Jyväskylän ylioppilaslehti 15. joulukuuta 2014 – 25. tammikuuta 2015 54. vuosikerta 11 Suuria odotukSia korkeakouluille: yhdiStymiSpaineet kaSvavat Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari kasvien, kirjojen ja korpin hoitajat kuka huolehtii yliopiStoSta? edariin pääsee jo kahdella äänellä varajäSenet vallan kahvaSSa nyt mennään metatasoille kritiikkiä kritiikille Säveltäjä olli moilanen kertoo tyÖstään
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 V altion yläportailla ollaan yhtä mieltä: Suomen yliopistojen pitää erikoistua ja profiloitua. Uudistuksien toivotaan parantavan tutkimuksen laatua ja tuovan innovaatiota, joilla hinata Suomen taloutta suosta. Parantamisen varaa kuulemma on. Suomalaisen tutkimuksen laatu ja oppimistulokset ovat tippuneet kansainvälisessä vertailussa. Erikoistumisessa ja suurissa yksiköissä on varmasti etunsa. Jos tutkimusyksikkö koostuu yhdestä tutkijasta ja tietokoneesta, hyödyntämättä jäävät muun muassa kollegoiden välinen arkinen vertaistuki, spontaani ideoiden vaihto ja ihan tavalliset ruokapöytäkeskustelut. Luovassa työssä niillä on väliä. Toisaalta suomalaiset korkeakoulut pärjäävät vertailuissa edelleen varsin hyvin, etenkin maan kokoon nähden. Yliopistomme ovat tutkimuksen osalta myös poikkeuksellisen tasalaatuisia. Toivottavasti uudistajat osaavat arvostaa tätä. Täytyy myös huomioida, että nykyistä parempia toimintamalleja etsitään maailman huippuyliopistoista. Iso osa niistä istuu reilusti raskaamman rahakirstun päällä kuin suomalaisyliopistot, joiden taloudellisen tilanteen ennakoidaan tulevaisuudessa ennemminkin huonontuvan. Köyhän miehen versio menestysreseptistä tuskin takaa kolmen Michelin-tähden lopputulosta. Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) painottaa myös monitieteisen tutkimuksen tärkeyttä. Hyvää pitää parantaa harkiten Ihan kuin tässä olisi ristiriita: yliopistojen pitäisi toisaalta erikoistua ja karsia pieniä aineita, toisaalta tarjota entistä parempia edellytyksiä monitieteiselle tutkimukselle. Opiskelijan näkökulmasta yliopiston erikoistuminen vähentäisi niin sivuainevaihtoehtoja kuin kontakteja erilaisten alojen opiskelijoihin. Monitieteinen ajattelu tuskin puhkeaa kukkaan näin. OKM:n ylijohtajan Tapio Kosusen mielestä ongelmaa ei ole, jos yliopistot kehittävät opiskelijoiden mahdollisuuksia tehdä sivuainekokonaisuuksia muissa yliopistoissa. Tällainen yhteistyö on toki toivottavaa, mutta etätyöskentelyn kompensoivalla vaikutuksella on rajansa. Tavallaanhan tämän on tiedostanut myös ministeriö itse: yliopistojen profiloitumisen idea on nimenomaan tuoda tutkijoita yhteen. Eikö etäopiskelun lisääminen uhkaa viedä opiskelijoilta samoja yhteisöllisyyden etuja? KOsKa yliOpistOt ovat pitkälti autonomisia, valtion keinot ohjata niiden toimintaa ovat rajalliset. Tärkein näistä on epäilemättä valtion rahoitus, josta osa on jo nyt riippuvaista yliopistojen kehitystyöstä. Yliopistojen alatarjontaa ei kuitenkaan muutella hetkessä. Yksiköiden yhdistelemisessä on iso homma, ja vaa’alla on monen tutkijan ja opettajan työpaikka. Jos korkeakoulut yhdessä hanaavat itsepintaisesti muutoksia vastaan, valtiolla on edessään hikinen urakka. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi Yksiköiden Yhdistelemisessä on iso homma. vaa’alla on monen tutkijan ja opettajan tYöpaikka. arviOssaan Jyväskylän ylioppilaslehden (10/2014) elokuva-arvostelupalstalla elokuvakriitikko Petteri Kalliomäki kritisoi Kampus Kinossa esitettävän Käpy selän alla -elokuvan esitysformaattia ja sitä, että Kampus Kino esittää elokuvan digitaalisessa muodossa eikä filmikopiona. Elokuva arvioidaan digitaalisen esitysformaatin vuoksi arvosanalla 1 / 5. Käpy selän alla näytettiin Kampus Kinossa 4K-digikopiona. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI on digitoinut viime vuosina liudan suomalaisia klassikkoelokuvia. Digikopioiden näyttämistä puoltavat käytännölliset sekä jossain määrin taloudelliset seikat. Hyvin harvaa katsojaa haittaa elokuvan esitysformaatti, ja hyvälaatuinen digikopio on varmasti enemmän mieleen osalle kuin naarmuinen filmikopio. On hyvin omituista perustaa arvion pistemäärä sekä pyhittää lähes koko teksti muuhun kuin elokuvan sisältöön liittyväksi. Elokuvien alkuperäisellä formaatilla on oma arvonsa, mutta sisältö ei muutu, vaikka kankaalle heijastettava valo tuotetaan eri tavalla. Eihän tv-elokuvien arvostelija voi lytätä elokuvaa sen vuoksi, että kaikki TV:ssä tuleva näytetään nykyään digitaalisesti. Kuuluisiko kritiikki Kampus Kinon toimintatavoista ja elokuvaformaattivalinnoista enemmänkin mielipidepalstalle kuin osaksi elokuva-arvosteluita? JYYn kulttuurivaliokunta vastine elokuva-arvosteluun Ravintola Sohwi Vaasankatu 21 JKL WWW.SOHWI.FI SOHWIN OPISKELIJABURGERIT! lihaja kasvisversiona 9,90€ kpl VAIN VOIMASSA OLEVALLA OPISKELIJAKORTILLA! MYÖS MUITA MAISTUVIA OPISKELIJATARJO UKSIA! MM. OPISKELIJALEIV ÄT -TULE TSEKKAAMAAN !!! Turun yliopisto on maailmanluokan monialainen tutkimusyliopisto, joka tarjoaa haasteellisia työtehtäviä ja ainutlaatuisen näköalapaikan suomalaiseen ja kansainväliseen tiedeja koulutusmaailmaan. The Future is in the East! MASTER'S DEGREE PROGRAMME IN ASIAN STUDIES Centre for East Asian Studies Apply now! Application period 1.12.2014-27.2.2015 This programme will add area expertise on the societies, cultures, history, and politics of China, Japan, and Korea to your disciplinary education. These subjects are designed to help you enter relevant professions, whether in the public or private sphere, in a globalized world where East Asia is clearly one of its most dynamic regions. The Centre for East Asian Studies (CEAS) is the only academic centre in Finland devoted to the study of contemporary East Asia. CEAS conducts original research and offers multidisciplinary teaching on the region with a focus on social sicences. Reguirements and further information: http://www.utu.fi/ceas Apply via the University Admissions website: http://www.uaf.fi We are now also on facebook: facebook.com/ceasutu TURUN YLIOPISTO • UNIVERSITY OF TURKU FI-20014 Turun yliopisto, Finland • www.utu.fi Puhelin +358 2 333 51
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 Kartalla Uutta vuotta voi juhlistaa muutenkin kuin tärisemällä pakkasessa skumppapullon ja tähtisadetikun kanssa. Mikäli samat juhlat samana aikana kyllästyttävät, löytyy maailmalta useita vaihtoehtoja. MEKSIKO, 31.12. Latinalaisessa Amerikassa vuoden vaihtumista juhlitaan monin värikkäin traditioin. Kahdentoista viinirypäleen syönti keskiyöllä, naisten tulevaisuuden määräytyminen alusvaatteiden värin mukaan ja onnenkalujen kätkeminen leivonnaisiin ovat vain muutamia juhlan osia. UUSI-SEElantI, tOUKO-KESäKUU Kun Seulasten tähtikuvio näkyy taivaalla, on mao– rien uusivuosi lähellä. Seuraavan uudenkuun aikaan Uudessa-Seelannissa kokoonnutaan muistelemaan kuolleita, mutta myös juhlistamaan elämää ruoalla, musiikilla ja rukouksilla. Uuttavuotta merkitsevä Matariki on myös tähtikuvion keskimmäisen tähden nimi. IlMOItUKSEt Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin ensi kevään ilmestymispäivät: 26.1. 16.2. 9.3. 30.3. 27.4. JylKKärIn tOIMItUS Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Perttu Puranen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Perttu Puranen Painos: 6000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 tUlE tEKEMään KanSSaMME JylKKärIä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. SEUraavat avUStaJapalavErIt ti 27.1. ti 17.2. ti 10.3. ti 31.3. KIIna, 15 päIvää 20.1.-20.2. välISEnä aIKana Punainen symboloi kiinalaisille onnea. Uutena vuotena kiinalainen pukeutuukin punaiseen ja antaa köyhille rahaa punaisissa kirjekuorissa. Kahden viikon juhlallisuuksiin kuuluu useita eri perinteitä: musiikin ja kovaäänisten ilotulitteiden tarkoitus on ajaa muinainen hirviö, Nian, kauas asutuksista. nEw yOrK, yHDySvallat, 31.12. New Yorkin uusivuosi on kuin elokuvakohtaus. Keskiyöllä One Times Square –rakennuksesta pudotettavaa jättiläismäistä kristallipalloa seuraavat miljoonat ihmiset. Jos kellon lyödessä kaksitoista ei onnistu saamaan suudelmaa, on epäonni taattu koko seuraavaksi vuodeksi. EntOtO-vUOrI, EtIOpIa, 11.9. Etiopiassa uudella vuodella on sekä henkinen että maallinen puoli. Lapset keräävät keltaisia päivänkakkaroita sadekauden loppumisen kunniaksi ja kirkossa muistellaan Johannes Kastajaa. Uudenvuodenpäivää merkitsevä sana enkutatash viittaa jalokiviin, jotka etiopialaisen Saban kuningattaren uskotaan tuoneen Israelista. KaJaanI, SUOMI, 1.11. Suomessa vietettiin aiemmin pakanallista kekriä nykyisen pyhäinpäivän tienoilla. Tarkka ajankohta vaihteli vuoden ja maatalon mukaan – kekrin viettoon ryhdyttiin, kun sato oli korjattu. Kekri merkitsi palvelusväelle viikon lomaa ja isäntäväelle runsasta juopottelua. Modernia kekriä juhlitaan Kajaanissa kekripukin polttamisella, loitsujen säestämänä. KOONNUT: INES SIréN. ”NyT TueMMe KIINAlAISTeN jA VeNäläISTeN rIKKAIdeN lAPSIA. eN yMMärrä TäTä, eNKä hyVäKSy!” Ben Zyskowicz kritisoi hallituksen päätöstä olla ajamatta ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja.
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 Pienet yliopistot ja aineet uhattuina Koulutus. Talouskriisi lisää painetta uudistaa Suomen korkeakouluja. Mallia katsotaan nyt maailman huippuyliopistoista. teksti Minna Tiainen kuva Perttu Puranen P ahalta näyttää. Suomalaisen tutkimuksen taso on putoamassa verrokkimaihin nähden, kertoo Suomen Akatemia. Oppimistulokset ovat laskussa, arvioi opetusja kulttuuriministeriö (OKM). Taloudella menee niin huonosti, ettei lähteitä kannata edes luetella. Katseet kääntyvät yliopistoihin: lääkettä innovaatioiden ja kasvun puutteeseen etsitään koulutuksesta. ”Korkeakouluihin kohdistuu aika paljon odotuksia”, OKM:n ylijohtaja Tapio Kosunen myöntää. Kehittämissuunnitelmia on tekeillä monella taholla. OKM:llä on meneillään selvitys, jossa haetaan parannuskeinoja muiden maiden esimerkeistä. Yliopistojen yhteistoimintaelin Unifi on käynnistänyt useita hankkeita yksittäisten alojen kehittämiseksi. Kosunen ennakoi, että yliopistojen uudistamisella on tärkeä rooli uudessa hallitusohjelmassa. YKsi näKemYs näyttää vakiintuneen: Suomessa on liikaa laaja-alaisia yliopistoja ja liian vähän erikoistumista. ”Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämisen haasteita ovat korkeakoulujen suuri määrä, monet pienet yksikkörakenteet ja resurssien tarpeeton hajautuminen”, OKM:n tulevaisuuskatsauksessa todetaan. Unifin toiminnanjohtaja Leena Treuthardt painottaa, ettei korkeakouluja ole tarkoitus lakkauttaa maakunnista. ”Todennäköisesti meillä olisi tulevaisuudessa vähemmän yliopistoja, mutta paljon erilaisia yksiköitä, jotka toimivat näiden yliopistojen piirissä.” Yliopistoja pitäisi siis yhdistää. Jyväskylässä tälle tielle ei ihan helposti lähdetä. Rehtori Matti Manninen torjuu ajatuksen suoralta kädeltä. ”Minun kantani on, että Jyväskylän yliopisto on kooltaan ihan sopiva yliopisto. Ei ole mitään tarvetta, että Jyväskylän yliopisto lähtisi yhdistymään minkään muun yliopiston kanssa.” Yhteistyön lisäämisestä muiden yliopistojen kanssa keskustellaan Mannisen mukaan kuitenkin jatkuvasti. Sopivia kumppaneita voisivat olla Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot. OnkO järkevää, että saksan kieltä Opetetaan kahdeksassa yliOpistOssa? muutaman tutkijan ja opettajan pienyksiköt saattavat joutua uhanalaisiksi ympäri Suomen. OKM:n tulevaisuuskatsauksen mukaan niin opetus kuin tutkimuskin kärsivät, kun tietyn alan henkilökuntaa on samassa yksikössä vähän. Ajatuksen taustalla on kansainvälinen vertailu: Kosusen mukaan maailman huippuyliopistot pärjäävät painottamalla selkeästi tiettyjä aloja. Tälle tielle halutaan meilläkin. Ja toki taustalla vaikuttaa myös raha. ”Ei Suomella ole enää varaa siihen, että kaikki tekevät kaikkea”, Unifin Leena Treuthardt sanoo. Treuthardt arvelee, että monia pieniä oppiaineyksiköitä odottaa tulevaisuudessa lakkautus. Sekä Kosunen että Treuthardt mainitsevat esimerkkinä saksan kielen. ”Onko järkevää, että saksan kieltä opetetaan kahdeksassa yliopistossa”, Kosunen kysyy. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä päällekkäisyyksiä haluttaisiin poistaa. Tällä hetkellä mietitään esimerkiksi sitä, kannattaako samoilla paikkakunnilla tarjota sekä kauppatieteiden kandidaatin että tradenomin koulutusta. tulevaisuusKatsauKsen mukaan yliopistojen olisi hyvä panostaa erityisesti uusille kasvualoille. Kosunen hahmottelee, että näitä voisivat olla muun muassa kaivannaisala, uusiutuvat energiat ja biotalous. Lisätarvetta koulutukseen on hänen mukaansa myös ainakin sosiaalija terveysalalla, oikeustieteissä ja kaupallisella alalla. Koska yliopistojen rahoituksen ei oleteta ainakaan lisääntyvän lähivuosina, resurssien siirtäminen uusille aloille tarkoittaa väistämättä valintoja. Kosusen mukaan rahoitusta voisi siirtää alalta toiselle esimerkiksi professoreiden eläköitymisten yhteydessä. Hän painottaa, että lopulliset suuntautumisvalinnat tehdään yliopistojen sisällä. ”Yliopistot itse päättävät, mihin he käyttävät valtion rahoituksen.” Valtiolla on silti keinonsa. Yliopistot saavat siltä leijonanosan rahoituksestaan, ja tällä hetkellä esimerkiksi 10 prosenttia yliopiston valtionavusta jaetaan strategiaperusteisesti. Tämän osuuden jaossa otetaan huomioon muun muassa yliopiston profiloituminen. Koska yliopistot kilpailevat rahoituksesta toisiaan vastaan, yksittäisen yliopiston paine erikoistua kasvaa sitä mukaa, kun muut yliopistot lähtevät toteuttamaan tavoitetta. uusien Kasvualojen lisäksi on todennäköistä, että yliopistot keskittyvät entistä enemmän nykyisiin painoaloihinsa. Treuthardt pohtii, että esimerkiksi Tampereella erityisiä vahvuuksia ovat yhteiskuntatietieteet, Oulussa luonnontieteet. Jyväskylän vahvuuksiksi hän nimeää ainakin opettajankoulutuksen, luonnontieteet ja liikuntatieteet. Rehtori Manninen ei lähde nimeämään mitään erityistä profiloitumisalaa Jyväskylän yliopistolle. Myös hän kuitenkin myöntää, että pienten yksiköiden tulevaisuus saattaa jossain vaiheessa joutua katkolle. “On meilläkin pieniä aloja, joista pitää pohtia, annammeko me ne pitkällä aikavälillä muiden hoidettavaksi”, hän sanoo. Manninen ei halua tässä vaiheessa arvailla, mitä nämä alat voisivat olla. vaiKKa KoKo korkeakoulujärjestelmä pistettäisiin lähivuosina remonttiin, tuloksia joudutaan odottelemaan kauan. Matti Manninen painottaa, että yliopiston profiloituminen on vuosia kestävä työ. Tämä tiedostetaan myös ministeriössä. ”Vaikea asettaa täsmällistä aikarajaa. Voi sanoa, että tämä on jatkuvaa toiminnan kehittämistä”, Kosunen toteaa. Sillä välin uutta Nokiaa täytyy etsiä muualta. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteen? oPetusja kulttuuriministeriössä mietitään, onko ammattikorkeakoulun ja yliopiston nykyinen suhde mielekäs. Tulevaisuuskatsauksen mukaan ”sama korkeakoulu voisi tuottaa sekä ammatillisemmin painottuneita että tieteellisiä valmiuksia omaavia osaajia.” Oppilaitosten välistä yhteistyötä viedään jo kovaa vauhtia eteenpäin Tampereella, jossa korkeakoulut ilmoittivat lokakuun puolivälissä rakentavansa ”täysin uudenlaista korkeakoulua Suomessa”. Tarkoituksena olisi yhdistää Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Muutos olisi niin merkittävä, että se edellyttäisi myös Suomen lainsäädännön uudistamista. Nopealla aikataululla etenevä hanke yllätti opiskelijajärjestöt ja se on herättänyt kovaäänistä vastustusta. Nyt asiaa selvittää eteenpäin vararehtoreiden työryhmä, ja tuloksia pitäisi kuulua ensi vuoden toukokuussa. Meillä samantyyppisen yhteistyön mahdollisuutta Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa tunnusteltiin jo viime vuonna, mutta yhdistymissuunnitelmat eivät toistaiseksi herättäneet riittävästi kiinnostusta. Muunlaista yhteistyötä kyllä tehdään: Korkeakouluilla on yhteinen musiikkikampus ja liikuntapalvelut, ja Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen hahmottelee, että joskus tulevaisuudessa yhteistyötä voitaisiin syventää vaikkapa perustamalla yhteinen kirjasto tai kielikeskus. rehtori Matti Mannisen mielestä jyväskylän yliopisto on nykyisellään sopivan kokoinen.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 Pienet yliopistot ja aineet tulilinjalla teksti Minna Tiainen kuva Perttu Puranen KortePohjan ylioppilaskylässä valittiin marraskuussa uusi asukasneuvosto. Valituksi tulivat Panu Mäkinen (Kortepohjan vaikuttajat), Mikko Rantanen (Kortepohjan Vaikuttajat), Eetu Heiska (Oikea Kortsu), Ville Ranta (Kortepohjan Vaikuttajat), Juho Salo (Kortepohjan Vaaliliitto), Jaana Romppainen (Kortepohjan Vaikuttajat), Taimo Halme (Kortepohjan Vaikuttajat) ja Johannes Aalto (Oikea Kortsu). Äänestysprosentti oli 7,46. Kortepohjan kyläsihteeri Teppo Suominen arvelee alhaisen äänestysinnon syyksi sen, etteivät vaalit yksinkertaisesti kiinnosta. ”Ihmisillä ei ehkä ole tietoa siitä, mihin asukasneuvosto vaikuttaa, eikä vaikuttaminen tunnu siltä, että se koskettaisi omakohtaisesti”, Suominen sanoo. JYYn edustajiston kokouksessa 4.12. päätettiin lakkauttaa nykyinen äänestyskäytäntö. Vaalit poistuvat ja tilalle tulee kaikkien asukkaiden kokous, jossa valitaan asukasneuvosto ja tehdään myös muut mahdolliset yleisesti koko ylioppilaskylää ja kaikkia sen asukkaita koskevat, asukkaiden toimesta tehtävät päätökset. Muutos liittyy lakiin yhteishallinnosta vuokrataloissa, joka määrittää asukkaiden kokouksen pääasialliseksi demokratian muodoksi vuokrataloissa. ”Meidän vanha, vaaleihin perustuva mallimme on jäänne ajalta, kun kyseistä lakia ei edes ollut. Nyt on ihan hyvä hetki päivittää”, Suominen toteaa. Perttu Puranen Uudet päättäjät Kortepohjaan eriKseen haettavat avaimet eTenttiin ovat nyt historiaa Jyväskylän yliopistossa. Marraskuun lopusta lähtien eTentti-tilaan on päässyt ilman avainta, kun sähköinen ovi on ollut auki vartin tentin alkamisajan molemmin puolin. Uudistuksen tavoite on tuoda joustavuutta opiskelijoiden tenttimiseen. Nyt tenttiminen ei ole enää kiinni avaimen hakemisesta ja Soppi-kaupan aukioloajoista. Avaimen haku siirtyi kirjastosta Soppiin kesällä. ”Nyt myös aamun ensimmäisiin ja lauantain tentteihin pääsee ilman avaimen noutamista etukäteen edellisenä päivänä”, kertoo suunnittelija Salla Kalermo yliopiston IT-palveluista. Tenttiavaimista luopumisen myötä tenttijöiden henkilöllisyyttä ei enää tarkasteta ennen tenttiä. Sen sijaan tenttitilan kameravalvontaa tehostetaan ja henkilöllisyyden varmistuksia tehdään jälkikäteen aiempaa enemmän. Jo aikaisemmin satunnaisia opiskelijoita on kutsuttu todistamaan henkilöllisyytensä. Kalermo ei usko, että eTentin väärinkäytökset lisääntyvät muutoksen myötä. ”Uskon, että opiskelijat arvostavat eTentti-mahdollisuutta eivätkä tarkoituksellisesti riko käyttösääntöjä. Tämä käytäntö on toiminut muissa korkeakouluissa, joten miksei myös meillä”, hän toteaa. Suvi-Tuulia Nykänen ”Ihan piripintaan täyttäessä isoon kertakäyttömukiin mahtuu enemmän kuin kestomukiin, mutta varmaan monikaan ei noin sitä täytä, koska siinä on vaarana kuuman nesteen läikkyminen kädelle. Ainahan asiakas voi täyttää kestomukin piripintaan ja juoda sen verran pois, että kannen saa kiinni. Meidän ei ole kestomukien kanssa ollut tarkoitus millään tavalla johtaa harhaan asiakkaitamme, vaan olemme pyrkineet omalla tavallamme parantamaan kestävää kehitystä ja antamaan asiakkaille tällaisen mahdollisuuden vaikuttaa kestävään kehitykseen halvemmalla hinnalla.” Arimo Kerkelä ei enää tenttiavaimia Miksei iso kahvi mahdu kestomukiin? Perttu Puranen Sonaatin take away -mukia markkinoidaan sillä, että ison kertakäyttömukin juomasta saa 10 sentin alennuksen, kun juoman ostaa kestomukiin. Korkin kanssa kestomukiin mahtuu kuitenkin vähemmän kahvia kuin isoon pahvimukiin. Johdetaanko tässä asiakkaita harhaan, Sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijala? Kysyn vaan Jylkkäri kySyy OPiSkeliJOiDen Mieltä kutkuttaVia kySyMykSiä. Jaakko Martikainen tekemässä eTenttiä.
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 Varajäsenet täyttävät edustajiston YLIOPPILASKUNTA. Edustajiston toimikauden ensimmäiseen vuoteen mahtui useita isoja päätöksiä. Päättäjät ovat kuitenkin vaihdelleet, sillä vuoden aikana kokouksiin on osallistunut useampi varajäsen kuin varsinainen edaattori. Y lioppilaskunnan asioista päättävän edustajiston kokouksissa edustus vaihtuu tiuhaan. Pelkästään ensimmäisen toimivuoden kahdeksassa kokouksessa oli yhteensä 89 eri henkilöä kokousedustajana, kun varsinaisia jäseniä edustajistossa on 41. Kokousedustajien määrää kasvattivat niin poissaolot kuin määräaikaiset ja lopulliset erot edustajistosta, mitkä nostivat varasijoilta ihmisiä kokousedustajiksi. Valtaosaan määräaikaisista eroista oli syynä vaihto-opiskelu tai muu pitkä oleskelu ulkomailla, kuten työharjoittelu. VAIhTUVUUS on jo edustajiston kaksivuotiskauden ensimmäisellä puoliskolla ollut niin suurta, että useammankin edustajistoryhmän varajäsenet alkoivat loppuvuodesta käydä vähiin. Kristillisten opiskelijoiden varajäsen jouduttiin loppuvuodesta hakemaan samaan vaalirenkaaseen kuuluvan Jyväskylän keskustaopiskelijoiden listalta, kun kristillisten ainoa varaedustaja haki eroa varajäsenyydestä. Myös esimerkiksi JYYn Demariopiskelijoilla, Keskustaopiskelijoilla sekä PresSuren ja Poikkitieteijöiden ryhmällä lista varajäsenistä lähenee loppuaan. Varajäseneksi pääsi alimmillaan kahdella äänellä. Keskustaopiskelijoiden ryhmävastaava Liina Hauru ei pidä tilannetta vielä huolestuttavana: ”Vielä on ollut porukkaa riittävästi, ja se on ollut suhteellisen aktiivista myös. Kristillisten varajäsenyys ei juurikaan ole näkynyt meillä, kun heidän edustajansa on ollut paikalla kokouksissa.” Myös Demariopiskelijoiden ryhmävastaava Annu Komulainen vakuuttaa, että syytä huoleen ei ole. ”Ei ole sellaista pelkoa, että meiltä loppuisivat edustajat kesken.” Komulainen rauhoittelee, että esimerkiksi vaihto-opiskelun takia poissa olleita on nyt palaamassa takaisin, mikä korjaa tilannetta parempaan suuntaan. Keskustaopiskelijoiden Liina Hauru kuitenkin myöntää, että mitä pidemta määräaikaiset ja lopulliset erot edustajistosta, oli demariopiskelijoilla eniten poissaoloja suhteessa edustajistopaikkoihin edustajiston ensimmäisen toimivuoden aikana – keskimäärin 2,67 poissaoloa per edustaja. Toisena tulevat kokoomusopiskelijat keskimäärin 2,5 poissaololla ja kolmantena Pörssi&Dumppi 2,44:llä. Vähiten poissaoloja oli kristillisillä, joiden ainoa edustaja oli paikalla kaikissa toimivuoden kahdeksassa kokouksessa. KOKONAISUUdeSSAAN puheenjohtaja Rantala pitää edustajiston toimikauteksti Riikka Valtonen grafiikka Arimo Kerkelä kuva Perttu Puranen En näkisi tätä ongElmana, vaikka tiEtysti sE voi hErättää kysymyksiä. mälle listalla mennään, sitä todennäköisemmin voidaan olla tilanteessa, jossa varaedustajat eivät ole juurikaan käyneet edustajiston kokouksissa. Tällöin käsiteltävien asioiden seuraaminen on jäänyt vähälle. ”Toisaalta meillä esimerkiksi on Facebookissa ryhmä, johon kuuluvat kaikki, ketkä olivat ehdolla, niin monet sitä kautta varmastikin näkevät, mitä tapahtuu”, Hauru toteaa. RYhmIeN merkitys korostuu, kun vaihtuvuus on suurta. Kun edustajistoon äänestetty henkilö vaihtuu, nousee korvaavaksi edustajaksi joku muu samalta listalta. Kesken kauden edustajiksi nousevien perehdyttäminen on puolestaan ryhmien vastuulla. Ylioppilaskunnan vuoden 2014 puheenjohtaja Joonas Rantala (Kokoomusopiskelijat) ei näe vaihtuvuutta ongelmana. ”Porukan runko ei hirveästi ole vaihtunut, niin ehkä se vaihtuvuus ei kuitenkaan ole näkynyt niin vahvasti.” Rantala uskoo jäsenistön ymmärtävän, että vaihtuvuutta tulee väistämättä ylioppilaskunnan edustajiston kaltaisessa toimielimessä. ”Kyse on kuitenkin elämäntilanteeseen liittyvistä realiteeteista, kun ihmiset lähtevät vaihtoon, valmistuvat ja niin edelleen. Varajäsenyydestä ehkä voi olla myös helpompi pyytää eroa. En näkisi tätä ongelmana, vaikka tietysti se voi herättää kysymyksiä.” VAIhTUVUUTTA tuovat myös poissaolot kokouksista. Demareilla oli ensimmäisen toimivuoden kahdeksassa kokouksessa jo yhdeksän eri edustajaa, vaikka edustajistopaikkoja ryhmällä on vain kolme. Useamman edustajistopaikan ryhmistä vaihtuvuus on ollut tiuhaa myös Jyväskylän yliopiston vihreällä vasemmistolla (Jyviva) sekä Pörssi&Dumpilla. Niistä kummallakin on ollut kokousedustajia yli kaksinkertainen määrä suhteessa edustajistopaikkoihin. Kun tarkastellaan esteitä osallistua kokoukseen, eli jätetään huomiotden ensimmäistä vuotta erittäin onnistuneena. ”Edustajisto on ollut valtavan yhteistyöja toimintakykyinen porukka. Jos erimielisyyksiä on ollut, niin ne on pystytty keskustelemaan rakentavassa hengessä.” Vuoden aikana edustajistossa tehtiin useita isoja, rakentamista koskevia päätöksiä, kun päätettiin Kortepohjan ylioppilaskylän rakennushankkeista ja Ilokiven remontista. ”Positiivisena asiana mieleen jäi myös yritysyhteistyöstä sopiminen, ja toisaalta ikävämpänä asiana tietysti tämä jäsenmaksun korotus”, RantaPöRSSI&dUmPPI jYVäSKYLäN YLIOPISTON VIhReä VASemmISTO jYVäSKYLäN KeSKUSTAOPISKeLIjAT jYVäSKYLäN KOKOOmUSOPISKeLIjAT YhdISTYNeeT KIeLTeNLUKIjAT LUONNONTIeTeILIjäT jYVäSKYLäN demARIOPISKeLIjAT GRöNIONI PReSSURe & POIKKITIeTeILIjäT mITäVITTUAKeRhO KRISTILLISeT OPISKeLIjAT edaripaikat (musta) ja kokouksiin osallistuneet varajäsenet (keltainen) edustajiston kokouksissa 1-8/2014.
Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 K riittisyydestä on tullut tyhjä ja katteeton hokema. On kriittistä mediakasvatusta ja kriittistä otetta ja lähdekritiikkiä, ja kun kaikki on olevinaan niin kriittistä, koko sana kokee inflaation. Kritiikiksi katsotaan arkikielessä jopa vihapuhe ja rasismi, kun puhutaan harkitsematta maahanmuuttokriittisyydestä. Tuolloin ei kuitenkaan ole kyse kriittisyydestä vaan vastustamisesta, joka meikataan kriittisyydeksi. Maahanmuuttokriittinen ei päädy kantaansa kriittisen koettelun kautta vaan on jo etukäteen päättänyt vastustavansa maahanmuuttoa. Ongelmallista on sanan kritiikki monta eri mieltä. Sanan kreikkalaiset juuret viittaavat arvioimisen taitoihin (kritike tékhne), mutta nyt jo Kielitoimiston sanakirjakin tunnustaa, että kritiikki on usein ”nimenomaan tuomitseva, moittiva arvostelu”. Kritiikki ei siis olekaan vakavasti otettavaa ja puntaroitua arvioimista, vaan murskaavat nuhteetkin kelpaavat kritiikiksi. TarviTTaisiin kriiTTisyyTTä myös kriittisyyttä itseään kohtaan: kritiikin kritiikkiä. Vain harva siunaa ajatustakaan sille, mitä kritiikki oikeastaan on, vaikka lähes kaikki sanovat olevansa kriittisiä. Riittääkö kriittisyydeksi leukojen loksutus? Onko Timo Soinin melskaaminen oppositiossa kriittistä? Onko se yliopiston odottamaa kriittisyyttä, että kurssityössäni saivartelen luennoitsijan sivulauseesta tai kurssikirjan sanamuodosta? Retorisiin kysymyksiin ei ole tapana vastata, mutta olen saanut aina erinomaiset kurssiarvosanat, kun olen haukkunut kurssimateriaalit pystyyn. Kriittisyys on tavoiteltavaa, mutta vain huolellisena ja analyyttisenä puntarointina eikä päällekarkauksina. Muutoinkin kyse on ennemmin omien käsitysten koettelusta kuin toisten vastustamisesta. yliopisTo valmenTaa kriittisyyteen, mutta olisi opetettava myös rakentavuutta. On helppo sanoa, mikä on pielessä, mutta onkin vaikeampaa keksiä itse toimivia ratkaisuja. Akateeminen kriittisyys johtaakin pahimmallaan pelkkään pessimismiin, negatiivisuuteen ja välinpitämättömyyteen: siihen käsitykseen, että kaikki yksinkertaisesti vain on perseestä ja että toivoa paremmasta ei ole. Ketään ei kannusteta, mitään ei tehdä. Parhaimmillaan kriittisyys ja jopa kielteisyys esiintyy myönteisenä muutosvoimana, kuten Lauri Viita antaa ymmärtää klassikkorunossaan On ja ei: ”Ei sanoo: Eikö, eiköhän!” Eiköhän kritiikki kaiken lisäksi mahdollista myös toisten arvostamisen, kehut ja kannustukset. Jani Tanskanen Kritiikin kritiikki eniTen poissaoloja kokouksisTa z z JoelzJokinenz(Pörssi&Dumppi)z5 z z NoorazSiikanenz (Pörssi&Dumppi)z5 z z AnttizSeppänenz(Jyviva)z4 z z JonnazTemonenz(Kokoomusopiskelijat)z4 z z KunalzGargz(Luonnontieteilijät)z4 z z JanizTanskanenz(Demariopiskelijat)z4 määräaikaisia ja lopullisia eroja ei ole huomioitu, vaan ainoastaan esteet. olen saanut aina erinomaiset kurssiarvosanat, kun olen haukkunut kurssimateriaalit pystyyn. la pohtii kulunutta vuotta. Avoimuusaloitteen hyväksyminen puolestaan johti vuoden aikana siihen, että päätöksenteon avoimuutta lisättiin muun muassa laittamalla edustajiston kokousten esityslistat ja pöytäkirjat verkkoon kaikkien saataville. Myös toisen aloitteen pohjalta käytyä keskustelua yliopiston vartiointipalveluiden hankinnan eettisyydestä Rantala pitää tärkeänä. “Jäsenaloitteena toisaalta hyvä osoitus aloitteen vaikuttavuudesta oli kiinteistötaiteen hankkimista koskeva aloite.” edustajiston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 4.12. yhdistyneiden kieltenlukijoiden taimo halme. tätä ennen halme toimi vuoden Jyyn hallituksessa vastuualueinaan korkeakoulupolitiikka ja viestintä.
Kampus 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 Bussiin jäänyt kännykkä. Ostoskeskukseen pudonnut käsine. Pikkujoulujuhlinnan tiimellyksessä muistin mukana kadonnut laukku. Omaisuutta on helppo hävittää, mutta hukatun tavaran takaisinsaanti ei aina luonnistu mutkattomasti. Esimerkiksi Jyväskylän yökerhot noudattavat erilaisia käytäntöjä löytötavaroiden suhteen: osa säilyttää kadonnutta omaisuutta itse, osa toimittaa sen poliisille. Osa esineistä päätyy löytötavaratoimistojen säilöön. Kuluttaja saattaa yllättyä odottavasta laskusta. Vanhemmankin puhelimen takaisin lunastamisesta voi joutua pulittamaan useita kymmeniä euroja. Mutta mitä sanoo laki? Löytäjä saa periä viisi prosenttia löytötavaran arvosta, kuitenkin korkeintaan 17 euroa. Lisäkustannuksia voi periä, jos ne perustuvat todellisiin kuluihin, joita kasaantuu vaikkapa osoitteen selvittämisestä. Ne on kuitenkin eriteltävä laskussa selkeästi. EsimErkiksi jyväskylän ainoan yksityisen löytötavaratoimiston Suomen Löytötavarapalvelun hinnat ylittävät laissa säädetyn summan. Suomen suurimmassa alan yrityksessä toimitusmaksu on vakio huolimatta siitä, viedäänkö tavara toimistoon vai noutaako toimisto tavaran katoamispaikalta. Yrityksistä huolimatta Jylkkäri ei tavoittanut Suomen Löytötavarapalvelun toimitusjohtaja Petri Fonsenia kommentoimaan käytäntöjä. länsija sisäsuomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Jouko Nurmi tietää, että useammaltakin löytötavaratoimistolta löytyy edelleen laittoman korkeita hintoja. Aluehallintovirasto (AVI) vastaa yksityisten löytötavaratoimistojen valvonnasta. Aluehallintovirasto lähestyi toimistoja vuoden 2013 joulukuussa kirjeellä, jossa niitä ohjataan kohti laillisia korvauksia. Löytötavaratoimistoilla on ollut lähes vuosi aikaa muuttaa toimintatapaansa. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla tehty. Nurmen mukaan asian käsittely on vielä kesken. Hän muistuttaa, että tarpeen vaatiessa on mahdollista turvautua järeämpiin keinoihin. ”Voidaan esimerkiksi asettaa uhkasakko, jos joku ei noudata ohjeita.” Vielä tähän ei ole ryhdytty. kantEluita aluehallintovirastoon asti on tullut varsin vähän. Nurmi arvelee sen johtuvan yksityisten löytötavaratoimistojen neuvotteluvarasta. ”Monissa tapauksissa löytötavaratoimistot ovat suostuneet vapaaehtoisesti luopumaan ylimääräisistä kuluista.” Asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus myös kääntyä kuluttajaneuvojan puoleen tai kannella hallinto-oikeuteen. Löytötavaran takaisin saamiseen ei siis ole luvassa muutoksia ainakaan lähiaikoina. Helpointa onkin pitää tavaroista huolta. Hinni Hirvonen laittomia löytötavarakäytäntöjä j yväskylän yliopiston ylioppilaskunnalle on valittu uusi hallitus. Hallituksen puheenjohtajana aloittaa Jyväskylän yliopiston vihreän vasemmiston Selma Vidgren, joka toimi jo edellisen hallituksen varapuheenjohtajana. ”Alku on lähtenyt mielestäni tosi hyvin. Meillä on kauhean innokkaita hallituslaisia, jotka tietävät jo nyt paljon tavoitteitaan ensi vuodelle. Ei kai sitä puheenjohtajana hirveästi voi muuta toivoa”, Vidgren iloitsee. Uuden hallituksen ryhmäjako eroaa selvästi edeltäjästään. ”Edellisessä hallituksessa oli enemmän jäseniä poliittisista ryhmistä. Vaikuttaako se millään tavalla, sitä en osaa sanoa tässä vaiheessa. Ihan yhtälailla motivoituneita ja päteviä tyyppejä on kuin niissäkin.” Viime hallituksen yhdeksästä paikasta kuusi kuului poliittisille ryhmille. Uuden kymmenhenkisen hallituksen jäsenistä puolet kuuluvat poliittisesti sitoutumattomiin ryhmiin. alkukEsällä alkava ylioppilastalo Ilokiven remontti asettaa omat haasteensa ylioppilaskunnan toiminnalle. Myös hallitus joutuu muuttamaan remontin tieltä. “Miten me saadaan opiskelijat edelleen löytämään meidät sieltä Kampus Datan yläkerrasta ja kuinka pystymme tekemään edunvalvotyötä toisesta paikasta, missä ravintola ei vedä opiskelijoita suoraan meidän tiloihin”, Vidgreen listaa haasteita. Myös JYYn tuoreet organisaatiomuutokset tulevat työllistämään hallitusta. ”Haluaisin kehittää varsinaisen toiminnan ja konsernin yhteistoimintaa ja vaikutusta. Myös työtapoja tulee pohtia vielä ensi vuoden aikana.” Epäpoliittinen evakkohallitus ylioppilaskunta. JYYn uuden hallituksen jäsenistä puolet tulee poliittisesti sitoutumattomista ryhmistä. teksti Arimo Kerkelä kuva Perttu Puranen sElma vidgrEn, puheenjohtaja, 25, johtamisen opiskelija (Jyviva) lassE HEikkilä, varapuheenjohtaja, 23, yhteiskuntapolitiikka (Keskustaopiskelijat) Vastuualueet: Järjestöt ja yritysyhteistyö Emmi aHola, 21, ruotsin kieli (Yhdistyneet kieltenlukijat) Vastuualueet: Korkeakoulupolitiikka ja kansainvälisyys jyyn hallitus 2015 rosa HEikkinEn, 21, sosiologia (Jyviva) Vastuualueet: Kulttuuri, kehitysyhteistyö ja KampusKustannus annu komulainEn, 22, yhteiskuntapolitiikka (Demariopiskelijat) Vastuualueet: Sosiaalija kuntapolitiikka sanni marjanEn, 24, Saksan kieli ja kulttuuri (Yhdistyneet kieltenlukijat) Vastuualueet: Järjestöt ja tutorointi marjukka mattila, 22, valtio-oppi (Demariopiskelijat) Vastuualueet: Liikunta, sosiaalipolitiikka ja työelämä HEidi niEminEn, 22, laskentatoimi (Pörssi&Dumppi) Vastuualueet: Korkeakoulupolitiikka, työelämä ja kampuskehitys maj rasilainEn, 25, ympäristötiede (Luonnontieteilijät) Vastuualueet: Ympäristö, viestintä ja Jylkkäri samu turunEn, 23, tietojärjestelmätiede (Pörssi&Dumppi) Vastuualueet: Talous ja ylioppilaskylä JYYn uusi hallitus vasemmalta oikealle: Lasse Heikkilä, Sanni Marjanen, Selma Vidgren, Annu Komulainen, Samu Turunen, Marjukka Mattila, Rosa Heikkinen ja Emmi Ahola. Kuvasta puuttuvat Heidi Nieminen ja Maj Rasilainen. Taustalla oikealla myös edustajiston uusi varapuheenjohtaja Tuomas Nurmi.
In English 9 teksti Heidi Järvenpää kuvat Perttu Puranen My Jyväskylä exchange. We have 1139 international students in our university. However, they are rarely to be seen in the same student events as the Finns. So where do the international students hang around and what does Jyväskylä mean for them? F or an Australian, Jyväskylä seems like quite an exotic choice to study for a master’s degree. ”They don’t have this kind of master’s degree pretty much anywhere else in the world, which kinda put Finland on the map for me” says Joshua Bamford, 25, who is studying in the master’s program in music, mind and technology in the University of Jyväskylä. Bamford is a degree student, meaning that he will be in Jyväskylä for the next two years. Unlike most other exchange students of Jyväskylä, he doesn’t live with the so called international family in Roninmäki. ”Actually, I got really lucky with finding a home. I live in Kortepohja in my own studio which is fully furnished.” For BamFord, university is a way of life. He is studying, singing in Musica Kuoro and he is quite active in different student organizations. ”Next year, I will be chairing JYY’s Subcommittee for International Affairs” he says delightedly. He has also been involved with the Erasmus student network and the international degree student community IDESCO. ”You have great traditions like the students’ overalls”, he says and is happy to add that he has ordered a pair in black with yellow pockets. LiFe around the campus seems quite hectic for Bamford. ”What is spare time?” Joshua replies with a slight sound of sarcasm when asked about his free time activities. ”I haven’t been to Sitsit party yet (a typical Finnish university party) but that has to happen. In Australia, students drink and pass out. But in Finland they sing!” This music student definitely prefers the Finnish style. Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 i came to Jyväskylä in the first week of August. My main reason to study over here was Finns’ interest in sports, and better job opportunities, says Andrea Guardato, a 25-year-old sport management student from Rome, Italy. Guardato likes to spend time with other students, especially the Spanish. ”I’m never alone, and there is always something to do.” In his spare time, Guardato is hanging around in Roninmäki with other international students. Usually they watch movies or just chill out in this intercultural Jyväskylä family. ”We always get together for dinner”, he mentions. The Finnish student restaurants also get his approval. Once or twice a week Guardato goes to the city center. ”Escape is my favorite club but PlayStation and beer are my reasons to go to Passion.” one oF the assumptions often associated with international students is that they consider living in Finland very expensive. ”For me, it’s not that expensive because I come from Rome.” The weather is not a surprise since Guardato has lived three months in Norway during wintertime. ”The darkness is difficult for me. Sometimes I feel at 4pm it would be time for me to go to bed.” guardato has enjoyed his exchange experience in Jyväskylä. ”For me, everything is in the right place in Finland: school, government, job opportunities and so on”, Guardato states. Actually, Guardato is thinking of coming back to Finland to work or to study another master’s degree. ”But next time I would probably choose Helsinki!” I’m never alone, and there Is always somethIng to do. In australIa, students drInk and pass out but In FInland they sIng! Joshua bamford has found a hobby in musica choir. andrea guardato spends plenty of time in roninmäki.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 KampuKsen Kulissien sanKarit työntekijät. Tutkimusmatka yliopistolla paljasti Seminaarinmäen syvyyksissä makaavan aarteen, yliopiston juopot ja Korppi-tiimin kasvot. m iesääni laulaa kuulokkeissa ”viereisen hirviön paskat” ja havahdun. Kaikki hyödylliset sivut ovat viereisillä välilehdillä. Kun on tieteellinen artikkeli toisella välilehdellä auki, voi selata Facebookia hyvillä mielin. YläRuthin kulmapöydän taaimmaisesta nurkasta yltää vielä yliopiston verkkoon. Reppu on täynnä myöhässä olevia kirjoja. Missä ovat ne ihmiset, jotka tekevät opiskelijan elämästä yliopistolla näin helppoa? Kuka hankkii kaikki kurssikirjat? Kuka päivittää Korppia ja lisää sinne hassuja nappuloita? Kuka siivoaa kirjastolla viereisen hirviön paskat? Ylä-Ruth ei vastaa näihin kysymyksiin, mutta yli viikon kestäneen soittorumban päätteeksi saan sovittua jokusen haastattelun. Yliopiston näkymätöntä henkilökuntaa on yllättävän vaikea tavoittaa. t-rakennuksen kolmannessa kerroksessa tilapalveluiden avokonttorissa on aamukahdeksalta vielä hiljaista. Kirjastoltakin tutun valkokeltaisen sisustuksen ja suurikokoisten design-nojatuolien keskellä Täällä on Todella siisTejä opiskelijoiTa. Hyvin kerkeää Työnsä Tekemään, ei TarviTse naama Hiessä juosTa. työpäivänsä on juuri aloittanut siivouspalveluohjaaja Maiju Lyytikkä. Lyytikkä ei istu tilapalveluiden kasan korkeimmalla huipulla, mutta pitää huolen, että siivoojia on tarpeeksi ja he tietävät minne mennä. Yliopisto on kahden vuoden ajan tuottanut siivouspalvelut itse, kun aiemman alihankkijan jälkeen ei oltu tyytyväisiä. Tarvittaessa Lyytikkä ottaa myös siivouskärryn omiin käsiin. ”Kerran kävi niin, että puolet porukasta oli sairaslomalla, joten jouduimme muiden siivouspalveluohjaajien kanssa hyppäämään rinkiin. Tehtiin aamusta iltaan töitä vuoroissa.” Korpilahdella kasvaneella Lyytikällä on taskussaan ravintolakokin ja restonomin paperit. ”Valmistuin ammattikorkeakoulusta kesällä 2012, silloin ei oman alan töitä ollut tarjolla täällä Jyväskylässä. Nykyinen työtehtäväni antaa hyvää pohjaa tulevaisuutta ajatellen, koska haluan urallani edetä eteenpäin kohti haastavampia tehtäviä.” Entä mitkä asiat opiskelijoissa ärsyttävät siivoojia? ”Toivoisimme, että ruokailu tapahtuisi muualla kuin luentotiloissa. Jos kahvitahra imeytyy, sitä on vaikea saada puhtaaksi. Ainainen riesa on myös purukumit, kun niitä laitetaan pöytien ja tuolien alle. Tenteistä tulee kumipurua ja lyijyä, ja kun lyijy lähtee leviämään, sitä on vaikea saada puhtaaksi. Muutamat ainejärjestöbileet ovat myös aiheuttaneet enemmän sotkua ja se vaikeuttaa päivän kulkua.” Hotellisiivoojien karusta arjesta on keskusteltu paljon julkisuudessa. Kuinka hyvin Lyytikkä on paimennettavistaan kärryillä? Hän nappaa puhelimensa ja jalkaudumme suoraan rajapintaan – käytävälle. T-rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta löytyy touhuava ja sosiaalinen Heli Lähteinen. ”Täällä on todella siistejä opiskelijoita. Hyvin kerkeää työnsä tekemään, ei tarvitse naama hiessä juosta”, Lähteinen ilakoi ja kuulostaa rempseydessään hyvin vilpittömältä. Ei siis viereisen hirviön paskaa. Palaan kirjastolle pohtimaan siivouksen monia tasoja, ja huomioni kiinnittyy kolmannen kerroksen toisessa päässä pieteetillä kukkia kastelevaan naiseen. ”Välillä ihmiset kysyvät, että voisitko viedä käsipyyhkeitä vessaan. En minä siivooja ole, minä vain juotan näitä kukkia”, nainen sanoo. Virpi Kainulainen puhuu kasveistaan samalla antaumuksella ja herkkyydellä kuin pubinpitäjä vakioasiakkaistaan. ”Syksy on vaikeeta aikaa, kun ei tiedä millon ne lakkaa juomasta. Kesällä ne käyttää vettä säännöllisesti, kun aurinko paistaa. Syksyllä kun valo vähenee, niin se loppuu kuin seinään se juominen. Mut ne ei lopeta samalla viikolla, niin se on sellaista arvailua.” teksti Arttu Seppänen kuvat Perttu Puranen kirjahankintojen lisäksi Tytti leppäsen työhön kuuluu tarpeettoman aineiston poisto. siivouspalveluohjaaja maiju lyytikkä hyppää tarvittaessa itsekin siivouskärryn varteen.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 KampuKsen Kulissien sanKarit Kainulainen työskentelee Keski-Suomen Puutarha-apu Oy:lle, jolle yliopisto on ulkoistanut kukkiensa kastelun. Kainulaisella on yhteensä 500 kasvia hoidettavanaan, ja Seminaarinmäellä vierähtää noin puolet työpäivästä. ”Kerran viikossa nämä pitää käydä juottamassa. Tuo yksi on alkanut kiukuttelemaan, se on joko juonut liian paljon tai vähän”, sanoo Kainulainen ja osoittaa 2. kerroksen peikonlehteä, joka roikkuu jo hyvän matkaa kohti kirjaston aulan lattiaa. Suurikokoiset peikonlehdet ovat kahdeksan vuotta puutarhurina työskennelleen Kainulaisen suosikkikasveja. ”Mä pelkään vaan koko ajan, kun viime talvena täältä poistettiin valtava määrä kasveja sisäilman takia, että niitä poistettaisiin lisää. Onneksi nämä säästyi”, Kainulainen sanoo ja koskettelee valtavia lehtiä. Vakioasiakkaistaan Kainulainen tietää kaiken. Toinen varisee tammikuussa, toinen helmikuussa. ”Ne käyttäytyvät eri tavalla, vaikka olisivatkin sama kasvi. Ne ovat yksilöitä.” Hän tietää myös kertoa, että Agoralla on pari todella pahaa juoppoa. ”Me aina puhutaan juoppokasveista. Yliopistolla on neljä-viisi sellaista kasvia, jotka pitää juottaa kaksi kertaa viikossa kesät ja talvet, koska ne on niin kovia juomaan. Esimerkiksi Agoran aulan kiinanruusut.” Onko oikeastaan mitään näkymättömämpää kuin julkisen tilan nurkassa nököttävä kiintiökasvi? Kukapa näitäkään kasveja tai niiden eteen tehtyä työtä huomaisi, elleivät ne olisi huonossa kunnossa. Voisin keskustella Kainulaisen kanssa peikonlehdistä loputtomiin, mutta seuraava tapaamiseni odottaa, joten kiitän spontaanista ja hurmoksellisesta keskustelusta. TyTTi Leppänen istuu ison kirjakasan päällä. Pohjois-Pohjanmaalta Reisjärveltä kotoisin oleva Leppänen vastaa yliopiston kurssikirjojen hankinnasta. Jos jotain kurssikirjaa ei ole tarpeeksi, hän kuulee siitä. ”Kasvatustieteiden laitoksella on paljon mas-saluentoja, ja sieltä kuulee aika paljon, ettei kirjoja ole tarpeeksi.” Kun tiedekunnat uudistavat opintosuunnitelmiaan keväisin, Leppänen saa kirjalistat, joiden mukaan hän tekee hankinnat. Yhtä kurssia varten kirjoja tilataan kolmasosa kurssin osallistujamäärästä. Leppänen odottaa kaunokirjallisuuden ystävänä jo ensi kevään Kirjallisuuden laitoksen tulevan opetussuunnitelman tilauksia. ”Kirjallisuuden opinnoissa on mukana kaunokirjallisuutta, niin sitä kautta saan itsellenikin vinkkejä. Tällä hetkellä lukupöydällä on Peter Høegin Norsunhoitajien lapset ja Ville Haapasalon Et kuitenkaan usko.” Alun perin äidinkielen opettajaksi aikonut Leppänen työskentelee myös kirjaston asiakaspalvelussa, huolehtii hankintojen lisäksi poistoista ja on mukana erilaisissa kehitysryhmissä. ”Puoli vuotta hankitaan ja puoli vuotta poistetaan”, hän tiivistää työnkuvansa. Rohkenen kysyä, olisiko mahdollista nähdä mystinen kirjaston varasto. Leppänen hakee käytävän varrelta mukaansa kokoelmapäällikkö Kaisa Saikkosen, joka lähtee mielellään esittelemään paikkoja. ”Te asiakkaat näette kolme kerrosta, mutta täällä on vielä kaksi yhtä isoa kerrosta alempana. Meillä on täällä noin 90 prosenttia kaikesta Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta”, Saikkonen sanoo hissin ovien sulkeutuessa. ALimmAn kerroksen varastossa näky on lähes huumaava, tuoksusta puhumattakaan. Kirjaston varasto on yksi Suomen kuudesta vapaakappalevarastosta, joihin tulee yksi kappale kaikesta Suomessa painetusta kirjallisuudesta. Täältä voi tilata lukusalikäyttöön esimerkiksi raamatun 1600-luvulta. Kotiin eivät edes henkilökunnan jäsenet saa viedä mitään. ”Menneinä vuosina yliopiston henkilökunta on vienyt täältä jotain kotiin ja aineistoa hävisi”, Saikkonen mainitsee. Tilan säästämisen vuoksi sinisiä hyllyjä on umpinaisesti vierekkäin. Hyllyjen päädyssä on kampi, jota pyörittämällä haluttu hylly saadaan esiin siten, että hyllyn teoksiin pääsee käsiksi. Hevoslehtiä, Mustanaamioita, ulkomailla painettuja suomenkielisiä sanomalehtiä – kaikkea on. pArempAA on luvassa, sillä alimman kerroksen syvyyksissä on erillinen holvi, jossa säilytetään kaikkein arvokkaimpia ja vanhimpia teoksia. Se on kuin kirjaston sydän, jota pidetään hengissä oikealla lämpötilalla ja kosteudella. Perimmäisestä kaapista Saikkonen kaiTe asiakkaaT näeTTe kolme kerrosTa, muTTa Täällä on vielä kaksi yhTä isoa kerrosTa alempana. kirjahankintojen lisäksi Tytti leppäsen työhön kuuluu tarpeettoman aineiston poisto. vuonna 1488 painettu missale aboense on kaisa saikkosen mukaan mittaamattoman arvokas.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 vaa esiin ison mustan laatikon, jonka sisältä löytyy vuonna 1488 painettu Missale Aboense, joka on ensimmäinen Suomea varten painettu kirja. Ilmastointi hurisee niin kovaa, että se kuulostaa samalta kuin moottoritie silloin, kun painaa päänsä bussin ikkunaan. ”Näitä ei ole olemassa kuin neljä kappaletta. Tämä ei ole täydellinen kappale, kaikkein täydellisin on Kööpenhaminan kuninkaallisessa kirjastossa. Yksikään ei ole kuitenkaan ihan täydellinen”, Saikkonen sanoo ottaessaan pergamentteja esiin. Missale Aboense on latinankielinen kirkon messukirja, johon nykyiset jumalanpalveluksetkin Saikkosen mukaan hyvin pitkälti pohjautuvat. Kirja koostuu pergamenttilehdistä, ja näitä sivuja on säilytetty voutien eli veronkantajien tilikirjojen kansitäytteenä. Osassa pergamenteista näkyykin voutien tekemiä merkintöjä. Värillisissä pergamenteissa on maalauksia ja osa tekstistä on korostettu punaisella. En ole koskaan löytänyt ikuisen elämän eliksiiriä, mutta uskon, että se hetki saattaisi tuntua tältä. ”Tämä on mittaamattoman arvokas, kun näitähän ei enää mistään saa. Tämä saatiin Helsingin yliopistolta lahjoituksena vuonna 1974”, Saikkonen tietää. Paluumatkalla pysähdymme vielä ylemmän kerroksen varastossa. Ikeasta muistuttavat lattian nuolet hohtavat pimeässä ja johdattavat tarvittaessa ulos. Tänne eksyisikin helposti. Kirjallisuutta lähes silmänkantamattomiin, ja yksi aukko, jossa ammottavat tyhjät hyllyt ja paksu putki. Siinä lukee rasvaviemäri. ”Lozzi2:n rakentamisen takia joitain hyllyjä täytyi tyhjentää. Emme ole tuoneet niitä takaisin, koska joudumme muutaman vuoden päästä lähtemään väistöön, kun tilat peruskorjataan”, Saikkonen mainitsee. Silloin täytyy siirtää pari miljoonaa nidettä. SeuraavakSi olen sopinut tapaamisen Agoralle. Siirtymä 1400-luvulta moderniin ja kylmään yliopistokompleksiin Jyväsjärven rannalle tyhjentää mielen pajatson täysin. Olen kuullut legendaa Kortepohjan saunalla istuvasta Korpin päivittäjästä, jonka niskaan sataa kaikki paska, kun Korppi ei toimi. Ehkäpä juuri ne viereisen hirviön paskat. Todennäköisesti hän on joku näistä neljästä miehestä, jotka istuvat tässä pienessä huoneessa, jonka ikkunassa post-it -lappujen kokoelma kertoo, ettei heidän aikansa käy pitkäksi. Jouni Jouppila, Ville Kastari, Ilkka Vuorinen ja Kari Patana pitävät yllä opiskelijoille krusiaalia Korppia. He ovat opiskelijan näkövinkkelistä yliopiston näkyvimmät, mutta silti näkymättömät hahmot. Palautetta tulee silti pääasiassa opetushenkilökunnalta. ”Hiljaisena aikana tulee ehkä 10 viestiä päivässä. Ruuhka-aikoina tulee niin paljon, että useampi ihminen joutuu tekemään asiakaspalvelutyötä”, Kastarinen avaa. Miehet vuorottelevat siten, että kukin on vuorollaan kehitysja asiakaspalvelutehtävissä. ”Asiakaspalvelu on sellainen välttämätön paha, mutta jotkut siitäkin tykkäävät”, Patana tuumii. Tunnelma Korppi-luolassa on odotetun lakoninen, ja sitä värittävät aika ajoin kuivakat vitsit. ”Kirjautuminen on aika kova sana”, Jouppila vastaa kysymykseen, mikä on yleensä päivän ensimmäinen työtehtävä. ”Oven avaaminen”, Patana jatkaa veistelyä. Patana on ollut porukasta Korppi-tuessa pisimpään. Hän haluaisi jakaa järjestelmän useampaan pieneen osaan. ”Keskustelua on ollut, että Korppi pilkottaisiin pienempiin palveluihin, jotka koottaisiin yhteen portaaliin. Toivomuksena olisi, että saataisiin tehtyä järjestelmä kokonaan uudestaan. Se on nykyään niin iso möhkäle, että sitä on vaikea kehittää”, neljä vuotta Korppi-tiimissä ollut Patana sadattelee. Entä minkä takia Korpissa näkyy ”paina tästä jos huvittaa” -painike suoritetun kurssin sivulla? ”Sivupohjassa on määrätty paikka painikkeelle, niin kai se on sen takia siinä”, Patana sanoo. Kaikilla ryhmän jäsenillä on omat opinnot edelleen kesken. Suunnattoman pitkillä rastoilla varustettu Jouppila on porukan puheliain, mutta siltikin vietämme useita kiusallisia hiljaisuuksia. ”Onhan tämä vähän karun näköinen”, Patana toteaa Korpista. ”Mutta hoitaa tehtävänsä”, Jouppila jatkaa. Poistun IT-palveluiden sydämestä Agoran kylmää hohkaville käytäville. Tulen lopputulemaan, että yliopisto on tuhansien solujen organismi, jolla on monta sykkivää sydäntä. Oli kyse sitten Seminaarinmäen syvyyksissä säilytettävästä 1400-luvun pergamentista tai Jouni Jouppilan lähes maata pitkin kulkevista rastoista, joissa on jäänteitä niistä hikipisaroista, joita Korppi on koodaria kiihdyttänyt erittämään. AsiAkAspAlvelu on sellAinen välttämätön pAhA, muttA jotkut siitäkin tykkäävät. Arttu Seppänen Agoran kiinanruusut ovat yliopiston pahimpia juoppoja, tietää virpi kainulainen. ilkka vuorisen, kari patanan, ville kastarin ja jouni jouppilan pienessä korppi-luolassa ilma käy helposti tukalaksi.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 Hyvät pikkujoulut, joulut, uudetvuodet ja tammikuun tipattomat kaikille! Välttäkää kuntosaleja tammikuun alussa, silloin ne ovat tupaten täynnä. Helmikuussa helpottaa. Menot uuden vuoden aattona Suomessa valetaan tinat, saunotaan sekä syödään nakkeja ja perunasalaattia. Jos ei ole mökillä kavereiden kanssa tai kotona perheen parissa, saattaa kaivata muutakin ohjelmaa kuin tinaaminen. Mitä sitä sitten tekisi Jyväskylässä uutenavuotena? Noh, kaupungin kovimmat tai vähintään kovat uuden vuoden bileet ovat perinteisesti olleet Mustassa Kynnyksessä. Tänä vuonna aattoiltaa tahdittavat ympäri Eurooppaa näinä aikoina keikkaileva oman kylän metalliylpeys Ghost Brigade sekä DJ:t Art Dictator ja PartaMasa. Katseessa esiintyy niin ikään paikallinen, rockja metallilinjoilla oleva Jimmy Wasted. Entä jos haluaakin jotain aivan muuta? 18.-19.12. RenTuKKA ToisTA KeRTAA järjestettävän Skeletor-festin pääesiintyjiä ovat alt-rock-pumppu Typeface torstaille ja jyväskyläläinen synkistelybändi Teardown perjantaille. Ja jos joku ei tiedä, kuka/mikä on Skeletor, niin voi käydä huonosti. Hän/se on nimittäin Eternian pahis numero 1. 31.12. MusTA KYnnYs (+JYvÄsKYLÄ) Ghost Brigade heittää Jyväskylässä tällä tietoa viimeisen kotimaan keikkansa ennen helmikuun alussa alkavaa Euroopan kiertuetta. KAMpus Kino pETTEri KallioMäKi Jäävää iTSENSä Tällä KErTaa SuoraNaiSiSTa arvioiNNEiSTa, Sillä KaiKKi KaMpuS KiNoN TulEvaT EloKuvaT ovaT SEKä häNEN oMia valiNToJaaN ETTä SuoSiKKEJaaN. liEKEhTivää TorNia luKuuN oTTaMaTTa NäyTöKSiiN oN vapaa pääSy. Liekehtivä torni John GuiLLeRMin & iRwin ALLen, 1974 MA 15.12. KLo 18.00 Katastrofielokuvien itseoikeutettu kuningasteos tuikkaa tuleen hollywoodin megatähdillä lastatun sanfransiscolaispilvenpiirtäjän. Jämäkkä brittimestari Guillermin vastaa kipinöivistä tunnelmista, megalomaanituottaja allen puolestaan makaaberista spektaakkelista. Noin 7 veljestä JuKKA viRTAnen, 1968 MA 15.12. KLo 21.00 ohjaajan mukaan ”keskiaikaisfarssin valekaapuun puettu suomalainen spaghettiwestern”on Speden tallin kestävimpiä ja taatusti svengaavimpia tuotoksia. pääelokuvan jälkeen nähdään iltasatuna lyhyt ruotsalaisanimaatio Ur en kos dagbok. John Travolto – parkettien partaveitsi neRi pARenTi, 1979 Ti 16.12. KLo 19.00 italialainen diskopöllöily kuvaa John Travoltan näköisen, mutta tanssitaidottoman nössökokin naisenhurmausyrityksiä keskellä kiivainta Saturday Night Fever -hypeä. Naispääosassa pyörähtelee itse pornotähti Cicciolina! Rakkautta ateljeessa sTAnis?Aw BAReJA, 1966 Ti 16.12. KLo 21.00 vanhan varsovan kattojen yllä tanssahteleva, räiskyvä taiteilijaromanssi, jonka villien pop-ideoiden skaala ulottuu West Side Storyn tyylisistä, koreografioiduista katutappeluista aina sosiaalirealistiseen osamaksucharlestoniin asti. 26.12. TAnssisALi LuTAKKo pAiKKAKunnAn kovimmat Tapaninpäivän tanssit järjestetään Tanssisali lutakossa, jossa lauteita lämmittää yksi Suomen menestyneimmistä metallibändeistä, Children of Bodom. Konsertin ennakkoliput on ei niin kovin yllättäen loppuunmyyty, mutta ovelta saa vielä. Maailman kovimpia saleja ja festareita kiertävän bändin levyt ovat myyneet Suomessa kultaa vuoden 2000 Follow The Reaper -albumista saakka. 17.12 MARTTAKesKus, YLiopisTonKATu 11 MARTAT myyvät käsitöitään ”Jouluisessa pop up -kässämyymälässä” keskiviikkona kello 1114. voi olla hyvä tilaisuus hankkia viime hetken joululahjat, jotka kestävät myös eettisen tarkastelun. löytyy muun muassa sukkia, koruja, kasseja ja toukkapusseja vauvaperheille. tekstit Menot-setä 24.1. KAupunGinTeATTeRi JYvÄsKYLÄn KAupunGinTeATTeRin kevään ensimmäinen ensi-ilta Yksi lensi yli käenpesän on rosoisen huumorin sävyttämä satiiri, joka tökkii normeja terävällä keihäällä ja puolustaa inhimillisyyttä väkevällä otteellaan. Hulluksi tuomitun kamppailu koneiston kourissa on tragedia, jossa on toivoa. Esityksen ennakko nähdään edellisenä päivänä. Jyväskylä Sinfonian uuden vuoden gaalassa kuullaan ooppera-aarioita, kuorokohtauksia ja alkusoittoja muiden muassa oopperoista Figaron häät, Don Giovanni, Carmen ja La Traviata. Solisteina kuullaan Marjukka Tepposta sekä tenori Mika Pohjosta. hemingway’sissa ilman pääsymaksua esiintyvä trubaduuri Jani Suon– tausta esittää pubimusaa. popparissa Let´s Eppelin vetää kaikennäköistä legendaarista Led Zeppelin -kamaa. redneckissä uusi vuosi otetaan vastaan jameilla. Että sinne vaan, sitten kun alkaa laulattaa! Jos tulee halu matkustaa, niin 50 kilometrin päässä, Jämsän himos-areenan uuden vuoden bileissä esiintyy kahtena iltana Jukka-Poika. 20.12. Te4 KLuBi, KYLLiKinKATu 1, sepÄnKesKus Jos ei ole vielä tähän mennessä ehtinyt pikkujouluihin tai muuten vielä villasukat vipattavat, niin Teatteri Eurooppa Neljän Juhlakaala 25v juhlakabaree on kelpo tapa päättää pikkujoulukausi ja siirtyä joulun rauhaan... 16.12. iLoKivi KAMpus Kinon ilMaiSnäytös John Travolto parkettien partaveitsi (John Travolto… da un insolito destino) edustaa italialaista ääliökomediaa luovimmillaan. Diskomusikaali kohtaa slapstick-farssin. hotellin nössö kokki kompuroi joka ilta paikallisen yökerhon nurkissa haikailemassa kauniin dj:n perään. Kurjasti sujuu, kunnes työtoverit havaitsevat kokin ja John Travoltan ilmiömäisen yhdennäköisyyden. Naispääosassa tanssahtelee pornotähti Cicciolina. 19.12. TAuLuMÄen KiRKKo viiMe Jylkkärissä listattiin joulukonsertteja. vielä yksi maininta: muun muassa Teräsbetonin, Northern Kingsin ja Ahola-yhtyeen laulusolistina tunnettu kultakurkku Jarkko Ahola esittää Taulumäen kirkossa vuonna 2012 platinaa myyneen Ave Maria -joululevynsä materiaalia kitaran, pianon ja sellon säestyksellä. Jos olisin romanttinen hevinainen, veisin mieheni tänne. SaMuli raappaNa 20.12. vAKiopAine nÄYTTeLiJöiden sivuprojektista alkunsa saanut La Sega Del Canto on paikallinen avantgarde-viihdeklassikko ja kulttimaineessa myös esimerkiksi venäjällä ja Saksassa. “J. J.n” alias Jouni “Joppe” Salon ja “Mr. pulpin” alias M. Hurskaisen muodostama duo versioi poppia ja taidesekä elokuvamusiikkia muun muassa sahan, matkalaukkuurkuharmoonin, marakassien ja jalkojen säestämänä. Toisinaan mukana on Eläkeläisistä hiljattain jättäytynyt Ema hurskainen/ Kristian Voutilainen. ”I´ll BE thErE. ComInG from SEattlE!” Yhdysvaltalainen Thomas Eugene Kovach lupaa Ghost Brigaden Facebook-sivuilla saapua jyväskyläläisbändin keikalle ensi elokuussa Saksan Summer Breeze -festareille.
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 Joka kuun 4. ANNA NÄVERI Sata vuotta vanhaa vegeä M itäpä jos vetäisit kullatut ässät hihasta ravintolapäivänä tarjoamalla vegesafkaa sadan vuoden takaa? Pastinakkaa korppujauhossa pyöritettynä? Näetkö jo tunnat ja rikut pärisemässä studioissaan perinteisestä vesivellistä Culb Maten sijaan? Minä näen. Sain antikvariaatissa työskentelevältä tamperelaisystävältäni yleisemännälle passelin keittokirjan Kasvisruokaa kaikille vuodelta 1913. Ensimmäisen sivunsa perusteella Kansanvalistusseuran toimittama, Elin Sjöströmin kirjoittama ja Raittiuskansan kirjapainossa Helsingissä painettu kirja tarjoaa helppoja ja taloudellisia reseptejä kasvisliemistä keittoihin, kiisseleihin, puuroihin, leivonnaisiin, simaan ja sahtiin. Opettaapa se myös säilömään marjat, kuivattamaan kasvikset ja sienet sekä valmistamaan hapankaalia. Nam! Suora lainaus kirjan johdannosta voisi olla keskustelu nykyihmisen lounaspöydästä: ”Viime vuosina on yhä yleisemmin kuulunut toivomuksia, että kansamme ruokajärjestys muutettaisiin sellaiseksi, että se enemmän perustuisi kasvisruokiin. Väitetään nim. että olemme ruvenneet käyttämään liian paljon lihaja kalaruokia ja että tämä yksipuolinen ruoka olisi terveydellemme vahingollinen, koska siinä saamme liiaksi valkuaisainetta, jota ruumiin elimet, aikaa voittaen, eivät kykene poistamaan ja joka näin ollen häiritsee niiden toimintaa.” Johdanto perustelee vielä: ”Paljon olisi jo voitettu, jos emännät koettaisivat tulla vähemmällä liharuualla toimeen ja alkaisivat kokeilla kasvisruokia valmistamalla ja käyttämällä sekä viljelemällä kasviksia joka talossa ja torpassa. Niille, jotka tahtovat tällaisiin kokeiluihin ryhtyä ja pyrkivät sen kautta saamaan talouskustannukset alenemaan, tarjoo tämä kirja vaatimatonta johtoa, joka perustuu sekä omiin että muiden kokemuksiin.” Vaikka lanttu, kaali ja korppu vilahtavat useissa ohjeissa, ei vuoden 1913 keittokirja ahdasmielisesti pelkkää kellareiden kasvattia ole. On jopa yllättävää bongata kuuman kaakaon ohje, pähkinät ja kookosvoi hedelmätorttu 1:sessä. Kerma vilisee joka sivulla. Kirjan alussa selitetään muotin tarkoittavan vormua, mureke on puolestaan färssi, muhennos on tuuvinki ja vanukas putinki. Ja ennen hihojen käärimistä vielä pieni taloudellinen huomautus: mitat ovat tasaisia (ei kukkuraisia). Tässä muutama opiskelijalle sopiva ohje, vaikkapa seuraavaan ravintolapäivään tarjottavaksi. Ohjeet ovat viidelle hengelle. z 750 g pastinakkaa (tunnetaan myös palsternakkana) z 1 rkl etikkaa, 1 l vettä z 2 rkl kermaa, 1 muna z 1 dl korppujauhelmaa Taikinoidut pastinakat z 2 l uusia perunoita (toim. huom. käytin itse ihan vanhaa pottua) z 8 dl vettä z 1 ½ rkl suolaa Perunat Pestään, ohuet kuoret poistetaan, perunat suolataan ja kääritään tunnin ajaksi puhtaaseen pyyhkeeseen. Sitten ne pannaan kiehuvaan, hiukan suolansekaiseen veteen. Kun perunat ovat pehmeät, kaadetaan vesi pois ja kasaria ravistetaan hetken aikaa tulella, jotta perunat käyvät kuiviksi. Uutisperunoita voidaan myös keittää höyryssä siten, että ne pannaan kuiviltaan suolan kanssa kulhoon, joka asetetaan kiehuvaan veteen tulelle. Vettä ei saa kasarissa olla enemmän kuin että se ulottuu kulhon puoleen korkeuteen. Uutisperunat z 2 rkl voita z 2 rkl vehnäjauhoja z (1 munanruskuainen) z 5 dl kasvislientä z 2 rkl hienonnettua persiljaa, suolaa (tilliä) Voi Ja jauhot käristetään, kiehuva kasvisliemi lisätään vähitellen, kastike saa kiehua 10 minuuttia ja maustetaan (munanruskuainen vatkataan ja kiehuva kastike vispilöidään sekaan). Persiljakastike kasVisruoka. Virkistystä ruokapöytään keittokirjasta, jota isoisoäiti on ehkä käyttänyt. teksti ja kuvat Anna Näveri Nykyajan ruokakeskustelut on käyty jo vuosisata sitten. Uutisperuna ja taikinoidut paistinakat. z 1 rkl vehnäjauhoja z voita, suolaa paistamiseen Pastinakat kaaVitaan ja pannaan etikansekaiseen veteen, etteivät tummene, huuhdotaan ja keitetään melkein pehmeiksi vähän suolatussa vedessä. Muna, kerma ja jauhot sekoitetaan, juuret leikataan puolen sormen paksuisiksi viipaleiksi, jotka kastetaan munaseokseen, käännellään korppujauhelmassa ja paistetaan palmiinissa tahi voissa jotakuinkin koviksi. Tarjoa persiljatahi kapriskastikkeen ja perunain kera. Persiljakastike
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Kouvola, kaikkea betonista Meil kouvolas on harmaata vuoden ympäri. se johtuu siitä, et kaikki on rakennettu betonista. vaik kouvola on koko maan aurinkoisin paikka, harmaus on ja pysyy, koska kouvolalain mielenlaatuki on harmaa. myö tykätään pilkata meiän omaa kaupunkia, mut samal myö ollaan vähän ylpeitä siitä, että ollaan niin surkeita. meil on todistetusti yks suomen rumimmista kirkoista. kouvolan keskuskirkko on hirvee ku mikä, eikä siel haluu kukaan mennä naimisiin. laatikko se on ennemmin ku kirkko. iltalehen kyselyssä kaheksasta suomen rumimmasta rakennuksesta kolme oli kouvolassa. kirkon lisäks listalle pääsvät pohjola-talo ja vanha poliisiasema. Betonia nekin. alaMäki alko viis vuotta sitte, ku kuntaliitos tehtiin. kuus kuntaa liitettiin yhteen ja nimeks pamautettiin kouvola. siel mist mie oon, Elimäel, ollaa edellee sitä mieltä, että ei ois pitäny liittyä suurkuntaan. itsenäisessä pikkukunnassa ois kaikki paremmin. Elimäel alettiin katumaan liittymispäätöstä sillo, kun kirkonkylältä alko lähtee kaikki palvelut. kirkolla oli niin hyvä asua, ku sieltä löyty kauppa, posti, terveyskeskus ja alko. alko lähti ekana. sen jälkeen kaikki muu. asiat keskitetään täällä meillä päin kouvolan ydinkeskustaan. pakko myöntää, että Elimäellä on toisaalt ollu kyllä sinnikkyyttäki. lukio on ollu lakkautusuhan alla jo viis vuotta, mut taas se sai viime kuussa jatkoaikaa ”toistaiseksi”. sen sijaan ne päätti ajaa alas kolme ala-astetta. kouvolalaisil kuntapoliitikoil on yleensä isot suunnitelmat, mut sit jostain syystä ne tuppaa aina kaatumaan. muutama vuos sitte ne päätti rakentaa veturin. se on sairaan iso kauppakeskus, joka imee kaiken elämän pois kouvolan ydinkeskustasta. kävelykatu tyhjenee, siel pyörii kohta enää vanhukset. veturiin meni myös Elimäen alko. muutaman vuoden pääst ne meinaa rakentaa hervottoman kokoisen uuden sairaalan, suolle. mitä sillä on väliä vaikka se hiljaa sinne uppoaakin? viiden vuoden päästä meillä on myös asuntomessut. joihin meillä tuskin on varaa. näin meillä kouvolassa. Minna Markkanen antiikin self-help teksti ja kuva Anna Näveri stoalaisuus. Rooman keisari Marcus Aurelius life coachiksi? Kyllä kiitos! Self-helpin ystävä kokeili elää marraskuun viimeisen viikon kuin stoalainen filosofi. s ana mindfulness puuduttaa, mutta jos sen maustaa antiikin Kreikalla, tuntuu kuin minuutteja jauhettu purkka saisi makunsa takaisin. Olisiko stoalaisuus takaportti mielenrauhaan niille, joilta zen meni yli hilseen? Mene ja tiedä, päätin ottaa selvää. Stoic Week on englantilaisen Exeterin yliopiston akateemikkojen ja psykoterapeuttien järjestämä kansainvälinen tapahtuma ja nettikurssi. Ideana on auttaa stressaantunutta nykyihmistä stoalaisiin teksteihin ja kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvin mietiskelyharjoituksin. Teemaviikko järjestettiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2012, viime vuonna se keräsi 2 200 osallistujaa. Kirjaudun kurssille ja avaan käsikirjan 2014. On päivittäin vaihtuvan teeman mukaisia tekstejä, äänityksiä, keskustelufoorumi ja tärkeimpänä ohjeet aamuja iltamietiskelyyn. Omia hyviä ja huonoja tekoja neuvotaan miettimään objektiivisesti, ei ruoskimalla itseään vaan miettien, miten voisi ottaa virheistä opikseen. Maanantai 24.11. Stoalainen elämäni alkaa tuijottamalla kortepohjalaisvessan peiliin. Mietin asioita, jotka ovat ja eivät ole vallassani. Kovan linjan stoalaista ei nujerra pakkanen, sairaus tai pilkka. Oppi ei joudu heti koetukselle, sillä sää on hyvä ja Kortepohjasta lähtiessäni olen toistaiseksi terve. Stoalaista ei masenna edes välttämättömyys, josta ei kiukuttelulla selvitä – kuolema. Minusta kuoleman pohtiminen koulumatkalla tuntuu teennäiseltä. Lounasaikaan kirjaan ylös kuolemahuomion teennäisyyden, sillä harjoituksena on tutkia ikäviä ajatuksia. Mieluummin jättäisin ajattelematta koko asiaa, koska tiedostaminen ei ole pelkkää nannaa. Onko pakko kuolla? Jos on, niin onko pakko hyväksyä? Epiktetos neuvoo: ”Älä pyri siihen, että kaikki tapahtuisi kuten haluat, vaan halua kaiken tapahtuvan niin kuin se tapahtuu. Silloin elämäsi on tasaista virtaa.” Kiukuttelen takaisin: ”Haluatkos sinä saakelin Epiktetos, että minusta tulee passiivinen kynnysmatto, joka vain alistuu?” Epiktetos vastaa: ”Ihmisiä eivät järkytä asiat, vaan heidän uskomuksensa niistä.” Jaahas. Illalla pitää vielä kohdata päivän tekojen saldo, joten on helppoa jättää kaljoittelu väliin. keskiviikko 26.11. Istun illalla siskoni sohvalla Helsingissä. Olen jäljessä päivän harjoituksista, joiden teema on itsekuri, esimerkiksi nautinnoista pidättäytyminen. Yrittäessäni kovasti omaksua kuria kirjasta menetän samalla rupattelutuokion siskoni kanssa, enkä ymmärrä arvostaa hänen tarjoamaansa teetä. Onko järkeä kouluttaa itsestään järjen nimissä tunnekylmä, teräksinen yli-ihminen, joka uhraa perheen seurasta nauttimisen mielentyyneyden nimissä? Menetin keskustelun siskoni kanssa vain ollakseni tulevaisuudessa muka hyveellisempi ihminen. Entä jos siskoni ei aamulla heräisi, olisiko opiskelemastani moraalista tai kuolevaisuuden tiedostamisesta silloin lohtua? Kesken turhautumisen iskee stoalainen ajatus: eivät antiikin ajatukset saati niistä kyhätyt teemaviikot itsessään velvoita mihinkään. Itse valitsen sen asenteen, jolla tekstit väritän. Asennettaan voi muuttaa. sunnuntai 30.11. Loppua kohden into laantuu. Ehkä odotin henkistä pikakasvua, mutta tajuan liikahtaneeni vain millin siitä, mistä maanantaina aloitin. Pakenen pettymystä kaivamalla YouTubesta Coldplayn Yellow’n. Yllättäen stoalainen näkökulma hiipii katsomaan nuorta Chris Martinia kanssani. Stoa ja minä emme näe vain muusikkoa rannalla, vaan miehen kävelemässä kohti sitä mitä ihminen lopulta kävelee. Näky on mielestämme hyvin kaunis. Viimeisen päivän teema on pysymättömyys. Aureliuksen teksti kehottaa kuvittelemaan ylhäältä päin ihmiskuntaa juhlineen, sotineen, syntymineen ja kuolemineen. Jospa lukija ymmärtäisi oman pienen roolinsa osana luontoa ja ihmiskuntaa ja niin ollen pitäisi parempaa huolta lähipiiristään. Taidan olla oivaltamassa jotain. päätän jatkaa stoalaisia harjoituksia, mutta maltillisemmin. Jykdokista löytyy paljon Aureliusta alkuun pääsemiseksi. stoalaisuus z z Filosofianzkoulukunta,zjokazsyntyizAteenassazpoliittisestiz epävakaanazaikanaz300zeaa. z z PerustajazolizZenozKitionilainen,zmyöhempiäzedustajiazEpiktetos,zMarcuszAureliuszjazSeneca. z z Modernistizstoalaisuuszonzviisauttazollazvittuuntumattazasioista,zjoihinzeizvoizvaikuttaa. z z Stoalaisuudenzvaikutusznäkyyz AA:nztyyneysrukouksessazjazkognitiivis-behavioraalisessazterapiassa.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 M usiikin kanssa työskennellessä ei kannata olla liian vaatimaton. Kun Olli Moilanen muutti vuonna 2008 opintojen perässä Jyväskylään, hän päätti vierailla tuolloin Vuoden nuorisokuoroksi valitun Ruamjain uusien illassa. Päästyään kuoron riveihin 21-vuotias Moilanen sanoi heti kättelyssä haluavansa tarjota kuorolle omia sävellyksiään. ”Silloinen kuoronjohtaja Sanna Salminen oli yllättävän avoin ehdotukselleni. Kuuntelimme yhdessä nuotinnosohjelmalla tekemiäni katkelmia, joista yksi kiinnitti Sannan huomion. Hän sanoi, että tämä on tosi hyvä, tästä tehdään juttu”, muusikoksi Jyväskylän ammattiopistosta valmistunut Moilanen kertoo. Moilasen ensimmäinen kuoroteos Tuuli kantoi puihin saikin hyvän vastaanoton: Yleisradio nauhoitti teoksen omiin kokoelmiinsa, ja sitä soitettiin paljon radiossa. Kansainvälisestikin teosta on kuultu Ruamjain esitettyä sitä kiertueillaan Etelä-Afrikkaa myöten. Teoksen myötä Moilanen alkoi säveltää kuoromusiikkia säännöllisesti ja hyvin paljon nimenomaan Ruamjaille. ”Tuuli kantoi puihin -teosta säveltäessäni en tiennyt kuoromusiikista mitään. Siitä huolimatta pidän sitä edelleen innovatiivisimpana kuorokappaleenani. Kun aloin laulaa Ruamjaissa, opin paljon hiljaista tietoa kuoromusiikin säveltämisestä. Ilman Ruamjaita en olisi varmaan edes lähtenyt säveltämään kuoromusiikkia.” Myös aieMMat opinnot Helsingin pop-jazz-konservatoriossa ovat vaikuttaneet merkittävästi Moilasen sävellystyöhön. Erityisen mervittumainen ammatti Musiikki. Jyväskylän yliopistolla opiskeleva Olli Moilanen on ponnistanut Ruamjai-kuorosta palkituksi säveltäjäksi. Vaikka työ palkitsee, asettaa aika omat haasteensa. teksti Jarno Liski kuvat Sivari Kuvaaja Jyväskylässä opiskelevan Olli Moilasen ensimmäinen sävellys syntyi 3-vuotiaana. teksti Paavo Kässi kuva Perttu Puranen
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 Noiat noituu ammattitaidolla Musica-kuoro: ikirunoja (alba) Musica-kuoron tekemistä voi kuvailla vain yhdellä sanalla. Se on ammattitaito. Solistien ja myös muun kuoron äänet soivat vahvasti yhteen. Erityisen väkevä esitys on Viel’ ei meitä noiat noiu, joka aiheuttaa kuuntelijassaan lihakseen asti iskeviä kylmänväreitä. Kuoronjohtajana Musica-kuoron historian alusta eli vuodesta 1977 toiminut Pekka Kostiainen ja laulunopettaja Minja Niiranen ovat todella saaneet joukkonsa iskuun. Ikirunoja-levyllä on mukana niin karjalaisia kansanlauluja, inkeriläistä kansanrunoutta kuin Kalevalan teksteihin sävellettyä musiikkiakin. Siitä, pääseekö kuoromusiikki oikeasti oikeuksiinsa kotona levyltä kuunneltuna, voi olla monta mieltä. Mutta ainakin Ikirunoja kannustaa menemään sinne konserttiin. Suvi-Tuulia Nykänen Suomi, rokkareiden maa TiMo kopoMaa: suoMirockin evoluuTio (jyväskylän yliopisTopaino) Suomirock on varmasti monelle tuttua musiikkia, mutta minkälaisesta alkuräjähdyksestä tämä omalaatuinen, pohjoinen taiteenlajimme on saanut syntynsä? Timo Kopomaan uusi tutkielma on evolutiivissävytteinen katsaus suomirockiin. Se raottaa lukijalle suomirockin verhoa läpi sen historian aina tähän päivään asti, arvuutellen jo hieman tulevaakin. Keskeisten vaiheiden ja reviirin ulkomaille laajentamisen lisäksi kirja käsittelee myös hieman marginaalimpia ilmiöitä, kuten esimerkiksikatusoittokulttuuria ja gospel-rockia. Vaikka kirjan ei-kronologinen kerronta juoksuttaa lukijaa jatkuvasti vuosikymmeneltä toiselle, kattavan tietomäärän ansiosta yksittäiset palapelin palat tarjoavat etenkin rockin harrastajalle viihdyttävää tietoutta. Kirjan kieli on tyylitelty hauskan rock-henkiseen sävyyn. Konsta Veijonen Eeppinen loppunäytös HobiTTi viiden arMeijan TaisTelu Peter Jacksonin ohjaaman Hobitin viimeinen osa päättää matkan J.R.R. Tolkienin Keski-Maahan. Viiden armeijan taistelu on eeppinen loppunäytös, jossa ei odotetusti säästellä ammuksia ja erikoistehosteita. Aiemmat elokuvat ovat Sormusten Herraa myöten uhanneet kaatua juuri taistelukohtauksien ylitsevuotavaan mahtipontisuuteen, ja silti viimeinen osa yllättää. Jackson venyttää kirjan tiivistetyn lopun jännitysnäytelmäksi, jossa katsoja arvaa miten lopulta käy, vaan ei tiedä, miten se tapahtuu. Puitteet ovat komeat ja tarinan hahmot moninaiset, ylipitkitetyt kaksintaistelut taas stressaavat. Elokuva ei osu napakymppiin, mutta Hobitin tenho onkin muualla. Tarinan sydän on Bilbo, jonka elämässä ovat tärkeimpiä ne pienet, suuret asiat, kuten puusta poimittu tammenterho. Siksi hän olisi ansainnut paljon suuremman tilan valkokankaalla. Jälleen hobittien sydämellisyyden vuoksi ainakin tämä katsoja poistui teatterista hymyillen. Elina Salin kittäviä olivat opettajana toimineen kitaristi Jarmo Saaren kanssa käydyt keskustelut. ”Saaren järjestämät workshopit kannustivat minua paljon. Hänen kanssaan keskustelimme säveltäjän ammatista. Kävi ilmi, että säveltäjä on aika tavallinen tyyppi, joka vain sattuu työskentelemään musiikin parissa.” Myöhemmin Saari myönsi, ettei kertonut Moilaselle kaikkea työn huonoista puolista. ”Tapasin Saaren pitkästä aikaa viime keväänä. Silloin hän paljasti, että onhan tämä myös todella vittumainen ammatti, mutta että ei hänellä ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin kannustaa minua.” Vittumaisuus koskee resursseista joustamattominta: aikaa. Säveltäjän on toisaalta käytettävä aikaa muun musiikin seuraamiseen, mutta myös oman musiikin tuottaminen vaatii keskittymistä. Aina hiomiseen ei jää riittävästi aikaa. Näin Moilaselle kävi Jyväskylän ammattiopiston päättökonsertissaan, jossa hän teki yhteistyötä Jyväskylä Big Bandin kanssa. ”En ollut aiemmin säveltänyt big bandille, ja sovittaminen sellaiselle kokoonpanolle oli todella haastavaa. Sävelsin musiikkia hirveällä vauhdilla. Lopulta itse konsertista jäi sellainen olo, että vaikka yleisö piti esityksestä, en kokenut saaneeni ilmaistua haluamiani asioita. Musiikista paljastui keskeneräisiä kohtia, joita olisi pitänyt vielä hioa.” Moilanen verTaa sävellysprosessiaan kuvataitelijan sekatekniikkaan. ”Ensimmäisen kuorokappaleen tein kokonaan nuotinnostekniikalla hahmoteltuani perusharmoniat kitaralla. Saatan hahmotella kitaralla joitain melodioita, joita työstän paperilla. Palaan sen jälkeen pianon ääreen, jolloin saatan kuunnella myös muuta musiikkia. Uuden teoksen kasaaminen on monien lähteiden käyttämistä, ja säveltäessä kaikki nämä asiat sekoittuvat.” Musiikin tekemisessä Moilasta innoittavat kaikki taide-elämykset ja kokemukset. Kun oma melodinen sanavarasto tyssää, hän kääntyy usein jazzin puoleen. ”Muistan eräältä kapellimestarikurssilta Imatra Big Band Festivalilla, kuinka jazzmuusikko Jukkis Uotila sanoi kaikkien keinojen olevan musiikissa sallittuja, ja että ainoastaan lopputuloksella on väliä. Pitäisi vain kehittää sitä omaa häröpalloaan, jättämättä kuitenkaan mitään menetelmiä pois.” Häröpallometodi onkin tuottanut tuloksia. Moilanen esimerkiksi voitti teoksella Siivekkäiden loitsuaja Vocal Espoo -kuorosävellyskilpailun jaetun ensimmäisen sijan tämän vuoden kesäkuussa. Sävellysprosessissa ei kovin monimutkaista apparaattia tarvinnut hyödyntää. ”Sävelsin teoksen kynällä, paperilla ja pianolla. Jokainen stemma teoksessa on hyvin vahva, jokaisessa niistä on punainen lanka, ja sitä tuomaristo tuntui arvostavan.” Moilasen sävellyksiä voi kuulla niin kuorojen ohjelmistoissa kuin äänitteinäkin. Sulasol-kustantamo on julkaissut nuotteina säveltäjän kuorotuotannon lähes kokonaisuudessaan. Musiikin tärkein paikka sijaitsee Moilaselle kuulijoiden korvien välissä. ”Sävellykset ovat kuin siemeniä. Ne voivat lojua pitkäänkin paikallaan, mutta päästyään oikeaan ympäristöön ne alkavat versoa. Minulle tärkein paikka musiikille olla olemassa on ihmisten mieli. Siellä musiikki todella elää.” SävellykSet ovat kuin Siemeniä. Säveltäjä on aika tavallinen tyyppi, joka vain Sattuu työSkentelemään muSiikin pariSSa. olli Moilanen z z Jyväskyläläinenzsäveltäjä-muusikko.zOpiskeleezmusiikkikasvastustaz Jyväskylänzyliopistossa. z z ValmistunutzmuusikoksizJyväskylänzammattiopistostazkitaraz pääinstrumenttinaan. z z Säveltääztälläzhetkelläzvokaaliteosta,zjossazeizoleztekstiä. z z Kolmezsuosikkisäveltäjää:zz 1. Arvo Pärt.z”Niinzkaunistazmusiikkia,zetteizkäsityskykyzriitä.zTranssendentaalista.”z 2.z Igor Stravinsky.z”Äärettömänzmielenkiintoistazmusiikkia.zKlassinenzKevätuhrizonzloputonzkiinnostuksenzaihe.”z 3.z Kaija Saariaho.z”Sezvainzonzniinzhienoa.” XIII Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt Helsingin yliopisto 10.–11.4.2015 KäTu-symposiumien tarkoituksena on tarjota kääntäjille ja tulkeille sekä kääntämisen ja tulkkauksen tutkijoille ja kouluttajille foorumi, jolla he voivat keskustella alan ilmiöistä, käynnissä olevista tutkimushankkeista ja tieteenalan tilasta ja kehityksestä. Vuonna 2015 symposiumi pidetään Helsingissä, ja teemana on kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt. Symposiumin teemalla juhlistetaan myös SKTL:n 60-vuotista taivalta. Tarkoituksena on tarkastella laajasti monikielisen viestinnän kenttää ja sen piirissä toimivia yhteisöjä. Symposiumiin toivotaan puhujiksi kääntäjiä, tulkkeja, kääntäjien ja tulkkien kouluttajia sekä tutkijoita. Myös posteriesitykset ja työpajaehdotukset ovat tervetulleita. Tietoja symposiumista on saatavilla verkkosivuillamme osoitteessa http://blogs.helsinki.fi/katu-2015/. Tarkat tiedot ilmoittautumisesta ja muista käytännön asioista julkistetaan joulukuussa 2014. Tavataan Helsingissä! Puheluiden hinnat lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/minuutti. Matkapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 16,9 senttiä/minuutti.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 18 Ma 12.1. Linssikastike* Sitruunainen turskaleike, jogurttikastike* Jauhelihalasagne Ti 13.1. Pinaattikeitto* Uunimakkara Kiinalainen lihapata* Ke 14.1. Soijagulassi* Kalamurekepihvi Curryporsaskastike* To 15.1. Kasviscurry* Kalaa sitruunakastikkeessa* Broilerjuustokebakot Pe 16.1. Kasvispyörykät Currykala* Jauhemaksapihvit* Ke 7.1. Meksikolainen kasvisrisotto* Yrttiporkkanasei* Kinkkukiusaus To 8.1. Kasvissosekeitto* Paistettu kalaleike Pippurinen porsaspata* Pe 9.1. Punajuuripihvit* Barbequekalkkunakastike* Nakkipannu Ma 15.12. Kasviskiusaus* Kasvistäytteinen seileike Jauhelihakastike* Ti 16.12. Porkkanaohukaiset* Päivän kala* Kalkkunaleike gordon bleu Ke 17.12. Quornwokki* Silakkaherkku Lihakastike* Broilerikookoskeitto* To 18.12. Linssikeitto* Hernekeitto, pannari* Kebabkiusaus Lindströminpihvi Pe 19.12. ILOKIVI SULJETTU iloKiven ruoKalisTa 15.12.–16.1. vKo 3 vKo 2 vKo 51 ILOKIVI JOULUTAUOLLA 19.12.2014-6.1.2015. *Täyttää Kelan suositukset Viikon 4 ruokalistat löydettävissä JYYn verkkosivuilta. HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA VUODELLE 2015! www.lukusali.fi | www.punamusta.com Selaimella tai iPadilla PunaMustan Lukusali-palvelu mahdollistaa ilmaisten tai maksullisten sähköisten lehtien julkaisemisen PunaMustassa painetuista lehdistä ja julkaisuista helposti ja edullisesti. Julkaisu voi olla näköislehti tai sisältää erilaisia rikasteita mm. videoita, linkkejä ja muuta internetistä tuttua sisältöä. Lukusalin käyttäjät voivat lukea julkaisuja niin selaimella kuin iPadillakin. Lataa Lukusali 24/7 iPad-sovellus App Storesta tai mene osoitteeseen www.lukusali.fi ja tutustu PunaMustan uuteen sähköiseen palveluun.
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2014 somethin’ else musiikki. DJ ja kulttuurin moniosaaja Matti Nives oppi nykyisen ammattinsa puuhastellessaan klubeja Jyväskylän yliopistossa englannin opintojen ohessa. Nyt hän järjestää omaa We Jazz -festaria ja pyörittää kulttuurialan viestintäyritystä. s ynnyin Helsingin kätilöopistolla vuonna 1980. Muutettiin Jyväskylään Viitaniemeen vuonna 1985 mutsin saatua sieltä töitä kotitalousopettajana. Kaveri houkutteli JYPiin ja pian koko elämä pyöri jääkiekon ympärillä. Jos ei ollut harjoituksia tai JYPin kotipeliä, oltiin Viitaniemen montussa pelaamassa. Musa tuli kuvioihin ysärin alussa serkun luona. Pelattiin Commodore 64:sta ja kuunneltiin A Tribe Called Questiä, NWA:ta ja AC/DC:tä kasetilta. Aika vähän niistä ymmärsin, mutta musiikki alkoi kiinnostaa. Lopulta lätkä jäi. Aika kului musaliikkeissä ja kirjaston musiikkiosastolla. En halua romantisoida sitä aikaa. Olisi siistiä olla nuori nyt kun kaikki maailman musiikki on Spotifyssa ja samoista asioista kiinnostuneet tavoittaa somen kautta. Jyväskylästä tunsin tuskin ketään, joka olisi tykännyt samasta musasta. Lukiossa uppouduin levyihin, kitaransoittoon ja musalehtiin. Koulu ei napannut, mutta sain englannin kursseista kymppejä lukematta. Se johtui varmaan musiikkilehdistä. Lukion jälkeen hain Turkuun lukemaan englantia selvitäkseni armeijasta puolella vuodella. Jäin 0,33 pisteen päähän opiskelupaikasta. Se herätti – saattaisin oikeasti päästä yliopistoon. seuraavana vuonna hain Turkuun ja Jyväskylään. Pääsin molempiin. Jyväskylässä opiskelupaikkaa ei tyrkytetty; Turussa yritettiin olla kiinnostava ja hieno yliopisto. Valitsin Jyväskylän. Ryhdyin keräämään vinyylejä ja ostin ensimmäisen jazzlevyni, Miles Davisin Kind of Bluen, Ilokiven kirpparilta ehkä vuonna 2001. Myös dj-hommat houkutteli, mutta luulin 26-vuotiaana olevani liian vanha aloittamaan. Sitten 2005 Jyväskylän kesän jazzkeikalla seurasin kuinka DJ Anna S soitti hyvää musaa, eikä kikkaillut mitään ihmeempää. Tajusin, että mustakin on tuohon. Ajatus omasta klubista heräsi. Ensimmäinen oli musalounas Ilokiven alakerrassa syksyllä 2005. Sinne alkoi parin kerran jälkeen tulla jengiä. Seuraavaksi väännettiin Kampus Kinosta kaverini Valtterin kanssa Kampus Audio iltaklubin nimeksi. ekalle klubille tuli noin neljä ihmistä. Samoihin aikoihin kirjoitin Jylkkäriin ensimmäiset musa-artikkelit ja ajattelin, että jengi löytäisi mainostamatta paikalle. Kokeilujen kautta kasvoi ymmärrys, miten tapahtumia järjestetään. Joulukuussa 2005 pääsin soittamaan levyjä Poppariin, silloiseen Jazz Bariin, Teddy Rok Sevenin keikalle. Sen illan onnistuttua saatiin sinne oma Somethin’ Else -klubi. Soitettiin levyjä, buukattiin bändejä, tehtiin visuaaleja ja yritettiin olla yhden illan ”pikku-Flow”. Sille oli kysyntää Jyväskylässä. Saatiin jengi tanssimaan jazzin tahtiin, mikä oli Popparissa harvinaista. Klubia puuhatessa opin tapahtumajärjestämisen, tiedottamisen ja graafisen suunnittelun perusteet. Ymmärsin myös, että joskus pitää ottaa riskejä, ottaa takkiinkin päästäkseen eteenpäin. Ostin dj-kamat pankkilainalla ja meidän Tampereella järjestämä The Five Corners Quintetin keikka tuotti 1500 euron tappiot. Se oli opiskelijalle iso raha. Samaan keikkadiiliin kuulunut Jyväskylän keikka myyntiin kuitenkin loppuun, ja se nosti klubin maineen uudelle tasolle. muutin Helsinkiin vuonna 2007. Aito Recordsin Pekka Lehti soitti ja kysyi, kiinnostaisiko mua tehdä tiedotustöitä freelancerina. Vuoden sisällä tein jo töitä Jazzliitolle, Flow’lle, Ricky-Tickille ja Aito Recordsille. Verkostoituminen oli nopeaa ja Jyväskylässä opituille taidoille riitti kysyntää. Joulukuussa toista kertaa järjestettävä We Jazz on kasvanut jazzklubista viikon pituiseksi festariksi. Viime vuonna ohjelmassa oli esimerkiksi keikka pilkkopimeässä Teatteri Kalliossa. Tänä vuonna keikkaillaan kahviloissa ja kirkossa. Mopo-trio tekee 24 keikkaa 24 tunnissa ja osana festarin graafista ilmettä julkaistiin mun suunnittelema neulemallisto. Halutaan tarjota elämyksiä, kokeilla rajoja ja saada jazzin pariin uusia ihmisiä. Sama ajatus on mun ja Teppo Mäkysen Jazz kiinnostaa -ohjelmassa Radio Helsingissä. Teen edelleen viestintätöitä. Viime vuonna kirjoitin DJ-kirjan. Nyt kehitteillä on kirjat jääkiekosta ja We Jazz –tapahtuman suojelijan M.A. Nummisen suhteesta jazziin. Projektit lähtee tarpeen ja oman kiinnostuksen kohtaamisesta. Jos Jyväskylässä olisi ollut hyvä jazzklubi-ilta, olisin luultavasti käynyt siellä ja tehnyt erilaisen uran. Jos joku olisi kirjoittanut jo suomalaisen DJ-kirjan tai järjestänyt rajoja rikkovan jazzfestarin, mä olisin tehnyt jotain ihan muuta. teksti ja kuva Daniel Pajunen
www.rax.fi Rax Forum Jyväskylä Martinassa Forum 4. krs, Kauppakatu 20, Jyväskylä www.martina.fi Lohicarpaccio Provolonepihvi Naudan sisäfileepihvi, punaviinikastiketta, lohkoperunoita ja Joulun tuntua 38,00 Joulumenu PINStai K-Plussa-kortilla. Ilman korttia 42,50. Joulumenu Pst. Muista myös jouluiset juomasuosituksemme! kirsikkatomaattisalsaa. Piparkakkupannacotta LahjaIDEA! Riks Raks Joulu pakettiin RAX:ista nyt helposti Buffetlahjakortit herkutteluun ja joulu voi tulla... Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.? Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.? Tutustuuu as as as as aaas assss as as as aas as as as as aaaaaas as ass asss as aas aaas as aaaaaaaaaaaaaaaaaaas as aas aaaaaas asuun un un un un unnnnnnnnn unn un un uuuunnnnnnnnn un un uuun uuunnnnnnn un un uunnnnn un uun unnn un un uunnn unn un unn unnnnnnnnn unnnnnnnnnnnnnto tttto to to to to tooooooo to ttto tttto tooo too tttttttto ttooo tttttttto to toooo ttttto tto ttttto tto to to to to ttttto to to too tttto to tto ttto too ttttttttttttto ttttttttttto tttttttto ttoo ttttttttoo tttttttttttttttttto tttttttttttto tto tttttoo ttoo ttto to tttto ttto ttttttttoo tttooooo tttttooota ta ta ta ta ta ta taa ta taa ta ta ta ta tta taa ta ta tttta tttta ta ta ta tta ta tta tta ttttta ta ta tttaa taa tttaa taa ta ttaaaa tttaaa ta ta taaa ttta taaaaaa ta tta taaaaaaaaaaaaa taaaaaaaaaa tta taaaaaaaaaaa taaaaaaaaaa tta taaaaaaaaaa taaaaaaaaaa ta ta ta taaaaaaaaaa taaaaa taaaaaaaaaaa taaaaaaaaaaaaaaaaaaa ttaaaaaaaa taaaaaa taaaa taaaaaaaaa taaaaaaaaaaaaaaaaa t rj rrj rj rj rj rjjj rj rj rj rj rj rj rj rj rj rj rj rj rjj rjj rj rj rjjjjj rj rjjj rj rjj rj rjj rj rjj rj rj rjj rj rjj rjjjj rj rjj rjj rjj rj rj rj rjjjj rjjj rj rj rj rjjj rj rrj rj rj rrj rrrj rj rj rj rjj rj rrrrrj rrrrrrrj rj rj rj rrrrrj rj rjj rrrj rrjjj rrrrrj rj rrrrj rrj rj rj rrrj rj rj rj rj rj rj rrj rj rj rrj rrj rrrrrj rj rj rrrrrj rj rjjj rrj rrrrj rjjj rj rj rj rrrrrrrrrrj rj rj rrrrj rj rj rj rrrrrrrj rjjjjjjjjjjjjjjooooon ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo taaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaam am m m m m m aam aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaam aaaaaaa m m m m me m me me m me m me me me me me m me m me me m me me m me m meee www. w avara.? Tutustu asuntotarjontaaaaaaaaaaaam am am aam am am am m m m m m m m m m m m m m m m m am am aam aaam am m m m m m m m m m m m m am aam m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m mm me me m m m m m m m m m m m m mee meee me mee me m m m m m me mee mee m m m m m m m m me meeee mee m m m me m m m mee me m m m m me m m m m m me mee m m m m m m m me m me mee m m m me m m m m me mee me m m m m m m m m m mee me m m m m m m m me m m m meee mee m m m m m m m me me m m m me meee me m m m m m m m m me me m me me m m m m m m me m me me me m m m m m m m m m m m m m m m me m m m m m m m m m m me me m me m m m m m m m m m m m m m www.avara.? Tutustu asuntotarjontaamme www.avara.? KOTEJA ELÄMÄN ERI TILANTEISIIN ASU NIIN KUIN ELÄT. Asuntojen vuokraus: Ovenia Lyseonkatu 4, 40100 Jyväskylä Puh. 020 1774 804 vuokraus.jyvaskyla@ovenia.? K-S SUURIN LAUKKUKAU PPA tarjoaa 79,KÅNKEN-REPPU paljon eri värejä 59,OLKAJA KÄSILAUKUT JUHLALAUKU T -20 % LISÄ ALE