YTHS:n mielenterveysjono pysyy Kuntoutusjärjestelmään kaivataan remonttia. Uutiset 2 Nyyti tuo yksinäiset yhteen. Sivu 6 Vertaistukea verkossa Vanhat taiteilijat istuvat Ylä-Ruthilla. Kulttuuri 10 Kulttuuriravintola ikääntyy NUMERO 12/2007 15. LOKAKUUTA – 29. LOKAKUUTA 48. VUOSIKERTA KOKO LEHTI
15.10.07 UUTISET 2 Tilauskoulutukselle vihreää valoa Maan hallitus suostui muuttamaan lokakuun alussa yliopistoja ammattikorkeakoululakeja siten, että molemmille oppilaitoksille tulee mahdollisuus tarjota tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat halutessaan hankkia lisätuloja kouluttamalla ulkomaalaisryhmiä rahaa vastaan. Lain mukaan tilauskoulutuksesta tulee periä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset. Mikäli eduskunta ei äänestä lakimuutosta vastaan, se tulee voimaan ensi vuoden alussa. Uudistuksen piti tulla voimaan jo tänä syksynä, mutta kassajärjestelmiin sopivien sovellusten löytäminen on hidastanut maksuominaisuuden käyttöönottoa. VIIME SYKSYNÄ lanseerattu Lyyraopiskelijakortti hakee vielä paikkaansa Jyväskylän yliopistossa. Vielä yliopistoalueella ei ole pisteitä, jossa korttia voisi käyttää maksuvälineenä. JYYn pääsihteerin Tuomas Viskarin mukaan toiveet ovat ensi vuoden alussa. ”Alustava tavoite on, että Ilokivessä voisi ensi vuoden alussa maksaa Lyyrakortilla. Myös muiden tahojen kanssa on käyty keskusteluja, ja suhtautuminen on ollut myönteistä.” Viskarin mukaan maksuominaisuuden piti olla käytettävissä jo tänä syksynä, mutta kassajärjestelmiin sopivien sovellusten löytäminen on jarruttanut korttiuudistusta. Muun muassa tulostusja kopiointiuudistuksen oli alun perin tarkoitus toimia niin, että sisäänkirjautuminen olisi tapahtunut Lyyra-kortin avulla erillisten tunnusten sijaan. Viskari uskoo, että kun maksuominaisuus saadaan käyttöön yhdessä paikassa, muutkin lähtevät kokemusten myötä pikkuhiljaa mukaan. TÄLLÄ HETKELLÄ kortilla voi maksaa muun muassa Helsingin Unicafe-ravintoloissa. Kortteja hallinnoivan Oy Suomen Lyyra Ab:n tavoitteena on saada maksuominaisuus yliopistoihin ympäri Suomen syksyn ja tämän lukuvuoden aikana. Myös YTHS:n kanssa on käyty neuvotteluja yhteistyöstä. Opiskelijakortin tilanneet uudet opiskelijat ovat saaneet automaattisesti Lyyrakortin viime syksystä lähtien. Vanhemmilla yliopisto-opiskelijoilla käytössä oleva sininen opiskelijakortti tarjoaa samat edut kuin aikaisemmin, mutta Viskarin karkean arvion mukaan satakunta heistä on tilannut uuden Lyyra-kortin. OY SUOMEN LYYRA Ab lanseerasi viime viikolla Facebookin kaltaisen virtuaalisen verkkoyhteisön, joka on suunnattu pelkästään korkeakouluopiskelijoille. Virtuaalikampus Lyyrassa opiskelija voi luoda oman sivunsa ja profiilinsa, pitää blogia, viestitellä ystäville ja yhteisölle sekä täyttää valokuva-albumiaan. Lyyran kautta voi etsiä uusia ja vanhoja ystäviä sekä luoda omia, avoimia tai muilta suljettuja ryhmiä. Tavoitteena on saada Lyyralle 300 000 käyttäjää. Viskari uskoo, että verkkoyhteisön etuna on sen erilaisuus ja suora yhteys opiskelijaelämään. Hänen mukaansa sen menestyminen kuitenkin edellyttää, että koko Lyyran luoma konsepti toimii. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalla on jo joitakin suunnitelmia verkkoyhteisön varalle. ”Perustiedotus varmasti hoidetaan vanhoja kanavia pitkin, mutta ehkä spesifimpi tiedotus kulkisi hyvin verkkoyhteisön kautta. Suunnitelmat ovat vasta alussa, mutta virtuaalikampus on hyvä Lyyra-opiskelijakortilla voinee maksaa Ilokivessä Mielenterveyspotilaiden tukijärjestelmä kaipaa remonttia Mielenterveysongelmiin kaipaa apua yhä useampi opiskelija, mutta yhteiskunta ei kustanna kuntoutusta läheskään kaikille. YTHS:n johtajapsykiatri Kari Pylkkänen kaipaa muutoksia järjestelmään. YLIOPPILAIDEN terveydenhoitosäätiön mielenterveyspalveluiden potilasmäärä kasvaa huimaa vauhtia, resurssit eivät. Kävijöiden määrä lisääntyy vuosittain arviolta kahdeksan prosenttia, ja vuodesta 2000 määrä on kasvanut 54 prosenttia. Asiakasmäärän kasvu on siis ollut yli kolminkertainen verrattuna toimipiirin kasvuun. Erityisesti kasvussa on pitkää hoitojaksoa tarvitsevien määrä, joiden kuntoutuminen voi pahimmassa tapauksessa tyssätä Kelan tiukkaan määriteltyihin korvauskäytäntöihin. YTHS:n johtajapsykiatri Kari Pylkkäsen mukaan opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovatkin nykyään entistä vaikeampia. ”Tällöin puhutaan vaivoista, jotka alentavat olennaisesti henkilön toimintaja opiskelukykyä”, Pylkkänen sanoo. Jos henkilö tarvitsee pitkäaikaista hoitoa, esimerkiksi psykoterapiaa, hänen on saatava tilanteestaan psykiatrin arvio ja sen jälkeen haettava Kelalta tukea kuntoutukseen. Tiukkojen korvauskäytäntöjen takia moni apua tarvitseva jää kuitenkin ilman rahaa – eli käytännössä ilman terapiaa, sillä omat rahat terapiaan riittävät vain aniharvalla. ”Ja jos tätä tukea ei saa, joutuu YTHS:n tuottamien psykoterapiapalveluiden erittäin pitkään jonoon”, Pylkkänen sanoo ja osaa tarkentaa jonojen pituudeksi ainoastaan sen, että odotusaika on kuukausia. YHDEKSI LÄÄKKEEKSI tilanteeseen Pylkkänen ehdottaa Kelan mielenterveyskuntoutusten korvauskäytäntöjen uudistamista. ”Minun ratkaisuni olisi se, että harkinnanvarainen kuntoutus muutettaisiin järjestämisvastuuseen perustuvaksi, lääketieteellisen tarpeen mukaan.” Tällä hetkellä järjestelmä toimii niin, että potilas hakee Kelalta tukea lausunnon perusteella ja selvittää hakemuksessaan hoitosuhteen pituuden, lääkityksen ja muita päätökseen vaikuttavia tietoja. Hakemusten määrä lisääntyy koko ajan: vuonna 2000 tukea psykoterapiaan haki 5650 henkilöä ja kuusi vuotta myöhemmin hakijoita oli jo 9100. Hakemuksista hylätään noin 20 prosenttia. ”Vuonna 2005 asiaa seurattiin ja suurin yksittäinen hylkäämisperuste liittyi sairauden luonteeseen ja vaikeusasteeseen. Saatettiin todeta, että vaiva ei heikennä olennaisesti opiskelutai työkykyä. Toisaalta vaiva saattoi olla niin vaikea, että psykoterapia ei olisi siihen auttanut”, Kelan suunnittelija Veli-Matti Vaden kertoo. MYÖS YTHS:N vastaava psykologi Asko Hietala kritisoi kuntoutustukijärjestelmää kehittymättömäksi, mutta huomauttaa sen kuitenkin olevan YTHS:lle ja opiskelijoille niin tärkeä asia, että sitä ei ole syytä hirveästi mollata. Pylkkänenkään ei halua huitoa syyttävällä sormella kohti Kelaa. ”Kyse on poliittisesta tahdosta. Kela yksinkertaisesti toteuttaa lakia.” Joskus poliittinen tahto toimii halutulla tavalla ja tukiasiat järjestyvät helposti. Hoitoon pääsyä ei kuitenkaan Kelan tukikaan vielä takaa. Esimerkiksi sopivan psykoterapeutin löytäminen saattaa jäädä potilaan omalle vastuulle ja viivästyä kohtuuttomasti, kun monikaan kalenterinsa täyteen buukanneista terapeuteista ei pysty ottamaan enää lisää potilaita. Pylkkäsen mukaan YTHS ei kuitenkaan jätä opiskelijaa tällaisessa tilanteessa yksin, vaan auttaa etsinnöissä. KARI PYLKKÄNEN harmittelee, ettei YTHS voi vastata mielenterveyspalveluiden kysyntään niin hyvin kuin haluaisi. Käytettävissä olevat rahat on hänen mukaansa kuitenkin kohdennettu osuvasti. ”Ensikontaktin saa nopeasti, mutta näihin pidempiin hoitoihin pääsy tosiaan vie aikaa. Ensikontaktin saa kolmen viikon kuluessa ja esimerkiksi viidestä kymmeneen käyntikertaa käsittävään lyhytterapiajaksoon jonotetaan esimerkiksi Helsingissä tällä hetkellä 4–5 kuukautta.” Uusien ensikävijöiden määrä onkin säilynyt suunnilleen ennallaan. Vuosittain kaksi prosenttia opiskelijoista hakeutuu ensi kertaa elämässään YTHS:n mielenterveyspalveluihin. Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.fi JYVÄSKYLÄN YTHS:N mielenterveyspalveluita tarvitsevien jono on tällä hetkellä lyhyempi kuin vuosiin. Tilanne on kuitenkin vaarassa muuttua dramaattisesti vuodenvaihteen jälkeen, jos viimeiset kaksi vuotta asemalla työskennelleelle ylimääräiselle psykologille ei myönnetä jatkoa. ”Juuri tämän lisäresurssin ansiosta olemme saaneet jonoja lyhyemmiksi, ja siksi olen ehdottanut hänen työsuhteelleen jatkoa. Tarve on todella hyvin perusteltu”, YTHS:n vastaava psykologi Asko Hietala sanoo. YTHS:n hallitus päättää asiasta marraskuun puoliväliin mennessä. Tällä hetkellä Jyväskylän aseman mielenterveyspuolella työskentelee 4, 5 psykologia ja 1,5 lääkäriä. Tavallisimpia hoitoon hakeutumisen syitä ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt sekä syömishäiriöt. Jyväskylän YTHS:llä purettiin yli sadan opiskelijan jono Kyse on poliittisesta tahdosta. Kela yksinkertaisesti toteuttaa lakia.” Kari Pylkkänen, YTHS:n johtajapsykiatri ”
3 Miten hoidat mielenterveyttäsi? ILOKIVEN pääsisäänkäynnin vieressä olevassa kyltissä väitetään edelleen, että yläkerrassa toimisi pub kuten 1970-luvulla. Myös Jylkkärin toimitusta etsivät ohjataan kylteissä edelleen yläkertaan, vaikka toimitus muutti jo useampi vuosi sitten Ilokiven uuteen osaan Opinkiveen. Miksi kyltit ovat noin vanhat, JYYn tiedotussihteeri Anna Grönlund? ”Kysyit hyvään aikaan, sillä tilasin pari viikkoa sitten uudet. Olemme miettineet viime aikoina kampusalueen opastuksen hankaluutta. Kukaan ei ollut ottanut aiemmin asiakseen Ilokiven kylttien uudistamista, mutta nyt niihin tulee opasteet myös englanniksi.” Kuinka laajasti kylttejä uudistetaan? ”Hyvin vähän, sillä Museovirasto ja Alvar Aalto -säätiö valvovat tarkasti kampusalueen muutoksia. Otetaan vain vanhat opastetarrat irti ja vaihdetaan uusiin.” Mikko Mattlar toimittaja@jyy.fi Miksi Ilokiven opastekyltit ohjaavat vääriin paikkoihin? Tuuli Grönroos, 23, musiikkitiede: ”Ystävien seura ja musiikki toimivat.” Tuomo Siivinen, 21, valtio-oppi: ”Musiikilla.” Maiju Lempinen, 22, musiikkitiede: ”Juttelen kavereiden kanssa tai olen hiljaa kotona. Myös iTunesista ostettu musiikki auttaa.” Miklós Kiss , 31, film theory (jatko-opiskelija): ”Uiminen ja juokseminen auttavat. Liikun täällä enemmän kuin kotimaassani Unkarissa.” Vanhempien tulorajat opintotuessa nousevat Opiskelijoiden vanhempien tulorajoja, jotka vaikuttavat opintotukeen, korotetaan marraskuun alussa 30 prosenttia. Opintotukilain muutos nostaa yli 30 000 opiskelijan tukea. Lisäksi opintotuen piiriin tulee noin 6 500 opiskelijaa, jotka aikaisemmin putosivat tuen ulkopuolelle. Vanhempien tulot vaikuttavat alle 20-vuotiaiden perheettömien toisen asteen opiskelijoiden opintorahaan sekä alle 18-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden asumislisään. Heille ei myönnetä opintotukea lainkaan, jos vanhempien vuositulot ovat vähintään 61 000 euroa. jo ensi vuonna Mikä Lyyra-kortti? I Syksyllä 2006 lanseerattu valtakunnallinen SYL-opiskelijakortti. I Käytössä 13 yliopistossa. I Opiskelijan sirullinen alennusja etukortti, yliopiston kirjastokortti ja maksukortti. I Korttiin liitettävissä esimerkiksi kulunvalvonta sellaisiin tietokoneluokkiin, jotka ovat 24 tuntia vuorokaudessa auki. alusta sille, miten ylioppilaskunta voisi lähestyä esimerkiksi hallinnon opiskelijaedustajia.” Viivi Virtanen Ilokiven opastetaulut ovat jäänne menneiltä ajoilta. R ISTO R AUTANEN YTHS:n mielenterveyspalveluilla on jatkuvasti enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Tietojenkäsittelytieteiden historiikki julkaistu Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen historiateos Informaatioaallokossa luotsaten – Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos 1992–2007 julkaistiin perjantaina 5. lokakuuta yliopistopäivien iltajuhlassa. Jyväskylän yliopiston ”Organisaatioiden evoluutio ja dynamiikka” -tutkimusryhmässä toimivan taloushistorioitsija Juuso Marttilan historiateos jatkaa Heikki RoikoJokelan vuonna 1992 kirjoittamaa, vuodet 1967–1992 kattavaa laitoksen 25-vuotisjuhlahistoriikkia. Nyt julkaistu historiikki juhlistaa tietojenkäsittelytieteiden laitoksen vireää ja toiminnantäyteistä 40vuotista taivalta alalla, jossa historiaa tehdään huimaa vauhtia. Jyväskylän yliopisto onkin ollut alusta alkaen Suomessa ja koko Euroopassa harvoja edelläkävijöitä tietojenkäsittelyn opetuksessa, joka alkoi täällä vuonna 1967. Marttilan teosta voi tilata Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselta.
O letko koskaan lukenut mistään lehdestä juttua YTHS:n mielenterveyspalvelujen jonoista? Olen pahoillani, mutta saat lukea sellaisen tästäkin Jylkkäristä. Tämän numeron melkeinpä jokainen juttu kertoo tavalla tai toisella mielenterveyteen liittyvistä asioista. Joskus joihinkin juttuaiheisiin turtuu. Opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen resurssit ovat kurjat. Onko siinä enää mitään uutta? Niinhän se on aina ollut. Me ylioppilaslehdissä kirjoitamme aiheesta tasaisin väliajoin – kunnes toteamme, että sehän on loppuun kulunut aihe. Löytyykö siitä enää mitään uutta sanottavaa? Kiinnostaako ketään enää? O n pelottavaa, jos kaikkein tärkeimmistä aiheista uhkaa tulla ikuisuusaiheita. Jos annamme hiljentää itsemme väsytystaktiikalla ja tyydymme vallitsevaan tilanteeseen, koska siinä ei ole mitään uutta, jäävät tärkeät asiat käsittelemättä. Kaikille toimittajille on ensimmäisestä journaliistikan luennosta lähtien teroitettu, että Galtungin ja Rugen vuonna 1965 luomat uutiskriteerit ovat toistuvuus, voimakkuus, yksiselitteisyys, kulttuurinen merkittävyys, odotettavuus, yllätyksellisyys, jatkuvuus, päivän valikoima, eliittihenkilöt, henkilöitävyys ja negatiivisuus. Eli ei siis (mielenterveyspalveluiden) vallitseva tila. Myös paikallaan junnaavasta opintopsykologikeskustelusta uhkaa Jyväskylässä tulla tällainen ikuisuusaihe. Siksi toivon teiltä kärsivällisyyttä lukea jälleen kerran, että opiskelijoiden pyyntö viran perustamisesta makaa rehtorin pöydällä. Juuri siksi teimme teille tämän mielenterveysjylkkärin. Jotta olennainen ei unohtuisi. T ätä lehteä tehdessä tongimme valtavasti myös aiheeseen liittyviä tilastoja. Vastaan tuli esimerkiksi yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus, jonka mukaan korkeakouluopiskelijoista 30 prosentilla naisista ja 19 prosentilla miehistä on psyykkisiä ongelmia. Aiheesta kiinnostuneita siis pitäisi tämän tutkimuksen mukaan olla paljon. M ainostajia sen sijaan ei tämä teemalehti erityisemmin kiinnostanut. Halusimme sivuille myös terapeuttien ilmoituksia, mutta viesti oli kaikilla sama: ei kannata mainostaa, kun muutenkin on jo liikaa asiakkaita. pääkirjoitus 15. lokakuuta 2007 Jyväskylän yliopisto tuottavampi kuin Sampo Jyväskylän yliopisto on Suomen tuottavin yliopisto, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuore raportti. Tuottavuus on noussut jo niin korkeaksi, että sitä saa käsitellä ainoastaan lyijyvuoratussa bunkkerissa aramidikuituisilla suojahansikkailla. ”Oikeastaan tuottavuus on noussut jo niin korkealle tasolle, ettei se enää mitenkään kosketa tavallista riviopiskelijaa. Paitsi tietenkin jatkuvana säästämisenä”, rehtori Aino Sallinen iloitsee. Jyväskylän yliopisto on nostettu Suomen korkeakoulujen joukossa kirkkaimmaksi johtotähdeksi, minkä vuoksi yliopiston johto suosittelee katsomaan päärakennusta ja rehtorin virka-autoa sokaistumisvaaran vuoksi ainoastaan hitsaajanlasien lävitse. ”Silloin ei homekaan hypi niin pahasti silmille”, Sallinen ohjeistaa. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119 – 120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin (014) 260 3360. Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.fi, nettisivut www.jylkkari.fi Päätoimittaja Jonna Rusanen (014) 260 3359, 045 137 1957, paatoimittaja@jyy.fi Toimittaja Mikko Mattlar (014) 260 3360, toimittaja@jyy.fi Siviilipalvelusmies Risto Rautanen (kannen kuvitus) (014) 260 3973, sivari@jyy.fi Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356 – 7362. Vanha juttu, joka ei vanhene koskaan NÄKÖKULMIA 4 Jari Peltola OLEN AINA VÄLILLÄ EPÄILLYT, ja varmaan tulen epäilemäänkin, omaa mielenterveyttäni. En tosin usko olevani tässä suhteessa lainkaan ainoa, tai ainakin se olisi minusta tosi hullua. Varmuuden vuoksi otin käyttöön terapeuttisen metodin ja listasin asioita ja hetkiä, jotka ovat aiheuttaneet minussa epäilyjä siitä, pelaanko enää täydellä pakalla. Monissa tekemisissäni ei ole mitään logiikkaa. Pidän myrskyilmalla ulkoilusta hyvän sään sijaan, vaikka kerran viime kesänäkin ajoin fillarilenkillä niin kovaan ukkosrintamaan, että piilolinssini irtosivat sateen voimasta silmistä. Olen myös käsikirjoittanut televisio-ohjelmia, joita en viitsi katsoa, koska minulla on mielestäni parempaakin tekemistä. Tieteellisen kirjoittamisenkin parissa olen viettänyt runsaasti aikaa, vaikka taloudellisesti olisi järkevämpää tehdä mitä tahansa muuta. Ja suunnilleen kaikista tuntemistani ihmisistä poiketen en osaa kirjoittaa tai oikeastaan edes ajatella yksin hiljaisuudessa. Parhaiten saan uusia ideoita, kun kuuntelen musiikkia, käyn eri ideoita läpi kavereiden kanssa tai istun vaikka irkkubaarissa oluella. LÄRVIEN VETÄMINEN silloin tällöin on minusta hauskaa riippumatta siitä, miltä seuraavana päivänä tuntuu. Pari vuotta sitten kittasin yliopiston avajaisissa niin paljon punaviiniä, että seuraavan päivän alkuillasta kotona herättyäni tajusin yrjönneeni sängyn vieressä olleisiin stereokuulokkeisiini. Ratkaisuni oli antaa koko asia itselleni anteeksi ja ostaa samanlaiset kuulokkeet tilalle. Otin tosin tästä opikseni, ja tämän vuoden avajaisissa toimin viisaammin. Join vain valkoviiniä. Olen myös loputtoman kiinnostunut uusien asioiden oppimisesta. Kävin muun muassa vuosia sitten SKP:n paikallisjärjestön vuosikokouksessa sen takia, että halusin saada selville, onko siellä oletukseni mukaisesti kustannussyistä tarjolla kahvin kanssa Mariekeksejä eikä mitään hyviä keksejä. Oppimisintoni ohittaa tarvittaessa myös omat taloudelliset realiteettini. Viime syksynä löysin netistä sivuston, joka tarjosi mahdollisuuden tehdä remiksauksia eri musiikkikappaleista. Innostuin hommasta, ostin muista raharei’istä huolimatta pienen kotistudion, ja olen vuodessa tehnyt parikymmentä miksausta. SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN nettisivujen mukaan hyvää mielenterveyttä edistäviä asioita ovat esimerkiksi uusista asioista innostuminen ja oppiminen, haaveileminen ja päähänpistot, omien ja toisten tekemien virheiden anteeksiantaminen sekä keskustelut kiinnostavista aiheista ihmisten kanssa. Ei hullumpaa. Ei hullumpaa ELÄMÄNMUUTOKSET (aktiviteetti). Jos nykyinen elämä tympii, tee muutoksia. LEVEÄ SÄNKY (esine). On hienoa kääntää kylkeä monta kertaa peräkkäin samaan suuntaan. KUUMAVESIPULLO (esine). Absolutistin lämmike. Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.fi Opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen resurssit ovat kurjat. Onko siinä enää mitään uutta? Niinhän se on aina ollut. ”
Viikko 40: Onko HOPS mielestäsi tarpeellinen? KYLLÄ 64 % (158 kpl) EI 36 % (90 kpl) Gallup joka viikko osoitteessa www.jyy.fi Is Finland too much for you to handle on your own? SICK OF FINLAND? Want to go home? Don’t worry, it's normal. When encountering a new culture everyone experiences some level of a culture shock. It can hit you immediately or later on and take different forms, feeling homesick being one of them. On your first days in a new country all the new things can just seem too much, new language, people acting strange. Suddenly the norms that you have learned to live with are no longer valid. Thoughts of going back home might feel tempting. In most cases a chat with friends can help tackle the negative feelings you might be experiencing. You may be feeling a great deal better after a few weeks of adapting to the new situation. Life is no longer full of effort and surprises. IN A WORSE case scenario, however, culture shock can lead to total inability to tolerate difference and alienate you from the surrounding society. If your experiences turn into constant feelings of hostility or exclusion from your surroundings, trouble with sleeping or other problems that significantly hinder your everyday life, there might be need to get an outside perspective on things. There is, of course, a difference between a mere culture shock and problems possibly deriving from a longer period of time. If you had issues bothering you back home, they will follow you wherever you go. Changing country is no way to escape problems. On the contrary, isolated from your normal circle of friends and family problems might surface unexpectedly. It can be difficult to pinpoint the source of your trouble and anxiety. In such a case a talk with a professional may not be such a bad choice. EACH YEAR A FEW exchange students at the University of Jyväskylä decide to return home after spending only a few days in Finland. There are, of course, various individual reasons for their quick return. A number of international students also turn to professional services. Cultural differences might prevent some international students from asking help. In Finland nobody will be stigmatized if seeking help from a psychologist. I AM NOT A PSYCHOLOGIST. I am speaking from my own experience. My aim is to pay attention to such experiences and support you in getting help for your problems when needed. As members of the Student Union international students in Jyväskylä are also entitled to the services of Finnish Students Health Services (FSHS). FSHS mental services does important preventive work, gives advice as well therapy. All of the psychiatrists and psychologists at FSHS Jyväskylä give service also in English. On their internet pages you can also ask questions anonymously. Hanna Laitinen www.yths.fi www.nyyti.fi 5 Th e au th or w or ks as the S e cr e tary o f I n ter n at i o n al A f fa ir s f o r th e St u den tU nio n . Käynnistyvä Sisä-Suomen yliopistoallianssi -hanke herättää terveiden epäilysten lisäksi toiveita selvistä lisähyödyistä opiskelijoille. On erittäin toivottavaa, että Allianssin tarjoamat näköalat ja mahdollisuudet päästään realisoimaan koko yhteisön päivittäisen toiminnan hyödyksi. Opiskelijoita ajatellen ehkä kiinnostavimpia kysymyksiä liittyy mahdollisuuteen yhdistellä mukana olevien yliopistojen opintotarjontaa tutkintoihin nykyistä laajemmin ja ennen kaikkea helpommin. Erilaisilla järjestelyillähän on jo nykytilanteessa voitu järjestää Jyväskylän yliopiston opiskelijoille sivuaineiden opintoja muiden yliopistojen tarjonnasta joko maksuttomasti tai ainakin edulliseen hintaan. Keskipitkällä aikavälillä olisi luontevaa siirtyä täysin maksuttomien sivuaineopintojen tarjontaan Allianssiin kuuluvien yliopistojen opiskelijoille. Tampereen yliopistossa on kokemuksia lähes vapaista sivuaineista useamman vuoden ajalta. Muutamat Jyväskylän yliopiston opiskelijat ovat käyttäneet hyväkseen mahdollisuutta suorittaa diplomi-insinöörin tutkinto Tampereen teknillisessä yliopistossa pääasiassa Jyväskylässä suoritettujen opintojen pohjalta. Kyse on kuitenkin tähän asti ollut enimmäkseen yksittäisistä opiskelijoista, laajimmillaankin yksittäisistä hankkeista tai ohjelmista. Jyväskylän yliopiston sisällä on vaikuttanut olevan ongelmia sivuaineiden saatavuudessa. Yliopiston perustutkinto-opiskelua käsittelevä strategia linjaa, että "sivuaineiden opinto-oikeuksien vapauttamista jatketaan". Linjaus täyttää itsenäisyyspäivän aattona kuusi vuotta, ja sopiikin kysyä, onko tänä aikana sivuaineiden valitsemisen vapaus jotenkin erityisesti lisääntynyt. Monet esimerkit kertovat, että suuntaus on ollut pikemminkin päinvastainen. Ennen kuin Allianssin sisällä voidaan saada aikaan sivuaineiden vapaa valinta, asia pitää hoitaa kuntoon omassa yliopistossa. Antti Vesala Poltetta Puntissa -liikuntapäivä keräsi keskiviikkona 3. lokakuuta jälleen opiskelijoita Hippoksen monitoimitalolle harrastamaan erilaisia urheilulajeja. Näytöslajeihin tapahtumassa kuului muun muassa miekkailu, jota tässä harjoittavat Heikki Uuksulainen ja Anssi Harjula. Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. Sivuaineet vapaiksi R ISTO R AUTANEN IRTOKUVA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee Jyväskylän Ylioppilaslehteen TOIMITTAJAA toimikaudelle 1.1.–16.5.2008 ja 11.8.–31.12.2008 Toimittajan tehtäviin kuuluvat kaikki toimituksen työt: lehden taittaminen, juttujen ideointi, kirjoittaminen, kuvankäsittely ja mahdollisesti valokuvaus. Ohjelmina käytössä ovat QuarkXpress ja Photoshop, joten niiden tuntemusta vaaditaan. Hakijalle katsotaan eduksi yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemus. Työ edellyttää joustavuutta ja sopeutumista vaihteleviin työaikoihin, kuitenkin järki päässä. Laskennallinen työaika on 35 tuntia viikossa ja toimi on sopimuspalkkainen (1510 euroa kuussa mahdollisine kokemusja koulutuslisineen). Työsopimus laaditaan niin, että kesäkuukausina toimittaja ei ole töissä. Työsuhdetta on mahdollista jatkaa vuodella molempien osapuolten niin halutessa. Vapaamuotoisten hakemusten, joiden liitteenä työtodistukset sekä juttuja mahdolliset taittonäytteet, tulee olla perillä ylioppilastalolla JYYn keskustoimistossa 9.11. klo 14.30 mennessä. Postiosoite JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä “Ylioppilaslehden toimittaja”. Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja: päätoimittaja Jonna Rusanen, 045 137 1957, paatoimittaja@jyy.fi ja pääsihteeri Tuomas Viskari, 045 138 6816.
Opiskelijoiden nettitukipalvelu saattaa yksinäiset yhteen. ”HEI VAIN KAIKILLE. Ensikertalainen olen, mutta olipa ihanaa löytää Nyyti. Yksinäisyydestä ja parisuhteesta keskustelemista olen kaivannut niin perusteellisesti.” Näin kirjoittaa nimimerkki surmur Nyyti-nettisivun parisuhdekeskusteluryhmässä. Ryhmään lähetettyjen viestien määrästä päätellen nimimerkki ei ole yksin kaipauksensa kanssa. Pienissä tai suurissa parisuhdeongelmissa painiskelevat opiskelijamiehet ja -naiset kertovat keskusteluryhmässä suhteensa tilasta ja jakavat toisilleen myötätuntoa. Välillä ryhmän tukihenkilö kirjoittaa kannustuksen sanoja. Vuonna 1984 opiskelijoiden tueksi perustettu Nyyti on laajentunut 2000-luvulla internetiin. Verkossa voi kirjoittaa nimettömänä ja mistä päin maata tahansa, joten se soveltuu tukimuodoksi henkisen puolen asioihin. NYYTIN verkkokeskusteluryhmät ovat käsitelleet parisuhdetta, eroja, vaihtariaikaa, stressiä ja yksinäisyyttä. Sivuilla on keskusteluryhmien lisäksi aihepiirejä käsitteleviä ohjetekstejä. Viimeisimpänä käynnistyi eroryhmä, jossa saa purkaa tuntojaan parisuhteen päättymisestä aina marraskuun loppuun saakka. Ryhmien aiheet ovat valikoituneet Nyytin Virtuaaliolkapää-palvelun mukaan, jossa voi kertoa ongelmistaan luottamuksellisesti milloin tahansa. Virtuaaliolkapäälle huolehditaan yleisimmin elämässä jaksamisesta. Stressi painaa, elämänilo meinaa kadota eikä aina oikein löydy ketään, kelle puhua asiasta. ”Elämä on ollut yhtä vuoristorataa. En anna itselleni yhtään armoa, pitäisi vaan jaksaa. Olen taas tänä keväänä vaihteeksi ajanut itseni ihan piippuun”, nimimerkki kiroileva siili kirjoitti viime kevään stressiryhmässä, eikä ollut ainoa samoista asioista kärsivä. OPISKELIJAELÄMÄ TARJOAA paljon sosiaalisia tapahtumia, mutta ne eivät sovi kaikille. Nyyti on järjestänyt Helsingissä muutaman illanvieton, joissa yksinäiset opiskelijat on koottu samaan tilaan vapaamuotoisen seurustelun merkeissä. Paikalle tuli kymmeniä opiskelijoita. ”Yksinäisyydestä kärsivien joukko on määrällisesti melko pieni, mutta ongelma on siitä kärsiville sitäkin kipeämpi. Sen vuoksi perustimme yksinäisyyskeskusteluryhmän”, Nyytin toiminnanjohtaja Helena Partinen kertoo. ”Ainejärjestöja ylioppilaskuntatoimintaan menevät mukaan sosiaalisesti taitavat yksilöt. Heidän lisäkseen on olemassa joukko opiskelijoita, joille ei ole tarjontaa. Kaikilla ei yliopistossa mene yhtä hyvin kuin menestyjillä”, hän huomauttaa. Pääkaupunkiseudun toimintaan kuuluu yksinäisyysiltojen lisäksi parisuhdeiltoja, joita Nyyti on järjestänyt neljän vuoden ajan. ”Rakkaus, seurustelu, parisuhteen kulku -iltoja”, Partinen luettelee. ”Ei ole sattumaa keneen ihastuu. Ihmiset haluavat oppia olemaan tekemättä aina samoja virheitä.” Parisuhdeiltoja olisi tarkoitus järjestää myös muualla maassa. Tämä on kuitenkin kiinni rahoituksesta. Yhdistys pääsi koko toiminnan osalta tämän vuoden alusta Raha-automaattiyhdistyksen pysyvälle rahoitukselle projektirahoituksen sijaan, mutta teemailtatyyppisen toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen tarvittaisiin uutta projektirahaa. RAY rahoittaa tällä hetkellä yli 95-prosenttisesti Nyytin toiminnan, ja jos rahaa aletaan saada lisää, toimintaa voidaan silloin laajentaa paremmin koko maata kattavaksi. KUN OPISKELIJOIDEN ongelmia työkseen seuraavaa Partista pyytää kertomaan, millaisia huolia opiskelijoilla tällä hetkellä on, hän ei mieti kauaa vastaustaan. Tehokkuuden ajan kääntöpuolena ovat uupumus ja jaksamattomuus. ”Enemmistö opiskelijoista on siinä elämänvaiheessa, että opetellaan siirtymään nuoruudesta aikuisuuteen. Opetellaan vasta vastuunottoa, ja samaan aikaan tapahtuu paljon muutoksia, sillä tutkimusten perusteella kotipaikkakunnalta muuttaessa ainakin yksi merkittävä ihmissuhde katkeaa. Ja kun yhteiskunta samalla edellyttää tavoitteellisuutta, on kauhea vauhti päällä.” Partinen toivoo opiskelijoilta armollisuutta itseään kohtaan. Elämään liittyy väistämättä myös vastoinkäymisiä, eikä kaikkeen voi millään varautua. Nyytin nettisivujen stressiryhmän tukihenkilö Elina kannusti viime keväänä ryhmän kirjoittajia määrittelemään onnistumisen hetket itselleen laajemmin kuin yhteiskunta sen tekee. ”Haluan vielä sanoa muutaman sanan menestyksestä. Toivon koko sydämestäni, että jokainen meistä voisi itse määritellä sen mikä on juuri itselle sitä menestystä ja mistä voisi taputtaa itseään olalle ja sanoa vaikka ’olet hyvä tyyppi’.” Mikko Mattlar toimittaja@jyy.fi Nyytin sivut osoitteessa www.nyyti.fi 6 LAST SEPTEMBER I finally participated in berry-picking. This autumn activity seems quite important for the Finns (at least in my Finnish family) and I felt very Finnish indeed wearing my red rubber boots and tuulipuku, wandering around the woods with a green bucket, and looking for puolukka (lingonberry). Since we wanted to have a little forest trip we decided that we could do something practical about it too. And what would be more practical than getting some fresh and full of vitamins puolukka? The question was where to find it. There are quite many forests around Jyväskylä, and to be honest I would have no idea how to pick a good place with plenty of berries. My husband (who is a perfect example of an old-fashioned modern Finn) just googled for it. And apparently he found some information about it. WE DROVE OUTSIDE THE CITY and after more or less ten kilometres I was told to look for a nice little road that would take us a bit deeper into a forest. At that point I started thinking that our trip would be anything but successful. Then we just started to wander around. I thought it was a kind of a joke, when we were going from hill to hill trying to sense puolukka. I really had no faith in this process, but I undermined my husband’s Finnish intuition. His inner Finn was stronger than I expected. In no time he found an absolutely great spot with plenty of really big lingonberries and even some blueberries. There was literally a small red sea of puolukka. However, I had a modest goal of collecting just ‘some’, so when we got half a bucked I said that it should be enough. My husband gave me a strange look and said: ‘You’re not a Finn, are you?’ I still have to learn a lot about this society. PICKING BERRIES is one thing, but making something out of it is a totally different story. We did not have enough courage to try producing marmalade or jam, so we decided to make puolukka juice. We googled for the recipe, and it turned out really good. Now we have six litres of delicious, home made juice. Katarzyna Herd Looking for Lingonberries In te r n a ti on a l st u d en t s h a r es h er th o ugh t s on li f e in Fi n la n d. Fuksit voivat sopeutua uuteen elämäntilanteeseensa uuden keskusteluryhmän avulla. LUOTTAMUKSELLISUUS ja jokaisen kunnioittaminen omana itsenään ovat Porina-pajan keskeisiä piirteitä. ”Ketään ei pakoteta osallistumaan, vaan täällä saa olla ihan omanlainen. Yhdessä on myös sovittu, että Porina-pajan jutuista ei pulista ulkopuolisille”, vetäjät Meeri Reponen, 23, ja Elina Järviluoma, 22, kertovat. Fuksien uutta elämäntilannetta vuorovaikutustaitojen näkökulmasta tarkasteleva paja aloitti kokoontumisensa torstaina 27. syyskuuta. ”Ryhmä oli sopivan kokoinen, ja osallistujia oli laidasta laitaan. Fiilikset on tosi hyvät”, Reponen ja Järviluoma myhäilevät. KESKUSTELURYHMÄSSÄ käsitellään erilaisia viestintään ja vuorovaikutukseen liittyviä teemoja. Syksyn aikana keskustelunaiheita ovat esimerkiksi kuunteleminen, viestijäkuva sekä erilaiset vuorovaikutuksen haasteet, kuten ujous ja viestintäarkuus. Teemoja muokataan myös osallistujien toiveiden mukaan. Kyse ei kuitenkaan ole sen kummemmin opetuskuin tukiryhmästäkään. ”Meillä on halu auttaa fukseja uudessa elämäntilanteessa tarjoamalla omaa tietämystämme erilaisista vuorovaikutukseen liittyvistä asioista. Ryhmän kokoontumisissa osallistujilla on mahdollisuus saada tietoa ja jakaa kokemuksia luottamuksellisessa ympäristössä”, puheviestintää ja psykologiaa opiskeleva Järviluoma kertoo. AJATUS PORINA-PAJAN perustamisesta lähti omannäköisen työharjoittelupaikan löytämisestä. ”Meitä molempia kiinnostaa auttamistyö, ja kun puheviestinnän oppiaineen tarjoamat paikat eivät tuntuneet omilta, päätimme luoda harjoittelupaikan itse itsellemme”, Reponen kertoo. Vetäjät ovat tyytyväisiä projektin etenemiseen. JYY lähti heti mukaan hankkeeseen, ja asiasta on käyty juttelemassa myös YTHS:llä. Myös viestintätieteiden laitoksella suhtauduttiin suopeasti nuorten naisten ideaan. ”Olemme todella laittaneet itsemme likoon tähän juttuun, koska olemme tehneet kaiken itse suunnittelusta ja markkinoinnista lähtien. Vastuu on siis suuri, mutta on tämä kyllä palkitsevaa ja hyödyllistäkin”, Järviluoma iloitsee. Helena Boman R ISTO R AUTANEN Porina-pajassa ei ole pakko porista Porina-pajan vetäjät Meeri Reponen ja Elina Järviluoma painottavat pajan luottamuksellisuutta. Opiskelujen alun hämmennystä voi purkaa ilman pelkoa juttujen leviämisestä. Nyytiä lohdutetaan netissä K UVANKÄSITTELY R ISTO R AUTANEN Ainejärjestöja ylioppilaskuntatoimintaan menevät mukaan sosiaalisesti taitavat yksilöt. Heidän lisäkseen on olemassa joukko opiskelijoita, joille ei ole tarjontaa.” Helena Partinen, Nyytin toiminnanjohtaja ”
7 OLETKO KOSKAAN törmännyt veppisivuun, joka olisi aivan mainio, jos siitä vain voisi muuttaa pari pikkuseikkaa? Nykyään se on mahdollista. Ahkerat nörtit ovat ohjelmoineet Firefox-selaimelle läjän lisäpalikoita, joiden avulla on helppo poistaa häiritsevät mainokset, muuttaa sivujen ulkonäköä tai lisätä puuttuvia toimintoja. Kaikki tämä on tietenkin ilmaista, kuten meillä internetissä on tapana. ADBLOCK-LISÄOSA lienee monelle tuttu. Se mahdollistaa bannerimainosten eliminoimisen verkkosivuilta muutamalla hiiren näpäytyksellä. Jos ei jaksa klikata jokaista kuvaa erikseen, voi opetella käyttämään jokerimerkkejä. Esimerkiksi mtv3.fi-sivustosta saa rauhallisemman, jos syöttää valikon Tools-AdblockPreferences –kohtaan filtteriksi hilirimpsun ”http://*.emediate.se/media/*”. Edistyneet käyttäjät voivat tutustua Greasemonkey-laajennukseen, jolla pääsee rassaamaan veppisivujen rakennetta pintaa syvemmältä. Sen varsinainen arvo on käyttäjien jakamissa ohjelmanpätkissä eli skripteissä, jotka säästävät kaltaisiltani mämmikourilta ohjelmoimisen opettelemisen vaivan. Greasemonkey-skripteillä voi lisätä Amazoniin hintavertailutiedot muista kaupoista tai YouTube-sivulle ylimääräisen linkin, jonka avulla videon voi ladata helposti omalle koneelle. Eräänlainen rinnakkaisversio Greasemonkeystä on Stylish-laajennus. Sen ideana on jättää veppisivujen toiminnallisuus ennalleen, mutta pistää ulkoasu uuteen uskoon. Suosituimmille sivustoille on kasoittain skriptejä, joilla saa vaikkapa Gmailin viehättävämmäksi – ja oletettavasti myös hieman helppokäyttöisemmäksi. MIKÄLI MUIDEN rakentamat muokkaukset eivät miellytä mutta ohjelmoiminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, on vielä vaihtoehto. Maailman hienoimman eläimen mukaan nimetty Platypus nimittäin mahdollistaa veppisivujen editoimisen hiirtä kliksuttelemalla. Siinä missä Adblockilla voi poistaa vain kuvia ja flash-kilkkeitä, Platypuksen avulla voi heivata vaikkapa hs.fi -etusivulta koko Autot-palikan bittitaivaaseen. Myönnän auliisti, että ohjelman käyttäminen vaatii tiettyä uskallusta, mutta toisaalta tehtyjä muokkauksia ei ole pakko tallentaa. Ei siis muuta kuin selain auki ja Iltalehden sivuja parantelemaan. Olli Sulopuisto Adblock-lisäosan kotisivut adblock.mozdev.org Greasemonkey-skriptien varasto on melkoinen aarreaitta userscripts.org ja greasespot.net Kaunista Googlesi userstyles.org ja userstyles.org/stylish/ Oma-aloitteisille veppiselailijoille platypus.mozdev.org Wikipediasta löytyy linkkejä myös Greasemonkey-temppujen tekemiseen muilla selaimilla en.wikipedia.org/wiki/Greasemonkey Pimp Your Browser Sarjassa bittinikkari kertoo nörttijuttuja. Joko ahdistaa tässä kohtaa lehteä? Sitä silmälläpitäen keräsimme väliin kivoja asioita, joista tulee hyvä mieli. Hyvän mielen sivu
Uskon asia 8 O n torstai-ilta. Keljon kirkkoon lappaa nuorta opiskelijaväkeä. Alkamassa on OPKOn (Jyväskylän ev. lut. Opiskelijaja Koululaislähetys) opiskelijailta. Rauhallista, hiljaista, ehkä kotoistakin tunnelmaa lisäävät himmeät valot ja sohvalla varustettu olohuonemainen oleskelutila, jonka nurkassa nököttää vanha nalle. Parinkymmenen hengen porukka on asettunut tuoleista muodostettuun puoliympyrään. Vieraat toivotetaan tervetulleeksi. I llan kaava muistuttaa jokseenkin jumalanpalvelusta. Aloitetaan hengellisellä laululla, ja pastori Heikki Lehtimäen pitämän alkuhartauden jälkeen vuorossa on puhe. Puhuja Virpi Rinne tulkitsee ja opettaa Raamattua, Johanneksen evankeliumia. Välillä kuuntelijat saavat vuoron lukea pätkiä Raamatusta. Yksi kääntää sanotun englanniksi kamerunilaiselle miehelle, joka on paikalla toista kertaa. Voi tulla omana itsenään, joku kuvailee. Ei tarvitse lukea Raamattua ääneen, ristiä käsiä, ummistaa silmiä tai laulaa kirjasta, jos ei halua. Epäilijän tai uskoaan vielä pohdiskelevan mieleen saattaa nousta kysymys, pitääkö kuitenkin olla varma uskostaan. Tunnelma on harras. Illan päättää tee ja iltahartaus. T ämä on yksi kuvaus opiskelijoiden hengellisestä toiminnasta. Jyväskylässä opiskelijailtoja, raamattupiirejä, kristillistä ilmaisuja musiikkitoimintaa sekä epävirallisia hengellisiä kokoontumisia on tarjolla viikon jokaiselle päivälT oisinaan asiat eivät suju suunnitelmien mukaan, mikäli niitä koskaan olikaan. Epämääräinen tai määräinen ahdistus on joskus osunut jokaisen polulle. Entä jos ei ole ketään kenelle kertoa? Kimmo kuuntelee. Helmikuun alusta yliopistopappina toimineelle Kimmo Niemiselle opiskelijoiden ongelmat ovat tuttuja ja niitä tuntuu myös riittävän. ”Usein yhteydenoton taustalla on ongelmia jaksamisen, ihmissuhteiden tai opiskelumotivaation kanssa. Monet hakevat myös omaa identiteettiään. Jotkut ovat saattaneet olla mukana uskonnollisessa ryhmässä, josta ei ole päässytkään irti”, Nieminen summaa. Vailla omaa työhuonetta Nieminen kuljeskelee kampuksella ja keskustelee ihmisten kanssa sekä satunnaisesti että sovitusti. Mikäli kahvilat tuntuvat liian julkisilta paikoilta asioiden ruotimiseen, löytyy kaupunkiseurakunnan tiloista rauhallinen keskusteluhuone, jossa ei tarvitse pelätä vieraita korvia. Uskon asia Tiedeyhteisön myös heitä, jo Yliopisto Seminaarinmäen päällä olevassa Paja-rakennuksessa sijaitseva hiljentymishuone on tarkoitettu kaikkien käytettäväksi. H EIKKI V IHEMÄKI
le. Sen voi päätellä jo uskonnollisten opiskelijaryhmien kirjavasta joukosta: Evankeliset opiskelijat, Adventtiseurakunnan opiskelijatyö, ev.lut. Opiskelijaja Koululaislähetys (OPKO), Ortodoksinen Opiskelijaliitto (OOL), Jyväskylän körttiopiskelijat, Kansan Raamattuseuran opiskelijat (KRS) sekä vastikään perustettu kristittyjen opettajaopiskelijoiden ryhmä (KROPPA). Lisäksi JYYssa kristillisille opiskelijoille on oma vaikuttamisväylänsä, Kristillisten opiskelijoiden edustajistoryhmä (KO). Taiteellista puoltaan voi puolestaan harjoittaa Tarinoiden majatalossa, joka kutsuu itseään kristillisen itsetuntemusja teatterityön kotipaikaksi. J ärjestäytyneiden ryhmien painopisteet vaihtelevat esimerkiksi Raamatun opetuksesta sielunhoidolliseen tai pohdiskelevaan lähtökohtaan. Lukuun ottamatta 70–80 henkeä kerääviä KRS:n iltoja, järjestöissä on useimmiten aktiivisia opiskelijoita noin 10–30. Järjestöjen välinen konkreettinen yhteistyö kaatuukin usein resurssipulaan, mutta nurkkakuntaisuutta ei Jyväskylässä tapaa. ”Tilaisuuksissa käy sama porukka, suljettuja yhteisöjä tai kuppikuntia ei ole. Hengellinen kotipaikka on kuitenkin hyvä olla”, OPKOon kuuluva Maiju Kuukkanen kuvailee. ”Opiskelijat käyvät ehkä kahden järjestön illoissa. Moni valitsee sen perusteella, mitä aiheita illassa käsitellään ja kuka on puhumassa”, Evankelisten opiskelijoiden opiskelijatyöntekijä Päivi Luukkainen arvioi. V aikka nurkkakuntaisuutta ei ehkä ole, toiset järjestöt pitävät haasteellisena uusien opiskelijoiden saamista mukaan toimintaan. Useimmat tapahtumissa käyvistä ovat kasvaneet lapsesta asti hengellisessä ympäristössä. Vaikka kaikki ovat tervetulleita, epäilevälle ja suuntaansa etsivälle astuminen järjestäytyneeseen toimintaan saattaa tuntua vieraalta. ”Välttämättä ei osata rikkoa stereotypioita tai ylipäätään tarjota sellaista toimintaa, johon niin sanotun ei-uskovaisen olisi helppo tulla. Myös vieras paikka saattaa tuntua ensikertalaisesta pelottavalta, eivätkä kaikki ehkä ymmärrä usein opetuksissa käytettävää kaanaan kieltä”, Luukkainen miettii. ”Opetukset eivät lähde ihan perusasioista, joten ne eivät välttämättä aukea sellaiselle, joka ei ole asioihin perehtynyt”, KRS:n opiskelijatyöntekijä Sanna Alaranta pohtii. J ärjestöissä korostetaan, että mukaan saa tulla kaikkine ajatuksineen, kysymyksineen ja kritiikkeineen. Monet kuitenkin myöntävät, että tiukassa istuvien stereotypioiden rikkominen puolin ja toisin on haasteellista, ja usein pelkkä tietämättömyys ajaa uskovaisia ja ei-uskovaisia erilleen. ”On kuitenkin piristävää, kun porukkaan tulee mukaan sellainen, jota ei ole keitetty lapsesta asti kaikissa kristillisissä liemissä. Sellaisten, jotka ovat kulkeneet tien pyhäkoulun, varhaisnuorten kerhojen, rippikoulun ja isostoiminnan kautta kristilliseen opiskelijayhteisöön, voi olla hankala edes hahmottaa, miten keskiverto ei-uskovainen maailmaa katsoo”, Luukkainen sanoo. ”Toisinajattelijat haastavat ajatteluamme ja testaavat sen aitoutta. Toivoisin uskovaisten ja ei-uskovaisten välille keskustelukulttuuria, joka Suomesta puuttuu. Silloin ehkä huomaisimme, että ihmisinä olemme samalla tasolla”, OPKOn pastori Heikki Lehtimäki miettii. Uskonnollisesta toiminnasta opiskelijat hakevat ennen kaikkea samanhenkisiä ihmisiä, hetkeä levähtää, olla oma itsensä, älyllistä virikkeitä sekä tietä kasvaa ihmisenä ja uskossa. ”Nuorilla on myös vahva tarve elää merkityksellistä elämää ja olla hyödyllinen”, lisää Adventtiseurakunnan pastori Ansku Jaakkola, joka lähti juuri Ghanaan rakentamaan kirkkoa mukanaan ryhmä opiskelijoita. R aamatun opetusten ja tulkinnan rinnalla joissakin teemailloissa pureudutaan yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin aiheisiin sekä opiskelijaa lähellä oleviin kysymyksiin, kuten seurusteluun, seksuaalisuuteen, itsetuntoon tai vaikka masennukseen. Yksi merkittävä pohdinnan aihe tiedeyhteisössä opiskelevien uskovaisten keskuudessa on luonnollisesti tieteen ja uskonnon suhde. Toiset ajattelevat, että usko ja tiede ovat eri tason asioita ja täysin ristiriidassa keskenään. Jotkut taas mieltävät niiden täydentävän toisiaan ja toteutuvan samanaikaisesti. ”On totuttu ajattelemaan, että usko ja järki eivät sovi samaan päähän. Esimerkiksi Raamattua voi tutkia tieteellisesti, mutta inhimilliset keinot eivät riitä selvittämään, mistä siinä loppujen lopuksi on kyse. Moni tulee mukaan myös hakeakseen muilta opiskelijoilta vastauksia yhtälön ratkaisemiseen”, Evankelisten opiskelijoiden Luukkainen summaa. ”Se on sellainen ikuisuuskysymys, jota toiset pitävät tärkeänä, toiset vähemmän tärkeänä. Lähtökohdan ei tarvitse olla se, että ne sulkevat toisensa pois”, KRS:n opiskelijatyöntekijä Alaranta sanoo. Adventtiseurakunnan pastori Jaakkolan mukaan keskusteluissa pohditaan erilaisia totuusväittämiä, Jumalan olemassaoloa ja sitä, onko tiede niin kaikkivoipainen kuin se antaa ymmärtää. Jaakkola korostaa, että tieteeseen suhtaudutaan myönteisesti, koska suuntauksen perusarvostuksiin kuuluvat koulutuksen tärkeys ja oppimaan rohkaiseminen. Viivi Virtanen 9 sisällä toimii kristillisiä ryhmiä. Ne haluaisivat toimintaansa ita ei ole lapsesta asti keitetty hengellisissä vesissä. A ikaisemmin Jyväskylässä toiminut Suomen Kristillisen Ylioppilasliitto (SKY) aikoo herätellä paikallistoimintaansa jälleen eloon. Järjestön viisivuotissuunnitelmaan on kirjattu, että Jyväskylän ja Tampereen yhteistyöllä paikkakunnille pyritään samaan aktiiviset yhdistykset vuoteen 2009 mennessä. SKY:n lähtökohtana on tehdä keskustelevaa, kriittistä, rajoja rikkovaa ja globaalia työtä tarkastelemalla uskontoa mottonaan Raamattu toisessa, sanomalehti toisessa kädessä. Keskeistä toimintaa ovatkin ajan ilmiöitä, uskoa ja epäilyä koskevat teemaja keskusteluillat. Pääsihteeri Aura Nortomaan mukaan järjestö hakee avointa ilmapiiriä tarjoamalla paikkaa, jossa saa uskoa, miten haluaa. SKY tarkkailee uskontoa sanomalehti kädessä Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki toivoo Suomeen keskustelukulttuuria uskovaisten ja ei-uskovaisten välille. ”Keskustelut ovat ehdottoman luottamuksellisia, niitä ei tallenneta mihinkään rekisteriin”, Nieminen korostaa. M utta miksi pappi, kun kerran psykologitkin ovat olemassa? Epäilevät tuomaat kyseenalaistavat oppilaitospappien toiminnan. Jäsenkatoa torjuva kirkko vain kalastaa opiskelijoita vähäväkiseen ehtoollispöytäänsä. Nieminen ei näe käännyttämistä osana työtään. ”En ole täällä markkinoimassa kristinuskoa. Jokainen kahlaa elämässä oman näkemyksensä kanssa”, hän sanoo. ”Opiskelijoista 80 prosenttia kuuluu kirkkoon, joten olen ikään kuin omien parissa. En siis ole tyrkyttämässä mitään uutta näkemystä. Eikä tässä kysellä vakaumusta, kun jollakin on tarve keskustella. Sillä tavalla kunnioitetaan toista ihmistä”, Nieminen jatkaa Työnantaja näkyy yliopistopapin mielestä sen sijaan kristillisessä arvopohjassa, jonka mukaan ihmistä täytyy kunnioittaa. ”Lähtökohta on ihmisen mittaamaton arvokkuus. Mikäli haluan palvella Jumalaa, autan toista ihmistä. Uskon hyvyyteen toisessa ihmisessä, kaikkien ongelmiensakin kanssa hän on arvokas”, Nieminen sanoo. ”Rukoilen myös pyydettäessä ongelmien ratkeamiseksi. En tietenkään silloin, mikäli sitä ei haluta.” S einien kaatuessa päälle on opiskelijalle ainakin periaatteessa apua tarjolla. YTHS tarjoaa mielenterveyspalveluita ja opintopsykologin viran perustamisesta on ollut kovasti keskustelua. Nieminen näkee työssään niin eroja kuin yhtäläisyyksiäkin psykologin työhön. ”Psykologilla on tietenkin psykologin koulutus, jota minulla ei ole. Useimmiten raskaammissa ongelmissa käännytään psykologin puoleen. Toisekseen yliopistopappi toimii virallisen terveydenhuollon ulkopuolella. Yliopistopappiin on siksi ehkä toisinaan helpompi ottaa yhteyttä”, hän arvelee. ”Sitten on tietenkin nämä uskonnolliset kokemukset. Niitä on ehkä helpompi purkaa, kun keskustelukumppani on perehtynyt uskontoon.” Tavoite on kuitenkin hänen mielestään sama, sisäisen tasapainon palauttaminen. Y liopistopappi tekee yhteistyötä JYYn ja YTHS:n kanssa järjestämällä muun muassa tapahtumia ja tempauksia. ”Kuulun YTHS:n hyvinvointityöryhmään, jonka kanssa järjestän esimerkiksi marraskuista Pidä hyvänä -seksuaaliterveysviikkoa”, Nieminen tarkentaa. Arkirutiineihin kuuluu myös yhteistyö lukuisten yliopistolla toimivien kristillisten opiskelijajärjestöjen kanssa. ”Avasimme internetissä juuri tapahtumakalenterin. Siellä tiedotamme retkistä ja kokoontumisista”, Nieminen kertoo. Työnkuvaan kuuluu myös jumalanpalveluksien järjestämistä ja edustamista yliopiston tapahtumissa sekä retkien ja hartauksien järjestämistä. K ajaanista Jyväskylään paluumuuttanut Nieminen kertoo olleensa seurakunnan toiminnassa mukana koko ikänsä. ”Sosiologiksi valmistuttuani mietin uravaihtoehtoja, ja seurakunta tuntui täten luontevalta.” Liiaksi asti ei yliopistopapin niskaan ikävyyksiä vuodateta, ja tarvittaessa seurakunnan toinen oppilaitospappi Heikki Korhonen auttaa. ”Vielä uskaltaa kiinnittää ilmoituksia, ei ole tarvinnut eioota vielä myydä”, Nieminen naurahtaa. Heikki Vihemäki opappi on kuuntelija Yliopistopappi Kimmo Nieminen on koulutukseltaan sosiologi.
Eteläamerikkalainen lakimies suoritti Perun-kirjoituksen. KULTTUURI Vuosituhannen kaitafilmifestivaali Ilokivessä järjestetään keskiviikkona 24. lokakuuta kaitafilmifestivaalit. Poikkeuksellisessa festivaalissa ohjelmistoa ei ole rajattu maantieteellisesti, aiheen mukaan tai ohjaajien perusteella. Ohjelmistossa nousevat esille yhtä hyvin 1970-luvun perhefilmit kuin 2000-luvun kaitafilmiharrastajien uustuotantokin. Yleisölle onkin siis luvassa muun muassa valaan paloittelua Norjassa ja hippien kokoontumista Bosnian vuorilla. Saadaksesi omat kaitafilmisi esitettäväksi ota yhteyttä Juha Mäkiseen (mcinen@jyu.fi) tai Tuukka Rönkköön (tuukka @vaellalaella.net). Tapahtuma alkaa klo 19 ja on maksuton. Kuppila on vanhan koulukunnan taiteilijalle toinen koti, nuorempi ajaa ohi polkupyörällä. ISTUN YLÄ-RUTHILLA vakioasiakkaiden täyttämän tupakkapuolen nurkkapöytään. Takana juopunut mies päästää suustaan ryöpyn voimasanojen sekaista puhetta ja kertoo sitten: ”Kirosanan saa sanoa vain kerran. Kun sitä toistaa liian monesti, menee tyylikkyys. Anteeksi.” Ylä-Ruthin sijainti on ihanteellinen, sisustus miellyttävän kodikas ja yleistunnelma synkkä sekä askeettinen. Baari on kuitenkin pahasti juoppoontunut. Rauhallisen tunnelman, jossa on helppo tarkastella kaupunkikeskustan vilkkautta ja nousta luovuuden norsunluutorniin, keskeyttää usein aggressiivinen ördäys. Juopuneet eivät tarkoita pahaa, mutta herkät sielut ne karkoittavat. RUTHILLA VUODESTA 1983 istunut Ritva Pohjansola on Jyväskylän tunnetuimpia taiteilijoita. Kun Pohjansola aloitti Ruthilla asumisen, ravintola tunnettiin vielä yliopiston sivukirjastona. ”Paikka oli täynnä taitelijoita ja opiskelijoita.” Pohjansola muistaa, että alussa hänkin piti Ruthia jätkien kuppilana ja kävi itse Sohwissa. ”Sohwi oli turvallisempi, siellä kävi vanhempia herrasmiehiä.” Kun Pohjansola ensimmäistä kertaa uskaltautui Ruthiin, se jäi päälle. Nykyään hän ei käy muualla. POHJANSOLALLE kantabaari on paikka, jossa voi nähdä ihmisiä, kun kotiyksiön seinät alkavat kaatua päälle. ”Istun yksin nurkkapöydässä joka ilta, juon kaljaa ja tupakoin. Samalla ajattelen.” Taiteilija on ollut asosiaalinen lapsesta asti. Kuppilassa hiljaa istumisesta voi ammentaa inspiraatiota. Ravintolan synkkyys ja askeettisuus ovat luovuuden käyttövoimaa. Päivällä hän juo limonadia ja illalla ryyppää olutta. Pohjansola on jo valtion taiteilijaeläkkeellä, mutta maalaa silti aktiivisesti. Opettajan työt Jyväskylän työväen opistolla hän on kuitenkin lopettanut. KILTTIÄ JA VIATONTA Pohjansolaakin häiritsevät eniten baariin 1990-luvulla muuttaneet syrjäytyneet. ”Laman aikaan tulivat huonokäytöksiset miehet, jotka kerjäävät rahaa ja alkoholia.” Samalla lähti nuoriso. Yliopiston sivukirjastosta Ylä-Ruth on muuttunut opiskelijoiden mielissä epäonnistuneiden juottolaksi. Ravintolapäällikkö Marita Saarelainen kertoo, että henkilökunnan kesken on kilpailu, jonka päämääränä on opiskelijoiden saaminen takaisin Ruthiin. ”Emme kuitenkaan halua muuttua nuorisobaariksi, koska nykyiset vakioasiakkaat pitävät ravintolan pystyssä.” Vielä 1980-luvulla opiskelijat olivat boheemeja ja viihtyivät vanhempien taitelijoiden seurassa. Lama käänsi kelkan, nuorista taiteilijoista tuli tavallisia keskiluokkaisia palkkatyöntekijöitä ja Ruth harmaantui. SOSIOLOGIT SELITTIVÄT ilmiötä luovan työn yleistymisellä. Ei ole enää taitelijan yksinoikeus olla luova. Luovuus on tuottavaa teollisuutta, jolla Suomi saadaan maailmankartalle. Taiteilijat ovat lopettaneet hulluttelun ja siirtyneet kahdeksan tunnin työaikaan. Pohjansolan ”helvetin hyväksi” nuoreksi taiteilijaksi nostama Tiitus Petäjäniemi on käynyt Ruthilla kolmesti. Hän on absolutisti, joka ajaa ohi pyörällä ja näkee vanhemmat kulttuuripersoonat ikkunasta. Toisin kuin Pohjansola, joka kertoo maalavansa 10 Ylä-Ruthin oven yläpuolella lukee vielä ”kulttuuriravintola”, vaikka taiteilijat pysyvät sieltä yhä useammin poissa. Taiteilija Ritva Pohjansolan maalausten inspiraatio saattaa syntyä vaikka kantapöydässä. HARMAANTUVA
11 abstrakteja ja absurdeja sielunmaisemia, Petäjäniemi ei määrittele taidettaan. ”Pökäleet, joita ripustetaan seinille, syntyvät enemmän maalaustekniikasta – manifestia minulla ei ole. Fiilinkejä saan kyllä ulkopuolisesta maailmasta, mutta en harrasta taiteilijayhteisön kantapaikkoja.” Varsinaista taiteilijayhteisöä onkin nykyään vaikea löytää. Taiteilijoita on joka paikassa eikä missään. Petäjäniemen mukaan romanttisen taiteilijaidentiteetin hulluuskaan ei ole enää taidetta synnyttävä tekijä. “Hulluus normeista poikkeavana käytöksenä on lakannut olemasta taiteenteon edellytys. Taide on viihteellistynyttä ja sen arvo mitataan yleisön mielipiteillä.” Jos on taiteilija ammatikseen, toimii yrittäjänä, joka täyttelee kaavakkeita ja tekee teoksia gallupien osoittamien mielipiteiden varassa. PROTESTANTTISUUDEN vangittua taiteilijat on kadonnut myös ammattialkoholismi. Alkoholinkulutus on toki räjähtänyt käsistä, mutta jos juopumus kuuluu arkeen on yksinkertaisesti juoppo. Juopumus on jotain pyhää, jota ei tehdä työn ohessa, vaan pelkästään arjesta palautuessa, ja silloin alkoholin palvonta ylittää kaikki normit. Ravintolapäällikkö Saarelainenkin syyttää osin viinaveron laskua Ruthin nuorisokadosta. ”Ihmiset ryyppäävät kotona ja tulevat baariin vasta keskellä yötä.” Vaikka kulttuuriravintola Ylä-Ruth voi vaikuttaa olevan ajan koskemattomissa, sekin on sopeutunut. Tähän mennessä häppäri on ollut toimivin uusia asiakkaita houkuttava tekijä. Ilpo Puhakka Ritva Pohjansola on ollut Ylä-Ruthin vakioasiakas 1980-luvun alusta, jolloin suurin osa nykyisistä yliopisto-opiskelijoista syntyi. R ISTO R AUTANEN
Teatteriohjaaja Mika Terävän mukaan näytelmässä voi helpommin sanoa asioita, jotka oikeassa elämässä ymmärrettäisiin herkästi väärin. ”EI OLE OLEMASSA niin vakavaa aihetta, jonka käsittelyssä ei voisi käyttää huumoria. Sitä tarvitaan aina, ja se on tärkeää vaikeiden asioiden pohtimisessa.” Näin Jyväskylässä majailevan Teatterikone-teatteriryhmän uuden näytelmän ohjaaja Mika Terävä kommentoi sitä, mikä häntä kiehtoo vakavien ja haastavien aiheiden yhdistämisessä huumoriin. Hiekkalaatikkoperhe on Terävän ohjaama tragikomedia. Näytelmä kertoo yksinhuoltajaäiti Monasta ja hänen vuosien takaisesta ystävästään Ritusta, joka pelastaa Monan viime hetkellä tekemästä jotain peruuttamatonta. Terävä on ohjannut Teatterikoneelle aiemmin muun muassa alkoholistiperheestä kertovan tragikoomisen selviytymiskertomuksen Ilonen talo. Yksinhuoltajuutta käsitellään Hiekkalaatikkoperheessä perinteisen näyttelijäntyön lisäksi nukeilla ja varjoteatterina. Terävä kertoo haluavansa käsitellä niitä tabuja, jotka liittyvät lastenhoitoon ja ovat kaikille vanhemmille tuttuja. Hänellä itsellään on kolme pientä tytärtä. ”Lastenhoidossa kaikki hetket eivät ole auvoisia. Yhtenä teemana näytelmässä on se, kuinka hyvää tarkoittavalla toiminnalla voi olla vastakkaiset seuraukset. Näytelmässä voi helpommin sanoa ääneen asioita, jotka todellisessa elämässä ymmärrettäisiin helposti väärin.” TERÄVÄ KERTOO leikittelevänsä ohjauksissaan mielellään eri tyylilajeilla. ”Hyvä näytelmä muistuttaa System Of A Down -yhtyeen kappaletta: juuri kun luulet kappaleen loppuneen, matto vetäistäänkin jalkojesi alta ja kappaleessa seuraa jotain yllättävää.” Hän toivoo katsojien kokevan näytelmän myös terapeuttisena. Päähenkilö Mona potee kertomuksessa eräänlaista kiltin tytön syndroomaa. ”Ritu sanoo Monalle suorat sanat, mikä tuntuu olevan juuri oikeaa lääkettä Monalle. Hän on tottunut selittelemään ja analysoimaan, muttei välttämättä toimimaan.” Terävä ei ole kirjoittanut itselleen tarkkaa ohjaussuunnitelmaa, vaan näytelmän tarina elää ja muuttuu jatkuvasti harjoitusten aikana. ”Kaikki teatterilaiset osallistuvat näytelmän luomiseen ja näyttelijät ehdottavat itse asioita, jotka voisivat sopia tarinaan. Toki osaan olla tarvittaessa myös tiukka, mutta ohjaaminen olisi paljon tylsempää, jos kaikki olisi tarkkaan ennalta suunniteltua.” MONAA ESITTÄÄ näytelmässä Annu Sankilampi ja Ritua Minna Tuomanen. He ovat Terävän mukaan kokeneita ja ammattitaitoisia näyttelijöitä. Yhdessä tekemisestä ja löytämisestä huolimatta näyttelijät ja ohjaaja eivät mene liikaa toistensa tonteille. ”Ohjaajana saan keskittyä pelkästään ohjaamiseen, eikä minun tarvitse hypätä kesken kaiken lavalle neuvomaan, kuinka näytellä jotakin kohtaa. Saan olla rauhassa se ulkopuolinen katsojan silmä.” Hiekkalaatikkoperheen ensi-ilta on 26. lokakuuta ravintola Huttulassa Joutsassa. Kiertävä näytelmä on tilattavissa minne tahansa, missä on hieman tilaa ja sähköt. Hellevi Mauno Mika Terävä yhdistää Hiekkalaatikkoperheessä näyttelemiseen nukkeja varjoteatteria. 12 Mustan huumorin mestari R IS T O R A U TA N E N P RO P ROMOTION O Y Terapiaa
José González: In Our Nature Peacefrog Ruotsalais-argentiinalaisen José Gonzálesin äärimmäisen pelkistetty musiikki pakottaa kuuntelemaan yksityiskohtia, kitaran narskahduksia ja laulajan mutinoita. Sieltä välittyy se valtava energia, joka on piilotettu Gonzálesin välinpitämättömältä kuulostavan ulosannin taakse. Tästä syystä neljän vuoden takainen debyytti Veneer oli erityinen tapaus. Tismalleen samasta syystä myös tuore In Our Nature -albumi on säväyttävä levy. Heti alusta saakka on selvää, että biisit ovat taattua Gonzáles-laatua. Albumin kohokohdaksi nousee Massive Attack -cover Tear Drop. Siinä länsinaapurin trubaduurin raaka ilmaisu johdattaa eteerisen alkuperäiskappaleen aivan uusiin surumielisyyden ulottuvuuksiin. Varsinaisia notkahduksia albumilla ei ole. Mikä sitten on muuttunut neljän vuoden aikana? Eipä juuri mikään. Tunnelma albumilla ei ehkä ole aivan yhtä alakuloinen kuin esikoislevyllä, mutta siinäpä se. Kakkosalbumin, etenkin näin hyvän, voi ehkä tehdä samalla kaavalla kuin debyytin. Tämän jälkeen pitäisi pystyä tarjoamaan jotain uuttakin. Jarno Hartikainen ”Veneer 2.0” Musta jää Ohjaus ja käsikirjoitus Petri Kotwica, pääosissa Outi Mäenpää, Martti Suosalo, Ria Kataja. Petri Kotwican ohjaama Musta jää on jälleen yksi todiste kotimaisen elokuvan ammattimaisuuden, tasaisen laadun ja erityisesti etevän elokuvanäyttelemisen vakiintumisesta. Tätäkin elokuvaa suorastaan kantavat huikeat näyttelijäsuoritukset, joista ylitse muiden nousee elämänsä roolissa oleva Outi Mäenpää. Mäenpään terävästi valkokankaalle piirtämä Saara on tyylikäs uranainen täydellisessä avioliitossa. Arkkitehtiaviomies on rakentanut trendikkäät onnen kulissit itse suunnittelemaansa luksuslukaalia myöten. Saaran elämän korttitalon romauttaa miehen uskottomuus. Kovin tavanomaisesta lähtöasetelmasta huolimatta kolmiodraamaa kääntyy vallan vieraille raiteille. Siitä kehkeytyy kipinöivä ja psykologisesti tarkkanäköisen rankka ihmissuhdehetteikkö. Varsinaiseen alitajuntasuohon upotaan vaimon ja rakastajattaren välille kehittyvän ystävyyden ja roolileikin myötä. Kauniit talvikuvat luovat taustan hyytäville tunteilla ja jäisille jännitteille. Samaa sielunmaisemaa maalaa Eicca Toppisen viileä sellomusiikki. Tunnelma kietoo katsoja emotionaaliseen kuristusotteeseen, joka kuitenkin hieman hellittää vapautuksen lupauksen sisältävässä loppukohtauksessa. Pateettisuudelta elokuvan pelastaa juuri taustalla häilyvä usko anteeksiantoon ja uuteen mahdollisuuteen. Kotwica ei pelkää käsitellä suuria tunteita ja vakavia aiheita ihon alle menevällä rankkuudella, joka joistakin epäuskottavista käänteistä huolimatta saavuttaa emotionaalisen uskottavuuden. Kotwican käsikirjoituksen työstämiseen uhraama aika näkyy Mustassa jäässä loppuun asti harkittuna kokonaisuutena. Marjo Kovanen ”Riipaisevia välähdyksiä ihmisyyden olemuksen teemoihin.” Samalla miehellä on Mustassa jäässä suhde sekä Outi Mäenpäähän että Ria Katajaan. Asiat menevät mielenkiintoisiksi, kun naiset ystävystyvät. Kari Salmelainen: Tahdon olla sun napakymppis (Flamingo 1986) NAPAKYMPPI-SEURANHAKUOHJELMA lienee suomalaisen tv-viihteen legendarisimpia ohjelmia. Sen lupsakkana juontajana toimi Kari Salmelainen, joka suosionsa huipulla kokeili myös laulajanuraa. Salmelaiselta ilmestyi joululevy sekä perusiskelmää, kuten 1980-luvun puolivälissä tehtailtu Tahdon olla sun napakymppis -lp. Levyllä juontaja luotti kovan luokan ammattilaisiin tuotannossa, sillä sävellyksistä ja sovituksista vastasi Kassu Halonen ja sanoituksista Vexi Salmi. On kuitenkin huomionarvoista, että edes tämä, kauniisti sanottuna vaihtelevissa projekteissa mukana ollut kaksikko ei halunnut esiintyä Salmelaisen levyllä omilla nimillään, vaan Halonen oli Kimmo Kaislaranta ja Salmi A. Ollikainen. Kari Salmelainen on yllättävän hyvä iskelmälaulaja eikä hänen äänensä ole merkittävästi huonompi kuin vaikka Kari Tapion tai Matti Eskon. Levyn sävellykset ja sovitukset ovat taattua liukuhihnaiskelmää eli rimaa ei ylitetä kirkkaasti, mutta ei alitetakaan. Tekstien välittämä maailmankuva on kuitenkin jotain sellaista, mistä nuori idealisti ei haluaisi tietää mitään. Salmelaisen laulutekstien sukupuolirooleissa riittäisi naistutkimuksen opiskelijalle tutkittavaa. Miehet ovat keski-ikäisiä suomalaisia, jotka ovat lähteneet pientilalta etelän lämpöön juomaan drinkkejä auringossa. Naiset taas ovat nuoria ja etelämaalaisia. Kun kaksi sukupuolta ja kulttuuria kohtaavat, nainen lämpiää ensimmäisestä silmäniskusta. ”Valkoinen mies ja rintakarvaa / tuloksen kyllä kohta arvaa / petona kaikki naiset on kimpussain”, Salmelainen laulaa Karibian-reissustaan. Mies saattaa tehdä aloitteen myös olemalla pitkän takin alla lähes alasti ja aukomalla takkia naisen ikkunan alla (kappaleessa Eleonoora). Aiheuttaako inhonväristyksiä? Niin tekee musiikkikin, kun sovinistiset tekstit lauletaan machomiehen äänenpainoilla ja kannessa hymyilee Salmelaisen viiksekäs naama. Ylen äänilevystön tietokannan mukaan Salmelainen on julkaissut myös lastenlaulusinglen. Sitä ei toivottavasti yksikään lapsi ole ikinä kuullut. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Kaukana napakympistä 13 Persepolis Ohjaus: Marjane Satrapi, Vincent Paronnaud (Ranska) Persepolis on Marjane Satrapin omaelämäkerrallinen sarjakuva tytöstä, joka varttuu vallankumouksen ja sodan runtelemassa Iranissa ja joutuu maanpakoon lähtiessään repimään itsensä juuriltaan. Tarinan pohjalta on syntynyt vuoden paras animaatio. Mustavalkoinen visuaalinen maailma istuu erinomaisesti traagisiakin sävyjä saavaan, pohjimmiltaan lämminhenkiseen aitoon tarinaan. Ilman raskasta paatosta elokuva välittää suvaitsevaisuuden ja vapauden sanomaa ironialla höystettynä kuvatessaan ihmisten arkipäivää fundamentalistisessa yhteiskunnassa sekä muukalaisuuden tunnetta vieraalla maalla. Elokuva on myös kurkistus etäisten uutiskuvien taakse ja tervetullut inhimillinen näkökulma Iranin tragediaan. Lapsen silmin nähdään, miten ihmiset elävät ihmisten elämää yhteiskunnallisten mullistustenkin keskellä. Iron Maiden säestää teini-iän kapinaa Iranissakin, vaikka musiikki on hankittava pimeiltä markkinoilta. Animaatio on oiva tapa universaalistaa muukalaisuuden ja ulkopuolisuuden tunteet. Tyylitelty piirrosjälki luo uniikin, etnistä eksoottisuutta vieroksuvan maailman, joka irrottaa tarinan selkeästä ajasta ja paikasta, ja saa samastumaan yli etnisten rajojen. Hienoisella feministisellä otteella elokuva kuvaa riipaisevasti kasvoja hunnun takana ja kertoo vahvan naisen selviytymistarinaa älykkäästi ja lämpimällä huumorilla. Erityisen merkityksen saa solidaarisuuden ja tunnesiteiden vahva ketju, joka yhdistää Satrapin suvun naissukupolvet. Tätä nykyä ranskalaistunut Satrapi tuo kauniin kaihoisasti esille maahanmuuttajan identiteettiongelmat, ikuisen kaipuun ja toisaalta vahvat juuret, jotka kantavat. Marjo Kovanen ”Erinomaisen ajankohtainen tarina tämän päivän Euroopasta.” Teini-iän kapinointi Iranissa on länsimaita vaikeampaa, kuten animaatio Persepolis osoittaa. Dave Lindholm purkaa mieltään kirjoittamalla lauluja. Vaikka musiikki on ammatti, suosikkilevyjen kuuntelu toimii edelleen terapiana. TIETYISSÄ ELÄMÄNVAIHEISSA musiikki on ollut Dave Lindholmille ainoa asia, jossa on tuntunut olevan jotain järkeä. Kitara, kynä ja paperi ovat toimineet terapiavälineinä, kun Lindholm on selvittänyt sisintänsä musiikkiin. ”En joudu märehtimään asioita, vaan pystyn purkamaan ne auki. Enkä pelkästään sanoilla, vaan ihan samalla tavalla sävelillä.” Lindholmin musiikki on osoittautunut terapeuttiseksi myös kuuntelijoille. Silloin tällöin tuntemattomat ihmiset tulevat kertomaan Lindholmille, kuinka ovat saaneet voimaa hänen musiikistaan. ”Hyvältä se tuntuu, tietenkin.” Elämän mittainen yhteiselo musiikin kanssa on tuottanut Suomen eturivin lauluntekijälle välillä ahdistustakin. Nuorena muusikkona Lindholm pelkäsi hiljaisia kausia, jolloin kirjoittaminen ei luonnistunut. Sittemmin hän on päässyt pelosta yli. Musiikin tekeminen ei ole pakonomaista. ”Silloin mietti, että kuolee kolmekymppisenä, että ehkä ne ajatukset olivat muutenkin lyhytkantoisempia.” LAUANTAINA LINDHOLM kiipesi Paviljongin lavalle seuranaan jousisektio ja kapellimestari Otto Donner. Uransa ensimmäisellä konserttisalikiertueella Lindholm esittää uusina sovituksina kappaleita koko 36-vuotisen uransa ajalta. Siellä hän siis laulujensa kautta avautuu salilliselle ventovieraita ihmisiä. Lauluntekijästä itsestään siinä ei ole mitään ihmeellistä. ”Eihän ne ole mitään paljastusstooreja. Monet eivät edes tajua, mitkä biiseistä ovat henkilökohtaisia.” Lindholm korostaa, että hänen laulunsa syntyvät mitä erilaisimmissa tunnetiloissa. Hän viittaa kintaalla myytille taiteilijasta, joka rypee tuskassaan ja ammentaa inspiraationsa sieltä. ”Se on hienon kuuloista, siinä on romantiikkaa. Ihmiset haluaa uskoa siihen.” Lindholmin mukaan ilo ja tylsyyskin on osattava valjastaa musiikiksi. ”Se vaatii taitoa, se ei synny keneltä tahansa.” VUONNA 1952 syntynyt Lindholm sai ensimmäisen kitaransa 13-vuotiaana. Ensimmäisen kerran Lindholmia kuultiin levyllä vuonna 1971. Sen jälkeen yksistään soololevyjä levyjä on syntynyt yli kaksikymmentä. Tyylit ja yhtyeet ovat vaihtuneet tiheään. Suhde musiikkiin ei ole kuitenkaan typistynyt vain ammatilliseksi. Edelleen Lindholm pystyy fiilistelemään vanhoja suosikkilevyjään kuunnellen. ”Se on oikeastaan hauskanpitoa. Mutta eikös se ole vähän kuin terapiaa?” Jarno Hartikainen En joudu märehtimään asioita, vaan pystyn purkamaan ne auki. Enkä pelkästään sanoilla, vaan ihan samalla tavalla sävelillä.” ” Dave Lindholm ja Otto Donner kiertävät jousiorkesterin kanssa Suomea parhaillaan. sanoin ja sävelin
POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Ke 17.10. JKL-Punk-HCSessions: Intohimo (SWE) + Starlight Nine. To 18.10. The 69 Eyes + Deep Insight. Pe 19.10. Endstand + Manifesto Jukebox + Lighthouse Project. La 20.10. Liekki + Beagon. Ke 24.10. Husky Rescue. To 25.10. CMX. Pe 26.10. Insomnium + Ghost Brigade. La 27.10. Major Label + Wrecking Queens + Gotham Od. + Manufacturer's Pride. Su 28.10. The Duskfall (SWE) + Perfect Chaos. Bar 68: Pe 19.10. Before The Dawn. Pe 26.10. Ville Leinonen plays Danzig + Braineaters plays Misfits. Poppari (ent. Jazz Bar): Ke 17.10. Lumi Quarter. To 18.10. Marc Ducret trio. Pe 19.10. Boogie Chillen -Klubi: Jussi ”Jo’ Buddy” Raulamo. La 20.10. The Surftones. To 25.10. KVALDA Levynjulkaisukonsertti. Pe 26.10. Kala ja Laivoja. La 27.10. Kala ja Laivoja. Ilokivi: Ke 17.10. Hear esittää: The Inmost Night. Suruaika + Ultranoir + Kivelå. Pe 19.10. Puolue ry. presents ”The Theory of Rock I”: Queue + Kurouma + Vegard Ulvang. La 20.10. Alternative Rock Spectacular V: Radar + Supernova Crush + Kid Cameleon. Vakiopaine: La 20.10. Valley Below. La 27.10. Colm Lynch (IRL). Red Neck: To 18.10. Hevimetsä -Klubi. Pe 19.10. Esa Eloranta Trio. To 25.10. Hevimetsä -Klubi. Pe 26.10. Greedy Pig. Paviljonki: Su 21.10. Riku Niemi Orchestra & Jorma Kääriäinen. Jyväshovi: Ti 16.10. Janne Tulkki & Tulinen Sydän. Pe 19.10. Jore Marjaranta + Swingers Co. Katse: Pe 19.10. Martti Vainaa ja Sallitut Aineet. La 20.10. The Mothafunkers. Ke 24.10. Lost Madison. To 25.10. Gregor Harmaa Duo. Pe 26.10. Ozzy Osbourne Tribute. La 27.10. Korento. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto – Arkkitehti. Studio: Valon Rakenteet – William J.R. Curtisin valokuvia. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: Jyväskylän taiteilijaseuran vuosinäyttely. Galleria Harmonia: 28.10. asti Tuomas Hallivuon päiväkirjasta suomi. Keski-Suomen Museo: Perusnäyttelyt Keski-Suomi – maakuntako sekin on? Jyväskylä – kaupunkiko sekin on? Alahalli: Jyväskylän vaakuna. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Aikamatka – käsityön historiaa, Käsityössä elämän tuntu ja Komeasti juhlaan – tämän päivän kansallispuvut. Vaihtuvien näyttelyiden tila: Ryijykuume!. Galleria: 28.10. asti Riitta Nelimarkka – Hermoraunio ja muita ryijyjä. Näytön paikka: 28.10. asti Ajateltuja punoksia. TEATTERI Jyväskylän kaupunginteatteri: Ke 17.10. Viulunsoittaja Katolla klo 13 ja klo 19. Pe 19.10. Mihin sateenkaari päättyy klo 19. La 20.10. Mimmi lehmän seikkailut klo 13. Mihin sateenkaari päättyy klo 13. Mimmi lehmän seikkailut klo 16. Viulunsoittaja katolla klo 19. Ke 24.10. Arvoituksellisia muunnelmia klo 19. To 25.10. Mihin sateenkaari päättyy klo 19. Pe 26.10. Viulunsoittaja katolla klo 19. La 27.10. Mimmi lehmän seikkailut klo 13. Viulunsoittaja katolla klo 13. Jälkiä iholla klo 19. Mihin sateenkaari päättyy klo 19. Huoneteatteri: Pe 19.10. Alastonkuvia klo 19. La 20.10. Alastonkuvia klo 19. Su 21.10. Alastonkuvia klo 15. Ke 24.10. Kirjoituksia kellarista klo 19. To 25.10. Kirjoituksia kellarista klo 19. Pe 26.10. Alastonkuvia klo 19. La 27.10. Alastonkuvia klo 19. Su 28.10. Alastonkuvia klo 15. Vakiopaine: La 20.10. Ke 24.10. To 25.10. La 27.10. Su 28.10. Kahdeksan naista klo 19. ELOKUVAT Kampus Kino: Ti 16.10. Hetki Lyö / Time klo 19. Ti 23.10. Ihmisen pojat / Children Of Men klo 19. Toveruus: Ma 15.10. Chaos. Ma 22.10. Jasminium. IT-Dynamon auditoriossa klo 19. Elokuva-arkisto: Ke 17.10. Naisen Kosto. Ke 24.10. Pahat Nukkuvat Hyvin. IT-Dynamon auditoriossa klo 18. MUUTA Ilokivi: Su 21.10. Levymessut klo 1116. Ke 24.10. Kaitafilmifestivaalit klo 19–01. Pe 26.10. Seisomapaikka. La 27.10. Seisomapaikka. Menovinkit osoitteeseen jylkkari-menot@jyy.fi MENOT 15.10.–29.10. 14 Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Usein, kun mä kerron porukalle, et oon Keravalta, niin ne alkaa nauraa. Ja sit alkaa se Keravan kollit -läppä. Rane on kingi ja niin edelleen. Kerava tunnetaan tasan Vintiöistä ja siitä, et siel on vankila. Ei me nyt oikeesti Keravalla mitään seiniä potkita, mut ei se kyl mikään viihteen metropolikaan oo. Tyypillinen perjantai-ilta Keravalla on sitä, et amikset vetää rokkikorolloillaan kessimunkkia torin ja aseman väliä, ja pissikset venaa Hesen kulmalla kyytiä. Ja teinit istuu pussikaljalla Aurinkomäellä eli Arskalla. Päivisin Arska on pääasiassa spurgujen miehittämä. Jos Keravalla haluu jotain safkaa kymmenen jälkeen illalla, niin vaihtoehdot on Kotipizza, Kebab-pizzeria tai kirjaston kulman snägäri. Noin puolet Keravan ravintoloista ja baareista on muuten samojen turkkilaisten omistuksessa. Mua risoo sellaset keravalaiset, jotka kuvittelee olevansa stadilaisia. Joo, no ei olla. Siinä tulee viel Vantaa vastaan ennen ku päästään edes Kehä kolmoselle. Eikä Keravalla oo myöskään leffateatteria. Järvenpäässäkin on, vaik se on samanlainen käpykylä. No, mut huonomminki ois voinu käydä; en sentään syntyny Korsoon. Niina Vieno Kirjoittaja on viettänyt yli 20 vuotta elämästään Keravalla onnistuen selviytymään normaalina ihmisenä. Ankka (Anas platyrhynchos domestica) Parempi kuin Korso Ti 23.10. klo 19 Alfonso Cuarón: Ihmisen pojat / Children of Men (UK/USA, 2006) K15 Tehdään tämä heti selväksi: Ihmisen pojat on vuoden vaikuttavimpia elokuvia. Alfonso Cuarón käänsi P.D. Jamesin scifistisen seikkailuromaanin ahdistavaksi allegoriaksi maailman nykymenosta, jossa lohtua ei paljon näy. Mahtava elokuva on 2000-luvun vastine Bladerunnerille – teattereissa flopannut leffa tulee kohoamaan klassikon asemaan, kun sen arvo tunnistetaan. Tsekkaa etenkin Michael Caine hurmaavana vanhana 2000-luvun hippinä. Ti 30.10. Night Visions liput 4 e, kaksi leffaa 7 e Klo 19 Yuen Woo-Ping: Snake In The Eagle’s Shadow / Kotkan varjossa (Hongkong, 1978) K15 Snake In The Eagle’s Shadow ja samoihin aikoihin ilmestynyt Drunken Master tekivät Jackie Chanista Hongkongissa tähden. Molemmat elokuvat ohjasi Yuen Woo-ping, joka tunnetaan nykyään muun muassa Matrixin taistelukoreografiat suunnitelleena henkilönä. Snakessa yhdisteltiin kungfuilua ja komiikkaa tavalla, jota on hyödynnetty 1970-luvun lopun jälkeen varsin monessa muussakin elokuvassa. Klo 21 Kathryn Bigelow: Near Dark (Yhdysvallat, 1987) K18 Vampyyreistä on tehty elokuvia melkein yhtä pitkään kuin elokuvia on ollut olemassa. Kathryn Bigelow’n modernisointi sijoitti verenimijät Yhdysvaltojen etelään, mutta säilytti heidän romanttisen ytimensä. Tiukkojen toimintakohtausten ja Tangerine Dreamin soundtrackin lisäksi leffasta voi bongailla James ”Bigelow’n ex” Cameronin vakionäyttelijäkaartia. Olli Sulopuisto kampus kino H EIKKI V IHEMÄKI Suoramarkkinointi Mega Oy on vuonna 1986 perustettu, Suomen suurin telemarkkinointiyritys. Toimimme Suomessa 13 paikkakunnalla työllistäen yli 300 henkilöä. Kuulumme Talentum-konserniin (www.talentum.?). Haemme Jyväskylän toimistoon iltavuoroon PUHELINMYYJIÄ markkinoimaan ammattija erikoislehtiä, kerhoja ja jäsenyyksiä kotitalouksille (mm. MikroPC). Työ on osa-aikatyötä 3–6 iltana viikossa, joten se sopii hyvin opiskelijalle tai lisäansioita haluavalle. Maksamme takuutuntipalkan tai kilpailukykyisen provision tulostesi mukaan. Kysy myös päivätöitä. SOITA, NIIN KERROMME LISÄÄ • puh. (014) 449 7652 Asemakatu 11 A, 40100 Jyväskylä • www.sm-mega.?
15 LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11 – 16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.fi/ruokalista.php Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,20 e – muut 5,00 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 42,00 e, muille 50,00 e. MA 15.10. Kukkakaalikeitto Sitruunainen kalaleike Jauhelihalasagne TI 16.10. Kasvispapupata Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 17.10. Pinaattiohukaiset Oopperakellarin silakat Possustroganoff TO 18.10. Kasvis-linssikastike, spaghetti Savukalakastike, spaghetti Jauhelihapihvit, tomaattikastike PE 19.10. Kasvispizza Kaalikääryleet Tulinen lihapata MA 22.10. Aurajuustokiusaus Keitetyt nakit, perunasose Jauhelihakastike Broiler-kookoskeitto TI 23.10. Kasvisjuustokeitto Merellinen lasagne Broilerleike KE 24.10. Purjo-perunavuoka Kalamurekepihvi Yrttikalkkunakastike TO 25.10. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerpyörykät PE 26.10. Kasvisjuustokastike, spaghetti Jauhelihakastike, spaghetti Kebabpyttipannu Absolutistinen Nollapiste JYVÄSKYLÄSSÄ EI muinoin viina virrannut. Jyväskylän Ylioppilaiden Raittiusyhdistys JYRY oli JYYn historiikin mukaan 1930-luvulla niin suosittu, että sen toimintaan kuului lähes 90 prosenttia kaupungin korkeakouluopiskelijoista. Samaan aikaan Helsingin ja Turun raittiusyhdistyksiin kuului muutama hassu akateeminen nuori. Jyväskylässä ei käyty baareissa opiskelun lomassa eikä juotu edes vappuna. Vähitellen ajat kuitenkin muuttuivat, ja JYRYn toiminta loppui 1960-luvulla. Ylioppilaskunnan aatteellisten yhdistysten tilalle tulivat opiskelijoiden kotiseutukaipuuta helpottavat osakunnat ja niiden tilalle oppiaineiden identiteettejä vahvistavat ainejärjestöt. Minkään oppiaineen opiskelijat eivät tiettävästi ole toistensa klooneja, joten luulisi, että tietyn maailmankatsomuksen ympärille rakentuville yhdistyksille olisi edelleen tilausta toimimaan ainejärjestöjen rinnalla. Ainakin tuossa alapuolella olevasta järjestöpalstasta päätellen kristinusko on suunnilleen ainoa aate, jolle löytyy omia yhdistyksiä Jyväskylän opiskelijapiireistä. JOUKOSSAMME ON edelleen opiskelijoita, jotka eivät juo viinaa. Heitä näkee silloin tällöin ainejärjestön illanvietoissa, mutta useimmiten ei. En kuulu itse heihin, joten en tiedä, mitä he tekevät silloin, kun muut puhuvat henkeviä tuopin ääressä. Ehkä he opiskelevat, urheilevat tai viettävät aikaa ystäviensä kanssa, mutta en voi olla ihan varma tästä. Pahimmassa tapauksessa he istuvat kotona yksin, eivätkä täysin omasta tahdostaan. Yksi tai kaksi absolutistia per ainejärjestö ei vielä saa kummoisia bileitä aikaan, mutta kaikkien parinkymmenen ainejärjestön selväpäät kyllä. Eikä niissä tapahtumissa tarvitsisi kenenkään turhautua toisten humaltumiseen. Raittiusyhdistyksen tarinan perusteella voisi päätellä alkoholittoman yhdessäolon sosiaalisen tilauksen jääneen 1930-luvulle, mutta en aivan usko asian olevan näin. Toiminta, joka tähtää samanhenkisten ihmisten toisiinsa tutustumiseen, on aina erittäin kannatettavaa, ja niin olisi absolutistienkin ajanvietto yhdessä. Perustakaa vaikka Absolutistinen Nollapiste -niminen bändi, jonka keikat eivät mene pilalle ainakaan soittajien ryyppäämisen takia. RAITTIUS ON jostain syystä vanhanaikainen sana, jolla on tiukkapipoinen kaiku. Niin ei tarvitsisi olla. Kuka ottaisi asiakseen herättää henkiin JYRYn ja osoittaa, ettei ilo ilman viinaa ole teeskentelyä? Koska tunnen hauskoja absolutisteja, tiedän, ettei se ole. Mikko Mattlar PEDAGO Pedagon sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 31.10. klo. 18.00 Ilokiven takaosassa. Esillä sääntömääräiset asiat, mm. uuden hallituksen valinta, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008. Tervetuloa! JANO Jyväskylän yliopiston aineenopettajiksi opiskelevien ainejärjestön Jano ry:n vuosikokous torstaina 25.10.2007 klo 18 Sohwin kabinetissa. Esityslistalla mm. uuden hallituksen valinta. Kokouskutsu nähtävillä C-rakennuksen ilmoitustaululla, harjoittelijoiden huoneella Normaalikoululla tai http://groups.jyu.fi/jano/ OSAKUNNAT Osakuntien leffailta to 18.10 Juomatehtaalla, tule ilmaiseksi leffaan! Osakuntien yhteinen Sumusuunnistus Harjulla 24.10.2007 klo 20 (vko 43). Lähtö tuttuun tyyliin Kesäteatterin luota klo 20. Tervetuloa uudet ja vanhat! Lisätiedot ja ilmoittautuminen netissä: http://groups.jyu.fi/epok/tapahtumat/ SUOMEN EV.LUT OPISKELIJAJA KOULULAISLÄHETYS Tervetuloa opiskelijailtoihin torstaisin klo 18.30 Keljon kirkolle (Keljonkatu 28). Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki (p. 0505714564) päivystää keskiviikkoisin klo 14-16 OPKOn toimistolla (Vapaudenkatu 24 B, käynti Cygnaeuksenkadun puolelta). 4.10. Suuri pienoisevankeliumi. Virpi Rinne. Joh. 3: 16 11.10. Samarialainen nainen saa armon. Petri Harju. Joh. 4:1-42 18.10. Isä ja Poika ovat yhtä. Sami Liukkonen. Joh. 5 25.10. Musiikkivieras Janne Könönen EVANKELISET OPISKELIJAT Kohti ihmistä, kohti Sanaa, kohti sinua! Tule lauantaisin Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5) seitsemän jälkeen nauttimaan elämästä. Tulossa: 20.10. Raamattu – mitä, missä, milloin? Arto Hukari. Olet tervetullut myös messuun sunnuntaisin klo 12 Lutherin kirkolle! EXTRA: 26.-28.10. Pieni suuri Raamattukurssi ensimmäisestä Pietarin kirjeestä – opettajina Erkki Koskenniemi ja Petri Harju. Raamiksesta ja muusta tietoa Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.fi tai osoitteesta www.sley.fi/eo/jkl/ Järjestöilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari-jarjestot@lists.jyu.fi. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia tarvittaessa. Palsta ilmestyy jokaisessa numerossa. JYT aloittaa mustalla huumorilla Tragikomiikka ja musta huumori värittävät Jyväskylän ylioppilasteatterin syksyn ensimmäistä esitystä Variksen veli, joka saa ensi-iltansa 25. lokakuuta. Sirkku Peltolan vuonna 1991 kirjoittama näytelmä on tragikoominen kertomus ihmisistä, joiden elämä on pysähtynyt paikoilleen. Pääosassa on maalta kaupunkiin muuttanut veljespari, joka elää äitinsä kanssa ja uskoo variksen veren toimivan elämän eliksiirinä kohti parempaa huomista. Yksinkertaiselta tuntuva teksti kätkee alleen suuria teemoja kuten lähtemisen ja muutoksen vaikeuden, totuuden pelon ja kuoleman. Esityspäivämäärät ovat to 25.10., su 28.10., ma 29.10., to 1.11., su 4.11., ma 5.11., to 8.11., su 11.11. ja ma 12.11. Kaikki esitykset alkavat kello 19. Esityspaikkana toimii ylioppilastalo Ilokiven monitoimitila.
Hinta 1,20 Iltalehti ja Ilona yhteishintaan 1,70 ALKOHOLISTI PERHEESSA OSTA ROHKEA ON OutiMäenpään ILONA 0,50 .. STIPENDEJÄ OPISKELIJOILLE Kaatuneiden Muistosäätiö jakaa opiskelustipendejä yliopistoissa ja korkeakouluissa perustutkintoa opiskeleville vähävaraisten rintamamiesperheiden lapsille. Tarkemmat ehdot hakemuslomakkeella, jonka saa internetsivuiltamme www.kolumbus.fi/kaatuneiden.muistosaatio. Lomakkeen voi tilata myös sähköpostitse: kaatuneiden.muistosaatio@kolumbus.fi tai poikkeustapauksessa puhelimitse 14.11. asti tiistaisin klo 11-13, puh. 09-449 412. Hakuaika päättyy 30.11.2007. Stipendit jaetaan huhtikuussa 2008. Hakemukset toimitetaan postitse os. Kaatuneiden Muistosäätiö, Arkadiankatu 12 B, 00100 Helsinki. KAATUNEIDEN MUISTOSÄÄTIÖ Hallitus • Kaipaatko perustaitoja kirjoittamisen eri alueilta? • Etsitkö uusia näkökulmia luovaan ja tieteelliseen kirjoittamiseen? Tarjonnassamme monipuolista kirjoittajakoulutusta tavoitteellisille kirjoittajille! Opinnoissa perehdytään kirjoittamisen prosessiin ja hiotaan omaa ilmaisua palautteen avulla. HAKU KIRJOITTAMISEN PERUSOPINTOIHIN KÄYNNISSÄ! Haku tammikuussa 2008 alkaviin kirjoittamisen perusopintoihin 31.10.2007 ja syksyllä 2008 alkaviin opintoihin 15.5.2008 mennessä. Lisätietoa ja hakuohjeet: www.avoin.jyu.fi/kirjoittaminen. Aineopintoihin on jatkuva ilmoittautuminen. TAIDEAINEIDEN TARJONNASSAMME MYÖS • Taiteen historia I ja II -kurssit osana Taidehistorian perusopintoja • Kulttuuriantropologia -kurssi osana Intercultural Studies perusopintoja • Kirjallisuuden perusja aineopinnot • Klassikot ja mestarit -verkkokurssi • Katsomisen taito -verkkokurssi Kaikille avoimia yliopisto-opintoja joustavasti ja monimuotoisesti myös etäopiskellen www.avoin.jyu.fi Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto tarjoaa mahdollisuuden opiskella yliopisto-opintoja joustavasti ympäri vuoden. Opintotarjonnassa on lähes 60 eri oppiaineen opintoja. Opetusta järjestetään Jyväskylän toimipisteen lisäksi Helsingin palvelupisteessä sekä yhteistyöoppilaitoksissa ympäri Suomea. Opinnot voi liittää myös osaksi yliopistotutkintoa.