINTI. Yliopiston hyvistoiminta pyrkii tuomaan avun lähelle, mutta monelle juuri se on ongelma. Alusta asti toiminnan kompastuskivenä on ollut tiedottaminen. teksti Reetta Multanen kuva Niko Karvanen H yvikset ovat huikean mukavia tyyppejä, mutta kynnys mennä juttelemaan omista hankalista asioista on silti korkea, koska hyviksiin törmää laitoksen käytävillä ja he pitävät kursseja, joita käyn. Jotenkin se tuntuisi kiusalliselta.” Jyväskylän yliopiston hyvistoiminta jakaa opiskelijat kahteen leiriin: niihin, jotka kokevat matalan kynnyksen palvelun toimivan ja niihin, joita se epäilyttää. Asia käy ilmi Jylkkärin kyselystä, jossa tiedusteltiin opiskelijoiden näkemyksiä hyvistoiminnasta. Kyselyyn vastasi 80 opiskelijaa. Kyselyyn vastanneista noin kolmannes koki, ettei joko voi mennä hyviksen puheille tai ei ole varma, voisiko. Syitä tähän on monia. Osa ei tiedä, keitä hyvikset ovat, mitä he tekevät tai miten heihin tulisi ottaa yhteyttä. Hyvikset ovat myös luennoitsijoita ja kollegoita, joille ei haluta jakaa henkilökohtaisia asioita. ”Olen osa-aikatyössä yliopistolla, enkä halua avautua kollegalle työn ja opiskelun yhteensovittamisen vaikeuksista sekä vaikeasta esimiehestäni, joka on meidän molempien kollega.” Aina käynnit hyviksen luona eivät ole onnistuneet. Muutama vastaaja ei saanut hyvikseltä tarvitsemaansa tukea tai koki, että hänen ongelmiinsa suhtauduttiin liian kevyesti. Yhdessä vastauksessa ongelmana oli luottamuksellisuuden rikkoutuminen. Osa haluaisikin mennä juttelemaan omista asioistaan toisen oppiaineen hyvikselle. Hyvistoimintaa kehittämässä ollut hyvinvointisuunnittelija Hanna Laitisen mukaan se on täysin sallittua. ”Jos tuntuu, ettei halua hakeutua oman yksikkönsä hyvikselle, totta kai voi hakea apua toisesta tiedekunnasta.” JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA on tällä hetkellä 56 hyvistä ja 12 goodieta eli kansainvälisten opiskelijoiden hyvistä. Monet hyviksen luona käyneet ovat kyselyn mukaan olleet tyytyväisiä saamaansa apuun. Eräs vastaaja kertoo hyviskäynnin toimineen, koska hyvis vaikuttaa tarpeeksi ihmiseltä. ”Olen käynyt kerran hyviksellä ja koin saavani tuosta yhdestä kerrasta paljon irti. Sain vinkkejä ja ymmärtäväisen kuuntelijan ongelmalleni.” ”Koen että hyvikset osaavat auttaa opiskelijoita myös ihmisinä, ei ainoastaan opiskelijoina.” Näin ajattelee myös opettajankoulutuksen ensimmäisen vuoden opiskelija Hanna Pitkänen. Pitkäsen elämässä tapahtui kertarysäyksellä useita muutoksia opiskelun aloittamisen myötä. Stressaavassa elämäntilanteessa tuntui hyvältä idealta mennä juttelemaan jollekin. ”Ehkä parasta hyviksissä on matala kynnys ja se, että he löytyvät yliopiston sisältä. Ei tarvitse mennä heti YTHS:lle asti”, hän pohtii. Opettajankoulutuslaitoksen hyvis Tommi Mäkinen otti Pitkäsen nopeasti vastaan. ”Moni on sanonut, että kun pääsee jonkun kanssa juttelemaan, niin asiat eivät näytä enää niin isoilta kuin oman pään sisällä”, Mäkinen kertoo. Pitkänen korostaa, ettei tilanteen tarvitse olla kehittynyt huonoksi, ennen kuin hyvikselle menee juttelemaan. ”Mikään ongelma ei ole niin pieni, etteikö voisi hakea apua”, hän kannustaa. HYVISTOIMINTA ON ainutlaatuista Jyväskylän yliopistossa, sillä vastaavan kaltaista ei ole missään muualla Suomessa. Jyväskylän yliopistossa on toinenkin melko ainutlaatuinen piirre, nimittäin opintopsykologin puute. Jylkkärin kyselyyn vastanneista valtaosa toivoi yliopistoon opintopsykologia hyvisten rinnalle. Hyvistoiminnan vahvuutena nähtiin matala kynnys tuen saamiseen, mutta opintopsykologin puolesta puhuu koulutus ja ammattitaito. Opintopsykologi koettiin tarpeelliseksi myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n mielenterveyspalveluiden pitkien jonojen takia. ”Tukevinkaan olkapää ei korvaa mielen ammattilaiselta saatavaa apua ja tukea.” Opintopsykologin etuna nähtiin myös ulkopuolisuus opiskelijan arjesta sekä puolueettomuus. ”Opiskelija voi myös kokea, että hyviksen kanssa vietetyn juttutuokion jälkeen saman opettajan kohtaaminen opetustilanteessa on kiusallista. Siksi pitäisi olla myös henkilö, jolle voi uskoutua, mutta joka ei opeta yliopistolla.” Kyselyn vastaajat huomauttivat, että opiskelijan vyötä on jatkuvasti kiristetty opintotuen ja opintoajan leikkauksilla. Vaatimukset ja paineet ovat kasvaneet, mikä aiheuttaa monissa stressiä ja ahdistusta. ”Suorastaan hävytöntä, ettei sellaisHanna Pitkänen ja Tommi Mäkinen ovat tavanneet useampaan otteeseen syksyn aikana. Pitkänen kokee hyviskäynneistä olevan paljon hyötyä. ta vielä ole. Olisi myös yliopiston etu järjestää opintopsykologin palveluita, näin saataisiin edistettyä opiskelijoiden hyvinvointia ja parannettua opinnoista suoriutumista.” Hyvinvointisuunnittelija Hanna Laitinen kertoo, että yliopistolla toimii kolme hyvinvoinnin asiantuntijaa, joilla on hyviksiä laajempi koulutus. Nykyisellään heidän luokse pääsee kuitenkin pääasiassa vain hyviksen kautta. KYSELYN PERUSTEELLA vuonna 2011 alkanut hyvistoiminta on opiskelijoille jo varsin tuttua: 73 prosenttia vastaaTUKEVINKAAN OLKAPÄÄ EI KORVAA MIELEN AMMATTILAISELTA SAATAVAA APUA JA TUKEA.
5 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 Jokainen käynti raportoidaan HYVISTOIMINTAA TUTKITAAN ja kehitetään jatkuvasti. Hyvinvointisuunnittelija Hanna Laitisen tutkimusaineisto koostuu raporteista, jotka hyvikset kirjoittavat jokaisen käynnin jälkeen. “Sinne ei tule mitään opiskelijan henkilökohtaisia tietoja. Taustatiedoissa kysytään opiskelijan opiskeluvuotta ja alaa, sijoitetaan opiskelija ikähaitariin, kysytään sukupuolta ja kerrotaan, miksi opiskelija on tullut hyviksen luokse. Hyvis myös kirjoittaa vapaaseen kenttään, mitä tapaamisessa on tehty ja onko opiskelijaa ohjattu eteenpäin.” Hyvistoimintaa tutkitaan sekä opiskelijoiden että hyvisten näkökulmasta. “Tutkimuksessani on kolme tutkimusosaa. Ensinnäkin tutkin, mitkä tekijät vaikuttavat hyvisohjaukseen hakeutumiseen ja onko hakeutumisen syillä yhteyttä näihin tekijöihin. Toiseksi tutkin, millaisia ohjauksen menetelmiä hyvikset käyttävät, ja kolmanneksi selvitän, miten Student Lifen verkostoyhteistyö ja konsultoiminen toimivat monialaisessa verkostossa”, hän kertoo. Student Life -toimintaa tutkitaan muutenkin aktiivisesti. Opiskelua ja siihen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan yhteensä 31 eri aiheen kautta, joista 13 on tutkimusprojekteja ja 18 maisterintutkielmia. Tutkimusten aiheet vaihtelevat opiskelijoiden työllistymisen tukemisesta pääaineen vaihtamiseen, ja niillä pyritään viemään Student Life -kehitysprojekteja parempaan suuntaan. Kaikkiin kehittämisprojekteihin pyritään lisäämään tutkimuksellinen näkökulma. Viime lukuvuonna 2016–2017 hyvisten luona kävi noin 450 opiskelijaa. Vuodesta 2014 lähtien hyviksen olkapäähän on tukeutunut noin 1500 opiskelijaa. NÄIN JYLKKÄRIN HYVISKYSELY TOTEUTETTIIN z Jylkkäri teki tammikuussa kyselyn, jossa kysyttiin vastaajien kokemuksia hyviksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 80 henkilöä. z Vastaajista noin 80 % ilmoitti olevansa naisia, 19 % miehiä ja 1 % jotain muuta. z Vastanneiden ikäjakauma oli 1958 vuotta. Suurin osa vastaajista oli 21–28-vuotiaita. z Vajaa 73 % vastaajista tiesi, mitä hyviksen toimenkuvaan kuuluu. Noin kaksi kolmesta tiesi oman oppiaineensa hyviksen. z Vastaajista 66 % koki, että voisi mennä juttelemaan hyviksen kanssa. 48 % on joskus hyödyntänyt hyviksen tarjoamia palveluja. ”AALTO LIBRARY has a very beautiful atmosphere, but it does not meet the standards for a modern library. There are stairs and narrow spaces between shelves that, for instance, a wheelchair user cannot easily access. Aalto Library is going to serve as a ‘reading room’ in which people can come and conduct their business in a nice and peaceful environment. The main library will go under renovation in 2019. As the renovations will start, the books will be transferred to Mattilanniemi and Ylistönmäki campus libraries as well as to the Aalto Library. Aalto Library is too small a place for all of the collections, and to provide a decent library service. For this reason, starting from the spring next year, mainly materials that are not frequently used will be placed on the shelves. More computers will also be available for the users at Aalto Library.” Deniz Duman Why are there no books in the Aalto Library? JUST ASKING JYLKKÄRI ASKS THE QUESTIONS PUZZLING THE MINDS OF THE STUDENTS. In the University of Jyväskylä it is possible to see a library without any books. The shelves in the main building’s library, also known as Aalto Library, are completely empty. Development Manager and Coordinator of Renovation Project of JYU Library Risto Heikkinen, why are there no books in the Aalto Library? jista ilmoittaa tuntevansa hyvisten toimenkuvan ja kaksi kolmesta tietää, kuka on oman oppiaineen hyvis. Tuloksista ei kuitenkaan voi vetää laajoja johtopäätöksiä otoksen pienuuden vuoksi. Vaikka kyselyn perusteella toiminta on tunnettua, tiedottaminen on ollut hyvistoiminnan kompastuskivi. Osalle on myös epäselvää, millaisissa ongelmissa ja miten hyviksiä voi lähestyä. ”Ilmeisesti fukseille tiedotetaan hyviksistä, ja he käyvät esittäytymässä. Kaipaisin aina lukukauden alussa jotain tiedotusta sähköpostitse varsinkin nyt, kun yliopiston sivuilta ei löydy kuin kuolleita linkkejä.” Myös Laitinen on tietoinen hyvistoiminnan tiedottamisen ongelmista. ”Siinä on hirveästi työtä vielä, koska olemme huomanneet, että meille tulleessa palautteessa on sanottu, että olisin tullut aikaisemmin, jos olisin tiennyt”, hän kertoo. Hyviksistä kerrotaan tällä hetkellä aloittavien opiskelijoiden tiedekuntainfoissa, ja hyvikset käyvät esittäytymässä oman yksikkönsä orientaatiossa. KURSIIVILLA OLEVAT KOHDAT OVAT SUORIA LAINAUKSIA KYSELYN VASTAUKSISTA. T A M P E R E E N Y T I M E S S Ä JOURNALISMI | ELOKUVAJA TV DOKUMENTTI | NÄYTTELEMINEN VALOKUVAUS | KASVATUSTIEDE VALTIO-OPPI | PSYKOLOGIA K Ä Y K A T S O M A S S A L I S Ä T I E T O J A w w w . v o i o . f i HAE VAIKKA HETI Aalto library in March 1974. From the collection of University of Jyväskylä, Open Science Centre, Museum. MATTI SALMI
Ylioppilaskunta 6 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 EDUSTAJISTO. Aktiivisimmille JYYn edustajiston jäsenille kertyi yhtä monta poissaoloa kuin laiskimmille läsnäoloja. Keskimäärin kaksivuotisen kauden aikana poissaoloja kertyi seitsemän edustajaa kohden. Aktiivisuus vaihtelee edarissa J yväskylän vihreän vasemmiston Olli Etelämaan ja Alvarin unionin Juha Närhen osallistuminen JYYn edustajiston työhön oli viime kaudella koko edustajiston aktiivisinta. Kaudella 2016–2017 molemmille kertyi vain yksi poissaolo edustajiston kokouksista. Kausi 2016–2017 oli sekä Etelämaalle että Närhelle ensimmäinen edustajistossa. Molemmat toimivat omien ryhmiensä ryhmävastaavina, mikä vaikutti heidän aktiivisuuteensa. ”Halusin perehtyä käsiteltäviin asioihin sen verran hyvin, että pystyin esittelemään ne ryhmälleni ymmärrettävällä tavalla”, Etelämaa sanoo. ”Olihan se välillä aikamoista tasapainottelua, kun tein osa-aikatöitä ja olin mukana ainejärjestöhommissa. Ajattelin kuitenkin, että aikataulut saa aina soviteltua niin, että pääsee kokouksiin paikalle”, Närhi puolestaan pohtii. Etelämaa sai edustajiston viimeisessä kokouksessa erityismaininnan myös aktiivisesta osallistumisesta edustajiston iltakouluihin. NÄRHEN MIELESTÄ edustajistotyössä oli mielenkiintoisinta nähdä, mitä kaikkea ylioppilaskunta tekee ja perehtyä käsiteltäviin asioihin. ”Minulle hahmottui se, mihin kaikkeen JYY vaikuttaa. Rivijäsenelle se ei oikeastaan näy.” Etelämaalle ensimmäisen kauden vaikutus henkiseen hyvinvointiin oli niin merkittävä, että sitä on hankala tiivistää. ”Edaritoiminta toi elämään parhaat ystävät, kämppiksen, bändikavereita, tyyppejä, jotka tulee kylään, kokoustekniikan oppimista, yhteistyötaitoja, rohkeutta poliittiseen aktiivisuuteen, kokemuksen megafoniin puhumisesta, kokemuksen palopuheen pitämisestä. Ja muuta. Aika paljon siis.” JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunnan edustajistossa on 41 jäsentä ja 82 varajäsentä. Kaudella 2016–2017 edustajisto kokousti 19 kertaa. Jylkkäri kävi läpi kaikki edustajiston kokousten pöytäkirjat selvittääkseen edaattorien sitoutumista vaikuttamistyöhön. Aktiivisia kokoustajia olivat myös Jyvivan Sonja Karppinen (1 poissaolo ja 3 osittaista poissaoloa) ja JYYn vihreiden opiskelijoiden Irina Tuokko (2 poissaoloa). Alvarin unionin Emmi Ahola näyttäytyi kauden aikana jokaisessa edustajiston kokouksessa, mutta kolmessa kokouksessa hän oli paikalla vain osittain. Kauden ensimmäisessä kokouksessa hän oli vielä vuoden 2015 hallituksen jäsen. Erityismaininnan aktiivisuudesta ansaitsee JYYn vihreiden opiskelijoiden varajäsen Kyösti Ylikulju, joka oli läsnä kahta kokousta lukuunottamatta kaikissa edustajiston kokouksissa kaudella 2016–2017. Yhdeksässä kokouksessa Ylikulju oli paikkaamassa poissaolevaa edustajiston varsinaista jäsentä. Kymmenessä kokouksessa hän oli edustajiston varsinainen jäsen. Niistä vain kahdesta hän oli poissa. Aktiivisimpien läsnäolijoiden listauksessa ei ole huomioitu edustajia, jotka ovat eronneet kesken kauden kokonaan tai väliaikaisesti tai toimineet hallituksessa vuosina 2016–2017. AKTIIVISEN VAIKUTTAMISEN vastapainoksi myös poissaoloja kertyi paljon. Keskimäärin kaksivuotisen kauden aikana poissaoloja kertyi seitsemän edustajaa kohden. Osittaista poissaoloa kokouksesta ei ole laskettu poissaoloksi. Poissaolot kasvoivat edustajistokauden jälkipuoliskolla. Vuonna 2016 jokainen edustaja oli poissa keskimäärin 3,1 kertaa. Vuonna 2017 poissaoloja kertyi 4 per edustaja. Luonnontieteilijöillä ja Alvarin unionilla poissaolot jopa tuplaantuivat verrattuna kauden ensimmäiseen vuoteen. ”Luulen, että tämä on vähän kaikkien ryhmien ongelma aina kauden toisella puoliskolla, kun edaattorit ovat mahdollisesti vaihdossa tai valmistumassa”, Alvarin unionin puheenjohtaja Emmi Ahola pohtii. ENITEN POISSAOLOJA edustajistosta kertyi JYYn vihreiden opiskelijoiden Esko Salolle. Hän oli poissa kokouksista 17 kertaa. Salo oli vihreiden ensimmäinen varajäsen, joka nousi edustajiston varsinaiseksi jäseneksi heti kauden alussa ensin Emilia Lakan (2016) ja sitten Bella Forsgrénin (2017) hallituspestin vuoksi. Paljon poissa oli myös Luonnontieteilijöiden Katariina Lammi, jolle kertyi kauden aikana 11 poissaoloa. Lammin kanssa yhtä monta kertaa poissa oli Jyväskylän kokoomusopiskelijoiden Leevi Leppälä. Leppälä nousi varsinaiseksi jäseneksi Jonna Temosen eron jälkeen kokouksesta 6/2016 alkaen. Loppukauden 14 kokouksesta Leppälä oli paikalla kahdessa ja osittain yhdessä. Myöskään Pörssi & Dumpin Lassi Lääveri (10 poissaoloa) ja Santtu Seppänen (9 poissaoloa) eivät juuri ihastuttaneet edustajistoa läsnäolollaan. Herrat ehtivät olla poissa puolet edustajiston kokouksista, vaikka molemmille myönnettiin väliaikainen ero edustajistosta kevääksi 2016. teksti Aino Vasankari ja Jaana Kangas kuva Laura Kangas grafiikka Jaana Kangas Edustajistoryhmien kokouspoissaolot per edustaja
Kolumni 7 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 M oderni maailma. Kaikki on hyvin, ruokaa on, terveyttä hoidetaan ja viihdettäkin piisaa. Miksi jokin muu olisi parempaa? Nuo kolme yltäkylläisyyden asiaa ovat useimmin totta aina niin halveksituille länsimaille. Suuri osa ihmisiä kuitenkin elää kurjemmin ja huomattavasti työntäyteisemmin. Vaikka tämä on iänikuinen aihe, niin usein unohdettu painokohta siinä on, että kolmannessa maailmassa elävät tekevät huomattavasti enemmän töitä. Statistiikka työajan käytöstä on muutenkin omituinen: vähiten töitä OECD-maista tekevät tuottavuudestaan tunnetut saksalaiset, kun taas eniten jonkin presidentinkin laiskaksi haukkumat meksikolaiset. OECD-maat eivät kata kuitenkaan pahimpia hikipajamaita, kuten Kiinaa. NO MITEN tähän on päädytty? Hikipajat ovat olemassa, koska niissä maissa, joissa niitä on, on matala elintaso ja kapitalismi riistää. Jos otetaan kuitenkin erilainen lähestymistapa, niin kaiken syynähän on maatalouden aloittaminen. Siis se, että metsästäjä-keräilijä nyt vain jostain keksi asettua aloilleen, kammeta itsensä kuokkimaan maata ja alkoi harjoittaa perin luonnotonta toimintaa. Tykit, taudit ja teräs -kirjan kirjoittaja Jared Diamond väittää maatalouden aloittamista historian pahimmaksi virheeksi. Samaa on väittänyt Sapiens-kirjan kirjoittaja Yuval Noah Harari. Ajatus siitä, että metsästäjäkeräilijöillä olivat asiat paremmin kuin meillä, menee vastoin kaikkea järkeä. Vasta luettuani molemmat kirjat ajatuksella ja meditoituani asian kanssa perinpohjaisesti, voin ymmärtää, mistä väite kumpuaa. HARARIN MUKAAN nykyinen keskiverto ihminen on hikipajassa työskentelevä kiinalainen. Hän herää aamulla, menee kymmeneksi tunniksi kurjaan työhön ja tulee kotiin saastuneita ja likaisia kujia pitkin tiskatakseen ja pestäkseen pyykit. Vastakohtana samalla paikalla 30 000 vuotta sitten kiinalainen metsästäjä-keräilijä eli vapaasti luonnossa, söi paljon erilaisia ruokia, teki töitä noin kuusi tuntia päivässä, nautti toveriensa seurasta ja oli hyvin terve. Okei, tämä on todella ankea kuvaus siitä, mitä nykyelämä onkaan, mutta siinä on pointtinsa. Tietenkin metsästäjä-keräilijä kärsi vaaroista enemmän ja tappaminenkin oli yleisempää, mutta sairauksia heillä oli vähemmän. Maatalouden syntyä ei voi perua, mutta mitä tästä voi oppia? Varmaan sen, että sosiaalisuus ja elämän pitäminen yksinkertaisena on tärkeää. Ja että asioiden kulkusuuntaan voi harvoin vaikuttaa – pitää keskittyä nykyhetkeen. Kaikenlaisen stressin keskellä voi ajatus yksinkertaisesta elämästä kylässä keskellä luontoa tuntua houkuttelevalta. Olli Valjakka Kuokkimisen kiro Olli Etelämaalle edustajistokausi toi mukanaan parhaat ystävät ja rohkeutta poliittiseen aktiivisuuteen. Etelämaa jatkaa työtään edustajistossa toista kautta. HIKIPAJAT OVAT OLEMASSA, KOSKA NIISSÄ MAISSA, JOISSA NIITÄ ON, ON MATALA ELINTASO JA KAPITALISMI RIISTÄÄ.
Yliopisto 8 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 TIETOJÄRJESTELMÄT. Korppi elää luonnossa 10–15 vuotta. Linnun Jyväskylän yliopistossa asustavan kaiman elinkaari on ollut paljon pidempi, mutta myös sen loppu häämöttää. Korppi-opintotietojärjestelmää ollaan korvaamassa viiden yliopiston yhteisillä järjestelmillä. Se ei ilahduta Korpin kehittäjää. teksti Laura Kangas kuvat Essi Sutinen ja Laura Kangas Korpin laulu vaimenee
9 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 KORPISTA SISUUN z Korppi on aikanaan ollut mullistava järjestelmä ja Jyväskylän yliopiston ylpeyden aihe. Sen tarina alkaa jo 80-luvun alusta, jolloin muutama matematiikan laitoksen opettaja kyllästyi senaikaiseen kurssikirjanpitoon ja suunnitteli Kurki-nimisen ohjelman. z Kurkea ryhdyttiin kehittämään tietotekniikan opiskelijoiden kursseilla opiskelijavoimin. Lopulta se kehittyi järjestelmäksi, joka tunnetaan nykyisin Korppina. Se otettiin koko yliopiston laajuisesti käyttöön vuonna 2001. z Opiskelijat jatkoivat Korpin kehittämistä vuoteen 2008 saakka. Silloin Korpin ylläpito siirrettiin IT-tiedekunnalta IT-palveluihin. z Korppi peittosi pitkään muiden yliopistojen järjestelmät. Esimerkiksi monessa muussa yliopistossa on ollut käytössä Weboodiniminen järjestelmä, jota on yleisesti pidetty vaikeakäyttöisenä ja käyttöliittymältään kehnona. z Jyväskylän yliopisto aloitti vuonna 2013 opintotietojärjestelmien uusimishankkeen, jossa tehtiin useita selvityksiä niin Korpin tulevaisuudesta kuin vaihtoehtoisista järjestelmistäkin. Hankkeen myötä Jyväskylässä luovutaan Korpista ja otetaan käyttöön Sisuja Kovs-nimiset järjestelmät. z Sisu ja Kovs tulevat käyttöön Jyväskylän yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, tulevassa Tampereen yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian lehtori Vesa Lappalainen on ollut alusta asti mukana kehittämässä Korppia. Hän suhtautuu uuteen Sisu-projektiin epäillen. R aakkuvan linnun nimeä kantava nettisivu on ollut osa opiskelijoiden jokapäiväistä arkea 17 vuotta. Tietojärjestelmälle se on todella pitkä aika. Nyt Korppia ollaan kuitenkin siirtämässä eläkepäiville. Toiminnot korvataan jatkossa kahdella eri järjestelmällä, Sisuja Kovs-järjestelmillä. Sisu korvaa käytännössä ne osat, jotka Korpissa ovat olleet opiskelijoiden käytössä, kuten opintojen suunnittelun, kurssi-ilmoittautumiset ja kalenterin. Kovs puolestaan on opettajien ja opintohallintohenkilöstön käytössä oleva koulutus-, opetusja vuosisuunnittelujärjestelmä, jota käytetään muun muassa kurssien suunnitteluun. Sisu tulee käyttöön viidessä eri yliopistossa Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella ja Lappeenrannassa. Järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa varten on perustettu Funidata-niminen osakeyhtiö, jossa ovat osakkaina hankkeessa mukana olevat yliopistot. Kovs-järjestelmässä puolestaan on mukana 23 yliopistoa, ammattikorkeakoulua ja toisen asteen oppilaitosta. Kovs-järjestelmän käyttöönotto on jo aloitettu Jyväskylässä. Tämän vuoden alusta lähtien opetuksen suunnittelu tapahtuu Korpin sijaan Kovsissa, ja uudet opetussuunnitelmat on tehty sinne. Sisu puolestaan on vielä testausvaiheessa. Suunnitellun aikataulun mukaan molemmat järjestelmät ovat täydessä vauhdissa vuonna 2020, jolloin heitetään lopulliset hyvästit Korpille. Muutos ei vaikuta netin oppimisympäristöihin, kuten Moodleen, Koppaan ja Optimaan, vaan ne säilyvät ennallaan. ”KORPIN ELINKAARI alkaa teknisesti ottaen olla lopussa. Sitä voitaisiin kyllä korjata ja viilata, mutta se alkaisi pikkuhiljaa maksaa enemmän kuin kokonaan uuden tekeminen”, perustelee muutosta Jyväskylän yliopiston digijohtaja Ari Hirvonen. Korpin lakkauttamispäätökseen vaikutti ratkaisevasti myös se, että yliopisto halusi yhteisen järjestelmän muiden yliopistojen kanssa. Hirvosen mukaan sellaisessa järjestelmässä riskit ovat pienemmät. ”Korppi on hirveän harvojen käsissä, kun sitä koodaa ja ylläpitää muutama ihminen. Sisuja Kovs-järjestelmiä on mukana rahoittamassa ja tekemässä meitä isompia toimijoita. Se sujuu riskittömämmin ja pitkällä tähtäimellä edullisemmin”, Hirvonen perustelee. Samoilla linjoilla on JYYn korkeakoulupoliittinen asiantuntija Joachim Kratochvil. ”Korppia ovat kehittäneet opiskelijat, joiden vaihtuvuus on nopeaa. Yliopiston työntekijöiden palkat ovat suhteessa heikot, joten parhaat it-alan osaajat menevät usein muualle töihin”, Kratochvil sanoo. Niin Jyväskylän kuin muidenkin kaupunkien yliopistot ovat Kratochvilin mukaan sitoutuneet uusiin projekteihin pitkäksi aikaa. KORPPIA ALUSTA asti kehittämässä ollut informaatioteknologian lehtori Vesa Lappalainen näkee uusien järjestelmien riskit ja hinnan eri tavalla. ”Minä en ole ikinä nähnyt mitään niin huonosti tehtyä projektia kuin tämä”, Lappalainen lataa. Lappalaisen mielestä yliopistolla ajatellaan, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella eikä riskejä ole huomioitu tarpeeksi. Sen sijaan päätösvaltaa asioista siirretään muille yliopistoille, jolloin Jyväskylän yliopistolla ei ole tarpeeksi sananvaltaa uudistuksiin. ”Sieltä tulee Helsingistä joku proffa, jonka mielestä uusi systeemi on hyvä. Helsingissähän on olleet ihan paskat systeemit. Eivät he edes tiedä, mitä hyvät systeemit voisivat olla”, sanoo Lappalainen. Jyväskylän yliopistolta ei kerrota tarkkoja summia, paljonko uusiin järjestelmiin siirtyminen maksaa. Kuluja tulee pääasiassa uuden järjestelmän kehittämistyöstä, siinä mukana olevan henkilökunnan palkoista ja järjestelmien palvelumaksuista. ”Minulle väitettiin, että Korppi on kallis järjestelmä. Se maksaa tällä hetkellä neljän ihmisen palkan verran, eivätkä he ole edes hyvin palkattuja ihmisiä”, Lappalainen sanoo. Digijohtaja Hirvonen sanoo, etteivät Sisun ja Kovsin kehittämiskulut ole vertailukelpoisia Korpin kulujen kanssa. ”Se on vähän kuin vertaisi, kumpi on kalliimpi, Jopo vai Audi.” SISUA KEHITETÄÄN pienimmän toimivan tuotteen taktiikalla eli minimum viable product -mallilla. Siinä käyttäjille annetaan ensin tuote, jossa on vain kaikkein tarpeellisimmat asiat, muttei läheskään kaikkea, mitä lopputuotteeseen on suunniteltu. Raakaversiosta voidaan kerätä palautetta, jonka avulla lopullinen tuote suunnitellaan. Tuotteen kehittäminen valmiiksi ennen julkaisua lisää kustannuksia ja riskejä, koska suunnittelijoiden oletukset asiakkaiden tarpeista ja käyttäytymisestä osoittautuvat monesti virheellisiksi. ”Nykymuotoinen tekeminen ei ole sitä, et nyt päätetään ja kolmen vuoden päästä on valmista”, Hirvonen sanoo. Lappalainen on taktiikasta eri mieltä. Hänen mukaansa riskinä on se, että yliopisto tajuaa kesken kaiken, että lopputuloksesta tulee huono, mutta siitä ei voi enää perääntyä. ”Tilanne pitäisi jäädyttää 3–5 vuodeksi ja liittyä mukaan vasta sitten, kun nähdään varmasti, että järjestelmät ovat hyvät. Muiden yliopistojen nykyiset järjestelmät ovat huonot, mutta meillä ei ole mitään hätää.” PÄÄTÖKSET UUSISTA järjestelmistä on kuitenkin jo tehty, ja Jyväskylän yliopisto panostaa täysillä uuteen. Uudesta järjestelmästä halutaan Korppia modernimpi ja yksinkertaisempi. Korpin suurimpana kompastuskivenä on pidetty kömpelösti toimivaa ehopsia. ”Meillä on ollut selkeästi tarvetta uudistaa ehopsia. Se ei ole enää ollut tätä aikaa palveleva”, sanoo Jyväskylän yliopiston koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen. Uuteen Sisu-järjestelmään tulee modernimpi ja dynaamisempi käyttöliittymä, Ikonen kertoo. Sen on tarkoitus ratkaista entistä näppärämmin monia opiskelijan tarvitsemia palveluita, kuten kurssien hyväksilukemiSE ON VÄHÄN KUIN VERTAISI, KUMPI ON KALLIIMPI, JOPO VAI AUDI. sia ja opintojen aikatauluttamista. Sisusta pyritään tekemään Korppia sujuvampi myös mobiilikäyttöön. ”Hyväksilukeminen tehdään jatkossa automaattisesti opintosuunnitelman yhteydessä. Oman laskennallisen opintoaikansa näkee aikajanalla, josta pystyy katsomaan opintojensa aikatauluttamista”, Ikonen kertoo. Sisu tulee käyttöön viiteen eri yliopistoon, ja opiskelijat pystyvät tarkastelemaan järjestelmästä myös toisten yliopistojen kursseja. Ikonen korostaa, että järjestelmien uusiminen on osa isompaa digitalisaation kokonaisuutta. Uusia järjestelmiä suunnitellaan sitä ajatellen, että niitä voitaisiin jatkossa käyttää mahdollisimman paljon yhdessä muiden järjestelmien ja muiden yliopistojen kanssa. Uusia järjestelmiä voitaisiin kehittää yhteensopiviksi esimerkiksi opiskelupaikan hakemiseen käytetyn Opintopolku-järjestelmän kanssa. ”On paljon järkevämpää ratkaista monia tulevaisuuden kysymyksiä yhdessä toisten kanssa”, sanoo opintohallintopäällikkö Riikka Hurri. JYYn Kratochvil lisää, että uudet järjestelmät hyödyntävät myös avointa yliopistoa. Jyväskylän avoin yliopisto on Suomen suurin, ja Sisussa avoimen yliopiston kurssit ovat kattavammin esillä. Se voi lisätä Jyväskylän avoimen yliopiston painoarvoa entisestään. SUUNNITELMAT OVAT hienot, mutta tuloksia on näytetty vielä kovin vähän, sanoo Lappalainen. Lappalaisen mukaan yliopiston henkilökunnalle on ollut näyttää hyvin vähän valmista, ja se huolettaa. ”Olen yrittänyt monta kertaa kysyä, miten hoidan jatkossa jokapäiväiset työni, mutta en ole saanut suoraa vastausta”, Lappalainen sanoo. Ikonen, Hirvonen ja Hurri suhtautuvat kuitenkin positiivisesti projektin etenemiseen. He huomauttavat, että Sisu on opintojen suunnittelun osalta jo käytössä Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Pääkaupungissa järjestelmästä saatu palaute on ollut pääasiassa positiivista. Pian myös opiskelijat pääsevät näkemään, millaista järjestelmää he jatkossa käyttävät. Maaliskuun aikana on tarkoitus aloittaa demot, joissa kuka tahansa kiinnostunut pääsee tutustumaan järjestelmään. ”Siinä tulee sellaisia ominaisuuksia, joiden valmistumista olemme halunneet odottaa, ennen kuin esittelemme järjestelmää laajemmin”, Hurri sanoo. Yliopiston digijohtaja Ari Hirvonen, koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen ja opintohallintopäällikkö Riikka Hurri ovat sitä mieltä, että uudet järjestelmät kannattaa luoda yhdessä muiden kanssa.
Jyväskylän ylioppilaslehti xx/2018 VETO (DK) Jos Jyrockin promoottorilta kysytään, on VETO pohjoismaiden paras bändi. Tanskalainen elektro-rock -yhtye on tekemässä muutaman vuoden tauon jälkeen paluuta 9. helmikuuta julkaistavan 16 Colors -albumin myötä. On suuri kunnia saada Jyrock osaksi levynjulkaisukiertuetta! RUUDOLF Asfalttisoturi on back 2018! Ruudolfin hyväntuulista ja mm. funkista, R&B:stä ja kasarista ammentavaa soundia on jo ikävä, nimittäin tää on sitä vanhaa kunnon räppiä! MÄSÄ Sanna “Litku” Klemetti on todella tuottelias muusikko ja Mäsä on yksi hänen bändeistään. Alun perin vain yhden keikan mittaiseksi spektaakkeliksi perustettu yhtye rämisee, rönsyilee ja rokkaa. Mäsä ei mieti vaan rokkaa ja sekoilee! HEY ELBOW (SWE) Ruotsalainen Hey Elbow rakentaa kerrostalon kokoisia biisejä särön eri kerroksin piilottaen väliin kauniita melodioita. Bändi on julkaisemassa maaliskuussa uuden albumin ja levyltä loppuvuodesta 2017 saadut biisimaistiaiset Tell Me ja Quest jatkavat bändin käsitystä suuresta soundista, joka on yhtä tärkeä kuin sävellys. TEKSTI TV-666 Teksti-TV 666 on rakentanut viime vuosien aikana todella kunnianhimoisen soundin ja preesensin. Bändi sekoittaa (ainakin) viiden kitaran voimin shoegazea, krautia ja punkia. Jumitusta ja tarttuvia kertsejä tulee varmasti olemaan myös keväällä 2018 julkaistavalla uudella levyllä. VALHE Kauko Röyhkän ja elektro -yhtye Crystal Clearsin yhteisprojekti Valhe on tämän hetken kiinnostavimpia kotimaisia yhtyeitä. Bändi yhdistelee musiikissaan industrial indierockia, rytmistä triphoppia ja keikoilla suuressa osassa olevia voimakkaita visuaaleja. DALLAS KALEVALA Kiihottunutta ja rohkeaa. Näin voisi kuvata Ville Maljan (ex-Lapko) kaikkia projekteja. Dallas Kalevala on hänen ja Jussi Matikaisen vuonna 2017 perustama yhtye joka “ui alasti Iggy Popin ja Justicen välissä kesäyössä”. LIGHTHOUSE PROJECT Hardcorea, avantgardea, spoken wordia ja kaikkea yhdistelevä Lighthouse Project on kulkenut yli kymmenen vuoden matkan lukuisten genrejen välimaastossa. Vuonna 2017 julkaistu Siedä on ehdottomasti parhaita kotimaisia julkaisuja koko vuonna. VERSACE HENRIK Yksi kuluneen vuoden puhutuimmista uusista artisteista on ehdottomasti hip hop/trap -artisti Versace Henrik. Alastomuus ja moshpitit rap-keikoilla, sekava posse Marblegang ja ylipäätään ihme meininki tulevat varmasti puhuttamaan myös jatkossa. + MONIA MUITA KOVIA ESIINTYJIÄ! Tutustu kaikkiin bändeihin tarkemmin osoitteessa www.jyrock.fi LIPUT 2 pv 40€ / opiskelija 33€ 1 pv 23€ +palvelumaksut www.liveto.fi ITÄ-HOLLOLA INSTALLAATIO, RAIN DIARY, MUUTAMA SUSI ESIINTYJÄT
Jyväskylän ylioppilaslehti xx/2018 VETO (DK) Jos Jyrockin promoottorilta kysytään, on VETO pohjoismaiden paras bändi. Tanskalainen elektro-rock -yhtye on tekemässä muutaman vuoden tauon jälkeen paluuta 9. helmikuuta julkaistavan 16 Colors -albumin myötä. On suuri kunnia saada Jyrock osaksi levynjulkaisukiertuetta! RUUDOLF Asfalttisoturi on back 2018! Ruudolfin hyväntuulista ja mm. funkista, R&B:stä ja kasarista ammentavaa soundia on jo ikävä, nimittäin tää on sitä vanhaa kunnon räppiä! MÄSÄ Sanna “Litku” Klemetti on todella tuottelias muusikko ja Mäsä on yksi hänen bändeistään. Alun perin vain yhden keikan mittaiseksi spektaakkeliksi perustettu yhtye rämisee, rönsyilee ja rokkaa. Mäsä ei mieti vaan rokkaa ja sekoilee! HEY ELBOW (SWE) Ruotsalainen Hey Elbow rakentaa kerrostalon kokoisia biisejä särön eri kerroksin piilottaen väliin kauniita melodioita. Bändi on julkaisemassa maaliskuussa uuden albumin ja levyltä loppuvuodesta 2017 saadut biisimaistiaiset Tell Me ja Quest jatkavat bändin käsitystä suuresta soundista, joka on yhtä tärkeä kuin sävellys. TEKSTI TV-666 Teksti-TV 666 on rakentanut viime vuosien aikana todella kunnianhimoisen soundin ja preesensin. Bändi sekoittaa (ainakin) viiden kitaran voimin shoegazea, krautia ja punkia. Jumitusta ja tarttuvia kertsejä tulee varmasti olemaan myös keväällä 2018 julkaistavalla uudella levyllä. VALHE Kauko Röyhkän ja elektro -yhtye Crystal Clearsin yhteisprojekti Valhe on tämän hetken kiinnostavimpia kotimaisia yhtyeitä. Bändi yhdistelee musiikissaan industrial indierockia, rytmistä triphoppia ja keikoilla suuressa osassa olevia voimakkaita visuaaleja. DALLAS KALEVALA Kiihottunutta ja rohkeaa. Näin voisi kuvata Ville Maljan (ex-Lapko) kaikkia projekteja. Dallas Kalevala on hänen ja Jussi Matikaisen vuonna 2017 perustama yhtye joka “ui alasti Iggy Popin ja Justicen välissä kesäyössä”. LIGHTHOUSE PROJECT Hardcorea, avantgardea, spoken wordia ja kaikkea yhdistelevä Lighthouse Project on kulkenut yli kymmenen vuoden matkan lukuisten genrejen välimaastossa. Vuonna 2017 julkaistu Siedä on ehdottomasti parhaita kotimaisia julkaisuja koko vuonna. VERSACE HENRIK Yksi kuluneen vuoden puhutuimmista uusista artisteista on ehdottomasti hip hop/trap -artisti Versace Henrik. Alastomuus ja moshpitit rap-keikoilla, sekava posse Marblegang ja ylipäätään ihme meininki tulevat varmasti puhuttamaan myös jatkossa. + MONIA MUITA KOVIA ESIINTYJIÄ! Tutustu kaikkiin bändeihin tarkemmin osoitteessa www.jyrock.fi LIPUT 2 pv 40€ / opiskelija 33€ 1 pv 23€ +palvelumaksut www.liveto.fi ITÄ-HOLLOLA INSTALLAATIO, RAIN DIARY, MUUTAMA SUSI ESIINTYJÄT
12 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 Rekamin eli Lauri Pihlmanin kappaleissa Kortepohja näyttäytyy huomattavasti todellisuutta rajumpana.
Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 13 PUSSIKALJARÄPIN KAUPUNKI MUSIIKKI. Rapiin on ammennettu aina aineksia paikallisuudesta. Suomenkielinen rap antaa Jyväskylästä kuvan paikkana, jossa juodaan pussikaljaa ja eletään hurjaa lähiöelämää. K ulmilla ei mitään tapahdu / ehkä pari äijää saanu turpaan ja kukkakauppa palanu. Naapurin rivarissa muijaansa hakannu / joku vanhempi äijä joka on kuulemma tappanu. Pikkulinnut laulaa, ei hyvältä kuulosta / joku tehny itsarin, joku saanu puukosta.” Näin kuvataan Jyväskylän Keltinmäkeä Aren vuonna 2010 julkaistussa kaupunginosan nimeä kantavassa kappaleessa. Kahdeksan vuotta myöhemmin tiistai-iltapäivänä Keltinmäen Salen vieressä on rauhallista. Bussipysäkillä lojuu tyhjä kaljalaatikko. Rellestäjiä ei näy. ”Tämä on niin kuin tuhlaajapoika olisi palannut kotiin”, Are eli Pyry Jaala sanoo tarkastellessaan vanhoja kotikulmiaan. ”Näissä taloissa sattui ja tapahtui silloin vaikka mitä”, Jaala sanoo viittoessaan mäen päällä oleviin pienkerrostaloihin. Keltinmäen kuva asuinalueesta on suorastaan inhorealistinen, eikä siinä romantisoida kotiseutua. Jaala vakuuttaa kappaleen kertovan Keltinmäestä varsin todenmukaisesti. ”Jos ois rahaa vaan ni voisin laukut pakata / muuttasin vittuun enkä varmaan aikos palata”, kappaleessa riimitellään. ”Ei ole kyllä yhtään ikävä”, sittemmin lähemmäs Jyväskylän keskustaa muuttanut Jaala sanoo. KELTINMÄKI EI ole ainoa jyväskyläläinen kaupunginosa, joka on saanut näkyvyyttä suomiräpin kautta. Jyväskylä on suomiräpin suhteen yksi tuotteliaimpia kaupunkeja Kehä III:n ulkopuolella, ja kappaleisiin on ammennettu runsaasti inspiraatiota ympäri kylää. Esimerkiksi Joniveli ja Gettomasa ovat liikkuneet kappaleissaan Kortepohjassa ja Area 52 -kokoonpano Kuokkalassa. Joosu J taas riimittelee Helmethillasta eli Kypärämäestä, ja Are on tehnyt Krison kanssa yhteislevyn Rautpohja demot. Kaupunginosia mainitaan sanoituksissa sekä albumien ja kappaleiden nimissä yhtenään, mutta millaisen kuvan Jyväskylästä saa suomiräpin kautta? AINAKIN TODELLISUUTTA värikkäämmän, sanoo pitkän linjan hip hop -vaikuttaja Rekami, oikealta nimeltään Lauri Pihlman. Hän on tuonut omissa kappaleissaan esiin muun muassa kotikulmiaan Kortepohjaa. Rekamin kappaleissa Kortepohjassa pörräävät amisautot, eivätkä kaupunginosaan kulje edes taksit tai ambulanssit. ”Tää on ku vankila, jos sun pitää järkkää sukujuhlat, turvallisempi paikka pitää ne on vaikka Pupuhuhta”, kuvataan Kortepohjaa Rekamin ja Krison kappaleessa Kiitos Barb. Jos Pyry Jaala antoi mielestään realistisen kuvan Keltinmäestä, Pihlman myöntää Kortepohja-kuvausten olevan huomattavasti liioiteltuja. Pelkkien sanoitusten perusteella ulkopaikkakuntalaisille ja jopa jyväskyläläisille saattaa tulla olo, että Kortepohja olisi jollain tavalla hurja paikka, Pihlman sanoo. Helmikuisena arki-iltana Kortepohja näyttää Keltinmäen tavoin seesteiseltä. Ei amisautoja jytkyttävine bassoineen, ei juopuneina riehuvia ihmisiä. ”Todellisuus voi olla joillekin jopa vähän pettymys. Mutta liioittelu kuuluu asiaan”, Pihlman sanoo. Yleisestikin Jyväskylä vaikuttaa suomiräp-kappaleiden kautta paljon suuremmalta ja vilkkaammalta kaupungilta kuin todellisuudessa onkaan. ”Jotkut artistit saattavat edustaa aika pieniä alueita, missä ei hirveästi asu jengiä. Esimerkiksi Joosu J:llä on tullut Kypärämäki-biisejä. Jos käyt Kypärämäessä, niin eihän siellä ole suurin piirtein kuin omakotitaloja. Se on tosi pieni paikka”, Jaala sanoo. teksti Liisa Niemi kuvat Laura Kangas
14 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 Kuvauksissa liikutaan usein todellisuuden ja fantasian rajamailla. Ainekset revitään arjesta, mutta niitä kärjistetään rajusti. ”Sanoitusten jutut ovat ihan oikeita, mutta joskus lähdetään sellaiseen ghettofantasiointiin ja annetaan yliampuva kuva paikoista”, Jaala sanoo. MUIHIN MUSIIKIN tyylilajeihin verrattuna paikallisuus on ollut räpissä perinteisesti hyvin alleviivattua, osin sen historiasta johtuen, kertoo Oulun yliopiston entinen tutkija Mervi Tervo. Hän on tutkinut tilan ja paikan merkityksiä suomalaisessa rap-musiikissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. New Yorkin Bronxissa 70-luvulla syntynyt hip hop -kulttuuri on korostanut paikallisuutta alusta alkaen. Marginaalissa syntynyt ja elänyt alakulttuuri oli vahvasti kaduilla tapahtuvaa ja veti puoleensa lähistöillä asuvia ihmisiä. ”Hip hop -kulttuurin juuret ovat suurkaupunkien kortteleissa ja tietyissä kaupunginosissa. Kaikki hip hopin elementit, musiikin lisäksi siis myös graffiti ja tanssi, ovat olleet hyvin paikkakeskeisiä”, Tervo sanoo. Lokalisoitu ilmaisu kukoistaa myös suomenkielisessä rapissa, vaikka se ei olekaan koko genreä läpileikkaava teema. Todellisten maantieteellisten sijaintien kuvaamisella pyritään usein antamaan kuvaa autenttisuudesta, sanoo Tervo. Osa artisteista tuo voimakkaasti mukaan erittäin henkilökohtaista ympäristöään ja arkitodellisuutta: historiaa, lapsuuden maisemia ja kaveripiirejä. ”Perinteisestihän rap-musiikin autenttisuus löytyy juuri artistin omasta elämästä ja ympäristöstä”, Tervo sanoo. Toisaalta paikallisuutta ja identiteettiä tuodaan suomiräpissä esiin hyvin moninaisin eri keinoin. Genreä on leimannut kautta aikain huumori, joka näkyy esimerkiksi tilojen ja paikkojen parodiointina. MYÖS PIHLMANIN ja Jaalan kohdalla kaupunginosien päätyminen sanoituksiin on pitkälti kiinni siitä, missä he asuvat. Pihlman, syntyperäinen espoolainen, muutti Jyväskylään 90-luvun puolivälissä ja on asunut Kortepohjassa käytännössä koko aikuisikänsä. Jaala taas asui aiemmin Keltinmäessä, mutta toisaalta kaupunginosaa käsittelevä kappale voisi kertoa mistä tahansa muustakin paikasta. ”Aina kun on muutto tullut, niin on uusi paikka riimeissä”, Jaala kertoo. Aina paikkojen mainitsemisen takana ei ole sen suurempaa symboliikkaa tai tarinaa. Esimerkiksi viime marraskuussa julkaistun Rekamin ja Joniveljen yhteinen EP Harjun takana viittaa studioon, jossa levy nauhoitettiin. Studio sijaitsee Viitaniemessä, konkreettisesti Harjun takana. Pääkaupunkiseudulta tulevassa rapissa lähiöiden korostaminen näkyy selvemmin kuin Jyväskylässä. Itä-Helsingistä on tullut lähestulkoon kulttuurinen meemi, ja se toimii loppumattomana lähteenä nuhjuisista lähiöistä kertovalle raflaavalle lyriikalle ja ghettoromantisoinnille. Pihlman ei juurikaan löydä yhtymäkohtia Jyväskylän ja pääkaupunkiseudun välillä. Jyväskylää käsitteleviä kappaleita Lauri Pihlman kuvailee pussikaljaräpiksi, ”hyvällä tavalla pussikaljameiningiksi”, jossa kärjistettyjen huonojen puolien lisäksi nostetaan esiin myös jotain positiivista. ”Jos puhutaankin vähän nuhjuisemmasta paikasta kuin ydinkeskustasta, niin siitä revitään ne hyvät puolet”, Pihlman sanoo. Pihlmanin mukaan rap-lyriikassa on usein mukana myös tietynlaista kotiseutuylpeyttä, jolla leikkimielisesti nokitellaan muualla asuville. ”Rap-musiikkiin on kuulunut alusta alkaen vahvasti se, että edustetaan omaa asuinaluetta. Vähän niin kuin pelaisit jossain joukkueessa, jossa edustat omaa aluetta ja kaikessa rosoisuudessaan olet vähän ylpeä siitä”, Pihlman sanoo. ”Se on myös vähän sellaista hevostelua, mikä kuuluu tähän kulttuuriin”. Monelle rap-artistille jyväskyläläisyys itsessään onkin ylpeyden aihe, ja omaa identiteettiä halutaan tuoda esiin positiivisessa valossa. ”Kun Jyväskylästä puhutaan, niin kaikki ovat aksenttia myöten ylpeitä siitä, että ovat Jyväskylästä. Venytetään sanoja ja näin. Me itse fiilistellään sitä, mitä jotkut muut saattaa pitää junttiutena,” Pihlman sanoo. Jyväskylä-kuva on Pihlmanin arvion mukaan pysynyt vuosien saatossa hyvin samanlaisena. Hän nostaa 2000-luvun alusta esiin Joniveljen ja Kasanovan Kortepohjamielentila-kappaleen, joka on ylistys kotikulmien muistoille. ”Jos miettii niitä käsiteltäviä teemoja 2000-luvun alusta tähän hetkeen, niin en mä näe niissä hirveästi eroja”, Pihlman sanoo. Toisaalta uudet tuulet puhaltavat Jyväskylässäkin. ”Varmaan esimerkiksi Gettomasa ja näkyvämpi menestys on voinut vaikuttaa siihen, että täältä nostetaan esiin muutakin kuin niitä, jotka juovat pussikaljaa”, Pihlman sanoo. Aren Keltinmäki-biisi on inhorealistinen kuvaus samannimisestä kaupunginosasta. Hänellä ei ole omien sanojensa mukaan lainkaan ikävä vanhoille kotikulmilleen. AINA KUN ON MUUTTO TULLUT, NIIN ON UUSI PAIKKA RIIMEISSÄ.
Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018
Yhteisöt 16 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 Katoavaa kansanperinnettä OSAKUNNAT. Osakuntaliikkeen juuret ulottuvat viime vuosisadan puoliväliin. Eteläpohjalainen osakunta Epok ry uhkaa jäädä lajinsa viimeiseksi Jyväskylässä. L umi on saartanut pitkään suljettuna olleen P-rakennuksen oven. Puisen kyltin Osakunnat-teksti on päässyt haalistumaan. Mikko Ala-Mäenpää, Sanna Salomäki ja Kirsi Kiviniemi seisovat lukitun osakuntahuoneiston oven ulkopuolella. He ovat Jyväskylän pitkän osakuntaperinteen viimeisiä edustajia. Jyväskylän yliopistossa on jäljellä enää yksi yhteisö, jossa eri pääaineista tulevat opiskelijat kokoontuvat yhteen kotipaikkansa liittäminä. Eteläpohjalainen osakunta eli Epok ry on 1950-luvulla perustettu lakeuksien kasvattien oma osakunta, joka ei nirsoile synnyinpaikan suhteen. ”Ei olla rajattu pois Etelä-Pohjanmaan ulkopuolisia, vaan toimintaan voi osallistua kaikki sopivasti pohjalaismieliset”, yhdistyksen puheenjohtaja Ala-Mäenpää kertoo. Epokin toimintaan kuuluu erilaisten tapahtumien järjestäminen noin kerran kuukaudessa. Tapahtumien tilat vaihtelevat paljon, sillä osakuntien kotipaikkana toiminut P-rakennuksen osakuntahuone on ollut pitkään poissa käytöstä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA osakuntien kulta-aikaa elettiin 1960-luvulla, jolloin luotiin neljä osakuntaa kotiseutukerhojen perustalle edistämään yhteisöllisyyttä, sivistysharrastuksia ja siveellistä elämäntapaa. Osakuntia oli Keski-Suomen, Pohjanmaan, ItäSuomen ja Lounais-Suomen alueilta kotoisin oleville. Ne ovat eräänlainen Suomen vastine yhdysvaltalaisista elokuvista tutuille sisarja veljeskunnille. Vain harvat opiskelijat jättäytyivät osakuntien ulkopuolelle, ja eri osakuntien järjestämät lauantaitanssit olivat yleisömenestyksiä. Osakunnat olivat myös keskeisessä roolissa ylioppilastalo Ilokiven rakennukseen tarvittavien varojen keruussa. Nykypäivänä tilanne on toinen. Myös 1960-luvulla alkunsa saaneet ainejärjestöt ovat ajaneet opiskelijakulttuurissa osakuntien ohi. Osakuntien lippua kantavan Epokin toiminta alkaa olla vaakalaudalla. Jäseniä yhdistyksellä on arviolta kymmenkunta ja aktiivisia toimijoita vielä vähemmän. Hallituksen johtohahmot Ala-Mäenpää, Salomäki ja Kiviniemi ovat opinnoissaan jo loppuvaiheessa. Uudet jäsenet ovat kiven alla. ”Opiskelijat kasvavat ainejärjestöihin vahvasti sisään, eivätkä kovin helposti jakaudu muihin ulkopuolisiin yhteisöihin”, Kiviniemi pohtii. ”Jyväskylässä ei ole niin vahvoja osakuntaperinteitä, kuten esimerkiksi Helsingissä on. Tämän vuoksi monelle opiskelijalle voi jäädä vieraaksi, mikä osakunta edes on”, arvioi Salomäki. 60-LUVUN OPISKELIJAPOLIITTISET myllerrykset eivät olleet suotuisia nuorille osakunnille. Helsingissä, Turussa ja Tampereella osakuntatoiminta oli ehtinyt kymmenien vuosien aikana juurtua osaksi opiskelijakulttuuria, mutta Jyväskylässä osakunnat joutuivat taistelemaan olemassaolostaan ylioppilaskunnan kanssa. Ylioppilaskunta alkoi 1970-luvulla suhtautua penseämmin osakuntiin passivoivina järjestöinä, joiden tapahtumissa vain läträttiin alkoholilla. Riidat ylioppilastalon käytöstä saivat absurdeja piirteitä, kun ylioppilaskunta vaihtoi talon lukot rajoittaakseen osakuntien sisäänpääsyä. Osakunta-aktiivi todisti tapahtuman ja kutsui poliisit paikalle. Myöhemmin vahtimestari päästi osakunnat vaihtamaan lukot omiinsa, josta ylioppilaskunta teki tuloksettoman rikosilmoituksen. Osakunnat ajettiin lopulta ulos ylioppilastalosta 1970-luvun lopussa. EPOK RY:N aktiivit uskovat, että opiskelijoiden keskuudessa on tilaa kotiseutuyhteisölle, jossa sekä tietojärjestelmätieteiden että ruotsin opiskelijat voivat toimia tiiviisti yhdessä. Osakuntien viimeisenä mohikaanina Epok pyrkii taistelemaan, jotta pitkät perinteet eivät kuole heidän mukanaan. ”Kyllä tässä eräänlaisella pohjalaisella itsepäisyydellä jyrätään. Toivotaan hartaasti, että ei jouduta laittamaan lappua luukulle”, Ala-Mäenpää naurahtaa. TÄLLÄ PALSTALLA JULKAISTAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AINEJÄRJESTÖIHIN, HARRASTERYHMIIN JA MUIHIN OPISKELIJAYHTEISÖIHIN LIITTYVIÄ JUTTUJA. HALUATKO JUTUN OMASTA JÄRJESTÖSTÄSI TÄLLE SIVULLE? LÄHETÄ VINKKISI OSOITTEESEEN PAATOIMITTAJA@JYLKKARI.FI TAI NETTISIVUJEN JUTTUVINKKI-LOMAKKEEN KAUTTA. teksti ja kuva Niko Karvanen Eteläpohjalaisen osakunnan hallitusaktiivit Mikko Ala-Mäenpää, Sanna Salomäki ja Kirsi Kiviniemi kaipaavat toiminnalleen jatkajia. KYLLÄ TÄSSÄ ERÄÄNLAISELLA POHJALAISELLA ITSEPÄISYYDELLÄ JYRÄTÄÄN.
Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 Finnish Red Cross Blood Service OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. • Maksuton luovuttajainfo 0800 5801 • veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi Uusia hengenpelastajia tarvitaan Jyväskylän veripalvelutoimisto Kalevankatu 8 ma, ti, to 12–18 ke, pe 11–16 JY. JUST ADD U. HAE NYT. YHTEISHAKU / 14.–28.3.2018 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiinmaisteriohjelmiin HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA ? Historia, etnologia ja antropologia ? Musiikki, taiteet ja kulttuuri ? Kielet ja viestintä ? Yhteiskuntatieteet ja filosofia ? Sosiaalityö Kiinnostaako sinua kielet ja viestintä, kulttuuri ja taiteet, menneisyys ja tulevaisuus, yhteiskunnalliset kysymykset tai filosofia? Humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa voit hankkia eväitä maailmamme ymmärtämiseen. Oletko kova PUHUMAAN? Suoramarkkinointi Mega Oy on 30-vuotias Suomen johtava telemarkkinointiyritys. Toimimme 17 paikkakunnalla työllistäen n. 400 henkilöä. Kuulumme Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön. Meillä on sinulle TÖITÄ! 045 7731 3752 MEGADUUNI.FI
18 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 Pika-arviot Tervetuloa TakeT teekauppaan! # Löydät meidät kävelykadulta: Kauppakatu 27, 40100 Jyväskylä MA-PE 9:30-18:30, LA 11:00-17:00 Meiltä saa herkullista take away teetä heti mukaan, ja yli 280 laadukkaan teen valikoimasta löytyy myös se oikea tee kotona nautittavaksi. TÄLLÄ KUPONGILLA Take away tee 1,50 € (norm. 2,50 €) Opiskelijalle 1,00 € (norm. 2,20 €) @TakeTteekauppa_jkl @taket_teekauppa_jkl www.take-t.fi Kitaravalleja, koneita ja mystiikkaa CMX: ALKUTEOS (RATAS MUSIC) Vaikuttaa siltä, että CMX-solisti A. W. Yrjänän uppoutuminen salatieteisiin tuottaa tulosta. Jostakin alkemian alaviitteistä muusikko on löytänyt nuoruuden lähteen, joka saa yli 30-vuotiaan rockyhtyeen tuotannon kuulostamaan edelleen varsin raikkaalta ja inspiroituneelta. Alkuteoksella CMX tuo syntikoita kitaroiden rinnalle. Se on toimiva ratkaisu, joka piristää levyn sovituksia. Vähitellen avautuvissa sanoituksissa Yrjänä pohtii muun muassa uskontojen peruskysymyksiä ja mystiikan paikkaa maallistuvassa maailmassa. Kuullun ymmärtäminen on huomattavasti helpompaa, jos kuulija tuntee Vanhan testamentin myyttejä. Alkuteos on tasaisen vahva suoritus, joka toimii nimenomaan albumikokonaisuutena. Arimo Kerkelä Ahdistavaa ja koukuttavaa H.S. ARKKO: TOTUUS PALAA – JOUNI MÖMMÖN MAAILMA (LIKE) Jouni Mömmö (1955-1991) oli joensuulaisen Mana Mana –yhtyeen johtohahmo. Kulttimaineeseen vuosien varrella kohonnut rockbändi ehti maallisen vaelluksensa aikana julkaisemaan ainoastaan yhden albumin ja pari singleä ennen kuin vakavien mielenterveysongelmien kanssa painiskellut Mömmö ajautui yrittämään itsemurhaa ja menehtyi sen jälkeiseen hoitovirheeseen. H.S. Arkon teos kertoo arvoitukselliseksi jääneestä Mömmöstä. Kirja on sekoitus faktaa ja fiktiota. Rakennusaineina on käytetty lähipiirissä tehtyjä haastatteluja, joiden pohjalta Arkko on muodostanut oman kaunokirjallisia elementtejä kaihtamattoman tulkintansa Mömmön traagisesta elämästä. Totuus palaa – Jouni Mömmön maailma on ahdistava, mutta samalla koukuttava lukukokemus. Arkko onnistuu tekemään rohkean syväsukelluksen Mömmön päänsisäiseen maailmaan sortumatta kuitenkaan päihdehuuruisen elämäntyylin glorifiointiin tai tarpeettomaan jälkiviisasteluun. Itäsuomalaisesta rockelämästä rakentuva ajankuva on myös kiinnostavaa luettavaa. Mikko Siltanen Luomufolkia ääni edellä LAURA MOISIO: LAURA MOISIO (TEXICALLI RECORDS) Tamperelaisen folkmuusikko Laura Moision kolmas levy kantaa laulajan omaa nimeä. Silti kyseessä on vahva bändilevy. Moision kaunis ääni saa erinomaista tukea taustabändin kirkkaista sovituksista. Monet Moision laulut ovat pienimuotoisia tunnelmapaloja, jotka eivät nojaa vahvoihin kertosäkeisiin tai muihin suuriin koukkuihin. Rennoista kappaleista jää kuva, että ne toimivat erityisesti livenä. Moision musiikkia päästäänkin pian kuulemaan Jyväskylässä, sillä laulaja esiintyy ilmaiskonsertissa Lutakossa 14. maaliskuuta. Levyn perusteella keikalle voi antaa vahvan suosituksen. Arimo Kerkelä
19 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 Talven selkä taittuu, sillä 20.3. on kevätpäiväntasaus, jonka jälkeen päivä alkaa jälleen olla yötä pidempi. Valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa, jes! Menot Mäsäfest tulee taas MÄSÄ ON Litku Klemetin luotsaama jyväskyläläinen punk-kollektiivi, joka julkaisee musiikkiaan oman Luova Records -levy-yhtiön kautta ja on monin tavoin kytköksissä Jyväskylän underground-kulttuurin koviin tekijöihin. Nyt kolmatta kertaa Valorinteellä järjestettävä Mäsäfest on mainittujen tekijöiden masinoima poikkitaiteellinen kaksipäiväinen yksityisfestivaali eli, kuten tapahtuman facebook-sivulla kuvaillaan: “tosi isot kotipileet”. Kutsun saa ilmoittautumalla facebook-eventiin ja maksamalla aikanaan selviävän osallistumismaksun, joka järjestäjien mukaan “ei oo kallista”. Käytäntö lienee ainakin osittain alko9.3. LUTAKKO MAALISKUUN alussa neljännen levynsä julkaiseva jyväskyläläinen Muuan Mies on mustaa rytmimusiikkia ja iskelmällistä retrosointia yhdistelevä yhtye, jossa kuuluu vaikutteita Massive Attackista Rillumarei-perinteeseen. Yhtyeen kappaleiden aiheet vaihtelevat ruoanlaitosta ja liikakalastuksesta rakkauselämän tragikoomisiin kuvauksiin ja sanoituksissa on viittauksia myös esimerkiksi zenbuddhalaisuuteen. 16.-18.3. VALORINNE Erillinen kuoppa on Harry Salmenniemen luotsaama runoyhtye, jonka debyyttikeikalle Salmenniemi itse ei pääse. Mäsäfestissä yhtyeessä esiintyvät runoilijat V.S. Luoma-aho, Ester Nuori Leppä ja Olli-Pekka Tennilä (kuvassa) sekä muusikot Pekka Tuomi, Sami Keinänen ja Tommi Hautala. ILOKIVEN ELOKUVAT TERO UUTTANA ARVOSTELEE TULEVIA NÄYTÖKSIÄ The Florida Project SEAN BAKER | 2017 | 111 MIN MA 26.2. KLO 18.00 Vahvan Tangerinen ohjannut Sean Baker ampuu täysosuman uudella elokuvallaan The Florida Project, joka sijoittuu kauniin rupuiseen vuokraasuntolaan Disney Worldin varjossa. Vierestä lentää helikoptereita ja parempaa väkeä käy lomailemassa naapurissa jatkuvalla syötöllä, mutta Hailey ja hänen tyttärensä Mooney eivät ole osa tätä maailmaa. Elokuva keskittyy paljon lasten hauskaan ja viattomaan elämään, vaikka samaan aikaan kaikki aikuiset näkevät, että tässä elämässä joillakin on heikompi aloituskäsi kuin toisilla. Oscarehdokkuuden napannut Willem Dafoe nähdään asuntolan managerina, joka on jokseenkin ainuita vastuullisia aikuisia asuntolan lasten elämässä. Erittäin tunteisiin menevä teos eriarvoisuudesta, isot peukut ylös. Arvosana: 5/5 Call Me By Your Name LUCA GUADAGNINO | ITALIA, RANSKA, BRASILIA, USA | 132 MIN TI 27.2. KLO 18.00 Italia, 80-luku ja ensirakkaus. 17-vuotiaan Elion arkea tulee sekoittamaan hänen isänsä tutkimusassistentti Oliver ja Italian auringon alla lämpeää ihon lisäksi tunteet. Joku voisi kyseenalaistaa moisen suhteen tasa-arvoisuuden, mutta tästä huolimatta elokuva kuvaa onnistuneesti nuoruuden ensirakkautta ja sen kaiken sekoittavaa voimaa. Jos Psychedelic Fursin Love My Way ei jää soimaan päässä tämän leffan jälkeen, on vika katsojassa. Erityisplussaa vangitsevasta loppukohtauksesta. Arvosana: 4/5 OHJELMISTOSSA MYÖS 5.3. YÖ 6.3. OMIN SANOIN 12.3. SHAPE OF WATER 13.3. CLOSE-KNIT 19.3. HENKIEN KÄTKEMÄ 20.3. GOD’S OWN COUNTRY 26.3. THE RED TURTLE 3.3.TEATTERI MIILU JYVÄSKYLÄN lukuisissa teattereissa on helmi-maaliskuussa ensi-iltojen aika. Teatteri Miilussa saa 3.3. ensi-iltansa lähinnä tekniikkapuolella pitkään paikallisessa skenessä vaikuttaneen Pekka Paussun esikoisohjaus, Kuolleiden henget Edgar Allan Poen tarinoita. Vakiopaineen alakerrassa toimiva AdAstra taas tuo 9.3. ensi-iltaan Joanna Heinosen ohjaaman, Laura Ruohosen tekstin Suurin on rakkaus, kertomuksen rakkaudesta ja itsensä löytämisestä. 18.3. ILOKIVI JYVÄSKYLÄN Ylioppilasteatterin Uljas uusi maailma perustuu Aldous Huxleyn vuonna 1932 ilmestyneeseen dystooppiseen romaaniin. Uljas uusi maailma kertoo tilastolaskennallisen onnellisesta totalitaristisesta tulevaisuudesta, josta puuttuvat empatia ja kunnioitus elämää, inhimillisyyttä ja vapautta kohtaan. tekstit Menot-setä menotseta@gmail.com RIK U SUO N I O ANTTI MAKKONEN holilain vuoksi. Tilaisuudessa ei ole alkoholianniskelua, mutta kotibileissähän saa juoda omia juomia. Ohjelmassa on “tähtiyhtyeiden” ja deejiiden lisäksi kirjallisuutta, performansseja, kämädisko, speed-datingia, yllätyksiä ja oma-aloitteista hauskanpitoa. Esiintyjiksi ovat varmistautuneet ainakin “ryönästä rokkia” soittava Linkopii, lo-fi -rockyhtye Robert Ensio Niemistö, Miss Tekno, sirkusesitys Kajaanista kuuhun, uusi jyväskyläläinen runoyhtye Erillinen kuoppa, “suomiräpin dreamteam” DXXXA D sekä Bakebake, jota kuvaillaan sanoilla “kaikki kiinnostaa liikaa”. 20.3. JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI RUOTSALAISEN NÄYTTELIJÄN Henrik Ståhlin omaelämäkerrallinen monologi Luuseri kertoo kokemuksista koulukiusattuna. Miikka Tuomisen ohjaus sisältää koko tyylilajien kirjon draamasta komediaan ja suoranaiseen kauhuun. Näyttelijä-yleisötyöntekijä Hannu Rantala nähdään lukuisissa rooleissa kiusatusta kiusaajiin ja koulun ihanimpaan tyttöön. Esityksen jälkeen on keskustelutilaisuus. 2.3. KULTTUURITALO POP-UP MITEN me olemme ja elämme? Nyt, tässä, hetkessä, läsnä. Onnellisena. Kaikki kaikessa on kahden tanssitaiteilijan, näyttämötaiteilijan ja äänitaiteilijan fyysinen matka onnellisuuden etsimiseen. Matkalla he tutkivat läsnäoloa ja onnellisuutta henkisen valmentautumisen valossa. Millaisia jälkiä se heihin jättää ja miten se esityksellisesti ilmenee? Onko juuri tämä hetki elämässämme kaikki kaikessa? 14.3. POPPARI JYVÄSKYLÄSTÄ kotoisin oleva laulaja-pianisti Hilkka Louhivuori on nouseva lahjakkuus Suomen musiikkikentällä. Unya-yhtyeessä soittavat biisintekijä-laulaja-kosketinsoittaja Louhivuoren lisäksi Ilkka Oksanen (rummut), Pekka Löhönen (basso) ja Lauri Kallio (kitara ja sampleri). JIRI HALTTUNEN MANUEL LAUDIC JEREMIAS NIEMINEN ANTTI LÄHDESMÄKI ”MILLAINEN OLI IHMINEN TEOSTEN TAKANA, JA MIKÄ HÄNEN OMA TRAGEDIANSA?” Kuvaus Edgar Allan Poen runojen ja novellien pohjalta tehdystä Kuolleiden henget -näytelmästä Jyväskylän kansannäyttämön sivuilla
Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 JY. JUST ADD U. HAE NYT. YHTEisHAku 14.3.–2 8.3.2018 jYu.fi/HAE OpiNTOpOlku.fi Yhteishaussa haku myös kaksi vuotisiin maisteriohjelmiin kAsvATusTiETEidEN jA psYkOlOgiAN TiEdEkuNTA Kandidaattija maisteriohjelmat ? erityispedagogiikka (erityisopettaja) ? kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ? luokanopettaja ? psykologia ? varhaiskasvatus (lastentarhanopettaja) Haluatko kouluttautua erityisopettajaksi, luokanopettajaksi, lastentarhanopettajaksi, psykologiksi tai kasvatusalan asiantuntijaksi? T E R V E T U L O A M A I S T A M A A N G R I L L I H E R K K U J A Rentukan ravintolassa tarjoillaan grillilistan tuotteita keskiviikko-, perjantaija lauantai-iltaisin klo 20.00–22.00. Hinta: 9,90 €/kpl, opiskelijakortilla 10 % alennus. E L Ä V Ä N K Y L Ä N S Y D Ä N H E A R T O F A L I V I N G V I L L A G E 1 . H U B E R T I N H U I L U makkara-annos lämpimän perunasalaatin kera, coleslaw 2 . C H I C K E N & C H I P S bataattiranskalaisten kera, coleslaw ja currymajoneesia 3 . F I S H & C H I P S ranskalaisten perunoiden kera, coleslaw ja tartarmajoneesi 4 . P E KO N I H A M P U R I L A I N E N ranskalaisten perunoiden kera, coleslaw 5 . V E G E H A M P U R I L A I N E N ranskalaisten perunoiden kera, vege coleslaw 6 . V E G E P I TA bataattiranskalaisten kera, vege coleslaw Taitoniekantie 9, Jyväskylä R E N T U K K A . F I KU VA : TE RO TA KA LO -E SK OL A Se oikea Tietoa Jyväskylästä, joukkoliikenteestä, matkailukohteista ja tapahtumista jyvaskyla.fi/neuvonta • linkki.jyvaskyla.fi • jyvaskyla.fi/liikunta • visitjyvaskyla.fi Tietoa kaupungin harjoittelupaikoista, kesätöistä ja sijaisuuksista jyvaskyla.fi/rekrytointi jyvaskyla.fi/asuminen/uusiasukas OPISKELUKAUPUNKI WWW.SOHWI.FI SOHWI’ S STUDENT BURGERS! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl Vaasankatu 21 JYVÄSKYLÄ VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA! MYÖS MUITA HYVIÄ OPISKELIJATARJOUKSIA TULE TSEKKAAMAAN!!! R AVI NTO L ATOIMINTAA VUO DES TA 1 9 6 8 NY KY MU OD OSSA VU O D E S T A 1 9 8 8
Helpotus 21 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 ERI PAIKKAKUNNILTA TULEVAT OPISKELIJAT HAUKKUVAT KOTIKUNTANSA OMALLA MURTEELLAAN. PASKA KOTISEUTU Mäntsälässä eletään menneessä MÄNY ELI Mäntsälä sijaitsee Helsingin ja Lahen välissä ja näyttää kartalla kuulemma siltä, et sika hyppää avannosta. Kaikki muistaa kunnan nimen kaheksankytluvun renkutuksesta, jossa laulettii, et jos mä lähen Lahteen, joudun Mäntsälään. Sillon suunnilleen kaikki tän maan liniautot ajo Mäntsälän läpi. Nykyää Mäntsälään ei meinaa päästä millää. Tänne tuli junarata vuanna kakstuhattakuus, minkä jälkee bussit on muuttunu niin kiireisiks, ettei ne ehi enää ajaa Mäntsälän keskustan läpi. En kyllä tajuu, miten se on mahollista, koska keskusta koostuu öbaut kolmesta rakennuksesta. Ne pytingit on järkyttävän ruma liniautoasema, törkeen kalliisti rakennettu kunnantalo (joka muute näyttää ihan Agoralta) ja Sittari eli Kitymarket, vaikka Mäntsälää ei oo apkreidattu kaupungiks. Kitymarket on lisänny valinnanvaraa huikeesti. Kylän kaikki 21 000 asukasta voi ostaa Mäntsälä-styleen sopivii vaatteita siältä ja Tokmannilta. MÄNTSÄLÄN HISTORIAN suurimpii kohokohtii on ollu ne, kun joku julkkis on tullu käymää täällä. Vuanna 2003 räppäri Pikku G esiinty marketin lastauslaiturilla. Se veti kaks biisiä, ja sit kuulutettiin, et menkää kotiinne, täällä ei oo enää mitää nähtävää. Sitä ennen lapualaiset rymys seurojentalolle vuanna 1932, ja sillon pressan piti sanoo radiossa, et menkää kotiinne. Vuanna 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I kävi yhen kartanon neidin luana yäjalassa. Keisari lähti kotii kuitenki jo yhen yän jälkeen, koska Mäntsäläs ei sillonkaa ollu mitää nähtävää. Jos joku julkkis tulis Mäntsälään nyt, se viätäs loputtomalle kartanokiarrokselle ja sitte pällistelemää Yandexin datakeskusta, jonka hukkalämmöllä lämmitetää pual kylää. Kesällä se kärrättäis Sepänmäen käsityämuseon tönöihi hiplaamaa vanhoi tavaroita ja kuuntelemaa kansanmusakonsertteja. ON MÄNTSÄLÄS omiaki julkkiksia. Tunnetuimpii oli Nalle Luppakorvan ääni Heikki Määttänen, mut se kuali, ja Mänys omaa kantrimusaradiokanavaansa pitäny Timo T. A. Mikkonen, mut sekin kuali. Sit oli tiätty viäl tutkimusmatkailija Nordenskiöld, mut se karkotettii Ruatsiin. Noita jätkii kovempaa ja kuuluisampaa on vain Mäntsälän punanen graniitti, josta tehää ainaki hautakivii. Suamen euroviisuvoiton kunniaks meiän yläasteen ja lukion pihalle pystytettii hitonmoinen mötikkä tota maailman kovinta kivee. Paikallishistoriatiatoset tiäs, että Lordin kitaristi Amen oli käyny koulunsa täällä kaheksankytluvun lopussa. Sillee saatii kylään eka ihan oikee nähtävyys, ”Hard Rock” -muistokivi. On sitä kuulemma ainaki joku japanilainen käyny kattomassa. Heli Hämäläinen Procrastination Level = Expert FOCUS. Procrastination is familiar to every university student. Social media, Netflix and even dishes are far more interesting than writing an essay or preparing for an exam. There are many apps that are designed to help control your distractions. We tested a few of them to see if they deliver what they promise. text Tina Pienkuukka picture Laura Kangas Forest What it promises: The Forest app promises to be useful for those of us who are addicted to our phones. With this app you can put a stop to all that aimlessness by planting a virtual tree which will only grow and prosper if you stop checking your phone. How it worked: In one sense this app is great: it reminds you to be present in the current moment when you unlock your phone. However, it relies heavily on people feeling guilty about killing a non-existent tree or using their social media accounts on their laptops instead. That being said, it is possible to connect a group of devices together with other users to grow a virtual forest through the Premium version. Perhaps the sense of accountability ensures that all group members keep their hands off their phones. If even one person leaves the app before the timer has finished, all of the trees will die. RATING: 4/5 Engross What it promises: This app promises to “eliminate day-dreaming” and be a “cure for distractions” by helping users organise their work and have more self-control when it comes to their daily tasks. Engross allows you to set up recap, study, and revision sessions along with breaks. How it worked: Engross works by asking users to tap a circle in the middle of the screen whenever they find themselves day-dreaming. However, contrary to Forest, Engross allows the users to access other apps during the course of their study session without the timer being affected. This meant that I became easily distracted and often forgot that I was meant to be steering clear of distractions such as my social media accounts. In theory, Engross works well but in practice it relies quite heavily on the user being honest about the amount of distractions per study session and having the self-control not to use their phone, something with which I struggled. RATING: 3.5/5 Tide What it promises: Tide promises to “make your time more productive and enjoyful” by using sounds of nature and the popular Pomodoro Technique of time management. The app also tracks its weekly usage so that you can check how often or for how long at a time you have used it to help you concentrate. How it worked: The effectiveness of this app comes from its simplicity. It doesn’t require you to do anything other than select a soundtrack prior to starting your task. The app has five different soundtracks: ocean, rain, forest, meditation music and cafe, meaning that you never have to study and relax to the same sounds. Tide helped me get all of those little “I’ll do it tomorrow” tasks out of the way whenever I had 10 minutes or so to spare. It is ideal for anyone who is struggling to either concentrate on studying, get small tasks out of the way, or just find a moment to be mindful and reflective without distractions. RATING: 4.5/5 There are several apps that encourage the user to put the phone down and concentrate on the task at hand.
Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 Maailmalla 22 JYLKKÄRIN ENTINEN TOIMITTAJA RAPORTOI MATKASTAAN MAAILMAN YMPÄRI. ARIMO REISSAA Viikko jatkuu kuukauden KUN LENSIN Brasiliasta Etelä-Afrikkaan, oli tarkoitukseni olla maassa vain viikko. Toisin kävi. Lentoni Johannesburgiin laskeutui lähes kuukausi sitten, ja olen maassa edelleen. Alkujaan suunnittelin, että pysähtyisin Johannesburgin jälkeen vain Mokopanen pikkukaupungissa maan pohjoisosissa. Suunnitelmat muuttuivat, kun saavuin Mokopaneen. Paikalliset sohvasurffausmajoittajani ilmoittivat jo ensimmäisenä iltana, että voisin viipyä heidän luonaan niin kauan kuin haluaisin. Tulimme hyvin juttuun, joten peruin bussilippuni Zimbabween ja päätin venyttää lähtöäni kahdella viikolla. Ja kun myöhemmin valmistauduin jatkamaan matkaani, sain viestin eräältä entiseltä majoittajaltani Euroopasta. Hän kertoi, että hänkin oli juuri nyt käymässä Etelä-Afrikassa – tosin lähes tuhannen kilometrin päässä. Peruin jälleen bussilippuni Zimbabween ja istuin seuraavat pari päivää linja-autoissa kohti Intian valtameren rannikkoa. TÄMÄN MATKANI aikana olen oppinut, ettei suunnitelmistaan kannata pitää kiinni liian tiukasti. Suunnitelmani ovat ETELÄ-AFRIKKA. Pysähdys Etelä-Afrikassa venyi odotettua pidemmäksi. menneet uusiksi kymmeniä kertoja. Vanhojen päätösten peruminen on usein vaikeaa. Silti se voi palkita. Juuri nyt olen iloinen, että olen jämähtänyt Etelä-Afrikkaan näin pitkäksi aikaa. Tämä on kiehtova maa, jonka monimutkaisesta mosaiikista on vaikea saada selkoa lyhyellä pysähdyksellä. Virallisia kieliä maassa on peräti yksitoista, epävirallisia vielä enemmän. Kaikilla etnisillä ja kielellisillä ryhmillä on omat erikoisuutensa. Samanlaista kulttuurien tilkkutäkkiä on vaikea löytää muualta. Viihdyn Etelä-Afrikassa. Vaikka maalla on paljon ongelmia, on eteläafrikkalaisten vieraanvaraisuus ilmiömäistä. Myös uudet paikalliset tuttavani ovat huomanneet tyytyväisyyteni. Viikko sitten istuin iltaa köyhien tummaihoisten seurueessa, jonka jäsenet olivat kotoisin eri etnisistä ryhmistä ympäri maata. Loppuillasta humaltunut seurue keksi, että minäkin tarvitsen afrikkalaisen nimen. Illan perusteella ryhmä päätti, että nimeni olisi Thabo. Se on sothoa ja tarkoittaa onnellista. Arimo Kerkelä ARIMOTRAVELS.COM Etelä-Afrikan luonnossa riittää ihasteltavaa. Kuvan taustalla on tosin golfkenttä. ARIMO KERKELÄ 144 uutta yksiötä Kortepohjan ylioppilaskylässä etsii asukasta. Peruskorjatun A-talon asunnot ovat kooltaan 16,5-27 neliöisiä. Taloon valmistuu myös 8 kalustettua yksiötä. Hakuaika 7.–28.2.2018 Lisätietoa A-talosta, Kortepohjan palveluista ja asunnon hakemisesta: www.kortepohja.fi JYY Asukaspalvelut: p. 014 607201 VAPUKSI KOTIIN vihre ä vai kelta inen matt o? Inkalta kahvink eitin tähän Leol ta noja tuol i laina an JYY_A-talon_ilmoitus_112x160_PAINO.indd 1 19.1.2018 14.58
Kasvo 23 Jyväskylän ylioppilaslehti 2/2018 OTSIKKO TÄHÄN XXXXXXXX. KJkdjsfn fd gj hkk uiuiy liuire hgiuerhguieh cnxvn bvdsf jkdh kjdfgdkjghgru er jgfhjfhjfh uieiuaf dk g jdhfjdh. H gniscit quiam dolorro expel etur alique por rem. Xerspediatis mollita tionectustis que venda que lant exerruntecti beatiae acipist vel maxim re ium sectatis que nit officae occus ab ilibusa ectate eturest que quam derum rendae volendis ditaturit alique magnia sinis andit, conest poreicia dolorei ctumquam, cuptatur solo coribus num nia enit que is dolores tiuntotatio quis nonsequae nam faccatur? Itae voluptiores ma commolore, ommolut atquia deliquam et exceped mincimod que que volestemque net ad qui aut etur? Aximinus, nim recatum, enis suntion pera vit erovitas e teksti Jarno Liski kuva t Sivari Kuvaaja SITSIT PEKINGISSÄ teksti ja kuva Matti Parkkinen “PÄÄTIN VUONNA 2015, että haen vielä kolmannen kerran vaihtoon, tällä kertaa Pekingiin. Kiinan kielen opiskelu kiinnosti, ja minulla oli vielä opintotukikuukausia jäljellä. Aikaisemmin olin ollut Tverissä Venäjällä ja Glasgow’ssa Skotlannissa. Vaihtovuoden aikana päätimme järjestää toisen jyväskyläläisen vaihtarin Vesa Uotilan kanssa sitsit, koska ihmisillä ei ollut kauheasti tietoa siitä, mistä niissä on oikein kysymys. Kampuksen vieressä oli pizzeria, johon me saimme hyvän diilin. Kutsuimme noin 30–40 ihmistä ja hommasimme ESN:n lauluvihkon, josta karsittiin kaikki ruotsinkieliset biisit pois. Ostimme tonttulakkeja ja teimme kolme litraa fisua kiinalaiseen baijiu-viinaan. Ihmiset lauloivat ja käyttäytyivät huonosti, me taas vuorostaan Vesan kanssa annoimme rankkua. Sitsit menivät loistavasti. Aloin etsiä töitä, kun opiskelijaviisumia oli enää neljä-viisi kuukautta jäljellä. Seurasin päivittäin tiettyjä työnhakukanavia ja jaoin cv:täni uusille tuttavuuksille. Kesäkuussa sitten tärppäsi. Viisuminhakuprosessi oli työläs. Aluksi piti olla monia papereita, joista tärkeimmät olivat tutkintotodistus ja rikosrekisteriote. Kesäkuussa tulin Jyväskylään ja sain tutkintotodistuksen, jonka aitous piti vahvistuttaa notaarilla. Sen jälkeen Suomen ulkoministeriö laillisti paperit. Tämän jälkeen Kiinan suurlähetystön tuli todistaa, että ulkoministeriön leima oli aito. Sitten oli terveystarkastus, joka tehdään työviisumia varten yleensä Kiinassa. Kaiken tämän jälkeen sain viisumikutsun, jolla saa työviisumin, mutta sitä varten piti poistua Kiinasta. Työviisumilla lensin maahan, sain oleskeluluvan ja myöhemmin sain työluvan. Kolme kuukautta siinä kaiken kaikkiaan kesti. Syksystä asti olen työskennellyt Nokia Shanghai Bellillä business operations managerina. Olen osana tiimiä, joka huolehtii ja on vastuussa Kiinan markkinoiden raportoinnista ylemmälle johdolle. Työ on todella palkitsevaa, ja kahdeksantuntiseen päivään mahtuu niin palavereita kuin itsenäistä työskentelyä. Kiina on aika hyvä paikka työskennellä, sillä yritysten organisaatiot ja osastot ovat isoja, joten niissä on hyvät etenemismahdollisuudet. Työtehtävääni ei ole tarkkaan määritelty, vaan minulla on tietty vastuualue. Vastuiden määrä ja tehtävien syvyys kasvaa ajan myötä. Työkulttuuri on mielenkiintoinen: meillä on lounaan jälkeen aina noin 15 minuutin mittainen ruokakävely, jonka aikana porukka talsii hitaasti taloa ympäri, jotta ruoka laskeutuu. Palkka on samaa tasoa kuin Suomessa, mutta asumiskustannukset ovat kalliita. Muut elinkustannukset ovatkin sitten suhteellisen edulliset. ALUMNI. Jyväskylästä venäjän opettajaksi valmistunut Leo Vaskelainen vietti viimeisen opiskeluvuotensa Pekingissä. Viisumin loppuessa reissujalkaa vipatti kuitenkin sen verran, että Vaskelainen päätti jäädä Kiinaan. LEO VASKELAINEN z 26-vuotias filosofian maisteri. z Kotoisin Joensuusta. z Opiskeli Jyväskylän yliopistossa venäjän opettajaksi. z Työskentelee Nokialla Pekingissä. z Aikaisemmin Vaskelainen on työskennellyt muun muassa koiranäyttelyssä myyjänä, pankkitoimihenkilönä ja rekkakuskina. Tuolloin radiossa soi Nova ja punaista Pall Mallia meni aski päivässä.
Kaikki reput tarjoushinnoin! NAHKARUKKASET teddyvuorilla 12 95 (18,-) UUDISTUI yli 100 erilaista reppua Reppu osastomme NAISTEN NEULELAPASET 50 % villaa läpövuorilla 4 95 (7,95) NAISTEN SORMIKKAAT lämpövuorella 4 95 (10,-) Säästä 50% Säästä 40% Cavalier Kevyet kovat ABS-nuoviset VETOLAUKUT 39 95 (67,-) Säästä 40% Alk. 4-tuplapyörällä, välilevy, numerolukitus Uudet upeat värit: grafiitti, ruusukulta ja jäänsininen. Säästä 25% Kysy opiskelija-alen nusta! Kuraattorin kierros pe 16.3. klo 16.30–17.30 Avoimet avajaiset la 17.3. klo 15–17 (avoinna klo 11–18) Näyttelyopastukset pe 16.3.–25.5. klo 12–13.30 Visual thinking strategies -menetelmällä Avoin paja 16.3.–25.5. klo 14–17 (ei 30.3.) Kaikille kuvan tekemisestä kiinnostuneille. Lisää ohjelmaa www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/tapahtumat Kauppakatu 23, Avoinna ti–su 11–18 6/3/0 €, vapaa pääsy taide-, museoalojen ja OKL:n opisk. sekä 2018 alle 24-v. JYVÄSKYLÄN TAIDEMUSEO Lounas arkisin klo 11-13 Tietovisa tiistaisin klo 21 Bingo torstaisin klo 21 Elävää musiikkia viikonloppuisin ma 10 22 (04) ti-to 10 01 (04) pe 10 02 (04) la 12 02 (04) su 12 22 (04) Aukioloajat Opiskelijakortilla Hanatuotteista 0,50 € Kahvi/tee 1€ www.yla-ruth.fi Liigan playoffit näkyy taas Ruutilla, huomioi myös uudistuneet aukioloajat 1.3.2018 lähtien