Jyväskylän ylioppilaslehti 17 helmikuuta – 9. maaliskuuta 2014 54. vuosikerta 2 Puan kanssa Pokaamassa: Mitä kuuluu tarvolle? arja koriseva koko kansan suomen Toivakasta YtHS:n potilaStiedot kulkivat väärän opiSkelijan MatkaSSa Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari muista myös levätä: viHreää valoa StreSSille kamala kemijärvi: jäkälöitYvä lapin SYän
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 M ainostajat heräilevät muutamaan elämäntotuuteen. Vähitellen hahmottuu, ettei esimerkiksi Salkkareiden mainostauolla pyörivä renkutus välttämättä hypnotisoi kuluttajia pullakaupoille. Tai ettei nettisurffaajan kasvoille lävähtävä banneri herätä kaihoa uuden sähkövatkaimen ostamiseen. Kuluttajia ei enää haluta häiritä. Niinpä yritykset kehittelevät julkaisukanavia ja sisältöjä, jotka eivät aja yleisöä vessatauolle. Se ei ole helppoa. Miten vakuuttaa kuluttaja juuri meidän imurimme imukyvystä, jos perinteiset mainostuskeinot eivät toimi tarpeeksi tehokkaasti? Ratkaisua etsitään tarinoista. Niitä yleisö kuluttaa, ja niitä tekevät nyt myös mainostajat. Yhä useammin ne on tuotettu journalistisella otteella, tyylipuhtaan näköisesti mutta myyntitavoitteet takaraivossa tykyttäen. Tätä nousevaa trendiä kutsutaan brändijournalismiksi, ja sitä pääsee ihailemaan niin advertoriaaleina New York Timesin uutisvirrassa kuin vaikkapa huikean laajalevikkisen Weightwatchers -lehden sivuilla. Yhteisöviestinnän Professori Vilma Luoma-aho Jyväskylästä johtaa tutkimusprojektia, joka pureutuu brändijournalismin kiemuroihin. Tutkijoita kiinnostaa se, mitä ilmiö tekee median läpinäkyvyydelle ja lukijan luottamukselle. Projektin tiimoilta Jyväskylässä kävi myös hollantilainen Ebele Wybenga, joka on hiljattain kirjoittanut aiheesta kirjan. Wybengan näkemyksiä brändijournalismista voi lukea tämän lehden kulttuurisivuilta. e rityisesti esseitä ja tutkielmia tekevät opiskelijat törmäävät tämän tästä yliopistolla ongelmaan löytää vapaata tietokonetta omaa työskentelyään varten. Tilanne vaihtelee osin kampuksittain, ruuhkatuntien ajoittuessa kymmenestä kahteen. Kysymys on pitkälti taloudellinen ja optimaalisen tietokonemäärän saavuttaminen on yliopistolle ymmärrettävästi haastavaa. Etenkin pääkirjastolla törmää usein vapaita tietokoneita etsiviin kanssaopiskelijoihin, jotka tuskastelevat ajoittain pitkiäkin jonoja. Maltti on valttia, mutta absurdeimmillaan pula vapaista tietokoneista on yliopiston itse aiheuttamaa. Olen tänä keväänä työskennellyt usein kirjaston tietokoneluokissa, joissa on alkanut kursseja tiedonetsinnästä erilaisiin atk-harjoituksiin. Monesti kurssit ovat luokan tietokonemäärään nähden vajaita. Tästä huolimatta kaikkien ulkopuolisten on vaadittu poistuvan. Parhaimmillaan tietokoneita on jäänyt vapaaksi toistakymmentä. Sponsoroitua sisältöä Kirjaston käytännöt ovat keskiajalta Jos ja kun brändijournalismi valuu toden teolla Suomeen, perinteisten mediatalojen uutisvirrassa lukijan huomiosta voi kilpailla vaikkapa vaatetalon mainosfilmi. Luoma-aho arvelee, että tulevaisuudessa esimerkiksi Helsingin Sanomien sivuilla kummittelee sponsoroituja videoita. Luoma-aho katsoo, että brändien tuottama materiaali voi tuoda kuluttajalle lisää laadukasta luettavaa ja katsottavaa. Se varmaan pitää paikkansa. Esimerkiksi maakuntalehtien Lumi tuli, nyt hiihdetään -videopätkistä on perinteisesti henkinyt kiusallinen pakkotekemisen meininki. Mainostajilla on kuitenkin turhan usein halu ujuttaa oma tekele osaksi uutisvirtaa. Journalismin näköisten mainosten kanssa väärinkäsitysten ja -käytösten riski on melkoinen. Ratkaisu saattaa kuitenkin tulla yleisöltä. Kun arvostetun The Atlantic -lehden verkkosivuilla pyöri taannoin skientologien erehdyttävästi uutisen näköinen mainosvideo, lukijat älähtivät. Ääni kantoi toimituksen ylimpään kerrokseen, ja lehti päätyi pahoittelemaan ”yhtä tai mahdollisesti useampaakin” virhettä. Sen jälkeen se tarkisti mainoskäytäntöjään. Näyttäisi siltä, että on odotettavissa mielenkiintoinen aikakausi. Sen aikana määritellään uudelleen journalismin pelisäännöt ja mainosten rajat. Onneksi myös median kuluttajilla on urakassa keskeinen rooli: Kun yleisö ei hyväksy, suurellakin firmalla käy häntä koipien väliin. Jos media on vallan vahtikoira, yleisön on aika olla median vahtikoira. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi Mielestäni on täysin ymmärrettävää, ettei kesken luennon suvaita runsasta liikehdintää luokkaan ja takaisin. Raja on vedettävä johonkin. Sitä en sen sijaan ymmärrä, mitä haittaa opetukselle on siinä, jos luokkaan jäisi muutama ulkopuolinen opiskelija työskentelemään muuta opetusta häiritsemättä? Varsinkin kun opetus on monesti yksisuuntaista luennointia. Tällöin muu vuorovaikutus ei jo valmiiksi hiljaa istuvilta opetukseen osallistuvilta häiriinny. E rä ä n t i etoko neluokassa alkavan luennon alussa kysyin, haittaisiko jos jäisin työskentelemään ääneti jo valmiiksi vajaaseen luokkaan? Vastaus oli yksiselitteinen ”kyllä haittaa”. Itsepäisyyttäni kysyin vielä, miten mahdollisesti häiritsisin opetusta? ”Et mitenkään”, minulle vastattiin opettajan jatkaessa: ”Mutta tila on varattu tälle kurssille. Saa reklamoida.” Tällaista on 2010-luvun joustava opiskelu absurdeimmillaan. Joonas Könttä Opiskelija Kansan ääni haluatkO kirjOituksesi tälle palstalle? Ota yhteyttä paatOimittaja@jylkkari.fi. AbsurdeimmillAAn pulA vApAistA tietokoneistA on yliopiston itse AiheuttAmAA. Inttiin vai? Höpsis! Entä jos olisit yksi toimituksemme kolmesta muskettisoturista, Jylkkärin uusi SIVARI? Me jYlKKärissä elämme jo ensi syksyä. työskenteletkö juuri sinä silloin lehtemme toimituksessa? jylkkärin sivarin tehtäviin on perinteisesti kuulunut valokuvaaminen. entä osaatko taittaa? piirtää? kirjoittaa? Näitä kaikkia voi jylkkärin sivarimyös tehdä, vahvuuksistaan ja kiinnostuksestaan riippuen. tarjoaMMe rennon työporukan, kiinnostavan näköalapaikan yliopiston elämään ja hyvät mahdollisuudet kehittää itseään kuvaajana, taittajana tai toimittajana. työaikamme ovat joustavat eivätkä sisällä joulunpyhiä tai muita ikävyyksiä. toivoMMe sinulta luovuutta ja ideointikykyä sekä ennen kaikkea reipasta asennetta. sivarin palvelus alkaa heinäkuun 2014 aikana. tarvittaessa palveluksen alkamisajankohdasta voidaan hieman joustaa. kesällä lehden lomaillessa sivari työskentelee lyhyen ajan myös jyyn asukasja taloustoimistossa. lähetä hakemuksesi helmikuun loppuun mennessä osoitteeseen paatoimittaja@jylkkari.fi. liitä mukaan muutama näyte osaamisestasi tai linkki netissä sijaitseviin näytteisiin / portfolioon. Journalismin näköisten mainosten kanssa väärinkäsitysten Ja -käytösten riski on melkoinen. ”ollAAnko myö sAmAssA yliopistossA? suurellA osAllA opiskelijoistA ei ole AikAA eikä rAhAA ryypätä yhtenään.” Nimimerkki Misfit kommentoi Opiskelen, siis en juo -juttua Jylkkärin netissä.
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 Kartalla Eivätkö tipaton tammikuu tai kaksi viikkoa kestänyt herkkulakko auttaneet karistamaan joulukiloja? Ei hätää, kokosimme yhteen opiskelijabudjetillekin sopivat talviset liikuntamuodot. Viitaniemen tekojäärata: Maksaa 2 euroa, mutta käytössä on käytössä on iso tekojää, jääpallokenttä sekä 333 metriä pitkä pikaluistelurata. muut luistelupaikat: Luistelusta pääsee nauttimaan lähes jokaisella kaupungin asuinalueella. Koulujen läheisyydessä, puistoissa ja asuinalueilla on yhteensä 73 jääkenttää. Jopa keskellä Seminaarinmäkeä voi luistella! laajaVuoren rinteitä voi laskea suksilla, laudalla, pulkalla ja nyt jopa luistimilla. Pulkkailuun suositellaan erityisesti Pulkkari-rinnettä. Vastikään avattua alamäkiluistelurataa voi kokeilla esimerkiksi varaamalla ajan porukalla. 50 minuutin ohjattu vuoro maksaa 150 euroa. Mainio tapa vaikkapa ainejärjestöille viettää talvipäivää, yhdessä ryhmässä kun voi olla enintään 20 henkeä. FrisbeegolF-kausi jatkuu Laajavuoresa myös talvella. jyVäsjärVen jäätymisen pitkä odottelu palkitsee: jäälle tehdyllä radalla voi harrastaa retkiluistelua, potkukelkkailua ja lumikenkäkävelyä. Radan vierellä kulkee hiihtolatu. Vaihtelua kaipaava voi kokeilla myös Palokkajärven Palokan puoleista rantaa myötäilevää luistelureittiä. aVantouintia ei voi virallisesti harrastaa keskusta-alueella. Lähimpänä ovat avantouintiseuran (jklavanto.net) uimapaikat lämmitettyine pukukoppeineen entisen leirintäalueen rannassa Tuomiojärvellä ja Kuokkalassa Tikan venelaiturin vieressä. Laajavuoren Vuorilammen saunaa ja avantoa ylläpitää laskettelukeskus. Harjulla voi mäenlaskun lisäksi kiertää valaistua latua jota tosin ei varsinaisesti huolleta. Mutta eipähän hiekoitetakaan. jylkkärin toimitus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Suvi-Tuulia Nykänen toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Tatu Onkalo kuvaaja@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Tatu Onkalo Painos: 7000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 tule tekemään kanssamme jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 18.2 ti 11.3 ti 1.4 seuraaVa aVustajapalaVeri ilmoitukset Valto Merta: 044 5768 421 valto.merta@jylkkari.fi Kevään ilmestyminen & deadlinet: 17.2. (abinumero, deadline 11.2.) 10.3. (dl 4.3.) 31.3. (kaupunkinumero, dl 25.3.) 28.4. (dl 22.4) ”PäKKI, lIPSlaIdI, KaPaTONNI, frONTTIPlaNTISTa KaKKONeN. SwITchPäKKI, TONNI KaKSKuuSKyMPPINeN, frONTTI, TrIPlaKOrKKI, TONNI MuTella ja SITTeN bacKSaIdIIN!” Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio kolumnissaan.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 Uutiset 4 Potilastietoja väärissä käsissä TerveydenhoiTo. Tutkimustulokset kulkevat Jyväskylässä Terveystalon ja YTHS:n välillä opiskelijoiden mukana. Ainakin yhden asiakkaan matkaan on annettu myös toisen opiskelijan tiedot. teksti Minna Tiainen kuva Tatu Onkalo J yväskyläläinen YTHS:n asiakas sai erikoisen tehtävän käydessään Terveystalolla tutkimuksissa. ”Virkailija kysyi minulta, olenko menossa takaisin YTHS:lle. Kun kerroin meneväni, hän kysyi, voisinko viedä mennessäni sinne toimistoon kirjeen”, opiskelija kertoo. YTHS:llä hänelle kerrottiin, että kyseessä olivat jonkun toisen opiskelijan röntgentai muut kuvaustulokset. Opiskelijan mukaan syyksi tapaukselle sanottiin, ettei YTHS:n ja Terveystalon välillä ole muuta kuljetusta. Siksi opiskelijat olisivat kuljetelleet välillä myös toistensa tutkimustuloksia. yThS oSTaa Terveystalolta röntgenja ihotautitestejä. Tarkoituksena on, että opiskelijat vievät omat tuloksensa Terveystalolta YTHS:lle. Virallisten linjausten mukaan opiskelijoiden ei pitäisi saada toistensa tuloksia käsiinsä. ”Tämä on poikkeus. Käytäntö on, että potilas tuo itse paperinsa”, ylilääkäri Pirjo Paajanen YTHS:ltä toteaa. Työterveyshuollon pavelujohtaja Unto Palonen Terveystalolta on kuullut vain yhdestä tapauksesta, jossa kuvaustulokset ovat joutuneet vääriin käsiin. ”Meillä ei ole tietoa, että näin olisi Onni OnnettOmuudessa On Ollut, että kenenkään tietOja ei Ole karannut minnekään. PalveluJa ykSiTyiSilTä z z YTHSzostaazyksityisiltäzterveydenhuollonztarjoajiltazpalveluita,zjoitazsezeizpystyzitseztuottamaan.zOsastonhoitajazElinazRistaniemenzmukaanzJyväskylänzTerveystaloltazostetaanzmm.zröntgenkuvauksetzjazihotestit,zJyväskylänzMehiläisestäz puolestaanzihotautilääkärinzpalvelut.zJyväskylänzMagneettikuvaukseenzopiskelijazlähetetäänzpuolestaanzsilloin,zkunzonz tarvettazultraäänitutkimukselle. z z Käytännössäzpotilaszsaazlähetteenz YTHS:nzlääkäriltä,zhakeezmaksusitoumuksenzjaztoimintaohjeetzpalveluneuvonnastazjazjatkaaznäidenzkanssazseuraavaanzyksikköön. 11.-12. huhTikuuTa Ilokivellä vietettävään tapahtumaan saapuu muun muassa ruotsalainen Jenny Wilson, joka on aikaisemmin esiintynyt Suomessa vain kaksi kertaa. Suomalaisista suuruuksista Jyrockissa taas nähdään juuri uuden “The New Mystique” -levyn julkaissut Tuomo. Paikallista väriä taas edustaa esimerkiksi Muuan mies. Muita esiintyjiä Ilokivellä ovat perjantaina Jenny Wilsonin ja Muuan Miehen lisäksi Ruger Hauer, Foster Parents, Faenimal Arm, Rekami, Black Twig, Rauhatäti ja Biniyam. Lauantaina lavalla nähdään Tuomon vanavedessä venäläinen Everything is Made in China, norjalainen Sturle Dagsland, Cola & Jimmu, Gommi & Rommi, Total Recall, HALTI, Damn Seagulls sekä Mr. Peter Hayden. Ohjelmisto päivittyy todennäköisesti vielä muutamalla artistilla sekä Vakiopaineessa järjestettävällä perinteisellä päiväklubilla. Ensi vuonna Jyrock juhlii 30-vuotissyntymäpäiviään. Tapahtuma on Suomen vanhin sisäfestivaali, ja sen järjestää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Jyrockin lipunmyynti käynnistyi 3.2 Tiketissä sekä Ylioppilastalon toimistossa. Suvi-Tuulia Nykänen Jenny Wilson Jyrockiin jenny Wilson. toimittu useammin”, hän sanoo. Palonen kertoo, että hänen tuntemansa tapauksen taustalla oli ajattelemattomuus ja inhimillinen erehdys. Hän painottaa, ettei kyseessä ole virallinen käytäntö. ”Tietosuoja ilman muuta estää sen”, hän toteaa. Jos tuloksia ei jostain syystä pystytä antamaan opiskelijalle itselleen, niiden pitäisi kulkea terveydenhoitosäätiölle postin kautta. Lääkärin lausunto tulee tavallisesti perässä faksilla. Palosen tietojen mukaan potilastietoja ei lopulta ole vuotanut ulkopuolisille, vaan kuori on tuotu YTHS:lle suljettuna. ”Onni onnettomuudessa on ollut, että kenenkään tietoja ei ole karannut minnekään.” länSiJa SiSä-Suomen aluehallintoviraston lakimies Pia Liukku sanoo, että potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä terveydenhuollon tehtäviä suorittava henkilö saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Kuljetuskäytännöistä on nyt käyty keskusteluja niin YTHS:llä kuin Terveystalollakin. ylioPPilaSkylän MNOP-talon ovet on päätetty pitää lukossa ympäri vuorokauden. Syksyn aikana talon seinille ilmestyi sotkuja ja käytävillä roikkui ylimääräisiä ihmisiä, minkä vuoksi ovet pysyvät nyt lukossa koko ajan. Päätös tehtiin vuoden vaihteessa. MNOP-kompleksi ei ole ensimmäinen ylioppilaskylän rakennus, jonka ovet on päätetty lukita. K-talossa samankaltaiset ongelmat ratkesivat ovien lukitsemisella. ”Mutta MNOP on isompi, joten sitä voi olla vaikeampi hallita”, toteaa ylioppilaskylän palveluvastaava Jenni Kirkkomäki. Sekä MNOP että K-talo sijaitsevat samnoP:n ovet lukkoon ilkivallan varalta
Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 Kolumni 5 K ävinpä keikalla Ilokivessä. Musa oli mukavaa, bändit hyviä. Tosin, keikka oli aika paska. Samalla viikolla menin Rentukkaan kuuntelemaan kaverin keikkaa. Kolme bändiä, monenlaista ja jopa ihan menevää soittoa tuorehkoilta bändeiltä. Mutta taas: itse keikka on syvältä. Nautin musiikin kuuntelusta, mutta mikä siinä on, että live-keikat täytyy miksata niin kovaäänisiksi että korvia särkee? Ei se musiikki parane, mitä kovempaa sitä soitetaan! Itse asiassa päinvastoin: soitto on pahimmillaan miksattu niin voimakkaaksi, että musiikki muuttuu mössöiseksi särinäksi. Kovimmat rummuniskut ylittävät kipukynnyksen. Koeta siinä nauttia, kulttuurista. Ilokivestä lähdin pois toisen biisin jälkeen, Rentukassa siirryin kuuntelemaan baaritiskien taakse, kolmisenkymmenen metrin päähän lavasta siltikin korviin otti. Ja päähän. ”Voithan sä käyttää korvatulppia?” Tietysti – vaan tulenko enää toiste, jos hyvästä musasta, huonosta keikasta on palkkana tinnitus nukkumaan menon hiljaisuudessa? Tosin eipä se musiikki tulppienkaan läpi parane. Kaikki tulpat jossain määrin mumisuttavat ja muuttavat ääntä. Ylipäätään oleellinen kysymys on se, miten fiksu lähtökohta illalle on, että kuulon vaurioittaminen on normijuttu ja kuuluu oleellisesti baarija keikkakulttuuriin? Tupakat saatiin kuppiloista onneksi tumpattua milloin pysyttäisiin järkevissä äänirajoissa? Live-musiikin kuuluu soida kuuluvasti ja kovaakin, mutta ei sen nyt kuulokojeiden menekkiä ole tarkoitus edistää. no, käVinpä lihatiskibaarissa joraamassa pelireissulla kaverien kanssa. ”Ai mitä kuuluu?”, siis: ”AI MITÄ KUULUU?”. Yhteisöllisyys on huipussaan samoin volyymit. Kaveri näyttää älypuhelinsovelluksesta desibelejä: noin 100 dB on keskiarvo. Paperikoneet sentään hyrisevät vain 90 desibelissä. Kuulosuojainten käyttö on konesalissa pakollista. Suositus melussaoloajaksi sadassa desibelissä on 15 min. Ainakaan ei tule nk. pitkä ilta. Yleinen turvallisuusraja melulle on 85 dB. Kipukynnys ylittyy noin 120 dB:ssä. Eipä ihme, jos korvat huutavat kulttuurikeikan jälkeen kuin pää krapulaa juopon aamussa. Tosin, pahimmillaan se kuulo ei palaudu vesilasin ja pizzan jälkeen. Miksaajalla on suuri valta varmistaa hieno keikka tai tehdä musiikista särisevää mössöä. Hän voi tehdä jopa väkivaltaa suurelle joukolle ihmisiä tuhoten korvan korvaamattomia kuulosoluja, jopa jo suoraan nostamalla äänenpaineet ylittämään kipukynnyksen. Toivotan nautinnollisia keikkoja. Ville Arvio Bändi hyvä, keikka paska Kuulovaurio on normijuttu. malla puolella Kortepohjaa, joten vandalismi ja kutsumattomat vieraat tuntuvat vaikuttavan erityisesti siellä. Mnop:n ovet lukkoon ilkivallan varalta Muualla ylioppilaskylässä samankaltaisia ongelmia ei ole havaittu. Minna Tiainen asiatonta oleskelua ja sotkemista yritetään ehkäistä pitämällä mnoP:n ovet aina lukossa. TaTu OnkalO
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 Yliopistomme huiput Y liopistoja paremmuusjärjestykseen listaava QS World University Rankings on valinnut vuoden 2013 listauksessaan kolme Jyväskylän yliopiston oppiainetta maailman 200 parhaan yksikön listalle. Vertailu mittaa oppiaineen menestystä akateemisella vertaisarvioinnilla, työnantajien arvioinneilla valmistuneista ja siteerattujen tutkimusten määrällä. Lisäksi käytetään niin sanottua H-indeksiä, joka ilmaisee akateemista tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Kokonaisuudessaan Jyväskylä sijoittuu maailmanlistalla sijalle 299. Sijalle 101–150 sijoittuvan psykologian laitosjohtaja Jari-Erik Nurmi korostaa pitkäjänteistä panostusta tutkimukseen menestyksen selittäjänä. Erityisesti korostuu empiirisen tutkimuksen merkitys. ”Meillä on kerätty jo pitkään kansainvälisesti merkittäviä pitkittäisaineistoja, joissa samoja henkilöitä on seurattu jopa yli kymmenen vuotta. Samoin opetus yksikössä perustuu tutkimuksessa hankittuun osaamiseen.” Historian ja etnologian laitoksen johtaja Jari Ojala puolestaan korostaa kansainvälisyyttä. Hänen mukaansa yksikön kansainvälistyminen parantaa tutkimusten näkyvyyttä ja sitä kautta vaikuttavuutta. Historian oppiaine sijoittui vertailussa 151–200 parhaan yksikön joukkoon. ”Kyllä se menestys perustuu tunnettavuuteen ja siihen, että on paljon kansainvälistä liikkuvuutta ja monipuolisia tutkimusprojekteja. Lisäksi Jyväskylällä on aina ollut vahvoja omia tutkimuskohteita, kuten varhaismodernin ajan tutkimus.” Parhaiten JYväskYlän yliopistossa on pärjännyt kasvatustiede, joka sijoittuu QS:n vertailussa sijalle 51–100. Kasvatustieteiden tiedekunnassa menestystä pidetään siinä mielessä luonnollisena, että Jyväskylän yliopisto on alun perin rakentunut opettajakoulutuksen ympärille. Suomella on muutenkin hyvä maine vahvana koulutusmaana. ”Opiskelijan suuntaan menestys näkyy ehkä parhaiten kansainvälisyyden lisääntymisenä, kun yksiköstä tulee entistä houkuttelevampi yhteistyökohde vaihtoyliopistoille, sekä pystytään houkuttelemaan tiedekuntaan enemmän kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita”, toteaa opettajankoulutuslaitoksen johtaja Tiina Silander. Yleensä yliopistovertailuissa painotetaan tutkimuksen osuutta, mutta kasvatustieteissä nähdään valttikorttina myös valmistuneiden hyvä työllistyminen. Työnantajat ovat QS:n vertailussa arvottaneet Jyväskylää korkealle kasvatustieteilijöiden kouluttajana. Psykologiassa Jari-Erik Nurmen mukaan tutkimusmenestys näkyy opiskelijalle käytännössä eniten opinnäytetyöprojekteissa, joita tehdään laitoksen tutkimusyksiköissä ja paremmilla resursseilla. Historiassa taas nähdään mahdollisuus monipuolisempaan opetushenkilökuntaan, kun laitoksen tutkimuspuoli ja sen rahoitus on vahva. suomen akatemia valitsee viisivuotiskausiksi erillisiä huippututkimusyksiköitä, joista parhaillaan kuusi toimii Jyväskylän yliopistossa. Kaikilla kolmella parhaiten menestyneellä oppiaineella on ollut omia teksti Erno Mähönen kuva Petteri Kivimäki JYväskYlän huiPut suomen akatemian valitsemat huippu-tutkimusyksiköt: z z Analyysinzjazdynamiikanztutkimuksenzhuippuyksikkö z z Ydin-zjazkiihdytinfysiikanzryhmä z z Biologisenzvuorovaikutuksenztutkimusryhmä z z Yhteiskunnanzhistoria:zkontekstuaalinenzanalyysizsuomalaisenzyhteiskunnanzrakenteistazjazidentiteeteistäz 1400-2000 z z Inversio-ongelmienzhuippuyksikkö z z Matalienzlämpötilojenzkvantti-ilmiöidenzjazkomponenttienzhuippuyksikkö Qs-ranking: z z Kasvatustiedezsijallaz51-100 z z Psykologiazsijallaz101-150 z z Historiazsijallaz151-200
Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 Suoramarkkinointi Mega Oy on vuonna 1986 perustettu Suomen johtava telemarkkinointiyritys. Toimimme 17 paikkakunnalla työllistäen noin 400 henkilöä. Kuulumme Talentum-konserniin (www.talentum.fi). OPISKELIJALLE ILTATYÖTÄ! Haemme nyt uusiin kampanjoihin myyjiä. Tarjoamme opiskelijoille iltatyötä sekä mahdollisuuden mm. palkalliseen työharjoitteluun. Hanki itsellesi työkokemusta, jota tulevaisuuden työnantajat arvostavat. Miksi valita juuri Mega kaikista vaihtoehdoista? • Olemme luotettava ja vakavarainen organisaatio • Jatkuva takuupalkka (palkka joka tunnilta, myös koulutusajalta) • Palkka kaksi kertaa kuussa (7. ja 22. päivä) • Maksamme selkeän provision • Ei peruutusvaraa (tiedät päivittäin paljon olet tienannut) • Myyntiprojektit ovat monipuolisia ja vaihtelevia – yhteistä niille ovat tunnetut, luotettavat toimeksiantajat ja laadukkaat tuotteet • Hyvä, nuorekas ja kannustava työilmapiiri Huom! Kevään abeilla mahdollisuus työskennellä myös päivävuorossa! Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää! Arkisin kello 16 jälkeen: Ville, puh. 045 7731 3752 Suoramarkkinointi Mega Oy • Asemakatu 11 A, Jyväskylä • www.sm-mega.fi Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. Vuokrataso on edullinen. Lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. Yksiöt 886 yksiötä eri puolilla Jyväskylää. soluAsunnot Soluasuntoja sekä yksin muuttavalle että kimppakämppään haluaville. Soluissa asuu 2 – 4 opiskelijaa. perheAsunnot Perheasuntoja pariskunnille sekä lapsiperheille. Toisen hakijoista tulee olla opiskelija. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 820 4444, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi ASunToJen PohJAKuVAT, hinnAT JA hAKeminen: www.koas.fi LöydäT meidäT myöS fAcebooKiSTA! www.facebook.com/koas.fb Opiskelijakoti on KOAS Yliopistomme huiput RANKING. Jyväskylän yliopiston parhaiten menestyneet oppialat kasvatustiede, psykologia ja historia ponnistavat 1800-luvulla perustetun Opettajaseminaarin perinteistä. Jyväskylän yliopiston psykologian yksikön Relationaalinen mieli -hankkeen lavastetussa jälkihaastattelutilanteessa haastattelijan rooliin eläytyy tutkijatohtori Virpi-Liisa Kykyri ja haastateltavan rooliin tohtorikoulutettava Emmi Enlund. teksti Erno Mähönen kuva Petteri Kivimäki QS WORLD UNIVERSITY RANKINGS z z LaatijanazbrittiläinenzyrityszQuacquarellizSymonds. z z Aloitettuzvuonnaz2004z yhteistyössäzThezTimesz HigherzEducationz-lehdenz kanssa. z z Pyrkiizmetodologiassaanzlaaja-alaisuuteenzjazz alakohtaistenzerojenzhuomioimiseen. z z Suomalaisistazyliopistoistazparhaitenzsijoittuuz Helsinkizsijallez69. z z KokonaisuudessaanzQSz listaaz500zmaailmanzparhaimmiksizarvioituazkorkeakouluinstituutiota,zjokaztarkoittaazallez10%zparhaimmistoazmaailmanlaajuisesti. huippututkimusyksiköitä, tosin tällä hetkellä ainut on historialla. ”Tämä nykyinen huippututkimusyksikkö on ainut puhtaasti historian alalla toimiva huippuyksikkö Suomessa”, Jari Ojala kertoo. Siinä missä yliopistorankingit pyrkivät mittaamaan yleistä menestystä, valitaan huippututkimusyksiköt yksittäisten korkeatasoisten tutkimusprojektien joukosta. Huomattavan moni Jyväskylän huippututkimusyksikkö toimiikin matemaattis-luonnontieteellisessä, vaikka kyseiset alat eivät olekaan QS:n vertailun huippua kokonaisuudessaan. ”Meillä kasvatustieteissä on aiemmin toiminut yhteinen huippututkimusyksikkö psykologian kanssa liittyen oppimiseen ja motivaatioon. Kilpailu huippututkimuspaikoista on kuitenkin aika veristä”, kasvatustieteiden tiedekunnan varadekaani Anna-Maija Poikkeus toteaa. KAIKKI hAASTATELTAVISTA ovat pitkälti yhtä mieltä siitä, että menestyksen avain yliopistomaailmassa on korkeatasoinen tutkimus, kansainvälisyys ja poikkitieteellinen yhteistyö. Historiallisella jatkumolla nähdään myös olevan merkitystä: kasvatustiede ja historia ovat Jyväskylän perinteisimpiä oppialoja. ”Pohjimmiltaan oppiaineen menestys on koko yliopiston menestystä”, psykologian Jari-Erik Nurmi tiivistää.
Kaupunki 8 teksti HInni Hirvonen kuva Anni Helkovaara 3MIOT #1 pIppalOT. Uudet poikkitieteelliset 3MIOT-bileet aloittavat opiskelijakansan viihdyttämisen tänä torstaina. Järjestäjien mukaan he eivät halua haastaa Pörssin Poikkitieteellisiä haalaribileitä, vaan tarjota opiskelijoille jotain aivan uutta. Aika näyttää, muodostuuko 3MIOT-bileistä vai Poikkitieteellisistä haalaribileistä Jyväskylän ykköshipat. Kuva helmikuun Poikkitieteellisistä haalaribileistä. ajaTus suurIsTa poikkitieteellisistä pippaloista oli järjestäjien mukaan muhinut jo pitkään. Ratkaiseva syöttö tuli kuitenkin ravintoloiden puolelta, kun Escapen ravintolapäällikkönä viime syksynä vaikuttanut Antti Ruotsalainen ehdotti vuoden alussa yhteistyötä. Ideana oli järjestää mahdollisimman isot bileet ja saada mukaan laaja opiskelijakunta. Samalla lipulla pääsee kolmeen ravintolaan, Rumaan, Shakeriin ja Escapeen. Lisäksi mukaan haalittiin seitsemän ainejärjestöä yliopistolta ja kaksi ammattikorkeakoulun puolelta. Yliopistolta mukana ovat Dumppi, Fokus, Stimulus, Sporticus, Emile, Ynnä ja Syrinx, ammattikorkeakoululta taas Matkarata ja Konkurssi. Yksi biletiimin aktiiveista, Stimuluksen tapahtumavastaava Karoliina Jaatinen uskoo, että poikkitieteellisille tapahtumille riittää Jyväskylässä kysyntää. Hän iloitsee mutkattomasti sujuneesta yhteistyöstä niin ravintoloiden kuin ainejärjestöjenkin välillä. ”Siellä voivat sitten ammattikorkeakoululaiset ja yliopistolaiset heittää ylävitosia.” pörssI ry:n järjestämiä Poikkitieteellisiä haalaribileitä on juhlittu Bar Brassa vuodesta 2011. Jaatisen mukaan 3MIOT ei kuitenkaan lähde haastamaan Jurri-apinaa ja kumppaneita. Eroa on esimerkiksi siinä, että näissä bileissä kuullaan elävää musiikkia. Ensimmäisissä juhlissa bailukansaa viihdyttävät muun muassa Uusi Ateena DJ’s sekä Setä Tamu & Kuningas Pähkinä. ”Kyseessä on siis hyvin erilaiset bileet. Mukana on kolme aivan erityylistä baaria sekä suomalaisia huippuluokan esiintyjiä”, Jaatinen toteaa. Pörssiläisten leirissä uusi tulokas on kuitenkin huomioitu. ”Kunhan kisa pysyy reiluna, olemme tyytyväisiä tilanteeseen”, Pörssin biletiimin projektivastaava Heli Luoto kommentoi. Luoto vakuuttaa, ettei poikkitieteellisiin haalaribileisiin ole uudesta tulokkaasta huolimatta tulevaisuudessa luvassa isoja muutoksia. ”Olemme ne alkuperäiset ja legendaariset opiskelijabileet, ja teemme paljon työtä bileiden onnistumiseksi. Haluamme pitää kiinni perinteistämme.” lIpunMyynTI kolmiokekkereihin on tähän mennessä sujunut toivottuun tahtiin. Järjestäjät odottavat paikan päälle jopa tuhansia juhlijoita. Mattimyöhäistenkään ei kannata heittää pyyhettä kehään. ”Vielä ovella riittää lippuja”, Jaatinen lupaa. 3MIOT –juhlia järjestetään tänä keväänä kolmesti. Tapahtuman on tarkoitus jatkua myös ensi syksynä. 3MIOT 20.2. Rumassa, Shakerissa ja Escapessa. Seuraavat Poikkitieteelliset haalaribileet 6.3. Bar Brassa. Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014
In English 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 W hen exchange students arrive in Finland for the first time, they have a suitcase full of luggage and a head full of questions regarding money. How will I pay my rent with my German bank account? Where do I get cash to go to the Stammtisch parties? Tutors take their international tutorees to the bank soon after they arrive in Finland. There, the process starts with working out if the student really needs a Finnish bank account. Students coming from an EU country usually don’t get one since, with the current IBAN and SEPA -payments, bills can be payed just as well from any bank in the area. Drawing money out of the ATM can get costly, though. ”That depends on the deal between the bank and the company which takes care of the ATMs. Drawing money with our card is free, but doing that with some exchange student’s card might not be”, sales manager Mari Huuhka from Nordea, Jyväskylä says. If an exchange student gets an account, the next logical step would be applying for online banking. But that is not so easy. Banks have tightened their conditions for giving out the net bank access codes. Because of that, fewer and fewer exchange students can pay their bills online at home. The reason for this is the short time an exchange student spends in Finland. Getting online banking usually takes 2-3 months. For many, that is too long. ”Even Finns rarely get their net bank access codes immediately. Because the regulations are tight even for Finns, they have to be that for foreigners as well. Because of that, we cannot give out the codes, even though we were able to do that a few years ago”, Huuhka says. According to Huuhka, the reason for the strict regulations are security matters, for instance with regard to identifying the person applying for online banking. ”We do not make things more difficult deliberately. But the bank needs to know its customers well”, Huuhka says. In practice, then, the exchange students have to pay their bills through their home bank’s online services or with a bank card. For instance Nordea has payment terminals where it is possible to pay bills with Visa Electron. It is, of course, also possible to pay bills at the bank counter. That costs 5 euros, though. for students coming from outside of the EU, accounts are almost invariably opened if the student so wishes. ”Nevertheless, everybody coming from farther away do not even want to open an account because they stay for such a short time”, Huuhka says. Nordea cooperates with the university in opening bank accounts for foreign students. The university delivers the bank information about the students who will be needing a Finnish bank account for instance because of a scholarship or some other type of a grant. Scholarships are not paid to foreign accounts. ”Then everything is ready when the student comes to check his or her account”, Huuhka explains. PreParIng for an exchange z z AzFinnishzstudentzgoingzabroadzmightz notzneedzazforeignzbankzaccountzsincez thezFinnishzstudentzgrantszarezpaidzonlyzonzFinnishzbankzaccounts.zOpeningzaz bankzaccountzinzazforeignzcountryzcanzbez aztime-consumingzandzcostlyzoperation. z z PayingzandzdrawingzmoneyzwithzazVisazElectronziszusuallyzpossiblezabroad.zItz is,zhowever,zrecommendableztozgetzanotherzbankzcardzinzcasezonezgoeszmissing.zAzstudentzcan,zforzinstance,zgetzanzinternationalzcreditzcardzwhenzshezorzhezisz farzenoughzinztheirzstudies. z z Euroszcanznaturallyzbezusedzinzmanyz countries,zbutzwhenzgoingztozcountriesz thatzdoznotzusezthem,zitziszazgoodzideaztoz acquirezsomezofzthezrightzcurrencyzbeforehand.zThiszcan,zforzinstance,zbezdonez throughzonlinezbankingzservices. z z Whenztravelingzfarzaway,zitziszazgoodz ideaztozgetzanzextrazlistzofzPINznumbersz forzthezonlinezbanking.zJustzinzcasezyouz runzout. Source: http://www.jyu.fi/ yliopiStopalvelut/opiSkelijoille/ oppaat/vaihtoon_lahtijan_muiStiliSta/ ennen_lahtoa/raha-aSiat text Suvi-Tuulia Nykänen photo Tatu Onkalo online banking service: not available money. Exchange students get bank accounts nowadays only if they really need them. Getting online banking services has also become more difficult than before. We do not make things more difficult deliberately. nordea’s sales manager mari huuhka helps many exchange students with their bank issues.
pokaaminen. Muutama vuosi sitten jyväskyläläisen Tarvon pick up artist -blogi sai paljon huomiota. Blogissa hän kertoi naisten pokaamisyrityksistään sekä tavoitteestaan päästä poikuudesta eroon. Mitä Tarvolle kuuluu nykyään? T orstai-iltana Kortepohjan Rentukassa kuhisee. Paikka on täyttynyt vaihto-opiskelijoista, jotka viettävät Stammtischejä. Heidän joukossansa liikkuu myös mies, joka tietää jotakin, mitä kaikki muut eivät tiedä. Hän on pelimies, pokaaja, PUA eli pick-up artist. Hän tietää, kuinka nainen vietellään. Hänelle pokaaminen on peliä, ja Rentukka on pelikenttä täynnä avoimia tilaisuuksia päättää ilta voittajana. PUA-filosofia on kokoelma oppeja ja taitoja, joita puaajat noudattavat tehdessään tuttavuutta naisiin. Tavoitteena on tehdä itsestä mahdollisimman kiinnostava ja haluttava naisen silmissä – ja lopulta harrastaa seksiä naisen kanssa. Olen lyöttäytynyt illan ajaksi puaajan seuraan nähdäkseni, toimiiko hänen taktiikkansa todella. Miehellä on puaamiskokemusta jo useamman vuoden ajalta. Internetissä hän on tullut monelle tutuksi Kehittyminen PUAksi -blogin kautta, johon hän on kirjoittanut jo useita vuosia nimimerkillä Tarvo. HeTkeä aiemmin istun Tarvon asunnon lattialla ja tutustun hänen esittelemiinsä PUA-teoksiin. Tarvon kirjakokoelma sisältää muun muassa naisen seksuaalisuutta, evoluutiopsykologiaa ja hyvää huumoria käsitteleviä teoksia. Joukossa on myös neljän euron kirpputorilöydös Suuri hierontakirja. ”Kosketus on tärkeä PUA-tekniikka”, Tarvo selittää. Kirjoista tärkein lienee Neil Straussin Pelimies, joka on monen puaajan Raamattu. Tiivistettynä teos kertoo siitä, kuinka sosiaalisesti kömpelömpikin mies onnistuu lopulta tutustumaan naisiin ja saamaan seksikumppaneita tiettyjen menetelmien avulla. Pokaaminen on peliä, jonka jokainen voi oppia. Tarvo kertoo hänen kiinnostuksensa PUA-filosofiaan lähteneen lapsuuden arkuudesta ja epävarmuudesta. Lapsuudessaan Tarvo ei ollut kiinnostunut ihmisistä. Hän vietti aikaansa ennemmin yksin pelaamassa tietokonepelejä. Koulussa välitunneilla hän keinui yksin muiden leikkiessä, koska ei osannut lähestyä ihmisiä. ”Muistan, kuinka muut tulivat aina hakemaan minua leikkiin. Se ei koskaan lähtenyt minusta itsestäni.” Murrosiässä vastakkaisesta sukupuolesta kiinnosteksti ja kuvat Petra Nykänen tunut Tarvo tutustui internetin treffipalveluihin. Hän ei kuitenkaan koskaan uskaltanut tavata yhtään tyttöä kasvotusten, vaikka saikin yhteydenottoja. YliopisToon Tullessaan vuonna 2005 Tarvo sai enemmän kavereita, mutta hän kaipasi edelleen kohennusta sosiaalisiin taitoihinsa. Erityisesti kokemattomuus naisten kanssa alkoi harmittaa häntä entisestään. Muutaman vuoden opiskeltuaan Tarvo sai apua ongelmaansa yllättäen IRC-palvelussa Kaide-nimimerkkiä käyttävältä henkilöltä. Kaide vinkkasi naisen puutetta poteneelle Tarvolle Straussin Pelimies-kirjasta. Tarvo oli tuolloin 23-vuotias neitsyt, eikä hän ei ollut koskaan edes suudellut naista. Hän päätti antaa kirjalle mahdollisuuden. ”Samastuin kirjaan ja sain siitä itsevarmuutta. Ajattelin, että ehkä minustakin voisi olla johonkin. Ainakin minun täytyisi yrittää”, Tarvo muistelee. Hän käytti oppimiaan tekniikoita naisiin ensin internetissä, myöhemmin kasvotusten. Tuolloin, vuonna 2009, Tarvo aloitti myös bloggaamisen. Blogin perustamiseen häntä inspiroi eräs seksittömyydestä kertova blogi, jonka kirjoittaja oli onnistunut pääsemään poikuudestaan bloginsa lukijan avulla. ”Ajattelin kokeilla, voisiko sama toimia itsellänikin. Halusin myös olla vertaistukena muille samassa tilanteessa oleville ja saada puolestaan muilta vinkkejä omiin tekemisiini.” pua-kirjallisuuTeen tutustuttuaan Tarvo tarvitsi vielä apua oppien soveltamiseen käytännössä. Juuri noihin aikoihin Tarvon ystävä Kaide sai tietää, että suomalainen mestaripokaaja Marko Ranki oli tulossa Jyväskylään. ”Kaide hankki meille pokausoppitunteja häneltä. Ranki vei meidät baariin ja ohjeisti meitä toimimaan siellä olevien naisten kanssa.” Tarvo sanoo, ettei pokaaminen kuitenkaan ollut aluksi yhtä helppoa kuin miltä Ranki sen sai näyttämään. ”Ranki tosin on hyvin viehättävä mies, joten sekin saattaa asiaa hänen tapauksessansa auttaa. Ei kuitenkaan pidä luulla, että vie”ViehättäVyys auttaa alkuun, mutta sitten miehen täytyy tietää, kuinka toimia.” 10
teksti ja kuvat Petra Nykänen hättävyys on miehellä avaintekijä. Viehättävyys auttaa alkuun, mutta sitten miehen täytyy tietää, kuinka toimia.” Lopulta Ranki nimitti Tarvoa toivottomaksi tapaukseksi. Pikkuhiljaa Tarvo sai rohkeutta lähestyä naisia myös ilman opettajan ohjeistusta. Hän kuitenkin sanoo puaavansa aina mielummin kavereiden seurassa kuin yksin. Kaiden lisäksi nimimerkillä Maverick puaamisesta blogannut jyväskyläläinen mies kuului alkuaikoina Tarvon PUA-rinkiin. Kaiden ja Maverickin kanssa Tarvo ei enää pidä säännöllisesti yhteyttä, ja hänen oma puaamisensakin on jäänyt vähemmälle. Toisinaan Tarvo itse harjoittaa Jyväskylässä päiväaikaan ”päiväpeliä” ja öisin ”yöpeliä”. Päiväpelille hänen lempipaikkojansa ovat Sokos ja kävelykatu. ”Ennen pelasin myös yliopistolla C-rakennuksen aulassa yleisiä tenttejä odotellessani. Kerran vain olen kokeillut puaamista luennolla”, Tarvo kertoo nauraen ja jatkaa: ”Uskon, että minulle sopiva nainen voisi löytyä juuri yliopistolta. Haluaisin uskaltaa päiväpelata esimerkiksi kirjastolla.” Yöpeli on Tarvolle mieluisinta erilaisissa opiskelijabileissä, joista esimerkkinä hän mainitsee juuri Stammtischit Rentukassa. Hänen mielestänsä ulkomaalaisiin on useasti helpompi tutustua kuin suomalaisiin. Jyväskylän yökerhoista Freetime on hänen suosikkinsa pokaamiselle. Tarvo uskoo, että Jyväskylässä on paljonkin PUA-filosofiaan perehtyneitä pokaajia, mutta suurin osa heistä pitää huomattavasti matalampaa profiilia kuin hän itse. MoneT PuaajaT ajattelevat, ettei naisille saisi kertoa pokaamisen taustalla olevista opeista, mutta Tarvo on eri mieltä. Tarvon mielestä naisten juuri kannattaisi tutustua PUAkirjallisuuteen, jotta he tietäisivät miesten heihin käyttämistä taktiikoista. Hän ei usko puaamisen olevan naisista negatiivinen asia. ”PUA-taktiikoiden käyttäminenhän vain kertoo, että mies näkee todella vaivaa tutustuakseen tiettyyn naiseen.” Tarvo ei ole täysin vakuuttunut siitä, voivatko naiset soveltaa PUAoppeja miehiin. ”Evoluutiopsykologiset keinot, kulttuurit ja tavat ovat vain erilaisia. Naiset ja miehet arvostavat toisissaan eri ominaisuuksia. Miehet ovat myös paljon helpompia, eikä heitä yleensä edes tarvitse puata. Tietenkin, jos naisella on vaikeuksia ylipäänsä mennä puhumaan miehille, voi teoksista saada jotakin apua.” Kaikkia PUA-taktiikoita Tarvo ei käytä. Esimerkiksi negausta hän ei suosittele. Negaus on PUA-käsitteistössä tapa, jolla kauniista naisesta tehdään helpommin lähestyttävä sanomalla tälle jotakin ikävää. ”Juttujen ei edes tarvitse olla totta. Kunhan sanoo jotakin, joka vie naiselta hieman itsevarmuutta”, Tarvo selvittää. Tarvo on myös kehitellyt omia tapoja puata. Hänen erikoisuutensa ovat origamit. ”Saatan mennä kysymään naiselta, tahtoisiko tämä oppia tekemään origamin. Jos hän tahtoo, opetan häntä tekemään sellaisen vaikkapa baarikuitista.” Tarvolle eriTyisen tärkeää puaamisessa on oman itsevarmuuden kehittäminen. PUA-kirjallisuuden avulla hän onkin oppinut kommunikoimaan vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa aiempaa huomattavasti rohkeammin. Nykyisin hän osaa myös tulkita naisia ja heidän kiinnostuksensa merkkejä paremmin. ”Nainen on kiinnostunut minusta, jos hän esimerkiksi nauraa jutuilleni, koskettaa minua tai jatkaa keskustelua, kun itse lopetan.” PUA-filosofia painottaa rehellisyyttä. ”Jos seurustelusuhteessa oleva mies haluaa olla muiden naisten kanssa, siitä täytyy kertoa kumppanille.” Rehellisyys on tärkeää myös Tarvolle. PUA-teokset ovat avoimesti esillä hänen kirjahyllyssään, eikä hän peittele kiinnostustaan niihin. ”Kaverini tietävät tästä, ja usein myös kotiin kutsumani naiset saavat tietää asiasta. Osa kavereistani on sanonut, että minun tulisi lopettaa puaaminen. Olen kuitenkin aina toiminut oman harkintani mukaan.” Tarvon lähipiiri ei ole ainoa, joka on toivonut Tarvon luopuvan puaamisesta. Myös osa Tarvon blogin lukijoista on sitä mieltä, että hänen tulisi hylätä pelimiesopit ja lopettaa niin puaaminen kuin bloggaaminenkin. PoikuudesTaan Tarvo pääsi viime kesänä, jolloin hänen suurin tavoitteensa puaajana tuli toteutetuksi. Tarvo kertoo, ettei hän käyttänyt PUA-tekniikoita ensimmäiseen seksikumppaniinsa. Kokemus sai hänet kyseenalaistamaan puaamisen. Kiinnostus PUA-filosofiaan lopahti ainakin joksikin aikaa. ”Puaaminen on minulle nykyisin harrastus, jota en enää kovin aktiivisesti tee. Teen kaikkea muuta minua kiinnostavaa ja siinä sivussa saatan toisinaan käydä puaamassa. Tällä hetkellä olen kiinnostunut luonnonmukaisesta elämäntavasta.” Tarvo toivoisi saavansa seurustelusuhteen, mutta samalla hän haluaa myös tavata paljon uusia naisia. ”Avoin suhde olisi minulle tällä hetkellä kaikkein mielekkäin ratkaisu. Jos kuitenkin löytäisin naisen, joka olisi täysin minun tyyppiäni, voisin harkita myös yksiavioisuutta.” Tarvo toteaa voivansa nykyisin mennä juttelemaan kenelle tahansa, mutta paremmin hän haluaa tutustua vain tietyntyyppisiin naisiin. ”Minuun vetoavat sympaattiset ja fiksut tytöt. Myös ulkonäkö on tärkeä.” Blogin ylläPiTäMinen ei Tarvoa enää kiinnosta. Bloggaamisesta oli hänelle kuitenkin konkreettista hyötyä, kuten hän toivoikin. Hän sai nimittäin ensisuudelmansa naiselta, joka kommentoi erästä blogikirjoitusta. ”Enää en halua olla julkisuudessa, koska siitä ei juuri mitään hyvää seurannut. Sitä paitsi, pääsin jo eroon poikuudestani, mikä oli koko blogini tärkein pointti.” Tarvon mukaan kaikki eivät ymmärtäneet hänen blogiaan oikein. Hän kertoo kirjoittaneensa sitä puolitosissaan tragikoomisin vivahtein, mutta moni tuntui ottavan kaiken kirjaimellisesti. ”Jos joskus jatkan samasta aiheesta kirjoittamista, siitä tulee tylsempi ja persoonattomampi.” Vaikka Tarvon näkyvimpiä tavoitteita blogissa olikin poikuudesta pääseminen, kaiken taustalla oli kuitenkin ajatus oman itseluottamuksen parantamisesta. Puaaminen on laskelmoivaa ja jopa tunteettoman kuuloista, mutta myös Tarvon tapauksessa, kuten yleensä aina, kyse on lopulta niin ikään rakastetuksi tulemisesta. ”Puaaminen on tarkoitettu seksin saamiseen, mutta voi siitä rajallista apua olla rakkaudessakin. Voi olla vaikea löytää rakkautta, jos ei uskalla tutustua ihmisiin tai osoittaa ja lukea kiinnostusta. Koska siTaaTTinosTokjsdg.kdf . , eg greeTr er re erT erT er Ter TTre erg erT e rT erT er siTaaTTinosTokjsdg.kdf . , eg greeTr er re erT erT er Ter TTre erg erT e rT erT er siTaaTTinosTokjsdg.kdf . , eg greeTr er re erT erT er Ter TTre erg erT e rT erT er Miehet ovat paljon helpoMpia, eikä heitä yleensä edes tarvitse puata. tietenkin, jos naisella on vaikeuksia ylipäänsä Mennä puhuMaan Miehille, voi teoksista saada jotakin apua. 11
1 Tärkeimpiä asioita ovat itsevarmuus, kehonkieli ja tyyli. 2 Aloita aina tervehdyksellä. 3 Mene puattavan tasolle: jos hän istuu, istu itsekin. 4 Huomioi myös pokaamasi henkilön seurassa olevat ihmiset. 5 Toimiva keskustelunavaus on kysyä mielipidettä jostakin asiasta. Avauksen on hyvä olla tilannekohtainen. 6 Älä kehu puattavaa ulkonäöstä, vaan yritä löytää jotakin persoonallisempaa ja yksityiskohtaisempaa. 7 Mene yökerhoon vastakkaista sukupuolta edustavan kaverisi kanssa: tämä nostaa sosiaalista arvoasi. 8 Sovi ensimmäiset treffit tunninmittaisiksi. Jos kiinnostusta ei olekaan, ei kummankaan osapuolen tarvitse keksiä tekosyitä poistumiseen. pääsin jo eroon poikuudestani, etsin juuri nyt enemmän rakkautta kuin seksiä.” Rentukassa taRvo lähestyy muutamaa naista minun tarkkaillessani tilannetta etäämmältä. Hän on valinnut ylleen punaiset housut, joiden hän on aiemminkin todennut tekevän naisiin vaikutuksen. Näyttävän vaatteen tai asusteen valinta on PUA-termein riikinkukkoilua. Muuten Tarvo ei sinänsä erotu massasta millään tavalla, ja tuskin kukaan aavistaa hänen punovan mielessään taktiikoita iskuyrityksiään varten. Alkoholi ei kuulu puaamiseen. Tarvo itse juo alkoholia vain silloin tällöin puatessaan. Tällä kertaa hän on valinnut juomakseen appelsiinimehun. Entä jos nainen juo? ”Parempi vaan, jos juo! Asiat sujuvat silloin paljon helpommin”, Tarvo nauraa. Tarvo tarkkailee ja tutkii, etsii sopivia kohteita lähestyttäviksi. Hän analysoi naisten eleitä ja ilmeitä, liikkeitä ja tekoja. Sulavasti hän ujuttaa itsensä joidenkin naisten seurueisiin. Hänellä on selvästi tekniikka hallussaan. Vaihto-opiskelijoiden kanssa toimiva keskustelunavaus on Tarvon mielestä arvata, mistä maasta kukin on kotoisin. Avaus vaikuttaa olevan oikea, sillä hänen juttutuokionsa joidenkin naisten kanssa venyy pitkähköksikin. Fyysisiä kiinnostuksen merkkejä ei kuitenkaan ole havaittavissa. Kun vaihto-opiskelijat ryntäävät tanssilattialle kuulemaan, ketkä voittivat Stammtischijen parhaiden asujen palkinnot, Tarvo tulee istumaan pöytääni. Tanssilattiaa hän kaihtaa, koska siellä on liian kova melu. Odotellessa Tarvo opettaa minua tekemään origamin. Hämäännyn. En ole varma, onko kyseessä täysin objektiivinen demonstraatio vai onko minut juuri puattu. Joka tapauksessa, täytyy myöntää, kyseessä on hieno tapa vangita naisen huomio ja päästä keskusteluetäisyydelle. Loppuillan aikana Tarvo tekee tuttavuutta vielä useamman naisen kanssa. Sitä pidemmälle puaaminen ei tällä kertaa johda. ”Minulla oli hyvät mahdollisuudet tutustua ja tehdä yhteystietojen vaihdot erään naisen kanssa. Se kuitenkin tuntui luonnottomalta, koska en löytänyt meiltä yhteisiä harrastuksia, kiinnostuksen kohteita tai muita syitä ja tapoja, miten voisimme tavata. En halunnut antaa kiinnostukseni asteesta suurempaa vaikutelmaa kuin se oli.” Tarvon vinkit pokaamiseen ”Etsin juuri nyt EnEmmän rakkautta kuin sEksiä.” 12
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 Loppuvuodesta 2013 Menot-setä puffasi suurella innolla Kalervo Palsa -elokuvaa. Ensin elokuvan ensi-iltaa siirrettiin helmikuulle ja nyt se on siirretty hamaan tulevaisuuteen. Setä pahoittelee tuotantoyhtiön vaikeuksia. Menot Helmi Levyt 10 vuotta Eipä vissiin! Joose Keskitalon rämisevien kuolonvirsien julkaisulla virallisen toimintansa vuonna 2004 aloittanut Helmi Levyt on nyt 10-vuotias. Aikana, jolloin musiikkibisnes on ollut kriisissä ja yhteiskunnallista ilmapiiriä on leimannut koveneva kilpailu, Helmi Levyt on pärjännyt kengännauhabudjeteilla ja luottamalla ystävyyteen, lämpöön, yhteisöllisyyteen ja sinnikkääseen puurtamiseen. ”Levy-yhtiö perustettiin julkaisemaan kavereiden ja omien bändien musaa ja lisäksi levy kiinnostaa minua kokonaistaideteoksena: se koko prosessi, alusta loppuun”, kertoo yhden miehen levyyhtiön perustaja, Jyväskylästä lähtöisin oleva Arwi Lind. 7.3. MUsTA KYnnYs Helmi Levyjen 10-vuotisjuhlaklubilla esiintyy kansanmusiikin ja psykedelian yhdistänyt jouhikkoartisti Pekko Käppi & yhtyeensä KHHL (Kuolleiden hevosten hillittömät luut) sekä maaliskuussa uuden levyn julkaiseva Dxxxa D. Illan levymusiikista vastaa itse mies Helmi-levyjen takana DJ Arwi Lind! KAMpUs Kino petteri kALLiomäki ArvosteLee iLokiven tuLevAt näytökset You’re Next AdAM WingArd, 2012 MA 17.2. Klo 19.00 näppärä pikkuleffa onnistuu iskemään tulta hitusen kulahtaneiden ”home invasion” -thrillereiden alueella. Simon Barrettin käsikirjoitus on kekseliäs, eikä sorru nykytekijöille niin tyypillisen, genretietoisen itseironian alle. valitettavasti ohjaaja Wingard viljelee liiaksi rasittavaa käsivarakameraa ja muita yhtä räkäisiä visuaalisia keinoja, ja onnistuu ajoittain melkein vesittämään koko jutun. Arvosana: 3/5 Menneisyys AsghAr FArgAdi, 2013 Ti 18.2. Klo 19.00 teheranilaismies palaa viimeistelemään eropapereita ranskalaisvaimonsa luo, ja joutuu sotketuksi aviorikosja itsemurhakuvioihin. ällistyttävän mitäänsanomattomaksi jäävän elokuvan henkilöhahmot eivät tunnu ihmisiltä lainkaan: he ovat pelkkiä saippuaoopperan paperinukkeja, olemassa pelkkiä (olemattomia) juonenkäänteitä varten. pahinta tässä tekeleessä on, että se kehtaa pitkästyttää katsojaansa yli kahden tunnin ajan. Arvosana: 1/5 Luihin ja ytimiin JAcqUEs AUdiArd, 2012 Ti 4.3. Klo 19.00 menneisyyden ohella kinossa on tarjolla toinenkin osoitus elokuvamaa ranskan surullisesta taantumisesta. Luihin ja ytimiin tarjoilee yli kahden tunnin edestä sisällyksetöntä ihmissuhdemössöä yh-isän ja ramman naisen suhteesta. Laatuleffojen maahantuojien soisi vastaisuudessa tarkistavan kriteereitään: pelkkä ranskan kieli ja pari tissientirkistelykohtausta eivät suinkaan käy henkevän elokuvaillan takeista. Arvosana: 2/5 lisäKsi ohJElMisTossA: mA 24.2. KLo 17.00 mio frAteLLo è figLio unico (LucHetti) mA 24.2. KLo 19.00 eLokuvAkerHo toveruus tI 25.2. KLo 19.00 sAdemetsän tArinA (JAcquet) mA 3.3. KLo 19.00 mud (nicHoLs) 26.2. AAlTo-sAli mikä siinä fasismissa on niin hienoa? Jyväskylän talven järjestämässä tilaisuudessa tätä pohtii professori Tarmo Kunnas, jonka kirja Fasismin lumous julkaistiin 2013. Lisäksi puhuja tuntee esimerkiksi Nietzschen, Knut Hamsunin ja ranskalaisen kulttuurin kuin omat taskunsa, että vaikkapa siltä pohjalta voi keskusteluja viritellä. 20.2. AlKAEn vAKiopAinE 8. helmikuuta ensi-iltansa saaneen, kutsumus-kollektiivin ja Ad Astra -teatterin yhteistuotanto Kutsumus on kirjailijakuvaus 2010-luvulta, jolloin kutsumustyö ja viihdeteollisuus törmäävät rajusti toisiinsa. kolmen näyttelijän kollektiiviohjaus vyöryttää näyttämölle henkilögallerian riutuvasta pienilevikkisestä kirjailijasta loisteliaaseen tähdenlentoon ja kustannustoimittajasta hyväksikäytettyihin sukulaisiin. tekstit Menot-setä ninni LuHtAsAAri keskitalon lisäksi pienlevy-yhtiölle levyttäneitä artisteja ovat esimerkiksi käsitebluesbändi Talmud Beach, ugrunoräppiä esittävä Dxxxa D, Lapland-Balkanbändi Jaakko Laitinen & Väärä raha, elektroartisti Jaakko Eino Kalevi sekä aavikkobluesia soittava Faarao Pirttikangas. remmiin kuuluu myös Jyväskylän Leevi and the Leavings eli Muuan mies. Lindin katse tähyää eteenpäin. ”keväälle 2014 tehdään (räpartisti) Vilungin kanssa mixtapea, joka sisältää harvinaista tai julkaisematonta Helmi-materiaalia 10 vuoden ajalta sekä remix-versioita kappaleista. myös Joose keskitalolta tulee uusi levy”, Lind innoitsee. 7.-11.3. silTAsAli Kuinka useasti Jyväskylässä on tarjolla live-oopperaa, johon opiskelijallakin voi olla varaa? Suomalaisen Musiikkikampuksen monien eri alojen opiskelijoiden yhteistuotanto Orfeo ed Euridice on ensimmäinen Christoph W. Gluckin niin sanotuista “reformioopperoista”, jotka uudistivat opera serian eli perinteisen 1700-1800 -luvun oopperan sävelja muotokieltä. Jyväskylän esityksen on ohjannut Ville Saukkonen. 18.2 KAUpUnginKirKon EdUsTA opastettu valon kaupunki -kävelykierros alkaa kello 18 ja kestää korkeintaan noin 1,5 tuntia. kävelykierroksen vetää valaistussuunnittelija, valon kaupunki -koordinaattori Annukka Larsen. 19.2. rEnTUKKA Jules Riverman alias Juho Koskimies on opiskellut flamenco-kitaraa sevillassa ja sublimoinut kaikki inhimilliset tarpeensa kitarankielien kautta musiikin palvelemiseen koko aikuisikänsä ajan. rentukan keikka on mysteeriartistin ensimmäinen riverman-nimellä. Baarin tunnelmallisella pikkupuolella on luvassa harvinaisen taidokasta ja tunteikasta soittoa ja laulua. en jättäisi väliin. Jules rivermanille rentukan keikka on muuten ensimmäinen, mutta koskimies on heittänyt flamenco-keikkaa vuodesta 1998. Ju H A p ie ti Lä in en riku suonio Kutsumus-näytelmän rooleissa nähdään Antti Suora, mirka Seppänen ja Laura Laakso. 21.2. lUTAKKo otetaanpa kerrankin esille tyttöjen musiikkia, kun sedältä meinaa aina se puoli unohtua. iki-ihanan Terhi Kokkosen luotsaamaa Scandinavian Music Groupia kiinnostavampi saattaa hyvinkin olla nouseva nimi: kaihoisan romanttista ja eleganttia popiskelmää soittava Pikku Kukka. pete ekLund / JAAni kivinen 21.2. AlBA kuutamohiihto 2014 kutsuu! kello 18 alkavaa ja 22 päättyvää rentoa hiihtotapahtumaa on järjestetty Jyväskylässä jo 16 vuotta. täydenkuun hiihdon lähtöpaikat ovat valaistujen latujen äärellä Albassa, savutuvan Apajalla tai noukanniemessä. äijälänsalmen suulla on nuotiopaikka ja makkaranpaistomahdollisuus. ”VItun HeLmI LeVyt, nISteJä JA uSKIKSIA! ottAKAA toStA KALJALIPPuJA, meILLä teILLe mItään PALKKAA oLe!” Helmi Levyt -yhtiön perustajan, muusikko Arwi Lindin Turun UMF -festivaalilla 2006 saama vastaus tiedusteluun ennalta sovittujen keikkapalkkojen maksusta soittajille.
Kampus 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 Joka kuun 4. KAISU SALMINEN JA ANNA NÄVERI YTHS:n STreSSiliikennevaloT z z VIHREÄ:zStressisizonzhyvää,z kunzsitäzonztarpeeksizvähänzjaz vapaa-aikasizriittääzpalautumiseen.zTekeminenztuottaaz enemmänziloazkuinznegatiivisiazajatuksia. z z KELTAINEN:zzKunzväsyttää,zärsyttää,zasiatzpyörivätz mielessäzaivanzkokozajanzjaz käytzylikierroksilla,zmielesiz jazkehosizovatzhälytystilassa.zSilloinzonzpakkozrentoutua.zKaikkeazeizvainzvoiz tehdäzkerralla.zHellitäzhetkeksi. z z PUNAINEN:zLiiallisessazstressitilassazkehozjaz mielizkäyvätzjozalikierroksilla.zSilloinzpuhtizonz poissa,zmielesizonztoivotonzjazoletzyliherkkä.zTämäzonzvainzhetkizennenzkamelinzselänz katkeamista.zHakeuduz ammattiauttajanzvastaanotolle.z H elsingin yliopisto tarjoaa kenelle tahansa kiinnostuneelle avoimen MOOC (massive open online course) -kurssin, jonka aikana opetellaan ohjelmoinnin perusteet. Kurssi on yhdeksän opintopisteen laajuinen, ja suorittamalla kurssin lopuksi järjestettävän kokeen sen voi liittää osaksi opintoja muissa oppilaitoksissa. Osallistua voi myös vain omaksi ilokseen, missä tapauksessa tehtäviä voi tehdä juuri niin paljon tai vähän kuin itseä huvittaa. Kurssi toimii myös väylänä tulla hyväksytyksi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle opiskelijaksi. Opinto-oikeuden saadakseen pitää suorittaa jokaisen viikon tehtävistä 85%, osallistua näyttökokeeseen ja haastatteluun sekä tietenkin hakea virallisesti opiskelijaksi 1.4. mennessä. JYväSkYlän YliopiSTon informaatioteknologian tiedekunnassa pidetään ”ihan mahdollisena”, että vastaavia kursseja voisi tulevaisuudessa järjestää myös täällä. ”Ei tuo ole ollenkaan huono tapa valita opiskelijoita. Meillekin on tärkeää saada nimenomaan motivoituneita opiskelijoita”, sanoo opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen. ”Käytännössä meidän ohjelmoinnin kurssit ovat jo nyt suoritettavissa etänä, Helsinki vain markkinoi niitä kaikille. Meillä on nyt jo monia suorittajia, jotka eivät koskaan käy paikan päällä. Kurssien avaaminen kaikille vaatisi vain lisää resursseja, joita ei tällä hetkellä ole”, toteaa lehtori Vesa Lappalainen. kurSSille voi osallistua ilman minkäänlaista ohjelmointikokemusta. Itse aloitin kurssin tehtävien tekemisen juuri tällaisilla pohjatiedoilla, ja ainakin ensimmäisen kahden viikon tehtävät ovat sujuneet kurssin materiaalin turvin kotona pähkäilemällä. Joidenkin tehtävien kohdalla olen joutunut kokeilemaan useampaa vaihtoehtoa, mutta lopulta ratkaisu on kuitenkin löytynyt. Jos jokin tehtävä osoittautuisi ylitsepääsemättömän vaikeaksi, voi apua hakea kurssin IRC-kanavalta. Kurssille ilmoittaudutaan tekemällä ensimmäinen kurssitehtävä. Tätä ennen on pitänyt asentaa omalle koneelleen kaksi ohjelmaa ja luoda käyttäjäprofiili. Molempiin ohjeistetaan kurssin sivuilla sekä kirjallisesti että videon avulla. Ensimmäisten tehtävien palautuspäivä on 23. helmikuuta, jonka jälkeen kurssia ei voi enää aloittaa. mooc z z HelsinginzMOOCistazsaazlisätietoazosoitteestazmooc.cs.helsinki.fi/ohjelmointi z z Englanninkielisiäzkurssejaztarjoaazmm.z monizhuippuyliopisto.zTarjontaazvoiztutkaillazesimerkiksizosoitteissa:z -zwww.coursera.orgz -zwww.edx.orgzz -zacademicearth.orgzzz -zwww.futurelearn.comz ohjelmointioppia ihan kaikille kurSSi. Oletko aina halunnut oppia ohjelmoimaan, mutta ajatus ohjelmointikurssilla istumisesta ahdistaa? Nyt homma onnistuu kotisohvalta, ja samalla vaivalla saattavat aueta myös yliopiston ovet. Meille on tärkeää saada niMenoMaan Motivoituneita opiskelijoita. teksti Annimaria Valli
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 Anna mun stressaa! teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Tatu Onkalo K ädet hikoilevat, sydän tykyttää ja vähän ärsyttääkin. Siis stressaa. Mutta pakkohan tämä kandi/essee/ toimintasuunnitelma on saada valmiiksi. Tuttua? Niin on muuillekin opiskelijoille. Silti monet pyrkivät tahallaan tähän jännityksen ja kiireen virittämään tilaan. He kehuvat olevansa parhaimmillaan juuri paineessa, pieni tuli takapuolen alla. Tentistä tulee helpommin nelonen kun lukee intensiivisesti vain yhden päivän, ja toimintasuunnitelmankin absurdeimmat ideat syntyvät juuri yömyöhällä. Onko se mahdollista? Nauttia kiireestä, varsinaisesta pakosta, ja tehdä kaikki vielä paljon paremmin? ”Hyvää ja nautittavaa stressiä koetaan usein motivoivissa ja innostavissa tilanteissa. Silloin ihminen keksii uusia ideoita, oivalluksia ja ratkaisuja aktiivisesti”, kertoo akatemiatutkija Anne Mäkikangas Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta. Myönteiseen stressiin liittyy ensisijaisesti mielihyvän tuntemuksia. Kun ihminen tekee jotain itselleen merkittävää ja tärkeää, myös jaksaminen on turvattu. Tämä lisää myös ihmisen hyvinvointia ja pystyvyysuskoa eli tunnetta siitä, että minä osaan ja voin. Minä pystyn. ”Kielteistä stressiä taas koetaan tilanteissa, jotka koetaan uhkana. Niissä ihmisen omat selviytymiskeinot eivät enää riitä. Kielteiseen stressiin liittyy pahoinvointia, kuten jännittyneisyyttä tai ahdistuneisuutta. Pitkään jatkunut kielteinen stressi voi johtaa uupumukseen”, Mäkikangas kertoo. StreSSin poSitiiviSet vaikutukset perustuvat siihen, että kohdatessaan haastavan tilanteen ihmisen elimistö virittäytyy toimintaan, esimerkiksi ratkaisemaan käsillä olevan ongelman. Näin on tapahtunut koko ihmiskunnan historian ajan. Opiskelun yhteydessä hyvä stressi kuvaa usein pAineet. Hei, sinä jokapaikanhöylä: saat synninpäästön! Stressaaminen onkin sallittua ja siitä voi olla jopa hyötyä. opiskeluintoa, joka tarkoittaa energisyyttä, sitoutumista ja keskittymistä. ”Palautuminen on kuitenkin erittäin tärkeää myös näille opiskeluintoa paljon kokeville”, Mäkikangas muistuttaa. YTHS:n käyttämien stressiliikennevalojen mukaan ihmisen henkiset vihreät valot palavat, kun ihmisellä on riittävästi aikaa palautumiseen. Vaikka tietynlainen stressi on siis hyvästä, myöskään positiivinen stressitila ei saa jatkua liian pitkään. Silloin tuloksena on homman mielekkyyden häviäminen ja se paha stressi. Tämän allekirjoittaa myös Mäkikangas. ”Vaikka käsillä olevat opiskelutehtävät tuntuisivatkin hyvin kiinnostavilta ja niihin haluttaisiin käyttää aikaa, myönteisen tunnetilan ja jaksamisen säilyttämiseksi on tarpeellista myös palautua”, hän toteaa. Vaihtoehtoja palautumiseen on monia. Useimmilla auttavat rento liikunta ja täysin päinvastaiset asiat kuin ne, jotka aiheuttavat stressiä. Myös uni on tärkeää. ”Erilaiset unihäiriöt ovatkin tyypillisiä juuri kielteiselle stressille”, Mäkikangas toteaa. HyväStä StreSSiStä saavat hyötyä muutkin kuin se ärsyttävän aktiivinen jokapaikanhöylä. Mäkikankaan mukaan esimerkiksi opiskeluintoa voi siirtää itsestä toiseen. ”Opiskeluintoa, eli energisyyden, tarmokkuuden ja sitoutumisen tuntemuksia voi myös tartuttaa. Lisäksi sen on todettu olevan yhteydessä myös opintojen etenemiseen.” Siis ensi kerralla kun Korppi-kalenteri näyttää tenttiä tentin perään ja luottamustehtävät täyttävät illat, pohdi työsi mielekkyyttä. Tarvitsenko kaikki kurssit ja onko jokaiseen järjestöön aivan pakko mennä mukaan? Ja stressaa sitten kaikessa rauhassa. Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. pASKA KotiSeutu Kemijärvi – Pohojosen syän Kemijärvi, eli kemppa-city, eli kemppa on suomen pohojosin kaupunki, mutten minä sitä kyllä kaupungiksi ite kuttuis. siinä pitäjässä on vajjaat kaheksantuhatta ihimistä – kakskytä vuotta sitten oli helekkuri vieköön yli puolet enemmän. ku tehas ja salakomppi lähti lätkimään kempasta, ei kukaan uskaltanu ennää heittäytyä tiineeksi. kempassa ei muutenkaan sukukypsiä, hyvässä tiineysiässä olevia naisia kauhiasti ole. muutama ex-tehaslainen tais vasan ostaa. ne joita ei rikkaan poromiehen, tai poromiehen emännän ura kiinnostanu, häipyvät jaappaniin. yrityStä tuuA kemppa ihimisten tietosuuteen on myöskin nähty. väänäsen kari eli vänä muutti takasin kotiseu’ulleen ja alako filimaamaan sitä sarjaa taivaan tulet. sen myötä ihmiset on oppinu kemppalaisista palajon: me kiroilemma, huuamma ja räyhäämmä. pohjoissavolaiset yrittää nyt auttaa kemppalaisia tuomalla sinne uuen tehtaan – työllistää kuulemma ainaki kolomesataa henkilöä. En tiiä onko sen vertaa työikäsiä ihmisiä. kempan yleisin kulukuväline ku on rollaattori. KempASSA juuAAn paljon viinaa ja kalijaa. käyään liitelistä ostamassa viikonlopun juomiset, istutaan autoon ja pistetään popit täysille. ilta menee kirkolla pillurallia ajellessa. jos pemari alakaa jossaki vaiheessa kyrsiä, niin voi siirtyä paikalliseen kuppilaan. onnen päivissä on ihan mukava käyä hilimaa ja onnia kuuntelemassa. jokku on löytäny rakkauenki onnen päivistä – kannattaapi kokkeilla mikäli uskoo raukkauen olevan sokia. kempassa on myös ihan oikia hyppyrimäki. Eirosen vanhin poika on hypänny siitä pari kertaa mettäsuksilla. hyppyrissä on hyvä ryypätä kylminä kesäiltoina ja kattella muuttotappion värittämiä jäkälöityneitä maisemia. Emma Miinala
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 C oca-Cola kertoo Coloradon tulvista selvinneen naisen selviytymistarinan. Red Bull perustaa omaa arvomaailmaansa välittävän mediatalon. Luemme, katsomme ja kuuntelemme jatkuvasti tarinoita. Nyt yhä useampi haluaa tarjota niitä meille. Lehtiartikkelin sivussa välähtelevän mainoksen sijaan brändit haluavat usein tuottaa itse jutun. Hollantilainen Ebele Wybenga on kirjoittanut kirjan Editorial Age, jossa hän ruotii mainonnan ja journalismin suhdetta ja tulevaisuutta. Wybenga kertoo, että erityisesti Yhdysvalloista lähtenyt suuntaus on tuonut brändien tuottamat tarinat ja juttupätkät laatulehtienkin uutisvirran väleihin. Kun mainostajat etsivät keinoja välittää viestiään yleisöä häiritsemättä, tällainen niin kutsuttu natiivimainonta yleistyy. Välillä tuotos on merkitty selkeästi mainokseksi, välillä se on puettu erehdyttävästi journalistisen jutun muotoon. Natiivimainosten sisällöissä on kuitenkin vielä parantamisen varaa, sillä mainosväellä ei aina ole kokemusta ja kykyä tuottaa uudentyyppisiä juttuja. ”Tila on olemassa, mutta sisältö ei usein vielä ole mielenkiintoista”, Wybenga sanoo. ToisaalTa moneT brändit tuottavat nyt myös omia julkaisujaan. Niiden sisällä ne voivat kertoa tarinoitaan vapaasti. Osa julkaisuista on hyvinkin korkealaatuisia.Wybenga nostaa esimerkiksi ruotsalaisen muotitalo Acnen Acne Paperin, joka on maksullinen, kulttuuriväelle suunnattu lehti. Wybenga ylistää lehteä erinomaiseksi. Ja toisin kuin perinteisissä lehdissä, siinä ei ole mainoksia häiritsemässä lukukokemusta. ”Paradoksi on, että nämä brändien lehdet tuntuvat paljon vähemmän kaupallisilta kuin tavalliset lehdet.” Perinteisen mainostamisen sijaan Acne Paperin kaltaiset lehdet pyrkivät rakentamaan ja jakamaan itselleen sopivaa maailmankuvaa. Tällainen markkinointi ei sovi perinteisiin kaksi yhden hinnalla -mainoksiin, vaan kyse on ennemmin pitkäjänteisestä brändin imagon rakentamisesta. Wybenga ei osaa sanoa, kuinka tehokasta maailmojen rakentelu brändin myynnin kannalta lopulta on. Kärsivällisyyttä prosessi joka tapauksessa vaatii. ”Tämä edellyttää pitkäaikaista sitoutumista.” suomessa niin kutsuttu brändijournalismi ei ole vielä kovin yleistä, vaikka joitakin yritysten omia julkaisuja täälläkin tuotetaan. Esimerkiksi Life-luontaistuoteketjun LiveLife -lehti johdattaa lukijoita hyvinUUtisia taka-ajatUksella journalismi. Ebele Wybenga uskoo, että uudenlainen mainonta tunkeutuu yhä enemmän myös suomalaisen journalismin sekaan. Toimittajille se voi tuoda enemmän töitä, mutta journalismin ja mainonnan raja häilyy. teksti Minna Tiainen kuva Tatu Onkalo Paradoksi on, että brändien lehdet tuntuvat vähemmän kauPallisilta kuin tavalliset lehdet. voinnin lähteille. Wybenga uskoo silti, että myös Pohjolassa saadaan pian varautua siihen, että esimerkiksi lehtien kustantajat alkavat kokeilla uudenlaisia mainonnan tapoja. Hän arvelee, että esimerkiksi muotija rahoitusalalla olisi kiinnostusta brändijournalismiin. Toimittajat suhtautuvat Wybengan mukaan brändijournalismiin usein epäluuloisesti, vaikka median vaikea taloudellinen tilanne on tehnyt mediataloista avoimempia uusille tulonlähteille. Brändijournalismi on aina lähtökohdiltaan puolueellista, eikä se siis parhaimmillaankaan pysty toteuttamaan journalismin ydintehtäviä. Wybenga toivookin, ettei uudenlainen tarinankerronta söisi elintilaa perinteiseltä journalismilta, vaan tuottaisi kuluttajille uudenlaisia sisältöjä. Joka tapauksessa muutokset edellyttävät, että toimitukset kehittävät keinoja erottaa perinteinen journalismi selkeästi brändien tuottamasta sisällöstä. Wybenga uskoo, että kehityksen seuraukset voivat olla positiivisia ainakin toimittajien kannalta. Kun työttömyys alalla lisääntyy, uudenlainen mainonta lisää kysyntää myös journalistien ammattitaidolle. ebele Wybenga z z 1987zsyntynytzhollantilainenzz vapaaztoimittaja z z Kirjoittaazmuunzmuassazhollantilaisellez NRCzHandelsbladz-lehdellezjaztoimiizz media-zjazmarkkinointiaiheisenzz Adformatie-lehdenzkolumnistina z z PerustanutzEditorialzEmbassyz-yrityksen,zjokazkehittääzyrityksillezmarkkinointistrategioita z z KirjoittanutzkirjanzEditorialzAge,zjokaz käsitteleezmainonnanzjazjournalisminzz sekoittumista z z Koulutukseltaanzlakimies ebele Wybenga piti helmikuussa kaksi luentoa brändijournalismista Jyväskylän yliopistolla.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 Ratsastusta yksisarvisella Keijo LaKKaLa: Utopia tänään. YhteisKUnnaLLisen mieLiKUvitUKsen metodoLogiaa (KampUs KUstannUs) Teos on sujuvasti kirjoitettu esitys utopian käsitteen moninaisista ulottuvuuksista. Teoksen esseistinen ensimmäisen kolmanneksen ydin muodostuu historiallisesta katsauksesta yhtäältä klassisiin abstrakteihin utopioihin ja toisaalta utopian käsitteen saamiin monenlaisiin sisältöihin. Tätä seuraa teoreettinen osio, jossa hahmotellaan humaania ihmiskuvaa ja käsitystä käytännöllisestä elämästä ennen kaikkea Marxin pohjalta. Kirjan päättävä pamflettimainen esitys yhdestä konkreettisesta utopiasta, perustulosta, sisältää kiinnostavan yhteenvedon aiheen kotimaisista kannatuspuheenvuoroista. Osat ovat toisiinsa nähden suhteellisen itsenäisiä, mikä tekee argumentin seuraamisesta paikoin haastavaa, mutta sitäkin useammin palkitsevaa. Markku Nivalainen Tamperelaista (pieru) huumoria KUmmeLi v (nordisK FiLm) Kummeli jatkaa kansan naurattamista uutuuselokuvassaan Kummeli V. 1990-luvun alusta lähtien suomalaisten nauruhermoihin vakiintunut komediaryhmä luottaa tuoreimmassaan tuttuun ja turvalliseen höpsöilyyn, jossa pyöritään pienempien erillistarinoiden siivittämänä futuristisfantastisen Excalibur IV -elokuvan ympärillä. Käsikirjoituksessa nyökätään elokuvateollisuudelle ja lainataan nauraakseen sen lukuisille klassikoille. Mitään sen syvällisempää Kummeli V:ltä ei kannatakaan odottaa, mutta huumorissa tamperelaiskaverukset ovat onneksi alkupuolen osalta edelleen iskussa. Loppusuoralla elokuva menettää otteen katsojan vatsalihaksista, mikä jää myös varjostamaan kokonaisuutta. Joonas Pikkarainen Ajankohtaista itsetarkastelua iLona hongisto & Kaisa KUriKKa (toim.): toisin sanoin. taiteentUtKimUsta representaation jäLKeen (eetos) Toisin sanoin pyrkii haastamaan taiteentutkimuksessa valta-asemassa olevan representaatioajattelun olettamuksia. Vaihtoehtoja tarjoavat muodikkaat affektiivisuuden, materiaalisuuden ja posthumanismin näkökulmat. Teoreettisessa teoksessa viitataan mannermaisen nykyajattelun klassikoihin Deleuzesta Heideggeriin ja Agambeniin, joiden kautta lähestytään niin kuvataidetta, kirjallisuutta kuin elokuvaakin. Vaikka artikkelit tarjoavat katsauksen taiteentutkimuksen piirissä tehtyihin filosofisiin keskustelunavauksiin, ei kirja toimi johdatuksena representaatioajatteluun tai sen kritiikkiin. Kyseessä on ennemminkin epätasainen välitilinpäätös, joka tulee, kenties tahtomattaan, kuvastaneeksi myöhäismodernin taiteentutkimuksen teoriakentällä vallitsevaa kaaosta. Markku Nivalainen Melkein Yeezus tUomo – the new mYstiqUe (sonY) Erinomaisen debyyttinsä ja kahden sitä toistaneen vaisun levyn jälkeen Tuomo on löytänyt taas inspiraationsa. The New Mystique soi edeltäjiään elektronisemmin ja kokeellisemmin ammentaen vaikutteita 80-luvun synadiscosta hiphopiin ja drum’n’bassiin. I Don’t Dig You on silkkaa Princea, kun taas nimikkokappale robottiäänineen tuo mieleen pompöösit Kanye Westin Yeezus-seikkailut. Jonkalaisia hullutteluja levyllä saisi olla enemmänkin. TNM menettää freesiä teräänsä Keep Looking Upin tai Girlsin kaltaisilla rallattelubiiseillä, joilla tuntuu olevan soul-levyillä kautta aikain jonkinlainen kiintiöpaikka. Kokonaisuus on kuitenkin Tuomon paras tuotos tähän mennessä ja mielenkiintoista nuorallakävelyä kokeellisemman ja perinteisemmän soulin välimaastossa. Arttu Seppänen Urbaanin haaveilijan soundtrack iisa – iisa (johanna) Heleän indiepopin ystäville Reginan tauolle jäänti oli painajainen. Neljällä erilaisella ja toinen toistaan paremmalla levyllä se tuntui kuitenkin kulkeneen tiensä päähän. Siksi Reginassa laulaneen Iisan debyytti tuntuu ja kuulostaa tulleen juuri oikeaan aikaan. Iisa kuulostaa kuin aikuistuneelta Reginalta. Haaveilevien sanoituksien välistä pilkistää helposti samaistuttava ja turvallinen, mutta tyylikäs suurkaupungin arki, jonka ympärillä ystävätkin ovat perheellistyneet. Iisan omaperäinen lauluääni vie mennessään, ja yhdistettynä Mikko Pykärin hienostuneeseen ja monipuoliseen ysäriretroilun äänimaisemaan tuloksena on urbaanin haaveilijan soundtrack. Arttu Seppänen Ei vakuutettavaa scandinavian mUsic groUp: terminaL 2 (sonY mUsic) ”Katosimme kartalta sivistyneesti ja hiljaa”, laulaa Terhi Kokkonen kappaleessa 2051. Seitsemännellä albumillaan Scandinavian Music Group kuulostaa yhtyeeltä, jolla ei ole enää mitään vakuutettavaa. Uusia radiohittejä ei edes yritetä tehdä. Terminal 2 soljuu seesteisesti ja syntikkavetoisesti eteenpäin ilman erityisiä huippukohtia. Useammankin kuuntelukerran jälkeen kuolemaa ja elämää käsittelevät laulut jäävät etäisiksi, Ihan miellyttävästi rullaavaan levyn voi unohtaa taustalle, mutta suurempaan syventymiseen se ei kannusta. Arimo Kerkelä Lisää ArvioiTA jyLKKärin neTissä osoiTTeessA WWW.jyLKKAri.fi
Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 18 Ma 3.3. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Bourdelaisekala Mangobroileri Ti 4.3. Kasvishernekeitto ja laskiaispulla Soijastroganoff Broilerpyörykät Hernekeitto ja laskiaispulla Ke 5.3. Kikherne-kasviscurry Kalamurekepihvi Curryporsaspata To 6.3. Kasvismakaronilaatikko Broilerkookoskeitto Makaronilaatikko Nakkikastike Pe 7.3. Kasviskolmiot, tomaattisalsa Tonnikalakastike, spagetti Kinkkupitsa Ma 24.2. Linssikeitto Sitruunainen turskaleike Jauhelihalasagne Ti 25.2. Kasvistortillat Lohikeitto Intialainen lihapata Ke 26.2. Herkkusienirisotto Silakkapihvit, kermaviilikastike Lihajuurespata To 27.2. Pinaattikeitto Uunimakkara Appelsiiniporsaspata Pe 28.2. Kasviskiusaus Kalagratiini Riistapyörykät Ma 17.2. Porkkanaohukaiset Merellinen lasagne Jauhelihapihvit Ti 18.2. Feta-pinaattipiirakka Päivän kala Lihakeitto Kebabwokki Ke 19.2. Pintopapupata Värikäs uunikala Kasler To 20.2. Bataattisosekeitto Paistetut muikut Pippurinen porsaspata Pe 21.2. Soijakastike, spaghetti Savukalakastike, spaghetti Kalkkunaleike iloKiven ruoKalisTa 17.2.–7.3 vKo 10 vKo 9 vKo 8 av o in .j y u .f i Avoimessa yliopistossa suoritat yliopisto-opintoja Valmentaudut valintakokeisiin: sisällöllistä hyötyä ja varmuutta valintakokeeseen Tutustut yliopisto-opiskeluun ja eri oppiaineisiin: vahvistusta valinnoillesi Opiskelet etukäteen tulevan yliopistotutkintosi osia: nopeutat valmistumista Opiskelet verkkovälitteisesti: missä ja milloin vain Opiskelet edullisesti: esimerkiksi perusopintokokonaisuudet noin 200 € Lisätietoja ja koko opintotarjonta: avoin.jyu.fi Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto avoneuvo@avoin.jyu.fi • p. 040 576 7760 Aloita opiskelu jo tänään! Suunnitteletko yliopisto-opintoja tai välivuotta vai mietitkö vielä omaa alaasi? AVOIN YLIOPISTO-OPETUS 30 VUOTTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN YLIOPISTO
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2014 Aikun kivAA LauLaja. 25 vuotta sitten Arja Koriseva valmistui maisteriksi. Samana vuonna hänestä tuli tangokuningatar ja urasuunnitelmat menivät uusiksi. T iesin aina haluavani ammattilaulajaksi ja tein paljon töitä sen eteen. Aloitin klassisen laulun opinnot Keski-Suomen konservatoriossa käydessäni lukiota. Myös musiikkiteatteri kiehtoi minua. Silloin ei ollut tarjolla musiikkiteatteriin suuntautuvia opintolinjoja niin kuin nyt. Jos sellaisia olisi ollut, olisin varmasti hakenut niihin. Korkeakoulututkinnon saaminen oli minulle tärkeää. Lukion jälkeen hain opiskelemaan OKL:ään Tampereen yliopiston Hämeenlinnan yksikköön, koska myös opettajan työ kiinnosti minua. Valmistuin kasvatustieteen maisteriksi neljässä vuodessa. Jatkoin opiskelua konservatoriossa yliopistoaikananikin. Perjantaina luentojen tai tentin jälkeen hyppäsin Hämeenlinnasta junaan ja iltapäivällä olin Jyväskylässä teoriaja laulutunneilla. Maanantaina palasin takaisin Hämeenlinnaan. Suunnittelin tekeväni maisteriksi valmistumiseni jälkeen opettajan sijaisuuksia ja siinä sivussa keikkailevani orkesterini kanssa. Äitini ja naapurin Aili kuitenkin ilmoittivat minut kisaamaan tangomarkkinoille samana vuonna, kun valmistuin. Minusta tuli tangokuningatar 24-vuotiaana. Töitä pätkähti saman tien 300 päivää vuodessa. Suunnitelmani menivät uusiksi. En ole valmistuttuani tehnyt päivääkään töitä pätevänä opettajana. Korkeakoulututkinto on kuitenkin tuonut minulle turvaa, ja tuntuu hyvältä, etten jättänyt opintojani kesken. Nykyisin pidän muun muassa Jyväskylän kristillisellä opistolla esiintymistaidon kursseja, joissa maisterintutkinnostani on kenties apua. Ainakin itselläni on erilainen tunne, kun tiedän, etten luennoi asioista vain mutu-tuntumalla. TunTuu huLLuLTa, kuinka nopeasti vuodet ovat menneet. Toisaalta, kun kelaan ajassa taaksepäin, kyllähän näihin vuosiin paljon mahtuukin. Kaksikymmentäviisi vuotta sitten hyppäsin maailmaan, joka oli täynnä kaikkea ihmeellistä ja uutta. Tangokuningattarena minulle aukesi koko Suomi. Sain näkyvyyttä paljon ja nopeasti. Heittäydyin mukaan täysillä ja halusin oppia mahdollisimman paljon viihteen tekemisestä. Spedelle työskenteleminen 1990-luvulla oli minulle tärkeä koulu. Hän rakasti kaltaisiani luonnonlapsia, jotka improvisoivat paljon. Spede kannusti minua tuomaan persoonaani esiin. Hän kehotti minua olemaan tekemättä asioita, jotka sotisivat persoonaani vastaan. Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin uusille tekijöille sanotaan, että persoonallisella tekemisellä menestyy. Persoona erottuu, ja se tunnistetaan. Ei pidä ruveta matkimaan muita. Tänä päivänä kilpailu viihteen kentällä on kovempi kuin ennen. Kun minusta tuli tangokuningatar, laulukilpailuja ei ollut niin paljon kuin nyt. Toisaalta, nyt on laulukilpailuja mutta musiikkiohjelmia taas ei. Laulukilpailun, formaatista riippumatta, voittavan artistin on siksi todella vaikea päästä uudelleen näkyville. nykyisin Teen noin 14 työpäivää kuukaudessa. Satsaan ennemmin laatuun kuin määrään. Vuosien saatossa minusta on myös tullut suurperheen äiti. Tahdon omistaa aikaani perheellenikin. Töideni takia minun olisi helpompi asua etelämmässä, koska noin 80 prosenttia töistäni tapahtuu Jyväskylän alapuolella. Minun ja perheeni koti on kuitenkin täällä, Toivakassa. Täällä minä voin kulkea pipo päässä ja meikittä. Täällä voin levähtää, eikä työ ole koko ajan läsnä. Täällä on hyvä ja turvallinen olla. Tällä hetkellä suunnittelen 25-vuotisjuhlakonserttikiertuetta ensi syksyksi. Kesällä kiitän ihmisiä orkesterini Fortunan kanssa tanssilavoilla. En minä tietenkään mitään jäähyväiskiertuetta tee. Tahdon kuitenkin jollakin tavalla juhlistaa uraani. Olen aina halunnut pitää toimenkuvani mahdollisimman laajana ja tehdä monenlaista monella tavalla: tanssilavakeikkoja, salija kirkkokonsertteja sekä musikaaleja. Monipuolisuus saa työni tuntumaan edelleen mielenkiintoiselta. Koen työtäni kohtaan samaa intohimoa kuin urani alkuaikoinakin. Aion tehdä työtäni niin kauan kuin ihmiset tulevat minua kuuntelemaan, niin kauan kuin työlläni on merkitys. Olen kauppiasperheen tyttö ja koen olevani laulajanakin palveluammatissa. Haaveeni on joskus tehdä yhden naisen musikaali, sellainen viihteellinen esitys orkesterin kanssa. Olen jo hieman käsikirjoittanut sitä. Lempinimeni on Aikku, ja haluaisin myös toteuttaa tv-ohjelman, jonka nimi olisi Aikun kivaa. teksti Petra Nykänen kuva Tatu Onkalo
Jyväskylän Forum 4. krs., Kauppakatu 20 • www.martina.fi www.rax.fi Rax Forum Jyväskylä Ilo isosta buffet-pöydästä! Yli 30 eri vaihtoehtoa. Herkuttele kevyesti salaatilla ja keitolla tai hemmottele itseäsi pizzalla ja lasagnella. RAX Buffetissa syöt eri lailla vaikka joka päivä, mielitekojesi mukaan. -10% buffetin normaalihinnasta ja jälkkäribuffetista Opiskelijakortilla Valitse itse Martinan Grilliviikoilla 5.2.–23.3. voit koota annoksesi oman makusi mukaan. Tervetuloa nautiskelemaan! Grilliannokset alk. 16,50