Jyväskylän ylioppilaslehti 16. helmikuuta – 8. maaliskuuta 2015 55. vuosikerta 2 puolimatka Tulevaisuuden JKL Arvosanatko turhia? Teatteria naamioilla Luentosalin ankat Mikromuffinseja Rare creatures kiistelty professori ennustaa: heteroiden lapset kärsivät, jos homoliitot sallitaan
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 O vatko opiskelijat laiskoja, jos he eivät tavoittele huippuarvosanoja? Näin ajattelee ainakin Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio, joka moitti suomalaisopiskelijoita hiljattain Helsingin Sanomissa. Raivio lienee oikeassa siinä, etteivät täkäläiset opiskelijat stressaa arvosanojen vuoksi samalla tapaa kuin eurooppalaiset kanssapuurtajat. Kun tenttikausi muualla hiljentää kampuksen, meillä juhlat vain yltyvät. Mutta ovat meillä ahkeran opiskelijan palkinnotkin vaatimattomammat. Kysyimme tämän lehden pääuutista varten asiantuntijoilta, paljonko arvosanoista on opiskelijoille hyötyä työnhaussa. Odotetusti selvisi, että aika vähän. Eli kuka tässä nyt sitten toimii väärin? Opiskelijat keräävät hyvien arvosanojen sijaan työkokemusta, koska siitä on heille jatkossa enemmän hyötyä. Huippuarvosanoja voi kerätä työn ohessakin, mutta toki tilanne vähintään prioriteetteihin vaikuttaa. Työnantajat taas eivät ilmeisesti koe, että opintomenestys kertoisi työnhakijoista riittävästi sellaista, mikä olisi heille relevanttia. Riippumatta siitä, onko kuvitelma perusteltu vai ei, yliopistot ovat epäonnistuneet. Kyllä oppilaitosten pitäisi etenkin selkeästi ammattiin valmistavilla aloilla pystyä vakuuttamaan ympäröivä yhteiskunta siitä, että opinnoissa menestyminen mittaa jotakin työelämälle olennaista. O petusja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) on väläyttänyt ajatusta niin sanotun duaalimallin purkamisesta eli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä. Esitys kumpuaa pääministeri Alexander Stubbin ja Kiurun johtaman Tutkimusja innovaationeuvoston tekemistä esityksistä viime marraskuulta. Kiuru aikoo tilata duaalimallin purkamista käsittelevän selvityksen, jossa pohditaan korkeakoulujen yhdistämisen ohella niiden tiiviimmän yhteistyön mahdollisuuksia. Selvityksen on tarkoitus valmistua jo tämän kevään aikana ennen eduskuntavaaleja ja asiasta tehdään päätöksiä tulevissa hallitusneuvotteluissa. Kiuru perustelee halujaan yhdistää yliopistot ja ammattikorkeakoulut säästöillä sekä sillä, että hän ei pidä tarkoituksenmukaisena yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitämistä erillään. Olen eri mieltä. Ammattikorkeakoulu keskittyy vahvaan ammatilliseen korkeakoulutukseen ja soveltavaan tieteeseen, kun taas yliopistojen rooli keskittyy vahvasti vapaaseen tutkimukseen, ylimpään tutkintoon johtavaan koulutukseen, tiedon analysointiin, tietojen yhdistämiseen ja uuden tiedon tuottamiseen. Uskon, että tämä työnjako puolustaa edelleen paikkaansa. Korkeakoulut voisivat tehdä kuitenkin laajemmin yhteistyötä esimerkiksi yhdistämällä hallintoa, jakamalla tiloja sekä tarjoamalla enemmän yhteisiä opiskelijapalveluita. Lisäksi eri tutkinTyökokemus jyrää opintomenestyksen Duaalimallia ei kannata purkaa Oikeastaan sama pätee myös yleissivistäviin opintoaloihin. Tärkeänä pidetty työkokemus viestii usein ennemmin hakijan yleisluontoista reippautta ja tunnollisuutta kuin ammatillista osaamista, etenkin uran alkupäässä. Jostain syystä yliopistot eivät ole onnistuneet tekemään selväksi, että myös opintomenestys on osoitus samoista kyvyistä. Silti vOiDaan kysyä, sahaavatko yritykset omaa oksaansa jättämällä opintomenestyksen huomiotta. Koska jos arvosanojen todistusvoima on rajallinen, niin on kyllä työkokemuksenkin. Etenkin sekalaisissa kesätöissä työkokemus tuppaa usein kertomaan enemmän hyvistä suhteista kuin hakijan pätevyydestä. Kun työtodistuksia Suomessa vielä katsotaan kutakuinkin yhtä vähän kuin opintosuoritusotetta, monen hyvän hakijan on vaikea todistaa potentiaaliaan tulevalle työnantajalle. Käytännössä meillä näyttää olevan työnhaussa vallalla kulttuuri, jossa toisen antama (kirjallinen) arvio – oli kyseessä sitten opettaja tai entinen työnantaja – painaa hyvin vähän jos ollenkaan. Tämä vapauttaa hakijan huonojen ihmissuhdekemioiden ja yksittäisten epäonnistumisten taakasta, mutta toisaalta avaa ovet henkilökohtaisilla suhteilla pyörivään työpaikkalottoon. Opintomenestyksen tai jonkin muun vastaavan kriteerin huomioiminen haussa tasapainottaisi tilannetta. Nyt olisi yliopistojen aika osoittaa, että niillä on sanottavaa asiaan. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi kanSan ääni Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. ahkeran opiskelijan palkinnot ovat meillä vaatimattomat. tojen osia voitaisiin joustavammin suorittaa molemmissa paikoissa ja opiskelijoiden mahdollisuuksia siirtyä yliopistosta ammattikorkeakouluun ja toisin päin tulisi helpottaa. Koulutusta ja tutkintoja puolestaan voidaan kehittää nykyisen mallin sisällä niin, että ne säilyttävät ajankohtaisuutensa ja pystyvät erikoistumaan riittävästi. Molemmilla korkeakouluilla on oma tärkeä tehtävänsä. Yliopistoista erikoistutaan yhä enemmän valtakunnallisiin asiantuntijatehtäviin ja ammattikorkeakouluista valmistutaan enemmän paikallisiin ja alueellisiin tehtäviin. Sisäisellä kehityksellä pystytään vastaamaan hyvin työmarkkinoiden kysyntään. Sisäistä kehitystä on myös jo toiselta asteelta lähtevä tiiviimpi opinto-ohjaus, jolla voidaan parantaa opiskelijoiden ammatillisten haaveiden ja monipuolisen koulutuksen kohtaamista. Nykyisen korkeakoulujärjestelmän ylläpitoa tukee myös se, että nykyinen työmarkkinamalli on rakentunut ottamaan pääasiassa vastaan joko ammattitutkinnolla, ammattikorkeakoulututkinnolla tai maisterin tutkinnolla työmarkkinoille tulevia ihmisiä. Mikäli teemme muutoksen koulutuspolitiikassa, josta työmarkkinamme eivät hyödy, sahaamme nykyisten opiskelijoiden eli nykyisten ja tulevien veronmaksajien, työmarkkinoiden ja koko yhteiskunnan etua. Touko Aalto Vihreiden VaraPuheenjohtaja kansanedustajaehdokas
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 Kartalla Jyväskylän uudistuminen ei jää ainakaan projektien määrästä kiinni. Katso, mitä kaikkea kaupunkiin on odotettavissa seuraavien vuosien ja vuosikymmenien aikana. Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 17.2. ti 10.3. ti 31.3. seuraavaT avusTaJapalaveriT ilmoiTukseT Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät:. 9.3. 30.3. 27.4. Jylkkärin ToimiTus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Perttu Puranen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Perttu Puranen Painos: 7000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 lisää opiskeliJalle sopivia asunToJa 1. Heikinkadun ja Ramoninkadun kulmaus: Vielä rakentamattomalle tontille suunnitellaan erityisesti opiskelijaasuntojen rakentamista. 2. Vapaudenkatu 48-52: Alueelle rakennetaan kuusikerroksinen asuinrakennus pieniä cityeli sinkkuasuntoja varten. 3. Yliopistonkatu 12: Jyväskylän seurakunnan on tarkoitus myydä KOAS:lle osa Yliopistonkadun tontistaan. Alueelle tulee todennäköisesti opiskelija-asuntoja. 4. Kauppakatu 11: KOAS:n omistamalle tontille suunnitellaan kaavamuutosta, jonka myötä tontin pihalle voitaisiin rakentaa uusi opiskelija-asuinkerrostalo. Lisäksi nykyisen rakennuksen ullakkokerrokseen halutaan tehdä neljä uutta opiskelija-asuntoa. korTepoHJa Opiskelijoiden oma kaupunginosa on rakennustyömaiden keskittymä. MNOPsekä Kja L-talot todennäköisesti puretaan. Tilalle kaavaillaan uusia taloja sekä palveluja asukkaille. 1 2 3 4 osa kauppakaDusTa piHakaDuksi? Jyväskylän keskusta 3.0 -hankkeen myötä spekuloidaan keskustan erilaisia mahdollisuuksia, muun muassa sitä, voisiko Kauppakatu muuttua pihakaduksi Kilpisenkadun ja Vaasankadun välillä. TouruJoki Yksi alustavista ehdotuksista Tourujoen alueelle on Baanan eli nopean pyöräreitin luominen keskustasta Seppäänkankaalle. Tätä varten tehtäisiin uusi silta Tourujoen yli. kankaan alue Kankaan paperitehtaan alueelle kaavaillaan modernia 3000 asukkaan asuinaluetta vuoteen 2025 mennessä. Lisää asuntoja rakennetaan tämänkin jälkeen. lyseon korTTeli Alueelle suunnitellaan toiminnallista hybridikorttelia, johon sijoitettaisiin asumista, liiketiloja sekä julkisia palveluita. Todennäköisesti korttelin toteutuksesta järjestetään yleinen arkkitehtuurikilpailu. keHä viHreä Jyväskylän ydinkeskustaa tulee kehystämään yhtenäinen puistoalue. Kehälle suunnitellaan yhtenäistä kulkureittiä sekä erilaisia luontoja kulttuuriympäristökohteita. KOONNuT: LAurA PIIrOINeN ”Tässä PiTää TieTää, eTTä gRAduT eiVäT Ole OiKeiTA TuTKiMuKsiA VAAn OPinnäYTeTöiTä.” Kommentti Aamulehden ”Pro gradu: Olut on urheilujuomia parempi palautusjuoma” -verkkouutisen kommenttiosiossa 3.2.2015.
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 Onko arvosanoilla väliä? työllistyminen. Työnantajat arvostavat hakijoiden työkokemusta. Yliopiston arvosanoilla on vaikeampi tehdä vaikutusta. teksti Arimo Kerkelä kuva Markku Mujunen y liopisto-opiskelun ja opintojen aikaisen työnteon suhde on kuumentanut tunteita viime aikoina. Helsingin Sanomat julkaisi 23. tammikuuta runsaasti keskustelua herättäneen mielipidekirjoituksen, jossa Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio kritisoi yliopistoopiskelijoiden ”löperöä” suhtautumista opiskeluun. Erityisesti Raivio nosti esiin opiskelijoiden työnteon ja sen, ettei yliopiston arvosanoihin panosteta. ”Hyviä arvosanoja ei edes tavoitella. Myytti työkokemuksen merkityksestä elää sitkeästi, kun opiskelijajärjestöt sitä heikoin perustein rummuttavat”, Raivio kirjoittaa. Entinen kansleri ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mikseivät yliopisto-opiskelijat tavoittele hyviä arvosanoja. Voisiko syy olla siinä, etteivät hyvät arvosanat hyödytä opiskelijoita? Kysyimme JyväsKylän yliopiston opiskelijoilta, uskovatko he kurssien ja opintokokonaisuuksien arvosanojen vaikuttavan työllistymiseen omalla alalla. Nettikyselyn reilusta 200 osallistujasta lähes kolme neljäsosaa vastasi, etteivät he usko arvosanoilla olevan merkitystä. ”Arvosanat eivät ole missään hakemassani työpaikassa kiinnostaneet ketään. Ainoastaan työkokemuksella ja suhteilla on väliä”, viidennen vuoden akvaattisten tieteiden opiskelija perustelee kielteistä vastaustaan. Jyväskylän yliopiston työelämäpalveluiden työelämäasiantuntija Annamari Rovamo vahvistaa opiskelijoiden käsityksen. ”Pääsääntöisesti työnantajat katsovat aika vähän yliopiston arvosanoja. Työnantaja kiinnittää arvosanoja enemmän huomiota työkokemukseen, asenteisiin ja muuhun aktiivisuuteen”, Rovamo sanoo. Joillakin aloilla opintosuorituksia syynätään toisia useammin. Rovamon mukaan arvosanat voivat vaikuttaa esimerkiksi konsulttiyhtiöihin tai ammattikorkeakoulujen opetustehtäviin haettaessa. Toisaalta vaihtelua on paljon myös alojen sisällä. ”Yksi työnantaja voi kiinnittää huomiota ja sitten seuraava ei lainkaan”, Rovamo toteaa. Kyselyn vastaaJat uskoivat opinnäytetöiden arvosanojen vaikuttavat työllistymiseen kurssien ja opintokokonaisuuksien arvosanoja useammin. Vastaajista hieman alle puolet uskoi, että opinnäytetöiden arvosanat vaikuttavat työllistymiseen omalla alalla. ”Kyllä opinnäytetöiden arvosanat vaikuttavat, mutta tärkeää on myös vaArvosAnAt eivät ole missään hAkemAssAni työpAikAssA kiinnostAneet ketään. miston kehittämispäällikkö Pirjo Raittila-Parkkinen kuitenkin sanoo, että myös arvosanoilla on merkitystä. ”Mitä vähemmän työnhakijalla on työkokemusta, sitä enemmän sanoisin arvosanoilla olevan merkitystä. Riippuu tietysti työnantajasta, mutta kyllä todistuksia katsotaan. Vastavalmistuneella arvosanoilla on enemmän painoarvoa, myöhemmin työkokemuksen myötä niiden merkitys pienenee”, Raittila-Parkkinen sanoo. Opintojen kokonaisuus vaikuttaa Raittila-Parkkisen mukaan työllistymiseen yksittäisiä arvosanoja enemmän. Opiskelun aikaisen työssäkäynnin hän näkee ”kaksipiippuisena juttuna”. ”Jos työssäkäynti viivästyttää valmistumista ja vaikuttaa kovin heikentävästi opiskeluun, voi miettiä painotusta, mihin panostaa. Toisaalta kaikesta työkokemuksesta on tänä päivänä hyötyä, ja sitä voi hyödyntää työnhaussa ja tulevissa työtehtävissä.” man pääaineen opiskelijoilla ei välttämättä ole. Ja jos tähtäät tutkimuksen pariin, niin hyvin tehty opinnäytetyö on tärkeä myös jatko-opintojen kriteerinä.” JOs työkokemuksen merkitys on pelkkä myytti, siihen ainakin uskotaan laajasti. Enemmistö kyselyyn vastanneista opiskelijoista mainitsi työkokemuksen yhtenä eniten työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. ”Työkokemus, työkokemus, työkokemus – ennen kaikkea se oman alan työkokemus”, viidennen vuoden suomen kielen opiskelija listaa vaikuttajia. Myös Keski-Suomen työja elinkeinotoimistossa vahvistetaan työkokemuksen tärkeys. Keski-Suomen TE-toilittu aihe”, kyselyyn osallistunut kolmannen vuoden johtamisen opiskelija kommentoi. Monet vastaajat kokivat opinnäytetyön aiheen arvosanaa tärkeämmäksi. ”Kuulemani perusteella työnhaussa puheeksi tulee yleensä vain opinnäytetyön aihe, jos sekään. Arvosanaa ei ole kuulemma koskaan kysytty keneltäkään. Tietysti jos siitä on saanut hyvän arvosanan, sen voi mainita omaaloitteisesti”, kirjoittaa viidennen vuoden journalistiikan opiskelija. Työelämäasiantuntija Annamari Rovamon mukaan opinnäytetyöllä voi erottua muista hakijoista. ”Opinnäytetyö voi osoittaa tiettyä erikoisperehtyneisyyttä, jota muilla sa
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 teksti Arimo Kerkelä kuva Markku Mujunen ”KasvisruoKa on Tiliassa normaalihintaista, kun lihaja kalavaihtoehdot ovat halvempia kuin muissa toimipaikoissa. Hinnoittelu on tullut tarjouskilpailun kautta, kun yliopisto kilpailutti Tilian ja Ruusupuiston ravintolat. Tämä halvempi hinnoittelu on tuonut mukanaan myös sen, ettei Tiliassa pystytä tarjoamaan ihan kaikkia tuotteita yhtä useasti kuin muissa toimipaikoissamme.” Arimo Kerkelä JYYn eli Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan uudeksi sosiaalisihteeriksi on valittu Oona Ståhle. Ennen tätä Ståhle toimi puolitoista vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulun JAMKOn opiskelijakunnan tutorja liikuntasihteerinä. ”Paljon ollaan JYYn kanssa tehty yhteistyötä aiemminkin, niin sitten on kiva siirtyä tälle puolelle”, joulukuussa sosionomiksi valmistunut Ståhle sanoo. Ståhlen edeltäjä Karoliina Vainikainen ehti toimia sosiaalisihteerinä yli viisi vuotta. Tuore sosiaalisihteeri aloittaa työnsä maanantaina 16. helmikuuta. Arimo Kerkelä Juhlavuotta viettävä Jyrock on julkistanut ensimmäiset esiintyjänsä. 17.-18. huhtikuutta pidettävään sisäfestivaaliin saapuvat muun muassa Lapko, Van Dammes ja soolona esiintyvä Risto. Jyrockin tiedottajan Taneli Tulkin mukaan monipuolisesta artistivalikoimasta löytyy jokaiselle jotakin. ”Tarjolla on sekä perinteisempää livetykitystä että kokeellisempaa matskua. Olemme pyrkineet nostamaan esiin pinnan alla kuplivia artisteja”, Tulkki kertoo. Erityisesti Tulkki nostaa artistikattauksesta esiin australialaisen stoner poppia soittavan Dune Ratsin sekä kotimaisen Shivar Dragn -kokoonpanon, joka koostuu Rubikin entisistä jäsenistä. Viime vuonna keikkailun käynnistänyt Shivar Dragn ei ole julkaissut vielä yhtään levytystä. Jyrock on Suomen vanhin sisäfestivaali. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on järjestänyt sitä vuodesta 1985. Jyrockin liput tulevat myyntiin maanantaina 16. helmikuuta. Arimo Kerkelä Miksi tilian kasvisruoka on muuta ruokaa kalliimpaa? uusi sosiaalisihteeri saapuu JaMKon opiskelijakunnasta 30-vuotias Jyrock julkisti ensimmäiset esiintyjänsä YhdYsvalloissa aleMMan korkeakoulututkinnon arvosanoista laskettu keskiarvo GPA (grade point average) vaikuttaa erittäin paljon työllistymiseen. Viime syksynä tehdyn laajan kyselytutkimuksen mukaan lähes 70% työnantajista seuloo hakijoita GPA:n perusteella. Myös Isossa-Britanniassa työnhaku voi tyssätä keskinkertaisiin arvosanoihin. Parin vuoden takaisen selvityksen mukaan monet suosituimmista työpaikoista suodattivat hakijoita pelkkien yliopiston arvosanojen perusteella. Työnantajien mukaan menetelmällä voidaan rajata hakemuksia nopeasti ja tehokkaasti. Arvosanojen korostamista on myös kritisoitu molemmissa maissa. Vastustajien mukaan se on johtanut arvosanojen inflaatioon, kun yliopistot jakavat yhä useammille opiskelijoille korkeimpia arvosanoja. Saksassa arvosanat saattavat merkitä jopa vielä enemmän. Esimerkiksi lakia opiskelleiden on turha haaveilla urasta tuomarina tai syyttäjänä, jos arvosanoissa on moittimista. Myös muissa valtion töissä arvosanat ovat usein tärkein hakijoiden seulontakriteeri. Arvosanojen merkitys vaihtelee aloittain ja osavaltioittain. ulkomailla numerot painavat KYsYn vaan JylkkärI kySyy OPISkElIJOIDEN MIElTä kUTkUTTAVIA kySyMykSIä. Tilian ravintolassa muut opiskelija-ateriat maksavat 2,40€, mutta kasvisruoka 2,60€. Miksi kasvisruoka on muita ruokia kalliimpaa, Sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijala? Monissa Muissa maissa arvosanoja katsotaan enemmän kuin täällä Suomessa. ”Esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa työnantajat haluavat hyvin aktiivisesti tietää, missä prosenttiosuudessa olet arvosanoissa. Suomessa ei ole sitä perinnettä”, työelämäasiantuntija Annamari Rovamo kertoo. Olisiko sitten parempi, jos arvosanat merkitsisivät enemmän työnantajille? ”Olen itse miettinyt sitä. Siinä olisi se hyvä puoli, että opiskelija ei olisi niin riippuvainen siitä, saako työkokemusta vai ei. Panostamalla kunnolla opintoihin saisi riittävästi meriittiä, millä mennä eteenpäin”, Rovamo pohtii. Rovamo ei silti kannata täyttä siirtymistä arvosanapohjaiseen työnhakuun. ”En haluaisi mennä myöskään siihen, että se olisi ainoa keino. Sen sijaan opiskelijat voisivat ansioitua työnantajan silmissä eri reittejä pitkin.” Lisäksi kysyimme, minkä asioiden vastaaja uskoo vaikuttavan eniten työllistymiseen omalla alalla. JylkkärIN NETTIkySElyyN VASTASI 212 JyVäSkyläN ylIOPISTON OPISkElIJAA. kySElyN TUlOkSIA EI VOIDA ylEISTää kOSkEMAAN kAIkkIA ylIOPISTON OPISkElIJOITA. JYlKKärin arvosanaKYselY Uskotko, että yliopiston kurssien ja opintokokonaisuuksien arvosanat vaikuttavat työllistymiseen omalla alallasi? Uskotko, että yliopiston opinnäytetöiden arvosanat vaikuttavat työllistymiseen omalla alallasi? 73 % EN (155) 53 % EN (99) 27 % kyllä (57 ) 47 % kyllä (113) Olemme avoinna ti-la klo 12-21 www.hirvikartano.fi Heinäseläntie 381, Jämsä info@hirvikartano.fi Ravintola 0400 488 779 À la carte -ravintola Maittavaa maalais-gourmet ruokaa! Kesyjä hirviä, metsäkauriita ja poroja Himoksella! Oona Ståhle on kotoisin Tuusulasta. PErTTU PUrANEN PErTTU PUrANEN
Kaupunki 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 Tämä, kuten muutkin Kortepohjan muutokset, vaiheistetaan Huttusen mukaan niin, että asuntomäärät eivät tipu merkittävästi. Näin asuntoja olisi tarjolla mahdollisimman monelle. Huttunen pitää tärkeänä, että opiskelijoiden on taloudellisesti mahdollista asua Kortepohjassa. ”Teemme kaikkemme, jotta vuokrat pysyisivät edullisina, myös peruskorjausten jälkeen. Esimerkiksi juuri valmistuneissa Rja Staloissa vuokra nousi neliöltä vain euron.” Nykyään rakennetaan enimmäkseen yksiöitä. Niitä on tulossa myös pian pystytettävään T-taloon. Yksiöiden rakentaminen on kalliimpaa kuin solujen, mutta myös niiden käyttöaste on korkeampi. ”Täytyy miettiä, millaisia soluasuntojen tulisi tulevaisuudessa olla. Onko niissä esimerkiksi jaettu keittiö tai vessa”, pohtii Huttunen. Kortepohjaan on luvassa myös uusia perheasuntoja. YlioppilaskYlän uudistuksia ei rahoiteta ylioppilaskunnan jäsenmaksulla, vaan ARA-rahoituksen, investointituen ja markkinoilta saatavan rahoituksen voimin. T-talon rakentamiseen ARA on jo myöntänyt 600 000 euron suuruisen investointiavustusvarauksen ja korkotukilainan. ”Myös vuokratuloilla katetaan investointeja. Tärkeää kuitenkin on, että rakennetaan oikeanlaisia asuntoja, jotta saadaan suuri käyttöaste”, Huttunen toteaa. Myös muunlaiseen viihtyvyyteen on tarkoitus panostaa. Huttunen heittää ilmoille: ”Voisiko Kortepohjassa olla vaikka kesäteatteri ja minigolfrata?” Ylioppilaskylän kehittämisen lisäksi JYY aikoo tutkia, voisiko se rakentaa muualle kuin Kortepohjaan, esimerkiksi kampusalueen lähelle. Ylioppilaskunnan on myös tarkoitus kehittää opiskelijoiden yhteisötiloja yhdessä yliopiston kanssa. ”Kehittämisen kohteena ovat esimerkiksi opiskeluun ja kerhotoimintaan soveltuvat ryhmätyötilat, tulostuspalvelut ja liikuntatilat. Myös Kortepohjaan sijoittuvan lounasravintolan mahdollisuutta selvitetään. Nämä toimisivat Kortepohjan sydämenä, olohuoneena ja kohtauspaikkana”, kertoo Huttunen. pitkän linjan kortepohjalainen Panu Mäkinen suhtautuu suunnitemiin varovaisen positiivisesti. Mäkinen pitää yhteisötiloja hyvänä kehittämisen paikkana. Uudistusten rahoitus kuitenkin arveluttaa vuosia Kortepohjan asukasneuvostossa vaikuttanutta Mäkistä. ”Suunnitelmat ovat mielenkiintoisia ja vievät Kortepohjaa varmasti eteenpäin. Se vain mietityttää, miten talous kestää.” Viime aikoina ylioppilaskylä on kehittynyt muutenkin. Juuri vuodenvaihteessa ylioppilaskylässä valmistui Rja S-talojen peruskorjaus. Viime vuonna alueelle saatiin liikuntatelineet. Tämän vuoden aikana tulee käyttöön sähköinen järjestelmä esimerkiksi pyykkivuorojen varaukseen. Seuraavaksi peruskorjaukseen menevät vaiheittain tornitalot A-E. Tämä tapahtuu todennäköisesti vuonna 2017. voisiko kortepohjassa olla vaikka kesäteatteri ja minigolfrata? jYVäskYlän Yliopiston ylioppilaskunnalla (JYY) on suuria suunnitelmia Kortepohjan ylioppilaskylän varalle. Parhaillaan JYY ja Jyväskylän kaupunki ovat lähdössä hakemaan ideoita Kortepohjan keskustan ja MNOP-talon alueen kehittämiseen kansainvälisestä Europan 13 -arkkitehtuurikilpailusta. ”Tarkoituksena on, että olisi korkeatasoista arkkitehtuuria kohtuuhintaisesti toteutettuna”, kuvailee JYYn toimitusjohtaja Marko Huttunen. JYY toivoo voivansa purkaa 1970-luvulla rakennetut MNOP-talot noin kymmenen vuoden kuluttua. Myös Kja L-talot on tarkoitus purkaa, ehkä jo tätä aiemmin. Tilalle tulee uusia asuntoja. opiskelijoiden kylä kehittyy asuminen. Kortepohjan ylioppilaskylä valittiin yhdeksi kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun suunnittelukohteista. Suurista investoinneista huolimatta asuinalueen vuokrat pyritään pitämään alhaisina. teksti Satu Salo-Jouppila kuva Perttu Puranen panu mäkisen mielestä kortepohjan ympäristönsuojelussa olisi kehitettävää.
Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 K aikkialla näkee asiantuntijoita. Media kutsuu heitä kommentoimaan asiaa kuin asiaa, ja yhä useampi tituleeraa olevansa asiantuntija. Niin tekee myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajanakin toiminut Joonas Könttä, joka on ehdolla eduskuntaan. Könttä ilmoittaa mainoksissaan olevansa muun muassa Venäjä-asiantuntija. Kysyä sopii perusteita. Toki hän kirjoitti gradunsa venäläisestä 1800ja 1900-lukujen taitteen filosofista Pjotr Kropotkinista, mutta riittääkö se Venäjä-asiantuntemukseksi? Mieleen tulee Veltto Virtanen, joka asettui vuonna 1994 presidenttiehdokkaaksi ja nosti ulkopoliittiseksi ansiokseen sen, että hän oli lukenut Dostojevskia ja Tolstoita. Vaan eipä hötkyillä. Pikainen vierailu Köntän kotisivuille paljastaa, että hän on käynyt myös Aleksanteri-instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan asiantuntijaopinnot. Niillä on myös vauhdikas nimi VIExpert. Kaipa Könttä sitten todennetusti on asiantuntija, peräti ekspertti. Asiantuntijaopintoja näytetään tarjottavan muuallakin. Esimerkiksi oma kielten laitoksemme tarjoaa kahdenlaisia opetussuunnitelmia: yhdet ovat kielen asiantuntijoiksi ja toiset opettajiksi tähtääville. Opettajat eivät siis ilmeisesti ole asiantuntijoita, mutta esimerkiksi mainosalalle päässeet kielten lukijat ovat. Olin ollut siinä luulossa, että asiantuntijuus olisi terminä varattu niille, jotka ovat perehtyneet läpikotaisesti ja kauan johonkin asiaan. Asiantuntijaksi näyttää kuitenkin kelpaavan kuka tahansa korkeakoulutettu. Esimerkiksi Keskisuomalaisen uutisen (8.12.2014) mukaan asiantuntijoita ”ovat muun muassa teknikot, konemestarit, lentäjät, sairaanhoitajat” ja niin edelleen. Mutta eipä asiantuntija sanana oikeastaan edes ole kummoinen: asiantuntija tuntee, vaan ei ehkä tiedä. Jos tunnen villapaidan käteni alla, olenko asiantuntija, siis villantuntija? Mediassa asiantuntijuus on vielä oma lukunsa. Eduskuntatutkimuksen keskus on huomioinut, että media kutsuu julkisuuteen lähinnä samoja omaan käyttöönsä hyviksi toteamiaan miespuolisia asiantuntijoita. Asiantuntijaksi ei siis kelpaakaan ihan kuka vain. Pitää olla esiintymiskykyinen mies. Mitä koko asiantuntijuus siis on? Kuuluuko se kaikille korkeakoulutetuille, jolloin Könttä on asiantuntija siinä missä johtava tutkijakin, vai rajautuvatko asiantuntijat yksipuoliseen esiintyjäjengiin, joka sulkee tosiekspertit ulkopuolelleen? Epäjohdonmukainen puhe asiantuntijoista vaarantaa sekä kansalaisten että poliitikkojen mahdollisuuden tavoittaa puntaroitua ja monipuolista asiantuntijatietoa. Jani Tanskanen Missä ovat todelliset asiantuntijat? rajautuvatko asiantuntijat yksipuoliseen esiintyjäjengiin, joka sulkee tosiekspertit ulkopuolelleen? KAIKKIALLA Haku 17.3.–9.4.2015 osoitteessa opintopolku.fi. Tietotekniikkaan myös jatkuva haku. Tietojärjestelmätiede (KTK, KTM) Tavallista erikoisempana ekonomina osaat yhdistää teknologiaa ja liiketoimintaa. Ymmärrät uusien teknologioiden toimintaperiaatteet ja osaat hyödyntää niiden mahdollisuudet. Tietotekniikka (LuK, FM) Taitavana tietotekniikan tuntijana opit suunnittelemaan ja toteuttamaan alusta asti erilaisia sovelluksia. Tiedät tietoturvan mekanismit ja ymmärrät alasi mahdollisuudet. Osaamistasi tarvitaan kaikkialla. Katso lisätiedot osoitteesta: jyu.fi/it/opiskelijavalinta Kasva jo maisteriksi! Hakuaika 1.3. – 31.3.2015. Tietotekniikkaan jatkuva haku. Tietojärjestelmätiede (KTM): Kiinnostaako kauppatieteen maisterin tutkinto? Nyt saat sellaisen IT-mausteella, vain meiltä! Tietotekniikka (FM): Haluatko päästä tulevaisuuden tekijäksi? Muokkaa itsestäsi tietotekniikan alan maisteri! Muista myös nämä maisterihakukohteet: Pelit ja pelillisyys (FM), Informaatioturvallisuus (FM) ja Kognitiotieteen maisterikoulutus (FM) AMK:n tai kandin paperit kourassa?
In English 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 Academic wildlife ANIMALS. Apart from party animals, there are also some peculiar real animals living on our campus. One even has a conservation area especially created for it in Ylistönrinne. text Juho Takkunen main picture Perttu Puranen O ne of them is definitely not a party animal. It’s an endangered mollusc species that leads a very calm and easy-going lifestyle. This cigar-shaped, brown 1,5 cm long creature, known by its common name as “craven door snail” (Clausilia dubia in Latin, hienouurresulkukotilo in Finnish), lives in the grove forest of Ylistönrinne where a conservation area has been especially created for it. The area is between the Ylistönrinne campus area and the social science building of Ylistönmäki, and the stairs that lead to the Y33 building go straight through it. Our snail buddy is very picky about where to stay, and Ylistönrinne is the only area where it’s known to live in Finland. It’s a mysterious creature and nobody really knows where it came from – one theory is that it might have immigrated on the aspen trunks brought to a match factory which used to operate in Jyväskylä. It is more common in Central Europe, especially in the Alps. The snail doesn’t really make a fuss about itself and mostly hangs out in the detritus, the part of forest floor with decomposing leaves, branches and other vegetative stuff. A very shy character, it only dares make its way out in very particular circumstances when the air is humid, on a rainy summer evening for example. Then it might climb up the base of an aspen tree for some aerobics exercise – which means sticking out from the trunk. To fill up its snail belly it grates decomposing vegetative material out of stones and tree trunks. In the winter our little mollusc friend stays in hibernation, dug as deep as it can in the detritus under the snow. The temperature in the snow layer stays around zero degrees Celsius even if the temperature outside drops under -30. A flying cutie I f you’re lucky enough, you might have the chance to spot a much cuter and furrier animal on the main campus in Seminaarinmäki. The flying squirrel (Pteromys volans) glides, rather than flies, up to 100 metre distances from a tree to another with the help of wing-like flaps of skin. It has large black eyes and it builds its nest mostly in the holes of trees. It resembles students in that it’s mostly active by night and late in the evening. That’s why it’s more common to see its orange-yellow droppings than the Northern taiga dweller itself. There’s no up-to-date information about the amount of flying squirrels on the campus area but the Environment protection planner Heikki Sihvonen at the City of Jyväskylä estimates that a permanent population exists around the campus, in annually varying numbers. In 2009 there was a strong population in the area between the swimming hall, the Liikunta (L) building and the stadiums of Hippos. Another area where the flying squirrel is known to be moving around is between the main building C and the library. In May 2009 the university staff saved a baby flying squirrel that was found near the administrative building and had probably fallen off its nest. It’s surprising that the flying squirrel has kept up in such urban circumstances. All in all, it has adapted well to the challenges of life on campus. SourceS: Lecturer Jari Haimi, tHe Department of BioLogicaL anD environmentaL Science, univerSity of JyväSkyLä, environment protection pLanner Heikki SiHvonen, city of JyväSkyLä. Life in the detritus The two larger snails in the picture are rare craven door snails. The flying squirrel is active mostly at night. anni Hakkarainen marko ScHraDer picture of tHe fLying SquirreL: Http://commonS.wikimeDia.org/wiki/ fiLe:pteromyS_voLanS.Jpg
www.lukusali.fi | www.punamusta.com Selaimella tai iPadilla PunaMustan Lukusali-palvelu mahdollistaa ilmaisten tai maksullisten sähköisten lehtien julkaisemisen PunaMustassa painetuista lehdistä ja julkaisuista helposti ja edullisesti. Julkaisu voi olla näköislehti tai sisältää erilaisia rikasteita mm. videoita, linkkejä ja muuta internetistä tuttua sisältöä. Lukusalin käyttäjät voivat lukea julkaisuja niin selaimella kuin iPadillakin. Lataa Lukusali 24/7 iPad-sovellus App Storesta tai mene osoitteeseen www.lukusali.fi ja tutustu PunaMustan uuteen sähköiseen palveluun.
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 di incit ero dolecat quiatesciae officipsunt elestibust, sfjkdfgkfyirtjreigjrkgkjgkfjgfjggfjhfdjkhkjdfkgjhksd sjd ad adoasdkasd jfwef . Tapio puolimaTka z z KasvatustieteenzteorianzjaztraditionzprofessorizJyväskylänzyliopistossaz vuodestaz2005. z z Valtiotieteenzjazkasvatustieteenztohtori. z z Tutkinutzmuunzmuas-z sazmoraalifilosofiaazjazz indoktrinaatiota.
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 T apio Puolimatka on ollut myrskyn silmässä viime kuukaudet. Kasvatustetieteen professori kirjoitti keväällä 2014 sukupuolineutraalia avioliittoa vastustavan asiantuntijalausunnon eduskunnan lakivaliokunnalle, ja nyt hänen tieteellisestä etiikastaan ja lähteiden käytöstään on meneillään yliopiston sisäinen esiselvitys. Myös kasvatustieteen opiskelijoilta on kuulunut ihmettelyä Puolimatkan uskontoon nojaavasta ajattelusta ja valikoivasta suhtautumisesta tieteellisiin teorioihin. Miten Puolimatka yhdistää tieteen ja uskonnon ja kuinka hän perustelee kiistellyt kannanottonsa? Kysyimme häneltä itseltään. Tapaan puolimaTkan Liikunnan kahviossa. Professori on paikalla ennen sovittua aikaa, hän on valmistautunut kirjoin ja tulostein. Tutkintapyyntö pistäisi varmaan kenet tahansa tarkaksi, ja Puolimatka tietää ajatustensa herättävän vastustusta. Aloitamme uskonnon ja tieteen suhteella. Puolimatkaa on kritisoitu siitä, että hänen uskonsa vaikuttaa hänen avoimuuteensa professorina ja tutkijana. Miten usko näkyy Puolimatkan työssä? ”En ole ollut varsinaisesti uskonnonfilosofi, eli tämä on vain siellä taustalla vaikuttava perusta, josta etsin ideoita”, hän sanoo. Uskonnolliset lähtökohdat johtavat Puolimatkan kuitenkin helposti tieteen valtavirran ulkopuolelle. Professori ei arkaile tuoda esiin ajatustensa poikkeavuutta. Hän antaa esimerkiksi konferenssiesitelmän, jossa opponentti arkaili vastata Puolimatkan väitteisiin. ”Joku selitti minulle jälkeenpäin, että se ei uskaltanut kritisoida sinua, kun se ei voinut uskoa, että sinä väität sitä mitä sinä väität”, hän nauraa. Puolimatka itse sanoo näkevänsä ulkopuolisuuden hyötynä. ”Se on eduksi minulle, koska se tekee minut kriittiseksi vallitsevia käsityksiä kohtaan.” kysyn puolimaTkalTa, miten usko vaikuttaa tutkimukseen, jonka pitäisi olla avointa kaikille mahdollisuuksille. Puolimatkan mielestä kristinusko on tieteelle erinomainen lähtökohta. ”Kun moderni, kokeellinen luonnontiede syntyi Euroopassa 1500-luvulla, kristinusko oli hyvin vahva”, hän aloittaa. “Siellä oli vahvana usko, että ihminen oli luotu Jumalan kuvaksi. Tämä on ratkaisevaa, koska jos ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, silloin jokaisen yksittäisen ihmisen järki ja havainnot ovat luotettavia.” Puolimatkalla on muitakin perusteita. ”Kristillisellä syntiinlankeemusopilla oli erittäin tärkeä merkitys kokeelliseen luonnontieteeseen. Se luo sen ajatuksen, että kaikkein älykkäimmätkin ihmiset voivat olla itsepetoksessa. Siitä syntyvät itsekriittiset tiedeyhteisöt.” Ajatus myöhäiskeskiaikaisen kristinuskon ylivoimaisuudesta tieteen pohjana särähtää perusteluista huolimatta korvaan. Eikö keskiajalla erityisesti islamilainen maailma tarjonnut perustan korkeatasoiselle tieteelle? Puolimatka tyrmää. ”Pointtihan on se, että se kesti hyvin lyhyen aikaa, ja sen painopistehän oli Syyriassa. Syyriassahan oli vanha kristillis-nestoriaaninen kulttuuri”, Puolimatka selittää. ”Siellä oli vuodesta 550 alkaen tämmöisiä vahvoja oppimiskeskuksia, se oli eräänlainen kulttuurin kehto. Kun islamilaiset tulivat sinne, aluksi monet hallitsijatkin olivat vapaamielisiä, jolloin ne sallivat tällaista moninaisuutta ja niillä oli valtavat rikkaudet sijoittaa siihen. Mutta eihän se kestänyt; siinä vaiheessa, kun islamilainen oikeaoppisuus sai lujemman otteen, se ei enää osoittautunut niin kovin hedelmälliseksi lähtökohdaksi”, Puolimatka sanoo. Jos puolimaTkaa kritisoidaankin umpimielisestä ajattelusta, hän itse valittaa useaan otteeseen nyky-yhteiskunnan jättävän yhä vähemmän tilaa avoimelle keskustelulle. ”Toivoisin, ettei meidän kulttuuri menisi siihen suuntaan mihin se on menossa, eli että se sulkeutuu. Että se on dogmaattisempi, ateistisesti.” Puolimatkan mielestä sulkeutuminen uhkaa jopa tutkimusta. Hän tarjoaa varoittavaksi esimerkiksi Neuvostoliittoa, jonka tiede ajautui hänen mukaansa retuperälle, koska ateistinen sensuurin ilmapiiri tukahdutti tutkijoiden vapautta. Tiede edellyttää tilaa ajatella ja kyseenalaistaa. ”Itsekriittisen tiedeyhteisön ideahan on se, että kaikkia käsityksiä voidaan korjata.” Nykyaikaisen yliopistoyhteisön piiristä löytyy Puolimatkan mielestä niin sulkeutunutta kuin avointakin keskustelijaa. Kristittyä tiedeyhteisöä professori pitää ateistista avoimempana, sillä altavastaajan asema pakottaa huomioimaan vaihtoehtoiset näkökulmat. ”Eihän meillä ole mitään hävittävää”, Puolimatka sanoo. Mutta jos ateistinen tiedeyhteisö ei ole valmis kyseenalaistamaan omia lähtökohtiaan, onko sitten kristillinen tiedeyhteisö valmis asettamaan omat peruskäsityksensä puntariin? Puolimatkan mukaan tämä ei ole tarpeen. ”Nythän ei ole kysymys siitä, että minä yhden ihmiselämän aikana voisin hypätä ateismista teismiin koko ajan”, professori selittää. Sen sijaan hän toteaa kaipaavansa enemmän avointa keskustelua ateististen ja kristittyjen tutkijoiden välille. puolimaTkaa on useaan otteeseen arvosteltu tieteen ja uskonnon tarkoitushakuisesta sekoittamisesta. Vuonna 2008 Kustannus Oy Uusi Tie sai Skepsis ry:n Huuhaa-palkinnon, koska se julkaisi kaksi Puolimatkan teosta, joissa professori muun muassa kyseenalaistaa vallitsevan evoluutiokäsityksen. Kyseenalainen kunnia ei tunnu saavan Puolimatkaa kiusaantuneeksi, mutta arvostelun hän torjuu: ”Todennäköistä on, että niistä ei kukaan koskaan lukenut tuota kirjaa [Usko, tiede ja evoluutio]. Niistä ei kukaan koskaan suostunut väittelemään minun kanssani.” Evoluutiokysymyksessä Puolimatka on kuitenkin eittämättä valtavirran ulkopuolella. Hänen mielestään tyhjästä ei voi syntyä mitään, siksi tarvitaan suunnittelijaa, Jumalaa. Puolimatkan mielestä todisteet eivät tue ajatusta, että yksi laji voisi kehittyä toisesta. Saati sitten, että materiasta voisi syntyä ihmisen tietoisuus. ”Sehän on aika hurja, utopistinen ajatus. Sehän on ihan tämmöinen kertomus.” Toki Puolimatka myöntää myös Jumalan olemassaolon olevan arvoitus, johon ihminen ei kykene löytämään aukottomia todisteita. Usko perustuu aina lopulta henkilökohtaiselle kokemukselle. VasTarannan professori teksti Minna Tiainen kuva Perttu Puranen uskonTo. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka karsastaa sukupuolineutraalia avioliittoa, vastustaa vallitsevaa evoluutiokäsitystä ja harmittelee, ettei nyky-yhteiskunta jätä tilaa kriittiselle ajattelulle. Toivoisin, eTTei meidän kulTTuuri menisi siihen suunTaan mihin se on menossa, eli eTTä se sulkeuTuu. Jos minä siTeeraan JoTain TuTkiJaa niin aJaTellaan, eTTä se on vähinTään krisTillinen fundamenTalisTi.
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 ”Sitten täytyy vain kysyä, kumpi on suurempi ongelma, maailmankaikkeuden synty tyhjästä vai Jumalan olemassaolo.” Puolimatkan mielestä jälkimmäinen ei sisällä loogista ongelmaa, koska henkisen Jumalan alkuperää ei tarvitse selittää samalla logiikalla kuin materiaalisen maailman syntyä. Vaikka Puolimatka on vakuuttunut kannoistaan, hän tiedostaa herättämänsä vastareaktion hyvin. Haastattelun aikana hän viittailee jatkuvasti erilaisiin tutkijoihin ja filosofeihin, ja viittauksia pohjustaa usein selvitys viitattavan suhteesta uskontoon. Puolimatka tuntuu olettavan, että hänen huomionsa olisi osalle tutkijoista epämieluisaa. ”Jos minä siteeraan jotain tutkijaa niin ajatellaan, että se on vähintään kristillinen fundamentalisti.” Siirrymme Puolimatkan kiisteltyyn asiantuntijalausuntoon. Huhtikuussa eduskunnan lakivaliokunnalle annettu lausunto käsittelee sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutusta lapsiin. Käytännössä Puolimatka perustelee siinä, miksi lakia ei tulisi hyväksyä. Puolimatkan lausuntoa on arvosteltu runsaasti. Jyväskylän yliopistolle tehdyn tutkintapyynnön keskiössä on kritiikki, jonka mukaan professori käyttää lähteitään väärin eli antaa lukijansa ymmärtää niiden lausuvan asioita, joihin ne eivät todellisuudessa ota kantaa. Puolimatka lainaa lausunnossa tutkimuksia, joissa verrataan biologisten vanhempien kanssa asuvia lapsia yksinhuoltajien ja uusperheiden lapsiin. Nämä tutkimukset toteavat ensimmäisen perhemallin parhaaksi lapselle. Tutkintapyynnössä Puolimatkan arvostellaan väittävän, että kyseiset tutkimukset toteaisivat myös sateenkaariperheet epäedullisiksi kasvuympäristöiksi, vaikka vertailut eivät ota tällaisiin perhemuotoihin kantaa mitenkään. Puolimatka vastaa kritiikkiin toteamalla, että hänen argumenttinsa on ymmärretty väärin. Hän ei keskity perustelemaan sitä, miksi lasten olisi huono asua miestai naisparien kanssa. Sen sijaan hän argumentoi, että sukupuolineutraali avioliittolaki on tuhoisa heteroparien lapsille: Se heikentää heteroavioliittoja niin, että yhä useampi pari eroaa. Ja tämä siis olisi ongelma, koska tutkimus sanoo, että eroperheiden lapsilla on muita vaikeampaa. Tähän täytyy pysähtyä hetkeksi: siis että heteroavioliitot alkavat hajoilla, jos homot pääsevät naimisiin? Näin Puolimatka ennustaa. ”Käytän tässä epäsuoraa päättelyä. Sitähän meidän on pakko tehdä, olemassa olevan tiedon varassa päätellä mitä siitä voi seurata.” Puolimatkan logiikka menee kutakuinkin näin: Nykyisellään avioliiton keskeinen päämäärä on lasten saaminen ja kasvattaminen. Samalla avioliittokäsitys sisältää viestin, että lapsi tarvitsee biologisia vanhempiaan. Tämä antaa instituutiolle pysyvyyttä, joka GOGO EXPRESS SEPPÄLÄ Vasarakatu 27, 40320 Jyväskylä, p.010-2871 492 GOGO EXPRESS SAVELA Onkapannu 1, 40700 Jyväskylä, p. 010-2871 494 ISO KUNTOSALI YLI 1000 m 2 ALK. 18€ /kk , LIITTYMINEN ALK. 18€ gogoexpress.fi LIITY NETISSÄ! taPio Puolimatka kirjoitti keväällä 2014 eduskunnan lakivaliokunnalle asiantuntijalausunnon sukupuolineutraalin avioliiton vaikutuksista. Helsinkiläinen freelancetoimittaja Lilja Tamminen arvosteli lausuntoa blogissaan pian tämän jälkeen. Tamminen kävi läpi Puolimatkan lukuisat lähdeviitteet ja perusteli pitkässä kirjoituksessaan, että Puolimatkan käyttämät lähteet olisi valittu tarkoitushakuisesti, osa niistä olisi äärikristillisiä pamfletteja ja osa tieteellisesti muuten kyseenalaisia. Tammisen kirjoitukseen nojaten Joonas Mattsson teki viime vuoden marraskuussa Jyväskylän yliopiston rehtorille tutkintapyynnön, jossa hän pyysi yliopistoa tutkimaan Puolimatkan lähteiden käytön. Mattsson ei kiinnittänyt niinkään huomiota epätieteellisyyteen kuin joidenkin lähteiden mahdollisesti tarkoitushakuiseen väärintulkintaan. Rehtori käynnisti asiasta esiselvityksen 22.12.2014. Tämän jälkeen niin Puolimatka kuin Mattssonkin ovat kirjoittaneet vastineita toistensa huomioihin, ja lähiviikkoina rehtorilta odotetaan päätöstä, siirrytäänkö asiassa varsinaiseen tutkintaan. Tällöin selvitykseen otettaisiin avuksi ulkopuolisia asiantuntijoita. Yliopiston lakimiehen Anu Ikävalkon mukaan vastaavia tutkintapyyntöjä tulee Jyväskylän yliopistolle useita vuodessa. Epämieluisa julkisuus on yleisin negatiivinen seuraus, joka tutkinnasta on odotettavissa. lausunnosta esiselvitykseen On helpOmpi argumentOida, että heterOparisuhteessa elävä lapsi kärsii. katoaa, jos avioliiton merkitys muutetaan sukupuolineutraaliksi eli se tehdään mahdolliseksi myös samaa sukupuolta oleville pareille. Lisäksi Puolimatka ennakoi, että homoseksuaalisten miesten keskuudessa yleinen avoimen suhteen malli siirtyisi heteroseksuaalisiin suhteisiin ja heikentäisi niitä siten sisältäpäin. Miksi näin olisi syytä olettaa? ”Kun näissä suhteissa on eri dynamiikka, ja sinä pistät ne samaan instituutioon, niin tässä tapauksessa homoseksuaalisen suhteen dynamiikka alkaa tunkeutua heteroseksuaaliseen.” Puolimatka sanoo joidenkin sosiologien tukevan ajatusta. Joudun sulattelemaan niin olettamuksen sisältöä kuin logiikkaakin. Jos Puolimatkan kuvailemat suhdemallit vaikuttaisivatkin toisiinsa, eikö tämä vastavuoroisesti toisi homoliittoihin professorin ihannoimaa pysyvyyttä? Puolimatka pyörittelee mahdollisuutta edestakaisin, mutta palaa sitten pelkoonsa avioliiton lähtökohtien murenemisesta. ”Jos minä olin oikeassa siinä, että nyt kun me muutetaan tätä avioliittoa niin että se ei enää sisällä samanlaista pysyvyyden normia kuin tähän asti, niin instituution pysyvyyttä luova vaikutus yleensäkin heikkenee.” Avioliittokäsitteen muuttumisesta seuraa siis Puolimatkan päättelyketjussa uusi yhteiskunnallinen normi, jonka mukaan biologinen vanhempi ei olisi lapselle enää tärkeä. Ja näin sukupuolineutraali avioliitto asiantuntijalausunnon mukaan ”tekee sosiaalisesti hyväksyttävämmäksi isälle jättää perheensä”. Samalla se vie Puolimatkan mukaan lapselta oikeuden biologisten vanhempien kaipuuseen. Empiirisellä tutkimuksella hypoteesia ei voi lähiaikoina vahvistaa, sillä kestäisi Puolimatkan mukaan 100–200 vuotta, että nykyisen avioliittonormin vaikutukset hälvenisivät. aSiantuntijalauSunnoSSa riittää ihmeteltävää, kaikkea ei millään ehdi kysyä eikä kaikki kysytty mahdu tähän juttuun. Yksi yleisemminkin kummastusta herättänyt kohta täytyy silti vielä selvittää. Puolimatka kirjoittaa lausunnossa reippaasti, lähteisiin viittaamatta, että 98 prosenttia lapsista kärsisi mahdollisesti sukupuolineutraalin avioliittolain vuoksi. Mistä tämä luku tulee ja keitä ovat ne kaksi prosenttia lapsista, jotka eivät kärsisi muutoksesta? Haastattelutilanteessa Puolimatka ei muista lähdettä, mutta perusteellinen selvitys tulee sähköpostilla jälkeenpäin: Luku perustuu amerikkalaiseen arvioon, jonka mukaan puoli prosenttia lapsista elää sateenkaariperheissä. Koska tarkkoja tilastoja ei ole, Puolimatka on kertonut tämän luvun vielä neljällä. Näin päädytään kahteen prosenttiin, jotka siis viittaavat niihin lapsiin, jotka jo nykyisellään kasvavat sateenkaariperheissä ja joihin avioliittolain negatiiviset vaikutukset eivät välttämättä yllä. ”On helpompi argumentoida, että heteroparisuhteessa elävä lapsi kärsii”, Puolimatka toteaa. Onko Puolimatkan mielestä ongelmallista käyttää karkeita lukuja, joita ei lausunnossa ole perusteltu mitenkään? ”Onhan se tietyllä tavalla”, Puolimatka myöntää haastattelussa. Sähköpostissa hän jatkaa: “Mutta tässä tapauksessa olen pyöristänyt lukuja vastapuolen eduksi. Näin usein teemme filosofisessa argumentaatiossa, jottei keskustelu juuttuisi kiistelyyn yksityiskohdista.” Sitä paitsi asiantuntijalausunnolta ei Puolimatkan mukaan voi odottaa täydellisyyttä. ”Näissä lausunnoissa on se ongelma, että meillä oli kaksi viikkoa aikaa tehdä ne”, Puolimatka selittää ja jatkaa painottamalla kiireen merkitystä tekstin laatimisessa. ”Kysymys ei ole siitä, että lausunto olisi virheetön. Mutta toisaalta jos otetaan vertailukohdaksi tämä toinen lausunto, niin eihän tässä ole juuri yhtään lähdeviitteitä.” Puolimatka kaivaa esiin psykologian professorin Jarl Wahlströmin antaman vastaavan lausunnon, joka suhtautuu lakialoitteeseen positiivisesti. Lähteiden määrässä se tosiaan häviää Puolimatkalle. sitten täytyy vain kysyä, kumpi On suurempi Ongelma, maailmankaikkeuden synty tyhjästä vai jumalan OlemassaOlO.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 Loppiaisesta pääsiäiseen elämme härkäeli selkäviikkoja. On työnteon ja kuivan ruisleivän pureskelun aika. Menot Mustassa KynnyKsessä tehdään helmikuussa aikahyppy menneisyyteen – ja tulevaisuuteen – kun lavalle nousee sitä kuuluisaa kulttimainetta nauttiva elektronisen musiikin yhtye Aavikko. ”Pyritään tekemään musaa vuodesta toiseen 10 vuotta aikaamme jäljessä ja 10 vuotta sitä edellä. Näin pysymme tuoreena ikuisesti”, kertoo yhtyeessä rumpuja ja erilaisia elektronisia lyömäsoittimia soittava Tomi Leppänen. Siilinjärvellä vuonna 1995 perustettu bändi tunnetaan retro-futuristisesta soundistaan ja tarttuvista melodioista, jotka yhdessä kuulostavat siltä, miltä 1980-luvulla ajateltiin 2000-luvun kuulostavan. Aavikon levyjä on julkaistu Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa sekä Venäjällä. Uusi albumi on tavattu julkaista viiden vuoden välein. Tä28.2. Musta Kynnys HelsinKiläisen laulaja-lauluntekijä Aino Vennan sielukas tulkinta on kuin 1920-luvun Yhdysvaltojen syvän etelän puuvillapelloilta. Englanniksi ja ranskaksi laulavan Vennan musiikissa on aineksia myös ranskalaisista chansoneista ja vanhasta rock ’n’ rollista. 20.2. Musta Kynnys 20-vuotias Aavikko elää yhä Aavikko kutsuu musiikkiaan muysiciksi, joka on yhdistelmä sanoista mystic ja music. Heidän mottonsa on: We play you dance! 21.2. PaviljonKi yKsi suoMalaisen stand up -komiikan suurista nimistä, Sami Hedberg, aikoo rikkoa 10-vuotisjuhlakiertueellaan Guinnessin maailmanennätyksen tekemällä 365 stand up -keikkaa vuoden aikana. Voimassa oleva ennätys kumoutuu 200 keikan jälkeen, kunhan jokaisen keikan kesto on yli tunti ja yleisössä on vähintään 100 henkilöä. Jyväskylässä hän esiintyy saman illan aikana kahdesti. KaMPus Kino PETTEri KAlliomäKi ArVoSTElEE iloKiVEN TUlEViA NäYTöKSiä Tracks joHn Curran, 2013 ti 17.2. Klo 19.00 Elämysmatkailun korviketuote, joka kuvittaa National Geographic -reportaasin nuoren naisen kamelivaelluksesta Australian halki. Syvyyttä teoksessa on yhtä paljon kuin turistipostikortissa. Mia Wasikowska on pääroolissa söötti, ellei jo viittä vaille imelä. arvosana: 2/5 Pride MattHew warCHus, 2014 Ma 23.2. Klo 19.00 Kertomus Britannian kaivoslakosta 1984–85 ja sen yllättävistä tukijoukoista, jotka kohosivat lontoon gay-piirien keskuudesta. lähihistoriasta pengottu aihe on niin hyvä, että sen olisi suonut saavan kunnollisen valkokangaskäsittelyn. Valitettavasti Warchus ja kumppanit sokeroivat humanistisen sanoman siinä määrin piloille, että itse Thatcherkin olisi voinut niellä koukun. Pohjimmiltaan hyvää tarkoittavasta solidaarisuusjulistuksesta on silti kyse – ja näyttelijäkaarti on kauttaaltaan sympaattinen. arvosana: 3/5 ’71 yann DeMange, 2014 ti 24.2. Klo 19.00 Brittisotilas joutuu eroon joukoistaan keskellä vihamielistä katolilaisvyöhykettä vuoden 1971 Belfastissa, ja löytää itsensä keskeltä Odd Man Out -tyylistä selviytymisodysseijaa. Ankeista näyistä ja kameranheiluttelusta viehättynyt ohjaaja Demange osaa lähinnä kierrättää muista elokuvista tuttuja asetelmia ja kohtauksia, mutta muutaman vuosikymmenen takaisten traumojen käsittelijäksi hänestä ei ole. arvosana: 1/5 lisäKsi oHjelMistossa mA 16.2. Klo 19.00 ThE CoNGrESS mA 2.3. Klo 19.00 ThE ThEorY of EVErYThiNG Ti 3.3. Klo 19.00 ThoU WAST milD AND loVElY 20.2. jyväsjärven jää Perinteinen Kuutamohiihto järjestetään tutuilla reiteillä hiihtolomaviikon alussa. lähdöt Noukanniemestä, Savutuvan Apajalta sekä hotelli Albalta kello 18.00 20.00. Etappeja on alle kahdesta kilometristä ylöspäin. äijälänsalmen suulla on nuotiopaikka. tekstit Menot-setä ANN m Ar iE D Ah lq V iS T nä vuonna tulee kokoelmalevy. ”2015 on omistettu vanhojen muistelulle. Uutta materiaalia sisältävä levy julkaistaan varmaan ensi vuonna. Erittäin mielenkiintoinen levy on tulossa”, lupailee leppänen. Aavikko on keikkaillut vuosien varrella 18 maassa. ikimuistoisin keikkamuisto on las Vegasista. ”Se, kun ( Faith No Moren laulajana parhaiten tunnettu) Mike Patton astui sisään saliin ja sähköt katkesivat koko paikasta. Se oli maaginen hetki.” Juhlavuoden kunniaksi bändi aikoo kiertää kotimaan kaupungit. onko tälle kiertueelle luvassa jotain erityistä? ”Voin luvata varmasti, ettei ole mitään erikoista. Tyypillisintä Aavikkoa, mitä on. Jos siitä tykkää, niin kannattaa tulla paikalle.” 28.2. lutaKonauKio vaHvoja MieHiä ja naisia vääntämässä, juoksemassa ja murjomassa hikisesti pallon perässä lumessa! Vuodesta 2002 järjestetty Snow rugby -tapahtuma järjestetään tänä vuonna lutakonaukiolla. Turnaukseen on odotettavissa toistakymmentä suomalaista ja ulkomaalaista joukkuetta. Pelejä pelataan lumikentillä yhdeksästä lähtien. Päivä huipentuu miesten sarjan finaaliin noin kello 17. 27.2.lutaKKo MuiDen Muassa Laulurastaasta, Jätkäjätkistä sekä Liljan loistosta tuttu Puppa J., Jamaikalla ja Suomenlinnan saarilla uutta albumiaan työstänyt Raappana sekä esimerkiksi Jukka Pojan kanssa esiintynyt Sound Explosion Band -yhtye yhdistivät voimansa ja lähtivät kiertämään Suomea. Epäilemättä letkeän ja rakkaudentäytteisen setin voi käydä haistelemassa lutakossa helmikuun viimeisenä perjantaina. 23.2. PuistoKoulu MaMa afriCan afrotanssitunnit käynnistyvät jälleen. Varmasti parempi lääke masennusta vastaan kuin mikään pilleri. Tunnit on tarkoitettu alkeisja jatkotason tanssijoille. Ensimmäinen kokeilukerta on ilmainen ja mukaan ehtii myöhemminkin. 28.2. PoPPari nyt on kova. monipolvista taidepoppia soittava helsinkiläinen Color Dolor julkaisee toisen pitkäsoittonsa Wonderchild aivan näinä päivinä. Ensimmäinen sai musiikkilehdissä neljää ja viittä tähteä ja helsingin Sanomien mukaan kyseessä ovat ”tulevaisuuden supertähdet”. mene ja tiedä, mutta yhtyeen shamanistinen soundi on ainakin omalaatuinen, kiehtova ja kaunis. K Ai K UU S iS T o P r o Pr o m oT io N TEro TAKAlA-ESKolA STUPiDo rECorDS ”Pyritään tekemään sAmAA musAA vuodestA toiseen.” 20-vuotiaan Aavikon rumpali Tomi Leppänen yhtyeen tulevaisuuden tavoitteista.
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 mukiin menevää mikroruokaa T iesitkö, että einesten kuumentamisen lisäksi tällä kodinkoneella voi valmistaa ruokaa alusta loppuun? Mikroaaltouunilla voi kokata vaikka mitä: internetistä löytyy valtavasti eri reseptejä, suolaisia ja makeita pikaherkkuja. Aamuisen pommiinnukkumisen tai kiireisen lounastauon pelastaa alle kymmenessä minuutissa valmistuva yhden hengen annos. Ainesten sekoittaminen ja ruoan valmistaminen yhdessä kahvimukissa vähentää myös tiskejä. Makeanhimon yllättäessä ei ole tarpeen paistaa uunipellillistä leivonnaisia, kun on mahdollista valmistaa sinkkukokoinen herkku. EnnEn kokkaamisTa tarkista, että muki on varmasti mikronkestävä. Sen tulee olla myös tarpeeksi tilava, jotta paistokset eivät kuohu yli. Mikron putsaaminen on inhottavaa hommaa. Paistoajat vaihtelevat hieman mikron maksimitehon mukaan – pidä ruokiasi silmällä ja testaa eri paistoaikoja. Ohjeiden ruoat on kokattu 700 watin teholla. Näillä resepteillä onnistui myös suhteellisen tumpelo toimittaja. pEruspohja z z 50zmlzjauhoja z z 1ztlzsokeria z z (1/8ztlzsuolaa) z z 1?4ztlzleivinjauhetta z z 1ztlzöljyä z z 3-z4ztlzmaitoa sEkoiTa kuivaT aineet keskenään. Lisää öljy ja maito, sekoita tasaiseksi. Lisää esimerkiksi marjoja, suklaarouhetta tai vanilliinisokeria makusi mukaan. Kuvan muffinssin taikinaan on lisätty kaksi teelusikallista kaakaojauhetta ja rouhittu pala suklaata. Taikina ei saa olla liian kuivaa. Paista mikrossa korkealla lämmöllä noin puolitoista minuuttia. Jos muffinsi on mikrossa liian kauan, se kuivuu ikävästi. Mikromuffinsi pEruspohja z z 2zkananmunaa z z lorauszmaitoa Lisäksi z z mausteitaz(suola,zmustapippuri..) z z haluamiasiztäytteitäz(jääkaapinzjämätz sopivatztähänzhyvin) riko kananmunaT mukiin. Lisää maito ja sekoita kananmunien rakenne rikki haarukalla. Mausta makusi mukaan. Voit lisätä mukaan lähes mitä tahansa – kuvan munakkaaseen on käytetty tomaattimurskan jämät ja paistamisen jälkeen mukaan ripoteltu raejuustoa. Paista mikrossa korkealla lämmöllä noin puolitoista minuuttia. Munakas saattaa kuohua yli mukista! Mikromunakas pika-annos. Krapularuuan lämmittäjä, eilisten jämien pelastaja. 80luvulla yleistyneestä mikroaaltouunista ei tullut leivinuunin korvaajaa, vaikka sillä kypsentäminen on helppoa ja nopeaa. teksti ja kuvat Ines Sirén Ravintola Sohwi Vaasankatu 21 JKL WWW.SOHWI.FI SOHWIN OPISKELIJABURGERIT! lihaja kasvisversiona 9,90€ kpl VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA! MYÖS MUITA MAISTUVIA OPISKELIJATAR JOUKSIA! TULE TSEKKAAMAAN !!! Muffinsin voi maustaa suklaan sijaan vaikka marjoilla. Mikromunakkaaseen on kätevä käyttää jääkaapin jämiä.
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 kaikki palaa, kunhan tarpeeksi yrittää. Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Elethään ko pellossa pello on kunta lapissa ja ruottin puolele jatkuva kylä tornionjoen molemmin puolin. kerroin ko et sie kuitenkhaan tienny. pellon kunnassa assuupi nytten 3674 asukasta ja yli nelketä prossaa niistä on eläkeläisiä. arvatenki sielä oli aikoihnaan kohta puolet enempi völjyä (populaa) lähinä joppauksen (ruottista salakuljettamisen) takia. silloin harrastethin poikkinaintiaki, elikkä saikathin (värkäthin) väylän (joen) toisen puolen kansen ja kesäsin oli aina poikkinaintirajahäät, jossa toinen oli ruottalainen ja toinen suomalainen. net olit koko kylän yhteiset juhlat. Enhän ei hellua (seurustelukumppania) löyvy omaltakhan puolelta eikä muutenkhan iloset asiat juurikhan kiinnosta. pello rakentuupi oikeasthan järvikylistä ja kesämökeistä. nuorena met ruukathiin käyä joka viikko ryyppäämässä jonku mökilä kukasjärvelä, konttajärvelä, sieppijärvelä, lankojärvelä, puolamajärvelä, rattosjärvelä, raanujärvelä, ratasjärvelä... no pelathin met seku (vaikea suomentaa, vaikka huvin ja urheilun vuoksi) lentopalloaki välhiin. itte mie olen korpijärveltä, sielä ei muita asunukhaan ko minun perhe. ala-astheen mie ehin käyä ruuhijärvelä ennen ko se lakkautethin. usotsie että joskus oli kuustoistaki kyläkoulua kunnassa ko nytten niitä on kaks. no pellon keskustasta löytyy peruskoulu ja lukio, eihän sinne ollu meän perältä ko kuusketä kilsaa. Ei se mulle ollu poka mikhään, mutta mie olinki jo yläasteikänen. net jokka ei jää pelhoon alkoholisoituhmaan nuuska huulessa vaan lähtevät muuale niin eivät tohi kertoa mistä ovat poies (kotosin) ko eivät jaksa kuunnella niitä peltovitsejä eivätkä praataa murtheelansa ko eivät jaksa kuunnella muitten pelhoshönkhöthykshiä. itteltäki jääny moni sana poies ko ei niitä kukhaan täälä etelässä ymmärä, mikä on minusta hassua ko emmie ees puhu niin pahasti ko nuot oikeat meänkieliset, joita en ymmärä itekhän. häätyy (täytyy) lopuksi vasitenki (varta vasten) sanoa, että mie olen pellosta (en pelhosta) mutta matkustan kyllä pelhoon aina pari kertaa vuessa ko rahat junaliphuun riittää. Roosa Kämäräinen Vaara lojuu käytävällä teksti Laura Piiroinen kuva Perttu Puranen paloturVallisuus. Oletko joskus päättänyt päästä eroon jostakin tavarastasi yksinkertaisesti tuuppaamalla sen rappukäytävälle? Ei kannata. Se saattaa koitua kohtaloksesi. o piskelija-asuntojen rappukäytävät, varastot sekä kaiken huipuksi myös paloportaat ovat joidenkin kerrostalossa asuvien mielestä erittäin toimivia sekä väliaikaisina säilytystiloina että tavaroiden dumppauspaikkoina. Toki tällaiset huonekalujen hautausmaat voivat olla rahapulassa kärvistelevälle todellisia aarrekammioita, mutta ensisijaisesti ne ovat kaikille vakavia turvallisuusriskejä. Kulkureittien esteettömyys on niinkin merkittävä asia, että siitä on oma pykälänsä (10 §) pelastuslaissa. keski-suomen pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Jouni Nurminen kertoo, että yleisesti niiden talojen, joiden asukkaat ovat pääsääntöisesti muita kuin opiskelijoita, käytäviltä löytyy lastenrattaita. Sen sijaan opiskelija-asuntojen yleisistä tiloista voi löytyä hänen mukaansa ihan mitä tahansa. Käytäville jätetyt huonekalut ja muut tavarat aiheuttavat itsekseen vain harvoin tulipaloja, mutta ne ovat haitaksi muilla tavoin. Kaikkein vaarallisimpia ne ovat esteinä: useimmissa asuinkerrostaloissa on vain yksi poistumistie, joten varomattomasti hylätyt tavarat vaikeuttavat ulospääsyä joskus hyvinkin dramaattisesti. Ne myös ruokkivat jo syttynyttä tulipaloa ja levittävät palaessaan tehokkaasti myrkyllisiä kaasuja ja näkemistä vaikeuttavaa savua. Kaikki tavarat eivät syty palamaan yhtä herkästi, mutta kuten Nurminen toteaa, “kaikki palaa, kunhan tarpeeksi yrittää”. Täyspuiset huonekalut syttyvät hitaammin kuin esimerkiksi vaahtomuovipatjat, jotka miltei roihahtavat liekkeihin. Minkä tahansa materiaalin palamisesta syntyvät kaasut ovat hengitysmyrkkyjä, mutta erityisen vaarallisia ovat kaasut, joita muodostuu kun vaikkapa televisiossa tai sohvan pehmusteessa oleva muoviaines palaa. nurminen lohduttaa kuitenkin, että esimerkiksi ylioppilaskylän pihoille kaartaa palonsammutusvälineistö huomattavasti useammin väärän kuin aiheellisen hälytyksen vuoksi. Nämä johtuvat useimmiten vanhempien asuntojen liesituulettimien puutteesta. “Kun tehdään jotain tujumman tuoksuista ruokaa, käryt tuuletetaan käytävään. Käytävissä taas on paloilmoittimet, jotka hälyttävät sammuttajat paikalle.” Koska kolmannesta aiheettomasta käynnistä laskutetaan, kannattaakin ruoantuoksut tuulettaa suosiolla ikkunoista tai parvekkeelta ulos eikä käytävään. kortepohjan ylioppilaskylän a-talon aula on tavaraa täynnään.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 T ässä näytelmässä ei sanota sanaakaan. Mutta silti se ei ole sanatonta teatteria. Näin kuvailevat Jyväskylän ylioppilasteatterin kevään esityksen, Merkkimiehen, ohjaajat ja käsikirjoittajat Suvi Salomaa ja Antti Viitamäki uutta teostaan. JYT tekee 5. päivä maaliskuuta omanlaistaan historiaa, kun Merkkimies saa ensi-iltansa. Esitys on ensimmäinen kokoillan naamioteatterinäytelmä Jyväskylässä. Mukana on myös videoita ja varjoteatteria. Naamioteatteri on nimensä mukaisesti teatteria, jossa näytellään maskit päässä. Ja ollaan hiljaa. Sanoja ei ääneen sanota, mutta Salomaa ei silti kutsuisi naamioteatteria sanattomaksi teatteriksi. ”Asiat kerrotaan vain muulla tavalla kuin sanoilla, esimerkiksi fyysisyydellä. Tällä tavalla myöskään katsojan äidinkielellä ei ole väliä”, hän selittää. Joskus naamioteatterissa saattaa olla kylttejä tai rekvisiitassa muita tekstejä, mutta Merkkimiehessä ei ole niitäkään. Salomaa tutuStui naamioteatteriin Vamos-teatterin kautta opiskellessaan Englannissa näyttelijäksi. Siellä hän oppi myös valmistamaan maskeja, ja siksi osa Merkkimiehessäkin nähtävistä naamioista on ohjaajan käsialaa. Englannissa naamioteatteri on huomattavasti tunnetumpaa kuin Suomessa. ”Tänne se on vasta rantautumassa, niin kuin muunkinlainen fyysinen teatteri”, Salomaa toteaa. Merkkimies on ollut Salomaan ja Viitamäen vuoden mittainen projekti: yhteistyön suunnittelu alkoi tammikuussa 2014. Salomaa oli tehnyt Jyväskylässä aikaisemmin lyhyitä naamioteatteriesityksiä, ja Viitamäki oli innostunut niistä. ”Ihmettelin, että miten tunnelman voi saada aikaan sillä tavalla, ilman sanoja. Yhden ilmeen naamiot unohtaa ja alkaa suhtautua hahmoihin ihmisinä, ihan kuin niillä ei naamioita olisikaan. Esityksen jälkeen ei oikein ymmärrä, miten se tapahtui.”, Viitamäki sanoo. JYT valikoitui teatteriksi, sillä teatteri on Viitamäen mukaan tunnettu kokeilunhalustaan. Viimeksi Viitamäki on ohjannut JYT:lle ElämänkiElistä tEattEria EnSi-ilta. JYT tekee uuden aluevaltauksen ja kokeilee naamioteatteria. Esitys on viimeinen ennen Ilokiven peruskorjausta. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuvat Perttu Puranen ilmaa pitää heti ottaa, kun pääsee maskista ulos. ohjaaja suvi salomaa sovittaa naamiota nico Rissaselle.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 Taattuja korvamatoja AurorA: KAdotAAn KAupunKiin (roKKA) Tamperelaisen reggaemuusikko Auroran debyyttialbumi Kadotaan kaupunkiin on positiivinen yllätys. Viime vuosina suomalaiset, kirkkaat heleät naispopäänet ovat olleet radiokanavilla enemmän sääntö kuin poikkeus, joten rouhea Aurora on virkistävä tuulahdus. Poppiahan Aurorakin lähtökohtaisesti on, mutta myös viitteitä miespuoliseen Jukka Poikaan löytyy. Sinkkukappaleita ( Kulkijan laulu, Se soi, Eilisen aurinko ja tuoreimpana Runopoika) valittaessa on luotettu korvamatotaktiikkaan. Juuri nuo neljä kappaletta jäävät kaikista helpoiten päähän junnaamaan. Parasta reggaemeininkiä sen sijaan löytyy esimerkiksi levyn aloittavasta Annetaan tapahtuu -kappaleesta, jossa mukana on Jätkäjätkistä tuttu Puppa J. Aurora on itse kuvaillut esikoistaan melankoliseksi kokonaisuudeksi. Vaikka sanoitukset ehkä sellaisia ovatkin, niin Auroralle sen sijaan tekee mieli sanoa ennemminkin positiivisesti tervetuloa. Tervetuloa tekemään reggaeta ja poppia eri tavalla kuin on totuttu. Suvi-Tuulia Nykänen Itseironinen räppäri Lyttä: Mr. HArALd (oMAKustAnne) ”Ei jaksa keittää vettä, niin syön makaronit kuivana”, räppää jyväskyläläinen Lyttä soololevynsä Laiskurit-kappaleella. Tuo yksittäinen rivi tiivistää, millaisessa mielenmaisemassa hän liikkuu Mr. Harald -albumillaan. Lytän käsittelemät aiheet ovat kuluneita. Esimerkiksi päihteidenkäyttö, laiskuus ja välinpitämättömyys muiden ihmisten mielipiteitä kohtaan ovat olleet vuosia vakiosisältöä kotimaisilla räppilevyillä. Mr. Haraldin pelastavat kuitenkin Lytän omaperäinen tapa räpätä, itseironia sekä jenkkiräpin traditioille kumartava tuotanto. Albumi on tärkeä muistutus siitä, että metallimusiikistaan tunnetussa Jyväskylässä on myös muita virkeitä alakulttuureita. Tuomas Kokko Vielä kerran Eino Leino eLe: eLe (soKAnen) ELE on Eva & Manu -yhtyeestä tutun Eva Louhivuoren luotsaama poppoo, joka on käsitellyt Eino Leinon runoja uusiksi. Sävellyksistä on vastannut laulaja Louhivuori itse, taustalla taas on monista muista pop/folk-yhtyeistä tuttuja muusikkoja. ELE on kuitenkin omien sanojensa mukaan ennen kaikkea kaveriporukka. Albumille päätyneet runot ja niistä syntyneet kappaleet eivät ole Leinon tuotannosta niitä tunnetuimpia. Elegiaa tai Lapin kesää ei tältä levyltä siis löydy, mikä on ehdottoman hyvä. Leinon runoudesta on hyvä tuoda esiin muitakin helmiä. Paikoittain levy vain kuulostaa hieman samalta ja puuduttavalta. Piristävinä ruiskeina toimivat rohkeat sovitukset. Esimerkiksi Suuri onni ja singlenä julkaistu Kun kello soi tuovat runoutta esille kunnioittavasti mutta silti rullaavasti, eivät ollenkaan tylsästi. Suvi-Tuulia Nykänen vuonna 2008. Näyttelijänä hän oli mukana vuonna 2010 Tyynymiehessä. MerKKiMieHen tArinA on ajankohtainen. Se kertoo siitä, miten hankalaa on, kun ihmisen pitää aina olla yksilö, mutta kuitenkin sopeutua yhteiskuntaan, olla ja elää niin kuin kaikki muutkin. Siinä on ristiriita: ole yksilö, unelmoi, mutta ole silti osa massaa äläkä haikaile liikoja. Useimmat meistä haluavat tuntea itsensä hyväksytyiksi, ja päätyvät sitten etsimään sitä omaa juttuaan koko loppuelämänsä. Esityksessä seurataan Matin tarinaa melkein syntymästä kuolemaan. ”Matilla on passi, ikään kuin pitsapassi, johon hän saa kaikista tärkeistä virstanpylväistä merkin. Mutta kun elää tietynlaista muotinmukaista elämää, jossain vaiheessa alkaa miettimään, että entäs minä. Mitä mitä haluan”, Viitamäki valottaa Merkkimiehen tarinaa. Intensiivisen tarinan lisäksi musiikki näyttelee Merkkimiehessä suurta roolia. Kaksi tuntia kestävä näytelmä on läpisävelletty, eikä missään kohtaa esitystä pitäisi olla hiljaista hetkeä. Musiikki on kokonaisuudessaan Viitamäen käsialaa. ”Suurin osa on tehty tietokoneella, mutta yritän saada mukaan myös muutaman aidon soittimen”, Viitamäki suunnittelee. MusiiKKi on tärkeää myös näyttelijöille. Kun sanoja ei ole, näyttelijät seuraavat musiikin iskuja tietääkseen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Seurattavaa riittääkin, sillä Merkkimiehessä on noin 30 roolia ja tasan 10 näyttelijää. Jokainen naamiokin vaihtuu aina roolin ja tunteen mukaan. ”Siinä käy koko ajan sellaista ajatuskulkua, sisäistä dialogia samalla tavalla kuin normaalissakin teatterissa tekee äänellä. Fysiikka pitää huomioida ihan eri tavalla, jokaisen liikkeen täytyy olla tarkoituksenmukainen”, kertoo neljää eri roolia Merkkimiehessä esittävä Sanni Hirvonen. Merkkimiehen kymmenestä näyttelijästä vain yhdellä on aikaisempaa kokemusta naamioteatterista. Hirvonen ja muun muassa Matin äitiä näyttelevä Siiri Lehtonen ovat pitäneet uutta aluevaltausta mielenkiintoisena. ”Kyllähän maski puristaa ja on epämiellyttävä. Ilmaa pitää heti ottaa kun pääsee maskista ulos. Mutta silti se on jännittävää, sitä ikään kuin unohtaa, että maski edes on päässä. Naamion takana tekee ilmeitäkin ihan samalla tavalla kuin ilman sitä”, Lehtonen pohtii. MerKKiMies on viimeinen Ilokivessä esitettävä esitys ennen kesällä alkavaa peruskorjausta. Viitamäki toivoo, että JYT:n normaalin katsojakunnan lisäksi myös vaihto-opiskelijat löytäisivät kevään esityksen. ”Tässä kun sillä kielellä ei ole väliä. Toivon ja odotan hämmentynyttä ja lumoutunutta vastaanottoa, että katsoja alkaa miettiä, mitä ihmettä tämä oikein on”, Viitamäki pohtii. Sanattomuutta ei pidä pelätä, kuva ja musiikki kyllä kertovat tarinansa. Ja vaikka sanoja ei konkreettisesti kuulekaan, niitä alkaa yllättävän nopeasti keksiä täydentämään tarinaa. Elämänkieltä ymmärtävät kaikki. ”Tämä on ainutkertainen ja elämänmittainen matka, Ilokiven oma spektaakkeli”, Viitamäki hymyilee. z z ensi-iltaztoz5.3zkloz19 z z toz19.3.zkloz19 z z laz21.3.zkloz13 z z suz22.3.zkloz15zjazkloz19 z z toz26.3.zkloz19 z z suz29.3.zkloz15zjazkloz19 z z toz2.4.zkloz19 z z suz5.4.zkloz15zjazkloz19 z z toz9.4.zkloz19 z z kez22.4.zkloz13z z z 23.4.zkloz19z ESiTyKSET yLioPPiLASTALo iLoKiVESSä. LiPuT MAKSAVAT 8-13 EuroA. ESiTyS KESTää noin KAKSi TunTiA. MerKKiMieHen esitysAjAt Suvi Salomaa ja Antti Viitamäki ohjaavat Merkkimiehen. Nyt on varaa valita! Vapaita kaksioita 2h+ keittiö/keittokomero/tupakeittiö www.kortepohja.fi Keskustaan lyhyt matka! Opiskelemaan lyhyt matka! Monta urheilumestaa lähellä! Kauppaan lyhyt matka! Bussit kulkee hyvin! Baariin lyhyt matka! Kotiin lyhyt matka! Kaverit lähellä! Muista myös nämä! Hakuohjeet www.kortepohja.fi. Miten vaivatonta: JYYn jäsenille vuokraan sisältyy netti (!!), vesi, sähkö, pesutupien käyttö, yleiset saunat ja kotivakuutus! Koteja kaveruksille, pareille ja perheille.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 Ma 2.3. Herkkusienirisotto* Rapeat seipalat, jugurttikastike* Jauhelihalasagne Ti 3.3. Pinaattikeitto* Uunimakkara Aprikoosi-lihapata* Ke 4.3. Juuresratatouille* Silakkapihvit Karjalanpaisti* To 5.3. Vihreä kasviscurry* Tonnikalapasta* Jauhelihapihvi, tomaattikastike* Pe 6.3. Kasvis-papupihvit* Currykala* Keltainen broilerikastike Ma 23.2. Kasvistortillat* Lohikiusaus Broilerikookoskeitto* Keitetyt nakit, perunasose Ti 24.2. Kasvislasagnette* Paistettu pangasiusfile Barbequekalkkunakastike* Ke 25.2. Unkarilainen kasviskeitto* Kalamurekepihvi Meksikolainen lihapata* To 26.2. Kasvispizza* Kalaa sitruunakastikkeessa* Broilerijuustokebakot Pe 27.2. Quornwokki* Kirjolohimurekepihvit Kaalilaatikko* Ma 16.2. Mausteinen vihanneswokki* Päivän kala* Jauhelihapihvi, kermapippurikastike Ti 17.2. Kasvishernekeitto, laskiaispulla* Hernekeitto, laskiaispulla* Broileripyörykät Ke 18.2. Kikhernecurry* Sitruunainen turskaleike, jugurttikastike* Kinkkukiusaus To 19.2. Tofu-kasviskeitto* Chilikala Täytetyt jauhelihaohukaiset* Pe 20.2. Soijakasviskastike* Broileritomaattikastike* Pizza iloKiven ruoKalisTa 16.2.–6.3. vKo 10 vKo 9 vKo 8 *Täyttää Kelan suositukset Ahjokatu 12, Jyväskylä Ma–Pe 9–17 (myymälä, huolto) La 10–15 (myymälä) Puh. 020 792 4400 midare.fi Sony Xperia Z3 • Alumiinirunko • 20,7 MP kamera • 5,2” Full HD näyttö Sony Pöytälaturi • Xperia Z3/Z3 Compact • Magneettikiinnitys Sony Style Cover-kotelot • Ikkunamalli • Sopii pöytälaturiin • Xperia Z3/Z3 Compact ÄLÄ TYYDY HYVÄÄN. VAADI PARASTA. SUOSITUT SONYT MIDARESTA! 39 90€ 599 € 199 € (Norm. 629 €) (Norm. 229 €) Sony Xperia M2 Aqua • Pölyja vesitiivis • 8 MP kamera • 4,8” qHD näyttö SUOJATTU TEHOPAKETTI! KESTÄVÄ JA TYYLIKÄS! Tarjoukset on voimassa 21.2.2015 saakka. 39 90€ ALKUPERÄINEN
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2015 Kasvot ankan takana TaiTeilija. Riitta Uusitalo lahjoitti Mattilanniemen A-rakennuksen neonväriset ankkataulut yliopistolle vuonna 2000. Taiteilija saapui kertomaan, mistä tauluissa oikein on kyse. M ä en ole täällä Mattilanniemessä vielä käynytkään katsomassa töitäni. Oli jännittävää tulla, sillä ajattelin näin vanhojen töiden olevan varmasti ihan hirveitä. Mutta nämähän alkaa olla jo huvittavia. Olen jyväskyläläinen kuvataiteilija, graafikko ja sarjakuvapiirtäjä. Tuorein julkaisuni on omakustanteinen sarjakuvakirja Enimmäkseen Single viime joulukuulta. Teos juhlistaa kolmekymmenvuotista taiteilijan uraani. Sain Sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon vuonna 1993 ja Jyväskylän kaupungin kulttuuripalkinnon vuonna 1997, mutta en oikein osaa valita olisiko piirtäminen, maalaaminen vai kirjoittaminen se mun juttu. Täytän jo 55 vuotta enkä vieläkään tiedä, mistä eniten tykkäisin. Viikko sitten lähetin romaanin käsikirjoituksen kustantamoon, tänään taas meinasin myöhästyä tästä haastattelusta, kun unohduin maalaamaan. anKKaTauluT tein vuonna 1991. Mulla ei ollut mitään ulkopuolista sensuuria niitä tehdessä, joten sain kokeilla rajojani ja tehdä vapaasti kankaalle mitä huvittaa. Luulen, että niissä ei ole sen syvempää sanomaa kuin suurelle kankaalle maalatun kuvan kyky provosoida ja herättää tunteita. Joku voi sanoa ankkatauluja aggressiivisiksi, mutta mun mielestä niistä välittyy ennemminkin sellainen nuoren taiteilijan maailmantuska. Aku Ankan tapasin ensimmäistä kertaa fiskarilaisen kerrostalon kellarikomerossa 60-luvulla, ollessani neljän, viiden vanha. Perheemme asui Fiskarissa ennen muuttoa Jyväskylään. Tuolloin kotitalomme kellarin lukitsematon komero toimi turvapaikkanani. Komerossa oli korkeat pinot 60-luvun Akuja. Niinpä odottelin pölyn laskeutumista ihaillen Carl Barksin piirtämiä pitkiä, hienoja tarinoita. OpisKelin kuvataiteita Oriveden opistossa ja Kankaanpään taidekoulussa. Taiteeni on herättänyt voimakkaita reaktioita. Kiusallisena esimerkkinä tästä on äänestys tilatun maalaukseni poistamisesta Keski-Suomen keskussairaalan synnytysosastolta samanaikaisesti, kun olin itse osastolla. Olin juuri tehnyt osastolle tilauksesta triptyykkimaalauksen Simpukkaperhe. Vuosi oli 1989, odotin esikoistani ja sain taulun valmiiksi vähän ennen synnytystä. Taulusta nousi ilmiriita, työntekijät vihasivat sitä ja halusivat sen pois. Synnyttämään mennessäni hampaani kalisivat. Pelkäsin, otetaanko mua ollenkaan synnyttämään siinä mekkalassa. Mä tietenkin tunnustin heti tehneeni sen eteisen maalauksen. Tunnustin jopa kätilölle, joka kärräsi mua osastolle sängyllä. Osastolla sitten nainen viereisestä sängystä kysyi, olinko täyttänyt kyselykaavakkeen mehulasin alla. Siinä kysyttiin johdattelevasti, vihaako eteisaulan maalausta. Minun mehulasini alla ei ollut tietenkään mitään kaavakkeita, halusivat kai säästellä. Vuosien päästä sain lukea vastaukset. Suuressa osassa kysyttiin, miksi taiteilija haluaa pilata ihmisten tärkeimmän perhetapahtuman kuvaamalla kehitysvammaista vauvaa ja äitiä, joka kuristaa pikkupoikaa. Mielestäni maalasin onnellisen lapsiperheen, jossa on vanhemmat, lapsi ja vastasyntynyt kapalolapsi isän sylissä. Joillekin katsojille työ näkyi perheväkivaltatilanteena. Maalaus ei saanut olla esillä kovin kauaa. On muKavaa, että yliopistolla maalaukseni ovat esillä eivätkä varastossa. Lahjoitin noin 30 työtäni yliopistolle vuonna 2000. Niiden säilyttämiseen kotona minulla ei ollut tilaa. Oli iso helpotus antaa ne tänne, sillä muuten työt olisivat menneet yksitellen kaatopaikalle. teksti Anna Näveri kuva Perttu Puranen Uusitalon taidetta voi bongata Mattilanniemen ohella Seminaarinmäeltä. Synnytysosastolla vuonna 1989 kuohuttanut triptyykki Simpukkaperhe löytyy taiteilijan nettisivuilta.
KU VA : JIR I HA LT TU NE N Hyvää elämää Kysy Jyväskylästä – opastamme kaikissa mieltäsi askarruttavissa kysymyksissä! www.jyvaskyla.fi/neuvonta • visit.jyvaskyla.fi • www.jyvaskyla.fi/liikunta Kun haluat lisätietoa harjoittelupaikoista, kesätöistä tai sijaisuuksista, ota yhteyttä rekrytointiin! www.jyvaskyla.fi/rekrytointi www.jyvaskyla.fi OPISKELIJAKAUPUNGISSA psst! Lataa ilmaiseksi älypuhelimeesi Mobiilikunta Jyväskylä, josta löydät kaupungin tapahtumatiedot, uutiset, tärkeimmät yhteysja paikkatiedot sekä uusimpana häiriöviestit.