Jyväskylän ylioppilaslehti 15. helmikuuta – 6. maaliskuuta 2016 56. vuosikerta 2 Jyväskylän yliopisto Jyllää rakenteitaan Konneveden mysteeri Yliopistolla on Konnevedellä tutkimusasema, josta vain harva on kuullut. yökukkuJilta puuttuu opiskelutiloJa siilinJärvisyndrooman uhrit kampuksen parhaat pulkkamäet Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari
S uomen yliopistot ovat ahtaalla. Nykyinen ja edellinen hallitus ovat leikanneet koulutuksesta jatkuvasti, mikä näkyy yliopistoilla päivä päivältä enemmän. Leikkausten ja säästöjen näkyvin merkki ovat yhteistoimintaneuvottelut, jotka alkavat olla valitettavan yleinen ilmiö yliopistoilla. Helsingin yliopistossa haettiin syksyllä jopa 1200 hengen vähennyksiä yt-neuvotteluissa, jotka päättyivät erimielisinä. Helmikuussa myös Jyväskylän yliopisto aloitti ytneuvottelut. Näissä talkoissa ei yliopiston johdon mukaan kuitenkaan haeta irtisanomisia, vaan kyseessä on yliopiston rakenteelliseen uudistukseen liittyvä toimenpide. Lisätietoja näistä uudistuksista Jylkkärin uutissivulla. Yt-neuvottelut terminä lupaa harvoin mitään hyvää työntekijän kannalta. Jyväskylän yliopiston henkilöstömäärä on parin viime vuoden aikana laskenut noin 150 hengellä ja sama suunta jatkuu todennäköisesti myös lähitulevaisuudessa. NykyiNeN hallitus on jatkuvasti korostanut Suomen taloudellisen aseman vaikeutta. Samaan hengenvetoon päättäjät toteavat vakavalla äänellä, että Suomella ei tässä tilanteessa ole vaihtoehtoja. Viesti kansalaisille on siis se, että leikkauksille ei ole vaihtoehtoja, ja hallitus toimii ainoalla oikealla ja loogisella tavalla, kun se esimerkiksi vähentää koulutuksen ja tieteen rahoitusta. Hallituksen virallisessa linjassa on se ongelma, että se ei todellisuudessa ole ainoa vaihtoehto. Taloudellisten päätösten taustalla Raha ja poliittinen tahto on aina poliittinen linjaus, joka määrää mihin rahoja käytetään ja mihin ei. Toisin kuin poliitikkojen puheista voisi päätellä, Suomi ei ole köyhä valtio. Meillä on varallisuutta ja mahdollisuus päättää mihin tuota varallisuutta käytetään. Poliittinen tahto on se asia, joka päättää rahojen käytöstä. Jos nyky-Suomessa haluaa perustaa sellutehtaan, hallituksen ministerit heittävät vaikka kärrinpyöriä, jotta tämä toive toteutuisi. Luvat ja byrokratia hoituvat nopeasti, eikä lisärahoituksia haettaessa takerruta pieniin eikä kovin suuriinkaan muotoseikkoihin. Pääasia, että tehtaan piiput nousevat. Mutta jos tässä maassa haluaa tarjota tieteelle ja tutkimukselle lisärahoitusta, jotta Suomi pystyisi kuromaan kiinni muiden valtioiden etumatkaa korkean osaamisen tehtävissä, rahaa ei löydykään. Yliopistot saavat sen sijaan kuulla jälleen yhden puheen siitä, kuinka vaihtoehtoja ei ole ja ainoa tie kulkee leikkausten, säästöjen ja yt-neuvotteluiden läpi. säästöillä pyritääN muutoksiin vain muutamien vuosien aikajänteellä. Samalla unohdetaan se, että tieteeltä leikkaaminen aiheuttaa vakavia ongelmia useamman vuosikymmenen kuluttua. Tämä ei tunnu poliitikkoja huolettavan. Toivon todella, että päättäjien katse ulottuisi yhtä tai kahta vaalikautta kauemmaksi. Muuten olen sitä mieltä, että miedot huumeet on dekriminalisoitava. Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi Toisin kuin poliiTikkojen puheisTa voisi pääTellä, suomi ei ole köyhä valTio. Lounas arkisin klo 11-13 Tietovisa tiistaisin klo 21 Bingo torstaisin klo 21 Elävää musiikkia viikonloppuisin ma 10 22 (02) ti-to 10 01 (02) pe 10 02 (03) la 12 02 (03) su 12 22 (02) Aukioloajat Opiskelijakortilla Hanatuotteista 0,50 € Lounas 20% Kahvi/tee 1€ Tule maistamaan Ruthin wingsejä! KOAS Opiskelijan koti on Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 029 180 4444, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi AsuntoJen PohJAKuvAt, hinnAt JA hAKeminen: www.koas.fi löydät meidät myös www.facebook.com/koas.fb Twitterissä ja Instagramissa @KOASJyvaskyla Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. vuokrataso on edullinen. lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja. Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016
Jylkkärin toimitus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja: Matti Parkkinen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Arttu Seppänen Painos: 7000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 Kartalla Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 7.3. 29.3. (kaupunkinumero) 25.4. (tuplanumero) ilmoitukset tule tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 16.2. ti 8.3. ti 30.3. seuraavat avustaJapalaverit 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 Nyt pulkka mukaan ja rinteeseen! Arvioimme yliopiston lähistön parhaat pulkkamäet. ”MinusTA TunTuu, eTTä Kyseinen JuTTu On MAKseTTuA TilAusTyöTä MAAhAnMuuTTOVirAsTOlTA. MAAhAnMuuTTOVirAsTOn siVuJA KATselTuAni TunTeeni VAhVisTui.” Nimimerkki sivullinen. pohti Jylkkärin Hommaforumia käsittelevän jutun alkuperää Hommalla. HarJu Harju on itsestäänselvä valinta mäenlaskulle. Eri laskupaikkoja löytyy lähes rajattomasti, kunhan muistaa varoa muita ulkoilijoita. Vauhdikas ja komea mäenlaskupaikka. Pieni miinus tulee hengenvaarallisiksi nousevista vauhdeista, sillä pitkäksi venyvä lasku saattaa päättyä vasta Yliopistonkadulla. Jaakon arvio: 3/5 arimon arvio: 4/5 moirislammen mäki Parempi pulkkamäki kuin mitä ensinäkemältä uskoisi. Miinusta tulee ryteikköisestä maastosta ja vähäisestä auringonvalosta. Plussaa tulee rauhallisesta sijainnista; kukaan ei pääse häiritsemään mäenlaskua. Jaakon arvio: 2/5 arimon arvio: 2/5 päärakennus taavettilan riiHi Päärakennuksen kulmalta lähtee komea rinne kohti Taavettilan riiheä kohti. Komea metsämaisema nauttii pitkin päivää komeasta auringonvalosta Vauhti voi nousta teknisesti vaikeassa rinteessä turhan kovaksi. Miinusta mahdollisesta halvaantumis-/kuolemisriskistä. Jaakon arvio: 4/5 arimon arvio: 3/5 musica Musican viereinen rinne kylpee aamupäivisin kauniissa auringonvalossa. Rinne on jyrkähkö mutta tasainen. Tästä mäestä saa kovat mutta harmittavan lyhyet kyydit. Tasainen aukio tekee pysähtymisestä helppoa, eikä törmäysriskiä juurikaan ole. Jaakon arvio: 4/5 arimon arvio: 3/5 TEKSTIT: JAAKKO KINNuNEN KuVAT: JAAKKO KINNuNEN JA ARIMO KERKElä
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 Yliopisto uudistaa rakenteitaan TIEDEKUNNAT. Jyväskylän yliopiston hallitus on päättänyt järjestellä tiedekuntiaan uuteen uskoon. Samalla yliopistolla käydään yt-neuvottelut. teksti Jaakko Kinnunen kuva Matti Parkkinen Y liopiston rakenteisiin on tulossa vuoden kuluttua useita muutoksia. Ehkäpä suurin uudistus on se, että yhteiskuntatieteellinen tiedekunta lakkautetaan nykymuodossaan. Tiedekunta pilkotaan osiin siten, että psykologian laitos yhdistyy kasvatustieteiden tiedekuntaan, jonka nimi muuttuu kasvatustieteelliseksi tiedekunnaksi. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos puolestaan liitetään humanistiseen tiedekuntaan. Näin syntyvä kokonaisuus tunnetaan jatkossa nimellä humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopiston tiedekuntien määrä tulee siis vähenemään seitsemästä kuuteen. Tulevien tiedekuntien nimiä ei tässä vaiheessa ole vielä lyöty lukkoon. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. MYös ainelaitosten määrää ollaan vähentämässä. Informaatioteknologian tiedekunnasta poistetaan laitosrakenne. Kielten ja viestinnän laitokset yhdistetään keskenään, samoin musiikin, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitokset. Erillislaitosten määrää vähennetään yhdistämällä kirjasto ja tiedemuseo uudeksi avoimen tiedon keskukseksi. Palvelurakennetta uudistetaan yhdistämällä tiedekuntien palvelukeskusten toiminnot hallinnollisesti yliopistopalveluihin. Rehtori Matti Mannisen päätöksellä yhteisöviestintä aiotaan siirtää viestintätieteiden laitokselta kauppakorkeakoulun yhteyteen. UUDIsTUKsET edellyttävät yhteistoimintaneuvotteluja, jotka alkoivat 12. helmikuuta. Päätökset uudesta rakenteesta tehdään sen jälkeen, kun yhteistoimintaneuvottelut on todettu päättyneiksi. Päättymisen arvioitu ajankohta on 15.3.2016, jolloin yliopiston hallitus voi tehdä päätöksen rakenteellisista muutoksista. Jyväskylän yliopistossa työskentelee noin 2500 henkilöä. Yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä, koska hallintorakenteiden muutosten katsotaan vaikuttavan koko henkilökuntaan. Yliopiston johdon mukaan suunnitellut rakenteelliset uudistukset eivät vaadi irtisanomisia. MITä KAIKIllA näillä muutoksilla sitten haetaan? ”Uudistuksilla haetaan yliopiston toiminnan tehostamista. Pyrimme selkeyttämään profiiliamme toisiin yliopistoihin verrattuna. Kehitämme näin yliopistomme painopistealueita”, rehtori Manninen kertoo. Yksi Jyväskylän yliopiston vahvuusalueista on rehtorin mukaan oppiminen, opetus ja kehitystä tukevat kasvuympäristöt. ”Psykologian siirtyminen kasvatustieteelliseen tiedekuntaan vahvistaa vahvuusaluettamme, kuten esimerkiksi oppimisvaikeuksiin liittyvä tutkimus. Kasvatustieteiden kytkös psykologiaan on aina ollut vahva, joten näiden tutkimusalojen yhdistäminen vahvistaa erikoisosaamistamme.” Kun psykologia siirtyy yhteen kasvatustieteiden kanssa, jäljelle jäävä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos olisi rehtorin mukaan liian pieni yksikkö tehokkaan toiminnan kannalta. ”Yhteiskuntatieteellinen liittyy toiseen vahvuusalueeseemme, eli kielet, kulttuuri ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa. Lähempi yhteistyö humanistisen tiedekunnan kanssa vahvistaa tätä tutkimusaluetta”, Manninen toteaa. YlIopIsToN johdon mukaan uudistuksissa on kyse myös säästöistä, jotka johtuvat tiukentuvasta taloustilanteesta. ”Laitoksia yhdistelemällä haetaan Rehtori Matti Mannisen mukaan yliopiston pienenevät resurssit aiheuttavat säästöpaineita, mikä näkyy henkilökunnan määrän laskuna. Jyväskylän yliopiston uusimmassa rakennuksessa Ruusupuistossa pitää majaansa esimerkiksi kasvatustieteiden tiedekunta. eläköityMisen kohdalla Mietitään aina taRkkaan täytetäänkö paikkaa. Perttu Puranen suuremman koon etua resurssien hallinnassa. Näin meille ei jää liian pieniä tulosyksikköjä. Muutosten ei pitäisi millään lailla heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia korkealaatuiseen opiskeluun.” ”Säästöt tulevat pidemmällä aikavälillä. Koska resurssit pienenevät tulevaisuudessa, me joudumme joka tapauksessa säästämään. Tämä rakenteellinen muutos auttaa tässä asiassa.”
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 Yliopiston henkilöstön määrä on viimeisten kahden vuoden aikana laskenut noin 150 henkilöllä. Rehtorin mukaan tulevaisuudessa nähdään parin kolmen vuoden kuluessa vastaavanlainen vähennys. ”Resurssimme vähenevät ja palkkakustannukset ovat kaksi kolmasosaa kustannuksistamme. Näillä muutoksilla tämä tilanne pyritään hoitamaan hallitusti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, Jylkkärin uutena sivarina on aloittanut Matti Parkkinen, 25. Siviilipalvelusmiehenä Parkkisen työtehtäviin kuuluu muun muassa valokuvausta ja kuvien editointia, lehden taittoa sekä muita toimituksellisia töitä. ”Odotan innolla, että pääsen oppimaan uutta näiden työkalujen kanssa”, Parkkinen kuvaa alkutunnelmiaan. Jyväskylän yliopisto on Parkkiselle jo ennestään hyvin tuttu paikka, sillä hän on aloittanut Venäjän kielen ja kulttuurin opinnot vuonna 2011. Graduaan työstävä Parkkinen toimii nykyään myös venäjän opiskelijoiden ainejärjestön Sputnikin puheenjohtajana. Parkkinen oli viime syksynä korkeakouluharjoittelijana Aleksanteriinstituutissa, jossa hänen tehtäviinsä kuului muun muassa nettisivujen päivittämistä sekä videoiden kuvausta ja editointia. Jylkkärin sivaripesti onkin varsin luonnollista jatkoa harjoittelupaikalle. ”Viestintä kiinnostaa. Haluan saada työkokemusta median parista.” Arimo Kerkelä yliopisto on tuttu paikka Jylkkärin uudelle sivarille Matti Parkkinen aloitti Jylkkärin sivarina tämän lehden painoviikolla. Ensitöikseen Parkkinen on perehtynyt valokuvaukseen ja lehden taittoon. Arimo KerKelä että eläköitymisen kohdalla mietitään aina tarkkaan täytetäänkö paikkaa.” Rakenteelliset muutokset eivät rehtorin mukaan vaikuta suoraan riviopiskelijan arkeen. ”Opiskelijan arki toivottavasti paranee uudistusten myötä. Samaan aikaan työstämme parhaillaan opetussuunnitelman uudistusta, joka valmistuessaan koskettaa opiskelijoitamme enemmän kuin nämä rakenteelliset uudistukset.” ! KAUPPAKORKEAAN Timo Hentusen tehokkaalla nettikurssilla: winner.fi ylioppilastalo Ilokiven remontin takia kirjastolle väliaikaisiin tiloihin muuttanut opiskelijaravintola Ilokivi on hiukan vaikean alun jälkeen pärjännyt hyvin uudessa osoitteessaan. JYY-konsernin talouspäällikkö Anssi Kuivisto kertoo, että ruokailijat ovat löytäneet hyvin myös uusiin tiloihin. ”Ravintola oli kesällä kiinni parin kuukauden ajan, mikä luonnollisesti vaikutti myyntiin. Alkusyksystä myynti oli hiljaisempaa mutta vuoden loppua kohden tulos parani huomattavasti.” Marraskuussa ravintola saavutti parhaan tuloksensa, kun Ilokivessä kävi lounastamassa keskimäärin 948 henkilöä päivää kohden. Vuonna 2014 Ilokiven liikevaihto oli 750 000 euroa ja voittoa kertyi 54 000. Vuonna 2015 liikevaihto oli 630 000 euroa. Kuiviston arvion mukaan viime vuoden tulos jää plussan puolelle, vaikka vuoden 2014 tulokseen tuskin ylletään. ”Täytyy antaa kiitosta meidän henkilökunnalle, joka on työskennellyt tosi hienosti ja pitänyt Ilokiven ruuan ja palvelun laadun korkealla”, Kuusisto sanoo. Jaakko Kinnunen ilokivi pärjää hyvin kirjastolla
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 T entti häämöttää, mutta kirjastosta ei tahdo löytyä vapaata rauhallista paikkaa. Esseenkirjoitusurakka on vasta päässyt vauhtiin, kun kellot alkavat soida sulkemisen merkiksi. Kuulostaako tutulta? Esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella on mahdollista opiskella kirjastossa läpi yön, ja Vaasassa opiskelijat voivat rehkiä kirjastossa kahteen asti yöllä. Miksei Moinen järjestely onnistu Jyväskylässä? Jyväskylän yliopiston kirjaston asiakaspalvelupäällikkö Marjut Virkkunen kertoo, että syy löytyy rakennuksesta. ”Ympärivuorokautiseen käyttöön soveltuvaa tilaa ei ole mahdollista järjestää.” Yökäyttöön soveltuvaan tilaan täytyisi olla oma erillinen sisäänkäyntinsä. Asiasta on ollut keskustelua peruskorjauksen yhteydessä. Tämänhetkisten tietojen mukaan kirjaston peruskorjaus olisi edessä seuraavan viiden vuoden sisällä. Toisaalta käytölle ei nähdä suurta tarvetta. Virkkusen mukaan palaute nykyisistä aukioloajoista on ollut pitkälti positiivista. ”Ja esimerkiksi kello 18 jälkeen ei tule enää paljon asiakkaita”, Virkkunen huomauttaa. A-rAkennuksessA opiskelijoita palveli ympäri vuorokauden mikroluokka, joka sulkeutui pari vuotta sitten. Iltaja yöaikaan luokkaan pääsi tilapalveluista saadulla kulkukortilla. Päivisin luokka oli opetuskäytössä. Tila jouduttiin sulkemaan B-rakennuksen remontin yhteydessä, kun henkilökunnalle tarvittiin väistötiloja. It-palveluiden asiakastuen päällikkö Juha Alioravainen kertoo, että kyselyjä vastaavasta tilasta tulee silloin tällöin. Alioravainen ei sulje pois mahdollisuutta avata luokkaa yökäyttöön uudelleen. ”Jos muutot ja remonttiaalto rauhoittuu, niin mikäpä ettei.” TAMpereen teknillisessä yliopistossa avattiin syyskuussa 2015 ensimmäisenä yliopistollisena kirjastona Suomessa kaikki tilat ympärivuorokautiseen käyttöön. Kirjasto toimii omatoimikirjastona henkilökunnan poistuttua. Palvelupäällikkö Johanna Tevaniemi kertoo, että järjestely on toiminut hyvin. ”Opiskelijat ovat olleet mielissään, kun opiskelu ei ole sidottu aikaan.” Idea lähti seminaarista, jossa käsiteltiin tulevaisuuden tieteellisiä kirjastoja. Syksystä 2014 keväälle 2015 kirjastossa kokeiltiin lauantaiaukioloa ilman henkilökuntaa, ja hyvin sujuneen kokeilun päätteeksi ovet päätettiin pitää syksystä lähtien auki opiskelijoille ja henkilökunnalle ympäri vuorokauden. Sisään pääsee kulkukortilla. Myös TAMpereen yliopiston opiskelijat voivat halutessaan ahertaa läpi yön. Keskustakampuksen kirjaston ovet aukeavat aukioloaikojen ulkopuolella opiskelijakortilla. Kaupin kampuksen lukusaleihin ja mikroluokkiin tarvitsee lisäksi vahtimestarilta saatavan PIN-koodin. Tampereen yliopiston kirjaston palvelupäällikkö Anne Lehto korostaa, että kyse on ainoastaan hiljaisesta tilasta ja mikroluokista. Itse kirjasto sulkee ovensa arkisin seitsemältä. ”Esimerkiksi sunnuntaisin kirjasto on kokonaan suljettu”, Lehto huomauttaa. Syksystä lähtien kirjasto on laajentakirJAsToT. Jyväskylän yliopiston kirjaston aukioloajat kalpenevat kilpailijoilleen. yökäyttöä ei suunnitella teksti Hinni Hirvonen kuva Matti Parkkinen Kun meillä suljetaan ovet kahdeksalta, pääsee esimerkiksi Tampereella opiskelijakortilla kirjastoon vuorokauden ympäri.
Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 teksti Hinni Hirvonen kuva Matti Parkkinen nut aukioloaikojaan myös lauantaille. Lehdon mukaan idea ympärivuorokautisesta opiskelumahdollisuudesta lähti alun perin opiskelijoiden toiveista. ”Muutama lisätunti esimerkiksi illalla tehostaa opintoja.” Hiljattain tiloista oli varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella löytynyt toisen yliopiston opiskelija, jota pyydettiin poistumaan. Muuten vuodesta 2006 asti käytössä ollut systeemi on toiminut hyvin, eikä kirjasto ole kansoittunut esimerkiksi baarista kotiin palaavista opiskelijoista. ”Uskomme luottamuksen henkeen.” Vaasassa ympärivuorokautisesta mallista jouduttiin luopumaan pari vuotta sitten. ”Ihmiset veivät sinne omia kahvinkeittimiä, ja vessoja käytettiin suihkutiloina”, tiedekirjasto Tritonian palvelupäällikkö Jonna Hahto kertoo. Nykyään kirjasto sulkee ovensa neljäksi tunniksi kahdelta yöllä, jolloin vartija käy sulkemassa ovet. Kuten Tampereellakin, myös Vaasassa tilat oltiin jo alun perin suunnitelM ikäli JYYn jääriä sekä ylintä palkallista hallintoa on uskominen, niin legendaarisen opiskelijaravintola Rentukan taru saattaa olla pian päättymässä! Saavutetuista eduista luopuminen on helppoa, mutta niiden takaisin saaminen on usein työn ja tuskan takana. Opiskelijain olohuone ja Kortepohjan ylioppilaskylän sydän, Ravintola Rentukka, on nähnyt yli 40-vuotisen taipaleensa aikana paljon. Vuonna 1972 avattu ravintola eli 1980-luvulla huippuvuosiaan ja hiipui lopulta 2000-luvun taitteessa ylioppilaskunnan taloudelliseksi riippakiveksi. PisimPään, noin kolmisenkymmentä vuotta, Rentukkaa pyörittivät JYYn omat työntekijät aina vuoteen 2010 asti. Tuolloin ravintolaa pitkään luotsannut Teuvo Rissanen ratsasti kaakillaan Kortepohjan puomin ohi kohti auringonlaskua ja ansaittuja eläkepäiviään. Tämän jälkeen ruoriin tarttui ensimmäinen ulkopuolinen ravintolayrittäjä, Juha Yrjänen. Parin tonnin kuukausittainen tappio muuttui JYYlle näin pieneksi mutta tasaiseksi taloudelliseksi ”voitoksi”, ja kuitteihin tulostui ”Petäjäveden murkina”. Kokenut ravintolayrittäjä ei koskaan saanut oikein otetta nuorten aikuisten illanviettotottumuksista, ja taas oli muutoksen aika. Yrjäsen ja lyhyen välitauon jälkeen vetovastuun otti innokas tiimiakatemialaisten osuuskunta Made. Motivoitunut nuori ryhmä paikkasi innollaan ja nopealla oppimiskyvyllään kokemuksen puutettaan, mutta osuuskuntalaisten valmistuttua etsittiin taas uusia yrittäjiä. Remmistä jäi hommiin lopulta Emppu Paananen. Yrittäjäkaveriksi löytyi alan sekatyöläinen Kristian Kytöpuro. Äänimiehenä kolmantena pyöränä pisimpään on mukana häärinyt Niko Voudinmäki. Kuiteissa näkyy vielä tänäkin päivänä heidän firmansa nimi: Crapulax oy. Rentukassa nähtiin vuoden 2015 aikana muun muassa tietovisoja, teatteria, stand upia, hevi-, rock-, räp-, elektro-, pop-, reggaesekä folkkeikkoja. Tiloissa järjestettiin myös pieniä ilmaisia matalankynnyksen dj-iltoja ja isoja korkean profiliin festareita. Lautapelit ja juomahanat ovat olleet kovassa käytössä. Baarissa on viime syyslukukauden aikana pelattu myös bingoa sekä lastenkutsuilta tuttua ongintaa! Vuoden 2014 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan organisaatiomuutoksen myötä tuntuu muuttuneen myös syvälle juurtuneita toimintatapoja. Totuus on edelleen se, että viime kädessä JYYn vallankahvassa ovat kiinni edustajisto sekä ylioppilaskunnan hallitus. Myös erilaiset yo-kylän asukkaille tehdyt kyselykaavakkeet voivat olla hyvinkin johdattelevia. Mikäli Rentukka suljetaan, on turha itkeä jälkikäteen, vaan on toimittava vielä kun asiantilaan voi vaikuttaa. Jos Rentukan on parempi tulla tiensä päähän nyt, kuin hiljaa rapistua hienon historian jälkeen unohduksiin, on se kaikin puolin parempi tapahtua avoimen keskustelun pohjalta, eikä nopeiden kulisseissa tapahtuvien päätösten myötä. Marko Kainulainen Sali plus etelänmatka muodis, kulttuuri ja Rentukka kuopis? tu myös yökäyttöön. Lukusaliin pääsee erillisestä takaovesta. Hahto ei sulje pois vaihtoehtoa paluusta entiseen vuorokauden ympäri palvelevaan malliin. ”Ongelmat ovat rauhoittuneet, ja joka puolelta tulee painetta aukioloaikoihin”, Hahto viittaa Tampereen malliin. KaiKissa kirjastoissa vierailee vartiointiliike tietyin kellonajoin. Järjestelystä ei haastateltujen mukaan kerry huomattavia lisäkustannuksia. ”Toiminta on hyvin automatisoitua”, vakuuttaa Hahto. MuutaMa lisätunti esiMerkiksi illalla tehostaa opintoja. Mikäli rentukka suljetaan, on turha itkeä jälkikäteen.
8 Kampus Lisää paLautteesta JyLkkärin netissä! Palautekyselyn tuloksia käsitellään Jylkkärin nettisivujen videossa, joka löytyy osoitteesta Jylkkari.fi/palautetulokset Pääset videoon myös oheisesta QR-koodista. Jyväskylän ylioppilaslehti keräsi jouluja tammikuun ajan palautetta lukijoiltaan. Kyselyyn vastasti 86 ihmistä, joista 93 prosenttia oli opiskelijoita. Lukijoilta kysyttiin mielipidettä muun muassa syksyn lehtien kansista, onnistuneista ja epäonnistuneista jutuista, kuvituksista ja valokuvista, sekä suosikkipalstoista. Vuoden 2015 syksyllä Jylkkärin kansia koristi esimerkiksi piirroskuva leikkurikätisestä eduskuntatalosta, joka jahtasi kahta opiskelijaa. Vuosinumerossa kahdeksan lehden kansisivulla esiintyi pikajuoksija Hanna-Maari Latvala. Kymppinumerosta löytyi kuva kiskoista ja lähestyvästä junasta. Viisiportaisella asteikolla yleisin arvosana syksyn kansista oli neljä, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena. Parhaimman yleisarvosanan sai kuutosnumeron kansi, jossa uhkaava Eduskuntatalo jahtasi opiskelijoita leikkuusakset lonkeroissaan. lukiJoilta kysyttiin myös mieleen jääneitä erityisen onnistuneita Jylkkärin juttuja syksyn ajalta. Eniten mainintoja sai lehdessä numero yhdeksän ollut Sonaatin kasvisruokia käsitellyt juttu. Lukijat arvostivat kiinnostavaa jutun aihetta sekä uutisen toteutusta. Seuraava kysymys koski lukijoiden mielestä epäonnistuneita juttuja. Hajontaa oli edelliseen kysymykseen verrattuna enemmän, mutta useampia mainintoja saivat ainakin Jylkkärin edustajistovaaliuutiset sekä V. Vallattoman vaaliblogin kirjoitukset. Jylkkärin suosikkipalstaksi nousi pitkäaikainen klassikko, eli Paska kotiseutu -palsta. Puolet vastanneista nosti Paskan kotiseudun kolmen suosikkipalstansa joukkoon. Seuraaville sijoille nousivat uutiset sekä pääkirjoitus. Vähiten ääniä sai Helpotus-palsta, jonka nosti kolmen suosikkipalstansa joukkoon vain kaksi vastaajaa. Jämäsijoille jäivät myös arviot sekä englanniksi kirjoitetut jutut. Nettisivujen osalta palaute oli varovaisen positiivista. Lukijat pitivät Jylkkärin nettisivuja helposti käytettävinä ja selkeinä. Osan mielestä sivut ovat nykymuodossaan vanhanaikaiset. Toisaalta monet vastaajista kertoivat, että nettisivuja on vaikea arvioida, koska he käyttävät sivuja niin vähän. parhaimmat arvosanat Jylkkärin palautekyselyssä saivat lehden piirroskuvat. Yli 80 prosenttia vastaajista antoi kuvituksille arvosanan neljä tai viisi. Myös sanallinen palaute oli erittäin positiivista. Myös valokuvista Jylkkäri sai hyvää palautetta. Hiukan alle puolet vastaajista arvioi Jylkkärin valokuvauksen tason arvosanalla neljä. Sanallisessa palautteessa osa vastaajista toivoi journalistisempaa valokuvausta, kun toiset vastaajat puolestaan haluaisivat nähdä lehden sivuilla taiteellisempia kuvia. yleisessä palauteosiossa lehdeltä toivottiin jatkossakin räväkkää ja keskustelua herättävää otetta. Lisäksi moni vastaajista toivoi pidempiä ja syvääluotaavampia juttuja. Politiittisten juttujen osalta vastaukset jakautuivat. Osa toivoi Jylkkäriin enemmän politiikkaan keskittyviä juttuja, osa taas vähemmän. teksti Jaakko Kinnunen kuva Matti Parkkinen Seinäjoen junavuoro jatkuu joulukuuhun vr Jatkaa junavuoroa JyväskyläKeuruu-Seinäjoki sekä muita lakkautusuhan alla olevia yhteyksiä joulukuun loppupuolelle asti. Reittien oli alkujaan tarkoitus loppua tänä keväänä, sillä liikenneja viestintäministeriö päätti viime vuonna karsia ostoliikennettään. Ostoliikenteellä tarkoitetaan matkustajajunaliikennettä, jota valtio on ostanut VR:ltä niillä väleillä, joissa junaliikenne ei muuten olisi kaupallisesti kannattavaa. Junaliikenne kuitenkin jatkuu, sillä ministeriö määräsi Jyväskylän ja Seinäjoen välin sekä muita lakkautusuhan alla olevia reittejä VR:n velvoiteliikenteeksi vuoden loppuun. Velvoiteliikenteestä valtio ei maksa VR:lle korvauksia. Junaliikenne rataosuudella jatkunee myös tämän jälkeen, kun linja avataan kilpailulle vuoden 2017 alussa. Arimo Kerkelä Korkeakoulutettuja maahanmuuttajia tuetaan Jyväskylässä kansallinen yliopistoverkosto UniPID aloittaa helmi-maaliskuussa hankkeen, jonka tarkoituksena on tukea turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien korkeakouluopintoja. Suunnitelman on tarkoitus helpottaa maahanmuuttajien hakeutumista heille sopiviin opintoihin. Lisäksi hankkeessa koordinoidaan maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaan projektiin kuuluu myös valtakunnallinen infopiste, joka perustetaan Jyväskylään. Infopisteen perustamisesta uutisoi ensimmäisenä Yle Keski-Suomi. Arimo Kerkelä ”Kaiken maailman dosentit” palkittiin tiedetoimittaJien liitto palkitsi ”kaiken maailman dosentit” tiedeviestinnän palkinnolla 3. helmikuuta. Valinta viittaa pääministeri Juha Sipilän keskustelua herättäneeseen kommenttiin, jonka tämä esitti A-Studiossa viime vuoden joulukuussa. ”Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä”, Sipilä sanoi tuolloin. Samassa tilaisuudessa tiedetoimittajat jakoivat myös varsinaiset Vuoden tiedetoimittajan ja Vuoden tiedeviestijän palkinnot. Näistä palkinnoista ensimmäinen meni Aamulehden toimittaja Vesa Vanhalakalle, jälkimmäinen Kemikaalikimara-blogia pitävälle kemiantekniikan diplomi-insinööri Anja Nysténille. Arimo Kerkelä Jylkkärin matkakertomus Seinäjoen reitiltä julkaistiin lehdessä 10/2015. MAttI PARKKINeN Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 Jylkkäri lukijoiden silmin Nykyisin kolmen viikon välein ilmestyvää Jylkkäriä on julkaistu vuodesta 1960 lähtien. palautekysely. Jylkkäri kysyi lukijoilta mielipiteitä lehdestämme. Tässä ovat tulokset.
Pakina 9 K alifaatti on kaikkien muslimien unelma. Täällä kaikki on hyvin. Kadut ovat siistejä, kaikille riittää ruokaa ja viihdykettä, naiset pysyvät visusti sisätiloissa ja vääräuskoiset on ristiinnaulittu siististi kaupunkien liikenneympyröihin. Veli, liity meihin! Täällä sinua odottavat huikeat mahdollisuudet sekä työn että siviilielämän parissa. Voit liittyä moraalipoliisiin ja päästä työskentelemään paljon ihmisten kanssa. Tai voit rakentaa itsellesi jännittävän ja nopeasti moniin paikkoihin vievän uran räjähteiden parissa. Äläkä pelkää, että nämä tehtävät olisivat liian vaikeita, tai että koulutus veisi liian kauan. Jokaiseen ongelmaan löytyy selkeät ohjeet ja paljon auttavia käsiä. Pelkkä into vie kalifaatissa pitkälle. Ja entäpä ne naiset! Huh huh! Kaduilla ei voi nähdä nilkan nilkkaa, niin pitkiä ja tummia ovat niqabit. Naiset kulkevat kaduilla nöyrästi pari askelta miesten perässä kasvot maahan luotuina eivätkä koskaan väitä sinulle vastaan. Vaimoja voit hankkia jopa neljä kappaletta, joista kaikki palvelevat sinua auliisti. SiSkot, liittykää kalifaattiin! Täältä löydätte itsellenne hyvän miehen, jonka muiden vaimojen joukossa saatte arvostetun aseman. Heittäkää harteiltanne naisia alistava länsimaalainen kulttuuri uimapukuineen, meikkeineen ja ahdistelevine työkavereineen, ja pukeutukaa vapauden mustaan kaapuun. Täällä saatte nauttia naiseuteen kuuluvasta jumalallisesta arvostuksesta. Tummassa kaavussa kukaan ei häiritse teitä, eikä arvostele teidän ulkonäköänne. Keittiön ja makuuhuoneen turvassa voitte toteuttaa kaikkia intohimojanne ja halujanne. Saatte mahdollisuuden tukea miestänne kaikissa hänen toimissaan. Olette tasaveroisia niin Jumalan kuin yhteiskunnankin silmissä, eikä teiltä vaadita mitään. MyöS Matkailu on mahdollista siunatussa kalifaatissamme, Jumala on suuri! Innokkaille veljille järjestetään paljon turistimatkoja kauniissa maassamme. Pääset näkemään kuivaakin kuivempaa aavikkoa polttavassa helteessä armeliaan Jumalan valvovan silmän alla. Matkoihin kuuluu myös veloituksetta paljon fyysistä aktiviteettia, joka nostaa mukavasti hien ja jännityksen pintaan. Järjestämme jäsenillemme erilaista yllätysliikuntaa, kuten oikean elämän FPS-ammuskelua sekä veret seisauttavia flashmobeja. Kaikki osallistujat saavat huikeita palkintoja. Voittajat saavat suuren kunnian kalifaatissa. Häviäjät saavat jopa vielä isomman kunnian, sillä Jumala on tosiaan suuri! Et siis voi hävitä! uSkokaa Minua veljet ja sisaret, tulkaa kalifaattiin. Minä olen ollut täällä vasta muutaman kuukauden ajan, enkä vaihtaisi elämääni mihinkään. Länsimaihin jäävät koulut, sairaalat, sananvapaudet, harrastukset, ystävät ja perhe ovat pelkkää aavikon tomua kalifaatin rinnalla. Täällä olet todella vapaa. Radikaali-Ali Kalifaatti tarjoaa jokaiselle jotakin kaduilla ei voi nähdä nilkan nilkkaa, niin pitkiä ja tummia ovat niqabit. Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 VOIONMAA T U L E E T A M P E R E E L L E radioja lehtitoimittaja elokuva ja tv elokuvanäytteleminen valokuvaus psykologian opinnot avoimen AMK:n kursseja w w w . v o i o . f i voit liittyä moraalipoliisiin ja päästä työskentelemään paljon ihmisten kanssa.
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 Salattu KonneveSi TuTkimusasema. Jyväskylän yliopistolla on 3 000 asukkaan Konnevedellä oma pieni tutkimusasemansa, jonne voi tulla työskentelemään myös gradunsa parissa. Tutkimusaseman saunassa pakaroitaan on lepuutellut esimerkiksi Yhdysvaltain ex-presidentti Jimmy Carter. k onnevedelle ei ole varsinaisesti tunkua helmikuisena torstaipäivänä. Bussissa Konnevedelle asti on kyydissä lisäkseni yksi matkustaja, eikä bussikuski meidän tähden vaivaudu tekemään edes kuulutuksia. Vaikuttaa siltä, että kuski on tottunut kyyditsemään paikallisia, joille pitäjiä ei tarvitse erikseen luetella. Kun aikataulustaan myöhässä oleva bussi on pysähtynyt tunnelmallisen näköisen Linkki-baarin eteen, tiedustelen olemmeko mahdollisesti jo Konnevedellä ja saan vastaukseksi hyväksyvän nyökkäyksen. ”Tuo bussi nyt tulee ja menee miten sattuu”, toteaa tutkimusaseman laboratoriomestari Risto Latvanen, joka on tullut minua vastaan asemalle. Konneveden kirkonkylä on vaatimaton, mutta juuri sen kokoinen, mitä vajaan 3 000 asukkaan kunta tarvitsee. Asemaa vastapäätä kylänraitin toisella puolella on ruokakauppa, pitopalvelu ja hotelli-ravintola. Itse tutkimusasema sijaitsee muutaman kilometrin päässä kylänraitilta, Siikakosken äärellä. Siellä opiskelijat voivat työstää gradujaan metsän keskellä 66 kilometrin päässä Jyväskylän yliopiston pääkampukselta. OdOTin Tapaavani asemalla biologian opiskelijoita, mutta eihän täällä ole yhtäkään. Sarianna Halonen (puheviestintä), Saara Manninen (puheviestintä), Tuuli Turunen (puheviestintä), Ville Aho (tietojärjestelmätiede) ja Mari Kivijärvi (kirjallisuus) ovat lopettelemassa lounasta tutkimusaseman ruokalassa. Kaikki ovat olleet täällä maanantaista alkaen työstämässä gradujaan saamallaan apurahalla. Apurahaa tutkimusasemalla työskentelyyn voi hakea yliopistolta viideksi päiväksi. Apurahaan kuuluu ruokailut ja majoitus. ”Mulle tää on toiminut tosi hyvin. Tietää, että kaikki muutkin täällä tekee sillä samalla hetkellä gradujaan, niin siinä tulee myös sosiaalinen paine työskentelyyn”, Turunen sanoo. Töitä he tekevät säntillisesti: aloitus aamuyhdeksältä ja lopetus iltakahdeksan aikoihin. Välillä syödään ja käydään ulkoilemassa. ”Ei täällä oikein näe ketään muuten kuin syömässä. Meillä on se etu, että ollaan kavereita keskenämme. Musta on tosi tärkeetä, että töiden ohessa tehdään kaikkea muutakin välissä ja iltaisin pääsee tyhjentämään pään työstä. Iltaisin ollaan esimerkiksi venytelty ja tehty lihaskuntotreeniä”, Turunen jatkaa. Muilla paitsi Aholla on työskentelyssä yhteinen rytmi. ”Mulla on vähän eri mentaliteetti, en tullut tänne sosialisoitumaan. Ajattelin, että tuun tänne ja teen 12-tuntisia päiviä ja mulla ei ole mitään muuta elämää viiteen päivään ja sit lähden läpsyttelee, enkä tee koulujuttuja enää ikinä”, Aho kertoo. ”Mulla on aiemmin ollut kaks kaveria täällä. Toinen ei viikon aikana puhunut suunnilleen kenellekään ja viimein torstaina kohtasi ihmisen ja sit ne oli päätyny juttelee myöhään yöhön ja vuodattamaan elämäntarinansa, eli ihmisillä on ollut varmaan vähän erilaisia viikkoja täällä”, Kivijärvi nauraa. Ehdimme jutella vain hetken, sillä yllättävän korkean työmoraalin omaavat graduntekijät suuntaavat takaisin työhuoneisiinsa ja minun on aika tutustua tutkimusasemaan tarkemmin. Graduretriitin sijaan aseman pääasiallinen tarkoitus on kuitenkin tutkimus. siinä missä Agoran tai Ruusupuiston kaltaiset rakennukset kalskahtavat modernilta IT-keskittymän arkkitehtuurilta, tutkimusasema ei voisi olla tästä paljoa kauempana. Punaiseksi maalattuine puurakennuksineen alue näyttää pikemminkin leirikoululta. Majoitushuoneet ovat soluhuoneistoja, joissa on yhteensä kolme eri huonetta ja jokaisessa niistä kolme sänkyä. Kaikissa huoneissa on samanlaiset perhosaiheiset verhot. Keittiössä on vedenja kahvinkeitin ja kuivauskaapissa Ikean kuppeja. Toimistorakennuksen käytävän seinälle on ripustettu lehtijuttuja tutkimusaseman luontoilloista. Käytävän päässä on kirjahylly, jossa on niin Kjell Westön pokkareita kuin biologian kirjoja. Henkilökunnan taukotilasta löydän tutkimusaseman laboratoriomestarit Jyrki Raatikaisen, Risto Latvasen ja Janne Koskisen. Valitettavasti luottoa toimittajan läsnäoloa kohtaan ei liiemmin ole ja Latvanen sekä Koskinen poistuvat tilasta välittömästi uhteksti ja kuvat Arttu Seppänen Konneveden tutkimusaseman vieressä virtaa Siikakoski, joka tunnetaan hyvänä kalastuspaikkana.
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 raten Raatikaisen. ”Kuka luonnossa tykkää olla, niin tämän parempaa työpaikkaa ei ole”, Raatikainen kehuu päiviään tutkimusasemalla joita onkin kertynyt jo yli 20 vuoden ajalta. Laboratoriomestarina Raatikainen avustaa tutkijoita: muun muassa ruokkii koe-eläimiä, vastaa kiinteistöhuollosta ja laitteiden toimivuudesta. ”Kenttämestari olisi paljon kuvaavampi työnimike kuin laboratoriomestari. Ei sillä (laboratoriomestarilla) ole mitään tekemistä tämän työn kanssa. Minut on joskus kutsuttu laboratoriohenkilökunnan kertausharjoituksiin tämän nimikkeen takia ja piti erikseen soittaa, että minkä ihmeen takia.” TuTkimusasema-alueen kartassa huomio kiinnittyy rannassa sijaitsevaan O-rakennukseen, joka on tutkimushalli – ja jonne on myös pääsy kielletty. Vuonna 1997 valmistuneessa hallissa tehdään eläinkokeita esimerkiksi myyrillä. ”Myyräkuumeen takia sinne ei ketään tyrkytetä. Varsinkin kun oli tämä vähän ikävämpi tapaus.” Raatikainen viittaa vuoden 2014 tapaukseen, kun yksi tutkimusasemalla työskennellyt tutkija kuoli myyräkuumeeseen. ”Onhan täällä monikin saanut myyräkuumeen, mutta tällä kertaa se oli vaan se lopullinen, viimeinen tauti. Monesti mieluummin jätän ketään sinne halliin viemättä.” Raatikaisen puhe madaltuu ja päätämme jättää jo aikoinaan valtakunnallisesti käsitellyn aiheen sikseen. ”Voidaanhan me sen hallin läpi kulkea ja katsella vähän.” Lumi narisee kenkien alla, kun kuljemme metsäpolkua pitkin kohti hallia. Konnevedellä tutkitaan myös lintuja, ja linnunpönttöjä näkyy polun ympärillä siellä täällä. Pöntöt ovat olleet iso osa Konneveden tutkimusaseman yhteishenkeä. ”Ennen täällä järjestettiin kesäisin pöntönpolttajaiset. Keräsimme huonoksi menneet pöntöt metsästä, vietiin ne rantaan ja poltettiin. Paistettiin makkaraa ja juotiin olutta. Höpöteltiin joutavia!” Pöntönpolttajaisia ei ole asemalla järjestetty pitkään aikaan ja Raatikaista harmittaa yhteisöllisyyden katoaminen. Kysyttäessä syytä yhteisöllisyyden rappeutumiseen, hän osoittaa älypuhelinta. ”Ennen täällä oltiin yhtä isoa perhettä ja jos oli jollekin asiaa, niin ei voinut laittaa vain sähköpostia tai tekstiviestiä. Työntekokin oli erilaista, kun ei ollut kännyköitä. Jos olit metsässä jotain tekemässä, niin sait tehdä sen kerralla loppuunkin, ei kukaan sinua sieltä tullut hakemaan.” aion TenTaTa tutkimusaseman johtajaa Hannu Ylöstä myöhemmin siitä, miksi täällä ei enää polteta pönttöjä ja juoda kaljaa, mutta nyt olemme saapuneet tutkimushalliin. Kiinnitän hengityssuojaimet ja lähdemme kulkemaan käytävää pitkin. Saavumme pimeään huoneeseen, johon tulee paksun lasin läpi hivenen oranssia valoa. Lasin takana on toinen huone, jossa on useampi pieni koppi. Scifi-elokuvien kuvastosta kumpuava assosiaatio luo mielikuvan, että kopeissa pidetään jotain hyvin epäilyttäviä mutaatioita, mutta tosiasiassa siellä ei ole mitään sen ihmeellisempää kuin tavallisia sinitiaisia. Toisessa huoneessa sinitiaisia tutkitaan valtavalta pahvilaatikolta näyttävän rakennelman sisäpuolella. Talvisin asemalla on tutkimuksen saralla hiljaisempaa ja käytävän varrelta löytyy useampi huone, joissa ei ole tällä hetkellä mitään käynnissä. Kalojen tutkimiseen tarkoitetuissa huoneissa on vain kasapäin letkuja ja tyhjiä laatikoita. Saavumme halliin, jossa tehdään pitkäaikaista seurantaa. Tila on täynnä suurikokoisia vihreitä altaita, joissa on muun muassa jokihelmisimpukoita, kirjolohia, meritaimenia, järvitaimenia ja muikkuja. Hajussa on jotain tuttua – kuin järvenranta, akvaario ja lannoite olisivat samoissa hallibileissä. ”Yhtä allasta ruokitaan kerran viikkoon ja mahat täyteen, kun toiset saa ruokaa joka päivä. Tällä katsotaan, että onko sillä merkitystä vatsalaukun koon ja venyvyyden suhteen, mutta talviaika on vähän huono kun kalat ei muutenkaan syö niin paljon. Keväällä sen näkee paremmin”, Raatikainen kertoo. Kirjolohet säikähtävät, kun nostamme altaan peittävää ritilää. Yhden altaan pinnassa kelluu kuollut särki, jonka Raatikainen poimii mukaan. Siirrymme ulos ja Raatikainen heittää kuolleen särjen metsään. Tuijotamme vesistöä päin. ”Se oli ennen herrojen kalastuspaikka, siellä käytettiin valtiomiehiä ja vaikka ketä. Kai kaikista hienoin herra on ollut ex-presidentti Jimmy Carter. Se viikon verran pyöri tässä kalassa 90-luvulla. Eihän se sillon enää presidenttinä ollut, mutta oli sillä omat henkivartijansa. Sattui hauska tapaus, kun oli sellainen kaavoituksen kurssi meneillään ja oli tapana, että ne kävi tekemässä täälläkin jotain kaavoitushommaa. Ne tulivat ja viiden minuutin päästä kääntyivätkin takaisin, kun Carterin turvamiehet olivat ajaneet pois. Loppuviikosta he olivatkin tosin jo samojen turvamiesten kanssa saunassa.” kaikkien säästöpaineiden alla herää kysymys, miten yliopistolla on varaa ylläpitää tutkimusasemaa. Osa aseman rahoituksesta tuleekin sen harjoittamasta vuokraustoiminnasta ja kokouspalveluista tiloja voi vuokrata kuka tahansa. Rantaan on valmistunut juuri tuliterä rantasauna. Keittiössä työskentelee kaksi henkilöä, jotka laittavat ruokaa tarvittaessa myös suuremmille ryhmille. Kontrasti on huvittava: samanaikaisesti täällä tehdään sekä kovaa tiedettä, että pidetään pitopalvelua. Syy siihen, miksi Konnevedellä ylipäätään on tutkimusasema, löytyy 80-luvulta. Silloinen Konneveden kunnanjohtaja Yrjö Junikka ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ahti Savolainen lobbasivat ahkerasti aseman saamiseksi Konnevedelle. ”Yritimme saada monia isoja asioita päättäviä henkilöitä tämän taakse. Helsingissä kävimme tapaamassa muun muassa Paavo Väyrystä. Konnevedellä on laajat tutkimusmahdollisuudet, paikka on lähellä Tikkakosken lentokenttää ja ympärillä on paljon vetKuKa luonnossa tyKKää olla, niin tämän parempaa työpaiKKaa ei ole. ennen oltiin enemmän yhdessä, Kun oli pienempi tutKimusporuKKa. Saara Manninen (vas.), Sarianna Halonen, Tuuli Turunen ja Mari Kivijärvi keskustelevat gradujen etenemisestä. Opiskelijat ovat tulleet Konneveden tutkimusasemalle viiden päivän graduretriitille, johon yliopisto myöntää apurahaa. Miia Korpilauri (vas.) ja Taija Kurikkala vastaavat tutkimusaseman keittiöstä. Konneveden tutkimusaseman O-rakennuksessa pidetään useita koe-eläimiä, kuten myyriä, kaloja ja simpukoita. Kuvan lintuyksiössä asuu sinitiainen. Laboratoriomestari Jyrki Raatikainen opastaa tutkimushalliin. Raatikainen kaipaa Konneveden perinteisiä pöntönpolttajaisia.
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 tä”, Savolainen kertoo puhelimitse. Savolainen ja Junikka ajeluttivat yliopiston retkikuntaa Konnevedellä esitellen mahdollisia paikkoja tutkimusasemalle. Ensin tarjottu koulurakennus ei kelvannut rehtorille, mutta Junikka ja Savolainen päättivät näyttää vielä kunnan hankkimaa 40 hehtaarin aluetta Siikakosken kupeessa. Kunta oli ostanut sen kolmelta sisarukselta pari vuotta aiemmin. Yksi sisaruksista asui alueella edelleen kissoineen. ”Yliopiston rehtori sanoi, että tässähän se aseman paikka on.” TuTkimusaseman nykyinen johtaja Hannu Ylönen tuli asemalle tutkimusassistentiksi jo 80-luvulla. Ylösen mukaan silloin Konneveden asukkailla oli aseman tutkijoita kohtaan huomattavasti enemmän ennakkoluuloja kuin nykyään. Nyt päästään myös pönttökaljoihin: Ylösen mukaan tutkijaporukan kesken illat olivat tuolloin myös kosteampia. ”Silloin oli ihan saletti, että kerran viikossa käytiin kylällä istumassa iltaa ja illat venyivätkin pitkäksi, kun keskusteltiin tieteestä. Siellä kohtasi sitä samaa epäluuloa, mikä nyt liittyy maahanmuuttoon, eli että ne vie meidän naiset. Jos ajatellaan Konnevettä, niin se on paikkakunta jossa on hirveän vähän nuorta väkeä ja pariutumisprosessit ovat kiven alla. Sitten kun tulee supliikkeja kaupunkilaismiehiä baariin notkumaan niin se vääristi paikallisten nuorten miesten mahdollisuutta lajin jatkumiseen”, Ylönen sanailee. Ylöstäkin harmittaa, että osa yhteisöllisyydestä on menetetty. Hänen mielestään on tullut sukupolvenvaihdos. ”Opiskelijoissa ei enää tunnu olevan samanlaista draivia, että sosiaalinen tutkimuselämä ois hauskaa. Sen sijaan ollaan tehokkaita ja lähdetään takaisin kaupunkiin. Ennen oltiin enemmän yhdessä, kun oli pienempi tutkimusporukka. Elimme ahtaasti ja sieltä kumpusi monet asiat, mitkä johtivat Jyväskylän ekologisten tieteiden nousuun. Monet siitä meidän porukasta on nykyään professoreita.” TunTien haahuilun jälkeen tapaan graduntekijät iltaruokailun merkeissä. Viimeisenä iltana monia jo väsyttää, mutta kasvoilta kuultaa tyytyväisyys viikon tehokkuuteen. Kaikki ihmettelevät, kuinka vähän tutkimusasemasta ja mahdollisuudesta tehdä gradua täällä on kerrottu. ”Oli sellainen fiilis että piti paljon ottaa itse selvää ja tietoa oli vähän saatavilla. Esimerkiksi miten ruokailu toimii ja pitääkö tuoda omia eväitä. Eikä tästä tiedoteta juuri mitään, vaikka tämä on kaikille mahdollista, niin sitä ei mainosteta. Onkohan se sitten sitä, että pelätään hirveää ryntäystä”, Halonen miettii. Paikan rauhallisuus, luonnonläheisyys ja työhuoneiden oudot rekvisiitat ovat kuitenkin yllättäneet positiivisesti. Täysi ylläpito, eikä tutkimusasemalta ole tarvinnut lähteä käymään kaupassa tai muualla. ”Ajattelin ensin, että tää on moderni tutkimuskeskus, jossa on hienot vehkeet ja välineet, niin ei tämä ihan sellainen ollut. Vaikka tilat ovat vanhat, niin paikka on pidetty hyvin siistinä ja puitteet on hyvät, eikä haise home missään”, Halonen sanoo. ”Aika täällä on mennyt tosi nopeesti. Jos en ois tullut tänne niin ois menny varmaan kaks kuukautta et ois saanu saman verran aikaan”, Turunen hehkuttaa. ”Kuvittelin, että tuun metsän keskelle järven rannalle täyteen hiljaisuuteen, ja sitä tämä on ollutkin”, Manninen yhtyy hehkutukseen. kivijärvi saapuu ruokalaan turhautuneen ja väsyneen oloisena. Hän tekee graduaan A. W. Yrjänän runoista ja CMX:n lyriikoista ja niiden metatasoista. ”Tällä hetkellä tuntuu, että oon ihan pihalla koko aineistosta.” Aho istuu pöytään samankaltaisin tuntemuksin. ”Nyt kyllä keittää tosi pahasti.” Puheenparressa on tuttua turhautuneisuutta gradua kohtaan. ”Välillä on tästä gradusta tullut ahdinko. Laskeskelin, että oon varmaan käyttänyt tuplaten tunteja tähän siihen nähden mitä tästä saa opintopisteitä. En tiedä oonko sitten sortunut siihen, että olen tehnyt tästä liian ison numeron”, Aho jatkaa. ”Ei tästä voi tehdä liian isoa numeroo”, Kivijärvi heittää. Pari tuntia myöhemmin Aho vaikuttaa jo paljon virkeämmältä noustessaan avannosta. Tietojärjestelmätieteiden opiskelija Ville Aho rentoutui illalla avannossa. KAIKKIALLA Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian tiedekunta jyu.fi/it | it-studyaffairs@jyu.fi | facebook.com/jyu.it/ Tee itsestäsi tulevaisuuden osaaja Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnassa! Haku 16.3.-6.4.2016 osoitteessa opintopolku.fi Kandidaattija maisteriohjelmat » Abeille, ylioppilaille tai ammatillisen tutkinnon suorittaneille » Hakukohteina tietojärjestelmätiede, tietotekniikka ja tietotekniikan aineenopettajankoulutus Maisteriohjelmat » Kandidaatin tai AMK-tutkinnon suorittaneille » Hakukohteina kyberturvallisuus, kognitiotiede, tietojärjestelmätiede ja tietotekniikka (mm. tietoliikenne, koulutusteknologia, pelit ja pelillisyys) Tietotekniikan erikoistapausvalinta » Opiskelupaikka myönnetään korkeakoulukelpoiselle henkilölle, joka on suorittanut kurssit ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ja ITKP104 Tietoverkot (3 op) vähintään arvosanalla 3 » Kurssit voi suorittaa erillisellä opinto-oikeudella » Jatkuva haku ympäri vuoden, aloitus syksyllä tai kevää llä
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 Katupartioiville natseille eiku isänmaallisille maahanmuuttokriitikoille terveisiä, että ottakaahan iisisti ja pitäkää niistä naisistanne huoli vaikka ihan kotona! Menot tekstit Menot-setä (menotseta@gmail.com) YouTube-tähdet kiertueella Nyt oN nykyaikaa! Yhdeksän kaupunkia ja yhden risteilyn kiertävä Tubetour 2016 tuo koolle suomalaiset YouTube-tähdet eli tubettajat. Paikalla on sellaisia tubettajia, vloggaajia, muusikkoja, pelaajia ja ylipäätään somettajia kuin Lakko, Aleksanteri Hakaniemi, MariieVeronica, ANNIKA, Herbalisti + Nost3 & Protro. He ovat tulleet internet-julkkiksiksi YouTubeen lataamillaan videoilla, joilla he kertovat arkisesta elämästään, matkoistaan ja harrastuksistaan, hassuttelevat, postaavat musiikkiaan tai ottavat kantaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin. Suosiosta ja tunnettuudesta antaa jotain kuvaa se, että esimerkiksi MariieVeronicalla on Facebookissa lähes 16 000 tykkääjää, Twitterissä 20 000 seuraajaa ja YouTubessa yli 139 000 tilaajaa. Fanit ovat tyypillisesti 13-24-vuotiaita nuoria. ”Nykyään Tube on suositumpi kuin yksikään telkkarikanava. Se on myös nuorten tapa olla yhdessä”, kertoo vastaava tuottaja Sanna Rousi Tubetouria järjestävästä Töttöröö Networkista. Tubetourin lavashow alkaa Q&A-osiolla, jossa yleisö pääsee kysymään somessa tubettajilta, jotka vastaavat livenä. Ohjelmaan kuuluu myös esimerkiksi meikkihaaste, livepelaamista, Nost33n ja Protron huumoriräppiä sekä meet & greet -tilaisuus. Kalkkiksille vanhemmille on myös tarjolla oma info-osuus somen toiminnasta, uhkista ja mahdollisuuksista. 27.2. taNssisali lutakko lutakossa on luvassa kimurantti ja kieronsutjakka ilta, kun lauteille nousevat kolmatta albumiaan valmisteleva progekummajainen WÖYH!, psykedeelinen progehevibändi FM 2000 Pieksämäeltä ja jyväskyläläinen “rakkauden suurlähettilääksi” itseään tituleerannut ja esimerkiksi Pahoinvointiklubia paikkakunnalle puuhannut Akseli Hiltunen. 6.3. taNssisali lutakko Tubetour-tapahtumaa voinee suositella teinien ja someaktiivien lisäksi esimerkiksi sosiologeille, psykologeille ja viestinnän tutkijoille. 26.2. HuoNeteatteri kai MalMiriNNe on sekä myyjä että naisten keskuudessa menestyvä hurmuri. Rintamamiestalon kulissit ovat kuitenkin huojuneet jo pitkään eikä vaimon katoaminen aluksi huoleta. Ongelmia löytyy lähipiiristäkin. Alitajunnan syövereissä piilottelee kuitenkin pohjaton synkkyys, ja yhden naulaniskun jälkeen kaikki on peruuttamattomasti toisin. Mirka Seppäsen Huoneteatterille ohjaama Rautanaula-näytelmä perustuu taiteen moniottelijana tunnetun Tommi Liimatan (mm. Absoluuttinen Nollapiste -yhtye) samannimiseen romaaniin (2013). 5.3. VakiopaiNe The Mystic Revelation of Teppo Repo soittaa Jyväskylän levynjulkkarikeikkansa Vakiopaineen Helmi Levyt -illassa. Etnofuturis-shamanistinen yhtye on hakenut musiikkiinsa inspiraatiota paimenmusiikin ohella muun muassa oldschool-hiphopista, dubista sekä taidemusiikista. 16.2. HuHtasuoN kirjasto eNtä jos taiteen perustavin arvo kätkeytyykin sen huomaamattomuuteen? Runoilijat Kristian Blomberg ja Olli-Pekka Tennilä keskustelevat uteliaisuuden ja keskittymisen merkityksistä sekä runouden mahdollisuuksista kannatella pienimuotoisia mutta tärkeiksi kasvavia kokemuksia, aihioita ja aavistuksia sekä lukevat lopuksi uusia runojaan. TöTTöRöö NETwORK A K iP E K K A Si Ni KOSKi kaMpus kiNo TERO UUTTANA ARVOSTELEE RAJAKAdUN KAMPUS KiNON TULEViA NäYTöKSiä The Hateful Eight QueNtiN taraNtiNo · usa 2015 · 168 MiN ti 16.2. klo 19.00 Tarantinon uutuus-western on kuin yhdistelmä Reservoir Dogsia ja Django Unchainedia. Kahdeksan kiukkuista hahmoa päätyy lumimyrskyä suojaan samaan majapaikkaan. Paskanjauhantaa, murhamysteeriä ja välillä lentää veret pitkin seiniä. dialogia on jälleen liikaa, eikä Quentinin kynä ole sen suhteen niin hyvässä terässä kuin 90-luvulla. Leffasta voisi leikata melkein puoli tuntia materiaalia pois, mutta lopussa homma vedetään kaikessa överiydessään tyylillä pakettiin. arvosana: 3/5 Steve Jobs DaNNy Boyle · usa 2015 · 122 MiN ti 23.2. klo 19.00 Steve Jobs oli v-mäinen heppu, hieman narsisti, mutta myös päämäärätietoinen visionääri. Siis oivaa materiaalia elämäkertaelokuvalle, joka kattaa ajan 80-luvulta Macintoshin julkaisusta aina iMacin lanseeraamiseen vuoteen 1998. Michael Fassbender tekee mahtavaa duunia Jobsin roolissaan, ja monissa kohtauksissa on hyvin painostava ja jopa vaivautunut lataus. Tuoltako Jobsin läsnäolo oikeasti tuntui? Oscar-pysti ei olisi yllätys. Kokonaisuutena elokuva on oikein toimiva henkilökuva yhdestä aikamme puhutuimmista hahmoista. arvosana: 4/5 av o in .j y u .f i Tulevaisuus avoinna? Aloita opiskelu avoimessa yliopistossa jo tänään! • Ilmoittaudu ja aloita opiskelu useimmissa oppiaineissa milloin vain • Opiskele verkkovälitteisesti missä vain • Opintotarjonnassamme lähes 50 oppiaineen opintoja Valmentaudu korkeakouluopintoihin • Tutustu yliopisto-opiskeluun ja eri oppiaineisiin vahvistusta valinnoillesi • Valmistaudu yhteishakuun opinnoista sisällöllistä hyötyä ja varmuutta valintakokeeseen • Sisällytä opintoja osaksi tulevaa yliopistotutkintoasi nopeuta näin valmistumistasi • Hyödynnä avoimen yliopiston väylää ja kandidaattireittiä tutkinto-opiskelijaksi Lisätiedot avoin.jyu.fi • avoneuvo@avoin.jyu.fi • puh. 040 576 7760 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS 30 VUOTTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO ”Tonnikala, se on kalojen kala / oli hiuTale Tai pala, se on aina mukana.” Ote 13.2. kolmannen levynsä Aurinkolaulu julkaisevan jyväskyläläisen Muuan Mies -yhtyeen kappaleesta Tonnikala
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntaansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Siilinjärvi-syndrooma tervetulloo vuan siilinjärvelle, tänne kuopijon kuppeeseen, jossa kemiran fosforilouhokset räjähtellöö niin, että meinoo uamukahvit läekkyä. oot tästä suattanu ajjookii joskus ohi, kerta viitostie tästä männä luikahtaa lävite. jos satuit jiämään linja-aatoasemalle, nii varmaan näittii nuorison räkimässä kilipaa ja polttamassa sätkee aseman eessä. tai niin ne ainakkii ennen teki, nykyää lienekkö fitness-puumi iskeny jo tännekii. Etennii nuoret aikuiset miehet, jotka on jämähtännä tänne, hakkoo eksistenttiaaliseen ahistukseesa helepotusta alakoholista tai muista piänsekottimista ja sitä myö kaverin kanssa kututaannii siilinjärvi-syndroomaks. mutta kyllä tiällä jotkut koettaa ihan naattia urheilustakkii! Ylleisesti hyväksyttyjä urheilulajivaihtoehtoja nuorella immeisellä on tiällä kolome: ennen kaikkee pesäpallo, mutta myös jalakapallo tai ylleisurheilu. mutta kun ne ei kiinnostana nuorta miestä, nii sitten rullalaavalla männä huristeltiin ja mussiikkia soiteltiin. Ennen vanahaan ysärin alussa skeittiskene oli vielä kaikkein eniten voimissaan ja kävipä tiällä lankuttelemassa isoja nimiä ameriikasta asti. vuan sitten loppu rullailun tukeminen ja ennen niin hieno ahmon parkki laitettiin matalaks kuplahallin tieltä, joka ol vielä kohtuullisen paskasti kyhätty, eikä pitäny kuulemma kunnolla lämpöökää. suatatte arvata, että monen nuoren ja keskiikästyneemmännii lankuttelijan hermo mäni, vuan ee ollu tyytyväisiä pallonpotkijatkaa. no, onhan tiällä sitten vielä uimahalli ja oma laskettelukeskuskii, kasurila, mutta muutammaan nyppylän kokoseen rinteeseen ei ihan meinoo kiinnostus riittee koko talaven läpi. Elokuvateatteria tiällä ee oo ollunna kohta kahteenkymmeneen vuoteen, eekä oo kummosta yöelämäkkää: kahen kuppasen puarin, missä käy niin isät kun pojat, sekä jokusen räkälän väliltä sua valita missä tahtoo turpiisa. Ei taija mahtoo uskaltoo muuan entinen piäministeri, Kattaisen Jyrki, käävä syntymäpitäjäsä kuppiloissa! aena yhtä ajankohtanen huastelun aihe tiällä on kuopijon impperiumin laajennusyritysten päevittely. se on nimittäin syöny ihteesä tehokkaasti nuita lähikuntia. vuan viesti on selevä: siilinjärvi siilinjärveläisille. silti moni männöö ja muuttaa kuopijoon tai muuvalle rahan tai rakkauven perässä, sillä mitteepä sitä oikein tiälläkkään kehtoo vehtailla. Joona Heimonen Makua aaMupalapöytään Mysli. Päivän voi käynnistää helposti myös itse tehdyllä myslillä. Lisättyä sokeria kannattaa kuitenkin välttää. a amujogurtin seuraksi kelpaa mitä parhaiten mysli, jota löytyy moneen makuun. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri ja ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen pitää mysliä hyvänä lisänä monipuoliseen ruokavalioon. ”Mysli on hyvä valinta, etenkin aamiaispöytään. Se sopii hyvin vaikka puuron tai leivän tilalle. Oikeanlaisen myslin valinta on ehkä se tärkein kysymys, sillä vaihtoehtoja on niin paljon.” Myslissä voi olla esimerkiksi monia eri viljatuotteita, pähkinöitä, siemeniä ja kuivattuja hedelmiä. ”Terveellisen ruokavalion kannalta kannattaa välttää myslejä, joissa on lisättynä sokeria, suolaa tai rasvaa. Nämä nostavat nopeasti myslin energiapitoisuutta”, Lyytikäinen toteaa. Myslistä saa maukasta ja ravitsevaa, kun viljatuotteiden sekaan lisää hiukan pähkinöitä ja vaikkapa siemeniä. Kuivatuista hedelmistä ruokaan saa lisää erilaisia makuja, mutta niitä ei kannata lisätä liian paljon. ”Pähkinöistä, manteleista ja siemenistä mysliin saa helposti välttämättömiä rasvoja. Pitää kuitenkin huomioida, että niiden energiapitoisuus on suuri. Pelkät viljatuotteet taas jättävät energiapitoisuuden hyvin matalaksi”, Lyytikäinen opastaa. Ravitsemusterapeutti rohkaisee ruokailijoita kokeilemaan itse myslin valmistusta. ”Mysliä on helppo tehdä itse. Kuivattuja hedelmiä voi pitää vaikka omassa kulhossaan, josta niitä voi ripotella myslin sekaan oman maun mukaan. Näin perheen jokainen ruokailija saa makuistansa mysliä.” teksti ja kuva Jaakko Kinnunen z 6 dl kaurahiutaleita z 1-2 tl kanelia z 1 dl öljyä z 0,5-1 dl hunajaa z 1-2 dl suolapähkinöitä z 1-2 dl cashewpähkinöitä z 0,5-1 dl vettä z 1 dl rusinoita Netistä löytää helposti lukuisia erilaisia ohjeita myslinvalmistukseen. Vaihtoehtoja on yhtä paljon kuin makutottumuksiakin. Osa tykkää hedelmäisestä mausta, toinen taas makeudesta. Me päätimme kokeilla makean ja suolaisen myslin yhdistelmää. Annostele ensin kuiva-aineet kulhoon. Voit jättää osan kaurahiutaleista pois ja lisätä tilalle ruishiutaleita. Suositeltavaa on käyttää puurohiutaleita isompia hiutaleita, jotta mysli ei muutu liian pieneksi silpuksi. Kanelia kannattaa annostella oman maun mukaan. Lisää hiutaleiden ja pähkinöiden seokseen öljy ja hunaja. Hunajan voi ensin sekoittaa veden kanssa, jotta se levittyy tasaisemmin granolan eli rapean myslin päälle. Sekoita massa tasaiseksi. Levitä mysli uunipellille ja paista seosta 175 asteessa 30 minuutin ajan. Kääntele mysliä kymmenen minuutin välein, jotta seos paistuu tasaisesti. Pähkinät saattavat kärvähtää uunissa, joten voit lisätä ne pellille kymmenen minuutin paistamisen jälkeen. Mysli on valmista, kun se on ruskistunut kauniisti. Anna granolan jäähtyä ja lisää seokseen rusinat. Suolaisen makea ja rapea mysli Mysliä saa vähällä vaivalla tehtyä ison satsin. Kotitekoinen granola eli rapea mysli syntyy vaivattomasti reilussa puolessa tunnissa. Illuminati on todellinen.
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 1. Rocky-tuuletus on vaRma valinta Rocky-aiheinen power pose on helppo toteuttaa vaikkapa Harjun kiviportaiden yläpäässä. Sijaintinsa puolesta sopii esimerkiksi opettajanopintoja suorittaville opiskelijoille. Parin minuutin Rocky-poseeraus nostaa itseluottamuksen pilviin ennen harkkatuntia Norssilla. JYYn hallituksen puheenjohtaja Lasse Heikkilän voimaposeerauksessa on oikeaa asennetta. 2. ylväs ja majesteettinen ilme Teräsmiesposeeraus on todellisen visionäärin valinta. Kädet lanteilla ja katse tiukasti eteenpäin kiinnittyneenä luot itsestäsi johtajan, jota joukot haluavat seurata. Tämä voimaposeeraus on helppo suorittaa missä tahansa tilassa, eikä se vaadi suuria elkeitä. Teräsnaisen mallina toimii JYYn Kopo-valiokunnan puheenjohtaja Riikka Rintala. 3. show-miehen tai -naisen valinta Maailman nopein mies, jamaikalainen Usain Bolt käyttää jousimiesposeerausta itsenä psyykkaukseen ja yleisön viihdyttämiseen. Jos se toimii Boltilla, toimii se myös sinulla! Mallia oikeasta tekniikasta esittelee JYYn hallituksen jäsen Mikko ”Biisoni” Viitamäki. 4. Pitkän työn täyttymys Tämä voimaposeeraus hakee inspiraationsa Teemu Selänteen Stanley cup -mestaruudesta, joka nosti urheilijan kasvoille ilon ja helpotuksen tunteita. Sopiva valinta ennen kiitospuhetta, jonka pidät jonkin ison ja pitkän projektin päätteeksi. Pokaalin voi tarvittaessa korvata vaikka pulkalla tai tyhjällä pahvilaatikolla. Tunnevyöryn päästää valloilleen JYYn hallituslainen Eyüp Yilmaz. 5. klassikko syvällistä Pohdintaa vaRten Taiteilija Auguste Rodinin kuuluisasta Ajattelija-patsaasta mallia ottava poseeraus sopii tilanteisiin, jossa vaaditaan tiukkaa analyyttista pohdintaa. Rauhallinen asento antaa henkilölle syvällisen ja vakavan vaikutelman. Poseerauksen tehoa voi nostaa riisuutumalla Ajattelija-patsaan tavoin alasti. Kuvassa sisäistä filosofiaan etsii JYYn hallituksen puheenjohtaja Lasse Heikkilä. 6. Pettymysten Pettymys Joskus on parasta myöntää tosiasiat. Et tule saamaan haluamaasi työpaikkaa. Sekoat vääjäämättä sanoissasi kesken esitelmän. Ja kyllä, yleisö tulee nauramaan esityksellesi, etkä luultavasti koskaan selviä pettymyksestäsi. Tällä poseerauksella voit valmistautua tuohon tilanteeseen. Käperry nurkkaan kädet polvien ympärillä, mutta jätä ovi auki, jotta voit kuulla naapurihuoneen iloisten ja menestyvien ihmisten ääniä. Päästä nyyhkytysääniä ja ajattele äitiä. Mallia oikeasta tyylistä näyttää JYYn toiminnanjohtaja Mari Kröger. voimaposeerauksia jokaiseen tilanteeseen esiintyminen. Jännittääkö puheen pitäminen? Pelottaako työhaastattelu? Epäiletkö, että epävarmuutesi näkyy muille ihmisille? Jos vastasit johonkin näistä kysymyksistä kyllä, voi voimaposeeraus eli power pose olla ratkaisu ongelmiisi. teksti ja kuvat Jaakko Kinnunen v oimaposeerauksen eduista on viime vuosina keskusteltu paljon eri foorumeilla. Yksi teorian keskeisistä hahmoista on Harvardin yliopistossa työskentelevä sosiaalipsykologian professori Amy Cuddy. Hän on pitänyt aiheesta yhden kaikkien aikojen katsotuimmista TEDpuheista. Cuddyn mukaan ihminen voi parantaa suoritustaan keskittymällä kehonsa asentoihin. Oikeanlaiset asennot antavat puhujasta itsevarman ja ammattitaitoisen kuvan. Vääränlaiset asennot voivat toimia täysin päinvastoin. Kyseessä ei Cuddyn mukaan ole kuitenkaan pelkkä esitys, vaan oikea muutos suorituksissa. Itsevarmat asennot ruokkivat itsevarmuutta, mikä näkyy pian myös oikeassa suorituksessa. Oikeanlaisilla asennoilla voi vaikuttaa kehon hormonien, kuten valta-asemaan liittyvän testosteronin ja stressihormoni kortisolin määrään. Ennen esiintymistä yleisön edessä voimaposeerauksia voi harjoitella yksin. Voit kokeilla erilaisia poseerauksia parin minuutin ajan takahuoneessa vaikkapa ennen esitelmän pitoa. Jylkkäri esittelee nyt muutamia voimaposeerauksia, joista voi olla apua esitelmän pitämisessä tai työhaastattelussa. Malleina toimivat JYY-aktiivit.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 E n oikeastaan tiedä, keiden hyväksi Suomen galleriat toimii. Kaikki vaan pärjää”, toteaa Anna Ruth, joka miehensä Juho Jäppisen kanssa pyrkii ti-la2016 -näyttelykokonaisuudellaan tuomaan uudenlaista toimintakulttuuria Suomen taidekentälle. 52 nykytaidenäyttelyä vuoden aikana on harvinaisen tiivistahtinen ja kunnianhimoinen paketti. ”Olen luonteeltani sellainen, että haluan poiketa polulta, kokeilla jotain uutta ja erilaista. Teen asiat niin kuin itsestä tuntuu hyvältä”, Ruth pohtii. Ti-lan kolmas näyttely tuo esiin jyväskyläläisen taiteilijan Tuomas Hallivuon töitä. Graafikkona tunnettu Hallivuo on tehnyt ti-laa varten kokoelman maalauksia: ”Lyhyt näyttelyaika kannusti tekemään jotain, mitä en normaalisti tee.” Hän kertoo työskennelleensä intuitiivisesti ilman yhtenäistä aihetta, ja spontaanilta vaikuttaa myös teosten ripustaminen näyttelytilaan: vielä paikan päällä tehdään valintoja, mitkä teoksista laitetaan esille. ”Vinossahan tuo on, mutta se kuuluu asiaan”, Hallivuo toteaa vasaroidessaan reippaalla tahdilla maalauksia teräsnauloilla seinään. Ruth kertoo, että ti-laan on pyritty kokoamaan mahdollisimman edustava kattaus eri-ikäisiä ja eri puolelta Suomea tulevia taiteilijoita. Erona perinteisen gallerian toiminnalle on se, että näyttelyn pitäminen ei maksa taiteilijalle mitään. Tästä kiittelee myös Hallivuo, joka kertoo työskennelleensä köyhän paletilla, eli käyttämällä pääosin valmiina olevia materiaaleja. Maalauksissaan hän on yhdistellyt useita eri tekniikoita luoden herkän vivahteikasta jälkeä. ”koulupiperrysTä”, ToTeaa poika osoittaen maalausta sählymailallaan. On Hallivuon näyttelyn avajaiset ja kaksikerroksinen tila on täynnä kaikenikäisiä ihmisiä. Punaviiniä juodaan keskenään erilaisista laseista ja lapset leikkivät portaissa hirviöitä. Metrin korkuinen tyttö kehuskelee käyneensä kaikissa kolmessa tämän vuoden näyttelyssä. Anna Ruth toivoo, että ti-la tavoittaisi myös uutta yleisöä, ihmisiä, jotka eivät ole valmiiksi kiinnostuneita taiteesta. Ainakin sijainti on omiaan ihmisten houkutteluun – Kauppakatua pitkin kulkee jatkuvasti ihmisiä. Ikkunan takaa näkyvät suuret maalaukset kiinnittävät helposti ohikulkijoiden huomion, ja silloin tällöin joku palaa takaisin lukemaan mainostelineen tekstin. Torstai-iltapäivänä ovi käy TaiTEEllisia poikkEamisia Taide. Ti-la2016 rikkoo vakiintunutta galleriakaavaa tuomalla vuoden ajan joka viikko uuden taidenäyttelyn Jyväskylän Kirkkopuiston laidalle. Suuren ikkunan toisella puolella saattaa törmätä uusiin näkökulmiin. teksti ja kuvat Milka Räisänen Anna Ruth toivoo, että ti-la2016 saisi versoamaan uutta kiinnostusta taiteeseen.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 Kompleksissa pää hajoaa NiiNa Repo: KompleKsi (siltala) Kompleksi on näennäisen arkinen kertomus (kirjailijan etunimikaima!) Niinasta. Niinan työja perheminät ovat sotkeutumassa, kutistumassa yhdeksi ahdistavaksi vyyhdiksi. Niinan mies pettää, Niina pettää. Niina on saamassa potkuja, Niinalla kulkee töissä yt-neuvotteluidenkin keskellä vakaasti. Vai oliko se sittenkään niin? Repon arkimaagista realismia sekoittavaa teosta ei malttaisi jättää kesken. Kiihtyvä tarina etenee kohtauksittain, vaihtoehtoisia näkökulmia alati tarjoillen. Lukija pääsee Kompleksissa iloitsemaan monta kertaa, aina liian aikaisin. No niinpä tietenkin, näin arvelinkin! -ajatus realisoituu vasta kirjan viimeisessä kohtauksessa. Vai kävikö siinä sittenkään niin? Ines Sirén Räppiä Kuokkalasta Bege: soolo mixtape vol. 1 Kuokkalalaisesta Area 52 -yhtyeestä sekä vapaatyylittelytaidoistaan tunnettu jyväskyläläisräppäri Bege julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa Soolo mixtape vol. 1 loppuvuodesta. Ennen tätä Bege on julkaissut musiikkia A52-viisikon lisäksi yhdessä Jona-nimisen räppärin kanssa. Levyllä sukelletaan jälleen kerran reilun parikymppisen miehen mielenmaisemaan. Eli paljoa uutta ei räppitaivaan alle ole tämän julkaisun myötä syytä odottaa. Rehtiveen vierailu muuten toimivalla skeittaamisesta kertovalla Sk8 -kappaleella on pettymys, mutta Aika-kappale paikkaa puolestaan hyvin. Muista vierailijoista erityisesti Haamu & Rölli ovat kovassa iskussa. Kappaleet Sauna sekä koripalloaiheinen biisi Släm ovat levyn aatelia. Marko Kainulainen Pelkoa ja himoa Pariisissa milja KauNisto: luxus (gummeRus) Jos käsitys Pariisista on puhtaan romanttinen, se sortuu Luxuksen linnojen mukana. Suuren vallankumouksen, yläja alaluokan yhteentörmäyksen ja -sovittamisen sekä 1790-luvun ranskalaisen naisen paikan kuvaaminen on ilmeisen ajankohtaista ja siksi hälyttävää. Romaanin kahden päähenkilön onnettomuudet ajavat heidät yhteen. Stabiilissa tilanteessa he karttaisivat toisiaan, niin maantieteellisesti kuin henkisesti. Empatia kohdistuu kaiken menettäneeseen kreivittäreen, jonka hyväuskoisuus aiheuttaa lukijassa toistuvasti pakokauhun tunteen: ei sinne! Henkilöhahmojen puheet vaihtelevat sofistikoituneesta törkyyn kuten luokkayhteiskunnassa kuuluukin. Hykerryttävintä antia on kohtuuton irstailu niin sanoissa kuin teoissa, mikä vain voimistuu loppua kohden. Käsitteenä luksus on kuin varoittava viitekehys kohtuuttomuudelle yhteiskunnissa ylipäätään. Riku Lehtoranta tiuhaan, mutta kävijät paljastuvat pääosin taideihmisiksi, joiden tavoite on vierailla vuoden jokaisessa näyttelyssä. Ajatuksena hankkeen taustalla on myös kaupunkiympäristön elävöittäminen. Ti-la voisi olla keskellä kaupallisia liiketiloja paikka, jonne voi tulla hengailemaan ostamatta mitään. Tarkoituksena on käyttää tilaa monenlaiseen toimintaan myös näyttelyaikojen ulkopuolella: tilassa voi järjestää esimerkiksi iltatapahtumia ja aamupalavereja. Hankkeen on mahdollistanut kulttuurirahaston merkittävä avustus, mutta toiminnan kannalta suuri merkitys on talkoolaisilla. Ruth toivoo ti-lan kannustavan ihmisiä osallistumaan ja tekemään yhdessä. NäiN suomeN 100-vuotisjuhlan kynnyksellä ti-la2016 tarjoaa kattavan käsityksen siitä, mitä Suomen taidekentällä tapahtuu – mitä aiheita käsitellään, mitä tyylejä käytetään? ”Tavalliset galleriat ja taidemuseot eivät pysty näyttämään näin paljon näin tiiviissä ajassa” toteaa Ruth. Vaikka vuoden tarjonta onkin valtava, ei kerta-annoksesta tule kuitenkaan ähkyä: kävijät kuvailevat ti-laa piipahtamispaikaksi, taiteen tapasbaariksi, joka on helppo ottaa haltuun. Nopeatahtisen gallerian kanssa tekijöiden mielenkiinto pysyy hyvin yllä. ”Aina kun tilanne meinaa rauhoittua, tuleekin jo uusi näyttely”, Ruth kuvailee työviikkojaan. Edes hän ei tiedä tarkkaan, mitä ensi viikolla on tulossa. Juuri yllätyksellisyys ja dynaamisuus ovat elementtejä, jotka kuuluvat kiinteästi ti-lan konseptiin. Samaa henkeä on myös Ruthin ja Jäppisen pyörittämässä Äkkigalleriassa, jonka ideana on rakentaa väliaikaisesti tyhjillään oleviin liiketiloihin lyhytkestoinen taidenäyttely. ”Ti-la voi tarjota uusia näkökulmia. Viritellä ajatuksia, saada ne poikkeamaan siltä tavalliselta reitiltä”, perustelee Ruth ti-lassa pistäytymistä. Itse yritän parhaani mukaan venyttää hetkeä Hallivuon ihanien värien ympäröimänä ennen kuin astun ulos pakkaseen ja palaan takaisin arjen hektisyyteen. Tässä on tila, jota täyttää mielellään. KAuPPAKAtu 19, AVoiNNA tiiStAiStA LAuANtAiHiN KLo 12-18. VAPAA PääSy. Kävijät Kuvaavat ti-laa tapasbaariKsi, piipahtamispaiKaKsi, joKa on helppo ottaa haltuun. Galleria sijaitsee Kauppakadulla kirkkopuistoa vastapäätä. www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl oPisKELiJAKAhVi / -TEE 1€ kuppi VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA oPisKELiJATARJoUKsiA! TsEKKAA UUDET NETTisiVUT: Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ Ti-LA KLo 22-23
Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 18 Ma 29.2. Quornwokki* Rapeat seitipalat Mausteinen broilerpata* Ti 1.3. Meksikolainen kasvisrisotto* Sitruunasei Pippurinen porsaspata* Ke 2.3. Karibialaiset kasvispihvit Kalakeitto* Barbequekalkkunakastike* To 3.3. Soijakasviskastike, pasta* Kirjolohimurekepihvit Jauhelihakastike, pasta* Pe 4.3. Bataattisosekeitto* Päivän kala Paella* Ma 22.2. Kasvislinssikastike* Sitruunainen turskaleike, jugurttikastike* Jauhelihapihvi, tomaattikastike Ti 23.2. Kasvis-fetapihvit Kalagratiini* Mangobroileri* Ke 24.2. Juuresratatouille* Rapeat kalapihvit Curry-porsaspata* To 25.2. Pinaattikeitto* Lohikiusaus* Broilerjuustokebakot Pe 26.2. Raastepihvit, tomaattisalsa* Puna-ahvenpyörykät Kinkkukastike, spagetti* Ma 15.2. Juustoinen linssikeitto* Tonnikalatortillat* Riistapyörykät Ti 16.2. Aurajuustopunajuurikiusaus Bordelaisekala* Yrttikalkkunakastike* Ke 17.2. Herkkusieni-kikhernepata* Kalamurekepihvi* Kinkkukiusaus Lihakeitto To 18.2. Kesäkurpitsa-tomaattivuoka* Matruusin kala Tulinen lihapata* Pe 19.2. Tomaatti-sipulipiirakka Värikäs uunikala* Chili con carne* iloKiven ruoKalisTa 15.2.-4.3. vKo 9 vKo 8 vKo 7 Suoramarkkinointi Mega Oy on Talentum-konserniin kuuluva Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme Suomessa 16 paikkakunnalla työllistäen noin 400 henkilöä. Entäpä jos vedätkin hetken henkeä työskennellen myyntitehtävissä – keräät tienestejä sukan varteen ja kokemusta hihaan? Tarjoamme sinulle mahdollisuuden ansaita hyvin ja oppia samalla taitoja, joista sinulle on hyötyä elämäsi eri vaiheissa ja monessa eri ammatissa. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Työkaluinasi on helppokäyttöinen soittojärjestelmä – ja sinä itse. Voit työskennellä kokotai osapäiväisesti yritysmyynnissämme tai osa-aikaisesti iltavuorossa kuluttajamyynnin parissa. Työ sopii erittäin hyvin kevään abille, aktiiviopiskelijalle, opiskeluista välivuotta pitävälle tai kesätyötä etsivälle. Työaikoihin voit itse vaikuttaa ja palkan saat kätevästi kahdesti kuussa. Työt voit aloittaa vaikka heti. Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö. Ota rivakasti yhteyttä ja liity Megatiimiin! Puh. 045 7731 3752 Vapaudenkatu 38 C, 2. kerros, Jyväskylä Voit lähettää hakemuksen myös nettisivuiltamme: www.sm-mega.fi TIEDÄTKÖ JO MITÄ SINUSTA TULEE ISONA?
Kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2016 Pieni maalaisPoika Muoti. Valokuvaaja ja bloggaaja Mikko Puttonen kaipaa Lontoossa asuessaan Muuramen luontoa ja rauhaa. teksti ja kuva Anniina Nirhamo Mikko Puttonen z z Bloggaajazjazvalokuvaaja. z z Syntynytzvuonnaz1994. z z AsuuzLontoossa,zkotoisinzMuuramesta. z z Kuviazjulkaistuzmm.zSuomenzEllessä,zMeksikonzVoguessazjaz ItalianzVoguenzverkkosivuilla. z z VoittizsyksylläzZalandozNordiczBloggerzAwardseissazkategorianzBestzMalezBlogger. Aloitin kuvAAMAllA sammalia perheeni kanssa luontoretkillä. Lukioikäisenä kuvaaminen alkoi kiinnostaa enemmän ja silloin perustin blogini. Luontokuvat vaihtuivat kavereiden ja muiden ihmisten kuvaamiseen. Kurssit Muuramen lukiossa jäivät kesken yksi toisensa jälkeen ja ensimmäisen vuoden jälkeen vaihdoin Petäjävedelle opiskelemaan valokuvausta. Vuoden Petäjävedellä opiskelun jälkeen järjestimme entisen kuvisopeni kanssa kuvistani näyttelyn Muuramen kulttuurikeskuksen lämpiöön. Se ei ollut mikään iso näyttely, mutta siitä tehtiin juttu uutisiin ja se oli silloin 17-vuotiaana iso juttu. Silloin ajattelin ensimmäistä kertaa, että tällaista voisin tehdä oikeasti. Samoihin aikoihin muutin Turkuun, mikä oli iso askel tällaiselle pienelle maalaispojalle. Sitten lähdin aika ex tempore Meksikoon kuvausmatkalle mallikaverini luo. Se oli ensimmäinen ulkomaanmatkani. Viimeisenä iltana tutustuin yhteen suunnittelijaan, mentiin juhlimaan ja seuraavana päivänä käytiin kuvaamassa Meksikon Vogueen. Suomessa nuorta tekijää ei helposti oteta tosissaan, vaikka olisi kuinka ammattimainen. Meksikon reissun jälkeen pystyin todistamaan, että minusta on johonkin. Nyt asun Lontoossa ja työskentelyni pääpaino on blogissa. Kuvaan myös 5 inch and up -blogin Sandran ( Hagelstam) kanssa, lehtiin ja brändeille ja välillä rinnalle tulee erikoisempia juttuja. Sanon moneen myös ei. Minulle on tosi tärkeää, millaisten brändien kanssa teen töitä. Uusi aluevaltaus oli gTIE:lle suunnittelemani asustemallisto. Olimme tehneet pitkään yhteistyötä ja ehdotin itse, jos tehtäisiin tällainen juttu. Totta kai pitää olla vaatimaton ja jalat maassa, mutta varsinkaan Lontoossa kukaan ei pärjää ujostelemalla. Itsestään pitää tehdä brändi ja myydä se. Se, että rupesin vain bloggaamaan ja laittamaan kuvia nettiin, on ihan uusi ilmiö. Kun aloitin blogini, se oli vähän lifestyle-painotteista ja kirjoitin mitä minulle kuuluu. Nyt kirjoitan jostain mohair-neuleesta. Ala on muuttunut paljon. Nykyään blogissani tai Instagramissani ei ole mitään henkilökohtaista, se on vain työni tuotos. Kun Instagram tuli, siellä oli jotain känniselfieitä ja tärähtäneitä joulutorttuja, mutta nyt se on niin siloteltu. Suurin osa työtarjouksistani taitaa tulla nykyään Instagramin kautta. Se on kuin virtuaalinen cv tai käyntikortti. Somebrändini on pitkän työn tulos. Keski-Suomi on minulle tärkeä paikka, josta kaipaan luontoa ja rauhaa. Tällä alalla pitää luoda kontakteja ja elämääni Lontoossa kuuluu paljon juhlia. Oikeat ystävät tulevat kuitenkin ihan jotain muuta kautta. Monet hyvät kaverini eivät ole muotialalla eivätkä liity mitenkään muotiin. Suomalaisuus on Lontoossa tosi eksoottista. Aluksi puhuin tosi huonoa englantia enkä ikinä uskaltanut käyttää sitä. Sitten joku sanoi, että ole onnellinen, että puhut kahta kieltä. Tajusin, että se on tosi iso lahja. Uskon, että myös pienellä paikkakunnalla kasvaminen on ollut minulle etu. Ehkä kunnianhimo tulee sitä kautta: haluan näyttää, että pystyn mihin vain.
KU VA : JIR I HA LT TU NE N Se oikea Kysy Jyväskylästä – opastamme kaikissa mieltäsi askarruttavissa kysymyksissä! jyvaskyla.fi/neuvonta • visitjyvaskyla.fi • jyvaskyla.fi/liikunta Kun haluat lisätietoa harjoittelupaikoista, kesätöistä tai sijaisuuksista, ota yhteyttä rekrytointiin! jyvaskyla.fi/rekrytointi jyvaskyla.fi OPISKELUKAUPUNKI psst! Lataa ilmaiseksi älypuhelimeesi Mobiilikunta Jyväskylä, josta löydät kaupungin tapahtumatiedot, uutiset, tärkeimmät yhteysja paikkatiedot sekä häiriöviestit. Yliopistonkatu 38 Onnijkl Pub&Club Onni OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUB KESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUB KESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE SU TO 1102 PE LA 1103 Arkisin karaoke – Maanantaisin Keskiviikkoisin klo 20 BINGO TIETOVISA klo 20 viikonloppuisin disco S uper unnuntai ... ja opiskelijan lompakko kiittää!