Eroon laitosneuvostoista? Yliopiston hallinto muuttuu lain mukana. Uutiset 2 Peliriippuvuus ei haise eikä näy. Sivu 7 Suuria voittoja, vaikeita häviöitä Tunnista oma laumasi. Keskiaukeama Pääaineen pärstäkerroin 2. HELMIKUUTA – 15. HELMIKUUTA 49. VUOSIKERTA KULTTUURI 15 NUMERO 2/2009 Sirkuksen uusi maailma A B IN U M E R O
2.2.09 UUTISET Ura reilaan rekrymessuilla Kesätöitä ja valmistumisen jälkeistä tekemistä voi metsästää keskiviikkona 4. ja torstaina 5. helmikuuta Jyväskylän Paviljongista, jossa järjestetään Osaajat kohtaavat -rekrytointitapahtuma. Molempina päivinä kello yhdeksältä alkavassa tapahtumassa voi tavata työnantajia ja saada ohjausta uravalintaan. Yliopisto-opiskelijat voivat päästä tapahtumaan ilmaiseksi hakemalla kuuden euron arvoisen kutsukortin joko Agoralla sijaitsevasta yliopiston uraja rekrytointipalvelujen toimistosta tai Trakennuksen opiskelijapalveluista. Kutsun saa myös tapahtuman ovelta opiskelijakorttiaan näyttämällä. Samalla lipulla pääsee samaan aikaa niin ikään Paviljongissa järjestettäville Next Step -messuille. 2 Laitosneuvostoja uh Neuvostojen tilalle hallintojohtosäännön muutosta valmisteleva työryhmä ei toistaiseksi ole luvannut mitään uutta. Ylioppilaskuntaa huolestuttaa myös yliopistokollegion professoripainotteinen kokoonpano. OPISKELIJOIDEN ja työntekijöiden valtaa Jyväskylän yliopiston päätöksenteossa aiotaan kaventaa. Yliopiston työryhmä valmistelee parhaillaan uutta hallintojohtosääntöä, jossa laitosneuvostoista luovuttaisiin kokonaan ja niiden tehtävät siirtyisivät käytännössä laitoksien johtajille. ”Kyseessä on alustava pohdinta, minun näkemykseni. Luonnoksella on toki asiaa valmistelevan ryhmän tuki”, yliopiston hallintojohtaja Erkki Tuunanen kommentoi suunnitelmaa. Virallisesti luonnos tuodaan julkisuuteen 9. helmikuuta. Sen kohtalosta päättää syksyllä yliopiston uusi hallitus. UUSI JOHTOSÄÄNTÖ tarvitaan, sillä uudistuva yliopistolaki muuttaa myös korkeakoulujen hallintoa. Eduskunnalle helmikuun puolivälissä tuotavassa laissa yliopistoihin perustetaan niin sanotut kollegiot, jotka valitsevat hallitukset. Hallitus, jonka jäsenistä puolet, tulee yliopiston ulkopuolelta, puolestaan valitsee rehtorin. Jyväskylässä luonnostellaan nyt, että rehtorin asemaa vahvistettaisiin entisestään ”lain hengen mukaisesti”. Hallintojohtaja Tuunasen mukaan vahvempi keskushallinto on edellytys paremmalle johtamiselle. ”Rehtori on vastuussa hallitukselle kaikista yliopiston toiminnoista. Hänellä täytyy olla enemmän valtaa vaikuttaa niihin”, Tuunanen sanoo. Jatkossa rehtori muun muassa valitsisi tiedekuntien dekaanit, jotka taas valitsisivat laitosten johtajat. Aiemmin laitosten johtajan on valinnut laitosneuvosto, dekaanin taas tiedekuntaneuvosto. Lisäksi tiedekuntaneuvostojen kokoa pienennettäisiin. ”Tarkoitus on keventää hallintoa – että tutkijoille jäisi enemmän aikaa tutkia, opettajille opettaa ja opiskelijoille opiskella”, Tuunanen valottaa. YLIOPPILASKUNNALLE tieto laitosneuvostojen lakkaustusuhasta ei tullut yllätyksenä. JYYn hallituksen puheenjohtajan Soile Korisevan mukaan hallintoryhmässä on keskusteltu paljon siitä, miten varmistetaan, että opiskelijat pystyvät jatkossakin aidosti vaikuttamaan asioihin. Koriseva itse kuuluu työryhmään opiskelijoiden edustajana. ”Laitosneuvostoa ei tule pitää itseisarvona – tärkeintä on turvata vaikutusmahdollisuudet”, Koriseva toteaa ja ottaa esimerkiksi kasvatustieteiden laitoksen, jossa laitosneuvostoa ei ole. ”Opiskelijat ovat mukana työryhmissä valmistelemassa asioita”, laitoksella itsekin opiskeleva Koriseva kertoo. Hallintojohtaja Tuunanen tarjoaa vaihtoehdoksi jo nyt olemassa olevia, kaikille avoimia laitoskokouksia, joita on järjestettävä kahdesti vuodessa. ”Hyvä johtaja myös kuulee kaikkia piirejä ennen kuin tekee päätöksen.” JYYn koulutuspoliittisen sihteerin Mikael Viitalan mukaan pelkät laitoskokoukset eivät ylioppilaskunnalle riitä, vaan esimerkiksi äänivalta työryhmissä tulisi kirjata hallintojohtosääntöön. Koriseva ja Viitala vakuuttavat, että mikäli laitosneuvostot kuopataan ilman lupausta vaihtoehdoista, ylioppilaskunta ei jää toimettomaksi. ”Tähän saakka ollaan pyritty vaikuttamaan hyvällä ja tiivistetty yhteistyötä muiden yliopiston ryhmien kanssa. Mutta on opiskelijoillakin joku raja”, Viitala sanoo. LÄHELLE SITÄ rajaa on vienyt jo yliopistokollegion kokoonpano, jossa professoreilla olisi selvä enemmistö 16 edustajalla. Muulle henkilökunnalle edustajia olisi 10 ja opiskelijoita vain kahdeksan. ”Ylioppilaskunta on tasaväkisen kolmikannan puolella. Huolestuttavaa on myös se, ettei kukaan oikein tiedä, millaiseksi kollegion asema muodostuu – tuleeko siitä kumileimasin, joka vain hyväksyy esimerkiksi erillisen nimityslautakunnan päätöksen hallituksen jäsenistä”, koposihteeri Viitala pohtii. Kuvaavaa onkin, ettei kukaan oikein vielä tiedä, miltä yliopistot ensi syksynä näyttävät. ”Asioita valmistellaan pala palalta ja siksi mietitään tarkasti, mikä on se asia, joka sitten kantaa opiskelijalle parhainta hedelmää – mistä pitää kovinta ääntä”, Koriseva pohtii. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? G Luonnos uudesta hallintojohtosäännöstä lähtee lausuntokierrokselle maalikuussa. Virallisesti uuden hallintojohtosäännön vahvistaa syksyllä valittava yliopiston uusi hallitus. G Jyväskylässä hallituksen valitsevassa yliopistokollegiossa olisi 34 jäsentä, joista 16 olisi professoreja, 10 muuta henkilökuntaa ja 8 opiskelijaa. Kollegio nimettäisiin todennäköisesti kesäkuussa. G Rehtori nimeäisi kullekin tiedekunnalle dekaanit. FA K TA Luonnos uudesta hallintojohtosä
Taloustieteisiin hurja summa tukirahaa Teknologian ja innovaation kehittämiskeskus jakoi viime vuonna avustuksia keskisuomalaisille tutkimuslaitoksille, ammattikorkeakouluille ja yliopistolle 2,6 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Merkittäväksi rahoituksen saajaksi nousi Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta, joka käynnisti viime kevään ja kesän aikana kolme suurta Tekes-rahoitteista hanketta. Hankkeisiin on tarkoitus käyttää yhteensä yli miljoona euroa, ja niissä on mukana lukuisia yritysyhteistyökumppaneita. Koko maassa yliopistot ja tutkimuslaitokset hakivat viime vuonna Tekes-tukia aiempaa vähemmän. Kaikkiaan Tekes tuki yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia 223 miljoonalla eurolla. Yrityksiä Tekes tuki 293 miljoonalla. 3 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON kirjasto pitää kunnon jöötä yölainojen suhteen. Jos lainaa ei palauta aamukymmeneen mennessä, saa kymmenen euron sakon ja kahden viikon lainakiellon. Miksi sanktio myöhästyneestä yölainasta on niin tuntuva, Jyväskylän yliopiston kehittämispäällikkö Marja Sarvilinna? ”Yölainat eivät ole palautuneet meille sovitusti, vaan mahdollisuutta saada kirja kotiin on käytetty väärin palauttelemalla kirjoja vasta iltapäivällä. Lisäksi teoksia on piiloteltu hyllyjen väliin. On tärkeää, että lukusalikappale palautuu paikalleen heti aamusta ja siksi sanktio on tällainen – ja on ollut jo vuosia.” Muita myöhästymismaksuja korotettiin syksyllä. Ovatko kirjat palautuneet sukkelammin sen jälkeen? ”Enää emme joudu juurikaan lähettämään laskuja palauttamattomien kirjojen takia. Eli kyllä näyttäisi siltä, että maksujen korotuksen jälkeen ihmiset ovatkin yhtäkkiä alkaneet muistaa nämä palautussäännöt.” Millaista palautetta kirjasto on saanut myöhästymismaksuistaan? ”Asiakaskyselyidemme mukaan monet ovat sitä mieltä, että sakot vain korkeammalle. Pääasia on, että kirjat saadaan kiertoon ja kaikille niitä tarvitseville.” Korotetaanko maksuja sitten vielä lisää? ”Ei nyt enää. Teimme jo näitä pieniä muutoksia syksyllä, kun halusimme yhdenmukaistaa systeemin muiden allianssiyliopistojen kanssa.” Jonna Rusanen Miksi sanktio myöhästyneestä yölainasta on niin kova? JYY hakee tukihenkilöä Ylioppilaskunta hakee toista häirintäyhdyshenkilöä, jonka tehtäviin kuuluu tukea ja auttaa esimerkiksi seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutunutta. Tukihenkilöitä halutaan kaksi, jotta heitä olisi yksi kumpaakin sukupuolta. Lisätietoa asiasta saa sosiaalisihteeriltä. Yliopistokeskukset ja amk:t kimppaan Korkeakoulujen arviointineuvosto vaatii yliopistokeskuksilta tiiviimpää yhteistyötä alueensa ammattikorkeakoulujen kanssa. Neuvoston arviointiryhmä toivoo, että yliopistokeskukset keskittyisivät jatkossa kapeammille tutkimusaloille ja tekisivät enemmän yritysyhteistyötä alueillaan. Myös emoyliopistojen kanssa tehtävää yhteistyötä olisi syytä syventää, ryhmä toteaa viikko sitten julkaistussa loppuraportissaan. Jyväskylän yliopisto koordinoi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen toimintaa. Lisäksi yliopisto järjestää liikuntateknologian koulutusta Vuokatissa, Kajaanin yliopistokeskuksen alaisuudessa. kaa lakkautus Opetusministeri Henna Virkkunen muistuttaa, että tyytyväinen opiskelija on koko yliopiston parhaaksi. Jatkossa yliopistot voisivat mennä myös konkurssiin. HUOLI OPISKELIJOIDEN sananvallan kaventumisesta uuden yliopistolain myötä on opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) mielestä turhaa. Ministeri korostaa, että yliopiston maine hyvänä ja haluttuna opiskelupaikkana on niin johdon kuin opiskelijoidenkin yhteinen etu. ”Ei ole yliopiston kannalta kovin hyvä, jos opiskelijat ovat tyytymättömiä. Toki eri ryhmien välisen keskustelun toimivuudessa on eroja yliopistojen välillä.” Muun muassa Jyväskylän yliopistossa sananvallan kaventumista on jo ehditty pelätä, sillä näillä näkymin 34päisestä kollegiosta opiskelijoiden osuus kuitattaisiin kahdeksalla jäsenellä ja hallituksessa kuudesosalla. ”Hallituksen rooli tulee voimistumaan taloudellisen itsenäisyyden takia. Vastuu kasvaa, kun tulevaisuudessa yliopisto voi esimerkiksi mennä konkurssiin, mikä tällä hetkellä ei ole mahdollista. En kuitenkaan näe, että opiskelijoiden ääni yliopistoissa heikkenisi, koska uudistuksen myötä opiskelijoista tulee tavallaan yliopiston omistajia”, Virkkunen sanoo. TULEVAISUUDESSA yliopisto itse istuu tiukimmin oman raha-arkkunsa päällä. Muun muassa tuleva rahoitussysteemi on kuitenkin aihe, joka pistää pikku-opiskelijan raapimaan päätään. Julkisuudessa on hoettu mantraa, jonka mukaan valtio turvaa tulevaisuudessa yliopistojen rahoituksen. Samaan hengenvetoon puhutaan myös ”yliopistojen omasta liiketoiminnasta, lahjoituksista ja mahdollisista pääomatuloista”. Sivistyspoliittisen ministeriryhmän valmisteleman lain mukaisesti yliopistoista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä, mikä mahdollistaa esimerkiksi lahjoitukset suoraan yliopistolle: tähän asti kun rahaa on voinut tarjota vain erillisille tutkimushankkeille. ”Opiskelijan kannalta olennaista on koulutuksen säilyminen maksuttomana. Jatkossakin valtio kantaa päävastuun kaikkien yliopistojen tutkimuksesta ja opetuksesta maksamalla kuukausittain ikään kuin opintotukea yliopistojen tileille”, opetusministeri havainnollistaa. Virkkunen selventää, että uudistuksen myötä yliopistoista tulee itsenäisiä tilitoimistoja eli ne vastaavat itse rahojensa jaosta ja kohdentamisesta sekä lisävarojen hankinnasta. Hän lisää, ettei varojen keruu yrityksiltä tai muilta vastaavilta ole välttämätöntä, tosin jokaiseen lahjoitukseen valtio on luvannut tulla mukaan 2,5-kertaisella summalla. OPETUSMINISTERI korostaa, että yliopistojen on pystyttävä viemään muutosta eteenpäin. ”Yliopistojen on uskallettava ottaa ohjat omiin käsiinsä, koska nyt siihen on annettu mahdollisuus.” ”Tällä hetkellä olemme skitsofreenisessa tilanteessa valtakunnallisesti, koska työttömyys tulee kasvamaan tänä vuonna voimakkaasti. Mutta kun nousu viimeistään vuonna 2010 alkaa, olemmekin isossa työvoimapulassa. Yksi yliopistouudistuksen tavoite on sujuvoittaa opintoja, jotta saataisiin nuoret nopeammin työelämään ja tässä yliopistoilla tulee olemaan tärkeä rooli”, ministeri Virkkunen perustelee. ”Uskon, että yliopistolain uudistus osaltaan tulee vaikuttamaan asiaan, koska yliopistojen rahoituksen kriteerinä tulee jatkossa yhä enemmän olemaan koulutuksen laatu, johon valmistumistahti vaikuttaa.” Saara Halonen "Opiskelijoista tulee yliopiston omistajia" R IKU S UONIO Ei ole yliopistojen kannalta kovin hyvä, jos opiskelijat ovat tyytymättömiä. Toki eri ryhmien välisen keskustelun toimivuudessa on eroja yliopistojen välillä” Henna Virkkunen ” Aiemmin dekaanin nimesi tiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvoston kokoa aiotaan pienennetään. G Dekaani nimeäisi laitosten johtajat. Aiemmin laitosten johtajat nimesi laitosneuvosto. Laitosneuvostoista luovuttaisiin kokonaan. Vähintään kahdesti vuodessa järjestettävät laitoskokoukset säilyvät. Voimassa olevan hallintojohtosäännön mukaan laitosneuvostojen vastuulla on muun muassa laitoksen toimintaja taloussuunnitelman laatiminen sekä opetuksen ja tutkimuksen arviointi ja valvominen. Laitosneuvostot myös tekevät tiedekunnille esitykset koulutusohjelmista, uusien opiskelijoiden määrästä ja opetussuunnitelmista. G Hallitus antaa eduskunnalle esityksen uudesta yliopistolaista helmikuun puolen välin jälkeen. Eduskunta päättää lain kohtalosta kesällä ja sen on tarkoitus astua voimaan elokuun alussa. G Lakiesitys muuttaa yliopistot valtion tilivirastoista itsenäisiksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi tai säätiöiksi. Yliopistojen tehtävistä säädetään kuitenkin myös jatkossa laeilla. G Yliopistot saavat perusrahoituksensa edelleen valtiolta. Lisärahoitusta voidaan kerätä liiketoiminnalla, lahjoituksina ja pääomatuloina. G Kunkin yliopiston hallituksessa on 6–14 jäsentä. Jäsenistä vähintään puolet, puheenjohtaja mukaan lukien, on yliopiston ulkopuolisia. Ulkopuoliset jäsenet valitsee yliopistokollegio. Hallitus valitsee yliopiston rehtorin. FA K TA Luonnos uudesta yliopistolaista äännöstä
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Juha Korhonen 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Riku Suonio (kannen kuva) 010 423 4511, sivari@jyy.? Painos 52 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. NÄKÖKULMIA Verkkokeskustelijat Sallisen takana Internetin kansalaiskeskustelijat seisovat Jyväskylän yliopiston rehtorin Aino Sallisen takana. Keskustelu on käynyt kiivaana Sallisen Yleisradion Aamu-tv:ssä esittämien lausuntojen jälkeen. ”Eihän missään työpaikassa voi palkolliset tehdä mitä huvittaa!!1”, toteaa nimimerkki näin on!!! internetissä. Sallisen teesit luonnollisesta kasvuympäristöstä vetoavat internetin käyttäjiin. ”Yritysmaailmasta tulevilla rahoittajilla on luonnollinen motiivi olla tukemassa ja kannustamassa akateemisia osaajia oikeaan suuntaan”, lausui Sallinen televisioesiintymisessään. Asiantuntijoiden huoli akateemisen vapauden kaventumisesta on internetin keskustelijoiden mielestä ”totalitarismia ja fasismia”. ”Bildung-ihanne on saksalainen ja niin olivat natsitkin”, korostaa nimimerkki Koulutamme työttömiä!!!.. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info AMOROUS ENLIGHTENMENT (ääni). Tamperelaispoikien radio-ohjelmasta tulee vielä Suomen Love & Radio. Molempia voi kuunnella myös netissä. SOSIAALINEN LAHJAKKUUS (kyky). Kun ajattelee sydämellään, osaa ottaa myös keskustelukumppanin mielipiteet huomioon. LUMI (kiinteää vettä). Valaisee pimeänkin sydämen. 4 M eitä on huijattu. Vaikka opetusministeriö vielä vastikään lakiehdotusta julkaistessaan lupasi, ettei uusi yliopistolaki tule vaikuttamaan opiskelijoiden asemaan, lainmuutoksen nojalla tehtävät johtosääntöjen uudistukset tulevat sitä muuttamaan. Jyväskylän yliopistossa suunniteltu laitosneuvostojen lakkauttaminen ei ole vielä todellisuutta, mutta mikäli siihen päädytään, menettävät niin opiskelijat kuin laitosten henkilökunta merkittävän siivun mahdollisuudestaan vaikuttaa omaan työympäristöönsä. Yliopistodemokratian tilalle on tarjolla vahvempaa keskusvaltaa ja voimakkaampia laitoksenjohtajia. Yliopistoyhteisön täysivaltaisista jäsenistä, kuten professorini meitä opiskelijoita joskus fuksivuonna kauniisti kutsui, tehdään "opiskelijaainesta" – asiakkaita, joilla ei ole äänivaltaa olla oikeassa. S uoranaisesti uutta yliopistolakia ei hallinto-osaston metkuista voi syyttää. Laki keskittää valtaa rehtorille, muttei vaadi ottamaan sitä pois muilta. Se kuuluisa lain henki on kuitenkin tulkittu monessa paikkaa niin, että vain keskushallintoa vahvistamalla yliopistoista saadaan tehokkaampia ja tuottavampia. L isäksi jo laissa itsessään päätäntävaltaa kaupataan muualle: rehtorin perässä koko yliopisto on vastuussa hallitukselle, josta puolet on aivan muuta väkeä kuin yliopistolaisia. Näin yliopistoista tulee ”itsenäisempiä”, poliitikot ylistävät lakiaan. Vähän kuten mustakin on tavallaan valkoista. T urhan byrokratian poistaminen ei tietenkään ole pahasta, mutta järjetöntä on se, että päätöksenteon rakenteita karsitaan ruohojuuritasolta. Jos opiskelijoiden olisi jossain tärkeä päästä ääneen, on se juuri oppiaineissa ja laitoksilla. Pelkät lupailut kuulemisesta ja näkökulmien huomioonottamisesta jatkossakin eivät riitä – opiskelijoiden tulee saada vakuus siitä, että opetuksen sisällöistä ja laadusta voivat päättää myös ne, jotka kursseja käyvät. N elisenkymmentä vuotta sitten yksi opiskelijasukupolvi elämöi parempien vaikutusmahdollisuuksien puolesta. On ironista, että se sama sukupolvi haluaa nyt ottaa ne mahdollisuudet opiskelijoilta pois. pääkirjoitus 2. helmikuuta 2009 Voimistuva rehtori vie valtaa opiskelijoilta Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Järjetöntä, että päätöksenteon rakenteita karsitaan ruohonjuuritasolta.” ” John Pajunen OLISIPA HIENOA, jos kaikki kansalaiset miettisivät enemmän ulkonäköään. Erityisesti akateemiset ihmiset voisivat ryhtyä eturintamassa esimerkillisiksi tässä suhteessa. Ylioppilaskunta yhdessä yliopiston kanssa voisi palkata tyylija imagokonsultteja. Avoin yliopisto voisi myös tarjota maksua vastaan ”akateeminen stylismi”-kurssia praktikumeineen kaikelle kansalle. OPPIMAAN SAATTAJIEN on erityisen tarpeellista pitää ulkonäöstään huolta, koska oman oppimisensa subjektit joutuvat heitä tuijottamaan tuntikausia. Rumat kohteet polttavat esteettisen tajun karrelle. Täytyisihän Kelan korvata suuremmat plastiikkaremontit, jotta eivät taas lapset ja nuoret ja muut heikko-osaiset ole kärsijöinä joutuessaan pitämään homekouluissaan näköpiirissään ihmisiä, joilla on ulkonäköpaineita. OPETTAJA-LEHTI ON ansiokkaasti nostanut 23. tammikuuta ilmestyneessä numerossaan tärkeän asian esille: opettajat kokevat ulkonäköpaineita. Valitettavasti miesopettajat eivät vielä tarpeeksi huolehdi ulkoisesta habituksestaan; naisopettajat ovat tässä asiassa edellä. Miten onnellista olisikaan ollut, jos minulla olisi ollut vain itseään kauniina ja komeina pitäneitä opettajia. Vuosikausia ikätovereiden kanssa olemme altistuneet jos jonkinnäköiseen asusteeseen. Ja mitä tästä on seurannut? Olen ottanut tiedostamatta esimerkkiä heistä ja karseilla rytkeillä kostan seuraaville sukupolville sen esteettisen tuskan, jonka kanssa olen kärvistellyt. Onhan selvää, että ennen kuin oppija voi konstruoida maailmankuvansa, on siivottava oppimisympäristöstä kaiken maailman petolinnun peräpeilin pyyhkijät, olipa näillä mikä funktio hyvänsä. Huomatkaa opettajat: esteettis-kognitiivis-emotionaalis-holistiset ihmistaimet havainnoivat ensiksi ulkonäkönne, ja vasta sen jälkeen he ryhtyvät ravitsevaan dialogiin opetussuunnitelmien sisältöjen tulkkien kanssa. On aivan turha miettiä, miten monipuolisesti ja luovasti tietoja ja taitoja tarjotaan pikkusubjektien oppimisympäristössä, jos ei ole varma ulkonäöstään ja jos ei todella näytä hyvälle. EN TIEDÄ, pelottaako minua enemmän se, että Opettaja-lehdessä kirjoitetaan asiasta vai se, että on olemassa opettajia, jotka välittävät siitä, mitä oppilaat heidän ulkonäöstään ajattelevat. Painetta ulkonäöstä
Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.?. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. Tutorit tukena – ja tukea tutoreille KUINKAHAN KAUAN minultakin olisi kestänyt oppia yliopiston tavoille ilman tutoreitani? Uutena opiskelijana edessäni oli ensimmäisen oman kodin löytäminen, uusien ystävien saaminen kaupungissa, jossa olin aiemmin käynyt vain pääsykokeissa, sekä paljon aiempaa laajempi vastuu omasta opiskelustani. Tutorit olivat tässä työssä huomattava apu. Heidän tehtävänsä vaikutti kiinnostavalta, joten seuraavana lukuvuonna olin itse vastaanottamassa uusia opiskelijoita. Syksy oli hauska, kiireinen, tapahtumarikas ja itsellenikin varsin opettavainen. YLIOPISTO VALITSEE tutorit ja ylioppilaskunnan tehtävänä on kouluttaa heidät. Joka vuosi joissain oppiaineissa halukkaiden löytäminen on ongelma. Tämä johtuu osin huonosta tiedottamisesta ja rekrytointitavoista. Olisi kaikkien etu, että ainejärjestöille annettaisiin, niiden niin halutessaan, tutoreiden etsimisessä ja valinnassa suurempi rooli. Ainejärjestöt ovat varmasti paremmin perillä innokkaista ja mahdollisista ehdokkaista. Yliopiston tulisi pienentää tutoreiden taakkaa tarjoamalla parempaa opinto-ohjausta aloittaville opiskelijoille. Tutorit eivät ole opinto-ohjaajia vaan keskittyvät Jyväskylässä, yliopistossa ja opiskelijayhteisössä elämisen perusasioihin. Laitosten ja tiedekuntien pitäisi myös omalta osaltaan osallistua tutoreiden kouluttamiseen. Ylioppilaskunnan tarjoamaa koulutusta kehitetään parhaillaan yhteistyössä yliopiston kanssa, sillä puutteita on esimerkiksi keväällä tai suoraan maisteriopinnoista aloittavien tutoroinnissa. HAKU ENSI syksyn tutoriksi on nyt helmikuun aikana, joten kiinnostuneiden kannattaa alkaa heräillä. Tästä vuodesta lähtien tutorit tulevat saamaan työstään ansaitsemansa rahallisen palkkion. Joissain tiedekunnissa tehtävästä myönnetään myös opintopisteitä sekä tehdään töitä sen eteen, että tämä koskee tulevaisuudessa kaikkia tutorina toimineita. Heidi Hummastenniemi Ki r jo i t ta j a on J YYn ha ll it u k s en jäs en . Sampsa Kiiskinen , abi, Jkl:n normaalikoulu: ”Fysiikka kiinnostaa minua ja Jyväskylässä on hyvä yliopisto – siksi aion siis sinne. Kaupungilla ei varmaan ole väliä, jos ei ole jotain, mitä haluaa tehdä juuri siellä.” Essi Suominen , abi, Jkl:n normaalikoulu: ”Olen miettinyt sitä, mikä kiinnostaa, mutta sitten on myös järkiperusteita: miltä alalta saa töitä. Jos ei yhtään tiedä, mitä haluaa, on varmasti vaikea motivoitua lukemaan pääsykokeisiin.” Hanna Tirkkonen , abi, Jkl:n normaalikoulu: ”Kannattaa varmaan miettiä, mikä olisi hyvä koulu ja mitä se voisi tarjota. Itseäni kiinnostaa tekniikan ala – siksi haen Tampereen teknilliseen yliopistoon. Tampere on kaupunkinakin sopivan kokoinen.” Millä perusteilla kannattaa valita opiskelupaikka? Jouni Mutikainen , liikunnan opettaja ja opintoohjaaja, Jkl:n normaalikoulu: ”Kannustaisin miettimään omia vahvuuksia ja sitä, mikä kiinnostaa. Itse valitsin opiskelupaikan oman liikuntaharrastukseni takia. Kaupungilla ei ollut merkitystä, sillä liikunnanopettajaksi pystyi opiskelemaan vain täällä.” IR TO K U V A J ONNA R USANEN Carl Christian Rosenbröijer parka! Jyväskylän kaupungintalon edustalle pystytetty patsas joutuu viikko toisensa jälkeen aina yhtä hauskan pilan kohteeksi. Pakkanen tekee patsaalle tepposet, ja kuuraiseen kivijalkaan ohikulkijoiden on tietysti ihan pakko kirjoittaa miehelle uusi titteli. Viime viikolla Carl Christian oli "vuoden vellihousu". Sitä edellisellä taas titteli kuului "founder of cheese and macaroni". Rosenbröijer ei kuitenkaan kuuluisa juuston perustamisesta, vaan hän teki aloitteen Jyväskylän kaupungin perustamiseksi Laukaan pitäjänkokouksessa pitämällään puheenvuorolla 1823. Carl Christian ehkä kääntyisi haudassaan, jos tietäisi vitsailusta kustannuksellaan. Tämä majuri kun piti jo elinaikanaan niin visusti kiinni omasta arvostaan, että ei katsonut voivansa tulla haudatuksi Jyväskylän kappelikirkon viereiselle hautausmaalle tavallisen rahvaan joukkoon. Sen sijaan herra rakennutti perheelleen talonsa läheisyyteen ikioman hautakappelin. Perinteinen kokopitkä, naisen syntiset polvet peittävä valkoinen hääpuku on länsimaisen naisen burka. Se herättää vastenmielisiä assosiaatioita naisen esineellistämisestä ja hänen seksuaalisuutensa rajoittamisesta.” Toimittaja Outi Kaartamo kommentoi häämuotia. (Olivia 2/09) ”
6 Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Irentiteeti uhkaa karota HUONOINT MUN rakkaas kotiseurussani o se, et sitä ei oo koht olemas ollenkaa. Vuon 2011 Köylii on osa Euraa. Mun irentiteetti saa rauhas murentuu ja koti karota. Kirves o viskattu Köyliönjärvee, mis ei oo jäätä – Piispa Henrik ei ees vois tul surmatuks enää. Jos se Köyliös o ikin käynykää. Mut piene paikkakunna häviimine kuntaliitoskisois ei vaikut moneenka ihmisee. Ei Köyliin olinpaikkaa oo tieretty tähänkää päivää mennes. Kunta o nii mitätö – tääl o pienemmät vaahteranlehretki ku KeskiSuomes. Köyliös o hiljast. Tääl asuu tosi pal eläkeläisii; muutamil mukuloil ei oo mitää tekemist. Ne alkaa viihryttää itteensä polttamal tupakkaa ja juomal kossuu pusikois. Sitte lopult niist tullee semmosii, et ne bruukaa käyrä kunnan ainoos baaris huoltoasemal. Sinne mä meinaa men vast sillo, ku mul o iso kaljavatta, parta ja vinkuva pyärä, jol voin ajaa punasii postilaatikoi päi. Ja repii sanomalehrei, nii ku yks kylähullu tekee. O kylä vähä kehittyny: tän on saatu pyärätie ja katuvalot. Laste ei tarvii polkee kouluu enää pimees. Lamput ei kyl suajele susihukilt. Enne täyty varoo myäs päähä satavii perunoi ja juurikkait, mut ny kuormaa vievät traktorit o eri kaistal ku käppäilijät. Köyliis vanhukset näkee kaike, kosk tääl ei oo mäkee eikä kukkulaa estämäs näkymii. O vaa peltoo. Mul oli joskus tapan käyrä alkuehtoost mummon tykön: me katottii yhres kiikaril, mitä naapurit teki ja päiviteltii niire tyhmyyt. ”Kato ny, tosa se sählää! Ja täsä meil…” Ku olin lährös, äitin täti huikkas perrää: ”Vartoos vähä! Tuvan pöyräl ois viel kaffet!” Tiina Saari R IKU S UONIO Vessaraati karsisi aloituspaikkoja Yliopistolla vessassakin voi miettiä vakavia. JYLKKÄRIN ENSIMMÄINEN vessaraati-kysely teipattiin viikoksi yliopiston kirjaston naisten ja miesten vessan keskimmäisiin koppeihin. Mielipiteensä sai kertoa maanantaista maanantaihin 19.–26. tammikuuta. Kysymys kuului: ”Pitäisikö yliopiston aloituspaikkoja vähentää?” Naisten kopissa käyneistä 60 oli sitä mieltä, että kyllä. Ei-vastauksen antoi 23 henkilöä. Miesten vessaan sen sijaan iski sanavapauden vihollinen. Plakaatti oli kadonnut kyselyn päättymispäivänä, joten miesten kommenteista saatiin talteen vain pieni osa, kun kysely käytiin valokuvaamassa keskiviikkona. Jylkkäri toruu painokkaasti kyltin irrottajaa. Joka tapauksessa viisi miehistä ehti vastata kyllä ja yhdeksän ei. MIESTEN KOPISTA talteen saaduista mielipiteistä yksi oli ?loso?nen: ”Mihin meitä tarvitaan?” Toinen ironinen (tai sitten ei): ”Naiset pois yliopistosta! Kotiin synnyttämään.” Kolmas oli pohdiskeleva: ”Pitkällä tähtäimellä ei ole tarvetta vähentää koulutettavien määrää maailmassa, jossa tieto alati lisääntyy. Koulutuksen kohdennus voisi olla tietysti eri juttu.” NAISTEN KESKUSTELU alkoi versota kommentista: ”Pitäisi huomioida paremmin alan työllisyys. Miksi valmistaa työttömiä maistereita?” Kyseisen tekstin alle kertyi kymmenisen tätä myötäilevää ”samaa mieltä” -tekstiä. Ehdottomimmissa näkemyksissä viitattiinkin juuri työllisyystilanteeseen. ”Ehdottomasti pitäisi vähentää – tälläkin hetkellä paljon työttömiä humanisteja ja yhteiskuntatieteiden maistereita työmarkkinoilla! On yhteiskunnan ja ihmisyksilöiden voimavarojen väärinkäyttöä ottaa suuri määrä opiskelemaan useaksi vuodeksi, jos vain murto-osalle on oman alan töitä heidän valmistuttuaan. Kaikki kunnia kassoille ja siivoojille, mutta ei ole kenenkään kannalta tarkoituksenmukaista opiskella sitä varten 5v yhteiskuntatieteitä, taidealaa, bilsaa tms.” ”Nyt jo liikaa ’viisaita ihmisiä’, joille ei riitä töitä.” Maltillisemmat olivat sitä mieltä, että asiaa pitäisi tarkastella oppiainekohtaisesti. ”Esim. omalla alallani (psykologia) on työllistyminen 5v opiskelun jälkeen lähes 100% tutkimusten mukaan.” MYÖS SIIHEN kiinnitettiin huomiota, että ohjausta ei yliopistossa näytä riittävän kaikille. ”Sen verran oppilaita, että kaikille riittää aikaa varsinkin graduvaiheessa – ja myös luentoja, ei vain kirjatenttejä. Graduohjaus on aivan luokatonta tai sitä ei ole!” ”Jos vähennetään, pitää myös yliopiston opetusta parantaa. Vähemmän mutta laadukasta.” ”Olen humanisti. – Haluatko ranskalaisiis ketsuppia? Mihin töihin, kun opiskeluun ei kuulu työharjoittelu?” ”Koulutuksessa pitäisi ottaa paremmin huomioon työelämässä oikeasti tarvittavat taidot.” SITÄ, ETTÄ aloituspaikkojen vähentäminen ei ole tarpeellista, perusteltiin muun muassa seuraavin argumentein: ”Yhä useampi hakija olisi onnettomampi ja vaipuisi masennukseen.” ”Ihan kuin sisään pääsy ei olisi jo lähes mahdottomuus!” ”Suomi tarvitsee duunareita.” ”Jos duunareita tarvitaan Suomeen, pistetään siis huomiota näille kaikille päteville ulkomaalaisille, jotka osaavat kieltä ja ovat edelleenkin työttöminä.” ”Itse kuulun siihen jengiin, joka ei olis päässyt ellei aloituspaikkoja olis ollu paljo.” ”Voi sitä maisterikin olla kaupan kassalla, jos ylpeys antaa periksi. Ei kenenkään tarvi olla työtön jos ei halua.” Tähän oli kirjoitettu vastakommentti, jonka mukaan kaupatkaan eivät välttämättä ota töihin monta tutkintoa suorittanutta. Kysyttiin myös, antaako ylpeys periksi tässä vaiheessa mennä kassalle. Monessa aloituspaikkojen vähentämistä vastustavassa kommentissa nousi esiin sivistyksen arvostaminen: ”Jos paikkoja vähennetään, vähenee suomalaisten sivistyskin. Sivistys on tärkeä arvo kansakunnan tulevaisuuden kannalta.” Myös tekopyhyyttä oli ilmassa ainakin yhden vähentämisen vastustajan mielestä. Hän kommentoi, että on helppo sanoa, että aloituspaikkoja pitäisi vähentää, jos on jo itse sisällä yliopistossa. ”Jos keksitte muita syitä olette tekopyhiä.” Jonna Rusanen Seuraavan kerran vessaraadissa ruoditaan opiskelijoiden viinanjuontia. Tämä vessakyselyplakaatti katosi miesten vessasta. Kuka tunnustaa? JYY kouluttaa liikuntaintoisia Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta järjestää keskiviikkona 18. helmikuuta kello 18.15 alkaen koulutuksen ainejärjestöjen liikuntavastaaville sekä muille liikunta-asioista kiinnostuneille. Kortepohjan ylioppilaskylän A-talon tilaussaunalla järjestettävässä koulutuksessa käydään läpi muun muassa uudistettuja liikunta-avustuskriteerejä sekä JYYn liikuntastrategian kiemuroita. "Jokaisesta ainejärjestöstä olisi hyvä olla paikalla ainakin yksi ihminen, mieluitenkin tietysti liikuntavastaava", JYYn sosiaalisihteeri Heli Viinikainen toivoo. Koulutuksessa tutustutaan lisäksi yliopistoliikunnan toimintaan ja tarjontaan järjestöjen näkökulmasta. Koulutukseen osallistujille JYY tarjoaa pientä iltapalaa sekä mahdollisuuden saunoa. Lisätietoa koulutuksesta voi kysellä Heli Viinikaiselta, soposihteeri@jyy.?. G Jylkkäri teippaa kevän ajan viikottain yhteen kaupungin julkiseen vessakoppiin gallup-kyselyn. Jos kyseessä ei ole unisex-vessa, kiinnitämme sekä naisten että miesten puolelle omat plakaatit. Mielipiteensä voi kertoa rasti ruutuun -periaatteella ja kirjoittaa viereen näkemyksensä asiasta. Raadin tuomio kerrotaan aina seuraavassa Jylkkärissä. VESSARAATI
Moni on keksinyt rahoittaa opintojaan nettipokerilla. Yhtä voittajaa kohden on kuitenkin monta kymmentä häviäjää. Pokerikuume on jo alkanut näkyä peliongelmaisten auttavan puhelimen asiakkaissa. PÄIVÄN LEHTI sai peliriippuvaisten tukiryhmää vetävän Anne-Maria Perttulan pahalle päälle. ”Kiitos taas tämän päivän Keskisuomalaiselle, joka teki jutun pokeriturnauksessa 200 000 euroa voittaneesta opiskelijasta. Ihan yllättäen oli voittanut ja meinaa nyt ostaa rahoillaan asunnon”, Perttula referoi. ”Media kertoo liikaa voittajien tarinoita. Ei ihme, että minultakin hakee apua tällä hetkellä puolenkymmentä nuorta kaveria, jotka yrittävät rahoittaa opintojaan nettipokerilla.” Hän harmittelee, että tällä hetkellä ei tunnuta huomaavan, että yhtä voittajaa kohden on kymmenestä sataan häviäjää – niin monta kaiken hävinnyttä ihmistä. PERTTULA TYÖSKENTELEE projektityöntekijänä Pelissä-hankkeessa, jonka tavoitteena on ongelmapelaajien hoidon kehittäminen ja tutkiminen Keskija Itä-Suomessa. Vaikka suurin osa pelaamisesta on harmitonta ajanvietettä tai yksinkertaisesti vain hauska harrastus, pienellä osalla pelaajista on ongelmia hallita pelaamistaan. Usein pulman huomaa joku pelaajan läheinen. Perttulaan yhteyttä ovat ottaneet esimerkiksi vanhemmat, jotka ovat huolissaan siitä, että nuori viettää kaiken aikansa pelaten. Peliongelmien erityispiirteenä on, että niihin liittyy voimakas häpeä – voimakkaampi kuin esimerkiksi alkoholismiin. ”Koska peleihin ei liity mitään huumaavia aineita, on täysin tolkuissaan ja järkevä, joten ei tietenkään halua tulla leimatuksi järjettömäksi. Sitä ei kerro asiasta kenellekään, ettei saa pahaa oloa siitä, että toiset pitävät järjettömänä ja tyhmänä. Samoin on ylensyömisen ja seksiaddiktion kanssa – vai oletko kuullut kenenkään kertovan, kuinka ne vaivaavat heitä?” Perttula havainnollistaa. PELISSÄ-HANKKEEN projektipäällikkö Jyrki Vihriälä kertoo, että hoitoon arvioidaan hakeutuvan patologisiksi pelaajiksi diagnosoiduista vain yksi kymmenestä. Hän sanoo, että peliongelmaisten määrä ei ole merkittävästi kasvanut. Painopiste sen sijaan on siirtynyt enemmän marketissa pelaavista mummoista 20–25-vuotiaisiin opiskelijamiehiin. Erityisesti muutos näkyy auttavan puhelimen, Peluurin, soittajakunnassa. Nettipokeria koskevien puheluiden määrä kolminkertaistui vuoden 2007 aikana. ”Nettipokerissa hankalaa on se, että siinä voi paitsi voittaa todella paljon todella nopeasti, mutta myös hassata kaikki rahansa hetkessä. En yritä väittää, että voittamiseen ei tarvittaisi myös taitoa, mutta tilanne on vähän samanlainen kuin jääkiekossa: moni taitava jääkiekkoilija pyrkii NHL:ään, mutta vain harva sinne pääsee.” Pokerissa se häviäminen vain voi olla paljon jääkiekkoa kohtalokkaampaa – erityisesti taloudellisesti. Vihriälä kertoo, että esimerkiksi Pieksämäen Naarajärvellä, jossa kuntoutetaan sekä peliettä alkoholiriippuvaisia, peliriippuvaisilla on todettu huomattavan usein itsetuhoisia ajatuksia. ”Koska tämä riippuvuus ei haise eikä näy, ihminen saattaakin olla jo todella pahassa jamassa silloin, kun pelihimo vihdoin paljastuu. Taloudellisesti ihminen on ehkä niin pohjalla, ettei koe enää ulospääsyä tilanteesta.” Hyvä puoli on se, että jotkut pystyvät parantumaan peliriippuvuudesta myös omin avuin, sillä kyseessä on toiminnallinen riippuvuus, ei aineriippuvuus. KOSKA KYSEESSÄ ei ole aineriippuvuus, ovat päihdetyön ammattilaiset ja kaupungin päättäjät pohtineet päänsä puhki, pitäisikö peliongelmaisia hoitaa samalla tavoin kuin alkoholisteja tai huumeriippuvaisia. Juuri tämä onkin yksi kysymys, johon Pelissähanke etsii vastausta. ”Jotkut pelaajat ovat sanoneet, että eivät halua mennä A-klinikalle juoppojen sekaan”,Vihriälä kertoo. ”Ja on myös totta, että henkilökuntaa ei ole koulutettu hoitamaan vaikkapa 16-vuotiasta poikaa, joka on syvällä World of Warcraftin maailmassa.” Jyväskylässä tarjotaan hoitopalveluja ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiöllä. Perttulan vetämä tukiryhmä kokoontuu viikoittain Lähimmäisen Kammarissa. Jonna Rusanen PELIONGELMAT OVAT löytäneet tiensä myös graduihin. Pelissä-hankkeeseen liityviä tutkimuksia tehdään tällä hetkellä sekä Jyväskylän että Kuopion yliopistossa. ”Jyväskylässä pisimmällä olevan sosiaalityön gradun aiheena ovat keskisuomalaiset palvelupolut eli käytännössä peliasiakkaiden kohtaaminen päihdehuollon työntekijöiden näkökulmasta. Toisen gradun aiheeksi näyttäisi muodostuvan peliteollisuuden vastuullisuus, kertoo graduntekijöitä ohjaava tutkija Maritta Itäpuisto. Kuopiossa taas on työn alla ainakin sosiaalipsykologian alan tutkimus peliongelmaisten puolisoiden kokemuksista. ITÄPUISTON MUKAAN ryhmään mahtuu vielä uusia graduntekijöitä. ”Minulla on myös mietittynä joitakin aiheita, esimerkiksi naisten pelaaminen, jota ei ole aikaisemmin tutkittu juuri lainkaan.” Itäpuisto itse tekee hankkeeseen liittyvän päätutkimuksen. Siinä tavoitteena on selvittää kvalitatiivisesti peliongelmaisten kokemuksia riippuvuudesta ja sen hoidosta. Tutkimusten odotetaan valmistuvan vuoteen 2011 mennessä, ensimmäisten gradujen ehkä jo tänä vuonna. Jonna Rusanen Ongelmapelaamista tutkitaan yliopistolla Pokerikuume kaataa opiskelijoita Peliongelmaisten määrä ei ole kasvanut, mutta painopiste on siirtynyt enemmän marketissa pelaavista mummoista yhä nuorempiin ikäryhmiin. En yritä väittää, että voittamiseen ei tarvittaisi myös taitoa, mutta tilanne on vähän kuin jääkiekossa: moni taitava pyrkii NHL:ään, mutta vain harva pääsee.” Jyrki Vihriälä ” R IKU S UONIO
8 Jyväskylässä sai syödäkseen MINÄ MYÖNNÄN. Toisinaan minä kaipaan Jyväskylään. En suinkaan ikävöi luennolla torkkumista, tuulista Kuokkalan siltaa tai sitä pulskaa miestä, joka seisoo jokaikinen viikonloppu kitaransa kanssa Kauppakadulla. Asuttuani noin puolitoista vuotta Helsingissä olen tajunnut kaipaavani eniten Jyväskylän yliopiston opiskelijaravintoloita. JOSKUS MINÄ löydän itseni muistelemasta portaita pitkin kiemurtelevaa Lozzin jonoa, Ilokivessä meluavia liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoita tai Piaton ikkunoista Jyväsjärven jäälle avautuvaa näköalaa. Surullisimpina hetkinäni minä ajattelen Mattilanniemessä syöviä, kauniita yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan naisopiskelijoita, joista yhdellekään en uskaltanut puhua, vaikka pyörin yliopistolla viisi vuotta. Useimmiten minä muistelen opiskelijaravintoloiden ruokaa: jauhelihapihvejä, perunamuussia, sämpylöitä ja salaatinkastikkeita. Myönnän nimittäin olevani sen verran laiska ja avuton, etten halua käyttää aikaa ruoanlaittoon. Uskoakseni en kuitenkaan pysty ahtamaan itseeni kahta pakastepizzaa päivässä. Siksi minun on nyt syötävä Unicafen opiskelijahintaista ruokaa. Unicafe on opiskelijaravintolaketju, joka kuuluu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamaan HYY Yhtymään. SYÖN POIKKEUKSETTA Unicafessa Helsingin ydinkeskustassa. Kun astelen portaita katutasosta toiseen kerrokseen, hoen mielessäni mantraa: ”Tämä on yksinkertaista ja edullista, tämä on yksinkertaista ja edullista.” Sitten kohtaan totuuden. Ja se tuntuu pahalta. Aivan kuin lävitseni kulkisi aalto, joka saa huulet muodostamaan v-alkuisen kirosanan. Mitä todennäköisimmin tarjolla on kuivaa riisiä ja ruosteenruskeaa kanakastiketta. Paitsi jos on perjantai: silloin riisin ja kanakastikkeen korvaavat limainen spagetti ja teollinen jauhelihakastike. Ruoka on mautonta ja hajutonta, se on suorastaan surkeaa. Silti alistun ja kannan tarjottimeni pöytään. Alan nieleskellä pettymystäni. Silloin katson ympärilläni ahmivia ihmisiä, jotka eivät tiedä paremmasta. NE OVAT niitä hetkiä, jolloin minä eniten kaipaan Jyväskylän yliopiston opiskelijaravintoloita. Tuomas Kokko Ki r jo i t ta j a on jour n al i sti ika n o pi sk elij a. Kopovaliokuntaa saa kiittää muun muassa paperisten tenttikuorien katoamisesta. ”MEIDÄN valiokunnassahan ei ole tekemisen perinnettä”, toteaa korkeakoulupoliittinen sihteeri Mikael Viitala opintoja tiedevaliokunnan kokouksessa, kun asialistan ensimmäisestä kohdasta on keskusteltu puolitoista tuntia. Onneksi sämpylöissä riittää. Valiokunnassa kehitetään uusien opiskelijoiden tutorointia power point -esityksen ja hyvien kokouskäytäntöjen siivittäminä. Läsnä on ainejärjestöjen puheenjohtajia ja kopovastaavia, opiskelijoita ensimmäisen vuoden TTJ:stä kuudennen vuoden taidehistorioitsijaan. Ensimmäisen kokouksensa puheenjohtajana vetänyt Joachim Kratochvil on innostunut. ”Kopovaliokunnassa parasta on, että pystymme oikeasti vaikuttamaan opiskelijoiden oikeusturvaan. Minusta on tärkeää, että voimme antaa apua opiskelijoille tilanteissa, joissa heidän oikeuksiaan poljetaan.” KOPOVALIOKUNNASSA ollaan asioiden ytimessä: vaikuttamaan pääsee muun muassa graduohjauksen ja tenttimiskäytäntöjen sekä yliopistolain parissa. Tätä porukkaa on myös kiittäminen tenttikuorten tulevasta katoamisesta. Kratochvil näkee kokouksen oleellisena osana kampuksen opiskelijakuulumiset. ”Kopovaliokunnassa tavallinen opiskelija saa megafonin, jolla kertoa opiskeluun liittyvistä mielipiteistään ja ajaa asioitaan JYYn hallituksen ja muiden asioista kiinnostuneiden tietoisuuteen.” Huhtikuun jo perinteeksi muodostuneilla valitusviikoilla saavat sanan myös ne, jotka eivät vielä ole kokouksiin uskaltautuneet. Sillä välin kopopuheenjohtaja toivottaa etenkin ainejärjestöaktiivit mukaan valiokuntaan. Tulevana keväänä selvinnee muun muassa se, lakkaako yliopistoallianssin pyörä pyörimästä ja kenen pallogrilli viritellään Mattilanniemen nurmelle lukukauden päätteeksi. Piia-Maria Vidgren Kovassa ytimessä VALIOJOUKOT Vappu ei sotke tutorleiriä Tutorleirin ajankohta on tänä vuonna toukokuussa pari viikkoa aiempia vuosia myöhemmin. Syy tähän on vappuviikon huomioiminen: leirille lähtö ei tule nyt katkaisemaan hauskimpiakaan työväen juhlan rientoja. Tutorkoulutus jaksottuu kuitenkin entistä pidemmälle ajalle. Se alkaa jo maalis–huhtikuussa, jolloin tiedekunnat ja laitokset voivat kertoa tutoreille juuri kunkin omaan oppiaineeseen liittyvistä asioista. JYY järjestää kaksi infotilaisuutta ensi syksyn fuksien tutoroinnista kiinnostuneille opiskelijoille: 5.2. kello 12 salissa L 303 sekä 11.2. kello 16 salissa MaA 103. Yliopisto huolehtii tutorien rekrytoinnista, JYY koulutuksesta. Energiaratkaisut ovat olleet erityisen huomion alla. KORTEPOHJAN ylioppilaskylän uuden F-talon urakka etenee täysin aikataulussa. Uudisrakennuksen tieltä raivattavien Gja F-luhtitalojen purkamisessa ei ole tullut vastaan yllätyksiä. Ylioppilaskylän kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen kertoi viime tiistaina, että rakennuslupaa odoteltiin saapuvaksi loppuviikosta. ”Kaava tulee sitten varmaan helmikuun alussa vahvistettavaksi. Naapurien lausunnot on jo saatu, eikä kellään ollut mitään vastaan sanottavaa”, tyytyväinen Kääriäinen luetteli. Hänen mukaansa uuden talon energiaratkaisuihin on kiinnitetty erityistä huomiota. RAKENNUSTYÖN urakoitsijaksi on valittu NCC, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. NCC laskee parhaillaan, että se pääsee urakalle asetettuun tavoitehintaan. Sen jälkeen on edessä vielä sivuurakoitsijoiden valinta. Jos ja kun hanke etenee aikataulussa jatkossakin, Kortepohjan ylioppilaskylän uuden talon 146 asuntoa saavat asukkaat syyskuun alussa vuonna 2010. Iiro-Pekka Airola F-talon urakka etenee aikataulussa Huonon kunnon vuoksi purettavia Gja F-taloja ei voi kohta enää rakennuksiksi sanoa. R IKU S UONIO Hanskoja ei ole vara heittää naulaan vähään aikaan, sillä purkamisen jälkeen alkaa uuden rakennus.
Huonot työasennot ovat yleistyneet kannettavien tietokoneiden myötä. Yliopiston atk-tiloissakin olisi parantamisen varaa. SELKÄÄN SATTUU , hartiat ovat jumissa, ja päätäkin särkee, kun veri ei kierrä kunnolla sinne asti. Tällainen olotila on tuttu monille toimistotyötä tekeville, ja samanlaista koneen ääressä istumista on myös monen opiskelijan elämä. ”Ihmistä ei ole luotu istumaan. Monet opiskelijat kärsivät niskaja hartiaseudun sekä alaselän oireista, koska he istuvat paljon ja usein huonoissa asennoissa. Harvalla opiskelijalla on kotona kunnollinen työpiste”, tietää Jyväskylän YTHS:n fysioterapeutti Marko Hänninen. Hännisen mukaan varsinkin kannettavien tietokoneiden yleistyminen on lisännyt huonoja työasentoja: läppärillä kun voi kirjoittaa missä vain. Jopa hyvässä asennossa istuminen rasittaa alaselkää, huono asento tietokoneen äärellä kipeyttää myös niskan ja hartiat. ”Selän luonnolliset kaaret tulisi säilyä myös istuessa. Hyvän istuma-asennon löytymisessä auttaisi alaselän tuki ja säädettävä istuinkorkeus”, Hänninen neuvoo. Viime kesänä Hänninen kävi läpi kaikki Jyväskylän yliopiston atk-tilat ja pani merkille, että niissäkään eivät aina toteudu hyvän ergonomian perusteet, esimerkiksi kaikkia tuoleja ei pysty säätämään. LUENNOILLA OPISKELIJAN tulisi muistaa pitää pää rangan jatkeena: ei roikuttaa päätä niskan varassa. Tuolin etureuna ei saisi painaa polvitaipeisiin, eikä pää saisi olla kiertyneenä vaan suoraan eteenpäin. Taukojumppaa kannattaisi harrastaa istumisen lomassa säännöllisesti. ”Tunnin välein pitäisi nousta ylös ja tehdä vastaliike eli selän taivutus taaksepäin. Niska-hartiaseutu tarvitsee päätetyön lomassa verenkiertoa elvyttävää liikettä, sillä istuessa päätteellä lihakset tekevät staattista lihastyötä, jolloin verenkiertoelimistö ei tuo lihaksiin tarvittavaa määrää happea. Näin ollen lihakset väsyvät ja kipeytyvät. Kyynärvarren lihaksia sen sijaan tulee venytellä, koska koneella kirjoittaessa ne tekevät dynaamista lihastyötä”, Hänninen ohjeistaa. Niska-hartiaseudulle hyvää liikuntaa ovat esimerkiksi keppijumppa, sauvakävely tai nyrkkeily. Selän oikean asennon säilyttäminen onnistuu istuessa paremmin, jos keskivartalon lihakset ovat kunnossa. Hännisellä onkin opiskelijalle kolmen v:n muistisääntö niskaja selkäongelmien ehkäisemiseksi: voimaa, verenkiertoa ja vartalon hallintaa. ”Voimaa eli tukea keskivartaloon, verenkiertoa niska-hartiaseutuun ja vartalon hallintaa siten, että selkäranka pysyy keskiasennossa. Yleiskuntoa kannattaa kohentaa aerobisella liikunnalla kaksi–kolme kertaa viikossa.” Heidi Tamminen Pänttääminen panee niskan ja selän koville Kuntosaleilta löytyy erilaisia laitteita, joilla saa veren kiertämään hartioissa tehokkaasti. Fysioterapeutti Marko Hänninen kertoo, että keppijumppa on hyvä liikuntamuoto niskaja hartiaseudun vetreyttämiseen. G Hyvä työasento syntyy, kun pidät ranteet suorana ja kyynärvarret tuettuna pöytään. G Kallista kuvaruutu taaksepäin ja pidä huolta, että katseesi suunta on eteen ja alaspäin. Kuvaruudun alareunan tulisi olla lähellä pöytää. G Pidä selkäranka suorana ja alaselkä tuettuna selkänojaan, jottei selkäsi rasittuisi. Työtuolin tulisi olla niin lähellä pöytää, että vatsa ottaa reunaan kiinni. G Kiinnitä huomiota myös jalkojesi asentoon. Pidä reidet vaakatasossa. FA K TA R IKU S UONIO 9
10 Ekolokero Lukiossa jokainen nuori on erilainen nuori. Yliopist voi olla seurassa. Kasvava nuori, valitse seurasi Teksti: Jarno Liski Kuvat: Riku Suonio Taidehippi Bisnesleijona T untuuko sinusta, että kaikilla kavereilla on vahvat mielialalääkkeet ja traumaattisia lapsuudenkokemuksia? Älä usko kaikkia juttuja, useimmat liioittelevat kokemuksiaan. Omat mielialalääkkeet saat terveyskeskuslääkäriltä. Yliopisto on palestiinalaishuivien ja pinkkien kuitulocksien luvattu maa. Voi hurvitella uusien ystäviesi kanssa sormimaalaamalla kuukautisverelllä isienne kuvia kellarin seinään. Jos olet mies, hanki eksoottisia lyömäsoittimia. Soveltuvia pääaineita: yleinen kirjallisuustiede, taidekasvatus, naistutkimus Käy täällä: Vakiopaine O nko sinusta älykäs köyhä käsitteellinen paradoksi? Aiotko tasavertaisista mahdollisuuksista ponnistaa itsesi korkealle yhteiskunnassa ja verotustilastoissa? Yliopistoopiskelijana saat helposti opintolainaa hampaidenvalkaisuun. Verkostot, joiden avulla huipulle noustaan, syntyvät yliopistossa. Älä siis tuhlaa aikaasi mitättömyyksien seurassa. Ystävien kanssa erikoiskahvin äärellä käydyt verosuunnittelukeskustelut takaavat, että mahdollisimman pieni osa rahoistasi menee hyödyttämään kaikkea tuottamatonta turhaa. Soveltuvia pääaineita: pojat: johtaminen, yrittäjyys, markkinointi; tytöt: melko sama, kunhan valitset miehesi oikein Käy: Coffee House, Kharma, Giggling Marlin (vip-puoli) E ikö elämä olekin paskaa juuri siksi, että ihmiset ovat perseestä? Jumala on kuollut ja olet maailmassa yksin ja vihaat ihmistä. Heikot orjat kuitenkin marssivat sokeina tahdissa systeemin teilipyörään. Sinä ymmärrät tämän ja siksi sinua pelätään. Ja osaltaan myös siksi, että jätit pomminrakennusohjesivuston auki tietokoneluokan koneelle. Jos ihminen vapauttaisi itsensä ja tekisi itsestään jumalan, vain vahvimmat selviäisivät kuuntelemaan deathmetallia sotkuisen kämpän sohvalla lämmintä kaljaa juoden. Se päivä ei kuitenkaan koita koskaan, koska elämä on paskaa. Pääaineet: luonnontieteet, ?loso?a, informaatiotieteet Käy: Inferno Ihmisvihaaja ”Mun mielestä halu hävittää on luova halu.” ”Mun mielest kaikki ideologiat on niinku tosi pelottavia.” ”Mun mielestä tuska on tunteista ylväin ja sääli alhaisin.”
11 erilaisille tossa sitä oikein. O lisiko sinusta tyhmää pilata elämänsä erikoisuudentavoittelulla nuorena? Eikö olekin tyhmää, että lahjattomat yrittävät, vaikka todennäköisyydet puhuvat epäonnistumisen puolesta? Yliopistossa on myös ammattiin valmistavaa koulutusta, jossa on selkeästi määritelty, mitä pitää tehdä, että saa työpaikan. Ystäväsi auttavat sinua läksyjen kanssa. Älä joudu paniikkiin, jos luennoitsija ei lähetä powerpoint-dioja sähköpostilistalle, joku on kyllä kopioinut kaiken talteen. Eri koulutusalojen työllistymistilastot helpottavat pääaineen valintaa. Soveltuvia pääaineita: journalistiikka, opettajankoulutus, sosiaalityö Käy: Yliopiston kirjaston kahvila E ikö olekin typerän näköistä, miten ihmisten pitää vaatevalinnoillaankin toitottaa kuuluvansa johonkin ryhmään. Hillityn tyylikäs pukeutuminen kauluspaidalla ja paksusankaisilla silmälaseilla erottaa sinut helposti laumasieluista. Kuuntele ainoastaan musiikkia, jota ei ole vielä tehty. Äläkä unohda katsoa kriittisesti valtavirtajunttien levyhyllyjä bileissä. Yliopistolta saat kaltaistasi omaperäistä seuraa. Voitte naureskella opiskelijatovereiden homogeenisten ryhmien konsensuspakolle. Vaikka joskus tuntuisi, että teidän laumanne on samanlainen kuin muutkin laumat, muistakaa, että se on kuitenkin muita parempi. Pääaineet: kaikki käy Käy: Ilokiven keikat E ikö olekin ahdistavaa, kun koskaan ei kaupungilla kulkiessaan tiedä, milloin joku käskee siitä paikasta juoksemaan maratonin? Viisas onkin aina valmiina lähtölaukaukseen. Yliopistolta saat lenkkiseuraa. Lisäksi liikuntatieteilijät teettävät tuulipukuja, joissa on yliopiston logo. Näin voit antaa akateemisuutesi näkyä. Reipas liikunta antaa voimia myös opiskeluun. Niin paljon kuin muita vituttaakin nähdä kaltaistasi supertehokasta reippailijaa, antaa voimaharjoittelu turvallisuuden tunnetta laihojen hippien aggressioita vastaan. Pääaineet: liikuntatieteet Käy: Liikunnan kuntosali Rehellinen Virtanen Indierocknörtti Urheilija ”Stressaa, kun mul on vielä tekemättä muistiinpanot kolmesta tenttikirjasta, ja pitää mennä pianoharkkoihin, vaikkei vois vähempää kiinnostaa.” ”Eikö teistäkin olekin typerää, että ihmisten pitää hakea ajatuksilleen toisten hyväksyntää?” ”Pitäisi käydä kaupassa, mutta mä en löydä sykemittaria mistään.”
Ylälaidassa vasemmalla: Bih Jolokia on valittu Guinessin ennätyskirjassa maailman tulisimmaksi chiliksi. Vasemmalla keskellä ja ylälaidassa oikealla: Markettien kastiketarjonta on lisääntynyt, mutta Riku tilaa tajunnanräjäytykseen sopivat kastikkeet verkkokaupoista. Oikealla keskellä: Chilikasvit tarvitsevat paljon rakkautta, lämpöä ja vettä. Chiliharrastajien haave on saada Suomen oloissa kasvava chili. Alhaalla: Tuliseen addiktoitunut Riku on valmistunut kulttuurintuottajaksi Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Chiliä mies syö vaikka perunalastuissa.
J yväskyläläinen Riku Karhunen, 31, on punkkari, pelaa roolipelejä ja on naimisissa papin kanssa. Kuulostaa paradoksaaliselta, mutta lista ei lopu tähän. Keittiön pöydällä pari chilikasvia ottaa valokylpyä. Tässäkö ovat kaikki Rikun pienokaiset? ”On niitä tuolla makuuhuoneen puolella enemmän. Kaksi noista on tehnyt jopa hedelmää. Viime viikonloppuna pistelin poskeeni kaikki oman sadon chilit, olisin voinut näyttää muuten”, Karhunen kertoo. Chili selvästi maistuukin tälle miehelle. Karhunen popsii kuvausta varten ostettuja chilejä kuin karkkeja. Puraisen palan tuomastani chilistä ja kadun sitä nopeasti. Suuni on tulessa, ja Karhunen tarjoaa minulle vaaleaa leipää ensimmäiseen hätään. Olen selvästi amatööri. ”Vettä ei kannata juoda, jos polttelee, se vain levittää sitä. Kaikki rasvainen, leipä ja suklaa auttaa”, chiliammattilainen neuvoo. K oitan suostutella Karhusen pahuuden teille ja syömään jotain tulista. Hän ottaa kaapista minigrip-pussin jossa näyttää olevan kuivattua chiliä. ”Ei pysty, söin näitä kuivattuja Bih Jolokioita viime viikolla ja on ollut maha aika sekaisin”, Karhunen sanoo ensin, mutta uskaltautuu kuitenkin haistelemaan pussin sisältöä. ”Mmm... Nämä tuoksuu ihan hiton hyvältä, meinaa melkein järki lähteä. Laitan näitä nykyään ruokiin, mutta en sellaisenaan uskalla enää popsia. Bih Jolokia on siis maailman tulisin, siinä on kaksi miljoonaa scovillea kapsaisiinia.” Kapsaisiini on chilin aktiivinen osa, joka aiheuttaa polttavan tunteen joutuessa kosketukseen kudoksen kanssa. Tulisuuden mittaamiseen käytetään scoville-asteikkoa. Puhdas, teollisesti tuotettu kapsaisiini on tulisuudeltaan 16 miljoonaa scovilleyksikköä. Kapsaisiinia käytetään pippurisumuttimissa ja sitä on käytetty esterastastuksessa hevosdopingina herkistämään tuntoaistia kavioissa. K arhunen alkaa popsimaan Habanero-sipsejä. ”Näihin tulee himo.” Mistä kaikki tämä hulluus alkoi? ”Niin kauan kun muistan olen tykännyt tulisesta. Jossain vaiheessa halusin yhä tulisempaa. Aloin tilaamaan chilituotteita verkkokaupoista, kun marketeista ei enää saanut mitään kelvollista. Kuulen uusista jutuista foorumeilta ja Suomen Chiliyhdistyksen kautta. Sitten on pari kaveria, jotka kasvattavat chiliä ja saan sitä heiltä”, Karhunen kertoo. Suomen Chiliyhdistyksestä kerrotaan, että chiliharrastus on rajusti kasvava ilmiö. Chiliyhdistyksen jäsenmäärä on noussut viime vuodesta kolminkertaiseksi, ja jäseniä on nyt 600. Suosiota selittää se, että chilikastikkeiden tuotevalikoima on kasvanut merkittävästi kaupoissa. Monet kasvattavat chilinsä itse siitä syystä, että hyvää tuoretta chiliä on lähes mahdotonta saada. ”Voin ihan rehellisesti sanoa, että olen addiktoitunut. Ihan hirveä olo tulee, jos ei moneen päivään ole mitään kunnon tulista tarjolla. Joskus tulee sellanen olo, että on ihan pakko saada. Sitten menen markettiin ja ostan paketin jotain, mitä tahansa roskachiliä, ja syön sen pois”, Karhunen tunnustaa. Addiktio chiliin johtuu kehon erittämästä endor?inista. Kapsaisiini ei käy varsinaisesti makuhermoihin vaan kipuhermoihin. Aivot luulevat, että syöjään sattuu ja elimistöön virtaa hyvänolon tunnetta aiheuttavaa hormoonia, endor?inia. K arhusen jääkaappi aiheuttaa melkoista hilpeyttä. Kaappi tursuaa chilikastikkeita. Purnukoiden seurana nököttää vain yksinäinen voipaketti. Mihin näin paljon chiliä tarvitaan? ”Tungen sitä oikeastaan kaikkeen, mihin vain olen keksinyt. Jopa jäätelöön. Chili on myös rommin kanssa ihan törkeän hyvää ja lämmittää mukavasti. Chilivodkaa juodessa saattaa tuntua, että sisuskalut palaa, mutta se on sitten ihan eri tarina”, Karhunen virnistää. C hilin kanssa kokatessa kannattaa varoa ainakin vähän. Perusmoka on hieraista silmiä sen jälkeen, kun on käsitellyt chilejä. Vaarana on myös saada paprikasumut naamalle, jos kapsaisiini höyrystyy. Silmiini osuu jääkaapista chilikastikepurnukka, jossa lukee isolla Feel Alive. Tunteeko tätä syötyään olevansa elossa? Karhunen vastaa, että tuntee elävänsä, jos tekee mieli kuolla. Ehkä chili on vastaus suomalaisten masennusongelmiin. Chiliaddikti jää koukkuun hyvänolon tunteeseen ja tahtoo jatkuvasti tujumpaa kamaa. Teksti ja kuvat: Annamari Kuvaja Polttaako?
K ATARIINA K ALMARI JYLKKÄRI IN ENGLISH Hot blackcurrant juice, chicken soup, onion-milk… Most people have some kind of a home remedy for the ?u. As it turns out, most commonly believed trick about curing or preventing the ?u are not accurate at all. ”PEOPLE HAVE a lot of old, wellstuck beliefs concerning the ?u. My own grandmother’s recipe for curing the ?u was onion-milk”, cringes Pirjo Paajanen, senior physician of the Jyväskylä Student Health Care Centre. Whether just hot chicken soup or something as drastic as onion-milk, recent studies have showed that many ”well-known” remedies for the ?u are, in fact, not remedies at all. According to Paajanen, even some pharmaceutical medicines, such as cough syrups, are not very effective. ”Since the ?u is caused by a virus, antibiotics and most cough syrups have no effect whatsoever. Some cough syrups that help with an irritable cough may help you sleep, but really the best thing for a cough is just water”, Paajanen says. What to do then, just suffer it out? ”Basically, yes. The best way to treat the ?u is just to make yourself feel better. Painkillers such as parasetamol or ibupro?ne can alleviate headaches, muscular pain, and a sore throat, which are common in the ?u. Nose sprays can reduce swelling of the mucosa, as can sleeping with your head slightly elevated. And obviously you need to drink plenty of ?uids, especially if you’re running a fever. But they can be any ?uids, it doesn’t have to be blackcurrant juice”, Paajanen laughs. SO THERE is no magic cure for the ?u. And, it turns out, no magic trick to avoiding it either. ”There are over 200 ?u viruses about and it’s very hard to avoid them. You can catch one just by getting on a bus and touching something someone with the ?u has touched. Since the ?u is most commonly caught by either touch or saliva, the best way to avoid catching it is just washing your hands often enough during ?u-time. There is no scienti?c evidence of, say, clothing having any impact on preventing the ?u. No connection has been found between getting cold and actually catching a cold”, Paajanen explains. So all that fuss our parents made about wearing a hat on cold weather was all a hoax? ”As a mother myself I could make all kinds of threats about not wearing a hat during winter, but as a doctor I can’t. Your brains aren’t going to freeze or anything like that if you don’t wear a hat. But you will get cold, and why would you do that for no good reason? Since your head is where most of the warmth in your body evaporates, wearing a hat is by far the most important piece of winter clothing”, Paajanen reminds. ACCORDING TO Paajanen, another common misbelief people have about the ?u is that doctors can actually do something about it. ”It’s not something you should go to the health centre for. And I myself wouldn’t be bothered to get out of bed in a ?u just to get a sick note for the teacher or employer.” But if run long enough, the ?u can result in repercussions, such as sinusitis. However, Paajanen reminds not to be too hasty with home diagnoses. ”It takes about two or even three weeks for a sinusitis to develop. And when you have it, you’ll know. The pain and pressure are pretty tense. Also, if a cough continues for three or four weeks, we’ll start to examine that there is no infection in the lungs. But the old saying of ’three days of fever and then see a doctor’ is not accurate at all. It’s only if the fever goes up, disappears, and then comes back again that you should see a doctor. The ?u always involves a certain amount of fever, sore throat and a runny nose.” Katariina Kalmari No magic cure 14 According to Doctor Pirjo Paajanen, wearing a hat during winter won't save you from the ?u. It will, however, keep you warm. No connection has been found between getting cold and actually catching a cold.” Pirjo Paajanen ”
15 Itseoppineet estraditaiteilijat sovittelevat kiertue-elämän opiskeluihin ja työhön. NYKYSIRKUSRYHMÄ Circus Uusi Maailman Seija Hakkarainen ja Lotta Roukala istuvat kahvilan pöydässä ja yrittävät selittää, mistä heidän uudessa nykysirkusesityksessään on kysymys. Elementit kuulostavat mielenkiintoisilta: elävää musiikkia, tanssia, ilma-akrobatiaa, miimistä ja valoilmaisua. ”Se on tunnin audiovisuaalinen matka mielen syövereihin”, esityksen ohjauksesta ja tuottamisesta monen muun asian muassa vastaava Hakkarainen kertoo. Esitys kantaa nimeä Seuraava Maailma, ja se on pyörinyt Pitkäkadun Siltasalissa reilun kahden kuukauden ajan. Turun taideakatemiasta valmistunut Hakkarainen on yhdessä koko työryhmän kanssa suunnitellut matkan Seuraavaan Maailmaan. Ryhmän verkkosivuilla sen kerrotaan olevan mielentila tämän maailman tuolla puolen, jossa vallitsee estetiikan ja mystiikan logiikka. ”Esityksemme lähtevät synnytysvaiheessa kasvamaan jostakin tunnelmasta tai kuvasta. Valmiina ne ovat dramaturgisia kokonaisuuksia. Jos jotain teemaa haetaan, aika usein niissä kerrotaan ihmisten kohtaamisista ja kohtaamattomuudesta”, Hakkarainen kertoo. ”Harvoin siellä kenellekään hyvin käy”, esiintyjä Roukala naurahtaa. CIRCUS UUSI MAAILMA on KeskiSuomen ainoa nykysirkusryhmä. Se perustettiin vuonna 2006 ja tähän mennessä esityksiä on pidetty Suomen lisäksi Venäjällä ja Saksassa. ”Haluamme ehdottomasti viedä esitystä myös ulkomaille, koska tyylimme ja tasomme on jo sen kaltainen. Euroopassa on paljon Suomea enemmän estraditaidekulttuuria, mutta myös Aasiassa on vahvan omaleimaista nykysirkusta”, Hakkarainen valottaa. Circus Uusi Maailma järjestää erilaisia työpajoja ja kursseja Jyväskylässä ja esiintyy myös tilauksesta. Nykyisen esityksen näytökset jatkuvat helmikuun puoliväliin ja koukkuja on jo heitelty veteen ympäri Eurooppaa. ”Tähtäimessä on muun muassa ensimmäistä kertaa Eskilstunassa järjestettävä Nordic Fringe -festivaali. Ainakin Edinburghiin, josta festivaalin idea on peräisin, on otettu sirkustaidetta mielellään”, Hakkarainen toteaa. RYHMÄN UUSIMMAN näytöksen kuudesta esiintyjästä neljä on Roukalan lisäksi Jyväskylän yliopiston kirjoilla. Kuinka ulkomaille tähtäävän nykysirkuksen ja opiskelun yhteensovittaminen onnistuu? ”Viime vuonna tein sirkusta oikeastaan jo päätoimisesti ja lähinnä harrastin opiskelua. Olen myös miettinyt sirkuskoulutusta, mutta alan olla aika vanha semmoiseen. Haluan panostaa juuri tähän juuri nyt”, myöhäisherännäinen sirkustaiteilija Roukala ilmoittaa. Myöhäisherännäinen on myös Circus Uusi Maailman esiintyjä Eero Virtanen. 46-vuotias muusikko ja nykyinen akrobaatti aloitti köydellä harjoittelun vakavissaan vasta vuosi takaperin. ”Eikä minulla ennen sitä ollut oikein minkäänlaista urheilutaustaa”, hän hymyilee. Fyysinen laji on kuitenkin vienyt miehen täysin. Ulkomaankiertueet ryhmän kanssa istuvat Virtasen ohjelmaan. ”Tämä on se asia, jota todella haluan tehdä. Jos tällä vielää leipää saisi pöytään, olisivat asiat mallillaan”. Antti Lehtonen Circus Uusi Maailman Seuraava Maailma -esitykset Siltasalissa viikonloppuisin viikon seitsemän loppuun saakka. Nykysirkus vetää maailmalle Akrobatia vei fyysisestä lajista vasta aikuisiällä kiinnostuneen muusikko Eero Virtasen mennessään. Vasta vuoden lajia harrastanut Virtanen toivoo, että voisi tienata nykysirkuksella joskus leipänsäkin. Vanhat tavarat kiertoon Ilokivessä Ylioppilaskunnan kulttuurivaliokunta järjestää perinteisen kirpputorinsa ylioppilastalo Ilokivessä lauantaina 7. helmikuuta kello 11–13. Tunnetusti koko Ilokiven yläkerran tupaten täyteen vetävällä kirpputorilla on tilaa 40 nopeimmalle myyjälle. Ilmoittautuminen hoituu Korpin kautta hakusanalla JYYkirppis ja ilmoittautumisaika päättyy keskiviikkona 5. helmikuuta kello 16. Kolmen euron hintainen pöytämaksu pulitetaan paikan päällä. JYYn kulttuurija ympäristövaliokunnat järjestävät kirpputoreja Ilokivessä vuorotellen. Tänä keväänä tavaraa kaupitellaan vielä kaikkiaan kolmena lauantaina. R IKU S UONIO KULTTUURI
Martikaisen ainoa keikka Rentukassa Määrittelemättömän pituiselle keikkatauolle jääneestä YUP-yhtyeestä tunnettu laulaja-kirjailija Jarkko Martikainen soittaa todennäköisesti vuoden ainoan soolokeikkansa perjantaina 13. helmikuuta järjestettävässä Rentukka Rockissa Jyväskylässä. ”Tapahtumaa KVATin kanssa järjestävän Rentut-kulttuuriyhdistyksen Janne Koskenniemi oli päättänyt saada Martikaisen Rentukka Rockiin, vaikka tämä oli ilmoittanut keskittyvänsä kirjoittamiseen. Manageri sanoi ensin ei, mutta sitten Koskenniemi puhui Martikaisen ympäri”, kiittelee Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan puheenjohtaja Heli Hämäläinen. Vapaaehtoisvoimin nyt toista kertaa järjestettävillä festareilla päävastuun on LAKISARJAT OVAT olleet 2000-luvulla television ”kuuminta hottia”. Yle TV1:ssä on pyörinyt milloin Matlock, milloin Perry Mason, Kakkosella Kova laki, MTV3:lla muun muassa Ally McBeal, Boston Legal ja Shark ja Nelosella muun muassa Amyn lailla. Jossain vaiheessa kaikki edellä mainitut ovat saattaneet pyöriä tv:ssä jopa samaan aikaan. Voi vain kuvitella, millaisen vaikutuksen sarjat ovat tehneet herkkiin, nuoriin mieliin ja millaisen jonon ne ovat aiheuttanut oikeustieteellisen oville. Ehkäpä muutama innokkaista on jopa päässyt sisään. Millainen suhde oikeustieteen opiskelijoilla nykyään on ?ktiivisiin oikeudenkäynteihin? ”TV:STÄ TULLEET lakisarjat ovat miltei kaikki yhdysvaltalaisia, ja niissä käsiteltävät oikeustapaukset ovat monesti hyvin eriskummallisia, jotta katsojien mielenkiintoa saataisiin pidettyä yllä”, kertoo Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelija Elina Skarra. ”Jenkkisarjat eroavat täysin siitä, mitä juridiikka käytännössä on meillä Suomessa”, hän jatkaa. Samoin tuumii myös niin ikään oikeustiedettä opiskeleva Antti Piispanen. ”Massaviihteen nimissä tuotetut lakisarjat hädin tuskin muistuttavat todellisuutta, eikä niitä seuraamalla voi kehittyä juristina. Ammatillisen kokemuksen karttuessa mielenkiinto tällaisia sarjoja kohtaan väkisinkin laskee”. Eikä epätodellisuus poikkea vain suomalaisesta juridiikasta. ”Esimerkiksi jenkkien suosikki, testamenttaus: en ole lukenut yhdysvaltojen perintö-oikeutta, mutta ainakaan Ranskassa ei ole mahdollista sulkea perheenjäseniä tai sukulaisia kokonaan pois testamentista, niin kuin jenkkileffoissa aina käy. Ei ole myöskään mahdollista esimerkiksi laittaa sellaista ehtoa perinnölle, että sen saa vain, jos menee naimisiin jonkun tietyn henkilön kanssa”, selittää Ranskassa lakia opiskellut Lumi Ollila. OVATKO LAKISARJAT sittenkin 2000-luvun ”viileintä coldia”? ”Lakisarjoja on tehty useampaa tyyppiä, ja niiden kirjo on laaja: nykyään Ylen kanavilla pyörivä Sin City Law on oiva esimerkki todenmukaisesta lakisarjasta, jossa kuvataan juristien työtä todellisessa istuntosalissa ja sen ulkopuolella. Se eroaa allymcbealeista ja niiden tekonokkelista ’oikeudellisista’ ongelmista kuin yö päivästä”, huomauttaa Piispanen ”Mielestäni sarjojen päätarkoitus on kuitenkin olla viihdettä”, kommentoi Ollila. ”En yleensä katso tv:n lakisarjoja sillä asenteella, että hei, tämä on nyt oman alani asiaa”, Skarra myötäilee. ”Seuraan – tai olen seuraamatta – lakisarjoja samalla periaatteella kuin muitakin tv-sarjoja, eli niissä pitää olla jotain katsomisen arvoista”, hän jatkaa. ”Kaiken kaikkiaan todellinen juristin työ lienee selväjärkisen mielestä tylsää ja pikkutarkkaa kaiken mahdollisen tarkastamista yhä uudelleen ja uudelleen. Sellaisesta tuskin voi tehdä taloudellisesti kannattavaa ja laajasti seurattua tv-sarjaa”, Piispanen tiivistää. Karin Metsäpelto Sarjassa kysytään, mitä mieltä opiskelijat ovat oman alansa tv-ohjelmista. LAATIKON PAULOISSA Animal Collective: Merriweather Post Pavilion Domino Records Jos bändin laulajan nimi on Panda Bear, niin kyseessä ei voi olla huono yhtye. Hauskoista taiteilijanimistään huolimatta baltimorelainen Animal Collective on ansainnut kehut myös musiikillisten ansioidensa takia. Erikoisesti nimetty Merriweather Post Pavilion on yhtyeen yhdeksäs levy, ja se jatkaa totutun hämyisissä tunnelmissa. Animal Collectiven unenomainen musiikki yhdistelee raikkaasti 1960-luvun pop-klassikoita psykedeelisiin ääniratkaisuihin. Lopputuloksena on persoonallista ja hyvää musiikkia, josta ei kokeellisuutta puutu. Levyn päättävä Brothersport on albumin hämmentävin pala. Kraftwerkmaisissa tunnelmissa eteenpäin säksättävä kappale muuttuu entistä kierommaksi, kun mukaan lisätään reggae-laulua. Vastapainoa antaa surf?tunnelmalla ladattu Bluish, joka edustaa albumin kevyintä ja helpointa antia. Merriweather Post Pavilion on musiikillisesti yllätyksellinen trippi, joka jaksaa hämmentää vielä useammankin soittokerran jälkeen. Välillä yhtyeen kokeellisuus menee yli, mutta useimmiten albumin tunnelma on kohdillaan. Tuomas Kaarkoski ”Aidosti häröä tavaraa.” Jyväskylän kaupunginteatteri: Niskavuoren nuori emäntä Ohjaus ja sovitus: Anssi Valtonen Pääosissa: Hannu Lintukoski, Piia Mannisenmäki, Raisa Vattulainen Kaupunginteatterin tulkinta Hella Wuolijoen klassikosta Niskavuoren nuori emäntä on perijuuriaan myöten hämäläinen intohimodraama – täynnä tunnetta, mutta valitettavan tasapaksu ja jäyhä. Paljon pelastaa kuitenkin Tuukka Toijanniemen videosuunnittelun ja Mikko Saastamoisen lavastuksen riisuttu mutta väkevä yhteispeli sekä Piia Mannisenmäen suoritus nimiroolissa. Häiriintyneessä suvussa pyristelevän sankarittaren varjossa näytelmän miehet jäävät laskuhumalaisiksi pihalla huutelijoiksi. Maininnan ansaitsee myös Anneli Karppisen Heta Niskavuori: siinäpä nato, jonka rinnalla sotilasliittokin kalpenee. Vanhahtavasti toteutettu kertomus sydämen kovettamisesta puhuttelee silti nykypäivänäkin. Osta talo niiltä alta ja jätä se mies, Loviisa! Marja Honkonen ”Rakkaudesta taloon ja tiluksiin.” Kaiken kaikkiaan todellinen juristin työ lienee selväjärkisen mielestä tylsää ja pikkutarkkaa kaiken mahdollisen tarkastamista yhä uudelleen ja uudelleen.” Antti Piispanen ” Oikeus ja kohtuus? 16 kantanut tänä vuonna nimenomaan Rentut. ”KVAT on sitten pitänyt huolta siitä, että kaikki pikkuasiat ovat kunnossa”, Hämäläinen kertoo. Rentukan omilla festareilla esiintyvät myös kortepohjalaisyhtyeet Unzyme ja Mama I’m Sorry sekä jyväskyläläiset Nancy, Laivue ja Ainakaunis. Tapahtuma potkitaan käyntiin jo viikkoa aiemmin perjantaina 6. helmikuuta pidettävällä warm up -klubilla, jolla ääneen pääsevät Illusionistiset Luopiot, Herra Huu ja Blue Lizard. Kahden euron hintaisella warm up -klubilla soitto alkaa kello 21. Rentukka Rock puolestaan soitetaan kello 20–03 ja lipuista saa pulittaa kaikkiaan neljä euroa. Toimiston työpöydällä on näytön paikka.
17 Kisu: Miten kellistän Ile Kanervan / Nännipiha (Kiss-Music 1992) PAATUNEINKIN CAMPHUMORISTI hämmästyy aina välillä siitä, miten alhaalta riman voi pahimmillaan alittaa. Varteenotettava ehdokas Suomen huonoimmaksi levyksi on Kisun single ”Miten kellistän Ile Kanervan”. Levynkannen mukaan Kisu on valittu Vuoden Erotico-tytöksi, mikä onkin laulajalle melkoinen meriitti. Hänen oikeaa nimeään ei mainita, mutta kansikuva paljastaa pro?ilin sekä kasvojen että paljaiden rintojen osalta. Kyseessä ei siis ole Kristian "Kisu" Jernström, pitkän linjan popmuusikko ja iskelmänikkari, joka on myös tunnettu samalla taiteilijanimellä. Tietäneeköhän Jernström edes tällaisesta kaimasta – jos ei tiedä, parempi ettei tiedäkään. ”MITEN KELLISTÄN Ile Kanervan, miehistä ihanimman / otan apuun taistelu-makeupin ja satiini-bodystockingin” on kertosäe, jollaista ei uskoisi Suomessa tehdyn, ellei sen kuulisi omin korvin. B-puolen Nännipiha-kappaleen kertosäe ”Sivele sivele sivele hunajaa nännipihaani / Nuole nuole nuole suutele nuorta lihaani” panee vielä paremmaksi, ja kappaleesta löytyvät toki myös asiaankuuluvat kornit huohotusosuudet. Toimivan eroottisen popkappaleen tekeminen ei toki liene helppoa, mutta sitten voikin miettiä, tarvitaanko tällaista musiikkityyliä lainkaan. Kisun levyn takakannessa on logo ”Jallu esittää”, mikä ei sisällön puolesta ole yllättävää. Yllättävää sen sijaan on, miksi kappaleet ja sovitukset tehneet Mika Sundqvist ja Jussi Halme ovat suostuneet hommaan omilla nimillään. Molemmilla on kuitenkin takanaan oikeakin muusikonura, eikä tällaisen singlen tekeminen ole varsinaisesti meriitti muusikolle. Kisun musiikki tuo mieleen Kikan, mutta hänen pikkutuhmissa kappaleissaan oli sentään nokkelia kielikuvia ja tarttuvia melodioita. Tässä ei ole kumpaakaan. MIKÄLI HALUAA kuunnella halpojen taustojen päälle laulettua tarinaa siitä, kuinka paljon nainen kostuu nähdessään Senaatintorilla Ilkka Kanervan, Kisun single kannattaa hankkia. Muussa tapauksessa se on parempi kiertää kaukaa. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Navan ja riman alitus Ti 3.2. kello 19 Findie-ilta Suomalaisia tee-se-itse-leffoja Tamperelainen Finnish Independent Movie Association ry tuo näytille jäsenyhtiöidensä parhaimmat tuotannot näytille myös Kampus Kinoon. Luvassa on todella riippumattomia ja kaikenkarvaisia elokuvia, joita ei ole pilattu ainakaan liian suurella tuotantoportaalilla. Lisätietoa elokuvista ja Findie-yhdistyksen toiminnasta saa yhdistyksen internetsivuilta osoitteesta www.?ndie.?. Ti 10.2. kello 19 Craig Gillespie: Lars ja se ainoa oikea (USA 2007) Nancy Olivierin tekemästä käsikirjoituksestaan Oscar-ehdokkuuden napannut Craig Gillespien ohjaustyö kertoo erakoituneesta Larsista, joka ihastuu internetissä tapaamaansa Biancaan. Paha kyllä, tuore heila on nukke, mutta Lars pitää tätä kuitenkin oikeana ihmisenä. Huolestuneet sukulaiset teeskentelevät psykologin neuvosta Larsin kuvitelmien mukaisesti, ja pian koko pikkukaupunki sotkeutuu mukaan valheeseen. Elokuva vie katsojaa hykerryttävästä huumorista aina odottamattomiin, tunteita kuohuttaviin käänteisiin. kampus kino Huippupianisti Mikkola Sinfonian solistina Keskiviikkona 4. helmikuuta kaupunginteatterilla kuullaan Ludwig van Beethovenin säkenöivä toinen pianokonsertto maailman tunnetuimpia konserttisaleja kiertävän Laura Mikkolan tulkitsemana. Lukuisissa pianokilpailuissa menestyneen Mikkolan ohjelmistoon kuuluu lähes 50 pianokonserttoa. Tilaa Image opiskelijahintaan: 6 numeroa nyt vain 19,90 €! (norm. 44 €) www.image.?/opiskelijati laus Image Mondo Viini HALVEMPI KUIN AKKARI! välissä. Jylkkäri
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 6.2. Obscurant + Deathbound + Mutagen. La 7.2. Kuusumun Profeetta. To 12.2. Grand Magus + Blake. Pe 13.2. JKL-PUNKHC-Sessions: Delta Force 2 + Rakkaus + Hangover Overdose. La 14.2. Club Old FartsIdiot Twins + Sleazy Beaztz. La 14.2. Lutakon Lastenkonsertti: Tohtori Orff ja Herra Dalcroze. Poppari: Ma 2.2. Monday Club: Matias Haavisto ja Juha Savela. Ke 4.2. Sawadu. To 5.2. Quintet Budo. Pe 6.2. FunKlub: Spanky, Wanky & The Funksearchers. La 7.2. Tribute@Buddy Holly Party: Jet Fires, The Trailblazers, Mr. Dexter. Ma 9.2. Monday Club. To 12.2. Marian Petrescu Trio & Tuomas Paukku. Pe 13.2. Valve levyn/videon julkaisukeikka. La 14.2. Puhkupillit bilettää. Ilokivi: Ti 3.2. Kampus Kino: Findie-ilta. Pe 6.2. Puolueen vuosijuhlajatkot. Vakiopaine: Pe 6.2. Reggae-ilta. Red Neck: To 5.2. Red Neck 17 V! Pe 6.2. Antony Parviainen Trio. To 12.2. Levynjulkkari Celebration: Oriental Jam. Pe 13.2. Gregor Harmaa Band. Pub Katse: Ti 3.2. Treenikämppä: Kea. Pe 6.2. Deathlike Silence. La 7.2. Kivimetsän Druidi. 10.2. Treenikämppä: Piecemaker. Ke 11.2. Bloodred Hourglass + Chrome. To 12.2. Parasite Coctail. Pe 13.2. Moukka. La 14.2. Kamala. Jyväshovi: Ti 3.2. Janne Tulkki & Tulinen sydän. Ke-to 4.–5.2. Jarmos Trio. Pe 6.2. Veeti Kallio Band. La 7.2. Avalon Solistiyhtiö. Ti 10.2. Taikakuu. Ke–to 11–12.2. Top Zet. Pe 13.2. 70-luvun disco: Dj Nite. La 14.2. Olli Kivistö ja Kuuhanka Beat. Paviljonki: Ma 2.2. The 3 Elvises Show. Pe 6.2. Suuri Stand Up Kiertue: Heli Sutela + Jacke Björklund + Sami Hedberg. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Galleria: Hattu, postikortti ja muita aineellisia todisteita. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: 23.1. alkaen Work 2 – iprn residence 2006. Holvi, alagalleria: Minja Revonkorpi: Kadonnut raja. Galleria Harmonia: 23.1. alkaen Tuomo Manninen: Work #3 Keski-Suomen Museo: Juhani Petäjäniemen maalauksia + Heikki Häiväojan mitalit ja rahat. Auditorio: Ti 20.1. Yleisöluento: Martti Korpilahti – Keski-Suomen kotiseuturunoilija ja paljon muuta. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Ilmarisen perilliset Suomen taidesepät ry 30 v. Galleria: Antiikin kolme naista. Eeva-Liisa Salmelinin tekstiilitaidetta. Kujalla: Paitaa, raitaa ja rukkasia. Suomen kansallispukuneuvosto 30 vuotta. Keski-Suomen luontomuseo: Luonnonkaunis. Rautpohjan kamerakerhon luontokuvanäyttely. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Viiru ja Pesonen: ti 3.2. Ke 4.2. To 5.2. La 7.2. Ti 10.2. Ke 11.2. La 14.2. Fundamentalisti: to 5.2. Pe 6.2. La 7.2. To 12.2. La Traviata: to 5.2. La 7.2. Su 8.2. Betten ja Boon avioliitto: pe 6.2. To 12.2. Niskavuoren nuori emäntä: la 7.2. ke 11.2. La 14.2. Veriveljet: pe 13.2. La 14.2. Huoneteatteri: Rikhard III: pe 6.2. Suomen hevonen: la 7.2. Su 8.2. Ke 11.2. To 12.2. Pe 13.2. Tuontiponi: ti 10.2. Tanssiopiston oppilasmatineat: la 14.2. Naisen tulee...: la 14.2. Vakiopaine teatteri: Nollaneljäviisi: to 12.2. Pe 13.2. Kansannäyttämö: Stand Up, Jesus! pe 6.2. Su 8.2. Ke 11.2. La 14.2. Su 15.2. Circus Uusi Maailma: Seuraava Maailma (Siltasali, Pitkäkatu 19-21): la 7.2. Su 8.2. La 14.2. Su 15.2. . ELOKUVAT Kampus Kino: Ti 3.2. Findie-ilta: Suomalaisia tee-se-itse-leffoja. Ti 10.2. Lars ja se ainoa oikea. Kansallinen av-arkisto (Dynamon auditorio klo 18.00): ke 4.2. Welles: Ciizen Kane. Ke 11.2. Melville: Toinen Hengenveto. MUUT Ice Skating Tour -luistelutapahtuma Jyväsjärvellä su 15.2. kello 11–16. Järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia. järjestöt MA 2.2. Kukkakaalilasagnette Paistettu kalaleike, sitruunakastike Mangobroileri TI 3.2. Perunaohukaiset Makaronilaatikko Nakkikastike KE 4.2. Kasvispyttipannu Kirjolohimurekepihvit Kasler TO 5.2. Feta-pinaattipiirakka Kaalikääryle Kinkkukastike, spaghetti PE 6.2. Kasvissosekeitto Mantelikala Kalkkunapihvi MA 9.2. Kasvisjuustokeitto Rapea kalaleike Jauhelihapihvi, kermapippurikastike TI 10.2. Kasviskiusaus Lohipyörykät Chili con carne KE 11.2. Kesäkurpitsaherkku Hawaijilainen broilerkastike Porsaanleike, sinappikastike TO 12.2. Kasviscurry Yrtti-porkkanasei Lihapyörykät PE 13.2. Falafelpyörykät Kaalilaatikko Makkarapihvi LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,70 e – muut 5,50 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 47,00 e, muille 55,00 e. MENOT 2.2.–15.2. 18 ETELÄPOHJALAINEN OSAKUNTA Kevätkokous tiistaina 3.2. Sohwilla klo 19.00. Tervetuloa uudet ja vanhat kokoukseen vaikuttamaan kevään ohjelmaan! Myös tulevan kauden hallituspaikat jaossa. DIAARIO RY Jyväskylän yliopiston museologian ainejärjestön vuosikokous pidetään keskiviikkona 11.2. kello 14.00 Juomatehtaan ainejärjestöhuoneessa. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan uusi hallitus. Tervetuloa!
”ALOITIN OPETTAJANA Lyseossa 19-vuotiaana, vuonna 1952. Olin ollut vuoden töissä Lontoossa, jossa Suomen merimieskirkolla olin tutustunut Lyseon rehtoriin Ville Puttoseen. Hän pyysi minut opettajaksi. Opetettuani vanhoja heilojani vuoden, aloitin opiskelut Kasvatusopillisessa korkeakoulussa. Samana vuonna menin myös naimisiin mieheni Raimo Rissasen kanssa. Professorit ja lehtorit olivat todella lutusia. Erään uskonnonlehtorin luennoille piti laittaa aina hame päälle, hän kun ei voinut sietää housuja naisten päällä. Siksi minullakin oli aina kahdet vaatteet mukana. Ongelmiakin toki oli. Kun toisena opiskeluvuonna odotin toista lastani, eräs professori ilmoitti, että olin niin epäesteettinen näky, että opinto-oikeuteni kiellettiin raskausajaksi. Laulutaidon opettajan takia suunnittelimme jopa lakkoa. Vaadimme hänen erottamistaan ja minä olin tietysti lakkokenraalina. Alkamispäivä oli jo ilmoitettu, kun rehtori pyysi minut luokseen ja sanoi, ettei Jyväskylä saa koskaan yliopistoa, jos lakko toteutuu. Jouduimme luopumaan lakosta, ja niinhän siinä sitten kävi, että me, jotka olimme lahjakkaita musiikissa ja kiinnostuneita opetuksen tasosta, saimme laulutaidosta huonoimmat arvosanat. MINUT ÄÄNESTETTIIN ylioppilaskunnan varapuheenjohtajaksi 1954. Olin ensimmäinen nainen siinä asemassa, jos ei lasketa mukaan sotaajan poikkeustilaa. En kuitenkaan silloin ajatellut asiaa naisja miesnäkökulmasta. En pitänyt itseäni niinkään naisena, olin raivaustraktori. Eräs ystäväni sanoi jo Lyseota käydessäni, että kun muut miettivät, mitä pitäisi tehdä, Pirkko on sen jo tehnyt. Ylioppilaiden terveydenhuoltolautakunnassa saimme aikaan opiskelijoiden terveydenhuoltojärjestelmän. Ideoin Valtiontalolle Päivä korkeakoulussa -tapahtuman, jossa opiskelijat muun muassa imitoivat professoreita. Olin mukana aktiivisissa naisryhmissä, opiskelijoiden koripallojoukkueessa ja vuonna 1960 perustetussa ylioppilasteatterissa, jossa näyttelin ja ohjasin. OPISKELU OLI lukujärjestettyä ja opiskelijoilla oli paljon harrastuksia. Viinaa toki juotiin, mutta se ei ollut yhtä julkista kuin nykyään. Etenkin yliopiston puolella oli paljon perheellisiä, ja monet menivät naimisiin opiskelujen aikanakin. Opiskelijat asuivat usein omakotitaloista vuokratussa erillisessä huoneessa. Meidänkin alakerrassa oli parhaimmillaan kaksi ihmistä vuokralla. Tukia ei ollut, joten monet kävivät töissä ansaitakseen opiskelurahat. Minäkin esiinnyin koko opiskeluaikani jazzlaulajana. Siksihän jyväskyläläiset olisivat halunneet erottaa minut opinnoista, kapakoissa laulamisen takia. Mieheni isä kävi usein tanssimassa ja katsomassa keikkojani, joten otimme joskus saman taksin kotiin. Tästähän sitten lähti huhu liikkeelle, että isken kapakoista vanhempia miehiä. Olin mukana yliopistoelämässä yhteensä lähes kaksikymmentä vuotta, välillä tein töitä muutaman vuoden pätkissä. Lopulta jätin yliopiston valmistuttuani ?loso?an kandidaatiksi vuonna 1971. Olen työskennellyt kansakoulunopettajana, ilmaisutaidon lehtorina ja päihdeopettajana. Nyt olen eläkkeellä, mutta keikkailemme edelleen aktiivisesti Pirkko ja Klassikot -jazzbändini kanssa. Jazz tulee aina olemaan rakkain harrastukseni, itse asiassa olen sitä mieltä, että koko maailmankaikkeus on musiikkia.” Kati Pukki Laulava raivaustraktori 19. SIVUN KASVOT Kun toisena opiskeluvuonna odotin toista lastani, eräs professori ilmoitti, että olin niin epäesteettinen näky, että opinto-oikeuteni kiellettiin raskausajaksi.” ” Vuonna 1953 opiskelunsa aloittanut Pirkko Rahkila-Rissanen haluttiin erottaa Jyväskylän Kasvatusopillisesta korkeakoulusta jazzlaulamisensa takia. Hän toimi toistakymmentä vuotta aktiivisena opiskelutoiminnan kehittäjänä ja vallankumouksellisena naisena korkeakoulupolitiikassa. 19 R IK U S U O N IO
HAE TAMPEREEN YLIOPISTOON Valintaopasta 2009 voi tilata: puh. (03) 3551 6404 ja (03) 3551 7901 www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.html Valintaopas 2009 netissä: www.uta.fi/opiskelijaksi Jylkkäri, lähes täynnä asiaa.