Jyväskylän ylioppilaslehti 14. joulukuuta 2015 – 24. tammikuuta 2016 55. vuosikerta 11 haalarimerkkien tekijänoikeudet puhuttavat harjoittelimme kuukauden selkounia Viimeinen tikkutehdas kampuksen rauhalliset keitaat jukka ammondt lauloi tiensä paavin sydämeen Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari twitter.com/jylkkari
M ennyt vuosi on ollut korkeakoulukentälle haasteellinen. Hallitus on jatkanut koulutukseen ja tieteeseen kohdistettuja leikkauksia, joiden vaikutuksia tullaan maksamaan vielä useiden vuosien päästä. Kiristynyt taloudellinen ja yhteiskunnallinen ilmapiiri on näkynyt myös yliopistoissa. Poliitikkojen ja päättäjien puhe toiminnan tehostamisesta ja yhteistyön lisäämisestä tarkoittaa käytännössä usein leikkauksia ja työpaikkojen karsimista. Yliopistojen henkilökunnan huoli on ymmärrettävää, kun hallitus vaatii yhä pienemmillä resursseilla aina vaan parempaa tulosta. Tämä toimintamalli ei ole kestävä. Jatkuva leikkaaminen johtaa väistämättä henkilöstön väsymiseen ja turhautumiseen, mikä puolestaan näkyy opiskelijoiden arjessa. Huolena on, että opetuksen laatu kärsii, jolloin opiskelijat eivät saa yliopistosta ansaitsemaansa koulutusta. Huono tulevaisuudenkuva on myös se, jossa lupaavat tutkijanalut eivät enää näe yliopistomaailmaa mielenkiintoisena työpaikkana. TaloudellisesTa synkkyydesTä huolimatta mennyt vuosi on nostanut esiin myös positiivisia asioita. On ollut rohkaisevaa seurata sitä yhteisöllisyyttä ja yksimielisyyttä, jolla opiskelijajärjestöt ja yliopistojen henkilökunta ovat vastustaneet vahingollista leikkauspolitiikka. On ensiarvoisen tärkeää, että korkeakoulumaailma jatkaa myös vuonna 2016 tätä työtä, jottei koulutukselle vahingollista politiikkaa enää jatkettaisi. Koulutuksen etua täytyy puolustaa jatkuvasti Toivoa sopii, että järjen ääni voittaa lopulta. Kampuksen kaduilla, kirjastolla, ruokaloissa ja illanvietoissa näkee päivittäin niin paljon energiaa ja kuulee niin paljon innostavia keskusteluja, ettei syytä lohduttomuuteen ole. Tämä ja seuraavatkin opiskelijasukupolvet varmistavat sen, että tiede, kulttuuri ja sivistys eivät katoa tästä maasta. Kun sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus, se tarkoittaa juuri tätä. Opiskeluaika on koko yhteiskunnan kannalta merkittävää, sillä silloin koulitaan ne henkilöt, jotka määräävät muutamien vuosien kuluttua maan asioista. Mennyt vuosi on osoittanut sen, että opiskelijoissa on paljon energiaa ja halua parempaan tulevaisuuteen. Vuoden 2015 viimeinen Jylkkäri on minulle erityinen myös henkilökohtaisella tasolla. Kun aloitin lehden päätoimittajana kesän jälkeen, en osannut lainkaan aavistaa kuinka palkitsevaa uusi työni tulisi olemaan. Parasta on kuitenkin se, että ensi vuonna on edessä lisää mielenkiintoisia haasteita niin minulle itselleni kuin myös Jyväskylän ylioppilaslehdelle. Lähitulevaisuudessa Jylkkärissä nähdään joitakin uudistuksia, jotka tulevat varmasti parantamaan yhteistä lehteämme entisestään. Suoraan tämän palstan alapuolella on tietoa siitä, kuinka sinä lukijana voit vaikuttaa Jylkkärin tulevaisuuteen. Toivotan kaikille hyvää vuodenvaihdetta. Seuraava Jylkkäri ilmestyy tammikuun loppupuolella. Nähdään silloin! Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi Toivoa sopii, eTTä järjen ääni voiTTaa lopulTa. Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 AnnA pAlAutettA Jylkkärille! Keräämme palautetta Jylkkäristä. Käy vastaamassa kyselyyn osoitteessa: Jylkkari.fi/palautekysely Vastaaminen vie noin kymmenen minuuttia. Kysely on auki 18. tammikuuta asti.
Kartalla Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymisviikolla. Seuraava avustajapalaveri pidetään tammikuun loppupuolella. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. Kaikki Jylkkärin tekemisestä kiinnostuneet voivat liittyä Facebook-ryhmään Jylkkärin avustajat. seuraavaT avusTaJapalaveriT ilmoiTukseT Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin alkuvuoden ilmestymispäivät: 25.1. 15.2. 7.3. 29.3. 25.4. Jylkkärin ToimiTus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Unto Luoto sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Jylkkärin toimitus Painos: 6000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 ”There is nOThing in The Us COnsTiTUTiOn ThAT PrOTeCTs yOU frOM Being Offended By The TrUTh.” Astrofyysikko Neil deGrasse Tyson Twitterissä 28. marraskuuta Päivisin kampuksella riittää väkeä välillä tungokseen asti, mikä voi käydä hermoille. Yliopiston alueelta löytyy kuitenkin myös sopukoita, joissa opiskelija saattaa viettää hetken yksin omien ajatustensa parissa. ylisTönmäen luontopolulla voi hengähtää hetken metsän keskellä ja unohtaa luentosalien tunkkaisen ilman. Ylistönrinteellä opiskeleville luontopolku on vain yhden tienylityksen päässä. Mukaan kannattaa varata oikeanlaiset kengät. Muista myös varoa liukkaita kiviä ja lehtikasoja. aivan kampuksen kupeessa sijaitseva Moirislampi on oiva paikka istahtaa hetkeksi tutkailemaan omia ajatuksiaan. Lammessa ui myös paljon sorsia, jotka kärttävät ohikulkijoilta innokkaasti makupaloja. Lampi sijaitsee hyvällä paikalla kampuksen kupeessa ja lähellä keskustaa. Muista kuitenkin, että lammen jäälle ei talvella ole asiaa! seminaarinmäen päälTä löytyy hiekkatie, jota harva opiskelija käyttää. Lisämausteen lyhyeen polkuun tuovat Seminaarinmäen jylhät tammet, jotka ovat seisseet paikoillaan monen opiskelijasukupolven ajan. Hyppää joskus pois asflatilta ja poikkea mäntyjen reunustamalle polulle historian pariin. maTTilanniemen bja C-rakennukset ovat seisseet tyhjillään jo vuosikausia. Ylistönrinteen ja Seminaarinmäen välinen opiskelijaliikenne on katkeamatonta, mutta kulman takaa löytyy yllättävän rauhallinen hengähdyspaikka. Moottoritien humina voi häiritä, mutta itse Mattilanniemen nurmikenttä on lähes autio, mikä sopii yksinäistä hetkeä etsivälle. KOONtI Ja Kuvat: JaaKKO KINNuNeN
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 Tiedätkö, mitä haalareihisi pistät? haalarimerkiT. Muumeja, mietelauseita ja muokattuja mainoksia – haalarimerkkejä on myytävänä välittämään luultavasti jokaista viestiä, mitä kantaja vain keksii haluta kertoa. Edes haalarimerkeissä ei kuitenkaan kaikki ole sallittua. teksti Ines Sirén kuva Jylkkärin toimitus O piskelijoiden haalarikoristeiden myynnistä voi tulla ongelmallista, jos niihin lainaa sisältöä ilman lupaa. Hassunhauskalla lainakuvalla tienaava voi syyllistyä tekijänoikeuden tai tavaramerkin loukkaukseen. Tällaisessa tapauksessa oikeudenhaltija voi vaatia asiasta sanktioita. Näin kävi syksyllä 2014 Jyväskylän yliopiston ruotsin opiskelijoiden Svenska Klubbenille. Ainejärjestö sai Merkkimarkkinoiden jälkeen sähköpostia Moomin Characters Ltd:ltä, jossa tavaramerkin haltija kielsi Muumipapan kuvalla varustetun ”Pappa betalar” -merkin myynnin. ”Emme osanneet ollenkaan aavistaa, että merkki voisi olla ongelmallinen, koska monilla muilla ainejärjestöillä on esimerkiksi juuri Muumi-merkkejä”, kertoo Klubbenin puheenjohtaja Karla Reenilä. Käyttöoikeuksien loukkaamisen suhteen väliä on yleensä tuotteen myyntimäärällä ja sillä, vaihtaako raha omistajaa. Kymmenien tai satojen haalarimerkkien myynti esimerkiksi juuri Merkkimarkkinoilla voidaan lain silmissä nähdä ammattimaisena elinkeinotoimintana ja näin loukkaavana. ”Jos askartelee itselleen ja lahjaksi kaverilleen jonkun tavaramerkkiä loukkaavat haalarimerkit, ongelmaa tuskin on. Tällaisissa tapauksissa myöskään oikeudenhaltijalla ei liene intressiä puuttua asiaan”, kertoo immateriaalioikeuksiin perehtynyt KPMG:n legal counsel, juristi Heidi Härkönen. Mitä siis jää jäljelle, jos ilman lupaa lainattu materiaali on haalarimerkeissä kiellettyä sisältöä? TekijänOikeuksien Tai tavaramerkkioikeuksien suojaamia kuvia saa käyttää, mikäli niin kutsutun aidon parodian ehdot täyttyvät. Tekijänoikeuslain salliman vapaan muunnelman ehdot täyttyvät, mikäli teosta ei ole mahdollista sekoittaa alkuperäiseen, eikä se kilpaile alkuperäisen kanssa. ”Aika moni haalarimerkki voisi siis olla turvassa parodiaoikeuden perusteella. Se ei kuitenkaan ole automaatio, että vähän jos jotain tekijänoikeuden alaista teosta muuntelee, niin sitä saa myydä ihan vapaasti”, Härkönen sanoo. Haalarimerkkejä kaupatessa kannattaa huomioida muutkin lainkohdat. Käyttöoikeuksien loukkaamisen lisäksi voi sopimattomalla sisällöllä saada itselleen muitakin syytteitä. ”Jos jonkun henkilön kuva esitetään vaikkapa ördäys-dokaus-irstailu-merkin yhteydessä ja merkkiä sitten myydään eteenpäin, voi tällä henkilöllä olla aihetta tehdä rikosilmoitus kunnianloukkauksesta”, kertoo Härkönen. keskiverTO-Opiskelijan kannalta aiheen polttavin kysymys lienee se, pitääkö käyttöoikeuksia loukkaavat merkit irrottaa haalareista. Härkösen mukaan syytä huoleen ei ole. ”Ei ole säännöstä, jonka perusteella yksittäisen ihmisen tulisi lopettaa jonkin tällaisen tuotteen kuten haalarimerkin käyttäminen, jos hän on sen jo ostanut. Vastuussa on haalarimerkkiä myynyt.” Nettimeemeistä lainatut kuvat ovat yleistyneet haalarimerkeissä viime vuosina. Ei olE sääNNöstä, joNka pErustEElla yksittäisEN ihmisEN tulisi lopEttaa haalarimErkiN käyttämiNEN, jos häN oN sEN jo ostaNut. aika moNi haalarimErkki voisi siis olla turvassa parodiaoikEudEN pErustEElla. sE Ei kuitENkaaN olE automaatio. Esimerkkimerkkejä myyvistä ainejärjestöistä suuri osa piti haalarimerkkien immateriaalioikeuksia epäselvinä ja vaikeina tulkita. Asiaa pidettiin kuitenkin tärkeänä. Väitöskirjaa muotioikeudesta valmisteleva Härkönen kehottaa kaikkia ainejärjestöjä kiinnittämään aiheeseen huomiota. ”En tietenkään halua, että haalarimerkkiperinne kuolisi. Merkit ovat usein hyvin hauskoja ja itselläni oli aikoinaan Lapin yliopiston oikiksen vuosikurssillani reippaasti eniten haalarimerkkejä. Eivätkä niissäkään kaikki käyttöoikeudet tainneet olla kunnossa.”
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 laki. Pyysimme juristi Heidi Härköstä arvioimaan ainejärjestöjen nettikaupoissa myytävien merkkien tekijänoikeuksia ja tavaramerkkien käyttöä. Esimerkeiksi valittiin merkkejä, joista löytyy ”jotakin lainattua”. Juristi arvioi haalarimerkkien laillisuuden arttu Wiskari (Dumppi ry) – lupia ei kysytty. (Dumppi ry poisti Jylkkärin kysymyksen jälkeen merkin myynnistä käyttöoikeuksien selvittämisen ajaksi.) ”Arttu Wiskarin kuvasta tehty muunnelma ei mielestäni täytä itsenäisen ja omaperäisen luovan työn tulos -määritelmää, joten lupa kuvan käyttöön tulisi olla. Lyriikanpätkä tuskin ylittää tekijänoikeussuojaa, sillä siinä yhdistellään muutamaa hyvin yleistä yleiskielen sanaa yllätyksettömällä tavalla. Siten merkkiin lainattu tekstinpätkä olisi OK.” Nettimeemeistä lainatut kuvat ovat yleistyneet haalarimerkeissä viime vuosina. tekiJänoikeus Ja tavaramerkki z z Tekijänoikeuszsyntyyzteoskynnyksenz ylittyessä.zTeoskynnyksenzylittääkseenz esimerkiksizvalokuvan,zmaalauksenztaiz piirroksenztuleezollazitsenäisenzjazomaperäisenzluovanztyönztulos.zTeoksenztekijälläz onzyksinoikeuszpäättääzteoksenzkäytöstäz jazkieltääzmuitazkäyttämästäzsitä. z z Tavaramerkkizonzelinkeinotoiminnassazkäytettyztuotteidenztunnus.zOikeusztavaramerkkiinzsyntyyzyleensäzrekisteröinnillä.zTavaramerkkizantaazyksinoikeudenz merkinzkäyttöönzelinkeinotoiminnassaz siinäztavaramerkkiluokassa,zjohonzsezonz rekisteröity.z Dr. phil (stimulus ry) – lupia ei kysytty. ”Tekijänoikeus suojaa myös ulkomaisia teoksia, lupa pitäisi pyytää valokuvaajalta tai Dr. Phililtä itseltään, riippuen kumpi oikeudet omistaa” Facebook-nuuskamuikkunen (linkki ry) – lupia ei kysytty. ”Tavaramerkki suojaa Facebookin logoa, myös Nuuskamuikkunen lienee rekisteröity tavaramerkki. Lisäksi Nuuskamuikkusen hahmo on Tove Janssonin tekijänoikeuksien alainen teos.” morso (varkaat ry) – lupia ei kysytty. ”Animaatiohahmot ovat tekijänoikeudella suojattuja.” pulp Fiction (magna carta ry) – lupia ei kysytty. ”Yksittäinen repliikki ei ylittäne teoskynnystä, mutta elokuvan oikeuden omistajilta lupa pitäisi olla kuvan käyttöön.” sonaatti (peDago ry) – lupia ei kysytty. ”Sonaatti Oy ei ole rekisteröinyt Sonaatti-sanaa itselleen, mutta L-Fashion Group on. Periaatteessa intressi puuttua siis voisi olla, mutta alkukirjaimet ovat niin näkymättömissä, että aika kaukaa sekoitettavuutta saa hakea.” Journalistiikan opiskelijoilta oma verkkolehti ryhmä Jyväskylän yliopiston journalistiikan opiskelijoita on perustanut uuden verkkoja aikakauslehden. Keerna-nimisen julkaisun ensimmäisessä numerossa jutut painottuvat pitkiin, tarinallisiin teksteihin. Lisäksi lehdestä voi lukea kolumneja ja lyhyempiä juttuja. Esikoisnumeron kohderyhmä ovat kolmekymppiset ihmiset. Lehti syntyi journalistiikan syventäviin opintoihin kuuluvalla julkaisukurssilla. ”Olimme hyvin yksimielisiä siitä, millaista julkaisua haluamme lähteä tekemään. Koimme, että Keernan tyyppiselle julkaisulle, joka esittelee erilaisia ihmisiä, ilmiöitä ja elämäntyylejä, on tilaa”, Keernan päätoimittaja Jaana Kangas kertoo. Lehden luomisessa oli mukana kahdeksan opiskelijaa, jotka työskentelivät projektin parissa kolmen kuukauden ajan. Lehden on tarkoitus jäädä elämään oppiaineen omana verkkolehtenä. ”Lähdimme Keernan verkkosivuston suunnittelussa liikkeelle käytettävyyden kautta. Olennaista on, että liikkuminen sivustolla noudattaa selkeää logiikkaa. Mielestäni lopputuote on tältä osin onnistunut”, verkkopäätoimittaja Aleksi Ylä-Anttila toteaa. Jaakko Kinnunen Yliopisto palkitsee työntekijöitään 1,5 miljoonalla Jyväskylän yliopisto palkitsee työntekijöitään kannustepalkkiolla. Lisäbonuksen saa yliopiston henkilökunta. Kannustepalkkion ulkopuolelle jäävät kuitenkin rehtori itse, tuntiopettajat ja -työntekijät, harjoittelijat ja palkkionsaajat. Palkkion suuruus on kaksitoista prosenttia marraskuussa maksetusta kuukausipalkasta ilman erillislisiä. Kannustepalkkio on kuitenkin vähintään 400 euroa kaikille täyspäiväisille työntekijöille. Yliopiston ahkerat opettajat saavat myös pienen lisäpalkkion. Yliopiston rehtori Matti Manninen palkitsee 200 euron bonuksella ne tuntiopettajat, jotka ovat vuoden 2015 aikana antaneet opetusta yli 300 tuntia. Kaiken kaikkiaan yliopiston henkilöstön palkitsemiseen käytetään noin puolitoista miljoona euroa. Palkkiot laitetaan maksuun joulukuun viidestoista päivä. Jaakko Kinnunen ArviOiTA vArTEN KäYTiiN LäPi JOKAiNEN JYväSKYLäN YLiOPiSTON AiNEJärJESTö, JOLLA ON NETTiKAuPPA. ArviOT EiväT PEruSTu LAiNvOiMAiSiiN TuOMiOihiN, vAAN OvAT AiNOASTAAN YKSiTTäiSEN JuriSTiN NäKEMYS ASiASTA. KuvAT ON OTETTu AiNEJärJESTöJEN NETTiSivuiLTA. Ines Sirén TAiTEiLiJA JAAKKO KiNNuNEN Keerna-lehden takaa löytyy kahdeksan opiskelijaa.
Opiskelu maailmalla 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 O piskelu amerikkalaisessa yliopistossa ei eroa kovinkaan paljon suomalaisessa lukiossa puurtamisesta. Kotiläksyjä riittää ja luentoja on sama määrä joka viikko koko lukukauden ajan. Kursseja otetaan neljä tai viisi. Viidellä kurssilla opiskelija saa kasaan 15 krediittituntia, joka vastaa noin 30 eurooppalaista opintopistettä. Viisumin säilyttämiseksi krediittejä on oltava vähintään 12. Omissa opinnoissani Georgia Southern Universityssä päädyin nimenomaan 12 krediittiin, koska journalismin opinnot olivat käytännönläheisiä ja projektitöiden takia aikaa vieviä. Vaihtoyliopiston kurssitarjontaan kannattaa tutustua etukäteen hyvin. Kursseja voi usein valita oman pääaineen ulkopuolelta ja vaihtarit ovat hyvässä asemassa, koska yliopisto ymmärtää, että ulkomaalaisten opiskelijoiden on pakko saada ottaa tiettyjä kursseja. Vaihto on erinomainen mahdollisuus kokeilla myös jonkin kokonaan uuden aineen opiskelua. Jälkiviisaana on helppoa sanoa, että olisinpa itsekin tajunnut sen ennen kursseille rekisteröitymistä. Suomessa opettajan ja oppilaan välinen suhde on rento, mutta Yhdysvalloissa epämuodollisuus nousee aivan uudelle tasolle. Vastuu opiskelijoiden oppimisesta tuntuu olevan opettajan harteilla, minkä vuoksi esimerkiksi useimmissa kokeissa saa käyttää muistiinpanoja ja internetiä apuna. Epämuodollisuus tuli esille yhdellä uutiskirjoittamisen luennolla, kun opiskelija kysyi opettajalta kesken luennon: ”Mistä sun paita on? Se on niin kivan näköinen!” Opettaja vastasi, että ”en edes muista, se on niin vanha” ja jatkoi opettamista. Palautuspäivien tiukkuus riippuu opettajasta. Yhdelle saa palauttaa esseen kolme päivää myöhässä, toiselle viisi minuuttiakin Dropbox-laatikon sulkeutumisen jälkeen on liian myöhään. Hyvä puoli jenkkien järjestelmässä on, että kurssin aikana tehdyt tehtävät lasketaan osaksi kokonaisarvosanaa. Yhden tehtävän reputtaminen ei siis automaattisesti tarkoita huonoa kurssiarvosanaa, sillä muilla tehtävillä ja extra credit –esseillä voi vielä pelastaa tilanteen. LuOkkahuOneen ulkopuolella amerikkalaiset ovat ärsyttävyyteen saakVaIhTO-OPISkeLu. Amerikka, tuo isojen autojen ja roskaruoan maa, on monen opiskelijan unelmavaihtokohde. Neljän ja puolen kuukauden kokemuksella jaan nyt parhaimmat neuvoni Yhdysvalloissa opiskelemisesta. Pikakurssi jenkkivaihdosta teksti ja kuvat Minna Markkanen Illuminati on todellinen. vaihto on erinomainen mahdollisuus kokeilla myös jonkin kokonaan uuden aineen opiskelua. jalkapallo on erittäin suosittua yhdysvalloissa ja yliopiston joukkue vetää stadionin täyteen.
Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 Pikakurssi jenkkivaihdosta teksti ja kuvat Minna Markkanen ka ahkeria. Ero pohjoismaalaisten ja amerikkalaisten tavassa käyttää aikaa tuli selväksi keskustelussa kämppisteni kanssa. Amerikkalaiset kämppikset tenttasivat minulta ja tanskalaiselta huonekaveriltani, että mitä ihmettä me teemme sen jälkeen, kun olemme tehneet kouluhommat ja olleet töissä. Ihan kuin yliopisto-opinnoissa ja työpaikassa ei olisi tarpeeksi tekemistä. ”Getting involved” on sanapari, jonka amerikkalaisella yliopistokampuksella kuulee usein. Moni opiskelija on töissä kampuksella ja lisäksi extracurricular activities –kerhoja löytyy jokaiseen lähtöön. Yhdysvaltalaisessa kulttuurissa se, mitä teet yhteisösi ja ansioluettelosi hyväksi yliopiston aikana, on todella tärkeää. Työnantajat arvostavat aktiivista elämänasennetta aivan erilaisella tavalla kuin Suomessa. Itsekin päädyin kirjoittamaan artikkeleita kampuksen verkkolehteen kaikkien koulutehtävien lisäksi. Yhteishenki kampuksella on uskomaton, koska amerikkalaiset opiskelijat ovat innolla mukana lähes kaikessa yliopiston järjestämässä toiminnassa. Erilaiset tapahtumat ja varsinkin amerikkalainen jalkapallo vetävät paljon porukkaa samaan paikkaan. Kauden ensimmäisessä pelissä Georgia SoutherK oko yliopistoelämäni ajan minulle on toitotettu sitä, miten nämä viisi plus vuotta yliopistossa ovat elämäni parhaat. Näinä vuosina opiskelen sitä alaa, josta tulen raapimaan leipäni ainakin seuraavat 40 vuotta. Näinä vuosina nautin elämästä täysin rinnoin, ilman suurta vastuuta mistään. Ja ennen kaikkea: näinä vuosina luon ehkä merkityksellisimmät ihmissuhteet elämässäni. Olen kasvanut tähän ajatusmaailmaan jo lapsuudenkodissani. Äitini paras ystävä on edelleen hänen paras ystävänsä yliopistoajoilta liki kolmenkymmenen vuoden takaa. Hän sai ensimmäisenä opiskelupäivänään ystävän, eikä ole tuntenut oloaan yksinäiseksi sen jälkeen. Yksi elämäni suurimmista peloista on jäädä yksin. Jäädä yksin vastoin omaa tahtoani. Sillä sitähän yksinäisyys on: yksinoloa jostain muusta syystä kuin omasta halusta. Vuonna 2013 tehdyn opiskelijabarometrin mukaan yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijoista 35 prosenttia tuntee joskus ja 10 prosenttia usein tai jatkuvasti olonsa yksinäiseksi. En ihmettele lukuja yhtään. Mielestäni suomalainen yliopistojärjestelmä luo yksinäisyyttä. Massaluennot ja kurssimuotoinen opiskelu tekevät ihmissuhteiden luomisesta hyvin hankalaa. Koska olemme ainakin sanahelinän mukaan “kollegoita tiedeyhteisössä”, jokainen saa tai joutuu valitsemaan tasan itse ne opinnot, jotka suorittaa. Suoritustapana taas on usein laaja essee tai vaihtoehtoisesti kirjatentti. Et välttämättä näe viiden opintopisteen kurssilla ketään toista opiskelijaa. Ryhmätöitä ei kustannussyistä kannata teettää. Ensimmäisten perusopintojen jälkeen on mahdollista, ettet tapaa ainuttakaan oman pääaineesi opiskelijaa ennen kuin tutkimuskurssilla. Ja kun kyseessä on vielä silloinkin kymmenien ihmisen kvantitatiiviset harjoitukset, ei lyhyen matikan pohjalla luennoilla yksinkertaisesti pysty sosiaalisoimaan. Enkä nyt tarkoita mitään päivän kuulumisten vaihtoa – kaikista helpoin tapa hankkia tuttavia, kavereita ja ystäviä on samaistumispohja johonkin asiaan. Vaikka sitten määrälliseen tutkimukseen. no hankkisit ystäviä. Pelkästään Jyväskylän yliopistossa on 15 000 opiskelijaa, mene ja tutustu. Ole sosiaalinen! Mutta kun ei se vain mene niin. Ystävystyminen on täysin eri asia kuin sosiaalisuus. Vai kuinka moni väittää löytäneensä esimerkiksi seurustelukumppaninsa siksi, että on sosiaalinen? Ystävyysja kaverisuhteiden luominen on täysin samanlaista hurmaamista ja palikoiden yhteen kasaamista kuin tyttötai poikaystävän löytäminenkin. Ystävien, tai ainakin tuttujen hankkiminen ja yksinäisyyden välttäminen on pitkälti tuurista kiinni. Mutta pienillä asioilla sitä tuuria voidaan parantaa. Annetaan ihmisille mahdollisuus kohdata toisiaan myös opintojen parissa. Tiedeyhteisössä tehdään tiedettä, mutta sen pitäisi antaa tilaa myös sille toiselle sanalle yhdyssanassa: yhteisöllisyydelle ja yksinäisyyden torjumiselle. Suvi-Tuulia Nykänen Opiskelu Yhdysvalloissa on kallista, mutta monet säätiöt myöntävät apurahaa vaihtoopiskelijoille. Koulutettu valkopäämerikotka päästetään ennen ottelua lentoon ympäri stadionia. Kotkan nimi on symbolisesti Freedom. Yliopisto tekee meistä yksinäisiä nin Paulson Stadiumilla oli yli 23 000 fania kannustamassa koulun joukkuetta voittoon. Opiskelijat ovat ylpeitä yliopistostaan ja sen huomaa jopa aivan tavallisena päivänä kampuksella. Moni pukeutuu koulun logoa kantavaan t-paitaan ja useimmissa autoissa on tarra, joka esittää koulun maskottia (kotka nimeltään Gus). Jalkapallopelien aikana jokainen opiskelija osaa ulkoa koulun kannustuslaulun ja tsemppihuudot oikeissa kohdissa peliä. halPaa raPakon taakse lähteminen ei ole. Riippuen vaihto-ohjelmasta, lukukausi maksaa noin 3 000 euroa. Hinta kattaa lukukausimaksun, majoituksen kampuksella, ruokailut koululla ja muita pieniä asioita, kuten kuntosalin käyttöoikeuden. Lisäksi summaan pitää lisätä lentoihin ja viisumiin menevät rahat, rokotukset, kielitestit ynnä muut. Omalla kohdallani rahaa kului ennen lähtöä noin 5 500 euroa. Jos Yhdysvaltoihin lähteminen kiinnostaa, niin älä anna rahan estää. Opintoihin on mahdollista nostaa korotettua opintolainaa ja monet säätiöt myöntävät apurahoja opiskeluun. Vaikka pelottaisi, niin anna mennä. Mielestäni suOMalainen YliOpistOjärjestelMä luO YKsinäisYYttä. jalkapallo on erittäin suosittua Yhdysvalloissa ja yliopiston joukkue vetää stadionin täyteen.
8 Kampus Kampus 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 JYYläisiä valittiin valtakunnallisiin vastuutehtäviin Jyväskylän ylioppilaskunnan jäseniä on valittu valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen johtopaikoille. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) valitsi marraskuun liittokokouksessaan hallituksen kaudelle 2016. Hallituksen puheenjohtajan Heikki Koposen (AYY) lisäksi kokouksessa valittiin kuusi hallituksen jäsentä, joista yksi on JYYn Annu Komulainen. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 132 000 perusja jatkotutkinto-opiskelijaa. Opiskelijoiden liikuntaliitto (OLL) valitsi niin ikään marraskuisessa kokouksessaan hallituksen vuodelle 2016. Hallituksen uusi varapuheenjohtaja on jyväskyläläinen Marjukka Mattila, joka vastaa tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa liikunta-asioista. Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry (OLL) on 1924 perustettu valtakunnallinen opiskelijaja korkeakoululiikunnan edunvalvontaja palvelujärjestö. OLL:n edustaa kaikkia Suomen korkeakouluopiskelijoita. Liiton jäseniä ovat suurin osa kaikista Suomen ylioppilaskunnista sekä kaikki Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat. Jaakko Kinnunen Uusi rahoitusmalli muuttaa yliopistojen kansainvälistymistä OpetusJa kulttuuriministeriön asettama työryhmä on julkaissut mietintönsä yliopistojen rahoitusmallin uudistamisesta vuodesta 2017 alkaen. Malli toisi merkittäviä muutoksia yliopistojen kansainvälisyydestä saamaan rahoitukseen. Nykyisin yliopistot ovat saaneet rahaa sen mukaan, kauanko yliopistojen opiskelijat ovat vaihdossa ulkomailla. Jatkossa rahoitusta tulisi vaihdossa suoritettujen opintosuoritusten mukaan. Toinen suuri muutos koskisi ulkomaalaisista, Suomessa tutkintoaan suorittavista opiskelijoista saatavaa rahoitusta. Uudessa mallissa yliopistoille ei tulisi enää rahaa ulkomaalaisten suorittamista ylemmistä korkeakoulututkinnoista ja tohtoritutkinnoista. Kansainvälisten opiskelijoiden tutkintojen sijaan uudessa rahoitusmallissa korostettaisiin työllistyneisyyden osuutta sekä alakohtaista rahoitusosuutta. Lisäksi uusi rahoitusmalli muun muassa painottaisi aiempaa voimakkaammin tutkimusten laatua ja vaikuttavuutta. Arimo Kerkelä J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYn uusi edustajisto valitsi JYYlle uuden hallituksen ensimmäisessä kokouksessaan 3. joulukuuta. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin keskustaopiskelijoiden Lasse Heikkilä, joka toimi edellisessä hallituksessa varapuheenjohtajana. Heikkilä ei vielä lähde vertaamaan, miten uusi hallitus eroaa edellisestä. ”Sitä on vielä vaikea sanoa, kun ei ole vielä nähnyt sitä, miten hallitus alkaa toimimaan siinä vaiheessa, kun tulee hyviä ja huonoja hetkiä enemmän vastaan.” Kuten edellisessäkin hallituksessa, myös vuoden 2016 kokoonpanossa puolet paikoista on sitoutumattomilla ja puolet poliittisilla ryhmillä. Viime hallituksessa kahden hallituslaisen voimin toimineet Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto (Jyviva) ja Jyväskylän demariopiskelijat putosivat hallituksesta kokonaan. Tilalle hallitukseen nousivat JYYn vihreät opiskelijat kahdella ja Jyväskylän kokoomusopiskelijat yhdellä paikalla. Lisäksi keskustaopiskelijat tuplasivat hallituslaistensa määrän yhdestä kahteen. Yhdistyneiden kieltenlukijoiden seuraajalla Alvarin unionilla on edeltäjänJYYn hallitus vuosimallia 2016. Takarivi: Arttu Karila, Anna Silvola, Helmi Möttönen ja Magnus Jyrkkänen. Eturivi: Eyüp Yilmaz, Lasse Heikkinen, Mikko Viitamäki ja Toni Lamminaho. Kuvasta puuttuvat Emilia Lakka ja Teemu Vasama. Hallituksella edessä mullistusten vuosi teksti Arimo Kerkelä kuva Unto Luoto yliOppilaskunta. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan uusi hallitus tulee työskentelemään leikkausten ja uudistusten keskellä. Jyyn hallitus 2016 pJ lasse Heikkilä, 24, yhteiskuntapolitiikka (Keskustaopiskelijat) arttu karila, 24, taloustiede (Keskustaopiskelijat) emilia lakka, 23, valtio-oppi ja historia (JYYn vihreät opiskelijat) tOni lamminaHO 25, kemia (Luonnontieteilijät) magnus Jyrkkänen, 24, tietojärjestelmätiede (Kokoomusopiskelijat) Helmi möttönen, 21, englannin kieli (Alvarin unioni) anna silvOla, 24, valtio-oppi (JYYn vihreät opiskelijat ) teemu vasama, 21, matematiikka ja romaaninen filologia (Alvarin unioni) mikkO viitamäki, 30, yhteiskuntapolitiikka (Pörssi&Dumppi) eyüp yilmaz, 22, taloustiede (Pörssi&Dumppi) sä tavoin kaksi hallituspaikkaa. Muuten ryhmien voimasuhteet pysyivät ennallaan. puHeenJOHtaJa Heikkilän mielestä hallituksella on edessään isoja haasteita monesta suunnasta. Ainakin valtion kaavailemat koulutusleikkaukset tulevat vaikuttamaan työskentelyyn. ”Tämä korkeakoulukentän tilanne on mitä on. Valmistaudutaan yllätyksiin niin hyvin kuin yllätyksiin voi valmistautua”, Heikkilä naurahtaa. Heikkilän mukaan on vielä mahdollista, etteivät kaikki kaavaillut leikkaukset toteudu. Uusi hallitus aikookin tehdä työtä leikkuupäätösten pyörtämiseksi. Uudistuksia on luvassa myös ylioppilaskunnassa, kun JYY uudistaa kymmenen vuotta vanhan strategiansa. ”Samalla meillä on melkein puolet sektoreista vähän kuin uudelleenpohdinnassa, että mihin suuntaan ne tulevat menemään”, Heikkilä sanoo. Esimerkkeinä hallituksen puheenjohtaja listaa kulttuurisektorin, kehitysyhteistyön, ympäristösektorin ja yritysyhteistyön käytännön organisoinnin. Paikallisen ylioppilaskunnan lisäksi myös Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL uudistaa linjauksiaan ensi vuonna. viime vuOdesta poiketen JYYn hallitus järjestäytyy virallisesti vasta tammikuun puolella. Siksi hallituksen varapuheenjohtajan pestiä sekä hallituslaisten vastuualueita ei ole vielä virallisesti jaettu. Edustajiston kokouksessa valittiin myös ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtajisto. Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Maj Rasilainen (Luonnontieteilijät) ja varapuheenjohtajaksi Veli-Pekka Pajunen (Pörssi&Dumppi). Rahoitusmallia yliopistoissa ollaan muuttamassa vuodesta 2017 alkaen. JAAKKO KiNNUNeN
Pakina 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 text and picture Arimo Kerkelä translation Minna Tiainen Assistance for language learning wherever you are Studying. Several internet and mobile applications have been developed for studying languages. Would they be enough to replace traditional learning? Applications such as Duolingo challenge traditional language course books. I nternet applications for language learning are now more popular than ever. For instance, the free Duolingo-application has over a 100 million registered users. How well do computer and mobile applications fare in comparison with traditional teaching? Michael Möbius, a university teacher of Germanic philology in the University of Helsinki, is currently working on a PhD on Computer Assisted Language Learning (CALL). Among the strengths of internet and computer applications, Möbius lists an independence of time and place, free pace of practice and immediate feedback. There is, however, also room for improvement. According to Möbius, language applications often feel mechanical and their ready-made learning paths offer little flexibility. ”You often have the feeling that the programme is in the centre of it all, not the student”, Möbius says. According to Möbius, language learning applications often follow an easy line, so to speak: they entail exercises that are easy to implement on the computer. Thus, the applications favour, for instance, multiple choice questions, gap-fill exercises and short answers. ”At the moment, internet and computer applications are mostly suitable as additional material alongside traditional courses given in class. Social interaction in class offers much more stimuli and methodological variation”, Möbius compares. Nevertheless, the applications have developed greatly in the last years. Both Duolingo and the popular Rosetta Stone application (subject to charge) offer speech exercises that are based on voice recognition. The most developed programmes also give clear feedback. For instance Duolingo allows for little spelling errors and shows, in the case of wrong answers, the location of the error in the sentence. ”The feedback needs to be accurate, directional and motivating when there is no teaching staff present”, Möbius lists the qualities of good feedback. According to Möbius’ dissertation, universities’ language teaching very rarely employs pure online courses. Instead, simple additional learning material is provided online. Möbius also thinks that there is room for improvement in teachers’ practices. ”Traditional materials in book-form are still largely relied upon, sometimes even as scanned versions. No added value is seen in using computers.” Even Möbius himself does not believe that internet applications could completely replace traditional language teaching. He does, however, wish that different teaching methods could be mixed more often than now. ”I would wish that, in the future, it would be easier to integrate applications to classroom teaching. It is daydreaming to believe that at some point language learning would take place only online”, Möbius says. T ärkeintä ovat perinteiset perhearvot sekä koti, uskonto ja isänmaa. Me emme kannata sukupuolten välistä tasa-arvoa, vaikka suurin osa kannattajistamme onkin naisia. Liikkeemme näkyvimmät johtohahmot ovat myös naisia. Silti teemme kaikkemme naisten emansipaation vastustamiseksi. Me teemme kaikkemme, ettei sukupuolineutraali avioliittolaki tulisi voimaan. Vastustimme tiukasti naisparien ja yksinäisten naisten hedelmöityshoitoja. Kantamme on, että kehittymättömällä solukasalla on enemmän oikeuksia kuin naisilla päättää omasta kehostaan. Näiden tavoitteiden eteen olemme tehneet kovasti töitä Suomen eduskunnassa. Feminismi on meille pahin kirosana. Meidän takiamme perhevapaita ei voitu jakaa tasan isän ja äidin kesken. Vaikka tiedämme toki, että äitien jääminen kotiin lasten kanssa heikentää naisten uramahdollisuuksia. Tiedämme myös, että sen takia nuoria naisia syrjitään työhönotossa. Emme voi kuitenkaan hyväksyä ajatusta, että isät jäisivät kotiin lasten kanssa. Se on vastoin pyhiä perhearvojamme, ja perheen sisäistä valinnanvapautta. Vuosien saatossa olemme vastustaneet paljon muutakin. Mielestämme oli huono asia, että naiset saivat oikeuden pitää oman sukunimensä avioliitossa. Olemme vastustaneet naisten oikeutta työskennellä pappina. Tästäkin huolimatta lähes kaikki alle 50-vuotiaat kannattajamme ovat naisia. Kannatuksemme keskittyy lahkoihin, joissa naiset ovat yhteisönsä vankeja. Mies on perheen pää, ja hoitaa kaikki julkiset asiat. Ulospäin hymyillään, ja ongelmat lakaistaan maton alle. Niin on näissä piireissä aina tehty. Johtajamme on sitä mieltä, että vapaus ja emansipaatio tuovat naisten elämään ”tuskaa ja tuhoa”. Silti emme toki pidä lainkaan ristiriitaisena myöskään sitä, että politiikan esikuvamme on koditon pitkälettinen vasemmistoradikaali ja Lähiidän juutalainen partahippi, joka puolusti prostituoituja ja muita syrjittyjä. Vaikkei hän koskaan vastustanut homoseksuaalisuutta tai aborttia, me kuitenkin vastustamme. Me olemme naisia vihaavia naisia. Räivi Pasanen Naiset, jotka vihaavat naisia KAntAmme on, että Kehittymättömällä soluKAsAllA on enemmän oiKeuKsiA Kuin nAisillA päättää omAstA KehostAAn. www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl oPisKELiJAKAhVi / -TEE 1€ kuppi VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA oPisKELiJATARJoUKsiA! TsEKKAA UUDET NETTisiVUT: Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ Ti-LA KLo 22-23
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 Ennen tulitikkurasioiden etiketit vaihtelivat usein ja ne ovat jopa keräilykohteita. Juha Nurmisen omia suosikkeja ovat lintuaiheet.
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 Vaajakosken tikut Tehdas. Viimeiset suomalaiset tulitikut valmistettiin Vaajakoskella marraskuussa 1995. 20 vuotta myöhemmin samalla paikalla tulitikkutehtaan viimeinen toimitusjohtaja Juha Nurminen valmistaa yhä tikkuja. 29 -vuotias turkulainen diplomi-insinööri Juha Nurminen oli juuri muuttanut Jyväskylään. Nurminen oli saanut teknisen johtajan pestin Finn-Match Oy:n Vaajakosken tulitikkutehtaalta, joka oli perustettu kolme vuotta aiemmin. Lehti-ilmoituksessa luvattiin tulevaisuuden työpaikka. Omistuspohja olikin vakuuttava, sillä FinnMatch Oy:n omisti kolme suomalaista keskusliikettä: SOK, Kesko ja OTK. Vaajakosken lisäksi ryhmittymällä oli tehdas myös Tampereella. Asettuminen uuteen kaupunkiin oli sujunut Nurmiselta hyvin, vaikka jyväskyläläiset olivatkin jääkiekon sijaan enemmän kiinnostuneita pesäpallosta – toisin kuin Turussa, joka oli vahva kiekkokaupunki. Nurminen ehti olla tehtaalla töissä muutaman vuoden, kunnes hänet ylennettiin tehtaan toimitusjohtajaksi vuonna 1978, kun tehtaan entinen toimitusjohtaja Kalevi Saulo menehtyi. Lähes 40 vuotta myöhemmin Tikkutehtaantiellä Vaajakoskella sade iskeytyy rämisten peltikattoa vasten. Lyömällä kaksi kiveä yhteen voi saada aikaan kipinän, mutta sateen iskuista kipinät eivät lennä. Sen sijaan peltiä pieksevä sade symboloi, kuinka Suomen viimeisen tulitikkutehtaan liekki sammui tässä samassa paikassa tasan 20 vuotta sitten. Punatiilisen rakennuksen D-ovella vastassa on 71-vuotias toimitusjohtaja Juha Nurminen. Vaikka tulitikkuja ei ole valmistettu Tikkutehtaantiellä enää 20 vuoteen, on Nurminen ollut töissä samassa rakennuksessa koko ajan. ”Onhan täällä ehtinyt olla. Jonkun aikaa kesti kun tajusi, että onhan se pesäpallo ihan järkevä laji”, hän nauraa. Kun Nurminen tuli tehtaalle töihin vuonna 1973, hänellä ei ollut aavistustakaan mitä kaikkea kulissien takana oli tapahtunut jo siihen mennessä – saati siitä, että tämä tehdas tulisi olemaan Suomen viimeinen tulitikkutehdas ja hän sen viimeinen toimitusjohtaja. suomi ja Ruotsi olivat käyneet kiivasta kilpailua tulitikuista jo 1900-luvun alusta alkaen. Tässä kamppailussa osapuolina olivat olleet suomalaiset tulitikkutehtaat ympäri Suomen sekä ruotsalainen tulitikkutrusti Svenska Tändsticks Ab ja sen perustaja, liikemies Ivar Kreuger. Ivar Kreuger syntyi 2. maaliskuuta 1880 Kalmarissa, Ruotsissa. Kreuger osoittautui koulussa hyvin lahjakkaaksi ja jo 20-vuotiaana hänellä oli taskussaan kaksi insinöörin tutkintoa. 1900-luvun alussa Kreuger työskenteli insinöörinä muun muassa Yhdysvalloissa, mutta palasi Ruotsiin vuonna 1908 ja perusti rakennusliike Kreuger & Tollin. Ratkaiseva vuosi oli 1912, kun Kreugerin suvun tulitikkutehdas ajautui vaikeuksiin. Kreuger otti tehtaan haltuunsa, innostui tulitikkubisneksestä ja alkoi haalia tehtaita itselleen. Kreuger & Tollista tuli finanssilaitos. Vuonna 1917 Kreugerin yrityksellä Svenska Tändsticks Ab:llä oli Ruotsissa monopoli tulitikkujen valmistuksessa. Se ei kuitenkaan tulisi riittämään. Samaan aikaan Suomessa SOK oli saanut arkkitehti Elias Paalasen suunnitteleman punatiilisen rakennuksen pystyyn Haapakoskelle (nyk. Vaajakoski, nimi muuttui 1920). Tehtaan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1916, kun SOK:n omistama Keuruun tulitikkutehdas paloi. Uuden tehtaan sijainti oli ihanteellinen: hyvät vesireitit, rautatiet sekä suuret määrät tulitikkuihin tarvittavaa haapapuuta. Suunnitelmissa oli rakentaa alueella myös muita tehtaita, kuten nahkatehdas, saippuatehdas, tupakkatehdas ja trikootehdas. Kaikki kunnianhimoiset suunnitelmat eivät kuitenkaan koskaan toteutuneet. Trikoot ovat tulleet Vaajakoskelle vasta viime vuosina, kun tulitikkutehtaan entisen pakkaussalin paikalle on perustettu teksti Arttu Seppänen kuvat Unto Luoto kuntosali. Viereisessä tilassa toimii joogastudio. Harva joogaaja todennäköisesti tietää, että aurinkotervehdyksiä vastaanottavan violetin seinän takana on umpeen muurattuna valtava hissi, joka näkyy Aki Kaurismäen Tulitikkutehtaan tyttö (1990) -elokuvan avauskohtauksessa. ”Se alkukohtaus on komea, kun ne hissin valtavat pariovet avautuvat ja ne pöllit tulevat sieltä. Heitä tuli noin parikymmentä tyyppiä tänne kuvaamaan pariksi päiväksi. Tullessaan Kaurismäki kysyi minulta, että mitäs hän nyt tekee täällä. Vastasin, että en mä vaan tiedä mitä te teette, mutta hyvä kuvahan siitä tuli”, Nurminen nauraa. Suomen tulitikkuteollisuuden työntekijöistä suurin osa on ollut naisia, mihin elokuvan nimi viittaa. Kun ensimmäiset tikut Vaajakoskella valmistuivat 19.9.1919, tehtaan palkkalistoilla oli 14 miestä ja 33 naista. Vuonna 1921 naisten osuus tehtaan työntekijöistä oli jopa 80 prosenttia. Yksi syy tähän oli se, että naiset pystyivät työskentelemään kotoa käsin kooten tikkurasioita ja hoitamaan samalla kotitalouden ylläpidon. Naisvaltaisuus alalla merkitsi myös alhaisia palkkoja. Kaurismäen elokuva kommentoi osuvasti tulitikkutehtaan naisten asemaa. Myrkytykset tulitikkutehtaalla olivat yleisiä vielä 1800-luvulla, kun tikkuihin käytettiin keltaista fosforia, joka saattoi syövyttää tehtaan työntekijöiden hampaat ja leukaluut. Elokuvassa tulitikkutehtaalla työskentelevä, Kati Outisen näyttelemä Iris myrkyttää itse kaikki häntä kaltoin kohdelleet. TuliTikkuTeollisuus oli 1900-luvun alussa suuri työllistäjä esimerkiksi Mäntsälässä. Kaikki perheenjäsenet saattoivat olla tulitikkutehtaalla töissä. Mäntsälässä yli tuhat tulitikkuteollisuudessa työskennellyttä ihmistä jäi kuitenkin työttömäksi 1920-luvulla liikemies Kreugerin tulitikkubisneksen maailmanvalloituksen myötä. Kreugerin tulitikkutrusti oli Ruotsin jälkeen hankkinut monopoleja itselleen ympäri maailmaa. Monopolia vastaan hän tarjosi ensimmäisen maailmansodan köyhdyttämille valtioille valtavia lainoja. Romania maksoi oman lainansa takaisin vasta vuonna 2002. ”Kreugerilla oli konstinsa. Tehtaita oli vielä 1900-luvun alussa Suomessa aika paljon. Muistan myös, kun 50-luvulla koulukirjan takakannessa oli listattuna Suomen tärkeimmät vientituotteet. Se ei ollut pitkä lista”, Nurminen toteaa. Tulitikut olivat yksi Suomen tärkeimmistä vientituotteista, ja Kreuger kohtasikin Suomessa vastustusta, kun hän alkoi haalia suomalaisia tehtaita ensimmäisen maailmansodan aikaan. Suomen valtio ei hyväksynyt Kreugerin ehdottamaa lainaa monopolia vastaan, ja monet tehtaat hangoittelivat vastaan, mukaan lukien SOK:n Vaajakosken tehdas. Taitavana ja häikäilemättömänä liikemiehenä Kreuger hankki tehtaita yksitellen esimerkiksi suomenkielisillä peiteyhtiöillä ja bulvaaneilla. Hän myös painosti hintakilpailulla ja konetoimitusten estämisellä sekä myi Suomessa omia tikkujaan pelkän valmisteveron hinnalla, eli toisin sanoen tappiolla. Monet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneet tehtaat päätyivätkin myymään koneensa Kreugerille, joka sitten romutti koneet tai myi ne eteenpäin. Mäntsälän tehtaat saatettiin heti omistajanvaihdoksen jälkeen käyttökelvottomaan kuntoon ja huhujen mukaan Alastaron tehtaan koneet upotettiin Alastaron jokeen. Taloudellisista syistä loput suomalaiset tulitikkutehtaat taipuivat ja sopivat trustin kanssa tuotanto-, hintasekä vientirajoituksista, mukaan lukien SOK:n Vaajakosken tehdas. Toisin sanoen kyseessä oli kartelli, joka kestäisi aina vuoteen 1986 saakka. Vuonna 1931 Kreugerin hallussa oli 250 tulitikkutehdasta 43 eri
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 maassa, mikä kattoi 75 prosenttia koko maailman tuotannosta. Kreugerin trusti oli antanut yhteensä 387 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria lainaa eri valtioille. Trusti oli samaan aikaan ajautunut itse taloudellisiin vaikeuksiin ja sen velat vastasivat kolmasosaa koko Ruotsin pankkivelasta. Vuonna 1932 Kreuger teki itsemurhan Pariisissa, jonka jälkeen trustin laajeneminen hidastui. 1920-luvun alku oli Vaajakosken tulitikkutehtaalle kasvun aikaa, josta näkyvimpänä todisteena on paikalla edelleen vuonna 1925 valmistunut korkea savupiippu. Piippu tulee pysymäänkin, sillä se on suojeltu kohde. Viimeiset tulitikut Vaajakoskella ja koko Suomessa valmistettiin 30.11.1995. ”Puoli vuotta oli ehditty jo surutyötä tehdä. Työpäivän päätteeksi söimme ja joimme yhdessä työntekijöiden kanssa – ja kirottiin”, Nurminen muistelee synkeänä. Tehdasmiljöö Tikkutehtaantiellä on säilynyt rakennuksineen, vain yritykset ovat vaihtuneet. Tikkutehtaan ajoilta on yhä muistoja jäljellä, kuten vanhat pukukaapit ja IBM:n kellokorttijärjestelmä eteisessä. Kun siirrymme Nurmisen toimistoon, se on täynnä kaikenlaista tulitikkuihin liittyvää rekvisiittaa – kuten halkaisijaltaan lähes metrin kokoinen tulitikkutalo. Nyt huoneen ilmassa leijuu väkevä mentholin tuoksu, johon löytyy syy toisista tikuista. ”Hammastikuista Swedish Match ei ollut yhtään kiinnostunut.” Juuri niitä Nurminen on valmistanut tässä samassa paikassa Kesmex Oy:n nimissä viimeiset 20 vuotta. Finn-Matchin ostanut Swedish Match tunnettiin vielä ennen vuotta 1980 nimellä Svenska Tändsticks Ab (STAB). Finn-Match oli 80-luvulta lähtien valmistanut tulitikkujen ohella myös hammastikkuja, eikä STAB:lla ollut mitään sitä vastaan. Swedish Match yritti houkutella Nurmista yhtiön palvelukseen Kiinaan, mutta hän jäi mieluummin Vaajakoskelle tikun tekoon. ”Yhtiön hallituksen kanssa sovimme asian ja sain ostettua hammastikkuja varten koneet sopuhintaan.” Finn-Matchin myynti tuli Nurmiselle täytenä yllätyksenä, sillä Finn-Match ei ollut yhtenäkään toimintavuotenaan tehnyt tappiota. Eikä ihmekään, sillä sen pääasiakkaat olivat samat kuin sen omistajat eli SOK, Kesko ja OTK, jotka myivät tikut omissa kaupoissaan eteenpäin. ”Kuulin jälkikäteen, että Swedish Match oli jo 10 vuoden ajan kehuskellut maailmalla, kuinka Finn-Match Oy:tä ei enää vuoden päästä ole.” Myyntiin vaikutti OTK:n ajautuminen taloudellisiin vaikeuksiin 1990-luvun laman aikana. Tulitikkujen myynti oli myös laskenut jo usean vuosikymmenen ajan. Tulitikkujen käyttö korreloi suomalaisten tupakanpolton kanssa, sillä 1970-luvun puolivälissä kolme neljästä tulitikusta käytettiin tupakan sytyttämiseen. Pikkuhiljaa kaasusytyttimet löysivät kuitenkin tiensä tupakoitsijoiden taskuihin. TuliTikkujen huippuvuodeT olivat 1950-luvun alussa, kun tikkuja myytiin jokaista suomalaista kohden 75 rasiaa. 90-luvun lamavuosina luku oli enää kaksi tulitikkurasiaa henkilöä kohden. Kehitysmaissa tulitikkujen käyttö oli sen sijaan kasvussa, mutta markkinat olivat Swedish Matchin hallussa. Vaajakosken tehdas pystyi valmistamaan kaksi miljoonaa tulitikkua tunnissa. Huippuvuosina SOK yritti kasvattaa Kanavuoren metsissä nopeasti kasvavaa “hybridihaapaa” raaka-aineeksi, mutta hanke epäonnistui. ”Nopeasti ne kasvoivatkin, mutta sitten kun niiden piti olla riittävän järeitä viilujen tekemiseen, niin ne olivatkin lahoja. Niistä luovuttiin sitten, eivät menestyneet Suomessa.” Tehtaalla työskenteli parhaimmillaan yhteensä 424 henkilöä kolmessa vuorossa. Nykyään Kesmexissä tehdään yhtä vuoroa ja Nurmisen lisäksi palkkalistoilla on kaksi työntekijää. Lähes kaikki tikut viedään Hollantiin. Kun Swedish Match osti Vaajakosken tehtaan 1995, se sopi tulitikkujen tuonnista keskusliikkeiden kanssa ja sai kauan kaipaamansa monopolin Suomessakin. 1900-luvun alusta tuttua taktiikkaa noudattaen tehtaan koneista suurin osa romutettiin paitsi hammastikkuihin käytettävät koneet. Nykyisin modernin pörssiyrityksen nettisivuilta on hankala löytää mitään viitettä tulitikuista – imperiumista, jonka rakentamiseen se käytti paljon aikaa ja rahaa. Tulitikkutehtaita Swedish Matchilla on silti edelleen ympäri maailmaa, ja Tidaholmin tehdas Ruotsissa on paitsi yksi maailman vanhimmista, myös edistyksellisimmistä tulitikkutehtaista. Se tuottaa viisi miljoonaa laatikkoa tulitikkuja päivässä – vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomeen tuodaan vuodessa 10 miljoonaa laatikkoa tulitikkuja. Sampo-nimellä myytävät tikut ovat kaikki Swedish Matchin valmistamia. Monelle suomalaisnuorelle yritys on kuitenkin tuttu sen nykyisestä päätuotteesta, nuuskasta. Yhä 20 vuoden jälkeen Nurminen saattaa saada postia tulitikuista. ”Välillä tulee viestejä, että nykyiset tulitikut ovat huonoja, että suomalaisia pitäisi saada. En tiedä onko nykyiset parempia vai huonompia, kun en tulitikkuja oikein mihinkään tarvitse”, hän nauraa. Vuoden 1973 lehti-ilmoitus loppujen lopuksi pitikin lupauksensa tulevaisuuden alasta. 71-vuotias toimitusjohtaja ei ainakaan vielä aio siirtyä eläkkeelle. ”Voihan tätä tehdä niin kauan, kun tämä on kivaa. Pitäähän sitä jotain tekemistä olla. Joka päivä saa edelleen ihmetellä – ja välillä joutuu kiroamaan.” Vaajakosken tehdasmiljöön kukoistusvuosista muistuttaa yhä paikalla oleva valtava savupiippu. 71-vuotias Juha Nurminen ei ole vieläkään malttanut luopua tikkubisneksestä. Juha Nurmisen toimistossa on yhä paljon tulitikuista muistuttavaa rekvisiittaa, kuten vaikuttava tulitikkutalo. VÄLILLÄ TULEE VIESTEJÄ, ETTÄ NYKYISET TULITIKUT OVAT HUONOJA, ETTÄ SUOMALAISIA PITÄISI SAADA.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 ”AivAn loisto veto oli! KiitoKset!”, ”voihAn pojAt! ootte Kyllä hAusKojA jA pirun hyviä!”, ”Come to AustrAliA!” Palautetta Steve’n Seagullsin Tavastian keikasta 3.12.2015 yhtyeen Facebook-sivulla. tekstit Menot-setä (menotseta@gmail.com) Hyvää ei-kaupallista joulua kaikille! Vähemmän paketteja, enemmän ajatusta! Uutena vuotena: älkää yrittäkö muuttua. Menot Hevin kovin kantrinimi kotikentällä TunneTuisTa rock-klassikoista bluegrass-sovituksia tekevä jyväskyläläinen Steve´n Seagulls on noussut kahden viime vuoden aikana raketin lailla miljoonien kuulijoiden tietoisuuteen. Vuonna 2011 perustettu bänd nousi kesällä 2014 YouTube-hitiksi omalla versiollaan AC/DC:n kappaleesta Thunderstruck. Hillbilly-henkistä videota on katsottu tähän mennessä lähes 19 miljoonaa kertaa. Suosittuja ovat olleet myös esimerkiksi versiot Iron Maidenin Trooperista, Dion Holy Diverista, Metallican klassikosta Nothing Else Matters ja Gary Mooren hitistä Over the Hills and Far Away. Keväällä debyyttialbuminsa F arm Machine julkaisseen Steve’n Seagullsin tahti on ollut tänä vuonna armoton. Viime kesän festarikeikoilla yhtye sai esiintyä yli kymmentuhatpäiselle yleisölle Sweden Rockissa sekä soitti neljänä perättäisenä päivänä Saksan Wacken-festivaalilla. Syksyllä bändi vietti kaksi kuukautta kiertueella, johon mahtuivat muun muassa Moskova, Lontoo, New York, Los Angeles ja Berliini. Viralliset ja epäviralliset keikka-arviot ovat olleet ylistäviä. Tänä vuonna 170 keikkaa tehneen viisikon ensi vuoden suunnitelmat ovat pääpiirteittäin selvillä. Ohjelmassa on kaksi esiintymisreissua Pohjois-Amerikkaan ja yksi Euroopan-kiertue. Lisäksi yhtye keikkailee ahkerasti kotimaassa ja julkaisee levyn. 29.12. RenTukka RenTukan Jarno Rullilla on unelma -illassa kuullaan joulun ja uudenvuoden välipäivä-iltana räppiä ja hiphoppia, jota esittävät Immu (kuvassa), Bege & Jona sekä Radiodeejiit Kiprusoff & Kiprusoff. Ohjelmassa on myös muun muassa ongintaa olutpalkinnoin. 18.12. Tanssisali luTakko jyväskyläläisen steve’n seagullsin toinen levy ilmestyy vuoden 2016 loppupuolella ja pitää sisällään pari omaakin kappaletta. Kotikaupungin poikia lämmittelee lutakossa helsinkiläinen psykedelia-roots-alternative country-yhtye Kings of moonshine. 21.1.2016 Jyväskylän kaupunginTeaTTeRi ammaTTiTappaJaT Ben ja Gus odottavat hylätyn ravintolan kellarissa seuraavaa keikkaa. Sitten Ruokahissi laskeutuu mukanaan tilaus kahdesta jauhelihapihvistä. Alkaa tapahtua outoja. Harold Pinterin kirjoittama ja Sini Moilan ohjaama Ruokahissi tarjoaa arkisesta absurdiksi nyrjähtäviä tilanteita ja nokkelaa dialogia. 18.12. Jyväskylän veTuRiTalliT Jyväskyläläinen Siperian nuorisoteatteri voitti Kansalaisfoorumin valtakunnallisen Paras idea-kilpailun syksyllä 2015 ideallaan tutkia mediaa ja sen toimintatapoja teatterin keinoin.Teatterija mediaprojektissa Uhka mediasta nuoret ovat käsitelleet uutisten ja median luomien uhkakuvien maailmaa. 16.12. Taulumäen kiRkko Jyväskylä Sinfonian joulukonsertissa kuullaan italialaisen Arcangelo Corellin tunnetuin teos, nostalgiaa huokuva Joulukonsertto, venäläisen Pjotr Tsaikovskin kaihoisa Talviunelmia-sinfonia sekä joululauluja. Jos yhdessä joulukonsertissa aikoo pistäytyä, niin ainakin puitteet ja bändi ovat kunnossa tässä. Joulukonsertin solistina toimii lupaava baritoni Waltteri Torikka. 18.12. poppaRi Hullu Aasi -yhtyeen juuret ovat Jyväskylän 80-luvun opiskelijapiireissä. Lauluntekijä Jukka Kaartisen kokoama yhtye soittaa lähes yksinomaan omia suomenkielisiä kappaleita. Särökitaravetoisessa soitossa voi kuulla viittauksia 70-80-lukujen Manserockiin ( Juice Leskinen & Coitus Int, Virtanen, Kontra), Pelle Miljoonaan ja Suomen Talvisodan underground-rockiin. Illan toisena yhtyeenä soittaa 1970-luvun rockista, popista ja progesta ammentava Dunnet Head. 26.12. musTa kynnys kaupungin kovimmat Tapsan tanssit ovat tietenkin perinteiset Mustan Kynnyksen Tapsan tanssit. Tanssimusiikin tarjoaa DJ Puntti + Friends. 16.12. vakiopaine kahden näyttelijän – ” J.J. Calon” ja ” Mr Pulpin” – sivuprojektista alkunsa saanut La Sega Del Canto edustaa jyväskyläläinen avantgardemusiikin klassikkoosastoa. Perinteisessä valeklassisessa valejoulukonsertissa luodaan ainakin sahan, kitaran, urkuharmoonin, huilun ja laulun avulla kammottavan ihania sulosointuja. 15.12. kaupunginkiRkko Jyväskylän yliopiston Musica-kuoron perinteisen konserttikiertueen tämän vuoden teema tiivistyy lauluun Autuus maailmaan on tullut. Ohjelmistossa on monia jouluisenja renessanssimusiikin helmiä, joita kuoro ei ole aiemmin tai moneen vuoteen esittänyt. Toiveuusintana kuullaan Gregorio Allegrin Miserere mei, Deus. Nykysäveltäjistä ohjelmistoon kuuluu kuoronjohtajan, säveltäjä Pekka Kostiaisen teoksia. PETRA LuuKKAINEN MARKKu PIHLAJA PETR I KA IKO Su O
Helpotus 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Pienessä on puolensa Voe elläimen käsi, onkkaitse mikäsattuu ku törmää muihin” tarkottaa suomeksi antteeksipyyntöä ku pyhäntäläinen törmää johonki ihimisseen. Eikkaitsitä melekee kukkaa tiiä missä pyhäntä on, sama ku sannois suoraa että siellä oulun ja kajjaanin välissä. talavella paikkakunta on kuollu mutta kesällä saattaa nähä ihimisen kävelevän ulukona. sehi on sitte yks juttu ku ollaa nii kaukana kaikesta, että jos remppaa alat tekkee talloon nii jouvut maaliputelit ja kaikki hankkia vähintää sajan kilsan päästä. Eikkait sitä talua kuitenkkaa varmaa kukkaa näkis ku mehtää on nii paljo ja kukapa pyhännän ohi ajjais, ellei sitte kajjaanilaiset. niinkkait ne on pyhänttää sanonu yheksi teollistuneimmista kunnista, mutta minkä tähen siellä pittää olla vaa jottai ihime talotehtaita ja elementtitehtaita. mielummi ois vaikka jäätelötehas. kyllähän siellä tietennii tehhään sipsiä ja keittoja, vaa ku ohi mennee nii haissee pahalle. sitä paitsi ei siellä oo etes vaatekauppoja! kirpputoriki on kerran vuojessa ja sillonki vaa viikon. ne vanahat lumput siellä kiertää vuojesta toiseen. meininki on kyllä yhellaista ku paikkakunta on nii kytyne. minähi kerran erehyin menemää lenkille nii jo seuraavana päivänä kysyvät että kävikkö lenkillä, nähty on. pyhäntäjärvi, vai onko se pyhännänjärvi, on se ylypeyenaihe. onkkaitse tietennii kaukaa nätti vaa ku lähempää kattoo ja pulahtaa vetteen nii ruskiana sieltä noustaa ylös. niinkkait ne puhhuu että sinne joskus ois jostai menny jätettä vaa onkkait siitä jo aikkaa, ja liekköhän tuo tottakaan. mutta jos jottai hyvvää nii se on se avento sillo talavella. murre on sitte semmone että ku ei tiiä mistä tullee ku kaikki puhhuu vähä erilailla. minähi luulin että ossaan oikian sanan sille valakoselle litkulle, jota juuaan päevät pitkät, ja ylypiänä sannoin yhelle kyläläiselle että ”maitua”, nii sehä vaa nauro että eheeei ku sekkait on ”maetua”. aiva käsittämätöntä, ku pittää nii väänttää nuo sanat iliman mittää järiestelmää. kyllähä määki juon kahavia ja syön bannaania ja tommaatteja, mutta että maetua pitäs litkiä! Linnea Ervasti Kielet haltuun netissä opiskelu. Kieltenopiskeluun on kehitetty useita verkkoja mobiilisovelluksia. Riittäävätkö ne korvaamaan perinteisen luokkaopiskelun? k ieltenopiskelun verkkosovellukset ovat nyt suositumpia kuin koskaan. Esimerkiksi ilmaisella Duolingo-sovelluksella on yli sata miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää. Miten hyvin tietokoneja mobiilisovellukset pärjäävät vertailussa perinteisen opetuksen kanssa? Helsingin yliopiston germaanisen filologian yliopisto-opettaja Michael Möbius tekee parhaillaan väitöskirjaa tietokoneavusteisesta kieltenopiskelusta (Computer Assisted Language Learning, CALL). Verkkoja tietokonesovellusten vahvuuksina Möbius luettelee muun muassa niiden riippumattomuuden ajasta ja paikasta, vapaan harjoittelutahdin sekä välittömän palautteen. Parannettavaa kuitenkin löytyy. Möbiuksen mukaan kielisovellukset tuntuvat usein mekaanisilta, eikä valmiissa opiskelupoluissa ole juuri joustoa. ”Usein on sellainen tunne, että kaiken keskellä on ohjelma itse, ei opiskelija”, Möbius sanoo. Möbiuksen mukaan kieltenopiskeluun käytetyt sovellukset noudattavat usein niin sanotusti helppoa linjaa, jonka harjoitukset on yksinkertaista toteuttaa tietokoneella. Tällöin sovellukset suosivat esimerkiksi monivalintakysymyksiä, aukkotehtäviä ja lyhyitä vastauksia. ”Verkkoja tietokonesovellukset sopivat tällä hetkellä lähinnä lisämateriaaliksi perinteisten luokkakurssien ohessa. Sosiaalinen vuorovaikutus luokassa tarjoaa paljon enemmän virikkeitä ja metodologista vaihtelua”, Möbius vertaa. teksti ja kuva Arimo Kerkelä Duolingon kaltaiset kielisovellukset haastavat perinteiset oppikirjat. toisaalta soVellukset ovat kehittyneet runsaasti viime vuosina. Sekä Duolingo että suosittu maksullinen Rosetta Stone -sovellus tarjoavat äänentunnistukseen perustuvia puheharjoituksia. Kehittyneimmät ohjelmat myös antavat selkeää palautetta. Esimerkiksi Duolingo sallii pienet kirjoitusvirheet ja näyttää väärissä vastauksissa, missä kohtaa lausetta virhe on. ”Palautteen pitää olla tarkkaa, ohjaavaa ja motivoivaa, kun opetushenkilöä ei ole läsnä”, Möbius listaa hyvän palautteen piirteitä. Möbiuksen väitöskirjatutkimuksen mukaan korkeakoulujen kieltenopetuksessa käytetään hyvin vähän puhtaita verkkokursseja. Sen sijaan verkossa tarjotaan lähinnä yksinkertaista lisämateriaalia. Möbiuksen mukaan opettajienkin toiminnassa on kehitettävää. ”Luotetaan vieläkin paljolti perinteisiin materiaaleihin kirjamuodossa, joskus jopa skannattuna. Tietokoneen käytössä ei nähdä lisäarvoa.” Möbius ei itsekään usko, että verkkosovellukset voisivat kokonaan korvata perinteistä kieltenopetusta. Hän kuitenkin toivoo, että eri opetusmenetelmiä voitaisiin yhdistää aiempaa enemmän. ”Toivoisin, että tulevaisuudessa olisi helpompaa integroida sovelluksia luokkaopetukseen. On haihattelua uskoa, että jossakin vaiheessa kieltenopetus tapahtuisi vain ja ainoastaan verkossa”, Möbius sanoo.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 S elkouni tarkoittaa unta, jossa ihminen itse tajuaa olevansa unessa. Oivallusta seuraa vapaus tehdä unessa lähestulkoon mitä tahansa. Joku harjoittelee lentämistä, toinen kohtaa esiintymisjännityksensä ja kolmas hioo oikean urheiluharrastuksensa liikesarjoja. Vaan miten selkounia pystyisi näkemään mahdollisimman paljon? Haluan harjoitella selkounia, joten otan yhteyttä selkouniohjaaja Olli Erjantiin. Päivisin IT-alalla työskentelevä Erjanti tietää selkounista todennäköisesti enemmän kuin kukaan muu Suomessa. Hän on itse harjoitellut selkounia nuoruusvuosista lähtien ja myös järjestänyt selkounikursseja kymmenen vuoden ajan. Lisäksi hän on koonnut ohjeita uneksimisen harjoitteluun selkouni.fi-sivustolle. ”Yleensä kun pidän kursseja, niin useimmat ihmiset näkevät parissa kolmessa viikossa ensimmäiset selkounensa. Joillakin menee vähän pidempään. Se ei ole niin vaikeaa, mitä voisi ensin kuvitella”, Erjanti kertoo. Erjantin mukaan selkounien näkemiseen tarvitaan riittävästi aikaa ja tilaa. Kiireiden keskellä tämä voi olla vaikeaa. Esimerkiksi nukkua kannattaa normaalia enemmän. ”Selkounien näkeminen ja harjoitteleminen on mahdotonta, jos on uupunut ja väsynyt. Kannattaa pitää huolta omasta jaksamisesta.” Vaikka selkounia nähdään nukkuessa, tapahtuu unennäkemisen harjoittelu valveilla. Monet selkounia lisäävistä tekniikoista perustuvat yhdysvaltalaisen unitutkija Stephen LaBergen 1970ja 1980-lukujen taitteessa kehittämiin menetelmiin. Ensimmäinen askel selkounien näkemiseen on omien unien muistaminen. ”Jos ei muista unia, niin voi olla hyvin vaikea tulla niistä tietoiseksi”, Erjanti sanoo. Monet ihmiset sanovat, että muistavat uniaan vain harvoin. Taitoa voi kuitenkin kehittää. ”Se onnistuu sillä, että alkaa kiinnittää huomiota uniin ja alkaa arvostaa niitä, että niille tulee jokin merkitys omaan elämään.” LenteLyä ja jedivoimia unet. Kun ihminen tiedostaa olevansa unessa, tarjoaa unimaailma täydellisen vapauden. Jylkkärin toimittaja harjoitteli selkounia kuukauden ajan. teksti Arimo Kerkelä kuva Markku Mujunen Lue tämä lause kahdesti. Jos teksti ei muutu, olet varmaankin hereillä.
17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 Erjantin mukaan paras hetki unien muistamiseen on juuri unesta havahtumisen jälkeen. Unia voi kirjoittaa ylös unipäiväkirjaan aamuisin ja yönkin aikana herätessään. Kun uniansa alkaa muistaa, voi unistaan opetella tunnistamaan omia unimerkkejään. Nämä ovat unissa toistuvia asioita, joiden perusteella on helppo tulla tietoiseksi unestaan. Unipäiväkirjasta voi poimia unissa toistuvia tilanteita, tunnelmia, ihmisiä ja paikkoja. Erjanti käyttää esimerkkinä painajaisten takaa-ajoja. Koska takaaajoja ei juurikaan tapahdu oikeassa elämässä, on niitä kokiessaan helppo huomata olevansa unessa. ”Painaa mieleen, että seuraavan kerran kuin tämmöinen ja tämmöinen ajaa mua takaa, niin muistan että se on unta. Painaa sen mieleen erityisesti nukkumaan mennessä, harjoittelee sitä tilannetta”, Erjanti ohjeistaa. Erjantin mukaan tehokkain tapa, jolla henkilö voi tulla tietoiseksi omista unistaan, on erilaisten todellisuustestien tekeminen. Todellisuustesteissä ihminen siis kokeilee, onko hän unessa vai valveilla. ”Sitä on hyvä tehdä päivän mittaan mahdollisimman paljon. Muutamakin kerta on ok, mutta jos 10-20 kertaa tulee spontaanisti mieleen, että onkohan tämä unta, niin sitten on aika pitkällä unitietoisuudessa ja selkounien näkemisessä.” Todellisuustestejä on hyvä tehdä esimerkiksi silloin, kun kohtaa valveilla unimerkkejään. Tavoitteena on, että kun todellisuustestejä tottuu tekemään valveilla, tulee niitä lopulta tehneeksi unissaankin. Erjanti sanoo, että hyviä todellisuustestejä ovat esimerkiksi lentämisen yrittäminen, valokatkaisijoiden käyttäminen sekä digitaalikellon ajan tarkastaminen tai lyhyen tekstin lukeminen kahteen kertaan. Sen sijaan Aku Ankasta tuttu itsensä nipistäminen ei selkouniohjaajan mukaan kannata. ”Se ei yleensä toimi ihmisillä, ehkä se toimii ankoilla paremmin. Jos nipistän itseäni unessa ja odotan että se sattuu, niin kyllä se sattuu ihan yhtä paljon kuin hereillä.” kun sElkounEEn pääsee, tarjoaa tila vapauden tehdä mitä tahansa. Selkounien viihdekäytössä uneksija voi vaikka lentää tai heittäytyä mukaan suosikkielokuviensa kohtauksiin. Lisäksi selkounista voi hakea helpotusta omaan elämäänsä. Erjanti kertoo itse käyttämeensä selkounia nuorena esiintymispelkonsa voittamiseen. ”Harjoittelin esiintymistä isolla urheilustadionilla, jossa oli monen kymmenentuhannen ihmisen mylvivä yleisö. Sitten kun menee oikeaan tilanteeseen, jossa on paljon vähemmän ihmisiä, niin kyllä se auttaa itseään kun muistaa, että olenhan mä esiintynyt paljon isommallekin yleisölle. Että ei tämä voi olla niin kauheeta.” Selkounissa voi harjoitella myös fyysisiä taitoja, kuten urheilusuorituksia – ja harjoittelusta on tutkimusten mukaan oikeasti hyötyä. Esimerkiksi Journal of Sport Sciences -lehdessä viime keväänä julkaistu saksalaistutkimus selvitti, että selkounessa tehdyt harjoitukset paransivat liikuntasuoritusta seuraavana päivänä. Tutkijat selittivät tuloksia sillä, että unessa tehdyt liikkeet ovat aivoille yhtä ”todellisia” kuin hereilläkin tehdyt. Keho vain jättää liikkeet tekemättä valvemaailmassa. kun olEn saanut Olli Erjantilta ohjeet uneksimiseen, alan harjoitella selkounia kuukauden ajan. Ensimmäisenä päivänä levittelen Onko tämä unta? -tekstillä varustettuja post-it-lappuja ympäri toimitusta ja teen koko päivän ahkerasti muitakin todellisuustestejä. Päivän mittaan käyn mielessäni läpi toivomaani valveunta Jyväskylän yläpuolella lentelystä. Alkuinnostus tuottaa tulosta, sillä näen ensimmäisen selkounen heti seuraavana yönä. Uneksinnassa tosin riittää petrattavaa, sillä maisema ei tahdo asettua kohdilleen, näkökykyni katoaa ja alan nopeasti herätä. Selkounia harjoitellessa huomaa, kuinka oma innostus ja toisaalta kiireisyys vaikuttavat selkounien näkemiseen. Ensimmäisen yön jälkeen minulta menee reilu viikko seuraavaan lyhyeen lentelyuneen. Unipäiväkirjaan kertyy kuitenkin joka aamu runsaasti muistoja yön tapahtumista. Selkounien loppuminen lyhyeen on melko yleistä, mutta siihenkin on olemassa ratkaisuja. Kun uni uhkaa kadota, voi unimaailmaan kiinnittyä esimerkiksi hieromalla unessa kasvojaan, koskettamalla maata tai pyörimällä ympyrää – siis herättelemällä aistejaan unimaailmassa. Parin viikon jälkeen näen selkounia jo paljon useammin. Lentelyssä opin keskittymään enemmän itse lentoon ja jätän ympäröivän maiseman alitajuntani huoleksi. Tuntuu siltä, että maiseman ylläpitäminen vaikeuttaa uneen uppoutumista ja helposti irrottaa kokemuksesta. Videopeleissä taustamaisemaan ei tarvitse kiinnittää huomiota, kun tietokone laskee kaiken taustalla. Unessa ainoa prosessori on oma pää, jonka tehojen rajat tulevat nopeasti vastaan. Kun lentäminen on onnistunut useampana yönä, päätän vaihtaa selkounien tavoitteita. Yhtenä yönä popsin hyönteisiä valmistautuakseni Jylkkärin ruokajuttuun, jossa syömme kuvaajamme kanssa paistettuja jauhopukin toukkia. Kiehtovasti hyönteisuni paljastaa alitajuntanu rajat: kun hyönteisten mausta ei ole mitään aiempaa kokemusta, joutui pääni keksimään niille itse oman maun. Jälkikäteen opin, että oikeat toukat olivat universioita selvästi maukkaampia. Projektin lopulla onnistun vielä heittelemään ja leijuttamaan pieniä esineitä telekineettisillä voimilla. Aivoni tosin asettavat tiedostamattomasti rajat supervoimilleni. Juomapullon kokoiset murikat nousevat kyllä, mutta autojen heittely ei onnistu. kuukaudEn aikana onnistun näkemään kuutena yönä selkounia. Olen ennenkin ollut kiinnostunut unistani, mikä on varmasti auttanut harjoittelua. Vaikka selkounia ei näkisikään kovin useasti, rikastuttaa jo pelkkä niiden harjoitteleminen elämää. Harjoittelu kannustaa ottamaan rennosti ja panostamaan nukkumiseen, jolloin muukin elämänlaatu paranee kuin vaivihkaa. Ja ilman selkouniakin unien muistaminen ja kokeminen on todella viihdyttävää. Aina en edes tahdo vaikuttaa tietoisesti alitajuntani tuotoksiin, kun niihin eläytyminen sellaisenaan tarjoaa todella voimakkaan ja antoisan kokemuksen. Projektin jälkeen tuntuu silti siltä, että selkounissa on vielä paljon opittavaa ja tutkittavaa. Ensimmäinen kuukausi on vasta alkua. Jos nipistän itseäni unessa Ja odotan että se sattuu, niin kyllä se sattuu ihan yhtä palJon kuin hereillä. selkounien näkeminen Ja harJoitteleminen on mahdotonta, Jos on uupunut Ja väsynyt. kannattaa pitää huolta omasta Jaksamisesta.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 Pika-arviot 18 Ohje taloudellisen paskapuheen tunnistamiseen Ha-Joon CHang: TalousTiede – KäyTTäJän opas (inTo) Jos kuulut niihin ihmisiin, jotka sulkevat television välittömästi talousuutisten alettua ja käyttävät sanomalehden taloussivut muuttolaatikkojen pehmustamiseen, tämä kirja on tarkoitettu juuri sinulle. Ha-Joon Chang avaa taloustieteen kiemurat tavalla, joka tekee näennäisen vaikeista asioista ymmärrettäviä myös maallikoille. Lisäksi hän selittää sen, miksi jotkut talouteen liittyvät asiat ovat tarkoituksellisen monimutkaisia. Tämän kirjan luettuasi jäät ihmettelemään, miten Suomen nykyhallitus voi olla niin pihalla talousasioista. Kirja murskaa varmasti myös muutaman tosiasiana pitämäsi myytin. Ehdoton lisä kirjahyllyn ”kuinka tunnistat paskapuheen” -osioon. Jaakko Kinnunen Haalea kylmän sodan kuvaus VaKooJien silTa Steven Spielberg jatkaa sotatematiikan parissa uudessa kylmän sodan kuvauksessaan Vakoojien silta, joka kertoo suurvaltojen välisestä vankienvaihdosta jakautuneessa Saksassa. Tom Hanksin esittämän lakimiehen kautta kuvattu tarina on seesteisen kerronnan sävyttämä matka, jossa ohjaajan mieltymys yksityiskohtien autenttisuuteen ja hahmojen taustoittamiseen saavat eniten aikaa. Kylmän sodan aikainen miljöö tuntuukin aidolta ja mielenkiintoiselta. Yli kaksituntinen draama on kerronnaltaan silti vähän liian hidastempoinen. Ensimmäinen tunti on silkkaa johdantoa, eikä Saksaan päästä kuin vasta puolivälissä elokuvaa. Laadullisesta tasokkuudesta huolimatta pitkäveteisyydeltä ei voi välttyä. Joonas Pikkarainen Ihmiset ammatin takana arman alizad & meeri KouTaniemi: riisuTTu suomi (doCendo) Toimittaja Arman Alizadin ja valokuvaaja Meeri Koutaniemen yhteistyöstä syntynyt Riisuttu Suomi on kirja, joka avaa eri puolilla suomalaista yhteiskuntaa toimivien ihmisten ajatusmaailmaa. Ääneen pääsevät muun muassa haudankaivaja ja kuolemansyytutkija, portsari ja asiakas, sekä poliisi ja kapinallinen. Kirjan tarkoitus on rikkoa työhön liittyviä tabuja ja hälventää ennakkoluuloja ihmisistä ammattien takana. Suuri osa kirjasta ei tarjoa kuitenkaan mitään uutta. On hyvä ymmärtää, ettei esimerkiksi tullivirkailija itsekään koe hyödyllisenä ”hatsia polttavien hippien jahtaamista”, tai että eversti ei paljastunutkaan sotahulluksi fanaatikoksi. Toisaalta esimerkiksi saattohoitajan haastattelu on koskettava. Mielenkiintoisimmaksi kirjassa nousevat haastattelut ihmisistä, jotka mediassa usein jäävät pimeyteen. Omilla kasvoillaan kirjassa ovat muun muassa ihmissalakuljettaja ja elinkautisvanki. Parhaimmillaan Riisuttu Suomi tekee lukijan maailmasta vähän vähemmän mustavalkoisen. Unto Luoto Pinnallinen Tähtien sota sTar Wars BaTTlefronT, pC, ps4, xBox one (eleCTroniC arTs) Loppuvuoden Tähtien sota ei jää elokuvateatterin yksinoikeudeksi, sillä Star Wars Battlefront tuo kaukaisen galaksin olohuoneisiin moninpelattavana ja massoille suunnattuna räiskintänä. Valitettavasti tavoiteltavuus on samalla pelin heikkous, sillä Star Wars Battlefront on koettu jo ensimmäisten tuntien aikana. Räiskinnästä uupuu täysin taktisuus, eikä yksinkertaistetussa hahmonkehityksessä ole vaihtelua. Toiminta toistaakin itseään moninpelimuodosta riippumatta. Onneksi Star Wars Battlefront sentään näyttää upealta ja kuulostaa aidolta. Blastereiden mylviessä taustalla ja tuttujen sävellysten soidessa taustalla pelaaja voi tuntea Voiman kaukaisessa galaksissa. Vaan siihen se sitten jääkin. Joonas Pikkarainen Vapaan kapitalismin karmeat seuraukset naomi Klein: Tämä muuTTaa KaiKen – KapiTalismi Vs ilmasTo (inTo) Naomi Kleinin viimeisin suomeksi käännetty teos jatkaa toimittaja-kirjailijan kamppailua vapaiden markkinoiden ihannointia vastaan. Tiiliskiven paksuisessa kirjassaan Klein osoittaa lukuisten esimerkkien avulla, kuinka laissez-faire-talouspolitiikka ja sen leviämistä avokätisesti rahoittavat energiayhtiöt johdattavat koko maailmaa kohti hallitsematonta ilmastonmuutosta. Lisäksi hän peräänkuuluttaa kokonaan uudenlaista ajattelutapaa sekä ilmastosta että talouspolitiikastammekin. Pituudestaan huolimatta (ja ehkä juuri siitä syystä) tämä on kirja, joka jokaisen meistä tulisi lukea. Kirjoitustyyli on selkeää, eikä suuria yllätyksiä ole sen suhteen luvassa. Teoksen keskeisen sanoman voi tiivistää Kleinin omin sanoin seuraavasti: ”Ilmastonmuutos asettaa vastakkain planeettamme vakauden ja talousmallimme selviytymisen.” Jaakko Kinnunen Eurajoki Suomen sähköisin kunta aTomin paluu Mika Taanilan ja Jussi Eerolan tragikoominen Atomin paluu kertoo Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamisesta Eurajoelle. Taanilan ja Eerolan alkuperäisenä tarkoituksena oli kuvata Olkiluoto 3:n valmistuminen alusta loppuun. Kuten dokumenteissa yleensä, lopputulos ei vastaa alkuperäistä hypoteesia ydinvoimala ei ole vieläkään valmis. Tahattoman komiikan lisäksi tekijät saavat kuvattua väkevää symboliikkaa: ydinvoiman jälkipolville jättämä perintö tulee iholle, kun hankkeessa työskentelevä puolalaisisä juttelee Skypen kautta pienelle lapselleen. Kuvat vuoden 2011 Fukushiman onnettomuudesta ja maininta siitä, kuinka Saksa päätti onnettomuuden jälkeen luopua ydinvoimasta eivät jätä arvailun varaan mitä dokumentaristit itse ajattelevat ydinvoimasta. Arttu Seppänen www.sonaatti.fi kahvikuppia vuodessa Tervetuloa! lounasraVinTola iloKiVi Palvelemme vielä viikon 51, tiistaina 15.12. suljemme poikkeuksellisesti jo kello 15. Pidämme joulutauon 19.12.2015-10.1.2016. Palaamme normaaliin päiväjärjestykseen ma 11.1.2016. Tervetuloa! Tarkista ruokalistat netistä. Ilokivi toivottaa asiakkailleen HyVää Joulua & onnea Vuodelle 2016!
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 Pika-arviot 18 Ohje taloudellisen paskapuheen tunnistamiseen Ha-Joon CHang: TalousTiede – KäyTTäJän opas (inTo) Jos kuulut niihin ihmisiin, jotka sulkevat television välittömästi talousuutisten alettua ja käyttävät sanomalehden taloussivut muuttolaatikkojen pehmustamiseen, tämä kirja on tarkoitettu juuri sinulle. Ha-Joon Chang avaa taloustieteen kiemurat tavalla, joka tekee näennäisen vaikeista asioista ymmärrettäviä myös maallikoille. Lisäksi hän selittää sen, miksi jotkut talouteen liittyvät asiat ovat tarkoituksellisen monimutkaisia. Tämän kirjan luettuasi jäät ihmettelemään, miten Suomen nykyhallitus voi olla niin pihalla talousasioista. Kirja murskaa varmasti myös muutaman tosiasiana pitämäsi myytin. Ehdoton lisä kirjahyllyn ”kuinka tunnistat paskapuheen” -osioon. Jaakko Kinnunen Haalea kylmän sodan kuvaus VaKooJien silTa Steven Spielberg jatkaa sotatematiikan parissa uudessa kylmän sodan kuvauksessaan Vakoojien silta, joka kertoo suurvaltojen välisestä vankienvaihdosta jakautuneessa Saksassa. Tom Hanksin esittämän lakimiehen kautta kuvattu tarina on seesteisen kerronnan sävyttämä matka, jossa ohjaajan mieltymys yksityiskohtien autenttisuuteen ja hahmojen taustoittamiseen saavat eniten aikaa. Kylmän sodan aikainen miljöö tuntuukin aidolta ja mielenkiintoiselta. Yli kaksituntinen draama on kerronnaltaan silti vähän liian hidastempoinen. Ensimmäinen tunti on silkkaa johdantoa, eikä Saksaan päästä kuin vasta puolivälissä elokuvaa. Laadullisesta tasokkuudesta huolimatta pitkäveteisyydeltä ei voi välttyä. Joonas Pikkarainen Ihmiset ammatin takana arman alizad & meeri KouTaniemi: riisuTTu suomi (doCendo) Toimittaja Arman Alizadin ja valokuvaaja Meeri Koutaniemen yhteistyöstä syntynyt Riisuttu Suomi on kirja, joka avaa eri puolilla suomalaista yhteiskuntaa toimivien ihmisten ajatusmaailmaa. Ääneen pääsevät muun muassa haudankaivaja ja kuolemansyytutkija, portsari ja asiakas, sekä poliisi ja kapinallinen. Kirjan tarkoitus on rikkoa työhön liittyviä tabuja ja hälventää ennakkoluuloja ihmisistä ammattien takana. Suuri osa kirjasta ei tarjoa kuitenkaan mitään uutta. On hyvä ymmärtää, ettei esimerkiksi tullivirkailija itsekään koe hyödyllisenä ”hatsia polttavien hippien jahtaamista”, tai että eversti ei paljastunutkaan sotahulluksi fanaatikoksi. Toisaalta esimerkiksi saattohoitajan haastattelu on koskettava. Mielenkiintoisimmaksi kirjassa nousevat haastattelut ihmisistä, jotka mediassa usein jäävät pimeyteen. Omilla kasvoillaan kirjassa ovat muun muassa ihmissalakuljettaja ja elinkautisvanki. Parhaimmillaan Riisuttu Suomi tekee lukijan maailmasta vähän vähemmän mustavalkoisen. Unto Luoto Pinnallinen Tähtien sota sTar Wars BaTTlefronT, pC, ps4, xBox one (eleCTroniC arTs) Loppuvuoden Tähtien sota ei jää elokuvateatterin yksinoikeudeksi, sillä Star Wars Battlefront tuo kaukaisen galaksin olohuoneisiin moninpelattavana ja massoille suunnattuna räiskintänä. Valitettavasti tavoiteltavuus on samalla pelin heikkous, sillä Star Wars Battlefront on koettu jo ensimmäisten tuntien aikana. Räiskinnästä uupuu täysin taktisuus, eikä yksinkertaistetussa hahmonkehityksessä ole vaihtelua. Toiminta toistaakin itseään moninpelimuodosta riippumatta. Onneksi Star Wars Battlefront sentään näyttää upealta ja kuulostaa aidolta. Blastereiden mylviessä taustalla ja tuttujen sävellysten soidessa taustalla pelaaja voi tuntea Voiman kaukaisessa galaksissa. Vaan siihen se sitten jääkin. Joonas Pikkarainen Vapaan kapitalismin karmeat seuraukset naomi Klein: Tämä muuTTaa KaiKen – KapiTalismi Vs ilmasTo (inTo) Naomi Kleinin viimeisin suomeksi käännetty teos jatkaa toimittaja-kirjailijan kamppailua vapaiden markkinoiden ihannointia vastaan. Tiiliskiven paksuisessa kirjassaan Klein osoittaa lukuisten esimerkkien avulla, kuinka laissez-faire-talouspolitiikka ja sen leviämistä avokätisesti rahoittavat energiayhtiöt johdattavat koko maailmaa kohti hallitsematonta ilmastonmuutosta. Lisäksi hän peräänkuuluttaa kokonaan uudenlaista ajattelutapaa sekä ilmastosta että talouspolitiikastammekin. Pituudestaan huolimatta (ja ehkä juuri siitä syystä) tämä on kirja, joka jokaisen meistä tulisi lukea. Kirjoitustyyli on selkeää, eikä suuria yllätyksiä ole sen suhteen luvassa. Teoksen keskeisen sanoman voi tiivistää Kleinin omin sanoin seuraavasti: ”Ilmastonmuutos asettaa vastakkain planeettamme vakauden ja talousmallimme selviytymisen.” Jaakko Kinnunen Eurajoki Suomen sähköisin kunta aTomin paluu Mika Taanilan ja Jussi Eerolan tragikoominen Atomin paluu kertoo Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamisesta Eurajoelle. Taanilan ja Eerolan alkuperäisenä tarkoituksena oli kuvata Olkiluoto 3:n valmistuminen alusta loppuun. Kuten dokumenteissa yleensä, lopputulos ei vastaa alkuperäistä hypoteesia ydinvoimala ei ole vieläkään valmis. Tahattoman komiikan lisäksi tekijät saavat kuvattua väkevää symboliikkaa: ydinvoiman jälkipolville jättämä perintö tulee iholle, kun hankkeessa työskentelevä puolalaisisä juttelee Skypen kautta pienelle lapselleen. Kuvat vuoden 2011 Fukushiman onnettomuudesta ja maininta siitä, kuinka Saksa päätti onnettomuuden jälkeen luopua ydinvoimasta eivät jätä arvailun varaan mitä dokumentaristit itse ajattelevat ydinvoimasta. Arttu Seppänen www.sonaatti.fi kahvikuppia vuodessa Tervetuloa! lounasraVinTola iloKiVi Palvelemme vielä viikon 51, tiistaina 15.12. suljemme poikkeuksellisesti jo kello 15. Pidämme joulutauon 19.12.2015-10.1.2016. Palaamme normaaliin päiväjärjestykseen ma 11.1.2016. Tervetuloa! Tarkista ruokalistat netistä. Ilokivi toivottaa asiakkailleen HyVää Joulua & onnea Vuodelle 2016!
Yliopistonkatu 38 Onnijkl Pub&Club Onni OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUB KESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUB KESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE SU TO 1102 PE LA 1103 ONNI PALVELEE MYÖS JOULUNA Maanantaisin Keskiviikkoisin klo 20 BINGO TIETOVISA klo 20 JOKA PÄIVÄ KLO 11-03 S uper unnuntai ... ja opiskelijan lompakko kiittää! 4 95 Kysy opiskelija-alen nusta! Yht. Miesten NAPPANAHKASORMIKKAITA lämpövuorilla 10,2 PARIA Monilokero NAHKALOMPAKKO SÄÄSTÄ -50% 12 95 Mini-Laukku myös Facebookissa (26,-) -12,5x9cm vetoketjutasku -2-osainen setelipuoli -9 korttipaikkaa Miesten PIPO -eri värejä (7,-) Lämpimät NEULESORMIKKAAT -thinsulatevuorilla -musta, harmaa, valk., viininpun. SÄÄSTÄ -25% 3 95 (7,-) KORTTIKOTELO -paljon eri värejä 9 95 (14,-) Naisten NEULEPIPO -eri värejä 5 95 SÄÄSTÄ -25% (8,-) Kånken REPUT 66,(79,-) Paljon OLKALAUKKUJA -50% MATKAKASSIT -olkahihnalla, paljon eri värejä 16 95 (24,-) SÄÄSTÄ -25% -useita eri värejä Ota ilo irti ja hyödy! Paljon paikallisia etuja omistaja-asiakkaille. Lippuetuja, etunäytöksiä ja paljon muuta. Valittavanasi JYP, KaDy, Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylä Sinfonia ja T eatteri Eurooppa 4. T arjolla elämyksellisiä iltoja. T ule mukaan, katsomossa on tunnelmaa! Paikalliset edut ja paljon muuta: op.?/keski-suomi
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 S elkouni tarkoittaa unta, jossa ihminen itse tajuaa olevansa unessa. Oivallusta seuraa vapaus tehdä unessa lähestulkoon mitä tahansa. Joku harjoittelee lentämistä, toinen kohtaa esiintymisjännityksensä ja kolmas hioo oikean urheiluharrastuksensa liikesarjoja. Vaan miten selkounia pystyisi näkemään mahdollisimman paljon? Haluan harjoitella selkounia, joten otan yhteyttä selkouniohjaaja Olli Erjantiin. Päivisin IT-alalla työskentelevä Erjanti tietää selkounista todennäköisesti enemmän kuin kukaan muu Suomessa. Hän on itse harjoitellut selkounia nuoruusvuosista lähtien ja myös järjestänyt selkounikursseja kymmenen vuoden ajan. Lisäksi hän on koonnut ohjeita uneksimisen harjoitteluun selkouni.fi-sivustolle. ”Yleensä kun pidän kursseja, niin useimmat ihmiset näkevät parissa kolmessa viikossa ensimmäiset selkounensa. Joillakin menee vähän pidempään. Se ei ole niin vaikeaa, mitä voisi ensin kuvitella”, Erjanti kertoo. Erjantin mukaan selkounien näkemiseen tarvitaan riittävästi aikaa ja tilaa. Kiireiden keskellä tämä voi olla vaikeaa. Esimerkiksi nukkua kannattaa normaalia enemmän. ”Selkounien näkeminen ja harjoitteleminen on mahdotonta, jos on uupunut ja väsynyt. Kannattaa pitää huolta omasta jaksamisesta.” Vaikka selkounia nähdään nukkuessa, tapahtuu unennäkemisen harjoittelu valveilla. Monet selkounia lisäävistä tekniikoista perustuvat yhdysvaltalaisen unitutkija Stephen LaBergen 1970ja 1980-lukujen taitteessa kehittämiin menetelmiin. Ensimmäinen askel selkounien näkemiseen on omien unien muistaminen. ”Jos ei muista unia, niin voi olla hyvin vaikea tulla niistä tietoiseksi”, Erjanti sanoo. Monet ihmiset sanovat, että muistavat uniaan vain harvoin. Taitoa voi kuitenkin kehittää. ”Se onnistuu sillä, että alkaa kiinnittää huomiota uniin ja alkaa arvostaa niitä, että niille tulee jokin merkitys omaan elämään.” LenteLyä ja jedivoimia unet. Kun ihminen tiedostaa olevansa unessa, tarjoaa unimaailma täydellisen vapauden. Jylkkärin toimittaja harjoitteli selkounia kuukauden ajan. teksti Arimo Kerkelä kuva Markku Mujunen Lue tämä lause kahdesti. Jos teksti ei muutu, olet varmaankin hereillä.
17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 Erjantin mukaan paras hetki unien muistamiseen on juuri unesta havahtumisen jälkeen. Unia voi kirjoittaa ylös unipäiväkirjaan aamuisin ja yönkin aikana herätessään. Kun uniansa alkaa muistaa, voi unistaan opetella tunnistamaan omia unimerkkejään. Nämä ovat unissa toistuvia asioita, joiden perusteella on helppo tulla tietoiseksi unestaan. Unipäiväkirjasta voi poimia unissa toistuvia tilanteita, tunnelmia, ihmisiä ja paikkoja. Erjanti käyttää esimerkkinä painajaisten takaa-ajoja. Koska takaaajoja ei juurikaan tapahdu oikeassa elämässä, on niitä kokiessaan helppo huomata olevansa unessa. ”Painaa mieleen, että seuraavan kerran kuin tämmöinen ja tämmöinen ajaa mua takaa, niin muistan että se on unta. Painaa sen mieleen erityisesti nukkumaan mennessä, harjoittelee sitä tilannetta”, Erjanti ohjeistaa. Erjantin mukaan tehokkain tapa, jolla henkilö voi tulla tietoiseksi omista unistaan, on erilaisten todellisuustestien tekeminen. Todellisuustesteissä ihminen siis kokeilee, onko hän unessa vai valveilla. ”Sitä on hyvä tehdä päivän mittaan mahdollisimman paljon. Muutamakin kerta on ok, mutta jos 10-20 kertaa tulee spontaanisti mieleen, että onkohan tämä unta, niin sitten on aika pitkällä unitietoisuudessa ja selkounien näkemisessä.” Todellisuustestejä on hyvä tehdä esimerkiksi silloin, kun kohtaa valveilla unimerkkejään. Tavoitteena on, että kun todellisuustestejä tottuu tekemään valveilla, tulee niitä lopulta tehneeksi unissaankin. Erjanti sanoo, että hyviä todellisuustestejä ovat esimerkiksi lentämisen yrittäminen, valokatkaisijoiden käyttäminen sekä digitaalikellon ajan tarkastaminen tai lyhyen tekstin lukeminen kahteen kertaan. Sen sijaan Aku Ankasta tuttu itsensä nipistäminen ei selkouniohjaajan mukaan kannata. ”Se ei yleensä toimi ihmisillä, ehkä se toimii ankoilla paremmin. Jos nipistän itseäni unessa ja odotan että se sattuu, niin kyllä se sattuu ihan yhtä paljon kuin hereillä.” kun sElkounEEn pääsee, tarjoaa tila vapauden tehdä mitä tahansa. Selkounien viihdekäytössä uneksija voi vaikka lentää tai heittäytyä mukaan suosikkielokuviensa kohtauksiin. Lisäksi selkounista voi hakea helpotusta omaan elämäänsä. Erjanti kertoo itse käyttämeensä selkounia nuorena esiintymispelkonsa voittamiseen. ”Harjoittelin esiintymistä isolla urheilustadionilla, jossa oli monen kymmenentuhannen ihmisen mylvivä yleisö. Sitten kun menee oikeaan tilanteeseen, jossa on paljon vähemmän ihmisiä, niin kyllä se auttaa itseään kun muistaa, että olenhan mä esiintynyt paljon isommallekin yleisölle. Että ei tämä voi olla niin kauheeta.” Selkounissa voi harjoitella myös fyysisiä taitoja, kuten urheilusuorituksia – ja harjoittelusta on tutkimusten mukaan oikeasti hyötyä. Esimerkiksi Journal of Sport Sciences -lehdessä viime keväänä julkaistu saksalaistutkimus selvitti, että selkounessa tehdyt harjoitukset paransivat liikuntasuoritusta seuraavana päivänä. Tutkijat selittivät tuloksia sillä, että unessa tehdyt liikkeet ovat aivoille yhtä ”todellisia” kuin hereilläkin tehdyt. Keho vain jättää liikkeet tekemättä valvemaailmassa. kun olEn saanut Olli Erjantilta ohjeet uneksimiseen, alan harjoitella selkounia kuukauden ajan. Ensimmäisenä päivänä levittelen Onko tämä unta? -tekstillä varustettuja post-it-lappuja ympäri toimitusta ja teen koko päivän ahkerasti muitakin todellisuustestejä. Päivän mittaan käyn mielessäni läpi toivomaani valveunta Jyväskylän yläpuolella lentelystä. Alkuinnostus tuottaa tulosta, sillä näen ensimmäisen selkounen heti seuraavana yönä. Uneksinnassa tosin riittää petrattavaa, sillä maisema ei tahdo asettua kohdilleen, näkökykyni katoaa ja alan nopeasti herätä. Selkounia harjoitellessa huomaa, kuinka oma innostus ja toisaalta kiireisyys vaikuttavat selkounien näkemiseen. Ensimmäisen yön jälkeen minulta menee reilu viikko seuraavaan lyhyeen lentelyuneen. Unipäiväkirjaan kertyy kuitenkin joka aamu runsaasti muistoja yön tapahtumista. Selkounien loppuminen lyhyeen on melko yleistä, mutta siihenkin on olemassa ratkaisuja. Kun uni uhkaa kadota, voi unimaailmaan kiinnittyä esimerkiksi hieromalla unessa kasvojaan, koskettamalla maata tai pyörimällä ympyrää – siis herättelemällä aistejaan unimaailmassa. Parin viikon jälkeen näen selkounia jo paljon useammin. Lentelyssä opin keskittymään enemmän itse lentoon ja jätän ympäröivän maiseman alitajuntani huoleksi. Tuntuu siltä, että maiseman ylläpitäminen vaikeuttaa uneen uppoutumista ja helposti irrottaa kokemuksesta. Videopeleissä taustamaisemaan ei tarvitse kiinnittää huomiota, kun tietokone laskee kaiken taustalla. Unessa ainoa prosessori on oma pää, jonka tehojen rajat tulevat nopeasti vastaan. Kun lentäminen on onnistunut useampana yönä, päätän vaihtaa selkounien tavoitteita. Yhtenä yönä popsin hyönteisiä valmistautuakseni Jylkkärin ruokajuttuun, jossa syömme kuvaajamme kanssa paistettuja jauhopukin toukkia. Kiehtovasti hyönteisuni paljastaa alitajuntanu rajat: kun hyönteisten mausta ei ole mitään aiempaa kokemusta, joutui pääni keksimään niille itse oman maun. Jälkikäteen opin, että oikeat toukat olivat universioita selvästi maukkaampia. Projektin lopulla onnistun vielä heittelemään ja leijuttamaan pieniä esineitä telekineettisillä voimilla. Aivoni tosin asettavat tiedostamattomasti rajat supervoimilleni. Juomapullon kokoiset murikat nousevat kyllä, mutta autojen heittely ei onnistu. kuukaudEn aikana onnistun näkemään kuutena yönä selkounia. Olen ennenkin ollut kiinnostunut unistani, mikä on varmasti auttanut harjoittelua. Vaikka selkounia ei näkisikään kovin useasti, rikastuttaa jo pelkkä niiden harjoitteleminen elämää. Harjoittelu kannustaa ottamaan rennosti ja panostamaan nukkumiseen, jolloin muukin elämänlaatu paranee kuin vaivihkaa. Ja ilman selkouniakin unien muistaminen ja kokeminen on todella viihdyttävää. Aina en edes tahdo vaikuttaa tietoisesti alitajuntani tuotoksiin, kun niihin eläytyminen sellaisenaan tarjoaa todella voimakkaan ja antoisan kokemuksen. Projektin jälkeen tuntuu silti siltä, että selkounissa on vielä paljon opittavaa ja tutkittavaa. Ensimmäinen kuukausi on vasta alkua. Jos nipistän itseäni unessa Ja odotan että se sattuu, niin kyllä se sattuu ihan yhtä palJon kuin hereillä. selkounien näkeminen Ja harJoitteleminen on mahdotonta, Jos on uupunut Ja väsynyt. kannattaa pitää huolta omasta Jaksamisesta.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 Pika-arviot 18 Ohje taloudellisen paskapuheen tunnistamiseen Ha-Joon CHang: TalousTiede – KäyTTäJän opas (inTo) Jos kuulut niihin ihmisiin, jotka sulkevat television välittömästi talousuutisten alettua ja käyttävät sanomalehden taloussivut muuttolaatikkojen pehmustamiseen, tämä kirja on tarkoitettu juuri sinulle. Ha-Joon Chang avaa taloustieteen kiemurat tavalla, joka tekee näennäisen vaikeista asioista ymmärrettäviä myös maallikoille. Lisäksi hän selittää sen, miksi jotkut talouteen liittyvät asiat ovat tarkoituksellisen monimutkaisia. Tämän kirjan luettuasi jäät ihmettelemään, miten Suomen nykyhallitus voi olla niin pihalla talousasioista. Kirja murskaa varmasti myös muutaman tosiasiana pitämäsi myytin. Ehdoton lisä kirjahyllyn ”kuinka tunnistat paskapuheen” -osioon. Jaakko Kinnunen Haalea kylmän sodan kuvaus VaKooJien silTa Steven Spielberg jatkaa sotatematiikan parissa uudessa kylmän sodan kuvauksessaan Vakoojien silta, joka kertoo suurvaltojen välisestä vankienvaihdosta jakautuneessa Saksassa. Tom Hanksin esittämän lakimiehen kautta kuvattu tarina on seesteisen kerronnan sävyttämä matka, jossa ohjaajan mieltymys yksityiskohtien autenttisuuteen ja hahmojen taustoittamiseen saavat eniten aikaa. Kylmän sodan aikainen miljöö tuntuukin aidolta ja mielenkiintoiselta. Yli kaksituntinen draama on kerronnaltaan silti vähän liian hidastempoinen. Ensimmäinen tunti on silkkaa johdantoa, eikä Saksaan päästä kuin vasta puolivälissä elokuvaa. Laadullisesta tasokkuudesta huolimatta pitkäveteisyydeltä ei voi välttyä. Joonas Pikkarainen Ihmiset ammatin takana arman alizad & meeri KouTaniemi: riisuTTu suomi (doCendo) Toimittaja Arman Alizadin ja valokuvaaja Meeri Koutaniemen yhteistyöstä syntynyt Riisuttu Suomi on kirja, joka avaa eri puolilla suomalaista yhteiskuntaa toimivien ihmisten ajatusmaailmaa. Ääneen pääsevät muun muassa haudankaivaja ja kuolemansyytutkija, portsari ja asiakas, sekä poliisi ja kapinallinen. Kirjan tarkoitus on rikkoa työhön liittyviä tabuja ja hälventää ennakkoluuloja ihmisistä ammattien takana. Suuri osa kirjasta ei tarjoa kuitenkaan mitään uutta. On hyvä ymmärtää, ettei esimerkiksi tullivirkailija itsekään koe hyödyllisenä ”hatsia polttavien hippien jahtaamista”, tai että eversti ei paljastunutkaan sotahulluksi fanaatikoksi. Toisaalta esimerkiksi saattohoitajan haastattelu on koskettava. Mielenkiintoisimmaksi kirjassa nousevat haastattelut ihmisistä, jotka mediassa usein jäävät pimeyteen. Omilla kasvoillaan kirjassa ovat muun muassa ihmissalakuljettaja ja elinkautisvanki. Parhaimmillaan Riisuttu Suomi tekee lukijan maailmasta vähän vähemmän mustavalkoisen. Unto Luoto Pinnallinen Tähtien sota sTar Wars BaTTlefronT, pC, ps4, xBox one (eleCTroniC arTs) Loppuvuoden Tähtien sota ei jää elokuvateatterin yksinoikeudeksi, sillä Star Wars Battlefront tuo kaukaisen galaksin olohuoneisiin moninpelattavana ja massoille suunnattuna räiskintänä. Valitettavasti tavoiteltavuus on samalla pelin heikkous, sillä Star Wars Battlefront on koettu jo ensimmäisten tuntien aikana. Räiskinnästä uupuu täysin taktisuus, eikä yksinkertaistetussa hahmonkehityksessä ole vaihtelua. Toiminta toistaakin itseään moninpelimuodosta riippumatta. Onneksi Star Wars Battlefront sentään näyttää upealta ja kuulostaa aidolta. Blastereiden mylviessä taustalla ja tuttujen sävellysten soidessa taustalla pelaaja voi tuntea Voiman kaukaisessa galaksissa. Vaan siihen se sitten jääkin. Joonas Pikkarainen Vapaan kapitalismin karmeat seuraukset naomi Klein: Tämä muuTTaa KaiKen – KapiTalismi Vs ilmasTo (inTo) Naomi Kleinin viimeisin suomeksi käännetty teos jatkaa toimittaja-kirjailijan kamppailua vapaiden markkinoiden ihannointia vastaan. Tiiliskiven paksuisessa kirjassaan Klein osoittaa lukuisten esimerkkien avulla, kuinka laissez-faire-talouspolitiikka ja sen leviämistä avokätisesti rahoittavat energiayhtiöt johdattavat koko maailmaa kohti hallitsematonta ilmastonmuutosta. Lisäksi hän peräänkuuluttaa kokonaan uudenlaista ajattelutapaa sekä ilmastosta että talouspolitiikastammekin. Pituudestaan huolimatta (ja ehkä juuri siitä syystä) tämä on kirja, joka jokaisen meistä tulisi lukea. Kirjoitustyyli on selkeää, eikä suuria yllätyksiä ole sen suhteen luvassa. Teoksen keskeisen sanoman voi tiivistää Kleinin omin sanoin seuraavasti: ”Ilmastonmuutos asettaa vastakkain planeettamme vakauden ja talousmallimme selviytymisen.” Jaakko Kinnunen Eurajoki Suomen sähköisin kunta aTomin paluu Mika Taanilan ja Jussi Eerolan tragikoominen Atomin paluu kertoo Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamisesta Eurajoelle. Taanilan ja Eerolan alkuperäisenä tarkoituksena oli kuvata Olkiluoto 3:n valmistuminen alusta loppuun. Kuten dokumenteissa yleensä, lopputulos ei vastaa alkuperäistä hypoteesia ydinvoimala ei ole vieläkään valmis. Tahattoman komiikan lisäksi tekijät saavat kuvattua väkevää symboliikkaa: ydinvoiman jälkipolville jättämä perintö tulee iholle, kun hankkeessa työskentelevä puolalaisisä juttelee Skypen kautta pienelle lapselleen. Kuvat vuoden 2011 Fukushiman onnettomuudesta ja maininta siitä, kuinka Saksa päätti onnettomuuden jälkeen luopua ydinvoimasta eivät jätä arvailun varaan mitä dokumentaristit itse ajattelevat ydinvoimasta. Arttu Seppänen www.sonaatti.fi kahvikuppia vuodessa Tervetuloa! lounasraVinTola iloKiVi Palvelemme vielä viikon 51, tiistaina 15.12. suljemme poikkeuksellisesti jo kello 15. Pidämme joulutauon 19.12.2015-10.1.2016. Palaamme normaaliin päiväjärjestykseen ma 11.1.2016. Tervetuloa! Tarkista ruokalistat netistä. Ilokivi toivottaa asiakkailleen HyVää Joulua & onnea Vuodelle 2016!
Kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2015 paavin siunaama tangotohtori MUSIIKKI. Tangoa ja Elvistä latinaksi laulanut Jukka Ammondt on huolissaan humanismin tulevaisuudesta. teksti Milka Räisänen kuva Unto Luoto Olen KIItOllISUUdenvelaSSa siitä, että olen voinut toimia kulttuurin alalla silloin, kun sivistystä vielä arvostettiin. Tulin toiveikkaana Turun yliopistosta tänne vuonna 1974 kuultuani, että Jyväskylässä humanistinen tutkimus on vankimmalla tasolla suomalaisista yliopistoista. Aloitin assistenttina kirjallisuuden laitoksella ja sain vapaasti opettaa sekä tehdä tutkimustyötä. Jyväskylässä oli siihen aikaan dynaaminen ja rohkea kulttuuri-ilmapiiri. Nuorena soitin rock-bändissä, mutta vanhempani sanoivat, ettei minun kannattaisi jatkaa muusikon uraa. Hain yliopistoon ja innostuin kirjallisuuden opiskelusta. Vasta 80-luvun lopulla sain uudelleen kontaktin musiikkiin. Menetin ikävässä avioerossa lapseni Yhdysvaltoihin, ja jäin aikalailla yksin. Silloin kiinnostuin kaipuun ja melankolian käsitteistä, jotka johdattivat minut tangon pariin. Toivo Kärjen kuoleman jälkeen koin, että hänen musiikkiaan voisi tuoda esiin kansainvälisestikin. Tehtyäni ensin kokoelman suomeksi, keksimme puoliksi leikillämme professori Teivas Oksalan kanssa, että hän voisi kääntää Kärjen tangoja latinaksi. Ulkoasiainhallinto tarjoutui järjestämään Tango Triste Finnicumin Vatikaaniin uudenvuoden lahjana. Me saimme kauniisti kirjoitetun kiitoskirjeen, jossa kerrottiin, että Paavi Johannes Paavali II oli hyvin mieltynyt tangojen sanoituksiin. Levyn johdosta hän antoi apostolisen siunauksen ja myönsi ansiomitalit minulle ja Oksalalle. Seuraavaksi sain idean levyttää Elvistä latinaksi. The Legend Lives Forever in Latin julkaistiin Memphis Tennesseessä vuonna 1995 Elviksen 60. syntymäpäivän muistojuhlan yhteydessä. Tämä sai paljon mediahuomiota, olipa minusta juttu Washington Postissakin. Tein useita esiintymiskiertueita ja sain nähdä, kuinka latinan kieli yhdistettynä Elviksen jopa jumaloituun hahmoon sai kuulijat vapautumaan. Rockin sanoma ja myös elämänfilosofiani kiteytyy Carl Perkinsin kappaleen Blue Suede Shoes sanoituksiin: ”Tee mitä tahansa, mutta älä astu sinisten kenkieni päälle.” Elämä on oman aidon itsensä etsimistä ja kasvattamista henkisesti. Ei saa myydä itseään. Tämähän minua rassaa, että humanistista tutkimusta pyritään arvioimaan talouselämän kriteerein. Humanistisen tutkimuksen ytimessä on kuitenkin juuri henkinen hyvinvointi, sivistys ja kulttuuritietoisuuden ylläpitäminen. Vaikka olihan se eräänlainen kaupallinen innovaatio laulaa maailmankuuluja hittejä latinaksi. JUKKa aMMOndt z z Laulaja,zkirjallisuudentutkijazjazkirjailija. z z SyntynytzTampereella,zasuuzJyväskylässä. z z TehnytzmusiikkiaztaiteilijanimelläzDoctorzAmmondt. z z Tasavallanzpresidentinzmyöntämäzprofessorinzarvo. z z Jyväskylänzkaupunginvaltuustossazvihreidenzedustajana.
Yliopistonkatu 38 Onnijkl Pub&Club Onni OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUB KESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUB KESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE SU TO 1102 PE LA 1103 ONNI PALVELEE MYÖS JOULUNA Maanantaisin Keskiviikkoisin klo 20 BINGO TIETOVISA klo 20 JOKA PÄIVÄ KLO 11-03 S uper unnuntai ... ja opiskelijan lompakko kiittää! 4 95 Kysy opiskelija-alen nusta! Yht. Miesten NAPPANAHKASORMIKKAITA lämpövuorilla 10,2 PARIA Monilokero NAHKALOMPAKKO SÄÄSTÄ -50% 12 95 Mini-Laukku myös Facebookissa (26,-) -12,5x9cm vetoketjutasku -2-osainen setelipuoli -9 korttipaikkaa Miesten PIPO -eri värejä (7,-) Lämpimät NEULESORMIKKAAT -thinsulatevuorilla -musta, harmaa, valk., viininpun. SÄÄSTÄ -25% 3 95 (7,-) KORTTIKOTELO -paljon eri värejä 9 95 (14,-) Naisten NEULEPIPO -eri värejä 5 95 SÄÄSTÄ -25% (8,-) Kånken REPUT 66,(79,-) Paljon OLKALAUKKUJA -50% MATKAKASSIT -olkahihnalla, paljon eri värejä 16 95 (24,-) SÄÄSTÄ -25% -useita eri värejä Ota ilo irti ja hyödy! Paljon paikallisia etuja omistaja-asiakkaille. Lippuetuja, etunäytöksiä ja paljon muuta. Valittavanasi JYP, KaDy, Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylä Sinfonia ja T eatteri Eurooppa 4. T arjolla elämyksellisiä iltoja. T ule mukaan, katsomossa on tunnelmaa! Paikalliset edut ja paljon muuta: op.?/keski-suomi