Yo-kylän vuokriin korotus Edustajisto päätti budjetista. Uutiset 2 Huumoria mutta ei tyhjännauramista. Kulttuuri 10 Mahdollista ?ktiota Totuus löytyy sanojen nurjalta puolelta. Kulttuuri 13 NUMERO 15/2006 27. MARRASKUUTA – 14. TAMMIKUUTA 47. VUOSIKERTA Opiskelijat tukevat ekokyliä mitä’ rahoilla on saatu aikaan? keskiaukema Nevanlinnan metodi
Yliopiston www-palvelimilta syys-lokakuun vaihteessa häädetyt harrastejärjestöt ovat tyytymättömiä kohteluunsa. Keväällä tehdyn päätöksen mukaan nykyään sivutilaa saavat vain ainejärjestöt, edustajistoryhmät, osakunnat ja yliopiston ammattijärjestöt. ”Myönnän, että tiedotuksen kanssa mokattiin. Huhti-toukokuussa otettiin yhteyttä järjestöihin, mutta ei mainittu mitään tarkkaa aikarajaa. Ne, jotka huomasivat muutoksen vasta, kun entinen palvelin ajettiin alas, kokivat sen huonona kohteluna”, yliopiston verkkotiedottaja Tarja Vänskä-Kauhanen sanoo. Muutoksia on perusteltu atk-keskuksen keskittymisellä opetuksen ja tutkimuksen tukemiseen sekä paineella parantaa kustannustehokkuutta. ”Työaikaa kuluu ihan peruskysymyksiin vastailuun. Pienistä puroista kasvaa iso virta”, selittää atk-keskuksen kehittämispäällikkö Sauli Takkinen. Takkinen ei sulje pois järjestöjen ehdotusta vanhojen www-osoitteiden uudelleenohjaamisesta. ”Sekin pitää järjestää ja se maksaa.” Harrastejärjestöt pettyivät atk-keskuksen toimintaan 15/2006 UUTISET 27.11.06 2 Edustajisto hyväksyi budjettiin Kortepohjan ja Vuokra-Savelan vuokrankorotukset. JYYn jäsenmaksu pysyy ennallaan. EDUSTAJISTO hyväksyi JYYn ensi vuoden talousarvion suuremmitta jupinoitta 22. marraskuuta pidetyssä kokouksessaan. Näkyvimpänä päätöksenä Kortepohjan ylioppilaskylän ja Vuokra-Savelan vuokria korotetaan maaliskuussa vajaat neljä prosenttia. Savelassa uusi vuokra on 12,77 euroa neliöltä, ylioppilaskylässä 9,83 euroa. Hinnannousuun vaikuttaa osaltaan sähkön kallistuminen. JYYn jäsenmaksu pysyy entisellään 87,30 eurossa, mutta jäsenmaksutulojen lasketaan kasvavan noin 10000 eurolla ylioppilaskunnan jäsenmäärän kasvun myötä. Lounasruokala Ilokiven myynnin on laskettu kasvavan 26000 eurolla. Lozzi menee remonttiin ensi syksynä, mikä voi osaltaan näkyä Ilokiven asiakasmäärissä. Lisätuloja saadaan sijoituksista, joiden tuotto-odotukset näyttävät hyvältä. UUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN myötä henkilöstökulut kasvoivat jonkun verran. Matalan virkaiän takia sihteeristölle ei tullut juurikaan kokemuslisiä, mikä vähensi hieman palkankorotusten kustannuksia. ”Yllätyin siitä, miten vähän palkat nousivat monella kustannuspaikalla”, toteaa JYYn pääsihteeri Tuomas Viskari. Muita tämän vuoden uudistuksia oli Lyyra-opiskelijakortteihin siirtyminen, jonka myötä korttiruljanssin kustannukset kasvavat 13000 eurolla viime vuoteen verrattuna. Kokonaisuutena ylioppilaskunnan taloustilanne ei ole lainkaan kehno. Edustajisto päätti hyväksyä 74 000 euron siirtämisen rahastoon, jolla voidaan tulevaisuudessa kustantaa esimerkiksi Ilokiven remontti. YLIOPPILASKYLÄSSÄ tapahtuu vuokrankorotuksen lisäksi muutakin. Huhtikuusta alkaen puhelimista ei voi soittaa enää kylän ulkopuolelle. Sisäinen puhelinverkko jatkaa toimintaa entiseen tapaan ja puhelimiin voi yhä soittaa. ”Siinä säästetään hieman laskutukseen liittyvää työtä”, Viskari perustelee. Vapaa-aikasihteerin pesti päätettiin ympärivuotistaa nykyisen yhdeksän kuukauden sopimuksen sijaan, sillä sihteeri on käytännössä työskennellyt kesäisinkin. AINEJÄRJESTÖPUOLELLA siirrettiin tuhat euroa projektiavustuksista yleisavustuksiin. Muutos tehtiin, koska yksittäisten tapahtumien järjestämiseen tarkoitetut projektirahat tuppasivat jäädä käyttämättä, kun taas suuntaamattomille yleisavustuksille on kysyntää. Ensi vappuna ei enää järjestetä Simabileitä, vaan sen tilalle tulee muita tapahtumia. Luvassa on mahdollisesti Amazing Race Jyväskylä -kilpailu ja Club Valiokunta -klubi-ilta Ilokivessä. Maltillinen äärivasemmisto ehdotti vielä edarissa tuhannen euron määrärahaa tasa-arvokoulutukseen, mutta esitys ei mennyt läpi. Poikkitieteilijöiden ryhmä puolestaan esitti, että JYY ostaisi yksityiseltä sektorilta ryhmäpsykoterapiapalveluita niitä tarvitseville. Tarvetta perusteltiin YTHS:n mielenterveyspalveluiden pitkillä jonoilla. Ehdotus hyväksyttiin hallituksen valmisteltavaksi. Olli Sulopuisto Mikko Mattlar toimittaja@jyy.? Vuokra nousee 4 prosenttia JYYN HALLITUKSEN puheenjohtaja Jarkko Seppälä, 25, on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen vuodelle 2007. SYL valitsi uuden hallituksen liittokokouksessaan Espoon Korpilammella 17.–18. marraskuuta. Seppälän mukaan SYL jatkaa toimintasuunnitelman mukaisesti taistelua maksuttoman koulutuksen ja opintorahan tasokorotuksen puolesta. ”Tavoitteenamme on saada vaatimuksemme kirjattua hallitusohjelmaan. Henkilökohtainen kanssakäyminen puolueiden johdon kanssa on siksi hyvin tärkeää”, Seppälä suunnittelee. Tänä vuonna hallituksessa vaikuttaa kaksi periferiayliopistojen edustajaa. Näin varmistetaan, että ratkaisuja ei tehdä Helsinki-keskeisesti. SYL:n puheenjohtaja löytyi tänä vuonna kuitenkin pääkaupungista. Puheenjohtajaksi valittiin tiukan kilvan jälkeen Lasse Männistö Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnasta. Myös Männistö osaa odottaa haastavaa kautta ja haluaa toimintasuunnitelman tavoitteiden lisäksi karistaa viimeisetkin rippeet ylioppilasliikkeen ‘ei-liikkeen’ leimasta. Liittokokous valitsi ensi vuoden hallitukseen Seppälän lisäksi Liisa Ansalan Lapin yliopiston ylioppilaskunnasta, Nadja Kiiskisen Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnasta, Iina Korkiamäen Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta, Laura Nordströmin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta ja Katja Sauvolan Turun yliopiston ylioppilaskunnasta. Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.? Jarkko Seppälä SYL:n hallitukseen H EIKKI V IHEMÄKI , S AMULI I KÄHEIMO S AMULI I KÄHEIMO Jarkko Seppälä hyppää SYL:iin. I Ilokiven ruokamyynti kasvaa 26 000 eurolla I Projektiavustuksista siirretään tonni yleisavustuksiin I Kortepohjan puhelimista ei voi enää soittaa ulos I Vapaa-aikasihteerin työsuhteesta tehtiin ympärivuotinen I Rahastoon siirretään 74 000 euroa I Uusista Lyyraopiskelijakorteista tulee 13 000 euron lisäkustannukset I Ylioppilaskylän ja Vuokra-Savelan vuokria korotetaan neljä prosenttia
15/2006 Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvoston asukasjäseniksi on valittu Ville Qvist, Mikko Laakkonen, Janne Pitkänen ja Panu Mäkinen. Miesjoukkio on mukana neuvostossa ensi vuonna, jos kahden viikon kuluessa tehtävä tarkistettu ääntenlaskenta vahvistaa alustavan laskennan tuloksen. Loput viisi asukasneuvoston jäsentä nimeää ylioppilaskunnan edustajisto. Äänestysprosentti vaaleissa oli 14,5 eli ääniä annettiin 243 kappaletta. Yhtään ääntä ei hylätty. Äänioikeutettuja olivat kaikki Kortepohjan ylioppilaskylässä vakinaisesti asuvat 16 vuotta täyttäneet henkilöt. Yo-kylän asukasneuvosto valittiin Jyväskylässä journalistiikkaa opiskeleva Mikko Mattlar on valittu Jyväskylän Ylioppilaslehden toimittajaksi. Ensi tammikuussa alkavaan pestiin tuli 16 hakemusta ja hakijoista haastateltiin kolme. Kehy-valiokunta puolestaan valitsi Mika Korkeakosken edustamaan JYYtä Intian kehitysyhteistyökohteiden tarkkailumatkalle. Väkeä JYYhyn Yliopiston atk-keskus varoittaa käyttäjiä salasanojen kalasteluyrityksistä. Tuntematon taho on lähettänyt abuse@cc.jyu.?osoitteella sähköposteja otsikolla ”Account Alert”. Viesteissä ilmoitetaan englanniksi, että vastaanottajan pitäisi vahvistaa osoitteensa tai hänen käyttäjätunnuksensa suljetaan turvallisuussyistä. Kyseessä ovat huijausviestit, joihin ei tule vastata eikä klikata niissä olevia linkkejä. Atk-keskus pyytää, että huijausviestejä saaneet lähettäisivät heille tiedon tapahtuneesta. Älä kuitenkaan välitä viestiä eteenpäin, vaan lähetä osoitteeseen abuse@jyu.? lyhyt sähköposti, jonka otsikkona on ”Sain Account alert -viestin”. Pidä huoli salasanastasi 3 ILOKIVESSÄ vaihdettiin kahvimerkkiä lokakuussa. Koemaistelun voitti Pauligin Utz Kapeh -serti?oitu kahvi. Maailmanlaajuisesti toimiva Utz Kapeh on suurin kestävän kehityksen kahviserti?kaatti. Sillä ei ole tekemistä Reilun kaupan serti?kaatin kanssa. Ilokiven emäntä Arja Harju kertoo kuitenkin jääneensä kahvia hankkiessaan siihen uskoon, että kyseessä oli reilun kaupan kahvia vastaava tuote. ”Kerroin, että meillä on tehty päätöskin reilun kaupan kahvin käyttämisestä tässä talossa”, Harju sanoo. ”Sekaannuksen vaaraa ei ole. Esitteessä kerrotaan selvästi, että kyseessä on Utz Kapeh, enkä itse ole puhunut reilun kaupan serti?kaateista”, Pauligin myyntineuvottelija Paavo Virtanen toteaa. Virtasen mukaan Utz Kapeh ja Reilun kaupan -serti?kaatit ovat idealtaan vastaavia. ”On toinen kysymys, mikä ero tarkemmin on ja ovatko he ymmärtäneet sen.” Markkinointipäällikkö Kirsi Tanski Reilun kaupan edistämisyhdistyksestä kertoo Pauligin ja Reilun kaupan sopineen keskenään pelisäännöistä, joilla kahvia markkinoidaan. Toisen tuotteita ei arvostella, mutta ei myöskään käytetä sen nimeä apuna myyntityössä. ”Utz Kapeh on erilainen serti?kaatti, joka takaa ihan erilaiset asiat. Siinä ei ole taattu viljelijöiden minimikorvausta, mikä taas on reilun kaupan kahvissa pääajatus”, Tanski sanoo. ”Ei ole salaisuus, että tuote tuli valikoimaan, koska reilun kaupan kahvi on puhututtanut ja tuonut paljon hyvää tullessaan. Paulig halusi lähteä mukaan ja kantaa osansa yhteiskuntavastuusta”, Virtanen kertoo. Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.? PRESIDENTTI TARJA HALONEN piti 13. marraskuuta Martti Ahtisaari -luennon Jyväskylän kampuksella. Presidentti puhui ääriään myöten täydessä yliopiston juhlasalissa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikasta. Halonen linjasi muun muassa Natokantojaan ja korosti, että Natoon liittymisellä pitää olla kansan kannatus. ”Takaoven kautta hivuttautumalla se ei käy päinsä”, hän sanoi. EU:n perustuslaista Halonen arveli, että Suomen hyväksymää perustuslakia ei vahvisteta sellaisenaan ja lain muotoilu jää Saksan puheenjohtajuuskaudelle. SAMAAN AIKAAN ULKONA. Kyösti Kiilamon protesti ei kerännyt mainittavasti yleisöä. Hän on ilmaissut mielipiteitään Martti Ahtisaari -luentojen aikaan jo useana vuonna. IRTOKUVAT SYL kampanjoi maksuttoman korkeakoulutuksen puolesta. SUOMALAISET yliopistot alkavat periä lukukausimaksua EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jos kesäkuussa eduskunnalle tehty lakialoite hyväksytään. Kansanedustaja Arto Satosen (kok.) jättämää ja kymmenien oikeistopoliitikkojen allekirjoittamaa lakialoitetta perustellaan suomalaisten yliopistojen kansainvälisellä kilpailukyvyllä ja talousvajeella. Aloitteen tehneet ovat huolissaan maksuttoman koulutuksen yhteiskunnalle koituvista kustannuksista, ja siitä, ettei Suomeen usein jäädä töihin valmistumisen jälkeen. SYL:SSÄ NÄKEMYSTÄ lukukausimaksujen houkuttelevasta vaikutuksesta pidetään outona. Liitossa liputetaan edelleen täysin maksuttoman opetuksen puolesta. Sitä pidetään suomalaisen korkeakoulutuksen valttikorttina ulkomailta tulevien opiskelijoiden silmissä. Maksujen perimistä pidetään epätasa-arvoisena ja askeleena kohti yleisiä lukukausimaksuja. Vaihtoehdoksi lukukausimaksuille esitetään maksuttoman koulutuksen mallia, jossa koulutus pitäisi sisällään pakollisia opintoja Suomen kulttuurista ja kielestä. SYL:n mukaan kansainvälisten opiskelijoiden sitouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan houkuttelee heitä jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen. Näkemyksiä tukemaan on käynnistetty internetja julistekampanja, ja tiistai 28. marraskuuta on julistettu maksuttoman koulutuksen päiväksi. OPINTOASIAIN hallintopäällikön Tuula Maijasen mukaan Jyväskylän yliopistolla ei ole virallista kantaa lukukausimaksuihin. ”Elinkeinoelämän, työnantajien ja veronmaksajien suunnalta tuleva paine tiedostetaan, mutta nämä eivät ole yliopistojen päätösvallassa olevia asioita”, hän sanoo. Maijanen ei usko yliopistojen voivan vaikuttaa poliittiseen päätökseen, ja arvelee Jyväskylänkin pysyvän diplomaattisella linjalla opetusministeriön ohjeita kuunnellen. ”Suomessa ollaan onneksi niin joustavia, että huonoksi osoittautuva päätös voidaan tarpeen tullen purkaakin”, hän sanoo viitaten Tanskaan, jossa lukukausimaksujen käyttöönotto romahdutti ulkomaisten opiskelijoiden määrän lyhyessä ajassa. Ruotsissa taas on laskettu, että vastaavien maksujen tuomat säästöt ja tulot johtaisivat jotakuinkin nollatulokseen. Opetusministeriön selvityksen mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut voisivat vaihdella 3500 eurosta 12 000 euroon alasta ja korkeakoulusta riippuen. Tällä hetkellä Suomessa opiskelee 8500 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Johannes Kotkavirta jylkkari@jyy.? Ei lukukausimaksuille VENÄLÄINEN Angelina Korsunova saapui neljä ja puoli vuotta sitten Jyväskylään opiskelemaan yritysten ympäristöjohtamista. Suomeen hän ei tullut koulutuksen maksuttomuuden vaan mahdollisuuksien perässä. ”Korkeakouluopetus on ilmaista Venäjälläkin, mutta opiskelumahdollisuudet ovat kapeammat. Olen kotoisin Siperiasta Baikal-järven seudulta, jonka ympäristöongelmat herättivät halun vaikuttaa”, väitöskirjaa kestävästä kulutuksesta tekevä Korsunova kertoo. Maksuttoman koulutuksen tilalle kaavailtu stipendijärjestelmä hankaloittaisi varsinkin vähävaraisempien opiskelijoiden hakeutumista Suomeen. ”Esimerkiksi ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja ympäristöongelmiin perehtyminen ei kaikilla onnistu kotimaassaan, vaikka tarvetta ja motivaatiota olisi. Suomeen saapuville maksuttoman koulutuksen korvaaminen stipendijärjestelmällä tekisi asetelman epätasa-arvoiseksi. Omalla kotiseudullani jo stipendin hakemista edellyttävä käynti isossa kaupungissa veisi päiväkausia ja jäisi monesti tekemättä”, hän sanoo. Reilun vuoden Suomessa opiskellut amerikkalainen Tim Merrit sanoo, ettei olisi tullut tänne, jos lukukausimaksut olisivat opetusministeriön esityksen mukaisesti tuhansien eurojen luokkaa. ”Kotimaassani stipendijärjestelmä on johtanut siihen, että varattomat ottavat velkaa opiskellakseen ja motivoituvat valmistuttuaan vain rahan tienaamiseen. Lisäksi luulen, että maksullinen koulutus ei vetäisi Suomeen edes nykyistä määrää ulkomaalaisia”, hän arvelee. ”Stipendijärjestelmä olisi epäoikeudemukainen” Kestävää kulutusta tutkiva Angelina Korsunova haluaa yhtenäistää Euroopan ja Venäjän ympäristöasetuksia. Jyväsjärven rannalle hän päätyi herättyään Baikal-järven suojeluntarpeeseen. S AMULI I KÄHEIMO Kahvisekaannus Ilokivessä H EIKKI V IHEMÄKI Presidentin vierailu
A nnoin pikkusormen, se vei koko käden.” Aki Sirkesalo lauloi kielletystä rakkaudesta, mutta samaa viisua voidaan varautua hoilaamaan ensi vuonna opiskelijamielenosoituksissa, jos ulkomaalaisten lukukausimaksut otetaan käyttöön. Pahimmassa tapauksessa valtio rouhaisee koko käden, ja maksua aletaan pian puuhata myös suomalaisille opiskelijoille. Ja koska maksullinen koulutus vähentäisi Suomen houkuttelevuutta ulkomaalaisten silmissä, opiskelijat eivät halua antaa pikkusormeakaan. Esimerkiksi Tanskassa lukukausimaksujen käyttöönotto on vähentänyt ulkomaalaisten hakeutumista tanskalaisiin korkeakouluihin. O nneksi asiaan ehtii vielä vaikuttaa. Maksuja ei käsitellä enää nykyisen hallituksen aikana, mutta opetusministerin mukaan asiaan palataan vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen. Suomen ylioppilaskuntien liiton parin viikon takaisessa liittokokouksessa todettiinkin moneen kertaan, että ensi vuodesta on tulossa haastava. Korrekteissa puheissa käytetään tätä sanaa, vaikka osuvampi olisi ehkä sana helvetillinen. Ensi vuonna SYL jatkaa isolla vaihteella Nouse jo! -kampanjaa, kun opintoraha-asian ratkaisu tuupattiin seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle. Samaan aikaan liitto tekee töitä sen eteen, että opiskelijoiden ääni kuuluu ja valtio jättää romuttamatta tasa-arvoisen ja maksuttoman koulutusjärjestelmän. Maksuttoman koulutuksen päivää vietetään tiistaina. M aksuton koulutus ja muut SYL:n ajamat asiat ovat tänäkin vuonna sellaisia, joiden eteen varmasti suurin osa opiskelijoista haluaa tehdä töitä. Kaksipäiväinen liittokokous näytti kuitenkin kaikesta asiantuntemuksesta huolimatta aika tylsät kynnet. Esimerkiksi medianäkyvyyttä vaadittiin lisää. Siitä, kuinka näkyvyys käytännössä varmistetaan, ei kuitenkaan keskusteltu. Nouse jo! -kampanjaa kiiteltiin ja sen todettiin jatkuvan ensi vuonna. Hyvinhän se meni, mutta eikö mikään todellakaan mennyt vikaan, kun odotettua tulosta ei saavutettu? Valtiovaltakaan ei saanut kokouksessa sapiskaa, ja hetken piti miettiä, onko isoista mielenosoituksista todellakin aikaa vain kuukausi. Huolimatta ensi vuoden valtavista haasteista kokous vietiin läpi rauhaisissa merkeissä. Tunteen paloa aiheuttivat lähinnä vain henkilövalinnat. O nko asian todella oltava näin? Onhan liittokokous sentään opiskelijoiden edunvalvontajärjestön korkein päättävä elin. Asiaa ihmetteli kokouksen päätteeksi sen puheenjohtajana viimeistä kertaa toiminut Kasperi Launis, joka lopetti pitkän liittariuransa sanoihin: ”Haastakaa meidät, vanhat paskat.” Vastaus provokaatioon kuultaneen ensi vuonna. 4 NÄKÖKULMIA 15/2006 reuna huomautus Pihla Tiihonen pääkirjoitus 27. marraskuuta 2006 Pahoinpitelyvideo leviää netissä Internetissä julkaistu kännykkävideo paljastaa, miten opetusministeriön virkamiehet pahoinpitelevät maassa makaavaa opiskelijaa. Videolla näkyy, kun kaksi virkamiestä pitelee opiskelijaa aloillaan kolmannen syöttäessä tälle viisitoista kiloa tonnikalaa ja tomaattipastaa. Lopuksi virkamiehet valelevat opiskelijan bensiinillä ja sytyttävät hänet tuleen. Opiskelija oli hetkeä aiemmin osallistunut mielenosoitukseen ja huutanut siellä hallituksen yhteisesti sopiman opintotukilinjauksen vastaisia iskulauseita. Suomen ylioppilaskuntien liitto on vaatinut opetusministeriöltä selvitystä videon tapahtumista. Opetusministeri Antti Kalliomäki kehotti SYL:n hallitusta ”suksimaan vittuun”. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info JYVÄSKYLÄ (elämäntapa). Seitsemän vuoden jälkeen on pakko todeta, että huonommassakin paikassa olisi voinut asua. JOULU (elämäntapa). Miten niin muka vain kerran vuodessa? SÄKKITUOLI (elämäntapa). Julistaudun samalla ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. KALANMAKSAÖLJY (elämäntapa). Sairasta mutta terveellistä. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin (014) 260 3360. Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Jonna Rusanen (014) 260 3359, 045 1371957, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Olli Sulopuisto (014)260 3360, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Heikki Vihemäki (014) 260 3973, sivari@jyy.? Harjoittelija Samuli Ikäheimo Painos 7000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. Kansi Heikki Vihemäki Tarpeellista tavaraa SILMÄILEN SISUSTUSJUTTUA ruokapöydän ääressä, kun lehden alla oleva pöytäliina alkaa häiritä. Se on vuodenaikaan nähden aivan liian kesäinen. Katson ympärilleni ja tajuan, että lattialle on saatava matto, kynttilälyhtyjen rivi olisi näyttävämpi pidempänä eikä vanha vedenkeitinkään oikein sovi uuteen retrosisustukseen. Ryhdyn kirjoittamaan puutelistaa lehden reunaan. Hätkähdän, kun huomaan siinä jutun 24. marraskuuta vietettävästä Älä osta mitään -päivästä. Teemapäivä haastaa hillitsemään ostoimpulsseja eli kuluttamaan vähemmän ja ekologisemmin. MUTTA OIKEASTI, eihän kahden ihmisen asunnossamme ole juuri mitään turhaa. Keittiön kalustuksena on ruokapöytä, kolme tuolia, kattolamppu sekä seinälle kiinnitetty hylly. Tämän kehtaisi kertoa vaikka ympäristöpiirin kokouksessa, varsinkin kun joka mööpeli on kierrätetty. Sisustustavaraakin on niukalti: pöytäliina, verhot, kaksi valokuvasuurennosta, kolme kynttilälyhtyä, emalikulho, iso antiikkipullo, köynnöksen pistokkaita korvattomassa teemukissa ja kaksi jääkaappimagneettia. Näillä esineillä ei ole varsinaista funktiota, mutta rikkoutuneen mukin uusiokäytöllä luulisi ansaitsevan jokusen ekopisteen. Paperitavaraa huoneessa on varmaan pari kiloa. Päivän Hesarin alta leviää neljä muuta sanomalehteä, joiden lisäksi pöydällä lojuu kolme aikakauslehteä, bussiaikataulu, kaksi pitserian mainosta sekä kaksi korttia kavereilta. Paperiroskiksessa on lehtiä, osoitetiedoilla varustettuja mainoksia, virastojen ruskeita kirjekuoria ja kuitteja. Tiedän, ettei lehtivalikoimani ole hyväksi metsille, mutta pitäähän ihmisen seurata aikaansa. Tilasin kerran päivälehden nettiversion, jota vilkaisin velvollisuudentuntoisesti kerran viikossa. Jatkuvasta näyttöpäätteen tuijottamisesta saa vain päänsäryn. KUKA ENÄÄ PÄRJÄISI ilman kodin elektroniikkaa? Keittiössä on jääkaappipakastin, astianpesukone, uuni, mikro, vedenkeitin, kahvinkeitin, maidonvaahdotin, leivänpaahdin, voileipägrilli, sähkövatkain ja sauvasekoitin. En voi kertoa, kuinka monta kymmentä kuumille ja kylmille nesteille tarkoitettua juoma-astiaa on varattu kahden hengen tarpeisiimme, koska kolumnille varattu tila ei riitä. Inventaario muistuttaa kuitenkin jo unohtuneesta puutteesta. Huomio kaikki, jotka aiotte lahjoa minua jouluna: Arabian Paratiisi-astiastoni ei ole vielä täydellinen. pihla.tiihonen@gmail.com SYL kokoontui – missä tunteen palo? Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.? ”
Viikko 45: Jäätkö valmistumisen jälkeen Jyväskylään? KYLLÄ 29 % (90 kpl) EI 71 % (217 kpl) Gallup joka viikko osoitteessa www.jyy.? 15/2006 5 Jylkkäri haluaa tietää, mitä tavalliset opiskelijat ajattelevat. Lähtökohtaisesti emme halua julkaista vain kannanottoja. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.?. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Kirsi-Maria Hytönen, 25, etnologiatieteet: ”Ostan. Enimmäkseen hedelmiä ja teetä. Kahvia en juo. Käytän reilun kaupan tuotteita, sillä se on eettisempää ja oikeudenmukaisempaa.” Tuomas Kaarkosti, 22, journalistiikka: ”Reilun kaupan hedelmiä tulee ostettua. Reilu kauppa on hyvä asia, eivätkä ne niin paljoa kalliimpia ole. Kyllä opiskelijakin voi maksaa banaaneista parikymmentä senttiä enemmän.” Reettakaisa Leskinen, 21, sosiologia: ”En oikeastaan. Niitä on tavallisissa kaupoissa melko huonosti saatavilla eikä erikoisliikkeisiin tule lähdettyä. Reilun kaupan banaaneita tulee tosin ostettua.” Ville Vester, 20, historia: ”Pääasiassa en osta, mutta joskus satunnaisesti saatan ostaa. Ei tule vain valitettavasti kiinnitettyä tarpeeksi huomiota reiluun kauppaan.” So long ja kiitos kahdelle kolmesta JY Y P Ä Ä Ostatko reilun kaupan tuotteita? VIISI VUOTTA JYVÄSKYLÄÄ ja ylioppilaskuntaa on nyt ohitse. Lähtiessäni jään kaipaamaan JYYtä ja yliopistoa, mutta en niinkään tätä kaupunkia. Viiden Jyväskylässä vietetyn vuoden jälkeen en koe olevani jyväskyläläistynyt. Esittelen jatkossakin itseni tamperelaisena. Häpeän yhä Tapparaa, Kalervo Kummolaa ja Mansesta nääs -sutkausta, enkä niiden sijaan torin fallospatsasta, päätoimittaja Erkki Laatikaista sekä kummallista venyytystä. TULIN JYVÄSKYLÄÄN sen hyvän maineen ja yliopiston houkuttamana. Mikä olisi voinut tehdä minusta osan tätä kaupunkia? Rakentuuko jyväskyläläinen identiteetti jostain, minkä opiskelijakin voi löytää? Useimmilla kunnilla on oma ilmapiirinsä, mutta Jyväskylässä ollaan vain keskellä Suomea, myös kulttuurisesti. Ja keskellä oleminen on mauttomuutta ja tylsyyttä. Yllättävintä Jyväskylässä oli usean tosijyväskyläläisen nuiva asenne opiskelijoihin. Monen mielestä opiskelijoista on enimmäkseen haittaa Jyväskylälle tai ainakaan he eivät ole samalla lailla kaupunkilaisia kuin muut. Seurauksena ovat omat asuinalueet, oma kampusalue, omat bilepaikat. Lopulta sitä itsekin vain kävelee Matkakeskuksen, kampuksen ja Kortepohjan kolmiossa. TÄRKEÄ SYY juurtumattomuudelle oli, että poislähtö tuntui aina vain ajan kysymykseltä. Opiskelijan silmin Jyväskylä on välipysäkki. Töiden ja koulutuksen päätepysäkki lähenee ja kaveri toisensa perään ratkaisee ongelmansa nousemalla etelän junaan. Todellisuudessa melkein kolmasosa valmistuneista jää Keski-Suomeen. Sekin kuitenkin tarkoittaa, että tällaisen ikuisuusopiskelijan tutuista katoaa yli puolet. TÄRKEIN SYY on kuitenkin ollut se, että en antanut Jyväskylälle kunnon mahdollisuutta. Opiskelija ei pääse kiinni asukin arkeen vaikka asuisi missä, jos asenne on niin pielessä kuin minulla. Löin asenteeni lukkoon ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja sillä selvä. ÄLKÄÄ SIIS uskoko siihen, mitä edellisissä kappaleissa kirjoitin, vaan antakaa tälle kaupungille mahdollisuus. Kirjoittaja on JYYn sosiaalisihteeri vuoden loppuun saakka, mutta jatkaa ylioppilasliikkeen palveluksessa Kuopiossa. Suomen ylioppilaskuntien liitto, joka edustaa 140 000 opiskelijaa, otti 6.10. kantaa hedelmöityshoitoa koskevaan lakiesitykseen. Se ilmaisi tukevansa hallituksen linjaa, jonka mukaan myös yksinäisten naisten ja lesboparien tulee saada hedelmöityshoitoja. Ihmettelen, miksi SYL otti kantaa tällaiseen asiaan, joka varmasti jakaa jäsenkunnan mielipiteitä. Eikö ole tärkeämpiä asioita, joihin puuttua? SYL:stä vastattiin, että heidän periaatteidensa mukaan on oikein puolustaa tässä asiassa tasa-arvoa: ”SYL:n ydinosaamisalueita ovat koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja kansainväliset asiat. Lisäksi SYL:ssä paneudutaan tasa-arvoon, ympäristöön ja kehitysyhteistyöhön.” SYL:stä todettiin myös, että he haluavat toimia aloitteellisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Mitä aloitteellista SYL:n kannanotossa muka on? Eivätköhän SETA ja vastaavat järjestöt ole jo olleet asiassa aloitteellisia. Itselläni heräsi kysymys, yritettiinkö tässä tiukkaan äänestykseen eduskunnassa menneessä asiassa käydä hallituksen kanssa kauppaa: te korotatte opintorahaa ja me kannatamme teitä hedelmöityshoitoa koskevan lakiesityksen osalta. SYL:n mukaan näin ei ole. Kuitenkin se tosiasia, että SYL:n tänä vuonna antamista 54 tiedotteesta vain muutama ”hedelmöitystiedotteen” lisäksi koski muita kuin opiskeluun liittyviä asioita, ei vakuuta minua. Eikö maailmassa ole muuta epätasa-arvoista kuin ValkoVenäjän ihmisoikeustilanne, maahanmuuttajien asema ja yksinäisten naisten sekä lesboparien hedelmöittymismahdollisuudet? Miksi ei saman tien oteta kantaa omaishoitajien asemaan, veteraanien kuntoutusmäärärahoihin ja vanhustenhuollon nykytilaan? SYL:n linja on pielessä. Vanha suomalainen sanonta ”suutari pysyköön lestissään” on tainnut hautautua kansainvälisyyden alle. SYL ajaa tärkeitä opiskelijoiden asioita, mutta ehkä kannattaisi pitäytyä niissä, tai sitten laajentaa kannanottorepertuaaria, jotta uskottavuus jäsenkunnan ja yhteiskunnan silmissä säilyisi. Järjestön, joka perii ”pakkojäsenmaksuja”, tulisi harkita tarkkaan, miten se käytännössä toteuttaa linjapaperinsa teesejä. SYL:n jäsenjärjestön jäsenenä haluan jättää eriävän mielipiteen etujärjestöni kannanottoon. Vesa-Matti Saarakkala Perussuomalaisten Nuorten pj. Perussuomalaisten 1. vpj. Yliopiston atk-keskuksen syksyn uudelleenorganisoinnin myötä muutamat pienet, mutta aktiiviset harrastejärjestöt menettivät kotisivunsa jyu.?:n alaisuudesta. Huonon tiedotuksen takia tilanne tuli järjestöjen tietoon kuin räntäsade poutapäivään. Yliopiston tiedottaja Tarja VänskäKauhanen sanoi, että tarkoitus on keskittää atk-keskuksen palvelinkapasiteettia ja työaikaa paremmin tutkimuksen ja opetuksen tukemiseen. Ainejärjestöille ynnä muille “opiskelua tukeville” järjestöille kotisivutilaa suotiin. Pistää todella miettimään, kuinka paljon noin kymmenen harrastejärjestön kotisivutilat rajoittaisivat ”opetusta ja tutkimusta” koko yliopiston mittakaavassa. Muun muassa kaikille 12 000 yliopisto-opiskelijalle on suotu 50 megaa tilaa yliopiston kotisivupalvelimelta, henkilökunnan megatavuja unohtamatta. Mutta atk-keskus ei ole suostunut edes yhdistysten www-osoitteiden uudelleenohjaukseen. Kymmenisestä harrastejärjestön nettisivuista tulee varmaan suurikin säästö yliopistolle, jolta laskelmien mukaan löytyy kirstuistaan 200 000 euroa vuodessa sähkölaskuun pitääkseen tietokoneita yötä päivää päällä. Saisikohan tuolla rahalla jo yhden ylimääräisen palvelimen kotisivuja varten? Harrastejärjestöille nettisivut ovat tärkeä ja jäsenistöä yhdistävä tekijä. Lisäksi on sangen merkillistä, että JY haluaa menettää sen pr-arvon, minkä harrastejärjestöt luovat opiskelijoiden vapaaajan toimintaan ja myös yliopistolle. Haluaako Jyväskylän yliopisto kehittyä gradutehtaana vai kehittää yhteiskuntaa ja luoda hyvää imagoa muutenkin kuin virallisissa papereissa? Kannanoton allekirjoittaneet, kotisivutilansa menettäneet harrastejärjestöt edustavat jäsenineen yhteensä yli 800 opiskelijaa. Toivomme Jyväskylän yliopistolta käytännön toimia tilanteen korjaamiseksi ja kunnon perusteluja päätöksille. FinTAPPI JARU (Jyväskylän Akateemiset Reservinupseerit) JOPA (Jyväskylän Opiskelevat Partiolaiset) JOPNO (Jyväskylän Opiskelijoiden Pohjola-Norden) JYLY (Jyväskylän Yliopiston Luonnontieteiden Ylioppilaat) Musiikkiyhdistys Ruamjai Sin?s (Jyväskylän Yliopiston Sinfoniaorkesteri) Tyhjä Joukko SYL:n linja on yksipuolinen Parempaa tiedonjakoa tiedekunnalta Pörssi ry hämmästelee Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan puutteellista tiedonlevitystä opiskelijoilleen henkilökunnan muutoksia koskevissa asioissa. Eri oppiaineiden henkilökuntaa on lähtenyt työpaikalta, mutta opiskelijoille ei ole ilmoitettu asiasta lainkaan. Yhtäkkiä tiedekuntamme internet-sivuilta useiden professoreiden tai assistenttien kasvokuvat sekä yhteystiedot ovat vain kadonneet. Huono tiedotus on luonut tilanteita, joissa opiskelija huomaa yllättäen vaikkapa seminaarityötai graduohjaajansa vaihtaneen toiselle työantajalle. Vähentyneen henkilökunnan takia myös joitain kursseja on jouduttu perumaan, järjestämään kirjatentteinä tai viemään läpi poikkeusjärjestelyin. Pörssi ry toivoo parempaa ja nopeampaa tiedonvaihtoa opiskelijoiden ja tiedekunnan välillä henkilökuntamuutoksiin liittyen. Olemme valmiita keskustelemaan erilaisista yhteistyömuodoista. Pörssi ry kiittää kuitenkin tiedekuntaa muuten todella mallikkaasta yhteistyöstä ja toivoo tämän toimivan myös joskus ikävissäkin tiedotusasioissa. Marko Mattila Pörssi ry:n puheenjohtaja RÄYHÄÄ! Atk-keskus hylkii harrastejärjestöjä Juha Koskinen soposihteeri@jyy.?
Harvinainen näky lähiökuppilassa arki-iltana: tanssilattia on täynnä. Syynä saattaa olla, että kuppila on Rentukka, jossa vietetään Stammtisch-bileitä. MUILLE KUIN vaihtariporukoissa pyöriville ja saksan kieleen tutustuneille ‘Stammtisch’ käsitteenä saattaa jäädä hieman hämäräksi. ”Stammtischan tarkoittaa kirjaimellisesti kantapöytää, mutta se tarkoittaa myös kokoontumista, ajan viettämistä yhdessä. Se on aika kuvaava sana näille bileille”, valaisee Eerika Hedman, Jyväskylän Erasmus Student Networkin sihteeri. Stammareiden ajatus on, että joka toinen viikko samasta maasta tai samalta kielialueelta tulevat vaihto-opiskelijat järjestävät teemabileet Rentukassa. Lukukauden ensimmäiset Stammtischit olivat syyskuiset kv-tutoreiden järjestämät Suomi-teemabileet, jonka jälkeen vaihtarit ovat hoitaneet kinkerit itse. ”Kukaan ei ensimmäisiin bileisiin tullessaan tiedä, että mikä tämä Stammtisch nyt oikein on. Seuraavia juhlia järjestämään löytyy kuitenkin paljon innokkaita vapaaehtoisia. Nykyään vaihtarit tietävät nämä bileet jo aika hyvin”, Hedman sanoo. Hän kuitenkin kieltää, että Stammtischit olisivat vaihtareille vain hyvä tekosyy ryypätä. ”No ei nyt sentään. Nämä ovat enemmänkin yhteen kokoavat bileet. Usein Rentukassa on silloin myös Kortepohjan asukkaita. Samalla tutoreillakin on mahdollisuus tavata toisiaan ja vaihtareita.” MARRASKUINEN puhuri piiskoo Kortepohjaa, mutta Rentukka näyttää torstai-iltana legendaarisen lemmenlaivan itä-eurooppalaiselta päivitykseltä. On panamahattua, sandaalia, rantapalloa ja leitä. On vodkaa alennuksessa ja tsekkiläistä kakkua. Itä-EurooppaStammtischin teemana on rantabileet. Happy hourin aikaan ihmisiä alkaa valua Rentukkaan, ja ennen puolta yötä juhlakansa laittaa jo urakalla kantoja kattoon. Tsekkiläinen Jana Hortova on ollut jokaisessa Stammtischissa Jyväskylässä ollessaan. Tällä kertaa hän on mukana järjestämässä niitä. ”Stammtischit ovat olleet loistavia bileitä, joten halusin itse myös kantaa korteni kekoon. Tänä iltana näyttää olevan hieman vähemmän porukkaa, sillä vaihdoimme teemaa viime hetkellä. Alun perin piti olla pyjamabileet, mutta rantateema tuntui hauskemmalta. Itse vastasin koristeluista, muut hoitivat mainostamisen, lipunmyynnin ja muut asiat”, hän kertoo. Rentukan baarimikko Ari ”Arska” Juntunen on nähnyt yhdet jos toisetkin Stammtischit. ”Vähän aikaa sitten oli drag-bileet. Se oli kyllä melko pelottavaa, kun etelän karvarintamiehet olivat tälläytyneet naisiksi”, hän nauraa. Perinteiseen keikkatai bileiltaan verrattuna Arska näkee joitain eroja. ”Näissä bileissä ei juroteta pöydissä, vaan tanssitaan ahkerasti. Aika railakastahan tämä meno on, mutta kuitenkin tasaista. Koskaan ei ole tullut esimerkiksi tappeluita”, hän tuumii. ”Aika paljon alkoholia menee, mutta eivät nämä vaihtarit niin kovia ole juomaan kuin suomalaiset, se on selvä.” Heikki Vihemäki sivari@jyy.? 6 15/2006 CHRISTMAS IS COMING! So far I have had only once an opportunity to spend Christmas in Finland. In general it was very nice and friendly, but there were some episodes I would rather not repeat. MY BOYFRIEND and his friends decided to show me ‘the hill of their childhood’, a place where they used to go sledging. So we took a couple of sledges and went there. The hill was in total wilderness. Climbing up was a problem already. It wouldn’t be enough to say it was a bit dangerous: it was a great place to commit suicide. In this generally safe country they managed to ?nd a horribly steep hill, with plenty of trees, rocks, and holes in the ground. I was pushed from the edge of the hill, and went with the speed of light down the slope praying not to hit anything hard. I ended up with my face in a snowbank. When eventually everybody hurt himself or herself one way or another, we were allowed to go home. After everybody got down (which caused further injuries) in a nearby cottage we had a traditional Finnish meal: sausages with mustard and coffee, which helped us to come back to our senses. Maybe I just have a different perception of fun, but I was really happy we survived that hill. FINNISH CHRISTMAS food is quite good. I come from a country where people fast on Christmas Eve (so there is no meat whatsoever) and the enormous, delicious piece of ham was quite a nice surprise. However, I have to say I’m not a fan of Christmas casseroles. The whole December I heard: ‘we will have casseroles for Christmas, it’s great, you’ll see’. I tried two different kinds (carrot and swede casseroles) and they were edible, but not exactly great. The taste was just too strange. IN A WAY I UNDERSTAND this tradition, and I appreciate that people still cultivate it. But a fellow foreigner told me that you need some time with casseroles, and later on you really get hooked. I promise I will give them another try this Christmas. It’s sledge hammering time What the Stammtisch? A rare sight in a Finnish suburban bar on a weeknight: the place is half full and the dance ?oor is packed. The reason may be that it’s a Stammtisch night in Rentukka. ”The literal translation of Stammtisch is regular table, but it also means getting together, spending time together,” explains Eerika Hedman, secretary of the Jyväskylä ESN. Every other week exchange students from one country or language area organise a theme party in Rentukka. ”First-timers never really know what kind of a party it is. When the next one comes along, there are many eager volunteers,” Hedman says. Jana Hortova from the Czech Republic has been to every Stammtisch during her stay in Jyväskylä. This time she’s helping to organise it too. ”Stammtisches are great parties, so I wanted to do my bit too. First we thought of having a pyjama party, but a beach theme felt more fun,” she says. NEWS IN BRIEF Translated by Annamari Typpö kajokrol@cc.jyu.? International student Katarzyna Krol shares her thoughts on life in Finland. The rents in the Kortepohja Student Village and Vuokra-Savela ?ats will be raised by close to 4% in March. The new rate is 12.77 euros per square metre in Savela and 9.83 euros in the Student Village. Rents were one of the things on the agenda in a Council of Representatives budget meeting on 22 November. The council didn’t come up with any big changes to the Student Union’s operations. Worth mentioning is that the of?ce of the Recreational Secretary was changed into a year-round post instead of the previous nine months. The Sima Party held traditionally on 30 April will likely be replaced by Amazing Race Jyväskylä and possibly a Club Valiokunta evening in Rentukka. The Student Union’s ?nancial situation is generally good. The council proposes a reserve of 74,000 euros for emergency needs. IN TE R N A TI O N A L C O LU M N Rents will rise in March The National Union of Students in Finland (SYL) is campaigning for free university education. The underlying reason is a Bill passed to the Parliament in June, which proposes a term fee for higher education students coming from outside the EU and the EEA. According to a survey by the Ministry of Education, fees charged to foreign students could stretch from 3,500 euros to 12,000 euros depending on subject and university. According to SYL, fee-based education would hurt Finland’s ability to attract foreign students. In Denmark, a similar law resulted in a sharp fall in the number of foreign students. SYL says the law would make our educational system unequal and create a precedence for term fees for all students in the future. Study fees coming? KANSAINVÄLINEN YLIOPISTO Sarjassa esitellään Jyväskylän yliopiston kansainvälistä todellisuutta. Ilta kantapöydässä S AMULI I KÄHEIMO Arska Juntunen ei ole nähnyt Stammtischeissä tappeluita. Stammtischeissä tanssitaan aina. Eerika Hedmanin (oik.) mukaan myös tutorit voivat tavata siellä toisiaan.
15/2006 7 HELLO.JPG tuntuisi nimen perusteella olevan viaton kuva. Joskus asiat ovat muuta kuin miltä ne näyttävät, tai kuten pilapiirros asian ilmaisi: ”Internetissä kukaan ei tiedä sinun olevan koira.” Jos kuitenkin kuvan sattuisi avaamaan, ruudulle läjähtää varsin erikoinen tervehdys: goatse. TÄSSÄ VAIHEESSA varoituksen sana on paikallaan: jos et vielä tiedä, mikä goatse on, ole onnellinen. Wikipedian luonnehdinta on viehättävän lakoninen ”kuva alastomasta miehestä repimässä käsillään peräaukkoaan ja peräsuoltaan noin nyrkin leveäksi”. Wikipediassa on myös spekuloitu miesparan henkilöllisyydellä. Kirk Johnsonilla on ilmeisesti sopiva syntymämerkki, samanlainen ruumiinrakenne ja yhtenevänmuotoinen penis goatsemiehen kanssa. Nimensä ilmiö sai alkuperäisen internet-domainin goatse.cx mukaan. Kyseinen osoite ei enää vastaa, mutta kuva oheiskrääsineen on kopioitu lukuisiin peilipalvelimiin eri puolille nettiä, josta etsivä ne kyllä löytää. ON OMA HUUMORIN lajinsa tarjoilla kavereille viattoman näköisiä linkkejä, joiden takaa paljastuu luonnottomia hirveyksiä. Goatse-kuva pääsi julkisuuteen juuri tällä tavalla muun muassa nörttiuutisia kokoavan Slashdotin kautta. Siellä vähämieliset trollit eli toisia tahallaan ärsyttävät lukijat linkkasivat goatseen aina kun mahdollista. Kuvan maineen levitessä goatse teki hetekat, muuttui erisnimestä yleisnimeksi. Samalla se alkoi kenen tahansa merkkihenkilön lailla saada jäljittelijöitä ja kunnianosoituksia. Tribuuttisivulle on koottu aitoja ja fabrikoituja valokuvia, ruutukaappauksia ja luoja ties mitä. Internetin kollektiivinen äly on yhdistänyt goatsen muun muassa Kermit-sammakkoon, Ilosaarirockiin ja Jeesukseen. Kerran korruptoiduttuaan mieli alkaa nähdä goatse-reikiä kaikkialla. PERSPOSKIAAN tuuletteleva mies ei tietenkään ole ainoa ällöttävyys, jota netistä löytyy. Eräs toinen klassinen shokkikuva on tubgirl eli lihava nainen, jonka takapuolesta suihkuaa ulostetta. Vähän samaa sukua on vuosituhannen vaihteessa mieliä lämmittänyt Last Measure -veppisivu, joka aukoi pop-upikkunoihin loputtomasti homopornokuvia samalla kun taustalla looppasi ääni, joka ilmoitti ”Hey everybody, I’m looking at gay porn!” Jos et ole nähnyt niitäkään, älä sure. Joskus tietämättömyys voi olla siunaus. Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.? Linkkejä alkuperäisen goatse-sivun kopioihin ja lista kunnianosoituksista sam.zoy.org/goatse/ Wikipedian johdatus sokkisivuihin en.wikipedia.org/wiki/Shock_site Perjantain riemuja ylistävä ”arvaa mikä päivä”… perjantai.sunherd.net/ …ja sen kieroutunut kopio koti.mbnet.?/~jannu1/perjantai.html What’s wrong with this picture? www.rumdesign.com/wrong/ Älä katso tätä kuvaa Sarjassa bittinikkari kertoo nörttijuttuja. Vapaudenkatu 16 40100 Jyväskylä www.cameleon.fi Puh. 014 619 826 fax 014 619 827 Gsm 040 9602806 Tekstiilipainatukset & Ikkunateippaukset Tekstiilipainatukset & Ikkunateippaukset Paino C l a é m o é n Caméléon LAHJATAVARAT: Painatukset omalla kuvalla, tekstillä, logolla tai muulla aiheella t-paitoihin, mukeihin, palapeleihin jne. KOULUPAIDAT EDULLISESTI! KAAKONKULMAL on yks Kotkaks ristitty kansainvälinen satamakaupunki. Kansainvälisyyden huomaa siit, et venäläisten autorekat jyrää teil yät läpeensä.Ja siit kans, et Karhuvuoren ostaril pyörii tasasest natiivei spurgui ja maahanmuuttajii. Jyväskyläs on tosi vaikee jutella kotkalaisten kaa, niit ku ei tääl vaa oo. Kaikki on jääny jonnee satamaa ahtaajiks. Siin sit on kotkalaisnuoren bar mitsva, ku ensimmäist kertaa pääsee Stevecon haalareit kokeilee. Mut Kotkas ahdataan muualki ku satamas, nimittäin Arto Tolsa -areenal. Kotkaha onkii paikallisten mielest oikee palloilukaupunki, suomenmestaruusmaljaa on futiskentäl nosteltu niinki äskettäin ku vuonna viiskytkaks. Kotkast ei kukaa ikinä lähe minnee, mut siälhän onkii akvaariotalo täynnä eksoottisii ahvenii ja melkee valmis toriparkki. Rahatki niihin on saatu käteväst koului ja neuvoloi sulkemal. Ei siäl kyl parkkipaikoist olis ees pulaa, tai tungost muutenkaa, paitsi Meripäivil. Sillonki vaan puistois, ku sammuneit makailee joka paikas. Kotkas on sellanen piän, siisti keskusta. Ihmiset siält vaa on kadonnu jonnee. Paitsi tiätyst vanhukset, jotka on eläny sillonki, ku KTP viäl pärjäs. Mut kyl Kotka on iha hyvä paikka elää. Ei tartte ajaa ku vartti itää päin, ni näkee, et asiat vois oikeest olla huonost. Siäl asuu haminalaiset. Tero Malinen, 21, vietti puolet elämästään Kotkassa. Hän aloitti journalistiikan opinnot Jyväskylässä viime vuonna. PASKA KOTISEUTU Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Kotka on jääny rannalle Tero Malinen tetamali@jyu.?
15/2006 8 JYY on tukenut Intiassa, Bharatpurin maaseudulla, toteutettavaa kehitysyhteistyöhanketta vuodesta 2002 lähtien. Kävin arvioimassa tilannetta neljä vuotta sitten hankevastaavana. Muutama viikko sitten vierailin alueella toisen kerran. Halusin nähdä, mitä opiskelijoiden lahjoituksilla ja ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuella on saatu aikaan – vai onko mitään? Teksti ja kuvat Anni Kaasalainen E lintaso Bharatpurissa on silmin nähden kohonnut. Kaupungin keskustassa näkyy rakennustyömaita ja nettikahviloita. Valtateiden varsille on noussut uusia hotelleita. Tien pientareilla työskentelevät metsurit käyttävät kypäriä ja huomioliivejä. Hankekylienkin nuorilla miehillä näkyy kännyköitä ja farkkuja. Kaksi asiaa on silti ennallaan: jätteiden määrä ja naisten asema. Sinne tänne viskotut jätteet kiinnittävät huomioni sekä Bharatpurin kaupungissa että maaseutukylissä. Lehmät, villisiat ja koirat tonkivat syötävää niin kaduilta kuin kylien laitamilta roskalaatikkojen ammottaessa tyhjyyttään. Maalla naiset laittavat ruoan, pesevät pyykin, hoitavat lapset, ruokkivat puhvelit, kantavat veden ja työskentelevät pelloilla. Vieraiden edessä he peittävät kasvonsa tai vähintään hiuksensa. Julkisissa tilanteissa naiset usein antavat miesten puhua puolestaan. KEHITYSYHTEISTYÖHANKETTA Intiassa koordinoivan Women’s Action For Development -järjestön toiminnanjohtajan Zareen Mylesin mukaan tietoisuuden kasvu on kuitenkin hankkeen suurin saavutus tähän mennessä. ”Ihmiset ovat alkaneet ymmärtää, että he voivat vaikuttaa omiin elinoloihinsa, ympäristöön ja naisten asemaan. Myös pienimuotoisen toimeentulon luominen kyläläisille on tärkeää”, hän toteaa. Merkittävä muutos on kyläläisten yhteistyön tiivistyminen. ”Hankkeen myötä eri kasteja edustavat ihmiset ovat alkaneet keskustella ja toimia yhdessä. Siitä olen todella iloinen”, Myles kertoo. ERITYISEN ILAHDUTTAVAA on nähdä Nagla Tiketan kylässä tapahtuneet muutokset. Kahdellasadalla eurolla nuorisoklubi on rakentanut kerhomajan ja perustanut sen yhteyteen ympäristösovellusten opetuspaikan. Nuoret ovat keränneet kylän roskat kaksi kertaa kuukaudessa ja pohtivat nyt kierrätysmahdollisuuksia. Perheet esittelevät kilvan biokaasuvoimaloitaan, keittiöpuutarhojaan sekä biodieseliksi jalostettavia jathropa-kasvejaan. He ovat myös keränneet kuivaa heinää biomassakiekkoja valmistaakseen. Heinistä ja maa-aineksesta koostuvat, ekologiset biomassakiekot on kehitetty korvaamaan polttopuut ja avotulet. Tällä hetkellä WAFD kouluttaa kyläläisiä biomassakiekkojen valmistukseen ja käyttöön. Kiekkoja myymällä maaseudun naiset voivat ansaita omaa rahaa. VIIME VIERAILUNI aikaan, neljä vuotta sitten, Nagla Banjaran kylän naiset opettelivat tekemään biokaasuvoimaloiden runkoina käytettäviä bambukehikoita. Kahdellasadalla eurolla vuodessa hankkeen vapaaehtoiset ja kolmetoista Nagla Banjaran naista on koulutettu bambukehikoiden punontaan. Kehikoiden myynnistä saamillaan tuloilla naiset voivat tehdä omia hankintoja, eikä perheen talous ole enää miesten varassa. Biokaasun hyödyt – ympäristöystävällisyys, edullisuus ja ajan säästö – on ymmärretty ja voimalat on otettu innolla vastaan useimmissa kylissä. Niiden käyttö on kuitenkin ollut oletettua ongelmallisempaa. Polttoaineena käytettäviä sinapinkuoria on heikosti saatavilla, sillä sadekaudet ovat olleet huonoja. Joissain perheissä lehmänlanta ei ole riittänyt biokaasun tuottamiseen. Aurinkoenergialla toimivien laitteiden, kuten lamppujen ja keittimien käyttöönottoa on tuettu kuudellasadalla eurolla vuodessa. Niistä kyläläiset eivät kuitenkaan ole kiinnostuneet, sillä laitteet ovat kalliita: yhden lampun hinnalla saa maitoa tuottavan puhvelin. Zareen Mylesin mukaan kyläläiset voivat ostaa lampun vain pitkäaikaisen lainan turvin. ”Laitteet on maksettava etukäteen, eikä WAFD:lla ole siihen varaa”, hän puuskahtaa. Tutustuttaakseen kyläläiset aurinkoenergiaan järjestö on hankkinut muutaman aurinkolampun, jotka jokainen kylä saa vuorotellen kahdeksi kuukaudeksi käyttöönsä. YMPÄRISTÖKEHITYSHANKKEEN sovelluksista suurimman suosion ovat saaneet keittiöpuutarhat ja ravinteikasta maa-ainesta tuottavat matokompostit. Puutarhoissa perheet viljelevät muun muassa chiliä, korianteria, tomaatteja, munakoisoja ja koristekasveja lähinnä omiin tarpeisiinsa. Neljäsosan siemenistä he toimittavat WAFD:n siemenvarastoon vastineeksi saamistaan siemenistä, loput he käytettävät itse. Matokompostien perustaminen on niin ikään helppoa ja halpaa. Hankkeen vapaaehtoisia on koulutettu kompostoinnin asiantuntijoiksi 80 eurolla vuodessa. Myös naisryhmät ovat vakiinnuttaneet paikkansa hankekylissä. WAFD:n taivuttelun tuloksena miehet ovat sallineet vaimojensa osallistua ryhmätapaamisiin ja oppia uutta. Tapaamisissa keskustellaan naisille tärkeistä asioista, kuten puutarhanhoidosta, puhtaasta vedestä, hygieniasta, terveydestä, perhesuunnittelusta ja myötäjäisistä. Naiset kertovat olevansa onnellisia saadessaan kuulua ryhmään ja keskustella muiden naisten kanssa. HANKE ON kohdannut vuosien varrella monenlaisia haasteita. Arvaamattomin niistä lienee ollut luonto. Viime vuonna satoi paljon mutta väärään aikaan joten sadosta tuli huono. Keittiöpuutarhat kärsivät, eiEkokylät heräsivät eloon
15/2006 9 kä sinapinkuoria riittänyt biokaasuvoimaloissa käytettäväksi. Tänä vuonna ei ole satanut lainkaan, ja vierailuni aikaan pellot rutisevat kuivuuttaan. Zareen Mylesille päänsärkyä ovat aiheuttaneet myös ihmiset. ”Intialaisten kansalaisjärjestöjen palkat ovat pieniä, tässäkin hankkeessa vain 49–118 euroa kuukaudessa, joten työntekijöitä on vaikea sitouttaa. Monet ovat vaihtaneet paremmin palkattuihin hommiin. Useita työntekijöitä ja vapaaehtoisia on myös erotettu, kun he eivät ole hoitaneet tehtäviään”, hän sanoo. Valitettavan usein erotetut ja jopa vapaaehtoisesti lähteneet ovat kääntyneet järjestöä vastaan ja lähettäneet viranomaiset sen toimia tutkimaan. Hankkeessa on kuitenkin mukana useita uskollisia vapaaehtoisia, jotka ovat toimineet aktiivisesti kylissään ja innostaneet uusia ihmisiä mukaan. Vastineeksi tekemästään työstä vapaaehtoiset saavat kuukausittain 32–46 euron stipendin. ”Väärinkäsitysten ja huhujen takia kyläläiset ovat välillä suhtautuneet kehitysyhteistyöhankkeeseen epäillen. Kun epäselvyydet on ratkaistu, kyläläiset ovat lähteneet jälleen mukaan. Esimerkkien ja käytännön kokeilujen kautta he ovat innostuneet hankkeen toiminnoista”, Myles kertoo. YMPÄRISTÖKEHITYSHANKE on parhaillaan taitekohdassa. Koulutusja käyttöönottovaiheet alkavat olla takana ja toimintojen vakiinnuttaminen edessä. Hankkeen kestävyyden varmistamiseksi tämänhetkistä hankevaihetta on päätetty jatkaa vuodella. Ensi vuoden aikana käytetään aiemmilta vuosilta säästyneet 24 000 euroa ja toteutetaan keskeneräiset toiminnot. Suunnitteilla olevassa, hankkeen viimeisessä vaiheessa ulkopuolisten tulisi vähitellen vetäytyä ja antaa vastuu toiminnoista paikallisille. JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilaskunta on viiden vuoden ajan tukenut Intiassa, Bharatpurin maaseudulla toteutettavaa kehitysyhteistyöhanketta. Tavoitteena on kehittää 12 Bharatpurin alueella sijaitsevaa kylää ekokyliksi, joista voidaan ottaa mallia muualla Intiassa. Hankkeessa keskitytään pienimuotoisen, uusiutuvaa energiaa hyödyntävän teknologian käyttöönottoon, ympäristön suojelemiseen sekä vedenjakelun ja luomuviljelyn tehostamiseen. Tavoitteena on luoda maaseutukylien asukkaille – erityisesti naisille – mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä ja elinoloihinsa. KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN käytännön toteutuksesta vastaavat intialaiset kansalaisjärjestöt Women’s Action For Development (WAFD) ja Integrated Sustainable Energy and Ecological Development Association (INSEDA). Järjestöjä johtavalla pariskunnalla, Zareen ja Raymond Mylesilla, on kahdenkymmenen vuoden kokemus kehitysyhteistyöstä Intian maaseudulla. JYYn tehtävänä on koordinoida, seurata ja arvioida ulkoasiainministeriön rahoittamaa hanketta. Jyväskylän yliopiston opiskelijat tukevat hanketta vapaaehtoisilla kehitysyhteistyömaksuilla sekä Intia-lounaita ostamalla. HANKKEEN ensimmäisessä vaiheessa, vuosina 2002–2003, kerättiin tietoja Bharatpurin alueesta, valittiin kehitettävät kylät sekä koulutettiin projektin henkilökunta ja 48 vapaaehtoista. Toisessa vaiheessa, vuosina 2004–2007, keskitytään malliekokylien perustamiseen ja ympäristöä säästävien sovellusten käyttöönottoon. Suunnitteilla olevassa viimeisessä vaiheessa, vuosina 2008–2009, hankkeen toiminnot vakiinnutetaan ja siirretään kyläläisten vastuulle. Kehitysyhteistyöhankkeessa luodaan malliekokyliä WAFD on alkanut julkaista uutiskirjettä, jossa seurataan muun muassa ekokylien edistymistä. (vas. ylh.) Keittiöpuutarhoissa kasvatettu chili kuivataan ja käytetään vuoden mittaan. Nagla Tiketan nuorisoklubi on rakentanut kokoontumispaikkansa yhteyteen matokompostin. (oik. alh.) Nagla Tiketan kylässä on jo useita biokaasuvoimaloita. (vas. alh.) Polttopuiden sijaan käytettävät biomassakiekot ovat tehokkaita ja edullisia. (kesk. ylh.) Lehmät kierrättävät kaduille heitettyä jätettä. (oik. ylh.)
Ensi vuoden Jyrock-festivaalin projektisihteeriksi on valittu Juha Luomala, 25vuotias valtio-opin opiskelija. Kaverin kehotuksesta hommaa hakenut Luomala on paitsi soittanut bändeissä, myös hankkinut niille keikkoja, markkinoinut niitä ja toiminut lisäksi musiikkitoimittajana Noise.?-verkkolehdessä. Uusi Jyrock-pomo kertoo haluavansa säilyttää festivaalin linjan uusien, tuntemattomien bändien esiintuojana. ”Uutta musiikkia on tarjolla paljon. Muut festivaalit ovat sellaisia bändejä varten, jotka kaikki tietävät jo valmiiksi”, Luomala sanoo. Ensi vuonna Jyrock järjestetään 20.–21. huhtikuuta. Jyrock-vastaava ei muuta linjaa Lahtelaisista kodittomista kertova Keijupuisto-dokumentti voitti Arktisen Upeeta -elokuvakilpailun pääpalkinnon. Raadin perustelujen mukaan Miia Jonkan ohjaama elokuva on lohduton, rehellinen ja raadollinen kuvaus Suomen jakautumisesta parempiosaisiin ja osattomiin. Kilpailuun osallistui 30 teosta. Festivaali järjestettiin 16.–19. marraskuuta. Keijupuisto voitti KULTTUURI 10 15/2006 Kerjäläisestä kirjoittajaksi Jylkkärin ja Jyväskylän ylioppilasteatterin järjestämän pienoisnäytelmäkirjoituskilpailun voittaja Pekka Maaranen kirjoittaa eletystä elämästä, eikä ihme. Hänellä on mistä ammentaa. PEKKA MAARANEN on tyytyväinen mies. Toissa viikolla hän pokkasi kirjoituskilpailun ensimmäisen palkinnon Educalla järjestetyssä tilaisuudessa. ”Olen kiitollinen siitä, että kilpailuun haettiin juuri pienoisnäytelmää. Tekstistä oli eräänlainen torso jo valmiina, joten en joutunut työstämään sitä enää hirveästi. Tämä oli hyvä tilaisuus päästää se käsistä”, Ruokolahdelta paikalle saapunut voittaja sanoo. Hänen voittotekstinsä Peluri kertoo synkänpuhuvan, mutta huumorilla höystetyn tarinan, joka sijoittuu kadun miesten alkoholinhuuruiseen maailmaan. Päähenkilö ottaa elämässään helpon ratkaisun toivossa aina vain suurempia ja suurempia riskejä tuhoisin seurauksin. Maaranen on itsekin kokenut elämän kurjaa puolta. ”Jäin orvoksi murrosiän kynnyksellä, jonka jälkeen ajelehdin aikani. Kiinnostuin kuitenkin teatterista, ja pääsinkin Helsinkiin silloiseen teatterikouluun sisään”, hän kertoo. Suuri kaupunki pani nuoren miehen pään pyörälle, ja hän teki lähempää tuttavuutta alkoholin kanssa. ”Vietin pitkiä aikoja ulkomailla, ja palatessani Suomeen ryyppääminen vain jatkui. Pahimmillaan olin täysin yhteiskunnan ulkopuolella”, hän muistelee. ELANTONSA muun muassa näyttelijänä ja kerjäläisenä hankkineen miehen elämän käännekohta oli 1980-luvulla. ”Tulin niin sanotusti uskoon. Kokemusta on vaikea ymmärtää, mutta ehkäpä sitä voisi selittää siten, että tunsin olevani todella vapaa. Sen jälkeen palasin elämän normaalille puolelle”, hän sanoo. Sittemmin Maaranen meni naimisiin ja tuli isäksi 52-vuotiaana. Jättäydyttyään pois päivätöistä ”epämääräisten projektien” pariin hänellä on ollut aikaa keskittyä kirjoittamiseen. ”Jos olisin ollut töissä, en olisi varmaankaan ehtinyt osallistua kilpailuun. Nykyään kun tytär lähtee kouluun, on aikaa kirjoittaa siihen asti, kun hän tulee takaisin. Sen jälkeen olen loppupäivän taas isä”, evankelistanakin työskennellyt Maaranen kertoo. Kirjoituksissaan hän on pyrkinyt totuudenmukaisuuteen. ”Vaikka tarina on ?ktiota, se on kuitenkin tätä päivää ja täysin mahdollista. Olen ollut kerjäläinen ja tiedän, mitä se arki on.” PELURI SOPISI Maarasen mielestä sinänsä helpommin ?lmattavaksi, mutta työstämällä teksti soveltuisi niin näyttämölle kuin kuunnelmaksikin. ”Jos Peluri pääsisi näyttämölle asti, se olisi minun unelmieni täyttymys. Mie hurraisin varmaan kolme päivää yhtä soittoa!” Maaranen kertoo kirjoittaneensa koko elämänsä, ja pöytälaatikossaan hänellä on ”miljoonia runoja”, mutta näytelmää hän ei aikaisemmin ollut tehnyt. ”Runo pitää hallita ennen kuin voi kirjoittaa näytelmän. Siinä oppii tarkastelemaan, kuinka sanat taipuvat ja toimivat. Huumoria on hyvä olla, muttei tyhjännauramista. Pyrin teksteissäni itkemään ja nauramaan yhtä aikaa.” Hän arvelee myös teatteritaustastaan olleen hyötyä kirjoittamiseen. Se on auttanut häntä ymmärtämään tekstin rakennetta ja dramaturgiaa. ”Pienoisnäytelmä on vaativa muoto, sillä draaman kaaren on kestettävä vähillä henkilöhahmoilla, eikä falskiuteen ole varaa”, hän sanoo. VAIHEIKKAAN elämänsä Pekka Maaranen näkee voimavarana ja inspiraation lähteenä. ”Elämä on kokonaisuus, mistä kirjoittaminen ponnistaa. En mie ois mie jos miulla ei ois tätä historiaani”, hän tuumii. ”Elämän pitää antaa murjoa, sitten vasta se muuttuu ymmärrettäväksi.” Heikki Vihemäki sivari@jyy.? JYLKKÄRIN JA JYT:IN pienoisnäytelmäkirjoituskilpailuun osallistui 30 kirjoitusta ympäri Suomen. ”Taso oli vaihteleva. Mukana oli myös huonoja tekstejä. Kärki oli kuitenkin kovatasoinen ja se erottui muista helposti”, JYTin puheenjohtaja Kaisa Nissi kertoi palkintojenjakotilaisuudessa. Tekstit käsittelivät enimmäkseen synkkiä ja rankkoja aiheita. Myös opiskelijan ja nuoren elämää käsittelevät aiheet olivat vahvasti edustettuina. ”Monessa kirjoituksessa oli paljon tuskaa”, Nissi kommentoi. Viime keväänä avatun kilpailun tavoitteena oli saada uusilta tekijöiltä hyviä tekstejä ja saada ensi vuonna joitakin tekstejä sovitettua näyttämölle. Kilpailun voitti tuomariston yksimielisellä päätöksellä Pekka Maarasen Peluri. Toiseksi sijoittui Elli Salo Helsingistä. Kolmannen sijan jakoivat Kiti Saarinen Tampereelta ja Tiina Salovaara Jyväskylästä. Kunniamaininnan saivat Anne Kautto, Anne Piili sekä Riikka Ylitalo, kaikki Jyväskylästä. Kirjoituskilpailun taso vaihteleva S AMULI I KÄHEIMO
11 15/2006 JOULU ON VAIN kerran vuodessa. Onneksi, voisi sanoa. Musiikkiteollisuuden talousasiantuntijat lienevät asiasta kuitenkin eri mieltä. Uskonpa, että heille kelpaisi toinen tai kolmaskin joulu vuosikalenteriinsa. Koskaan ei nimittäin ole yhtä helppoa myydä musiikin kuluttajalle samaa vanhaa uudessa paketissa. Levymyynnin joulumarkkinoiden kulmakiven muodostavat tietenkin kokoelmat. Fraasit best of, greatest hits sekä anthology ovat hyvin edustettuina joulun tienoon myyntilistoilla. Tutun artistin kokoelma on varma valinta pukinkonttiin ja pari uutta täytebiisiä saattavat tehdä paketista jopa ostamisen arvoisen. Toisaalta, joskus on itse hankala vaivautua ostamaan samoja biisejä uudelleen koottuna, joten varminta on toivoa kokoelmaa lahjaksi. Yksinkertaista, eikö? JOULUNAJAN HITTILEVYTULVA on helposti todistettavissa. Satunnaisotannalla minitutkimuksen kohteeksi joutui vuosi 2001. Suomen virallinen Top 40 -lista (16.12.) pitää sisällään 20 kokoelmaksi luokiteltavaa levyä. Mainittakoon vielä, että viidentoista ostetuimman levyn joukkoon näistä mahtui peräti yhdeksän. Vertailun vuoksi on kiinnostavaa huomata, että saman vuoden puolivälin listalle (1.7.) kokoelmia oli selviytynyt ainoastaan neljä. Pienellä virhemarginaalillakin tutkimustulos osoittaa joulumarkkinoiden olevan hittipakettien hallussa. OLIN KERRAN luennolla, jossa tunnettu suomalainen tuottaja muisteli uransa käänteitä. Ehdottomasti taloudellisesti tuottoisimpana keksintönään hän piti Smurf?tkokoelmia. Tiedättehän, hittibiisejä smurf?äänillä uudelleenlaulettuina. Eniten tuottaja hehkutti sitä, miten hienoa on, kun voi joka joulu pistää uuden hittilevyn samalla konseptilla pihalle ja nauraa matkalla pankkiin. Vastikään sopivasti jouluksi julkaistu uusin smurf?levy on muuten järjestysnumeroltaan neljästoista. TODELLISISTA kokoonpanoista joulua on osannut hyödyntää ainakin lauluyhtye Rajaton. Vuonna 2003 julkaistiin joululauluja sisältänyt tuplalevy ja vuotta myöhemmin joulukiertueen dvd. Täksi jouluksi puolestaan ilmestyi yhtä lailla menestyskonseptilta kuulostava Rajaton Sings Abba. Levyn listasijoitus? Arvasitte oikein: suoraan ykköseksi. Olis joulu ainainen Matti Nives manives@cc.jyu.? KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Kolumnisarjassa tarkastellaan musiikin ilmiöitä. TAIDETTA YLIOPISTOLLA Sarjassa esitellään Jyväskylän yliopiston taidekokoelmaa. S AMULI I KÄHEIMO Näe itsenäisyyspäivän juhlta laveasti screeniltä klo 19! Lavalla kaupungin kuumin bilebändi Mätt ja stand -koomikko Ismo Leikola! Show time klo 21. Mukana myös soul, jazz ja funk -tunnelmissa DJ:s Matti & Jellona Fierce, Morian, Diesense Pe 1.12. DDR Party Program presents: Live Heavy Night / Alkuperäiskokoonpano (Jkl), Tellus (Hki) La 2.12. Operaatio Live / 21–03 / 3 € On Stage -ohjelmat alkavat aina kello 21.00 ja päättyvät 03.00, jollei toisin mainita Soul Sound Day, Murmansk (Hki), Red Number Two (Jkl) To 7.12. Alternative Rock Spectacular II / 22–03 / 3 € 06 JOULU JOULU Lavalla Teemu Vesterinen MC, Teemu Kontioniemi, Niko Kivelä, Antti Virtanen & Zaani. Ovet auki tuntia ennen esityksiä. Varaukset www.seisomapaikka.com La 9.12. Seisomapaikka / 18.30 ja 22.00 / 6 € Vänkääminen alkaa klo 20. Lavalle nousevan mm. Rehtori Aino Sallinen, professori Timo Saloviita ja yliassistentti Kalervo Ilmanen. Puhetta johtaa kandidaatti Vahvanen Ke 13.12. Suuri väittelyilta! / ovet auki 19.30 / € Pe 15.12. Zernobyl2006 / 21–03 / 3 € / Showtime 21.00 Pe 8.12. Resistanssit / 21–03 / 4 € Alakerta: DJ CMOS & DJ Läskipeto (Rikos Records), LIVE: VCS2600 vs Andrei Bastroyer (Rikos Records), LIVE: New York City Survivors (DUM Records, Sonic Groove) ja DJ SubK (Adaptive Programs, Chicago) Yläkerta: DJ:t Zurkka, Autobass, Irwin Berg, Naks ja Riobot Metal/rock -tapahtuma Ilokivessä! Signeria, Deviant Tactics (Tre). Heretic, Glamorize Nothing, Eternal Despair. Kataja Sounds (Hki), Savusoundsystem (Lahti), Letjay & No Budget Orchestra (Hki) To 14.12. Rosolli-Reggae / 21–03 / 3 € / Shotwime 21.30 Ke 6.12. JYYn pikkujoulut / 18.30–03 / JYYn jäsenet € 20–03 / 4 € La 16.12. Wake-Up! / 22–03 / 5 € (ladies for free before 23) DJ’s The Prophet (Filth/UK), Chris Robin (J-Funk), Chemistry (usva) Jaakko Valo: Weimar-Chicago (viisi osaa) Valmistumisvuosi: 1990 Materiaali: valkobetoni Sijainti: Mattilanniemi YMPÄRISTÖTEOKSET ovat pelon paikka taiteilijalle. Työt ovat alttiina ilmastolle ja ilkivallalle. Mattilanniemeen sijoitettu viisiosainen betoniveistos Weimar-Chicago on kestänyt paineet. ”Pelkäsin aluksi, että työni sotketaan. Näin kauhukuvia, kuinka valkoisena hohkanneet pinnat houkuttelisivat töhrijöitä”, jyväskyläläistaiteilija Jaakko Valo kertoo. ”Olen huomannut, että teoksen muodot kiinnostavat lapsia. Varsinkin liukumäkimäinen ja mutterimainen veistos houkuttelevat heitä kiipeilemään. Toisaalta on ihan hauskaa, että teos on myös sellaisessa käytössä”, Valo hymyilee. Teosta on huollettu kerran, noin viisi vuotta sitten, ja Valo on käynyt vastikään arvioimassa uuden huollon tarpeen. ”Veistoksia pitää hioa ja maalata. Lisäksi yksi lohjennut pala pitää korjata. Mielestäni taideteoksista täytyy huolehtia. Kuten kuvanveistäjä Kimmo Schroderus sanoi, huolletaanhan kalliita autojakin”, Valo kertoo. Weimar-Chicago on kunnianosoitus saksalaiselle Bauhaus-koululle, joka tarjosi mahdollisuuksia erilaisille taiteen aloille. Koulu joutui sulkemaan ovensa vuonna 1933 Hitlerin vuoksi. ”Bauhaus on vaikuttanut paljon länsimaalaiseen muotoiluun, niin hyvässä kuin pahassa. Tein ensin vanerisen työn, joka esitti koulun logoa.” Mattilanniemeen sijoitetussa työssä sama logo on jaettu kolmeen osaan. Lisäksi teokseen on tehty muutama osa lisää. Anne-Pauliina Rytkönen jylkkari@jyy.? Kiipeilyn kohteena Tiistaina 5.12. kello 19 Akira Kurosawa: Seitsemän samuraita (Japani 1954) K-15 Kampuskinon syksyn päättää Akira Kurosawan klassikko Seitsemän samuraita. 1500-luvun lopun Japaniin sijoittuvassa tarinassa rosvot uhkaavat kylää, ja kyläläiset päättävät puolustautua palkkaamalla samuraijoukon suojakseen. Alkaa valmistautuminen vääjäämättömään yhteenottoon. Elokuvaa on joskus sanottu modernin toimintaelokuvan esikuvaksi. Vastahakoisen sankarin arkkityyppi ja hidastetun kuvan käyttäminen tehokeinona nähdään tässä elokuvassa mahdollisesti ensimmäistä kertaa. Mutta pelkäksi toimintaelokuvaksi Seitsemää samuraita ei pidä luulla. Henkilöhahmojen syvyys ja tarinan kerronnan sujuvuus ovat oma luokkaansa. Elokuvassa on mukana monia Kurosawan vakionäyttelijöitä, kuten Toshirô Mifune raivokkaana ja elinvoimaisena Kikuchiyona ja Takashi Shimura ryhmän johtajana, isällisenä Kambei Shimadana. Pitkää kestoa ei tule hätkähtää. Kurosawa täyttää minuutit valovoimaisilla tähdillään ja katsoja siirtyy menneisyyteen, jossa vastassa on koko inhimillisyyden kirjo. Pasi Moilanen Jaakko Valon teos houkuttelee lapsia, ei töhrijöitä.
Aino, 13, taltutti laukkuVARKAAN TALLINNASSA 6 41 48 80 25 12 25 6 3 1 02 51 22 -0 631 /A N: o 17 4 G Hi nt a 1 eu ro (s is. al v.) TIISTAI 1.8.2006 Iltalehti ja Ilona yhteishintaan 1,50 ¤ TV MUKANA TÄNÄÄN Pekka Pouta ”Mokaan kerran viikossa” -LIITE Nälkäiset miehet suosivat kurvikkaita NAISIA Äiti ja pikkupoika putosivat hissistä ERO! Matti Vanhasen rakas IL-haastatte lussa: Suhde on vahvalla pohjalla Merja Vanhanen ja Susan Kuronen Hehän ovat kuin KAKSI MARJAA ! Turma Lahden suurmäessä Eija Kantola ja Markus Lampela Taikuri puukotettiin TEHO-OSASTOLLE Perinteinen PASSI VAI BIOPASSI IL selvitti plussat ja miinukset Perinteinen PASSI VAI BIOPASSI S IV U 9 S IV U 3 4 SIVU 18 SIVU 6 SIVU 2 S IV U 17 S IV U 8 SIVU 6 TIISTAI 21.11.2006 Hinta 1,20 € Iltalehti ja Ilona yhteishintaan 1,70 ¤ Lapseni vammautui SYNNYTYKSESSÄ IL KATSOI SALATUT SOTAKUVAT VETERAANIN KANSSA TV TIINA KATEISSA JO KUUKAUSIA 6 41 48 80 25 12 25 6 4 7 02 51 22 -0 647 /A N: o 26 7 G Hi nt a 1, 20 eu ro (s is. alv .) MUKANA TÄNÄÄN Kuka vie BB-potin? IL julkaisee 10 kuvaa Äiti kertoo: Äidin tuska: Äidin tuska: Junaturma: HYVÄSTIT RAKKAILLE Lordi ei saa tulla maskissa Linnan tuomio: Yle luopuu RALLISTA SIVU 9 S IV U 2 4 SIVU 34 SIVU 14 SIVU 10 SIVUT 2–3 JA 6–7 SIVU 9 6 41 48 80 25 14 85 6 2 9 02 51 48 -0 629 /A N: o 16 4 G Hi nt a 1 eu ro (s is. al v.) TOR STA I 20.7 .200 6 Iltaleh ti ja Ilona yhtei shinta an 1,50 ¤ Uus i nais tenleht i ILON A JA ILTA LEH TI 1,50 YHTEE NSÄ EURO A POLIIS I JAHTA A kiristä jää Katso kotijärv esi levätila nne IL-EX TRA Nais polii tikon surm a KUULUI VAIN HUUTOA JA LAPSEN ITKUA G Surm atun isä kerto o: Tälla inen Paula oli G 2-vu otias tytär isova nhem pien hoid ossa G Poliis i: Poik keuk sellis en raaka surm a Jani nan alas tonk uvat Ilta leh ti LIS TAS I G Matt i Vanh anen : Rohk aisin hänt ä vaale ihin SIVU 33 SIVU 8 S IV U T 2 – 3 J A 6 –7 Perhe juhlien karme a päätö s Perhe juhlien karme a päätö s Tule tekemään YKKÖSJUTTUJA! Iltalehden nuoret toimittajat Riina, Erkki ja Sanni luovat huomisen puheenaiheet. Heittäydy haasteeseen! Etsimme s Kesätoimittajia, -kuvaajia ja -taittajia Opi ja viihdy! Tule rohkeaan, reiluun, luovaan ja luotettavaan Iltalehteen. Soita 7.12. tai 8.12. kello 10-13 Sanni Grahnille numeroon 0106652188 ja kysy lisää kovista jutuista, pomoista ja arjesta Iltalehdessä. Laita hakemuksesi (jota emme palauta) sähköpostilla raimo.sepponen@iltalehti.fi tai postitse Iltalehti, Raimo Sepponen, PL 372, 00101 Helsinki 15.12.2006 mennessä. Mukaan juttunäytteet. Merkitse hakemukseesi, mihin tehtävään haet. Hae meille kesätöihin, jos... s olet rohkea, reipas, skarppi ja skuupinnälkäinen s viihdyt ja pärjäät kenttätyössä ihmisten parissa s haistat uutisen ja haluat kaivaa totuuden esiin kovistakin aiheista s olet kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista Iltalehti on Suomen nopeimmin kasvanut sanomalehti. Valveutunut uutistoimitus raportoi kotimaan tapahtumista politiikan ilmiöihin, viihteestä urheiluun. Talo opettaa ja kohtelee täysiarvoisena työyhteisön jäsenenä. Sanni Grahn, 23 ”Uutispäällikkö voi soittaa aamuneljältä onnettomuuspaikalle tai hälyttää haastattelemaan eronnutta pääministeriä.” Riina Jussila, 23 ”Nuoriltakin tekijöiltä vaaditaan paljon – pääset heti ”tositoimiin.” Erkki Meriluoto, 25 ”Iltalehdessä pääsee paikkoihin, jotka muuten jäisivät näkemättä – keikka voi tulla niin käräjäsaliin kuin Kongoonkin.” PERJANTAI 22.9.2006 Kolmiodraama PÄÄTTYI KUOLEMAAN Viimeise t sanat: ”TOINEN NAINEN” Outo ahdistelija PIINASI Susannaa Kohuväi te Nataschan mysteeri ÄITI TUNSI kaappaajan 1,50 YHTEENSÄ ILTALEHT I ja ILONA EUROA ilona S I N Ä K I N V O I T L Ö Y T Ä Ä T Ä Y D E L L I S E T F A R K U T ihanille naisille 6 414883 500900 6 3 8 OSTA YHDESSÄ! ilona erikseen ostettuna 1 90 euroa Tähtien trendivillitys ÄITIEN JA TYTTÄRIEN yhteinen tyyli SYÖPÄ EI NUJERRA Marianne Fa hf l Pal.vko 2006 -39 ilona Iltalehden kanssa ostettuna. 3 5 9 3 8 38 2 1 9 2 6 Vähättelin Raija Oranen: Selviytymistarina Piitu Uski: Varastan aikaa itselleni öisin 5 VUOTTA IÄSTÄ POIS! Testissä tehonaamiot Elämä uusiksi uupumuksen jälkeen Salkkareid en Koko viikon TVohjelmat ILTALEHD EN HINTA + 0,50 EUROA SAAVUTUKSIANI Iltalehti on Suomen kolmanneksi luetuin sanomalehti, joka tavoittaa päivittäin noin 691 000 lukijaa (KTM S05/K06). Iltalehden 6-päiväinen levikki on 130 290 kpl (LT/05) ja viikonvaihdelevikki 156 693 kpl. Iltalehti.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä, jolla on viikossa yli 830 000 eri lukijaa. Iltalehti on osa Alma Media -konsernia. MAANANTAI 22.5.2006 Katri Helena: Ihme on tapahtunut Äiti: Olen ylpeä pojastani Iltalehti mukana voitonjuhlissa: Ateena, Helsinki, Rovaniemi MUKANA JÄTTIJULISTE 22 sivun Lordi-Extra Karpelan yllätyshäät Rovaniemen oma poika
15/2006 13 Jyväskylän huoneteatteri: Riemurahat. Käsikirjoitus Ray Cooney (suom Mikko Viherjuuri), ohjaus Antti Viitamäki. Pääosissa mm. Jani Ahonen, Riitta Saarelainen, Mirja-Liisa Pöntinen. Miksi joku vihaa näytelmää niin paljon, että antaa sille nimeksi Riemurahat? Voi johtua minusta, mutta se kuulostaa kyllä äärettömän lattealta. No, ei nimi näytelmää ja niin edelleen. Alkuasetelma on simppeli: rahaa on salkku pullollaan, mutta sen kanssa on pirun vaikea päästä lähtemään mihinkään, kun väkeä lappaa sisään ovista ja ikkunoista. Sitten nopeaa sanailua, väkeä pikatempolla vuoroin piiloon ja vuoroin ulos. Huoneteatterin uutuuden suurin vahvuus onkin teksti. Hiljalleen mutkikkaammaksi ja mutkikkaammaksi muuttuva selittelyjen ja pikavaleiden verkko pysyy ymmärrettävänä, mutta myös riittävän isona ja nopeana täyttääkseen lavan. Nopeatempoinen farssi vaatii näyttelijöiltä liki täydellistä ajoituksentajua. Etenkin Riemurahojen alkupuolella ajoitus kuitenkin valitettavasti hetkin jää jonkin matkaa täydellisestä. Jälkimmäinen puolisko rullaa kuitenkin jo varsin sujuvasti. Pikkutuhmia vitsejä riittää ja varsinkin pikkujouluyleisöille riittänee nauruja. Näytelmän näkeminen uudestaan riittävän kännissä olisikin luultavasti vaivan arvoista. Janne Ikonen Nopeita käänteitä ja selityksiä Jyväskylän kaupunginteatteri: Leipurin vaimo. Käsikirjoitus Marcel Pagnol, ohjaus Hannele Rubinstein. Pääosassa Jorma Böök. Sanokoon avantgardistit mitä haluavat, mutta kyllä näytelmän hahmoissa täytyy tapahtua dramaattista kehitystä, että show pysyy kiinnostavana. Tämän todistaa kaupunginteatterin Leipurin vaimo. On ranskalainen kylä, sinne muuttanut leipuri ja vaimo, joka katoaa. Sitten katoamisesta puhutaan ja sitten puhutaan lisää. Mitään sen isompaa ei tapahdu, mutta puhetta riittää. Tosin etenkin Jorma Böökin monologeista löytyy kerrassaan nerokkaita huomioita elämästä ja elämänkatsomuksesta. Näitä huomioita vain valitettavasti on varsin harvassa. Böökille täytyy antaa tunnustusta myös eläytymisestä: niinkin sympaattisen näköinen mies osaa olla peräti pelottava. Eikä muutenkaan näyttelijäntyössä mitään vikaa ole – ongelma on vain se, ettei mitään tapahdu. Ei näytelmästä kuitenkaan jäänyt paha maku suuhun. Se sopii suurelle lavalle hyvin, lavalla on suurimman osan ajasta paljon väkeä ja hetkin kyläyhteisön tuntu saavutetaan miellyttävästi. Vielä kun saman saisi puolentoista tunnin pakettiin kahden ja puolen sijaan. Janne Ikonen Paljon puhetta Ranskanmaalla Au Pair: Lajien välistä. Free media records 2006. Au Pairin toisen albumin nimestä voi päätellä, miksi yhtyettä on tituleerattu Radiopuhelimien manttelinperijäksi. Vaikka orkesteri poseeraa mitä kummallisimmissa eläinhahmoissa, olisi paha erehdys olla ottamatta heitä vakavasti: Lajien välistä on pirullisen hirvittävä ja samalla sopivasti kieli poskessa tehty. Mäen päällä on dynaamisuudessaan erinomainen aloitus. Sitä seuraava narsistinen Se, joka näyttää tietä on albumin asenteellisimpia raitoja, jonka päihittää vain anarkistinen 6–0. Keskivaiheen tunnelmalliset Lautturi ja Enkeli ovat osoitus levyn monipuolisuudesta. Loppupuolella noustaan taas räväkkään menoon. Tyttö tule lasteni äidiksi -kappaleessa kuuluu yhtyeen säröinen live-energia. Arvokkaan päätöksen luova Pettynyt teihin on depressiivisyydessään vertaansa vailla. Yhtyeen soitanta ja Tomi Tuomaalan laulu sopivat saumattomasti yhteen. Miehen lauluääni lähentelee paikoitellen lastenlaulujen tunnelmaa ja jättää välillä punklegenda Jello Biafrankin toiseksi. Sanoitusten sarkasmi, angsti ja suoruus sopivat nokkamiehen suuhun ainutlaatuisella tavalla. Tero Toivanen Vierasta, ilkeää lajia Kunniallisia kirjoja; kaupoista ja netistä www.like.? Heikki Salo KAHLEKUNINGASLAJI Ensimmäinen suomenkielinen opaskirja laulutekstien tekemisestä. Lue, opi ja luo! Mikael Niemi MIES JOKA KUOLI KUIN LOHI Rikosta, rakkautta ja meänkieltä. Menestys meillä, maailmalla ja Vittulajänkällä. Everett True HEY HO LET’S GO –RAMONES Kauan kaivattu tietopaketti punkin perustajista. Anna Politkovskaja PUTININ VENÄJÄ Anna halusi, että totuus nyky-Venäjästä tiedettäisiin, ja maksoi siitä kor keimman mahdollisen hinnan. Moshe Lewin NEUVOSTOLIITON VUOSISATA Mikä meni pieleen? Vastaus: Stalin SOLIDAARISUUSKALENTERI Jokaisen maailmanparantajan kattava ajastaika. Ajatus urin oikein n Filoso? Tuomas Nevanlinna etsii selityksiä asioiden nurjalta puolelta. KÄSITTEELLISET KUPERKEIKAT, jotka tekevät mustasta valkoista ja valkoisesta mustaa, ovat Tuomas Nevanlinnan bravuurilaji. ”Jos hypokondria on sairaus ilman sairautta, benji-hyppy itsemurha ilman itsemurhaa ja kevytlevite askeesi ilman askeesia, niin terrorismin vastainen sota on eräänlaista terroria ilman terroria. Se saattaa kyllä turvata sen, etteivät terroristit enää iske. Mutta vain siksi, ettei heidän enää tarvitse”, hän kirjoittaa syksyllä ilmestyneessä Nurin oikein -teoksessaan. ”Tekniikkaa voi tietysti pitää itsetarkoituksellisena kikkailuna ja haluna erottua. Saattaa olla, mutta sillä on metodinen merkityskin”, Nevanlinna sanoo. Metodin selitys löytyy psykoanalyysista. Kun katsotaan asioiden torjuttuja puolia, nähdään, mihin ne itse asiassa perustuvat. ”Tavallaan tämä pätee myös käsitteisiin. Voisi sanoa, että nurin oikein -metodi on eräänlaista käsitteiden psykoanalyysia”, hän toteaa. TÄMÄN VUODEN aikana Nevanlinnalta on ilmestynyt kolme kirjaa. Keväällä tuli yhdessä Jukka Relanderin kanssa tehty Työn sanat, Helsingin kirjamessuilla ilmestyivät Nurin oikein sekä Kuninkaista ja narreista. Nurin oikein perustuu Nytissä ja Pressossa neljän viime vuoden aikana ilmestyneisiin kolumneihin, jotka on purettu ja koottu uusiksi kokonaisuuksiksi. Kirjan tarina, jos sellaisesta voi puhua, alkaa nostalgiasta ja päättyy vapaan lähdekoodin ohjelmiin. Siinä välissä Nevanlinna kääntelee muun muassa talousteoriaa (jos maailma ei vastaa teoriaa, edellistä on muutettava), mainontaa (katso mihin markkinoinnissa vedotaan, niin tiedät minkä tuhoamiseen tuote erityisesti on syypää) ja demokratian paradoksia (kansa vastustaa hallitsijoita mutta kannattaa demokratiaa). Filoso? kirjoittaa, kuinka teknologia, kapitalismi ja politiikka esittävät itsensä itseriittoisina järjestelminä. Kun kaikki järkevät valinnat on tehtävä niiden ehdoilla, valinnanvara itse asiassa katoaa. Tästä esimerkkinä Nevanlinna mainitsee ainaisen narinan politiikan henkilöitymisestä. Valittajien ajatuksena on, että politiikka jakautuu henkilöihin ja asioihin. ”Jos ‘henkilö’ ei ole politiikkaa, niin ‘asiat’ ovat sitä vieläkin vähemmän: oikeat henkilöt hoitamaan niitä ovat tietysti asiantuntijat eivätkä poliitikot”, hän kirjoittaa. Noidankehästä pääsee irti vain tekemällä jotain, joka luo oman mahdollisuutensa ja perustelee itse itsensä. ”En ole innostunut Gandhista viisaana vuorten miehenä. Siviilivastarinnan ideassa tärkeintä oli, että siinä tehtiin jotain käsittämätöntä. Kaikkien ajatteluperinteiden mukaista on, että jos joku hyökkää, saa puolustautua asein. Kun niin ei tehty, se oli eräässä mielessä ihme. Sen jälkeen siviilivastarinta oli mahdollinen asia maailmassa”, Nevanlinna selittää. INFORMAATIOKOMMUNISTIKSI Kuka kukin on -kirjassa ilmoittautuva mies ei jätä vasemmistoakaan rauhaan. ”Se tyytyy aika helposti kaunosielun positioon, ‘me olemme säilyneet puhtaina’. Mutta loppujen lopuksi ajatus siitä, että muut ovat itsekkäitä, hajottaa sen arvomaailman, jota ollaan kaipaavinaan. Siis jos epäilen, että toinen on epäluotettava, olen itse epäluotettava”, hän sanoo. Ja vaikka ?loso?n luotettavuutta ei liene syytä epäillä, on pakko tarkistaa Kuka kukin on -kirjan biogra?amerkinnän lauseen ”toinen sija kolmiloikassa SuurHelsingin ikäkausihuipentumassa 1970” paikkansapitävyys. ”Se on totta. Laitoin sen mukaan vitsin vuoksi, mutta se on totta. Luulen, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kun taiteilijat ja hullut laittavat sinne outouksia.” Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.? Tuomas Nevanlinna: Nurin oikein. Teos 2006. S AMULI I KÄHEIMO Tuomas Nevanlinna kokosi kesällä kolumneistaan kirjan, joka ilmestyi syksyllä.
14 15/2006 POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 1.12. JKL-PUNK-HCSessions: Hero Dishonest, Deathbed, Deadsunrise. La 2.12. Kotiteollisuus. Ennakot loppuunmyyty. La 9.12. PMMP. Ke 13.12. Dimebag Beyond Forever + myGrain. Pe 15.12. Negative + Jann Wilde & Rose Avenue. Bar 68: Pe 1.12. Kometa. La 5.12. Reverend Bizarre + Hellbox. Pe 8.12. Hybrid Children. La 9.12. The Others aka. 22Pistepirkko. 16.12. Kauneimmat joululaulut. Ilokivi: Pe 1.12. Fierce + Morian + Diesense. La 2.12. Alkuperäiskokoonpano + Tellus. Ke 6.12. JYYn pikkujoulut: Mätt, dj Matti, dj Jellona + Ismo Leikola. To 7.12. Soul Sound Day, Murmansk + Red Number Two. Pe 8.12. Resistanssit: dj CMOS & dj Läskipeto + VCS2600 vs Andrei Bastroyer + New York City Survivors, SubK, dj’s Zurkka, Autobass, Irwin Berg, Naks + Riotbot. La 9.12. Seisomapaikka: Teemu Vesterinen MC, Teemu Kontoniemi, Zaani, Antti Virtanen + Niko Kivelä. Liput www.seisomapaikka.com. To 14.12. Rosolli-Reggae: Kataja Sounds, Savusoundsystem + Letjay & No Budget Orchestra. Pe 15.12. Zernobyl2006: Signeria, Deviant Tactics, Heretic, Glamorize Nothing + Eternal Despair. La 16.12. Wake-Up! dj’s The Prophet (UK), Chris Robin, Chemistry + Introuble. Jazz Bar: Ke 29.11. Black or white. To 30.11. Even Boyz. Pe 1.12. Tropical Truth: DJ Bunuel, DJ Anna S, DJ Matti. Su 3.12. Laser. Ti 5.12. Radius X + Rayman Dale. Pe 8.12. Somethin’ Else: Tune Toaster, Empty Chair, DJs Jellona, Matti + VJ Vallu. La 9.12. Steve Guyger & T. Leino Band + J. Leino All Stars. Su 10.12. Scorch Trio. Ke 13.12. Jytke Big Band. To 14.12. WJY: AAHO + OJC. Pe 15.12. Tropical Truth: djs Anna S + Matti. Elokuva klo 21: Keepintime: A Live Recording. La 16.12. Qwenland. Pub Katse: Pe 1.12. Melrose. Pe 8.12. Velkan Kelkka, Pahaluu, Mr. Slideman + Crack Whore. Red Neck: Pe 1.12. Stella. Pe 15.12. Kalle Ahola. Kharma: Ke 29.11. Technicolour. Giggling Marlin: Pe 1.12. Jeavestone. La 2.12. Karmen. Pe 8.12. Tribute to Ozzy. Pavliljonki: La 2.12. Antti Tuisku. Ma 4.12. Rajaton joulu. Ti 5.12. Tarja Turunen. La 9.12. Heavy Xmas. Pe 15.12. Club For Five. Jäähalli: Pe 1.12. Hanoi Rocks, Dingo, Yö. Blaze: Pe 1.12. Ruudolf. To 14.12. Phonour: dj Juho Kusti + Juho Kahilainen. Vakiopaine: La 2.12. Ns. Klubi. Ke 6.12. Itsenäisyystanssit: Ailamari Vehviläinen & Matti Ekman klo 20. Pe 8.12. Markku Peltola & Buster Keaton orchestra. Ma 11.12. Cuenta Cuentos -tarinankerrontailta. Ke 13.12. Vinka. KLASSINEN Jyväsklän sinfonia: Ke 29.11. klo 19 Teatteritalo: Anneli Saaristo + Markku Johansson. Ke 13.12. klo 19. Taulumäen kirkko: Geoge Friedrich Hände: Messias. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto – Arkkitehti. Studio: 3.12. asti Simo Heikkilä: Esineitä ja materiaalikokeiluja. Keski-Suomen Museo: Perusnäyttelyt Keski-Suomi – maakuntako sekin on? ja Jyväskylä – kaupunkiko sekin on? Voitto ja Hellevi Toivaisen taidekokoelma. Kaksi kirkkoa. Jyväskylän taidemuseo: Holvissa 1.12. alkaen Harald Karsten: DadaMax – Ajatusten lennot Suomen käsityön museo: Perusnäyttelyt Käsityössä elämän tuntu. Komeasti juhlaan – tämän päivän kansallispuvut. 3.12. asti Täysosuma – ruudinsavuinen asenäyttely. Galleria: Näytönpaikka: Suvi Valleala: Illuusion siivet – paperinen maailmankuva. Kuja: Kansallispukukeskuken näyttely Silikistä sametista . Jyväskylän yliopiston museo: Yliopiston kirjasto: Ihanat, kauheat käsityötunnit. Keski-Suomen luontomuseo: Perintönä ympäristö. Vaihtuvat näyttelyt: Tulkaa lasten kaltaisiksi. TEATTERI Jyväskylän kaupunginteatteri: Tanssisatu ke 29.11. klo 18 ja 19.30, ma 4.12. klo 18 ja 19.30, ti 5.12. klo 18 ja 19.30. Leipurin vaimo to 30.11. klo 19, la 2.12. klo 19, to 7.12. klo 19, pe 8.12. klo 19, la 9.12. klo 19, ke 13.12. klo 19, to 14.12. klo 19, la 16.12. klo 19. Cabaret pe 1.12. klo 19, la 2.12. klo 13, ti 5.12. klo 19, la 9.12. klo 19, ti 12.12. klo 19, pe 15.12. klo 19. Sydämen käärin silkkiliinaan ti 5.12. klo 10.30, to 7.12. klo 10.30, pe 8.12. klo 10.30, ma 11.12. klo 10.30, ti 12.12 klo 10.30, ke 13.12. klo 10.30, to 14.12 klo 10.30, pe 15.12. klo 10.30. Yksinäinen nainen to 7.12. klo 19, pe 8.12. klo 19, la 9.12. klo 19. Mio, poikani Mio la 16.12. klo 13. The Danny Crowe show la 16.12. klo 14. Jevgeni Onegin -ooppera pe 29.12. klo 19 ja su 31.12. klo 19. Ylioppilasteatteri: Su 3.12 Ässiä hatusta -improvisaatioklubi klo 20. Huoneteatteri: Riemurahat ke 29.11. klo 19, to 30.11. klo 19, la 2.12. klo 19, su 3.12. klo 15, ke 6.12. klo 19 ja to 7.12. klo 19. Olga la 9.12. klo 15, su 10.12. klo 15. Riemurahat ke 13.12. klo 19, to 14.12. klo 19 ja su 17.12. klo 15. Sylin tarpeessa – himon siunaama la 30.12. klo 19 ja su 31.12. klo 19. Improvisaatioteatteri Joo: To 16.11. la 18.11. Suhteita ja suhteettomuuksia klo 20. Esitykset Näyttämö Lutakossa. Teatteri Miilu: Kansannäyttämö: La 2.12. Köyhän laulu klo 19. Su 3.12. Köyhän laulu klo 15 ja 19. Teatteri Pahnanpohjimmaiset: Su 3.12, ti 12.12, pe 15.12, pe 29.12. la 30.12. Dr Jekyll & Mr Hyde – eriskummallinen tapaus klo 19. Vakiopaine: Woman meat burger la 2.12. (ensi-ilta), ti 5.12., to 7.12., pe 8.12., la 9.12., to 14.12., klo 19. ELOKUVAT Kampus Kino: Ti 5.12. Seitsemän samuraita. Toveruus: Ma 11.12. Varaosat. Ma 18.12. Ikkunan takana. Esitykset IT-Dynamolla. Elokuva-arkisto: Ke 29.11. Pikku ystävättäriä. Ti 5.12. Suuri illusio. Ke 13.12. Kiinalaisen kiristäjän murha. Esitykset ITDynamolla. MUUTA Su 3.12. Rockkirppis tanssisali Lutakossa kello 12–15. Su 10.12. Tomi Metsäketo – joulukonsertti Kaupunginkirkossa. Su 10.12. Kahden soolon ilta. Tanssit ja koreogra?at: Eeva Muilu ja Teemu Kyytinen. Siltasali klo 19. Ke 13.12. Suuri väittelyilta Ilokivessä klo 20. MENOT 27.11.–14.1. Menovinkit osoitteeseen jylkkari-menot@jyy.? Suomen käsityön museolla 9.–10. joulukuuta järjestettävä käsityöläisten joulutori voisi olla hyvä joululahjavinkki.” Päivi Arenius taidekasvatuksen opiskelija (valokuvanäyttely ”Ulos näkemään kuvia” Ilokivessä 14.12. saakka) ” Älä tee sitä yksin kotisohvalla. Hauku karuimmat puvut kollektiivisesti. Katso isolta screeniltä, kuinka Tanja Saarela saapuu Ollin kanssa kättelyvuoroon. JYY kutsuu jäsenensä linnan juhliin Ilokiveen ja sen jälkeen viettämään pikkujouluiltaa. Presidentin kättelyiden jälkeen juhlijoita tanssittaa jyväskyläläinen bilebändi Mätt, jonka ohjelmisto koostuu vajaasta sadasta kotimaisesta ja ulkomaisesta coverhitistä, aina PMMP:n Matkalaulusta Alanis Morrissetten vuodatuksiin. Tanssi keskeytynee, kun lavalle saapuu Ismo Leikola, joka aikoo kuitenkin mahdollisesti myös laulaa. Loppuillan musiikista vastaavat dj:t Matti & Jellona. JYYn pikkujoulut ke 6.12. klo 18.30–03 Ilokiven musta laatikko. Tapahtuma on JYYn jäsenille ilmainen. JYYn itsenäisyyspikkujoulut MINUN VINKKINI S A M U LI I K Ä H E IM O Tavara kiertoon Opiskelijalta opiskelijalle. JYYn kirpputorilta et varmasti löydä tukisukkia. Ilokiveen kasataan lauantaina 2. joulukuuta 38 myyntipöydällistä tarpeettomaksi käyneitä tavaroita. Kirpparijärjestäjä Marjut Mykrä kertoo, että kaikki pöydät varattiin heti ensimmäisenä päivänä. ”Tulijoita on tänäkin vuonna paljon ja toivonkin, että kaikki myyntipöydän varanneet tulevat paikalle tai ainakin muistavat tarvittaessa perua paikkansa ajoissa, niin kaikki pöydät saadaan täyteen”, hän toivoo. Pöytien tarjonnan lisäksi kirppiksen puffetissa kaupataan kahvia ja herkkuja. JYYn joulunaluskirpputori Ilokivessä lauantaina 2.12. klo 11–14. Teknoa detroitvivahteella Dj:t Juho Kusti ja Juho Kahilainen tarjoilevat teknoa ja housea detroitvivahteella ja ilman. Mikä ikinä se vivahde onkin, ainakin tanssia voi koko illan. Kahilainen on tuttu mies aikaisemmilta Phonour-klubeilta, mutta Juho Kusti saapuu pääkaupungista. Vuodesta 2001 keikkaillaan dj:n musalinja on muuttunut pehmeästä housesta kohti teknoa saundia. Phonour Blazessa, Yliopistonkatu 36, torstaina 14.12. Ilmainen sisäänpääsy. Lavataiteilija Leikola lurauttaa laulunkin. M ARJO V IHAVAINEN
JYLKKÄRIN 46-VUOTISEN historian kattavaa arkistoa selaillessa samat kysymykset tulevat mieleen aina uudestaan: Kuinka kukaan on jaksanut lukea näin pitkiä juttuja itäeurooppalaisen marxisti-semiootikon hourailuista? Miksi lehdet näyttävät rumilta? Miksi yleisönosasto on näin vilkas? En tarkoita, että nykyinen lehti olisi evoluution huippu. Luoja tietää, että olen sössinyt oman osani jutuista, kuvista ja taitoista. Suosikkierheeni on edelleen keväinen pääsihteerihaku-uutinen, jonka oikaisusta meinasi tulla alkuperäistä juttua pidempi. Oikeastaan vain kolmas kohta, lukijakirjeiden määrä, herättää kateutta. Tiedonvälityksen lisäksi erikoisryhmien lehdet ovat perinteisesti toimineet kohtauspaikkoina. Muistellaanpa vaikka 1980-luvun Rumbaa, jonka yleisönosastolla kinasteltiin, minkälaista musiikkia lehdessä sopii arvostella. 2000-luvulla ihmiset ovat siirtyneet veppiin, jossa voi perustaa keskustelupalstan miten pienen harrasteen ympärille tahansa. SAMA KATO näkyy Jyväskylän lisäksi muissakin ylioppilaslehdissä. Nykyään toimituksissa tanssitaan riemusta, jos saadaan kirje kerran puolessa vuodessa. Jotkut väittävät, että vika olisi yleisössä, jonka halu vaikuttaa asioihin on kaikonnut. Höpö höpö, sanon minä. Kampusten kahviloissa valitetaan asioiden päinperseisestä tilasta yhtä paljon kuin aina ennenkin. Ongelmakohta ovat lehdet, jotka eivät ole onnistuneet muuttumaan. Ne on perustettu aikana, jolloin ei ollut kaupunkilehtiä, ei cityjä eikä metropoleja. YLIOPPILASLEHTI pyörii pitkälti, muttei kokonaan, jäsenmaksurahoilla. Sen takia on mielekästä aina välillä pohtia, miksi ja kenelle lehteä tehdään. Jylkkärissä niin tehdään marras–joulukuun vaihteessa. Jos haluat lehteen vähemmän taidetuubailua ja enemmän raakaa tiedettä, juuri nyt on oikea aika ottaa yhteyttä. Fakta on sekin, että kukaan ei pelkää muutosta niin paljon kuin toimittaja. Siinähän voi joutua opettelemaan uusia asioita ja vaihtamaan kahvitauon paikkaa. Ainakin minä olen jo kalkkiutunut uskossani siihen, että nykyinen tapa tehdä Jylkkäriä on ainoa mahdollinen. Onneksi väki vaihtuu tiuhaan. Seuraan mielenkiinnolla, mitä toimitus vuodenvaihteen jälkeen saa aikaan. Tapahtui mitä tahansa, ainakin asiat tulevat muuttumaan. Kirjoittaja on Jylkkärin joulukuussa väistyvä toimittaja. 15/2006 15 Järjestöilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari-jarjestot@lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia tarvittaessa. Palsta ilmestyy jokaisessa numerossa. järjestöt En lue, en kommentoi MA 27.11. Kukkakaalilasagnette Paistettu kalaleike, sitruunakastike Mausteinen broilerpata TI 28.11. Perunaohukaiset, porkkanamuhennos Savukalakastike, spagetti Riistapyörykät KE 29.11. Kasvissosekeitto Broileripastapaistos Juustoinen porsaanleike TO 30.11. Kasvispyörykät Paneroitu hai-monni?le Barbequekalkkunakastike PE 1.12. Feta-pinaattipiirakka Kalagratiini Burgundin lihapata MA 4.12. Kasvislasagne Jauhelihakeitto Broilerijuustokebakot, appelsiinikastike TI 5.12. Herkkusieni-kasvisrisotto Grillilohi, fetajugurttikastike Riistakäristys KE 6.12. Itsenäisyyspäivä – Ilokivi suljettu TO 7.12. Porkkanaohukaiset Oopperakellarin silakat Possupekonikastike PE 8.12. Feta-oliivikuorukat, keitetyt kasvikset Paella Nakkipannu LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalista.php Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,10 e – muut 4,90 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 41,00 e, muille 49,00 e. JÄ L K IK IR JO IT U S Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.? EVANKELISET OPISKELIJAT: Kokoontumiset lauantaisin klo 19. 2.12. Kristityn ilo – Tero Huvi. 9.12. Joulujuhla – katso Kuningasta! 13.1. Pullamaister + messu klo 12. Messu 10.12. ja 14.1. Lisätietoa Päiviltä, 050-5976248, pakrluuk@jyu.? tai www.sley.?/ eo/jkl. Tapahtumat Lutherin kirkolla, Kansakoulunkatu 5. KVAT: 7.12. kokous klo 18 Rentukan kabinetissa ja klo 20 Rentukassa koko kylän pikkujoulubileet. Ohjelmassa mm. puurotarjoilu, Korteforte-kuoro, joulupukin vierailu, kivoja leikkejä, biletystä dj Mikko Mattlarin tahtiin ja pöytälätkäturnaus (ilmoittautumiset tusaala@jyu.? tai paikan päällä klo 20–21). Torstaisin 11.1.2007 alkaen pöytälätkäkerho Ulpukassa. Ilmoittautumiset ja Tuomo AlaKojola, tusaala@jyu.?, www.pöytäjääkiekko.net/korteliiga. VIHREÄ ELÄMÄNSUOJELUN LIITTO: La 2.12. Ympäristövallankumous. NYT. -seminaari Minnansalissa klo 12–16. Seminaarin tarkoituksena on nostaa esille maailman ja ihmiskunnan kohtalonkysymykset, joihin valtamedia osoittaa liian vähän huomiota. Puhujina kirjailija ja kalastaja Pentti Linkola, Leena Vilkka ja Erkki Lähde. Seminaarin avaa ja juontaa liiton pj Göran Ekström. JYVÄSKYLÄN AKATEEMISET RESERVINUPSEERIT: 28.11. pikkujoulut Kortepohjan A-talon saunassa (ylin kerros) klo 18. JARU tarjoaa syötävää ja juotavaa saunomisen ohessa. Itse joulupukki saattaa myös tulla. Viikottaiset liikuntavuorot torstaisin, ampumavuorot keskiviikkoisin. Uusi www-osoite on www. jarury.?, jota kautta voit myös liittyä jäseneksi. Hallituksen tavoittaa osoitteesta jaru-hallitus@cc.jyu.?. JYVÄSKYLÄN OPISKELIJOIDEN POHJOLA-NORDEN: Syyskokous ke 29.11. klo 19, Sohvin kabinetti. Tarjolla myös ilmaista iltapalaa. Saunaexpressen -07 Oulussa: Vietä 4 päivää saunanlauteilla kansainvälisessä seurassa: avantouintia-aftersaunaa-ulkoilmaelämyksiä ym. Liity sähköpostilistalle jopno@lists.jyu.? ja tutustu JOPNO-yhteisöön groups.msn.com/JOPNO ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon www.pnn.?, kesätöitä Pohjolasta www.nordjobb.net. Vuoden 2007 ensimmäinen Jylkkäri ilmestyy 15. tammikuuta. Hyvää joulua ja uutta vuotta.
FORUM KARI matkalla eduskuntaan w w w .e nk ol a. ? Valmistuvat opiskelijat! Gradujen kansitus ja kultaus tapahtuvat muutamassa päivässä! Oivallus palvelusta Avoinna: ma-pe 8 17 valos@kopijyva. fi Kauppakatu 3 40100 JKL Puh. 675 133 Meiltä myös hyvät kopiointipalvelut! Kansitus kullatulla tekstillä kirjan selkään 14,90 e/ kpl Kultaus kanteen +3,00 e/ rivi Kansitustyön yhteydessä sisällön mustavalkokopiointi hintaan 5,4 snt/ sivu Joka joulu tää sama... “Kinkku vai kalkkuna ?” Musiikki on makuasia. Anna kaverisi päättää ja osta hänelle LAHJAKORTTI (Tai tee hyvin ja osta hänelle hevilevy!) Musiikkiäänitteiden erikoisliike & Airosti paikallinen.. Palvelemme FORUMISSA: ma-pe 10-18 la 10-16 (su 12-18) | puh. 014-44 99 340 | www.aironmusiikki.fi LEIKKAA tämä kuponki talteen. Saat sillä keräilykorttiisi yhden ylimääräisen leiman kaupan päälle. Leiman saat yli 15 e ostoksesta. 10 leimalla saat 20 e lahjakortin.