Jyväskylässä joka neljäs asukas on opiskelija. Kaupungin 40 000 opiskelijaa muodostavat aktiivisen yhteisön, josta otat luontevasti oman paikkasi. Kaupunki sykkii liikuntaa, kulttuuria ja tapahtumia. Luonto on silti ihan lähellä. Jyväskylästä löydät ainekset kiinnostavaan ja kiehtovaan opiskelijaelämään joka päivä. Opiskelijana kannattaa hyödyntää kaupungin tarjoamat opiskelijaedut. Tervetuloa joukkoon! jyvaskyla.?/opiskelijakaupunki @studyinjyvaskyla @jyvaskylankaupunki TERVETULOA JYVÄSKYLÄÄN! Mikä tekee Jyväskylästä niin suositun opiskelijakaupungin? Varmastikin laaja valikoima opiskeltavaa, mutta ennen kaikkea opiskelijat itse ja vilkas opiskelijaelämä. Sukella taiteen maailmaan Jyväskylän taidemuseossa! Opiskelijat puoleen hintaan, alan opiskelijat ja alle 24-vuotiaat ilmaiseksi. jkltaidemuseo Presto – opiskelijan äkkilähtölippu konserttiin 7 € Jyväskylä Sinfonia – soi juuri sinulle. jyvaskylasinfonia Opiskelija! Viimetippalipulla superedullisesti teatteriin! Liput Hiljaista iloa -esitykseen 10 € / kpl. jklteatteri Käsityöaktivismia ja kantaaottavaa kirjontaa Kirjotut kannat 7.4. saakka. Opiskelijat puoleen hintaan, alan opiskelijat ilmaiseksi! suomenkasi tyonmuseo jyv ask yla .fi/ ku lttu uri jyv ask yla .fi/ ku lttu uri jyv ask yla .fi/ ku lttu uri jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 03
INTRO 05 Pääkirjoitus: Kiitos palautteesta 06 Uusi toimitus esittäytyy 07 Avaaja: Tulokas 08 Kielten opiskelu vähenee 09 Italian oppiaine lakkautettiin Jyväskylässä 10 Yliopisto rikkoo tutkintosääntöä 11 JYY lykkää hiilineutraaliustavoitettaan 11 Aloitteisiinne on vastattu 12 Lähtö: EU-maat aikovat puolittaa elintarvikejätteensä määrän OUTRO 38 Taidekritiikki: Keijo Hämäläinen katsoo menneeseen 39 Kulttuuri: Poor things, Past lives, Erään kissan tutkimuksia 40 Kommentti: Heitä vanhat saappaat menemään 41 Essee: Ranskassa ymmärsin, ettei mitään pahaa tapahdu, jos höllennän suhteessani ruokaan 42 Paska kotiseutu: Porvoo on ihan kiva kesäkaupunki Soitimme: Mikko Kärnä, oletko saanut töitä Itä-Suomen poliisista 43 Koomikko Roosa Maskonen nostaa itsensä stand upissa muiden yläpuolelle Koo Koo stu stu mus mus 11 -24 24 Iida Hirviniemi on kuvannut filmille kertakäyttökameralla. Sivulta 24. Jyväskylässä joka neljäs asukas on opiskelija. Kaupungin 40 000 opiskelijaa muodostavat aktiivisen yhteisön, josta otat luontevasti oman paikkasi. Kaupunki sykkii liikuntaa, kulttuuria ja tapahtumia. Luonto on silti ihan lähellä. Jyväskylästä löydät ainekset kiinnostavaan ja kiehtovaan opiskelijaelämään joka päivä. Opiskelijana kannattaa hyödyntää kaupungin tarjoamat opiskelijaedut. Tervetuloa joukkoon! jyvaskyla.?/opiskelijakaupunki @studyinjyvaskyla @jyvaskylankaupunki TERVETULOA JYVÄSKYLÄÄN! Mikä tekee Jyväskylästä niin suositun opiskelijakaupungin? Varmastikin laaja valikoima opiskeltavaa, mutta ennen kaikkea opiskelijat itse ja vilkas opiskelijaelämä. Sukella taiteen maailmaan Jyväskylän taidemuseossa! Opiskelijat puoleen hintaan, alan opiskelijat ja alle 24-vuotiaat ilmaiseksi. jkltaidemuseo Presto – opiskelijan äkkilähtölippu konserttiin 7 € Jyväskylä Sinfonia – soi juuri sinulle. jyvaskylasinfonia Opiskelija! Viimetippalipulla superedullisesti teatteriin! Liput Hiljaista iloa -esitykseen 10 € / kpl. jklteatteri Käsityöaktivismia ja kantaaottavaa kirjontaa Kirjotut kannat 7.4. saakka. Opiskelijat puoleen hintaan, alan opiskelijat ilmaiseksi! suomenkasi tyonmuseo jyv ask yla .fi/ ku lttu uri jyv ask yla .fi/ ku lttu uri jyv ask yla .fi/ ku lttu uri KESKITY 14 JYY:lle valittiin uusi hallitus, mutta kuka muka tietää mitä se tekee 20 Nanotiedekeskuksessa koolla on väliä 28 Jäteaktivistiksi itseään kutsuva Teemu Arppe dyykkaa ravintonsa (kansi) 36 P-rakennus halutaan palauttaa asuntolaksi kiel i e k s t ra kultt u u rie kst ra jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 03 KUVA: JYY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA EERO SEPPÄNEN VUONNA 1979. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI.
jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 05 Aamukahvit klo 9-10:30 Lounas klo 11-16:30 Leftover klo 16:30-16:45 Kohtaamisia lounaspöydässä, herkullisia kahvihetkiä, käsintehtyjä leipomotuotteita, ikimuistoisia juhlia ja paljon muuta. Lounasja kahvilapalvelut juuri sinun tarpeisiisi Ilokivi Kampuksen jalokivi Lounaruokailua Seminaarinmäen sydämessä. Herkullista käsintehtyä ruokaa myös vegaanisena! Aukioloajat ja sijainnit: www.semma.fi Jyväskylän yliopiston kampusalueella ja ympäri kaupunkia @ravintolailokivi @semmarestaurants Rakkaudella vegaanisesti sekä lisäaineettomasti jo vuodesta 2004! Kelan ateriatuella lounas 2,95€ AvoinnA mA pe 11 15:30 lA 12 15:30 KAuppAKAtu 11 . JKl . www.KAtriinA.fi KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1. 5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös heti vapaana olevia huoneita! Soluasunnot: 230 €-310 €/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi
jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Kiitos palautteesta M arraskuussa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta selvitti jäsenistönsä mielipiteitä Jyväskylän ylioppilaslehdestä jäsenpalveluna. Tulos oli yllättävä: lehti koetaan tarpeelliseksi. Vastausten mukaan Jylkkäriä luetaan kiinnostavan (tai kohtuu kiinnostavan) sekä samaistuttavan sisällön takia. Jutut lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta muihin opiskelijoihin. Osan vastaajista mukaan se on myös ainoa media, joka seuraa JYY:n toimintaa (s. 14). Yliopisto on selvästi epäonnistunut kasvatuksellisessa tehtävässään – opiskelijat eivät osaa olla kriittisiä! Toki mielipiteitä oli myös muita: osan mukaan lehden tyyli ei edusta heidän ajatusmaailmaansa. Lehteä saisi lukemaan sen lakkauttaminen (epäloogista) tai se, että tutustuisi lehteen ja alkaisi lukea (kannustan). Osaa ei kiinnostanut ottaa selvää, onko Jylkkärissä kiinnostavia juttuja (en spoilaa), ja osaa ei kiinnostanut, vaikka siinä olisi kiinnostavia juttuja (mikä menetys). JYY TOTEUTTI kyselyn edustajiston syksyllä hyväksymän aloitteen takia. Aloitetta puolustaneiden mukaan kyse ei ollut lehden lakkauttamisyrityksestä – haluttiin ”kartoittaa tulevaisuudenkuvia”. Tosin tulkinta vaihteli. Kun syksyn edustajistovaalikoneessa kysyttiin, tuleeko JYY:n jatkaa Jylkkärin kustantamista itsenäisenä journalistisena julkaisuna, joidenkin ehdolla olleiden mukaan vastaus riippuisi kyselyn tuloksesta. Osa taas vastasi ei, Jylkkärin pitäisi ilmestyä vain verkossa. Heille tiedoksi: vaikka printti ja verkko ovat eri julkaisualustoja, ne ovat samaa ”tuotetta” – journalistisesti riippumatonta Jylkkäriä. Kyselyyn vastattiin 539 kertaa eli suurin piirtein saman verran kuin JYY:n vuosittaisiin jäsenkyselyihin. Vajaa kaksi viikkoa auki ollut kysely oli anonyymi ja useasti vastaaminen oli mahdollista. JYY:n mukaan tavoite oli myös kerätä ylioppilaskunnan jäseniltä ideoita lehden kehittämiseksi. Niitä tuli riemastuttavan paljon: Osa toivoi enemmän ylioppilaskuntaan liittyviä juttuja, osa vähemmän. Osa lukisi mielellään poliittisista aiheista juttuja, osan mielestä poliittista sisältöä pitäisi olla vähemmän. Joidenkin mielestä Jylkkärissä ei saa olla muuta kuin opiskelijaelämään liittyvää sisältöä (määrittele opiskelijaelämä!), toisten mielestä saa ja pitää olla myös muuta. Palautteissa toivottiin myös juttuja Seminaarinmäen kampuksen ulkopuolelta (s. 20). Jylkkäriin toivottiin neutraalimpaa sisältöä, humoristisempaa otetta, hyvää mieltä tuovia juttuja ja kriittisempää otetta. Paperilehteä luetaan, koska sen saa helposti kampukselta, mutta sitä ei lueta, koska se ei ole osunut kampuksella silmään. Printti lisää saavutettavuutta ja se pitäisi lopettaa. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Näillä eväillä seuraajani, uusi päätoimittaja Henri Häkkinen pääsee kehittämään Jylkkäriä entistä ehommaksi. Uuden toimituksen esittelyn löydät sivulta 6. Palautetta ja juttuideoita saa lähettää myös jatkossa. TÄMÄ ON viimeinen päätoimittamani Jyväskylän ylioppilaslehti. Kiitos reilusta kahdesta ja puolesta vuodesta lukijoille, avustajille ja kanssani työskennelleille toimitusharjoittelijoille. ? Jyväskylän ylioppilaslehti eli Jylkkäri on journalistisesti sitoutumaton opiskelijamedia, jota kustantaa JYY. Oona Komonen emerita päätoimittaja Aamukahvit klo 9-10:30 Lounas klo 11-16:30 Leftover klo 16:30-16:45 Kohtaamisia lounaspöydässä, herkullisia kahvihetkiä, käsintehtyjä leipomotuotteita, ikimuistoisia juhlia ja paljon muuta. Lounasja kahvilapalvelut juuri sinun tarpeisiisi Ilokivi Kampuksen jalokivi Lounaruokailua Seminaarinmäen sydämessä. Herkullista käsintehtyä ruokaa myös vegaanisena! Aukioloajat ja sijainnit: www.semma.fi Jyväskylän yliopiston kampusalueella ja ympäri kaupunkia @ravintolailokivi @semmarestaurants KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1. 5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös heti vapaana olevia huoneita! Soluasunnot: 230 €-310 €/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi
VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Henri Häkkinen 045 137 1957, henri.hakkinen@jylkkari.fi TOIMITTAJA Fanni Helenius 044 901 8470, fanni.helenius@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Oona Komonen, Roosa Tuovinen, Aleksiina Asell, Mikko Kuparinen, Emma Häkkinen, Silja Säily, Sofia Kyllönen, Emmi Sihvo, Niklas Pelkonen, Saara Nenonen, Akseli Ekola, Tatu Malm, Maria Hallikainen. ILMOITUSMYYNTI Valto Merta 044 988 0408, valto.merta@jylkkari.fi VALTAKUNNALLINEN ILMOITUSMYYNTI Pirunnyrkki 020 7969 580 tai 0400 185 853, yolehdet@pirunnyrkki.fi KANSI (Tehtävä: väritä valkoiset kirjaimet ja piirrä kanteen!) Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, fuksinumero 8 300 kpl, kaupunkinumero 40 000 kpl AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti 06 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 07 07 Toimitusharjoittelija Fanni Helenius haaveilee vapaaajalla kissanpennusta ja omasta dokumenttiprojektista. Toisinaan päänsä sisällä liikaa aikaa viettävä z-sukupolven edustaja tutkii toimittajana mieluiten ihmisiä ja ilmiöitä. Journalistiikkaa Helenius opiskelee nyt neljättä vuotta. Hän aikoo vielä joskus valmistua kandiksi. ”Jos minulla olisi kaikki valta maailmassa kieltäisin ennen aamukymmentä alkavan työnteon ja suosittelisin terveyteen vedoten päivittäistä pikku herkkusta.” OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (6/23). Tilastotieteen lehtori Harri Högmanderista kertovassa jutussa kirjoitettiin virheellisesti Bays-tilastotieteen alasta. Oikea käsite on Bayes-tilastotiede. Opiskelijavaihtoja käsittelevän jutun karttagrafiikassa kuvattiin virheellisesti, että Jyväskylän yliopistosta ei olisi lähtenyt opiskelijoita kv-vaihtoon Japaniin vuosina 2013–2022. Japaniin on lähtenyt vaihtoon kyseisenä aikana Jyväskylästä 133 opiskelijaa. ? JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 1/2024 Päätoimittaja Henri Häkkinen ei ole hyvä missään, mutta tietää kaikesta kaiken. Sydämeltään tämä ääriutelias generalisti on hetkessä elävä uutistoimittaja. Opinnot yliopistossa tuntuvat pitkittyneen, eikä kyseessä ole välttämättä pelkkä tunne. Päätoimittajuuden seurauksena tilanne ei tuskin helpotu. ”Jos minulla olisi kaikki valta maailmassa laittaisin kaikki ihmiset katsomaan maailman parhaan elokuvan Rocky IV:n ja jakaisin ilmaisia Bounty-patukoita.” UUSI TOIMITUS OLKA A HYVÄ
06 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 07 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 1/2024 A V AU S Roosa Maskosen lavapersoona on kärjistetty versio hänestä itsestään. Viime vuonna stand up -tulokkaana palkittu koomikko on arjessakin hieman röyhkeä. Toisaalta hänestä löytyy lempeä puoli. ”Ei kai niiden tarvitse sulkea toisiaan pois.” Maskonen haluaa tehdä stand upista samastuttavaa niille, jotka ovat hänen kanssaan samankaltaisessa elämäntilanteessa. Tulokulma on saanut kollegoilta lämpimän vastaanoton. Stand upissa Maskonen nauttii eniten onnistuneen keikan jälkeisestä olosta. Palautteista arvokkain tulee muilta naisilta. ”Jotkut sanovat, että saivat jutuistani itsevarmuusbuustin. Se tuntuu tosi kivalta.” Juttu Maskosesta sivulla 43. ? T E K S T I : F A N N I H E L E N I U S K U V A : M I K K O K U P A R I N E N Tulokas
09 08 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 MITÄ NYT Kielten opiskelu Ilmiötä selittävät muun muassa koulutuspoliittiset uudistukset. vuonna 2020 alle neljätuhatta. Juha Sipilän (kesk) pääministerikaudella toteutettu korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus heikensi kielten ”kannattavuutta”. Matematiikasta tuli valtti. Korkeakoulujen opiskelijavalintaa uudistetaan parhaillaan. Esimerkiksi yliopistojen todistusvalinnan uusi pisteytys tulee voimaan keväällä 2026. Lyhyiden kielten pisteytys nousee reaaliaineiden tasolle. Tarkoitus on, että muutos ohjaa opiskelemaan aineita, jotka kiinnostavat. Vaikka uudistus voisi olla kielille ”vielä suopeampi”, Leena Kolehmainen on tyytyväinen saavutettuun kompromissiin. Uudistus ei kuitenkaan korjaa ”juurisyitä” eli rakenteellisia ongelmia peruskoulussa ja toisella asteella. KIELTEN JA muiden kouluaineiden opiskelusta linjataan opetusja kulttuuriministeriön ja opetushallinnon valmistelemassa opetussuunnitelmassa. Peruskoulun oppimäärään kuuluu kaksi pakollista kieltä, jotka ovat yleensä englanti ja toinen kotimainen. Muiden vieraiden kielten opiskelu on valinnaista. Kielitarjonnasta päätetään hajautetusti kuntaja koulutasolla. Yhteistä valtakunnallista linjaa ei ole, eikä koulutuksen tuottamasta kielipääomasta vastaa Suomessa keskitetysti mikään taho, Kolehmainen sanoo. ”Lisäksi kielikoulutus toteutuu alueellisesti epätasa-arvoisesti.” Kieliverkoston vuoden 2023 selvityksen mukaan nuoret arvostavat monipuolista kielitaitoa. Motivaatiota opiskella kieliä on, muttei valinnanvaraa. Vaaditut ryhmäkoot ovat useissa kunnissa niin suuria, ettei ryhmiä synny. Osan mielestä syy on lukion kuormittavuudessa. Pakollisten kurssien E nglantia lukuun ottamatta vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt korkeakouluissa merkittävästi. Myös kieliaineiden aloituspaikkoja on karsittu. Esimerkiksi ranskan, saksan ja venäjän aloituspaikat ovat pudonneet vuodesta 2006 puoleen. Silti kaikissa tiedekunnissa paikkoja ei saada täyteen. Syyt kehitykselle ovat moninaiset. Pääsyyt ovat kuitenkin rakenteellisia ja selittyvät koulutuspoliittisilla ratkaisuilla, joita on tehty alempiin koulutusasteisiin, sanoo saksan professori Leena Kolehmainen Helsingin yliopistosta. Vuonna 1994 tehtiin uudistus, jossa kielenopetusta yritettiin monipuolistaa koulutaipaleen alussa. Peruskoulussa alettiin tarjota vapaaehtoista A2-kieltä kuten ranskaa tai saksaa. Toisen kielen suosio kasvoi: kolme vuotta myöhemmin 40 prosenttia 4.–6. luokkalaisista opiskeli A2-kieltä. Vuoden 1998 perusopetuslain uudistuksen myötä yli 30 000 asukkaan kunnilta poistui velvollisuus tarjota useita vieraita kieliä. Vapaaehtoisen toisen kielen opiskelu päättyi monissa kunnissa, ja tämän jälkeen ainoa vaihtoehto oli usein englanti. Vuoden 2001 tuntijakouudistus siirsi A2-kielen tunnit joko valinnaisaineiden tuntimäärään tai ylimääräisiksi tunneiksi. Suosio laski, koska kielen valinta kavensi mahdollisuutta valita muita valinnaisaineita ja pidensi koulupäivää. Myös uudistukset toiseen asteeseen vaikuttavat. 1980-luvun puoliväliin asti kaikki lukiolaiset opiskelivat myös toista vierasta kieltä, joka oli yleensä saksa. Vuonna 1985 lyhyen kielen opiskelusta vapautettiin ne, joilla oli pitkä matematiikka, ja kahdeksan vuotta myöhemmin myös muut. Vuonna 2005 vapaaehtoisen kielen kirjoitti reilu 9 600 ylioppilaskokelasta, vähentynyt ENGLANTI RANSKA SAKSA RUOTSI VENÄJÄ 250 200 150 100 50 ? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIASIANTUNTIJAOHJELMAN HAKIJAMÄÄRÄT KIELITTÄIN VUODESTA 2019 VUOTEEN 2023. KIELIÄ VOI OPISKELLA JYVÄSKYLÄSSÄ MYÖS KIELTEN AINEENOPETTAJAN SEKÄ KIELITIETOISUUTTA ETTÄ MONIKIELISYYTTÄ TUKEVASSA OPETTAJAN-KOULUTUKSEN (KIMO) OHJELMISSA. LÄHDE: JYU rinnalle ei jaksa ottaa valinnaisia kieliä. ”Suomalainen kielikoulutuspolitiikka ei mahdollista monipuolista kieltenopiskelua”, Kolehmainen sanoo. Myös kieliä koskevat uskomukset vaikuttavat. Kolehmaisen mukaan englannin rooli on kasvanut osittain muiden kielten kustannuksella. Suomalaisessa yhteiskunnassa ajatellaan, että englannin osaaminen riittää, koska kaikki maailmassa osaavat sitä. Näin ei ole. Vieraiden kielten osaajien määrän romahtaminen tarkoittaa Kolehmaisen mukaan sitä, että heitä tarvitaan enemmän kuin koskaan. ”Työelämästä eläköityy ikäluokkia, joiden kielitaito on laajempi kuin työelämään tulevilla.” Elinkeinoelämä, kansainväliset suhteet ja tutkimus tarvitsevat kielten osaajia. Kansainväliset kriisit, kuten pandemia, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja epävakaus Lähi-idässä ovat Kolehmaisen mukaan osoittaneet monipuolisen kielija kulttuuriosaamisen tärkeyden. ”Kaikkia suomalaisia ei varmaan saa lukemaan monia kieliä, mutta kansallisesti tulisi turvata, että Suomessa valmistuu riittävä määrä eri kielten osaajia.” ? TEKSTI: OONA KOMONEN
09 08 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Jyväskylän yliopisto lakkautti italian oppiaineen. Outi Merisalo on huolissaan romaanisten kielten tulevaisuudesta akateemisina oppiaineina. Addio, TEKSTI: EMMA HÄKKINEN KUVA: MIKKO KUPARINEN J yväskylän yliopisto päätti elokuussa, ettei italian kielen oppiaineeseen enää oteta opiskelijoita. Vapaavalintaisen italian kielen ja kulttuurin temaattisen moduulin täydentäminen päättyi vuoden 2023 lopussa. Keskeneräisiä perustai aineopintoja voi suorittaa heinäkuun loppuun asti. Päätös huolestuttaa romaanisen filologian oppiaineen vastuuhenkilö Outi Merisaloa. Huoli koskee romaanisten kielten tulevaisuutta akateemisina oppiaineina. Italiaa ei ole opetettu Jyväskylässä pääaineena koskaan. Se on kuitenkin ollut opetuskieli yhtä kauan kuin romaaninen filologia eli 1960-luvulta. Romaaninen filologia on romaanisten kielten ja kulttuurien tutkimusta. Jyväskylässä opetetaan romaanisista kielistä edelleen ranskaa ja espanjaa. Muita romaanisia kieliä ovat muun muassa portugali, sardin kieli ja romania. Jos romaanisen filologian opiskelijalla on tarvittavaa italian taitoa, hän voi edelleen tehdä syventävien opintojen vaihtoehtoiset erikoiskurssit ja maisteritutkielman italianistiikasta. Oppiaineen lakkautus tekee tästä kuitenkin vaikeaa. Jatkossa italiaa voi opiskella monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa eli Movissa. Kielikursseja on neljä. Italialaisen filologian opiskeluun tarvittavaa kielitaitoa niiden avulla on kuitenkin vaikea saada. ”Opiskelijat eivät saa yhtä monipuolista italian koulutusta kuin ennen”, Merisalo sanoo. Hänen mukaansa romaaninen filologia on Jyväskylässä ainutlaatuinen kokonaisuus. Italian oppiaineen poistumisen myötä yliopistolta ”katoaa merkittävä koulutusresurssi”. YLIOPISTO PERUSTELEE lakkautusta pääosin taloudellisilla syillä. Reaaliaineiden rahoitus on ollut laskussa 2010 asti, sanoo kielija viestintätieteiden laitoksen johtaja Mika Lähteenmäki. ”Kielija viestintätieteiden laitoksella on priorisoitu kieliaineita, jotka tuottavat tutkintoon johtavaa koulutusta.” Myös opiskelijamäärien supistuminen vaikutti. Jyväskylässä italiaa on voinut opiskella kahdella linjalla: A oli perusja aineopinnot, B perusopinnot ja vapaa aine. Viimeisen kymmenen vuoden aikana A-linjalla aloittaneiden huippuvuosi oli 2012. Opiskelijoita oli 16. Vuonna 2021 linjalla aloitti yksi opiskelija. B-linja on ollut hieman suositumpi. Vuonna 2022 aloitti 29 opiskelijaa, vuonna 2017 puolestaan kymmenen. Lakkautuksen taustalla oli myös yliopistojen rehtorien neuvosto Unifin tilaama selvitys vuodelta 2015. Siinä ehdotettiin italian ja latinan vähentämistä Jyväskylässä ja Turussa. Toukokuussa 2016 Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta äänesti lakkautetaanko italia ja latina seuraavalla opetussuunnitelmakaudella 2017–2020. Samalla se äänesti esittääkö tiedekunta yliopiston hallitukselle klassisten kielten koulutusvastuun poistamista. Tulos oli tiukka: 9–8, lakkauttamisen hyväksi. Outi Merisalo protestoi. Hän kirjoitti eriävässä mielipiteessään italian ja latinan olevan tärkeitä romaanisia ja klassisia kieliä sekä ”kansainvälisesti menestyneen tutkimuksen lähteistön kieli”. ”Latinan ja italian koulutustarjonnan lakkauttaminen myös heikentää yliopiston vetovoimaisuutta ja julkisuuskuvaa.” Merisalo viittasi mielipiteessään Petitions24-nimisellä sivustolla julkaistuihin adresseihin. Latinan kielen opetuksen tukemiseksi oli noin 2 600 allekirjoitusta, italian noin 2 800. ”Allekirjoittajat eivät edusta vain opiskelijoita vaan myös ko. alojen asiantuntijoita ympäri maailmaa, jotka ovat monin tavoin ilmaisseet huolestumisensa tästä kehityksestä.” Lakkautuspäätökset kuitenkin tehtiin. Latinan syventäviä opintoja ja tohtoriopintoja pystyi suorittamaan heinäkuun 2022 loppuun. Professuuri lakkautettiin jo 2000-luvun alussa, kun silloinen professori jäi eläkkeelle. Nykyään latinaa voi opiskella Jyväskylässä vain sivuaineena. Italian oppiaineen lakkautus ajoitettiin lehtori Giuseppe La Grassan eläköitymiseen. ITALIAN OPPIAINEEN lakkauttamisesta huolimatta italiaa voi jatkossa opiskella Jyväskylässä yksittäisten kielikurssien lisäksi romaanisessa filologiassa. Tämä kuitenkin edellyttää, että italiaa opiskelee ensin esimerkiksi Helsingissä tai Turussa. ”Turussa professuuri on poistettu, mutta Helsingistä löytyy edelleen täysi latinki.” Helsingin yliopiston italialaisen filologian apulaisprofessori Silvio Cruschinan mukaan italian kielen tilanne Helsingin yliopistossa on melko vakaa, vaikka opiskelupaikkojen määrä onkin pudonnut 13:sta 9:ään vuoden 2019 jälkeen. Sivuaineeksi italian on ottanut vuosittain kuudesta kahdeksaan opiskelijaa. Outi Merisalo pitää Jyväskylän yliopiston vahvuutena sen ”diversiteettiä”: toistaiseksi on laaja valikoima opiskeltavia kieliä. Haasteena on kuitenkin yliopiston sijainti, hän sanoo. Ja jos kielivalikoima supistuu, on todennäköisempää, että yhä useampi kielistä kiinnostunut jää mieluummin esimerkiksi Helsinkiin. ? italia VENÄJÄ ? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIASIANTUNTIJAOHJELMAN HAKIJAMÄÄRÄT KIELITTÄIN VUODESTA 2019 VUOTEEN 2023. KIELIÄ VOI OPISKELLA JYVÄSKYLÄSSÄ MYÖS KIELTEN AINEENOPETTAJAN SEKÄ KIELITIETOISUUTTA ETTÄ MONIKIELISYYTTÄ TUKEVASSA OPETTAJAN-KOULUTUKSEN (KIMO) OHJELMISSA. LÄHDE: JYU rinnalle ei jaksa ottaa valinnaisia kieliä. ”Suomalainen kielikoulutuspolitiikka ei mahdollista monipuolista kieltenopiskelua”, Kolehmainen sanoo. Myös kieliä koskevat uskomukset vaikuttavat. Kolehmaisen mukaan englannin rooli on kasvanut osittain muiden kielten kustannuksella. Suomalaisessa yhteiskunnassa ajatellaan, että englannin osaaminen riittää, koska kaikki maailmassa osaavat sitä. Näin ei ole. Vieraiden kielten osaajien määrän romahtaminen tarkoittaa Kolehmaisen mukaan sitä, että heitä tarvitaan enemmän kuin koskaan. ”Työelämästä eläköityy ikäluokkia, joiden kielitaito on laajempi kuin työelämään tulevilla.” Elinkeinoelämä, kansainväliset suhteet ja tutkimus tarvitsevat kielten osaajia. Kansainväliset kriisit, kuten pandemia, Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi ja epävakaus Lähi-idässä ovat Kolehmaisen mukaan osoittaneet monipuolisen kielija kulttuuriosaamisen tärkeyden. ”Kaikkia suomalaisia ei varmaan saa lukemaan monia kieliä, mutta kansallisesti tulisi turvata, että Suomessa valmistuu riittävä määrä eri kielten osaajia.” ?
11 Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön mukaan suomenkielisessä tutkintoohjelmassa opiskelevalla on mahdollisuus tehdä ohjelmaansa kuuluvien englanninkielisten kurssien opintosuoritukset halutessaan suomeksi. Aina se ei kuitenkaan onnistu. TEKSTI: ROOSA TUOVINEN KUVITUS: SOFIA KYLLÖNEN 10 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 MITÄ NYT Vastoin sääntöä J yväskylän yliopiston tutkintosäännössä linjataan tutkinnon suorittamisesta, kuten opiskelijavalinnoista ja opiskeluoikeudesta. Lisäksi säännössä määrätään yliopiston opintosuoritusten kielestä. Säännön mukaan opiskelijalla on oikeus käyttää sekä kirjallisissa että suullisissa opintosuorituksissa – kuten tenteissä ja esitelmissä – opetussuunnitelmassa määrättyä kieltä tai suomen kieltä. Se tarkoittaa, että suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalla on mahdollisuus suorittaa ohjelmaansa kuuluvien englanninkielisten kurssien opintosuoritukset halutessaan myös suomeksi. Todellisuudessa tämä ei aina toteudu. Kysyimme 32 Jyväskylän yliopiston koulutussuunnittelijalta, voiko opiskelija tehdä englanninkielisten kurssien opintosuoritukset suomeksi. Kyselyyn vastasi 17 koulutussuunnittelijaa, ja vastaukset käsittivät yli 50 suomenkielistä tutkinto-ohjelmaa. Vastaajia oli kaikista tiedekunnista. Vastausten perustella mahdollisuudet suomen käyttöön vaihtelevat. Osassa tutkinto-ohjelmista suoritusten tekeminen on mahdollista aina. Eräs vastaajista vetosi tutkintosääntöön. Usean koulutussuunnittelijan mukaan taas opintosuoritusten teko suomeksi onnistuu, jos vastuuopettaja osaa suomea ja pystyy arvioimaan suoritukset. Jos näin ei ole, suoritukset on tehtävä englanniksi. Joissain tapauksissa mahdollisuus käyttää suomea rajoittui kirjallisiin töihin. Erään koulutussuunnittelijan mukaan suulliset suoritukset, kuten esitelmät, on pidettävä englanniksi ainakin, jos kurssilla on kansainvälisiä opiskelijoita. Jyväskylän yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Marja-Leena Laakso ei ylläty, ettei tutkintosääntö toteudu sataprosenttisesti. Säännön toteutumista ei seurata. Vastuu noudattamisesta on opettajilla. Laakson mukaan voi olla, etteivät kaikki opettajat tiedä, mitä opintosuoritusten kielestä tarkalleen linjataan. Sama koskee opiskelijoita. Toisaalta sääntöä voidaan rikkoa myös tietoisesti. ”Aloilla, joiden asiantuntijakenttä on kansainvälinen, opettaja voi ajatella tekevänsä opiskelijoilleen karhunpalveluksen, jos ei haasta heitä käyttämään englantia.” YLIOPISTOLAIN MUKAAN suomalaisten yliopistojen opetusja tutkintokieli on suomi ja/tai ruotsi. Englannin kielen rooli korkeakouluissa on kuitenkin kasvanut. Koulutussuunnittelijoiden vastausten perusteella Jyväskylän yliopiston suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin sisältyy kielija viestintäopintojen lisäksi yleensä ainakin jotain englanninkielisiä kursseja. Ne painottuvat maisteriopintoihin. Englanninkielistä kirjallisuutta taas on usein sekä kandidaattija maisteritason ohjelmissa. Toisaalta yliopistossa on tutkinto-ohjelmia, joissa englanninkielistä opetusta ei ole lainkaan. Marja-Leena Laakso toivoisi lisää englantia ja monikielisyyttä Jyväskylään. Vaikka englannin rooli Jyväskylässä kasvaisi, Laakson mielestä suomen asema opetusja tutkintokielenä ei olisi uhattuna. Hänen mielestään kaikissa tutkinto-ohjelmissa ei nykyisin ole riittävästi englanninkielisiä kursseja esimerkiksi kansainvälisille opiskelijoille. Myös kansainvälisen henkilöstön määrä on Jyväskylässä pieni. Laakson mielestä opiskelijoiden ”altistuminen englannille” on hyvä asia, ja ”yliopisto paikka kehittää kielitaitoa”. Hän kuitenkin sanoo, että tutkintosääntöä pitää noudattaa. Opiskelijoilla on myös oikeus valittaa säännön vastaisesta toiminnasta. Tammikuun lopussa Laakso otti kieliasian esille yliopiston koulutusneuvostossa, joka seuraa yliopiston toimintaa. Neuvoston jäsenistössä on yliopiston varadekaaneja ja opiskelijaedustus. Keskustelun myötä kieleen ja tutkintosääntöön aiotaan ”kiinnittää erityistä huomiota”, Laakso sanoo. ? KANTELUITA KIELESTÄ. Aalto-yliopisto rikkoo lakia, totesi apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen toukokuussa 2023. Yliopistolain mukaan Aallon opetusja tutkintokieli on esimerkiksi kauppatieteellisellä alalla suomi. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kuitenkin englanti on syrjäyttänyt suomen kauppatieteellisen ja tekniikan alan maisterikoulutuksissa. Lisäksi englanti on muuttunut pääasialliseksi opetuskieleksi kandidaattiopinnoissa. Ratkaisun taustalla oli vuonna 2021 tehty kantelu, jonka mukaan valtaosaa Aallon kauppatieteiden kandidaattija maisteriohjelmien opinnoista ei voinut suorittaa suomeksi tai ruotsiksi. Aallon kielitilanteesta on kanneltu myös 2013. Jo silloin apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei yliopiston toiminta on perustustai yliopistolain mukaista. Uusimmassa ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri pyysi Aaltoa ilmoittamaan vuoden 2023 loppuun mihin toimenpiteisiin ratkaisu johtaa. Ratkaisun myötä Aalto tarkensi kielilinjauksiaan: esimerkiksi suomenja ruotsinkielisten ohjelmien kaikille yhteisten kurssien opintosuoritukset pitää olla mahdollista suorittaa suomeksi ja/tai ruotsiksi. Linjausten mukaista opetusta aletaan tarjota asteittain kahden opetussuunnitelmakauden aikana. Niistä ensimmäinen on kuluva kausi, 2024–2026. ?
11 Viisi vuotta myöhemmin JYY pyrkii hiilineutraaliksi vasta vuoteen 2030 mennessä. 4 EHDOKKUUTTA. Viides jäi tällä kertaa haaveeksi. Paavo Väyrynen (kesk) on pyrkinyt Suomen tasavallan presidentiksi kolme kertaa keskustan ehdokkaana ja kerran valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Tällä kertaa taustalla olisi vuoden 2018 vaalien tapaan ollut jälleen valitsijayhdistys, mutta Väyrynen ei ehtinyt toimittaa Helsingin vaalipiirilautakunnalle tarvittavaa määrää kannattajakortteja määräaikaan mennessä. Presidentinvaaleihin osallistuakseen henkilön on Suomessa kerättävä määräajassa 20 000 kannattajakorttia. Väyrynen oli luonnollisesti tulokseen pettynyt ja syylliset löytyivät hänelle tyypilliseen tapaan muualta. ”Tämän vuoden Suomen presidentinvaalit varastettiin”, Väyrynen kirjoitti blogissaan 9. tammikuuta. Väyrysen mukaan hänen ehdokkuutensa estettiin rikollisen toiminnan avulla. Postin henkilökunta olisi ohjannut Väyrysen kannattajakortteja vääriin paikkoihin. ? N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 MITÄ NYT KOMPENSAATIOALALLA on ”villit markkinat”, vahvistaa väitöskirjatutkija Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta. Vaikka laatu vaihtelee, El Geneidyn mukaan hyviä kompensaatiohankkeita kuitenkin on joskin saatavuus voi olla ”kiven alla”. Kompensaatio maksaa. Esimerkiksi vuonna 2022 WWF:n hallinnoimien Gold Standard -kompensaatiohankkeiden hinnat olivat 10–47 dollaria per hiilidioksidiekvivalenttitonni (COe2). Ilmastotiekartan päivitystä varten ylioppilaskunta tilasi yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomilta laskennan vuoden 2021 hiilija luontojalanjäljestään. Hiilijalanjälki oli 2 017 tonnia COe2. Hyvittäminen olisi noin 18 100–82 700 euroa. Talousvaikutus on El Geneidyn mielestä hyvä asia. Päästökompensaatiota voi hyödyntää ohjauskeinona. ”Se on vain yksi osa hiilineutraaliutta. Tärkeintä on vähentää päästöjä pysyvästi.” Resurssiviisausyhteisön laskentaraportissa oli myös ehdotettu keinoja: Vanhojen rakennusten korjaaminen on usein uudisrakentamista ilmastoystävällisempää. Kierrätyksen parantaminen vähentäminen laskevat päästötasoa. Päivitetyn ilmastotiekartan mukaan JYY:n päästöt ”on saatava matalimmalle mahdolliselle tasolle pienentämällä kulutusta ja valitsemalla vähäpäästöisiä vaihtoehtoja” ja kompensaatio tehtävä taloudellisesti kestävästi. Suunnitelmaa päivitetään vuonna 2027. Tuolloin JYY:n tulee tehdä edustajistolle selvitys mahdollisesta rahastosta, jonka varoja voi käyttää päästöjen vähentämiseen tai kompensaatioon. Siitä, mihin JYY käyttää rahaa, päättää edustajisto. ? J yväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) lykkää hiilineutraaliustavoitettaan. Alun perin JYY pyrki hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteesta päätti edustajisto marraskuussa 2020 hyväksyessään ilmastokestävyyden tiekartan eli suunnitelman siitä, milloin JYY on hiilineutraali ja miten se vähentää päästöjään. Suunnitelman teki JYY:n hallitus 2020. Päivitys kuului vuoden 2023 hallitukselle. Marraskuussa edustajisto päätti hallituksen esityksen pohjalta, että JYY pyrkii hiilineutraaliuteen vasta vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että nettopäästöt ovat nolla. Koska kaikkia päästöjä ei voi karsia, JYY aikoo kompensoida eli hyvittää päästöjään rahoittamalla vähennyksiä muualla. Mutta se ei ole yksinkertaista, sanoo JYY:n viime vuoden hallituksen puheenjohtaja Konsta Tarnanen. Hän osallistui tiekartan päivitykseen. Kompensaatioalalla ei ole yhteistä lainsäädäntöä. Kriteerejä toki on: kompensaation tulisi olla pysyvää sekä lisäistä eli ilmastotoimia ei olisi tehty ilman rahoitusta. Todentaminen on kuitenkin usein haastavaa. Kansalaisjärjestö Finnwatchin vuoden 2021 raportin mukaan kriteerien täyttymistä arvioivilla sertifiointijärjestelmillä ei ole voitu taata hankkeiden laatua. Sertifikaatit eivät myöskään kerro ihmisoikeusja luontovaikutuksista. Luottamus toimijoihin on usein kiinni yritysten avoimuudesta ja kuluttajan valveutuneisuudesta. ”Toiveena on, että viiden lisävuoden aikana alan sääntely ja tekniikat kehittyvät”, Tarnanen sanoo. TEKSTI: OONA KOMONEN KUVITUS: MARIA HALLIKAINEN Lapin ylioppilaslehden julkaisu päättyy Lapin yliopiston ylioppilaskunta lopettaa Lapin ylioppilaslehden julkaisemisen. Päätöstä perustellaan taloudellisilla syillä. LYY:n hallitus esitti edustajistolle lehden ilmestymiskertojen puolittamista neljästä kahteen. Edustajisto kuitenkin hyväksyi marraskuun kokouksessaan vastaesityksen, jonka mukaan LYY julkaisee vielä yhden numeron, jonka jälkeen lopettaa julkaisun. Päätös hyväksyttiin äänin 11–9. Lapin ylioppilaslehteä on julkaistu vuodesta 1979 lähtien. ? Ne painottuvat maisteriopintoihin. Englanninkielistä kirjallisuutta taas on usein sekä kandidaattija maisteritason ohjelmissa. Toisaalta yliopistossa on tutkinto-ohjelmia, joissa englanninkielistä opetusta ei ole lainkaan. Marja-Leena Laakso toivoisi lisää englantia ja monikielisyyttä Jyväskylään. Vaikka englannin rooli Jyväskylässä kasvaisi, Laakson mielestä suomen asema opetusja tutkintokielenä ei olisi uhattuna. Hänen mielestään kaikissa tutkinto-ohjelmissa ei nykyisin ole riittävästi englanninkielisiä kursseja esimerkiksi kansainvälisille opiskelijoille. Myös kansainvälisen henkilöstön määrä on Jyväskylässä pieni. Laakson mielestä opiskelijoiden ”altistuminen englannille” on hyvä asia, ja ”yliopisto paikka kehittää kielitaitoa”. Hän kuitenkin sanoo, että tutkintosääntöä pitää noudattaa. Opiskelijoilla on myös oikeus valittaa säännön vastaisesta toiminnasta. Tammikuun lopussa Laakso otti kieliasian esille yliopiston koulutusneuvostossa, joka seuraa yliopiston toimintaa. Neuvoston jäsenistössä on yliopiston varadekaaneja ja opiskelijaedustus. Keskustelun myötä kieleen ja tutkintosääntöön aiotaan ”kiinnittää erityistä huomiota”, Laakso sanoo. ? KANTELUITA KIELESTÄ. Aalto-yliopisto rikkoo lakia, totesi apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen toukokuussa 2023. Yliopistolain mukaan Aallon opetusja tutkintokieli on esimerkiksi kauppatieteellisellä alalla suomi. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kuitenkin englanti on syrjäyttänyt suomen kauppatieteellisen ja tekniikan alan maisterikoulutuksissa. Lisäksi englanti on muuttunut pääasialliseksi opetuskieleksi kandidaattiopinnoissa. Ratkaisun taustalla oli vuonna 2021 tehty kantelu, jonka mukaan valtaosaa Aallon kauppatieteiden kandidaattija maisteriohjelmien opinnoista ei voinut suorittaa suomeksi tai ruotsiksi. Aallon kielitilanteesta on kanneltu myös 2013. Jo silloin apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei yliopiston toiminta on perustustai yliopistolain mukaista. Uusimmassa ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri pyysi Aaltoa ilmoittamaan vuoden 2023 loppuun mihin toimenpiteisiin ratkaisu johtaa. Ratkaisun myötä Aalto tarkensi kielilinjauksiaan: esimerkiksi suomenja ruotsinkielisten ohjelmien kaikille yhteisten kurssien opintosuoritukset pitää olla mahdollista suorittaa suomeksi ja/tai ruotsiksi. Linjausten mukaista opetusta aletaan tarjota asteittain kahden opetussuunnitelmakauden aikana. Niistä ensimmäinen on kuluva kausi, 2024–2026. ? O O N A K O M O N E N
LYHÄRIT Opinkiven lattia vaihtoon TEKSTI: OONA KOMONEN O pinkiven saunatilojen lattia uusitaan kesällä. Uusimisen yhteydessä selvitetään tilan kalusteiden kunto ja tehdään muita tarvittavia korjauksia. Opinkiven alakerrassa sijaitsevan tilan omistaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY). Saunan ja pesutilojen lisäksi tilassa on oleskelutila ja keittiö. Terassilla on vuonna 2019 hankittu poreallas. JYY:n edustajisto velvoitti huhtikuussa 2023 ylioppilaskunnan hallitusta selvittämään, onko lattian kastuminen riski saunan käyttäjien turvallisuudelle, tai vaurioittaako kosteus lattiaa. Jyväskylän ylioppilaslehti kertoi Opinkiven lattiaa koskevasta edustajiston aloitteesta syksyllä (Jylkkäri 5/23). Hallitus antoi aloitteeseen vastauksen joulukuussa. Sen mukaan merkittävää riskiä rakenteellisista vaurioista ei ole. Lattia kuitenkin uusitaan sen huonon kunnon takia. Parketti vaihtuu keraamiseen laattaan, jonka karheus vastaa samaa tasoa kuin pesuhuoneen kaltaisissa märkätiloissa, sanoo JYY:n toimitusjohtaja Timo Lahtinen. Lattian uusimiseen on budjetoitu 10 000 euroa. Remontti kestää alustavan aikataulun mukaan kolme viikkoa. ? 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Hyvikset auttavat uupunutta TEKSTI: EMMA HÄKKINEN O piskeluun liittyvät ongelmat, kuten vaikeudet opintojen aikatauluttamisessa ja suunnittelussa, sekä uupumus ja ahdistuneisuus ovat yleisimmät syyt siihen, miksi opiskelijat ottavat yhteyttä Jyväskylän yliopiston hyviksiin. Hyvikset ovat osa vuonna 2009 alkanutta Student Life -toimintaa, jonka tavoite on tukea opiskelijoiden hyvinvointia. Tarkoitus on tarjota opiskelijoille ohjausta opiskeluun liittyvissä ongelmissa yksilöllisesti. Hyvikset ovat esimerkiksi eri tiedekuntien lehtoreita ja opettajia. Heidän koulutukseensa sisältyy 20 tuntia lähiopetusta ja tehtäviä, joiden aiheena on korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi sekä opiskelukyvyn tukeminen. Hyviksiä on koulutettu lähes 300. Lukuvuosittain yliopistolla on noin 60 hyvistä ja kymmenen ”godieta” eli kansainvälisten opiskelijoiden hyvistä. TUTKIMUSTEN MUKAAN opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Koronapandemian myötä taas yhä useampi tunsi itsensä uupuneeksi. Motivaatio ja opiskeluinto laskivat. Opiskeluinto on opiskeluhyvinvointia kuvaava tila, jota ilmentävät tarmokkuus ja uppoutuminen opiskeluun. Opiskelu-uupumusta puolestaan kuvaavat väsymys, kyyninen suhtautuminen opiskeluun ja riittämättömyyden kokemukset opiskelijana. Uupumus voi lisätä ahdistusta. ”Ahdistuneena ei opi”, kirjoitti opiskelijoiden hyvinvointia tutkinut akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Tieteessä tapahtuu -lehdessä kesäkuussa 2023. Jyväskylän yliopiston hyvisten tarjoaman ohjausten ”suosio” vaihtelee tiedekunnittain, sanoo opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija Hanna Ahola. Hänen mukaansa ohjaukseen pääsee ”hyvin nopeasti”, yleensä 1–3 vuorokauden sisällä yhteydenotosta. Tapaamisia on yhdestä viiteen. Keskustelut ovat luottamuksellisia. ”Hyvis myös ohjaa tarvittaessa eteenpäin, jos tilanne vaatii muun asiantuntijan apua.” Ahola toivoo, että opiskelijat ottaisivat hyviksiin yhteyttä matalalla kynnyksellä. Suurin haaste on, etteivät kaikki opiskelijat tiedä ohjausmahdollisuudesta. ? Näkyvämmäksi Seminaarinmäen ulkopuolella TEKSTI: OONA KOMONEN J yväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) jatkaa näkyvyytensä vahvistamista Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampusalueilla, sanoo ylioppilaskunnan vuoden 2024 hallituksen puheenjohtaja Akseli Immonen. Ylioppilaskunnan edustajisto velvoitti viime lokakuussa silloista JYY:n hallitusta suunnittelemaan, miten JYY olisi läheisempi toimija Agoralla, Mattilanniemessä ja Ylistöllä, sekä toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi. Aloite tuli edustajistoryhmiltä Alvarin unioni, Luonnontieteilijät ja PD, jotka muodostavat vaalirenkaan Järjestöjen ääni. Ryhmien mukaan Seminaarinmäen ulkopuolella opiskelevat eivät tunne ylioppilaskuntaa eivätkä esimerkiksi tiedä JYY:n palveluista. Vuoden 2023 hallitus antoi edustajistolle aloitevastauksen joulukuussa. Hyväksytyn aloitteen jälkeen hallitus oli järjestänyt kokouksiaan Agoralla ja Ylistöllä. Myös edustajisto kokousti loppuvuonna Agoralla. Normaalisti ylioppilastalo Ilokivessä sijaitseva jäsenpalvelupiste myös kiersi loppuvuonna ainejärjestötiloja Mattilanniemessä ja Ylistöllä. Keväällä jäsenpalvelupiste on kerran viikossa auki Agoralla tai Ylistöllä. Kuluvan vuoden hallitus myös jatkaa kiertävien kokousten käytäntöä. ”Edustajiston aloite muiden kampusalueiden huomioimisesta on tärkeä”, puheenjohtaja Immonen sanoo, ”ja olemme hallituksena täysin sen puolella.” ? ALOITTEISIINNE ALOITTEISIINNE ON VASTATTU ON VASTATTU JYY on järjestö, jonka jäseniä ovat Jyväskylän yliopiston perustutkinto-opiskelijat. Edustajisto käyttää ylioppilaskunnassa ylintä päätösvaltaa. Hallitus puolestaan huolehtii ylioppilaskunnan arkisesta päätöksenteosta ja edustajiston päätösten toimeenpanosta (lue sivulta 14). Aloite on ehdotus, mitä JYY voisi tehdä paremmin tai mihin voisi kiinnittää huomiota. Se on myös tapa varmistaa, että edustajisto muodostaa haluttuun asiaan tai kysymykseen kannan. Aloitteita voivat tehdä JYY:n jäsenet ja työntekijät sekä ylioppilaskunnan piirissä toimivat järjestöt. KUVA : VEER A MANG STRÖ M
LYHÄRIT 13 LÄ HT Ö 12 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Suomi sekä muut EU-maat aikovat puolittaa elintarvikejätteensä määrän vuoteen 2030 mennessä. Tavoite vaatii töitä. Esimerkiksi Suomessa elintarvikejätettä syntyy vuodessa noin 640 miljoonaa kiloa. Lähes puolet siitä tuottavat kotitaloudet, ja toiseksi eniten teollisuus. Ravitsemuspalveluiden, kaupan ja alkutuotannon osuus on yhteensä noin kolmasosa. Elintarvikejätteeksi lasketaan paitsi ei-syötäväksi tarkoitetut ruoan osat, kuten kananluut ja banaaninkuoret, myös ruokahävikki eli ruoka, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta päätynyt jätteeksi. Ruokahävikin osuus elintarvikejätteestä on noin puolet. Suomessa hävikkiä syntyy vuosittain noin 362 miljoonaa kiloa. Kotitalouksissa ruokahävikkiä aiheutuu eniten vihanneksista, juureksista ja perunoista. Toista sijaa pitävät hedelmät ja kolmatta kahvi. Juttu dyykkaamisesta alkaa sivulta 28. ? T E K S T I : R O O S A T U O V I N E N K U V A : O O N A K O M O N E N Puolet pois
N äyttää sekavalta: kymmenen ihmistä haahuilee pienen opiskelija-asunnon kokoisessa tilassa. He nostelevat mattoa ja availevat kaappeja. Kyykkivät ja kääntelevät kirjojen sivuja. Kurkkivat sohvan taakse ja tuijottavat seinälle ripustettuja tavaroita. He ovat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäseniä. Kalenterivuoden pituinen kausi on alkanut kymmenen päivää aiemmin, tammikuun alussa. Jyväskylän ylioppilaslehti on pyytänyt hallitusta pakohuonepeliin. Sen teemana on mysteeri: aatelissuvun perijätär on tehnyt edellisiltana uuden testamentin. Sitten hänet on murhattu. Tekijää ei tiedetä. Huoneesta päästäkseen on löydettävä testamentti. Aikaa tunti. Tarkoituksena on ollut testata hallituslaisten yhteistyötaitoja, joita pidetään hallitustyöskentelyn edellytyksenä. Kautensa aikana he pääsevät (tai joutuvat) työskentelemään keskenään ja muiden kanssa. Pelin kulkua valvotaan toisessa huoneessa sijaitsevasta monitorista. Siitä katsottuna touhu kyllä kuvaa JYY:n hallitusta. Sen jäsenet tekevät vimmatusti jotain, mitä ulkopuolinen ei tajua. Y lioppilaskunnassa on ikuinen mantra: opiskelijat eivät tiedä mikä JYY on vaikka ovat sen jäseniä. JYY:n juuret ovat vuodessa 1934. Jyväskylään aiemmin perustetusta opettajankoulutusseminaarista tuli Kasvatusopillinen korkeakoulu. Siitä annetun asetuksen mukaan korkeakoulun ylioppilaat muodostavat ylioppilaskunnan, jonka tarkoitus on edistää hyviä tapoja ja hyvää järjestystä opiskelijain keskuudessa sekä tukea heidän pyrkimyksiään. Syksyllä 1958 korkeakoulun yhteyteen perustettiin filosofinen tiedekunta. Heinäkuussa 1966 korkeakoulusta tuli Jyväskylän yliopisto. Tiedekuntia oli neljä. Nykyään JYY:hyn, opiskelijoiden etuja palvelujärjestöön, kuuluu noin 13 000 jäsentä, kaikki yliopiston tutkinto-opiskelijat. Ylintä päätäntävaltaa JYY:ssä käyttää kahden vuoden välein vaaleilla valittava 41-jäseninen edustajisto. Se päättää jäsenmaksusta, talousarviosta, lainoista. Syksyn 2023 vaaleissa äänestäminen kiinnosti vain 20,48 prosenttia jäsenistä. Muiden Suomen ylioppilaskuntien edustajistovaaleihin verrattuna äänestysinto oli Jyväskylässä heikoin. Vuosittain edustajisto myös valitsee JYY:lle 7–10 henkisen hallituksen, jonka jäsenet ovat ylioppilaskunnan jäseniä – siis opiskelijoita. Pikagallub kampuksella. Mitä JYY:n hallitus tekee? ”Ööööö”, tummaan toppatakkiin pukeutunut opiskelija sanoo. ”Ehken silleen tiedä”, vastaa toinen. Kolmas on lähellä: ”Jotain ylioppilaskuntajuttuja.” Neljäs tunnustautuu ”entiseksi ylioppilaskunta-aktiiviksi”. Hän sanoo, että hallitus ”esimerkiksi toteuttaa edustajiston päätöksiä”. Onnittelut, se on aivan oikein! Muutakin hallitus tekee. Mitä muuta? M aaliskuun 19. päivä 2016 Teemu Vasama oli ollut hallituksessa 78 päivää. ”Siihen on kuulunut noin 2 200 kilometriä 14 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 15 TUNTEMATON HALLITUS J O T A I N JOULUKUUSSA JYY:LLE VALITTIIN UUSI HALLITUS. MITÄ SE TEKEE? Y O K U N T A J U T T U J A TEKSTI: OONA KOMONEN KUVAT: OONA KOMONEN, AVOIMEN TIEDON KESKUS/TIEDEMUSEO
matkustamista sekä karkeasti arvioiden 130 tuntia kokouksia ja muita tapaamisia”, hän kirjoitti edustajistoryhmänsä Alvarin unionin blogissa. Hallitus valitaan neuvottelemalla. Neuvotteluihin osallistuu usein kustakin edustajistoryhmästä jäseniä. Hallitukseen hakijoita suositellaan ottamaan yhteyttä johonkin ryhmään, jotta saavat tukea. Hakijoiden pitää myös toivoa itselleen mieluisinta sektoria eli vastuualuetta, jonka parissa ainakin työskentelevät vuoden aikana. Esimerkiksi kulttuurija tapahtumasektorin hallitusvastaava suunnittelee JYY:n toimiston tapahtumista vastaavan asiantuntijan kanssa Jyrockia ja muita ylioppilaskunnan tapahtumia. Kuntapolitiikan sektorilla taas yleensä osallistutaan kaupungin opiskelijayhteistyöryhmään, ja pyritään tuomaan esille ”opiskelijan ääntä”. Vasaman vastuulla olivat vuonna 2016 korkeakoulupolitiikka sekä kansainvälisyys ja kampuskehitys. ”Kopossa olen ollut muun muassa kirjoittamassa kannanottoa sen puolesta, että opiskelijat otettaisiin paremmin mukaan tiedekuntamuutosten valmisteluun, perehtynyt opetusja kulttuuriministeriön korkeakoulujen rahoitusmalliin ja osallistunut yliopiston opetussuunnitelmauudistusseminaareihin”, hän kirjoitti blogissa. Hän myös selvitti edustajiston hyväksymän aloitteen mukaisesti, voiko kampukselle hankkia kiinteitä pyöräpumppuja. Keskusteli kansainvälisten opiskelijoiden inkluusiosta yliopistoyhteisöön. Sektorikohtaisten menojen lisäksi hallituksella oli – ja on – yhteisiä tapaamisia. Aamukouluissa valmistellaan päätös14 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 15 TUNTEMATON HALLITUS J O T A I N JOULUKUUSSA JYY:LLE VALITTIIN UUSI HALLITUS. MITÄ SE TEKEE? Y O K U N T A J U T T U J A
asioita, kuten kannanottoja ja syksyisin talousarvioesitystä edustajistolle. Lisäksi keskustellaan esimerkiksi erilaisten asiakirjojen ja sääntöjen työstämisestä. Hallitus myös sopii erilaisten reissujen matkajärjestelyistä. Kokouksessa yhteinen päätös nuijitaan pöytään. Hallitus myös valitsee opiskelijaedustajia ja palkkaa JYY:n toimistolle asiantuntijoita. Toisinaan pitää matkustaa. Vasama oli osallistunut Suomen ylioppilaskuntien liiton seminaariin ja riittävän opintotuen puolesta järjestettyyn mielenosoitukseen Helsingissä. ”Harvoin on kahta samanlaista päivää”, hän kirjoitti, ”mutta tyypillisen päivän voisi sanoa kuluvan JYY:n toimistolla töitä tehden ja välillä kokouksissa ja tapaamisissa käyden.” Seuraavana vuonna, 2017, Vasama valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Nykyään hän on JYY:n toiminnanjohtaja eli vastaa ylioppilaskunnan palveluja etujärjestötoiminnasta. P akohuoneessa on kulunut 19 minuuttia. ”Hei, hei, mitä on saatu aikaan”, Akseli Immonen kysyy muilta kovaan ääneen, ”mitä ootte löytäneet?” Immonen on hallituksen puheenjohtaja. Hän mietti hakemista hallitukseen jo 2022, mutta halusi keskittyä valtio-opin opintoihinsa. Tuntui myös, ettei ollut tiettyä sektoria, johon hakisi. Moni kiinnosti: koulutuspolitiikka, sosiaalipolitiikka, liiketoiminta. Keväällä 2023 hän kuuli, ettei kukaan silloisen hallituksen jäsenistä todennäköisesti tavoittele puheenjohtajuutta. Puheenjohtaja on kaikessa mukana, Immonen mietti, ja edustaa JYY:tä. Häntä kiinnosti johtaminen. Siitä oli kokemustakin: ”Olin ainejärjestössäni kauan nakkikonevarapuheenjohtaja, joka oli aina jokapaikanhöylämäisesti käytettävissä, kun sektorivastaavat tarvitsivat apua hommiensa hoitamisessa.” Kuten monella hallitukseen hakevalla, JYY:n toiminta oli Immoselle jollain tapaa tuttua. Hänet oli valittu edustajistovaaleissa 2021 ryhmänsä eli Jyväskylän yliopiston vihreän vasemmiston (Jyviva) varajäseneksi. Syksyllä 2023 hän oli edustajistovaalit järjestävän keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja. Joulukuussa hänet valittiin hallituksen puheenjohtajaksi – ainoana hakijana. Edellinen puheenjohtaja Konsta Tarnanen luovutti hänelle kellertävän huomioliivin, johon oli kirjoitettu tussilla muistoja. 17 TUNTEMATON HALLITUS 16 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24
”Voit pitää vaikka kun teet hauskoja juttuja hallituksen kanssa”, Tarnanen sanoi. Immosella ei ole liiviä pakohuoneessa. Hallituksen jäsenet kertovat havainnoistaan, mutta tulos on, ettei viimeisten minuuttien aikana ole juuri edetty. Pelissä on käytössä viisi vihjettä, joiden pyytämisestä on sovittava yhdessä. ”Oolrait, tyypit, olisko aika…” Immonen kysyy. Myöntäviä vastauksia. Kirjoitettu vihje ilmestyy huoneessa olevan television ruudulle kellon kuminan säestämänä. Ajan kanssa aukeaa… He tuijottavat sitä. ”Tuntuu, että ollaan skipattu monta kohtaa.” J os puheenjohtajaksi oli vähän hakijoita – yksi – niin myös rivijäseniksi: yhdeksää paikkaa kohti yksitoista. Heidät ohjattiin 4. joulukuuta yksi kerrallaan huoneeseen, tummansiniseen tuoliin. Selän taakse jäi suuri ruutu. Youtubesta näytetyn takkatulivideon keskeyttivät välillä mainokset, joissa Halpahalli mainosti tarjouskahvia ja croissantit paistuivat Siemensin uunissa. Hallitusneuvotteluita vetänyt JYY:n silloinen puheenjohtaja Arttu Laaksonen kyseli hakijoiden sektoritoiveista ja miten he kuvailivat itseään tiimipelaajina. Viime vuosi ei ollut poikkeuksellinen. Hakijamäärät hallitukseen ovat olleet pitkään samansuuntaiset – siis matalat. Miksi? ”No”, sanoo edellisvuoden puheenjohtaja ja sitä edeltävän vuoden hallituksen kuntavastaava Konsta Tarnanen. ”Hallitustoiminta ei ole riittävän houkuttelevaa.” Hän vertaa hallitushakua edustajistovaaleihin: valtaosaa ei lukujen perusteella kiinnosta. P akohuoneen läpäisemisprosentti on 45, vihjeineen. Ennen pelin alkua hallitus on ollut optimistinen. ”Eiköhän onnistu!” ”Joo, joo!” ”Päästään top 5 -listalle!” (Se edellyttää, että huoneesta suoriutuu ilman vihjeitä alle 47 minuutissa ja 20 sekunnissa.) Toista vihjettä pyydetään, kun aikaa on 35 minuuttia. Seitsemän minuutin kuluttua pyydetään kolmatta. Suositeltu pelaajamäärä on viisi. Mitä pienempi ryhmä on, sitä hitaammin peli yleensä etenee. Toisaalta suuressa ryhmässä tehdään usein päällekkäistä työtä. Asioita menee ohi, kun puhutaan yhteen ääneen. ”Voisko toi tarkoittaa…” ”Jos nää ynnää yhteen…” ”Ihan kuin olisin nähnyt…” ”Minkä luvun sanoitkaan aiemmin?” Kun jäljellä on 21 minuuttia, hallitus pyytää jo neljättä vihjettä. Keskittyminen alkaa herpaantua. Pakopelin vetäjä – joka myös seuraa peliä monitorista – sanoo, että vihje pitäisi lukea huolella loppuun. Hetken päästä hän kirjoittaa vihjeen viimeisen lauseen ja lähettää sen hallitukselle. O n myös toinen syy, mikä Konsta Tarnasen mielestä karsii potentiaalisia hallitushakijoita: työkuorma. Joulukuun edustajiston kokouksessa hän kuvasi kautta: ”On ollut pitkiä päiviä, on ollut rankkoja päiviä, milloin tuntuu, ettei hommat koskaan lopu eikä mikään etene.” Hallitus laatii vuosittain toimintasuunnitelman seuraavalle vuodelle. Siihen listataan JYY:n kehittämistavoitteita ja -hankkeita. Kuluvan vuoden suunnitelman mukaan ylioppilaskunnan toimintaa halutaan kehittää kevyemmäksi luottamushenkilöille, kuten hallituslaisille. Työmäärä ja -aika vaihtelevat. Yleensä hommia on arkipäivisin, mutta joskus myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kiireisintä on esimerkiksi syksyn alussa uusien opiskelijoiden aloittaessa. Työskentelyyn kuuluu myös epämääräinen kasa niin sanottua ”hihasta vedetyksi” tulemista, kuten yhteydenottoihin vastaamista tai niiden välittämistä eteenpäin ja ylioppilaskunnan toimiston asioiden hoitamista. JYY järjestää tapahtumia, kuten seminaareja ja vappua. Hallituksen jäseniä pyydetään niihin esimerkiksi myymään lippuja ja kantamaan tuoleja. Kun JYY kysyi opiskelijoilta mielipiteitä lähija etäopetukseen liittyen, hallitus kävi kyselyn tuloksia läpi. Kauden aikana täyspäiväinen opiskelu tai muiden töiden teko on vaikeaa – paitsi kesällä, jolloin hallitus puheenjohtajaa lukuun otta17 TUNTEMATON HALLITUS 16 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24
matta yleensä lomailee. Vuodelta maksetaan palkkio: puheenjohtajalle 12 000 euroa, muille 7 000 euroa. Mutta onko hallitustyö liian rankkaa? ”Rankkuus on subjektiivinen kokemus”, toiminnanjohtaja Teemu Vasama vastaa. ”Kaksi henkilöä saattaa tehdä tuntimääräisesti saman verran töitä niin, että toinen kokee sen raskaaksi ja toinen ei – riippuen esimerkiksi siitä, kuinka paljon opintoja, töitä tai muita luottamustoimia on JYY-roolin ohella.” Hän kuitenkin sanoo, että ”osa saattaa hakeutua hallitukseen ensisijaisesti tekemään sektorinsa asiaa” ja ”heille voi tulla yllätyksenä, kuinka paljon muuta kauteen sisältyy”. Esimerkiksi tänä vuonna JYY päivittää sääntöjään sekä yleispoliittista linjapaperia, jonka tarkoitus on linjata, millaista vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa JYY tekee. Lisäksi aiotaan selkeyttää taloutta ohjaavia asiakirjoja, kuten ilmastokestävyyden tiekarttaa (s. 11), keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmaa ja omistajaohjauksen periaatteita. Hallitus valmistelee muutoksia, edustajisto päättää. ”Se tarkoittaa – normaalin arjen lisäksi – istumista tekstin parissa monta, monta tuntia.” ”Mutta osin jo siksi, että opiskelijoiden toimeentulo on kiristynyt ja paine valmistua määräajassa on suurempi kuin kymmenen vuotta sitten, ei JYY:ssä oleteta, että kymmenen ihmistä sitoutuu täyspäiväisesti hallitustyöskentelyyn.” Se, miten paljon aikaa vapaaehtoiseen luottamustoimeen uhrataan, on yksilöllistä. Hallituksen jäsen on vastuussa edustajistolle. Osa tekee täysillä, koska ajattelee kokemuksesta olevan hyötyä esimerkiksi poliittisella uralla tai työelämässä. Osa suhtautuu hallitusvuoteen ennemmin kivana puuhasteluna ja hengailuna. Nykyisen hallituksen jäsenet toivovat oppivansa uutta ja voivansa edistää opiskelijoiden asioita. He myös odottavat etenkin uusiin ihmisiin tutustumista ja yhteistyötä. T iukille menee. Yhdeksän minuuttia jäljellä: viides vihje. Kutsu minua niin saat vastauksen… ”Ei paniikkia, ei paniikkia.” ”Clock is ticking!” Kuusi minuuttia: Saatte yhden ekstravihjeen, jos haluatte. (Pakopelin vetäjä selittää: ”Jää ikävä fiilis, jos jää tässä vaiheessa jumiin.”) ”Oho.” ”Täääää kuulostaa jo vähän… No, antaa tulla.” He lukevat vihjettä uudelleen ja uudelleen. Mumisevat sitä ääneen. Kauanko jäljellä! 2,5 minuuttia: numerokoodi on oikein ja lukko aukeaa. ”OHO JES!” Toinen lukko, uusi arvoitus. ”Nopee, nopee!” Avain on Venla Suosalolla. Kello pysähtyy: 01:28. ”Taidettiin olla liian nopeita.” Ainakin heillä on ollut hauskaa. ”Se oli koettelemus.” ”Jännittävää.” ”Luulin jo, että…” ”Mutta selvittiin.” ? JYY:n hallitus 2024: Puheenjohtaja Akseli Immonen (Jyviva), varapuheenjohtaja ja liiketoimintavastaava Violan Halmetoja (PD), kulttuurija tapahtumavastaava Santeri Palomäki (Jyviva), järjestöja tutorointivastaava Valtteri Hiltunen (Luonnontieteilijät), kestävyysja yritysyhteistyövastaava Maaria Leppänen (PD), viestintävastaava Jonatan Hiltunen (Alvarin unioni), sosiaalipolitiikkavastaava Eetu Aalto (Alvarin unioni), korkeakoulupolitiikkavastaava Heli Ylikoski (Jyviva), kansainvälisistä asioista vastaava Venla Suosalo (Jyviva) ja kuntapolitiikkavastaava Juho Hyytinen (PD). Lue Jyväskylän ylioppilaslehden verkosta jylkkari.fi, millaisia odotuksia hallituksen jäsenillä on hallituskaudesta. Jutussa on käytetty lähteenä myös Marko Lambergin teosta Nuoruus ja toivo – Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934–2003 (2004). Lisäksi on haastateltu sekä nykyisen hallituksen että edellisvuosien hallitusten jäseniä. JYY kustantaa Jyväskylän ylioppilaslehteä. 18 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 TUNTEMATON HALLITUS
Lyhytterapia 16–29-vuotiaille • MAKSUTON • ILMAN AJANVARAUSTA • VOIT ASIOIDA NIMETTÖMÄSTI Terapeutit ovat alan opiskelijoita. Sisäänkäynti Perheasiain neuvottelukeskuksen ovelta (Kilpisenkatu 4). LUE LISÄÄ: jyvaskylanseurakunta.fi/ nuoret Tule juttelemaan mistä tahansa! Joka MA klo 16–20 Kilpisenkatu 4 18 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 TUNTEMATON HALLITUS
21 PIENESSÄ MITASSA 20 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Pienen pienet hiukkaset ? Tohtoritutkija Dhanik Reshamwala (vas.) valmistelee virustyöskentelyyn tarkoitetussa bioturvalaminaarikaapissa koesarjaa, jossa hän tutkii erilaisten molekyylien tehoa virusinfektioita vastaan. Viruslaboratoriossa ovat myös Nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja Lotta-Riina Sundberg (kesk.) ja soluja molekyylibiologian professori Varjo Marjomäki. ? ? (Ylh.) 96-kuoppamaljan kuopissa kasvavissa soluissa testataan potentiaalisia antiviraalisia aineita virusten kanssa. Jos kuopan väri on sininen, molekyylit estävät virusinfektiota. ? ? Tohtoriopiskelija Sailee Shroff pipetoi solukasvatusnestettä muoviseen pulloon, jossa on solujen kasvua edistävää liuosta. Kasvaneita ja jakaantuneita soluja käytetään Nanotiedekeskuksen kokeissa.
21 PIENESSÄ MITASSA 20 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Pienen pienet hiukkaset V iruslaboratoriossa valkoisiin takkeihin sonnustautuneet tutkijat hääräävät pöytien äärellä. Niiden päällä on pieniä soluviljelyastioita. Tutkijat keräävät astioista soluja lasipipeteillä. Niitä hyödynnetään kokeessa, jossa selvitetään, miten luonnosta peräisin olevat aineet vaikuttavat virusten infektiokykyyn. Tutkimuksen tieto voi olla hyödyksi esimerkiksi lääketieteessä. Jo sen takia laboratoriotyö on hyvin tarkkaa. Tilaan tullessa kengät täytyy peittää suojuksilla. Pintoihin ei saa koskea paljain käsin, jotta bakteerit ja virukset eivät leviä. Viruslaboratorio on yksi Jyväskylän yliopiston Ylistönrinteellä sijaitsevan Nanotiedekeskuksen tiloista. Keskus on poikkitieteellinen tutkimuslaitos, jossa biologit, kemistit ja fyysikot tutkivat luontoa nanomittakaavassa. Tänä vuonna keskus täyttää kaksikymmentä vuotta. S ana nano on kreikkaa ja tarkoittaa kääpiötä. Nanotieteissä tutkitaan sekä teoreettisesti että kokeellisesti molekyylejä, materiaaleja ja rakenteita, jotka ovat nanometrin eli millimetrin miljoonasosan kokoluokassa. Pienimmät bakteerit ovat 300 nanometriä, virukset 75–100. Atomi puolestaan on 0,1 nanometriä. Nanomateriaalista puhutaan, jos hiukkaskoko on korkeintaan sata nanometriä. Se voi tarkoittaa jopa 100 000 kertaa hiuksen paksuutta pienempiä asioita. Pienestä koostaan huolimatta, ja jopa sen takia nanomateriaaleilla on hyvin paljon erilaisia ominaisuuksia. Mitä pienempi hiukkanen on, sitä enemmän sen pinnalla usein on atomeja. Siksi ne voivat olla suurempia hiukkasia reaktiivisempia. Nanomateriaaleja käytetäänkin lähes kaikilla teollisuuden aloilla ja erilaisissa tuotteissa, kuten teollisissa kemikaaleissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä. Tyypillisimpiä teollisia materiaaleja ovat metallit, metallioksidit ja hiilipohjaiset hiukkaset. Nanomateriaalien avulla voidaan esimerkiksi parantaa akkujen tehokkuutta. Joitain hyödynnetään älypuhelinten kosketusnäytöissä. Nanokokoiset titaanija sinkkioksidit heijastavat auringon ultraviolettisäteilyä, ja niitä käytetään esimerkiksi aurinkovoiteissa. Erilaiset sovellutukset ovat perua esimerkiksi atomien ja molekyylien järjestäytymisen manipuloinnista. Tieteen saavutuksia ja tutkimuksen tietoja hyödynnetään puolestaan nanoteknologiassa, jossa kehitetään esimerkiksi lääkeaineita ja elektroniikkalaitteita. Nanotieteitä on kutsuttu yhdeksi tärkeimmistä tieteenaloista juuri uusien innovaatioiden kannalta. Kehitys on vauhdittunut etenkin 1990-luvulta lähtien. Tuolloin sai alkunsa myös Jyväskylän Nanotiedekeskus. F ysiikan laitokselle etsittiin 1990-luvun alussa sovelletun fysiikan professuuria. Toiveena oli fysiikan ala, josta oli odotettavissa sovelluksia pitkällä aikavälillä. Yksi hakijoista oli Yhdysvaltojen Bellissä työskentelevä Mikko Paalanen. TieteelJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON NANOTIEDEKESKUKSESSA ON TUTKITTU KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA HIUKKASIA, JOITA EI NÄE PALJAIN SILMIN. MIKSI? TEKSTI: SILJA SÄILY KUVAT: MIKKO KUPARINEN GRAFIIKKA: EMMI SIHVO
22 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 23 PIENESSÄ MITASSA laboratoriohuoneessa ja veivät ne toiseen huoneeseen mittauksia varten. Lähtökohdat yhden elektronin transistorille eivät kuitenkaan olleet suotuisat. Laboratorio oli alkeellinen, laitteet vanhoja eikä varsinaisia puhdastiloja juuri ollut. Paalanen lähti 1995 Jyväskylästä Teknilliseen korkeakouluun. Pekola jäi jatkamaan nanotutkimusta yliopistolle. Fysiikan uusi laitosrakennus oli valmistunut samana vuonna. Oli uudet puhdastilat näytteiden valmistukseen sekä kaksi häiriösuojattua huonetta mittauksiin. Kun Pekola vuonna 2000 valittiin yliopistoon akatemiaprofessoriksi, tutkijoita oli parisen kymmentä. Nanofyysikot tekivät yhteistyötä muun muassa biokemian alan kanssa. Samalla nanotieteiden tunnettuus kasvoi kansainvälisesti. Nanotieteille keskeistä on luonnontieteen alojen rajojen ylittyminen. Esimerkiksi fyysikot, kemistit, biotieteilijät ja insinöörit tekevät yhteistyötä. Vuosituhannen alussa luonnontieteiden aloilla alkoi pohdinta yhteisestä nanotutkimushankkeesta. Tutkijat toivoivat voivansa tiivistää yhteistyötä, ja lisäksi ajattelivat, että yhteishankkeeseen voisi saada paremmin rahoitusta. Monet alan tutkimuslaitteet ovat kalliita. Toukokuussa 2001 kokoontui Nano Science -hanketta valmisteleva työryhmä. LEGOHAHMO 4 cm 40 mm 40 000 µm 40 000 000 nm SEITSENPISTEPIRKKO 1 cm 10 mm 10 000 µm 10 000 000 nm M I T E N P I E N I O N H Y V I N P I E N I ? c m = s e n t t i m e t r i , m m = m i l l i m e t r i , µ m = m i k r o m e t r i , n m = n a n o m e t r i liset meriitit vakuuttivat raadin. Paalanen aloitti Jyväskylässä 1992. Häntä kiehtoi Coulombin saarto eli ilmiö, jossa sähkönvastus kohoaa jännitteen ollessa pieni. Paalasen tavoite oli kehittää Jyväskylässä Suomen ensimmäinen ilmiöön perustuva yhden elektronin transistori eli kolminapainen puolijohdekomponentti. Tuolloin kukaan Suomessa ei ollut vielä tehnyt kokeellista nanofysiikkaa. Paalanen houkutteli Jyväskylään entisen kollegansa Jukka Pekolan. Tämä oli kehittänyt aiemmin kryostaatin eli laitteen, jolla voi jäädyttää näytteitä hyvin mataliin lämpötiloihin. Paalanen ja Pekola valmistivat näytteitä
22 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 23 PIENESSÄ MITASSA Se päätti järjestää Nano-työpajan, jossa hanketta esiteltäisiin. Lisäksi piti keskustella rehtorin kanssa. T ietokoneen ruutu hohtaa pimeässä huoneessa. Soluja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki osoittaa ruudulla näkyvää väriaineilla värjättyä solua. Väriaineen takia tietokoneen ruudulla olevan solun osat erottuvat toisistaan. Vihreä väri piirtää esiin solun tukirangan. Solun sisällä oleva virus puolestaan on värjätty punaisella ja tummanvioletilla väriaineella. Tavallinen solu sisältää valtavan määrän erilaisia molekyylejä. Väriaineen ansiosta siitä saadaan kuitenkin esille juuri ne asiat, mitä halutaan. Tutkijat voivat esimerkiksi selvittää, millaisia ominaisuuksia tutkittavalla materiaalilla on tai seurata viruksen reittiä solujen sisällä. Kun tutkijat saavat selville, miten esimerkiksi virus lisääntyy solussa, he miettivät, miten lisääntymistä voisi estää vaikkapa jonkin antiviraalisen eli viruksia tuhoavan tai niiden lisääntymistä estävän aineen avulla. ”Fluoresoivasti värjätyt vasta-aineet tunnistavat esimerkiksi viruksen pintaproteiinin tai solun rakenteet. Samoja vasta-aineita muodostuu elimistössämme, kun immuunipuolustuksemme taistelee infektioita vastaan”, Marjomäki kertoo. ”Kun selvitämme esimerkiksi potentiaalisten lääkkeiden toimintamekanismeja molekyylitasolla, voimme kenties kehittää lääkettä vielä tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi.” Osa Jyväskylän laboratoriossa käytetyistä tehokkaaksi todetuista antiviraalisista aineista on ostettu ja osa hankittu itse luonnon kasveista, sienistä tai puista valmistamalla. Tällä hetkellä Marjomäen tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, mikä on syöpälääkkeenä käytetyn Vemurafenib-valmisteen toimintamekanismi virusinfektioiden estäjänä soluissa. Jyväskylän yliopistolla on patenttisuoja lääkkeen käytölle virusinfektioita vastaan. Aiemmin Nanotiedekeskuksessa on muun muassa löydetty tehokas yhdiste koronavirusta vastaan. Tutkijat testasivat muovialan yrityksen Premixin kanssa muovimateriaalia, johon oli sekoitettu puun pihkaa. Pihkan ja muovin yhdiste tuhosi koronaviruksia. ”Muovin päälle asetetut koronavirukset tuhoutuivat 15 minuutissa, vaikka ne pysyvät aktiivisina tavallisen muovipinnan päällä parikin päivää”, Marjomäki sanoo. T oukokuussa 2001 yliopiston silloinen rehtori Aino Sallinen vieraili fysiikan laitoksella. Yliopiston isot rakennusprojektit oli saatu päätökseen: uusi kemian laitos oli valmistunut 1991, fysiikan laitos 1995 sekä bioja ympäristötieteiden laitos 2000. Sallinen kysyi professoreilta, onko heillä ideoita nanotieteiden kehittämiseen. Nanotalo, sanoi Jukka Pekola. Hänen OMPELULANKA 0,05 cm 0,5 mm 500 µm 500 000 nm TOHVELIELÄIN 0,01 cm 0,1 mm 100 µm 100 000 nm ATOMI 0,00000001 cm 0,0000001 mm 0,0001 µm 0,1 nm ? Varpu Marjomäki katsoo konfokaalimikroskoopilla fluoresoivasti värjättyjä näytteitä. Tarkoitus on selvittää, mitä solussa on tapahtunut esimerkiksi virusinfektion aikana.
25 PIENESSÄ MITASSA 24 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 mukaansa nanotieteiden tutkijat tarvitsivat paljon erikoistiloja, kuten puhdastiloja. Pekola oli saanut ideansa tanskalaiselta kollegalta, joka oli kertonut Kööpenhaminaan valmisteilla olevasta poikkitieteellisestä nanotiedekeskuksesta. Jyväskylässä laitosten välillä on jo yhteistyötä, Pekola lisäsi. Hetki oli suotuisa. Yliopistojen päätäntävalta oli kasvanut. Jyväskylässä myös rahatilanne oli hyvä, sillä maakuntien yliopistot saivat suhteessa hyvin rahaa. Rahaa tuli myös Euroopan unionilta. Rehtori Sallinen suhtautui ajatukseen myönteisesti. Päätöksen taustalla oli myös Jyväskylän yliopiston uusi suunnitelma, jossa annettiin yhä enemmän painoarvoa luonnontieteille. Lopulliset suunnitelmat teki arkkitehtitoimisto Arto Sipinen. Rakentaminen alkoi huhtikuussa 2003. K oska nanomittakaavassa tutkittavat asiat ovat hyvin, hyvin pieniä, on viruslaboratoriossa paljon erilaista laitteistoa. On kolme konfokaalimikroskooppia, joita käytetään pääosin kolmiulotteiseen kuvantamiseen ja nanomateriaalien pinnan tarkasteluun. Mikroskoopit soveltuvat erityisesti elävien solujen ja paksujen näytteiden tutkimiseen. Bioja ympäristötieteiden puolella on myös elektoronimikroskooppi, jota käytetään erittäin korkean resoluution kuvantamiseen. Se sopii muun muassa virusten, proteiinien ja nanomateriaalien tutkimiseen. Heliumionimikroskoopilla puolestaan tutkitaan nanomateriaalien rakenteita. Rakenteet voivat olla yksi-, kaksitai kolmiulotteisia, ja muodostua erilaisista materiaaleista, kuten hiilestä, metalleista tai biologisista aineista. ”Vuonna 2017 saimme heliumionimikroskoopilla maailman ensimmäiset kuvat bakteriofageista ilman väriaineita”, Lotta-Riina Sundberg sanoo. Sundberg on Nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja, jonka vastuulla on toiminnan kehittäminen: hän edistää tutkimuksen tekemisen mahdollisuuksia ja osallistuu nanotieteitä koskevaan keskusteluun. Bakteriofagit puolestaan ovat noin 100–200 nanometriä pitkiä viruksia. Ne infektoivat eli tartuttavat bakteereja. Bakteriofageilla on pääosa, joka sisältää niiden oman DNA:n. Häntäosa toimii injektioruiskun tapaan. Kuualuksen laskeutumisjalkoja muistuttavat proteiinisäikeet puolestaan kiinnittävät sen bakteerin pinnalle. Ruiskuttamalla bakteerien sisälle oman DNA:nsa ne valjastavat isäntäbakteerin DNAja proteiinisynteesikoneiston käyttöönsä. ”Fageja on käytännössä kaikkialla”, Sundberg sanoo. Nanotiedekeskuksessa bakteriofageja on kerätty tutkimukseen Jyväsjärvestä. Bakteriofagit ovat Sundbergin mukaan avainasemassa esimerkiksi antibioottiresistanssin tutkinnassa. Niitä voidaan esimerkiksi käyttää silloin kun antibiootit eivät toimi. ”Bakteriofagit eivät vaikuta ihmisiin millään tavalla. Koska ne tartuttavat vain bakteereja, voimme valita tiettyä taudinaiheuttajaa tartuttavat fagit ja tuhota spesifisti juuri haluamamme bakteerin”, Sundberg selittää. J yväskylän nanotieteiden koulutus alkoi vuonna 2002, ensimmäisenä Suomessa. Nanotiedekeskuksen rakennus puolestaan valmistui elokuussa 2004. ?? Heliumionimikroskooppi on Nanotiedekeskuksen puhdastilassa. Mikroskoopilla on otettu yllä oleva kuva bakteereista. Kuvassa T4bakteriofagit infektoivat Escherichia coli -bakteeria. Kuva on jälkikäteen väritetty. Mikroskooppija bakteerikuvat Miika Leppänen. ?? Nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja LottaRiina Sundberg.
25 PIENESSÄ MITASSA 24 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 KEVÄT 2024 WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.fI TO 8.2. PE 9.2. LA 10.2. TO 22.2. PE 23.2. LA 24.2. PE 1.3. LA 2.3. PE 8.3. LA 9.3. KE 13.3. PE 15.3. LA 16.3. TO 21.3. PE 22.3. LA 23.3. KE 27.3. TO 28.3. PE 29.3. LA 30.3. PE 4.4. LA 5.4. LA 6.4. TO 11.4. PE 12.4. LA 13.4. TO 18.4. PE 19.4. LA 20.4. sU 21.4. TO 25.4. PE 26.4. LA 27.4. TI 30.4. PE 3.5. LA 4.5. KE 8.5. PE 24.5. DEAD BY APRIL (sE) , ONE MORNING LEFT, SELF DECEPTION (sE) LEAVINGS-ORKESTERI sOLIsTINAAN TIMO RAUTIAINEN DAVI , HUGO MORS SUBITA, KAUNIS KUOLEMATON, VORNA FACE THE LEGACY, S.P.I.T, TERROMANIA, WARMEN, BRYMIR, ENEMIES EVERYWHERE JUSTICE THEORY, SÄÄTÖVARA INSOMNIUM , HEXVESSEL LASTEN HAUTAUSMAA , KRYPTA STONED STATUES , IKINÄ MAUSTETYTÖT IBE ANTTI AUTIO, VILLE VEIKKA KIUAS, TYRANTTI LEPROUS (NO) NELJÄ RUUSUA THE HOLY , VIRTA , NYOS VIIVI SOEN (sE) SAMI YAFFA SIGH (JP) , VERMILIA HUORA, LALA SALAMA SAIMAA YONA TURMION KÄTILÖT PEHMOAINO , ELSI SLOAN A.W. YRJÄNÄ NEW MODEL ARMY (UK) BROTHER FIRETRIBE ARPPA IISA , M MOKOMA MOKOMA VV , ZETRA (UK) VILMA ALINA MICHAEL MONROE YLÄKAUPUNGIN YÖN TUKIKEIKKA URSUS FACTORY , HENE JÄÄSALO DON HUONOT JAMBO & BAND , SHAKKII LIISA AKIMOF & YÖKERHO RYTMIHÄIRIÖ , HYLJÄTYT KADOTUS METAL MEETING LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! PE 16.2 KE 28.2 LA 17.2. MEGAROCK 2024: JELMU RY ESITTÄÄ: LA 3.2 . LA 17.2 . LA 24.2 . LA 2.3 . LA 9.3 . LA 16.3 . LA 6.4 . LA 30.3 . LA 13.4 . LA 27.4 . LA 20.4 . LA 16.12 . RINNERADIO RAAPPANA KALEVAUVA.FI JUKKA NOUSIAINEN TRIO EEVIL STÖÖ OLIVER , RANE RAUTIAINEN & PAHA KAKSONEN AIVOVUOTO FM2000 MEN IN THE BOX PLAYs ALICE IN CHAINs MIKKO ALATALO STEPA THE KINKY THING A TrIBUTE TO KINGsTON WALL Vaikka nykyään nanotieteeseen keskittyviä tutkimusyksiköitä on myös muualla, Jyväskylän yliopiston keskus on Suomen laajin poikkitieteellistä nanotieteen tutkimusta tekevä yksikkö. Eri tutkimusryhmiä on 37. Tutkijoita on noin 160 bioja ympäristötieteiden, kemian ja fysiikan aloilta. Maailmanlaajuisesti vastaavia keskuksia on vain muutama. Lähimpiä vastaavia ovat Lundin yliopiston nanotieteiden keskus Ruotsissa ja CiNSAT-keskus Saksan Kasselissa. Jyväskylässä tutkimusta tehdään myös yhteistyössä muiden kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. ”Kansainvälinen yhteistyö on nanotieteessä arkipäivää”, Sundberg sanoo. Jyväskylä poikkeaa muista suomalaisista keskuksista myös siten, että biologinen tutkimus on keskuksessa erityisen voimakasta. Syksyllä 2023 keskus sai kansainväliseltä arviointipaneelilta kiitettävän arvosanan. Erityiskiitokset keskuksen toiminta sai eri alojen yhteistyöstä. Nanotiedekeskuksessa tehdään paitsi terveyteen myös kestävään kehitykseen ja kvanttiteknologiaan liittyvää tieteenalojen välistä yhteistutkimusta. Vihreän energian tuotannossa tarvitaan nanopartikkeleita. Tutkijat selvittävät Jyväskylässä muun muassa miten partikkeleissa tapahtuu erilaisia reaktioita. Kvanttiteknologian avulla taas pyritään ymmärtämään aineiden ominaisuuksia ja kehittämään esimerkiksi kvanttilaskentaa ja laitteistoa. Nanotasolla tapahtuvien ilmiöiden tutkiminen on Sundbergin mukaan ”erittäin tärkeää”. Tutkimuksen avulla voidaan esimerkiksi selvittää, millä tavalla valo vaikuttaa soluihin. Voidaan tarkastella myös, miten nanopartikkelit ovat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Perusilmiöiden kuten mikrobien ominaisuuksien laaja ymmärtäminen mahdollistaa niiden soveltamisen puolestaan vaikkapa lääketieteessä. Nanotieteet ovat kasvava ala. Sundberg uskoo kehityksen jatkuvan, pyrkiihän ala vastamaan erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Sellaisia ovat esimerkiksi ympäristön likaantuminen ja vaikeasti torjuttavat virustaudit. ? Lähteenä on käytetty myös Mari Hekkilän toimittamaa teosta Pienestä syntyi suurta, Nano came to Jyväskylä (2014) sekä Jyrki Heinon ja Matti Vuennon teosta Paljon tilaa pohjalla (2005).
Valmistu paremman huomisen, kestävän tulevaisuuden ja uusien teknologisten innovaatioiden rakentajaksi. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon kevään 2024 yhteishaussa. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Biologia ? Ympäristöja vesistötieteet ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Matematiikan, kemian tai fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. YHTEISHAKU 13.–27.3.2024 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Valmistu talouden, johtamisen ja markkinoinnin asiantuntijaksi. Hae opiskelemaan kauppatieteitä tai taloustiedettä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun kevään 2024 yhteishaussa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Kauppatieteet (johtaminen, laskentatoimi, markkinointi, viestinnän johtaminen) ? Taloustiede YHTEISHAKU 13.–27.3.2024 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Erityispedagogiikka ? Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ? Luokanopettaja ? Psykologia ? Varhaiskasvatuksen opettaja Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Haluatko kouluttautua erityisopettajaksi, luokanopettajaksi, varhaiskasvatuksen opettajaksi, psykologiksi, opinto-ohjaajaksi tai kasvatusalan asiantuntijaksi? Hae Jyväskylän yliopistoon! KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 13.–27.3.2024 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Kaikki kandidaattija maisteriohjelmamme toteutetaan pääosin lähiopetuksena. Hae Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan liikuntaja terveystieteitä ja valmistu liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijaksi. LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Liikuntapedagogiikka ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Liikuntabiologia (biomekaniikka ja liikuntafysiologia) ? Valmennustiede ? Terveystieteet (gerontologia ja kansanterveys, liikuntalääketiede sekä terveyden edistäminen) YHTEISHAKU 13.–27.3.2024 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kiinnostaako sinua kielet ja viestintä, kulttuuri ja taiteet, menneisyys ja tulevaisuus, yhteiskunnalliset kysymykset tai filosofia? Hanki eväät maailmamme ymmärtämiseen Jyväskylän yliopistossa. OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Historia ? Journalistiikka ? Kieliasiantuntija ? Kielten aineenopettaja ? Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva opettajakoulutus (KiMo) ? Kirjallisuus ? Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) ? Luokanopettaja ja musiikin aineenopettaja (LuoMus) ? Museologia ? Musiikkikasvatus ? Musiikkitiede ? Sosiaalityö ? Suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettaja ? Taidehistoria ja taidekasvatus ? Viestintä ? Viittomakielen asiantuntija ? Yhteiskuntatieteet ja filosofia YHTEISHAKU 13.–27.3.2024 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI Tutustu yliopisto-opiskeluun ja sinua kiinnostaviin aloihin avoimessa opiskellen! Samalla voit edistää jo tutkintotavoitettasi. Avoimen väylällä opiskelet tutkintotavoitteisesti: Voit hakea väyläopintojen perusteella tutkinto-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon. Avoimeen ei tarvitse hakea, voit ilmoittautua opintoihin ympäri vuoden. Tarjonnassa on myös maksuttomia opintoja. AVOIN ON AVOIN KAIKILLE JYU.FI/AVOIN
Valmistu paremman huomisen, kestävän tulevaisuuden ja uusien teknologisten innovaatioiden rakentajaksi. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon kevään 2024 yhteishaussa. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Biologia ? Ympäristöja vesistötieteet ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Matematiikan, kemian tai fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. YHTEISHAKU 13.–27.3.2024 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Valmistu talouden, johtamisen ja markkinoinnin asiantuntijaksi. Hae opiskelemaan kauppatieteitä tai taloustiedettä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun kevään 2024 yhteishaussa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Kauppatieteet (johtaminen, laskentatoimi, markkinointi, viestinnän johtaminen) ? Taloustiede YHTEISHAKU 13.–27.3.2024 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI HAE OPISKELIJAKSI LAPPIIN Tutustu koulutustarjontaamme: • kasvatustieteet • oikeustieteet • taideteolliset alat • yhteiskuntatieteet ? ulapland.fi ulapland.fi Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Ole mukana kehittämässä uutta huomista, valmistu tietotekniikan ja digitalisaation ammattilaiseksi. Hae opiskelemaan IT-alaa Jyväskylän yliopistoon kevään 2024 yhteishaussa. INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Tietoja ohjelmistotekniikka (TkK + DI) ? Tietojärjestelmätiede (KTK + KTM) ? Tietojenkäsittelytiede (LuK + FM) ? Teknologiajohtaminen (TkK+DI) YHTEISHAKU 13.–27.3.2024 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kiinnostaako sinua kielet ja viestintä, kulttuuri ja taiteet, menneisyys ja tulevaisuus, yhteiskunnalliset kysymykset tai filosofia? Hanki eväät maailmamme ymmärtämiseen Jyväskylän yliopistossa. OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Historia ? Journalistiikka ? Kieliasiantuntija ? Kielten aineenopettaja ? Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva opettajakoulutus (KiMo) ? Kirjallisuus ? Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) ? Luokanopettaja ja musiikin aineenopettaja (LuoMus) ? Museologia ? Musiikkikasvatus ? Musiikkitiede ? Sosiaalityö ? Suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettaja ? Taidehistoria ja taidekasvatus ? Viestintä ? Viittomakielen asiantuntija ? Yhteiskuntatieteet ja filosofia YHTEISHAKU 13.–27.3.2024 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI Tutustu yliopisto-opiskeluun ja sinua kiinnostaviin aloihin avoimessa opiskellen! Samalla voit edistää jo tutkintotavoitettasi. Avoimen väylällä opiskelet tutkintotavoitteisesti: Voit hakea väyläopintojen perusteella tutkinto-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon. Avoimeen ei tarvitse hakea, voit ilmoittautua opintoihin ympäri vuoden. Tarjonnassa on myös maksuttomia opintoja. AVOIN ON AVOIN KAIKILLE JYU.FI/AVOIN
28 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 29 DYYKKAAJA toisen jäte on Onnin aarre
M ustiin toppavaatteisiin pukeutunut mies saapuu jyväskyläläisen kirpputorin nurkalle. Hänellä on mukanaan kaksi suurta kestokassia. On keskiviikko, 3. tammikuuta. Pakkasta on reilu 25 astetta. Mies kiertää kirpputorin taakse. Hän on tutkinut roskakatoksen edellissunnuntaina. Tuolloin katoksessa oli pari täyttä jäteastiallista vaatteita. Nyt vaatteet ovat tiessään. Aina ei voi onnistua. Mies jatkaa matkaansa. Hän nostaa maasta tölkin ja pudottaa sen kestokassiinsa. Noukkii lumeen heitetyn karkkipaperin ja laittaa sen kadun varressa olevaan roskakoriin. Pienen marketin takana oleva roskakatos on auki, eikä astioissa ole lukkoja. Mies kurkistaa biojäteastiaan. Tyhjä. Sunnuntaina saalis oli muun muassa mansikoita, kurkkuja, klementiinejä, kirsikkatomaatteja ja viikunoita. ”Tää on käyty varmaan tänään tyhjentämässä.” Hän on Teemu Arppe, 40-vuotias helsinkiläinen kemian opettaja. Hän on kotoisin Nyrölästä, entisestä Jyväskylän maalaiskunnasta. Arppe kutsuu itseään jäteaktivistiksi. Hänet tunnetaan Onnen tongintaa -nimisestä dyykkausblogista sekä samannimisestä Instagram-tilistään, jossa hän esiintyy Onni Tonkijana. K aikki alkoi pulloista ja tölkeistä. Arppe alkoi kerätä niitä Helsingin kaduilta ja roskiksista noin 15 vuotta sitten. 28 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 29 DYYKKAAJA Teemu Arppen arkeen ei kuulu kaupassakäynti. Hän on jäteaktivisti, joka hankkii ruokansa dyykkaamalla. Paremmin hänet tunnetaan nimellä Onni Tonkija. Teksti: Roosa Tuovinen Kuvat: Oona Komonen Kesän 2023 löytöjä kaupan roska-astiasta. Kuva: Teemu Arppe
Maaliskuussa 2011 hän päätti hetken mielijohteesta katsoa, löytyisikö panttipakkauksia myös oman taloyhtiön jätekatoksesta. Yllätykseksi roskiksessa olikin syömäkelpoista ruokaa. Viinirypäleitä, kurttuinen limetti, kaksi ruskeaa banaania, pussi porkkanoita. Löytö tuntui panttipulloja hohdokkaammalta. Arppe otti siitä kuvan. Sen jälkeen hän alkoi käydä läpi muidenkin taloyhtiöiden roskiksia. Löytyi leipää, lihaa, kasviksia, säilykkeitä, pastaa, perunoita… ”Huomasin, että näillä ruoillahan pystyy suorastaan elämään.” Vuonna 2013 Arppe perusti dyykkausaiheisen blogin. Hän halusi kanavan, jossa kertoa löydöistään, harjoittaa luovuutta ja valistaa ihmisiä. Elettiin blogien kulta-aikaa. Blogin nimi on sanaleikki, joka juontuu Niko Ahvosen Onnen ongintaa -kappaleesta. Samalla kaavalla syntyi kirjoittajahahmo ja Arppen alter ego Onni Tonkija. Hahmon tarkoitus oli helpottaa roskiksilla kulkemista ja tiedon jakamista julkisesti. Vuosien varrella jako päivätöissä käyvän siviili-Arppen ja dyykkaamiseen keskittyvän Onnin välillä on kuitenkin kaventunut. ”Nykyisin oon Onni Tonkija oikeastaan missä vaan kuljen. Ihmiset tunnistavat mut dyykkarina.” A rppen ruokavalio koostuu roska-astioiden antimista eli kaikesta siitä, mitä muut heittävät pois ja hän dyykkaa. Nälkää ei tarvitse nähdä, sillä syömäkelpoista ruokaa löytyy paljon. Arppe sanoo olevansa dykaanista ruokavaliota noudattava fregaani. Fregaani tulee englannin kielen sanoista free eli vapaa ja vegan eli vegaani. Fregaani vastustaa kaikenlaista riistoa ja pyrkii minimoimaan osallisuutensa luonnonvarojen ylikulutuksessa sekä rahataloudessa. Siinä missä vegaani ei käytä mitään eläinperäisiä tuotteita, fregaanille kelpaavat myös ne, mikäli ruoka on hylätty eli löytyy roskiksesta. Dykaaninen ruokavalio on puolestaan Arppen itsensä keksimä nimitys. Ruoan lisäksi hän hankkii dyykkaamalla myös vaatteensa alushousuja ja sukkia myöten. Myös nyt hänellä on päällään dyykatut vaatteet, pipoa lukuun ottamatta. Hän perustelee elämäntapaansa kulutusyhteiskunnan ulkopuolella elämisen lisäksi sen hauskuudella ja huolettomuudella. ”Tää on tapa, jolla eläimet hankkivat ruokansa. Ne etsii sitä, ei viljele. Tässä on löytämisen riemua. Lisäksi on hienoa, että mun ei tarvitse suunnitella mitään, vaan ruokalista tulee roskiksen kautta. Samoin vaatteet.” Niitä Arppe on ostanut viimeksi kymmenen vuotta sitten. ”On henkinen helpotus, että ei tarvitse lähteä ostoshelvetteihin.” Kaupasta hän on suostunut ostamaan vain somettamiseen ja bloggaamiseen tarvittavaa elektroniikkaa, sillä dyykkaamalla löydetyt puhelimet ja kannettavat tietokoneet ovat vanhoja tai rikkinäisiä. Arppe ei osaa sanoa, paljonko hän on säästänyt rahaa elämäntavallaan, sillä hänen hintatajunsa on vuosien mittaan kadonnut. Hänen on ylipäätään vaikea arvioida, mitä kaupasta ostaisi, jos olisi pakko. ”Varmaan kaurahiutaleita.” 31 DYYKKAAJA 30 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 "Jos pitkän leivän toisessa päässä on hometta ja toisessa ei ainaakaan näkyvästi, se ei haittaa."
M arketin takaa Arppe jatkaa lähellä sijaitsevalle päiväkodille. Roska-astiat ovat puisessa katoksessa päiväkodin nurkalla. Sinne pääsee kävelemään esteettä. Muita ihmisiä ei näy. Biojäteastioita on katoksessa kolme. Ensimmäinen on lähes täynnä. Päällimmäisenä höyryää kasa perunoita ja nakkikastiketta. Seassa on ehkä myös jonkinlainen kasviskastike ja kauraleipiä. Arppe ei lämpene sekoitukselle. Hän poimii biojäteastioista mieluiten helposti eroteltavia yksittäiskappaleita, kuten lihapullia tai kalapihvejä. Lähes mikä tahansa syömäkelpoinen kelpaa, jos se ei maistu pahalta. Parasta ennen -merkintä ei merkitse Arppelle mitään, edes lihassa. Eikä hän aina kaihda edes hometta. ”Jos pitkän leivän toisessa päässä on hometta ja toisessa ei ainakaan näkyvästi, se ei haittaa.” Sen sijaan muiden jättämiä jo syötyjä ruokia tai juotuja juomia Arppe välttelee. Sellaisia ovat esimerkiksi nestemäiset pakkaukset, kuten vajaa mehutölkki. Hän jättää rauhaan myös pikaruokaravintoloiden ranskalaiset. Ne eivät ravitse. Arppe kertoo, ettei ole koskaan sairastunut dyykatun ruoan takia. Korkeintaan on tullut vatsanväänteitä. T oinen päiväkodin biojäteastioista on tyhjä paria pohjaan kiinni jäätynyttä biopussia lukuun ottamatta. Kolmas on puolillaan ruokaa. Päällimmäisenä on muun muassa keitettyjä kananmunia, leikkelepinoja ja leipää. Aloitettuaan dyykkaamisen taloyhtiön roskiksesta kesti useamman vuoden ennen kuin Arppe päätyi päiväkodin biojäteastialle. Hän oli ulkoiluttamassa koiraansa ja vilkaisi roskikseen mielenkiinnosta. Se oli täynnä jauhelihapihvejä. Jos löytö olisi ollut maltillisempi, Arppe tuskin olisi palannut päiväkodin jäteastialle uudestaan. Kauppojen takana Arppe alkoi käydä varsinaisesti vasta, kun oli perustanut Instagram-tilinsä 2021. Silloin hän haastoi itsensä elämään vuoden kokonaan ilman ostettua ruokaa tai juomaa ja julkaisemaan joka päivä kuvan ateriastaan Instagramiin. Hän myös otti omat eväät kylävierailuille. Ravintoloissa käynti oli kiellettyä. Nykyisin Arppe suostuu syömään ravintolassa ja ottamaan vastaan myös muiden tarjoamaa ruokaa. Ravintoloissa hän käy 31 DYYKKAAJA 30 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Uudenvuoden löytöjä marketin takaa. Kuva: Teemu Arppe Dyykattuja alushousuja. Kuva: Teemu Arppe
kuitenkin vain harvoin. Silloin hän noudattaa vegaanista ruokavaliota. Arppe kerää päiväkodin biojäteastiasta mukaansa kauraleipiä ja muutamia kananmunia. Munat hän aikoo antaa toiselle koiristaan. Se syö pääasiassa dyykattua ruokaa. Toinen taas on nirsompi. Blogissaan Arppe kutsuu koiriaan Onnenmyyräksi ja Mini Tonkijaksi. Vaimo puolestaan on saanut nimen Onneli. Myös hän syö Arppen dyykkaamaa ruokaa, mutta kriteerit ovat tiukemmat kuin Arppella. Sivumakuja ei saa olla. Y ö on dyykkaamiseen parasta aikaa. Silloin saa tonkia rauhassa. ”Kun on päivällä dyykkaamassa, se on vähän hankala tilanne sille, joka tuo roskia ja ymmärtää, että seuraavaksi katsotaan hänen tuomansa roskapussi.” Aiemmin Arppe ajoitti dyykkauskierroksensa heti puolenyön jälkeiseen aikaan. Nykyisin hän mieluummin nukkuu ja herää kierrokselleen neljän aikaan aamuyöllä. Hän käy dyykkaamassa ja menee sitten takaisin nukkumaan. Roska-autot alkavat kiertää viideltä. Toisaalta Arppe dyykkaa myös päivisin, jos vastaan tulee ”kiinnostava roskis”. ”En enää ujostele valtavasti.” Hän muistaa vain pari kertaa, jolloin ”tonkimisesta” olisi alettu valittaa. Silloin Arppe on selvinnyt puhumalla tai poistumalla paikalta. Jäteautonkuljettajien kanssa hän kertoo käyneensä mukavia keskusteluja. ”Ne tunnistavat mut ja suhtautuvat kannustavasti tähän touhuun.” Ihmisten sijaan dyykkaamista vaikeuttavat lukot. Yhä useampi roskakatos ja -astia on lukkojen takana. Keskisuomalaisen jäteyhtiö Mustankorkean logistiikkapäällikön Antti Anhavan mukaan lukitsemisella pyritään välttämään esimerkiksi tuhotöitä ja sitä, että ulkopuoliset toisivat roskiaan katokseen. Myös syväkeräysastiat hankaloittavat, Arppe sanoo. Niiden määrä on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana. Tarkoitus on vähentää jäteastioiden tyhjennyskertoja. Sekä syväyskeräysastioiden että roskakatosten lukitsemisen yleistyminen on Arppen mielestä sääli. Hän itse dyykkaa avointen roskisten lisäksi paikoissa, joihin hänellä tai jollain muulla on avain. Lisäksi hän saattaa kiivetä tai ryömiä myös lukittuihin jätekatoksiin. Lukkoja tai muutakaan hän ei kuitenkaan riko. Lukkojen taakse murtautuminen on lai33 DYYKKAAJA 32 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Pinaattilettuja päiväkodin roska-astiassa. Kuva: Teemu Arppe
löydöstä. Epäkiinnostavat pussit hän siirtää täydestä sekajäteastiasta tyhjempään. Kun kohdalle osuu potentiaalinen löytö, Arppe avaa pussin. Normaalisti hän aukoisi solmut siististi, mutta nyt rukkasia ei viitsisi riisua. Pakkanen on kiristynyt, on miltei miinus kolmekymmentä astetta. Arppe ei ole koskaan dyykannut näin kylmässä. Auki revitystä pussista löytyy kaksi kennoa ehjiä kananmunia. Toinen on täysi, toisesta on käytetty muutama muna. Parasta ennen on ollut lokakuun lopussa. Lisäksi löytyy kaksi avaamatonta Jalotofu-pakettia, joiden parasta ennen on merkitty viime marraskuun alkuun. Arppelle löydöt kelpaavat. Välillä pussien paino hämää. Yhdessä on kakkavaippoja, toisessa kovettunutta kissanhiekkaa. Väärin lajiteltuja jätteitä Arppe siirtää sekajäteastiasta niihin astioihin, joihin ne kuuluvat. Panttipullot hän ottaa itselleen. Roskapusseista Arppe löytää myös kaksi vuotta vanhoja margariinirasioita, pussin vuoden vanhoja jauhoja, puolikkaan pussin riisipiirakoita sekä Länsi-Saksassa valmistetun, päältä mustaksi kärähtäneen leivänpaahtimen ja pian sen jälkeen sammutuspeitteen käyttöohjeineen. Peite herättää iloa. ”Vaimo toivoi itse asiassa juuri viime viikolla sammutuspeitettä. Suorastaan tilaus roskakeijulle.” Peitteen mustalla kuvioinnilla voi olla yhteys kärähtäneeseen paahtimeen. Arppe ottaa peitteen joka tapauksessa mukaansa, sillä se on ehjä. Leivänpaahtimen hän aikoo viedä elektroniikkajätteen keräyspisteeseen. A rppen elämäntapa vaatii aktiivista ruokavarastojen ylläpitämistä. Nykyisistä varastoista riittäisi ruokaa useaksi kuukaudeksi. ”Koskaan ei voi tietää, milloin löytää seuraavan margariinirasian, joten niitä täytyy hamstrata”, Arppe kertoo. Hän varastoi ruokaa kotonaan myös parvekkeella, sillä kaikki ei mahdu jääkaappiin. Ruoan varastointia selittävät myös Arppen tekemät säilyvyyskokeet. Hän pyrkii selvittämään, kuinka kauan eri elintarvikkeet säilyvät syömäkelpoisina. Esimerkiksi tofupaketteja hän on säilyttänyt kokeita varten jääkapissaan kuukausista useisiin vuosiin. Koska ruokaa löytyy roska-astioista runsaasti yli omien tarpeiden, Arppe antaa sitä myös eteen päin. Hän tarjoaa löytöjään lähipiirille ja hyväntekeväisyyteen. tonta. Muutoin dyykkaamisen laillisuus on tulkinnanvaraista. Jätteiden käsittelystä säätävässä jätelaissa linjataan, että jätettä ei saa hylätä ja että sen saa luovuttaa vain sille, jolla on oikeus jätteen käsittelemiseen. Toisin sanoen roska-astioiden jätteet on luovutettu jätteenkuljetusyhtiölle. Dyykkaaja voi siis periaatteessa syyllistyä näpistykseen. Se edellyttäisi kuitenkin rikosilmoituksen tekemistä. Dyykkaamisesta tehdyt rikosilmoitukset ovat harvinaisia. V iimeisenä kierroksella on jyväskyläläisen taloyhtiön sisäpiha. Taloyhtiössä lajitellaan bioja sekajätettä, kartonkia, paperia, muovia, lasia ja metallia. Yksi sekajäteastioista tursuu niin, ettei kansi mahdu kiinni. Arppe alkaa pyöritellä pusseja käsissään. Hän tunnustelee niiden painoa ja muotoa. Painava pussi on merkki mahdollisesta 33 DYYKKAAJA 32 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 "Tonkimises ta" on valitettu pari kertaa. Arppe on selvinnyt puhumalla tai poistumalla paikalta.
Vuosina 2019–2021 toiminnassa oli myös ruokasisäpiiri, johon kuului ihmisiä, jotka kävivät säännöllisesti hakemassa Arppelta ruokakasseja. Arppe pystyisi lahjoittamaan vielä enemmänkin. Ruoka-avun antaminen on kuitenkin raskasta, joten hänen pyrkimyksensä on sen sijaan valistaa ihmisiä, jotta ruokahävikkiä ei ensinnäkään syntyisi. Lokakuussa 2023 Arppe löysi tutusta taloyhtiön roskiksesta yhteensä 434 euroa käteistä. Aiemmin hän oli löytänyt ainoastaan satunnaisia kolikoita ja yksittäisiä seteleitä. Tällainen summa rahaa oli poikkeuksellinen. Arppe lahjoitti rahat hyväntekeväisyyteen. Someseuraajat saivat ehdottaa kohteita. Lahjoitussumma oli lopulta 10,10 euroa per kohde. Ruoan lisäksi Arppe lahjoittaa eteenpäin myös löytämiään vaatteita. Niiden kohdalla kriteerit ovat korkeammalla. Vain kaikista parhaimmat löydöt kelpaavat lah"Oon saanut ainakin yhden ihmisen dyykkaamaan päiväkodin hävikkiä." joitettavaksi. Toisinaan Arppe myös myy dyykkaamiaan asioita. Hän on järjestänyt myyjäisiä, joissa myynnissä on ollut löytöjä tonnikalapurkeista vessapaperiin. Tuotoilla on tarkoitus tukea yhteisöllistä hävikkiä vähentävää hanketta, mutta siitä Arppe ei paljasta tässä vaiheessa enempää. Joskus seuraajat ottavat Arppeen myös suoraan yhteyttä ja pyytävät saada ostaa jonkin löydön. Viimeksi seuraaja osti Arppen löytämän koripallopaidan. B logissaan ja somessaan Arppe kannustaa myös muita dyykkaamaan. Seuraajat lähettävät viestejä ja kyselevät, mistä ja miten dyykkaamisen voisi aloittaa. ”Parasta ehkä on, että oon saanut ainakin yhden ihmisen dyykkaamaan nimenomaan päiväkodin hävikkiä”, Arppe sanoo. 35 DYYKKAAJA 34 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24
Jäteaktivismi on hänelle kaikki kaikessa. Päivätyökseen hän opettaa kemiaa kahden eri kansanopiston lääketieteellisillä opintolinjoilla, mutta pitää silti aktivismia päätyönään. Ennen kaikkea Arppe haluaa kumota kuluttajien harhaluuloja ja lisätä tietoa elintarvikkeiden säilyvyydestä. Hänen mielestään esimerkiksi parasta ennen -päiväyksille annetaan liikaa painoarvoa. Rahaa bloggaaminen tai somettaminen ei tuo. Tänä vuonna Arppen tavoitteena on kuvata ja julkaista joka viikko dyykkaamiseen tai säilyvyyteen liittyvä YouTube-video. Hän uskoo, että hänen ajatusmaailmansa juontaa juurensa osittain jo lapsuudesta, 1980-luvulta. Isä opetti, että ruoan laatua ei tarvitse arastella, eikä ruokaa saa heittää hukkaan. Dyykkaamisen lisäksi Arppe pyrkii elämään myös muilla tavoilla ympäristöystävällisesti ja säästeliäästi. Hän ei esimerkiksi koe tarvetta matkustaa, ja harrastuksenaan hän kiertää taidegallerioita. Hän kerää kadulta roskia ja lajittelee omien jätteidensä lisäksi myös toisten jätteitä samalla, kun dyykkaa. Y hdessä paikassa Arppe haluaa käydä uudelleen. Se on kierroksen toinen kohde eli marketti, jonka roska-astia oli ehditty tyhjentää. Arppe haluaa käydä tarkastamassa katoksen seuraavana päivänä. Päivä on yhtä kylmä kuin edellinen. Arppe avaa biojäteastian kannen ja työntää sinne kätensä. Pohjalla on kaksi kimppua nahistuneita yrttejä, pussi mandariineja, persimoni, rasia kirsikkatomaatteja ja kaksi punalaputettua maitorahkaa. Arppe nostelee jäisen saaliin viereisen jäteastian kannelle. Dyykkaaminen on Arppelle tärkeää, mutta toisinaan häntä ahdistaa. Etenkin kauppojen roskiksissa hävikkiä on yleensä niin paljon. Hänen Instagram-tilinsä ja bloginsa ovat täynnä valokuvia löydöistä. On kasoittain hedelmiä, valmisaterioita, leipää, vihanneksia, lihaa, rahkoja, jäätelöä, jopa suklaata. Taloyhtiöiden ja päiväkotien hävikki on vähintään yhtä suurta. ”Monesti tuntuu, että ennemmin loppuu tila kasseista kuin hävikki roskiksesta.” Nyt saalis on tavanomaista pienempi. Ja se on pelkästään positiivinen asia. ? Juttuun on haastateltu myös rikosylikomisario Timo Hännistä Sisä-Suomen poliisista. 35 DYYKKAAJA 34 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24
A J 37 36 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Takaisin asuntolaksi? Seminaarinmäellä sijaitseva Philologica eli P-rakennus halutaan palauttaa sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa eli asuntolaksi. Kaavamuutoksen eteneminen on ollut hidasta. TEKSTI: ROOSA TUOVINEN A lvar Aallon suunnittelema Philogica valmistui alun perin Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun opiskelija-asuntolaksi eli internaatiksi 1953. Ensimmäiset asukkaat muuttivat seuraavana vuonna. Internaatin nimeksi tuli lyhyesti Naatti. 160 opiskelijan asuntolassa oli omat puolensa naisille ja miehille. Molemmilla puolilla oli 40 identtistä, noin kuudentoista neliön suuruista huonetta. Huoneen jakoi keskenään kaksi opiskelijaa. Huoneiden seinissä oli punatiiltä ja valkoiseksi maalattua betonia. Ovea J yväskylän Seminaarinmäellä sijaitsee punatiilinen Philogica eli P-rakennus. Rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2014 lähtien. Tavoitteena on kuitenkin palauttaa se alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa eli asuntolaksi. Muutos vaatii, että Seminaarinmäen kampusalueen suojelukaava hyväksytään. Kaava rajautuu Voionmaankatuun, Seminaarinkatuun, Keskussairaalantiehen sekä Pitkäkatuun ja Hippoksen urheilupuistoon. Sen tärkein tavoite on Seminaarinmäen kulttuurihistoriallisesti ja kansainvälisesti merkittävien rakennusten suojelu. Kampusalue sai keväällä 2022 Euroopan komission kulttuuriperintötunnuksen, ja Alvar Aallon kampusrakennukset ovat ehdolla myös Unescon maailmanperintölistalle. Kaavan tavoite on myös kehittää aluetta. Siinä esitetään paitsi ylioppilastalo Ilokiveä vastapäätä olevan P-rakennuksen ennallistamista niin myös opiskelija-asuntoja ja uusia opetustiloja kaava-alueen reunaosiin. Kaavan eteneminen on ollut hidasta. Suojelukaava on ollut Jyväskylän kaavoitusohjelmassa vuodesta 1995 alkaen. Ensimmäisen kerran kaava laitettiin vireille 2003 ja toisen kerran 2009. Pitkään käsittelyaikaan on useita syitä, sanoo Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti Nana Pentti. Erilaiset ”lakiprosessit”, selvitykset, sekä eri tahojen, kuten kaupungin, maanomistajien ja museoviraston, toiveiden yhteensovittaminen on vienyt paljon aikaa. Myös maanomistajanvaihdos ja henkilöstövaihdokset kaupungin puolella ovat vaikuttaneet. Valtion yliopistoalueiden omistukset siirtyivät vuoden 2010 yliopistouudistuksen myötä Senaatti-kiinteistöiltä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:lle. Kaupungilla taas kaavasta on ollut vastuussa ainakin kolme eri henkilöä, viimeisimpänä Pentti. Mutta tänä vuonna kaava pyritään saamaan läpi, Pentti sanoo. Ainakin tahto on kova. vastapäätä oli iso ikkuna. Sisustus oli pelkitetty. Kaksi kirjoituspöytää ja jakkarat, vaatekaappi, laverisängyt ja seinällä avohyllyt kirjoja varten. Naisten puolen huoneet oli kalustettu Artekilla, miesten huoneissa oli jyväskyläläisen Helnon kalusteet. Kolmikerroksisen asuntolan pohjakerroksessa – sekä naisten että miesten puolella – oli pieni yhteiskeittiö ja sen yhteydessä seurustelutila, jossa otettiin vieraat vastaan. WCja suihkutilat olivat käytävillä. Kellarikerroksessa oli sauna. Naisten ja miesten asuntoloiden P-RAKENNUS
V 37 36 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Takaisin asuntolaksi? Seminaarinmäellä sijaitseva Philologica eli P-rakennus halutaan palauttaa sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa eli asuntolaksi. Kaavamuutoksen eteneminen on ollut hidasta. TEKSTI: ROOSA TUOVINEN välissä olivat valvojien asunnot, joissa oli kussakin kolme huonetta. Valvojat olivat yleensä korkeakoulun lehtoreita tai muita työntekijöitä. Alkuvuosina valvonta Naatissa oli tiukkaa, mutta 1960–1970-luvuilla järjestyssääntöjä hellitettiin. Oli rennompaa. Ensimmäiset opiskelija-asunnot valmistuivat Kortepohjan ylioppilaskylään 1970-luvun vaihteessa. Asuntolana Naatti sulki ovensa 1972. Pari vuotta myöhemmin tilat otettiin yliopiston kielten laitoksen käyttöön. Rakennus sai nimekseen Philologica. Osa asuntolan huoneista muutettiin toimistoiksi. Joistain kaadettiin seiniä ja remontoitiin opetustiloiksi. Naisten ja miesten asuntoloiden tilat yhdistettiin. Saunat muutettiin varastotiloiksi. Opetustilojen ja henkilökunnan toimistojen lisäksi P-rakennuksessa toimi 1980-luvun alussa yliopistopastorin vastaanotto ja Jyväskylän ylioppilaslehden toimitus. Rakennuksessa oli myös kielten ainejärjestöjen tiloja. Vuonna 2014 kielten laitos muutti sisäilmaongelmien takia P-rakennuksesta Fennicumille, ja rakennus jäi tyhjilleen. Pentin mukaan P-rakennuksen palauttaminen asuntolaksi ei olisi ongelmatonta. ”Rakennus on suojeltu. Ennallistaminen vaatii suurta tarkkuutta.” Kaupunki on keskustellut asiasta muun muassa museoviraston, Keski-Suomen museon, Alvar Aalto -museon ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Myös opiskelijoiden vaatimukset asumisen tasosta ovat muuttuneet, Pentti sanoo. Asuntola-asuminen yhteisine tiloineen ei ole enää suosiossa. Moni haluaa asua mieluummin yksiössä. Jyväskylän ylioppilaslehti kysyi rakennuksen omistavan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Sanna Sianojalta mahdollisuudesta vierailla rakennuksessa. Vastaus oli kieltävä. Myöhemmin lehti halusi kysyä Sianojalta rakennuksen nykytilasta ja kieltäytymisen syystä. Useista yhteydenotoista huolimatta Sianojaa ei enää tavoitettu. V iimeisin kaavaluonnos Seminaarinmäen suojelukaavasta oli nähtävillä kaupungin palvelupisteessä joulukuusta 2022 tammikuuhun 2023. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kaava piti hyväksyä viime vuonna. Pentin mukaan erityisesti kaavassa suunniteltu täydennysrakentamisen määrä ”vaatii hiomista”. Läpikäymistä on myös ”alueen pysäköintiin, suojeltuihin rakennuksiin ja luontoympäristön suojeluun liittyvissä asioissa”. Kaupungin tavoite on, että kaava saadaan kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn tänä keväänä, minkä jälkeen sen voisi hyväksyä. Kaupunki tiedottaa kaavan etenemistä kaavoitushankkeen verkkosivuilla. ? Jutussa on käytetty lähteenä muun muassa Jyväskylän yliopiston ja yliopiston tiedemuseon verkkosivuja, tiedemuseon toimittamaa teosta Kampusopas: arkkitehtuuria, historiaa ja nähtävyyksiä Jyväskylän yliopiston kampuksilla (2016) ja Marko Lambergin teosta Nuoruus ja toivo – Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934–2003 (2004). Lisäksi on haastateltu Jyväskylän yliopiston tiedemuseon palvelupäällikkö Pirjo Vuorista. P-RAKENNUS ?? (Vas.) Opiskelijat Liisa Makkonen ja Sirkka Kalstela Naatissa vuonna 1959. Kuva: Olavi Porri ?? (Oik. ylh.) Philologica-rakennus. Kuva: Oona Komonen ?? (Oik. alh.) Miesten asuntolahuone Naatissa, 1960-luku. Kuva: Avoimen tiedon keskus/Jyväskylän yliopiston tiedemuseo
39 KULTTUURI 38 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 KU LT TU U R I R ehtorin tehtävään tiivistyy yliopiston ohittamaton ristiriita: hänen pitäisi samaan aikaan olla sekä vanhaa kumoava että luutuneita perinteitä säilyttävä voima. Ja kuten kaikissa perinteitä arvostavissa instituutioissa, on rehtorin viimeinen velvollisuus jähmettää itsensä tulevien polvien muistettavaksi. Nyt paikkansa Seminarium-rakennuksen Constantin-salin seinältä on ottanut vuosina 2017–2023 Jyväskylän yliopiston rehtorina toiminut Keijo Hämäläinen (s. 1963). Hänen muotokuvansa on maalannut jyväskyläläinen kuvataiteilija Samuli Heimonen (s. 1975). Siinä missä samaan saliin sijoitetut rehtoreiden Matti Mannisen ( Olga Malytcheva, 2017), Antti Tanskasen ( Timo Vuorikoski, 1996) ja Kalevi Heinilän ( Jouko Nivarpää, 1993) olemuksen vanginnat tuntuvat harmaan ja ruskean sävyissään unohtaneen täydellisesti käsitteen ”väri” merkityksen, on teoksen lähin vertailukohta Marjatta Tapiolan ekspressionistisesti leiskuva rehtori Aino Sallisen muotokuva (2007). Heimonen tosin pysyttelee konventionaalisen, realismiin orientoituneen muotokuvamaalauksen kehyksessä, kuitenkin liittäen mukaan kevyen symbolistisia elementtejä. Taustaksi on valikoitunut mikroskooppikuva jääkiteistä, viittaus materiaalifyysikko Hämäläisen tutkimuskohteeseen. Hallitseva väri sininen on maskuliiniseksi mielletty, ja siihen liitetään vakauden, tyyneyden ja rationaalisuuden kaltaisia ominaisuuksia. Kontrasti feminiinin oranssin läpitunkemaan Salliseen on selvä. Hämäläisen mieltymyksiä tuntevat voivat kuitenkin kysyä, olisivatko kuhan suomut tai golfkentän nurmi olleet yhtä lailla sopiva valinta? Modernille akateemiselle muotokuvalle näyttää olevan ominaista itse akateemisuuden ulkoisten tunnusmerkkien hylkääminen. Maalauksen Hämäläistä voisi erehtyä luulemaan toimitusjohtajaksi tai virkahenkilöksi. Rehtoreista vain Heinilä ja Sallinen kantavat kuvissaan rehtorin käätyä, ja Heinilä on ainoa, jolta löytyy sivistyksellinen viittaus pöydällä olevien kirjojen muodossa. Juuri oppineen luokan tunnusmerkit, kuten kirjoitukset, tutkimusvälineet, asut, iskulauseet ja instituutioiden tunnukset loistavat poissaolollaan. Ratkaisu tekee rehtoreista arkipäiväisiä hahmoja, mitä he ovatkin. Mutta olisiko tässä ajassa radikaalimpaa jälleen ylevöittää tiedettä tekevä subjekti, tehdä näkyväksi sitä sivistyksen arvovaltaa ja vakavuutta, jota tutkintotehtaaksi muuttunut yliopisto on menettänyt? Näin rehtori voisi olla myös jotain muuta kuin hallinnollinen johtaja. Kollegoistaan poiketen Hämäläisen katse ei ole katsojaan, vaan sivulle. Perinteisesti tämä tulkitaan visionäärisyyden ja määrätietoisuuden merkkinä, mutta Hämäläisen pää on kääntynyt vasemmalle, lineaarisessa aikakäsityksessä menneeseen. Siellä siintävät saavutukset, Jyväskylän yliopiston tulevaisuus on toisaalla. ? TEKSTI: AKSELI EKOLA KUVA: OONA KOMONEN Rehtori Keijo Hämäläisen muotokuva Samuli Heimonen (2023) Akryyli ja öljy kankaalle Constantin, Seminarium Jyväskylän yliopisto Katse menneessä KULTTUURIA KULTTUURIA KULTTUURIA KULTTUURIA TAITEESEEN JA kulttuuriin keskittyvä jyväskyläläinen kaupunkifestivaali Yläkaupungin yö järjestetään 17.–19. toukokuuta. Perinteisesti keväällä järjestettävän tapahtuman toteutumisesta ei vielä viime vuoden lopulla ollut varmuutta. Festivaalin taustajärjestö Yläkaupungin yö tiedotti syksyllä, että rahoituksesta puuttuu noin 20 000 euroa. Pääsymaksuttoman tapahtuman talousvaikeuksiin vaikuttivat muun muassa yleisesti kasvaneet kulut sekä pääyhteistyökumppanin eli Jyväskylän kaupungin kulttuurileikkaukset. Festivaalia ovat tukeneet viime kuukausina yksityishenkilöt sekä yritykset ja organisaatiot. Vaikka tapahtuma tarvitsee vielä lisätuloja, se aiotaan järjestää keväällä – joskin kahta edeltävää vuotta tiiviimpänä. Tapahtumapaikkoja ja esityksiä on karsittu. Huhtikuussa festivaali kerää varoja Lutakossa järjestävällä tukikonsertilla. Yläkaupungin yötä on juhlittu vuodesta 1992 lähtien. ? TEKSTI: FANNI HELENIUS Sittenkin Yö K U V A : I N K A P A S A N E N
39 KULTTUURI Poor Things Yorgos Lanthimos. Komedia, fantasia. K16, 142 min. Ensi-ilta 12.1.2024. 3,5/5 Viimeistään elokuvastaan The Lobster (2015) lähtien kiinnostavimpien nykyohjaajien joukkoon lukeutuneen Yorgos Lanthimosin uutuus kertoo vinkeän vinksahtaneen Frankenstein-tarinan. Omalaatuinen tiedemies (hykerryttävä Willem Dafoe) saa käsiinsä raskaana olevan, itsemurhaa yrittäneen naisen ruumiin. Siirtämällä syntymättömän lapsen aivot naisen päähän hän luo uuden henkilön, Bella Baxterin ( Emma Stone). Elokuva seuraa Bellan kasvamista määräilevien miesten, häntäheikkien ja muiden mulkvistien ikeestä kohti seksuaalista vapautumista ja itsemääräämisoikeutta. Viktoriaaniseen aikaan sijoittuva mutta futuristisia elementtejä sisältävä elokuva onnistuu luomaan aivan oman todellisuutensa. Varsinkin lavastus tarjoaa lähes ehtymätöntä silmäkarkkia. Unenomaisesta visuaalisuudesta tunnetulla kuvaaja Robbie Ryanilla (Slow West, C’mon C’mon) on jälleen koko tyyliarsenaali käytössään. Kokonaisuus ei kuitenkaan tunnu yhtä hallitulta kuin Ryanin ja Lanthimosin edellinen yhteistyö, niin ikään hidastusta ja kalansilmälinssiä hyödyntänyt The Favourite (2018). Osa eri tunnetiloja korostavista tehokeinoista vaikuttaa pahimmillaan pikkunäppärältä kikkailulta. Lanthimos on kompastellut ennenkin elokuviensa rytmin ja napakkuuden kanssa. Tällä kertaa ongelmat ovat entistä ilmeisempiä. Poor Thingsin visuaalinen ylenpalttisuus ei pidä koko elokuvaa riittävän tiukasti otteessaan peittääkseen, miten ennalta-arvattava se lopulta on. Bellan tarinan inspiroivuudesta voi kiittää suurelta osin pääosassa loistavaa Emma Stonea, joka todistaa jälleen olevansa yksi sukupolvensa terävimmistä näyttelijöistä. Poor Things jatkaa Lanthimosin aiempien elokuvien pohdintoja yhteiskunnan rakenteista, jotka konkretisoituvat ihmislajin itselleen luomissa kummallisissa säännöissä. Elokuvan paljon puhuttaneet seksikohtaukset tuntuvat niin ikään luontevalta – joskaan eivät yllättävältä tai mullistavalta – jatkumolta ohjaajan teemoille. Bellan halun ja toimijuuden korostaminen tuo elokuvaan kuitenkin raikkautta. ? NIKLAS PELKONEN Erään kissan tutkimuksia Katja Kettu. Otava, 2023. 355 s. Katja Kettua ei voi syyttää kunnianhimottomuudesta. Hänen uusin romaaninsa Erään kissan tutkimuksia on eri aikatasojen, kertojien ja genrejen rönsyilevä yhdistelmä. Ikävä kyllä Ketun ylimitoitettu kieli ja suuruudenhulluus tarinankertojana ovat tuttuun tapaan läsnä.. Romaanin ytimessä on lapsettomuudesta kärsivä, nimettömäksi jäävä Kirjailija, joka kokee keskenmenon ja kamppailee epäonnistuvan kirjaprojektin kanssa. Toisella aikatasolla seurataan tämän isoisovanhempia, Suomen historian käännekohtia todistavia Eevaa ja Mahtea. Tapahtumia kirjaa kissan hahmon ottanut henkivaeltaja. Kettu on kirjoittajana taitava, mutta kirjailijana tumpelo. Hänen edellinen romaaninsa Rose on poissa (2018) oli mielenkiintoisesta alkuasetelmastaan huolimatta epätasainen ja keskeneräisen tuntuinen romaani. Sitä seurannut elämäkerta Ismo Alangosta (2021) oli lähes lukukelvoton haaksirikko, jonka riitaisan syntyprosessin selvittely jatkuu edelleen. Uuden romaanin tapahtumien yhtäläisyydet Alanko-projektin ja Ketun henkilökohtaisen elämän kanssa ovat liian ilmeisiä sivuutettaviksi. Kirjaa alkaa väkisin lukea raivokkaana puolustuspuheenvuorona. Romaanissa Kirjailija ajautuu alistavaan työsuhteeseen, jonka lopputulos ei ole mitenkään tekijänsä käsissä. Lopulta Kirjailija kirjaimellisesti pyyhkii persettä työstämällään elämäkerralla. Nykyaikaan sijoittuvat osuudet tuntuvat auttamattoman eriparisilta historiallisen tarinalinjan kanssa. Romaani tiedostaa tämän ristiriidan, mutta ei onnistu ratkaisemaan sitä. Kirjailijan suvun vaiheita seuraavissa jaksoissa on parhaimmillaan kiehtovaa kauneutta. Romaani tapailee Suomen historian naisten ja muiden sorrettujen kohtaloita, mutta lähes koko itsenäisyyden ajan haukkaava otanta on liian suuri pala. Kaikkea rasittaa Ketun maneerinen tyyli. Kaikesta kunnianhimostaan huolimatta Erään kissan tutkimuksia jää tekijänsä katkeraksi tilinteoksi, joka perustelee olemassaolonsa lähinnä suhteessa sitä edeltäneeseen fiaskoon. ? NIKLAS PELKONEN KUVAT: 20Th CenTUry STUdioS, Jon PACK, oTAVA 38 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Past lives Celine Song. Draama. 105 min. Ensi-ilta 26.1.2024. 3,5/5 Yhdeksi vuoden 2023 parhaimmaksi elokuvaksi tituleerattu Celine Songin Past Lives on herkkä ja realistinen rakkaustarina. Se on myös osin ohjaaja-käsikirjoittaja Songin omaelämäkerrallinen kertomus korealaisista lapsuudenystävistään Norasta ( Greta Lee) ja Hae Sungista ( Teo Yoo). Elokuvassa sydänkäpyset joutuvat eroon Noran muuttaessa Yhdysvaltoihin, mutta löytävät toisensa kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Kaksikko viettää viikon pohtien sitä, mitä olisi voinut olla, jos elämä olisi kuljettanut heitä toisin. Hollywoodin rom com -asetelmaa seurataan runollisten dialogien ja arjen menetetyistä mahdollisuuksista tahriintuneiden linssien läpi. Ajan kulkua on paikoin vaikea hahmottaa, ja samat näyttelijät toimivat ikääntyvissä rooleissaan epäuskottavan kauan. Luontoa korostava äänimaisema tekee jopa New Yorkista seesteisen miljöön vuoropuhelulle, joka ei kuitenkaan syvenny toivotulla tavalla. Hahmojen motiivit jäävät epäselviksi. Lee esittää ajatuksillaan ja toisten tunteilla leikkivää Noraa kuitenkin sympaattisesti. Tämän mustasukkainen aviomies Arthur ( John Magaro) käy alkuun hermoille. Hammastaan purren mies antaa vaimonsa pohtia tyytyväisyyttään, mutta esittää lopulta ääneen myös katsojaa vaivaavat kysymykset. Elokuva nostaa tapetille kohtalon konseptin. Se on yksilölle sekä mahdollisuus toteuttaa unelmiaan, mutta toisaalta kohtalon armoille päädytään. Hetken ainutlaatuisuus saattaa piillä siinä, että sen saattaa menettää. Vaikka elokuvaa on kuvattu rakkaustarinaksi, on Past Lives enemmän kahden ihmisen henkilökohtaisten haaveiden ja myös kulttuurien välillä pompotteleva tarina. Vaikka hahmot jäävät ontoiksi, Songin ohjausdebyytti on onnistunut luomaan haikean ja haaveilevan tunnelman. ? SAARA NENONEN KULTTUURIA KULTTUURIA
40 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 Ruisleipä ja croissant K eväällä 2023 istuin kahvilassa ystäväni kanssa Ranskassa. Olimme päntänneet muutamia tunteja ja tarvitsimme syötävää. Lähikahvilamme leivokset olivat hyvä lounas ja palkinto opiskelusta. Tilasin jättimäisen Snickers-keksin. Ystäväni söi mustikkamuffinia. Silloin havaihduin: neljä kuukautta aiemmin en olisi mennyt lähelle tällaisia leivonnaisia, saati korvannut niillä ateriaa. Kehityksen terveellisyydestä voi olla montaa mieltä, mutta minulle se kieli syvemmästä muutoksesta. Aiemmin ruokasuhdettani oli määrittänyt ruokavalion rajaaminen ja sen terveellisyyden kontrollointi. Alkuaika opiskelijavaihdossa oli ravitsemuksellisesti hankalaa, sillä monipuolista vegaanista ruokaa oli vaikea löytää keskikokoisesta ranskalaisesta kaupungista. Opiskelijalounas käsitti usein esimerkiksi juustopiirasta jogurtin kera, ja kasviksia saattoivat edustaa viikon aikana vain höyrytetyt pakastepavut. Suomessa olin tottunut tarkkailemaan kuidunja proteiininsaantiani, mutta Ranskassa tarkkailu tuotti lähinnä jatkuvaa epäonnistumisen kokemusta. Samalla katselin, miten paikalliset opiskelijat ostivat lounastunnilla välipala-automaatista paketin keksejä ja söivät ne taukotupakan ohessa. Hiljalleen otteeni ruokailusta alkoi löystyä. En jaksanut enää raahata koko kaveriporukkaa siihen yhteen ravintolaan, jossa on vegaaninen vaihtoehto, tai käydä toisella puolella keskustaa kaupassa, jotta saisin ostettua täysjyväleipää. Sitä paitsi naapurissani oli leipomo, josta sai tuoreen patongin opiskelijana 65 sentillä. Valintoja oli helppo tehdä. Muutos herätti minut pohtimaan paitsi omaa ruokasuhdettani, myös sitä, miten Essee: Ranskassa ymmärsin, ettei mitään pahaa tapahdu, jos höllennän vähän suhteessani ruokaan. VI IM EI S ET S A N A T TEKSTI: ALEKSIINA ASELL KUVITUS: MARIA HALLIKAINEN 41 O len miettinyt paljon saappaita. Saappaita ja niiden täyttämistä. Siitä saa syyttää Suomen presidentinvaaleja. Tenteissä puhuttiin Sauli Niinistön (kok) saappaiden täyttämisestä. Ehdokkaiden kyvykkyyttä tehdä näin kyseenalaistettiin. Saulilla on ilmeisesti liian isot saappaat. Ehkä silloin olisi kannattanut äänestää toiselle kierrokselle Mika Aaltola (sit). Hän oli ehdokkaista pisin, ja siten todennäköisesti myös isokenkäisin. Tai ehkä Niinistöllä on pienet jalat. Silloin valtavat kalossit omaava ehdokas runnoisi Saulin sirot saappaat käyttökelvottomaksi. Pohdinta saappaista ei jäänyt ainoastaan veistelyyn presidenttiehdokkaiden jalkojen koosta. Olen itsekin aloittanut hiljattain uudessa tehtävässä, tämän lehden päätoimittajana. Edeltäjäni on tehnyt oikein mainiota työtä. Ja minun pitäisi nyt täyttää hänen saappaansa. Kaverit ovat kyselleet mitä aion muuttaa tai tehdä toisin. Minun on vaikea vastata kysymykseen. Teen töitä omilla näkökulmillani, tavoillani ja rajoitteillani. Ne eivät muutu päivässä mihinkään. Lehti saattaa muuttua, kun tekijät vaihtuvat, mutta minä teen omaa juttuani. Vierastan saappaiden täyttämistä kielikuvana. Kun ihmiset kohtaavat elämässään muutoksia – yllättäviä tai tarkoituksellisia – ei aiempi ihminen katoa mihinkään. Jalassa ovat yhä ne omat saappaat. Kaiken ei tarvitse aina mennä uusiksi, mutta jokainen tuo ympäristöönsä omat vaikutteensa. Oli kyse sitten päätoimittajasta, luokanopettajasta, siivoojasta tai jopa tasavallan presidentistä. PALATAAN ALUN vaalitunnelmiin. En erityisemmin pitänyt Niinistön presidenttikaudesta. Tai oikeammin en pitänyt siitä, miten häneen Suomessa suhtaudutaan. Niinistön johtajuuden ympärille rakentui 12 vuoden aikana jopa myyttiset mittasuhteet. Erityisesti muiden poliitikkojen oli vaikea esittää hänen toiminnastaan kritiikkiä. Se näkyi myös presidentinvaaleissa. Seuraajatarjokkaiden vähäiset kritiikit Niinistöä kohtaan saivat aina paljon huomiota, minun mielestäni jossain määrin jopa pöyristelevää. Saappaiden sanotaan olevan isot. Suomessa tällaiset isot saappaat saa, kun käyttää mutkikkaita viisailta kuulostavia lauseita, jotka jokainen voi tulkita mieleisekseen. Aina välillä pitää myös murahdella alentuvasti muille päättäjille. Valittiin Suomen uudeksi presidentiksi kuka tahansa, ehdotan, että hän heittää heti ensimmäisenä Mäntyniemestä ulos Sauli Niinistön vanhat saappaat ja tuo tilalle uudet, omiin jalkoihin juuri sopivat. Tätä filosofiaa suosittelen myös muille ihmisille muutosten edessä. ? Kommentti: Muiden vanhat saappaat kannattaa heittää menemään K i r j o i t t a j a o n J y l k k ä r i n J y l k k ä r i n u u s i p ä ä t o i m i t t a j a , j o n k a i t s e t u n t o k a v a h t a a v a h v o j a j o h t a j i a . TEKSTI: HENRI HÄKKINEN
40 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 ympäristö muokkaa sitä. Oliko juuri Ranskassa ja sen erilaisessa ruokakulttuurissa jotain, mikä sai muutosta aikaan, vai oliko kyse vain ympäristön vaihdoksesta? VIININ JA juuston luvatussa maassa tuntui, että ruoka edusti suurelta osin muita asioita kuin polttoainetta: nautintoa, sosiaalisia tilanteita ja uusia kokemuksia. Meillä Suomessa toistettu kuva yhdessä tuntikausia syövistä ranskalaisista näytti osaltaan pitävän paikkansa: lounastauot olivat pitkiä ja työtai opiskelupäivän jälkeen paikalliset kerääntyivät ravintoloihin viettämään iltaa. Huolellisesti koostettuja aterioita pidettiin arvossa. Toisaalta samaan aikaan roskaruoan kulutus ja ruokailujen korvaaminen pienillä välipaloilla yleistyy myös Ranskassa. Jos pitäisi tiivistää suomalaisen ja ranskalaisen ruokasuhteen erot, ne materialisoituisivat ruisleipään ja croissanttiin. Suomessa lasten päähän iskostetaan jo pienenä lautasmalli ja ruokapyramidi, viljat, proteiininlähteet ja vihannekset, ja terveellisyys ruoan ylimpänä ihanteena. Nautintoa edustaa kaksi palaa suklaata pyramidin huipulla. Ruisleipä kuuluu pyramidin perustukseen, se on terveellisen ruokavalion kulmakivi. Croissant taas ei ole suomalaisella mittapuulla millään lailla terveellinen ruoka. Se sisältää lähinnä vaaleaa viljaa, kovaa rasvaa ja paljon suolaa. Mielestämme ruoan pitää olla täyttävää, jotta jaksaa. Croissant ei täytä tätäkään vaatimusta; se on sulanut vatsassa jo ennen kuin aamukahvi on juotu loppuun. Terveellisyyden ja täyttävyyden sijaan croissant on yksinkertaisesti hyvää. Lisäksi siihen liittyy kulttuurisia mielikuvia hienostuneesta aamiaisesta Le Monden ja café au laitin kera. 41 Ruisleipää syödessään kukaan tuskin ajattelee ateriavalintansa eleganssia. RANSKALAISELLA PARADOKSILLA tarkoitetaan ristiriitaa kovan rasvan kulutuksen ja alhaisten sydänja verisuonitautilukujen välillä. Jokin anomalia tosiaan vaikuttaa olevan olemassa. On totta, että ranskalaiset ovat suuren alkoholin, punaisen lihan ja kovan rasvan kulutuksestaan huolimatta hoikempia ja sairastavat vähemmän sydänja verisuonitauteja kuin keskivertoeurooppalaiset. Mielikuva tiivistyy myyttiin täydellisistä ranskalaisnaisista, jotka nauttivat ruoasta ja viinistä, mutta säilyttävät vaivattomasti ihanteiden mukaisen ulkonäön. Myyttiä selitetään kohtuudessa pysymisellä, mutta mitä sen taakse kätkeytyy? Pitkään Ranskassa työskennellyt toimittaja Annastiina Heikkilä kirjoittaa teoksessaan Bibistä burkiniin (2018), että elegantti ja hoikka ranskatar -kuva on todellinen ihanne, jonka tavoittelu vaatii tarkkaa kuria ja jopa häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä: ”ranskatar ei liho, sillä muuten häneltä menee työpaikka ja parisuhde”. Vaivattomuudesta ja luonnollisuudesta tuskin voidaan siis puhua. Heikkilän mukaan todellisuudessa ranskalaisessa yhteiskunnassa on paljon muunkin kokoisia kuin hoikkia ihmisiä, mutta yhteiskunnan paine hoikkuuteen on niin suuri, että heitä ei näy missään. Ylipainoisen ihmisen, etenkin naisen, voi olla hankala saada edes työpaikkaa. Kehopositiivisuudesta on ehkä kuultu, mutta ahtaat ihanteet ovat juurtuneet syvään ja rajoittavat kasvavan kansanosan elämää. Minustakin tuntui pitkänä pohjoismaalaisena suurelta ja kömpelöltä verrattuna ranskalaisnaisiin. JOS RANSKASSA tärkeää on osoittaa pystyvänsä nauttimaan hyvästä ruoasta ja silti pysyvänsä ihanteellisessa kunnossa, Suomessa oikeanlaiseen syömiseen pyritään terveellisyyden kautta. Tutkijat Piia Jallinoja, Johanna Mäkelä ja Mari Niva kirjoittavat artikkelissaan Ruuan yltäkylläisyys ja rajat (2018), että tärkeä syömistä määrittävä jännite on terveellisyyden ja nautinnon välillä. Karkeasti voisi ajatella, että Suomessa ja Ranskassa ollaan niiden muodostaman janan eri puolilla. Kirjoittajien mukaan moderneja yhteiskuntia määrittää ruoan suhteen yltäkylläisyys. Kaikkea on, ja rahatkin riittävät. Siksi tärkeää on ruoan hankkimiskyvyn sijaan tullut kontrollista. Syömisen avulla hallitaan arkea ja ulkonäköä. Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä kirjoittaa väitöskirjassaan (2002) ylipainon olevan niin hankala sovittaa ulkonäköihanteisiin siksi, että se kyseenKirjoittaja on opiskelija, joka nauttii työskentelystä Lidlin paistopistekorvapuustien voimalla. alaistaa moraalin ja hallinnan; se voidaan tulkita kohtuullisuuden tajun ja kontrollin menettämiseksi. Sivistynyt ihminen osaa kontrolloida ruokahaluaan, ja kehon koko nähdään osoituksena hallinnasta. Tosiasiassa keholla on sivistyksen tai elämänhallinnan kanssa hyvin vähän tekemistä. Ajatusmalli on, että nautinto on hyväksyttyä ja hyväksi, jos sitä ei voi kehosta havaita. Ristiriita on ylenpalttisessa hypermarket -maailmassa ilmeinen: ympäristö kannustaa kuluttamaan kaikenlaista niin paljon kuin jaksaa, mutta edellyttää samalla jonkinlaista aineenvaihdunnallista ihmettä. Ei ihme, että syöminen on haasteellista niin monelle. Toisaalta Jallinojan, Mäkelän ja Nivan mukaan Suomessa vältellään myös liiallista kurinalaisuutta – kontrolloidaan kontrollia? – ja tietysti Ranskassa pyritään terveellisyyteen ruokakulttuurille ominaisilla tavoilla. Molemmissa kohtuulliset nautinnot hyväksytään – avainsana on hallinta. AVAINSANA TAITAA olla hallinta myös omassa ruokasuhteessani. Ympäristön muuttumisen luoma rutiinien rikkoutuminen sai minut ymmärtämään, ettei jatkuva tarkkailu ja rajoittaminen lisää hyvinvointia, päin vastoin. Mitään pahaa ei tapahtunut, kun höllensin hiukan. Ulkonäköja syömisihanteet eivät poistuneet elämästäni vaihdon myötä. Pikemminkin toisenlaisen kulttuurin kokeminen teki ne näkyvämmiksi. Ymmärsin hallinnan olevan tiukimmillaankin illuusio, johon uskominen sataa kaupallisen dieettija terveysalan laariin. Vaihdon jälkeen palasin vegaaniseen ruokavalioon, mutta lisäsin siihen huomattavasti enemmän suklaata, pullaa ja pakastepizzaa – mikä nyt milloinkin tuntuu hyvältä. ?
42 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 "En ole saanut töitä Itä-Suomen poliisista, vaan työskentelen Rautavaaran kunnanjohtajana nyt toista kuukautta. Tässä on varmasti poliisi arvionsa mukaan toiminut ja katsonut, että tämän lunnin pitäminen hengissä aiheuttaisi sille kohtuutonta kärsimystä. En tiedä tapauksen yksityiskohtia, mutta täytyy sanoa, että toivon, että esimerkiksi Haminan mursun kohdalla olisi toimittu vastaavalla tavalla lun perin, kuten itse silloin esitin. Olisi aika paljolta kärsimykseltä se eläin säästynyt." ? H A L O O M i k k o K ä r n ä Poliisi ampui tammikuussa joensuulaisen talon pihalle harhautuneen lunnin. Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä (kesk), oletteko saaneet töitä Itä-Suomen poliisista? Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. ”Du måste lära dig lite svenska om du bor i Borgå” Porvoo on ihan kiva suomenruotsalainen kesäkaupunki, jonne viedä kaverit joskus päiväreissulle, kirjoittaa Tatu Malm. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME K U V I T U S : O O N A K O M O N E N TEKSTI: TATU MALM PORVOO, BORGÅ för alla mina finsve vänner, on brändiltään ihastuttavan idyllinen kaupunki merenrannalla itäisellä Uudellamaalla. Unelmien kotikaupungiksi itseään kutsuva Suomen toiseksi vanhin kaupunki (tai kolmanneksi vanhin, jos Ulvilalta kysytään) lienee yksi tunnetuimmista ’kaunis kesäkaupunki’ -kohteista, jossa puhutaan suomea ja ruotsia sekaisin ja jonka maine perustuu historiaan: Porvoon valtiopäivät, vanha kaupunki, Albert Edelfelt ja J. L. Runeberg ovat kaupungin suurimpia ylpeydenaiheita. Mutta menneisyytensä lisäksi Porvoolla ei ole muuta tarjottavaa kuin kiva pysähdyspaikka kesäisin. Tekemistä Porvoossa on vain vähän. Turistien vetonaulat, vanhan kaupungin ja Linnamäen, siis mäen, jossa on joskus ollut linna, kävelee läpi hetkessä. Kauemmas ei kannata lähteä ja ilman omaa menopeliä voi vain haaveilla kaupungissa liikkumisesta. Bussiliikenne on olematonta sekä kallista (3,5 €/matka) ja sujuvimmin julkisilla pääsee Helsinkiin. Paikallinen nuoriso haastaa synkeyden kurvaamalla mautojen ja mopojen kyyditseminä Shellin parkkipaikalle, kun taas vanhempi väki juo tylsyyteensä elementtitalojen ympäröimissä lähiöpubeissa. Nuoret muuttavat Porvoosta pois aktiviteettien perässä, vaikka uudistamisyrityksiä on ollut. Noin kerran vuodessa Porvooseen perustetaan uusi yöklubi, koska edellinen on mennyt konkurssiin. Vuonna 2012 vihittiin käyttöön kulttuurielämykset ja pikamuotiketjut yhdistävä Taidetehdas. Se ei ole keikkapaikkana häävi; kliininen ympäristö ostoskeskuksen yhteydessä, jossa toisinaan joku esiintyy. KAUPUNGIN LÄPI virtaavaan Porvoonjokeen ei enää lasketa Lahden jätevesiä, varastettuja polkupyöriä kyllä senkin edestä. Porvooseen myös kaavailtiin Muumimaailmaa 1990-luvun puolivälissä, mutta päättäjät eivät nähneet teemapuistoa kannattavana. Sentään Kaupunginpuistoon saatiin Muumi-teemainen leikkinurkkaus. Kaupungilla kuulee paljon ruotsia, onhan noin kolmasosa kaupungin asukkaista äidinkieleltään svenskspråkiga. Työnantajat usein vaativat ruotsin taitamista asiakaspalvelijoilta ja vaikka vaatimuksena sitä ei olisikaan, oman hyvinvoinnin edistämiseksi kieli olisi suotavaa osata. Ruotsinkieliset vanhukset saattavat haistatella ja vaatia: ”du måste lära dig lite svenska om du bor i Borgå!” Onneksi nuoremmat sukupolvet löytävät helpommin yhteisen sävelen, eikä koulujen välisiä joukkotappeluita enää järjestetä. Kun kertoo olevansa kotoisin Porvoosta, vastaus kuuluu poikkeuksetta: ”puhutko ruotsia?” tai ”se on kaunis kesäkaupunki”. Tämä onkin Porvoon oikeutettu kohtalo: ihan kiva suomenruotsalainen kesäkaupunki, jonne viedä kaverit joskus päiväreissulle. ? KA S V O 43 PUHELIMESSA: HENRI HÄKKINEN
42 jyväskylän ylioppilaslehti 1/24 PASKA KOTISEUTU Naurattaja Koomikko Roosa Maskonen nostaa stand upissaan itsensä muiden yläpuolelle. Hänen mielestään röyhkeä nuori nainen on jo itsessään kannanotto keski-ikäistyvien mieskoomikkojen joukossa. ROOSA MASKOSTA jännittää. Hän on nukkunut huonosti ja juonut lounaaksi ainoastaan kaurajuoman. Ilokiven alakerran tyhjän lavan keskellä on mikrofoni. Tammikuun iltana katsomo täyttyy ihmisistä, jotka ovat tulleet katsomaan stand up -esitystä. Silloin Maskonen, 29, astelee lavalle. Hän kertoo juttuja, joiden tarkoitus on saada ihmiset hykertelemään naurusta. ”Tavoitteeni on, että vähentäisin jännittämistä. Ettei tämä olisi liian raskasta elimistölle.” Maskonen on viimeisen vuoden aikana kasvanut koomikkona aloittelijasta ammattilaiseksi. Syyskuussa hän voitti vuoden 2023 Stand up -tulokas -palkinnon, joka vei hänet kymmenille keikoille ympäri Suomea. Loppuvuodesta Maskosen jaksaminen alkoi olla koetuksella. Jostain oli karsittava. Joko päivätyöstä Ylen keskusteluohjelma Perjantaissa tai viikonlopuille ja iltoihin sijoittuvista keikoista. Päätös oli helppo. Toimittajan työt jäävät toistaiseksi vähemmälle. Maskonen haluaa panostaa täysillä stand upiin. Maskonen varttui Keuruulla. Ennen tulokaspalkintoa hän ehti kahmia itselleen muun muassa Keuruun ala-asteen kulttuurikilpailun stand up -kategorian voiton ja ainejärjestönsä hauskimman opiskelijan tittelin Tampereen yliopistossa. Varhaisesta menestyksestä huolimatta Maskonen ei ennen läpimurtoaan uskaltanut unelmoida muiden naurattamisesta itselleen uraa. STAND UP ON brutaali laji, jossa palaute on suoraa. ”Ei auta, jos yleisössä ihmiset vähän hymyilevät. Jos he eivät naura, keikka ei ole onnistunut. Ei ole välimaastoa.” Aluksi hän esiintyi ainoastaan ystäviensä häissä ja syntymäpäiväjuhlissa. Maskonen nimittää tuolloin kertomiaan juttuja stand upin sijaan ”hauskoiksi puheiksi”, jotka olivat vielä kaukana ammattimaisesta vitsinkirjoittamisesta. Varsinainen lähtölaukaus koomikon uralle olivat open mic -tilaisuudet, jollaiseen Maskonen osallistui ensikertaa reilu vuosi sitten. Nuori koomikko keräsi kokemusta ja tunnettuutta klubeilla, joissa kuka tahansa sai nousta mikin varteen kertomaan omia vitsejään. Maskosen kyvyt huomasi muun muassa ammattikoomikko Antti Haapala. Haapala tarjosi Maskoselle tämän uran alussa paljon keikkoja, ja näytti esiintymisvideoita muille ammattilaisille. Vaikka Maskonen tietää olevansa hyvä siinä mitä tekee, on nopeasti saavutettu menestys lisännyt paineita. Hän on muihin ammattikoomikoihin verrattuna vielä nuori. Mutta se on Maskosen mielestä etu. Nuoren naisen näkökulmasta kirjoittavat ovat selkeä vähemmistö miesvaltaisilla stand up -lavoilla. ”Monet ovat kuvailleet settiäni freesiksi.” Ikänsä lisäksi Maskonen erottuu asemalla, josta käsin hän kertoo vitsinsä. Kun moni koomikko turvautuu itsensä mollaamiseen, Maskosen lavapersoona asettaa itsensä harkitun röyhkeästi yleisön yläpuolelle. Ulosanti on vakavaa ja vähäeleistä. Vitsien aiheet keskittyvät Maskoseen itseensä. Yhdistelmä tuntuu purevan. Ilokiven stand up -illassa yleisö nauraa. Tissien, poikaystävien ja uusien treffikumppaneiden lomaan on ujutettu myös muutama Jyväskylä-vitsi. ? TEKSTI: FANNI HELENIUS KUVA: MIKKO KUPARINEN KA S V O 43
Tarjoamme sinulle mahdollisuuden ansaita hyvin ja oppia samalla taitoja, joista sinulle on hyötyä elämäsi eri vaiheissa ja monessa eri ammatissa. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Työkaluinasi on helppokäyttöinen soittojärjestelmä ja sinä itse. Voit työskennellä kokopäiväisesti päivävuorossa tai osa-aikaisesti iltavuorossa. Mahdollisuus myös etätyöhön / hybridiin. Aikaisempaa kokemusta et välttämättä tarvitse, sillä koulutamme sinut tehtävään. Koulutus on mahdollista suorittaa täysin etänä. Työt voit aloittaa vaikka heti. Maksamme takuupalkan 9€/h tai kannustavan provision myyntitulostesi mukaan. Vapaudenkatu 38 C, Jyväskylä Ota rohkeasti yhteyttä 045 7731 3752 tai lähetä hakemus: megaduuni.fi TIEDÄTKÖ JO MITÄ SINUSTA TULEE ISONA? Entäpä jos vedätkin hetken henkeä työskennellen myyntitehtävissä – keräät tienestejä sukan varteen ja kokemusta hihaan? Kysy myös kesätyötä!