Jyväskylän ylioppilaslehti 26. marraskuuta 2012 – 27. tammikuuta 2013 52. vuosikerta 12 undergroundia jyväskylästä Profeetta, dj Chris Robin, Sateenkaarina, Virta, Gettomasa, Hävitys ja Pähkinäsaaren rauha keskiaukeamalla. Hakataanko kotona? – tarvitset maksusitoumuksen 100 euroa on käypä tuntitaksa seksistä
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 K eski-Suomen Löytötavaratoimiston tekemisiin saatiin viimein poliisin kanta. Noin vuosi sitten löytötavaratoimisto tarjosi Yliopistonkatu 4:ssä olevalle taloyhtiölle pyörätelineiden tyhjentämispalvelua. Ajatus oli, että löytötavaratoimisto korjaa hylätyt pyörät pois täyttämästä telineitä ja varastoja. Homma hoidettiin kehnosti. Asukkaille annettiin kaksi viikkoa aikaa merkitä pyörät, joita ei saa viedä pois. Niinpä taloyhtiön pihasta ja varastoista vietiin yhtiön mukaan viitisenkymmentä pyörää, joista iso osa oli käytössä. Näitä ei annettu takaisin ilman “löytöpalkkiota”. Poliisi Päätti nyt, ettei asiaa tutkita rikoksena. Sen sijaan Keski-Suomen poliisi päätyi antamaan isällisiä neuvoja: pyörän omistajille “löytöpalkkiot” takaisin ja loput vastaavalla tavalla hankitut pyörät poliisille, jotta voidaan tarkistaa, moniko on ilmoitettu varastetuksi. Käskyvaltaa poliisilla ei tällaiseen ole, mutta päätöksen tehnyt komisario muistutti, että “asia voi antaa aihetta uuteen rikosoikeudelliseen arviointiin, mikäli löytötavaratoimisto pitää hallussaan varoja, joiden se tietää olevan peräisin lainvastaisista toimista”. Käytännössä tällaiselle liiketoiminnalle pantiin siis piste. Asialla on merkitystä, sillä vaikka tuomioita ei nyt jaeta, on poliisi kuitenkin ottanut selvästi kantaa siihen, ettei taloyhtiö voi sopia toisen yhtiön kanssa yksityisomaisuuden muuttumisesta “löytötavaraksi”, joka pitää lunastaa takaisin rahalla. ylioPisto-oPinnoissa eteneminen ja niistä suoriutuminen edellyttävät opiskelijalta niin psyykkisiä, fyysisiä kuin sosiaalisiakin resursseja. Opiskelijat kohtaavat opintojensa aikana erilaisia ulkoisia tai sisäisiä vaikeuksia, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi heidän hyvinvointiinsa ja kykyynsä opiskella. Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto ry haastatteli eri yliopistoiden opintopsykologeja heidän työnkuvaansa liittyen. Haastattelujen tulosten mukaan opiskelijoiden avuntarve ei yllättäenkään ole yliopistosta kiinni: Jos yhdessä sellaista tarvitaan, niin miksi toisessa ei? Opintopsykologien määrä korkeakouluissa on ilahduttavasti lisääntynyt, mutta jokaisessa yliopistossa ei sellaista ole. Opiskelijoiden opiskelukyvyn ja jaksamisen tukeminen opiskeluvaiheessa edesauttavat sujuvaa työelämään siirtymistä ja työelämässä pärjäämistä pidemmällä tähtäimellä. oPintoPsykologin vastaanotolla pohditaan esimerkiksi itsenäistymiseen ja työelämään liittyviä kysymyksiä. Tyypillisiä aiheita yksilövastaanotolla voivat olla esimerkiksi erilaiset opiskelutekniikat, opintojen tai tulevaisuuden tavoitteiden suunnittelu, toimintatavat oppimisvaikeuksiin liittyen tai ratkaisut opiskelukyvyssä tai -motivaatiossa esiintyviin ongelmiin. Näiden lisäksi opintopsykologit voivat vetää ryhmiä esimerkiksi jännittäjille, opinnoissaan junnaaville tai gradunsa kanssa taisteleville opiskelijoille. Opiskelun onnistumisen kannalta merkittävää on myös opiskelijan integroituminen ympäristöönsä, kuten muihin opiskelijoihin sekä laitoksen opettajiin ja henkilökuntaan. Ennaltaehkäisevä työ painottuu erityisesti silloin, kun opintopsykologien määrä on pieni opiskelijoiden määrään nähden. Hyvinvoinnin luomiseksi olisi tärkeää löytää kokonaisvaltaisia ja kestäviä ratkaisuja hyvinvoinnin tueksi ja kehittämiseksi. Opintopsykologit voivatkin edesauttaa positiivisen hyvinvoinnin ja oppimisen kehän synnyttämisessä yliopistoyhteisön sisälle tarjoten tukeaan asiantuntijoina niin hallinnon päätöksenteon tukena kuin myös yksittäisen opiskelijan tilanteessa. Vastuullisen oppilaitoksen tulee huolehtia opiskelijoidensa hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä, sillä hyvinvoivat opiskelijat ovat myös korkeakoulujen ja koko yhteiskunnan taloudellinen etu. Ainoastaan hyvän opiskelukyvyn voimin on työkykyisenä valmistuminen määräajassa mahdollista. Jokaisessa yliopistossa tulisikin olla opintopsykologi tarjoamassa psykologista osaamista ja asiantuntijuutta koko tiedeyhteisön toiminnan ja kehittämisen tueksi. Annakaisa Varjus & Sameli Järvisalo Suomen pSykologian opiSkelijain liiton (Spol ry) hallitukSen puoleSta Löytötavarabisnestä aisoihin tahdomme opintopsykologin Pyöräbisnestä tehdään Isännöintiliiton mukaan muuallakin Suomessa, ja asialla ovat nimenomaan yksityiset löytötavaratoimistot. Niiden määrä on Suomessa lisääntynyt. Toiminta on edelleen luvanvaraista, mutta enää viranomainen ei saa evätä lupaa sillä perusteella, että palvelulle ei koeta tarvetta. tarVe PalVelulle tulee ilmeisesti ravintoloista. Firmojen perustajissakin on ravintolaportsareita. Sen sijaan, että ravintolat joutuisivat toimittamaan löytötavarat poliisille, hakee yksityinen löytötavaratoimisto ne baarista. Lystin maksaa asiakas. Tämä on sinänsä kohtuullista, mutta löytötavaratoimistojen ansaintalogiikassa keskeisellä sijalla on se, ettei omaisuuttaan hukanneelle kansalaiselle kerrota ilmaiseksi, onko toimistolla hallussaan hänen omaisuuttaan. Löytötavaratiedusteluihin ei vastata tiskin yli, vaan parin euron minuuttitaksalla palvelunumerosta tai maksullisesta nettipalvelusta. löytöPalkkioita löytötavaratoimisto saa periä vähintään neljä euroa tai kymmenen prosenttia tavaran arvosta. Säilytysja muita kuluja saa periä enintään 17 euroa. Parin euron puhelintaksoilla löytötavaratoimistojen voi siis syystä olettaa tekevän merkittävän osan tuloksestaan sillä, että epätietoiset ihmiset kyselevät tavaroidensa perään – ei varsinaisesta löytötavaroiden säilyttämisestä ja löytöpalkkioista. Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi kansan ääni puhu SuuSi puhtaakSi. anna palautetta ja herättele keSkuStelua. www.jylkkari.fi/palaute toimistojen voi olettaa tekevän ison osan tuloksestaan sillä, että ihmiset kyselevät tavaroidensa perään. opiskelijoiden avuntarve ei ole yliopistosta kiinni: jos yhdessä sellaista tarvitaan, niin miksi ei toisessakin.
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 Jylkkärin toimitus: Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilpo Puhakka toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Siviilipalvelusmies Jere Kyrö sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Valtteri Saha Painos: 7000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 Kartalla 4-5 uutiset: Turvakotipaikka vaatii kunnan maksusitoutumuksen, 6-7 Juttu: Toimittaja testasi hintansa prostituoituna 7 kolumni: Pääseekö huoraamisesta ikinä?, 8 Juttu: Ainolanrantaan kyhätään avontokeskus, 9–11 keskiaukeama: Hämärämuusikoita. Jyväs-snooker arkisin 12-15 6,40€/h *voimassa opiskelijakortilla 26.11.-20.12. Kauppakatu 9, 40100 Jyväskylä megazone ti-to koko päivän, pe ennen 16.00 opiskelijat 7€/kierros Sorastajantie 1 A 5, 40320 Jyväskylä killerin liikuntakeskus Sulkapallovuoro, arkisin klo 7-16 8€ (norm. 12€) Kuntosalikäynti, ryhmäliikuntatai tanssitunti (kaikkina aukioloaikoina) 8€/kertamaksu (norm. 15€) *voimassa opiskelijakortilla 26.11.-20.12. Sykeraitti 7, 40630 Jyväskylä laskettelukeskus laaJis: ti ja pe 17-20 opiskelija 7€ Laajavuorentie 15, 40740 Jyväskylä BoulderpaJa arkisin ennen klo 16 kertamaksu 7€ ei sis. kenkävuokraa Ahjokatu 14, 40320 Jyväskylä JYLKKÄRI JÄÄ JOULUTAUOLLE. Hyvää heteronormatiivisen perhekäsityksen uusintamisen aikaa lukijoille! Seuraava lehti ilmestyy 28.1.2013. ”vITuIKSIhan TämäKIn KarTTaIdea menI, Kun eI nuO aLKOhOLITTOmaT häPPärIT mahdu KarTaLLe JuurI mIKään.” Jarno Liski, Jylkkärin päätoimittaja, taittopäivänä 22.11.2012
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 Turvakotipaikka ei ole perusoikeus väkivalTa. Turvakotipaikan saaminen Jyväskylässä on kiinni kaupungin maksusitoumuksen myöntämisestä. Maksusitoumuksen saaminen on hankalaa lapsettomille naisille. teksti Taija Roiha kuvat Jere Kyrö liisa haki apua, kun väkivaltainen mies heitti hänet ulos kodistaan. Hän päätyi Kuokkalassa sijaitsevaan turvakotiin. Alle viikon kuluttua turvakotiin pääsystä kaupungin sosiaalitoimi kuitenkin ilmoitti, ettei maksusitoumusta tipu. Liisalla oli edessä palaaminen väkivaltaiseen kotiin. Keski-Suomen ensija turvakoti ry:n toiminnanjohtajan Eija Paloheimon mukaan Liisan tapaus ei ole ainutkertainen. ”Tiedän lukuisia tapauksia, missä turvakodista on palattu takaisin väkivaltaiseen kotiin vailla kaupungin maksusitoumusta.” Paloheimo korostaa, että kyse on nimenomaan lapsettomista naisista. liian lyhyeT maksusitoumukset kertovat Paloheimon mukaan siitä, ettei kaupunki täysin ymmärrä turvakodeissa tehtävän väkivaltatyön merkitystä. Työ on paitsi psykologista, myös käytännöllistä ja vaatii oman aikansa ollakseen hyödyllistä. ”Turvakotiin tulevan naisen toimintakyky voi olla väkivallan seurauksena täysin mennyttä. Vie aikansa, että se saadaan takaisin.” Liisa menetti väkivallan vuoksi niin toimintakykynsä kuin ajantajunsakin. Hänen kokemansa väkivalta oli niin henkistä, fyysistä kuin seksuaalistakin uhkailua sekä elämän rajoittamista esimerkiksi puhelimia ja tietokoneita rikkomalla. Yönsä Liisa vietti lopulta nukkumisen sijaan peläten, että vieressä nukkuva mies tukehduttaa hänet tyynyllä. Pelon ottaessa vallan Liisa alkoi kantaa puhelinta ja pankkikorttia aina mukana siltä varalta, että lähtö tulisi. Myös syyllisyys oli jatkuvasti läsnä. ”Saatoin pitää väkivaltaa omana syynäni siitä huolimatta, etten ollut tehnyt muuta kuin istunut hiljaa sohvalla.” kaupungin sosiaaliToimi kiistää käytännön aiheuttamat ongelmat. Aikuissosiaalityön johtavan sosiaalityöntekijän Hanna Tabellin tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa turvakotipaikkaa tarvinnut ei olisi saanut kaupungilta maksusitoumusta. ”Eihän kukaan voi olettaa, että väkivaltaa kohdannut voisi saada vaikkapa asunnon järjestettyä yhden viikonlopun aikana.” Sen sijaan Tabell on erityisen huolissaan kantasuomalaisten kanssa naimisissa olevista maahanmuuttajanaisista, jotka elävät väkivaltaisessa parisuhteessa. Tällaisissa suhteissa väkivaltaa kokeneet naiset ovat käytännössä pakotettuja palaamaan väkivaltaiseen kotiin, sillä heidän oleskelulupansa Suomessa on riippuvainen avioliitosta. väkivalTaisessa suhTeessa elänyt Liisa korostaa turvakodin tarjoaman avun merkitystä ongelmien käsittelyssä. Liisa sanoo turvakodin tukipalveluiden auttaneen häntä katsomaan omaa tilannettaan ulkopuolelta. Turvakodissa hänelle selkeni lopullisesti, ettei väkivaltainen parisuhde ole normaali eikä kotiin ollut enää palaamista. Kaupungin kielteinen päätös maksusitoumuksen myöntämisestä tuntuikin tämän jälkeen murskaavalta. ”Kotiin palaaminen tuntui suoraan sanottuna helvetilliseltä. Piti leikkiä, ettei mitään olisi tapahtunutkaan.” Keski-Suomen ensija turvakodin toiminnanjohtaja Eija Paloheimo on huolissaan siitä lapsettomien naisten mahdollisuudesta päästä turvakotiin. ”Saatoin Pitää väKivaltaa omana Syynäni Siitä huolimatta, EttEn ollut tEhnyt muuta Kuin iStunut hiljaa Sohvalla.” Jere kyrö TurvakoTi z z Keski-Suomenzensi-zjazturvakotizsijaitseezJyväskylänzKuokkalassa. z z TurvakotiinzpääsyzvaatiizJyväskylässäz kaupunginzmaksusitoumuksen.zSosiaalitoimenzvirka-ajanzulkopuolellazmaksusitoumuksiazmyöntääzturvakotipäivystys.z z z Turvakotizeizkäännytäzapuaztarvitsevaazovelta.zKaupunkizeizkuitenkaanzvälttämättäzmyönnäzväkivaltaazkokeneellez lapsettomalleznaisellezmaksusitoumustaz riittävänzpitkäksizajaksi.z z z Suomessazonzvaltakunnallisestizliianz vähänzturvapaikkoja.zEuroopanzneuvostonzsuosituszonznoinz500znykyisenzpaikkamääränzollessazreiluzsata.z z z MyöszYK:nzalainenzCEDAW-komiteazonz huomauttanutzSuomeazuseaanzotteeseenz riittämättömistäztoimistaznaisiinzkohdistuvaanzväkivaltaanzpuuttumisessa. Lähde: Taina riski (2009): naisiin kohdisTuva väkivaLTa Ja TasaarvopoLiTiikka. sosiaaLiJa TerveysminisTeriö.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 Kotiin palaaminen ei Liisan kohdalla lopettanut väkivaltaa. Paloheimon mukaan maksusitoumuksen myöntämättä jättämisestä seuraakin usein väkivaltaja turvakotikierre. Ratkaisuksi hän ehdottaa lainsäädäntöä subjektiivisesta oikeudesta turvakotipaikkaan. Kunnallisella tasolla tilannetta helpottaisi, jos kunnan ja turvakodin välillä olisi ostopalvelusopimus esimerkiksi 2000 hoitovuorokaudesta vuotta kohden. ”Näin ei tarvitsisi anoa kaupungin maksusitoumuksia, vaan voisi itse määritellä tarvitsevansa avun tarpeen ja keston”, Paloheimo toteaa. Ostopalvelusopimus virtavirtaistaisi Keski-Suomen kuntien kirjavia käytäntöjä. Tällä hetkellä tilanne on vaikein niissä Jyväskylän ympäryskunnissa, jotka tarjoavat väkivaltaa kokeneille lähinnä avopalveluita esimerkiksi tuetun asumisen ja turva-asuntojen muodossa. Juttua varten haastatellun liisan nimi on muutettu. tarvitaan muutakin kuin naapuriapua JulKisen seKtorin heikentäminen ja turvaverkon merkityksen korostaminen osana sosiaalityötä on kasvava trendi, joka näkyy valitettavasti myös turvakotirintamalla. Jo nykyisellään heikkoa turvakotiverkkoa karsitaan ja palveluissa painotetaan entistä enemmän avopalveluiden merkitystä. ensi vuonna suomesta ollaan lakkauttamassa ainakin espoon turvakoti. myös Porin turvakodin tilanne on vaakalaudalla. espoon kaupungin perheasioiden yksikön esimies Marjatta Karhuvaara kommentoi turvakodin lakkauttamisen yhteydessä, että lähipiirin roolia on korostettava osana väkivaltatyötä. naapuriavun lisäksi espoossa aiotaan turvautua avopalveluihin ja erilaisiin tuetun asumisen muotoihin. VäKiValtatyön asiantuntijat ovat kehityksestä huolissaan, sillä lähipiirillä ei välttämättä ole tarvittavia voimavaroja tai osaamista avun tarjoamiseen. on myös mahdollista, että pitkään jatkuneen väkivaltaisen suhteen myötä väkivaltaa kokeneella ei ole enää jäljellä turvaverkkoa, jonka puoleen kääntyä. tämä kuuluu lähisuhdeväkivallan luonteeseen: fyysisen väkivallan lisäksi uhria alistetaan myös rankasti elämänpiiriä rajoittamalla. avopalvelut ja naapuriapu eivät voi täysin korvata turvakodeissa tehtävää työtä. vaikka suuri osa turvakodeissa saatavasta avusta on psykologista ja käytännöllistä, kuuluu turvakodin tehtävään myös fyysisen suojan tarjoaminen. Piiloon ja turvaan pääseminen on tärkeää etenkin silloin, jos väkivaltaan kuuluu vainoamista ja uhkailua. suomessa on tällä hetkellä vain yksi turvakoti, jonka sijainti on täysin salainen. turvaverkolla on kuitenkin merkityksensä. näkemys siitä, että perheen sisäiset asiat kuuluvat vain kodin seinien sisäpuolelle tekevät puuttumisesta hankalaa. läheisen kokemaa väkivaltaa voi olla usein myös hankala huomata. toisin kuin kliseisesti esitetään, lyönnit kohdistuvat usein aivan muualle kuin kasvoihin: vaatteiden alta ei mustelmia helposti näe. eräs väkivaltaisessa suhteessa elänyt nainen kertoi kerran ylpeänä siitä, miten hyvässä kunnossa hänen vatsalihaksensa olivat. ne auttoivat suojaamaan kohtua. ”lähtisin ensimmäisestä lyönnistä” on yleinen kommentti monelta väkivaltaa kokemattomalta. mutta minne lähtisit? millä rahalla ja kenen kanssa? Ja ennen kaikkea: millä voimilla? lähipiirin merkityksen pitäisikin konkretisioitua juuri siinä, että se rohkaisee avun hakemisessa. ensimmäinen askel auttamisessa on puhumattomuuden kulttuurin murtaminen. Jyväskylän yliopisto aikoo jatkossa keskittyä vain laadukkaimpiin opiskelijavaihtokohteisiin. Se on ohjeistanut tiedekuntia ja laitoksia etsimään lukuisien Erasmus-yhteistyösopimusten joukosta tärkeimpiä, joista voitaisiin tulevaisuudessa muodostaa ”strategisia kumppaneita”. Osa muista sopimuksista lakkautetaan. Kansainvälisten asiain päällikkö Tuija Koposen mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole opiskelijan kannalta hälyttävä vähennys. Hänen mukaansa tarkoitus on pyrkiä eroon ylimääräisistä kohteista ja panostaa laatuun. ”Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen vuosittain noin 1000 vaihtopaikkaa. Viime vuonna näistä käytettiin 230. Vain neljäsosa vaihtopaikoista täyttyy, siellä on ylijäämää.” muutoKsen taustalla on tieto siitä, että Euroopan sisäinen korkeakoulujen opiskelijavaihto-ohjelma Erasmus uudistuu vuodenvaihteessa 2014. Samalla kaikki Erasmus-vaihtosopimukset on neuvoteltava uudelleen. Uusi Erasmus-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden ylimääräisen rahoituksen saantiin, kun toiminta on vahvemmin keskitetty tiettyihin strategisiin kumppaneihin. Uuden Erasmus-ohjelman tarkkaa sisältöä ei ole vielä päätetty. Keskusteluissa on esiintynyt mahdollisuus vaihtorahoituksen saantiin myös Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin. Tavoite vaihtokohteiden keskittämiseen on kuitenkin lähtöisin Opetusja kulttuuriministeriöstä, ei EU:sta. Erno Mähönen Jyväskylän yliopisto supistaa vaihtokohdetarjontaa Tuija Koposen mukaan Erasmus-ohjelman uudistuminen on hyvä tilaisuus toteuttaa aiemmat tavoitteet ja keskittyä soveltuvimpiin vaihtokohteisiin. JyVäsKylän poliisi on lopettanut rikostutkinnan asiassa, joka koski Keski-Suomen löytötavaratoimiston polkupyöräsiivouksia. Yliopistonkadulla sijaitseva taloyhtiö oli tarttunut löytötavaratoimiston tarjoukseen, jonka mukaan toimisto poistaa hylätyt pyörät taloyhtiön pihasta ja tiloista. Lopulta toimisto vei käytössä olevia pyöriä ja vaati maksua niiden palauttamisesta. riKosKomisario Mikko Porvali päätti lopettaa esitutkinnan, sillä tekoa ei ole pidettävä rikoksena, koska tahallisuus näyttäisi puuttuvan. Sen sijaan poliisi katsoo, että sekä taloyhtiö että löytötavaratoimisto ovat menetelleet selkeästi lainvastaisesti. Rikoskomisario Porvali onkin liittänyt päätökseensä pitkän liudan “neuvoja”, joilla asianosaiset voisivat asian ratkaista. Tämän mukaan löytötavaratoimiston olisi syytä palauttaa rikosilmoituksen tehneelle Antti Poikolalle rahat, jotka hän joutui omista pyöristään maksamaan. Lisäksi taloyhtiön olisi syytä harkita, onko muita asiaan liittyviä kuluja syytä korvata Poikolalle. Löytötavaratoimistoa komisario neuvoo olemaan yhteydessä KeskiSuomen poliisiin ja sopimaan, miten muut vastaavalla tavalla yhtiölle päätyneet pyörät luovutetaan poliisille. Jarno Liski löytötavaratoimisto menetteli lainvastaisesti Jere Kyrö tommi PusKa shutterstocK Antti Poikola (oik.) vaati pyöriään takaisin toimitusjohtaja Mikko Myllymäeltä.
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 On perjantaiaamu. Tutkin seksisivustoa ja prostituoitujen profiileja. Sivuilla heitä kutsutaan oppilaiksi, useimmat heistä ovat ulkomaalaisia. Jyväskylän kohdalla maksullisia naisia on 15. Kello 10.40 liityn heidän joukkoonsa. anaali, 69, hieronta, suuseksi ja striptease. Rastin ruudulta asioita, joita suostun tekemään. Kuvailen itseäni vaaleaksi ja nuoreksi sekä lisään avaamani prepaid-liittymän numeron. Sydän tykyttää. Nyt se on siellä sunnuntaihin asti, enää en voi perääntyä. Otsalleni valuu kylmiä hikipisaroita. Kaikilla muilla jyväskyläläisillä prostituoiduilla on profiilissaan kuvia, minulla ei. Alemmuuskompleksi iskee. En laittanut edes strategisia mittojani. Saankohan yhtään yhteydenottoa? Laitan puhelimeni äänettömälle ja lähden asioille. Saavun takaisin yhden jälkeen. Tärisevin käsin nappaan puhelimen laukusta. Puheluita on tullut seitsemän ja tekstiviestejä neljä. Hengitän syvään ja avaan ensimmäisen viestin. “Moi! Missä meet?”, ensimmäinen tiedustelee kuin hyvältä kaverilta. Kahdentoista tienoilla yhteydenotoissa on selvä piikki. Tekevätkö miehet tätä lounastunneilla? Olen laittanut ilmoitukseeni, että päivällä en vastaa puheluihin. Viiden jälkeen luurini valo vilkkuu taukoamatta. Istun junassa ja katson miehiä ympärilläni. Heistä kuka tahansa voi olla potentiaalinen ostaja. En uskalla katsoa ketään silmiin. Kymmenen aikaan olen paikassa, jossa voin rauhassa vastata puhelimeen. Tuntematon numero soittaa 21.54, ja painan vihreää luuria. “Mitä kuuluu?”, kysyy vanhan miehen ääni. “Ihan hyvää”, sanon ääni väristen ja yritän kuulostaa itsevarmalta. Hän kysyy strategisia mittojani, minä hänen ikäänsä. Seuraa pitkä hiljaisuus. “Hieman päälle kolmekymmentä”, hän vastaa. Äänen perusteella luurin toisessa päässä on vähintään 60-vuotias. Hän on valmis maksamaan pyytämäni, 300 euroa tunnilta. Mies ei kerro, mitä haluaa. Lupaan palata asiaan. Seuraava soittaja on selvästi nuori. Hän puhuu savolaisittain ja on ujon kuuloinen. Tunnen sympatiaa häntä kohtaan. Soittaja vaikuttaa herttaiselta. “Olen Jyväskylässä ohikulkumatkalla, niin ajattelin, jos voisin tulla piipahtamaan.” Vastaan, että en ole nyt Jyväskylässä. Pyydän häntä soittamaan ensi viikolla uudestaan. Minua vaivaa huono omatunto. Tunne, jota en uskonut kokevani. Hetken päästä puhelin soi taas. Hänkin on äänestä päätellen nuori. Juttelemme hetken, mutta puhelu päättyy pian. prOStituutiO. Jylkkärin toimittaja kokeili, kuinka paljon maksullisella naisella on kysyntää Jyväskylässä. Sadan euron nainen teksti Viivi Salminen kuva Jere Kyrö
Jälkikirjoitus 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 teksti Viivi Salminen kuva Jere Kyrö “Sä et oo kyllä ihan mun hintahaitaria”, hän naurahtaa tylysti. Saman vastauksen saan monelta muultakin. “Suomitytönkin saisi halvemmalla”, tokaisee eräs herrasmieheksi itseään kuvaileva. Koko viikonlopun aikana vain kaksi soittajaa olivat valmiita maksamaan 300 euroa tunnin tapaamisesta. Monet sanoivat, että saavat yleensä 100 eurolla tunnin. Olen liian kallis. Maksavat asiakkaat eivät ole valmiita odottamaan, he haluavat seksiä heti. Kun sanon, että palaan myöhemmin asiaan, miesten kiinnostus yleensä lopahtaa. “Miten olisi sellainen roolileikki, jossa minä esittäisin ottavani sinut väkisin?”, kysyy eräs. Päässäni pyörii ristiriitaisia ajatuksia. Parempi kai, että hän toteuttaa fantasiansa maksullisen naisen kanssa kuin oikeasti. Suurin osa soittajista hakee prostituoidulta jotain erityistä, mitä he eivät muualta saa – kimppakivaa, roolileikkejä ja ennen kaikkea anaalia. Miesten ikähaitaria on vaikea täsmällisesti arvioida, sillä en voi tietää, puhuivatko yhteydenottajat totta. Yllätyin kuitenkin, kuinka moni nuorimies minulle soitti. Luulin, että heitä olisi vain muutama. Huomionarvoista lienee sekin, että vanhempi väki lähestyi minua tekstiviesteillä. Viikonlopun aikana yhteydenottoja tuli yhteensä 60. Keskustelupalstoilta ostajia saisi vielä enemmän. Puhelin soi vielä parin viikon jälkeenkin. Joku on laittanut numeroni talteen. En vastaa enää. Otan sim-kortin pois puhelimesta ja heitän sen roskiin. Projekti on ohi. Olen helpottunut. ToimiTTaja ei oikeasTi myynyT iTseään. “Miten olisi sellainen roolileikki, jossa Minä esittäisin ottavani sinut väkisin?” P rostituutiota kutsutaan maailman vanhimmaksi ammatiksi. Siihen liittyy ilmiönä monenlaisia ongelmia kuten ihmiskauppaa ja hämäriä työehtoja. Suomen oikeusministeri Anna-Maja Hendriksson (r.) onkin hiljattain vaatinut seksin oston täyskieltoa. Toisaalta kiellon epäillään vaikeuttavan valvontaa, ja prostituutiota todetaan esiintyneen aina ja kaikkialla. Tuorein tutkimustieto juontaakin prostituution rahan käsitteen syntyhetkiin – eli todella ihmiskunnan ensimmäiseksi ammatiksi. Yalen yliopiston käyttäytymisen taloustieteilijöiden ja psykologien tutkimusryhmä suoritti vuonna 2005 kokeita ihmisen lähisukulaisilla, kapusiiniapinoilla. Keith Chenin johtama ryhmä halusi selvittää apinoiden luontaista suhtautumista rahankäyttöön, kaupankäyntiin ja riskinottoon. Tutkimusryhmä opetti apinayhteisölle rahan käsitteen tarjoamalla apinoille yksinkertaisia poletteja, joita pystyi vaihtamaan erilaisiin herkkuihin. Mitä aPinat näillä polettirahoilla tekivät? No ostivat tietenkin seksiä. Eräänä päivänä, erään urosapinan onnistuttua varastaa tutkijoilta iso kasa rahapoletteja, vaihtoi se osan niistä naarasapinalle parittelua vastaan. Välittömästi tapahtuman jälkeen naarasapina kipitti vaihtamaan saamansa rahat herkkuihin. Tämä sotki kapusiiniapinoiden luontaisen pariutumisen, jossa alfauros hoitaa parittelun lauman naaraiden kanssa. Tutkijat olivat siis onnistuneet paikantamaan ihmiskunnan puuttuvan lenkin: esiprostituoidun. Nykyihminen, Homo sapiens, oppi käyttämään rahaa vaihdon välineenä arviolta 4 000 vuotta sitten. Samalla kehittyivät ensimmäiset eriytyneet ammatit, sillä ensi kertaa oli mahdollista vaihtaa oman työnsä tuloksia hyödykkeeseen, joka ei hetkessä pilaantunut. Mitä luultavimmin ammatillista prostituutiota on esiintynyt siitä lähtien, ellei jo aiemminkin. Yalen kapusiiniapinatutkimus opettaa meille, että tietyt taipumukset ihmisten kulutuspäätöksissä ovat todellakin geneettisiä – eivät apinat niitä ole voineet mistään oppia. Myös Hendrikssonin kannattaa muistaa tämä, kun ryhtyy siirtämään prostituutiota rikollisliigojen käsiin. P.s. Lisähuomiona todettakoon, ettei Chenin mukaan apinoiden käyttäytyminen uhkapelitesteissä juuri eronnut 2000-luvun pääomasijoittajan keskimääräisestä käyttäytymisestä pörssimarkkinoilla. Erno Mähönen Lähde: how Basic are BehavioraL Biases? evidence from capuchin monkey Trading Behavior. journaL of poLiTicaL economy, 2006, voL. 114, no. 3 Onko prostituutio geeneissä? “tutkijat olivat siis onnistuneet paikantaMaan ihMiskunnan puuttuvan lenkin: esiprostituoidun.”
Kampus 8 Kampus 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 Verokorttia ei tarvitse enää jonottaa verotoimistosta, vaan sen voi tulostaa itse. Tulostaminen on verotoimiston mukaan mahdollista, jos verovirkailijan ei tarvitse tarkastaa, että verokortin pohjana ovat oikeat tiedot. Verottajan mukaan noin 80 prosenttia verokorteista olisi tulostettavissa. Tulostettavan verokortin voi ladata vero.fi/verokortti -palvelusta. Verokortin saa palvelusta pdf-tiedostona, jonka jälkeen sen voi tulostaa parhaaksi katsomallaan tulostimella. Keski-Suomen verotoimiston tiedottajan Riitta Olkkolan mukaan, jo puolet verottajan verkkopalvelun käyttäjistä ovat tajunneet tulostaa verokorttinsa itse. ”Sillä tavalla tämä on jo näkynyt, vaikka muutos tuli voimaan vasta lokakuun alusta.” Verotoimistot ovat ruuhkaantuneet tyypillisesti tammikuussa, kun uudet verokortit on vasta lähetetty joulukuun aikana. Muutosverokorttia on tarvinnut 1,6 miljoonaa suomalaista, joista 600 000 korttia on tähän asti tilattu verkon kautta. Jos opiskelijan tulot muodostuvat ainoastaan opintotuesta, verottajan sanelemaa ennakonpidätystä voi alentaa, mutta tällöin kortin on mentävä verottajan tarkistuksen läpi, jolloin korttia ei voi itse tulostaa. Tulostettu verokortti on yhtä virallinen ja oikea verotusasiakirja kuin Verohallinnossa tehty verokortti. Jos verokortti tulostuu kahdelle sivulle, molemmat sivut on toimitettava työnantajalle. Verokortin voi edelleen myös tilata kotiinsa tai hakea verotoimistosta. Ilpo Puhakka ainolanrantaan avantouintikeskus teksti Johanna Hurme Viihde. Jyväsjärven Avanto ry aloittaa ensi keväänä avantouintikeskuksen ja kahvila-ravintolan rakentamisen Ainolanrantaan. Verokortin voi tulostaa itse Avantouintikeskus on auki myös kesäisin, jolloin Jyväsjärvi pysyy paremmin sulana. aVantouintikeskus tullaan sijoittamaan järven päälle ja kahvila tullaan rakentamaan avantouintikeskuksen viereen, rantaraitin yläpuolelle. Tämän lisäksi Nuorisoja palveluasunnot ry rakennuttaa Ainolanrantaan kaksi rakennusta. Jyväsjärven Avanto ry:n puuhamiehenä toimivan Veikko Lahtisen mukaan Ainolanrannan rakennusprojektin olisi tarkoitus valmistua kesäkuun loppuun mennessä 2014. ”Järven päälle rakentuvassa avantouintikeskuksessa tulee olemaan sauna, pesutilat, pukeutumistilat, pieni neuvotteluhuone, toimisto ja kioski. Talviaikaan olisi tarkoitus järjestää avantouintikilpailuja, joten keskukselle on suunnitteilla kuusi 25 metrin pituista rataa, jotka voidaan tarvittaessa pitää auki paineilman avulla. Muuten talvisin keskukselta löytyy avantouintiin soveltuva reikä”, sanoo Lahtinen. Avantouintikeskus tulee olemaan auki myös kesäisin. Lahtinen kertoo, että keskukselle on kaavailtu myös pientä vierasvenesatamaa. ”Tarkoituksena on houkutella kaupunkilaisten lisäksi matkailijoita Ainolanrantaan. Ajatuksena olisi venekuljetus Lutakon satamasta tänne meille”, Lahtinen pohtii visioita. JyVäsJärVen Avanto ry haluaa projektilla kannustaa kaupunkilaisia liikkumaan rantaraitilla enemmän ja harrastamaan terveydelle hyväksi olevaa avantouintia. ”Rantaraitin yläpuolelle tulee valmistumaan meidän toimesta 150 neliöinen kahvilaravintola, joka on mahdollista varata iltakäyttöön. Neuvotteluiltaan voi yhdistää avantouintikeskuksen saunaja uintimahdollisuudet. Opiskelijat ovat kyselleet avantouintikeskusta meiltä jo pitkään. Nyt meillä on mahdollista antaa sellainen. Tästä on tarkoitus tulla koko kansan paikka”, Lahtinen tiivistää. Langattomaan verkkoon pääsy helpottuu JyVäskylän yliopiston langattoman verkon käyttöönotto on helpottumassa. Tähän asti wlan-verkkoon pääsemiseksi on Windows-tietokoneilla pitänyt asentaa suojausohjelma ja määrittää asetukset monivaiheisten ohjeiden avulla. ”Windowsissa toimii oma tunnistautumismenetelmä, eikä sitä tarvitse enää erikseen ladata. Muutos tulee voimaan ensi vuoden alusta”, lupaa verkkopäällikkö Miska Sulander JY:n IT-palveluista. Mac-koneilla, monilla älypuhelimilla ja tableteilla verkkoon on päässyt kätevämmin, sillä se vaatii vain yhden asetustiedoston lataamisen. Jyväskylän yliopistolla on vierailijaverkko ja langattomat verkot opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kaksi jälkimmäistä on salattu ja suojattu yliopiston käyttäjätunnuksilla. Agoralla on avoin langaton verkko, mutta nettisivuillaan IT-palvelut ei suosittele sen käyttöä. ”Salaamattomia web-palveluita käytettäessä kuka tahansa voi kaapata toisten tietoja itselleen”, Sulander perustelee. Juho Takkunen Varkaat iskivät Ylioppilaskylän kerhotiloihin kerroimme Jylkkärin toukokuisessa numerossa Ylioppilaskylään perustetusta kerhotilasta. D-talossa sijaitsevassa tilassa on sittemmin harrastettu ei-toivottuja aktiviteetteja, kun kesän aikana huoneistossa sijaitseva Samsung-merkkinen televisio oli kadonnut. ”Televisio oli irroitettu kaikessa rauhassa seinästä, telineineen päivineen. Tilapalvelu on sitä mieltä, että korvaavaa televisiota ei ehkä hankita.” kertoo tekninen avustaja Martti Lummukka. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus, mutta epäiltyjä ei poliisilla tällä hetkellä ole. kerhotiloista tehtiin myös myöhemmin toinen rikosilmoitus epäonnistuneesta ryöstön yrityksestä. Laitosmies oli pysäyttänyt kaksi henkilöä poistumassa rakennuksesta kerhotalon tietokoneet kainalossa. “Tietokoneiden lukot oli katkaistu isoilla saksilla. Tiloista löydettiin myös rikkinäinen Samsung-merkkinen tietokoneen näyttö”, Lummukka mainitsee. Jyväskylän Poliisi pyytää yhteydenottoja mahdollisista vihjeistä ja lisätiedoista. Jere Kyrö Kuvan televisio liittyy tapaukseen. ToMMI PuSKA ARKKITEHTIPALVELu oY JYVÄSKYLÄ
9 Kampus 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 Kuluttajavirastolta tarkennusta Facebookmarkkinointiin K uluttajavirastossa on tekeillä Facebookissa järjestettävien markkina-arpajaisten ohjeistus, kerrotaan kuluttajaviraston Twittersivulla. Kampanjoinnin pelisääntöjen teroitus taitaakin olla paikallaan. ”Facebookin käyttösääntöjen vastaisiin kilpailuihin törmää todella usein”, sanoo sosiaalisen median asiantuntijayrityksessä työskentelevä Johanna Janhonen. FacebooKin käyttösääntöjen mukaan kilpailut ja arvonnat tulee toteuttaa sovelluksena. ”Toisin sanottuna kilpailun on auettava erilliselle välilehdelle ollakseen käyttösääntöjen mukainen”, selventää Grapevine Media Oy:n toimitusjohtaja Marika Siniaalto. ”Facebook-kampanjaa ei saa järjestää esimerkiksi aikajanalle. Myös ’jaa kuva seinälläsi’ -kilpailut ovat käyttösääntöjen vastaisia”, Siniaalto jatkaa. Hänen mukaansa arvonnoille on teknisen toteutuksen lisäksi myös sisällöllisiä vaatimuksia. Esimerkiksi pelkästään Facebookin omat toiminnot, toisin sanoen tykkääminen, jakaminen ja kommentointi, eivät ole pätevä tapa osallistua arvontoihin tai kilpailuihin. ”Tykkäämiskilpailut eivät ole millään tapaa sallittuja”, Siniaalto kertoo ja jatkaa: ”Jos osallistuminen halutaan ehdollistaa vain tykkääjille, se on teknisesti mahdollista ja myös sallittua, mikäli osallistujilta kerätään yhteystiedot vielä erikseen.” Janhonen selventää, että käytännössä sääntöjen mukainen kilpailu toteutetaan niin, että kilpailijat täyttävät osallistumisen yhteydessä henkilötietolomakkeen. Janhonen sanoo kuitenkin törmäävänsä todella usein kampanjoihin, joissa näin ei menetellä. ToisTaiseKsi kuluttajavirasto kehottaa yrityksiä kääntymään epäselvyyksissä yleisen markkinointiarpajaisia koskevan ohjeistuksen pariin. Kuluttajaviraston internetsivujen mukaan myyntiä edistävät arvonnat ja kilpailut ovat markkinointiarpajaisia ja niissä tulee noudattaa niitä koskevia kuluttajaoikeuden linjauksia. Kuluttajaviraston yleisten markkinointikampanjoinnin ohjeiden mukaan markkinointiaineistossa on kerrottava muun muassa järjestäjä, arvonnan tai kilpailun alkamisja päättymisaika sekä arvontapäivä, yksityiskohtaiset tiedot palkinnoista, taitoon tai tietoon perustuvan kilpailun ratkaisuperusteet sekä tapa, jolla voittajille ilmoitetaan voitosta ja palkinnon luovuttamisesta. MiKsi säänTöjen vastaiset kampanjat ovat sitten niin yleisiä Facebookissa? Sekä Janhonen että Siniaalto esittävät kaksi mahdollista syytä käyttösääntöjen rikkomiseen. ”Käyttösäännöistä ei joko tiedetä tai sitten niistä ei välitetä”, arvelee Siniaalto. Janhonen tuumii, että yrityksissä saatetaan katsoa, että talon sisältä löytyy omaa osaamista sen verran, ettei asiantuntijan neuvoja tarvita. Ajatellaan, että ”kaikkihan Facebookia osaavat käyttää”, vaikka aika harva käyttäjäsääntöihin on perehtynyt. Toinen yleinen synti on perustaa organisaatiokohtaisia profiileja, sääntöjen mukaan profiilien takana kun saa olla vain luonnollinen henkilö. Janhosen mukaan Facebookin valvonta perustunee lähinnä käyttäjien omavalvontaan. Käyttäjät voivat ilmiantaa arveluttavia kampanjoita raportointinappulalla. siniaallon mukaan käyttösääntöjen vastaisesta kampanjasta ei seuranne muita sanktioita kuin yrityksen Facebook-sivun poistaminen. ”Ainakaan säännöissä ei muusta puhuta. Uskoisin kuitenkin, että isoille brändeille on aivan tarpeeksi iso isku menettää tykkääjiä – ja näkyvyyttä – yhtäkkiä, kun tykkääjät on kuitenkin isolla vaivalla ja rahallakin kerätty.” Siniaallon mukaan yritysten käyttösääntöjen vastaisten kampanjoinnin vuoksi Facebook-sivujen poistamisesta ei juurikaan puhuta. ”Näitä ei kerrota yleensä julkisesti, jollei sivun takana oleva taho sitä itse kerro”. teksti Emmakaisa Jokiniemi kuvitus Jere Kyrö viihde. Facebookista on tullut kampanjoinnin ja arvontojen villi länsi. ”Tykkää ja voita” -kilpailuissa klikkailuosallistuminen on vaivatonta, mutta ne voivat olla Facebookin käyttösääntöjen vastaisia. ”TykkäämiskilpailuT eiväT ole millään Tapaa salliTTuja”
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 jyväskylä underground musapiirit. Pinnan alla kuplii. Jyväskylä on täynnä mielenkiintoista musiikkia tekeviä bändejä ja artisteja, joista et tiedä, mutta saatat vielä hyvinkin kuulla. teksti Petri Kaikosuo j yväskylässä ei ole isoa festaria eikä Suomen suosituinta bändiä, mutta ruohonjuuritasolla musiikillista liikehdintää piisaa niin monissa kerroksissa, ettei sen määrää tai laatua taida tietää kukaan. ”Underground”-käsite kattaa löyhimmillään alleen kaiken, mikä ei ole ”mainstreamia”. Usein siihen liitettyjä määreitä ovat epäkaupallisuus, tinkimättömyys, ”tee se itse -meininki”, aitous ja jonkinlainen oppositiossa olemisen kokemus, halu identifioitua undergroundiin tai avantgardeen. Tällä akselilla tämän hetken puhutuin jyväskyläläisbändi on anarkistisella otteellaan ja carillonhuuruisella haista v***u -meiningillään hurmannut, Hurriganesin hengessä rockia paahtava Räjäyttäjät. Kaupungissa on myös tinkimättömiä ”undie” eli underground ja indie -tapahtumia, kuten Taju-klubi sekä Hearin tapahtumat, joista suurimpana Höstfest. Folkiin ja rockiin kallellaan olevan kirjoittajan mielestä mielenkiintoista uutta musiikkia tekevät myös esimerkiksi Circus Uusi Maailma, Ismo ”Muuan Mies” Puhakka sekä Ville ”Paratiisi” Saarela. Tässä jutussa esitellään vielä muutama lisää. Toivottavasti joku lukija perustaa oman bändin huomenna kello 03.15. Anssi toivAkkA
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 jyväskylä underground Taide-jazzrock-elekTrobändi Virta sai alkunsa, kun Kuopion musiikkilukiossa opiskelleet kitaristi Heikki Selamo ja rumpali Erik Heikkinen treenasivat ”freejazzpohjalta” ja pyysivät samassa koulussa opiskellutta trumpetisti-efektimies Antti Hevosmaata mukaan jameihin. Kuluneen vuoden aikana Virta on keikkaillut ahkerasti ja niittänyt mainetta kiihkeillä live-keikoillaan, joissa on sanottu olleen ” Jimi Hendrix/Mars Volta –meininkiä”. Keikkapaikat ovat vaihdelleet Pori Jazzista Ilokiven Jyrockiin ja Vakiopaineen nurkasta helsinkiläisen vaatekaupan nurkkaan. ”Monesti parhaat keikkapaikat ovat juuri niitä, joista miettii, että ”mitähän tästä tulee”. Haluamme lisää mahdollisimman epätodennäköisiä keikkoja”, julistaa Hevosmaa. Virran 21-vuotiaat muusikot kertovat olevansa musiikillisella tutkimusretkellä, jolle ammennetaan aineksia yhtä luontevasti rockin, taidemusiikin kuin klubimusiikinkin historiasta. Onko Virralla musiikillisia heimoveljiä ja sukulaissieluja? ”Ei oikeastaan. Tämä mitä me soitetaan, on vaan sitä mitä me kuullaan päässä. Norjalaisen Nils Petter Molvaerin trio on jossain määrin samankaltaista kamaa”, tuumii Hevosmaa. ”Ja muutamat nuoren polven muusikot, kuten Louhivuoret ja Pauli Lyytinen ovat näyttäneet sen, että marginaalimusiikillakin on mahdollista luoda omaa musiikillista uraa”, sanoo Selamo. Jyväskyläläis-helsinkiläinen Virta julkaisi debyyttilevynsä Tales from the Deep Waters 20. marraskuuta. ProfeeTTa & Uusi Maailmanuskonto aloitti toimintansa vuonna 2005. Bändin musiikki on psykedeelistä ja junnaavaa sisäavaruuselektroa. Sanoituksissa muun muassa kehotetaan menemään psykoosissa loppuun saakka. ”Biitti, saundi ja toisto ovat keskeisiä elementtejä Profeetta & UMU:n musiikissa”, kertoo laulaja Matti ”Profeetta” Pihl, joka muistetaan myös vuoteen 2002 toimineesta reggaeyhtye Laulurastaastaasta. Profeetta ja UMU on monitasoinen mytologia, jonka mukaan Keski-Suomessa eli muinoin ruskeissa samettitakeissaan Profeettoja, jotka muuttivat todellisuutta tahtonsa voimalla ja vakoilivat lumetodellisuutta ylläpitäviä Velhoja. Profeettojen viimekätinen tarkoitus on löytää totuus ja ihmiset, ”näkymättömän ja näkyvän yhdistäminen”. Mytologia täydentyy, kun Pihl saa valmiiksi romaaninsa, työnimeltään Ekstaattisen Psykoosin Mysteerio. Profeetta & UMU on julkaissut tähän mennessä albumit Hallusinogenesis (2007) ja Ordo Umu Okkultis (2008). ”Uudella, lähiviikkoina ilmestyvällä Saatanan Uusi Maailmanuskonto –levyllä elektroniseen biitti-psykoosiin yhdistyy muun muassa salatunneli-hard rockia.” ”vuonna 1997 löysin jotenkin tieni ylioppilaskylän Lillukkaan, jossa oli käynnissä underground-bileet. Tutustuin siellä huikean setin ragga-junglea soittaneeseen DJ Gimmixiin, jolta sain kipinän alkaa soittaa levyjä. Ei mennyt kauaaka a n ku n löysin halvalla parin käytettyjä levysoittimia, olis i v a t k o h a n m a k s a n e e t 800 markkaa pari. Gimmixin, kRealin, DJ Petruksen ja Jell-O:n kanssa pyöritettiin monta vuotta Vakiopaineessa Vinylo-klubia. Sen jälkeen olen ollut monessa klubivirityksessä mukana”, kertoo pitkän linjan jyväskyläläinen dj, DJ Chris Robin eli Risto Grönberg. DJ:n touhuun kuuluu myös tapahtumatuotantoa, kuten markkinointia ja teknistä toteutusta. Chris Robin järjestää yhdessä Dreadmark-kollektiivin kanssa Natty-klubia Rumassa ja erilaisia konemusiikki-iltoja Ilokivessä. ”Soitan nykyään pääasiassa drum&bassia. Se on nopeatempoista konemusiikkia joka perustuu breakbeateihin, bassolinjaan ja sampleihin. Dreadmarkkollektiivimme illoissa soi myös dubstep ja tekno, eli bassomusiikkia laajalla skaalalla. Uusin projektini on drum&bassille pyhitetty klubi Treatment, jota järjestän tamperelaisten Joe Loudin, Escin ja Subsensen kanssa.” Kuinka tämän päivän dj soittaa musiikkinsa? ”Sekä perinteisesti vinyylilevyiltä, että mp3formaatissa käyttäen vinyylikontrolloitua Seratoa.” Jyväskylässä on Chris Robinin mukaan paljon kiinnostavia marginaalisemman musiikin tekijöitä. ”Tietysti Dreadmark-kollektiivimme jäsenet Dubba Jones, Ben Kama, Koshiz, Tpaz ja Joe Loud. Lisäksi mainittakoon CY ja Deep Cuts. Heillä on hyvä meininki.” Virta on: Antti Hevosmaa, trumpetti; Heikki Selamo, kitara; Erik Heikkinen, rummut. ”Suurin osa radiossa soivasta musasta pyrkii hirveän vahvasti manipuloimaan ja herättämään suuria, lähes poikkeuksetta negatiivisia tunteita. Se ei kiinnosta mua.”, sanoo Profeetta. Elina savolainEn “Ug-klubilla käyvät ihmiset tulevat paikalle musiikin takia, joten tunnelma on siellä yleensä parempi kuin mainstream-klubilla.” sanoo DJ Chris Robin eli Risto Grönberg. sanna klemeTin bändihommat alkoivat psykedeelistä proge-etnoa soittaneessa Jesufåglarissa vuonna 2006. ”Opiskelimme kaikki Oriveden opistossa. Olin säveltänyt pöytälaatikkoon progehenkistä materiaalia ja löysimme toisemme sitä kautta”, hän kertoo. Matka ajan rannoille -levyn julkaissut Jesufåglar oli Klemetin pääprojekti vuoteen 2011, vaikka balalaika-psyke-folkbändi Sateenkaarina olikin saanut alkunsa jo 2007, kun Klemetti muutti Jyväskylään. Alun perin paljon looppeja ja muita sähköisiä elementtejä sisällään pitänyt Sateenkaarina pyrkii nykyään luomaan äänimaailman akustisesti, suulla ja soittimilla. Yhtyeessä on muun muassa romusetin soittaja. ”Toiminta perustuu hengittävyydelle ja vapaudel le” , sanoo Klemetti. Zorsen Klemetti perusti ”rock’n roll –huu mas sa” syksyllä 2011. Ensimmäinen EP tuli syksyllä ja pitkäsoittoa odotellaan kevääksi. ” Z o r s e s s a sähkö pauhaa. Tykkään laulaa kovaa ja välittää energiaa!” Klemetti on myös tehnyt musiikkitieteen proseminaarityön ”Psykedeelinen musiikki ja sen merkitys paikallisessa skenessä” (2012). Työ löytyy internetistä. ”Musa, jota olen tehnyt, on aina ollut jollain tavalla psykedeelistä, tajuntaa laajentavaa.” TEro ahonEn ”support your local music dealer!” musiikillisella tutkimusretkellä jesufåglarista sateenkaarina zorseen Sateenkaarina-yhtyeen Sanna Klemetti: ”Jyväskylää kuvaa hyvin semmoinen psykedeelinen alakulttuurinen pöhinä ja toisaalta lannanhaju; ei oo turhaa hipsteröintiä vaan täällä osataan tampata!” ekstaattisen psykoosin mysteerio sanna KlEmETTi lEo-Emil KorhonEn
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 Mitä on uG? z z SannazKlemetti/Sateenkaarina:z”Undergroundzperustuuzhämmennykseenzjazhärnäämiseen.zToisaaltazundergroundzliittyyzolennaisestiz itseztekemiseenz(diy)zjaz kompromissittomuuteen;z jonkinlaiseenzhaluunzollaz osazundergroundia.” z z DjzChriszRobin:z”Underground-musiikkizvoizollazmitäzvainzvaltavirrastaz poikkeavaa,zsezonzyleensäz jossainzmäärinzepäkaupallistazjazsitenz’aitoa’.” z z Profeetta:z”Underground-musazonzkaizmusaazjokaztuleezison,zvakiintuneenzmusabisneksenz ulkopuolelta.zSiinäzmielessäzmeidänzbändizonzsitä.z Avantgarde-musa?zSenz voizkatsoazGooglesta.” z z Hävitys/Roope:z”Josz undergroundinzvastakohtaz onzmainstream,zniinzkyllä,zolemmezundergroundmusiikkia.zItsezenzhaluaz painottaazolevammezjuurizunderground-musiikkia,zkoskazmusiikkizonzvainz musiikkia.” Raskasta ja vihaista Jyväskylässä on paljon bändejä, joiden tyylisuunta menee jonnekin akselille punk/hardcore/noise/äärimetalli. Death/doommetal-bändi Swallow the Sun ja melodista sludge-metallia soittava Ghost Brigade tunnetaan alan piireissä, samoin alun perin nimellä Me syntiset paskat aloittanut hc-punkbändi Aivolävistys. Muita kiukkuisen puolen nimiä Jyväskylästä ovat esimerkiksi Antiklimax, Total Recall, Upright, Hävitys, Väärinkäsitys, Narkoosi, The Escapist, Raatoämpäri, Molemminpuolinen Varma Tuho ja ”atomipommiheviä” soittava Septic Apes. Rumpalin ja megafonihuutajan käsitetaideperformanssi-punk -duo Ramin kuntopolku on oma lukunsa. Ahkerasti keikkaileva grindcore-punkyhtye Hävitys sai alkunsa, kuten bändien pitääkin, eräänä keskiviikkoaamuna kello 3.15. Bändin musiikki on aggressiivista mättöä, huutoa ja paukutusta. ”Tehdään periksiantamattomasti meidän omaa juttua. Soitetaan raskasta ja vihaista musiikkia, jossa on tunteita herättäviä elementtejä”, tiivistää bändin kitaristi Roope olennaisen. iMpRovisaatioRyhMä Pähkinäsaaren rauha sai alkunsa kotibileissä Jyväskylässä vuonna 2008, kun Ville Vainikka ja Eeva-Maija Vehviläinen ajautuivat juttusille soittelusta ”avoimin mielin, ilman tiettyjä esteettisiä ihanteita tai tarvetta ’osata’ ”. ”Aika pian kokeiltiin hommaa käytännössä ja sessioihin tuli mukaan muitakin”, muistelee Vehviläinen. PSR:n toiminnan perusta on pyrkimys läsnäoloon, heittäytymiseen, rehellisyyteen ja rajoittamattomaan ilmaisuun. Instrumentteina käytetään mitä vain, yleisimmin perkussioita, puhallinsoittimia ja kielisoittimia sekä toisinaan koskettimia ja miksereitä. Esityksissä voi olla mukana myös tanssia ja runoa. ”Tärkeimmät esteettiset vaikutteet taitavat tulla alternative-rock, blackmetalja minimalistisesta musiikista sekä esimerkiksi intialaisesta, afrikkalaisesta ja aasialaisesta kansanmusiikista”, kertoo PSR:ssä muun muassa viulua soittava ja laulava Sigri Sauna-aho. PSR ei ole bändi perinteisessä mielessä. ”Puhumme PSR:sta kollektiivina, se kuvaa hyvin tiettyä vapautta mikä tässä on: kaikki eivät aina pääse keikoille tai treeneihin, mutta sillä mennään mitä on tarjota”, kertoo Vainikka. Millaisia ovat PSR:n keikat? ”Tämä on sattumamusiikkia. Soitto voi yltyä minimalistisesta toistosta tai rauhallisesta rytmistä ja melodiasta mielipuolisen voimakkaaksi tai jopa täysin atonaaliseksi hurmioksi”, kertoo Sauna-aho. ”Mennään veitsen terällä kohti outoja maisemia”, summaa Vainikka. ”Biisit kertovat kaikenlaisista asioista, mitä elämässä sattuu ja tulee vastaan. Pääteema on se, miten kova jätkä mä oon ja miten vähemmän kovia jätkiä kaikki muut on”, Gettomasa kertoo. ”Tässä niin kutsutussa ”punk/hardcore-skenessä”, joka kattaa alleen monenlaisia ja -tyylisiä bändejä, on about kaikki samoilla linjoilla meidän kanssa aatteellisesti. Emme todellakaan voisi kuvitella tekevämme kompromisseja kaupallisen menestyksen vuoksi”, sanoo Hävityksen kitaristi Roope. Valtteri saha ”Pidämme sessioita vaihtelevin väliajoin. Pyrimme ilmaisemaan sitä, mikä milloinkin haluaa tulla ilmaistuksi. Tutkimme ääntä, liikettä, sanoja, niiden yhteistyötä ja ristiriitoja, odotuksia ja arvoja, tottumuksia ja oivalluksia, hetkessä elämistä ja jatkuvaa uudelleen syntymistä. Instrumenttina voi olla mikä vaan, vaikka matto lattialla”, kuvaa Pähkinäsaaren rauhan toimintaa perustajajäsen Eeva-Maija Vehviläinen. Jere kyrö ”seRkku Johdatti minut räpin pariin, kun olin kuusivuotias. Ensimmäinen räppi, jota kuulin oli joku Fintelligensin veto”, kertoo räpin SM-battlet tänä vuonna voittanut 19-vuotias Mäki-Matin kasvatti Gettomasa eli Aleksi Lehikoinen. Gettomasan mukaan hyvän räpin tekevät ”lyrikaalisuus, hyvät läpät ja hyvät riimit”. ”90-luvun N.Y.:n jutut on mun mielestä lähimpänä täydellisintä hiphop-lyriikkaa, jota voi tehdä. Esimerkiksi Nas, Wu-Tangin sällit ja Gang Starr, kotimaisista Are, Kriso ja Ruudolf, ovat hyviä.” Ikänsä räppiä kuunnellut Lehikoinen alkoi tehdä sitä itse 17-vuotiaana. ”Lyötiin kaverin kanssa vetoa, että pystyn tekemään paremman biisin, kuin mitä täällä tehdään.” Ensimmäinen oma biisi, Vellamo Anthem, kertoi siitä, miten Vellamon alueella ammuskellaan ja käydään huumekauppaa. ”Se nyt oli läppää tietenkin…” Sen jälkeen omia biisejä on syntynyt kahden albumin verran. Niistä on tähän mennessä kasattu omassa vaatekaapissa äänitetty ep, Vaatekaappi. Gettomasa kertoo, että Jyväskylässä on paljon nuoria tyyppejä, jotka freestailaavat ja moni tekee omiakin biisejä. ”Mulle freestailaaminen on hauskaa ajanvietettä, vähän niin kuin jamit muusikolle. Eniten kiinnostaa biisien tekeminen ja julkaiseminen.” ”Levysopimus ois ihan kiva, mutta ei nyt mikään iso hyyppä tuu sellaista varmaan tarjoamaan. Jos nyt joku pikkulafka haluaisi tarjota diilin, niin sehän ois pelkkää plussaa.” ”en halua tehdä itsestäni tuotetta” veitsen terällä kohti outoja maisemia Jere kyrö
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 7.12. MUSTA KYNNYS ”EN jAKSA kuunnella sitä Riston vitunlouskutusta”, sanoi eräs henkilö viisi vuotta sitten, kun Aurinko aurinko plaa plaa plaa oli ilmestynyt. Edelleen Risto on luultavasti yksi Suomen omaperäisimmistä tekstintekijöistä ja intensiivisimmistä esiintyjistä. 15 hElpoTUS Himasta yliopiston verkkoon, 16-17 KUlTTUUri: Rikun ja tunnan maailmanmatkaajakaanon, 17 ArvioT: Vampyyreja ja möykkää, 19. SivUN KASvo: Raine Pulkkinen buukkaa bändejä Menot Suomen suurimmat psykedeliareivit piENiSTä UNdErgroUNd-tapahtumista vuonna 2005 aloittanut Renegade on järjestänyt Suomessa satoja elektronisen musiikin tapahtumia. Muun muassa Skrillex, Knife Party, Nero, Chase & Status, Pendulum, Sub Focus ovat tehneet ensiesiintymisensä Suomessa Renegaden tapahtumissa. Touhu on kasvanut hiljalleen ja nykyään Renegade esittelee dubstepin, drum & bassin sekä electro-musiikin isoimmat tähdet ensimmäisenä maan suurimmilla konserttiareenoilla. Viime vappuna Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetty Renegade Festival oli menestys. Renegade Winter Festival on yritys viedä homma nextille levelille. Helsingin, Joensuun ja Oulun kautta Jyväskylään huipentuva neljän päivän festivaalikiertue on tiettävästi suurin elektronisen musiikin festivaali, mitä Suomessa on koskaan järjestetty. Ulkomaisina pääesiintyjinä kuullaan Pendulumia, Infected Mushroomia ja Calvertronia. Kotimaisista artisteista esiintymässä ovat esimerkiksi Huoratron, Proteus, Orkidea ja Eliot Ness. Voi vain kuvitella, kun strobot välkkyvät, savu nousee ja psykedeelinen tamppaus pistää musiikin ystävät epäilemään, mikä on totta ja mikä kuvitelmaa aamulla, kun kello lähenee kuutta. Muistakaa myös juoda vettä, Suomen nuoriso. Haifalla vuonna 1997 perustettu Infected Mushroom on yksi Israelin historian myyneimmistä artisteista ja alan piireissä maailman kovimpia nimiä. 25.11.-16.12. iloKivi SEiTSEMäSTä käsikirjoituksesta ja seitsemästä ohjauksesta koostuva JYT:n pienoisnäytelmäteos Paljaat on esitys siitä, mistä ihmiset haluavat puhua. Ollaan peruskysymysten äärellä: kohtaammeko toista ihmistä? Uskallammeko nähdä toisemme paljaina? Mitä tapahtuu, kun roolit riisutaan? Miksi kaipaamme toista ihmistä? 7.12. FrEETiME räjäYTTäjäT räjäyttää! Alkaa varmaan jo joitakuita kyllästyttää tuo slogan, mutta kun se on niin totta! Näin alkuvoimaista rock’n roll –paahtoa Suomessa ei ole kuultu sen jälkeen kun Cisse Häkkinen ja Albert Järvinen kuolivat! Jos pidät Carillosta, karvaisista rinnoista, miehekkäistä miehistä, vaarasta ja apinabailauksesta, niin mene. 8.12. pAviljoNKi JYT:n Paljaat sunnuntaisin, torstaisin ja lauantaisin. 30.11.-2.12 lUTAKKo, joogASAli ASTANgAjoogAN alkeet oppii viikonloppukurssilla. Sen jälkeen voi alkaa käydä ohjatuilla tunneilla. Jooga on vähän niin kuin saunominen: sillä on keho-mieleen pelkästään suotuisia vaikutuksia eikä oikeastaan mitään huonoja puolia. KAMpUSKiNo PETTERI KAllIOMäKI ARVOSTElEE IlOKIVEN TUlEVAT NäYTöKSET Carrie BriAN dEpAlMA, 1976 Ti 27.11. Klo 19.00 Kaikkien aikojen ensimmäinen Stephen King -filmatisointi paitsi kronologisesti myös laadullisesti (Kubrickin Hohdon ohella tietenkin). Tarina kertoo 17-vuotiaasta Carrie-tytöstä (Sissy Spacek), joka kypsyy kiihkouskovaisen äitinsä (Piper Laurie) ja epäinhimillisten koulutovereidensa puristuksissa telekineettisiä voimia hyödyntäväksi kostajaksi. Häpeän ja julmuuden korkeaveisuksi härmistyvä, pitkitetty tanssiaisjakso säilyy vuodesta toiseen teiniangstin rajuimpana valkokangasilmentymänä. “Split screen” -tyylittely on harvoin iskenyt yhtä lujaa kuin tämän teoksen väkivaltaisessa huipennuksessa. Arvosana: 5/5 Teheran 43 AlEKSANdr Alov & vlAdiMir NAUMov, 1981 Ti 4.12. Klo 19.00 Neuvostoliitto on perinteisesti ollut vahvojen ohjaajakaksikkojen valtakunta: Kozintsev–Trauberg, Heifitz–Zarhi, Vasiljevveljekset... Näitä hieman unohdetumman voimaduon muodostivat Aleksandr Alov ja Vladimir Naumov, jotka ohjasivat yhdessä 11 elokuvaa vuosina 1951–85. Teheran 43 ei ole parivaljakon kyvyistä paras mahdollinen näyte. Nykyajassa ja vuodessa 1943 liikkuvan, melko pitkäpiimäisen tarinan ytimessä on Stalinia, Rooseveltia ja Churchilliä vastaan suunnattu salamurhahanke Teheranin konferenssin yhteydessä. Ylikansallinen vakoojadraama on kerännyt rahoittajia Ranskaa, Sveitsiä ja Espanjaa myöten. Tähtivoimaakin löytyy Alain Delonista alkaen, mutta kokonaisuus on alakuloinen, puhelias ja jäykkä – eli aidon neuvosto-venäläinen sanan negatiivisimmassa merkityksessä. Arvosana: 2/5 14.12. vAKiopAiNE AiNo vENNA on helsinkiläinen laulajalauluntekijä, jonka musiikki flirttailee chansonien ja vanhan rock’n rollin kanssa ja ottaa vaikutteita laulelmista ja italoiskelmistä. Hänen ympärilleen muodostui bändi syksyllä 2011. Tänä syksynä ilmestynyt debyyttialbumi Marlene sai Rumbassa viisi tähteä ja siltä lohkaistu sinkku Suzette oli Radio Helsingin kuulijoiden äänestämä kesähitti. 4.12. KAUpUNgiNKirjASTo jYväSKYläN kaupunginkirjasto aloitti Kirjaillat syksyllä 2008. Iltojen tavoitteena on jakaa lukukokemuksia muiden kirjoista ja lukemisesta kiinnostuneiden kanssa. Jokaiseen Kirjailtaan valitaan yksi tai useampia teoksia, joihin syvennytään perusteellisemmin. Jyväskyläläinen Eeva Rohas (s. 1982) on paikalla 4.12., jolloin perehdytään hänen esikoisromaaniinsa Syvä pää. 29.11. rENTUKKA KorTEpohjAN joUlUjUhlASSA eli ylioppilaskylän pikkujoulussa on tarjolla ILMAISTA riisipuuroa ja monenlaista ohjelmaa. Trio Trabant soittaa iskevää ja tanssittavaa katumusiikkia. Rentukka House Band tutustuttaa joululaulujen pimeään puoleen. Korteforte-kuoro laulaa joululauluja. Tilaisuuden juontaa joulumuori ja paikalla on myös itse vanha pukki! INFECTEd MUSHROOM MuIsTakaa MYös Juoda veTTä, suoMen nuorIso. tekstit Petri Kaikosuo OTAVA/JOUNI HARJAlA MIIA lYYRA NEllI PAlOMäKI SAMI SäNPäKKIlä räjäyttäjät on noussut Jyväskyläundergroundista yhdeksi suomalaisen rockin harvoista bändeistä, jotka paskat välittävät ja joista puhutaan. TEEMU OJAlA ”ensIMMäInen reakTIo olI, eTTä vITTu MITä Paskaa.” Sittemmin kantansa pyörtänyt musiikkitoimittaja Nalle Österman Räjäyttäjien keikasta Rumbassa.
14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 Tykkää meistä facebookissa. Lauantaisin elävää musiikkia genrestä toiseen. Tiistaisin tietovisa kello 21. Meiltä löytyy myös kabinetti, jonka voi varata ilmaiseksi eri aine-järjestöjen käyttöön. 02 55 51 -1 21 1 Pal .vk o 20 1249 Mar rask uu ’12 6 414 880 255 513 1 2 1 1 1 95 e + MY YD ÄÄ N AIN A YH DE SS Ä ILT AL EH DE N KA NS SA ILT AL EH DE N HIN TA 500 EU RO N AR VO STA PAL KIN TOJ A! LISÄ Ä RAT KOT TAV AA NYT YLI 80 SUD OKU A!
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 Sieltä löytyy maitoa, appelsiinimehua, sitten muutaman päivän iltaruoat yleensä. Päivisin syödään kuitenkin koululla. Aamupalaksi jogurttia. Jotain vihanneksia, kuten kurkkua ja tomaattia. Siinä ne onkin mitä sieltä yleensä löytyy. Tyttöystävällä on Hyla. Meillä on yleensä joku viisi litraa eri maitoja tuolla. Aina toista ja toista maitoa. Ja sitten kun menee kauppaan, niin ei muista mitä maitoa siellä on ja ostaa molemmat maidot. Ja sitten on taas lisää maitoa. Yleensä laitetaan ruoaksi jotain kanasta tai jauhelihasta. Ei mitään hifistelyä. Arimo Kerkelä Laskentatoimen opiskeLija konsta aaLto: Kotoa yliopiston verKKoon it-säätö. Verkon etäkäyttö ja VPN-etäkäyttöyhteyden perustaminen onnistuu tavalliselta käyttäjältä. Ja jos se ei onnistu, apua on saatavilla. teksti Jesse Saarinen & Jarno Liski kuvitus Joonas Sutinen V PN tulee sanoista virtual private network eli virtuaalinen erillisverkko. VPN -yhteyden avulla kotikoneenkin saa yliopiston verkkoon. Tällöin pääset käyttämään myös yliopiston tietokantoja, nettisanakirjaa sekä yliopiston verkkolevyjä, kuten omaa U-asemaasi. jääkaappiratsia JYlkkäri kurkiSTAA JääkAAPPiiSi. oHJEET Muun MuASSA MAcillE: HTTP://www.JYu.fi/iTP/oHJEET. APuA SAA iT-TuESTA ArkiPäiviSin MATTilAnniEMESSä (MAD 134) klo 9.00-14.30 JA SEMinAArinMäEllä (A-rAkEnnuS, 308) klo 9.00-15.00. Vpn-yhteys WindoWsiLLa 1. mene osoitteeseen: www.jyu.fi/itp/ohjeet. Sitten avaa “tietoverkot ja etäyhteydet”, jonka jälkeen avaa “kotikoneelta yliopiston verkkoon (vPn-yhteys)”. Tämä vaatii nettiyhteyden. 2. asenna ilmainen cisco vPn -yhteysohjelma tarjotusta linkistä. varmista, että asennat ohjelman, joka sopii koneesi bittimäärään. Bittimäärän voi tarkistaa windowsin “Järjestelmä (System)” -valikosta. Avatessasi linkin koneesi saattaa varoittaa varmenteesta, mutta ohita tämä. 3. kLikkaa linkkiä “Profiili opiskelijalle” ja tallenna tiedosto koneellesi. Avaa asennettu ohjelma ja määritä sille asetukset, klikkaamalla “connection Entries” valikosta “import”. Etsi äsken mainittu tiedosto uudesta avautuneesta ikkunasta ja avaa se. 4. kirjaudu sisään klikkaamalla ohjeet vPn-yhteyden perustamiseksi ja käyttämiseksi windowsille: alla ilmestynyttä linkkiä ja antamalla yliopiston käyttäjätunnus, jonka perään on kirjoitettu “!student” ja yliopiston salasana. klikkaa “connect”. ikkuna häviää alapalkkiin, kun yhteys on muodostettu. 5. siirtääksesi tiedostoja tarvitset kotihakemistosi (u) sijainnin, jonka saa yliopiston salasanapalvelusta: https://salasana. jyu.fi. klikkaa “salasanan vaihto ja tunnuksen tietojen päivitys”. kirjaudu sisään ja etsi “Home directory”, jonka perässä kotihakemistosi sijainti on. 6. aVaa koneesi “Tietokone (computer)” valikko ja klikkaa “kytke verkkolevy (map network drive)”. valitse asema u, kopio kenttään kotihakemistosi sijainti ja klikkaa ”kirjaudu toisella käyttäjätunnuksella (connect using a different user name)”. 7. kirjota käyttäjätunnuksesi ja lisää siihen pääte “@ad.jyu.fi” ja kirjoita salasanasi annettuihin kenttiin. klikkaa “finish”. nyt voit siirtää tiedostoja yliopiston verkon ja kotikoneesi välillä “Tietokone (computer)” valikon kautta, jossa näkyy käyttäjänimesi mukainen verkkosijainti.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 R iku Rantalan ja Tuomas ”Tunna” Milonoffin matkailuohjelma Madventures on kannustanut kansalaisia kotisohvilta kaukomaille jo yli kymmenen vuoden ajan. Sarja teki travellauksesta muotia Suomessa ja on sittemmin saavuttanut suosiota ulkomaillakin. Töllöviihteen sijaan kaksikko on panostanut viime vuosina kirjoittamiseen. Johnny Knigan kustantamat Madventures-opukset eivät ole tutun brändin ympärille kyhättyjä rahastuksia, vaan erittäin tasokkaita teoksia sarjan ystäville ja muille vieraista kulttuureista kiinnostuneille. Madventures – Kansainvälisen seikkailijan opas (2007) Yhdessä Ari LAhdenmäen kanssa kirjoitettu Kansainvälisen seikkailijan opas on ensiluokkainen tietopankki reppureissauksesta kiinnostuneille. Yksiin kansiin on ahdettu valtavasti informaatiota helposti sulateltavassa muodossa. Kirjasta on apua matkanteon kaikissa vaiheissa alkuvalmisteluista alkaen. Myös mahdollisia kauhuskenaarioita ja niissä toimimista käydään läpi. Tiukasta asiasta huolimatta tyyli on Madventuresille uskollista. Huumori kukkii ja verbaaliakrobatia on siirretty sujuvasti paperille. Monipuolisuudessaan Kansainvälisen seikkailijan opas on kuin tosielämän vastine Sudenpentujen käsikirjalle. Miten sieppaustilanteessa toimitaan? Entä miten Guinea-mato poistetaan jalasta? Kirja vastaa myös kysymyksiin, joita vain harva älyää esittää. Teoksen kAikenkATTAvuus yllättää ja huvittaa. Esimerkiksi eksyneille opuksesta löytyy askarreltava aurinkokello. Jos hätä on perinteisempää sorttia, voi kirjan tyhjiä viimeisiä sivuja repiä parempien pyyhintäpapereiden puutteessa. Vaikka teos on tarkoitettu mukaan matkalle, toimii se myös kotisohvan viihdelukemisena. Vähän väliä miehet muistelevat värikkäästi omia seikkailujaan. Loppuun on liitetty myös lyhyt historiikki, joka summaa kaksikon taivalta kirjan ilmestymisvuoteen saakka. Madventures: Kansainvälisen seikkailijan opas on oman alansa merkkiteos. Vaikka kirjalle on kertynyt jo ikää, on se edelleen ajankohtainen. Perusteellisempia oppaita travellereille ja kumppaneille ei ole vielä tehty. Mad Cook – Kulinaristinen seikkailukirja (2010) TeLevisiosTA TuTussA Mad Cook -osiossa seikkailijakaksikko tutustuu maailman erikoisimpiin ja suomalaisesta näkökulmasta katsottuna yrjöttävimpiin ruokiin. Herkutteluhetkiä apinanaivojen, ankansikiöiden ja muiden makunautintojen parissa kerrataan kaksikon toisessa kirjassa. Mad Cook – Kulinaristinen seikkailukirja ei keskity vain yrjöttävillä ruoilla mässäilyyn. Palstatilaa saavat myös matkojen herkullisimmat sapuskat ja juomat sekä mielenkiintoiset kertomukset tvsarjan kulisseista. Ydinsisällön muodostavat kuitenkin Rikun ja Tunnan moniulotteiset pohdinnat ruoan etiikasta ja asemasta yhteiskunnassa. Miehet kääntävät ennakkoasetelman ylösalaisin ja pyrkivät osoittamaan, että yököttävimmät ateriat löytyvät omilta lautasiltamme. Luonnosta vieraantunut yhteiskuntamme eineksineen ja ravintolisineen saa osakseen runsaasti kritiikkiä. Etenkin kuvaukset lihan tehotuotannosta hätkähdyttävät. AivAn kAikkeA paasausta ei pysty nielemään purematta. Ruokafirmojen pahoista päämääristä ja länsimaisen tieteen puutteista olisi ollut hyvä lukea myös kilpailevia argumentteja. Kärkevine mielipiteineen Kulinaristinen seikkailukirja onkin neljästä teoksesta ristiriitaisin. Erikoisena ratkaisuna sosiaaliset kommentaarit on kirjoitettu Rikun ja Tunnan dialogiksi. Rakenne keventää pitkää paasausta, muttei tunnu täysin luonnolliselta. Turhan usein toinen keskustelija jää puhtaaksi statistiksi, kun toinen luettelee valmiita tilastoja luvun aiheesta. Onneksi edes hetkittäin keskustelut kiihtyvät kiivaiksi väittelyiksi, joita on ilo lukea. Kritiikistä huolimatta tietokirja on ansainnut nimityksensä vuoLukumatkoja maaiLmaLLe mATkAkirJAT. Madventures ei ole vain useamman tuotantokauden poikinut TV-sarja. Tuoteperheeseen kuuluu myös neljä kirjaa, joista uusin ilmestyi tänä syksynä. teksti Arimo Kerkelä
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 Vampyyriloven loppu TwilighT aamunkoi osa 2 Twilight-saagan viimeisessä osassa Bella (Kristen Stewart) on vihdoin muuttunut vampyyriksi ja elämä on ihanaa. Porvarivampyyreilla on kuitenkin ongelma: Volturit haluavat Bellan ja Edwardin (Robert Pattinson) esikoisen pois päiviltä, koska lapsi on kaikessa yliluonnollisuudessaan outo jopa vampyyriasteikolla. Twilightin rakentuessa pitkälti Bellan ja Edwardin epätasapainoiselle parisuhteelle onkin outoa nähdä heidät nyt lähes tasa-arvoisina. Jatkuva rakkauden nimeen vaikeroiminen on korvattu pariskunnan fyysisen tasavertaisuuden korostamisella. Elokuvassa mässäillään runsaasti sillä, että kysessä on päätösosa, mikä onkin tehty selvästi fanien miellyttäminen mielessä. Juonessa olisi ollut aineksia parempaankin, mutta nyt se lähinnä lamaannuttaa yksipuolisuudellaan ja tasapaksuisuudellaan. Nina Jakonen Tosi-tv, kerran vielä! ad asTra -TeaTTeri: kalavale Kalavaleen harjoituksissa. Tositv – harmitonta ja hauskaa tirkistelyä ja kyttäilyä vai anteeksi antamatonta ihmisarvon polkemista? Totuus lienee jossain ääripäiden väliltä... Oma mielipiteeni kallistui ennen Kalavaleen näkemistä kakkatelevision puolelle. Esitys sai näkemään tyylilajin myös yhteiskuntakriittisestä perspektiivistä. Aikamme kuva, tositelevisio, on teatteri Ad Astran esittämän Kalavaleen pääteemana parituntisessa spektaakkelissa. Juonena on viihdemoguli Kyösti ”Fisu-Hanski” Hannukkala laatimassa elämäntyönsä kruunuksi suomalaista tosi-tv:tä ennen kuolemaansa. Lopputulos naurattaa, itkettää ja vetää herkimmiltä mahan kuralle – niin (surku) hupaisa, (itse)ironisen säälittävä ja ajankohtainen, paikoin iljettäväkin se on kaikessa totisuudessaan. Kalavale kalastelee katsojia paitsi trendikkäällä aihevalinnalla, myös onnistuneella lavastuksella ja puvustuksella ja mustanpuhuvalla huumorilla. Sokerina kupin pohjalla Heath Ledgerin näköinen teatteriohjaaja! ”Parempi olla julkkis kuin joku vitun Prisman kassa” – vai onko? Katja Korhonen Herkkää poljentoa laura närhi: Tuhlari (warner music) Laura Närhen toinen soololevy Tuhlari luottaa samoihin valttikortteihin kuin edeltäjänsä. Sanoituksia ei hukuteta instrumentteihin, vaan kauniille katkelmille annetaan tilaa hengittää. Musiikissa herkkyys vuorottelee elektronisten rytmien kanssa. Tyyli voi verrata vaikka Jenni Vartiaiseen. Tuhlari on tasokas ja huolella tuotettu albumi. Vahvoja veisuja, kuten avausraita Onnellinen ja Erinin kanssa laulettu duetto Siskoni, löytyy runsaasti. Kokonaisuus kuitenkin hieman hiipuu loppua kohden, eikä sävellykset aina yllä sanojen tasolle. Arimo Kerkelä Uusi uusi tuleminen robbie williams: Take The crown (universal) Robbie Williams yrittää jälleen comebackia, vaikkei ole varsinaisesti koskaan poissa ollutkaan. Brittipopparin paluu Take Thatiin oli menestys, mutta soolouralla viime vuodet ovat olleet laimeampia. Yhdeksäs soololevy Take the Crown tähtää korkealle. Kuuseen kurkottaja ei kapsahda katajaan, mutta korkein latva jää saavuttamatta. Varsin hyvästä albumista on vielä matkaa mestariteokseen. Take the Crown pitää vanhat fanit tyytyväisenä. Kelvollinen levy ei osaa kertoa, miksi Robbie Williams olisi edelleen ajankohtainen.. Arimo Kerkelä Unenomaista vaan ei unettavaa baT For lashes : The haunTed man (ParloPhone) Taiteilijanimen taakse piiloutuva Natasha Khan on uudelle levylle tultaessa pelkistänyt ilmaisuaan ja pyrkinyt karsimaan siitä epäolennaisuuksia. Parhaimmillaan – kuten upeassa Laurassa – The Haunted Man on hypnoottisen hyvä. Ajoittain levy meinaa jäädä kuitenkin turhan etäiseksi ja kolkoksi, mutta onneksi vain ajoittain. The Haunted Man vaatii jonkin verran aikaa avautuakseen, mutta vähä vähältä se kietoutuu kuuntelijan ympärille ja vetää tämän kuin huomaamatta mukaan taianomaiseen maailmaansa. Livekeikalla levyn biisit todennäköisesti pamahtaisivat kuulijan tajuntaan huomattavasti suoraviivaisemmin. Ainakin näin oli viime kesänä Bat for Lashesin käydessä Suomessa viihdyttämässä Provinssirock –yleisöä. Juha Stenholm Ensiluokkaisen painostavaa hardcoremelankoliaa aussiTÔT morT: nagYkaniZsa (desTrucTure records) Lähes kaikki parhaat post-hardcore -yhtyeet tulevat Ranskasta. Genren ranskalaisille edustajille on ollut tyypillistä huomattava sävellystyöhön paneutuminen, musiikin intensiivisyys sekä melankolisen kauneuden taju. Aussitôt mort ei ole vakuuttanut täysin aiemmilla julkaisuillaan. Uusi kokoelmalevy Nagykanizsa pääsi kuitenkin yllättämään uudistuneella sisällöllään. Aussitôt mort osaa ilmaista ajatuksensa Nagykanizsalla korkealaatuisena, esteettisesti nautinnollisena musiikkina. Kappaleet ovat kiinnostavia ja tunnelmaltaan vaikuttavia. Turhaa ja keskinkertaista on osattu välttää erinomaisesti. Yksinkertaisesti, hyvä lajityypin levy. Synkästä ja koukeroisesta musiikista pitävien kannattaa tutustua tähän melko tuntemattomaan yhtyeeseen. Antti Moilanen den 2010 matkakirjaksi. Järkälemäinen teos pureutuu teemaansa samalla antaumuksella kuin sitä edeltänyt Kansainvälisen seikkailijan opas. Lisäbonuksena pakettiin kuuluu DVD, johon on kerätty kaikki telkkarin Mad Cook -tuokiot. Mad World – Seikkailijan Atlas (2011) kahden ensimmäisen kirjan aiheet olivat helppoja valintoja, mutta kolmannen kohdalla herää pieni ihmetys. Eivätkö nopeasti vanhentuvat karttakirjat ole internetin aikakaudella jääneet turhiksi? Myös Mad Worldin kirjoittajat tiedostavat dilemman. Urakkaa perustellaan sillä, ettei vastaavasta näkökulmasta rustattua, koko maailman kattavaa kohdeopasta ole aiemmin kirjoitettu. Sellaisena Mad World – Seikkailijan Atlas ajaakin asiansa. Kansainvälisen seikkailijan opas keskittyi yleishyödyllisempiin vinkkeihin, mutta sen itsenäinen jatko-osa esittelee erikseen kaikki maailman valtiot. Tylsän luennoinnin sijaan maat käydään läpi tuoreesta Madventuresin näkövinkkelistä. Värikkäästi kirjoitetut poiminnat eivät pureudu kovin syvälle kulttuureihin. Yli 200 valtion ja muun alueen kokonaisuudessa tämä on toki ymmärrettävää, kun esittelyille on varattu tilaa vain puoli sivua seutua kohden. Jos kansainvälisen seikkailijan opas on käytännöllinen käsikirja, niin Seikkailijan Atlas on siihen verrattuna viihteellisempi kokemus. Näyttävillä kuvilla varustetut maaesittelyt toimivat myös tehokkaina reissuhimon herättäjinä. Pelkissä maiden esittelyissä ja karttasivuissa olisi turhan vähän luettavaa. Kirjan loppuosassa käsitelläänkin maailman tilaa eri aihealueittain, kuten väestön, kielien ja ympäristön kannalta. Rikun ja Tunnan matkapäiväkirjaotteilla pohjustetut osiot antavat runsaasti mietittävää. Aivan teoksen loppuun on koottu mahdollisia matkakohteita ja reitti-ideoita maailman eri kolkista. Mad World – Seikkailijan Atlas pyrkii kunnianhimoisesti kaappaamaan koko maapallon kansiensa väliin. Suuruudenhullu suunnitelma pakottaa esittelyt osin pintaraapaisuiksi. Karttakirja viihdyttää, vaikkei teekään enää edeltäjiensä kaltaista vaikutusta. Mad Manners – seikkailijan etiketti (2012) kirJaPerheen kuoPus lähestyy maailmaa rajatummin. Millaisia tapoja matkaajan kuuluu ulkomailla tietää? Mad Manners – seikkailijan etiketti yhdistää huvin ja hyödyn esitellessään eri kulttuurien käytäntöjä. Mad Manners jakaa maailman karkeasti kymmeneen kulttuurialueeseen, jotka käsitellään omissa luvuissaan. Suurennuslasin alle pääsevät niin tervehdykset kuin tabutkin. Madventures-miehet muistelevat uutuuskirjassakin omia matkojaan, tosin edellisiä teoksia vähemmän. Hyvä niin, sillä kirjasta toiseen kierrätetty vitsi rituaalikylpemisestään tunnetun Allahabadin ruotsalaisen oloisesta nimestä (”alla ha bad”) alkaa pikkuhiljaa toistamaan itseään. Mad Manners – seikkailijan etiketti on kevyttä lukemista, sillä tiedot esitetään erittäin tiiviisti ja ilmavasti. Yli sivun mittaiset tekstit ovat harvinaisuuksia lyhykäisten anekdoottien seassa. Runsailla kuvilla koristeltu kirjanen sopiikin hyvin satunnaiseen pläräilyyn. misTä kannattaa aloittaa, jos haluaa perehtyä Madventuresin kirjalliseen tuotantoon? Ensimmäisenä kynäilty Kansainvälisen seikkailijan opas on pätevä yleisteos, jota siteerataan ahkerasti myöhemmissä kirjoissa. Jokainen kirja on kuitenkin oma itsenäinen kokonaisuutensa. Valinta kannattaakin tehdä omien kiinnostusten mukaan. AivAn kAikkeA pAAsAustA ei pysty nielemään puremAttA.
Ylioppilaskunta 18 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 Vko 48 Ma 26.11. Kesäkurpitsakeitto Kirjolohimurekepihvit Jauhalihalasagne Ti 27.11. Porkkanaohukaiset Päivän kala Pippurihärkä ke 28.11. Feta-pinaattipiirakka Bordelaisekala Kebabwokki To 29.11. Kasvislinssikastike Yrttikala Täytetyt jauhelihaohukaiset Pe 30.11. Kasviskaalilaatikko Sitruunainen turskaleike Kaalilaatikko Vko 49 Ma 3.12. Kasvisnuudeliwokki Kalagratiini Lindströminpihvi Ti 4.12. Kasvispapupata Kalkkunapihvi Riistakäristys ke 5.12. Kasvissosekeitto Oopperakellarin silakat Karjalanpaisti To 6.12. Itsenäisyyspäivä – Ilokivi suljettu Pe 7.12. Kasvispyttipannu Värikäs uunikala Riistapyörykät Vko 50 Ma 10.12. Purjoperunavuoka Yrttiporkkanasei Keitetyt nakit Ti 11.12. Papurisotto Lohipyörykät Hawaijilainen porsaspata ke 12.12. Kasvisjouluateria Sitruunasei Jouluateria (Joulutorttu & kahvi) To 13.12. Aurajuusto-punajuurikiusaus Sitruunainen kananpojanleike Burgundin lihapata Pe 14.12. Kasvispyörykät Tonnikalakastike, spaghetti Kinkkupizza ilokiVen ruokalisTa 24.11.–14.12. Olemme nOrmaalisti avOinna 17.– 21.12, katsO ruOkalista netistä. ilOkivi On suljettu 22.12.–6.1. Palvelemme jälleen 7.1.2013 alkaen. Hyvää jOulua ja Onnellista uutta vuOtta! t: ilOkiven väki OPISKeLIJAn LOunAS 2,70 €, 10 LOunAAn LIPPuVIHKO 26 € /28€ (KeHY) JATKO-OPISKeLIJAT 5 €, muuT 5,60 € Uutisraivaaja Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu Helsingin Sanomain Säätiö on media-alan merkittävä kehittäjä ja suoma laisen viestintä teollisuuden, erityisesti sanomalehden, tukija. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea korkeatasoista viestintään ja viestintä teollisuuteen liittyvää tutkimusta ja alan koulutusta. Päivälehden arkisto ja Päivälehden museo ovat osa Helsingin Sanomain Säätiötä. Hakuaika päättyy 17.1.2013. Lisätietoja ja haku lomake osoitteessa uutisraivaaja.fi Kilpailun tavoitteena on löytää tiedonvälitykseen ja journalismiin uusia toimintatapoja ja menestyviä liiketoimintamalleja. Kilpailun voittaja saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa, jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa.
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 12/2012 Elitistipunkkari nauttii kontrastEista Kasvo. Lutakon ja Mustan Kynnyksen promoottori Raine Pulkkinen ei koskaan valmistunut kulttuurituottajaksi. Se ei estänyt häntä järjestämästä lapsuutensa suosikkia Lutakkoon yhtenä ensimmäisistä buukkauksistaan. E n ole ikinä soittanut missään bändissä, sen takia varmaan teenkin kaikkea muuta musiikin saralla. Ostin joskus 14-vuotiaana isosiskon kaverilta akustisen Landolan ja kävin vuoden ajan kansalaisopiston kitaratunneilla, mutta en oppinut ikinä sitä kunnolla soittamaan enkä jaksanut opetellakaan. Vietin Mikkelissä teini-iän kriittiset vuodet, mikä ei ollut paras mahdollinen ympäristö rokkihommiin 90-luvun puolivälissä. Olin yläasteella ainoa poika joka kuunteli heviä ja kasvatti pitkää tukkaa, siellä oli menossa niihin aikoihin kova rockabilly-huuma. Muutin Jyväskylään kymmenen vuotta sitten opiskelemaan kulttuurituottajaksi HUMAKiin. Tammikuussa 2003 kävin viikon aikana viitenä iltana katsomassa keikkoja Lutakossa. Sen jälkeen päätin tulla tänne vapaaehtoiseksi. Promoottorina aloitin viime keväänä, enkä koskaan valmistunut kulttuurituottajaksi. Levykauppa Äxässä aloitin vuonna 2005 osa-aikaisena. Uutta työsopimusta ei ole koskaan kirjoitettu, mutta nykyään se neljän tunnin sopimus pitää jälleen paikkansa, kun jäin syksyn alussa osa-aikaiseksi. Mustan Kynnyksen keikkoja olen järjestänyt hieman alle vuoden ajan. Aika pitkälti elämä pyörii Jyväskylässä noiden kolmen paikan ympärillä. Pyrin siihen, että teen työni arkisin ja päivisin. Mun duunithan ovat pitkälti sitä, että istun tietokoneella ja näpyttelen sähköposteja sekä teen levytilauksia. Iltaisin ja viikonloppuisin tulee käytyä katsomassa keikkoja Kynnyksessä ja Lutakossa, eli työpaikalla hengailua vapaa-aikana. En missään tapauksessa halua sanoa olevani musiikin suhteen kaikkiruokainen tai kuuntelevani musiikkia laidasta laitaan, sillä ihmiset jotka sanovat niin eivät tiedä musiikista mitään eivätkä ole kiinnostuneita musiikista. Keikoilla keskimäärin parhaiten toimii punk, mutta sitä ei tule niin paljoa kuunneltua kotona. Koen olevani punkkari. Ainakin kuuntelen punkkia ja syön kasviksia. Joskus olen käyttänyt leikkisästi termiä elitistipunkkari, kun tykkään kuunnella kotona hifi-stereoista käppästä crustilevyä kallis viski kädessä. Pidän muutenkin tuollaisista kontrasteista, kuten kun tämän vuoden Lutakko Liekeissä -festivaalissa Räjäyttäjien laulaja oli illan hämärtyessä lavalla munasillaan ja taustalla kohosi uusi ja hieno hotelli. Kaikki mitä kotona kokkaan on vegaanista, mutta ravintolaan mennessä syön ihan hyvällä omallatunnolla juustoasioita. En tykkää vaatia itseltäni liikaa ehdottomuutta. Muutenkin ihmiset voisivat ajatella, että pienetkin askeleet ovat hyväksi ja yhtenäkin päivänä lihan jättäminen pois ruuasta on askel parempaan päin. Usein liika puritanismi elämässä on pahasta. Nykyään sellainen tuntuu vähän naiivilta, vaikken halua ketään tuomita. Jokainen tekee itse omat valintansa, mutta ehkä sitä on hyvä miettiä, miten niitä valintojaan tyrkyttää muille. nyKyään jaKsaa innostua uusista jutuista ja yritän olla paikalla kun meiltä tai maailmalta tulee jotain mielenkiintoista. Tavallaan keräilee bändejä, eikä niitä tule lähdettyä katsomaan niin herkästi toista kertaa. Tämän syksyn kohokohtia ovat olleet Soulflyn ja Eevil Stöön keikat Lutakossa. Soulfly ei ollut uusi juttu, mutta oli siistiä kuulla Soulflyn Max Cavaleran laulavan vanhoja Sepultura-kappaleita, joita on veivannut pikkupoikana c-kaseteilta ja vhs:ltä. Oli hieno juttu tehdä melkein ensimmäisenä buukkauksena tuollainen lapsuudensuosikki. Eevil Stöö oli itselle uusi tuttavuus. En ole mikään räppi-intoilija ja yleensä räppikeikat ovat paskoja, jos niissä ei ole oikeaa bändiä. Eevil Stööllä oli niin tuhdit soundit ja hyvät taustat, että se toimi ilman livebändiäkin. Yritän tulla katsomaan keikkoja ihan vaan asiakkaana, vaikka voisi olla ihan kohteliasta mennä esittäytymään esiintyville bändeille, jotka on soittamaan buukannut. Siitä tulee kuitenkin heti sellainen olo että on töissä enkä halua, että bändit rupeavat kyselemään multa bäkkärin jallupulloista. Nyt kun on vanha ja läski niin on pakko vähän yrittää urheilla, että pysyy kunnossa. Juoksemisen lisäksi olen aloittanut käymään taas joogatunneilla. Kävin ensimmäisen kerran alkeiskurssin kolme vuotta sitten, mutta se jotenkin jäi. Viime keväänä menin uudestaan alkeiskurssille ja nyt kun olen samassa talossa töissä niin ei mulla ole enää tekosyitä olla menemättä niille tunneille. Tunnilla voi käydä vaikka kesken työpäivän ja jatkaa sen jälkeen virkeänä töitä. teksti Iiro Kerkelä kuva t Jere Kyrö
Jouluinen TAIDEBASAARI Kauppakatu 23, vapaa pääsy JYVÄSKYLÄN TAIDEMUSEON HOLVISSA 8.–9.12. klo 11–18 koti kuten haluat Etsitkö kotia? sato.? ' • • # ## • ! • ### "! "##" " " "!" $$$(#!( Älä tue monopoliparonien riistohintoja vaan matkusta halpabussilla! 3 euroa saapuneet 7 95 (12 €) SÄÄSTÄ -30 % Naisten ja miesten NAHKASORMIKKAAT • ohuella vuorilla 1 95 (4 €) SÄÄSTÄ -50 % Naisten, miesten ja nuorten NEULESORMIKKAAT • musta, ruskea, t.sininen 3 95 (7 €) SÄÄSTÄ -40 % Lasten TOPPARUKKASET • lämpövuorella • eri värejä 1 95 (6 €) SÄÄSTÄ -65 % Naisille ja miehille TUPSUPIPO • kaksi väriä Koko perheelle KORVALÄPÄT 5 95 (12€) SÄÄSTÄ -50 % Alk. 3 95 (10,90 €) SÄÄSTÄ -60 % Lasten TOPPASORMIKKAAT • eri värejä -25 % Paljon malleja ja värejä 22,95 (32) musta, hopea 19,95 (27) musta, hopea 12,95 (18) yli 10 väriä 22,95 (32) hopea, musta 24,95 (34) musta/sin., musta/rusk. 14,95 (20) musta, pun. 15,95 (22) musta 24,95 (34) pun., musta Laukkujen erikoisliike www.laukkuja.fi palvelua jo vuodesta 1975 Hyvitämme tunnin parkkimaksun TORI TORIKESKUS (entinen K-Kenkä) p. 040 7447 260 ark. 10–18, la 10–18 KYSY OPISKELIJAALENNUSTA LÄPPÄRI LAUKKUJA Hyvät valikoimat alk. 16 95 16 95 Thai-restaurant Asemakatu 5, Jyväskylä. P. 010 321 1140. www.banthaideli.fi Rentoudu pitkän ja kiireisen päivän jälkeen Banthai Deli ravintolassa. Nähdään pian! opiskelija-alennus –15%