Jyväskylän ylioppilaslehti 23. marraskuuta – 13. jouluuuta 2015 55. vuosikerta 10 Hongkongin asuntoloissa riekutaan raittiisti Virustutkija matti jalasVuori popularisoi tiedettä HIljaIset kIskot Vain HarVat ruotsalaiset tuleVat VaiHtoon suomeen akateeminen stand up -koomikko Helena pÖllänen HyÖnteisistä saa HyVää Välipalaa Vertailussa jyu ja aurinkokunta on trendikästä Haukkua laHtea
J yväskylän ylioppilaskunnan edustajistovaalit on saatu päätökseen ja uudet edaattorit ovat selvillä. Jylkkärin puolesta haluan onnitella kaikkia vaaleissa menestyneitä ja lohduttaa pettymyksen kokeneita. Vaali-ilta sujui Rentukan hämyisessä valaistuksessa erittäin hyvin. Tipoittain saapuneet äänestysluvut varmistivat myös sen, että jännitys rakentui pitkän kaavan mukaan, jolloin tunnelma parani jatkuvasti kohti illan huipennusta. Ilman parempaa tietoa voisi epäillä, että JYYn johtoporras viivytteli tahallaan ääntenlaskennan kanssa varmistaakseen parhaan mahdollisen loppuhuipennuksen. KoKonaisuutena vaalit olivat mielenkiintoiset ja yllätykselliset. Vaalivoittajaksi selvisi vähemmän yllättävästi Pörssi&Dumppi, jonka vahva ehdokaslista jyräsi muut jo pituudellaan. Onnistujiksi lasketaan ehdottomasti myös JYYn vihreät opiskelijat ja Alvarin unioni. Vihreät nosti paikkamääränsä edustajistossa kahdeksaan. Ensimmäistä kertaa kisaan mukaan lähtenyt Alvarin unioni kapusi puolestaan hienosti vaalien kolmannelle sijalle seitsemällä paikallaan. Vaalien pettymyksiin luetaan kokoomusja keskustaopiskelijat, jotka molemmat menettivät kaksi edustajistopaikkaa. Suurimman kolhun siipeensä sai kuitenkin JYYn demariopiskelijat, joka menetti näissä vaaleissa kaikki kolme paikkaansa. Myös ensimmäistä kertaa mukaan v iime viikolla joukko yliopistolaisia allekirjoitti kannanoton, jossa vastustetaan hallituksen suunnittelemia koulutusleikkauksia. Allekirjoittaneet ovat valmiita työtaisteluun, mikäli tilanne ei muutu. Allekirjoituksia kertyi julkilausumaan parissa viikossa 350 ja allekirjoitusten keräys jatkuu yhä. Tiistaina kaikki keskeiset yliopistojen henkilöstöja opiskelijajärjestöt vaativat leikkausten peruuttamista Helsingin Sanomissa. Yliopistolaisten selkeä viesti leikkauksia vastaan kertoo, että huoli on todellinen. On aivan selvää, että leikkaukset heikentäisivät yliopistojen toimintaa merkittävällä tavalla. Jo nyt useita tehtäviä jätetään täyttämättä yliopistoissa eri puolilla Suomea, koska rahaa ei yksinkertaisesti ole. Samaan aikaan hallitus vaatii entistä tehokkaampaa kurottelua kohti maailman huippua, mutta tämä olisi siis saavutettava entistä niukemmin resurssein. Käytännössä yhtälö on mahdoton: heikentyvillä resursseilla tutkimuksen ja opetuksen laatu tuskin paranee. Leikkauksilla on myös kertautuvat seuraukset, jotka näkyvät pitkälle tulevaisuuteen. Opetusministerin mukaan tutkimuksesta olisi saatava enemmän irti ja tulosten kaupallistamista olisi parannettava. Kukapa ei haluaisi vähän tehokkaampaa toimintaa, missä vain. Mutta mitä tällä ajetaan takaa? Entistä nopeammin mitattavia tuloksia suoraan yritysmaailman tarpeisiin? Entistä vähemmän oppiaineita ja monimuotoisuutta? Ongelmia syntyy, jos yliopistojen perustehtävä hukataan eikä resurseja riitä perusopetukseen ja siihen liittyvään tutkimukseen. Tai jos tuloksellisuuden nimissä yliopistoissa tehtävä tutkimus kapenee. Opetuksen ja tutkimuksen tulisi antaa välineitä kasvaa ja kehittyä, avata ajattelua ja synnyttää oivalluksia. Tutkimuksen tulisi esittää kysymyksiä, joihin emme tiedä vastauksia etukäteen. Tutkimuksen innovatiivisuutta on turha vaatia, jos monimuotoiselle tutkimukselle ja opetukselle ei ole tilaa. Olen työskennellyt useissa eri yliopistoissa Suomessa ja ulkomailla. Oman urani aikana olen nähnyt suomalaisen tutkimuksen kansainvälistyneen ja professionaalistuneen hyvin nopeasti. Olen nähnyt kilpailun kiristyvän, resurssien vähenevän ja epävarmuuden lisääntyvän. Yhä suurempi aika työstä kuluu ulkopuolisen projektirahoituksen hakemiseen, niin professoreilta, lehtoreiltakin kuin projektitutkijoiltakin. Tässä tilanteessa hallituksen esittämät leikkaukset ja samanaikaiset toiveet entistä tehokkaammasta huipputuotannosta tuntuvat käsittämättömiltä. Tuntuu myös käsittämättömältä, että vertailussa muiden maiden menestykseen ministeriö ei ota huomioon sitä rahoituspohjaa, mistä muiden menestys ponnistaa. Hallituksen leikkaukset vaarantavat yliopistojen perustehtävän ja heikentävät opetuksen ja tutkimuksen laatua. Juuri tästä yliopistoissa ollaan huolissaan. Hallitus väittää, ettei meillä ole varaa olla leikkaamatta koulutuksesta. Olen täysin eri mieltä: meillä ei yksinkertaisesti ole varaa näihin leikkauksiin. Professori (MA) Kaarina Nikunen Viestinnän laitos, Jyväskylän yliopisto Edarivaalit kaipaavat nostetta leikkauksiin ei ole varaa kisaan lähteneet akateemiset perussuomalaiset joutuivat pettymään, kun ryhmän jokainen ehdokas jäi rannalle. Yhtä kaikki, vaali-ilta tarjosi suurta jännitystä, karvaita pettymyksiä, riittävästi janojuomia ja onnellisia halauksia. Mutta ei. Vaalivalvojaisten hyvän tunnelman takana lymyilee karu totuus siitä, että edustajistovaalit eivät liikuta väkeä kampuksella. Toisin sanoen aivan liian harva opiskelija välittää vaalituloksesta tai eri edustajistoryhmien poliittisesta pelistä. Vaalien äänestysprosentti laski hiukan edellisistä karkeloista, kun vain joka viides Jyväskylän yliopiston opiskelijoista kävi antamassa äänensä edustajistovaaleissa. Äänestysprosentti oli samalla kaikista Suomen yliopistoista heikoin. Yhdeksi selittäväksi tekijäksi on jo tarjottu sähköisen äänestämisen puuttumista. Lähes kaikissa muissa yliopistoissa sähköinen järjestelmä on jo käytössä. Toivottavasti tämä puute korjataan seuraaviin vaaleihin mennessä. Lappuäänestys ei kuitenkaan selitä koko totuutta. Kampuksella on epäsuhta edustajistoon pyrkivien ehdokkaiden innokkuuden ja riviopiskelijan kiinnostuksen välillä. JYYn sisällä keskustelu on usein kiivasta ja poliittinen työ todellista. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan näy tavallisille opiskelijoille. Tästä epäsuhdasta osasyy kuuluu varmasti JYYlle itselleen ja osa edustajistoryhmille. Myös Jylkkäri voi katsoa asiassa peiliin. Seuraavien vaalien tärkein tavoite kautta linjan onkin äänestysprosentin nostaminen. Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi Kansan ääni Puhu suusi Puhtaaksi. anna Palautetta ja herättele keskustelua. vain joka viides jyväskylän yliopiston opiskelijoista kävi antamassa äänensä edustajistovaaleissa. www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl oPisKELiJAKAhVi / -TEE 1€ kuppi VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA oPisKELiJATARJoUKsiA! TsEKKAA UUDET NETTisiVUT: Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ Ti-LA KLo 22-23 Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015
kansan ääni Kartalla Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ke 25.11. seuraava avusTaJapalaveri ilmoiTukseT Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 14.12. Jylkkärin ToimiTus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Unto Luoto sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Unto Luoto Painos: 6000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 ”FysiiKKA OLi VAin Lähinnä LAsKeMisTA, KUn TAAs MUA Ois KiinnOsTAnUT POhTiA eriLAisiA AsiOiTA, KUTen PirU eTTä JUPiTer On isO!” Ismo Leikola muisteli fysiikan opintojaan Jylkkärissä 8/2011 Universumi on niin iso paikka, ettei sen koosta ota mitään tolkkua. Oman aurinkokuntamme voi kuitenkin hahmottaa, kun sitä vertaa Jyväskylän yliopistoon. nepTunuksen kaasukehässä on havaittu aurinkokuntamme suurin tuulennopeus 2000 kilometriä tunnissa (noin 560 m/s). Vertailun vuoksi Suomea alkusyksystä riepotellut Valio-myrsky porhalsi Jyväskylässä ainakin 70 kilometrin tuntinopeudella (19 m/s). JupiTerilla on enemmän kuita kuin Jyväskylän yliopistolla rakennuksia. Yliopistolla on Jyväskylän kampuksilla toimintaa noin 40 rakennuksessa, kun taas Jupiterilla tiedetään olevan ainakin 67 kuuta, mikä on aurinkokunnan ennätys. nasan New Horizons -luotain saavutti (kääpiö)planeetta Pluton tämän vuoden heinäkuussa. Projektin kokonaisbudjetti on arviolta 700 miljoonaa dollaria. Samalla summalla Jyväskylän yliopisto pyörisi noin kolmen vuoden ajan. marsin Olympus Mons on aurinkokuntamme planeettojen korkein vuori. Noin 22-kilometrinen sammunut tulivuori on 150 kertaa korkeampi kuin Jyväskylän yliopiston korkein kukkula, 146 metriin yltävä Ylistönmäki. venuksen matka auringon ympäri kestää 224,7 päivää. Mikäli yliopistoopiskelija opiskelisi yhtäjaksoisesti yhden Venuksen kierron ajan, saisi hän kerättyä kandidaatin tutkintoon vaadittavat 180 opintopistettä ja 20 lisäpistettä päälle, kun yksi opintopiste vastaa 27 tunnin opiskelua. aurinkokunTamme pienimmän planeetan Merkuriuksen ympärysmitta on 15 000 kilometriä. Toisin sanoen planeetan kehä on 6800 kertaa pidempi kuin 2,2 kilometrin taival Kortepohjan ylioppilaskylästä yliopiston kirjastolle. TeKSTIT Ja grafIIKKa: arIMO KerKeLä (grafIIKKa eI OLe MITTaKaaVaSSa.)
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 Vaihto Suomessa ei kiinnosta ruotsalaisia opiSkelu. Ruotsi pitää pintansa suomalaisten vaihtoon lähtijöiden kestosuosikkina, mutta Suomi ei näytä läntisten naapureidemme silmissä yhtä hohdokkaalta. teksti Hinni Hirvonen kuvitus Markku Mujunen V iimeisen viiden vuoden aikana Ruotsi on vuosittain mahtunut yliopiston viiden suosituimman vaihtokohteen joukkoon. Myös Saksa, Iso-Britannia ja Espanja kohoavat kärkisijoille. Viime vuonna Ruotsi sijoittui yliopiston opiskelijavaihtokohteista viidenneksi suosituimmaksi, kun sinne suuntasi 27 opiskelijaa. Sen sijaan viimeksi Jyväskylässä opiskeli ruotsalainen vaihto-oppilas vuonna 2012. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on lisäksi ollut viime vuonna kirjoilla yksi vaihtoopiskelija, joka kuitenkin suoritti opintonsa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Vuonna 2014 Jyväskylässä koko tutkintoaan suoritti yksi ja jatko-opintoja neljä ruotsalaista. YkSi SYY ruotsalaisten vähäiselle kiinnostukselle Suomea kohtaan lienee kieli. ”Suomalaiset hyötyvät työelämässä ruotsin kielestä, mutta suomesta ei ole ruotsalaisille samanlaista hyötyä”, Laura Laamanen kansainvälisistä palveluista mainitsee. Kasvatustieteellisen tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelija Elisa Heimovaara epäilee erilaisen opiskelumallin selittävän eroja. Esimerkiksi Tukholman yliopistossa kurssit opiskellaan jopa viidentoista pisteen moduuleina. Suomessa opiskellaan pienempiä kokonaisuuksia, jolloin suurempi kurssimäärä voi kauhistuttaa tottumattomia. Mitä SanoVat itse ruotsalaiset? Göteborgin yliopistossa japania ja sukupuolentutkimusta opiskeleva Nora Jansson arvelee, että Suomi vaikuttaa ruotsalaisten silmissä liian samanlaiselta. ”Esimerkiksi Helsinki on ilmastoltaan, arkkitehtuuriltaan ja kulttuuriltaan kuin Tukholma. Menisin mieluummin Tukholmaan, jonne pääsee nopeasti junalla.” Göteborgin kansainvälisten opiskelijoiden järjestössä aktiivisesti toimiva Jansson ei tunne ketään, joka olisi ollut vaihdossa Suomessa tai edes Pohjoismaissa. Jansson aikoo suorittaa maisterinopintonsa ulkomailla, eikä Suomikaan ole poissuljettu vaihtoehto. ”Kohdemaata tärkeämpi on itse ohjelma”, Jansson huomauttaa. Maria Sundin päätyi suorittamaan vaihto-opintojaan Helsinkiin Aalto-yliopistoon tuttavan suosituksesta. Teknologia-alalla pohjoismainen osaaminen on suuressa arvostuksessa, mikä houkuttelee Suomeen opiskelijoita myös länsinaapurista. Moni Sundinin kurssikavereista suuntasi Norjaan Vaihtokohdetta Valitessa suomea ei Vain tule ajatelleeksi.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit päättyivät tänä vuonna Järjestöjen ääni -vaalirenkaan voittoon. Vaalien voittajaksi nousi Pörssi&Dumppi 11 paikalla (+2 viime vaaleista). Lisäksi Alvarin unioni sai seitsemän paikkaa ja Luonnontieteilijät kasvattivat edarimääräänsä viiteen paikkaan (+1). Vaalien toinen suuri voittaja oli entisen Grönionin pohjalle perustettu JYYn vihreät opiskelijat kahdeksalla paikalla (+5). Muilla poliittisilla ryhmillä meni sen sijaan heikommin. Jyväskylän yliopiston vihreän vasemmisto sai läpi kuusi ehdokasta (-1). Sekä kokoomusettä keskustaopiskelijat menettivät kaksi paikkaa, mutta jatkavat edustajistossa kumpikin kahden edustajan voimin. Pahiten takkiinsa ottivat JYYn demariopiskelijat, jotka putosivat edustajistosta kokonaan (-3). Myös uutena ryhmänä mukaan pyrkineet Jyväskylän akateemiset perussuomalaiset jäivät ilman edustajaa. Jyyn tiedottajan Oskari Rantalan mukaan vaaleissa nähtiin yllättäviä tuloksia. ”Erityisesti demariopiskelijoiden putoaminen edustajistosta oli kyllä sellainen muutos, että en osannut sitä odottaa”, Rantala kommentoi tulosta vaalivalvojaisissa. Edustajistovaalien äänestysprosentti jäi tänä vuonna 20,39 prosenttiin, mikä on hieman vähemmän kuin viime vaaleissa. Samalla se on koko maan alhaisin äänestysprosentti. Äänestysprosenttin todennäköisesti vaikutti se, ettei Jyväskylässä ole vielä saatu käyttöön sähköistä äänesystä. Sähköinen äänestys pyritään saamaan mukaan ensi vaaleihin. Arimo Kerkelä Järjestöryhmät veivät voiton hiljaisissa edarivaaleissa Pörssi&Dumppi tuuletti voittoaan vaalivalvojaisissa Rentukassa 4. marraskuuta. yliopistoväki kamppailee korkeakouluja kurmottavia hallituksen koulutusleikkauksia vastaan. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Opetusalan ammatijärjestö OAJ, Tieteentekijöiden liitto, Professsoriliitto ja Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL vaativat yhteisessä vetoomuksessaan satojen miljoonien eurojen koulutusleikkausten perumista. Vetoomusta jaetaan sosiaalisessa mediassa hashtagilla #yliopistovetoomus. Leikkauksiin on pyritty vaikuttamaan myös somejakoja kovemmin keinoin. Yhteisessä julkilausumassa yli 350 yliopistotyöntekijää esittää poliittista lakkoa, mikäli leikkauksia ei kumota. Lausumassa on mukana 36 Jyväskylän yliopiston työntekijää. Arimo Kerkelä yhteiskuntatieteelliset korkeakoulutetut ry on myöntänyt Vuoden yhteiskuntatieteellinen pro gradu -palkinnon Jyväskylän yliopistossa opiskelevalle Erno Mähöselle. Mähösen yhteiskuntapolitiikan ja taloustieteen tutkielma Labour Market Reforms, Institutions, and the Quality of Employment – Should we all follow German Hartz model in reforming labour markets? valittiin voittajaksi kymmenen ehdokkaan joukosta. Valinta julkistettiin Yhteiskuntatieteilijäpäivillä Helsingissä 13. marraskuuta. Vuoden yhteiskuntatieteellinen pro gradu -palkinto on suuruudeltaan 1500 euroa. Palkinto jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Arimo Kerkelä leikkauksiin vastataan hashtagilla ja lakkouhalla Jyväskyläläisopiskelijan pro gradu -työ palkittiin Jaakko kinnunen SuomalaiSet hyötyvät työelämäSSä RuotSin kieleStä, mutta SuomeSta ei ole RuotSalaiSille SamanlaiSta hyötyä. tilastoJa z z Ruotsalaisiazvaihto-opiskelijoitazSuomenzkorkeakouluissazv.z2014z:z85 z z Suomalaisiazvaihto-opiskelijoitazzRuotsinzkorkeakouluissazv.z2014:z531 z z Jyväskylästäz(jyu)zlähteneitäzvaihtoopiskelijoitazRuotsissazv.z2014:z27 z z Ruotsalaisiazvaihto-opiskelijoitazJyväskylässäzv.z2014:z1z(Kokkola)zz z z Suomalaisetztutkinto-opiskelijatzRuotsissaz2014/2015:z1539 z z Ruotsalaisetztutkinto-opiskelijatzSuomessaz2014:z461 z z Ruotsalaisetztutkinto-opiskelijatzJyväskylässä:z5 LÄhde: cimo, JyvÄskyLÄn yLiopisto ja Tanskaan. ”Suomalainen opetus on mieletöntä! Haluaisin jatkaa opiskelujani täällä vaihdon jälkeenkin”, Sundin ylistää. Lisäksi kiitosta saa riehakas opiskelijaelämä. Vaikka teknologia-alalla suomalaista osaamista arvostetaan, myöntää Sundin, ettei Suomi muuten kohteena houkuttele kaikkia ruotsalaisia. ”Vaihtokohdetta valitessa Suomea ei vain tule ajatelleeksi”, Sundin selittää. Toiseksi tekijäksi hän nimeää hankalan kielen. Sundinin kotiyliopisto ei markkinoinut erikseen mitään yliopistoa tai ohjelmaa, vaan kaikki tieto oli etsittävä itse. Toisaalta yliopisto järjesti halukkaille Inspiration evening –tilaisuuden, jossa vaihdosta palanneet kertoivat kokemuksistaan. Ruotsiin palattuaan myös Sundin aikoo suositella Suomea ystävilleen. Myös laaManen peräänkuuluttaa vaihdosta palanneiden palautteen tärkeyttä. ”Yleensä innostus lähtee, kun joku kertoo, kuinka hieno kokemus vaihto on ollut.” Kansainvälisissä palveluissa ruotsalaisten ja muiden pohjoismaalaisten vähäistä kiinnostusta Jyväskylää kohtaan on pohdittu yhdessä kansainvälisten koordinaattoreiden kanssa. Myös Heimovaara kertoo, että hänen pohjoismaiset kollegansa lähettäisivät mielellään enemmän opiskelijoita Suomeen. Kohdeyliopistoihin on lähetetty esitteitä, joissa kerrotaan esimerkiksi laajasta myös englanninkielisestä opiskelutarjonnasta, toimivasta opiskelijapalvelusta ja mukavasta opiskelijakaupungista. ”Emme kuitenkaan voi vaikuttaa lähtevän yliopiston markkinointiin”, Laamanen toteaa. Toisaalta esimerkiksi Tanskasta tuli viime vuonna enemmän hakijoita. nordplusJa Nordlys-ohjelmat toimivat verkostoina, jolloin korkeakoulut sitoutuvat vastaanottamaan vaihto-oppilaita samanlaisella innolla huolimatta siitä, lähteekö heiltä saapujan yliopistoon opiskelijaa. Sen sijaan Erasmus –ohjelmassa laitokset solmivat sopimuksensa keskenään. Viestintätieteiden laitoksen kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö Sari Mäkikangas kertoo yhdestä ruotsalaisesta yliopistosta, joka oli purkanut Erasmus-sopimuksen viestintätieteiden laitoksen kanssa, kun Ruotsista lähtijöitä ei tullut. ”Toisaalta he sanoivat, että opiskelijavaihtoa voidaan edelleen tehdä Nordplus-verkoston puitteissa”, Mäkikangas selventää. Kaikki kolme haastateltavaa vakuuttavat, että yhteistyö ruotsalaisten yliopistojen kanssa jatkuu, vaikka kansankodin kasvattien kiinnostus Suomea kohtaan pysyisi vähäisenä.
Opiskelu maailmalla 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 K ello on 3.38. Hongkong Baptist Universityn käytäviltä kuuluu rajua räkätystä, huutoa ja penkkien kolinaa. ”Asuntoloiden eri kerrosten olohuoneet ovat kuin pubeja. Siitä johtuu melu”, neljännen eli viimeisen vuoden journalistiikan opiskelija Nathaniel Suen toteaa. Vain sillä erotuksella, että näissä pubeissa alkoholia ei saa nauttia. Olohuoneisiin kokoonnutaankin pääasiassa katsomaan televisiota, pelaamaan korttitai lautapelejä ja soittamaan esimerkiksi kitaraa. Arkiöinäkin hongkongilaiset voivat villiintyä riehumaan aamuviiteen saakka. ”Olen tyytyväinen, että majoitun nyt yliopiston asuntolassa. Se on hyvin tärkeä ja erottamaton osa yliopistoelämää täällä”, Suen hehkuttaa. Kaikki eivät kuitenkaan ole aina olleet yhtä onnellisia asuntolaelämästä. Nyt myös viimeistä vuottaan ranskaan suuntautuneita eurooppatieteitä opiskelevan Kei Ka-hei Cheungin mukaan yksityisyyden puute oli yksi huonoimmista puolista asuntolaelämässä. ”Pahimmillaan yhdessä pienessä huoneessa asui kolme ihmistä kerrossängyissä. Myös melu häiritsi. Seinät eivät ole kovin paksuja”, toisena opiskeluvuotenaan asuntolaan majoittunut Cheung listaa. Tiukat säännöt ja tarkka valvonta kaihersivat samalla Cheungia. ”Joka päivä pitää kävellä kääntöporttien läpi ja vilauttaa opiskelijakorttia lukijaan. Asuntolassa käsitellään myös aikuisia kuin esikoululaisina tai ekaluokkalaisina. Säännöt rajoittavat paljon vapauksia”, Cheung lataa. Silti hän pääsääntöisesti nautti asuntolaelämästään. Cheung olisi halukas muuttamaan takaisin kampuksen asuntolaan, jos jonotuslistalta paikka uudelleen aukeaisi. Toinen suosittu vaihtoehto on vanhempien luona asuminen, sillä pieni yksiö kauempana keskustasta maksaa keskimäärin peräti noin 1400 euroa kuukaudessa. ”Baptist Universityssa jokaiselle opiskelijalle taataan vähintään yksi lukuvuosi majoittua asuntolassa. Minulla pisteet riittivät paikkaan vasta viimeisenä vuonna, koska perheeni asuu niin lähellä kampusta”, Suen puolestaan taustoittaa järjestelmää. Yhteen vuoteen asuntolaelämä saattaa usein jäädäkin kovan kilpailun takia. Vuonna 2012 koulujärjestelmään tehty muutos edesauttoi kamppailua. Korkeakoulujen kandidaattitutkintoohjelmiin lisättiin vuosi. Samalla toisen asteen koulutuksesta pudotettiin yksi vuosi pois. Näin ollen esimerkiksi Baptist Unversityn kandidaatin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä kasvoi reiluun yhdeksään tuhanteen, kun asuntoloissa majoitus riittää vain noin 1800 alempaa korkeakoulututkintoa suorittavalle. ”Kampusalue on pieni, eikä ole oikein mahdollisuutta rakentaa uutta. Opiskelijamäärän kasvuun ei ollut varauduttu”, Cheung avaa. HongKong. Asuntolaelämä kampuksen kyljessä on hongkongilaiselle tärkeä palanen opiskelijavuosia. Viime vuosina opiskelijat ovat heränneet myös politiikkaan. ”Se on kuin pubi” teksti Roope Visuri kuvat Wikimedia Commons & Roope Visuri Hongkong on säilyttänyt suuren autonomian Kiinan alaisuudessa.
Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 teksti Roope Visuri kuvat Wikimedia Commons & Roope Visuri OpiskelijOiden mielestä vakavampiakin ongelmia on koettu viimeisten vuosien aikana. Pelko demokratian kaventumisesta sai nuoret kaduille vuosi sitten syksyllä. Tuhansien ihmisten joukko valtasi Hongkongin tärkeimmät liikenneväylät 79 päiväksi peräkkäin. Silti demokratiamieliset kansanedustajat kaatoivat tekeillä olleen uuden vaalilain viime kesäkuussa. Lain mukaan hongkongilaiset olisivat saaneet yleisen äänioikeuden hallintojohtajan vaaleihin, mutta Kiinan kommunistijohtoon nojaava komitea olisi saanut valita ehdokkaat. Demokratiamieliset katsoivat, että tähän ehtoon suostumalla mahdollisuus suurempaan kansanvaltaan katoaisi. ”Emme menneet taaksepäin, mutta emme myöskään eteenpäin. Pysyimme paikallaan”, ahkerasti megafoniin iskulauseita viime syksynä huudellut ja useamman yön kadulla viettänyt Suen muotoili. Suen arvioi, että noin 70 prosenttia Baptist Universityn opiskelijoista osallistui ainakin yhtenä päivänä katujen valtaamiseen. Vaikka aihe ei ole enää nyt niin tulikuuma kuin vuosi sitten, niin journalistiikan opiskelijan mielestä vaikutukset näkyvät yliopistolla. ”Ennen ajateltiin politiikan olevan O n ihmisiä, jotka tekevät jotain ahkerasti ja mielellään, vaikka eivät saisi siitä rahaa (ks. harrastus). Toisaalta on ihmisiä, jotka tekevät jotain, vaikka ovat jo saaneet niin paljon rahaa, että heidän ei tarvitsisi enää tehdä sitä (ks. Teemu Selänne). Näitä molempia yhdistää niin sanottu rakkaus lajiin (ks. Teemu Selänne). Mikäli teitä, rakkaat opiskelijat, kiinnostaa tulevaisuudessa tutkijan ura, on syytä miettiä jo nyt, kumpaan edellä mainituista ryhmistä kuulutte. Tiedettä nimittäin tehdään mitä suurimassa määrin rakkaudesta lajiin. Väitöskirjatyön voi rahoittaa joko apurahalla, lottovoitolla tai lottovoittoon todennäköisyyksien puolesta rinnastettavalla tutkijakoulupaikalla, jolloin tohtorikoulutettava voi saada ihka oikean työsuhteen, jolloin pääsee työterveyshuollon lisäksi pikkujouluihin. Taloussanomien (14.10.2015) 20 huonoiten palkatun ammatin listalla ei jostain syystä ole otettu mukaan jatkoopiskelijoita. Mikäli olisi, sijoittuisi apurahalla väitöskirjaa kirjoittava suoraan sijalle yksi n. 1600e/kk bruttotuloillaan. Työsuhteessa oleva tohtorikoulutettava pääsee sentään noin listan puoliväliin yhdessä mm. torikauppiaiden, koulunkäyntiavustajien ja tarjoilijoiden kanssa. Seminologit menevät palkassa heittämällä ohi. YliOpistOjen rahOitusta leikataan rajusti tulevina vuosina, ja säästöt otettaneen määräaikaisista työntekijöistä, koska vakituisia työntekijöitä (professorit, jotkut harvat opettajat) ei voi irtisanoa niin helposti. Tämä tarkoittaa tohtorikoulupaikkojen ja post doc –rahoituksen vähentämistä, eli lottovoiton todennäköisyys alkaa olla suurempi kuin tutkijana itsensä elättämisen. Tieteen laadusta huolta kantavat toivovat toki, että tutkijoiksi valikoituisi niitä kaivattuja huippulahjakkuuksia. Nyt tohtorikoulutettaviksi valikoituvat ne, joiden osaaminen ei ole työmarkkinoiden näkökulmasta tarpeeksi hip, tai ne, joiden osaaminen on työmarkkinoiden näkökulmasta niin hip, että hakijoita on jokaiseen avoimeen työpaikkaan ne 99(9) muutakin. Väitöskirjan kirjoittaminen on maisterille kuin lukio all over again: saa aikaa miettiä, mitä oikeasti haluaa tehdä, ja työelämään tottumattomalle tonni kuussa käteen tuntuu opintotuen jälkeen huikealta. mikäli YliOpistO ei pysty tarjoamaan järkevää tulevaisuutta ja urapolkua nuorille tutkijoille, tullee tutkimustyöstä lähivuosina vain mukava harrastus muutamille (ks. pappa betalar). Itse olen väitöskirjan valmistumisen jälkeen ajatellut hakea lähihoitajakouluun. Ja lotota joka lauantai. Eva Kottonen Journalistiikan opiskelija Nathaniel Suen muutti viimeisenä opiskeluvuotenaan asuntolaan. Kei Ka-hei Cheung arvioi, että ainakin hänen kaveripiirissään politiikasta puhuminen sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt. Rakkaudesta lajiin jotain likaista, mistä ei haluta puhua. Nyt ymmärretään, että politiikka vaikuttaa kaikkeen.” Viime vuonna Ranskasta käsin Hongkongin mullistavia tapahtumia seurannut Cheung on kokenut vastaavaa palattuaan kotipaikkakunnalleen. ”Ainakin kaverini puhuvat politiikasta sosiaalisessa mediassa paljon aktiivisemmin. Itsekin olen syventynyt tarkemmin Hongkongin politiikkaan. Tiedän poliittisen tilanteen kokonaiskuvan paljon tarkemmin nyt.” Kumpikin pitää viime syksyn mielenosoituksia yhtenä eniten reaktiota herättäneistä tapahtumista Hongkongissa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. ”Ymmärrämme nyt, että demokratia on jotain arvostettavaa”, Suen tiivistää. eNNeN aJateltiiN politiiKaN olevaN JotaiN liKaiSta, miStä ei haluta puhua. tiedettä NimittäiN tehdääN mitä SuurimmaSSa määriN raKKaudeSta laJiiN.
8 Pakina In English 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 text Arimo Kerkelä translation Minna Tiainen Maggots for gastronomists Insects. If the planned changes in legislation take place, insect dishes can soon be purchased in the stores. Because the lightweight maggots bounce off easily from the sizzling frying pan, a lid is recommended for cooking. F ifth year speech communication major Johanna Puolitaival has eaten and grown mealworms for a couple of years. This year she also started her own Kitiinikokki-blog, where she spreads information about eating insects to others. Advocates of insect eating consider insects a good and high-protein alternative to, for instance, meat. Growing insects is significantly more ecological and ethical than for example producing beef. ”In order to take pressure off of intensive animal farming, we have to find other sources of protein. This would be a terribly easy alternative for that, competitive with soy in both price and ecological value. From this, it is also easier to get really delicious, even meaty food”, Puolitaival explains. Puolitaival endorses insect eating also for culinary reasons. If insect eating were to become more common in western countries, it would open up completely new possibilities for the food culture. ”I think it is absolutely great if we can really bring a new type of ingredient to the western diet”, Puolitaival says. At the moment, legislation limits bugmunching. Selling and serving insects for food is forbidden in the European Union. The situation might change fast, though. Puolitaival explains that the EU is dismantling legislation that restricts using insects in human nutrition. Insect foods could, at the fastest, be brought to supermarket shelves already early next year. ”There are several firms in Finland which are just waiting for the legislation to change.” Although ready-made insect dishes are not available in the stores, insects are easy to grow at home. Puolitaival herself grows mealworms, the maggots of which are sold in pet stores as food for animals. ”Growing is not expensive. The purchase price is high in the sense that if you eat insects, at least as a student you almost have to grow them yourself. At its cheapest, a half a kilo batch can be bought for 25 euros”, Puolitaival says. After the first mealworm maggots have been obtained, growing them is very easy according to Puolitaival. She has two boxes the size of shoeboxes, one of which contains the beetles and the other the maggots that can be eaten. The pupas that will later turn into beetles have their own, smaller boxes. There is oatmeal and wheat flour in the bottom of the boxes. In addition, the insects eat for instance carrots, apples and salad. The boxes also contain pieces of egg carton for the insects to hide in. ”The upkeep is practically free”, Puolitaival says. But whAt about the most important part, taste? Johanna Puolitaival fries us mealworm maggots. To avoid covering the taste of the maggots, they are fried crispy in oil and seasoned only mildly with chili paste and salt. We pick the first maggots a bit cautiously from the plate. ”Surprisingly mild, this is a bit like eating popcorn”, our photographer Unto Luoto gives his approving judgements. Surprisingly, the taste is really good, and so the rest of the maggots disappear quickly from the plate. I could definitely imagine buying these from the store. T ervetuloa tänne Lapualle Kokoomusten Nuorten Liiton vuoden 2017 liittokokoukseen! Minä olen uusi puheenjohtajanne Brunhilde von Gutenberg-Wahlroos. Ennen kuin siirrymme Suomen julkisen sektorin lakkauttamista koskevaan keskusteluun, on aika nousta seisomaan ja laulaa järjestömme uusi tunnuslaulu. Noniin, nyt kaikki laulaa mukana! Kokoomusuoriso valmis on taistelemaan puolesta luokkansa verovapauden. Piinat ei peljätä, ei vankilat kun laulunsa ilmoille raikuvat. Siks` kunnes valta on markkinoilla ja päivä koittaa gryndereille pääoman uljaat nuoret, luo yksityiskoulujemme jo käykää taiston tuoksinaan! Pelvotta aina päin SAK:ta käy kulku nuorten armeijan. Ei askel horju, ei Ayn Rand säiky, vaan into hehkuu otsallaan. Taistelohon, taistelohon, käy kulku nuorten armeijan. Ei askel horju, ei Ayn Rand säiky, vaan into hehkuu otsallaan. Pelvotta aina päin verotusta käy kulku nuorten armeijan. Ei libertarismi horju, ei silmä säiky, vaan into hehkuu otsallaan. Taistelohon, taistelohon, käy kulku nuorten armeijan. Ei libertarismi horju, ei silmä säiky, vaan into hehkuu otsallaan. Demarit eessämme kauhistelee, kumous kun mielessä kummittelee. Valtansa horjuu, kun astumme me, Friedrich Hayekia siteeraamme. Uus` yhteiskunta, porvariston valta, ja koko maailma vapaiden pääomaliikkeiden on ihanteemme, ja sydänvereen, sen puolesta me kamppaillaan. Brunhilde von Gutenberg-Wahlroos Kokoomusnuorison marssi Unto LUoto
Hylätyillä raiteilla teksti Arttu Seppänen kuvat Unto Luoto Junaliikenne. Rataosuus Jyväskylä-Seinäjoki uhkaa tulla tiensä päähän maaliskuussa 2016. Jäähyväismatkalla läpi muuttotappiokuntien löytyi muun muassa hylätty villin lännen kylä.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 Kello 10.14 Jyväskylän rautatieaseman laiturilla neljä villakangastakkeihin pukeutunutta, isoin matkalaukuin varustautunutta keski-ikäistä miestä ottaa itsestään itselaukaisulla kuvan (tai siis selfien). Yksi varusmies seisoskelee levottoman näköisenä vilkuillen ympärilleen. Harmaa taivas sylkee vettä. Mikä mahtava päivä lähteä Pohjanmaalle! Paria minuuttia myöhemmin saapuu pieni junantynkä, hädin tuskin raitiovaunun kokoinen. Tämäkö se on? Astun sisään ja valitsen paikan vaunun etuosasta, kuljettajan takaa. Alan puhutella käytävän toisella puolella istuvaa Asmoksi esittäytyvää nuorta miestä. Hän ottaa kuulokkeet korviltaan. Asmo on nähnyt Jyväskylä-Seinäjoki rataosuuden rappion pala palalta. ”Tämä lyheni noin vuosi sitten vanhasta taajamajunasta tällaiseksi pikkujunaksi. Konduktööriäkään täällä ei ole ollut vuoteen”, Asmo tietää. Junankuljettaja ja samalla junan ainoa henkilökunnan jäsen kuuluttaa junan toisessa päässä olevan lippuautomaatin maksupäätteen rikkoutuneen eli vain käteinen käy. Samalla juna nytkähtää liikkeelle. Kuulutuksen perään VR:n äänitähti Reidar Wasenius muistuttaa omalla kuulutuksellaan, että liputtomat joutuvat maksamaan myös tarkastusmaksun lipuntarkastuksen sattuessa. ”En mä ole ikinä ketään tarkastajaa nähnyt”, Asmo sanoo. Juolahtaa mieleen, että mikäli tämä pitää paikkansa, voi rataosuuden matkustajamäärissä olla tilastoharha. Moni voi jättää lippunsa ostamatta tietäen, ettei lippua kuitenkaan tarkasteta. Urheilulliseen Halti-asuun sonnustautunut Asmo kulkee Seinäjoelle menevällä junalla useamman kerran vuodessa. Hänelle vuoron loppuminen on kuitenkin yhdentekevää. Tampereen kauttakin pääsee, ja hän ymmärtää myös VR:n tilanteen. ”Eihän tässä junassa ole ikinä juuri ketään, paitsi viikonloppuisin juna on usein täynnä.” Tällä hetkellä junassa on alle kymmenen matkustajaa. Täynnä olevaan junaankaan ei tosin montaa kymmentä mahdu. Kello 10.56 juna pysähtyy ensimmäisen kerran Petäjävedelle. Kyytiin nousee yksi vanhempi rouva. Kunnan nettisivuilla lukee: “Rakenna tulevaisuutesi Petäjävedelle!” Nettisivuilla mainostetaan Petäjäveden valttikorttina olevan isot, väljät sekä edulliset tontit. Junaa vastapäätä nököttävä, suurikokoinen harmaanvihreä puinen asemarakennus pihatontteineen mitä ilmeisimmin on juuri tällainen. Se näyttää hyvin hoidetulta ja siirtyneen alkuperäisestä funktiosta eteenpäin uuden omistajan käyttöön. Yritän etsiä vihjeitä siitä, missä käytössä rakennus nykyään on. Yhdessä ikkunassa on lasten tekemiä töitä, pihalla on leikkimökki. Asmo katkaisee ajatukseni. ”Valtio on myynyt näitä vanhoja asemarakennuksia, mutta käsittääkseni Haapamäen asema on edelleen tyhjillään”, Asmo huomauttaa käytävän toiselta puolelta kehuen Haapamäen asemarakennusta oikein isokokoiseksi. Ennen Haapamäkeä meidän on tyydyttävä kuitenkin Keuruun asemarakennukseen, jonka eteen juna saapuu useita minuutteja etuajassa, noin 11.18. Ihmettelemme tilannetta kuvaajan kanssa ääneen. ”Tämä juna on aina etuajassa”, Asmo töräyttää. Keuruun vaaleansininen asemarakennus on selvästi asuinkäytössä. Pihamaalla pensasaidan takana mies sinisessä takissa vaihtaa autoonsa talvirenkaita. Vilkaisen Keuruun nettisivuja. Harva mies saa kotitalonsa kunnan nettisivujen parhaalle paikalle. Katsellessani taloa en voi välttyä ajatukselta, etteikö jättimäinen kello ja paikkakunnan nimi valtavin kirjaimin ulkoseinässä olisi messevä lisä taloon kuin taloon. Vielä maaliskuuhun asti tuonkin talon asukkaalla olisi mahkonduktööriäkään täällä ei ole ollut vuoteen. Höyryvetureiden ja rautateiden kehdoksi kutsutulta Haapamäeltä uhkaavat junat kadota. keuruun asemarakennus on asuttuna. omakotitalo uhattuna olevan radan varrella.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 dollisuus hypätä mikä päivä tahansa etupihaltaan impulsiiviselle matkalle Pohjanmaan sydämeen tai Jyväskylään kuuntelemaan Harjun iltasoittoa. Pian Keuruunkin asema liittyy lukuisten puisten asemarakennusten joukkoon, jotka ovat jääneet radanvarteen vaille pysähdystä. Tilalle ovat nousseet modernit matkakeskukset. Mielessäni alkaa pyöriä kuva Jyväskylän matkakeskuksen aulassa olevasta vitriinistä. Vitriinissä oleva ilves on kuin suoraan ”Paskasti täytetyt eläimet” -facebook-ryhmästä, tervehtien ohikulkijoita häiriintyneellä olemuksellaan: ”Tervetuloa Jyväskylään!” Kello 11.32 tuttu merkkiääni saa kehon jo kihelmöimään jännityksestä. Millainen asemarakennus onkaan luvassa seuraavaksi? Saavumme jo Asmon aiemmin mainitsemalle Haapamäen asemalle. Tuijotamme junan ikkunasta ulos Petäjävedellä kyytiin nousseen mummon kanssa. Hiljalleen näkökenttäämme koko komeudessaan ilmestyy hillitön määrä puutavaraa lastattuna tavaravaunuihin. Mummo on lukenut rataosuuden lakkautuspäätöksestä paikallislehdistä. Asmon lailla mummokin ymmärtää lakkautuksen, vaikka se myös vähän harmittaakin. Häntä askarruttaa kuitenkin eräs toinen asia enemmän. ”Minnehän päin nuo kaikki puut ovat matkalla. Pohjanmaalle varmasti, mutta minne sinne”, mummo miettii. Haapamäen slogan on nettisivujen mukaan: ”Höyryvetureiden ja rautateiden kehto”. Kaiken järjen mukaan slogan mennee piakkoin vaihtoon. Tai no, toki raiteet jäävät edelleen paikoilleen. Haapamäen asemarakennus on nopeasti tarkasteltuna edellisiä noin kolme kertaa suurempi. Pihalla on kolme ruostunutta traktoria ja kolme muovisen näköistä moottorikelkkaa. Pysähdys kestää kuusi minuuttia. Kyytiin nousee omistajansa kanssa Kaisla, 9 kuukauden ikäinen englannincockerspanieli. Saisikohan vielä jotain muuta kolmen kertotauluun sopivaa? Huomaan, että olen muodostanut tiiviin siteen pieneen junanpätkäämme. Vain siksi, koska se on kaikessa sympaattisuudessaan bussin kokoinen ja tuntuu kuin olisimme kaikkien matkustajien kanssa yhdessä luokkaretkellä. Koolla on väliä, sillä monta vaunua käsittävä peruspendolino on vain hengetön, paikasta A paikkaan B vievä kulkuväline. Tälle pätkälle en voisi olla vihainen, vaikka se olisi vähän myöhässä kaiken lisäksi se on koko ajan etuajassa! Kello 11.55 saavumme Pihlajaveden asemalle. Syöksyn saman tien laiturille tutkailemaan ympäristöä, sillä pysähdys kestää jopa viisi minuuttia. Kajaanista Alavudelle matkalla oleva varusmies sytyttää tupakan ja suuntaa katseensa kohti metsää. Proosallinen hetki on kuin suoraan Aki Kaurismäen elokuvasta ja haluaisin ottaa hänestä kuvan, mutta hän ei halua kuvaansa lehteen. Varusmiestä vuoron lakkautus harmittaa enemmän, sillä hänen matkustamisensa Alavudelle mutkistuu entisestään. Hän sytyttää toisen tupakan. Katselemme keski-ikäisen kanssamatkustajan kanssa Pihlajaveden asemarakennusta. Seisomme sen verran lähekkäin, että mies päättää rikkoa hiljaisuuden välillämme. ”Onhan tuo aika surullisen näköinen”, hän sanoo katsoessamme julkisivultaan jo hivenen rapautunutta, kellertävää asemarakennusta. Kysyn, onko mies kenties matkustanut tällä junalla aiemminkin. ”En, tää on ihan eka kerta”, hän hymyilee ja vaikuttaa olevan neitsytmatkastaan yhtä onnellinen kuin minäkin. Hankasalmelaisen Aseman koulun kuudesluokkalaisten kuvataiteen tunnilla oli levoton meno. Osa asemarakennuksista oli paremmassa kunnossa kuin toiset. Ähtärin eläinpuiston vierestä löytyy Santerin Seikkalupuiston jäänteet. Tapasimme junamatkalla Kaislakoiran.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 Tekisi mieli hihkaista, että tämä on minullekin se eka kerta. Kello 12.23, Eläinpuisto Zoo. Ähtärin eläinpuisto on saanut oman juna-asemansa, mutta esimerkiksi Petäjäveden Wanhan witosen melontareitti ei kelpaa vastaavanlaiseksi instituutioksi. Ikkunasta näkyy erikoinen näky: kuin vanhoja teatterilavasteita olisi heitetty jättömaalle. Pitkästä aikaa Asmon aivot saavat ärsykkeen. ”Siinä oli ennen villin lännen puisto”, hän hihkaisee. Suomenakin tunnettu Santerin Seikkailumaa ei ole toiminut enää vuosiin. Seikkailumaan nettisivut vastaavat tyhjentävästi kysymykseen, mitä tapahtui: “Kuten muissa vastaavissa paikoissa, ei Seikkailumaassakaan ole tavallisia huvipuistolaitteita. Sen sijaan siellä on runsaasti kohteita, joissa riittää nähtävää ja tekemistä. Muista puuhapuistoista poiketen Ähtärissä ei ole juurikaan ajopelejä, mutta sitäkin enemmän katseltavaa. Useat kohteista soveltuisivat jopa oppitunnin pitoon, sillä niissä annetaan kyseisestä kohteesta runsaasti tietoa. Näitä ovat mm. karttahuone, metsätalo, eduskuntatalo sekä pienikokoiset vesija ydinvoimalat.” 12.30, ÄhtÄri. Asmo nousee junasta pois ja toivottaa meille hyvää loppumatkaa virnistyksen kera. Kunnioitan Asmoa. Kun häiritsin häntä ensimmäisen kerran, hänellä oli luurit korvilla. Hän otti ne pois, kun aloimme jutella, muttei laittanut niitä pitkään aikaan takaisin, vaikkemme sanoneetkaan mitään. Hän oli ikään kuin valmiudessa. Jossain vaiheessa hän laittoi luurit takaisin korville, mutta vain sellaiselle äänenvoimakkuudelle, ettei hän jäisi paitsi keskustelusta. Huomautuksia hän teki tarpeen vaatiessa. Kysyn kuvaajalta, tuliko hän ottaneeksi Asmosta yhtään kuvaa. Osa tästä matkasta lähti Asmon mukana. Kello 12.46, tuuri. Harmaa syyspäivä ei anna armoa Vesa Keskisen tarunhohtoiselle kyläkaupalle se on vielä surullisemman näköinen kuin kuvittelin. Junan ikkunasta näkee koko rakennuksen sivusta katsottuna ja se paljastaa, kuinka kyläkaupan koristeltu julkisivu on kuin valtavaan teollisuushalliin liimattu pahviläpyskä. Junasta poistuneet äiti ja poika ottavat kuvia parkkipaikalla ja tuntuu kuin tositv, meemit ja kapitalismi löisivät kaikki minua turpaan yhtä aikaa. Pari kilometriä aiemmin vilahtanut Tuurin vanha asema on korvautunut tällä pysäkillä. Punainen vanha asemarakennus on esteettisesti hienompi, mutta ajankuvana nykyinen Tuurin asema on luonnollisesti osuvampi. Niin surkuhupaisaa kuin se onkin, nykyisin Alavuteen kuuluva Tuurin kylä on suomalaisten kollektiivisessa muistissa yhtä kuin Tuurin kyläkauppa. Lannistuisin täysin, ellei seuraavana olisi Seinäjoki. Sielläkin on Alvar Aallon suunnittelema kirjasto. Vähän kuin kotona olisi. Kello 19.34 käynnistyvä paluumatka on huomattavasti hiljaisempi. Ikkunasta katsominen on turhaa. Likaisista ikkunoista ei näe pimeään iltaan yhtään mitään paitsi omien kasvojen heijastuksen, mitä en ole ikävöinyt. Ainoa valonlähde on ohilentäviltä tulikärpäsiltä näyttävät valotolpat ja radan varressa sijaitsevien talojen valot. Koristevaloista päätellen joulunvietto on jo alkanut radanvarren puutaloissa. Istun jälleen kuljettajan kopin takana olevalla istuimella ja kuuntelen kopista kantautuvaa vaimeaa suomenkielistä musiikkia yrittäen saada selvää kappaleesta. Se on Tiktakin epäonnistunut yritys pitää otteessaan jo myöhäistä teini-ikää kohti kasvavia fanejaan goottimaisella ja tummanpuhuvalla singellään Sankaritar (vuodelta 2005). Googletan sanat ja ne jotenkin summaavat hyvin kuluneen päivän kokemukset tämän junanpätkän kyydissä. Mä näen tyhjän taistelukentän Oon ihan yksin sodassa siellä Ja vihaan tyyntä myrskyn edellä Kun tapahtuu on helpompi hengittää Kappaleen jälkeen kopista ei enää kuulu mitään. Kun katselen ympärilleni vanhoja, tyhjiä junan penkkejä, kuunnellen junan liikettä, tuntuu kuin olisin scifielokuvassa ja tämä matka symboloi siirtymistäni pois maanpäällisestä elämästä. Automaattisesti avautuvilla Tuonelan porteilla tervehdin ilvestä. Eikä tarkastajia. Yhtä hyvin olisin voinut mennä ilmaiseksi Vuorot laKKautusuhan alla VR ja Liikenneja viestintäministeriö ovat sopineet yhdessä lakkautettavista junavuoroista. Liikennöinti uhkaa lakata näillä asemilla ja rataosuuksilla: z z Alavusz(Seinäjoki-Jyväskylä) z z Eläinpuistoz-zZooz(Seinäjoki-Jyväskylä) z z Enoz(Joensuu-Nurmes) z z Haapamäkiz(Seinäjoki-Jyväskylä) z z Heinävesiz(Pieksämäki-Joensuu) z z Höljäkkäz(Joensuu-Nurmes) z z Inkooz(Helsinki-Turku) z z Juupajokiz(Tampere-Keuruu)z z z Keuruuz(Tampere-Keuruu)z z z Kohtavaaraz(Joensuu-Nurmes)z z z Kolhoz(Tampere-Keuruu)z z z Kylänlahtiz(Joensuu-Nurmes)z z z Lieksaz(Joensuu-Nurmes)z z z Myllymäkiz(Seinäjoki-Jyväskylä)z z z Nuppulinnaz(Helsinki-Riihimäki)z z z Nurmesz(Joensuu-Nurmes)z z z Orivesizkeskustaz(Tampere-Keuruu)z z z Petäjävesiz(Seinäjoki-Jyväskylä)z z z Pihlajavesiz(Seinäjoki-Jyväskylä)z z z Purolaz(Helsinki-Riihimäki)z z z Siuntioz(Helsinki-Turku)z z z Tuuriz(Seinäjoki-Jyväskylä)z z z Uimaharjuz(Joensuu-Nurmes)z z z Vihtariz(Pieksämäki-Joensuu)z z z Viinijärviz(Pieksämäki-Joensuu)z z z Vilppulaz(Tampere-Keuruu) z z Vuonislahtiz(Joensuu-Nurmes)z z z Ähtäriz(Seinäjoki-Jyväskylä) Myös Vesa Keskisen ostosparatiisilla on oma juna-asema. Tälle päTKälle en Voisi olla Vihainen, VaiKKa se olisi KoKo ajan Myöhässä.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 ”Tällainen helsinkiläinen pullamössönössökin alkaa jo vakavasTi harkiTa junalippuja kehä kolmosen ulkopuolelle.” Musiikkilehti Rumba Rentukan Ghetto Party -tapahtuman esiintyjäkaartista aiemmin syksyllä. tekstit Menot-setä (menotseta@gmail.com) On taas se aika, kun tontut alkavat pyöriä kaupungilla sankoin joukoin ja punaisin nenin. Pitäkää siis toisistanne huolta. Menot Underground-räppärit kokoontuvat Rentukkaan Rentukassa toista kertaa järjestettävillä Ghetto Party Festivaaleilla esiintyvät melkein kaikki Suomen Underground-räppärit. Artistikattaus on asiantuntevien tahojen mielestä jopa Suomen talven kovin. Kahden päivän aikana 11.-12. joulukuuta ravintola Rentukassa Jyväskylän Kortepohjassa ovat esiintymässä Memmy Posse, Tantr Slangrr (Thono Slowknow), DJ Kridlokk, Jontti & Shaka, Mikidi & Gaiaf, Kriso & Are, Eino Antiwäkki, Sere & Silkinpehmee, Korstoraatio vs. Area52, Mac Bueno & DJ Tatc, Kolmiyo, Alamaa, Ventovieras sekä DJ:t Yollu, NadaOne & Ilpo Varvaskorpi. Osallistujalista on saanut ug-räppifanit valtakunnallisia musiikkimedioita myöten innostumaan. ”On tuo minustakin aika mielenkiintoinen sekoitus legendoja ja tämän hetken kovimpia vaihtoehtonimiä. Mikään noista keikoista ei ole mitenkään arkipäivää Jyväskylässä”, kommentoi tapahtuman promoottori Marko Kainulainen tyytyväisenä. Kainulaisen mukaan tämän kokoluokan kahden päivän tapahtuman järjestäminen lähiöbaariin on “vähän sellainen järjetön kokonaisuus”, ja toimii juuri siksi. Artistit tulevat, koska tapahtumalla on sielu. ”Varmaan se on tämä rento räppihippimeininki ja puskaradio, jotka saavat artistit ja yleisön paikalle. Vaikuttaisi siltä, että tänäkin vuonna liput myydään loppuun.” 24.11. PaViLJonki tunnetko olosi marraskuun pimeydessä vähän nostalgiseksi? Vanha Intian kävijä ja rasta-punkkari Pelle Miljoona tuo joulukuun alussa Lutakkoon melko legendaarisen kokoonpanon Pelle Miljoona Oy:tä: Pelle Miljoona, Andy McCoy, Tumppi Varonen, Ari Taskinen, Jukka Melametsä. 11.-12.12. Rentukka Dj kridlokk on yksi rentukan Ghetto party Festivaalissa esiintyvistä kotimaisista underground-nimistä. 23.11 27.11. YLioPiston kaMPus JYVäskYLän yliopiston kirjallisuuden opiskelijat esittelevät kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokaskirjat pääkirjaston Tietotorilla (aikuistenosasto, 2. kerros). Tilaisuuden juontaa kirjallisuuden läänintaiteilija Vesa Lahti.Tämän vuoden ehdokaskirjat ovat: Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat (Gummerus), Kari Hotakainen: Henkireikä (Siltala), Pertti Lassila: Armain aika (Teos), Laura Lindstedt: Oneiron. Fantasia kuoleman jälkeisistä sekunneista (Teos), Markku Pääskynen: Sielut (Tammi) sekä Panu Rajala: Intoilija (WSOY). 28.11. YLä-RutH anaRkistista post-punkkia soittava 1981 esiintyy 28.11 Tanssisali Lutakossa Svart Festivaaleilla. JKLDIY tarjoaa ilmaisen mahdollisuuden päästä keikalle jo aikaisemmin samana päivänä (kello 17) Jyväskylän yliopiston pääkirjaston sivukonttorissa, Ylä-Ruthilla. Aika näppärää! 24.11. PaViLJonki Vain eLäMää -sarjassa viimeksi suomalaiset tytöt ja pojat hurmannut poptähti on ehkä laulajana keskinkertainen, mutta estottomana esiintyjänä monien mielestä maailmanluokkaa. Onko toista noin lutuista ja sympaattista poptähteä? Menot-setä suosittelee menemään konserttiin yhdessä äidin kanssa. 11.12. Musta kYnnYs teksti-tV 666 soitti ensimmäisen keikkansa alle kaksi vuotta sitten, mutta bändistä on tullut suomalaisen punkrockin puhutuimpia nimiä. Surisevaa garagepunkia ja vellovaa kitarajumitusta yhdistelevän yhtyeen kappaleet, kuten Sä et tuu takaisin enää koskaan, Piritorilta taivaaseen ja Hautakivi ovat voittaneet kuulijat puolelleen suoraviivaisen rehellisellä tyylillään. 24.11. VakioPaine JouLubiLeet on Jari Halosen alunperin näyttämölle kirjoittama teksti, jonka ilmestymisestä nyt jo kulttimaineeseen nousseena elokuvana tulee ensi vuonna kuluneeksi 20 vuotta. AdAstra-teatteri puolestaan juhlistaa 30-vuotista taivaltaan tuomalla tekstin näyttämölle. Keskikesään sijoittuvassa tarinassa koetellaan veljeyden rajoja, kun arvet revitään auki vanhojen haavojen päältä. 5.12. JYVäsHoVi aRtisti, joka lauloi ”Saanko rinnoistasi tilkan kahvimaitoa? Multa löytyy kädentaitoa”, mutta on yhä vapaalla jalalla, sopii esimerkiksi extreme-numeroksi pikkujouluihin. Arttu Wiskarilta löytyy pateettisia, tarttuvia melodioita, arkirealistisia tarinoita ja häpeilemätöntä asennetta. 23.11 27.11. YLioPiston kaMPus iHMiset istuvat nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tavallinen suomalainen aikuinen käyttää valveillaoloajastaan noin 80 % liikkumattomana, pääsääntöisesti istuen. Tämä taas ei edistä terveyttä eikä hyvinvointia. JYY:n “Penkit paitsioon” -viikolla massaluennoille on mahdollista tilata taukoliikuttaja, yliopiston kirjastolle on järjestetty lisää seisomatyöpisteitä ja JYY rohkaisee pitämään istumisesta taukoja muun muassa piilottamalla jumppapalloja eri puolille kampusta. Lisätietoa saa tapahtuman facebook-sivuilta. ChRISTIAn KOCK WARneR MUSIC FInLAnD WARne R MU SIC FIn LA n D Pen TTI hO KK An en
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Lahti eli near-death experience Joku saattais ajatella, et kaupungin nimi viittaa siihen, millaseks turpaan antamine voi pahimmillaa kehittyy. lahellahan tätä historiaa on sen verra, et pieksämäki vois olla osuvampi nimi. oikeesti lahen nimi tulee siit, et se on “lake town” eli vesijärven poukamasta. jep jep. järvi mis on vettä. lahti o just niin mielikuvituksellinen, ku nää nimetki. ja et lahti ois suomen Chicago? aika kaukaa haettuu. Yhteist turpaan antamisen ja saamisen lisäks on lähinnä se, et ne palo melkeen samaan aikaan. lahen palo vaa tuskin kiinnosti ees lahtelaisii. sen verran alistuneesti se paljon pilkattu tunnustus “lahest” monelt tulee nykyäänki. joutais kulotuksee. ihan ku kysyttäes kotikaupunkii olis tunnustamas jonku kännihölmöilyn. just siks ku sanoo “lahest”, se kuulostaa nii lahtelaiselt. Ei pelkästää ton d-kirjaimen olemattomuuden takii. Ehkä toi modernisoituminenki voiaa laskee yhistäväks tekijäks lahes ja Chicagos. lahen tapaukses se tarkottaa, et jugend-hienostelijat helvettiin ja helvetisti betonihelvettii tilalle. sit ollaa vähän niiku enemmä amerikkalaisii: lahti the Business City. kyllä, luit oikein. lahen on tosi vaikeet hyväksyy omaa asemaansa. vaik se on suomen mittakaavas iso kaupunki, se yrittää olla kaikkee liikaa: ympäristökulttuuriurheilukaupunki, suomen Chicago, suome amerikkalaisin kaupunki. lukija saatto just naurahtaa ääneen. surkuhupasinta o just se, et lahti on niin tosissaa. Chicagon vastapainona lahti o usein yrittäny mun mielest olla helsinki pienoiskoossa. vuonna 2015 se on kuitenki niin kuollu mesta, et ainoo puolustus sil on, että “ollaapaha lähel hesaa.” mut ku ne ihmiset kerran helsinkiin menee, ne ei tuu lahtee enää ikinä. jakomäes on kauniimpaa. tosin helsingissäki tuntuu menevän iha uskomattomat jutut läpi: Cheekin uuden levyn mainostukselta ei oo keskustas voinu välttyä tänä syksynä. mä ku luulin, et se pyöri lahen kaduil aikanaa lähinnä huonona huulena. ja nyt puhutaa kuitenki lahest. kuten eräs sketsihahmo on todennu. jyväskylää muuttaes huomas, et lahen haukkumisest on tullu viime aikoin suorastaa trendi. ihmiset, jotka ei oo koskaan käyny lahessa, osaa kuitenki kertoo, miten paska paikka se o. mun mielest se o väärin. lahes pitää viettää kakskyt vuotta elämästään, et voi tuntee sen ankeuden vanhoissa luissaan. koska lahtihan vanhentaa tosi nopeesti. Riku Lehtoranta Toukkia kulinarisTeille Hyönteiset. Mikäli kaavaillut lakimuutokset toteutuvat, saa hyönteisruokia kohta kaupoistakin. V iidennen vuoden puheviestinnän opiskelija Johanna Puolitaival on syönyt ja kasvattanut jauhopukin toukkia muutaman vuoden ajan. Tänä vuonna hän aloitti myös oman Kitiinikokki-blogin, jossa hän jakaa tietoa hyönteissyönnistä muille. Hyönteissyönnin kannattajat pitävät hyönteisiä hyvänä ja proteiinipitoisena vaihtoehtona vaikkapa lihalle. Hyönteisten kasvattaminen on huomattavasti ekologisempaa ja eettisempää kuin esimerkiksi naudanlihan tuottaminen. ”Jotta voisimme vähentää painetta tehotuotannosta, niin meidän pitää tuoda muita proteiininlähteitä. Tämä olisi hirveän helppo, soijan kanssa sekä hinnaltaan että ekologisuudeltaan kilpailukykyinen vaihtoehto siihen. Tästä on myöskin helpompi saada oikeasti herkullista, lihaisaakin ruokaa”, Puolitaival sanoo. Puolitaival kannattaa hyönteissyöntiä myös kulinaristista syistä. Mikäli hyönteisten syöminen yleistyisi länsimaissa, avaisi se kokonaan uusia mahdollisuuksia ruokakulttuurille. ”Mun mielestä on aivan mahtavaa, jos me saadaan länsimaiseen ruokavalioon tuotua oikeasti ihan uudenlainen raaka-aine”, Puolitaival maalailee. Tällä hetkellä lainsäädäntö jarruttaa ötököiden popsintaa, sillä hyönteisruokien myyminen ja tarjoilu on Euroopan Unionissa kiellettyä. Tilanne voi tosin muuttua nopeastikin. Puolitaival kertoo, että EU on purkamassa lainsäädäntöä, joka rajoittaa teksti Arimo Kerkelä kuva Unto Luoto Jauhopukin toukissa on runsaasti rasvaa ja proteiinia. hyönteisten käyttämistä ihmisravinnoksi. Nopeimmilleen hyönteisruokia voitaisiin saada kauppojen hyllyille jo ensi vuoden alkupuolella. ”Suomessa on useampiakin yrityksiä, jotka vain odottavat sitä, että lainsäädäntö muuttuu.” Vaikka Valmiita hyönteisruokia ei saakaan kaupoista, voi hyönteisiä kasvattaa helposti itse kotonaan. Puolitaival itse kasvattaa jauhopukkeja, joiden toukkia myydään eläinkaupoissa elukoiden ruuaksi. ”Kasvattaminen ei ole kallista. Ostohinta on siinä mielessä kova, että jos syö hyönteisiä, niin ne on ainakin opiskelijana melkein pakko kasvattaa itse. Halvimmillaan puolen kilon satsin saa 25 eurolla”, Puolitaival sanoo. Kun ensimmäiset jauhopukin toukat on hankittu, on niiden kasvattaminen Puolitaipaleen mukaan todella helppoa. Puolitaipaleella on kaksi suunnilleen kenkälaatikon kokoista lootaa, joista toisessa on kuoriaiset ja toisessa syötäväksi kelpaavat toukat. Lisäksi kotiloille on oma pienempi rasiansa. Laatikoiden pohjalla on kaurahiutaleita ja vehnäjauhoja, minkä lisäksi hyönteisille voi syöttää esimerkiksi porkkanaa, omenaa ja salaattia. Lisäksi laatikoista löytyy munakennon palasia hyönteisten piilopaikoiksi. ”Ylläpitäminen on käytännössä melkein ilmaista”, Puolitaival sanoo. Vaan entäs se tärkein, eli hyönteisten maku? Johanna Puolitaival paistaa meille maistiaisiksi jauhopukin toukkia. Jotta toukkien oma maku ei peittyisi liikaa, maustetaan öljyssä rapeiksi paistuvia toukkia tällä kertaa vain miedosti chilitahnalla ja suolalla. Ensimmäiset toukat poimimme suihimme hieman varoen. ”Yllättävän mietoa, tämä on vähän niin kuin popkornia vetäisi”, kuvaajamme Unto Luoto antaa hyväksyvän tuomionsa. Maku on yllättäen todella hyvä, joten loputkin pötkylät katoavat lautaselta nopeasti. Kyllä näitä kelpaisi kaupastakin ostaa.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 V irologian dosentti Matti Jalasvuorella oli idea kirjasta. Nuori tutkija oli aina ollut kiinnostunut tieteestä, mutta valitettavasti suomalaisen tiedekirjallisuuden taso jättää paljon toivomisen varaa. Jalasvuori halusi kirjoittaa kirjan, joka esittäisi tieteen löydökset kansantajuisella ja innostavalla tavalla. Tuloksena syntyi tänä syksynä julkaistu Virus elämän synnyttäjä, kuoleman kylväjä, ajatusten tartuttaja -kirja, joka syventyy virusten maailmaan. ”Olen itse lukenut tiedekirjallisuutta todella paljon, etenkin englanniksi. Valitettavasti suomenkielistä tiedekirjallisuutta ei ole kovinkaan paljon. Ja niistä kirjoista joita suomeksi on tehty, puuttuu monesti tieteen inhimillinen puoli, mikä on usein se mielenkiintoisin asia”, Jalasvuori toteaa. Jalasvuori aloitti yliopistouransa tähtitieteen parissa. Tieteessä riittää kuitenkin niin paljon mielenkiintoisia aiheita, ettei nuori tutkijanalku halunnut rajoittaa tiedonnälkäänsä vain yhteen lajikkeeseen. Jalasvuori siirtyikin pian tähdistä biologian pariin. Laajat kiinnostuksen kohteet vaikuttivat myös Virus-kirjan sisältöön. Kuten otsikon perusteella voi päätellä, kirja keskittyy viruksiin ja niiden merkitykseen elämälle. Teoksen loppupuolella tarina vie kuitenkin lukijan pohtimaan elämän syntyä, seksiä, galaksien rakenteita ja Marsin asuttamista. ”Kirjan työnimi oli pitkään Kosmoksen kapellimestari, joka viittasi siihen, että viruksen toimintaperiaatteita voidaan löytää melPoPulaaritiedettä JyVäskylästä tietokirJa. Sanasta virus tulee tietokonevirusten lisäksi monelle mieleen influenssavirus ja mahdollisesti HI-virus. Virusten tarina on kuitenkin huomattavasti monimuotoisempi. teksti Jaakko Kinnunen kuva Unto Luoto Virus on biologinen järjestelmä, joka tarvitsee lisääntymiseen isäntäsolun. Matti Jalasvuori on puolestaan virustutkija Jyväskylän yliopistossa.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 Rokkari ilman päätä Ari LAhdenmäki & JuhA metso: kAri PeitsAmo – rokkAri & sAArnAmies (Like) Kari Peitsamosta (s. 1957) on yritetty tehdä kirjaa aiemmin pariinkin otteeseen, mutta nuo yritykset ovat tyssänneet heti alkuunsan kun tarinan päähenkilö on polttanut päreensä. Neuroottisuuteen taipuvainen Peitsamo on äärimmäinen kontrollifriikki ja se näkyy myös tämän kirjan sivuilla. Vaikka alle kahdensadan sivun mittainen Kari Peitsamo – Rokkari & saarnamies jää auttamatta elämänkerrallisesti torsoksi, sillä on omat ansionsa. Sisältö ei ole lukemattomista rokkikirjoista tuttua pintapuolista huuhaata, vaan toimittaja Lahdenmäki onnistuu tavoittamaan jotakin keskeistä Peitsamon ajattelusta, persoonasta ja suhteesta taiteeseen. Rokkaamisen lisäksi keskitytään hänen teologiseen teoriaansa, joka ei ole ainakaan vielä saavuttanut suurta kannatusta yliopiston piirissä. Mikko Siltanen Joululahja perheelliselle (tai sitten ei) AdAm mAnsbAch: nyt vittu syö (into) Toimittaja-kirjailija Adam Mansbachin ensimmäinen kirja Nyt vittu nukkumaan käsitteli vastahakoisen lapsen nukuttamista. Miehen uusin teos pureutuu vastentahtoisen lapsen syöttämiseen. Tai niin otsikon perusteella voisi luulla. Kirja koostuu muutamasta hauskasta kuvituksesta ja parista runosta, jotka tuntuvat menettäneen jotain käännöksen myötä. Noin viidessä minuutissa läpiselattava teos on ehkä tarkoitettu jonkinlaiseen pienten lasten vanhempien itseterapiaan. Tämä tavoite jää kuitenkin hyvin kaukaiseksi haaveeksi. Teos sopii ehkä lahjaksi tuttavallesi, jolla on pieni lapsi. Varaudu kuitenkin, että saat saman kirjan (siis todellakin saman kappaleen) lahjaksi muutaman vuoden päästä, kun itse saat perheenlisäystä. Jaakko Kinnunen Kuninkaan komeat muistelmat JAri LitmAnen: LitmAnen 10 (tAmmi) Kaikkien aikojen parhaan suomalaisen jalkapalloilijan kertomus jalkapallomaailman huipulta on oivallista luettavaa kaikille urheiluja jalkapallofaneille. Kirja etenee kronologisesti, joskin Litmanen eksyy paikoin kulloisenkin kappaleen aiheesta. Tästä johtuen tietyt teemat toistuvat kirjassa moneen otteeseen. Kokonaisuutena teos on silti erittäin mielenkiintoinen. Jalkapalloromantikkoja kiinnostaa varmasti tietää, kuinka muuan Johan Cruyff soitti alle parikymppiselle pojalle ja kysyi häntä Barcelonan harjoituksiin. Tai kuinka Liverpoolin manageri hiippaili Litmasen hotellihuoneeseen takakautta puutarhan poikki lippalakki päässään ja kaulukset ylhäällä. Litmasen uraan mahtuu niin voittoja kuin pettymyksiäkin, mutta palo jalkapalloon ei ole koskaan sammunut. Jaakko Kinnunen Bond-päivitys vietiin loppuun 007 sPectre Daniel Craigin neljäs Bond-filmi vie loppuun projektin, jonka hän ja muu tuotantoryhmä peri edeltäjiltään: Bondin päivittämisen nykyaikaan. Leffa toimii muutenkin eräänlaisena yhteenvetona. Sekä Bondin henkilöhistoria että kolme aiempaa Craigin tähdittämää elokuvaa niputetaan yhteen erittäin onnistuneesti. Visuaalisesti näyttävä elokuva onnistuu myös edellistä Bond-filmiä paremmin roolittamisessa. Christoph Waltz herättää erittäin vakuuttavasti henkiin hahmon, joka nostaa esiin paljon hienoja muistoja kaikille Bond-faneille allekirjoittanut mukaan lukien. Viimeisimmän Bond-filmatisoinnin jälkeen mieleen jääkin ainoastaan yksi kysymys, jonka Waltz esittää elokuvan parhaassa kohtauksessa: ”Welcome James. You came across me so many times, yet you never saw me. What took you so long?” Jaakko Kinnunen Studiojamit ja pitkät soolot sAimAA: mAtkA mieLen ytimeen (WArner) Pepe & Saimaa -levystä tuttu Saimaa on julkaissut uuden levyn. Jos bändiä luotsaava Matti Mikkola oli hinkannut edellisen levyn kappaleita vuosikausia, niin tällä kertaa levy pohjautuu kolmen päivän studiojameihin. Matka mielen ytimeen on cover-levy, ja lainakappaleita on aivan sieltä perinteisimmästäkin päästä. Vaikka ajatuksena 15 minuuttia pitkä versio Levottomasta tuhkimosta saattaa karkottaa avarakatseisimmankin musiikkidiggarin, on levy ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Lentävä Kalakukko taipuu afrobeatiksi ja Myrskyluodon Maijan huilusoolo saa hymyilemään. Donald Pearsonin säveltämä Cristo Retendor toimii upeasti, samoin kuin levyn päättävä Matuska. Tutumpaakin tutuista kappaleista huolimatta, tai ehkä juuri siksi, levystä jää päällimäisenä mieleen Mikkolan uskallus luoda musiikkia vain ja ainoastaan omista lähtökohdista. Unto Luoto Maanantai ei mittää, tiistai ei mittää... romAn sentšin: JeLtyševit, erään Perheen rAPPio (into) Perheenisän, miliisi Nikolai Mihailovitš Jeltyševin, työpaikan menetys ajaa keskiluokkaisen Jeltyševin perheen muuttamaan kaupungista maalle, vaimon kotikylään jonnekin päin Siperiaa. Sentšin kuvaa uskottavasti, kuinka pitkittynyt työttömyys, toimettomuus ja vaihtoehtojen puute lopulta ajavat ihmisen rappion, epäinhimillisyyden ja väkivallan kierteeseen. Teos on hätähuuto 2000-luvun venäläisen maaseudun puolesta. Se tarjoaa kiinnostavan ikkunan siihen Venäjään, joka on kaukana suurkaupunkien kimalluksesta. Suomalainen lukija voi helposti samaistua kirjan melankoliaan, mutta toisaalta myös hirtehishuumoriin. Siperialainen kylä ei loppujen lopuksi ole niin kovin kaukana omasta autioituvasta maaseudustamme. Eva Kottonen kein mistä vain. Kirjan jokaisessa luvussa on oma suuntansa. Halusin kirjoittaa kirjan niistä aiheista, jotka itseäni kiinnostavat.” Kirjassaan Jalasvuori pohtii esimerkiksi virusten roolia elämän synnyssä. ”Kyllä se vahvasti näyttää siltä, että viruksilla on jotain tekemistä elämän synnyn kanssa. Ne ilmaantuivat maapallolle hyvin aikaisin, ehkä jopa ennen ensimmäisiä bakteereja. Voi olla, että virukset ovat olleet se keino, jolla elämä on pystynyt siirtämään informaatiota eteenpäin elämän alkuyhteisössä ja mahdollistanut näin evoluution.” suurimmALLe osALLe ihmisistä tulee viruksista puhuttaessa mieleen influenssa ja ehkä myös HI-virus. Erilaisia viruksia on kuitenkin olemassa valtava määrä. Esimerkiksi oma perimämme on täynnä virusten jäänteitä, jotka ovat osaltaan ohjanneet evoluution kulkua. Virus tarvitsee kantajan selviytyäkseen. Se selviää eloonjäämiskamppailussa ainoastaan siirtymällä kantajasta toiseen. Tässä mielessä se on loinen. Herääkin kysymys siitä, onko virus arkimerkityksessä elossa. ”Virukset ovat osa elämää. Jos virukset kuuluvat elämän kirjoon, niin missä mielessä niistä voidaan puhua elollisina olentoina? Ne tarvitsevat soluja lisääntyäkseen, kuten myös oma perimämme. Sama selviytymisperiaate on sekä meidän että virusten taustalla. Oma perimämme ei sekään selviytyisi itsekseen.” Elämästä puhuttaessa on myös hyvä muistaa, että ainut tuntemamme esimerkki elämästä on kotiplaneettamme elonkirjo. Tähän elämän esimerkkiin virukset kuuluvat kiistattomasti. viruksiLLA on ollut keskeinen rooli myös ihmislajin kehityksessä. Jokaisen ihmisen perimä on täynnä viruksista peräisin olevaa materiaalia. Aivan tarkasti virusten vaikutusta Homo sapiensin kehityksessä on vaikea arvioida. ”Kukaan ei tiedä tarkalleen, miten virukset ovat eri lajien evoluutiossa vaikuttaneet. Jos otamme ihmisen solusta perimän, niin siellä on itseasiassa paljon enemmän virusten geneettistä materiaalia kuin ihmisen niin sanottuja omia geenejä. Evoluution varrella on ollut paljon viruksia, jotka ovat onnistuneet infektoimaan olentojen sukusoluja. Tätä kautta virus siirtyy osaksi seuraavan sukupolven perimää.” Virukset kilpailevat myös keskenään evoluution kamppailussa. Kun virus tunkeutuu soluun, se tekee siitä immuunin toisille samankaltaisille viruksille. Viruksilla on kuitenkin erilaisia mekanismeja infektoida soluja, joten toisenlainen virus voi edelleen tunkeutua soluun. ”Yksi mahdollinen selitys virusten menestykselle on se, että niistä on voinut alussa olla jopa hyötyä isännilleen. Kun virus on tunkeutunut olennon soluihin, se pystyy estämään muiden virusten tunkeutumisyritykset. Vaikka viruksesta olisikin kantajalleen aluksi haittaa, loppusumma voi silti olla molemmille osapuolille kannattava. Sukupolvien kuluessa viruksen haittapuolet lievittyvät ja se jää osaksi olennon perimää.” Biologisten virusten lisäksi Jalasvuori käsittelee kirjassaan myös tietokoneviruksia ja meemejä, jotka leviävät ihmiseltä toiselle. ”Virus on tarina, joka kertoo itse itseään eteenpäin. Joku voi kertoa tarinan, jonka mukaan ihminen saa iankaikkisen elämän. Jos hän uskoo tarinaan ja kertoo sitä eteenpäin, tarina leviää. Tällainen uskomus voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa yhteisöä ulkopuolisia vastaan. Tässä mielessä uskomukset ja meemit muistuttavat paljon viruksia.” kirJALLAAn JALAsvuori haluaa osaltaan tuoda tieteen tavallisten maallikoiden ulottuville. Hänen mielestään tiede ja tutkijat ovat menettäneet osan siitä tieteen romantiikasta, joka oli voimissaan tieteellisen vallankumouksen alkuaikoina. ”Jos tiede nähdään pelkästään arvojen mittaamisena ja akateemisessa oravanpyörässä juoksemisena, ei se ehkä kuulosta kovin mielenkiintoiselta uralta. Usein paras tieteentekijä on juuri se henkilö, joka näkee tieteessä romantiikkaa. Tällainen tutkija osaa asettaa oikeanlaisia kysymyksiä.” Usein paras tieteentekijä on jUUri se henkilö, joka näkee tieteessä romantiikkaa. vahvasti näyttää siltä, että virUksilla on jotain tekemistä elämän synnyn kanssa. virus on biologinen järjestelmä, joka tarvitsee lisääntymiseen isäntäsolun. matti jalasvuori on puolestaan virustutkija jyväskylän yliopistossa.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 Ylioppilaskunta 18 Vko 48 Ma 23.11. Papukiusaus Värikäs uunikala* Jauhelihakastike* Ti 24.11. Porkkanaohukaiset* Sitruunainen turskaleike, jugurttikastike* Hedelmäinen broilerin rintafile ke 25.11. Herkkusieni-kikhernepata* Makaronilaatikko* Keitetyt nakit, perunasose To 26.11. Karibialaiset kasvispihvit Lohikiusaus* Curry-porsaskastike* Pe 27.11. Juustoinen quornkastike* Yrttikala* Kananpojan sisäfile* Vko 49 Ma 30.11. Raastepihvit* Kasvistäytteinen seileike Chili con carne* Ti 1.12. Juustoinen kasviskeitto* Aurajuusto-punajuurikiusaus Sitruunainen uunikala* LIndströminpihvi ke 2.12. Falafelpyörykät, tomaattikastike Kalamurekepihvi* Barbequekalkkunakastike* To 3.12. Juustoratatouille* Broiler-kookoskeitto* Silakkaherkku Meksikolainen liha-papupata* Pe 4.12. Kukkakaalilasagnette Yrttiporkkanasei* Paella* Vko 50 Ma 7.12. Kasviswokki* Lohipastavuoka* Broilerjuustokepakot Siskonmakkarakeitto Ti 8.12. Juustoinen linssikeitto* Hapanimelää broileria thaimaalaisittain* Rapeat kalaleikkeet ke 9.12. Kasvisjouluateria Jouluateria Mantelisei To 10.12. Feta-pinaattipiirakka Kalaa sitruunakastikkeessa* Mausteinen broilerpata* Pe 11.12. Kasvisbolognese, pasta* Tonnikalakastike, pasta* Kinkku-ananas-aurajuustopizza *Täyttää Kelan suositukset ilokiVen ruokalisTa 23.11.–11.12. VarMoja huhuja ei ole kovin montaa, mutta lähdetään sieltä ”varmoista” kuitenkin liikkeelle. Keskusta: Lasse Heikkilä ei varsinaisesti ole pitänyt matalaa profiilia, vaan päinvastoin on kuultu puhuvan hakevansa hallituksen puheenjohtajaksi. Vallatonta mietityttää se, kuinka Keskusta saa pönkitettyä Lassen korkeimmalle paikalle pelkän kahden edaattorinsa turvin. Vihreät: Vihreät pelaavat myös hyvin avoimin kortein. He julkaisivat kuun puolivälissä ensimmäisen hallitustyrkkynsä Facebook-sivuillansa. Edaattorin paikkansa uusinut Emilia Lakka lähtee hamuamaan kirjoituksen perusteella mitä ilmeisimmin kansainvälisiä ja korkeakoulupoliittisia vastuualueita hallituksesta. Kokoomus: Kokoomusta vaivaa sama ongelma kuin Keskustaa. Vähäiset paikkamäärät eivät lupaa mitään, mutta iloisella mielellä voi päästä yllättävän pitkälle. Mikael Nuotio on noussut puheissa yhdeksi todennäköisistä hakijoista. Alvarin unioni: AU:lta voidaan odottaa myös useampaa tyrkkyä, sen verran hyvään tulokseen ryhmä nousi vaaleissa. Yksi todennäköinen hakija on kopovaliokunnan pj:n paikalta ponnistava Teemu Vasama. Useamman vuoden edustajistokokemusta on kertynyt myös Anneli Tikkaselle, joka hänkin saattaa pyrkiä suurimpiin saappaisiin. Luonnontieteilijät: Mahdollisuuksia on vaalituloksen myötä vaikka mihin. Yksi mahdollisuus tietysti on, että tämän vuoden JYYn hallituslainen Maj Rasilainen jatkaisi hommia. Edustajiston tai hallituksen puheenjohtajuus on varmasti mietinnässä. Jyviva: Jokohan on vihervasemmistoon iskenyt hallituskrapula? JYYn hallituksessa yhtenäisesti pisimpään istunut edustajistoryhmä potee varmasti tiettyä nivelkipua ja päänsärkyä kaikista näistä vastuun vuosista. Aatu Puhakka on noussut yhdeksi nimeksi, joka hallituspaikkaa saattaisi hakea. Ehkä lisääkin on tulossa ja kortteja piilotellaan? Pörssi&Dumppi: Täysi mysteeri. Kyllä tässä vaiheessa marraskuuta aina joku huhu on tiedossa, mutta nyt on täydellinen radiohiljaisuus. Toki ainejärjestöjen hallitusten puheenjohtajat saattavat lähteä tyrkylle. Pörssin pj. Jasmin Luukko ja Dumpin vpj. Tuomas Änäkkälä pääsivät kumpikin vaaleissa läpi – joten miksipä ei sitten JYYn hallitukseenkin käsky kävisi. V. Vallaton TeKSTIä on LYHenneTTY. TäYSIKoKoInen KIRJoITuS oSoITTeeSSA www.JYLKKARI.FI Jos et tyrkkyä, et voi voittaa VaaliT. Jylkkärin vaalibloggari V. Vallaton analysoi, mistä lähtökohdista edustajistoryhmät lähtevät 1. joulukuuta koittaviin ylioppilaskunnan hallitusneuvotteluihin. The Future is in the East! MASTER'S DEGREE PROGRAMME IN EAST ASIAN STUDIES Apply now! Application period 1.12.2015-29.2.2016 This programme will add area expertise on the societies, history, and politics of China, Japan, and Korea to your disciplinary education. These subjects are designed to help you enter relevant professions, whether in the public or private sphere, in a globalized world where East Asia is one of its most dynamic regions. The Centre for East Asian Studies (CEAS) is the only academic centre in Finland devoted to the study of contemporary East Asia. CEAS conducts original research and offers multidisciplinary teaching on the region with a focus on social sciences. Reguirements and further information: http://www.utu.fi/ceas Apply via the Studyinfo portal: https://studyinfo.fi/wp2/en/ Find us also on facebook: facebook.com/ceasutu CENTRE FOR EAST ASIAN STUDIES • UNIVERSITY OF TURKU FI-20014 Turun yliopisto, Finland • www.utu.fi
Kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2015 AkAteeminen elämänkoululAinen Huumori. Helena Pölläsen mielestä puheviestintä on elämänkoulun lisäksi paras mahdollinen koulutus stand up -koomikolle. teksti Suvi-Tuulia Nykänen kuva Unto Luoto Huumori on ollut elämässäni aina, ihan lapsesta asti. Olen katsonut kaikki Simpsonit, Kummelit ja Jim Carreyn leffat. Ne ovat toimineet minun lapsenvahteinani. Muutin Jyväskylään opiskelemaan puheviestintää vuonna 2007. Silloin myös näin stand upia ensimmäisen kerran. Kävin Alipaineen treeniklubilla Vakkarissa ja sen jälkeen Seisomapaikalla Ilokivessä. Innostuin lajista ja päätin, että minäkin haluan kokeilla. Ensimmäinen keikkani oli vuonna 2008 viestintätieteiden laitoksen pikkujouluissa. Siitä se sitten lähti, vaikka välillä tekemisessä onkin ollut pitkiä taukoja. Olen miettinyt paljon sitä, miten stand up vaikuttaa uskottavuuteeni. Olen akateemisesti koulutettu ja tulen valmistumaan pian maisteriksi. Monen stand up -koomikon tärkein koulu on kuitenkin elämänkoulu. Pelkäsin, että ihmiset pitävät minua tyhmänä häseltäjänä. Voinko olla uskottava kouluttaja viestinnässä tai opettaja, jos kerron häläpätihämmää-juttuja lavalla? Lopulta sain omassa päässäni loksautettua ajatuksen niin, ettei se varsinaisesti ole minun ongelmani, vaan niiden muiden. Tämäkin on vain yksi ammattirooli, opetan minä hiihtoakin, mutta tavoitteeni ei ole silloin naurattaa ihmisiä. Juttuni tulevat usein arjesta, omasta elämästäni. En halua korostaa jutuissani sukupuolta, lavallekin pukeudun rennosti tennareihin ja farkkuihin. Pyrin olemaan lavalla sellainen kuin olen muutenkin. Toki lavahahmo on karrikoitu versio omasta minästä. Naurun tasapaino oli siisti kokemus. Putosin ohjelmasta kolmantena, mutta tuntuu, että olen kasvanut kuvauksista tosi paljon. Olin tietysti pettynyt kun putosin, mutta pää piti vain pitää kasassa. Inhoan kilpailua stand upissa ja lupasin Naurun tasapainon jälkeen itselleni, etten enää kilpaile. En pidä siitä, mitä kilpaileminen saa aikaan. Silloin tekemisestä tulee suorittamista, eikä tärkeintä ole enää se, että kaikilla on hauska ilta. Tällä hetkellä teen Ylelle Villi kortti -ohjelmaa, jossa olen kiertävänä panelistina. Siinä voin yhdistää kaksi itselleni tärkeää asiaa, urheilun ja komiikan. Tulevaisuudessa haaveilen myös musiikin tekemisestä. Minulla on muutama huumorikappale, joita esitän lavalla kitaran kanssa, mutta minussa on myös vakavampi puoli. Haluan sanoittaa ja tehdä lisää biisejä kitaralla ja myös tehdä räppiä. Kappaleita on jo olemassa pöytälaatikossa. Yritän valmistua puheviestinnältä melko pian. Olen iloinen, että osasin aikanaan valita juuri puheviestinnän, sillä siitä on ollut minulle niin paljon hyötyä. Pystyn analysoimaan omaa ja toisten esityksiä viestinnällisestä näkökulmasta ja tunnistan viestinnän ilmiöitä. En oikeastaan keksi parempaa koulutusta koomikolle. Paitsi tietenkin se elämänkoulu. Helena pöllänen z z Standzupz-koomikko,zhiihdonopettajazjazopiskelija. z z Syntynytzvuonnaz1986zJuvalla,zasuuznykyisinzHelsingissä. z z OpiskeleezpuheviestintääzJyväskylänzyliopistossa.z z z VoittanutzjyväskyläläisenzNaamazNäkkärilläz-standzupz-kisanz vuonnaz2011. z z Tehnytznoinz250zkeikkaa. z z Olizvuonnaz2015zmukanazNaurunztasapainoz-komiikkakilpailussa.zUusizohjelmazVillizkorttizalkoizlokakuussa.
Yliopistonkatu 38 Onnijkl Pub&Club Onni OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUB KESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE OPISKELIJAYSTÄVÄLLINEN PUB KESKUSTAN YTIMESSÄ PALVELEE SU TO 1102 PE LA 1103 Arkisin karaoke – Maanantaisin Keskiviikkoisin klo 20 BINGO TIETOVISA klo 20 viikonloppuisin disco S uper unnuntai ... ja opiskelijan lompakko kiittää! Lounas arkisin klo 11-13 Tietovisa tiistaisin klo 21 Bingo torstaisin klo 21 Elävää musiikkia viikonloppuisin ma 10 22 (02) ti-to 10 01 (02) pe 10 02 (03) la 12 02 (03) su 12 22 (02) Aukioloajat Opiskelijakortilla Hanatuotteista 0,50 € Lounas 20% Kahvi/tee 1€ 5.12 Auki 04 12.12 Asiakaspikkujoulut