Kettusen kuva Ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ikuistettiin. Uutiset 2 Mauno Voutilainen päivystää kävelykadulla ja kirjoittaa mielipiteitä. Sivu 15 Tyytyväinen työtön Vasta murto-osa opiskelijoista on siirtynyt uuteen sähköpostiin. Uutiset 3 Uuteen mailiin, mars! 3. LOKAKUUTA – 24. LOKAKUUTA 52. VUOSIKERTA NUMERO 11/2011 SIVUT 7-9 Palestiina
Jyväskylän entisen kaupunginjohtajan Pekka Kettusen tarinan pieni jälkinäytös sai yleisön hieman vaivautuneeksi. KETTUSEN muotokuva paljastettiin Rakentajatalolla syyskuun viimeisenä maanantaina. Kettusen seuraaja Markku Andersson piti kaupunginpääsarjan standardeihin nähden tiiviihkön puheen, jossa Kettusen saavutukset lueteltiin. Verkostokaupungit ja lutakot listattiin, jonka jälkeen paikallispoliitikot saivat vielä lisätä muutaman myönteisen sanan. Kaupunginhallituksen jäsen Pirkko Weijo (kesk.) muisti kaupunginjohtaja Kettusen suurena Korpilahden ystävänä, joka oli käynyt satamassakin kyselemässä ihmisten tuntoja ja jolla Weijon muistin mukaan mahdollisesti on myös sukua Korpilahdella. Tilaisuutta oli kulunut hyvän matkaa, kun yksi paikalle saapuneista toimittajista kokeili arasti: ”Onko tämä ensimmäinen kerta, kun kaupunginjohtaja ei ole päässyt tulemaan oman muotokuvansa julkistamistilaisuuteen?” Anderssonin mukaan oli, joskin vastaavia tilaisuuksia on ehditty järjestää sen verran vähän, että kovin tieteellisiä johtopäätöksiä asiasta ei voida vetää. TAITEILIJA Juhani Petäjäniemen teos sai monet kiitokset. ÖljyväriKettusen hymyssä kaupunginhallituksen jäsen Paavo Pitkänen (kok.) näki sen ikiteekkarin, joka Kettunen hänen mielestään oli. Petäjäniemi itse sai mahtavan kukkavihkon ja siitä allergisen reaktion, jota pärski nurkassa kunnes kehtasi pudottaa puskan käsistään neuvottelupöydälle. Joku ihasteli maalauksen Kettusen kravattia, jonka muisti olleen kantajansa suosikkeja. Petäjäniemi kertoi keksineensä koko kravatin värisommitelmaa ajatellen. Toinen kysyi, mitä merkitsee maalauksen yläkulmassa oleva kirkkaan keltainen alue. Kaupunginjohtaja Andersson vastasi taiteilijan puolesta: ”Valoa ja varjoa. Kontrastia.” KETTUNEN ei siis itse päässyt paikalle maanantain julkistamistilaisuuteen. Ilmeisesti sopivaa aikaa ei olisi löytynyt muinakaan päivinä. Aikanaan omavaltaisuudesta moitittu Kettunen ei ollut tottunut toimimaan kunnallisen luottamusjohdon hidastamana. Etenkin Kettusen kotileirissä demareissa hankauksia tuli porvarit taisivatkin löytää yhteisen sävelen Kettusen kanssa helpommin. Vaikka määrätietoinen toiminta aiheutti törmäyksiä, varsinainen tragikomedia kuitenkin alkoi vasta Kettusen akkujen hiivuttua. Työuupumuksen takia pitkään sairaslomaillut Kettunen päätettiin vähin äänin heivata Jyväskylän johdosta 200 000 euron erorahan turvin vuonna 2004. Kaupunginhallitus suhmuroi järjestelyn kokoomuksen Erkki Ikosen johdolla. NOUSSUT äläkkä johti siihen, että erorahojen vastustajaksi pro?loitunut Riitta Tynjä veti äänillään toisenkin kommunistin valtuustoon. Hallintooikeus totesi, että kaupunginhallitus oli ylittänyt toimivaltansa erorahasta päättäessään. Tuomion tultua valtuusto päätti olla perimättä rahoja takaisin. Hallintooikeus kumosi tämänkin päätöksen. Kaupunki valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa se kuitenkin hävisi. Rahoja ei siis saanut maksaa, eikä niitä saanut päättää olla perimättä. Vuonna 2009 Kuntaliiton juristit totesivat, että Kettusen erorahan takaisinperiminen on myöhäistä. Se olisi pitänyt tehdä kolmen vuoden kuluessa eli viimeistään vuonna 2007. Rahat antaneelta luottamusjohdoltakaan rahoja ei voisi periä, sillä heille oli myönnetty vastuuvapaus. Minkäs teet. RAKENTAJATALOLLA muotokuva oli saatu paljastettua. Kaupunginhallituksen kokous oli alkamassa samassa tilassa. Kettusen kuva päätettiin jättää neuvotteluhuoneen nurkkaan kokouksen ajaksi. UUTISET TULOSSA 3.10.2011 2 Muddy Watersin poika Blues-festareilla JYVÄSKYLÄSSÄ hellitään bluesin ystävän korvia 6.–9. lokakuuta, kun Blues-live-festivaali saapuu kaupunkiin. Festivaalin pääesiintyjä on legendaarisen blues-laulaja ja kitaristi Muddy Watersin vanhin poika Mud Morgan?eld. Muita esiintyjiä ovat muun muassa No Sweat torstaina, John Primer Band ja J. Leino & Bluestroyers perjantaina, Little Boogie Boy lauantaina ja Hessu ”Howlin” Heinonen & Juke ”Boy” Nousiainen sunnuntaina. Festivaalin tapahtumapaikkoja ovat Freetime, Poppari ja Old Brick’s. Aiempaa suurempi Appro KAUPPAKADUN Appro valtaa Jyväskylän jälleen torstaina 6. lokakuuta. Yli 4000 opiskelijaa eri puolilta Suomea yhteen keräävä tapahtuma on tänä vuonna suurempi kuin koskaan. APPROSSA akateemisen opiskelijatutkinnon suorittaminen huipentuu huimiin loppubileisiin viidessä Jyväskylän ravintolassa. Loppubilepaikkoja ovat Senssi, Bra, Giggling Marlin, Katse ja London. Ilokivessä Ässiä hatusta ÄSSIÄ HATUSTA -improvisaatioteatteri esittää kolme toisiinsa kytkeytyvää, käsikirjoittamatonta tarinaa. Yleisön ideoiden pohjalta värittyy trilogia, jonka jokainen osa toimii myös omana kokonaisuutenaan. Esitykset Ilokivessä kello 19 9.10, 10.10 ja 16.10. Petäjäniemi itse sai mahtavan kukkavihkon ja siitä allergisen reaktion. ” Kettusen kuva paljast Matti Pöppönen (oik., kok.) näki maalauksessa Kettusen ikiteekkarin hymyn. Matti Pöppönen (vas., vas.) iha kesk.) piti Kettusta Korpilahden ystävänä. Keskustan liikennesuunnitelma etenee Jyväskylän keskustan liikennesuunnitelma etenee. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui perjantaina 30.9. Lehden mennessä painoon ei ollut tiedossa, mitä ohjausryhmä päättää suunnitelmista julkisuuteen kertoa. Kauppakadun muuttaminen jaetun tilan kaduksi, jossa jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat liikkuisivat samassa tilassa on kuitenkin edelleen ehdotuksissa mukana. Malli jättäisi tilaa myös kahviloiden ja ravintoloiden terasseille pysäköintipaikkojen kustannuksella. Yläkaupungin poikkikatujen kaksi
Vasta kahdeksansataa käyttäjää on siirtynyt yliopiston uuden Isa-postin käyttäjiksi. VANHAN webmailin käyttäjinä on vielä yli 10 000 ihmistä. Yliopisto hankki Googlen tarjoaman sähköpostipalvelun kesällä. Uudet opiskelijat on lisätty suoraan uuden sähköpostijärjestelmän käyttäjiksi. Vanhat opiskelijat ovat saaneet siirtyä Gmailin käyttäjiksi 19.9. alkaen. Sähköpostiosoite ei järjestelmää vaihtaessa muuutu, vaan osoitteet ovat vanhat tutut jyu.?-päätteiset. ”Raadollisin syy siirtyä uuden järjestelmän käyttäjäksi on tietenkin se, että vanha webmail lakkaa toimimasta keväällä”, sanoo tietoturvapäällikkö Matti Levänen. KEPIN lisäksi porkkanaakin on tarjolla siirtymistä vauhdittamaan. Merkittävin muutos uudenaikaisemman käyttöliittymän lisäksi on postilaatikon kasvaminen. Nykyinen sadan megatavun sähköpostilaatikko täyttyy jo parista kymmenestä suuresta valokuvasta. Googlen tarjoama laatikko on useita gigatavuja, eli kymmeniä kertoja suurempi. SÄHKÖPOSTIN lisäksi Isa-postiin siirtyjät saavat käyttöönsä muut Googlen verkkopalvelut, kuten kalenterin, sivut ja dokumentit. Kalenteriin saa helpohkosti tilattua Korpin kalenterin tapahtumatiedot. Näin omien kurssien luennot saa tilattua muutamalla napin painalluksella Google-kalenteriin, joka puolestaan on helposti synkronoitavissa älypuhelimien, iPodien ja tietokoneiden kalentereihin. ”Ohjeet kalenterin tilaamiseen ovat valitettavasti vielä ainoastaan Korpin omissa ohjeissa, mutta lisäämme ne myös Googletuki-ohjesivustolle”, lupaa Levänen. Myös Jylkkärin tapahtumakalenterin yksittäiset tapahtumat tai haluttaessa vaikka koko kalenteri ovat käden käänteessä lisättävissä omaan kalenteriin Jyväskylän ylioppilaslehden Facebook-sivuilta. GOOGLE-SIVUT on Googlen kotisivupalvelu, joka tarjoaa jokaiselle opiskelijalle oman kotisivuosoitteen, sekä kotisivueditori, jolla sivusto on helppo ilman erillisiä ohjelmia tai html-kielen osaamista. Google-dokumentit puolestaan on toimisto-ohjelmapaketti, jota monet opiskelijat ovat käyttäneet jo nykyisellään ryhmätöiden tekemiseen. Palvelun sovellukset vastaavat Microsoftin Wordia, Exceliä ja Powerpointia, vaikka ovat huomattavasti rajoittuneempia kuin Microsoftin ohjelmat. Toisaalta tiedostojen jakaminen luettavaksi tai muokattavaksi on huomattavasti helpompaa, kun kaikki käyttäjät muokkaavat samaa”pilveen” tallennettua tiedostoa ilman, että eri versiota tarvitsee lähetellä sähköpostien liitteinä. UUSI järjestelmä tarjoaa parempaa palvelua ja säästää yliopiston rahoja. ”Järjestelmä ei maksa yliopistolle mitään”, sanoo Levänen. Maailmanherruudesta kilpailevat Google ja Microsoft tarjoavat molemmat vastaavia palveluita korkeakouluille ilmaiseksi. Yritysten ansaintalogiikkaan ilmaiseksi tarjottujen palveluiden kannalta Levänen ei halua ottaa kantaa, mutta mainoksia yliopiston uusi järjestelmä ei kuitenkaan näytä. Jarno Liski paatoimitaja@jylkkari.? 3 KOFFIN Nikolai-lageria saa tummana ja vaaleana. Ainoa ero näiden tuoteselosteissa on tummaan olueen lisätty tummanruskea väriaine E150, eli sokerikulööri. Olutravintoloitsija Keijo Halt Vihreästä haltijattaresta, osaatko sanoa, onko tummalla ja vaalealla Nikolailla muuta eroa kuin väriaine? "Enpä kyllä osaa, mutta voisin kysyä asian Kof?n agentilta, joka varmasti osaa sanoa sen eksaktisti. Soitan sulle takaisin." No mitäs agentti sanoi? "Hän sanoi, että hänen pitää kysyä asia ennen kuin vastaa. Kyllähän hän varmasti vastauksen tietää, mutta joutuu kysymään, miten vastaus muotoillaan." Mitä itse arvelet? "Tumma oluthan tehdään niin, että mallas paahdetaan tummaksi. Olueen voidaan myös lisätä tummempaa mallasta väriä antamaan. Onhan tämä aika jännä homma, jos tämä on tällainen vedätys. Koff kuitenkin yrittää kuitenkin Nikolaibrändiä lyödä läpi nimenomaan perinteillä." Selvisikö mitään? "Soitin agentille, joka kertoi jättäneensä soittopyynnön. Hän kertoi, ettei ole saanut vielä vastausta. Näyttää siltä, että lopullinen varmuus jää nyt saamatta." Täytyy sitten tehdä tästä jutusta jatkokertomus, sillä lehti on nyt saatava painoon. "Kyllä. Soitin myös Nikulaisen Hannulle, joka sanoi, että maailmalla yleinen tyyli tehdä tummia niin sanottuja bulkkilagereita on käyttää vaaleaa lageria, joka vain värjätään tummaksi. Soitan sulle heti, kun kuulen Kof?lta vastauksen." ? Miten tehdään tumma Nikolai? KYSYN VAAN Sähkön siirtomaksua ei peritä loppuvuonna Jyväskylän Energiaan kuuluvat JE-Siirto jättää perimättä asiakkailtaan sähkönsiirron kuukausimaksun loka-joulukuulta tänä vuonna. Yhtiö pyrkii näin alentamaan voittojaan, jotka uhkaavat nousta yli Energiamarkkinaviraston salliman tason. Sähkön hinnan voi kilpailuttaa, mutta sähkön siirtäminen on aina alueellisten monopolien hallussa. Energiamarkkinaviraston tehtävä on valvoa, etteivät siirtoyhtiöt käytä monopoliasemaansa hyväksi perimällä sähkönsiirrosta kohtuuttomia hintoja. Sähkölaskusta vain alle puolet muodostuu sähkön hinnasta. Järjestelmä ei maksa yliopistolle mitään ” Matti Levänen Kuntakysely 1600 jyväskyläläiselle 1600 jyväskyläläistä saa lähiviikkoina kyselylomakkeen, jossa kysytään mielipiteitä omasta asuinkunnasta ja sen tavasta hoitaa asioita. Tutkimuksen toteutuksessa on mukana myös Jyväskylän yliopisto. tettiin asteli vieressä. Pirkko Weijo (taust., Odotellessani taiteilija Petäjäniemeä ala-aulassa pudotin salaman kamerastani lattialle. ”Voi ei, hajosiko se?”, kysyi Pirkko Weijo. Lohdutin Jylkkärin kaluston kestävän vaikka sotaolosuhteissa (iästä päätellen se lienee sen jo tehnytkin). ”Kyllä se Kettunen käy meille kalliiksi”, kevensi Weijo keskutelukumppanilleen. ”No tulihan se sieltä”,hymähti hän. Poistuessamme Weijo jäi jatkamaan keskustelukumppanilleen Kettusen ja Korpilahden ilmeisen lämpimän suhteen analyysiä kiittävin sanankääntein. KYYDITSIN taiteilijan Ruutille. Pöytään istuttuaan, hän muisti olevansa kaverilleen Anssille viisikymppiä velkaa. Anssi huitaisi kädellään. ”Annetaan olla.” Jarno Liski paatoimittaja@jylkkari.? Vain murto-osa siirtynyt uuteen sähköpostiin Uuden Isa-postin käyttöliittymä on nykyaikaisempi ja jousravampi kuin vanhan webmailin. Ohjeet isa-postiin siirtymiseksi löytyvät osoitteesta googletuki.jyu.? suuntaistamista ajetaan välttämättömyytenä. Sen katsotaan olevan ainoa tapa mahdollistaa kaksisuuntainen pyöräliikenne ajoradalla VaasanCygnaeuksenja Gummeruksen-kaduilla. Yläkaupungin asukasyhdistys ei haluaisi katuja kaksisuuntaisiksi. Yhdistys syntyi vastustamaan kaksisuuntaistamissuunnitelmia.
TOIMITUS SUOSITTELEE Y läkaupungilla havaitsee Jyväskylän muutoksen. Kerrostalot täyttyvät opiskelijoista sitä mukaa, kun mummot siirtyvät vastustamaan taivaallisia kattoterasseja meluhaittoineen. Lapsiperheitä ei näy, ja nuoret aikuiset muuttavat mukuloineen kehyskuntiin. Niinpä kunnanisille jäävät kaitsettavaksi vain persaukiset opiskelijat, joista vähemmistöllä on edes äänioikeutta, kun kirjat on pidetty kotikunnassa. Tätä pidetään kaupungin johdossa ongelmana, vaikka juhlapuheissa väitettäisiin mitä. Opiskelijakaupunki Jyväskylän ongelma voisi kuitenkin olla myös vahvuus. K aupunki on täynnä nuoria, osaavia ja älykkäitä ihmisiä, joilla on vieläpä ennakkoluulotonta intoa tehdä kaikenlaista. Tätä aivotoimintaa ei muuteta rahaksi lyhyellä tähtäimellä, mutta ottamalla askelen taaksepäin, näkee kokonaiskuvan. Missään muussa suomalaiskaupungissa ei ole väkilukuun suhteutettuna tällaista määrää korkeakoulutettua ja -koulutettavaa väkeä. Opiskelijan, joka haluaa järjestää kulttuuritapahtumia, suunnitella vaatteita, tuunata polkupyöriä tai pitää kesäkahvilaa, ei pitäisi joutua luopumaan opintotuestaan ja työttömyysturvastaan sekä mahdollisesti sitoutumaan pitkäkestoisiin toimitilavuokriin ja palkkakustannuksiin. L akimuutoksia ei Jyväskylästä asti kovin nopeasti ajeta, mutta mikäli tarkastelunäkökulmaksi otettaisiin se, miten madallettaisiin opiskelijoiden kynnystä järjestää oma osaamisensa ja ideansa toisten saataville vaikka rahaakin vastaan, voisi keinoja löytyä. Osuuskunnat antavat mahdollisuuden tehdä töitä ja vaan töitä keskittymättä ja sitoutumatta muihin yrittämisen epämukavuuksiin. Eri alojen osuuskuntia toivoisikin näkevänsä enemmän, ja sellaisia, jotka toivottavat opiskelijat tervetulleiksi toimimaan puitteissaan tilapäisestikin. S amoin tiloja tarvittaisiin kaikelle toiminnalle. Eikä kaikella toiminnalla kannata tavoitella taloudellista tulosta. Sitä syntyy sivutuotteena lähes väistämättä, kun nuoret panevat paikat talkoilla kuntoon ja alkavat pohtia, mitä täällä tehtäisiin. Jarno Liski paatoimittaja@jyy.? MAKKARA (herkku). Vielä tarkenee grillata., ja makkara se vasta on jotakin. STAND UP (hupia). Stand up -festarit olivat ja menivät, mutta Ilokiven Seisomapaikka-klubille ehtii. OKTOBERFEST (ilakointia). Jos ei pääse Saksaan, kannattaa juhlia Suomessa. 4 Henry Laasanen SUKUPUOLENTUTKIMUKSESSA eli entisessä naistutkimuksessa on omituinen piirre: sillä ei ole minkäänlaista teoriaa pariutumisesta. Se on kummallista, koska pariutuminen on hengissä selviämisen ohella ihmisen biologisesti tärkein funktio. Puute yllättää myös siksi, että pariutuminen on poikkeuksellisen seksististä toimintaa. Yli 95 prosentille ihmisistä partnerin pitää olla tiettyä sukupuolta niin homoille kuin heteroille. Suvaitsevaisuutta löytyy vain biseksuaaleilta. Pariutumiseen liittyy myös paljon parinvalintarasismia. PARINVALINNAN umpiseksistisyyden ja rasismin luulisi olevan mainiota apetta poliittisesti suuntautuneen oppialan tutkimusohjelmalle, sillä pariutumisella on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan rakenteisiin ja päinvastoin. Kun kirjoitin graduani, kävin läpi naistutkimuksen kirjallisuutta löytääkseni tietoa pariutumisesta. Minulle selvisi lähinnä se, että ”porno on teoria ja raiskaus käytäntö”, ”homososiaaliset miehet etsivät palkintovaimoja ylpeilläkseen kavereilleen” ja ”miehet käyttävät seksiä vallan välineenä alistaakseen naisia”. Siinäkö on sukupuolentutkimuksen kumuloitunut tieto pariutumisesta? Missä ovat viittaukset evoluutioja sosiaalipsykologiassa tehtyihin empiirisiin tutkimuksiin seksuaalisuudesta? Eivät missään. Silti sukupuolentutkimus ylistää monitieteistä luonnettaan. QUEER-TEORIASTA löytää omituisen perspektiivin pariutumiseen, jota hallitsevat seksuaalivähemmistöt, pakkoheteroseksuaalisuus ja seksuaalisuuden representaatiot mediassa. Tavalliselle heterolle seksuaalisuus ei kuitenkaan edusta pakkoa tai representaatiota, vaan arkipäivää. Sukupuolentutkimus näyttää jääneen sosiaalisen konstruktionisminsa vangiksi. Se ei kykene sulattamaan itseensä biologiaan ja empiirisiin tutkimuksiin nojaavaa tietoa seksuaalisuudesta, joka muodostaa pariutumista käsittelevän tutkimuksen perustan. Sukupuolentutkimuksen erikoinen puute Kaupunki on täynnä nuoria, osaavia ja älykkäitä ihmisiä, joilla on vieläpä ennakkoluulotonta intoa tehdä kaikenlaista. ” pääkirjoitus 19. syyskuuta 2011 Antakaa edes yrittää Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Jarno Liski 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Elina Mäenpää 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Tommi Puska 010 423 4511, sivari@jyy.? Kannen kuva: Tommi Puska Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI NÄKÖKULMIA REUNAHUOMAUTUS
Tulevissa edustajistovaaleissa on loistava tilaisuus lisätä JYYn edustajiston edustuksellisuutta tieteenaloihin nähden. Verratessa edustajistopaikkojen jakautumista tiedekunnittain suhteessa opiskelijamääriin lähes kaikki tiedekunnat ovat aliedustettuja. Noin puolet paikoista on tällä hetkellä yhteiskuntatieteilijöillä, joita opiskelijoista on kuitenkin vain alle 15 %. Humanisteja taas on edustajistossa vain puolet siitä, mihin heidän opiskelijamääränsä oikeuttaisi. Luonnontieteissä, liikunnalla ja kasvatustieteissä tilanne on vielä heikompi. Ainoa opiskelijamäärään tasavertoisesti suhteutettu ryhmä on kauppatieteilijät kymmenen prosentin osuudellaan. Tieteenalojen edustuksellisuuden lisäämiseksi olemme perustaneet Järjestöjen ääni -vaalirenkaan, johon ovat liittyneet monitieteisyyttäkorostaen ryhmät Luonnontieteilijät, Poikkitieteilijät, PresSure, Pörssi&Dumppi sekä Yhdistyneet kieltenlukijat. Olemme avoimia kaikkien muidenkin ryhmien väliselle yhteistyölle, jonka pohjana on kasvattaa kaikkien tieteenalojen opiskelijoiden ja järjestöjen painoarvoa edustajiston ja JYYn toiminnassa ja siten tuoda JYYtä vieläkin lähemmäs opiskelijaa. Haluamme myös tarjota opiskelijoille puoluepoliittisesti sitoutumattoman vaikutuskeinon. Nämä ovat yhteistyömme tavoitteet; kukin ryhmistä määrittelee lisäksi omattarkemmat tapansa ajaa opiskelijan parasta ylioppilaskunnassa. Opiskelijoiden ja järjestöjen asialla ovat nykyisetkin toimijat, mutta haluamme tuoda esiin aiempaa totuudenmukaisempa opiskelijan ääntä edustuksellisuutta parantamalla. Uskomme, että yhteistyöllämme ja varsinkin Luonnontieteilijöiden ja YK:n uusien listojen kautta saavutamme niitäkin opiskelijapiirejä, joita vaalit ja ylioppilaskunta eivät aiemmin ole välttämättä tavoittaneet tai kiinnostaneet esimerkiksi oman tieteenalan aktiivisten toimijoiden puuttuessa. Yliopistomme piirissä toimivat lukuisat järjestöt ovat opiskelijaelämän moottoreita ja niiden toiminnan tarkoitus on harrastaa opiskelijoiden edunvalvontaa. Siten on luonnollista, että ne myös tarjoavat väylän edustajistoon. Näemme, että osallistuminen ylioppilaskuntatoimintaan lähtee siitä, että tavoitamme opiskelijat heille jo tutussa ympäristössä. Nyt on aika synnyttää uudenlaiset perinteet ja rohkaistua mukaan toimintaan! Toivomme ryhmiemme puolesta suvaitsevaista ja laaja-alaisten näkemysten kunnioittamista kampanjoinnissa ja vaalien jälkeen. Siksi muistutamme vielä kerran olevamme vaihtoehto puolueideologioille, emme sen kieltäjiä, ja ajamme poikkitieteellisesti yhdessä suuren joukon asiaa ylioppilaskunnassa. Antti Väisänen Luonnontieteilijät Soile Koriseva Poikkitieteilijät Jussi Karhunen PresSure Hanna Kauppila Pörssi&Dumppi Mari Kröger Yhdistyneet kieltenlukijat Tarkkaile kesäasukkiasi Vuokrasuhde Kortepohjan ylioppilaskylässä on ympärivuotinen. Jos sanot asuntosi irti keväällä, takaisinpääsy on mahdollista vain syksyn jonotuslistan kautta. Asumisoikeutesi säilytät maksamalla vuokran myös kesäajalta tai jälleenvuokraamalla asuntosi poissaolosi ajaksi. Poikkeuksena ovat talot B, N ja O. B-talo tyhjennetään vakioasukkaistaan, koska tao muutetaan kesähotelliksi kesäkuukausien ajaksi. B-talon asukkaalla on oikeus/velvollisuus luopua asunnostaan kesäksi menettämättä asumisoikeuttaan. Tätä koskeva kysely järjestetään huhtikuun aikana. Nja O-talot peruskorjataan kesän ajaksi. Työn on arvioitu kestävän 15.5.–30.9.91. Jyväskylän ylioppilaslehti (20.3.1991) 5 Kellastuneet sivut Kun selaimeni on kirjautunut ulos Facebookista, aina kun käyn sivulla, jossa on Facebookin Tykkää-painike, Jaa-painike tai vastaava liitännäinen, tietoni lähetetään Facebookille. Hakkeri ja bloggaaja Nik Cubrilovic (IL 26.9) Lisää edustuksellisuutta ylioppilaskuntaan Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella jylkkari@jyy.? tai tekstiviestillä p. 045 137 1957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. VAPAA SANA Ki rjo itta ja on JYY n hallituk sen jäse n. Joachim Kratochvil Vaihtoehtoinen opiskeluopas JYYPÄÄ HEI FUKSI! Jaan hieman vanhemman opiskelijan etuoikeudella muutamia mietteitä toivoen, etten kuulosta samalla liian paternalistiselta. Olet saanut tutustua uuteen kaupunkiin ja uuteen opinahjoosi kuukauden verran. Ensimmäiset kurssit ja ehkä jopa ensimmäinen tentti on ohi. Joku teistä on jo osittain muodostanut jo kuvan siitä, mitä oikein haluaa opinnoiltaan, mutta suurin osa todennäköisesti hakee sitä vielä. Lohdun sanana: itse haen sitä edelleen.Onneksi tiedän olevani lähempänä vastausta kuin opintojeni alussa. TUNNUSTAN , etten ole ollut ideaali opiskelija. En ole valmistunut viidessä vuodessa. Olen opiskellut hajanaisesti erilaisia kursseja ja käynyt kääntymässä toisilla ihan vain todetakseni, etteivät ne todellisuudessa kiinnostaneet itseäni yhtä paljon kuin vaikkapa kavereitani. Olen myös hakeutunut luottamustoimiin ja saanut sitä kautta perspektiiviä yliopiston sisäpuolelta ulos. Mitään näistä asioista en olisi saanut tehdä, jos olisin aikonut valmistua nykyisen opintotuen piirissä. En olisi saanut siis kokeilla eri oppiaineita, saati vaihtaa pääainettani. Silti tein valtaosan näistä asioista, enkä kadu, vaikka opintotukikuukauteni loppuivatkin juuri. OPISKELUAJAN kuuluu olla kokeilun ja itsensä sivistämisen aikaa parhaimmillaan. Olen käynyt korvaamattomia keskusteluja kursseilla, jotka yksinkertaisesti näyttivät niin kiinnostavilta, etten malttanut pysyä niiltä pois. Uteliaisuus ja intuitio ovat antaneet lisähöysteen opintojen järjelliselle suunnittelulle, mutta samalla tulokset ovat olleet juuri sitä, mitä olen etsinyt ja mihin olen tietämättäni halunnut. Olen tehnyt tutkinnostani omanlaiseni: vetänyt viivoja pisteestä toiseen, vaikken sitä ihan heti ymmärtänytkään. Tässä ”yhdistä pisteet” -pelissä ongelmana mutta myös sen hienoutena on juuri se, ettei niitä voi yhdistää tulevaisuuteen. Ainoastaan jälkiviisaana voit huomata minkälaisen kuvion onkaan saanut aikaiseksi. Siihen asti pitää vaIn luottaa omaan vaistoon, joka toivottavasti sanoo, että on oikealla jäljellä. Fuksit, olkaa monipuolisia, pysykää tiedonjanoisina ja totuudennälkäisinä. Ainejärjestöjen ja JYYn väliset suhteet ovat nousemassa esiin edustajistovaalikampanjoinnin käynnistyessä. Kauppakorkeakoulun ja tietojärjestelmätieteen opiskelijoiden edustajistoryhmä Pörssi & Dumppi väittää blogissaan, että ”suoraan opiskelijoille ja järjestöille suunnattu aika sekä resurssit ylioppilaskunnan toiminnassa ovat laskeneet viime vuosina.” Toivoisimme väitteelle perusteita. Toisin kuin Pörssi & Dumppi väittää, opiskelijoiden ja järjestöjen palvelemiseen on vaalikaudella 2009–2011 käytetty aiempaa enemmän resursseja. Toivottavasti tulevaisuudessakin. Merkittävin järjestöjen hyväksi otettu edistysaskel on jäsenpalvelusihteerin palkkaaminen. JYYn toimistosihteerin tilalle palkattu jäsenpalvelusihteeri käyttää osan työajastaan vain ja ainoastaan järjestöjen palvelemiseen. Pörssi & Dumppi sekä oikeistoryhmät onnistuivat ajamaan vuoden 2010 budjettiin toimistosihteerin työajan puolittamisen, mutta vasemmistovihreä rintama torjui leikkauspolitiikan ja eläköityvän toimistosihteerin tilalle palkattiin kokopäiväinen jäsenpalvelusihteeri. Jäsenpalvelusihteerin palkkaaminen näkyy järjestökoulutusten ja vertaistuen lisääntymisenä, ja järjestösektoria pystytään nyt kehittämään palkatun asiantuntijatyövoiman avulla. Tällainen tuki järjestöille on suoraa rahallista tukea tärkeämpää, mutta rahallisen tuen kasvattamisestakin on toki syytä keskustella. Järjestöille suunnattu tuki on toistaiseksi pysynyt ennallaan, mutta vasemmistovihreät voimat ovat pyrkineet suuntaamaan tukea pienille ja köyhille ainejärjestöille, joiden toiminta on aktiivista. Nämä tarvitsevat tukea eniten. Yksi tärkeistä järjestöille suunnatuista tukimuodoista on toimintatila ja ylioppilaskunta tarjoaakin erilaisia tiloja järjestöjen käyttöön edullisesti tai maksutta. Ylioppilastalo Ilokivi peruskorjataan vuonna 201, minkä yhteydessä järjestöjen, valiokuntien ja muiden käyttöön tulisi saada nykyistä kabinettia ja ruokalan takaosaa monikäyttöisempiä ja viihtyisämpiä tiloja. Hallitus 2011 on luotsannut peruskorjauksen suunnittelua juuri tähän suuntaan ja työryhmätyö on ollut avointa kaikille JYYn jäsenille. Järjestöjen tukeminen on tärkeä osa ylioppilaskunnan toimintaa, mutta JYY tekee paljon muutakin. Edustajistossa päätetään vaikkapa koulutuspolitiikkaan, opintotukijärjestelmään, Kortepohjan ylioppilaskylään ja JYYn kehitysyhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä. Äänestäjällä on oikeus tietää äänestämänsä ryhmän kanta myös näihin kysymyksiin. Esimerkiksi oikeistolaisia tai vasemmistolaisia ryhmiä äänestävä tietää mitä äänestää. Sen sijaan ainejärjestöpohjaisia ryhmiä äänestävä antaa äänensä tietyn alan opiskelijoille, mutta ääni saattaa nostaa edustajistoon ehdokkaan, jonka poliittiset arvot ovat äänestäjälle täysi arvoitus. Jyväskylän yliopiston vihreä vasemmisto (Jyviva) Vihervassarit ovat järjestöjen ääni!
6 JÄLKIKIRJOITUS TUPAKOINTI on ruma tapa ja typerää. Tupakoitsijat roskaavat maan, savustavat ilman ja hajustavat atmosfäärin. Tupakkayhtiöt ovat eettisesti ihan hanurista. Tupakointi ei kuitenkaan ole laitonta, eikä tule loppumaan ihan heti, joten pitäisikö keskittyä haittojen lieventämiseen totaalikiellon sijaan? Pitäisikö pohtia, kuinka ilma kirkastuisi ja mieli siinä sivussa? Paras keino olisi olla polttamatta, mutta kenties voisi hieman amerikkalaistyylisesti vieritellä palloa miljardibisnestä tekeville, ylikansallisille tupakkajäteille. Voisiko heilläkin olla vastuuta teoistaan, peräti moraalista sellaista? LUULISI vaikkapa Philip Morrisin resursseilla olevan mahdollista kehittää maatuva ?ltteri. Tällöin joka paikkaa kauniisti koristavat pikkutamponit olisivat enää lähinnä esteettinen haitta. Entäs sitten luomutupakka? Sitä on olemassa, sen viljely ei ole kummoinen juttu, mutta sitä ei saa mistään. Ja jos saa, se maksaa maltaita. Eikö verotuksella voisi suosia luomuviljelyä? Eikö se olisi pienempi paha kuin suurteolliset lisäainemyrkkykääryleet? Lisäksi luomutupakan viljely avaisi mahdollisuuden kotimaisille kasvattajille, jolloin kuluttajien rahat jäisivät Suomeen. Ihmettelen, mikseivät tupakkajätit ole havahtuneet ekologisiin tuulahduksiin. Luulisi olevan heidänkin bisneksensä etu, että epämääräinen maine kiillottuisi. Tosin ilmassa saattaisi olla tuprahdus ironiaa, jos tupakka-askin kyljessä olisi syöpäpotilaan keuhkokuvan ja ”tupakointi tappaa” -tekstin vierellä ympäristömerkki. TUPAKOITSIJA on ajettu ahtaalle, hän on tietoinen tapansa hengenvaarallisuudesta, hän saa kestää paheksuvia katseita, vihapuheita tyhmyydestään. Baareissa hänet on ahdistettu perimmäiseen nurkkaan, lasikoppiin, töllisteltäväksi ja tuomittavaksi kuin eläintarhan peto. Eikö hänen taakkaansa voisi pikkuriikkisen keventää. Vai onko tupakoitsija maailma suurin syntinen. Se, jonka niskaan voi kaataa kaiken paskan. Se, jolla ei ole oikeutta sanoa mielipidettään yhtään mistään. TUPAKOITSIJA ei ole välttämättä paha. Hän saattaa käydä kirkossa tai olla käymättä. Hän saattaa hoitaa jätteidenlajittelunsa ja muun elonsa sen verran ekotehokkaasti, ettei hänen kokonaissaastutuksensa ole taatusti samalla tasolla kuin tupakoimattomalla, autoilevalla ja vaimoaan hakkaavalla verrokilla. Tupakoitsija on vain ihminen. Vai onko tupakoitsija maailma suurin syntinen? Se, jonka niskaan voi kaataa kaiken paskan. Se, jolla ei ole oikeutta sanoa mielipidettään yhtään mistään. ” Matti Tulla Kuuma peruna K irj oi tt aj ao n jyv äsky läläin en kulttu urik esk ust elij a. Matti Tulla Kiinalaisen ruuan valmistaminen on kinkkistä. Tsekkimuusikko ihmettelee elämää LUCIE NIEMELÄ on jo monelle jyväskyläläiselle tuttu nimi. Tsekkiläinen laulaja asui aiemmin Jyväskylässä ja vaikutti Jyväskylän musiikkipiireissä eri kokoonpanoissa. Nykyisin Helsingissä asuva Niemelä tulee esiintymään entiseen kotikaupunkiinsa itsenäisenä artistina. Lucie Niemelä tekee englanninkielistä popmusiikkia, jossa on vaikutteita jazzista, soulista ja klassisesta musiikista. Hän säveltää, sanoittaa ja sovittaa itse kappaleensa. Alun perin hän saapui Suomeen vuonna 2004 opiskelemaan suomen kieltä Jyväskylän yliopistoon. Valmistuttuaan Niemelä huomasi, että toimistotyö ei ole häntä varten. Hän alkoi luoda uutta musiikkia. Sen seurauksena ilmestyy esikoislevy Doses keväällä 2012. Miksi halusit opiskella suomen kieltä? Katsoin mäkihyppyä vuoden 2000 lopussa, ja lähetyksessä Janne Ahonen tuli kameran eteen ja sanoi: ”Hyvää huomenta.” Se kuulosti erilaiselta kuin mikään muu osaamani kieli, ja päätin saman tien, että haluan oppia suomea. Minkälaisia muistoja sinulle jäi Jyväskylän yliopistosta? Jyväskylän yliopistossa oli paljon monipuolista tekemistä opiskelussa ja vapaa-aikana. Jyväskylän yliopistossa oli kotoisaa. Muistan, että talvella tultiin luennoille haalareissa, ja jotkut tytöt neuloivat luennolla. Erityisesti jäi mieleen Fennicum, pyöräily 35 asteen pakkasessa ja Ilokivessä ruokailut kavereiden kanssa. Mitä Jyväskylä antoi sinulle? Kolme mahtavaa vuotta. Koska Jyväskylässä on konsa [Jyväskylän konservatorio], Jyväskylä on perinteisesti ollut hyvien muusikoiden pesä. Silloinen Jazz Bar, nykyinen Poppari, oli mahtava. Se oli meidän olohuoneemme, jollaista Helsingissä ei ole. Päivisin opiskelin luennoilla ja iltaisin kiirehdin Jazz Barin jameihin. Onko suomalaisessa ja tsekkiläisessä musiikissa yhtymäkohtia? Suomalainen musiikki on kekseliäämpää ja monimuotoisempaa. Arvostan suomalaisia muusikoita – täällä on niin paljon lahjakkaita ja luovia ihmisiä. Suomalainen sielu tuntuu olevan haikea. Kun jokin asia painaa mieltä, purraan hampaat yhteen ja pusketaan eteenpäin. Tsekkiläinen sielu on iloisempi. Mistä saat vaikutteita musiikkiisi? Onko sinulla idoleita? Musiikki virtaa minusta aina jotenkin itsestään. Varsinaisia idoleita olisivat varmaan Beatles, Queen ja David Bowie. Jotkut klassiset säveltäjät ovat myös aika mahtavia: Tsaikovski ja Rachmaninov. Kuvaile musiikkiasi omin sanoin. Se on rehellistä, maailmaa syleilevää, tunteikasta. Teen musaa, jotta voisin tehdä yhteenvedon itselleni omista tapahtumistani. Haluan myös ottaa yhteyttä ihmisiin, sillä musiikki on tapa kommunikoida. Olemme kaikki samassa veneessä: yhden ihmisen tuntemukset voivat olla monen ihmisen kokemuksia. Haluan ihmetellä elämää ja ihmissuhteita. Miten sävellyksesi syntyvät? Minulla ei toimi sellainen, että istuisin ja sanoisin itselleni, että nyt sävellän. Inspiroidun helposti kaikista tapahtumista ja ihmissuhteiden myllerryksestä. Useimmiten sanat ja sävel tulevat yhtä aikaa. Siitä tunnistan hyvän biisin. Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on? Haluan tehdä paljon keikkoja ja olla mahdollisimman paljon vaikuttamassa esimerkiksi kotiväkivaltaa vastaan. Siitä aiheesta olen kirjoittanut biisejäkin. Totta kai haluan tehdä myös toisen levyn. En aio palata toimistoon. Ranja Nurkkala Lucie Niemelä esiintyy Vakiopaineessa Älylän ehtoossa 7.10. sekä Höstfestissä Ilokivessä 19.11. Lucie Niemelä inspiroituu suomalaisesta luonnosta ja elämäntavasta. Hänen mukaansa luontoa ajatellaan Suomessa enemmän kuin Tsekissä.
Motissa muurin sisällä Hamas-johtaja Mohammad Totah joutui Palestiinan vuoden 2006 parlamenttivaalien seurauksena vankilaan kolmeksi ja puoleksi vuodeksi. Vapauduttuaan hänellä ja kolmella muulla Hamasjohtajalla oli kuukausi aikaa poistua Itä-Jerusalemista. He päättivät jäädä synnyinseudulleen taistelemaan ihmisoikeuksistaan. Teksti ja kuvat: Tuomas Mustikainen Bethelemistä Itä-Jerusalemiin töihin pyrkivät palestiinalaiset joutuvat jonottamaan tarkastuspisteellää useita tunteja. Jonottaminen alkaa yöllä viimeistään kolmen aikaan, ja Israelin sotilaat saattavat päästä toiselle puolelle vasta viittä tai kuutta tuntia myöhemmin.
”NORMAALISTI pyörin päivät pitkät tässä pihamaastossa, varsinkin kuumina kesäpäivinä. Silloin voi olla ihan mukavaakin, jos tapaan ihmisiä. Kaupungille en voi lähteä, sillä minut pidätettäisiin heti. Siksi monet mielenosoittajat käyvät täällä porttien sisäpuolella tukemassa meitä, jopa liberaalit juutalaiset. Mielenosoittajia saapuu Euroopasta, ihan kaikkialta. Silti kyllä täällä eristyksissä kökkiminen on turhauttavaa, olenhan asustellut Itä-Jerusalemin laitamilla Punaisen Ristin sisäpihalle rakennetussa teltassa jo heinäkuusta 2010 lähtien. Tulin tänne turvaan, sillä sain monen muun Hamas-johtajan tavoin karkotuksen maasta. KAIKKI alkoi oikeastaan jo vuonna 2006, kun puolueemme voitti vaaleissa Fatahin, ja pääsin Hamasin poliitikkona Itä-Jerusalemin parlamenttiin. Se ei kuitenkaan kelvannut Israelille ja länsivalloille. Jouduin vankilaan jo viisi kuukautta vaalien jälkeen, koska Hamasin jäsenenä olin epälojaali Israelia kohtaan. VANKILASSA vierähti kolme ja puoli vuotta. Sen jälkeen minulle annettiin kuukausi aikaa pakata tavarani ja lähteä maasta, omasta kodistani. Mene pois Israelista, he käskivät. Sanoivat vain, että kunhan lähdet, ei ole väliä minne. Enhän minä tiennyt, mitä kautta ja mihin olisin lähtenyt, ei täällä ole kansainvälisiä rajoja. Totta kai kieltäydyin lähtemästä, sillä niin minä, isäni kuin esi-isäni olemme syntyneet täällä. Sukuni on asunut Itä-Jerusalemissa jo satojen vuosien ajan. Siksi vetosin presidenttiimme Mahmud Abbasiin, ihmisoikeusjärjestöihin ja YK:hon. Mikään ei tietysti auttanut, mutta pelkäsin karkottamista niin paljon, että päätin kysyä Punaiselta Ristiltä suojapaikkaa. Jotain oli tehtävä. Eipä tämä suojapaikka tee autuaaksi. Se ei välttämättä pelasta, sillä järjestöllä ei poliittista koskemattomuutta. Israel ei halua tunkea tänne, sillä hallitus arvostaa Punaista Ristiä eikä halua ottaa riskiä kansainvälisen yhteisön silmissä. Silti sotilaat voisivat tulla tänne millä hetkellä hyvänsä. Moni ajatteli aluksi, että minut pidätetään, ja se on sitten siinä. Koska Itä-Jerusalem on miehitettyä Palestiinaa, pidättäminen olisi laitonta. Ajattelin, että on hyvin vaarallista, jos kansainvälinen yhteisö ei huomaisi tätä tapausta. Jo alussa tiesin, että tämä vie kauan. Aion olla täällä vielä vuoden tai kaksi, ehkä pidempäänkin. Taistelen loppuun asti, ja tarvittaessa pystytän teltan johonkin toiseen paikkaan. En lähde Itä-Jerusalemista ilman virkavallan apua ja jätä kotiani. Se ei ole vaihtoehto, ei todellakaan. Mutta rivit ovat harventuneet, ikävä kyllä. Enää meitä ei ole täällä Punaisella Ristillä kuin kolme, siis minun lisäkseni kaksi. He ovat ministeri Khaled Abu Arafah ja edustaja Ahmad Atoun. Mohammad Abu Teir pidätettiin, ja joku tiesi kertoa, että hän on jossain päin Ramallahia. Hän ei voi liikkua sieltä mihinkään, sillä hänen passinsa on pelkkää silppua. Sitä kohtaloa en halua itselleni. Olen ollut jo vuosia vankilassa ja nyt täällä. EI SE vankila-aika niin paha ollut, ihan yksi kokemus muiden joukossa. Itse asiassa ehdin nähdä monta eri vankilaa. Niissä huomasin, että sotilaat voivat halutessaan kontrolloida kaikkea. Se on pelottavaa. Esimerkiksi jos olet kipeä, saat odottaa lääkäriin pääsyä päivän, viikon, kuukauden tai vuoden. Mikä pahinta, sen lääkärin hoidon jälkeen saatat olla entistä huonommassa kunnossa. Miehityksen aikana vankilassa olo on kaikkein pahinta. Ruokaa ei juuri saa, sillä sotilaat tuovat sitä, jos heitä sattuu huvittamaan. Huoneissa ei ole vessaa eikä sinne pääse, vaikka kuinka haluaisi. Ei auta kuin koputtaa ovea, ja usein sekin on turhaa. ENNEN Hamasia opetin Al-Qudsin yliopistossa sähkötekniikkaa. Päätös lähteä mukaan puolueen toimintaan oli tietoinen. Fatah oli vielä todella ”En pelännyt vankilaa viime vuoden heinäkuussa, enkä pelkää nytkään”, sanoo Hamas-johtaja Mohammed Totah (vas.). Lisäksi Touko Aalto näyttäisi saaneen kuvansa julisteeseen (2. oik.), mikä ei sinänsä yllätä (toim. huom.) Monta kymmentä metriä pitkässä jonossa tunteet ovat usein pinnassa. Turhautuneet arabit alkavat usein ohitella toisiaan, ja rikotun häkin kautta jonon keskelle kipuaminen on yleistä.
M IKKO J AKONEN korruptoitunut, ja koska ihmiset alkoivat kyllästyä siihen, minun oli pakko liittyä Hamasiin. Jokaisen on tehtävä jotain, jotta tilanne muuttuisi. Nyt tilanne voi muuttua, sillä puolueet ovat sopineet yhteishallituksesta. Tosin en voi kieltää, etteikö minua pelota se, että Israel pidättää taas vaalien jälkeen parlamenttiin päässeitä. Tietenkin olen demokratian ja vaalien kannalla, mutta ensiksi palestiinalaisten on vahvistuttava. Tajuan nyt, että yhteishallituksen perustaminen on ainoa tie päästä Israelin miehityksen ikeestä. Meidät luokitellaan terroristeiksi, mutta kukaan ei halua nähdä, mitä Israel tekee Länsirannalla. Kansainvälisten lakien vastaisten siirtokuntien rakentaminen jatkuu, sillä Israelin liittolainen Yhdysvallat käyttää kerta toisensa jälkeen veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa. Ei tässä ole kyse pelkästään siitä, että vain Hamas olisi terroristijärjestö. Kyse on siitä, että niin kauan kuin palestiinalaiset pysyvät ihmisten silmissä terroristeina, niin kauan miehitystä voidaan jatkaa. Suurin ero Israelin ja Hamasin välillä on se, että Hamas ei tee operaatioita palestiinalaisalueiden ulkopuolella. EN VOI hyväksyä sitä, että Israelin armeija tappaa tuhansia Gazassa. Enkä halua ymmärtää sitä, että olemme heti terroristeja, jos puolustaudumme heitä vastaan. Palestiinalaisen veri ei ole minkään arvoista, israelilaisen kylläkin. Ja mikäli Israel ei anna meille vapautta ja oikeuksia rauhan avulla, meillä on oikeus kansainvälisen lain mukaan oikeus toimia sotatilassa. Tuntuu kyllä pahalta välillä, sillä perheeni kärsii valinnoistani. Ei minulla kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa. Mutta kaikki tuntuu erityisen pahalta silloin, kun lapseni tulee tänne ja kysyy, miksen kävele ulos portista. Sanon, että minut pidätetään, jos lähden. Lapsi alkaa itkeä ja huutaa, ettei isä rakasta häntä. Se saa joka kerta sydämen murtumaan. Vankilassa sentään tottuu ajatukseen, että ovi on lukossa eikä sieltä pääse pois. Ei ole helppoa elää erossa perheestä. En pelännyt vankilaa viime heinäkuussa enkä pelkää nytkään. Olemme istuneet vankilassa pitkiäkin aikoja ja varmasti tulemme istumaan jatkossakin. Tämä on se hinta, jonka vapaan Palestiinan saavuttaminen maksaa. Tiesimme jo alussa, mihin joudumme valitsemallamme tiellä. Haemme vapautta, itsenäisyyttä. Pelkästään oma lippu ei riitä meille. Olemme kärsineet jo 63 vuotta, joten olemme valmiita kärsimään vielä lisää. Jossain vaiheessa tämän tragedian pitää kuitenkin päättyä.” Tuomas Mustikainen Kirjoittaja on työskennellyt vapaana toimittajana Israelissa ja Länsirannan palestiinalaisalueilla. Turistien puute johtuu Hebronin maineesta. Kaupunki on Länsirannan ehkä epävakain paikka, jossa palestiinalaisväestö ja aggressiivinen juutalaissiirtolaisyhteiskunta ottavat usein yhteen. Kaikista palestiinalaisista non 98 prosenttia on islaminuskoisia. Kristittyjen vähemmistö keskittyy pääosin Länsirannan kaupunkeihin: Betlehemiin, Beit Jalaan ja Beit Sahouriin. Kukkojen kiekuminen on ainoa aika, joka erottuu Betlehemissä yöllä puoli kolmelta. Hiljentyneen kaupungin kaduilta alkaa vähän sen jälkeen kuulua elämän ääniä, kun isot ja pienet taksit alkavat viedä tuhansia miehiä tarkastuspisteelle. Länsirannan alueella asuu lähes 1,9 miljoonaa palestiinalaista. Heidän lisäkseen alueelle laittomasti rakennetuissa juutalaissiirtokunnissa asuu noin 240 000 juutalaista.
10 Reasons to love lingonberries IN ENGLISH FINLAND is full of them lingonberries. . From the yellow clustered cloudberry of Lapland to the plain old strawberry, you can ?nd almost any berry variation, especially in Autumn. Perhaps one of the most traditional berries is the lingonberry, more widely known as the cowberry since the name lingonberry is borrowed from Swedish. In Finnish, they’re called puolukka. Lingonberries can be found in shady patches of forest and are hardy shrubs, enduring temperatures of -40. The small, red fruit is often confused with cranberries or red currants. Lingonberries have quite an acidic taste and for this reason they are often cooked and sweetened before eating in the form of jams and syrups. Although Helinä Turunen says, “They're nommy just the way they are.” Finns being big fans of porridge also combine crushed lingonberries with semolina, making a traditional ’vispipuuro’ that's more a dessert than breakfast. Miika Kasnio says, “Vispipuuro is the only form I can eat them eat. I hate lingonberries.” They de?nitely are an acquired taste. “Puolukka looks scary... they look poisoning,” says Mark Swarts from The Netherlands. But lingonberries are also a common accompaniment to savoury dishes as with the traditional sautéed reindeer and mashed potato dish. In this dish the berries are often eaten raw with a bit of sugar. Lingonberries are popular throughout Europe and their uses range from sweetened candy to laxative solutions (although just about any berry will have this effect if one over-indulges). They’re also popular on the other side of the Atlantic across North America in a variety of sweeter forms. But perhaps they're best used in the Swedish Lillehammer liqueur and Eastern European lingonberry vodka. Looking for a source of vitamin C, B1, 2 & 3, and essential elements like potassium and calcium? Lingonberries have them all and even contain phytochemicals, which counteract urinarytract infections and even cancers. The seeds are also rich in omega-3 fatty acids, vital for metabolism. In folk medicine, the lingonberry has many uses from being a disinfectant to a breast cancer treatment. So no matter how you eat them, having lingonberries on the menu is a good idea. “When I get sick in winter I treat myself with lingonberries,” says Helinä Turunen. “The antioxidants and vitamins help when you eat a lot of them.” Just don't forget the laxative effect! Procuring lingonberries requires a trip to the freezer section of your local market or a hike into the forest for the more organic approach – go armed with raincoat and bucket. According to the freedom to roam or every man's rights laws in Finland, you may walk through any piece of land so long as you don’t disturb the owners or damage property. You also have the right to pick whatever wild berries you ?nd, although it’s best to check if there are any restrictions in place as there are in Lapland regarding cloudberries, which may not be collected and taken away. Individual towns and areas may also have their own restrictions in place so always check local information before picking anything – and be sure you know what you're picking! Further info can be found at www.lapland-travel-info.com. LINGONBERRIES are usually L Liin ng go on nb be errrry y P Piie e BATTER: 100 GR BUTTER 1 DL SUGAR 1 EGG 2,5 DL FLOUR 1 TSP BAKING POWDER FILLING: 3 DL LINGONBERRIES 2 DL SOUR CREAM 1,5 DL SUGAR 2 EGGS 1 TSP VANILLA SUGAR Recipe cooking and preparation method: Batter: Beat the butter and sugar until light. Add the egg. Mix together the ?our and baking powder and stir into the batter. Spread the batter on the bottom and edges of a greased pie tin. Place the lingonberries over the batter. Filling: Mix together the sour cream, sugar, eggs and vanilla sugar and pour over the lingonberries. Bake the pie at 200 degrees Celsius for approximately 30 minutes. Lingon-berries have quite an acidic taste and for this reason they are often cooked and sweetened before eating in the form of jams and syrups. Suzanne van Rooyen
11 So blend in , foreigner, blend in! Do your part in maintaining ourgreat society by dropping your coins into the high-tech collection boxes provided by RAY. Willie Lahti WILLIE’S LESSON found in shady clumps beneath pine trees but if venturing into a soggy forest isn’t for you, you can always raid a Finnish friend's freezer – Finns tend to stockpile frozen berries from generous grandparents for the winter. If you're not a porridge fan, an alternative lingonberry dish is the ‘puolukkapiirakka’, a traditional dessert pie. The recipe is simple if you buy ready made pastry, all you need are berries, sugar and potato ?our. The quantity of sugar depends on taste and how tart you prefer the berries. This ?lling is lactose free and vegan friendly but eggs and butter are optional additions. This pie tastes best when served with either ice cream or vanilla sauce. The lingonberry is part of Finnish tradition and, with the right amount of sugar, you might just love them. Suzanne van Rooyen ONE THING that you will have likely noticed about Finland is that there seem to be slot machines everywhere. They can be observed not only in casinos, but also in grocery stores, kiosks, restaurants, and bars. Playing these machines is a practically a mandatory part of being Finnish. If you truly wish to blend in with the native population, never go to the kioski for a pack of gum or a newspaper without at least playing a few rounds on one of these machines. Your change from the grocery store should always be deposited into these no-armed bandits, and if you are out for a night on the down, don’t forget to test your drunken luck with a Euro or two against marvelous contraptions. THE MACHINES come in several types: The basic mechanical hedelmäpeli (fruit game) into which you simply deposit money, push the buttons, and watch your money disappear. Then there are the video poker machines, which tend to offer a variety of different poker styles. Again, operation is simple kiss your coins goodbye, drop them in the slot, push the buttons of your choice, and walk away a few Euros poorer. More recently the trend in gaming is the video multi-game machine, which is as it sounds a console which offers a variety of games, usually keno, poker, and your traditional slot fruit machine-type games. You know the drill. Insert coins and never see them again. THE MONEY goes to RAYthe Raha-automaattiyhdistys (Finland's Slot Machine Association) which, through its marvelous gaming operations, supports Finnish health and welfare organizations. Some of the organizations which your losses will support include the Finnish Federation of the Visually Impaired, the Finnish Lifeboat Association, SETA (an organization promoting LGBT rights in Finland, as well as the work of the Finnish Red Cross, providing assistance to drug and alcohol overdose victims at music festivals. RAY also provides funding to No Fixed Abode, an NGO which operates day centers and night cafes for the homeless. RAY has a monopoly in Finland when it comes to slot machines, casinos, and table games (blackjack, craps, roulette all of which you will ?nd in your ?ner nightclubs). Due to this exclusive right, the amount of funding they generate for charity is quite impressive. In 2011 has distributed 268,200,000 Euros to promote health and social welfare in Finland. SO BLEND IN, foreigner, blend in! Do your part in maintaining ourgreat society by dropping your coins into the high-tech collection boxes provided by RAY. Although these games essentially increase the amount of tax you pay, it’s worth it! Every coin you lose may give a junkie the chance to safely test their personal limits at a rock and roll show, help maintain the nation’s lifeboat ?eet, or allow a lazy native Finn to avoid gainful employment and death by freezing for another few years. If you plan on staying here for a while and ?nd yourself down on your luck, you might even get your investment back one day. Willie Lahti The writer aims to be the most overeducated bartender in the city of Jyväskylä If you don’t play, nobody wins
Reijo Nyhverö: Tsingis Khan (Charlotta Ravintola 1989) 1980-LUVULLA monet suomalaisravintolat tehtailivat itselleen mainoslevyjä. Esimerkiksi englanninkielisen suomidiscon parhaat kappaleet löytyvät yökerhojen mainossingleiltä, mikä tekee niiden keräämisestä varsin haastavaa. Mainoskappaleiden laatu yltää kuitenkin myös toiseen ääripäähän. NURMIJÄRVEN Klaukkalassa sijaitseva Charlotta-ravintola markkinoi itseään 1980-luvun loppupuolella singlellä, jonka A-puolelta löytyy Tauski Peltosen Charlotta-niminen biisi. Tauskin esitys on aivan kelvollinen, joten huomio pitää kääntää B-puolelle. Sinne on taltioitu Suomen surkein laulaja 1989 -tittelillä kulkevan yo-merkonomi Reijo Nyhverön unohtumaton tulkinta Frederikin Tsingis Khan -hitistä. KAPPALE alkaa yleisön aplodeilla ja Reijo Nyhverön esittelyllä. Senjälkeen Suomen surkein laulaja pääsee vauhtiin. Sanat eivät osu lähimainkaan oikeisiin säveliin, ja esitys on kaiken kaikkiaan hyvin piinaava. Jos paatuneellakin huonojen levyjen keräilijällä tekee tiukkaa kuunnella kolme ja puoli minuuttia tätä kauheutta, voi vain arvailla levyn äänittäjän ja miksaajan tuskaa. VAIKKA Reijo Nyhverön tulkinta on aivan hirveä, levynkannen kuvaus ”Suomen surkein laulaja” on paljon luvattu, sillä karaokepaikoissa kuulee yhtä huonoja esityksiä lähes joka ilta. Toisaalta karaoke ei ollut nykyisessä suosiossaan vielä 1980-luvun lopussa, joten näin surkean laulannan kuuleminen julkisesti oli huomattavasti harvinaisempaa herkkua kuin nykyään. Ehkä lopullinen tuomio Nyhverön laulutaidoista pitäisi kysyä joltakulta pitkän linjan karaokevetäjältä. Charlotta-ravintola julkaisi 1980ja 1990-lukujen vaihteessa myös toisen mainossinglen, jossa on Keijo Hinaaja -nimisen laulajan tulkinta Rauli Badding Somerjoen Laivat-kappaleesta. ENEMPÄÄ julkaisuja ei tähän sarjaan kuulunut, mistä tuskin voi olla kovin pahoillaan, sillä huonojen laulajien käsittely ei tee oikeutta näille kappaleille. Edes Frederikin Tsingis Khan ei olisi ansainnut tällaista versiointia. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä 12 ARVIOT DIVARIN HELMI Huonompi kuin Frederik Klamydia Loputon luokkaretki Usvaputki ”No onko hauskaa meidän ansiosta vai meidän kustannuksella?” kysyy Klamydian Vesa Jokinen albumin avausraidalla Punk's not Dead. Valtavirtapunkkarit viihdyttävät vahingossakin. Loputon luokkaretki tarjoaa tuttuja huumoripläjäyksiä, mutta osoittaa yhtyeen myös kehittyneen. Albumin ensimmäinen levy koostuu uusista biiseistä. Toinen on livetaltiointi kesältä 2010. Läppälinjalta irtoaa paljon väsyneempiä vetoja, kuten Torso-orkesteri Raajattomat ja Paras perse (of the Universe). Parhaiten vitsit osuvat maaliinsa kappaleessa Idols-jämien hoitokoti. Suoraviivaiset sanoitukset toimivat riittävän hyvin, vaikka riimeillä kikkailu rajoittuukin loppusointuihin. Klamydian tyyli on pysynyt pitkälti ennallaan. Tutuista palikoista on kasattu pari yllättävän onnistunutta kappaletta. Raivolla jyräävä Pelasta tuo touhuun uutta potkua. Levyn päättävä Luonto kostaa on harvinaisen kypsä kipale rämäpäiltä. Kokonaisuutena Loputon luokkaretki etenee plussan puolella, vaikka matkaan mahtuu heikkojakin hetkiä. Pahimmat pientareet kuitenkin vältetään. Ei tällä vihamiehiä käännytetä, mutta vanhat fanit pysyvät tyytyväisinä. Arimo Kerkelä ”Reipasta menoa rutiinilla” Don DeLillo – Omegapiste Tammi Kehyskertomuksessa nimeämätön tyyppi katselee taidemuseossa vuorokauden kestoon hidastettua Alfred Hitchcockin Psykoa. Sietämätön installaatio 24 Hour Psycho saa henkilön pohtimaan muun muassa aikaa, havaitsemista ja kuolemaa. Psychon äärellä ollaan muutama kymmenen sivua romaanin alussa ja lopussa. Varsinaisessa tarinassa 37-vuotias elokuvaohjaaja Jim Finley haluaisi tehdä yhden oton dokumentin 73-vuotiaasta Richard Elsteristä, entisestä Yhdysvaltain puolustusministeriön neuvonantajasta. Finley on Elsterin vieraana autiomaassa, mutta elokuva ei ota syntyäkseen. Elsteriä ei elokuvan tekeminen nappaa. Don DeLillo on siirtynyt alkutuotantonsa laajoista ajankuvista tiiviiseen, käsitteellisempään ilmaisuun. Omegapisteen 124 sivua lupaavat enemmän kuin kertovat. Rikkaita ideoita sisältävä romaani tasapainoilee kiinnostavan ja kalskean rajalla, lipsahtaen turhan usein jälkimmäisen puolelle. DeLillon tapa karsia henkilöhahmojen luonne nollaan yhdistettynä vihjailevaan kerrontaan on tyylinä tylsähkö, vaikka romaanin teemoja onkin paikoin ihan mukava mutustella. Rauli Karjalainen ”Sujuva, yllätyksetön” A Pia Pesonen Urho Kekkonen Straße Teos Urho Kekkonen ei ole kirjan päähenkilö, kuten ehkä voisi kuvitella. Hän on 14 novellin kokoelmassa sidoshahmo, jonka kautta novellien päähenkilöt ja tarinat kietoutuvat toisiinsa. Joillekin Uki edustaa pelkoa, kiihkoa, kunnioitusta ja vihaa. Novelleissa Kekkonen jää kaukaiseksi, mikä on Pia Pesoselta oikea päätös. Presidentti toimii eräänlaisena peilinä, jonka kautta hahmot tarkastelevat itseään, arvojaan ja ympäröivää maailmaa. Kekkonen on heijastus siitä 60-70-lukujen ajasta, mutta tarinat ovat ajankohtaisia vielä tänä päivänä. Urho Kekkonen Straße on taitavasti kirjoitettu novellikokoelma, joka välillä ärsytti minua. Minua murteilla kirjoitetut tapahtumat eivät lämmitä, vaikka varmasti monelle muulle Pesosen valinta käyttää murteita on nappivalinta. Novellit ovat epätasalaatuisia ja osa niistä on outoja. Pesonen onnistuu erittäin taitavasti sitomaan yhteen sattumanvaraiset juonet ja ihmisten tarinat. Ihailen, kuinka tuoreella tavalla Pesonen pystyy kirjoittamaan niinkin suurista teemoista kuin sisäisestä tyhjyydestä, anteeksiannosta ja ylpeydestä – olematta korni tai kliseinen. Kyösti Hagert ”Lämmin novellikokoelma sisäisestä tyhjyydestä” A KAMPUS KINO Ti 11.10. klo 19 Ole luonani aina / Never Let Me Go (Iso-Britannia/ Yhdysvallat 2010) Ole luonani aina kertoo erottamattomista ystävyksistä Kathysta, Tommysta ja Ruthista, jotka viettävät lapsuutensa idyllisessä englantilaisessa Hailshamin sisäoppilaitoksessa. Tuona aikana kolmikko saa selville, että heitä odottaa karmea tulevaisuus. Koulun turvasta lähdettyään ystävykset kulkevat vääjäämättömästi kohti epämiellyttävää kohtaloaan. Tuon matkan aikana he joutuvat kohtaamaan lisäksi rakkauden, mustasukkaisuuden ja petoksen tunteita, jotka uhkaavat rikkoa heidän pitkän ystävyytensä. Elokuvan unenomainen tarina perustuu Kazuo Ishiguron samannimiseen kiitettyyn menestysromaaniin. Elokuvan vahvoja päärooleja tulkitsevat Carey Mulligan, Keira Knightley ja Andrew Gar?eld. Ti 18.10. klo 19 Salla – Selling The Silence (Suomi 2010) Markku Tuurnan ohjaama Salla – Selling The Silence on liikuttava, mutta samalla hauska elokuva yrittämisestä, toiveista ja mahdollisuuksista Lapin erämailla. Sallassa yritetään estää kunnan syöksyminen yhä pahempaan työttömyyteen. Sallan ja sen naapurikunnan Pelkosenniemen kunnanisät yrittävät luoda uutta todellisuutta Kuusamon Rukan menestystarina mielissään. Ongelmana on kuitenkin, miten sovittaa yhteen matkailu ja sallalainen uraani. Joulupukista, eikä ohi kulkevasta junaradasta ole apua. Pelkosenniemelle kaavoitetaan Pohjolan Las Vegasia: 50 000 makuupaikan lomakeidasta. Tuurna herättelee aiheellisesti pohdintaa, onko luonnontilaisille alueille rakentaminen turismin edessä välttämätöntä.
Uusi maailma Huoneteatterissa Circus Uuden Maailman Globally Wanted -esityksen ensi-ilta on Huoneteatterissa maanantaina 3. lokakuuta klo 19. Globally Wanted on rakkautta, parisuhdeväkivaltaa, yksinäisyyttä sekä henkistä ja fyysistä rampuutta. Teemoja käsitellään parkourin, akrobatian, tanssin, sanattoman teatteri-ilmaisun ja visuaalisen kerronnan keinoin. Globally Wanted -esityksen ohjaaja Seija Hakkarainen kertoo Circus Uuden Maailman tekevän nyt ensimmäistä kertaa yhteistyötä parkouraajien kanssa. Mukana menossa on jyväskyläläisen Concept of dash -parkourtiimin jäseniä. ”He olivat halukkaita lähtemään mukaan. Mukana on kaksi parkouraajaa: Hattu ja Hämähäkki”, Hakkarainen kertoo. Akrobatiavälineinä on kiinalainen tolppa, trapetsi, staattinen rengas, ja köysi. Lisäksi on pariakrobatiaa. Teoksen musiikin on säveltänyt Pekka Huttunen. Esitykset: Maanantaina 3.10. klo 19 Keskiviikkona 5.10. klo 19 Torstaina 6.10. klo 19 Perjantaina 7.10. klo 19 Lauantaina 8.10. klo 19 Sunnuntaina 9.10. klo 15 Ikäsuositus esityksiin on 10 vuotta. ll MENOT Opiskelijahinta 2,50 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,80 e, muut 5,40 e, 10 kappaleen ruokaliput: opiskelijoille 24,00 e, jatko-opiskelijoille 48,00 e, muille 54,00 e. LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 MA 3.10. Kasviscurry Kalaleike Jauhelihapihvi, kermapippurikastike TI 4.10. Juustoinen linssikeitto Kalkkunapihvi Riistakäristys KE 5.10. Sienirisotto Silakkapihvit, kermaviilikastike Karjalanpaisti TO 6.10. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto,pannari Broilerpyörykät PE 7.10. Kikhernepihvit Tonnikalakastike, spaghetti Nakkipannu MA 10.10. Kasvislasagne Lihakeitto Broilerjuustokebakot TI 11.10. Tomaattikeitto Uunimakkara Kiinalainen lihapata KE 12.10. Täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset Lohikeitto Kebabkiusaus TO 13.10. Kasvisjuustokeitto Merellinen lasagne Tomaatti-basilika broilerleike PE 14.10. Kasvispyttipannu Kirjolohimurekepihvit Kaalilaatikko Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Buenos Airolas Älylän ehtoossa Älylän ehtoossa esiintyvä Buenos Airolas nimittää itseään kahden naisen humppaorkesteriksi. Erinomainen duo esittää liikuttavan kauniisti niin 1950-luvun iskelmää, 1970-luvun vasuriviisuja kuin omia sävellyksiään. (Vysotskia esittäisivät myös, jos kuuntelisivat uskollisinta faniaan, päätoimittaja Liskiä). Duo esiintyy Vakiopaineessa perjantaina 7. lokakuuta kello 22.15 alkaen. Vakiopaineessa Airolan tyttöjä ennen esiintyy tsekkiläissyntyinen laulaja-lauluntekijä Lucie Niemelä (katso haastattelu tämän lehden sivulta 6). Ylä-Ruthissa Turja esittää "kirvesmiehen käsin veistettyä kitaramusiikkia", Eva&Manu "kuulaan koskettavia matkalauluja" ja Bluet "fuusiopoppia". Kahden ravintolan kapakkafestivaalilla kerätään varoja Yläkaupungin yö -tapahtuman järjestämiseen ensi keväänä, jolloin tapahtuma täyttää 20 vuotta. Ohjelma: Lucie Niemelä (Vakiopaine 21.15) Buenos Airolas (Vakiopaine 22.15) Turja (Ylä-Ruth 21.00) Eva&Manu (Ylä-Ruth 22.00) Bluet (Ylä-Ruth 23.00) Festivaalipassi 5 euroa.
”MAUNO VOUTILAINEN, 52 vuotta ja Hankasalmelta. Hankasalmi on tylsä paikka, viikon jälkeen on jo päästävä pois. Meitä on ollut minä ja kuus siskoa. Muuramen systeri tuo välillä koiran minulle hoitoon. Kesällä koira oli minulla pari viikkoa. Alban rannassa nuohottiin pari tuntia, mutta kelloja ja koruja ei valitettavasti löytynyt. Leikkilapio löytyi. Itte oon naista vailla. Pari kertaa oon avoliitossa ollu ja seurustellu. Pitää tarkemmalla silmällä katella, jos löytyis joku tolkun ihminen. Juoppoja ja tupakoijia ne tahtoo kaikki olla. Eihän sitä koskaan tiedä mistä se nainen löytyy, vaikka Kävelykadulla kannattaa mennä kattelemaan. Senssi-ilmoitukset ovat minulle hupia, ei ole paljon puhelin soinut. Jotkut naiset laittaa mulle numeronsa ja soitan, mutta ovat olleet liian vanhoja. Nettitreffeistä en ole innostunut. OON KÄYNY peruskoulun Hankasalmella, tai oikeastaan se jäi aikoinaan kesken, mutta suoritin sen loppuun 1984 kansalaisopistolla. Olen meidän luokalta ainut, jolla on oma patsas. Se on sen Hankasalmen poltetun koulun muistopatsas. Opettajat laittoivat minut koulukotiin, vaikka mitään en ollut tehnyt, en varastanut, enkä polttanut. Opettajilta tuli kotiin ilmoituksia, että Mauno häiriköi, ja isä antoi selkään. Se nousi se katkeruus pintaan kun olin humalassa ja poltin koulun. Kauppaopisto jäi yhteen syksyyn, kun tuli lähtö Sukevalle lusimaan. Varkaissa kävin nuorempana. Nyt on liian hyvä sosiaaliturva, kun ei muista enää käydä. Olen ollut vankilassa maksamattomien sakkojen takia kymmenisen kertaa ja varsinaisia kertalaisuuksia on ollut myös kymmenen. Viimeisen kerran olin sakkojen takia vankilassa vuonna 2008. Pakoilin poliisia vuoden, kunnes menin Kävelykadulle, ja tuttu poliisi kysyi, että eikös sulla ole jotain hakuja päällä. Työnhakukursseja olen käynyt parikymmentä, mutta enää eivät ota, pitäkööt kurssinsa. Nyt käyn elämänkoulua. Enpä ole juurikaan ollut töissä. 23 vuotta sitten olin muutaman kuukauden Saarioisten teurastamolla. Jouduin pois, kun kuulivat, että olin linnassa ollut. Ensimmäistäkään lihapalasta en ollut ehtinyt varastaa. Olihan niitä haaveammatteja, että olisi saanut autolla ajella. Mutta ei ole edes korttia. Pyysin työkkäriltä rahaa autokouluun, mutta eivät antaneet. En ole käynyt enää työkkärissä, ei ole sinne mitään asiaa. Kunhan eivät laittele tarjouksia yhdeksän euron työpäivistä, olen tyytyväinen. Raha kiinnostais ja menisin töihin, mutta en millään yhdeksällä eurolla päivässä. Mutta kuka enää palkkaa ketään tämän ikäistä. Monet käyttävät hyväksi harjoittelijoita ja työkokeilijoita. Koko ajan ottavat uusia ilman edestä. MINUSTA TULI Jyväskylän virallinen työtön ihan luonnostaan. Työttömiä on paljon Jyväskylässäkin, mutta suurin osa ei esiinny julkisuudessa. Minä oon sitten jonkun verran ollut. Tänäänkin taas Keskisuomalaisessa minun kommentti ja senssipalstalla pari ilmoitusta. Paheksujia on, mutta he eivät tunne minua. Minäkin paheksun heitä. Näistä lähtökohdista on ihme, että olen näinkin hyvin pärjännyt. Joku kusipää oli Kävelykadulla ja huusi 'Jyväskylän suurin pummi!' Se huvitti suunnattomasti. ”En ole kreikkalainen sentään”, huusin takaisin. Työttömiltä on tullut kiitostakin. Mutta kyllä ihmiset minut tunnistavat ja kiertävät kaukaa. MIELIPIDEKIRJOITUKSIA aloin kirjoittaa tosissani vuonna 1991. Olin silloin lusimassa. Se oli siellä harrastus. Aloin kirjottaa Itä-Savoon, Hesariin ja Iltalehteen. Niin aloin kylähullun mainetta hankkimaan, vaikka johan se oli Hankasalmelta saatu. Keskisuomalaiseen minulla on erityissuhde. Minulla on 10 600 kommenttia ja 2 000 keskustelunavausta Keskarin nettisivuilla kahdessa vuodessa. Kaupunkilehdessä on melkein joka numerossa ollut minulta kirjoitus. Kirjoittaminen on osa tätä tiedostamista. Pitää seurata asioita, mitä tavallinen ihminen pystyy. Yritän tuoda esille sitä näkemystä. Olen säästänyt kaikki julkaistut kirjoitukset ja senssi-ilmoitukset. Ne on minulla kellarissa. En ole hyvin pärjännyt, mutta kumminkin. Seuraan asioita ja liikun. Eilen oli niin krapula, että kävin vain kävelyllä, mutta tänään menen nostamaan painoja. Joskus hiihdän keskellä yötä otsalamppu päässä, kun ei päivällä ehdi. Merkkaan kalenteriin kaikki tapahtumat, joissa on tarjoilua. Joskus niitä on aamusta iltaan, ei jää aikaa muuhun. Mutta kirjastolla menee joskus montakin tuntia aikaa koneella. Kun minulla oli netti kotona, olin kahdeksan tuntia yhtä soittoa Keskarin nettivuilla käymättä edes vessassa. Se meni jo yli. Iltalehden sivuilta katson, onko mitään kamalaa tapahtunut, koneita tippunut ja muuta. Luen lehdet joka päivä, luukusta tulee Hesari ja Keskisuomalainen. Onhan niissä tuista maksamista, mutta laskut tulevat eri kuukausina. Monia asioita ei lehdessäkään tiedetä, ja toimittajat ovat keskiluokkaisia. Ruokapankki nousee joskus aiheeksi kuriositeettina. JYVÄSKYLÄSSÄ olen asunut vuodesta 1986, neljä ekaa vuotta hullun akan kanssa Kangaslammella. Nykyään olen tyytyväinen kun on joku asunto. Teltta olisi tässä ilmastossa hankala. Työllisyystilanne on Jyväskylässä haastava, mutta kyllä meillä pyritään asioita tekemään. Kaupunginjohtaja on hyvä. Työkkäriin olen tyytymätön, se palvelee yhtä hyvin kuin köysi hirtettävää. Oon tähän kaupunkiin tottunut. Kävin viime vuonna Oulun Rotuaarilla, eikä kukaan tuntenut. Ajattelin vaan, että pääsispä takas Kävelykadulle." Emmi Tuomisto Kävelykadun mielipideautomaatti Jyväskylän virallinen työtön Mauno Voutilainen päivystää Kävelykadulla ja kirjoittaa havainnoistaan lehtien palstoilla. Siinä sivussa voi pitää silmällä sitäkin, sattuisiko hyvää naista kohdalle. 15. SIVUN KASVOT
Jylkkär i ilmestyy vuonna 2011 kaikkiaan 15 kertaa. Numeroista yksi on Jyväskylän seudulle jaeltava kaupunkinumero, jonka painos on noin 52 000 kappaletta ja kolme 7000 kappaleen painoksen abinumeroita. Jylkkärin normaalipainos on 6000 kappaletta. Ilmestymisaikataulu: NUMERO DEADLINE ILMESTYY 12 ke 12.10. ma 24.10. 13 (abi) ke 26.10. ma 7.11. 14 ke 9.11. ma 21.11. 15 ke 23.11. ma 5.12. Mainoksia myyvät Opiskelijamediat / Heli Uusi-Uitto p. 044 5000 460, heli.uusi-uitto@opiskelijamediat.fi sekä Pirunnyrkki Oy p. 02 2331 222. Varaa tilasi!