Jyväskylän ylioppilaslehti 24. marraskuuta – 14. joulukuuta 2014 54. vuosikerta 10 gradu Lue, jaa, kommentoi: jylkkari.fi facebook.com/jylkkari teetkö gradusi tutkimusprojektiin? pidä oikeuksistasi kiinni kaljaa netistä, se on halpaa Runonkeruumatka Lonnrotin hengessa Youtube auttoi bändin kiinaan maailmanmestari vääntää väikkäriä Runonkeruumatka Lonnrotin hengessa " "
Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 Y lioppilaskuntamme jäsenmaksu ottaa pian reilun harppauksen isojen liigaan. Muutamassa vuodessa kirimme mitä todennäköisimmin seitsemänneltä sijalta yhdeksi Suomen hintavimmista ylioppilaskunnista. Korotusta tulee ensi lukuvuodelle 14 euroa, sitä seuraavalle varmaankin toinen mokoma tai vähän enemmän. Jälkimmäisestä varmuus saadaan vasta vuoden kuluttua, lukuvuoden 2015–2016 korotus puolestaan hyväksyttiin sopuisasti edustajiston viime kokouksessa. Päätöksen yksimielisyys saattaa aika huvittavaan valoon aikaisempien vuosien periaatteelliset hiusten repimiset muutaman euron korotuspaineiden äärellä. Vaikeina aikoina tehdään vaikeita päätöksiä, ja niitä meille tarjoilevat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön rahapula sekä Ilokiven remontti, presented by Suomen valtioneuvosto ja Aallon ripeästi ränsistyvät rakenteet. Kymmenen euroa ensi vuoden korotuksesta menee valtionavustusta menettäneelle YTHS:lle, loput ylioppilastalon peruskorjauksen rahoittamiseen. SuhteelliSeSti kahdelle vuodelle suunnitellut korotukset ovat huikeat, ne lähentelevät kolmasosaa nykyisestä jäsenmaksusta. Jos kollektiivinen kärsimys yhtään helpottaa, kannattaa kuitenkin tiedostaa, etteivät jyväskyläläiset ole tilanteessa yksin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että YTHSkorotus siirtyy saman suuruisena miltei kaikkien Suomen ylioppilaskuntien jäsenmaksuihin. Tämän lisäksi terveydenhoitosäätiö täydentää kuivettuvaa tulovirtaansa käyntimaksujen korotuksilla. Prosentteja räknätessä on myös hyvä huomaLukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille ovat huono idea, kuten lukuisat tutkimukset osoittavat. Suomen hallitus on tästä huolimatta päättänyt esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön vähintään 4000 euron vuosittaiset maksut EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Maksujen on todettu pudottavan opiskelijaja hakijamääriä, mikä taas johtaa kotikansainvälistymisen vähenemiseen ja estää yliopistojen kansainvälistymistavoitteen toteutumisen. Lukukausimaksuja perustellaan muun muassa sillä, että ne toisivat yliopistoille lisää rahaa. Tämäkin väite on todettu monissa yhteyksissä perättömäksi – maksujen hoitamisen vaiva ja lisääntyvä hallinto aiheuttaisi todennäköisesti nollatuloksen yliopistoille. Maksujen kannattajiin kuuluvat tällä hetkellä käytännössä kaikki neljä suurinta puoluetta, joten maksut näyttävät tulevaisuudessa väistämättömiltä. Jos lukukausimaksuesitys menee läpi, on surullista, millaiselle vastustajalle taistelu on hävitty. On turhauttavaa, että argumentointiin on käytetty tutkimustuloksia, kun vastapuolen väitteet ovat olleet tasoa ”juupas-eipäs” ja ”meidän iskä voittais teidän iskän”. Tuntuu siltä, että lukukausimaksujen kannattajat ovat olleet kykenemättömiä perehtymään tilastofaktoihin ja aiheesta tehtyihin tutkimuksiin – argumentteihin on sotkettu aina ylpeys suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja pelko siitä, että ulkomaalaiset opiskelijat aiheuttavat ”aivovuotoa” ulkomaille. Lukuihin tutustuminen kertoo muuta: kaksi kolmasosaa ulkomaisista opiskelijoista jää Suomeen opintojen jälkeen. Opiskelijat ja yliopistoväki taistelevat edelleen maksuttoman koulutuksen puolesta, koska se nähdään sellaisena suomalaisen koulutuksen itseisarvona, josta ei tule jatkossakaan luopua. Olisi vain toivottavaa, että vastapuolen perustelut ja argumentit edes pyrkisivät lukukausimaksujen vastustajien tasolle. Taimo Halme kirjoittaja on jYYn hallituksen korkeakoulupoliittinen vastaava Maksukorotusten tuplapotti lukukausimaksuargumentit ovat lastentarhasta ta, ettei ensi lukuvuoden remonttilisä ole juuri suurempi kuin tavallinen indeksikorotus, joka jää siis tällä kertaa kokonaan pois. Meille nyt vain sattui sikäli huono tuuri, että kaksi kallista lävähti yhtä aikaa maksettavaksi. Vähän helpommin purtavana remonttikorotukset olisi silti voinut tarjoilla. Ylioppilaskuntamme toimitusjohtaja Marko Huttunen totesi taannoin Jylkkärille, että Ilokiven korjaustarve on ollut tiedossa pitkään. Jälkiviisaana voisi toivoa, että jäsenmaksuakin olisi uskallettu korottaa tuntuvasti jo aikaisemmin. Näin kustannuksia olisi hajautettu isommalle maksajajoukolle, eikä nostotarve olisi ollut kerralla yhtä suuri. Viime vuosina ylioppilaskunta on kyllä säästänyt remonttirahastoon, mutta kuten nähdään, varsinaista pehmeää laskua varautumisella ei ole saavutettu. NoiN muuteN Ilokivi-projekti osuu varsin mainioon aikaan; matalien korkojen talouskriisi on hyvä aika remontoida lainarahalla. YTHS:n tulevaisuus sen sijaan näyttää olevan haasteita väärällään. Nythän valtio uhkasi ensin poistaa koko terveydenhoitosäätiölle myöntämänsä vuokra-avustuksen, mikä olisi tarkoittanut käytännössä viidesosan lovea YTHS:n rahoitukseen. Sittemmin ilmeisesti itsekin säikähtäneet poliitikot lievensivät leikkauksia puoleen suunnitelluista. Kysymys voi kuitenkin nousta uudelleen esiin, kun valtion vyöstä ensi vuonna tavoitellaan seuraavaksi sisempää reikää. Ylioppilaskunnat odottavat puolustusasemissa. Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi kaNSaN ääNi puhu suusi puhtaaksi. anna palautetta ja herättele keskustelua. kaksi kolmasosaa ulkomaisista opiskelijoista jää suomeen . Vähän helpommin purtaVana remonttikorotukset olisi Voinut tarjoilla. me JylkkäriSSä elämme jo ensi kevättä. työskenteletkö juuri sinä silloin lehtemme toimituksessa? jylkkärin sivarin tehtäviin on perinteisesti kuulunut valokuvaaminen. entä osaatko taittaa? piirtää? kirjoittaa? näitä kaikkia voi jylkkärin sivari myös tehdä, vahvuuksistaan ja kiinnostuksestaan riippuen. tarJoamme reNNoN työporukan, kiinnostavan näköalapaikan yliopiston elämään ja hyvät mahdollisuudet kehittää itseään kuvaajana, taittajana tai toimittajana. työaikamme ovat joustavat eivätkä sisällä joulunpyhiä tai muita ikävyyksiä. toivomme sinulta luovuutta ja ideointikykyä sekä ennen kaikkea reipasta asennetta. nykyinen sivarimme kotiutuu 14.3. ja toivomme, että pystyisit aloittamaan mahdollisimman pian sen jälkeen. tarvittaessa palveluksen alkamisajankohdasta voidaan hieman joustaa. kesällä lehden lomaillessa sivari työskentelee lyhyen ajan myös jYYn asukasja taloustoimistossa. lähetä hakemuksesi osoitteeseen paatoimittaja@jylkkari.fi. alamme käsitellä saapuneita hakemuksia 15.12., minkä jälkeen valitsemme sivarin sopivan löydyttyä. liitä mukaan muutama näyte osaamisestasi tai linkki netissä sijaitseviin näytteisiin / portfolioon. Jylkkäri hakee siviilipalvelusmiestä!
3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 Kartalla Tule Tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 25.11. seuraava avusTaJapalaveri ilmoiTukseT Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Vuoden viimeinen lehti ilmestyy 15.12.2014. Jylkkärin ToimiTus Opinkivi, 1. kerros, huoneet 119–120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Minna Tiainen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Arimo Kerkelä toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja-graafikko: Perttu Puranen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Anna Näveri Painos: 6000 kpl Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki p. 06 4186750 ISSN 0356-7362 aalTo-yliopisTon ylioppilaskunTa 6 AYYn jäsenmaksu on tänä vuonna 103 euroa. Ensi lukuvuoden korotuksista ei ole vielä päätetty, mutta hallitus esittää nostoa 114 euroon. lapin yliopisTon ylioppilaskunTa 13 LYYn jäsenmaksu on tänä lukuvuonna 93 euroa. Ensi vuonna maksu nousee 105 euroon. vaasan yliopisTon ylioppilaskunTa 1 VYYn jäsenmaksu on tältä lukuvuodelta 128 euroa. Lukuvuodeksi 2015-2016 jäsenmaksu nousee 142 euroon. oulun yliopisTon ylioppilaskunTa 11 OYYn jäsenmaksu on 96 euroa. Ensi vuoden korotuksia ei ole vielä päätetty. Todennäköisesti summa nousee 108-109 euroon, johon sisältyisi YTHS:n osuuden lisäksi muutaman euron indeksikorotus. Turun yliopisTon ylioppilaskunTa 12 TYYn jäsenmaksu on 94 euroa. Ensi lukuvuoden jäsenmaksusta päätetään 10. joulukuuta. Pohjapapereissa uudeksi jäsenmaksuksi on suunniteltu 104,5 euroa. Åbo akademis sTudenTkÅr 5 ÅASn jäsenmaksu on 106 euroa. Ensi vuodeksi jäsenmaksua korotetaan todennäköisesti 10 eurolla. 2 13 4 5 6 helsingin yliopisTon ylioppilaskunTa 14 HYYn jäsenet maksavat lukuvuodesta 92 euroa. Jäsenmaksu nousee ensi vuonna todennäköisesti 102 euroon YTHS:n vuoksi. TaideyliopisTon ylioppilaskunTa 8b TaiYo:n jäsenmaksu on nyt 100 euroa. Ensi lukuvuodeksi maksu nousee todennäköisesti noin 111 euroon. svenska handeslshögskolans sTudenTkÅr 4 SHSn jäsenmaksu on nyt 108 euroa. Ensi lukuvuonna jäsenmaksu on 120 euroa. Nousu selittyy pääosin YTHS:n osuudella. Jyväskylän yliopisTon ylioppilaskunTa 7 JYYn jäsenmaksu on 102,5 euroa. Lukuvuodeksi 2015-2016 jäsenmaksu nousee 116,5 euroon. Korotuksesta 10 euroa johtuu YTHS:n osuuden kasvusta ja loput Ilokiven remontista. Jäsenmaksua on tarkoitus nostaa myös tätä seuraavana vuonna 14 eurolla remonttikustannusten vuoksi. iTä-suomen yliopisTon ylioppilaskunTa 2 ISYYn jäsenmaksu on 114 euroa. Maksua esitetään nostettavaksi 126 euroon, mikä sisältäisi 10 euroa YTHSkorotusta ja 2 euroa indeksikorotusta. Tampereen yliopisTon ylioppilaskunTa 8a Tamyn jäsenmaksu on 100 euroa. Lukuvuodeksi 2015-2016 jäsenmaksu nousee 114 euroon. Tampereen Teknillisen yliopisTon ylioppilaskunTa 10 TTYYn jäsenmaksu on 97,90 euroa. Jäsenmaksu nousee ensi lukuvuonna arviolta 111 euroon. lappeenrannan Teknillisen yliopisTon ylioppilaskunTa 3 LTKY:n jäsenmaksu on nyt 109 euroa, ensi lukuvuonna 117 euroa. Nostoa on 8 euroa eli YTHS-korotus ei siirry täysmääräisenä jäsenmaksuun. 3 7 8a 8b 10 11 1 12 14 lisTasimme kartalle kalleusjärjestyksessä Suomen ylioppilaskuntien jäsenmaksut sekä ensi vuodelle jo sovitut tai odotettavissa olevat korotukset.
Uutiset 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 Lisätöiden korvaukset kiven alla Projektigradut. Opinnäytetyön tekeminen oman laitoksen tutkimusprojektiin on vallitseva käytäntö useilla yliopiston aloilla. Opiskelijoiden velvollisuuksista ei kuitenkaan ole yhteisiä pelisääntöjä. Jos opiskelijan työmäärä karkaa käsistä, ei korvausten saaminen ole itsestäänselvyys. teksti Arimo Kerkelä kuva Perttu Puranen k uudennen vuoden psykologian opiskelija Ville Suutari teki gradunsa psykologian laitoksen tutkimusprojektissa, jossa tarjottiin hyväksymisja omistautumisterapiaa unettomuudesta kärsiville. Projektin mittaukset tehtiin lukuvuonna 2012-2013. Kun tutkimukseen haettiin koehenkilöitä, hakemusten määrä yllätti tutkijat. Aluksi yksilöterapiaa piti järjestää vain kahdeksalle tutkittavalle, mutta hakemuksia tulikin yli sata. Eettisisistä syistä tutkimus päätettiin muuttaa ryhmäterapiaksi, johon mahdollisimman moni voisi osallistua. ”Työmäärä löi meidät kaikki ällikällä. Ei se niin ollut, että meidät olisi huijattu siihen, vaan tilanne vain muuttui. Oli mahdotonta ennakoida, että siinä kävisi noin”, Suutari muistelee. Projektin paisuessa myös opiskelijoiden työmäärä kasvoi huomattavasti. Suutarin mukaan hänellä ja muilla projektin opinnäytetöiden tekijöillä ei ollut mahdollisuutta kieltäytyä ylimääräisistä töistä. ”Graduntekijöinä meidän oli pakko tehdä ne hommat. Vasta sen jälkeen neuvoteltiin, saako niistä jotakin ekstraa.” Suutari ja useimmat muut opiskelijat jatkoivat tutkimusprojektissa vielä lukuvuoden loppuun vapaaehtoisesti. Ylimääräinen työskentely korvattiin lopulta opintopisteinä, joita Suutari sai kymmenen. ”Jouduimme itse vielä ajamaan sitä, että saisimme ne ylimääräiset opintopisteet. Keksimme itse nimen sille kurssille, johon pisteet laitettiin.” täLLä hetkeLLä opinnäytetöitä tehdään tutkimusprojekteihin psykologian laitoksen lisäksi liikuntatieteissä sekä muutamalla muulla yliopiston laitoksella. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittiselle sihteeri lle Susanna Koistiselle on tullut vuosien varrella yksittäisiä yhteydenottoja projektigradujen ongelmista. ”Niissä ei ole välttämättä kovin selkeästi sovittu työnjakoa, tai sitten aikataulut ovat venyneet ja sen kautta on ollut ongelmia”, Koistinen kertoo. Koistinen kummeksuu järjestelyä, jossa lisätyöt on jälkikäteen korvattu opintopisteillä. ”Opintopisteitä pitäisi saada vain siitä, että täyttää osaamistavoitteet jostakin tietystä opintojaksosta. Niitä ei pitäisi antaa satunnaisesti mistä tahansa.” Koulutuspoliittisen sihteerin mukaan ylimääräisistä projektitöistä voidaan antaa opintopisteitä, kunhan opintosuunnitelmasta löytyy niille paikka. Korvauksista tulisi silti sopia ennakkoon. ”Korvauksista täytyisi tehdä selkeä kirjallinen sopimus. Ei näiden pitäisi tulla kenellekään osapuolelle yllätyksenä kesken projektin”, Koistinen sanoo. Joissakin tutkimusprojekteissa ylimääräisistä töistä on maksettu myös rahallista korvausta. Ville Suutari kertoo, että heidän projektissaan tämä ei onnistunut budjettisyistä. Suutari itse on hyötynyt lisäopintopisteistä, mutta loppuvaiheen opiskelijoilla tilanne voi olla toinen. ”Mitä jos olisimme olleet niitä ihmisiä, jotka tekevät gradunsa vasta opintojen päätteeksi? Silloin ylimääräiset pisteet olisivat menneet ihan hukkaan”, Suutari huomauttaa. jyväskyLän yLioPiston psykologian laitoksen johtajan Jari-Erik Nurmen mukaan psykologian laitoksella keskustellaan suhteellisen usein siitä, ettei opiskelijoiden työmäärä tutkimusprojekteissa saa kasvaa liian suureksi. Yhteisten käytäntöjen luominen on kuitenkin vaikeaa. Psykologiaa opiskelevan Ville Suutarin mielestä opiskelijoiden on vaikea tietää, mitä töitä tutkimusprojektissa tehtävään opinnäytetyöhön kuuluu. ”Kun ei tiedetä oikeuksia eikä vaatimuksia, niin sitten ei osata katsoa niiden suhdetta”, Suutari sanoo. KeKSimme itSe nimen Sille KurSSille, johon PiSteet laitettiin.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 ”Ongelma ainakin psykologiassa on se, että projektit ovat niin kovin erilaisia. Varmaan jonkinnäköisiä pelisääntöjä täytyy yrittää luoda, mutta ei se ihan helppoa kyllä ole”, Nurmi pohtii. Nurmi uskoo, että lisätöiden korvauksissa on paljon vaihtelua eri tutkimusprojektien välillä. Esimerkiksi budjettijärjestelyt vaikuttavat siihen, voidaanko lisätöistä maksaa korvausta. Nurmen oman tutkimusalan projekteissa ylimääräiset työt korvataan rahana. ”Olemme esimerkiksi sopineet, että valmista aineistoa vastaan tehdään noin kahden viikon työmäärä. Jos työmäärä menee sen yli, maksetaan opiskelijalle ylimenevästä osuudesta tuntityönä”, Nurmi kertoo. Ville Suutarin mukaan opiskelijoiden on vaikea vaatia oikeuksiaan, koska niitä ei tunneta. ”Tämmöisissä asioissa ohjaaja on vielä jonkinlainen auktoriteetti. Vastaan sanominen voi olla todella vaikeaa, vaikka tietäisikin ne oikeudet”, Suutari arvioi. Vaikka opiskelijoiden työmäärään liittyykin ajoittaisia epäselvyyksiä, on tutkimusprojekteihin tehtävissä opinnäytetöissä Suutarin mielestä paljon hyviä puolia. Tutkimusprojekteissa muun muassa näkee käytännössä, kuinka tiedeyhteisö toimii. ”Kun on kuunnellut miten muut tekevät graduja, niin siellä tunnutaan tekevän vielä enemmän semmoista täysin turhaa ja käsittämätöntä työtä, jota meillä ei tehdä.” Psykologian laitoksen johtajan mukaan opiskelijat ovat järjestelmään tyytyväisiä. ”Kyllä minulla on sellainen käsitys, että opiskelijat ovat hyvinkin tyytyväisiä. En ole kuullut mitään suuria nurinoita”, Jari-Erik Nurmi sanoo. Nurmi kertoo, että tutkimusprojekteissa ohjaajat tuntevat aihealueensa hyvin ja ovat usein motivoituneempia kuin niin sanotuissa ”villeissä graduissa”. Lisäksi tutkimusprojektit tarjoavat opiskelijalle laajan yhteisön tuen. Tutkimusgraduista on hyötyä myös laitoksille. Nurmi muistelee, että vielä parikymmentä vuotta sitten psykologian laitoksella tehtiin perinteisiä itsenäisiä graduja. Tuolloin gradut saattoivat kestää vuosikausia. ”Tämmöisen projektityöskentelyn ja aika tiukan ohjauksen hyvä puoli on se, että gradut valmistuvat lähes poikkeuksetta 0,5-1,5 vuodessa”, psykologian laitoksen johtaja vertaa. Nurmen mukaan olisi hyvä, jos tutkimusprojekteihin tehtävät gradut leviäisivät laajemmallekin. ”Luulisin, että monella alalla kannattaisi aloittaa samanlainen järjestely. Erityisesti opiskelijoiden kannalta se on aika hyvä systeemi.” Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n käyntimaksuihin on luvassa korotuksia. Korotukset astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Peruuttamatta jääneen käynnin hinta nousee 35 euroon. Lisäksi erikoislääkärikäynnit psykiatria lukuunottamatta nousevat 24 euroon. Myös hammaslääkärikäynnit kallistuvat. Korotuksilla paikataan YTHS:n rahoitusvajetta. Vaje syntyi, kun valtio päätti budjettiriihessään puolittaa YTHS:n vuokra-avustukset. Arimo Kerkelä YTHs:n käyntimaksut nousevat ensi vuonna jYYn jäsenmaksu nousee ensi vuonna odotetusti. Ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi esityksen jäsenmaksun korotuksesta edellisessä kokouksessaan. Jäsenmaksu nousee 116,50 euroon ensi lukuvuodeksi. Syyslukukauden jäsenmaksuksi tulee 61 euroa ja kevätlukukauden jäsenmaksuksi 63 euroa. Korotukset johtuvat YTHS:n terveydenhoitomaksun nousemisesta sekä ylioppilastalo Ilokiven peruskorjauksesta. Edustajiston kokous pidettiin 13. marraskuuta. Kokouksessa hyväksyttiin lisäksi JYYn talousarvio ja päätettiin hakea lisärahoitusta JYYn kehitysyhteistyöhankkeelle. Arimo Kerkelä sosialidemokraaTTiseT opiskelijat (SONK ry) on valinnut Hanna Huumosen uudeksi puheenjohtajakseen vuosille 2015-2016. Nykyisin Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtajana toimiva Huumonen oli myös JYYn hallituksen varapuheenjohtaja viime vuonna. Järjestön ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Maria Rytkönen. Myös Rytkösellä on ollut vastuutehtäviä JYYssä ja Jyväskylän yliopistossa. Arimo Kerkelä edustajisto hyväksyi jäsenmaksun korotuksen jYY-aktiivit demareiden opiskelijajärjestön johtoon TaTU OnkalO Varmaan jonkinnäköisiä pelisääntöjä täytyy yrittää luoda, mutta ei se ihan helppoa kyllä ole. rainer maHlamäen suunnittelema Puolanjuutalaisen historian museo voitti arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon. Voittaja julkistettiin 4. marraskuuta. Mahlamäen arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki on suunnitellut useita rakennuksia myös Jyväskylässä. Näistä yliopiston opiskelijoille tutuin on kesällä 2003 valmistunut ylioppilastalo Opinkivi. Lisäksi toimiston töihin kuuluu Jyväskylän normaalikoulun ala-aste. Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa.Voittajan valitsi taloustieteen professori Sixten Korkman neljän esiraadin valitseman palkintoehdokkaan joukosta. Arimo Kerkelä opinkiven arkkitehti palkittiin Finlandialla Oskari ranTala
Kaupunki 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 Uusi asunto, vanhat sotkut SiiSteyS. Asunnon jälkitarkastuksen tulisi varmistaa, että edellinen asukas on huolehtinut loppusiivouksesta. Aina näin ei kuitenkaan ole. O piskelija-asunto ei aina vastaa luvattua siisteystasoa. Periaatteessa edellisen asukkaan pitäisi tehdä hyvä perussiivous ennen poismuuttoa. Jos siivous on jäänyt tekemättä, on opiskelija-asunnon tarjoajalla velvollisuus huolehtia siitä, että asunto on siisti ennen kuin uusi asukas muuttaa sisään. Silti opiskelijat välillä muuttavat sotkuiseen asuntoon, jonka tarkastaja on hyväksynyt. ”Kyllä näitä tapauksia löytyy”, myöntää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen. ”Kun asukkaiden vaihtuvuus on suuri, voivat jotkut asunnot jäädä jopa tarkastamatta”, Vainikainen kertoo. AArne MAnneri aloitti tänä vuonna opiskelunsa yliopistossa ja muutti sitä varten Jyväskylään. Hän asettui Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOAS:n solukaksioon kaverinsa kanssa. Asunto oli mieleinen – sitä vaan ei ollut siivottu. ”Asunnossa oli likaa joka puolella. Pölyn ymmärtää, mutta esimerkiksi lieden alustaa tai WCja kylpyhuonetiloja ei ollut siivottu”, Manneri harmittelee. ”Eniten ärsytti ruuanjämät leikkuulaudalla ja se, että helposti siirrettävän keittiötason alla olevaa lattiaa ei oltu vaivauduttu lakaisemaan.” Manneri valitti KOAS:lle ja pyysi vuokran alennusAarne Mannerin uudessa vuokraasunnossa oli joka puolella likaa. Myös uunin valo oli jäänyt päälle. teksti Riina Rastas kuva Perttu Puranen Kun AsuKKAiden vAihtuvuus on suuri, voivAt jotKut Asunnot jäädä jopA tArKAstAMAttA. ta. Alennusta ei myönnetty, mutta hänelle tarjottiin ilmaista siivousta. Manneri ei ottanut tätä vastaan, sillä hän oli siivonnut asunnon jo itse. Lopuksi hänelle annettiin hyvitykseksi siivouspaketti, johon kuului yleispuhdistusaine, tiskiharja ja kaksi rättiä. KOAS on luonut poismuuttajille listan, jossa kerrotaan siivottavista asioista. Sopimusten mukaan sitä tulee noudattaa. Viime kädessä tarkastajan kuuluisi puuttua asiaan ja lähettää KOAS:n kautta lasku edelliselle asukille jos valitettavaa löytyy. ”Jos edellinen asukas ei ole tehnyt listan mukaisia asioita, eikä tarkastaja tästä edes välitä, niin mikä motivaatio itsellä on siivota kun täältä joskus lähtee”, Manneri kysyy. KOAS:n ASiAKKUUSpääliKKö Tiia Matilainen muistuttaa, että KOAS:n tapaisilla opiskelija-asuntosäätiöillä on yksityisistä markkinoista poikkeavat omat käytänteet. Niihin kuuluvat huoltomiesten sähköinen lomake, jonka mukaan asunto tarkastetaan sekä uuden asukkaan vastuulle jäävät vikailmoitukset. Uuden asukkaan tulee myös täyttää huoneistokortti, jossa käydään läpi asunnon kuntoa. Jos jotain vikoja ilmenee, ne ilmoitetaan vikailmoituksen avulla. ”Periaatteessa kaikilla meidän huoltoyhtiöillä on samat ohjeet, mutta tietenkin siisteys on aina myös tulkinnanvarainen asia. Se, miltä asunto näyttää tarkastajan silmissä, vaikuttaa arviointiin”, Matilainen kertoo. KOAS järjestää koulutuksia huoltoyhtiöilleen. Koulutuksissa keskustellaan yleisimmistä virheistä. Yksityisesti tarkastajien kanssa näistä ei puhuta. ”Resurssit eivät riitä yksittäisten huoltomiesten kanssa keskusteluun”, harmittelee Matilainen. ”Huoltomiehillä on kuitenkin omat työnjohtajat, jotka valvovat asetuksia.” Jyy-pAlvelUiden teKninen isännöitsijä Jari Pihlajasaari toimii huoltomiesten työnjohtajana. JYY-palvelut vastaa muun muassa Kortepohjan ylioppilaskylän asunnoista. Jos uudelta asukkaalta tulee reklamaatio, asunto tarkastetaan uudelleen. Jos selviää, ettei loppusiivous ole ollut riittävä, ilmoitetaan asiasta edelliselle asukille. ”Edellisellä asukkaalla on mahdollisuus tulla siivoamaan asunto tai maksaa siivouksesta”, kertoo Pihlajasaari JYY-palveluiden käytänteistä. Myös JYY-palveluilla on käytössään siivouspaketti, joka voidaan antaa korvaukseksi itse tehdystä siivouksesta. pihlAJASAAren MUKAAn on mahdollista, että asunnot jäävät tarkastamatta, mutta vain hetkellisesti. Asunto tarkastetaan joskus silloin, kun uusi asukas on jo kotiutunut. ”Pahimmillaan tarkastettavana voi olla 100 asuntoa päivässä. Jos kolme neljä miestä niitä tarkastaa, on aika hulina päällä”, Pihlajasaari selventää. ”Jokainen huoltomies on erilainen kaveri, toinen vähän nuorempi, toinen vähän vanhempi, tarkastuksen taso on aina vähän erilainen”, Pihlajasaari myöntää. JYY-palvelut yrittävät kehittää tarkastuksiaan, jottei reklamaatioita enää tulisi. ”Meillä on varmaan myös vähän kehittämisen varaa asukkaiden ohjeistamisessa siitä, miten he toimivat, kun reklamaatiotilanne tulee. Kehen ottaa yhteyttä ja miten”, Pihlajasaari arvioi.
Kolumni 7 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 V iime syksynä jouduin pariksi päiväksi sairaalaan epämääräisten tunnottomuusoireiden vuoksi. Maatessani yksin letkujen päässä yksi sosiaalisesti kyvytön lääkäri sanoi minulle, että nuorilla vastaavat oireet viittaavat yleensä MS-tautiin. Siitä alkoi vuoden kestävä piina. Minusta otettiin viime vuoden lokakuussa ja joulukuussa selkäydinnäytteet, joiden tulos antoi syytä epäillä tautia. Uusintapäänkuvaus määrättiin viisi päivää ennen vaihtoonlähtöä, koska aivonesteestä löytyi valkuaisainemuutoksia. Kävin läpi taudin oireet ja ne pitivät 90-prosenttisesti paikkansa. Lähdin Ruotsiin pelko kurkussa, mutta päätin ottaa kaiken irti elämästä. Lensin Suomeen magneettiin ja kuulemaan tulokset. Päänkuva oli puhdas, mutta minulle määrättiin kontrollikuva puolen vuoden päähän. Pelko jatkui, en pystynyt miettimään tulevaisuutta kontrollia pidemmälle. Sain juuri kuvien tulokset. Päänkuva on edelleen normaali, eikä tarvetta jatkotutkimuksille ole. Vuoden kestänyt piina on ohi, ja minun on vaikea tajuta sitä, että olen terve. Mietin, mitä tehdä, kun saa elämänsä takaisin? Nyt oN niin onnellinen olo, että tekee mieli jakaa lahjaksi saamiani ruusuja vastaantulijoille (älkää siis ihmetelkö jos saatte keltaisen ruusun). Samalla tunnen samoin kuin onnettomuudesta elossa selvinneet: miksi minulle suotiin elämä, mutta muilta se otettiin pois? Viime syksynä minulla todettiin myös välilevynpullistuma, jonka vuoksi olin koko kammottavan syksyn saikulla. Se muutti elämäni niin, että en pysty enää samalla tavalla liikkumaan ja riehumaan kuin ennen. Joudun seisoskelemaan luennoilla ja busseissa, kun istumiskulttuuri sattuu. Selkävaivat ja tautiepäily jättivät jälkensä, mutta ennen kaikkea positiivisessa mielessä. Nyt olen aidosti iloisempi, itsevarmempi ja onnellisempi. Vahvempi. En jaksa murehtia opiskelusta tai työnteosta, en jaksa huolestua työpaikkojen niukkuudesta tai köyhyysrajalla elämisestä. Opiskelen sitä mikä kiinnostaa, en sitä mikä olisi hyödyllistä tai kansainvälistä kilpailukykyä palvelevaa. Yritän muistaa hymyillä niille vastaantulijoille, jotka katsovat kohti: joskus pimeimpinä päivinä yksi hymy merkitsi uskomattoman paljon. Laitan rakkaimmat etusijalle ja täytän viikot kokoustamisten sijasta ystävien kanssa olemalla, nauramalla. En niele sitä, ettei ole aikaa lukea romaaneja. Luen niitä joka päivä, vaikka tenttiin lukeminen jäisi vähemmälle. Syön jälkiruokaa, pukeudun juuri niin kuin haluan ja piereskelen kun huvittaa. Sanon ei sen sijaan että näyttäisin koko maailmalle että juu, nuorena jaksaa. En odota, että teen sitten tulevaisuudessa niin ja niin. Teen sen nyt. KuN todella uskalsin kohdata ajatuksen, että saatan olla parantumattomasti sairas, yksi ajatus iski voimalla ja heti: katumus siitä, etten ole antanut itseni olla onnellinen. Se, että olen laittanut sekundaariset asiat oikeasti tärkeiden edelle. Stressannut pikkujutuista, yrittänyt liikaa töissä, uuvuttanut itseni. Haasteena nyt onkin elää niin, ettei myöhemmin tarvitse katua: ei virheitä tai epäonnistuneita yrityksiä vaan sitä, ettei ole yrittänyt ja elänyt täysillä. Toivon tämän lukeneilta kahta asiaa: tehkää itsenne onnelliseksi, älkääkä tehkö diagnoosia Googlessa. Annika Hinkkanen Mitä tehdä, kun saa elämänsä takaisin? Vuoden kestänyt piina on ohi, ja minun on Vaikea tajuta sitä, että olen terVe. TUTUSTU 12 PÄIVÄÄ 12 EUROLLA – KAIKKI RAHAT HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN. gogoexpress.fi * Tarjous on voimassa 31.12.2014 saakka. Ikäraja 16 vuotta. KAKSI kuntosalia YHDEN hinnalla! GOGO EXPRESS SAVELA & SEPPÄLÄ. LIITY NETISSÄ! GOGO EXPRESS SEPPÄLÄ Vasarakatu 27, 40320 Jyväskylä p.010-2871 492, seppala@gogoexpress.fi GOGO EXPRESS SAVELA Onkapannu 1, 40700 Jyväskylä p. 010-2871 494, savela@gogoexpress.fi 18€ /kk, LIITTYMINEN 18€ * ISO KUNTOSALI 1200m 2
In English 8 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 ElfiEE ZEh, CamEroon. EduCational lEadErship, 14 months in finland. “Missing things has changed as compared to when I first travelled to Finland. Right now I miss my family and friends. I also miss my country and the hospitality there. But I’m not homesick!” home sweet home CulturE. For many, studying in a foreign country is the time of their lives. Nevertheless, going to a new place and culture also inevitably means giving up something. Our foreign students explain what they miss most about their home country. text and photos Heidi Järvenpää Qingyun fan, China. soCial work, two months in finland. “Miss? I don’t know. Well, there is one thing! In China we have to pay to watch series or to download music. I think it is better because it protects the rights of the author.” hao Jixiu, China. EduCation, 13 months in finland. “Food! Friends and my family. Nothing else I think. Over here the fish types are so limited. I miss different types of fish.” Claudia thomayEr, austria. Early Childhood EduCation, Eight months in finland. “When I went home for summer I missed my Finnish friends! But what I really miss is bread and butter from Austria. The bread is really fresh and the butter is without salt. However, I’m now used to the Finnish butter.” konstantina parasChou, grEECE. intErnational businEss, two months in finland. “The sun! Also a bit the greek food. That’s it! I will return to Greece in a month so I don’t feel I miss anything so much.” pEtEr pan, taiwan. spECial EduCation, thrEE yEars in finland. “Mostly food: any kind of local food from my country. For example beef noodles, fried chicken, oysters, seafood and vegetables. I just miss the food!” KESKI-SUOMEN KALEVALAA ETSIMÄSSÄ JaCQuElinE Colli, austria. spECial EduCation, four months in finland. “Concerning the way of teaching, I don’t miss anything. It’s better over here. Teachers here are more approachable and the way they teach is better. I miss the old buildings because I’m studying in Vienna. ” diEgo andrEs niEto, Columbia. intErnational businEss, two months in finland. “Definitely my car! This is a completely different experience. If I could choose one thing to bring from Columbia to Finland, it would be my car. I’m kinda tired of riding my bike.” ann-mariE rEinhard, gErmany. spECial EduCation, thrEE months in finland. “My flat. I’m only here for a short time. I don’t have so many personal things or my furniture. My private space over here is not the same as in Germany. Still, my home is getting fuller and fuller all the time!”
In english 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 5/2013 PAIKALLISEEPOS. Runonkeruumatka, joka jäi Lönnrotilta tekemättä. teksti Anna Näveri kuvat Perttu Puranen KESKI-SUOMEN KALEVALAA ETSIMÄSSÄ
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 E ipä napannut Keski-Suomen kansanperinne Elias Lönnrotia hänen lukuisilla runonkeruumatkoillaan. Suuret runonlaulajat olivat aina jossain muualla. Miksi Jyväskylän seutu jäi paitsioon? Syntyi idea. Päätimme Jylkkärin kuvaajan Pertun kanssa tehdä näille seuduille ikioman runonkeruumatkan. Kysyisimme kaikenikäisiltä, olisiko heillä jakaa kanssamme runoa tai sananlaskua. Pääsisimmekö suullisen perimätiedon ja elämänviisauksien lähteille keskellä arkea? Tarina alkakoon tästä: Pertulla on kamera, minulla on nauhuri ja lehtiö, aikaa kaksi päivää ja takana Opinkiven sampomaisen raskaat ovet. Maanantai, 20. lokakuuta kello 9:30 Niinpä siis lähdemme kävellen halki remonttihupuin peitetyn kampuksen. Ensimmäinen konkreettinen etappi matkallemme on neljän peninkulman päähän Hankasalmen asemalle lähtevä juna, sillä raiteet on nopein väylä keskisuomalaiseen korpimaisemaan ja junissa ravintolavaunuineen on tunnelmaa. Tuurilla konnari olisi juttutuulella. Lönnrot taittoi viikoista muutamiin kuukausiin kestäneet matkansa Karjalassa, Vienassa, Inkerissä ja jopa Virossa pääsääntöisesti kävellen. Kirjoittaessaan huomioita kansan tavoista ja luonnosta lääkärimies tuli taittaneeksi viidessätoista vuodessa matkan, joka pituudeltaan ulottuisi Helsingistä etelänavalle. Meillä kun on aikaa vain kaksi päivää, riimien kartuttaminen reppuun käy kätevämmin julkisilla kuin apostolinkyydillä. Ennen junan lähtöä ehdimme tutkia lähikenttää. Poikkeamme K-market Kymppiin haistelemaan, irtoaako kassajonosta lyriikkaa tai lymyääkö jossain paistopisteen lähettyvillä huojentavaa vertaistukiaforismia eksistentiaaliseen tuskaan. Kympissä työskentelevä Merja on helppo kohde, hän ei voi paeta. “Ei oikein runosuoni syki, huonosti nukuttu yö”, Merja sanoo täyttäessään hyllyä kassan vieressä. Lisää lähtevänsä tauolle sykkimään. Vai niin. Emme saa kaupasta runoja. Asiakkaat ja henkilökunta kieltäytyvät kohteliaasti perusteenaan sykkimätön runosuoni. Kuka muuten alun alkaen liitti runot suoniin? Miksi suoni? Jatkamme PäiJänne Antikvariaattiin, jospa kirjojen keskeltä irtoaisi runoja paremmin kuin kaupasta. Näemme raitapaitaisen naisen työskentelevän hyllyjen välissä. ”Jylkkäristä päivää, haluaisitko kertoa runon tai sananlaskun…” Raitapaita kieltäytyy ja livahtaa nauraen syvemmälle hyllyjen uumeniin. ”Ei ole nyt Larpanderos, meidän runomies paikalla.” Tilanne tuo mieleen edesottamuksen Lönnrotin postuumisti vuonna 1902 julkaistusta matkapäiväkirjasta Vaeltaja. Siinä ensimmäistä runonkeruumatkaansa taittavaa 26-vuotiasta Lönnrotia kehotetaan poikkeamaan Konnunniemen kylään Ollukka Parviainen -nimisen miehen luo. Vuosi on 1828. “Muutamat nuoremmista saattoivat minut Ollukan kotiin. Hän sattui tullessamme itse olemaan pihalla; tervehdin häntä, tietämättä että hän juuri oli etsimäni mies, ja menin tupaan. Minua saattaneet miehet jäivät jälkeeni pihalle, kuten luulin, kertomaan asiaani. Hetken kuluttua hekin tulivat tupaan ja minä kysyin, olivatko he nähneet Ollukkaa. ’Hänhän se oli, jota tervehditte pihalla’, he sanoivat, ’mutta mainittuamme, että olitte tullut kirjoittamaan hänen runojaan, hän juoksi pois, emmekä sen koommin ole häntä nähneet’.” Vaikka meitäkin paettiin antikvariaatissa, tyhjin käsin emme jääneet. Omistaja Juha Lainejoki suostuu laskemaan pohjanmaalaiseksi kansanperinteeksi luokittelemansa lorun. Saan saatteeksi luvan suomentaa ja tulkita kuulemaani lorua parhaaksi katsomallani tavalla. Jonk jonk Kiina kiina Nakesara hopemara hoi, Asemara jee, Asemara pitsopara poppumatsu tsee. ”Ajattelin, että kun on näin erikoinen aamu niin lähdetään erikoisella liikkeelle. En mä oikein sen historiallista perintöä tiedä, se Jonk jonk! Päijänne Antikvariaatista löytyi matkan ensimmäinen runoniekka, Juha Lainejoki. Tuo näyttää kolmen pienen porsaan talolta. Olisiko siellä runoja?
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 on semmoinen legenda. Saman lorun osaa ainakin kolme sukupolvea ulkoa. En tiedä osaako neljä sukupolvea, kun en koskaan päässyt haastattelemaan paappaa tältä osin. Nyt sä saat pohtia tämän kansantieteellistä merkitystä.” Myöhemmin googlaamalla ”Asemara jee” löytyy PartioWikin siansaksahuudot, joiden joukossa on Lainejoen lorua muistuttava huuto nimeltä Jonkkina. Juna Hankasalmelle kello 10:41 Ensimmäinen loru nauhurissamme painelemme asemalle ja nousemme junaan. Vähäpuheinen konnari tuottaa pettymyksen, mutta Pieksämäelle matkaavat ystävykset Arvo Tuomi ja Juha Alstela ovat juttutuulella. ”Minun vaimo on lausujamestari, hän olisi tässä parempi”, Jyväskylässä yliopistopastorina ja tuntiopettajana työskennellyt Tuomi aloittaa. Tunnustautuu perään aforismien ystäväksi. Tuomi ei päädy aforismiin vaan valitsee teemakseen vallan, sillä on valmistelemassa vallankäytöstä parhaillaan esitelmää verkkoseminaariin: ”En nyt muista, kuka kirjailija sanoi näin lyhyesti, että valta yleensä turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti.” Alstela komppaa vieressä: “Se on ihan hyvä, näin se valta tekee.” Juttua olisi vielä riittänyt, mutta meidän on määrä jäädä Hankasalmen Aseman kylään. Juna jättää meidät ensinäkemältä ja -kuulemalta hiljaiseen kylään. Ravintola näyttää hylätyltä, pubi suljetulta, pankkiautomaatti poisviedyltä, pankki muuttaneelta, kirpparit ovat alkuviikosta kiinni. Suloisen tiilitalon ovi pysyy suljettuna, kun painelemme pokkana soittamaan kelloa. Ikkunaverhon takana mies vaihtaa huonetta. Kun Lönnrot vaelsi Vienan Karjalan kylissä, hänelle lauloivat runoja sekä vanhat että nuoret. Päätämme etsiä nuoria runonlausujia, joten poikkeamme koululle. Kun saavumme, oppilaat ovat lounaalla. Opettajanhuoneessa istuu Olga Valeeva, kotoisin Uralilta, Ufan kaupungista Baškortostanista. Valeeva lupaa lähettää meille sähköpostilla venäläisiä ja suomalaisia sananlaskuja. Hetken odotettuamme opettaja Jukka Eskelisen vie meidät tunnille, jossa saamme kuulla kuudesluokkalaisilta pojilta: ”Ei niitä läppiä voi sillä lailla heittää, ne tulee tilanteessa.” Eihän se kukko käskemällä taida laulaa. Nopeasti koittaa aika napata juna takaisin Jyväskylään, sillä myöhempää lähtöä saisi odotella tunteja. Pettymys PullaPuodissa, kello 13:30 Olemme lounasaikaan Matkakeskuksella. Päätämme etsiä runoja sieltä, missä kansa on. Emme kuitenkaan päädy hiljattain avattuun pikaruokapaikkaan vaan kokeilemme onneamme verovirastossa. Mikä pettymys! Perintöverokuvioita selvittämään tulleiden asiakkaiden runosuoni ei kuulemma syki. Sama virsi jälleen. Kahvihammasta kolottaa ja ajatus hakeutuu Mummin Pullapuotiin, siellä voisi olla potentiaalia runojen suhteen. Kaiken lisäksi kahvi kuuluu runomatkailuun, olihan se Lönnrotinkin heikkous. Sumppia useammin vaatimattomalle ja nälkäiselle matkaajalle kelpasi keitetty kala, ruiskorput, kirnupiimä, puurot ja vellit. Me päädymme pullaan. Pullapuodissa potentiaalisen näköisiä asiakkaita tosiaan on runsaasti, mutta kaikilla on kiire. Leidiporukka selaa kalentereitaan, herraseurue selaa papereita ja palaveroi. Me odottelemme sopivaa hetkeä. Tilaisuuden sijaan tulee monelle kiire bussiin, viemään autoa vaimolle, hoitamaan oksentavaa kissaa ja niin edelleen. Kiireiset ihmiset, sellaisiahan me ollaan kaikki, jos ei satuta keräämään runoja. Viimein onnistaa. Muuramelainen Matti Kauppinen antaa siivun ajastaan ja ajatuksistaan: ”Sanonta oma suu on lähempänä kuin kontin suu on hyvin pätevä tänä päivänä. Se kuvaa ihmisluontoa minusta erittäin hyvin, itsekkyyttä”, Kauppinen sanoo ja jatkaa: ”Jos sä olet hukkumassa ja sulla on joku siinä, sä teet jopa niin, että painat sen toisen pään veden alle. Näin se ihminen käyttäytyy. Mietipä todella vaikka liike-elämää ja meidän päättäjiä. Hitsi viekööt.” Hankasalmelaisen Aseman koulun kuudesluokkalaisten kuvataiteen tunnilla oli levoton meno. Opettajanhuoneen hiljaisuudessa oli aikaa ottaa selfie. Anna pyytää runoja Pieksämäelle matkaavilta Juha Alstelalta ja Arvo Tuomelta.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 Perttu Palaa toimitukselle, minä istahdan Vakkariin pohtimaan päivän saldoa. Hävettää se verovirastoon paukkaaminen. Huomenna olisi runoilta, mutta vessassa se on joka päivä. Häpeä vaihtuu hilpeyteen lukiessani vessarunoa #63, jossa on kansainvälistä keskisuomalaisuutta: Today I’ve eaten Mämmi Today I’ve eaten Musta makkara Today I’ve eaten Lakritz (Pätkä Vaajakoski Think Tankin runosta) Lakritsiassosiaatio valtaa mielen. Samaa herkkua Lönnrot säilytti nuuskarasiassa, vaikka muutoin ei ollut makean perään. Illalla ilahdun vielä toistamiseen, sillä Olga Valeeva on lähettänyt lupaamiaan suomalaisia ja venäläisiä sananlaskuja sähköpostilla. Yksi niistä kuuluu: ???? ????? — ?????? ??????. Hiljaa ajaen kauas päästään. Ehkä mekin voisimme edetä runonkeruumatkamme seuraavana päivänä hitaammin ja harkitummin. Korpilahden reissu, tiistai 21. loKaKuuta Kello 9:00 Tiistaiaamu koittaa kylmänä. Autojen katoille on kasvanut huurretimantteja. Lumi peittää lehtiä, lehdet kukkapenkkejä. Otamme bussin Korpilahdelle. Ei tunnu hyvältä piinata matkustajia, joten puhumme puhumisesta. ”Mulla on ystävä, jolla on tapana puhua ääneen koko ajatusprosessi. Se on aika siistiä kuunneltavaa”, Perttu sanoo. KorPilahdella osuusPanKin lämpömittari näyttää nollaa. Meidät neuvotaan EkoCenter Paattiin, jonka perällä sijaitsevaan kahvila Paatinperään porukan sanotaan kerääntyvän juttelemaan. Saavumme Paatinperään yhdeltätoista, auttamattomasti myöhässä. Suurin osa on ehtinyt lähteä. Pöydässä istuu mieskolmikko, joista Martti Levaniemi ehdottaa meille reissua jututtamaan vanhuksia Korpihovin päiväkeskukseen. ”Voin heittää teidät jos haluatte.” Kuulostaa lupaavalta. Niinhän ne hedelmälliset tutkimusmatkat taitetaan, avuliaiden ihmisten viitoittamana. Eilen kävimme koulussa, tänään olisi varttuneiden vuoro avata sanainen arkkunsa. Ja me istumme Levaniemen autoon. Viiden minuutin päästä pällistelemme Korpihovissa. On lounasaika, pannukakkuakin. Siirrymme odottamaan ruokailun päättymistä oleskeluhuoneeseen. Paikalla on kuulemma eräs Helga, jolla on tapana laulaa vanhoja lauluja. Pian 91-vuotias Helga Levaniemi istuutuu ja kysyy aikeemme. ”En minä tiedä, onko minulla mitään runoja tai lauluja, piirileikkien rallatuksia vaan on jäänyt pääkoppaan.” Saman pöydän ääreen lipuu väkeä odottamaan pian alkavaa yhteistä ohjelmaa. Muutama seuraa sivusta silmä kovana. Helga aloittaa varovaisesti: Ralli se on minun rattoni Laulu on paras työni juu Nätin pojan käsivarsi On minun kaulavyöni juu. Helgan laulaessa Tapio Rautavaaran hittiä, viereisellä tuolilla istuva Toini Hakala kommentoi: ”Vai sellasta sinä oot kokenut?” Mutta Helga jatkaa: Surut minä heitän pitkin teitä Ja ilot minä otan myötä juu Missä mä näen nätin pojan Siellä mä olen yötä juu. Pääsemme kuulemaan vielä Helgan oman sanoituksen Matalan torpan balladi -kansanlaulun melodiaan laulettuna: Moksissa olen minä syntynyt Tuolla vanhalla savusaunassa Puttosen Iitan käsivarsilla Ensimmäisen parkuni parkaisin. Hymy nousee suupieliin. Saimme juuri sen mitä lähdimme hakemaan. Lönnrotin tunnelmat tarttuvat: ”On omituista nähdä, kuinka tenhoavasti vanhat laulut vielä usein vaikuttavat suomalaisten mieliin. Useissa paikoin olen huomannut, miten ne, jotka niitä ovat laulaneet tai jotka ovat kuulleet muiden niitä laulavan, omituisella tavalla ovat niistä heltyneet. Yhden ainoan runopätkän kuultuaan he usein muuttuvat minulle tuttavallisemmiksi kuin kuultuaan pitkiä kertomuksia asioista, joiden olen luullut enemmän huvittavan heitä.” Kun kirjaan ylös Helgan hennolla äänellä laulamia väkeviä sanoja, hellyn omituisella tavalla minäkin. Myöhästymme paluumatkan bussista. Perttu pysähtyy vielä kuvaamaan matkan varrella kansallisromanttista maisemaa. Kamera tallentaa kylmiä, rauhallisia sävyjä: lokakuisen pellon, ladon ja palan järveä. Tähän on hyvä päättää kahden päivän runomatka. 91-vuotias Helga Levaniemi luikautti laulun. Kahvila Paatinperässä runonkeruu sai Simo Ahosen, Martti Levaniemen ja Arto Pitkäsen mietteliääksi. Perisuomalaista maalaismaisemaa Korpilahdella.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 Vaikka ulkona on kylmää ja pimeää, kotoa on suositeltavaa poistua ja keskustella jonkun kanssa vähintään kerran viikossa. Menot Ovat usein pompöösejä ja kalliita, mutta katsotaanpa. Pelin avaa Anna Eriksson 26.11. Maa on niin kaunis -konsertillaan Taulumäen kirkossa. Lauri Tähkän Jouluni laulut kuullaan siellä 1.12. ja oopperalaulaja Jaakko Ryhäsen Sinivalkoinen joulukonsertti 3.12. Normaalien, eli herkkien ja henkevien joulukonserttien sarjaan voitaneen lukea Jyväskylän yliopiston Musica-kuoron Kirkkahin jouluyö (7.12. ja 16.12.), Jyväskylä Sinfonian joulukonsertti 11.12., Jyväskylän naislaulajien Jouluisen Lucian päivän konsertti (13.12.) sekä Keltinmäen kirkossa 12.12. kuultava Harjun Laulun ja Jyväskylän Salonkiorkesterin joulukonsertti. Myös Jesse Kaikuranta ja 28., 29. ja 30.11. sCHauManin Linna tanssiteatteri Krampin poikkitaiteellinen Näkyjä-esitys on mahdollista kokea vielä marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Teoksen alkulähteinä ovat läsnäolo ja rauha, musiikki ja äänimaisemat sekä improvisaatio ja liike. Harjoituksissa on käytetty apuna muiden muassa kiinalaisia Qi Gong -harjoituksia, joogaa, meditaatiota sekä dervissien sufi-pyörintää. jOuLukOnserttipajatsO 26.11. aLkaen tauLuMÄen kirkkO, kaupunGinkirkkO, paviLjOnki... Yllätyspotentiaalia on Uriah Heepin ja Nazarethin Rockin’ Christmas -joulukonsertissa (12.12.), jossa ulkomaan tähtiä lämmittelevät kotimaiset: Heikki Silvennoisen ja Pave Maijasen luotsaama Silvennoinen Maijanen Band. kaMpus kinO PeTTeri KaLLioMäKi arvoSTeLee iLoKiveN TuLevia NäyTöKSiä Elämän tanssi aLejandrO jOdOrOwsky, 2013 Ma 24.11. kLO 19.00 Nykyisin on irrallaan liikaakin elokuvantekijöitä, jotka koittavat kalastella pisteitä latomalla omituisuuksia omituisuuksien päälle – mutta heidän joukossaan el Topo -ohjaaja alejandro Jodorowsky on olennaisesti toista maata. Hänen teoksensa groteskeissa, surrealistisissa käänteissä ei ole mitään itsetarkoituksellista, vaan ne ovat täynnä sisäistä voimaa Fellinin elokuvallisten karnevaalien tavoin. Chileläiseksentrikon omaelämäkerrallinen trippi on hänen ensimmäinen ohjaustyönsä 23 vuoteen. arvosana: 5/5 Käpy selän alla MikkO niskanen, 1966 ti 25.11. kLO 19.00 Käpy selän alla on sekä oman aikansa ikonielokuva että ikivihreä nuorisokuvaus, mutta sen esittäminen digitaalisena kopiona latistaa teoksen pelkäksi anekdootiksi, vähemmäksi kuin varjoksi omasta itsestään. Käsittääkseni elokuvasta olisi ollut saatavilla myös melko uusi filmirestauraatio samalla hinnalla… arvosana: 1/5 Kaksi päivää, yksi yö jean-pierre & LuC dardenne, 2014 Ma 8.12. kLO 19.00 Nuorella perheenäidillä on viikonloppu aikaa puhua työtoverinsa ympäri äänestämään työpaikkansa säilyttämisen puolesta. Miten hän mahtaa onnistua nykyolosuhteissa, joissa henkilökohtaiset bonukset ovat kohonneet arvoksi yli työväenluokan solidaarisuuden? yksinkertaista voimaa uhkuva arkirealistinen kertomus pienen ihmisen taistelusta omanarvontuntonsa säilyttämisen puolesta; tämänkaltaisessa elokuvassa ei liene onnistuttu sitten Risto Jarvan Yhden miehen sodan. arvosana: 5/5 katsO Muut kaMpus kinOn LeFFat OsOitteesta www.Jyy.fi/oPiSKeLiJaLLe/ KuLTTuuri/KaMPuS-KiNo/ 29.11. tanssisaLi LutakkO Levyt, paidat, niitit, nahka ja mistä sitä tietää mikä rock-kampe kiertää Lutakon rockirppiksellä lauantai-iltapäivällä kello 12-15. Pöytävuokra ei ole paljoa. Lämminhenkisessä tapahtumassa tarjoillaan lämmintä riisipuuroa ihan ilmaiseksi noin 100:lle ensimmäiselle. Baarikin on auki. illalla Peer Günt ja The Muddies pistävät jytärockin ystävien jalat tömisemään. 25.11. iLOkivi 1960-Luvun seksuaalisia asenteita ravistelemalla kulttimaineeseen noussut Käpy selän alla (1966) on näyttelijöiden improvisoimaan dialogiin ja seksin vallankumoukseen nojaava tarina neljän nuoren matkasta. elokuvan saamat kuusi Jussi-patsasta ja ohjaajien kaksi valtionpalkintoa kertovat omaa kieltään mestariteoksesta. Sitä paitsi, jo Remu Aaltosen ja Kirkan todistaminen samassa bändissä on yksinään syy katsoa tämä klassikko! tekstit Menot-setä Lenni-Kalle Taipale varmaan ottavat iisisti Jo joulunrauha saavu, jää -konsertissaan Kaupunginkirkossa 13.12. paviLjOnGin kOnsertit ovat viihteellisiä ja suureellisia. Jari Sillanpään Ho ho ho! -pikkujoulushow tuo lavalle lisäksi Vicky Rostin ja Laura Voutilaisen 10.12. Myös Riku Niemi orchestra solisteinaan Arja Koriseva ja Amadeus Lundberg (14.12.) sekä Club For Five (4.12.) tarjoavat varmasti varmoja otteita. Lauluyhtye Rajattoman rajaton Joulu 2014 (11.12.) voi olla Paviljongin joulukonserttien joukossa se vähän erikoisempi. ei kannata unohtaa niitä Kauneimpia joululauluja, monessa kirkossa 14.12. 2.12. jyvÄskyLÄn kaupunGinkirjastO kirjastOn musiikkiosaston Kirjasto LIVE! -illassa kuullaan tiistaina kello 18 irlantilaista kansanmusiikkia, jota esittää jyväskyläläinen Nightcap. Samana päivänä alkaa kirjastossa myös JAPA ry:n 19.12. saakka kestävä näyttely Joulurauha roskiksille, joka tarjoaa muun muassa ideoita ympäristöystävällisistä joululahjoista. 28.11.-30.11. tOivOLan vanHa piHa tOivOLan vanha Piha muuttuu neljänä joulua edeltävänä viikonloppuna tunnelmalliseksi ja romanttiseksi joulupihaksi. Myyntikojuissa, makasiineissa ja putiikeissa on tarjolla käsityötuotteita, jouluherkkuja, oheisohjelmaa sekä 1800-luvun tunnelmaa. 29.11. Musta kynnys rOkkikLubi Musta Kynnys juhlii 4v-synttäreitään 1980-luvun hengessä. Juhlia tähdittävät Mega 80’s -klubeja Kynnyksessä pitänyt DJ Alphawille, livebändi Nahkatakkiset tytöt plays Dingo sekä DJ Raine “Musta Kynnys” Pulkkinen, joka soittaa levyiltä muun muassa tunnin setin Pet Shop Boysia. 15.11.2014 11.1.2015 keski-suOMen MuseO jyvÄskyLÄn taiteilijaseuran 69. vuosinäyttelyn nimi Samat naamat kumpuaa uskomuksesta, että pieni piiri se vaan siellä pyörii ja samat naamat aina vain. Tilastot kertovat muuta. viime vuonna näyttelyyn valituista 63 taiteilijasta kolmasosa oli muita kuin seuran jäseniä. 29.11. pOppari akustista kitaraa perkussiivisesti soittava Petteri Sariola, 30, julkaisi toukokuussa kolmannen soololevynsä ja on kiertänyt sen tiimoilta koko kuluneen vuoden Kaakkois-aasiaa ja Keski-eurooppaa. iltapäivän workshopissa multitalentti muusikko opettaa modernia fingerstyle-tyyliä ja akustisen kitaran mahdollisuuksia. illan keikalla on lupa nauttia. PeKKa SuoMäKi JuHo Niva ari-PeKKa KauPPiNeN ”SaataNaNPalvojieN SaataNalliSta MUSiikkia!” lUoNNeHtivat SilloiSet USkovat kYSeiSiä BäNdejä oMiSSa leHdiSSääN. SiviStYkSeN MYötä oN taiNNUt ääNi kelloSSa MUUttUa? Nimimerkki Pequel Uriah Heepistä ja Nazarethista Keskisuomalaisen verkkosivuilla.
Ravinto 14 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 Virkistystä kaamokseen raakaruoka. Jyväskyläläinen leipuri jakaa niksinsä energiseen arkeen. P imeimmän vuodenajan koittaessa päivien tunnit tuntuvat usein loppuvan kesken. Syksyn loppurutistukseen tilkka lisävoimia tulisi tarpeeseen. Pyysimme sitä Jenna Vuorelalta. Vuorela on 22-vuotias jyväskyläläinen leipuri, joka seisoo Pikku Kakkunen -yrityksen ohjaimissa ja liputtaa terveellisen herkuttelun puolesta. Kiire on arkea myös yrittäjälle itselleen. Kuinka siis jaksaa syksyn viimeiset puristukset? Voisiko mieltä ja kehoa piristää ruokavalion avulla aikana, jolloin auringonvalo on minimissään? Yksi tärkeimmistä asioista terveellisessä ja energisoivassa ravinnossa on Vuorelan mukaan sen laatu. Esimerkiksi metsämarjat, tummat salaatit, hedelmät, pähkinät ja siemenet ovat hyvä tapa rikastuttaa ruokailutottumuksia. Ruokien makeutukseen Vuorela kehottaa itse kutakin kiinnittämään huomiota. ”En suosittele käyttämään verensokeria kohottavaa valkoista sokeria. Sen sijaan esimerkiksi hunaja tai kookospalmusokeri sopivat makeutusaineiksi paremmin.” z z ½zavokadoztaiz1zisozbanaaniz(banaaninzvoizmyöszpakastaa,zjolloinzsmoothiestazsaazkylmän) z z 2zrklzraakakaakaojauhetta z z 5ztaatelia z z 1zrklzchia-siemeniä z z 1zrklzhunajaa z z 1ztl:nzkärjellinenzcayenne-pippuriaztaizchiliä z z peukalonzpäänzkokoinenzsiivuztuorettazinkivääriä z z ¼-z½ztlzkaardemummaa z z ?ztlzpuhdistamatontazmerisuolaa z z 3-4zdlzvettä Laita ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi. Nauti ja täyty. Lämmittävä suklaasmoothie teksti Lotta Heikkinen kuva Perttu Puranen Vuorela itse käyttää myös paljon banaaneja tai taateleita makeuttamisessa. Vihannesja hedelmäosastolla kaarrellessa kannattaa hänen mukaansa ostoskoriin samalla napata myös avokadoja. ”Avokadot sisältävät hyviä rasvoja, jotka tekevät hyvää aivonystyröille. Hyvät rasvat myös energisoivat ja pitävät nälän poissa pidempään.” Energisoivia ja nälkää poissapitäviä vaikutuksia on Vuorelan mukaan myös chia-siemenillä, jotka kaiken lisäksi ovat hyväksi vatsalle. Vuorela suositteleekin chia-siemeniä niiden kuitupitoisuuden vuoksi. Chia-siemenissä on myös kasviproteiinin lähteeksi melko paljon proteiinia, jonka saamisesta on ruokavaliossa huolehdittava. ”Jos on kiinnostunut proteiinijauheista, voi niitä toki käyttää vaikka smoothieiden ravintoaineiden lisäämiseen. Kuten muita ruoka-aineita, myös proteiinijauheita käyttäessä kannattaa kuitenkin kiinnittää huomio laatuun ja välttää runsaasti lisäaineita sisältäviä tuotteita.” Ruokaisuutta, makua ja lämpöä voi puolestaan ruokaan kuin ruokaan lisätä helposti mausteilla. Vuorela rohkaiseekin tutkimaan maustehyllyä avoimin mielin jopa smoothieita sekoitellessa. ”Tuore inkivääri, cayennepippuri ja kaardemumma ovat lämmittäviä ja potkua antavia mausteita, joita kannattaa kokeilla”, hän vinkkaa. Piristäväksi lisäksi Jenna suosittelee myös lämpimästi raakakaakaota. Antioksidantteja ja magnesiumia sisältävä raakakaakao virkistää ja kasvattaa vastustuskykyä. Smoothieiden lisäksi esimerkiksi raakasuklaapatukka on erinomainen suklaanhimon ja nälän torjuja. Jotta Jylkkärin lukijat pääsisivät kiireidensä keskellä vaivatta smoothieiden makuun tai saisivat uusia ideoita blenderinsä pyörteisiin, pyysimme Jennaa valmistamaan meille energisoivan välipalan. Ehkä askelluksesi on tätä kokeiltuasi hiukan lennokkaampaa. Jenna Vuorela valmisti pyynnöstä välipalasmoothien.
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 teksti Jaana Kangas kuva Pettu Puranen Alkoholin Alennusmyymälä Onko se laillista? On se. Alkoholin etämyynti Suomeen on sallittua EUalueella, eikä siihen vaikuta edes Alkon monopoliasema. Etämyynti on sallittua tavaran vapaata liikkuvuutta koskevan artiklan nojalla. Kuinka paljon voin säästää? Hyvän tarjouksen löytämällä alkoholin tilaaminen kotiovelle voi maksaa vähemmän kuin sen raahaaminen lähikaupasta tai Alkosta. Oluen litrahinta on yleensä noin puolet Suomen hintatasosta. Viinit ja kirkkaat ovat pääsääntöisesti vähintään kolmanneksen halvempia kuin Suomessa. Esimerkiksi mein-biershop.de:ssä yksi pullo Kulmbacher Edelherb –olutta maksaa 1,29 euroa. Alkossa sama olut keventää kukkaroa 3,50 eurolla. Jo kahdeksan pullon ostamisesta koituu säästöä 18 euroa. Aivan pieniä määriä alkoholia ei kannata tilata ulkomailta, sillä toimituskulut syövät helposti aiheutuneet säästöt. Tyypillisesti ne pyörivät 20-35 euron tietämillä. Määräytymisperuste vaihtelee myyjien välillä ja se voi riippua ostosten loppusummasta tai toimituksen kilotai pakettimäärästä. Toisaalta alkoholin nettikaupassa ei ole kyse vain säästöistä. Ulkomailta tilaamalla pääsee Hintaesimerkkejä z z Halvinzpunaviini Cabernet Sauvignon Veneto IGT 2011: Gourmondo.de -nettikaupassa 3,90e/plo Don Opas 2012: Alkossa 6,36e/plo z z samazvalkoviinizz Miguel Torres Vina Sol: Gourmondo.de -nettikaupassa 6,90e/plo (vuosikerta 2012), Alkossa 9,49e/plo (vuosikerta 2013) z z Halvinzolutzz Winkler lager beer 1617: Mein-biershop.de -nettikaupassa 3,61e/l, Lapin Kulta Premium III: Alkossa 4,33e/l z z samazväkeväz Jägermeister: Gourmondo.de -nettikaupassa 18,43e/l, Alkossa 41,60e/l (Alko) paskazkotiseutuz Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. Stackars jag kokkola,zkeski-poHjanmaanzrannikkopääkaupunki. valtakunnallisesti tunnetuin henkilö BB-sari, jokakesäinen kestopääuutinen suviseurat, kansallisurheilu lentopallo. silti tai juuri siksi ei kukaan tunnu tietävän edes koko kaupungin sijaintia. oulun ja vaasan välissä, vastaan yleensä ihmettelijöille. kokkola on kuulemma merestä noussut kaupunki. arkielämässä tämä näkyy rakkaan merenlahtemme, suntin, ruskeana vetenä. keskellä kaupunkia vellova avoviemäri houkuttaa luokseen rotat ja aamuöiset kapakkatappelijat. joku tutkija kertoi muutama vuosi sitten mitanneensa veden ”lähes juomakelpoiseksi”. paskapuhetta, skitsnack. ainazvälilläzjoku yrittää pykätä tänne festivaalit. paikallinen mentaliteetti on tapahtumanjärjestäjille sangen haasteellinen: kokkolalaiset haukkuvat ensin esiintyjät, kokoontuvat alueen ulkopuolelle kännäämään välttääkseen lipuista maksamisen, sotkevat ja loppuviimeksi toteavat, ettei täällä koskaan tapahdu mitään. huonoja esiintyjiä, tylsä tapahtuma. suurin osa kokkolalaisista nuorista natisee muutenkin. täällä ei ole mitään tekemistä. ammattisurkeassa opintoja ei tarjota kuin kemiantekniikasta. lähin 24h-aBC on tunnin ajomatkan päässä. piirit ovat liian pienet, kaikkien naama liian tuttu. pietarsaarikin on liian lähellä. svenskaspråketzezokso heelt normaalt. aivokapasiteetti on tiukilla, kun keskustelukumppanin kieltä ei etukäteen tiedä. E tu varifråån? veit int. kahden kotimaisen takia suomenkieliset uikuttavat, kun eivät saa puhua suomea. ruotsinkieliset uikuttavat, kun kukaan ei ymmärrä. ainoat onnekkaat, sekakieliset, napsivat kaiken gloorian. valitettavasti kokkolanruotsi on kohtuullisen käsittämätöntä sekakieltä. satuin nimittäin kerran turkuun. keskustellessani pankkiautomaatilla ystävättäreni kanssa toisella kotimaisella pysähtyi arvokas vanha herra kuuntelemaan. men du är ju säkert från Österbotten. jag kan höra det, stackars dig, lausahti åbolainen ja silitti poskeani. jep, stackars jag. Ines Sirén postimyynti.zSe on täysin sallittua, mutta vain harvat tekevät sitä. Nimittäin tilaavat alkoholia ulkomailta. Alkoholin nettikaupassa voi sekä säästää rahaa että päästä aivan uudenlaisen valikoiman äärelle. Otimme selvää nettitilaamisen perusasioista. käsiksi sellaisiin tuotteisiin, joita koti-Suomesta ei yksinkertaisesti saa. Pitääkö tilauksesta maksaa veroja? Netin kautta ostetusta alkoholista pitää aina maksaa valmistevero. Veron maksaja riippuu siitä, kuka hoitaa tuotteiden kuljetuksen Suomeen. Mikäli myyjä järjestää kuljetuksen, on kyseessä etämyynti ja tällöin verovelvollisuus on myyjällä. Tullin ohjeistuksen mukaan kuljetus katsotaan myyjän järjestämäksi esimerkiksi silloin, kun myyjä ohjaa verkkosivuillaan asiakkaita käyttämään tiettyjä kuljetusliikkeitä tai muuten osallistuu kuljetusta koskeviin järjestelyihin. Jos taas ostaja hoitaa kuljetuksen itse, on kyseessä etäosto, ja ostajan täytyy suorittaa valmistevero Suomeen. Mistä löydän hyvän verkkokaupan? Ennen kuin laittaa tilauksen menemään, kannattaa googlettaa muiden kokemuksia kyseisestä liikkeestä. Ainakin Reittausblogissa ja MuroBBS:ssä on käyty eri nettikaupoista vilkasta keskustelua ja käyttäjät kertovat auliisti kokemuksistaan, niin hyvistä kuin huonoistakin.
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 R ockbändin on hankala lähteä Suomen perukoilta ulkomaille. Keski-Euroopan maantieteellisesti tiivis markkina-alue on turistille toki lentomatkan päässä, mutta keikkabussiin nouseminen on hieman eri asia. Välimatkan ohella ongelmana on myös se, että suomalainen markkinaosaaminen musiikin viennissä on edelleen hyvin vaatimatonta. Jyväskyläläisellä vaihtoehtometallia soittavalla yhtyeellä Escalanella asiat ovat tässä suhteessa edenneet harppauksin. Kesällä yhtyeen basisti Joonatan Jaakonaho sai erikoisen sähköpostin, kun kiinalainen promoottori Yang Wang ilmoitti olevansa kiinnostunut viemään yhtyeen yhdeksän keikkaa kattavalle kiertueelle Kiinaan. Kiertue alkaisi marraskuussa. ”Se taisi olla lauantaipäivä Ilosaarirockissa, kun Joonatan kirjoitti Facebook-viestiketjuun jostain kiinalaisesta tyypistä, joka tarjoaisi keikkoja Kiinassa. Kukaan ei ensin reagoinut mitään. Viikkoa myöhemmin luin häneltä saadun viestin uudestaan ja tajusin, että tämä tyyppihän on tosissaan. Että kohta pitäisi sitten lähteä reissuun”, kitaristi Juha Takanen muistelee. AjAtus KiinAssA keikkailemisesta herätti aluksi epäröintiä. Keskustelu Wangin Amares Studio -yrityksen järjestämillä aiemmilla kiertueilla olleiden suomalaisbändien kanssa kuitenkin hälvensi epäluulot. Hyvät kokemukset saivat vakuuttumaan Sinne miSSä pippuRi kaSvaa KeiKKAilu. Jyväskyläläinen metalliyhtye Escalane oli julkaissut vasta pari biisiä, kun yhtye sai kutsun ulkomaille. Marraskuun lopussa alkaa yhdeksän konsertin kiertue Kiinassa. teksti Paavo Kässi kuva Perttu Puranen Kyllähän se Kuulostaa paremmalta, jos edellinen KeiKKa on ollut peKingissä Kuin esimerKiKsi juvalla. Kitarat kohti kattoa ja Kiinaan! joonatan jaakonaho, hanna uimonen, juha takanen ja juha Kumpulainen.
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 Nettisanakirja suomalaisten murrekäsityksistä AilA Mielikäinen & MArjAttA PAlAnder: kAnsAnlingvistinen sAnAkirjA (httP://kielikAMPus.jyu. fi/MitenMurteistAPuhutAAn/) Miten murteista puhutaan? Kansanlingvistinen sanakirja on yliopiston kielikampuksen sivuilla julkaistu nettisanakirja, jonka aineisto koostuu fennistiikan murregurujen Aila Mielikäisen ja Marjatta Palanderin tutkimuksissa keräämistä aineistoista. Sanakirjasta voi etsiä hakusanoin tavallisten ihmisten käsityksiä suomen murteista ja niiden ominaispiirteistä. Tietokantamuotoinen teos palvelee parhaiten niitä, jotka haluavat tietää ihmisten asenteista omaa kotimurrettaan kohtaan sekä niitä kieli-intoilijoita, joille käsitykset ja stereotypiat ovat murteentutkimuksen termistöä tärkeämpiä. Sanakirjan suurin heikkous on se, ettei se vahvista tai kiellä haetun stereotypian oikeellisuutta, vaan saattaa antaa sille lisäpontta jonkun toisen ei-kielitieteilijän käsityksistä. Taimo Halme Aarreaitta Palmu-faneille juhA järvelä & MArjo vAllittu: koMisArio PAlMun jäljillä (AvAin) Komisario Palmu on elimellinen osa kollektiivista kulttuurihistoriaamme. Juha Järvelän ja Marjo Vallitun kirja tarjoaa runsaasti yksityiskohtia Palmu-tarinoista ja niiden taustoista. Mielenkiintoisinta antia edustaa elokuvien ja kirjojen saama aikalaisvastaanotto. Leo Jokelan jo aikanaan saama suitsutus ensimmäisen Palmu-elokuvan legendaarisesta laulukohtauksesta osoittaa, etteivät kriitikotkaan aina väärässä ole. Muuten kirjaa vaivaa heikko toimituslaatu. Elokuvien tuotantoryhmän jäseniä esitellään hajanaisesti sinne tänne eri lukuja ripoteltuina. Kantava näkökulma olisi parantanut kokonaisuutta. Faneille kirjasta löytyy kuitenkin ammennettavaa. Helsingin kartta, johon on merkitty elokuvien tapahtumapaikkoja, kannustaa pyhiinvaellusmatkojen tekemiseen. Paavo Kässi Feminismiä kasvatuksessa erojA jA vAArAllisiA suhteitA: keskusteluA feMinistisestä PedAgogiikAstA (jyväskylän ylioPistoPAino) Naisten tasa-arvo on viety kasvatuksen keskelle. Eroja ja vaarallisia suhteita valottaa keskustelua feministisestä pedagogiikasta. Yllättävää oli, ettei kirja keskittynyt pelkän koulumaailman ympärille. Kirjoittajien joukosta löytyy muun muassa sosiologian ja sukupuolentutkimuksen edustajia. Kirja käsittelee historiallista taustaa ja naisten roolia työelämässä. Teos ei jättänyt puuduttavaa vaikutelmaa, sillä aihetta on käsitelty eri näkökulmista. Esimerkiksi seksuaalisuutta on pohdittu yliopistopedagogisena kysymyksenä. Terminä pervopedagogiikka oli myös aivan uusi. Kirja antaakin virkistävän näkökulman feministiseen keskusteluun. Heidi Järvenpää Säveltäjänero piti prutkuista Antti vihinen: Minä jA MozArt (into) Länsimaisen taidehistorian suurin pieruhuumorin ystävä ei suinkaan ole Sacha Baron Cohen, vaan W.A. Mozart. Professori Antti Vihisen salzburgilaissäveltäjän elämäkerrassa on ikonoklastista röyhkeyttä. Faktaa ja fiktiota yhdistävä spekulatiivinen lähestymistapa tuo 1700-luvun eurooppalaisen elämän lähelle lukijaa Vihisen rinnastaessa omat manserock-aikaiset muusikonkokemuksensa Mozartin elämänvaiheisiin. Mozartin musiikista Vihinen kirjoittaa lähinnä ylistävästi. Analyyttisempi ote olisi toiminut pidäkkeettömän fanipojan puheenvuoroa paremmin. Säveltäjän viehtymystä pilluja paskavitseihin hoetaan puuduttavan usein. Silti kyseessä on yksi vuoden parhaista tietokirjoista. Vihinen osoittaa ansioituneesti, mikä merkitys kriittisellä keskustelulla on inhimilliselle ajattelulle. Paavo Kässi Kaihoa ja vimmaa Raumalta MustA vAlo: MustA vAlo (kAAkAo records) Tämähän on löytö! Raumalaislähtöinen Musta Valo on vielä varsin tuntematon kokoonpano, mutta kakkoslevyn perusteella bändille soisi enemmänkin suosiota. Yhtyeen omaa nimeä kantava albumi on reipas kaihon ja vimman temmellyskenttä, jossa melankolia ja energisyys vuorottelevat keskenään. Yhtye on määritellyt musiikkinsa post popiksi, mikä kuulostaa varsin osuvalta kuvaukselta. Vaikka levy on hivenen turhan tasapaksu, kantaa kokonaistunnelma heikkojen hetkien yli. Laulaja Lauri-Matti Parppei ansaitsee erityiskiitokset sanoituksistaan, joissa suuretkin hetket tiivistyvät muutamiin sanoihin. Arimo Kerkelä Hauskempi kuin Prometheus interstellAr Christopher Nolanin ohjaama Interstellar on yksi vuoden hauskimmista elokuvista. Se voi olla hieman yllättävää, sillä elokuva yrittää olla syvällinen ja vakavasti otettava tieteisseikkailu. Interstellar sijoittuu tulevaisuuteen, jossa maapallon viimeiset ruokavarat uhkaavat loppua. Epätoivoinen NASA lähettää Matthew McConaugheyn ja joukon tiedemiehiä avaruusraketilla madonreikään, jonka toisessa päässä saattaa olla toivoa paremmasta. Siinä sivussa soppaan kaadetaan filosofisia dilemmoja, ripaus perhedraamaa ja pari ajatusta aikamatkailusta. Kun tulee suurten vastausten aika, uhkaa tekele kaatua ohueen purkkafilosofiaan ja korniin toimintarymistelyyn. Suurten hetkien dramaattisuutta alleviivataan niin paksulla pensselillä, että katsojalta pettää pokka. Erityisesti Hans Zimmerin soundtrack vetää homman huolella yli. Urkusaundeilla terästetty pauhaus kuulostaa siltä, kuin Hollywood-säveltäjä tekisi parodiaa itsestään. Vähän metsäänhän tämä menee, vaan meneepähän tyylillä. Arimo Kerkelä siitä, että reissuun kannattaisi lähteä. ”Tyhjille saleille ei tarvitse käydä soittamassa, ja paikallisilla klubeilla on aina innokasta yleisöä. Keikalla tyypit laulavat mukana, kun ovat opetelleet YouTubesta sanat”, laulaja Hanna Uimonen kuvailee esiintymispaikkojen tunnelmaa. Vastaavalla kiertueella käynyttä suomalaiskitaristia odotti eräänkin esityksen jälkeen monikymmenpäinen nimikirjoituksia janoava fanijoukkio. seurAAvAksi AlkoivAt käytännön järjestelyt. Yhtyeen varsinaisen rumpalin Iiro Vuoren ollessa vaihdossa Irlannissa tuuraajaksi löytyi Juha Kumpulainen. Lennot yhtyeen jäsenten on pitänyt maksaa omasta takaa, mutta Kiinassa kaikki muu on järjestäjien taholta hoidettu. Suomalaisten muusikoiden kanssa soittanut ja suomea puhuva Wang on pitänyt yhtyeeseen aktiivisesti yhteyttä, ja hän on mukana bändin kanssa koko kiertueen ajan. Välillä yhteydenpito on keskeytynyt muutamaksi päiväksi, kun kiinalaisviranomaiset ovat katkaisseet Wangin Facebookin käytön. ”Ehkä se on vain rakkaudesta lajiin”, Takanen kommentoi promoottorin periksiantamatonta asennetta. keikkAPAlkkiot jäävät loppujen lopuksi kovin muodollisiksi, mutta esimerkiksi levyja paitamyynnin tulot tulevat lyhentämättöminä bändille. Marraskuun lopulla alkava kiertue jatkuu aina itsenäisyyspäivänaattoon asti. ”Tähän mennessä on varmistunut kuusi keikkapaikkaa, joista ensimmäinen on 28. marraskuuta. Yhteensä esityksiä tulee olemaan yhdeksän. Tarkoitus olisi soittaa eri kaupungeissa, kiertueen päättyessä Pekingiin”, Takanen kertoo. Kesän yhteydenotto on pikkuhiljaa muuttunut tosiasiaksi. ”Vasta nyt alkaa tajuta, että kiertue on ihan kohta. Tätä ennen on vielä epäröinyt, että tuleeko tämä todella tapahtumaan, mutta niin nähtävästi vain käy”, Uimonen kuvailee. Mitä yhtye ajattelee, että kiertueesta sille seuraa? ”Luultavasti ollaan ainakin tiukassa keikkakunnossa. Toivottavasti herättää jotain mielenkiintoa myös Suomen päässä”, Takanen pohtii. Aasian suurvallassa vieraileminen myös näyttää ansioluettelossa hyvältä, vaikka kyse olisikin paikallisella tasolla aika pienestä tapahtumasta. ”Kyllähän se kuulostaa paremmalta, jos edellinen keikka on ollut Pekingissä kuin esimerkiksi Juvalla”, Uimonen vertaa. erikoistA on se, ettei yhtye ole julkaissut vielä ensimmäistäkään levyä. Kappaleita on toki tehty tukkukaupalla. Kaksi niistä on äänitetty ja julkaistu internetissä. Jaakonaho ja Takanen valmistuivat keväällä Jyväskylän ammattiopistosta, missä Uimonen paraikaa opiskelee. Yhtyeen ensimmäinen keikka oli Jaakonahon ja Takasen päättökonsertissa ammattiopiston Siltasalissa. Selvää yhtyeelle on alusta asti ollut omaan brändiin panostaminen. ”Tarkoitus on, että bändin tekemiset näyttävät ulospäin mahdollisimman laadukkaalta. Esimerkiksi tuo JAO:n Loisto-päätöskonsertti taltioitiin monikanavaäänillä ja hyvällä kuvanlaadulla. Vaikka ei olisi mitään fyysistä levyä, niin on kuitenkin nuo netissä julkaistut biisit. Tälle linjalle on lähdetty, ja jos tältä poiketaan, niin kaikki sortuu”, Jaakonaho vitsailee. Kiinasta palattuaan yhtye jatkaa ensimmäisen EP:n äänittämistä, minkä jälkeen suunnitellaan kevään keikkoja. Esiintymisiä on tarkoitus tehdä mahdollisimman paljon Jyväskylän ulkopuolella. Sitä edesauttaa myös hiljattain voimaan tullut keikkamyyntisopimus saksalaisen keikkamyyjän kanssa. Tarjouksia Keski-Euroopan suunnalta onkin jo tullut. Puolaan ja Sloveniaan suunnitellut keikat olisivat kuitenkin osuneet heti raskaan Kiinan-matkan jälkeisille päiville, minkä vuoksi yhtye ei voinut ottaa niitä vastaan. Onkin erikoista, että JAO:n muusikon koulutuksessa on puhuttu oman yrityksen pyörittämisestä, mutta kansainvälisille musiikkimarkkinoille lähteminen sivuutettu täysin. Escalanekin on selkeästi suuntautunut ulkomaille. ”Jos pitäisi valita, niin mieluummin me keikkailisimme Euroopassa kuin Suomessa. Siellähän ne markkinat ovat”, Jaakonaho kertoo. escAlAne z z Jyväskyläläinenzalternativezmetalz-yhtye.zPerustettuzloppuvuodestaz2013. z z Jäsenet:zHannazUimonenz(laulu),zJuhazTakanenz(kitara),zJoonaszJaakonahoz(basso),zIirozVuoriz(rummut).z z z Akateemistazväkeä.zTakanenzjazJaakonahozopiskelevatzJyväskylänz yliopistossazmusiikitiedettä,zVuorizvaltio-oppia. z z KeikkaillutzJyväskylässä,zLahdessazjazKeuruulla,zmistäzTakanenzonz kotoisin.z
Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 Kolumni 18 Vko 48 Ma 24.11. Kesäkurpitsakeitto* Rapeat seileikkeet, jogurttikastike* Jauhelihalasagne Ti 25.11. Punajuuri-aurajuustokiusaus Yrittiporkkanasei* Kebabwokki* ke 26.11. Bataatti-juurespihvi* Tonnikalatortillat* Jauhelihapyörykät To 27.11. Papupata* Oopperakellarin silakat Appelsiiniporsaskastike* Pe 28.11. Quornbolognese, spagetti* Jauhelihakastike, spagetti* Pyttipannu Vko 49 Ma 1.12. Kasvistortilla* Siika-porkkanakroketit Yrttikalkkunakastike* Ti 2.12. Kasvismakaronilaatikko* Makaronilaatikko* Nakkikastike ke 3.12. Täytetyt kasvisherkkusieniohukaiset* Broilerikiusaus Tulinen lihapata* To 4.12. Papurisotto* Pestoinen uunikala* Jauhelihapihvi, tomaattikastike Pe 5.12. Kasvislinssikastike* Tonnikalakastike, spagetti* Kinkkupizza Vko 50 Ma 8.12. Punajuurikroketit Värikäs uunikala* Mausteinen broileripata* Ti 9.12. Kasvisjuustokeitto* Lohipyörykät Chili con carne* ke 10.12. Kasvisjouluateria Jouluateria + Joulutorttu ja kahvi/tee Sitruunasei* To 11.12. Kasvisherkkusienirisotto* Lohikeitto* Jauhelihapihvi, kermapippurikastike Pe 12.12. Feta-pinaattipiirakka Savukalakastike, spagetti Intialainen lihapata* *Täyttää Kelan suositukset ilokiVen ruokalisTa 24.11.–12.12. O nnellinen ja hyvä mieli. Terveys. Perhe ja ystävät. Aktiivisuus, terveellinen ravinto ja riittävä lepo. Yliopistolla opiskelijasta pidetään huolta. Ensimmäisten viikkojen aikana fuksit oppivat Student Life –ohjelmasta, oppilaitospastorista, hyviksistä ja YTHS:n palveluista. Korkeakoululiikuntaa mainostetaan, ja ainejärjestöt järjestävät virkistäviä luontoretkiä, liikuntakisoja ja bileitä. Tutorit auttavat ummikkoa ja tutustuttavat uuteen kaupunkiin. Uutena opiskelijana minulla on ollut turvattu olo tänä syksynä. Kaikki tuntuvat haluavan, että minun on hyvä olla. Lehtorit muistuttavat riittävästä unesta ja amanuenssi suosittelee sopivan kurssimäärän ensimmäistä syksyä varten. Olen törmännyt huolenpitoon lähes joka päivä. Toisin oli vuonna 2009, kun aloitin Helsingissä ammattikorkeakouluopiskelut. Ensimmäisen päivän infossa meille sanottiin, että jouluun mennessä olette katkeamispisteessä. ”Älkää luovuttako, vaan tehkää parhaanne.” 18 opiskelijan ryhmästä kaikki jaksoivat joulun yli. Myöhemmin kaikki löysivät paikkansa ja vaikuttavat nykyään tyytyväisiltä elämäänsä. Miksi hyvinvoinnista pidetään niin kovaa ääntä? Miksi se saa nykyään niin paljon tilaa ajatuksissamme? YhTeiskunTa YMPärilläMMe pyörii mielettömällä tahdilla, kovemmin kuin kuusi vuotta sitten ensimmäisenä fuksivuotenani. Meitä kannustetaan tehokkuuteen, jokaisella opiskelijalla pitäisi olla suunnitelma. Asetetut tavoitteet tulisi saavuttaa ja opiskelut suorittaa entistä nopeammin. Samaan aikaan kansatalous kuitenkin laahaa ja työttömyysluvut nousevat. Ristiriitaista ja suorituskeskeistä. Entä, jos en halua suorittaa elämääni? Entä jos haluan rauhassa oppia uutta ja olla tyytyväinen elämääni? uskon, eTTä jokaisella opiskelijalla on kyky huolehtia itsestään ja tieto siitä, miten ja milloin voi hyvin riippumatta opinahjostaan. Vaikka maailma tuntuisi merkityksettömältä ja elämä haasteelliselta, en saisi antaa periksi. Minun pitää ottaa elämästäni vastuu ja kuunnella itseäni, tietää mitä haluan. Kukaan ei voi voida hyvin puolestani, vaan teen sen itse. Kun voin hyvin, elämääni kuuluvat vaikeat hetket eivät tunnu ylitsepääsemättömiltä. Ne vahvistavat minua. Saara Manninen Ota vastuu itsestäsi ja voi hyvin! entä jos haluan rauhassa oppia uutta ja olla tyytyväinen elämääni?
19. sivun kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 10/2014 M uutin Jyväskylään opiskelemaan 2004 ja aloitin täällä capoeiran harrastamisen. Yksi mies meidän ryhmästä harrasti myös jujitsua, ja aluksi vain kävimme huvin vuoksi keskenämme pienellä porukalla painimassa. Helmikuussa 2008 menin brasilialaisen jujitsun peruskurssille ja ensimmäisissä kisoissa kävin jo seuraavana syksynä. Lajivalinta tapahtui siis osittain sattuman kautta. Se, etten halua lyödä ketään, sulkee kuitenkin pois monta kamppailulajia. Brasilialaisessa jujitsussa kiehtoo nujuaminen ja painiminen. Ei sen kummempi. EnsimmäinEn tunnE maailmanmestaruuden voittamisen jälkeen oli samanlainen tyhjä olo kuin kaikkien muidenkin kilpailujen jälkeen, päättyi viimeinen ottelu miten tahansa. Kaikkein merkitsevin asia oli, kun ottelun lopettaneen käsilukon jälkeen yleisön seasta kuului pieninä ääninä niiden muutamien suomalaisten huudot, jotka pystyi erottamaan joukosta. Se oli mahtavaa. Kirjoitan väitösKirjaa opettajankoulutuslaitokselle ja olen valmistunut luokanopettajaksi Jyväskylän yliopistosta. Sillä ei kuitenkaan ole suoraa yhteyttä sen kanssa, että opetan myös brasilialaista jujitsua. Kamppailulajeihin kuuluu yleisesti, että tietyn tason saavutettuaan omaa osaamista siirretään myös eteenpäin. Tutkijan työ on kuitenkin hyvää vastapainoa harjoittelulle. On ollut mukava seurata, että Jyväskylän Fight Clubin Tyttöpainien vetäjiksi on nyt löytynyt uusia ihmisiä, kun itse asun puolet ajasta Ruotsissa puolison opiskelujen takia. He ovat myös lähteneet vetämään toimintaa omaan suuntaansa. Meillä Jyväskylässä on ollut hyvä tilanne Tyttöpainien ansiosta, että täällä on ollut naispuolisia sparrikavereita saatavilla. Kisoja varten on realistisempaa sparrata muiden naisten kanssa. Vaikka mies kuinka yrittäisi simuloida naisen painimista, on liike ja voiman käyttö kuitenkin aivan erilaista. Silloin kun aloitin harrastamisen, Suomessa oli ainoastaan yksi naispuolinen purppuravyö ja kisoissa oli paljon vähemmän ihmisiä sekä painoluokkia. SM-kisoissa taisi olla yhteensä 12 naispuolista osallistujaa. Nyt minun lisäkseni Suomessa on neljä ruskeavöistä sekä useita purppuravöitä, ja osallistujia SM-kisoissa oli viimeksi noin kuusikymmentä. Enää ei tule pelkästään samat naamat kisoissa vastaan. Kasvua on ollut hienoa seurata. Kisoissa haluan voittaa, mutta se ei ole samanlaista voittamisen halua kuin kilpailullisilla ihmisillä. Olen soittanut pienestä asti saksofonia ja kun esiinnyn, haluan esiintyä aina mahdollisimman hyvin. Nykyään kilpailut ovat niitä konsertteja kaikelle sille treenille, minkä on tehnyt. Kilpailuissa mahdollisimman hyvin esiintyminen tarkoittaa yleensä myös sitä, että voittaa. Minulla on ainakin omalla salilla hieman lammasmainen maine harjoittelijana, enkä vie tilanteita aina loppuun asti. Kamppailulajeihin ja urheiluun ylipäätään kuuluu sellainen, että pienien vammojen jälkeen mennään loppuun asti hampaat irvessä. Olen nähnyt monta kertaa harjoituksissa, että sattuu ensin vähän, jatketaan siitä huolimatta ja sen jälkeen sama paikka menee pahemmin. Jos minulta menee vaikka jalka rikki niin se tarkoittaa, etten pääse harjoittelemaan enkä seuraaviin kisoihin, joten mieluummin pidän paikkani ehjänä. Minun mielestäni he, jotka eivät paini kisamielessä, ovat tässä asiassa usein järkevämpiä. Brasilialainen jujitsu on minulle vain yksi osa elämää eikä elantoni ole tästä riippuvainen. Sen sijaan, että haluaisin voittaa paljon, on pidemmän ajan tähtäin, että pystyn jatkamaan tätä myös mahdollisimman pitkään. NUJUAMISEN MESTARI Kamppailu. Viime kesänä jyväskyläläisestä Venla Luukkosesta tuli Suomen ensimmäinen mustavöisten maailmanmestari brasilialaisessa jujitsussa. teksti Iiro Kerkelä kuva Perttu Puranen
Martinassa Forum 4. krs, Kauppakatu 20, Jyväskylä www.martina.fi Lohicarpaccio Provolonepihvi Naudan sisäfileepihvi, punaviinikastiketta, lohkoperunoita ja Joulun tuntua 38,00 Joulumenu PINStai K-Plussa-kortilla. Ilman korttia 42,50. Joulumenu Pst. Muista myös jouluiset juomasuosituksemme! kirsikkatomaattisalsaa. Piparkakkupannacotta Jyväskylän Forum 4. krs., Kauppakatu 20 • www.martina.fi www.rax.fi Rax Forum Jyväskylä Italialaisia makuja rennolla otteella Ilo isosta buffet-pöydästä! 13,90 Hinta kanta-asiakaskortilla, ilman korttia 15,50 Martinan lasagne Yli 30 eri vaihtoehtoa. Herkuttele kevyesti salaatilla ja keitolla tai hemmottele itseäsi pizzalla ja lasagnella. RAX Buffetissa syöt eri lailla vaikka joka päivä, mielitekojesi mukaan. -10% buffetin normaalihinnasta ja jälkkäribuffetista Opiskelijakortilla -20 % Juhlalaukut saapuneet Paljon malleja ja värejä. musta 15,95 (19,95) musta, ruskea 13.55 (16,95) musta/hopea 18,35 (22,95) musta, rusk., viini, harmaa 10,35 (12,95) eri malleja 15,95 (19,95) ohuella vuorilla NAHKASORMIKKAAT Miesten ja naisten 7 95 1 95 Sä äst ä -3 0% (12.-) thinsulatevuori, musta, harmaa NEULESORMIKKAAT Lämpimät Sä äst ä -5 0% (6.-) lämpövuorilla musta, valk., harmaa NEULELAPASET Lämpimät (8.-) 2 95 Paljon erilaisia PIPOJA 5 95 Alk. (27.-) 19 95 Olkaja käsilaukut KYSY OPISKELIJA ALENNUSTA! 31 95 musta, musta/pink., beige musta, beige 27 95 sininen, musta 26 95 LISÄ ALE LISÄ ALE Sä äst ä -2 5% PÖLLÖ REPPUJA Erilaisia 15 95 (29,95) (39,95) (34,95) -20 % 23 95