Katso, mihin pyöräsi parkkeeraat Munamankelit tukkivat pelastusteitä. Uutiset 2 Vaihtoehtoiset kuppilat katoavat. Sivu 16 Sama meno joka baarissa Risto Isomäki ei pelkää suuriakaan ongelmia. Sivu 23 Ilmastonmuutoksen oraakkeli 11/2008 1. LOKAKUUTA – 19. LOKAKUUTA 49. VUOSIKERTA KAUPUNKINUMERO KESKIAUKEAMA
1.10.08 UUTISET Korkeakouluissakin voi äänestää Lokakuun kunnallisvaaleissa on mahdollisuus äänestää ennakkoon myös Jyväskylän korkeakoulujen kampusalueilla. Seminaarinmäellä voi äänestää yliopiston kirjastossa ja ammattikorkeakoulussa Rajakadun pääkampuksella. Ennakkoäänestyspisteet ovat auki molemmissa paikoissa samaan aikaan: 15.10.–17.10. kello 9–18, 18.–19.10. kello 11–16 ja 20.–21.10. kello 9–18. Ennakkoon voi äänensä antaa myös ”etänä”. Jos siis opiskelija on kirjoilla muualla, ennakkoäänestyksessä hän voi äänestää kotikuntansa ehdokasta Jyväskylästä käsin. Varsinaisena vaalipäivänä 26. lokakuuta kaupungissa voivat äänestää vain jyväskyläläiset. 2 Seminaarinmäelle tarvittaisiin ainakin 25 pyörätelinettä lisää. YLIOPISTON ALUEELLA polkupyöriä jätetään kielloista huolimatta parkkiin liian lähelle rakennusten sisäänkäyntejä. Näin pyörät tukkivat muun muassa pelatusteitä. Vuosi sitten Mattilanniemessä sattui tilanne, ettei hälytetty ambulanssi päässyt paikalle, koska polkupyörät seisoivat tiellä. Ambulanssi jouduttiin jättämään kauemmaksi, ja potilaan luokse lähdettiin paarien kanssa jalan. PYÖRIEN SIJOITTELU holtittomasti on yliopiston turvallisuuspäällikön Olli-Pekka Laakson mukaan monisyinen ongelma. Pelastusajoneuvojen lisäksi päivittäinen huoltoliikenne kärsii tukituista teistä, ja esimerkiksi näkövammaisten kulkeminen alueella on vaikeaa. Ratkaisu ongelmaan olisi pyörätelineiden l i s ä ä m i n e n . Viime vuonna Seminaarinmäellä tehtiin kiinteistöhuoltoyrityksen kanssa kierros, jossa selvitettiin pyörätelineiden tarve. Siellä ongelmallisin paikka on liikunnan rakennuksen edusta. Pelkästään Seminaarimäelle telineitä tulisi hankkia 25 kappaletta. Laakson mukaan niitä ollaan hankkimassa, kunhan yliopisto ja sen tilojen suurin omistaja Senaatti-kiinteistöt pääsevät sopimukseen siitä, kuka maksaa kustannukset. Toisaalta esimerkiksi Mattilanniemessä telinepula ei ole ainoa ongelma, vaan myös pyöräparkin laiska käyttö. Pyörää ei jakseta viedä parkkiin, vaan se jätetään mahdollisimman lähelle rakennuksen ulko-ovea. Vasta rakennuksen edustan ollessa täynnä pyöriä myös parkkialue täyttyy. SYYSKUISENA PERJANTAINA Mattilanniemen MaAja MaD-rakennusten välinen käytävä on poikkeuksellisen väljä. Pyöriä seisoo kohtalaisen siisteissä riveissä käytävän reunoilla, lukuunottamatta sekalaisesti parkeerattujen pyörien rypästä D-rakennuksen ulkoovien edessä. Kulkupelien keskeltä kohoavassa pylväässä lukee: ”Pyörät telineisiin!” Varsinainen pyöräparkki seisoo sivummalla lähes tyhjillään. Olli-Pekka Laakson mukaan Mattilanniemen telineet riittävät tällaisen perjantaipäivän pyörämäärään. ”Keskellä viikkoa, pyöräkauden ollessa vilkkaimmillaan pyöriä on tuplamäärä tähän verrattuna.” Joskus pyöriä on niin paljon, ettei MaA-rakennuksen ulko-ovien edessä sijaitsevalle inva-paikalle pääse autolla. Laakson mukaan kriittisin paikka on juuri tämä Mattilanniemen kulkukäytävä. Siihen ambulanssinkin matka viime vuonna pysähtyi. MYÖS NÄKÖVAMMAISEN henkilön kulkeminen samalla reitillä hyvin vaikeaa. Sen tietää kokemuksesta Mattilanniemessä sovellussuunnittelijana työskentelevä Timo Matsinen. ”Välillä tuntuu, ettei pyöräilijöillä ole mitään tolkkua siitä, mihin pyörät pysäköidään. Ne jätetään melkein mihin tahansa muualle paitsi niille tarkoitetuille paikoille”, hän harmittelee. Ongelmallinen paikka on myös Ilokiven edusta, jossa pyöriä on kalleellaan rinteessä sikin sokin. Ilokiven edustasta vastaa JYY, joka hankkisi mielellään kiinteitä pyörätelineitä, mutta kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäisen mukaan rakennusvalvonta tulee vastaan. ”Alvar Aallon talona meillä ei ole lupaa sellaisiin. Maan tasaaminen siltä kohdin on taas mahdotonta, koska silloin rinteen yläpäästä valuvat vedet jäisivät siihen.” Sara Malmberg Timo Matsisen työmatka MaD-rakennukselle kulkee päivittäin villin pyöräviidakon lävitse. ”Joskus on aikomo ”PAINEITA ON KOKO ajan saada lisää telineitä keskustaan, nykyinen määrä ei riitä”, toteaa Jyväskylän kaupungin katuja puisto-osaston rakennuttajainsinööri Timo Vuoriainen. Kaupunki painii saman ongelman kanssa kuin yliopisto, mutta pelastusreitit on Vuoriaisen mukaan kuitenkin saatu pidettyä vapaina. ”Ihmiset ovat pikkuhiljaa tottuneet viemään pyörät niille tarkoitetuille paikoille.” Keskustaa Pyörät jätetään minne sattuu Välillä tuntuu, ettei pyöräilijöillä ole mitään tolkkua siitä, mihin pyörät pysäköidään. Ne jätetään melkein mihin tahansa muualle paitsi niille tarkoitetuille paikoille.” Timo Matsinen ”
TUOREET JA ehkä vähän pidempiaikaisetkin jyväskyläläiset ovat saattaneet miettiä, mikä sävelmä kaupungin ylle kajahtaa Harjun iltasoitossa kesäaikaan kahdeksalta. Mikä kappale on, Jyväskylän Seudun Matkailun palvelusihteeri Kristiina Jääskeläinen? ”Aulis Raitalan Laulu synnyinseudulle, jonka soittaa trumpetilla kapellimestari Torsten Lindfors.” Milloin Harjun iltasoitto alkoi? ”Vuonna 1976 silloisen matkailupäällikön Risto Reivin aloitteesta. Se on soinut siitä alkaen lukuun ottamatta parin kuukauden taukoa kesällä 2000, kun Vesilinna oli remontissa. Alunperin tämä on vähän niin kuin Naantalista kopioitu, siellä oli ehtookellot tai jotkin vastaavat.” Minä kuukausina Harjulla soi? ”Toukokuun alusta syyskuun loppuun. Joskus se on ollut elokuun loppuun, mutta asukkaiden palautteesta se on siirretty syyskuun loppuun. Joulun aikaan, ensimmäisestä adventista loppiaiseen kuullaan Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa. Myös sen soittaa trumpetilla Torsten Lindfors. Se kuullaan aina kello 18, kun kesän soitto on kello 20.” Kuka huolehtii, että iltasoitto tulee ajallaan? "Vuodesta 2000 alkaen siinä on ollut automatiikka, mutta siihen saakka kappale käytiin laittamassa päälle magnetofonilla. Silloin sen teki vesitornissa toimivan ravintolan henkilökunta, mutta joskus sitä varten on pitänyt palkata ihan erikseen joku, kun elokuussa ravintola sulkeutui jo kello 18." Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.? Mikä kappale Harjun illassa soi? Sanna Rautiainen , 23, sosiaalityö: ”Toisaalta jonkin verran niitä on, mutta ei voi sanoa, että yksi olisi ylitse muiden. Paikat ovat hyvin samantyyppisiä.” Sanna Kultalahti , 23, sosiaalityö: ”Periaatteessa hirveästi ei ole valinnanvaraa. Kolme suurinta yökerhoa ovat hyvin samanlaisia. Monipuolisuutta kaipaisi.” Rasmus Hujanen , 21, etnologia: ”Joo. Vähän riippuu, millä meiningillä menee, meneekö yökerhoon vai Vakiopaineeseen tai johonkin.” Yliopiston väelle uudet sähköpostiosoitteet Jyväskylän yliopiston sähköpostiosoitteet uudistuvat. Niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin osoitteet muuttuvat muotoon etunimi.x.sukunimi@jyu.?. Tähän saakka osoite on ollut nimien ensimmäisistä kirjaimista koostuva käyttäjätunnus. Osoitteisiin tulee etuja sukunimen väliin ”tarkennin” siltä varalta, että osoitteistoon tulee toinen samanniminen. Tarkentimena käytetään ensisijaisesti toisen etunimen alkukirjainta. Jyväskylän yliopiston opiskelijat ja työntekijät saavat muutosta koskevan viestin sähköpostiinsa syyskuun aikana. Mukana on ohje, jota noudattaen osoite tulisi vahvistaa joulukuun alkuun mennessä. Joulukuussa tietohallintokeskus kartoittaa sähköpostijärjestelmässä olevat kaimat. Mikäli toista samannimistä ei löydy, henkilö voi käyttää etunimi.sukunimi-muotoista osoitetta ilman välissä olevaa tarkenninta. Jos myöhemmin yliopistoon tulee kuitenkin kaima, etunimi.sukunimi-osoite rikkoutuu ja käyttöön tulee tarkentimella varustettu osoite. Vanhanmallisiin käyttäjätunnusosoitteisiin lähetetty posti tulee toki perille myös jatkossa. Lisätietoa löytyy nettiosoitteesta www.jyu.?/erillis/thk/ohjeet/ sahkoposti/uudistus08. Löydätkö helposti sopivan baarin Jyväskylästä? 3 Turkin presidentti luennoi yliopistolla Turkin presidentti Abbdullah Gül saapuu puhumaan torstaina 9. lokakuuta järjestettävälle Martti Ahtisaari -luennolle Jyväskylän yliopistoon. Tämän vuoden luento on sarjassaan yhdeksäs, ja se järjestetään yliopiston päärakennuksen C1-juhlasalissa kello 17–19. Presidentti Gül vierailee Jyväskylässä myös Alvar Aalto -museossa ja tutustuu yliopiston toimintaan. Aiemmin Martti Ahtisaari -luennoilla ovat puhuneet muiden muassa tasavallan presidentti Tarja Halonen, Ruotsin silloinen pääministeri Göran Persson sekä valtioneuvos, Suomen ex-pääministeri ja silloinen YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Harri Holkeri. oinen homma löytää tie ja päästä alueesta lävitse.” Telineiden lisääminen kävelykadulle ei ole helppoa, koska niiden sijoittelu täytyy harkita tarkkaan. ”Kävelykatu on ensisijaisesti kävelijöille tarkoitettu, vaikka pyöräilykin on siinä sallittua – kävelijöiden ehdoilla,” Vuoriainen muistuttaa. Siksi myös pyöräparkit täytyisi sijoittaa niin, etteivät ne olisi jalankulkijoiden tiellä. ”Rönsyilevät telineet eivät saisi viedä tilaa ja rajoittaa kävelijöiden vapaata liikkumista.” Pyörien kasautumista kävelykadulle on pyritty purkamaan tarjoamalla pyöräparkkeja hieman kauempaa. Yliopistokadulle sijoitetut uudet telineet ovatkin osoittautuneet suosituiksi, ja lisää on tulossa: muun muassa asema-aukiolle raivataan autojen parkkipaikoilta tilaa yli kahdelle sadalle pyöräpaikalle. Tulevaisuudessa telineitä saadaan myös Väinönkadulle ja Asemakadulle, kun kävelykatu pitenee. Vuoriainen toivoo, että kiinteistötkin reagoisivat ongelmaan. ”Kun laajennetaan kiinteistöä, ei pitäisi unohtaa telinepaikkojen suunnittelua. Myös pyörillä asioidaan liikkeissä.” Pyöräpysäköintiä Vuoriainen pitää kuitenkin erittäin positiivisena ongelmana Jyväskylässä, koska se kertoo pyöräilyn suosiosta. Sara Malmberg ankin kaivataan telineitä R IKU S UONIO
JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.?, nettisivut www.jylkkari.? Päätoimittaja Marja Honkonen 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.? Toimittaja Iiro-Pekka Airola 010 423 4510, toimittaja@jyy.? Siviilipalvelusmies Riku Suonio (kannen kuva) 010 423 4511, sivari@jyy.? Painos 52 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356–7362. Henry Laasanen NÄKÖKULMIA Kampukselta löydetty useita humanisteja Viimeisimpien tietojen mukaan Jyväskylän yliopiston päärakennuksesta on löytynyt useita humanisteja. Silminnäkijöiden mukaan humanistit ovat sekavassa tilassa, mutta ilmeisesti kukaan ei ole hengenvaarassa. Paikalle ehtineiden viranomaisten ensi tietojen mukaan kyseessä on joukko taidekasvatuksen ja etnologian opiskelijoita, jotka ovat olleet kirjoilla yliopistossa vuodesta 1978. Humanisteista ei ole vaaraa muille, mutta ihmisiä pyydetään säilyttämään varmuuden vuoksi turvaväli. Poliisin mukaan on mahdollista, että ikiopiskelija voi äkillisen kontaktin sattuessa laueta pitkäänkin monologiin postmarxilaisen hegemoniakäsitteen vaikutuksista Lozzin hinnoitteluun. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info KIERTOSÄHKÖPOSTIT (viestit). Facebook korvasi nämä, mutta kai sinäkin haluat saada onnea lähettämällä kirjaimilla naputellun nallen viidellekymmenelle kaverillesi. Haluathan?! FIFTARIHENKI (meininki). Tukka tortuksi ja amerikanrauta alle. BB-OPISKELIJAT (ilmiö). Yliopistossa? Kyllä. Fiksuja? Ei. 4 K auhajoesta ei voi kirjoittaa. Kun 22-vuotias nuori mies – melkeinpä poika – lopettaa oman ja kymmenen muun ihmisen elämän, siitä on vaikea sanoa mitään järkevää. T ätä kirjoittaessani tapahtuneesta on kulunut vain päivän verran. Siksi te, lukijat, olette minua ainakin viikon verran viisaampia. Saanen kuitenkin arvata: on puhuttu siitä, saako aseen Suomessa liian helposti ja olisiko poliisi voinut toimia toisin aseenkantolupaa harkitessaan. Onko käsiase liian helppo saada? Pitäisikö ampumaharrastajat laittaa tarkempaan syyniin? Entä onko nuorisopsykiatriaa varten annettu tarpeeksi rahaa? Mättääkö jokin avohoidossa? Onko koulujärjestelmämme sellainen, ettei väliinputoajia tunnisteta? Kenen olisi pitänyt huomata jotain? Pitäisikö syyttää vanhempia, puuttuvia kavereita, kuraattoria, koulua, kuntaa vai valtiota? Ja entäs nämä ”juutuubit”, keskustelupalstat, internet ja chattikulttuuri? Kauhuelokuvat, väkivaltapelit ja rankka, vihamielinen musiikki? V ai miten on liian individualistisen kulttuurimme laita? Olemmeko me menettäneet yhteisöllisyytemme, pitäisikö työpäiviä lyhentää, kuinka saataisiin perheet taas yhteen? Kasvaako ihminen modernissa kulttuurissa väistämättä vinoon, pitäisikö ruotia enemmän vai ruotia vähemmän, onko kaikki tämä terapointi aivan liiallista, riittäsikö jos vain halaisi kaikkia, ruikutetaanko turhasta vai padotaanko tunteet? Mitä sanovat papit, missit, poliitikot, kaupantädit, tavikset, kulttuuripersoonat, psykiatrit ja BB-julkkikset? Onko tämä keskustelu mennyt liian pitkälle, kuka ratsastaa tragedialla kunnanvaltuustoon, mokasiko media taas? M iten tälläistä voi tapahtua? Olisi mukava ajatella, että te viikon viisaampina osaisitte vastata. Pelkään kuitenkin, ettei niin ole. Siksi Kauhajoesta ei saa olla kirjoittamatta. pääkirjoitus 1. lokakuuta 2008 Siitä, mistä ei voi puhua, on puhuttava ENNEN VANHAAN herrasmiehet suojelivat avuttomia neitoja. Kun roistot ja pedot uhkasivat, herrasmies säntäsi apuun ja pelasti naisen. Jos neidon edessä oli lätäkkö, herrasmies riisui palttoonsa ja asetti sen lätäkön päälle. Siten mies kykeni ansaitsemaan kaikkien kunnioituksen. Enää herrasmiehiä ei juuri ole, koska herrasmiehisyyttä pidetään seksistisenä käytäntönä. Pelastamalla naisen mies asettuu naisen yläpuolelle ja tuottaa naiselle vastavuoroisen odotuksen palkita mies jollakin muulla palveluksella. Herrasmiehisyyden katoaminen onkin eräs tasa-arvosta maksettava hinta. Nykyään meillä on vain uusherrasmiehiä, jotka eivät auta naisia suoraan, vaan feminismiä tukemalla. Feministisen ideologian puolustaminen ei alista naisia, koska silloin mies ei pyri asettumaan naisten yläpuolelle. KEITÄ UUSHERRASMIEHET oikein ovat? Intomielisimmän ydinjoukon muodostavat profeministimiehet, nykyajan johnwaynet, joille naisten etu on aina tärkein – tarvittaessa vaikka miesten edusta tinkimällä. Vaikutusvaltaisimman uusherrasmiesten ryhmän muodostavat (vasemmistolaiset) miespoliitikot, jotka suorastaan huutavat kilpaa, kuka jätkistä on kovin feministi. Tasa-arvoministeri Stefan Wallin (rkp) määritteli itsensä jopa radikaalifeministiksi. Miespoliitikolle feministiksi julistautuminen on tärkeä askel poliittisen pääoman hankkimiseksi ja kannatuksen maksimoimiseksi. Uusherrasmiehen käsite selittää sen, miksi miehiä on poliittisina päättäjinä naisia enemmän. Tietenkin siksi, että naiset äänestävät niitä ehdokkaita, jotka ajavat naisten etua. Ja kukapa ajaisi naisten etua ärhäkämmin kuin uusherrasmies? Kun naiset ja vallassa olevat uusherrasmiehet puolustavat naisia, kaikki politiikassa puolustavat naisia. Miehiä ei puolusta kukaan. MIKÄ OLISI uusherrasmiehen naispuolinen vastine? Olisiko se kenties ”uusrouvasnainen”, joka puhuisi vahvasti miesten puolesta ja vaatisi miesten ongelmien sisällyttämistä tasa-arvopolitiikkaan. Valitettavasti uusrouvasnainen on mielikuvitushenkilö, vähän niin kuin Batman. Kuka naispoliitikoista olisi valmis ryhtymään uusrouvasnaiseksi ja puolustamaan miehiä? Sillä saisi ainakin minun ääneni. Uusherrasmiehet Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Mitä sanovat papit, missit, poliitikot, kaupantädit, tavikset, kulttuuripersonaat, psykiatrit ja BB-julkkikset?” ”
Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.?. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. 5 Jyväskylä ja opiskelijat tarvitsevat toisiaan ”TULETKO MEIDÄN kuntaan? Yhdestäkin aktiivisesta nuoresta olisi paljon hyötyä!” innostuu pienen kunnan työntekijä. Jyväskylään ei sen sijaan tarvitse houkutella opiskelijoita, meitä on täällä jopa 30 000, ja meistä on monta mielipidettä. Täällä me taas olemme, ajamme pyörillä jalkakäytävällä, juomme liikaa ja ahnehdimme lisää opintorahaa, vaikka 1970-luvulla laina sai riittää. Totta puhuen Jyväskylä hyötyy valtavasti opiskelijoista. Verrataan nyt esimerkiksi lähes samankokoista Poria, josta sikäläinen baarimikko sanoi opiskelijaväen puuttuvan lähes kokonaan. Jyväskylän katukuva on elävä juuri dynaamisten opiskelijoiden ansiosta. Iso joukkomme käyttää palveluita, ja lisää alueen kansantuloa. Opiskelijat ovat terävintä nuorisoa, jonka varaan yhteiskuntaa rakennetaan. JOPA OPISKELUALAT vaikuttavat suoraan kaupunkiin. Erään toisen yliopiston kehittämispäällikkö surkuttelee yhteiskuntatieteellisen puuttumista oppilaitoksestaan. Insinöörien ja lääkäreiden aika ja innostus eivät riitä politiikkaan, ja kaupungista puuttuu yhteiskuntaa kehittävä keskustelu. Jyväskylässä opiskelijat ovat jopa niin aktiivisia, että neljän puolueen nuorisojärjestöissä puheenjohtaja opiskelee yliopistossamme valtiooppia. Jyväskylä ei ole pystynyt suurempien kaupunkien tavoin käyttämään täysin hyväksi opiskelijapotentiaaliaan. Opiskelijat voisivat parhaimmillaan muodostaa kaupunkiin innovaatiotaskun. Hyvässä kierteessä tutkimusja kehitystoiminta saisi aikaan yrityksiä, jotka vuorostaan kehittäisivät aluetta. Tätä edesauttaisi, jos nuoria otettaisiin kaupungin ja sen yritysten harjoittelijoiksi ja samalla opinnäytetöitä tekemään. Opiskelijat saisivat ammatillista kokemusta ja työnantaja voisi tutustua mahdollisiin uusiin työntekijöihin, saada tuoretta osaamista ja hyvää julkisuuskuvaa opiskelijoiden parissa. YLIOPISTON ja ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet lokakuun kuntavaaleihin yhteisiä teesejä, jotka kannattaa muistaa. Vaadimme paikallisia harjoitteluja lopputyöpaikkoja. Elinympäristön osalta tarvitaan paremmat pyöräilymahdollisuudet ja lisää pyöräparkkeja. Kaikkien opiskelijoiden pitäisi päästä matkustamaan puoleen hintaan paikallisliikenteessä. Keskustan luonnontilassa olevat alueet pitäisi säilyttää sellaisenaan, ilman rakentamista. Nuorisokulttuuriin tarvitaan lisää tiloja ja ilmoitustauluja. Myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden surkeaa terveydenhoitotilannetta pitäisi parantaa. Kuntavaaliehdokkaisiin törmätessä kannattaa muistaa edelliset teesit. Kaupunginvaltuustossa nuoria on vain murto-osa oikeaan määrään nähden. Kukaan ei nosta kissan häntää pöydälle, ellei kissa itse. Opiskelija, äänestä toista opiskelijaa! Tiina Juujärvi K i rj oi tt aj a on JY Yn edu s taj is ton puh ee nj o ht aja . Teimme lukuvuoden 2006–2007 aikana laajan taustatietoja, asenteita, motivaatiota ja ruotsin kielen taitoja kartoittavan lomakekyselyn. Kysely tehtiin Akademisk svenska -kurssin alussa yliopiston opiskelijoille. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa opiskelijat saivat täyttää kyselylomakkeen, joka sisälsi perustietoja kartoittavia kysymyksiä sekä asenneja motivaatioväittämiä. Tutkimuksen toisessa vaiheessa opiskelijat saivat kurssin ensimmäisellä viikolla kirjoittaa lyhyen 150 sanan kirjoitelman oppitunnilla otsikolla ”Universitetslivets ljusa och mörka sidor.” Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 776 opiskelijaa tasaisesti kaikista tiedekunnista, ja heistä 666 osallistui myös tutkimuksen toiseen vaiheeseen. Vuonna 2004 voimaan tulleen kielilain tarkoitus oli vahvistaa ruotsin kielen asemaa, mutta sen sijaan peruskoulun ja lukion ruotsin kielen opetuksen tuntimäärä on vuodesta 1994 vähentynyt, enimmillään jopa 174 tuntia. Vuodesta 2005 ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on ollut vapaaehtoista ja viime vuosien aikana työelämän kielitaitotarpeista tehdyt tutkimukset osoittavat, että ruotsin kielellä on kuitenkin vahva asema työelämässä. Keskiverto-opiskelija Jyväskylän yliopistossa, joka lukuvuonna 2006–2007 osallistui kurssille Akademisk svenska, on nainen (67 prosenttia), 24-vuotias, opiskellut ruotsin kieltä 6–8 vuotta peruskoulussa ja lukiossa sekä kirjoittanut ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa. Hänen ruotsin kielen arvosanansa lukion päästötodistuksessa on 8 ja ylioppilaskirjoituksissa magna. Vapaa-aikanaan hän seuraa ruotsinkielistä mediaa hyvin harvoin. Ruotsin kieltä hän käyttää kyllä lomaillessaan, mutta puhuu kieltä hyvin harvoin. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa halusimme selvittää opiskelijoiden omia käsityksiä ruotsin kielen taidostaan, heidän asenteitaan ruotsin kieltä kohtaan sekä ruotsin kielen opiskelumotivaatiota. Asenneja motivaatioväittämiin opiskelijat saivat vastata Likert-asteikon mukaan (täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä). Kyselylomakkeen väittämistä valitsimme kahdeksan tähän artikkeliin. Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että 69 prosenttia opiskelisi ruotsin kieltä, vaikka se olisi vapaaehtoista, ja vain 16 prosenttia jättäisi ruotsin opiskelun kokonaan pois. Tutkintoon kuuluvan ruotsin kurssin opiskelumotivaatiosta materiaalimme taas kertoo, että ainoastaan 32 prosenttia osallistuisi tutkintoon kuuluvalle Akademisk svenska -kurssille, jos he saisivat valita. Melkein puolet, 47 prosenttia, jättäisi sen käymättä. Opiskelijoista 60 prosenttia ilmoitti opiskelevansa ruotsia mielellään, kun taas 21 prosenttia ei tee sitä mielellään. Naisilla on suhteessa korkeampi opiskelumotivaatio kuin miehillä, ja tiedekunnista liikuntaja terveystieteiden, kasvatustieteiden ja taloustieteiden tiedekuntien opiskelijat erottuvat joukosta paremman opiskelumotivaation vuoksi. Heikoin motivaatio näyttäisi olevan matemaattis-luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoilla. Pitävätkö opiskelijat ruotsin kielen opiskelua sitten tärkeänä? Tutkimukseemme osallistuneista opiskelijoista 57 prosenttia on sitä mieltä, että ruotsin opiskelu on tärkeää tulevan ammatin kannalta, ja 63 prosenttia ilmoittaa haluavansa opiskella ruotsia, koska työnantajat edellyttävät ruotsin kielen osaamista. Opiskelijat vaikuttavat olevan tietoisia kielitaidon tarpeellisuudesta, mutta eivät kuitenkaan haluaisi osallistua tutkintoon kuuluvalle ruotsin kurssille. Silti 70 prosenttia heistä uskoo Akademisk svenska -kurssista olevan hyötyä työelämässä. Positiivisesti ruotsin kielen osaamiseen työelämässä suhtautuivat liikuntaja terveystieteiden sekä taloustieteiden tiedekuntien opiskelijat. Valtaosalle ruotsin opiskelu ei ole ylitsepääsemättömän kammottavaa. Opiskelijoista 20 prosenttia ilmoitti ruotsin kielen ahdistavan heitä, kun taas 68 prosenttia ilmoitti, että ruotsin kieli ei ahdista heitä. Positiivista on, että näin suuri osuus vastanneista ilmoitti, että ruotsin kieli ei ahdista heitä. Toisaalta voidaan ajatella, että joka viides ruotsin kurssille osallistuva kokee ruotsin kielen ahdistavaksi. Puolet kyselyymme vastanneista opiskelijoista pitää ruotsin kielen puhumista mukavana ja neljäsosa ilmoitti pitävänsä ruotsin kielen puhumista epämukavana. Tutkimukseemme osallistuneista 776 opiskelijasta 666 kirjoitti myös lyhyen kirjoitelman. Keräsimme kirjoitelmat sen vuoksi, että saisimme tietää, millainen kielitaito opiskelijoilla todella on, kun he aloittavat Akademisk svenska -kurssin. Kirjoitelmien arviointia varten valitsimme satunnaisesti 70 kirjoitelmaa kustakin tiedekunnasta. Arviointi tapahtui kolmen kokeneen ja toisistaan riippumattomien eri oppilaitosten arvioitsijoiden voimin eurooppalaisen viitekehyksen avulla. Suunnittelemme tutkimuksen jatkamista ja uutta lomakekyselyä lukuvuodelle 2009–2010. Camilla Jauhojärvi-Koskelo Åsa Palviainen Jauhojärvi-Koskelo on Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen ruotsin kielen lehtori. Palviainen työskentelee kielten laitoksen yliassistenttina. Artikkeli kokonaisuudessaan ja projektin kuvaus osoitteessa: www.jyu.?/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/ruotsi/s e/forskning/sve2ju Valtaosa opiskelisi ruotsia, vaikkei olisi pakko TÄHTI VIERAILEVA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee Jyväskylän Ylioppilaslehteen TOIMITTAJAA toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.1.2009 alkaen Toimittajan tehtäviin kuuluvat kaikki toimituksen työt: juttujen ideointi ja kirjoittaminen, valokuvaus, kuvankäsittely sekä lehden taitto, josta toimittaja on erityisessä vastuussa. Ohjelmina ovat QuarkXpress ja Photoshop, joiden käytöstä hakijalla tulisi olla kokemusta. Hakijalta toivotaan hyvää yliopistoyhteisön ja ylioppilaskunnan tuntemusta. Työ edellyttää joustavuutta ja sopeutumista vaihteleviin työaikoihin. Laskennallinen työaika on 35 tuntia viikossa ja toimi on sopimuspalkkainen (1605 euroa/kk + mahdolliset kokemusja koulutuslisät). Sopimuksessa on neljän kuukauden koeaika. Lehti lomautetaan kesällä kahden kuukauden ajaksi. Vapaamuotoisten hakemusten tulee olla perillä ylioppilastalon keskustoimistossa 10.10. kello 14.30 mennessä. Liitä hakemukseesi työtodistukset sekä juttuja taittonäytteitä. Postiosoite: JYY, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä. Kuoreen merkintä "Ylioppilaslehden toimittaja". Hakemuksia ei palauteta. Haastattelut pidetään viikoilla 42 ja 43. Lisätiedot: päätoimittaja Marja Honkonen, p. 010 423 4509, paatoimittaja@jyy.fi, toimittaja Iiro-Pekka Airola, p. 010 423 4510, toimittaja@jyy.fi tai pääsihteeri Minna Hautamäki, p. 010 423 4501.
KAATUNEIDEN MUISTOSÄÄTIÖN opiskelustipendit rintamamiesperheiden lapsille ovat haettavissa 1.10.-30.11.2008 välisenä aikana. Tarkemmat ehdot ja hakemuslomake osoitteessa www.kolumbus.?/kaatuneiden.muistosaatio. JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilasunnan kehitysyhteistyövaliokunta etsii kahta Jyväskylän yliopiston opiskelijaa matkaamaan Intiaan. Alkuvuodesta 2009 tehtävien matkojen tarkoitus on käydä seuraamassa JYYn vuosien 2002–2009 ekokylähankkeen edistymistä ja valmistella vuonna 2010 käynnistettävää, toista kehitysyhteistyöprojektia. Hakijan tulee olla JYYn jäsen. Valitun kulut korvataan pääosin, mutta joitakin kuluja voi jäädä vielä maksettavaksi. Molempien matkojen hakuaika päättyy lauantaina 6. lokakuuta. Vapaamuotoiset englanninkieliset hakemukset tulee palauttaa tuolloin kello 15 mennessä osoitteeseen kv-sihteeri@jyy.?. Haastattelut pidetään 14. lokakuuta. 6. lokakuuta tulee kv-sihteerille palauttaa niin ikään myös Kehitysyhteistyöviikon 2009 projektivastaavan hakemukset. Vastaavan tehtävänä on koordinoida viikkoa järjestävän ryhmän työskentelyä. Työstä maksetaan pieni palkkio. Vastaava valitaan 15. lokakuuta valiokunnan kokouksessa Ilokivessä. Kokous alkaa kello 16.15 ja hakijoiden tulee olla paikalla ilman erillistä kutsua. Kehitysyhteistyöviikko järjestetään keväällä viikolla 12, ja sen suunnittelutyö alkaa jo marraskuussa 2008. Haussa vastaava ja kaksi matkalaista YLIOPPILASKUNTA sai pitkään yliopistolle puuhatusta tenttiakvaariosta erävoiton, kun akvaariolle löytyi viimein paikka kirjaston kolmannesta kerroksesta. Todennäköisesti ensi lukuvuonna käyttöön otettavaa akvaariota ryhtyy kokeilemaan ensimmäisenä humanistinen tiedekunta. Hallituksen korkeakoulupoliittinen vastaava, kristillisten opiskelijoiden Tuure Puurunen kiittelee yliopiston hallinnon tenttiakvaarioinnostusta, joka viime kädessä ratkaisi sen, että akvaario viimein saadaan. Tenttiakvaario on kameralla valvottu tila, jossa voi suorittaa tenttinsä tietokoneella. Tentaattorit ovat tehneet kutakin tenttia varten valmiiksi kysymyksiä, joista kone arpoo kullekin opiskelijalle yhden. Tenttiakvaario on käytössä muiden muassa Oulun ja Helsingin yliopistoissa. Jyväskylään sitä ehdottivat viimeksi keväällä Kokoomusopiskelijat edustajistoaloitteellaan. Tenttiakvaariosta saatiin erävoitto
7 VR:n kurssilla halutaan karistaa pätkätyön varjo. JUNIEN OVIEN avautuminen on tiukassa – jos haluat kyytiin virka-asussa. VR hakee lisää väkeä näyttävällä rekrytointikampanjalla, ja halua koulutusraiteille tuntuu olevan. Viime keväänä kaukoliikenteen konduktööreiksi haki 770 ihmistä, kun paikkoja oli 17. Sisäänpääsyprosentti painui siis 2,2:een. Vertailun vuoksi: Jyväskylän yliopiston tiukin seula oli tänä vuonna reilut neljä prosenttia. Sillä valittiin opiskelemaan lastentarhanopettajaksi, luokanopettajaksi ja journalistiikkaan. ”OLI SE AIKA tiukkaa”, tunnustaa konnarikoululainen, helsinkiläinen Jarkko Karlsson, 20. Ensin hakijat haastateltiin tarkasti, minkä jälkeen tehtiin psykologiset testit. Valintaprosessiin kuului myös muun muassa ryhmässä tehty ”palikkatesti” sekä englannin kielikoe. ”Eihän sitä ollut ajatellut, että VR voisi olla työnantaja”, aiemmin matkailualalla opiskellut ja työskennellyt oululainen Anna Timonen, 26, sanoo. Mahdollisuus urasta rautateillä kirkastui Timoselle, kun konduktööriksi päätynyt kaveri kehui kokemuksiaan. Karlsson on ollut töissä kassalla. Hän sai kipinän konnarihakemukselleen Next Step -koulutusmessuilta. ”Kaverit sanoivat, että sikahyvä ammatti, sinä sovit sinne.” ÄKKISELTÄÄN tuntuisi, että matkalippujen perään huuteleva sinipukuinen hahmo ei olisi työpaikoista se kiehtovin, mutta ainakin Karlsson ja Timonen tuntuvat puhkuvan intoa. ”Siinä on aika paljon muuta ja yllättävääkin”, Timonen tietää. ”Konduktööri vastaa koko junapötköstä ja asiakkaiden turvallisuudesta”, Karlsson komppaa. Eikä se työasukaan niin kauhealta tunnu. ”Voittaahan se bussikuskin univormun!” Karlsson sanoo. ”Itse otin lakinkin.” UPOUUDET työasut pääsevät tositoimiin koulutuksen puolivälissä, kun teoriajakson jälkeen heillä alkaa kahdeksan viikon käytännön perehdytys junissa. Valmiita konduktöörejä T i m o s e s t a , Karlssonista ja vajaasta paristak y m m e n e s t ä kurssitoverista tulee itsenäisyyspäivän tienoilla. Silloin pitäisi odottaa vakituinen pesti VR:llä. ”Monet ovat kyllästyneet pätkätöihin. He sanovat, että nyt voi perustaa perheen tai ottaa asuntolainaa”, kurssin johtaja, henkilöstökouluttaja Leila Manninen kertoo kuulemaansa. Hänen mukaansa iso osa koulutettavista onkin alan vaihtajia. Heillä on työtaustaa muun muassa vartijoina, ravintola-alalla, sairaanhoitajina, taksija rekkakuskeina. Ikähaarukka on laaja. ”Yhdellä kurssilla nuorin oli syntynyt vuonna 1988 ja vanhin 1958.” Täsmäkoulutus konduktöörin tehtäviin alkoi VR:llä vuonna 1998. Sen jälkeen rautateille on koulutettu useita satoja konnareita. ”Sanoisin että talosta on lähtenyt pois ehkä vain 12”, Manninen arvelee. Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.? Tiukka seula konnarikouluun R ISTO R AUTANEN Monet ovat kyllästyneet pätkätöihin. He sanovat, että voivat nyt perustaa perheen tai ottaa asuntolainaa.” Leila Manninen, kurssin johtaja ” Liikuntavaliokunnassa tehdään tärkeitä päätöksiä rennolla otteella. PELKO POIS, liikuntavaliokunnan kokouspöydän ympärillä ei mittailla hauiksia tai vertailla urheilutuloksia. Aktiivisiksi liikkujiksi valiokuntalaiset silti tunnustautuvat. ”Liikunnanopiskelijat ovat meillä vähemmistössä, tälle porukalle liikunta on ennemminkin tärkeä harrastus”, kertoo liikuntavaliokunnan puheenjohtaja Tiina Ahola. Kolmatta vuotta englantia opiskeleva Ahola päätyi liikuntavaliokuntaan reilu vuosi sitten, kun tuli valituksi vuoden 2007 Poltetta puntissa -päivän projektisihteeriksi. Valiokunnassa Ahola heiluttaa nuijaa rennolla otteella. Kaikilla on sananvalta kokouksessa, kaikenlaiset ideat ovat tervetulleita ja valiokuntalaiset tietävät valiokunnan budjetin ja toimintamahdollisuudet. LIIKUNTAVALIOKUNNAN kokouksessa puhutaan painavaa asiaa ylioppilaskunnan liikuntastrategiasta ja suunnitellaan tulevia tapahtumia. Jos tahtoo päästä perille JYYn saloista, mutta tekee sen mieluiten järjestämällä pulkkariehan laskiaiseksi, tässä on oikea foorumi. Vaikutusvaltaakin on tarjolla: valiokunta antaa suositukset liikunta-avustusta hakevista järjestöistä JYYn hallitukselle. LIIKUNTAVALIOKUNTA kokeilee mielellään uusia lajeja ja esittelee niitä opiskelijoille. Uuden harrastuksen löytämiseen tilaisuus on jälleen kulman takana: vuosittainen Poltetta puntissa liikuntapäivä 8. lokakuuta tuo Hippokselle joukoittain jyväskyläläisiä urheiluseuroja, joiden esittelypisteillä saa kokeilla esimerkiksi pehmomiekkailua. ”Parasta valiokunnassa on mukava porukka ja onnistumisen tunne, kun opiskelijat antavat palautetta hyvin toteutuneesta tapahtumasta”, Ahola listaa. Ja ne Ilokiven terveelliset sämpylät. Piia-Maria Vidgren Poltetta puntissa -tapahtuma Jyväskylän Hipposhallissa 8. lokakuuta kello 10–16. Lisätiedot www.jyy.?/pp Muutakin kuin pelkkä pulkkailuporukka VALIOJOUKOT Jarkko Karlssonia ja Anna Timosta naurattaa VR:n koulutuskeskuksen edessä Helsingin Pasilassa. Pian heidät voi bongata univormu päällä junassa.
”Tänne olisi pitänyt myydä lippuja”, todettiin syksyn ensimmäisen edarin tauolla. JYVÄSKYLÄN yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston syksyn ensimmäinen kokous osoittautui mielenkiintoisemmaksi kuin esityslista antoi ymmärtää ryhmien jouduttua tukkanuottasille henkilövalinnasta. Hallitus toi torstaina 18. syyskuuta pidettyyn kokoukseen yksimielisen ehdotuksen valita puheenjohtajansa, demariopiskelijoiden Olli-Pekka Koljosen JYYn ehdokkaaksi Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen. Kiista ehdokkaasta alkoi, kun niin Grönionin kuin Demariopiskelijoiden ryhmästä ehdotettiin yllättäen asian jättämistä pöydälle, jotta äänestykseen saataisiin vastaehdokas. Sellaista ryhmillä ei tässä vaiheessa vielä ollut. Pöytäämiskeskustelun aikana Grönionin onnistui ensin kaivaa esiin oman ehdokkaansa nimi, sitten tämän ansioluettelo ja muutamaa hetkeä myöhemmin hälyttää paikalle kokoukseen itse ehdokas, Grönionin riveissä aiemmin vaikuttanut Mika Nurmikolu. Asian käsittely siirrettiin kokouksen viimeiseksi ja edustajisto päätyi ehdokkaiden haastattelun jälkeen ensin äänestämään asian pöytäämisestä ja lopulta itse valinnasta. Koljonen nappasi kisan lopulta äänin 23–16. Kaksi edaattoria äänesti tyhjää. Grönionin Paloma Hannonen pahoitteli, että vastaehdokkaan nimeämisestä tuli tarkoitettua suurempi draama. ”Heräsimme asiaan myöhään ja siinä teimme tietysti virheen. On mielestäni silti demokraattisempaa, että yleensä on joku vastaehdokas”, Hannonen pohti kokoustauolla. VALINTANSA varmistanut Koljonen puolestaan kertoi pettyneensä siihen, miten asian käsittely meni. ”Ei tämä kyllä nyt aivan avointa toimintaa ole. On valitettavaa, että yksi ryhmä ei pelaa samoilla säännöillä kuin muut.” Valintashowsta huolimatta Koljonen uskoo, että hänellä on takanaan niin JYYn hallituksen kuin oman edariryhmänsä luottamus. Myös Hannonen vakuuttaa, ettei Grönionin tarkoitus ole ”todellakaan” kaataa hallitusta. Koljosen valinnasta SYLin hallitukseen päätetään SYLin liittokokouksessa marraskuussa. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Ehdokasvalinnasta kehkeytyi näytös
Elektroniset julkaisut ovat kätevästi kaikkien saatavilla. Myös sähköisten gradujen kysyntä on suuri. ELEKTRONISET verkkojulkaisut tukevat opiskelijoiden arkea ja tutkijoiden kansainvälistä yhteistyötä. Verkosta vapaasti ladattavat tieteelliset julkaisut auttavat uusimman tutkimustiedon leviämistä ja nopeuttavat valmistumista. Silti niiden julkaiseminen on vasta alussa. Jyväskylän yliopisto julkaisee verkossa ainakin kolmea vapaasti saatavaa tieteellistä julkaisua. Taloustieteiden tiedekunnan EJBO käsittelee johtamisen tutkimusta ja toista vuosikertaa ilmestyvä EJFBS perheyrittäjyyttä. Human Technology -lehteä julkaisee Informaatioteknologian tiedekunta. ”Elektroniset verkkojulkaisut ovat olleet eurooppalainen ilmiö. Monia tieteellisiä julkaisuja julkaistaan verkossa, mutta usein niiden pohjalla on perinteinen painettu media ja niiden lukeminen on maksullista”, kertoo Jyväskylän yliopiston perheyrittäjyyden professori, EJFBS:n päätoimittaja Juha Kansikas. SÄHKÖISTEN open access -artikkeleiden saatavuus helpottaa opiskelijan ja tutkijan arkea – ne kun ovat vapaasti ladattavissa missä tahansa maailmassa. ”Opiskelijan tai tutkijan ei tarvitse maksaa päästäkseen julkaisun tiedon lähteelle lainatessaan artikkeleita eri yhteyksissä. Viittaaminen avoimeen tietosisältöön on vaivatonta”, toteaa Kansikas. ”Tämä auttaa uusimman tutkimustiedon jakamista mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman laajalle.” Tieteelliset artikkelit tarkastutetaan vähintään kahdella asiantuntijalla. Onlineja open access -toimintatapa tehostaa prosessia ja on joustavampi artikkeleiden määrän suhteen. Tämä taas voi nopeuttaa esimerkiksi tieteellisistä artikkeleista koostuvan väitöskirjan valmistumista. ”Avoimet sähköiset julkaisut edustavat tieteessä modernia verkostoitunutta ajatusmaailmaa ja helpottavat yliopistojen yhteistyötä”, sanoo Kansikas. TOISIN KUIN perinteisiä tieteellisiä julkaisuja, ei avointa verkkojulkaisua toimiteta bisnesmielessä. ”Sähköiseen julkaisuun sisältyy yhteiskuntavastuuta, jaammehan tietoa kaikkialle, herätämme avointa keskustelua ja yhteistä läpinäkyvää arviointia”, Kansikas painottaa. ”Vastaanotto on ollut hyvä, mutta kaikkia sen mahdollisuuksia ei ole vielä ymmärretty. Uutta lehteä täytyy markkinoida.” EJFBS on englanninkielinen ja sisällöltään kansainvälinen. Kansikas arvioi, että julkaisu aktivoi myös suomalaisia tutkijoita osallistumaan kansainväliseen keskusteluun. OMAN LAJINSA verkkojulkaisuina muodostavat opinnäytetyöt. Niiden julkaisusta verkossa päättää opiskelija itse. ”Toivottavasti moni antaa työnsä julkaistavaksi, sillä niiden kysyntä on suuri. Jos gradua ei löydy verkosta, joutuu opiskelija etsimään niitä eri laitoksilta, mikä on usein työlästä”, arvioi Jyväskylän yliopiston kirjaston kirjastoamanuenssi Irene Ylönen. Paula Virmasalo Jyväskylän yliopiston opinnäytteitä ja väitöskirjoja on julkaistu sähköisinä vuodesta 1997 lähtien. Linkit niihin löytyvät JYDOKista tai JYX-julkaisuarkistosta. Lukemista varten tarvitaan Adobe Readerohjelma. Sähköisiä väitöskirjoja voi hakea myös Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuportaalista. Verkkojulkaisut ovat tekijänoikeuden alaista aineistoa. Teokset ovat vapaasti luettavissa ja tulostettavissa vain henkilökohtaista käyttöä, esim. opinnäytetyötä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. Katso myös: www.jyu.?/econ/ejfbs 9 Tiedon lähteille vaikka toiselta puolelta palloa JYYn budjettineuvotteluista ei ole luvassa namuja kenellekään. YLIOPPILASKUNTIEN romahtaneet jäsenmäärät pistävät ylioppilaskunnat tulevana vuonna tiukalle. Syynä jäsenkadolle on tutkinnonuudistuksesta johtunut maistereiden massavalmistuminen kesän aikana. Erityisesti vähenevistä varoista kärsii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Sen kulut, joista suuri osa on palkkoja, ovat YTHS:n hallituksen puheenjohtajan Lauri Korkeaojan mukaan melko kiinteitä. Rahoitus, joka tulee Kelalta, opiskelijoilta, yliopistokaupungeilta ja opetusministeriöltä, taas määräytyy pitkälti ylioppilaskuntien jäsenmäärien mukaan. Pelkästään opiskelijoiden osuus eli terveydenhoitomaksut ja käyntimaksut ovat budjetista noin 18 prosenttia. ”Sopeutuminen nopeisiin muutoksiin on hankalaa. Usein lopullinen rahoitus selviää vasta hyvin myöhään”, Korkeaoja pohtii säätiön rakenteiden jäykkyyttä. Osaltaan tilannetta vaikeuttaa myös se, että maksuissa on jo palkankorotusten takia jatkuvaa korotuspainetta. Kun tähän lisätään opiskelijamäärän putoaminen, voi olla, että terveydenhoitomaksun suuruudesta päättävällä YTHS:n valtuuskunnalla on edessään tiukka päätös lukuvuotta 2009–2010 ajatellen. Maksua korotettiin jo tälle lukukaudelle 35 eurosta 38 euroon. JYVÄSKYLÄSSÄ ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksaneita oli viime viikon puolivälissä tasan 11 013. Se on noin kahdeksisen prosenttia vähemmän verrattuna viime vuoden samaan aikaan. Tilanne on hieman muita ylioppilaskuntia parempi. Pääsihteeri Minna Hautamäki muistuttaa, että jäsenmaksun maksajia on ilmestynyt aikaisemminkin vielä lokakuun puolella. ”Viime viikolla oltiin vielä 14 prosenttia miinuksella, joten on tässä kiritty”, Hautamäki kertoo. JYYn vuoden 2008 budjetissa ei jäsenmaksutuottojen putoamiseen varauduttu. ”Asiasta kyllä keskusteltiin, mutta oli mahdoton sanoa, kuinka paljon jäseniä menetettäisiin. Yleinen kehitys näytti lisäksi hyvältä. Osin se saattoi kuitenkin johtua siitä, että poissaoleviksi kirjautuneita opiskelijoita ilmoittautui paljon läsnäoleviksi juuri tutkinnonuudistuksen takia”, pohtii hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Koljonen. VUODEN 2009 budjetin kohdalla tilanne on erilainen. Koljonen uskoo budjettineuvottelujen olevan vaikeammat kuin pariin vuoteen. ”Budjetti on tosin aina tiukka. Henkilöstökustannukset ovat nousussa. Mitään namuja ei ainakaan ole jaossa”, Hautamäki sanoo. Toisaalta niin Hautamäki kuin Koljonen uskovat että ylioppilaskunnat elävät kulta-aikaansa. Vähenevät aloituspaikat ja lyhenevät opiskeluajat nirhaisevat jäsenmaksutuloihin tulevaisuudessa yhä suuremman loven. Ylioppilaskunnan ensi vuoden budjetti tulee edustajiston käsiteltäväksi loka–marraskuussa, viikolla 44. Tuolloin edaattoreilla on vielä mahdollista vaikuttaa siihen, mihin ylioppilaskunnan vähenevät rahat käytetään. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Laskenut jäsenmäärä pistää YTHS:n ja ylioppilaskuntien talouden koville R IKU S UONIO
K aksi ja puoli vuotta jyväskyläläisen M&S Suomala Oy:n palveluksessa ollut Ritva Oinonen on kalmasiivooja. Hänet kutsutaan siistimään jäljet, kun kuukausia tietämättömissä ollut ihminen löytyy kuolleena tai itsemurhan jäljet halutaan siivouttaa ulkopuolisin voimin. Keikkoja tulee vuodessa parikymmentä. Jos kyseessä on tuore kuolemantapaus, töihin lähdetään tunnin varoitusajalla, vaikka kesken yöunien. ”Siivous on helpointa suorittaa, kun paikalle pääsee vuorokauden sisällä kuolemasta. Silloin työhön ei kuulu niin montaa vaihetta kuin kuukausia kuolleena olleen kanssa”, Oinonen kertoo. Ruumiita Oinonen ei työssään näe. Ne kuljetetaan pois ennen kalmasiivoojan saapumista. Näky työpaikalla voi silti jättää ikäviä muistijälkiä. ”Etelä-Suomessa töissä ollessani jouduimme kerran siivoamaan asuntoa, jossa koko perhettä oli kohdannut tragedia. Kaikkein kovimpia paikkoja ovat juuri ne, joissa tietää olleen lapsia mukana.” K aikista ei ole kalmasiivoojan työhön. Oinonen hoitaa kalmakeikat usein Suomela Oy:n toimitusjohtaja Matti Suomelan kanssa. Työn aikana mieleen pulpahtelevia asioita ei käsitellä paikan päällä, vaan niistä puhutaan myöhemmin työparin ja esimiehen kanssa. ”Omaisen kohtaaminen on joka kerralla erilainen tilanne. Missä yksi on hiljaa, toinen purkaa tuntojaan vuolaasti. Joku voi olla agressiivinenkin, joku taas täysin toimintakyvytön”, Oinonen kertoo. ”Sellainen tilanne on henkisesti raskas, eivätkä kaikki osaa käyttäytyä sen vaatimalla tavalla. On tärkeää olla läsnä tilanteessa: empatiaa pitää pystyä osoittamaan, muttei tungetella. Liika puhuminenkin on joskus pahasta.” Oinonen osaa omien sanojensa mukaan päästää asiat päänsä läpi. Kaikkea Ei aivan toiveam Ritva Oinonen on nähnyt työssään asioita, joita useimmat eivät välittäisi koskaan todistaa. Teksti: Antti Lehtonen Kuvat: Riku Suonio
13 mmatti kuultua ei tarvitsekaan muistaa. Ominaisuus seuraa toisinaan myös arkielämään. ”Ystävien kertomat huolet pitäisi rekisteröidä paremmin. Joskus en muutaman päivän päästä edes muista, mistä asioista he ovat minulle avautuneet.” S iivottavissa asunnoissa Oinonen välttelee valokuvia ja vainajan muita henkilökohtaisia tavaroita. Työ on helpompi suorittaa, kun se ei saa kasvoja. Tapausten ei saa antaa tulla liian liki. ”Kerran kalmakeikalla kävi ilmi, että siivoamaan lähtenyt kollega tunsi vainajan harrastuksensa kautta. Kyllä häneltä toimintakyky aika pahasti meni. On varmasti järkytys todeta ystävän yllättävä poismeno.” Siivotessa muista asioista puhuminen auttaa kokemusten suodattamisessa. Joskus Oinonen puhuu töitä tehdessään myös itsekseen. ”Vaikken kovin uskovainen ihminen olekaan, rukoilen usein rauhaa ja pelastusta kuolleen sielulle.” Jotkut työntekijät pelkäävät Oinosen mukaan lähteä kalmasiivouskeikoille, koska he uskovat kuolleen ihmisen hengen vielä liikkuvan lähistöllä. ”Ei siellä mitään ole, kunhan siivotaan”, Oinonen täräyttää. K almasiivoojan Toyota Hiacessa on kaikki valmiina. Muovit, teipit, suojahaalari, raitisilmamaski, jalkinesuojat ja käsineet on aseteltu siististi seuraavaa äkkilähtöä ajatellen. ”Suojautuminen on tärkeää oman terveydenkin kannalta”, Oinonen kertoilee. Jos vainaja on ollut asunnossa pitkään, hajut ovat vahvat ja tarttuvat aivan kaikkeen, elektroniikkalaitteisiinkin. Oinosella on arsenaali erilaisia hajumuokkaajia esimerkiksi virtsan, noen ja kalman hajuja vastaan. Kalman peittävä tuoksu tuo mieleen männyn, nokea vastaan käydään kirsikan tuoksuisella hajumuokkaajalla. Viimeinen vaihtoehto joka käy kaikkiin hajuihin, on nimeltään Last Resort. ”Jos haju on päässyt pinttymään pahasti, täytyy seiniä ja muita pintoja uusia. Otsonointi on myös vaihtoehto, tosin vähemmän käytetty.” Otsonointi vanhettaa hajumolekyylit ja paha haju häviää nopeasti. Hajunmuokkauskemikaaleilla päästään kuitenkin nopeammin parempaan lopputulokseen. ”Jos kalm a n h a j u n haistaa jossakin tilassa kerran, sen muistaa aina. Se on osittain psykologistakin, sillä se perustuu nenän hajureseptoreihin jäävään muistijälkeen”, Oinonen selventää. S aastuneet, esimerkiksi veren tahrimat tai kalmanhajuiset huonekalut dokumentoidaan ennen hävittämistä. Joidenkin esineiden säilyttämisestä keskustellaan vainajan omaisten kanssa. ”Mitään ei pidä vähätellä. Designtuotteet ja ellostavara ovat omaisille aivan yhtä arvokkaita.” Kalmasiivoojan avulla arjen saa läheisen poismenon jälkeen palaamaan helpommin uomiinsa ja säästyy yhdeltä epämiellyttävältä kokemukselta. Siivouspalveluita ei kuitenkaan usein osata edes kysyä, ja monesti omaiset siivoavat kuolleen jäljet itse. ”Monet eivät hautajaisia suunnitellessaan ja traagisia asioita läpi käydessään osaa edes ajatella, että tällaista palvelua on olemassa.” Sellainen tilanne on henkisesti raskas, eivätkä kaikki osaa käyttäytyä sen vaatimalla tavalla. On tärkeää olla läsnä tilanteessa.” Ritva Oinonen, kalmansiivooja ”
Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Ylöjärvi – yks hatullinen paskaa KAIKKI TIÄTÄÄ, että Eppu Normaali tulee Ylöjärveltä ja jokku tiätää, että siä on jollain tapaa erikoine soraharju. Martti Syrjä ja kaverit veivas joskus punkkia, mutta nynne soittaa aikamoista paskaa. Paskaa tulee myös Soppeenharjusta, sillä Nokian ihme meinas toistua tossa syyskuun alussa, ku koko puutarhakaupungi juomavettä keiteltii. Ylöjärvellä on yks yäkerho, jossa ei pelätä lyädä edes naisia. Räikkärokki oli joskus kova sana, mut nykyään Ylisen kuuluisalla pelvelukeskuksella koko Suomen kehitysvammaisten iloks järjestettävä Ylisfestari taitaa vetää enemmän jengiä. Just siä Ylisellä se toinen Nokian ihme pläräs insuliinin kanssa. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuanna 2004. Kukaan tuskin muistaa sitä, ku se yks ternimaitoguru hukku siä kotirantaansa samana vuonna. Mää tuun Mutalasta, landelta, ihan kaupungin rajoilta. Mua ja mun kavereita kiusattiin siks aina, ja kyä siä joutu puoliansa pitää. Kerran lukioaikana erehdyin kutsuu yhe turkkilaisen kaverin bileisii, eikä kestäny kauaa, ku oven takana oli Mettäkylän suomileijonakoruin somistautuneet kansallismieliset. Huvittavinta oli, että yks niistä oli mustalaine. Rajoja meillä kyllä rikotaan, ku rasismista on kyse. Ja taas tapeltii. Tampereen imussa siä on alkanu meneen ihan siedettävästi ja lapsiperheitä muuttaa kaupunkii kovaa tahtia. Siks ne on kaavaillu sinne semmosta pikaratikkaaki. Mä oon sitä mieltä, ettei sinne tartteta enää yhtää raidetta: ne Siukolantiän juopot ja narkit osuu sille ainoollekin pelottavalla tarkkuudella, ku junat siitä ohi viistää. Antti Lehtonen Kirjoittaja on syntynyt Tampereella, mutta asunut koko nuoruutensa hikipallon Mekassa, Ylöjärven Mutalassa. Älä turhaan hikoile töitä hakiessasi. Ota yhteyttä meihin, maan suurimpaan rekrytoijaan. Meiltä löytyy tänäänkin satoja eri alojen työpaikkoja, jotka joustavat opiskelujesi ja elämäntilantees i mukaan. Lue lisää netistä! Tee vähemmän töitä www.varamie spalvelu.fi Since the last time we met with Vasilis Karagiorgis, the Greek student currently in exchange in Jyväskylä, a lot has happened. AMONG OTHER things, Karagiorgis celebrated his 22nd birthday on the 14th of September. He wanted to serve his friends some Greek food, but unfortunately some of the ingredients he needed were not available in the Finnish grocery stores. Karagiorgis says he is a little disappointed that he has not been able to ?nd, for example, real feta-cheese in the grocery store. ”My parents had to send me two packages of Greek food”, he tells. AT THE APARTMENT of Vasilis and his ?atmates everything is covered with post-it notes. A piece of paper on the wall says “wall, seinä, wand “. This is because Vasilis and his ?atmates are learning Finnish, and Michael is learning German as well. Karagiorgis has already started some new courses at university. ”Mobile technology and business, requirements engineering and design of agent based systems have started. In the beginning they were boring, but now they are getting interesting. And I like the way of teaching.” Karagiorgis bikes from Myllyjärvi to university every day with an old army bike, which he loaned from a second hand market. Karagiorgis likes biking, but ?nds it a bit dif?cult on windy days. TOGETHER WITH his ?atmate Nicolas, Karagiorgis has taken part in events organized by AIESEC-student organisation. They both belong to AIESEC in their home country and found Jyväskylä’s group via Google. ”In these events we get to knowFinnish people with whom we have something in common. Besides, it's a great way to explore the city.” Karagiorgis has also already been on skates. He tried skating at Hippos hall with his friend. ”It was fun. We would also like to go watch some ice hockey matches. We just have to ?nd out when they take place.” Heidi Tamminen Food delivery from Greece AWAY FROM HOME
Moderni. Siisti. Nuorekas. Rauhallinen. Ja täynnä polkupyöriä. Jyväskylä näyttäytyy ulkomaalaisen silmin hieman ristiriitaisena, mutta luonnonläheisenä ja kauniina paikkana. BANGORIN kaupungissa PohjoisWalesissa varhaiskasvatusta opiskeleva Jennifer Jones, 19, on opiskelijavaihdossa Jyväskylän yliopistossa syyslukukauden ajan. Kaupunki tuntui Jonesista alkuunsa suurelta, sillä Bangorissa asukkaita on vain 15 000. Paikkakunta on yksi Britannian pienimpiä. Jonesin mukaan sieltä löytyy vain yliopisto, pääkatu, kirkko sekä yksi yökerho. ”Jyväskylä ei tunnu puolentoista kuukauden jälkeen enää niin isolta kuin alkuunsa, enkä enää pelkää eksymistä. Kaipaan kuitenkin Britannian maaseutua: peltoja, vaihtelevia maisemia ja eläimiä. Täällä luonto tarkoittaa vain metsää ja järviä”, Jones huokaa. JUURI METSÄT ja järvet ovat kuitenkin korealaisen Siwon Yoonin lempiasioita Jyväskylässä. 23-vuotias kauppatieteiden ja fysiikan opiskelija on Jonesin tavoin vaihdossa yliopistolla syksyn ajan. Yoon kertoo selvinneensä ilman kulttuurishokkia, vaikka runsaan kymmenen miljoonan asukkaan kaupungissa Soulissa koko ikänsä asunut mies on nyt ensi kertaa Euroopassa. ”Pidän hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta, vanhoista rakennuksista ja ihmisten ystävällisyydestä. Korealaista ruokaa on kyllä vähän ikävä, vaikka pidän suomalaisestakin. Samoin kaipaan pelihalleja tietokoneja konsolipelien harrastajille. Julkisesta liikenteestä en Jyväskylässä pidä, bussit kulkevat harvakseltaan eikä niitä ole tarpeeksi”, Myllyjärvellä soluasunnossa majaileva Yoon kertoo. KOREALAINEN Yoon hämmästelee myös paikallisia teitä, jotka ovat hänen mielestään liian kapeita. Hän toivoisi Jyväskylään myös muutamia englanninkielisiä opastekylttejä – Yoon on näet ehtinyt eksyä matkallaan yliopistolle jo pariin kertaan. Myös Jonesin solukämppä sijaitsee Myllyjärvellä, ja hänkin kertoo pettyneensä bussien kalleuteen. Jones ratkaisi kuitenkin ongelman ostamalla itselleen käytetyn polkupyörän muutamalla kympillä, vaikkei Britanniassa asuessaan koskaan uskonutkaan alkavansa suosimaan pyöräilyä. ”Kotona kukaan ei ikinä menisi pyörällä baariin! Nyt sekin on kuitenkin alkanut tuntua ihan normaalilta”, Jones myöntää. BRITTIÄ MIELLYTTÄÄ myös Jyväskylän yö. Hänen mukaansa ihmiset pukeutuvat yökerhoihin yllättävän tyylikkäästi – Walesissa trendinä kun ovat lähinnä mahdollisimman paljastavat vaatteet. Lempipaikoikseen Jyväskylässä molemmat vaihtarit nimeävät Harjun ja sen tornin. Jones pitää myös satamasta, ja Yoon on ihastunut Tuomiojärven Lehtisaareen. Juhliessaan molemmat viihtyvät Kharmassa. Suunnitelmissa on vielä ainakin saunassa käynti, ja oikeita karjalanpiirakoita molemmat haluaisivat maistaa uudestaankin. Jonesilla on myös ehdoton suosikkikauppa kaupungissa. ”Prisma! Se on todella iso, ja valikoimat ovat loistavat. Kotona ei ole mitään sen kaltaista”, britti iloitsee. Hanna Nissinen Pyörällä pääsee – baariinkin Siwon Yoon ja Jennifer Jones tähyilevät Harjun portailta vaihto-opiskelukaupunkinsa maisemia. Kaipaan Britannian maaseutua: peltoja, vaihtelevia maisemia ja eläimiä. Täällä luonto tarkoittaa vain metsää ja järviä.” Jennifer Jones ” Harjulla oleva puuhevonen huvitti Yoonia ja Jonesia. Mukana tärkeäksi osoittautunut polkupyörä. R IK U S U O N IO
16 Vaihtoehdottomuus vaivaa Jyväskylän baaritarjontaa. JYVÄSKYLÄN YÖSSÄ ei enää indiepoppi soi, ainakaan kovin usein. Keskimaan ketjuravintolat dominoivat keskustaa, ja Sedukin on jo saapunut kaupunkiin. Kun Freetime on kuopattu, Bar 68:n tilat söi remontti ja kuulopuheiden mukaan myös Blaze haudataan pian, jää kaupungin yöelämän vaihtoehtoisempaan tarjontaan ammottava aukko. Loppukesästä Jyväskylä sai yhden uuden bileluolan, kun yökerho Night saapui kaupunkiin 850 asiakaspaikallaan. Ruotsinlaivameininki on tepsinyt ja asiakkaita on riittänyt. Ravintolapäällikkö Jari Korhonen on luonnollisesti tyytyväinen avaukseen eikä suostu uskomaan, että Jyväskylän yöstä puuttuisi jotain. ”Tästä kaupungista kaikille löytyy varmasti mieluinen paikka”, mies väittää. SAMOILLA LINJOILLA on myös Nightin kanssa samalla reviirillä kilpailevan Kharman ravintolatoimenjohtaja Paul Meli. Hän ei usko, että edes suuri opiskelijayhteisö toisi vaihtoehtoisemmalle musiikille suurta kysyntää. Tästä huolimatta Kharmakin yrittää, ainakin vähän. Yökerhon nettisivujen mukaan lauantai-iltojen Club Ritmo tarjoaa ”vaihtoehdon valtavirtamusiikille tavalla, joka tanssittaa, vaikka jokaista kappaletta ei osaisikaan tunnistaa”. Lauri Lappalainen on Korhosen ja Melin kanssa eri mieltä. Hän omistaa pääosin mustaan rytmimusiikkiin keskittyvän Blazen, mutta haluaa itseään tituleerattavan klubipromoottoriksi. Tämä siksi, että Lappalainen kertoo olevansa ennen kaikkea kulttuurin asialla. ”Jyväskylässä linjaus on menossa surullisesti massadiskoihin. Tarjolla on lähinnä sitä samaa, mitä tv:stä ja radiosta tulee jatkuvalla syötöllä.” Lappalaisen mielestä Keskimaan ravintolat syövät Jyväskylän yötä. ”Kaupunki tanssii niiden pillin mukaan. Ja niin kauan kun Prisma myy vaippoja, Night voi tuoda Pandoran esiintymään. Tosin hiljattain Fintelligensin esiinnyttyä Nightissa kaksikko lähti heti keikan jälkeen Blazeen. Kertoo sekin jotain.” ERITYISESTI BAR 68:N poismeno harmittaa Lappalaista, vaikkei rokkibaari edustanutkaan hänen ominta genreään. ”68:n lähtö vaikuttaa rankasti paikallisiin aloitteleviin bändeihin. Nyt niillä ei ole enää sopivaa esiintymispaikkaa.” Huhuja Blazen lopettamisesta Lappalainen ei halua lakiteknisistä syistä vielä kommentoida, mutta myöntää, että lokakuun puolivälissä asiasta on lisää kerrottavaa. Myös raskaamman rockin yökerhon Infernon ravintolapäällikkö Tommi Niukkanen on surullinen 68:n puolesta, vaikka kertookin baarinsa saaneen tietyn osan 68:n ja Freetimen vanhoista asiakkaista. ”Samanlaista paikkaa ei Jyväskylässä ole, ja se on suuri harmi. Kaupunki tarvitsee vaihtoehtoja. Täältä puuttuu kokonaan esimerkiksi vaihtoehtomusiikin mekka, jota on edustanut lähinnä NS. Klubi.” Indiemusiikkiin keskittynyt NS. Klubi on pyörinyt Jyväskylässä Vakiopaineessa, Ilokivessä, Blazessa ja 68:ssa. Klubin toiminta jatkuu yhä. MYÖS LAPPALAINEN kaipaa Jyväskylän yöhön omaperäisempää toimintaa, joka pitäisi kaupungin kulttuuritarjonnan virkeänä. Hän kehaisee esimerkiksi Shakeria, joka on ”kansainvälisen tason drinkkibaari, jonka lähin vastine löytyy Helsingistä”. Lappalainen kannustaakin kuluttajaa miettimään, missä kaljansa haluaa juoda. ”Tosin tietenkään minkään baarin toiminta ei voi jatkua, jos tilat viedään alta.” Hanna Nissinen Yöelämä tasapäistyy R IKU S UONIO Blazen omistaja Lauri Lappalainen kehuu Shakerin drinkkien yltävän kansainvälisen tasolle. 1990-luvun puolesta välistä asti Seminaarimäellä on lahonnut hoitamattomana ympäristötaideteos. Vandaalien runtelema teos ei kuitenkaan ole saanut purkutuomiota. MUSIIKIN LAITOKSEN takana vanhenee muisto kesän 1995 ympäristötaidetapahtumasta. Kestopuusta rakennettu, vuoristorataa muistuttava puolikaarenmallinen teos on Pergola, ukrainalaisen taiteilijan Valentin Raewskyn kädenjälki. Se on ollut yksi Jyväskylän Kesän ja kaupungin taidemuseon puualan kongressin yhteyteen järjestämästä eri taiteilijoiden puuaiheisista installaatioista. Kampukselle ja Mattilanniemeen levittyneen tapahtuman muut työt on purettu kesän 1995 jälkeen taiteilijoiden omasta toimesta, mutta yksi on ja pysyy. Taiteilija Raewskyn palattua kotimaahansa ei häneen ole saatu yhteyttä lukuisista yhteydenottoyrityksistä huolimatta, ja sopimusteknisistä syistä teos on jäänyt paikalleen. Yliopisto olisi aikanaan purkanut installaation, mutta lakimiesten mukaan teoksen omatoiminen purku olisi mahdollisesti rikkonut tekijänoikeuksia. ”Teoksilla on oma aikansa ja paikkansa. Nyt tämä on malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun sopimuksia ei tehdä huolella”, yliopiston museon intendentti Pirjo Vuorinen pohtii. AIKA ON JÄTTÄNYT työhön jälkensä ja huonokuntoinen teos joutui viime keväänä vandaalien käsittelyyn. Tämän seurauksena osa vaurioituneesta materiaalista on jouduttu purkamaan. Museo oletti tapahtuneen riittävän syyksi koko haurastuvan teosvanhuksen lopulliseen poistamiseen. Vuorinen kertoo työmatkoillaan seuraavansa ratapölkkyjen alla leikkiviä ekaluokkalaisia. ”Teos on torso, eikä tee kunniaa taiteilijan alkuperäiselle visiolle. Miksei se riittäisi syyksi purkaa hauras teos, joka ei ole turvallinen, kokonaan pois?” hän miettii. Yliopiston turvallisuuspäällikkö Olli-Pekka Laakso puoltaa installaation purkamista. Hän ei pidä teosta välttämättä sen vaarallisempana kuin muitakaan kiipeilypaikkoja, muttei näe syytä, miksei ränsistymään päässyttä teosta voisi poistaa. ”Rakenteet haurastuvat ennen pitkää, eikä hoitamattomalla teoksella ole enää visuaalista virkaa”, Laakso toteaa. Riku Suonio sivari@jyy.? Taidetta vai turvallisuusriski? Taiteilija Raewsky on omistanut ”vuoristoratansa” Alvar Aallolle. R IKU S UONIO
17 Syksy tulee ja kylmenevät ilmat ajavat hengailijat puistoista sisätiloihin. Pussikaljakausi ei kuitenkaan ole vielä kokonaan ohi. Varustautumalla oikein voi nauttia raittiista ulkoilmasta syksylläkin. JÄRJESTYSLAKI sallii alkoholin nauttimisen yleisellä paikalla, kunhan se ei häiritse muita lähistöllä liikkuvia. Se, miten häiritseminen määritellään, on kuitenkin hieman tulkinnanvaraista. ”Siihen vaikuttaa ainakin paikka, esimerkiksi Kirkkopuistossa poliisin kynnys puuttua juomiseen on matalampi kuin Harjun rinteillä”, kommentoi Jyväskylän poliisin kenttäkomisario Olli Hurtta. ”Laissa on piknikpykälä, jossa edellytetään, että eväänä on muutakin kuin keskiolutta. Sillä viitataan leiriytymiseen ja vapaa-ajan viettoon.” Toki myös mukana olevan alkoholin määrä vaikuttaa. Juovuksiin ei saa tulla. ”Jos joku juo puistossa olutta ja hänellä on sitä mukanaan paljon, se katsotaan järjestyslain rikkomiseksi”, Hurtta kertoo. JOS HALUAA nauttia syksypiknikkinsä Jyväskylän keskustassa ja pysyä kuivana syysmyräkässäkin, kannattaa suunnata yliopistokampuksen tuntumaan Lounaispuistoon. Puiston katettu lava takaa sateensuojan isommallekin porukalle. Ystävykset Minna Leppämäki ja Joni Pesonen nauttivat retkieväitään kuitenkin mieluummin lavan katsomon penkeillä. ”Tuolla lavalla on niin paljon lasinsiruja”, Leppämäki perustelee. Nuoret ovat puiston vakiokävijöitä ja aikovat hengailla siellä pitkälle syksyyn. He muistuttavat, että lämpimät vaatteet ovat tärkeä varuste ilmojen viiletessä. ”Aina joku silti jäätyy, se on ikävää”, Pesonen toteaa. ”Minulle pakkasraja on miinus 30 astetta. Sitten en enää tule tänne”, Leppämäki nauraa. Syksyja kesähengailussa on nuorten mukaan eroja. Syksyllä puistossa on rauhallisempaa. ”Kesällä täällä on enemmän porukkaa ja tappeluita. Poliisikin joutuu käymään useammin.” HARJU ON suosittu hengailupaikka kesällä ja varsinkin vappuna, mutta syksyllä se humisee autiona. Harjun lakea ympäröivät puut suojaavat tuulelta. Kunnolliseksi sateensuojaksi niistä ei kuitenkaan ole. Jos saapuu Harjulle jo hyvissä ajoin päivällä, pääsee suorittamaan tarpeensa sisätiloissa Vesilinnan tornin ensimmäisen kerroksen vessoissa. WC:t suljetaan viiden aikaan iltapäivällä. Tuomiojärven rannalle kannattaa suunnistaa, kun haluaa nauttia piknikin lomassa maisemaestetiikasta. Rannalla tosin voi tulla kylmä tuulisella ilmalla. ”Tämä on nätti paikka lähellä keskustaa. Järvi pitää olla”, rannalla istuskeleva Juho Mäkinen sanoo. Toni Jyväsjärveksi itsensä esittelevä nuorukainen nyökkäilee vieressä. Nuorten miesten mielestä syksy on kesää otollisempaa aikaa ulkona hengailuun. ”Syksy on parempi. On vähemmän ihmisiä ja rauhallista.” GRILLAUS KUULUU kesään, mutta miksei makkara maistuisi myös syksyllä? Syksyn pimenevissä illoissa on mukava tunnelmoida ja istua tulen äärellä. Lisäksi nuotio lämmittää. Keskustassa yleiset grillauspaikat ovat tosin vähissä, mutta jos jaksaa liikkua parin kilometrin päähän, alkaa sopivia paikkoja löytyä. Yleisiä grillauspaikkoja on esimerkiksi Ristikiven uimarannalla ja Halssilan Aittovuoren luontopolun varrella. Myös Kortepohjan ylioppilaskylän keskellä nököttää pieni nuotiopaikka, joka tarjoaa tarvittaessa sateensuojankin noin kymmenelle grillailijalle. TOKI NUOTION voi pistää pystyyn ilman varta vasten siihen tarkoitettua paikkaakin, kunhan noudattaa pelastuslain määräyksiä. Avotulta ei saa tehdä metsään tai sen läheisyyteen metsäpalovaaran aikana. Myöskään toisen maalle ei saa sytyttää nuotiota ilman lupaa. Grillausta suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon, että yleisillä grillauspaikoilla ei yleensä ole polttopuita, vaan ne pitää hankkia itse. Kati Pukki Mikko Leppänen ”Aina joku jäätyy” R IKU S UONIO
18 Verotarkastaja löysi italialaisyrityksen kirjanpidosta veronalaista tuloa. Julisteet vaativat tilaa Ilokivessä Ilokiven ruokalan seinillä on marraskuun kolmanteen päivään saakka esillä tapahtumajulisteita, joita Jyväskylässä voi kiinnittää enää kovin harvaan paikkaan. Näyttelyllä on sen järjestäjän Kyösti Ylikuljun mukaan tarkoitus ottaa kantaa kaupungin tiedotuspolitiikkaan, joka suosii mainospaikkojen antamista suurille ?rmoille samalla vieden tilaa ilmaisilta ilmoitustauluilta. Pieniä tapahtumanjärjestäjiä uhkaillaan sakoilla, jos julisteet ovat väärässä paikassa, Ylikulju sanoo. Näyttelyssä on mukana julisteita Jyväskylässä järjestetyistä tapahtumista yli kymmenen vuoden ajalta. Lisää saa lahjoittaa – uusia julisteita otetaan vastaan koko ajan, Ylikulju kertoo. KULTTUURI Krampista tuli kotikutoinen korkeakoulu tanssin ammattilaisuuteen. JYVÄSKYLÄLÄINEN tanssiteatteri Kramppi on kuuluisa harvinaisesta työvoitoistaan: se on jo pitkän aikaa saanut tanssin pyörteisiin myös pojat ja miehet – vaikkei takana olisikaan vuosien harjoittelua. Kramppilaisten ikähaitari on yläasteikäisistä aikuisiin, ja joukkoon mahtuu ihmisiä harrastajista ammattilaisiin. Monet vaihtavat aikojen saatossa leiriä: tanssiharrastuksesta tuleekin yllättäen ammatti. Yksi uudemmista kramppilaisista on 28-vuotias liikuntatieteen opiskelija Antti Lähdesmäki, joka päätyi tanssitunneille vasta parikymppisenä. ”Se, että pystyy sytyttämään lähes kaikkia urheilulajeja kokeilleen pojan tanssin tahdon, on taitava suoritus”, Lähdesmäki kiittelee ensimmäistä tanssinopettajaansa. Nyt Lähdesmäki tekee myös Tanssintutkimuksen yhteispohjoismaista maisterikoulutusohjelmaa Tampereella. Lisäksi hän suoritti liikuntatieteellisessä tanssipedagogisen sivuaineopintokokonaisuuden. KRAMPPIIN ja sen viimeisimpään Montparnasse 0522 -esitykseen Lähdesmäki hyppäsi kesken harjoituskauden. Montparnasse 0522 sai ensi-iltansa jo Jyväskylän Kesässä, ja se on jo napannut paikkansa vuonna 2003 perustetun tanssiteatterin historiassa. Kramppi on tuonut voittoja ja kunniamainintoja kotiin katselmuksista ja kilpailuista. Lehdistökin on noteerannut ryhmän: Keskisuomalainen on nimennyt Krampin teoksen Kalevala yhdeksi vuoden 2006 kulttuuriteoista. Maineesta huolimatta Lähdesmäen mielestä mukaan oli helppo tulla. ”Kaikkia yhdistää esiintymisen vietti”, hän toteaa. TOISAALTA tanssiteatteri tarjoaa Lähdesmäen mukaan harrastajille väylän, jossa monelle syttyy kipinä lähteä tavoittelemaan ammatillisia estradeja. Niin kävi myös pitkään Krampissa mukana olleelle 25-vuotiaalle Laura Lehtiselle, joka pääsi viime kesänä Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselle – ensimmäisellä yrittämällä. Krampilla onkin ollut iso vaikutus siihen, missä Lehtinen on nyt. ”Krampissa on ollut sellaisia ihmisiä, jotka sanoo tee, tee, vaikkei itse aina ollut sitä mieltä, että pystyy.” Krampissa Lehtinen on toiminut myös koreogra?na, viimeisimmin Montparnasse 0522 -esityksessä. Siinä ovat jääneet jalkoihin välillä myös kirjoittamisen maisteriopinnot Jyväskylän yliopistossa. ”Viime vuonna tehtiin niin isoja juttuja, että se verotti opiskelusta. Toisaalta siinä missä tanssi oli eheyttävä voima kirjallisuuden opintojen keskellä, ovat kirjoittamisen opinnot nyt mukavaa vastapainoa.” LEHTISELLÄ ja Lähdemäellä on molemmilla kokemusta myös tanssin opettamisesta, ja se on heille tärkeää. Lehtinen on mielestään opettajatyyppi ja sitä mieltä, että ”hyvä koreogra? on monesti myös hyvä pedagogi.” Lähdesmäen iso haave olisi oman tanssikoulun perustaminen. Tosin tutkijan työkin kiehtoo. ”Opettaminen on elämyksien ja uusien kokemusten tuottamista. On hienoa, kun ihmiset uskaltautuvat kokemaan jotain uutta ottaen kontaktia kehollisuuteensa.” KRAMPPI TEKEE tanssiaan Jyväskylän Tanssiopistolla. Lehtinen korostaakin, kuinka tärkeä rooli Tanssiopistolla on toiminnan mahdollistamisessa ollut. Kramppi antaa kuitenkin jotain sellaista, mitä tanssikoulut eivät pysty samassa skaalassa tarjoamaan: esiintymismahdollisuuksia ja itse tekemistä. Ehkä siksi Lehtinen näkee myös oman koulutuksensa panostuksena Kramppiin – ammattikoulutukseen siirtyvä tanssija ei näet teatteria aio jättää. ”Mitä enemmän meillä on ammattilaisia, sitä helpompaa on saada ryhmää esille muuallakin kuin Keski-Suomessa.” ”Toivoisin kuitenkin, että Kramppi pysyisi edelleen myös yhteisönä, jonka kautta harrastajilla olisi mahdollisuus päästä esiintymään. Toivottavasti Kramppi on sellainen paikka, jonne palaan aina.” Kirsti Karttunen Tanssiteatteri Kramppi esittää teosta Montparnasse 0522 -esitykset Lutakossa vielä 21. lokakuuta saakka. Y Yh htte eiin ne en n e es siiiin ntty ym miis se en n v viie ettttii Tanssiteatteri Kramppiin kuuluva Antti Lähdesmäki löysi tanssin vasta parikymppisenä, mutta haaveilee nyt oman tanssikoulun perustamisesta. R IKU S UONIO
19 Kaivattu tauko esseiden kirjoitukseen Kortepohjan ylioppilaskylässä kokoontuva kirjoittajapiiri KorteScriberum kaipaa jälleen uusia jäseniä. Piirin ohjelmassa on muun muassa vapaata jutustelua piiriläisten teksteistä ja kirjoittamisesta yleensä. Paikalle saa ilmestyä ilman ennakkovaroitusta, mutta mukaan on syytä napata oma kynä. Muita vaatimuksia piiriläisillä ei uusille jäsenille ole, vaan uudet kirjoittajat ovat tervetulleet taidoista ja tyylilajista riippumatta. Piiri on kokoontunut vuodesta 2007 asti. Kokoontumiset pidetään E-talon kerhotilassa keskiviikkoisin kello 19–20.30. Lisätiedot sähköpostilla osoitteesta mainlaht@jyu.?. Humanistikulttuuria Humanistisen tiedekunnan yliopistopäivillä perjantai 10. lokakuuta vietetään Juomatehtaalla kello 10.15–16.30. ”Taiku 200 vuotta: Rajattomasti kulttuuria” -otsikon alla tutustutaan muun muassa Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen päälinjoihin. Päivän kruunaa Taikun iltajuhla alkaen kello 20. Jyväskylän Lyseo juhlii kirjalla ja levyllä Suomen ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän Lyseo, juhlii 150-vuotisjuhliaan koko viikon 40 ajan. Bileisiin ehtii mukaan vielä keskiviikkona 1. lokakuuta, kun koulu julkistaa varsinaisena syntymäpäivänään Vyyhti-levyn ja Mielijuohteita kielestä -kirjan. Kirjaa ja levyä ovat olleet tekemässä entiset ja nykyiset oppilaat ja muutama opettaja. Tuotto käytetään koulun kulttuurihankkeiden ja Burkina Faso -projektin hyväksi. Pyöreiden vuosien kunniaksi Lyseo on uudistanut myös museonsa, joka avataan perjantaina 3. lokakuuta. Juhlat huipentuvat lauantain pääjuhlaan Jyväskylän Paviljongissa kello 14 alkaen. Tutti Frutti: Tutti Frutti (Finnlevy 1992) 1990-LUVUN ALUSSA elettiin jonkinlaisen erotiikkabuumin aikaa. Yökerhoihin ilmestyi topless-tarjoilijoita ja televisioon aihetta käsitteleviä "rohkeita" ohjelmia. Kikka myi kymmeniätuhansia levyjä, ja pikkutuhmia aiheita hiteissään käsittelivät myös esimerkiksi Hausmylly ja Matti Nykänen. Suomen yökerhoissa kiersi myös viisinaisinen tanssiryhmä Tutti Frutti, joka asteli studioon levyttämään vuonna 1992. Syntyi levyllinen kasarihenkistä diskoa, jota toteuttamassa oli ainakin iskelmäsanoittaja Turkka Mali – salanimellä tietenkin. Albumilta lohkaistiin singlenä Sexii, sexii -niminen kappale, jonka tarttuvana iskulauseena toimi kertosäe "Sexii sexii, pannaan päät sekaiseksi, tutti frutti makea, kuuma ja kostea". Kun levyltä löytyvät myös kappaleet Paljasta pintaa, Tytöt ja pojat, Toimintaa ja Tahdon antaa, ei ehkä tarvitse erikseen mainita, mikä on sanoitusten pääasiallinen aihepiiri. Ensiksi kehut: Tutti Frutin albumi sisältää sävellysten, sovitusten ja laulun puolesta yllättävän toimivaa italohenkistä diskoa. Sen sijaan ei ollut hyvä idea sämplätä teennäisen kuuloista voihkintaa useamman biisin taustalle. Myös sanoitukset tarjoavat melkoisia helmiä huonon lyriikan ystäville. "Jos mä sulta saan sen paremman puolen, niin kuin kissa sut puhtaaksi nuolen" ja "Mä olen mirrisi pieni, sä mua silität niin, vaikka hoidatkin tän puutarhapuolen, puusi oksasta lastuja vuolen" ovat näytteitä Tahdon antaa -kappaleen riimittelystä. Paljon tasokkaampaa taidetta eivät edusta kannet, joissa naiset pitävät hedelmiä vartaloidensa peittona onnistuen vain osittain. Erotiikkabuumi tuli ja meni, joten Tutti Frutin levytysurakin jäi tähän yhteen pitkäsoittoon. Ryhmän jäsenet eivät esiinny nimillään levynkansissa, joten nuorten naisten myöhemmistä vaiheista ei ole varmaa tietoa. Levy kannattaakin hankkia käsiinsä jo pelkästään tarkistaakseen, onko joku nykyään 35-vuotias naispuolinen tuttu jättänyt nuoruusvuosistaan jotain kertomatta. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Makea, kuuma ja kostea Visio virkistyy? Tekijäpulasta kärsineen yliopiston netti-tv:n tunnelin päässä näkyy nyt valoa. JYVÄSKYLÄN yliopiston netti-tv:n Vision sivut eivät suoranaisesti hengi ajankohtaisuutta. Tuoreimmat jutut ovat viime tammikuulta, minkä jälkeen kevään paukut menivät maaliskuun alkupuolen suoraan lähetykseen Late night with Visio 2008. ”Viime vuosi oli tosi hankalaa”, toinen tuottaja Sarita Blomqvist tunnustaa. Silloin ongelmista pahin oli se, että tekijöitä ei yksinkertaisesti ollut. Visio-juttujen vääntäminen ei innostanut viestintätieteiden uusia opiskelijoita sen liiemmin kuin vanhojakaan. Vision perinteet olivat vaarassa katketa. Kanava syntyi syksyllä 2000, kun analoginen yliopistotelevisio siirrettiin verkkoon. Perimätieto kertoo, että kyseessä on Suomen yliopistojen ensimmäinen netti-tv. ”Sanoimme, että Visio loppuu, jos ei saada apua”, Blomqvist kertoo. Nyt viestintätieteiden laitoksella puuhataan lisäporkkanaa, jolla Visiosta olisi tarjolla aiempaa enemmän opintopisteitä aiempaa pienemmällä juttumäärällä. Tekijäpula näyttäisikin olevan helpottamassa. Syksyn avanneessa tekniikkakoulutuksessa oli 13 uutta kasvoa. ”Nyt tekeminen on houkuttelevampaa”, Blomqvistin tuottajaparina aloittanut Heidi Tamminen uskoo. SILTI HAUDAN partaalla käynyt Visio etenee nyt varovaisin askelin. Ainakin syksyn ajan uusia juttuja tulee vain yksi viikossa, kun vielä muutama vuosi sitten Visiossa julkaistiin viikoittain kolme ohjelmaa. Uutta nousua on kuitenkin tarkoitus vauhdittaa uusilla nettisivuilla. Pohdinnassa on ainakin siirtyä julkaisemaan jutut Flash-muodossa. ”Olisi katsojalle kivempaa, että Visio näyttäisi tv:ltä eikä YouTubelta”, Blomqvist maalailee. Miten Visio sitten erottuu sisällöltään YouTubesta? ”Visioon ei tule ihan täyttä roskaa. Meillä tekijät ovat ‘ammattilaisia’, vaikka teemme toki juttuja huumorilla”, Blomqvist perustelee. Tuottajien mukaan Visiota katsotaan Jyväskylän ulkopuolellakin. ”Valtakunnallisilta kanavilta on tullut kehuja jutuista”, Blomqvist sanoo. Voisi siis kuvitella, että tammikuuta tuoreempia juttuja odottavat myös muut kuin tuottajat. Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.? Vision yksyn ensimmäinen juttu ilmestyy 1. lokakuuta osoitteessa www.jyu.?/visio. OPISKELU KANNATTAA! Opiskelijana saat Imagen alle puoleen hintaan: 9 numeroa nyt vain 29 €! www.image.?/opiskelijatil aus image mondo viini R IKU S UONIO
Keijo Karjalainen: Puujalalla koreasti – ontuvien vitsien käsikirja Ajatus kirjat Puujalalla koreasti mainostaa paljastavansa kaikki puujalkavitsailun salat. Kaikki eivät tätä jaloa huumorin lajia luonnostaan hallitse, mutta kirja yrittää opettaa myös heitä. Luovuuteen kannustaminen on aina positiivista, ja sanojen vääntely on kirjan mukaan luovuutta mitä suurimmassa määrin. Oman genren löytämiseen vitsailun monimuotoisessa maailmassa opastetaan esittelemällä kaikki mahdolliset sanaleikkien muodot. Skaala ulottuu onomatopoeettisista helmistä ravihevosten nimiin ja pakinoitsijoiden parhaisiin oivalluksiin. Tältä matkalta löytyykin lukuisia hykerryttäviä esimerkkejä. Huumoria esitellessään ja alkulähteitä jäljittäessään kirja onkinparhaimmillaan. Heikommin menee silloin, kun huonoja vitsinkertojia yritetään valistavaan sävyyn opettaa paremmiksi. Jos vitsailu on mitäluovinta toimintaa, mikä on lahjakkuuden ja tekniikan suhdelopputuloksessa? Jos lahjoja ei ole, auttaako periaatteiden kattavakaan selittäminen? Tämä ristiriita häiritsee koko teoksen ajan. Onneksi humoristisiaesimerkkejä on mukana niin paljon, että kirja on silti viihdyttävää lukemista. Mikko Mattlar ”Saikohan kirjan kirjoittaja JOKES-säätiön apurahaa?” A Ke 1.10. kello 19 alkaen Rakkautta & Anarkiaa Maanantaista lähtien pyörinyt Rakkautta & Anarkiaa -putki jatkuu Kampus Kinossa vielä keskiviikkona 1.10. kahden elokuvan voimin. Kello 19 nähdään Dome Karukosken ohjaama Tummien perhosten koti ja kello 21 Taika Waititin Eagle vs. Shark. Rankan tarinan poikakodin elämästä kertova Tummien perhosten koti valittiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi tänä vuonna. Päivän lipun saa 4/6 eurolla. Ti 7.10. kello 19 Juan Antonio Bayona: Orpokoti Guillermo Del Toron tuottamassa psykologisessa kauhudraamassa kadotetaan rajat niin tarun ja todellisuuden kuin nykyisyyden ja menneisyyden välillä. Ti 14.10. kello 19 ja 21 Jason Reitman: Juno Näppärädialoginen Juno nappasi Oscarin parhaasta alkuperäiskäsikirjoituksesta. Suorapuheisen teinitytön raskaaksi pamahtaminen esitetään koskettavasti, mutta hauskasti. Oletetun suuren suosion vuoksi elokuvaa esitetään Kampus Kinossa poikkeuksellisesti kahdessa näytöksessä. Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? kampus kino
21 Tarvitaan: paskaduuni KOLME KURJAA hetkeä on elämässä koettava: murrosikä, haisevan kalan avaaminen bilsan tunnilla ja paskaduuni. Ilman murrosikää ei voi olla aikuinen. Kalan avaamatta jättäminen voi johtaa liialliseen mieltymykseen tukea tehokalataloutta. Paskaduuni, se tuntuu jäävän listasta yhä useammin pois. Minultakin oikeastaan. Sentään nurmikkoparturina olen toiminut kahtena kesänä. Ja tietysti sivarina olen maistanut puisevan työn esanssin. Huomaan kuitenkin kevyen elitismin tunkevan elämääni. Viime vuonna kaverini sai tehtaalta paikan kolmivuorotyöhön. Onnittelin, mutta sisäisesti huusin: kauheaa! Kaveri tienaa sievoisesti ja minä vain voivottelen, miten voi jaksaa tehdä sellaista työtä. Asiaa ei parantanut, että oman suvun tausta on samaisessa tehtaassa. Perspektiivi katoaa nopeasti. KOSKETUS normaalimaailmaan on kadoksissa muuallakin. Kehitysmaissa arvostetuissa jesuiittakouluissa opetusohjelmaan kuuluu muutama tunti viikossa yhteishyviä tekoja – esimerkiksi kauppakassien täyttöä. Ajatuksena on, että rikkaat ja koulutetut eivät hiekkasäkittäisi itseään muilta. Tarvetta vastaavalle olisi minusta meilläkin. Tosin en usko ajatuksen saavan Allianssi-pomoja hyppimään pomppulinnassaan – vaikka on sitä turhemmastakin opintopisteitä jaettu. Onneksi on paskaduunit. Niitä meillä riittää. Paitsi loukkaus ihmisarvoa kohtaan, paskaduunit ovat mahdollisuus saada ote tavallisiin ihmisiin. Niistä avautuu maailma, jossa hommat hoituvat ilman diskurssi-sanan oikeaa käyttömuotoa. Yksi opiskelukaverini sanoikin, että pitäähän 16 000 maisteria tehtailevassa järjestelmässä jonkun jotain tehdäkin. EN YRITÄ moittia innovaatio-Suomen pelisääntöjä. Koulutus on hyvä juttu – ja ahkera voi olla muutenkin kuin paskaduunissa. Kaipaan vain nöyryyttä meidän pikkuporvareiden ajatuksenjuoksuun. Meitä on paljon. Kokemukseni mukaan esiintymä vain tihenee, kun liikutaan kartalla alaspäin. Viittaan hulluun tosielämään. Toissaviikolla kaverini syntymäpäivillä jotkut eivät suostuneet istumaan kuin suomenruotsalaisten vieressä. Eivät varsinaisia velikultia siis. Luulen, että säännön henkeä sovelletaan myös muussa elämässä. ALKAA TUNTUMAAN, että paskaduunit ovat hyvä juttu. Niistä voisi tehdä jopa pakollisia, jos sama meno jatkuu. Ehkä siinä ratkaisu, kun Vanhasen Matti vilkuttelee Nurmijärvi-mallin omakotitaloon. Minä vain tämän mäkkivuoron tästä pyöräytän aluksi, Masa! Ville Salonen Jylkkäristäkin tuttua huumoria tarjotaan 50 sivua kerralla. ALKUVUODESTA 2005 Jylkkärin pääkirjoitussivun palstallaan ihastuttaneen jyväskyläläislähtöisen ”totuuden tietotoimiston” Lehden ystäville on luvassa lähiaikoina makeaa mahan täydeltä. Jylkkäristä leikeltyjen tuhatmerkkisten pätkien sijaan tyynyn alle voi piilottaa kokonaisen 48–50-sivuisen aikakaus-Lehden. Niin, lähiaikoina, mutta tarkalleen milloin? Kuvaavaa on, että tekijät eivät tiedä ihan tarkkaan itsekään. ”Tavoitteena olisi saada lehti ulos ennen kunnallisvaaleja”, Usko Tyykkä kertoo. Yksi syy aikataulutukselle ovat aikakaus-Lehteen kaupitellut mainokset. Lehden toimitus kirjoitti verkkosivuillaan, että ”erityisesti toivomme saavamme kokoomuksen kunnallisvaaliehdokkaiden mainoksia. Heille lupaamme 25 prosentin alennuksen.” No, ovatko kokoomuksen ehdokkaat olleet yhteydessä? ”Kyllä meille yksi soitti”, Tyykkä paljastaa. VERKKOSIVUT lienevätkin suurelle yleisölle Lehden julkaisukanavista se tutuin. Toki ryhmän kirjoituksia on ollut ja tulee olemaan Jylkkärin lisäksi muissakin printtimedioissa – ja lähetettiinhän edesmenneellä Yle Extra televisiokanavalla Lehden Noin seitsemän uutisiakin. Aikakaus-Lehti on kuitenkin uusi aluevaltaus. Mitä se tarjoaa? ”Osa tarinoista on elänyt jo kauan, mutta niitä ei ole aiemmin pystytty toteuttamaan järkevästi”, kertoo August Elokuu. ”Paljon on sitä samaa kuin nettilehdessä, mutta nyt on voitu tehdä kuvaan perustuen. Tässä pystyy vittuilemaan kuvallisille konventioille, nettisivuilla puolestaan kielellisille”, hän jatkaa. ”Tämä vaatii tietysti jonkin verran harjoitusta. Tuon tyyppinen kirjoitusmuoto on tekijöillekin uusi”, August Elokuu myöntää. Aikakaus-Lehdessä on pääosin varsinaisen toimituksen tekemiä juttuja, mutta myös avustajien. ”Molempien taso on vaihteleva”, Elokuu kuvaa. Toimitus käsittelee kuitenkin avustajienkin jutut. ”Joskus niistä jää jäljelle vain idea.” LEHTI OTTAA monissa jutuissaan rajustikin kantaa päivänpolitiikkaan. Minkään tietyn aatteen ajajaksi toimitus ei kuitenkaan halua hirttäytyä. ”Minä useimmiten kirjoitan siitä, mikä pistää vituttamaan”, August Elokuu sanoo. ”Joka puolelta poliittista kenttää tulee tyhmiä ehdotuksia. Lähinnä se on yritystä osoittaa, että katsokaa nyt, miten tyhmää tuo on.” Hänen mukaansa suomalaisessa poliittisessa satiirissa, kuten muussakin huumorissa, on paljon parantamisen varaa. ”Valtavirtahuumori on täynnä ei niin piilotettuakaan rasismia tai sovinismia.” Esimerkiksi August Elokuu ottaa Alexander Stubbin, jonka hampaista on väännetty kaikenlaista. ”Se pitäisi vetää jopa suoranaiseksi kiusaamiseksi, että ihmiset tajuaisivat, onko se nyt oikeasti niin hauskaa.” Lehti on vastannutkin tähän joskus viemällä juttuja ”äärettömyyksiin”. ”Jos vedetään pikkutuhmaa karisalmelaishuumoria, niin vedetään se sitten todella härskiksi”, August Elokuu vertaa. ENSIMMÄISEN aikakaus-Lehden viiden tuhannen kappaleen painosta on tavoitteena saada jälleenmyyntiin esimerkiksi Rautakirjalle. Onko tuotokselle luvassa sitten jatkoa? ”Paras mahdollinen olisi, että siitä tulisi sen verran rahaa, että sillä voisi tehdä toisenkin samanmoisen”, kertoo Usko Tyykkä. ”Mutta ei me olla mikään kustannustalo. Säätämällä säädetään”, Tyykkä tunnustaa. August Elokuulla on yksi toive tulevaisuuden suhteen. ”Enemmän rahaa saisi tulla. Pikkujoulubudjetti on vähän karannut, mutta pienimuotoista tämä vielä on.” Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.? Usko Tyykkä ja August Elokuu ovat taiteilijanimiä. Tietoa aikakaus-Lehden ilmestymisestä voi onkia Lehden sivuilta osoitteesta http://lehti.samizdat.info. Aikakaus-Lehti irvailee kuvallisille käytännöille August Elokuu on yksi Lehden tekijä. Hymy levenisi entisestään, jos Lehdestä saatu leipäkin levenisi. R IKU S UONIO
Järjestöilmoitukset osoitteeseen jylkkari-jarjestot@ lists.jyu.?. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia. järjestöt MA 29.9. Linssikeitto Merellinen lasagne Broilerleike TI 30.9. Kasvisrisotto Päivän kala Metsästäjänpihvi KE 1.10. Kesäkurpitsavuoka Lohikeitto Kasler TO 2.10. Kasvishernekeitto, pannari Hernekeitto, pannari Broilerpyörykät PE 3.10. Punajuuripihvit, jogurttikastike Värikäs uunikala Jauhemaksapihvit MA 6.10. Kasvislasagne Jauhelihakeitto Broilerjuustokebakot TI 7.10. Kasvispihvit, tomaatti-timjamikastike Yrttiporkkanasei Kebabwokki KE 8.10. Ratatouille Silakkapihvit, kermaviilikastike Tulinen lihapata TO 9.10. Kasvissosekeitto, Tomaatti-pestokala Kalkkunakastike PE 10.10. Kasviskaalilaatikko Kirjolohimurekepihvit Kaalilaatikko Siskonmakkarakeitto LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.?/ruokalistat Opiskelijahinta 2,60 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,50 e – muut 5,20 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 25,00 e, jatko-opiskelijoille 45,00 e, muille 52,00 e. JYVÄSKYLÄN KASVITIETEELLISEN PUUTARHAN YSTÄVÄT Jyväskylän kasvitieteellisen puutarhan ystävät järjestää Cygnaeuksen Tammen 98. syntymäpäivänä 12.10. kello 12 alkaen PUU-kävelyn Seminaarinmäellä. Lisätietoja yhdistyksen kotisivulla: http://www.iki.?/pyhtila/JKPY PUHKUPILLIT Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit ry pitää vuosikokouksen 8.10. kello 19 Musicalla harjoitusten jälkeen ja yhdistyskokouksen 22.10. harjoitusten yhteydessä. EVANKELISET OPISKELIJAT Supersankareita ja avuntarvitsijoita kutsutaan taivaalliseen vertaistukiryhmään lauantaisin seitsemän jälkeen Lutherin kirkolle (Kansakoulukatu 5)! Tulossa: 4.10. Paavaliko superevankelista? Antti Mustakallio, 11.10. Mitä luterilainen tunnustaa? Lasse Räty, 18.10. Kuninkaallista sukua? trubaduuri Miika Auvinen. Olet tervetullut myös messuun sunnuntaisin klo 12 Lutherin kirkolle! EXTRA: Lahjakas ja letkeä SOFFA-ilta ke 22.9. klo 18.30 alkaen tarkempaa tietoa listalta! Lisäinfoa raamiksesta ja muusta Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.? tai osoitteesta www.sley.?/eo/jkl/ POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 3.10. Medeia + Hebosagil + Disare. La 4.10. Olavi Uusivirta. Ke 8.10. Paprika Korps. To 9.10. Eläkeläiset + Kumikameli + Pahat agentit. Pe 10.10. The Haunted + Path of No Return. La 11.10 Club Old Farts -idiot twins + Sleazy Beaztz. Ke 15.10. Mustasch + Monsteriser. To 16.10. Die Young + Lighthouse Project + Deathbed. Pe 17.10. Underwater Sleeping Society + Pintandwefall + Moppi ja Aivokurkiaiset + Déclassé. La 18.10. Asa + Steen1 + JätkäJätkät. Poppari: Ke–pe 1.–3.10. Blues Live 2008. La 4.10. Coversnake plays Whitesnake. Ke 8.10. Kikka Laitinen Co. To 9.10. Dominique Pifarély trio. Pela 10.–11.10. Mätt. Pe 17.10. Appa Show. La 18.10. Mikkonen-OunaskariJörgensen + Appa Show. Ilokivi: To 2.10. Unelmafuksiaiset. Pe 3.10. Hulinaklubi. La 4.10. Linnunlaulusputnik & Lal lal lal tour. Ke 8.10. DDR Party Program Presents: Metal Action Night! Pe 10.10. The African Sunset 2008. La 11.10. Seisomapaikka. Pe 17.10. Theory of Rock vol.2. La 18.10. Grönionin syysbileet. Vakiopaine: Pe–la 3.–4.10. Neue Ewelt. Ke 15.10. Valley Below. Red Neck: Pe 3.10. Iskias. Su 5.10. Esa Eloranta. Pe 10.10. Francine. Pub Katse: Pe 3.10. Misleds. La 4.10. Soulfallen + Ardual + Chromatic Dark. Pe 10.10. Itämaa & Ahjo. La 11.10. Coverslaves. Pe 17.10. Blood on Our Hands + Anvils Drop. La 18.10. Thaurorod. Jyväshovi: Pe 3.10. Tommi Seppänen & Amorada. La 4.10. Swamp Boogie + Messengers + Angela Brown & Christian Rannenberg + Harmonica Shah + Boogie Boy Blues Band. Ti 7.10 Kirsi Ranto. Ke-to 8.-9.10.Top Zet. Pe 10.10. Taikapeili. La 11.10. Sputnik. Ti 14.10. Anne Mattila & Mistral. Ke–to 15.-–16.10. Christa Huikko. Pe 17.10. Suvi Teräsniska. La 18.10. Sanna Liimatainen & Calibra. Pavijonki: To 9.10. Dynasty tour 2008: The Rasmus + Von Hertzen Brothers + Mariko. Su 12.10. Suomi Soikoon -konserttikiertue 2008. Ke 15.10. Virve Rosti & Freeman ja Menneisyyden vangit. To 16.10. Pentti Hietanen. Pe 17.10. VesaMatti Loiri. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Galleria: Tutkijanmajoja Kolin Maisemiin. Työpajat: Su 19.10. PMMP – paljasta muodon molemmat puolet. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: Jari Haanperä Keinovalokytkentöjä. Holvi, alagalleria: Syntyy ei synny. Galleria Harmonia: Katerina Mistal: Fear of Landscape. Keski-Suomen Museo: Näin ja näin. Arja Jäppisen veistoksia ja Jussi Jäppisen valokuvia 5.10. asti. Hirvi vai vene. Näyttely suomalaisista kalliomaalauksista 5.10. asti. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Imagine That. Galleria: Dance & Design -muotoilunäyttely. Näytön paikka: Anne-Mari Ohra-aho: Valkoista, mustaa ja vähän väriä. Aula: Dance & Design -näyttely 19.10. asti. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Fundamentalisti: Ke 1.10. Pe 3.10. La 4.10. To 9.10. La 18.10. Betten ja Boon avioliitto: Pe 3.10. La 4.10. To 9.10. La 18.10. Mimmi lehmän seikkailut: pe 10.10. La 11.10. Ke 15.10. Pe 17.10. La 18.10. Veriveljet: Pe 10.10. La 11.10. Ke 15.10. Pe 17.10. La 18.10. Kuka pelkää noitia: la 11.10. To 16.10. Huoneteatteri: Tuontiponi: To 2.10. Ke 8.10. Pe 10.10. Pe 17.10. La 18.10. Suomen hevonen: pe 3.10. La 4.10. Su 5.10. La 11.10. Su 12.10. Su 19.10. Vakiopaine: Pe 10.10. Ad*Astra: Rakkaudesta minuun. ELOKUVAT Kampus Kino: Ke 1.10. Rakkautta ja anarkiaa: Tummien perhosten koti + Eagle vs Shark. Ti 7.10. Orpokoti. Ti 14.10. Juno. Elokuva-arkisto: IT-Dynamon auditorio klo 18.00. Ke 1.10. Bertolucci: Fasisti. Ke 8.10. Corman: Mies vahakabinetissa. Ke 15.10. Pasolini: Haukat ja varpuset. MUUTA Ilmainen yleisöluento: Nykytaiteen kierros maailmalla. Kaupunginkirjaston pieni luentosali, to 2.10. klo 18. MENOT 1.10.–19.10. 22
”OLIN JO HYVIN pienenä, joskus alle kouluikäisenä, kiinnostunut luonnosta ja luonnontieteestä. Aluksi se lähti lääketieteestä – nyt jo eläkkeellä oleva isäni toimi lääketieteen professorina. Itseäni kiinnosti hyvinkin laaja kirjo: tähtitiede, fysiikka, biologia… Olin myös Luonto-Liiton jäsen. Se oli tämmöistä harjujen, soiden ja metsien suojelua. Ymmärrys siitä, että on olemassa toisentyyppisiä, vakavia ympäristöongelmia, tuli myöhemmin, joskus 15-vuotiaana. Se oli sitä aikaa, kun ilmastonmuutoksesta oli paljon isoja artikkeleja. 1980-luvun alussa mä sitten menin mukaan kaikkiin kehitysyhteistyöhön liittyviin hommiin. Opiskelin tiedostusoppia Tampereen yliopistossa ja kiinnostuin muun muassa prosenttiliikkeestä ylioppilaskunnan kautta. Tavallaan jäin sille tielleni. Köyhyyden ja nälän poistamisestä tuli pitkäksi aikaa mun päätyö, mutta sitten ympäristöongelmat rupesivat pikkuhiljaa nousta isommaksi ja isommaksi möröksi. Asiat tapahtuivat nopeammin kuin ennustettiin. TURHAUTUMISEN tunteita on ollut tietysti paljon. Suomessa ne ovat ennen kaikkea liittyneet hallitukseen ja eduskuntaan. Mun oli pitkään vaikeaa hyväksyä, että ihmiset, jotka päättää meidän puolesta, voivat olla niin ymmärtämättömiä asioista, jotka mun mielestä olivat tärkeintä maailmassa. Poliittinen päätöksenteko on monella tapaa irrationaalista ja raadollista – siihen vaikuttavat äärettömän paljon ihmisten vanhat kaunat ja puolueiden valtataistelut. En mä kyyninen ole silti nytkään. Uskon, että tästä selvitään, vaikkei se olekaan enää niin varmaa. Totaalituhon skenaariot ovat muuttuneet oikeasti mahdollisiksi. Yksi toivoa herättävä tekijä on se, että yhtiömaailma on havahtunut tähän, ja voihan kansalaisten reaktio räjähtää. Nykyiset nuoret ovat varmasti paremmin informoituja kuin koskaan aikaisemmin, vaikka ympäristöliikehdintä ei ole juuri nyt kauhean aktiiivista. Se johtuu ehkä siitä, että kiinnostus kulkee jaksoina – välillä tulee suvanto. Opiskelijoilla opiskelurytmi on tiukempi ja yhteiskunnallisille asioille jää vähemmän aikaa. TOISAALTA POLIITIKOTKIN elävät niin hektisessä maailmassa, ettei niillä ole aikaa pysähtyä ajattelemaan. Ollaan yhä enemmän pihalla näiden ongelmien edessä, vaikka ulospäin yritetään vaikuttaa siltä, että homma on hanskassa. Me ollaan hirveän hyviä sulkemaan tietoisesti mielestämme pois asioita, kun ne ovat liian vaikeita. Jossain tapauksissa ?ktio on keino ohittaa puolustusmekanismit, kun se on kuitenkin ”vain” fiktiota. Kaunokirjallisuudella voi auttaa ihmisiä kuvittelemaan, mitä joku asia tarkoittaa, ennen kuin se asia todella tapahtuu. SENKIN YMMÄRRÄN, että on vaikeaa ryhtyä toimiin, kun tuntuu, että on ainoa. Ihmiset ovat niin älyttömän sosiaalisia olentoja, että meihin vaikuttaa paljon se, miten me ajatellaan muiden ajattelevan. Mitä enemmän ihmisellä on ystäviä ja sukulaisia, jotka alkavat miettiä ympäristöasioita, sitä enemmän se käyttäytyminen lisääntyy. Sillä on merkitystä, sillä eihän se prosessi voi lähteä liikkeelle millään muulla tavalla.” Marja Honkonen paatoimittaja@jyy.? Synkän taivaanrannan maalari 23. SIVUN KASVOT Parhaiten ekotrilleristään Sarasvatin hiekkaa tunnettu kirjailija ja tiedetoimittaja Risto Isomäki patistaa toimimaan ilmastonmuutosta vastaan, vaikka turhautuminen ei ole tuntematonta hänelle itsellekään. Ikänsä tuulimyllyjä vastaan taistellut 47-vuotias ei tunnustaudu kyynikoksi. Tulevaisuus voisi silti olla valoisampi. RIKU SUONIO
1. krs Puh. 040 531 5118 Ark. La Palvelemme 10-19 10-16 koko 40 x 30 cm, musta Pää kolmantena häntänä oven välissä. Jylkkäri