Jyväskylän ylioppilaslehti 5. marraskuuta – 25. marraskuuta 2012 52. vuosikerta 11 Minne Katosi KiinanKaali? ulkoistettu siivous tuli kalliiksi Ainejärjestölehdet Oluen panemista Pubivisat kartalla DDR kiusaa Jyytä Paikkaa kumi Äideistä parhain erasmus bankruptcy only a rumour katusoittaja Gerry rosi
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 K unnallisvaalit olivat ensimmäiset vaalit, joissa Oikeusministeriö ja Tilastokeskus tosissaan pyrkivät huomioimaan avoimen datan näkökulmat. Ehdokasasettelun päätyttyä ministeriö ja Tilastokeskus julkaisivat kattavat ehdokastiedot avoimena datana. Kansan muisti ry:n ympärille organistoitunut avoimen datan aktiivien joukko pyrki osaltaan myötävaikuttamaan siihen, että dataa avattiin sekä siihen, että dataa käytettiin. Datavaalit.fi -verkkotunnuksen alle pyrittiin keräämään mahdollisimman kattavasti avointa vaalidataa. Vielä näissä vaaleissa ei dataa saatu aggregoitua parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisten ja median käyttöön, mutta valtava harppaus avoimempaan suuntaan otettiin. Datavaalit hyödynsi myös muuta kuin viranomaisdataa. Esimerkiksi Yleisradion ja Helsingin Sanomien vaalikonedatasta koodarit poimivat ehdokkaiden Facebookja Twitter-tunnukset, joista rakennettiin palvelu, joka antoi yhdellä sivulla seurata ehdokkaiden some-syötteitä. Näkymää pystyi myös rajaamaan kunnan ja puolueen mukaan. Myös vaalirahoitusData pantiin hyötykäyttöön. Datavaalit-hankkeen koodarit tekivät niin sanotun scraperin, joka kävi tietyin väliajoin toteamassa kampanjarahoitusta koskevien ennakkoilmoitusten tilanteen. Näin nähtiin koko ajan, miten eri puolueet ja kunnat vertautuivat keskenään rahoituksen avoimuuden suhteen. Myös ilmoitusten jättötahti dokumentoitui näin jälkipolville. Keskisuomalainen kertoi kaikkiM aikkari ulkoisti av-kääntäjänsä eli tekstittäjänsä, yhteensä n. sata henkeä, monikansalliselle Broadcast Text Internationalille. Tämän seurauksena lähes kaikki ex-maikkarilaiset irtisanoutuivat. BTI teettää suuren osan käännöksistään freelancereilla, kuten minulla. yhtiö ei taannoin suostunut neuvottelemaan edes näytösmielessä työehtosopimuksesta, jonka Maikkari on allekirjoittanut, vaan totesi, ettei voi jatkossa taata töitä kuin niille friikuille, jotka perustavat toiminimen ja ryhtyvät yrittäjiksi. Maikkarilaiset pelkäävät, että tätä käytäntöä aletaan pian soveltaa heihinkin. Mediassa kiertävien tietojen mukaan minulle maksetaan kolmasosa siitä, mitä samasta työstä maksettaisiin työehtosopimuksen mukaan. satuin näihin hommiin pari vuotta sitten Jyväskylän englannin laitoksen sähköpostilistalle saapuneen rekryviestin houkuttelemana. Huono palkka ei opiskelijaa haitannut, koska sain tehdä töitä missä baarissa hyvänsä niin paljon ja niin usein kuin huvitti. Olisi tietenkin pitänyt. heikot työehDot kun eivät ole vain minun ongelmani. BTI:n ainoa myyntiartikkeli on tekstitys. Omistajat eivät siis tienaa kuin kääntäjien aivotyöllä. Sitä ei voi taylorilaisittain tehostaa, joten kuluja voi vähentää vain pienentämällä palkkioita. Kääntäjä puolestaan ei voi vaikuttaa tuloihinsa kuin kiristämällä tahtia jos yrittäjää ei palkkio miellytä, ei ole mikään pakko hyväksyä työtarjousta. Jos käännökset saa teetettyä BTI:n kaltaisilla ostopalvelufirmoilla, seurauksena on uusi (sivuseikkana akateeminen) matalapalkka-ala. Tästä kärsivät ensin ammattilaispalkkioiden varaan elämänsä budjetoineet ex-maikkarilaiset, sitten koko ala, eli tulevat kääntäjät. Lopulta katsojia palvelee Google-kääntäjien meemisampo. Pekka J. Marjamäki Pääkirjoituksen otsikko tähän nazisin motti kiristyy en vihreiden ehdokkaiden jättäneen ennakkoilmoituksen rahoituksestaan, mutta ministeriön palvelusta ei näy, että kolmannes ilmoituksista jätettiin vain päivä-pari ennen varsinaista vaalipäivää. Piraattipuolue oli ilmoittanut rahoituksestaan 100-prosenttisesti jo kaksi viikkoa ennen vaaleja. Muiden puolueiden ehdokkaista alle puolet vaivautui jättämään vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen. Maakunnalliset MeDiat eivät avointa dataa vielä juuri hyödyntäneet uutisoinnissaan. Sen sijaan valtakunnallinen media käytti jo tietovarantoja hyväkseen. Kaikista suurimmassa roolissa olivat kuitenkin tavalliset kansalaiset, jotka tekivät avoimena datana jaetuista vaalikonevastauksista sekä virallisista ehdokastiedoista omia analyysejään vimmatusti. erilaisia verkkokeskusteluissa esiinnousseita hypoteeseja testattiin datalla. Minäkin selvitin lukijan pyynnöstä, olisiko niin, että perussuomalaiset ovat saaneet heikommin ääniä siellä, missä heillä on kuluvalla kaudella ollut iso valtuustoryhmä. Eivät olleet. Kannatus oli kasvanut tasaisesti riippumatta viime vaalien kannatuksesta. Lisäksi perussuomalaisten istuvista valtuutetuista kaksi kolmasosaa oli lisännyt kannatustaan näissä vaaleissa. Muiden eduskuntapuolueiden jatkokautta hakevien kuntavaaliehdokkaiden kannatus oli pudonnut viime vaaleista kahdella kolmesta. Data antoi mahdollisuuden puhua faktoista arvailujen sijaan. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.fi kansan ääni Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. www.jylkkari.fi/Palaute Data antoi mahDollisuuDen puhua faktoista arvailujen sijaan. lopulta katsojia palvelee googlekääntäjien meemisampo. UFF Second Hand Vapaudenkatu 48-50 Ma-pe 9-19, La 9-17 TASARAHALLA vaate kuin vaate max. MA 5.11. 7 € TI-KE 6.-7.11. 6 € TO-PE 8.-9.11. 5 € LA-MA 10.-12.11. 4 €
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 Jylkkärin toimitus: Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilpo Puhakka toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Siviilipalvelusmies Jere Kyrö sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Jere Kyrö Painos: 7000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 Kartalla 4-5 uutiset: Siivoojan palkkaaminen tuli halvemmaksi kuin ulkoistaminen, 6–7 Jutun aihe: Ainejärjestölehdet pitäytyvät paperissa, 7 kolumni: Yliopistolaiset matkalla työhaastatteluun, 8 DDr: Betonijättiläisestä ei pääse eroon, 10–12 syöminen: Makaroni pysyy Tule avustajapalaveriin! ti 6.11. ti 26.11. Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00 16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin sellaisen lehden, mitä opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. Matsi Bar Asemakatu 11 Pubivisa sunnuntaisin klo 21:30 Hemingways Kauppakatu 32 Pubivisa torstaisin klo 19:00 Lucky Baldwin’s Gummeruksenkatu 7 Pubivisa torstaisin klo 21:15 San Siro Cafe Kannaksenkatu 1 Pubivisa torstaisin klo 21:15 Bingo sunnuntaisin klo 18:00 Rentukka Taitoniekantie 9 Pubivisa keskiviikkoisin klo 21:30 Ylä-ruth Seminaarinkatu 19 Pubivisa tiistaisin klo 21:00 Ravintola Myöhä Polttolinja 19 Pubivisa keskiviikkoisin 20:00 Pub Katse Väinönkatu 26 Pubivisa keskiviikkoisin 21:00 Cheers Voionmaankatu 11 Pubivisa sunnuntaisin 18:00 ”30 vuOTTa SITTen aLOITIn JyväSKyLän yLIOPPILaSLehden PääTOImITTaJana. OLIn SILLOIn PaLJOn vIISaamPI KuIn nyT.” Timo Harakan Facebook-päivitys 16.10.2012
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 Siivouksen ulkoistus ei kannattanut SiivouS. Jyväskylän yliopisto päätti palkata omat siivoojat, koska siivousliikkeiden työn jälki ei miellyttänyt. teksti Olli-Pekka Paajanen kuvat Jere Kyrö u lkoistettu siivooja on Jyväskylän yliopistolle kalliimpi kuin omaan henkilökuntaa kuuluva. Oma siivooja taas tekee parempaa jälkeä, koska siivouksen aikarajat eivät ole niin tiukkoja. Kolmen vuoden välein vaihdetut siivousliikkeet lupasivat tiettyä laatua tiettyyn hintaan, mutta lupauksia ei pystytty pitämään. Ulkoistaminen on nyt koettu ja siitä halutaan eroon. YliopiSto päätti palkata omat siivoojat vuodenvaihteessa. Omien siivoojien myötä siivouksen hintalappu kasvaa, mutta tehokkuuden ja siisteyden uskotaan paranevan. Siivoojia saadaan 12 lisää ja samalla paranevat siivoojien työsuhde-edut. Siivoojan keskimääräinen tuntipalkka nousee 1 3 euroa. Jyväskylän yliopiston arvion mukaan tämä kaikki tulee maksamaan noin 230 000 euroa enemmän kuin ostettu siivous vuonna 2012. Ostopalveluna siivous maksoi yliopistolle vuonna 2012 1,17 miljoonaa euroa. Omana palveluna tuotetun siivouksen arvioidaan maksavan vuonna 2013 noin 1,4 miljoonaa euroa. Yliopiston arvion mukaan palvelusopimuksen hinta olisi kuitenkin noussut tämän vuoden hinnasta noin viisi prosenttia. Tämä huomioon ottaen, siivouksen kustannukset nousevat noin 14 prosenttia eli 170 000 euroa, kun se tuotetaan itse. Yliopiston palkkalistoilla on jatkossa yhteensä 42 siivoojaa, kolme palveluohjaajaa sekä yksi palveluvastaava. ISS-palveluiden mukaan yhden lisäsiivoojan kulut ovat aineet, koneet, työnjohdon ja työntekijöiden palkat ja muut henkilöstökustannukset sisältäen noin 3400 euroa kuukaudessa. Tämän perusteella ISS:ltä ostettuna 12 kokopäiväistä siivoojaa maksaisi 490 000 euroa vuodessa, eli yli tuplasti omiin siivoojiin verrattuna. Euromääräiset hintavertailut eivät tosin ole täysin vertailukelpoisia, sillä yliopiston omien siivoojien työnkuva on monipuolisempi. Siitä, oliko ostopalveluna hankitun siivouksen huono laatu tilaajan, kilpailuttamisen vai ostopalvelun tuottajan syy, ollaan eri mieltä eri leireissä. Vielä tämän vuoden loppuun yliopistoa siivoavan ISS-palvelut Oy:n Jyväskylän aluejohtaja Tapani Väänäsen mielestä syynä heidän tekemäänsä huonoon laatuun oli yliopisto. Väänänen kertoo, että yliopiston kilpailutusperusteena on ollut lähinnä hinta. Hänen sanojensa mukaan kovan hintakilpailun takia niukasti kannattavaa kohdetta jouduttiin siivoamaan minimimiehityksellä ja jälki oli sen mukaista. “Palvelun tuotantoa aloittaessamme huomasimme varsin nopeasti, että Jyväskylän yliopiston kiinteistöjen käyttäjämäärät olivat lisääntyneet aiemmasta kokemuksesta ja osassa kiinteistöjä oli sisäilmaongelmia ja remonttia. Siksikään Jyväskylän yliopiston siivousmäärä ei riittänyt” “ISS Palvelut Oy teki ja on tehnyt suunnittelijan toimesta näistä lisätarpeista jatkuvasti laskelmia ja esityksiä asiakkaalle, mutta niihin ei ole suostuttu. Sitä saa mitä tilaa”, Väänänen sanoo. JYväSkYlän yliopiston tilapalvelujen siivouspalveluvastaava Anne Myllyntaus on eri mieltä. ISS palvelut Oy:n Jyväskylän aluejohtaja Tapani Väänäsen mielestä syy siivousliikkeen tekemään huonoon laatuun oli tilaajan eli Jyväskylän yliopiston. Jyväskylän yliopiston tilapalvelujen siivouspalveluvastaava Anne Myllyntaus uskoo, että omien siivoojien palkkaaminen parantaa siivouksen laatua ja on tehokkaampaa kuin siivousliikkeeltä ostettu siivous. Siivooja Leena Rautiainen yllättyi siitä, kuinka kova kiire siivousliikkeessä oli tehdä töitä. Yliopiston palveluksessa työtahti on inhimillisempi ja hän ehtii tehdä työnsä kunnolla. SIIVOukSen hInTALAppu VOI kASVAA, MuTTA TehOkkuuden JA SIISTeYden uSkOTAAn pARAnTuVAn ISS
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 “Lisärahan pyytäminen on aika erikoista, kun on palvelusopimuksessa luvattu tehdä tietynlaista laatua. Laatu taas pystytään mittaamaan hyvinkin tarkasti yleisesti käytössä olevalla Insta 800 -laatumittarilla. Siivousliike ei ole pystynyt tekemään sitä mitä lupasi”, Myllyntaus sanoo. ”Kyseinen laadunmittausjärjestelmä sopii huonosti Jyväskylän yliopiston tyyppisten vanhojen kiinteistöjen laadunseurantaan. Tähän on olemassa molempien osapuolten kannalta oikeudenmukaisempiakin järjestelmiä”, Tapani Väänänen vastaa Myllyntaukselle. Oli syy kenen tahansa, kokemukset ostopalvelun laadusta puhuvat omaa kieltään. Esimerkiksi Mattilanniemen Dtalon käytävän lattia piti pestä ISS palvelut Oy:n jäljiltä perusteellisesti kuusi kertaa, ennen kuin lattiapinta saatiin puhtaaksi. Jyväskylän yliopiston siivous on malliesimerkki siitä, ettei ulkoistaminen aina ole se paras ja halvin vaihtoehto. Huonoa jälkeä kovalla kiireellä KaKsi tuntia aikaa, siivottavana kaksi isoa luentosalia, kahdeksan luokkaa pöytineen ja liitutauluineen sekä wc-tiloja. Siivooja Leena Rautiaisen päivä alkoi kuudelta aamulla yli 5000 neliömetrin kokoisen Mattilanniemen D-rakennuksen siivoamisella. Valmista piti olla ennen kuin opetus alkoi kahdeksalta. Alussa Rautiainen yllättyi kiireestä ja työn raskaudesta. “Aloitin yliopiston siivoojana ISS palvelut Oy:ssä vuonna 2009, kun entinen työpaikkani, metallialan yritys siirsi tuotantonsa Kiinaan ja Intiaan. Alussa työ piti hoitaa kirjaimellisesti juoksemalla ja työhön piti käyttää myös kahvija ruokatunnit”, Rautiainen muistelee. Jos joku sairastui, sijaista ei välttämättä saatu. Sairaana olleen työt kaatuivat toisten työntekijöiden kontolle. Silloin Rautiainen ei enää ehtinyt siivota koko aluetta vaan hän yritti parhaansa mukaan siistiä ne paikat, mitkä olivat eniten siivouksen tarpeessa. “Kaikkein epämiellyttävintä ja stressaavinta työssä oli se, että edes parastaan tekemällä ei voinut tehdä hyvää työtä, koska annetut aikarajat olivat niin tiukat. Kyse ei todellakaan ollut siivoojien taitamattomuudesta tai laiskuudesta” nyt Hän on yliopiston palveluksessa. Palkka nousi ja viikossa saa käyttää kaksi tuntia joko liikuntaan tai opiskeluun. Enää työtä ei tarvitse tehdä yksin, vaan lähellä on aina joku jolta voi kysyä neuvoa, jos sitä tarvitsee. Kun palaute meni ennen johtoportaaseen, nyt sitä voi antaa suoraan siivoojille, sillä yliopiston palveluksessa heillä on puhelimet ja sähköpostit. Niinpä virheet voidaan korjata nopeammin. “Työssä jaksaminen on parantunut huomattavasti. Tämä näkyy totta kai myös työn laadussa”, Rautianen kertoo. äänestäjät Ovat olleet tyytyväisiä perussuomalaisten kunnanvaltuutettujen työskentelyyn. Näin voi päätellä siitä, että kaudella 2009-2012 kunnanvaltuustoissa istuneista perussuomalaisista kaksi kolmasosaa lisäsi kannatustaan tämän vuoden kuntavaaleissa. Muiden eduskuntapuolueiden valtuutetuista enemmistö sai vaaleissa takkiinsa. Jatkokautta hakeneista Vasemmistoliiton ehdokkaista peräti kaksi kolmasosaa sai vähemmän ääniä kuin neljä vuotta sitten. Puolue uudistuikin vaaleissa roimasti. Esimerkiksi Jyväskylän kuudesta läpimenneestä vassarista peräti neljä on uusia valtuutettuja. Perussuomalaisten äänimäärät olivat tasaisessa nousussa myös niissä kunnissa, joissa puolueella oli vahva valtuustoryhmä jo kuluvalla kaudella. Tulos ei siis selity sillä, että pienellä ryhmällä on helppo huudella ja kritisoida, kun taas isommalta ryhmältä äänestäjät tuppaavat kysymään, miksei puolue hoida hommia ja lakkaa valittamasta. jyväsKylän istuva kunnanvaltuusto ei saanut äänestäjien luottamuslausetta. Jatkokautta haki 58 istuvaa valtuutettua. Heistä 35 sai vähemmän ääniä kuin viime kuntavaaleissa. Kovimman kolauksen kokivat Tuija Mäkinen (vihr, -76%), Paavo Pitkänen (kok, -69%), Heidi Nieminen (sd, -46%), Raija Sipinen (kd, -45%) ja Vesa Välilä (vas, -45%). Sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtajana huikean suosion saanut Riitta Mäkinen (sd) kasvatti äänimääräänsä peräti 509 prosenttia edellisiin kuntavaaleihin nähden. Toiseksi tuli vihreiden Meri Lumela (+171%). Jarno Liski istuvat persut menestyivät JERE KyRö Menetti ääniä Pysyi samana Voitti ääniä Kokoomus Keskusta Kristillisdemokraatit RKP SDP Vihreät 0% Vasemmistoliitto 25% 50% 75% 100% Perussuomalaiset Istuvien valtuutettujen kannatus siivOus On murtO-Osa KiinteistöKuluista z Kiinteistöjen kokonaiskustannukset 2012 noin 28,9 miljoonaa euroa. z Tilavuokrat 21,3 miljoonaa euroa, noin 74 prosenttia kiinteistömenoista. z Sähkö-, lämpöja vesikustannukset, kalusteet, atkja av-laitteet 4 miljoonaa euroa, noin 7 prosenttia kiinteistömenoista. z Palvelujen ostot eli muun muassa siivouspalvelujen ostot, vartioinnin, ympäristönhoidon, muuttoja kuljetuspalvelut, muun rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, koneiden ja laitteiden kunnossapitopalvelut yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa, noin 10 prosenttia kiinteistömenoista. z Siivouspalvelut 1,17 miljoonaa euroa, 4 prosenttia kiinteistömenoista. jyyn organisaatiouudistus on viimeisiä muodollisia päätöksiä vaille valmis. Todennäköisesti ensi vuoden kuluessa Jyylle tullaan rekrytoimaan uudet konsernijohtaja, talouspäällikkö ja kiinteistöinsinööri. Jyyn hallitus on saamassa konsernijohtajasta itselleen uuden alaisen, kun aiemmin ainoastaan koko hoidosta periaatteessa vastaava pääsihteeri on kuulunut hallituksen alaisuuteen. Uudistustarpeeseen herättiin nyt, koska Jyyn pitkäaikaiset työntekijät talousjohtaja Maija Saarnisto ja kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen ovat jäämässä eläkkeelle. Nykyinen organisaatio on Jyyn hallituksen puheenjohtajan Kalle Jokisen mukaan kuormittanut erityisesti kiinteistöpäällikkö Kääriäistä. ”Ylioppilaskylän remonttija uudisrakentamistyössä on myöskin ollut isona resurssina mukana Ihatsun Pekka, joka myöskin tulee eläköitymään, niin kiinteistöinsinööri palkataan sitten tähän rooliin. Konsernijohtaja on sitten enemmän Osmon korvaaja.” Uudistus vaatii sääntömuutosta, minkä vuoksi se on vahvistettava kahdessa peräkkäisessä edustajiston kokouksessa. Lisäksi sääntömuutos vaatii vielä rehtorin vahvistuksen. Jokinen ei vielä uskolla arvioida tarkkaa hintaa uudelle organisaatiolle. Käytännössä lisäkustannukset tulevat muodostumaan uutena tehtävänä organisaation perustettavan kiinteistöinsinöörin palkkauksesta. Ilpo Puhakka jyy uudistaa organisaationsa JERE KyRö JYYn tuleva organisaatio Edustajisto Hallitus Konsernijohtaja Pääsihteeri Talouspäällikkö Kiinteistöinsinööri Taloustoimisto Asukastoimisto Rakentaminen Sihteerit Jylkkäri Liiketoiminta
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 Paperi pitää pintansa AINEJÄRJESTÖT. Viestintä tapahtuu yhä useammin sähköisesti. Silti painetuille ainejärjestölehdille riittää kysyntää. Y liopiston kampuksella ilmestyy runsaasti ainejärjestölehtiä, joiden olemassaolosta tietää vain harva. Lehtibisnestä on vaikea ulkopuolisen huomata, sillä julkaisut suunnataan pääasiassa oman alan opiskelijoille ja yhteistyötahoille. Jylkkärin selvityksen mukaan yliopistollamme julkaistaan nykyisin kahtatoista eri ainejärjestölehteä. Uusia lehtiä syntyy ja kuolee tiuhaan, mutta kokonaismäärä on pysynyt vuosikaudet melko vakiona. Kaikki kaksitoista lehteä painetaan paperille. Lehdistä viittä julkaistaan myös netissä. Vaikka printtimedian kysyntä hiipuu kansainvälisesti, ei kehitys näy vielä ainejärjestöissä. ”Paperilehdelle riittää kysyntää, kaikki painattamamme lehdet kyllä menevät lukijoiden käyttöön”, Pörssin tiedotusvastaava ja Pörssikurssin päätoimittaja Saara Hämäläinen vakuuttaa. Samoilla linjoilla ovat monet muidenkin lehtien tekijät. Rajattujen kohdeyleisöjen takia julkaisumäärät pysyvät kuitenkin pieninä. ”Ruisku on tarkoitettu enimmäkseen viihdyttämään kanssaopiskelijoita, ei niinkään virallinen uutislähde. Noin sadan kappaleen painos on riittänyt oikein hyvin”, kertoo kemian opiskelijoiden lehden päätoimittaja Katariina Schildt. TÄYSI luoPumINEN paperilehdistä ei ole ainejärjestöissä vielä ajankohtaista. Historian opiskelijoiden järjestössä Tosineessa on nettijulkaisusta ollut kuitenkin jo puhetta. ”Nettilehteen siirtymisestä on joskus ainejärjestön hallituksessa keskusteltu, mutta emme ole vielä sitä vakavasti harkinneet. Tosine-lehden ilmestyminen on tähän asti ollut osa tiettyjä vuosittain järjestettäviä aiKauppakorkeakoulun opiskelijoiden lehti säästää luontoa. ”Pyrimme ottamaan ympäristön huomioon toiminnassamme, minkä vuoksi lehtikin painetaan uusiopaperille”, Pörssikurssin päätoimittaja Saara Hämäläinen sanoo. teksti Arimo Kerkelä kuvat Jere Kyrö nejärjestön juhlia. Tällaisessa tarkoituksessa nimenomaan kouriintuntuvalla paperiversiolla on ollut enemmän merkitystä jäsenistölle”, pohtii päätoimittaja Elina Kauppinen. Myös Sanen varapuheenjohtaja ja InSanen päätoimittaja Marianna Penttilä painottaa painotuotteen asemaa. ”On mahdotonta arvioida, olisiko lukijoita enemmän, jos lehti olisi netissä. Itse ainakin luen lehden huolellisemmin, kun se on paperimuodossa ja omistan kappaleen – tämä voi tietysti olla vain minun näkemykseni. Osittain kyse on varmasti vain juurtuneesta näin on aina tehty, näin tehdään vastakin -ajattelusta”, suomen kieltä opiskeleva Penttilä arvioi. VANhAT JulkAISuT pysyvät paperilla, mutta seuraava tulokas saattaa olla sähköinen. Filosofian opiskelijat valmistelevat omaa lehteä, joka saattaa ilmestyä ainakin aluksi vain netissä. ”Aiomme julkaista lehden ainakin verkkojulkaisuna. Paperiversiosta emme ole vielä varmoja sen kustannusten takia”, kertoo ainejärjestö Mephiston puheenjohtaja Maria Rytkönen. Ainejärjestölehtien tulevaisuus vaikuttaa siis turvatulta. Tärkeintä on, että tekijöitä ja lukijoita riittää. Myös Pörssikurssin päätoimittaja Saara Hämäläinen luottaa tulevaan. ”Pörssikurssin tulevaisuuden mahdollistaa tiedotustiimi. Tiimi on aktiivisesti mukana lehden ideoinnissa ja kehittämisessä, eikä kiinnostukselle näy loppua. On mukavaa huomata, kuinka monia jäseniämme kiinnostaa olla mukana tekemässä täysin pyyteetöntä työtä lehtemme parissa.”
Jälkikirjoitus 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 M uinaisina aikoina Nooan arkkiin kerättiin kaksi kappaletta kutakin eläinlajia. Sisäsiittoista kenties, mutta oman syvän viisautensa tarina sisältää. Paljon pahempi tilanne on Seminaarimäellä, missä yksinäinen hippi, punkkari, rappari tai heavy-henkilö saattaa vuosikausia vaellella löytämättä toista, kaltaistaan. Siinä määrin uhanalaisiksi ovat käyneet alakulttuurit tällä mäellä. Librin kahvilan ikkunasta voit milloin tahansa todistaa nyppääntymättömien villakangastakkien ja istuvien farkkujen pataljoonien jatkuvan läsnäolon. Ikkunapöydässä ikuisen paluun idea saattaakin monille konkretisoitua päättymättömänä kävelymatkana työhaastatteluun, jota ei ole. Joten kysytäänpä kerrankin suoraan: miksi täällä pukeudutaan näin tylsästi? SelitykSet ovat moninaiset. Ensinnäkin voidaan kysyä, pystyykö pirstaloitunut postmoderni aika ylipäätään ylläpitämään kommunismin tai hiphopin kaltaisia suuria kertomuksia. Kenties ketään ei yksinkertaisesti kiinnosta. Toisaalta on mahdollista, että suuret kertomukset elävät, mutta aatteet vain ovat irronneet vaatteista. Sydämen vahvempi sitoumus on tehnyt univormut tarpeettomiksi, kun ideologia on ensin siirtynyt iholle, sieltä ihon alle. Mahdollinen ei kuitenkaan tässä yhteydessä ole yhtä kuin todennäköinen. Todellisuudessa kaikki nimittäin ovat matkalla työhaastatteluun. Kaikki haluavat kuulua keskiluokkaan. Estetiikka kulttuurisen pääoman ilmauksena on luonnollisesti tärkeä kriteeri rekrytoinnissa. Ja vaikkei tässä vaatimattomassa kuulumisen toiveessa olisikaan mitään pahaa, voidaan silti kysyä, ja kysytäänkin: onko se pakko tehdä niin räikeästi? Sillä joS korkeakoulupaikka on jo hankittuna, ja jargonissa saavutettu sujuva akateeminen taso. Jos tulevaisuus mukavassa semiprofessiossa on viittä vaille lukkoonlyöty. Jos terveelliset ruokailutottumukset ja virkistävä liikuntaharrastus ovat jo integroituneet osaksi omaa arkea. Niin ei kai siinä välttämättä edes tarvita villaneuletta farkkujen matkaan. Kyllä minä ainakin uskon vähemmälläkin. Täällä halutaan kuulua keskiluokkaan. Mari Laaksonen MateMatiikan opiskelija Haluan kuulua, haluan kuulua (keskiluokkaan!) ainejärjeStölehdillä pitkät perinteet z z Osazainejärjestölehdistäz onzaloittanutzilmestymisensäzjoz1960-luvulla. z z Lehdetzilmestyvätzpääasiassaz1-2zkertaazvuodessa.zPoikkeuksenaz Pörssikurssizilmestyyzviidesti. z z Jotkutzlehdistäzonzmaksullisia,zjoitakinzjaetaanzilmaiseksi. miksi täällä pukeudutaan näin tylsästi? JYY tukee taitossa ja taloudessa jyväSkylän yliopiSton ylioppilaskunta järjestää 20. jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta järjestää 20. marraskuuta järjestöille suunnatun taittokoulutuksen, jossa opetetaan taitto-ohjelma inDesignin käyttöä. ”tämä koulutus järjestetään nyt ihka ensimmäistä kertaa nähtäväksi jää, millaisen vastaanoton se saa”, ylioppilaskunnan jäsenpalvelusihteeri MaijazValkeapää sanoo. lisäksi jYYltä voi hakea yleisavustuskia, joilla voi kattaa muun muassa painokuluja. toSine-lehden päätoimittaja elina kauppinen pitää koulutusta erittäin mielenkiintoisena ja tarpeellisena. ajankohtana loppuvuosi on kuitenkin hänen mielestään huono. ”ainejärjestömme hallitus ja sen mukana päätoimittaja vaihtuvat tällä hetkellä helmikuussa ja tulevaisuudessa vuoden vaihteessa. Uusi päätoimittaja ei siis vielä loppuvuodesta tiedä olevansa uusi päätoimittaja ja tarvitsevansa taittokoulutusta. Vuoden alkuun sijoitettuna jYYn järjestämä taittokoulutus sen sijaan olisi erittäin hyödyllinen.” kauppinen toivoisi, että taittamista helpotettaisiin yliopistolla muutenkin. ”koulutuksen lisäksi jYY voisi tukea ainejärjestölehtiä tarjoamalla mahdollisuuksia taitto-ohjelmien käyttöön yliopiston tiloissa.” päätoimittajien, kirjoittajien ja muiden ainejärjestölehtien tekijöiden yhteistä kokoontumista on ideoitu pitkään. jäsenpalvelusihteeri Maija Valkeapään mukaan tapaaminen on edelleen tavoitteena, vaikkei tarkempia aikatauluja ole vielä päätetty. ainejärjestölehtien näkyvyyttä voitaisiin parantaa muillakin tavoin. esimerkiksi 90-luvun puolivälissä jYYn kulttuurivaliokunta järjesti kerran lukuvuodessa kilpailun, joissa valittiin vuoden paras ainejärjestölehti. palkinnot olivat huimia. keväällä 1997 kilpailun palkinnoksi lupailtiin ”kunniaa, kuuluisuutta ja 1000 markkaa”. joinakin vuosina voittajasta kirjoitettiin juttu jylkkäriinkin.
Kampus 8 Kampus 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 Keväällä Jylkkäri uudisti lehden ulkoasun, ja nyt vihdoin myös kotisivujen ulkoasua on päivitetty. Jatkossa etusivu voidaan taittaa mieleiseksi ja sinne saa myös kuvia, videoita tai vaikkapa interaktiivisia graafeja tai kyselyitä. Uusi ulkoasu on toteutettu GPL-lisensoidulla WordPress-teemalla ja se on jokaisen vapaasti kopioitavissa, levitettävissä ja jatkokehitettävissä. Teeman kokonaisuudessaan voi ladata Githubista. Uudistus toteutettiin toimituksen voimin muun työn ohessa, joten tulos ei varmastikaan ole täydellinen. Kaikenlainen palaute ja puutteiden huomiointi otetaan siis ilomielin vastaan. Lisäksi kaivataan ajatuksia siitä, millaista journalismia tai palveluita Jylkkäri voisi nettisivuillaan toteuttaa. Jos itselläsi on kiinnostusta esimerkiksi verkkojuttujen tekemiseen, ole yhteydessä toimitukseen. Palautetta voi antaa kotisivujen Shoutboxissa tai sitä voi lähettää toimitukselle sähköpostilla: jylkkari@jylkkari.fi Ilpo Puhakka DDR pattitilanteessa teksti Päivi Lakka kuva Jere Kyrö museoaRvot. Keski-Suomen museo haluaa estää Kortepohjan MNOP-talon purkamisen. Ylioppilaskunta puolestaan ei halua remontoida taloa. Jylkkäri uudisti verkkosivunsa s aksalainen Dennis Redlich, 23, tuntee olonsa Kortepohjan ylioppilaskylässä sijaitsevassa MNOPkompleksissa yllättävän kotoisaksi. Viittäsataa opiskelijaa asuttava DDR, neljän asuntolarakennuksen kokonaisuus, on surullisen kuuluisa huonosta kunnostaan ja itäsaksalaisuutta huokuvasta tunnelmastaan. “Vietän paljon aikaa Itä-Saksan Dresdenissä ja Leipzigissa, joten rakennuksen pelkistetty tyyli on tuttua. Asunnoissa on pinttynyttä likaa joka puolella ja kaikki on vähän rempallaan.” Rakennukselle myönnettiin kesäkuussa purkulupa, mutta Ely-keskus päätti astua poikkiteloin suunnitelmien tielle. Keski-Suomen museo sai tehtäväkseen selvittää rakennuksen leimaamista suojelukohteeksi. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ei kuitenkaan ole kiinnostunut enää remontoimaan rapistuvaa taloa. museon suojeluselvityksen laatineen rakennustutkija Ulla Pohjamon mukaan talolla on selvä kulttuurihistoriallinen arvo. “Asuntola on olennainen osa 1970-luvun aikaista modernia rakennusperintöä ja betonielementtirakentamista. Rakennuksella on maisemallista ja kaupunkikuvallista merkitystä, vaikka se edustaakin ulkoasultaan sitä suomalaisen asuntorakentamisen kautta, jolloin etenkin estetiikka jäi taka-alalle”, Pohjamo perustelee. MNOP on ensimmäisiä Suomen opiskelijoita varten rakennettuja aluekokonaisuuksia. Sen tärkein suunnitteluperiaate oli asuntojen suuri määrä suhteessa rakennuskustannuksiin. Rakennusmateriaalien ja -tekniikan vuoksi asunnot jouduttiin peruskorjaamaan jo 1990-luvun alussa. lähivuosina remontti on JYY:n asukaspalveluiden kiinteistöpäällikön Osmo Kääriäisen mukaan taas ajankohtainen, jopa väistämätön. Hän ei keksi yhtäkään hyvää syytä, miksi rakennusta tulisi suojella ja moukaroisi mielellään koko talon maan tasalle. “MNOP rapistuu silmissä, eikä uusia taloja rakenneta tilalle hetkessä. Putkien keskimääräinen käyttöikä on viitisenkymmentä vuotta, nämä putket ovat jo 45 vuotta vanhoja. Ei tässä ole varaa odotella, että ne alkavat räjähdellä”, Kääriäinen toteaa. Hänen mukaansa putkiston uusiminen olisi mahdollista, mutta kohtuuttoman kallista verrattuna uuteen. Talon vaatima perusteellisen remontti tulisi hänen mukaansa lähes yhä kalliiksi kuin uuden talon rakennuskustannukset. “Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA ei suostu energiansäästösyistä tukemaan remonttia. Talolla olisi sitä paitsi taas uusi ja kallis peruskorjaus edessä viidentoista vuoden kuluttua.” museon muKaan olennaista kuitenkin on, että rakennus säilytettäisiin kunnossa ja alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Se sallii talossa käytön vaatimia korjauksia, kunhan rakennuksen hahmo ja runko säilytetään. Kääriäisen mukaan tarvittavaa perusteellista remonttia ei voida toteuttaa ilman, että rakennus kärsisi siitä arkkitehtuurisesti. “Julkisivuille olisi lisättävä eristystä, mitä talon suojelumääräykset eivät salli. Nykyisten energiamääräysten perusteella remonttiluvan ehtona kuitenkin on rakennuksen riittävä eristys. Olemme siis pattitilanteessa.” Energian kulutus talossa on jo lähes kaksinkertainen verrattuna kaksi vuotta sitten valmistuneeseen F-taloon. “Positiivista tässä kuitenkin on se, että talot ovat sen verran ilmavia, ettei asunnoissa ole ilmennyt hometta”, Kääriäinen muistuttaa. Rakennus on nyt toistaiseksi purkukiellossa. Purkulupaa valmistellaan parhaillaan kaupungin rakennusvalvonnassa, ja päätöksen luvan myöntämisestä tekee rakennuslautakunta. Käännösfirma vaikeuksissa JyväsKylän yliopiston opiskelijoitakin työllistänyt Broadcast Text International on vaikeuksissa. MTV3 sysäsi av-kääntäjänsä BTI:lle, mutta kääntäjät eivät jääneet odottamaan riistohinnoittelustaan tutun firman palkanalennuksia, vaan irtisanoutuivat sankoin joukoin. Av-kääntäjien liiton mukaan 114 BTI:lle ulkoistetusta kääntäjästä 98 irtisanoutui välittömästi lokakuun alussa. Myös yliopistoista otettiin kantaa BTI:n toimiin. Julkilausumassaan kääntäjien ja tulkkien liiton opettajat ja tutkijat syyttivät BTI:tä opiskelijoiden hyväksikäytöstä. Suomen Journalistiliiton mukaan MTV3:n av-kääntäjien kuukausiansiot ovat olleet noin 3500 euroa. BTI:llä ansioiden arvioidaan jäävän noin kolmannekseen tästä. Liitot korostivat kannanotoissaan, että av-kääntämisestä ei saa tulla pelkästään matalapalkkainen läpikulkuala. Kannanotoissa myös muistutettiin korkeatasoisten käännöstekstien vaikutuksesta suomen kieleen ja suomalaisten lukutaitoon. Jarno Liski City-lehti myytiin City-lehti on sanomalehti Keski-Uusimaan mukaan myyty keravalaiselle Ilkka Lavakselle. 33-vuotias it-yrittäjä aikoo pitää voimassa päätöksen lopettaa Cityn paperilehti. Sen sijaan Lavas kertoo lehdelle aikovansa kehittää Cityä verkkolehtenä Uuden Suomen esikuvan mukaan. Hän ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että paperilehti herätettäisiin joskus henkiin. Jarno Liski Yliopistolle lätkäaitio RehtoRi Matti Manninen ja hallintojohtaja Kirsi Moisander ovat vuokranneet yliopiston käyttöön aition Jyväskylän jäähallista, kertoo Keskisuomalainen. Aitiossa on oma wc ja kaksi kahdeksanpaikkaista ruokailuryhmää sekä katsomoparvipaikat yhdeksälle hengelle. Lehden tietojen mukaan aitiosta maksetaan vuokraa JYP:ille noin 20 000 euroa vuodessa. Lisäksi aitiota käytettäessä maksetaan pääsylipuista ja tarjoiluista. Jarno Liski Neljä opiskelijaa läpi vaaleissa Jyyn Ja Jamkon 87 kunnallisvaaliehdokkaista neljä valittiin valtuustoon. Varavaltuutetuiksi pääsi kahdeksan listaukseen kelpuutettua ehdokasta. Valituksi tulleet olivat Caius Forsberg (kok), Touko Aalto (vihr), Marjukka Huttunen (vas) ja Johanna Karjula (kesk). Kaikki valitut opiskelevat Jyväskylän yliopistossa. Caius Forsberg, 29, opiskelee liikuntapedagokiikkaa, Aalto, 28, valtio-oppia, Huttunen, 25, sosiaalityötä ja Karjula, 29, kasvatustieteitä. Valituista ainoastaan Touko Aalto on istuva kunnanvaltuutettu. Jarno Liski
9 In English 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 teksti Jor? Janavi?i?t? kuva Jere Kyrö Erasmus grants not in danger ERASMUS. Erasmus bankruptcy is just a rumour based on misunderstanding, says JYU International Office. Giulia Piccolo was one taking part on a little demonstration against cutting Erasmus-funds. E rasmus exchange student Giulia Piccolo’s October was disrupted by news claiming Erasmus program is facing bankruptcy. Giulia told that when she got to know about it from the Italian media, she got into panic, because she needs funding from Erasmus at least to pay the rent. “I study Finnish language also in Italy, so I definitely need to stay here the whole year and if I wouldn’t receive any money from the EU, I would have to stay here anyway without any European financial aid. The idea of asking my parents for so much money made me feel guilty”, says Piccolo. “It IS IncREdIblE, how quickly rumors and hear-say spread in the social media!” said Tuija Koponen, the Head of JYU International Office. “The rumor about Erasmus bankruptcy is based on a misunderstanding and is related to a discussion taking place within EU about the general payment timetable of EU subsidies and EU grants. In this discussion, Erasmus programme was referred to as an example of a programme that might be affected in the future by delays in EU subsidy-payment processes”, she continued. MISUndERStAndIng or not, many took action out of worry that the program would be shut down. Giulia together with other Italian students took part in the project “Non Tagliateci l’Erasmus! – Liberi di muoversi in Europa” (Don`t cut the Erasmus! – Free to move along Europe). According to her, a lot of people were talking about the subject, also the news were spread everywhere on Facebook, and she herself informed as many people as she could. Some more initiatives were started on social media. For example, a Facebook page “Save the Erasmus programme” or a group “Save Erasmus project” where people were encouraged to sign petitions for saving the programme, which has been used by 2.2 million students in 25 years of existence. Exchange students don’t need to worry about their grants, an official statement from European Commission assured: “This situation does not threaten current grants and there should be no problems for students studying or on a job placement abroad either now or in the coming semester.” HowEvER, AccoRdIng to statement, Erasmus still have budget deficit problems and “if no longer term solution is found, serious problems will appear later in 2013.” Also it was noted that there is a possibility that if the shortfall in the 2012 EU budget is not resolved, funds from the 2013 budget will have to be used to cover the gap. “Faced with the prospect of a continuing shortage of funds, universities and colleges are likely either to reduce the number of places they make available for the second semester of the 2012-2013 year, or to reduce the level of grants – which is likely to mean that students from more disadvantaged backgrounds will not able to take part in the scheme”, said the Commission`s press release in October, 26th. tAlkIng AboUt implementing mobility of outgoing students from Finland in year 2012-2013, Koponen highlighted: “As a matter of fact, Finland received more money than ever before for Erasmus.” As for longer term development, she said that Erasmus programme in its current form, as part of Lifelong Learning programme, is ending in 2013-2014 and from 2014-2015 onwards a new programme (currently called “Erasmus for All”) is going to be implemented. gIUlIA PIccolo thinks that Erasmus helps to become more open-minded: “It shows you different lifestyles and you can get inspired by them. It is also very useful in order to create an ‘European spirit’ among young people and maybe stop the nationalism which sometimes brings the racism. Maybe I am just a dreamer, but I believe that coming into contact with different cultures can destroy stereotypes and fears and improve human relationships”, said Piccolo.
S uomalainen ruokakultturi on mielenkiintoinen sekoitus perinteistä ja modernia. Vaikutteita on otettu sekä idästä että lännestä, mutta myös monet perinneruuat ovat säilyttäneet asemansa arjen ruokapöydässä. 1950-luvun perheenäidin ja nykypäivä opiskelijan ostoskorit näyttävät melko erilaisilta, mutta molemmista saattaa hyvinkin löytyä pussillinen makaronia. Tämä juttu pohjautuu Tilastokeskuksen tekemän kuluttajahintaindeksin hyödekekoriin valittuihin elintarvikkeisiin. Kuluttajahintaindeksi on tarkoitettu inflaation seuraamiseen, mutta koska elintarvikkeet, joiden hintoja seuraamalla saadaan tietoa yleisestä hintakehityksestä pyritään tietenkin valitsemaan siten, että ne vastaavat yleisimpiä suomalaisten käyttämiä elintarvikkeita, kertoo hyöderuokakori. Jylkkäri selvitti, miten ja milloin elintarvikkeet ovat ilmestyneet ruokapöytiimme ja kadonneet sieltä. kekorin sisältö myös suomalaisen ruokakulttuurin muutoksista. Kuluttajahintaindeksiä on tehty vuodesta 1938 lähtien ja 1970-luvulta asti Tilastokeskus on uudistanut hyödykekoria noin viiden vuoden välein. Viimeisin uudistus on tehty vuonna 2010. Hyödekekoria päivitetään sekä markkinointitutkimusten että keskusliikkeiltä saatujen myyntilukujen perusteella. Juttuun on poimittu joitakin mielenkiintoisia elintarvikkeita, jotka ovat olleet mukan kuluttajahintaindeksin hyödykekorissa. Osa näistä on jo ehtinyt poistua ja osa on otettu mukaan aivan viime vuosina. Tuotteen poistuminen ruokakorista ei tietenkään tarkoita, että se olisi kadonnut markkinoilta kokonaan, vaan että tuotetta ei enää pidetä niin suosittuna, että sillä olisi keskeistä merkitystä suomalaisten talouksien kulutustottumuksissa. ruokaaika teksti Annimaria Valli kuvat Jere Kyrö
Sen jälkeen mukana erilaisia broilerituotteita vaihdellen koipi-reisipaloista filesuikaleisiin ja kokonaisiin rintafileisiin. Ensimmäiset broilerit Suomeen tuotiin 50-luvulla. Tuontilupia ei saannut tuosta vaan ja broilerin kasvatuksen pioneeri Juuso Walden turvautuikin salakuljetukseen. Hänen työntekijänsä ja jalkapallojoukkueensa salakuljettivat munia Englannista vaihtelevalla menestyksellä. Toisinaan munat jäivät tulliin, joskus rikkoutuivat ja joistakin kuoriutui ankkoja. Suurelle yleisölle broileri esiteltiin ensimmäistä kertaa vuonna 1959, mutta siipikarjankulutuksen huima nousu alkoi varsinaisesti vasta 70-luvulla. Aluksi broileria tarjoiltiin grillattuna ja myöhemmin pakastettu broileri oli kotitalouksiin yleisimmin ostettu broilerituote. 80-luvulla markkinoita alkoivat vallata erilaiset paloitellut ja marinoidut broilerituotteet, ja samalla pakastebroilerin suosio väheni. Broileri PAkASTEbroilEri oli mukAnA HyödykEkoriSSA vuodESTA 1972 vuoTEEn 1989 ASTi. KiinanKaali on varmasti jokaiselle tuttu ruoskuteltava halpojen luonaspaikkoja ja erilaisten laitosruokaloiden salaattipöydistä. kiinankaali rynnisti Suomen markkinoille nopeasti ja saavutti tuotantohuippunsa vuonna 1989. Siitä lähtien tuotanto on tasaisesti laskenut, mutta 200 hehtaarin viljelyalalla se on edelleen kaupallisesti merkittävä avomaan vihannes. KiinanKaalia vuodesta 1978 vuoteen 1997 viljellyt Jarmo Karjalainen kertoo kiinnostuneensa kiinankaalista käytännön maamies -lehden artikkelin perusteella. Hänenkin tilallaan kiinankaalin huippuvuodet olivat 1980-luvulla ja sen jälkeen kiinankaali korvautui vähitellen rapealla jäävuorisalaatilla, jota tilalla viljeltiin aina vihannesviljelyn lopettamiseen, eli vuoteen 2006 asti. Jäävuorisalaatti ja muut salaatit ovat pääosin korvanneen kiinankaalin myös kotien ruokapyödissä ja laitoskeittiössä. kiinankaalin viljely ei ollut alkuun aivan ongelmatonta, sillä Etelä-Aasiasta kotoisin oleva kasvi ei sopinut Suomen valoisassa kesässä viljeltäväksi. “Alkuaikoina lajikeet eivät olleet sopeutuneet pitkään päivään, vaan kasvattivat kukkavarren kerimisen sijaan,” kertoo murron tilan isäntä Jarmo karjalainen. myöhemmin lajikkeet kuitenkin kehittyivät ja nykyään viljelyssä haasteena on lähinnä kiinankaalin herkkyys möhöjuurelle, joka iskee erityisesti, jos viljelykierrosta ei ole huolehdittu. kiinankaali kasvaakin parhaiten vuoroviljelynä, joten sitä viljelevällä tilalla tulee myös olla riittävästi peltoja vuoroviljelykäyttöön. nämä viljelyn haasteet ovat osaltaan vähentäneet intoa kiinankaalin viljelyyn. SinänSä suomalaisessa raa’an kiinankaalin syömisessä on jotain perin outoa, sillä kotiseuduillaan EteläAasiassa sitä tarjoillaan keitettynä tai paistettuna. Ei ihme, ettei kypsennettynä syötäväksi tarkoitettu vihannes jaksanut innostaa suomalaisia vuosikymmentä pidempään. Ehkä kiinankaali kokee vielä uuden nousun aasialaisen ruuan suosion myötä, tällä kertaa osana wokkeja ja patoja. KiinanKaali mukAnA indEkSiSSä vuodESTA 1985 vuoTEEn 1994.
Se on mukana edelleen, mutta lisäksi ovat tulleet spagetti vuonna vuonna 1995 ja nuudelit viimeisimmän muutoksen yhteydessä vuonna 2010. Suomalaisten ensikosketuksen pastaan tarjosi makaroni, joka oli pitkään ainoa saatavilla oleva pastatuote. Siitä myös valmistettiin varsin omaperäisiä ruokalajeja, kuten makaronivelliä ja -laatikkoa. Esimerkiksi suomalaisten keittokirjojen ikoniin, Kotiruokaan, lasagne ja muut välimerellisemmät pastaruuat pääsivät vasta vuonna 80-luvun lopulla. Vaikka perinteinen suomalainen terveysvalistus jaksaa muistuttaa perunan ylivoimaisista ravintoarvoista, ovat pastaruuat selkeästi vakiinnuttaneet asemansa suomalaisten ruokapöydissä. Suomen Gallup Elintarviketiedon tänä vuonna julkaisemalle suomalaisten suosikkiruokien listalle on päässyt sekä perinteinen makaronilaatikko että lasagne. PaSta MaKaroni on ollut MuKana hyödyKEKoriSSa KoKo KuluttajahintaindEKSin olEMaSSaolon ajan, Eli VuodESta 1938 lähtiEn. Saman vuoden indeksissä savusilakka oli mukana viimeistä kertaa ja suolattu silli oli poistunut korista jo vuonna 1985. Vuonna 1990 hyödykekoriin otettiin mukaan myös katkaravut. Säilyketonnikala tuli markkinoille yhdysvalloissa vuonna 1952 ja Suomessa joitakin vuosia myöhemmin. Kotimaiset kalatuotteet pitivät kuitenkin pintansa pitkään ja suuremman suosion tonnikala saavutti vasta vuosikymmeniä myöhemmin. tilastollisesti tonnikalan myynti ohitti silakan myynnin vasta vuonna 1999. 1980-luvulla tonnikalaa alkoi olla saatavilla myös tuoreena ja viime vuosien sushitrendi on lisännyt tuoreen tonnikalan suosiota. Kuluttajahintaindeksin hyödykekoriin tuore tonnikala ei kuitenkaan ole vielä päätynyt, eikä välttämättä päädykään, sillä kuluttajien herääminen tonnikalan ylikalastukseen vähentänee sen kulutusta jatkossa. tonnikala tonniKala pääSi KuluttujahintaindEKSin hyödyKEKoriin Vuonna 1990. YkSi viimeisimpään hyödykekoriin uutena mukaan otetuista tuotteista, laktoositon maitojuoma, tuli markkinoille vuonna 2001. tuote on Valion omaa tuotekehittelyä ja sellaisena siis maailman ensimmäinen kokonaan laktoositon maidon makuinen juoma. Valiolla ajateltiin aluksi tuoteen jäävän kalliin hintansa vuoksi pienen porukan käyttämäksi erikoistuotteeksi. Valmistaja yllättyi itsekin tuotteen saavuttamasta suuresta suosiosta ja tällä hetkellä laktoositon maitojuoma muodostaa jo n. 15% osuuden Valion maitomyynnistä. Maitojuoman kulutus on myös edelleen hienoisessa nousussa, vaikka maidon kulutus ei yleisesti ole kasvanut . Maitojuoman nimitys johtuu lainsäädönnöstä: Maitoon saa lisätä asioita, ja se on silti maitoa, mutta jos siitä otetaan jotain pois, kuten laktoosi, sitä ei enää saa kutsua maidoksi. laktooSiton maitojuoma MuKana hyödyKEKoriSSa VuodESta 2010 lähtiEn
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 19.11. ja 20.11. KaUPUNGINTEaTTERI KOM-TEaTTERIN vierailuesitys Vadelmavenepakolainen on hillitön komedia suomalaisesta miehestä, joka haluaa epätoivoisesti tulla ruotsalaiseksi. Mikko Virtanen kokee olevansa kansalaisuustransu, ruotsalainen suomalaisen ruumiissa. Hän ei halua olla ahdistunut tuppisuu mörökölli, vaan moderni, pehmeä ja ymmärtäväinen ruotsalainen perheenisä. 14 RavINTO Olutta syntyy opiskelijasolussa 15 hElPOTUs: Näin korjataan pyörä, 15 PasKa KOTIsEUTU: Jylkkäri palautti vanhan juttuformaatin 16 KUlTTUURI: Sarjakuvakirja kertoo keskiluokkaisesta tragediasta, 19. sIvUN KasvO: Geri Rosi soittaa pihalla, koska tahtoo Menot Maailman ensimmäinen Finnish Underground Film Festival Lutakossa! KäsITTEEllä findie (”Finnish independent movie”) tarkoitetaan suomalaista, harrastajavoimin ja ilman elokuvasäätiön tai tuotantoyhtiöiden tukea tehtyä elokuvaa. Digitaaliset videokamerat ja muu tietotekniikan kehittyminen sekä Internet ovat tehneet näiden elokuvien tekemisen ja jakelun huo-mat-ta-vas-ti aiempaa helpommaksi 2000-luvulla. Enää findie ei tarkoita pelkästään sianverellä mässäilevää splatteria, jossa ei ole juonta. Taso on noussut kohisten ja independent-elokuvat ovat nousemassa Suomessakin vakavasti otettaviksi haastajiksi: katsotuin findie-elokuva, tieteissarjoja Star Trek ja Babylon 5 parodioiva Star Wreck – In The Pirkinning (2005 on kerännyt lähinnä verkkolevityksen kautta yli viisi miljoonaa katsojaa. Teattereissa esitettyjen elokuvien Suomen ennätystä pitää edelleen Edwin Laineen Tuntematon Sotilas, jonka keräsi 2 800 000 katsojaa vuonna 1955. Jyväskylän findie-festivaalin ohjelmassa on (lyhyt)elokuvia laidasta laitaan, komediaa, draamaa, jännitystä, kauhua, toimintaa sekä asiantuntijaluentoja. Elokuvien Sauna ja Jadesoturi ohjaaja A.J. Annila puhuu genre-elokuvan tekemisestä ja Findie ry:n puheenjohtaja Rauli Ylitalo findie-elokuvan tilasta ja tulevaisuudesta yleisemmin. Tilaisuuden juontaa Anne-Mari Berg. Iltaklubilla tannerta tömisyttävät death metal-bändit Devoid of Fate ja Raster Density. www.FuFF.FI Esa Jussilan Goremageddon (2011) on ronskilla huumorilla höystetty splattertoimintaelokuva ja kunnianosoitus vanhoille findie-leffoille. 24.11. RENTUKKa 10.11. IlOKIvI NyKyajaN väINäMöIsET ja Joukahaiset räpäyttävät toisiaan suohon Ilokivessä Hattutemppu-klubin Battlessa. Järvi-Suomen KAIKILLE AVOIMISSA freestyleräpin mestaruuskilpailuissa voittajalle on luvassa 500 euroa riihikuivaa käteen! Kisoissa esiintyy livenä ensimmäisestä kertaa Jyväskylässä keikkalavalle kipuava Juju. 24.11. lUTaKKO 8.11. sIlTasalI jyväsKylä Big Band voitti kesällä big bandien Suomen mestaruuden. Terveisiä Perliinistä –konsertissaan he esittävät suomalaisia big band-klassikkoja. En ymmärrä logiikkaa, mutta itse bändihän kyllä tietää, miten saadaan swing svengaamaan. KaMPUsKINO PETTERI KALLIOMäKI ARVOSTELEE ILOKIVEn TuLEVAT näyTöKSET Werewolf vs. the Vampire Woman léON KlIMOvsKy, 1971 TI 6.11. KlO 19.00 Raflaavalla englanninkielisellä nimellä varustettu espanjalaispätkä koittaa tarjota kaikkea mahdollista sekä klassisen että modernin kauhuelokuvan ystäville: ihmissusia, hopealuoteja, lesbovampyyreitä, ristinheiluttelua, pahaenteisiä varoituksia, aavemaisia hidastuksia.... Ainekset ja kohtaukset seuraavat toisiaan hallusinatoorisella, mutta katkonaisella tavalla. Avantgardea kohti hapuilevaa eurotrashiä. Arvosana: 3/5 Elämä ennen kaikkea OlIvER schMITz, 2010 TI 13.11. KlO 19.00 Eteläafrikkalainen elokuva hyväsydämisestä koulutytöstä, joka yrittää saada sekä perheensä että naapurinsa muuttamaan vanhoillisia asenteita keskuudessaan riehuvaa AIDSia kohtaan. Joku ilkeämielisempi kriitikko voisi kutsua tätä 2000-lukulaiseksi kuppafilmiksi. Itse kehotan katsomaan teoksen jo pelkästään siitä syystä, että afrikkalaisia elokuvia tuodaan teattereihimme keskimäärin kahdesti vuosikymmenessä. Arvosana: 3/5 Kilimanjaron lumet RObERT GUédIGUIaN, 2011 TI 20.11. KlO 19.00 Vanhan polven satamatyöläisperhe joutuu nuoremman kollegansa ryöstämäksi tässä rakastettavassa proletaarimoraliteetissa, joka ohjaajalleen tyypillisesti sijoittuu auringonvalossa kylpevään Marseilleen. Toisin kuin melkein missä tahansa muussa nykyelokuvassa, Guédiguianin teosten henkilöhahmot eivät hetkeäkään tunnu sitaateilta tai viittauksilta muihin elokuviin; itse asiassa he ovat liian todellisten ihmisten oloisia tuntuakseen “henkilöhahmoilta” lainkaan. Arvosana: 5/5 10.11. MUsTa KyNNys ROvaNIEMEllä vuonna 1991 perustettu Absoluuttinen nollapiste on yksi Suomirockin omintakeisimmista yhtyeistä. Kulmikasta, progressiivista rockia soittavan yhtyeen biisit sanoittavalla kitaristi-laulaja Tommi Liimatalla on kyky tehdä tarkkoja havaintoja, lyriikoita, joita on pakko kuunnella ja maagisia lauseita, jotka jäävät päähän kummittelemaan vuosikausiksi. 16.11. KaTsE KUINKahaN mahtavat taipua Strato-klassikot Black Diamond ja Hunting High And Low tai Deep Purplen Perfect Strangers akustisina versiona? Varmaan ihan järkyttävän hyvin! Stratovariuksen kimakka nero Timo Kotipelto heitti duo-keikkaa ex-Sonata Arctica-miehen, Jani Liimataisen, kanssa. Herrat päätyivät tekemään akustisen hevi-/ hardrocklevyn nimeltä Blackoustic. 7.11. IlOKIvI KEsKIvIIKKONa IlOKIvI muuntuu Louisianan rämeeksi. Jännitys tihenee, blues täyttää ilman, krokotiili sukeltaa veteen. Jostain tulvii 80-luvun syntikan aavemaista melodiaa. Joku kirkaisee. Tämä on….Kuuma ja myrskyinen yö. Illan ohjelmassa on elävää kuvaa ja musiikkia, tanssiteatteria ja (synkkiä) salaisuuksia. Mistä lie kyse, parempi kun ei kysy, vaan menee katsomaan, jos haluaa yllättyä. tekstit Petri Kaikosuo nAuSKA CHE GuwAJA KITaRIsTI-laUlaja Timo Kämäräisen ja rumpali Olli Krogeruksen uusi jättiläisduo yhdistää musiikissa laulaja-lauluntekijäperinteen herkkyyden massiiviiseen rocksoundiin, jota on vaikea uskoa kahden ihmisen tuottamaksi. TOOT TOOT-yhtyeen jäsenet ovat levyttäneet useiden johtavien artistien ja bändien kanssa kuten Ismo Alanko, Olavi Uusivirta, Kimmo Pohjonen, Lauri Porra ja Jukka Perko. RAIRAI KuVA: LAuRA MALMIVAARA HAnnu ISO-OJA ”NykyääN kuka tahaNsa, Jolla oN NäkEmystä Ja tahtoa voi tEhdä sEN suomEN katsotuimmaN ElokuvaN. aJat muuttuvat muuttamalla.” Findie ry.:n puheenjohtaja, jyväskyläläinen Rauli Ylitalo.
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 z z 25zl z z vettä z z yksizpakettizCooperszStoutz-mallasta z z yksizpakettizCooperszDarkzAlez-mallasta z z yksizpakettizSAFALEzUS-05zoluthiivaa z z 70zgzNelsonzSauvinzhumalaa Hygieniasta huolehtiminen on tärkeää, sillä olut on herkkä infektioille. Työvälineet on desinfioitava huolellisesti, kädet pidettävä puhtaina ja karvaiset lemmikit suljettava eri huoneeseen. Mallasuutepurkin sisältö liuotetaan noin kolmeen litraan vettä, joka on aiemmin kiehautettu. Humalaa liotetaan noin tunti, jotta sen aromit saadaan esille. Tämän jälkeen vierre siirretään käymisastiaan. Hiiva lisätään joukkoon, kun vierre on jäähtynyt noin 20-asteiseksi. Pääkäyminen kestää noin viikon. Ylimääräistä hiivaa, ja valmiin oluen sivumakuja, voi vähentää lapottamalla oluen käymisastiasta toiseen. Lämpötilan tulisi olla mahdollisimman tasainen käymisen ajan, sillä lämpötilan vaihtelut vaikuttavat oluen makuun. PullotusvaiHeessa olueen lisätään sokeria. Monesti ohjeissa kehotetaan annostelemaan se lusikalla pulloihin. Helpommalla pääsee, kun liuottaa sokerin koko oluterään. Määrän suhteen ohjeita on syytä noudattaa. Jos sokeria on liikaa, voivat pullot räjähtää. Olutta pidetään pari viikkoa lämpimässä, minkä jälkeen se siirretään jälkikäymään viileään noin kuukaudeksi. Kesken käymisen tai heti pääkäymisen jälkeen ämpäristä kauhottukin olut nousee päähän, mutta makuhermoille kokemus on raaka. Mikäli kaipaa halpaa ja nopeaa humalaa, kannattaa tehdä kiljua. ”Sampon talvi-illan musta surma” (6 %) Välimaan panimo sijaitsee opiskelijasolun keittiössä. ”Meilläzasuuzsiiszkaksiztyttöäzjazkaksizpoikaaztässä,zniinzlähinnäzmeztytötztehdäänzkaikenlaisiazsalaattijuttujazjazpojillaz onzsittenzvähänzenemmänztotazlihapuolta. Jotainzperusjuttujazonzniinzkuinzyhteisiä,zmuttaz pääasiassazonzomatz jututzmitäznytz ostetaan,zkunz satutaanzolemaanztäälläzvähänzerizaikaanzjaz ikinäzeizoikeinztiedäz kukazonzkotona.z Ennenzmeitäzasuz tässäzparizespanjalaistazjazmeilläzoliz ihanzerizkokoonpano.zSilloinzmeztehtiinztosizpaljonzyhessäzjazsezsujuiztosizhyvin.zNytkäänzeizolez mitäänzongelmaa,z muttazvähänzerilainenz systeemi.z” Arimo Kerkelä Kielten oPisKelija Miia Panula: jääKaaPPiratsia JyLkkärizkUrkiStAAzJääkAAppiiSi. Harjoitus tekee panimomestarin bisse. Hyvää olutta 50 senttiä litra. P animomestarin uran alkuun pääsee alle baari-illan hinnalla ostamalla kannellisen käymisastian ja lappoletkun. Myöhemmin voi hankkia lämpömittarin, ominaispainomittarin ja toisen käymisastian. Tarvitaan myös riittävä määrä tyhjiä pulloja. Ne voi kerätä tienvarsilta, ellei takana ole kevyttä ryyppyputkea. Oppaanani toimi Jyväskylän Olutkulttuuriseuran puheenjohtaja Sampo Välimaa pullottaessaan vahvasti humaloitua dark aleaan. Välimaa pani olutta ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten. Tulos oli hänen mukaansa karmea. Nykyään Välimää on oiva oluenpanija, minkä allekirjoittanut on näytemukillisen kumottuaan valmis allekirjoittamaan mukisematta. Jyväskylässä ei ole alan erikoisliikettä, mutta raaka-aineiden hankinnassa alkuun pääsee esimerkiksi Minimanissa. Laajemmat valikoimat löytyvät nettikaupoista. Maukkaimpaan tulokseen pääsee maustamattomilla mallasuutteilla, joihin voi itse lisätä haluamansa humalat ja hiivat. Valmispakkausten mukana tulevat oluthiivat ovat usein herkkiä virhemauille. Laadukkaammat hiivat eivät ole kalliita, joten tässä kohtaa ei kannata pihistellä. teksti Johannes Silvennoinenkuvat Jere Kyrö
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 1. Järjestä oikeat työvälineet. Kumit Kuntoon niksit. Kumin puhjetessa oma apu on paras apu. teksti & kuvat Olli-Pekka Paajanen U sein kuulee sanottavan, ettei kumia kannata itse paikata koska uusi kumi maksaa paikkarasian verran. Väite on silkkaa paskapuhetta. Ensinnäkin paikkarasia maksaa vähemmän kuin sisäkumi ja toisekseen sillä paikkaa kumin monta kertaa. Halvin sisäkumi löytyy nopean nettivertailun tuloksena Biltemasta. Hinta 2,99 euroa. Paikkarasia maksaa samassa kaupassa 1,99 euroa, ja se sisältää kahdeksan paikkaa. Yhden reiän paikkaaminen maksaa siis 25 senttiä, kun työn tekee itse. Uuden sisäkumin ostaminen maksaa toisin sanoen 12-kertaisesti paikkaamiseen verrattuna. Kumin paikkauttamista tai vaihtamista pyörähuollossa ei kannata opiskelijabudjetilla ajatellakaan, sillä siitä joutuu maksamaan vähintään kymmenen euroa. kumin paikkaamiseen itse tarvitset kaksi talttapäistä ruuvimeisseliä tai rengasraudan sekä pihdit, vesisankon, paikkausrasian ja jakoavaimen. Eturengas on takarengasta helpompi paikata, mutta takarenkaankaan paikkaamista ei kannata pelätä. käännä pyörä ylösalaisin. Löysytä renkaan kiinnitysmutterit ja irroita jarrukäpälän ruuvi (vain takarenkaassa). Työnnä ruuvimeisseli tai rengastyökalun litteä pää varovasti ulkokumin reunan alle ja paina meisseliä alaspäin. Tällöin reuna lähtee paikaltaan. Siirry eteenpäin rengasta pitkin toistaen tämä liike, kunnes renkaan reuna on kokonaan irronnut. Poista venttiili ja työnnä venttiilin pidike ulkokumin sisälle. Vedä sisäkumi ulos ja poista se paikaltaan. Pumppaa sisäkumi täyteen ja upota se vesisankoon. Vuotokohdasta nousee ilmakuplia. kuivaa ja puhdista vuotokohta, karhenna se paikkausrasiasta löytyvällä karhentimella ja tyhjennä kumi. Levitä reiän kohtaan ja paikkaan vulkanointinestettä tai liimaa. Anna pintojen kuivua. Kun pinnat ovat kosketuskuivia, poista paikasta kalvot ja paina se kiinni reiän kohtaan. Anna kuivua hetki, aseta sisäkumi takaisin ulkokumin alle ja kiinnitä venttiili. Aseta ulkokumin reunat takaisin paikoilleen, kiristä mutterit ja jarrukäpälän ruuvi paikoilleen. Varmista, että rengas pyörii oikeassa asennossa. Pumppaa rengas täyteen ja nauti halvoista kilometreistä ja itse tekemisen ilosta. paska kotiseutu perin konuu ku eivät Keski-Suames tiärä et ehhää miä mistää Oriverelt o vaa siält rumemmast, Lahre alt, Orimattilast. Orimattila valittii seitkytluvul Suame rumimmaks kirkonkyläks. Ohhaa se harmaa ja murha. Äsmarketin ja koomarketin välis voi onneks ajaa pillurinkii mopoautol nii lujaa ettei rumuutta ehri nährä. Poliisii ei kiinnosta nopeuret ku se pääs eruskuntaa. Nyt siäl valvoo yhret liikennevalot. Rättitehras män kii vaik niil ol Karpela mannekiinin. Kesäl tehtaan tyättömät ja lähihoitajat kännäävätten tetsonit pääs kantrivestareil. Nuarille esiintyy Klamyria, aikusille Yä tai Yälintu. Vestarin jälkee haisee paska tai sit se o Palojoki. yks paska o orimattilalain ihmiinki, etenki sisäsest. Ei meitil o irentiteettii. Pualet o olevinaa viälki Kirvun evakkoi, vaik lähin karjala ois tölkki. Loput tulkoo mist lystää. Naula pitäs jokase ottaa lyärä. Soras vuanna 42 Orimattilas kapinoitii ku muu maa kokeil kesäaikaa. Miähää e Oriimattilan ärrää pärrää Rarios kuuluttivat: “kello o kuus paitti Orimattilas viis”. Iriootit. mut ei siäl pelkkii junttei o. Kurooha ämmät pitsii. Kerra yks miästaiteilija kuro pitsist kyrvä ja se ol kohu. Ohhaa siäl myäs Aatos Erkko tai J.H Erkko tai jonku sellattise patsas. Ehhää miä tiärä ku ei mopoauto ikkunast nää kene nilkoille tai patsaalle oksentaa. Anna Näveri journalistiikan opiskelija 2. Ensin pyörä ylösalaisin ja sitten kiinnitysmutteri irti. 3. Takapyörästä tulee irrottaa myös jarrukäpälän ruuvi. 4. Ulkokumin saa muljautettua sijoiltaan meisseleillä. 5. Reikä paikannetaan veden avulla. 6. Kuivaa vuotokohta ennen paikan liimaamista.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 J os pidät psykoanalyysia huvittavuuteen asti epäuskottavana teoriana ihmismielen toiminnasta, ihmissuhteiden vatvominen on mielestäsi vastenmielistä ja kiusaannut henkilökohtaisista avautumisista, vältä yhdysvaltalaisen Alison Bechdelin omaelämäkerrallista sarjakuvaromaania Äideistä parhain. Jos kirjasivistyksesi on hunningolla, romaani tulee muistuttamaan sinua siitä. Äideistä parhain on jatkoa Hautuukodille, ja joidenkin kriittisten soraäänien mukaan se on vielä edeltäjäänsäkin raskaampi ja kuivempi teos. Kriitikoiden enemmistö otti kuitenkin Hautuukodin vastaan myönteisesti ja useampikin englanninkielinen sanomalehti rankkasi sen vuoden 2006 parhaiden kirjojen listalleen. Ennen kahta omaelämäkerrallista sarjakuvaromaania Bechdel ehti piirtää kolme vuosikymmentä lesbokaverusten elämää kuvaavaa sarjakuvatrippiä Lepakkoelämää. Hänen 80-luvulla alkaneen työuransa aikana homoseksuaalit ovat saaneet runsaasti lisää näkyvyyttä median kuvastoissa ja sarjakuvasta on tullut uskottava kirjallisuuden laji. Omiin ja perheenjäsenien kokemuksiin perustuvista sarjakuvaromaaneista massojen käsissä ovat kuluneet etenkin Art Spiegelmanin 1990-luvun alussa julkaistu Maus ja Marjane Satrapin 2000-luvun alussa ilmestynyt Persepolis. Molemmissa kirjoissa perheiden koettelemukset asettuvat osaksi historiaan kirjattua traagista tapahtumavyyhtiä. Bechdelin perheen tragedia on länsimaalainen ja keskiluokkainen, sellainen, jota naapurit eivät huomaa. Se muhii hiljalleen kodin seinien sisällä vuosikausia, välillä hellittäen ja välillä tiivistyen. Siihen ei liity työttömyyttä, köyhyyttä, alkoholismia, väkivaltaa, insestiä tai muuta sellaista, jonka suomalaiset sosiaalityöntekijätkin voisivat äkätä. Oikeastaan perheellä menee aika kivasti. He asuvat isän entisöimässä talossa, jota muut kutsuvat kartanoksi. Goottilaistyylinen sisustus mätsää jokaista yksityiskohtaa myöten prameaan julkisivuun. Vanhemmilla on kunnialliset työpaikat äidinkielen opettajina ja kolmella lapsella kehittäviä harrastuksia. Kaikki ovat viehättävän aikaansaavia, sivistyneitä ja lahjakkaita. 19-vuOtiaana päähenkilö Alison, perheen esikoinen, tajuaa olevansa lesbo ”juuri siten kuten kirjallisen kasvatuksen jälkeen saattoi odottaakin”. ”Se ei tapahtunut lihallisesti vaan älyllisesti”, kun hän luki kirjaa Word Is Out: Stories of Some of Our Lives. Vuonna 1978 julkaistu kirja oli yksi ensimmäisistä homoseksuaalisuutta ymmärtävään sävyyn käsitelleistä ei-fiktiivisistä kirjoista Yhdysvalloissa. Kun Alison kertoo uutisen vanhemmilleen, äiti reagoi siihen paljastamalla pitkäaikaisen salaisuuden. Perheen isällä on ollut suhteita teinipoikiin läpi Alisonin lapsuuden. Myöhemmin samana vuonna isä jää rekan alle, ja kuolema tulkitaan itsemurhaksi. Itse homoseksuaalisuus ei tietenkään ole perheen tragedia, vaan ”aidosta itsestä etääntyminen” – kuten sitä toisen kirjan psykoanalyyttisen sanaston mukaan kutsuttaisiin – ja siitä johtuva tunnottomuus sekä perheen sisäinen kohtaamattomuus. hautuukOdissa Bechdel käsittelee suhdettaan isäänsä, kireään ja etäiseen kirjallisuusmieheen ja pakkomielteiseen sisustajaan. Isän itsemurha sävyttää takautuvasti Alisonin lapsuusmuistoja. Äideistä parhain on omistettu äidin ja tyttären välisen suhteen perkaamiseen. Alison on kulkenut melkein koko aikuisikänsä terapiassa, Ruuduille pilkkoutuva aika sarjakuva. Alison Bechdel yrittää päästä sopuun elämänsä kanssa tekemällä siitä sarjakuvaa. teksti Johanna Tiainen kuvitus Alison Bechdel
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 Murtumaton äänivalli MURMANSK – RÜÜTLI (AROUND YOUR NECK) Kolmannella albumillaan Murmansk on onnistunut muuttamaan ilmaisuaan hiukan vapaammaksi – mutta vain hiukan. Suurimman osan ajasta musiikki vyöryy eteenpäin täyteläisenä, säröisenä ja mureana. Kuitenkin Hungry Hippos ja Night Time näyttävät kuuntelijoille että Murmanskista löytyy myös valoisa ja herkkä puoli. Soitto levyllä on napakkaa, mutta yli muiden nousee Laura Soinisen uskomattoman upea, vimmainen ja hypnoottinen ääni. Rüütli tuskin tulee nostamaan Murmanskia suuren yleisön tietoisuuteen. Huono levy se ei kuitenkaan missään nimessä ole, vaan osoittaa että eteenpäin on menty. Juha Stenholm Kökkörököö MARISKA & PAhAT SUDET: KUKKURUKUU (FRIED MUSIC) Hiphopista perinteisempään laulantaan vaihtanut Mariska on nokkela sanoittaja. Valitettavasti uuden levyn sävellykset ja sovitukset yllä tarinoinnin tasolle. Rankasti promotettu Kukkurukuu on yllättävän tylsä levy. Voisi hyvin kuvitella, kuinka lauluja luriteltaisiin jossain hämyisässä kuppilassa ilman, että kukaan kiinnittäisi musiikkiin erityistä huomiota. Viipyilevää tunnelmaa rikotaan parilla repäisyllä. Jouni Hynysen käsialaa oleva Veri on vettä sakeampaa piristää hyvin kokonaisuutta. Sen sijaan sitä seuraava Kettu ja korppi sopisi paremmin lastenlevylle. Kotimaiset naisartistit ovat nyt muodissa. Kilpailu on kuitenkin kovaa, eikä ihan kelpo Kukkurukuu karkaa kärkikahinoihin. Arimo Kerkelä Legendan armoton paluu TERvEET KäDET: MUSTA hETKI (LONgPLAY MUSIC, 2012) Discharge -vaikutteisella hardcorella vuodesta 1980 vaikuttanut Terveet kädet on edelleen yksi vaikutusvaltaisimpia suomalaisia hc-bändejä. Vuosien seikkailut metallisemmassa ja samalla tylsemmässä maastossa saa lopun uuden Musta hetki -albumin muodossa. Luvassa on 18-minuuttia tiukinta ja armottominta TK:ta vuosiin. Siinä missä alkuaikojen lyriikat koskettivat dadaistisina haikuina maailmanloppua, sotaa, kuolemaa ja perversioita, on uuden albumin sanoma lähemmin subjektiivista ja henkilökohtaista. ”Armoton on mieli. Armoton.” Julistavaa aatteellisuutta ei TK:lta löydy edelleenkään. Ja hyvä niin. Keijo Lakkala Vares ja liukuhihnan loppu vARES – PIMEYDEN TANgO Pimeyden tango on kuudes Antti Reinin tähdittämistä Vares-elokuvista. Tuotantoputken viimeinen tulokas tarjoilee innottomasti samaa kamaa kuin edellisetkin. Tällä kertaa turkulaisdekkari selvittää vanhaa muusikon murhaa. Dialogi on puisevaa eikä kliseistä tarinaakaan voi kehua. Pitkään irrallaan roikkuvat juonenpätkät punotaan lopussa kuitenkin hauskasti yhteen. Muita ansioita saakin etsiä pidempään – ainakaan Lola Wallinkosken laulusuorituksesta niitä ei löydä. Suurta loppuhuipennusta ei siis nähdä. Jatkoa on varmaankin luvassa ennemmin tai myöhemmin. Arimo Kerkelä Ehtoopuolen fanfaari 007 SKYFALL Onko sooloileva salainen agentti jo historiallinen jäänne? Kysymys on jatkuvasti esillä, kun pohditaan 50-vuotiaan James Bond -leffasarjan tulevaisuutta. Ikääntyvän agentin rooli muuttuvassa maailmassa nostetaan myös elokuvan Skyfall kantavaksi teemaksi. Tekijät ovat ymmärtäneet, ettei Bondin (Daniel Craig) tarvitse riuhtoa yksin valokeilassa. Muihin päärooleihin on luotu yhtä paljon syvyyttä kuin nimikkosankariin. Tuloksena on kaikkien aikojen paras Bondelokuva, joka kunnioittaa perinteitä mutta uskaltaa myös yllättää. Arimo Kerkelä Hämärien tilojen musiikkia gRAvEYARD – LIghTS OUT (NUCLEAR BLAST) Lights Out on Graveyardin kolmas levy, ja tämän piti olla se lätty, jolla Göteborgin pitkätukkien oli tarkoitus valloittaa maailma. Lights Out on munakasta hardrockia 60-70 –lukujen hengessä ja kyllähän tätä ihan mielellään kuuntelee. Mutta mutta, vähän sellainen fiilis tästä tulee, että jotain jää vieläkin puuttumaan. Lights Outilta löytyy nippu keskinkertaista parempia bluesrock biisejä Zeppelinin ja Sabbathin hengessä, mikä saattaakin olla levyn suurin ongelma. Ehkä katsoessaan liian tiukasti menneeseen Graveyard ei ole muistanut tai pystynyt luomaan jotain selkeästi omaa ja uutta, mikä nostaisi bändin keskiraskaasta sarjasta huipulle asti. Juha Stenholm Eläinten syömisestä Suomessa ELINA LAPPALAINEN: SYöTäväKSI KASvATETUT (ATENA) Kun Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä suomennettin viime vuonna, heräsi monella kysymys suomalaisen eläintuotannon oloista ja eettisyydestä. Lappalaisen tietokirja tarjoaa kysymykseen yksityiskohtaisen ja perusteellisen vastauksen. Kirjassa käydään huolellisesti läpi maidon, kananmunien, broilerin, naudan ja sian tuotanto-olosuhteet ja niihin liittyvä viranomaissääntely. Myös eläinetiikkaa ja eläinten oikeuksien filosofiaa pohditaan. Lappalainen tarjoaa myös ratkaisuja tilanteen parantamiseksi ja kuluttujan valintojen helpottamiseksi. Vaikka Lappalaisen teos ei aivan yllä Foerin filosofiselle ja kielelliselle tasolle, on se sujuvasti kirjoitettu ensimmäinen eläinten kasvatusta Suomessa näin laajasti ja ymmärrettävästi käsittelevä tietokirja. Annimaria Valli jossa hän yrittää selvittää välejään vanhempiinsa. Kulissiavioliitosta siinneessä perheessä ei ollut tilaa hellyydenosoituksille. Äiti toteutti taiteellisia ambitioitaan uppoutumalla harrastuksiinsa, joiden näkökulmasta tytär oli epätoivottu häiriötekijä. Muun muassa tällaiset ”ytimet” romaaneista on mahdollista kuoria esiin. Todellisuudessa perhesuhteiden ja homoseksuaalisuuden rinnalle nousee monia eri teemoja. Molemmissa romaaneissa Bechdel kuljettaa monisäikeistä tarinaa epälineaarisesti, liikkuen sulavasti eri aikatasoilla. Isävainaan elämän tarjoamista aineksista Bechdel onnistuu vielä kursimaan melko yhtenäisen tarinan, mutta äidin kohdalla tuosta tavoitteesta on pakko luopua. Uudessa kirjassa keskeinen aikataso on kirjan nykyhetki, jolloin viisikymppinen Alison on työstämässä toista omaelämäkerrallista sarjakuvaromaaniaan Äideistä parhain. Kirjan lopussa äiti hetkittäin löytää suopean suhtautumisen kirjaan. Luettuaan kirjan tuoreimman version hän luonnehtii sitä hyväksyvästi: ”se… se on metakirja”. MUTTA MITEN TäLLAINEN keskiluokkaisten oleskeluhuoneiden vähäeleinen draama taipuu sarjakuvaksi? Unia lukuun ottamatta Bechdel ei kuvita mielen sisäisiä liikkeitä, vaikka mediana sarjakuva antaisikin sellaiseen mahdollisuuden. Piirrostyyli on sarjakuvakontekstissa melko realistista, kehon anatomiaa ja ympäristön yksityiskohtia huomioivaa. Bechdel käyttää ahkerasti sarjakuvan erilaisia ilmaisutapoja, mutta hänen tyylinsä on enemmän helposti seurattava kuin kokeellinen. Ruutujen laidoilla kulkee Alisonin minämuotoinen kertojaääni. Äideistä parhaimmassa nykyaika typistyy usein kahdeksi puhuvaksi pääksi, jolloin kohtaukset ovat pitkälti dialogin varassa. Ne, jotka kokevat Bechdelin sarjakuvaromaanit liian raskaiksi, ovat varmaan turhautuneet monenlaisiin kirjallisiin viittauksiin. Ne ovat perusteltavissa sillä, että kirjallisesti suuntautuneiden keskushenkilöiden elämänkokemus ei ole erotettavissa heidän lukemistaan kirjoista. Parhaimmillaan kirjalliset kytkennät sitovat perheen tarinaan uusia merkitysmaailmoja, mutta osa niistä jää väistämättä ulkokohtaiseksi. Merkitysvarantona toimivat yhtä hyvin Antiikin myytit, modernin länsimaisen kirjallisuuden klassikot, suositut sarjakuvat kuin lastenkirjatkin. Hautuukodissa on paljon viittauksia isän lempikirjailijoiden tuotantoon, joihin kuuluvat James Joyce, Marcel Proust ja F. Scott Fitzgerald ja viimeisimpänä Albert Camus. Lesboutensa vain lihallisesti todentanut lukija voi perehtyä aiheen kirjalliseen historiaan laatimalla Äideistä parhaimman pohjalta itselleen lukulistan. äIDEISTä parhain on edeltäjäänsä tekstivetoisempi sarjakuva. Elämää tarkastellaan popularisoidun psykoanalyyttisen teorian valossa. Sigmund Freudin ohi varsinaiseksi sankarianalyytikoksi kohoaa Donald W. Winnicott, joka hoiti 1900-luvun alkupuoliskolla psyykkisesti kärsiviä lapsia ja heidän äitejään. Välillä ruudut jopa siirtyvät kuvittamaan Winnicottin elämänvaiheita. Kaunokirjallisuuden puolelta Virginia Woolf saa vastaavan aseman. Alison lukee Woolfin Elettyjä hetkiä, jossa kirjailija kertoo omaelämäkerrallisia elementtejä hyödyntävän Majakan valmistumisesta: ”kun se oli kirjoitettu, äitini oli jättänyt minut rauhaan. Luulen tehneeni itselleni saman minkä psykoanalyytikot tekevät potilailleen. Ilmaisin tietyt hyvin kauan eläneet ja syvästi tuntemani tunteet. Ja ilmaistessani ne minä selitin ne ja jätin ne sitten”. Epäilemättä Alison pyrkii kirjallaan samaan. Raskaista aiheistaan huolimatta Bechdelin sarjakuvaromaanit ovat kevyitä. Kun ihmisistä on pakko tehdä miimikkomaisesti ilmehtiviä hahmoja, huumori kutsuu itseään ruuduille. Äideistä parhaimman teemat ovat kiinnostavia mutta visuaalisesti se on edeltäjäänsä latteampi. perheen tragedia on länsimaalainen ja keskiluokkainen, sellainen, jota naapurit eivät huomaa.
Ylioppilaskunta 18 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 opiskelijan lounas 2,70 €, 10 lounaan lippuvihko 26 € /28€ (kehy) jatko-opiskelijat 5 €, muut 5,60 € Ostakaa lippuvihkOja, Niillä saa lOuNaaN halvemmalla ja NOpeammiN! Ma 19.11. linssikeitto paistettu kirjolohi, jugurttikastike mangobroileri Ti 20.11. perunaohukaiset, porkkanamuhennos Rapeat kalapihvit Barbequekalkkunakastike Ke 21.11. kukkakaalilasagnette kalakeitto jauhelihapihvi, tomaattikastike To 22.11. kasvishernekeitto, pannari hernekeitto, pannari Broilerpyörykät Pe 23.11. Falafelpyörykät Currykala tulinen lihapata Ma 12.11. kasvispihvit, tomaattitimjamikastike lohikebakot kinkkukiusaus Ti 13.11. kasvismakaronilaatikko makaronilaatikko nakkikastike Ke 14.11. Ratatouille silakkapihvit, kermaviilikastike Curryporsaspata To 15.11. tomaatti-sipulipiirakka juustoinen kirjolohikastike lihakastike Pe 16.11. kasviskastike, spaghetti jauhelihakastike, spaghetti pyttipannu Ma 5.11. kasviskääryleet mantelikuorrutettu seiti kiinalaiset kevätkääryleet Ti 6.11. kasviskolmiot, toimaattisalsa kalaleike Broiler-sienipata Ke 7.11. täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset lohikeitto kasler To 8.11. juustoinen kasviskeitto kanaleike (tomaatti-basilikatäyte) jauhelihatortilla Pe 9.11. kasvispizza päivän kala kalkkunaa yrtti-sitruunakastikkeessa iloKiven ruoKalisTa 5.11.–23.11 vKo 47 vKo 46 vKo 45 HALUATKO MAINOSTAA JYLKKÄRISSÄ? SEURAAVAT VARAUKSET 14.11 MENNESSÄ PIIA AALTONEN: 044 5400 200 PIIA.AALTONEN@OPISKELIJAMEDIAT.FI SAATAVILLA NYT MYÖS K-MARKET RUOKAVINKISSÄ ( Voionmaankatu 7 ) JA K-MARKET KYMPISSÄ ( Kauppakatu 10 ) HALUATKO EHDOTTAA UUSIA JAKELUPAIKKOJA? JAA AJATUKSESI PÄÄTOIMITTAJALLE: PAATOIMITTAJA@JYLKKARI.FI
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 11/2012 ItsepäInen muusIkko KATUSOITTAJA. Gerry Rosi maistoi vapautta ensimmäistä kertaa alaikäisenä, kun liftasi isältään salaa Italiasta Saksaan. Muusikko suunnittelee kirjoittavansa elämästään vielä kirjan. PArTAnI On PääSSyT kasvamaan pitkäksi, se alkaa olla jo vähän ZZtop, mutta yritän olla ajamatta partaa, sillä olen taikauskoinen. Aina, kun ajan partani, jotain inhottavaa tapahtuu. Viimeksi sain hammassäryn. Soitin Jyväskylän yössä ensimmäistä kertaa vuonna 1984. Sitä ennen olin kiertänyt soittamassa muutamassa suomalaisessa kaupungissa, mutta tykästyin Jyväskylään, koska täällä virkavalta suhtautui katumuusikkoihin suopeasti. Minun ei tarvinnut olla jatkuvasti esittämässä lupalappuja, toisin kuin vaikkapa Raumalla siihen aikaan. Yleensä saavun tänne elokuussa ja lähden kotiin Bolognaan sitten, kun tulee liian kylmä soittaa ulkona 12 tuntia putkeen. Olen jo vanha mies. En halua antaa tarkkoja päivämääriä saapumisilleni tai lähdöilleni. Minua pyydetään soittamaan kaikenlaista Mörrimöykystä Porcupine Treehen. Ehtoni on, että laulun täytyy koskettaa. Ehkäpä siksi suuri osa omista tekeleistäni on rakkauslauluja. Keikkani aloitan illalla seitsemältä ja lopetan aamulla samaan aikaan. Siinä ajassa ohitseni virtaa jatkuvasti ihmisiä. Päivisin vastaantulijat morjestavat: ”Ciao Bella”. Minä en tunne heistä juuri ketään, kasvot eivät jää mieleeni. Joskus lopetellessani joku haluaa tarjota minulle aamukahvin. En halua olla mikään Jyväskylän yön oma julkkis. Olen oikeastaan allerginen koko julkisuus-sanalle. Legendaksi on kutsuttu ja se on paljon parempi. SUOmeSSA ollessani tienaan levyilläni ja kitarakoteloon heitetyillä lanteilla – lähinnä niillä lanteilla. Toisinaan minulta kysytään tulenko tänne vuosi toisensa jälkeen, koska suomalaiset antaisivat paljon rahaa. Kysytään, miksi en soita ravintoloissa. Vastaukseksi he saavat, että raha ei ole minun oppaani. En halua olla kenenkään marionettinukke. Siksi en soita klubeilla, vaan ulkona, ollen oma managerini. Vanhalla pakettiautolla Eurooppaa kiertävän muusikon vapaus on elämäntyylini. Kerran Norjan puolella lapissa soittaessani -15 pakkasasteessa, ohitseni käveli usean tunnin session aikana vain yksi henkilö, joka sekin oli toimittaja paikallislehdestä. Toimittaja kysyi minulta: ”Hittoako täällä soitat?” Se oli aika masentavaa. En silti vaihtaisi kiertolaisuuden vapautta, vaikka onhan sillä hintansa. Minulla ei ole perhettä. En ole koskaan ajatellut meneväni naimisiin. Elämäntapani ei ole käynyt yksiin yhdenkään naisen kanssa. OlIn 17, KUn aloitin reissaamisen. Halusin lähteä Saksaan, mutta koska olin alaikäinen, isä ei antanut. Olen itsepäinen ja silloin vielä otti päähän, joten sanoin isälle lähteväni vain Riminiin. Lähdinhän minä, mutta en jäänyt Italiaan, vaan liftasin rekan kyydissä Saksaan. Lähetin isälleni perille päästyäni postikortin. Ai miten hän suhtautui? Tottakai hän oli raivoissaan. Myöhemmin isäni kyllä leppyi. Nyt hän on jo kuollut. Äitini on yhä voimissaan ja käyn hänen luonaan aina ollessani Italiassa. Hän ei pidä minua enää perheen mustana lampaana, vaikka valitsin toisenlaisen tien kuin veljeni. Tottakai äitini olisi halunnut minusta lääkärin tai lakimiehen. Hän sanoi, ettet voi olla koko ikääsi katusoittaja. Enhän minä olekaan, olen ehtinyt paiskia paljon muissakin hommissa. Olen ollut nuorena töissä radiossa, jossa oli muuten mahtava musiikillinen kirjasto. Hotellin respassa työskennellessäni sain potkut väärinkäsityksen takia. Työt auton peilien kasaajana sai matkustamisen houkuttelemaan entistä enemmän. Jos on selkeä näkemys siitä, mitä haluaa elääkseen tehdä, ei mikään voi tulla väliin. Ei edes äiti, vaikka me italialaiset olemme tunnettuja äitien miellyttämisestä. Jonain päivänä, kun en enää soita, kirjoitan reissuistani kirjan. Tai sitten siitä voisi ohjata dokumentin, elokuva tulisi liian kalliiksi. teksti Anna Näveri kuva Jere Kyrö Ohi käveli vain yksi henkilö ja kysyi: ”hittOakO täällä sOitat?” GerArdO ”GerI” rOSI z z 51-vuotiaszitalialainenzkatusoittaja z z EizsuostuzsoittamaanzLadyzGagaa z z 15zomakustanteistazlevyä z z ToivoozlisääzfanejazFacebook-z ryhmäänsä
OJENNA KÄTESI. Jyväskylän veripalvelutoimisto, Kalevankatu 8, ma, ti, to klo 12–18, ke, pe klo 11–16 Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 5801. Verenluovutus on helppo ja konkreettinen tapa tehdä jotain hyvää. 1 h + 500 ml = Elämä. ' • • # ## • ! • ### "! "##" " " "!" $$$(#!( Älä tue monopoliparonien riistohintoja vaan matkusta halpabussilla! 3 euroa Löydä oma tapasi auttaa Liity avun ketjuun – liity jäseneksi! Me Punaisessa Ristissä uskomme myötätunnon, tekojen ja läsnäolon voimaan